1

Ojasta kohti allikkoa – kirkkain silminTERVE-SOS, Espoo, 19. toukokuuta 2011

Jorma Sipilä, Tampereen yliopisto

Tutkimusohjelman päätulos(UNRISD 2010)

• Menestyksellinen sosiaalipolitiikka ei koostu yksittäisistä ohjelmista eikä jää pelkäksi turvaverkoksi.

• Se luo toisiaan täydentävät yhteiskunnalliset suhteet, instituutiot ja rakenteet, joiden avulla ihmisten hyvinvointia perheissä, yhteisöissä ja yhteiskunnissa voidaan lisätä ja ylläpitää.

2

Yhteiskunnan organisoinnin tärkeys

• Tuskin löytyy parempaa esimerkkiä kuin Kiinan historia.– maailman kehittyneimmästä valtiosta tuli parissa sadassa vuodessa länsimaiden

kynnysmatto– nälkäisten köyhien ylikansoittamasta maasta tuli 30 vuodessa maailman suurin

talousmahti • Toivotut ja kauhistuttavat elinympäristöt erottaa toisistaan

ennen muuta tapa organisoida yhteiskuntaa.• Pohjoismaiden menestys on perustunut kykyyn organisoida

yhteiskunta aika toimivaksi palapeliksi.• Se ei ole niin kallista kuin luullaan, Suomen, Tanskan ja Norjan

nettososiaalimenot (julkiset ja yksityiset yhteensä) olivat pienemmät Yhdysvaltain v. 2003 (Fishback 2010)

• Ymmärrys yhteiskunnan organisoinnista on yhteiskuntatieteiden (myös politiikan ja hallinnon) arvokkain osaamisalue.

3

Pohjoismainen malli sopeutumiskriisissä

4

• Uudenlainen talousympäristö tuottaa aiempaa vaikeammin hallittavia ongelmia.

• Politiikan mahdollisuudet ja tahto korjata syitä ja seurauksia eivät ole entisellä tasolla.

• Julkissektorin uudet toimintatavat vähentävät vanhoja ongelmia, mutta aiheuttavat uusia.

• Vauraaseen yhteiskuntaan sopeutuneet ihmiset eivät ole valmiita mukautumaan uuden tilanteen vaatimuksiin.

Uusi talouskeskeinen järjestys

• Kansakunnan eloonjäämisestä, itsenäisyyden puolustamisesta ja eturyhmien intressien sovittelusta siirryttiin 1990-luvulla talouspolitiikan ensisijaisuuteen.

• Neljä motiivia:– laman aiheuttama poliittinen järkytys– globaalitalouden radikaali harppaus– EU-jäsenyyden mahdollisuus ja talouden nopean vakauttamisen

vaatimus– Nokia pelastavana voimana ja menestysreseptinä

• ”kilpailukyky, kilpailukyky, kilpailukyky”• ”Teknologia edellä!”• Uusi hyökyaalto: 2008

5

Talouden muutosareenat

• Politiikan kaventuminen talouspolitiikaksi• Palvelumaailman professionalismista

järjestelmien talousohjaukseen• Heikko julkinen ja vahva yksityinen:

yhteisvastuusta perhevastuuseen• Vaurastuminen: välttämättömyydestä

valintoihin

6

Julkisen talouden pysyvä niukkuus

• Sisäiset ongelmat– Valtioiden velkaantuminen– Pysyvästi korkea työttömyys– Kasvaneet tarpeet

• Ikääntyminen: ansiotyön varhaisempi lopettaminen, eläkkeiden tason kohoaminen, yleistynyt hoivan tarve

• Koulutus ja nuorten autonomia: ansiotyön myöhäisempi aloittaminen, kotoa lähtemisen tukeminen, opintorahaa – ei lainaa

• Uusfamilismi: pidentynyt hoitovapaa, kompensaatiovaatimus• Taustalla globalisaatio

– Länsimaiden heikentynyt kilpailukyky– Talouden epävakaus ja valtioille langenneet pelastuskustannukset

• Valtionvelan supistaminen vai veronkevennykset?

7

25.3.2011/J. Turkkila/hp

Valtionvelka 1985-2013

Lähde: Valtiokonttori, vuosien 2011-2013 ennusteet VM.

