Ajankohtaiskatsaus lapsiperhe-köyhyyteen

17/5/2013Esa Iivonen

Köyhyys on taloudellista niukkuutta, joka johtaa kykenemättömyyteen osallistua yleisesti vallitsevaan elämäntapaan

• Köyhyys voidaan määritellä usealla eri tavalla.

• Köyhyytenä voidaan pitää kykenemättömyyttä osallistua yleisesti

vallitsevaan ja odotettuun elämäntapaan ja saavuttaa minimiksi

katsottu elintaso taloudellisten voimavarojen puutteen vuoksi.

• Ihmisen tarpeet ovat sidoksissa aikaan ja paikkaan.

• Myös ns. absoluuttinen köyhyys on hyvin pitkälle suhteellista.

• Ihmisten omakohtainen kokemus on tärkeä.

2

Köyhyys on taloudellista ulkopuolisuutta

Ulkopuolisuuden muotoja*

• sosiaalinen

• koulutuksellinen

• työelämän

• taloudellinen

• oikeudellinen

• Terveydenhoidollinen

*Norjan tilastoviraston määritelmä ulkopuolisuuden muodoista, ks. ulkopuolisuuden määrittelystä TEM:n julkaisu 12/2011; Pekka Myrskylä: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella.

3

Köyhyys on lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista (1)• Lapsiperheköyhyydellä on aineellisia, sosiaalisia ja psyykkisiä

vaikutuksia lasten elämään. Perheen varattomuus vaikuttaa lapsen mahdollisuuksiin osallistua elinpiirinsä tavanomaisiin toimintoihin ja valintoihin.

• Lasten ja nuorten elämässä kulutuksella on yhä suurempi merkitys. Lapset ja nuoret vertailevat, mitä heillä on ja ei ole.

• Lapsen jääminen elinympäristössään vallitsevien kulutustottumusten ulkopuolelle aiheuttaa osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia, häpeää ja vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen.

4

Köyhyys on lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista (2)• Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan perheen lapset kantavat

huolta ja murhetta perheen taloustilanteesta. • Lapsuudessa koettu köyhyys kasvattaa terveyseroja.• Lapsiperheiden köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden

ylisukupolvistumista. • Vanhemmuus ja vanhemmuuden voimavarat eivät ole staattinen

tila. Perheen toimeentulohuolet kuormittavat vanhempia ja ovat riskitekijä vanhempien jaksamiselle – vanhempien väsyminen, uupuminen ja masentuminen.

5

Lähde: Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö, Mika Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimusaineiston valossa; Terveyden ja

hyvinvoinnin laitos 2012

THL:n tutkimus vuonna 1987 syntyneiden ikäluokasta (1)• Tutkimuksen perusteella lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy

voimakkaasti heidän vanhempiensa koulutuksen, sosioekonomisen aseman ja taloudellisen tilanteen mukaan.

• Vanhempien heikko koulutus ja matala sosioekonominen asema ovat yhteydessä heidän lastensa hyvinvointiongelmien yleisyyteen.

• Erityisesti perheen pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat heijastuvat nuorten hyvinvointiin.

6

Lähde: Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö, Mika Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimusaineiston valossa; Terveyden

ja hyvinvoinnin laitos 2012

THL:n tutkimus vuonna 1987 syntyneiden ikäluokasta (2)• Ehkäisevien ja hyvinvointia tukevien palveluiden merkitys korostuu

ylisukupolvisen ongelmien katkaisemisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä.

• Toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulevat liian myöhään. Aikuispalveluissa olisi aina selvitettävä lasten tilanne ja vanhempien mahdollinen tarve saada tukea vanhemmuudelleen.

• Lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu arjessa, joten on oleellista, että eri kasvuympäristöt, kuten päivähoito, koulu ja harrastukset toimivat lasten ja nuorten hyvinvointia tukien ja suojaavia tekijöitä vahvistaen.

7

Lähde: Nuorten kokemuksia perheen taloudellisesta tilanteesta, Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2010

Perheen toimeentulovaikeudet huolestuttavat lapsia ja nuoria• Lapset ja nuoret kokevat olevansa enemmän huolissaan rahojen

riittävyydestä kuin heidän vanhempansa. Lisäksi taloudellisesti tiukka tilanne kiristää nuorten mielestä perheen keskinäisiä välejä ja vaikuttaa mielialaan.

• Lapset ja nuoret kokevat pelkoa, ahdistusta ja huolta, mutta myös syyllisyyttä. He eivät kehtaa pyytää vanhemmilta edes sellaisia asioita, joita tarvitsevat, ja kokevat syyllisyyttä myös siitä, että vanhemmat eivät voi hankkia itselleen mitään.