%Mrd. €

Markkinaintressien voimistuminen

• Poliittinen kannatus edellyttää onnistumista taloudessa.– Onnistuminen on talouskasvua ja työllisyyttä. – Mitattu kasvu saadaan aikaan tukemalla yksityistä sektoria ja

leikkaamalla julkista sektoria.• Julkisen sektorin tuottavuuden lisäys ei näy kansantulon

laskennassa.• Teollisuusinvestointien vaikeutuminen korkean kustannustason

maassa• Sijoittajien kiinnostus kasvavia palvelumarkkinoita kohtaan

• Politiikan ja talouden tekemisen ja tekijöiden lähentyminen• Kuluttajien puuttuva maksukyky järjestettävissä julkisin varoin

9

politiikan, hallinnon ja yritystoiminnan liiallinen läheisyys on suuri

yhteiskunnallinen riski(ks. Venäjä, Egypti)

Julkispalvelujen yksityistäminen• Yksityistä rahoitusta tarvitaan

– Julkista rahaa ei kaikkeen ole, ihmisillä on oikeus ostaa hyvinvointipalveluja.

– Työnantajalla on maksukykyä ja –halua.• Yksityinen tuotanto tarvitaan

– Julkiselta ei voi ostaa.– Oletus organisoinnin tehokkuudesta– Intressit ja ideologiset motiivit

• Informalisointia on jouduttu tukemaan– Informaalien resurssien ehtyminen, kompensaatiointressit ja

säästötavoitteet• Julkinen rahoitus ja tuotanto tarvitaan

– Tehokkuusetuja on paljonkin analysoitu taloustieteessä, mutta tulokset eivät ole siirtyneet poliittiseen retoriikkaan

11

Julkisen tärkeys

• Yhteisesti kulutetut julkishyödykkeet– Tieto, turvallisuus, oikeuden päätökset

• Todellista kilpailua ei ole– Teknologian luonne, mittakaavaetu

• Myönteiset ulkoisvaikutukset– Pitkän aikavälin ja kolmannen osapuolen edut

• Käyttäjien informaatio epätäydellistä

12

Julkisen tärkeys• Asiakaskunnan epätäydellinen valikoituminen• Institutionaalinen vakaus• Mahdollisuus koordinoida eri keinoja toivottuun

tulokseen pääsemiseksi• Epävarmuus kustannuksista• Laadun valvonnan vaikeus• Transaktio, hallinto- ja markkinointikustannusten

rajoittaminen• …ei voida olettaa julkisen vallan voivan aina onnistua

tilanteissa, joissa markkinat epäonnistuvat… (Tuomola 2009)

13

Talouskeskeinen julkisjohtaminen

• Sisältöjä painottavasta sektorijohtamisesta talousjohtamiseen

• Ihmiskuva: työmotivaatio perustuu rahaan.– Sekä palkinnot että rangaistukset lisäävät

työmotivaatiota.– Ammattilaisiin luottaminen on lapsellista, kaikki

ihmiset ovat ahneita, vain kilpailu ja kontrolli pitävät heidät kurissa.

– Epäitsekäs toiminta keskittyy perheeseen.– Uusi epäluottamuksen kulttuuri

14

Uusi julkisjohtaminen ei ole tarkoitettu niille,

jotka rakastavat työtään

Talouskeskeinen julkisjohtaminen

• Yhteiskuntakuva: Julkinen sektori on heikosti johdettu, tehoton ja saamaton

– Stereotyyppiä ei ole temmattu tyhjästä, se on ollut monesti totta– Välikysymys: mitä yhteistä on julkisella sektorilla Yhdysvalloissa,

Libyassa, Venäjällä ja Suomessa?• Unelma tehokkaasta, suljetusta palvelutehtaasta– Valtavat mahdollisuudet tiedon hankintaan, prosessien

seuraamiseen ja kontrollointiin• Näyttöön perustuva päätöksenteko– Tieteestä tukea: kausaalisuhteiden osoittaminen– Näyttö saadaan menneestä maailmasta– Merkityksellistä on vain se, mitä kyetään mittaamaan– Arviointirituaali

16

Talouskeskeinen julkisjohtaminen

17

• Kilpailuttaminen ja osajärjestelmien tehokkuus– Tilaamisen ja tuottamisen erottaminen. Tilaaja tietää

kaiken, myös tulevan, ja kykenee valvomaan kaikkea. – Tuottaja tekee sen, mistä on sovittu ja maksetaan– Perusdilemma sopimustilanteessa (Tuomola 2009):

• julkisen sektorin managerin ponnistukset kustannusten alentamiseksi ja laadun kohottamiseksi ovat liian pienet, kun taas yksityisen sopimusmanagerin ponnistukset kustannusten alentamiseksi liialliset ja laadun kohottamiseksi ovat liian vähäiset

professionaalit ja järjestöt valvovat itse itseään, koska

niillä ei ole yksinkertaisesti varaa menettää mainettaan

Johtamisongelmat• Sopimustuottajalla on vahva motivaatio tehdä

minimisuoritus halvimmalla mahdollisella työvoimalla.• Tehokkaan näköinen palvelujärjestelmä ei merkitse sitä,

että palvelu nivoutuu ihmisten elämään. Palvelu ei ole tavarantuotantoa.

• Vedenpitävien sopimusten laatiminen on erittäin työlästä ja kontrolli vaativaa. Juridisointi ei ole nopeaa eikä halpaa.

• Vastuu voi pilkkoutua niin, ettei kukaan ole vastuussa. Vastuullisen hakeminen voi kestää vuosia.

• Johtaminen korostuu kollegiaalisen työn ja kohdekeskeisyyden sijasta. Eriarvoisuus työpaikoilla kasvaa.

19

Johtamisongelmat• Luottamuksen korvaaminen raportoinnilla kuluttaa

kaikkien osapuolten työaikaa sekä syö professionaalien motivaatiota.

• Hankintalainsäädäntö: massatuotantoa henkilökohtaisuuden ja kehittämistyön sijaan

• Tuetun informaalin hoivan tuottaminen on täysin riippuvaista yksilöllisestä motivaatiosta.

• Työvoiman käytön tehokkuus on informaalissa hoivassa heikkoa.

20

kerran vuodessa haetaanjääkiekkovalmentaja luomaan tiimihenkeä

Joko–tai vai sekä-että• Yksityistäminen lisää organisaation muutoskykyä ja

työntekijöiden kontrollia.• Kontrolli varmistaa minimilaadun, mutta heikentää

työmotivaatiota.• Professionaalinen ja sosiaalinen ohjaus parantavat

motivaatiota tehdä työ hyvin. Palvelun arvo perustuu vuorovaikutukseen ja edellyttää palvelutyöntekijän autonomiaa ja mahdollisuutta joustaa.

• Aktiivinen johtaminen voi yhdistää professionaalisen tilan ja muutoskyvyn.

22

Yksityistämisen aikakausi

• Markkinat vastauksena kulttuurin individualisoitumiseen

• Yksinkertaistettu oletus markkinoista optimaalisena ongelmien ratkaisuareenana

– Tulonsiirto vastaa erilaistuneiden yksilöiden tarpeisiin paremmin kuin palvelu, ”osta mitä tarvitset”.

– Epäonnistuja voi syyttää vain itseään.– Julkinen sektori vapautuu palvelun tuottamisen

ongelmista.

23

24

palveluun verrattuna tulonsiirto ei ole

täsmäase

Yksityistämisen aikakausi• Kansalaisista asiakkaita (käyttäjiä, jaloillaan

äänestäjiä, ei osallistujia)– Järjestelmän tehokkuus on tärkeämpää kuin

demokraattinen hallinto ja kansalaisten osallistuminen.

– Yritysten menestys palvelusetelireformin julkilausuttuna tavoitteena

– Näennäismarkkinat, joilla käyttäjät eivät valitse– Valtion tuki julkisen palvelun yksityistämiselle

(SITRA, Tekes)– Kansalaiset suhtautuvat paljon varauksellisemmin

25

Yhteiskunnallisesta vastuusta perhevastuuseen

• ”There is no such thing as society”• Pohjoismaisesta yhteisyydestä kohti

liberaalia yksilöllisyyttä– Palveluja ja eläkkeitä omalla rahalla– Palveluja työnantajan kustannuksella– Tarveharkittua yhteisvastuuta– Syrjäytymisen torjuntaprojekteja

26

Yhteiskunnallisesta vastuusta perhevastuuseen

• Perhevastuuta– Tukea pienten lasten äideille ja omaishoitajille

• Luottamus vastuullisuuteen, ei valvontaa, ei sopimuksia– Investointia lapsiin

• Mutta missä tapahtuu huono-osaisten lasten varhaiskasvatus?

– Tehokasta hoivaa• vertaa perhepäivähoitoon

– Vai reaktio työmarkkinoiden puuttuvaan kykyyn ottaa huomioon informaalit hoivatehtävät?