8

Lähde: Mia Hakovirta ja Minna Rantalaiho: Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa, Kela 2012

Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa (1)

• Kelan tutkimuksessa analysoitiin, miten taloudellinen eriarvoisuus näkyy 5.- ja 8.-luokkalaisten lasten arjessa.

• Taloudellinen eriarvoisuus on läsnä lasten arjessa erityisesti erilaisina kulutusmahdollisuuksien eroina.

• Lapset tunnistavat taloudellista eriarvoisuutta selkeimmin ulkoisten tunnusmerkkien, kuten pukeutumisen, perusteella.

• Myös lapsen tavaroiden määrä ja niiden merkit, ikä ja mallit huomataan lasten vertaissuhteissa.

9

Lähde: Mia Hakovirta ja Minna Rantalaiho: Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa, Kela 2012

Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa (2)

• Kuluttaminen on osa lasten arkea ja siihen sisältyy tiettyjä

odotuksia.

• Taloudellinen eriarvoisuus voi pahimmillaan johtaa syrjimiseen,

ryhmästä ulos sulkemiseen ja kiusaamiseen.

• Kiusaamisen kohteeksi voi lasten kuvausten perusteella joutua

niin ”rikas” kuin ”köyhä” lapsi, mutta lasten kokemusmaailmassa

kiusatuksi joutuminen koskee nimenomaan niitä lapsia, joiden

taloudelliset resurssit ovat selvästi muita heikommat.

10

Lähde: Mia Hakovirta ja Minna Rantalaiho: Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa, Kela 2012

Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa (3)

• Lasten hyvinvointiin vaikuttaa merkittävällä tavalla se, minkälaisena

muut samanikäiset lapset hänet näkevät.

• Paremmassa taloudellisessa asemessa olevan perheen lapsella on

enemmän vaihtoehtoja ja hänen on helpompi saada kaveriseuraa,

koska hän on materiaalisten resurssiensa takia kiinnostava ja hän voi

säädellä muiden suhtautumista itseensä.

• Heikoista taloudellisista oloista tulevan lapsen mahdollisuudet

muuttaa muiden hänestä muodostamaa kuvaa ovat vähäisemmät.

11

Lähde: Kuka käy leipäjonossa? Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen tuloksia. Saija Turunen, Maria Ohisalo, Vlada Petrovskaja ja Anna-Kaisa Tukiala. Soccan työpapereita 2012:1

Lapsiperheet leipäjonojen asiakkaina

Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen tutkimuksessa

haastateltiin Vantaan leipäjonoissa käyvien lapsiperheiden äitejä:

• Äitien mielestä rahanpuute jakaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan.

• Perheen arjessa köyhyyttä ei kuitenkaan haluttu korostaa, vaan

lapsia haluttiin suojella köyhyyden kokemukselta.

• Keksittiin itse tekemistä ja harrastuksia, jotka eivät vaadi paljon

rahaa kuten eväsretket lähipuistoon.

• Tiedon puutteen koettiin eristävän yhteisöstä ja palveluista.

12

Lähde: Hannele Sauli, Minna Salmi ja Johanna Lammi-Taskula: Kriisistä kriisiin– lapsiperheiden toimeentulo 1995-2009, Yhteiskuntapolitiikka 2011:5

Lapsiperheiden köyhyyden taustalla (1)

• Vanhempien työttömyys. Huomattavaa kuitenkin on, että joka

toisessa köyhässä lapsiperheessä huoltaja käy töissä, kun sen sijaan

lapsettomissa köyhissä kotitalouksissa on vain vähän työssä käyviä.

• Sirpaleinen työmarkkina-asema, pätkätyöt, lyhyiden työsuhteiden ja

työttömyyden vuorottelu sekä matalapalkkaisuus

• Työttömyyttä ja heikkoa työmarkkina-asemaa selittävät mm.

alhainen koulutustaso sekä työelämän ja työn muutokset.

Toisaalta noin 15 % köyhien lapsiperheiden huoltajista on

korkeakoulututkinto.

13

Lähde: Hannele Sauli, Minna Salmi ja Johanna Lammi-Taskula: Kriisistä kriisiin –lapsiperheiden toimeentulo 1995-2009, Yhteiskuntapolitiikka 2011:5

Lapsiperheiden köyhyyden taustalla (2)

• Yksinhuoltajuus kolminkertaistaa köyhyysriskin.

• Köyhissä lapsiperheissä on alle kouluikäisiä lapsia selvästi useammin

kuin ei-köyhissä lapsiperheissä.

• Köyhissä lapsiperheissä on kolme tai sitä enemmän lapsia selvästi

useammin kuin keskituloisissa lapsiperheissä.

• Tulonsiirtojen osuus köyhien lapsiperheiden käytettävissä olevista

tuloista on noin kolminkertainen muihin lapsiperheisiin verrattuna.

• Lapsiperheiden toimeentuloetuuksien reaaliarvon lasku on siten

koskenut köyhiä lapsiperheitä erityisen ankarasti.