27

opettajat ja sosiaalityöntekijät sanovat, että monen vanhemmuus on hukassa

valtio ja kunnat maksavat vanhemmille siitä, että pitävät lapsensa kotona

Poliittiset odotukset• Talouden hallinta• Julkisen sektorin tärkeys

tietoyhteiskunnassa ja ihmisten hoitamisessa

• Yhteisen perustan hajaantuminen• Huono-osaisten äänen vaimentuminen• Medioituminen: tärkeintä on miltä näyttää

29

Tietoyhteiskunta, hoivayhteiskunta

• Sosiaalinen investointi– Lisää toimintakykyä, vähemmän sosiaalista

kulutusta– Sosiaalisen pääoman edullisuus

• Palvelut välttämättömiä sosiaalisessa investoinnissa

• Myös hoivatarpeen kasvuun voidaan osin vastata sosiaalisella investoinnilla– Ikääntyminen, toimintakyky

30

Tietoyhteiskunta, hoivayhteiskunta

• Koulutustarpeen kasvu– Toimijaongelma: kuka hyötyy investoinnista

• Vain julkisen kannattaa investoida runsaasti tietoon ja laajasti koulutukseen

• Perhe investoi inhimilliseen pääomaan, yritys ei

• Kaikki yhteiskunnat ali-investoivat ihmiseen?• Keneen kannattaa investoida?

31

Kansakunnan hajaantuminen

• Talous ja suvereniteetti– Kansallisen politiikan hallittavissa olevaa

kansantaloutta ei enää ole– EU:n perussäännöt: eurooppalaisen politiikan

keskittyminen talousasioihin ilman kokonaisvastuuta

• Poliittisen yhteisön hajoaminen– Yhtenäisyyttä heikentävät eniten taloudellinen

eriarvoisuus ja etniset ristiriidat

32

Kansakunnan hajaantuminen

– Talouden globalisaation seurauksena hyödyt kertyvät ylimmälle kymmenykselle ja tappiot alimmille

– Eliitin kasvava riippumattomuus kotimaasta ja julkisesta palvelusta

– Nuoren keskiluokan individualismi – Yritysten siirtyminen kansallisen

toimintaympäristön rakentamisesta maailmantalouden erojen hyödyntämiseen

33

Huono-osaisten äänen vaimentuminen

• Hyvinvointivaltio ja sosiaalinen nousu– Väestön keskiluokkaistuminen: pyramidista sipuliin

• Uusien etnisten vähemmistöjen saapuminen• Vähän koulutettujen ja ammattitaidottomien heikkenevä

kotimainen ja kansainvälinen kilpailuasema• Ammattiyhdistysliikkeen vallan heikkeneminen• Poliittisen ja taloudellisen vallan lähentyminen• Syyttely ja yhteisen edunvalvonnan vaikeus• Internet, avoin julkisuus ja vihan lietsonta yhteiskunnassa• Mistä perusturvan korotus kertoo?

34

Työihmisestä hedonistiin• Hyvästi topeliaaninen kulttuuri: ahkera köyhä poika ei voitakaan

rikasta laiskuria.– ”Työlki ellää, mut kaupal rikastuu”: työ ei ole arvo sinänsä, vaan

menestys.– Lyhytjänteistä ja individualistista elämää, joka ei sitoudu minkään

yhteiskunnan tulevaisuuteen– Yksilöllinen vastuu korostuu kulttuurissa.– Muiden asioista on sopivaa olla hiukan huolissaan.

• Huolestuneen retoriikan ja poliittisten tekojen välinen ristiriita– Tulevien riskien purkamista voidaan lykätä loputtomasti.– Poliittisiin kysymyksiin voi vastata olemalla syvästi huolestunut.

35

Kulttuuriongelmat• Yksilöllinen valinnanvapaus ei tuota välttämättä vastuullisuutta

– Työnteko ei ole yhtä pakottavaa kuin ennen.– Hedonistinen kulttuuri: Työnteko ja opiskeleminen on

vähemmän hauskaa kuin rock ja kiekkoilu.– ”…järjestelmä pudottaa noin 5000 poikaa tai nuorta aikuista

jatkomahdollisuuksien ulkopuolelle.” (AL). Mikä se järjestelmä on?

– Nuoret perheettömät voivat poimia globalisaation marjat ja osallistua työvoimaan vain ajoittain

• Hoivaaminen ei ole enää velvollisuus, vaan oikeus vaatia kompensaatiota.

• Talouden heikentyminen koskettaa nimenomaan huono-osaisten ihmisten taloutta

36

Kulttuuriongelmat• Syrjäytymisriskit kasvavat

– Syntymässä on toisenlainen luokkayhteiskunta, alaluokka voimattomana, itselleen vaarallisena vähemmistönä.

• Huono-osaisten tulevaisuususko hukkuu– Kilpailuttaminen ja testaaminen ei motivoi häviäjiä– Taloudelliset rangaistukset motivoivat vain harvoja,

vaihtoehtoina lamaantuminen, masennus ja rikokset• Vanhat vailla omaisia jäävät todella yksin

– Kuolemaa ei tarvitse pelätä, vaan vanhuutta.

37

Politiikkaongelmien kokonaisuus• Talouden heikentyminen koskettaa nimenomaan

julkistaloutta ja huono-osaisten ihmisten taloutta – ei koko taloutta

• Julkinen rahoitus vastaa heikosti uusiin tai kasvaviin tarpeisiin.– Yhteiskunnallinen hoiva on muuttunut sairaanhoidoksi --

vanhusten toimintakykyä ei ole varaa ylläpitää.• Sosiaalisen investoinnin kuihtuminen

– Tulokset hitaita, vaikeasti todennettavia; kattava investointi kallista

– Universaalit etuudet eivät istu sirpaloituneeseen, lyhytjänteiseen hallintalogiikkaan.

– Köyhyys alkaa periytyä, mikään ei avaa portteja.

38

Politiikkaongelmien kokonaisuus• Sosiaalipolitiikan laajeneminen nojaa työnantajien

rahoitusintresseihin.• Menestyksellisen sosiaalipolitiikan edellytykset

ovat vaikeutumassa. – Puutteita ei vain taloudessa, vaan myös

ymmärryksessä, tahdossa, hallintateknologiassa ja valtuuksissa

– Mitä tulonsiirrolla saa aikaan? Entä palvelulla?– Missä ovat ne ”toisiaan täydentävät

yhteiskunnalliset suhteet, instituutiot ja rakenteet”?

• Vanhat ongelmat lievenevät, uudet tulevat tilalle39

suomalaisen sosiaalipolitiikan muutos on tuottanut hyvinvointia,

köyhyyttä, hyvinvointieroja ja perussuomalaiset

Mahdollisuudet• Historiassa on sinänsä normaalia, että eliitti tekee kaikin

keinoin rakoa kansaan. Valitettavasti tämän normaalin kehityksen kääntäminen on hankalaa -- kun toimitaan niin kuin ennen ja rakenteet ovat samat kuin ennen, trendi jatkuu.

• Voidaanko poliittiselle päätöksenteolle luoda kokonaiskehys, jossa keskeisten toimijoiden intressit ovat sovitettavissa yhteen? Onko Suomi yhä kokonaisuus, joka on olemassa? Entä Eurooppa?

• Pitkäjänteinen rakentaminen edellyttää kohtalaista vakautta. Päästäänkö talouskaaoksista eroon?

• Voiko politiikka olla pitkäjänteistä ja rohkeaa?

41

• Onko mahdollista saada aikaan uskottavaa vuoropuhelua tieteen ja yhteiskunnan kesken? Vähemmän ideologiaa ja enemmän realistista toimija-analyysia politiikan perustaksi?

• Voisivatko palvelujen käyttäjät ja heidän lähiyhteisönsä kyetessään valvoa systemaattisemmin etenkin sosiaalipalvelujen tuotantoprosesseja ja aikaansaannoksia?

• Osallistuminen loisi sosiaalista pääomaa ja poliittisia resursseja. Ilman osallistuvaa demokratiaa yhteiskunta seisoo vinossa. Demokratian haihtumista on syytä vastustaa kaikin keinoin.

42

Lopuksi

• Yhteiskunnan tila ei ole niinkään huono, mutta trendi on. Suomi on menettämässä yhteiskunnan organisointitapaan perustuneen suhteellisen etunsa. Luottamusyhteiskunta teki rationaalisia kompromisseja halvalla.

• Suomi on menestynyt kansallisvaltiona. Emme tiedä, miten vastaavan yhteiskunnallisen menestyksen voi saada aikaan ilman kansallisvaltion itsehallintaa.

43

44

Jurmon kiviä

Suomi kyllä kestää, mitenkähän suomalaiset?