14

Lähde: Hannele Sauli, Minna Salmi ja Johanna Lammi-Taskula: Kriisistä kriisiin –lapsiperheiden toimeentulo 1995-2009, Yhteiskuntapolitiikka 2011:5

Asuminen ja lapsiperheiden toimeentulo

• Asumisen rahoitus vaikuttaa keskeisesti perheen toimeentuloon.

• Kahden huoltajan perheistä 82 % asui omistusasunnossa

vuonna 2009. Yksinhuoltajista 48 % asui omistusasunnoista.

• Nuorten lapsiperheiden asunnot ovat yleensä velkaisia.

• Lapsiperheissä asuntovelat muodostavat veloista noin 75 %.• Vuokralla asuvien lapsiperheiden vuokrien reaalinen nousu on ollut

tulokehitystä nopeampaa koko 2000-luvun.• Kahdessa alimmassa tuloviidenneksessä vuokrat nousivat

noin 30 %, mutta tulot vain noin 20 %. Muissa tuloviidenneksissä tulot nousivat vuokria nopeammin.

15

Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011 ja THL, Toimeentulotuki 2011Ks. pienituloisuuden määritelmä: http://www.tilastokeskus.fi/til/tjt/kas.html

Yksinhuoltajaperheissä, pienten lasten perheissä ja monilapsisissa perheissä suurempi köyhyysriski

• Yksinhuoltajaperheissä pienituloisuusaste on lähes kolminkertainen kahden vanhemman perheisiin verrattuna.

• Pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat alle kouluikäisiä.

• Myös perheen suurempi lapsiluku nostaa köyhyysriskiä.• Yksinhuoltajaperheissä koetaan toimeentulovaikeuksia

merkittävästi yleisemmin kuin kahden vanhemman perheissä.• Yksinhuoltajaperheet joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen

viisi kertaa yleisemmin kuin kahden huoltajan perheet.

16

Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011; http://www.tilastokeskus.fi/til/tjt/2011/02/tjt_2011_02_2013-03-20_tie_002_fi.html

Pienituloisuusaste 1995-2011, prosenttia

Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti (ekvivalentti rahatulo) ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta. Tämän tulorajan alapuolelle jäävien osuutta väestöstä kutsutaan pienituloisuusasteeksi. Pienituloisuuden euromääräinen raja vaihtelee vuosittain.

17

02468

101214

1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lapsiväestö Koko väestö

Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011, Pienituloisuus

Pienituloisuusaste: Yksinhuoltaja-kotitaloudet ja parit, joilla lapsia 2000-2011, prosenttia

18

0

5

10

15

20

25

2000 2005 2009 2010 2011

Yksinhuoltajat Parit, joilla lapsia

Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011 – Subjektiivinen toimeentulohttp://www.tilastokeskus.fi/til/tjt/2011/01/tjt_2011_01_2012-12-28_tie_001_fi.html

Toimeentulovaikeuksissa olevat kotitaloudetvuonna 2011, prosenttia kotitalouksista

19

47,5

24,317,5

21,5 23,720,3

8,1 5,1 5,6 7,9

Yksinhuoltajat Parit, joilla nuorin lapsi alle 7 v

Parit, joilla nuorin lapsi 7-12 v

Parit, joilla nuorin lapsi 13-17 v

Kaikki kotitaloudet

Tavanomaisten menojen kattamisessa vaikeuksiaSuurimmissa vaikeuksissa

Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009, 2010 ja 2011Subjektiivinen toimeentulo

Toimeentulovaikeuksia 2009-2011, prosenttia kotitalouksista

20

0

10

20

30

40

50

60

2009 2010 2011

Yksinhuoltajat

Parit, joilla nuorin lapsi alle 7 vParit, joilla nuorin lapsi 7-12 vParit, joilla nuorin lapsi 13-17 v

Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointiraportti, 2011

Lapsilisän ja kotihoidon tuen ostovoima on selvästi heikompi kuin 1990-luvullaVuodesta 1994 vuoteen 2011

• 1. lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 20 %.

• 2. lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 30 %.

• 3. lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 29 %.

• Kotihoidon tuen hoitorahan reaaliarvo on laskenut 26 %.

• Kotihoidon tuen hoitolisän reaaliarvo on laskenut 51 %.

Lapsilisien ostovoima laskee entisestään, kun lapsilisien indeksikorotukset

jätetään toteuttamatta vuosina 2013-2015.

21

Lähde: THL, Toimeentulotuki 2011http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/aikuisten_sosiaalipalvelut/toimeentulotuki/toimeentulotuki

Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet vuonna 2011• Vuonna 2011 toimeentulotukea sai 50 157 lapsiperhettä.

• yksinhuoltajaperheitä 28 441• kahden huoltajan perheitä (avio- tai avopariperheitä) 21 716

• Lapsia (0-17-vuotiaita) oli toimeentulotukea saaneissa lapsiperheissä• yhteensä 94 621 (8,7 % kaikista lapsista).

Vrt. Vuonna 1995 toimeentulotukea sai 84 704 lapsiperhettä, joissa oli yhteensä 155 026 lasta (13,3 % kaikista lapsista).

22

Lähde: THL, Toimeentulotuki 2011

Toimeentulotukea vuoden aikana saaneet lapsiperheet 1995-2011, prosenttia

23

9,6 10,2 9,6 8,5 7,5 6,7 6,7 6,1 5,9 5,3 4,9 4,6 4,3 4,2 5 4,8 4,7

30,7 31,9 31,329,5 28,1 27 27,6 28,6 28,1 26,9

25,2 23,9 23,3 23,4 24,1 24,1 24,1

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Parit, joilla lapsia Yksinhuoltajaperheet

Lapsen oikeuksien sopimus: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060Lapsen oikeuksien komitean viimeisimmät (2011) Suomea koskevat päätelmät:

http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=82628&GUID=08815486-C2F7-4348-A1DC-0985FA9542EC

Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää toimia lapsiperheköyhyyden ehkäisemiseksi • Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa valvova komitea on

kehottanut (2011), että Suomi tehostaa pyrkimyksiään tukea vähäosaisia perheitä sekä takaamaan kaikille lapsille oikeuden riittävään elintasoon.

• Lapsen oikeuksien komitea myös suosittelee, että Suomi toteuttaa tarvittavat toimet lasten köyhyyttä koskevien tietojen kokoamiseksi ja analysoimiseksi laajamittaisesti, jotta ongelmaan voidaan puuttua tehokkaasti.

24

Lähde: European Commission Recommendation of 20.2.2013: Investing in children – breaking the cycle of disadvantage

Investoidaan lapsiin ja katkaistaan huono-osaisuuden kierre (1)

Euroopan komissio on antanut 20.2.2013 suositukset jäsenmaille

lapsiköyhyyden ja lasten sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi:

• Lasten vanhempien osallistumista työmarkkinoille tulee tukea.

• Lasten riittävä elintaso tulee turvata etuusjärjestelmän avulla.

• Pienten lasten eriarvoisuutta tulee vähentää investoimalla

varhaiskasvatukseen.

• Yhdenvertaisia mahdollisuuksia tulee parantaa koulutuksessa.

• Terveydenhuoltojärjestelmää tulee kehittää vastaamaan paremmin

huono-osaisten lasten tarpeita.

25

Lähde: European Commission Recommendation of 20.2.2013: Investing in children – breaking the cycle of disadvantage

Investoidaan lapsiin ja katkaistaan huono-osaisuuden kierre (2)

• Lapsille tulee varmistaa turvallinen ja sopiva asuminen ja

elinympäristö.

• Perheiden tukea tulee lisätä ja varmistaa sijaishuollon laatu.

• Lasten osallistumista leikkiin, virkistykseen, liikuntaan ja

kulttuuriharrastuksiin tulee tukea.

• Lasten osallistumista heidän elämäänsä vaikuttavaan

päätöksentekoon tulee tukea.

• Sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja koordinaatiota tulee vahvistaa.

• Tulee kehittää näyttöön perustuvia politiikkatoimia.

26

Lähde: European Commission Recommendation of 20.2.2013: Investing in children – breaking the cycle of disadvantage

Investoidaan lapsiin ja katkaistaan huono-osaisuuden kierre (3)

• Lapsiköyhyyden ja lasten sosiaalinen syrjäytymisen ottaminen tulee

ottaa keskeiseksi asiaksi Eurooppa 2020 -strategiassa.

• EU:n rahoituslähteiden antamia mahdollisuuksia tulee käyttää

tukemaan lapsiköyhyyden ja lasten sosiaalisen syrjäytymisen

vastaista työtä.

• Suositukseen sisältyy ehdotus seurantaindikaattoreiksi.

Komission suositus : http://ec.europa.eu/justice/fundamental-rights/files/c_2013_778_en.pdf

27

Linkkejä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): www.thl.fiKansaneläkelaitos (Kela): www.kela.fiSosiaali- ja terveysministeriö: www.stm.fiTilastokeskus: www.tilastokeskus.fi

Mannerheimin Lastensuojeluliitto: www.mll.fiEnsi- ja turvakotien liitto: www.ensijaturvakotienliitto.fiPelastakaa Lapset: www.pelastakaalapset.fiLastensuojelun Keskusliitto: www.lskl.fiVäestöliitto: www.vaestoliitto.fi

EAPN-Fin – Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto: www.eapn-fin.orgSOSTE – Suomen sosiaali ja terveys ry: www.soste.fi

28