-31.1.20171

Maakunta- ja sote-uudistus ja kunnatHallituksen esitysluonnokset sote-ja maakuntauudistuksesta sekä valinnanvapaudestaMiten uudistus etenee ja mikä muuttuu?

Tammikuu 2017

31.1.2017 2

Maakunta-sote prosessin pääaikataulu

Maakunta-ja sote-järjestämis-uudistus- HE eduskunnalleto 23.2.2017

HE valinnan-vapauslaiksi eduskunnalleto 27.4.2017

Maakunnille siirrettäviä tehtäviä koskevien lakien muutos HE -luonnos lausunnoille 4/2017

Hyväksytään eduskunnassa 22.6.2017:- Maakunta- ja sote-järjestämis-uudistus- Valinnan-vapauslaki- Sote-tuottajalaki- Maakuntien rahoituslaki

HE valinnan-vapauslaiksi lausunto-kierrokselle 2/.2017

20173 / 20172 / 20171 / 2017 4 / 2017 7 / 2017

Väliaikais-hallinto alkaa valmistella toiminnan käynnis-tämistä1.7.2017 alkaen

6 / 2017

- HE Maakunnille siirrettäviä tehtäviä koskevien lakien muutoksiksi eduskunnalle

9 / 2017

Maakuntien rahoituslain täydennys 4/2017

Maakuntien rahoituslain täydennys lausunnoille2/2017

31.1.2017 3

Ensimmäiset maakunta-vaalit presidentin-vaalien yhteydessä1 / 2018

Sosiaali- ja terveyden-huollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille 1.1.2019

2018 2019

Valinnan-vapauteen ja monikanava-rahoitukseenliittyvät lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymäaika.

1 / 2018 12 / 2018 1 / 2019

-

Monipuolinen palvelurakenne ja ammattitaitoinen

henkilöstö asukkaan hyvinvoinnin

tukena

Palvelut sovitetaan asukkaiden

tarpeen mukaisiksi

kokonaisuuksiksi

Maakunta 2023 -visio

Palvelut tarjotaan fiksusti ja rahat

riittävät

Asukkaat vaikuttavat ja

valitsevatAsukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin

kustannuksin ja vaikuttava julkinen hallinto

-

Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä

5

KUNNAT Paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä.

• Osaaminen ja sivistys• Terveys ja hyvinvointi• Liikunta ja kulttuuri• Nuorisotoimi• Paikallinen elinkeinopolitiikka• Maankäyttö ja rakentaminen

MAAKUNNAT • Sosiaali- ja terveydenhuolto• hyvinvoinnin ja terveyden sekä turvallisuuden

edistämisen as.tuntija• Pelastustoimi• Ympäristöterveydenhuolto• Aluekehittäminen• Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus

• Työ- ja elinkeinopalvelut• Liikennejärjestelmäsuunnittelu

ja joukkoliikenteen alueellinensuunnittelu

• Maaseudun kehittäminenja lomituspalvelut

VALTIO • Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys• Perusoikeuksien turvaaminenja arviointi

• Turvallisuustehtävät• Valtakunnalliset ja kv-tehtävät• Yleinen edunvalvonta

-

Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot

31.1.20176

Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen- kansanterveys- ja sosiaalityö, ennaltaehkäisy- perustason palveluiden vahvistaminen- vahvemmat järjestäjät ja tuotantoyksiköt: osaamisen vahvistaminen- tarvepainotettuun kapitaatioon pohjautuva rahoitus: vaikuttavuuskannustimet

Kustannustenhallinta- maakuntien rahoituslain mukainen rahoitusmalli ja kustannusjarru: 2,8 mrd €- tunnistetut säästöpotentiaalit nykyisen lainsäädännön ja parhaiden käytäntöjen ja vaikuttavimpien hoito/palvelukäytäntöjen mukaan noin 3 mrd €- oikea-aikainen hoito, hoidon porrastus, digitaaliset ratkaisut, palveluintegraatio

-

Uuden soten pilarit1. Vahva järjestäjä

• 18 maakuntaa2. Palveluintegraatio

• Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi• oikea hoito ja palvelu sekä sen edellyttää osaaminen oikeaan aikaan• sujuva hoito- ja palveluketju väestön ja asiakkaiden tarpeen mukaan

3. Valinnanvapaus• tuki asiakaslähtöisyydelle ja itsemääräämisoikeudelle ja kilpailun hyödyntämiselle

4. Kustannusten kasvun jarruttaminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä

• oikea-aikainen palvelu• parhaiden käytäntöjen ja vaikuttavimpien palvelu- ja hoitomuotojen käyttöönotto

5. Digitalisointi• Arki on digitalisoitu• Tieto kulkee ja tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia• Tiedolla johdetaan

31.1.20177

-

• Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen.

• Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta asiakaslähtöisesti

• Maakunta varmistaa, että eri tuottajien palvelut toimivat yhteen

• Kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palveluntuottajille

• Maakunta varmistaa, että tieto kulkee sujuvasti toimijoiden välillä.

• Suoran valinnan palveluntuottaja vastaa oman asiakkaansa palvelujen kokonaisuudesta.

31.1.20178

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

-21.12.2016 Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta 21.12.20169

Erilaiset toimintamallit, erilaiset elämäntilanteetVäestön terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen (koko väestö):

• Laaja-alainen yhteistyö sidosryhmien välillä• Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen,

ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen• Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja

hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista • Sähköiset omahoidon palvelut,

puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä saatava tieto, neuvonta, ohjaus

Satunnainen hoidon tai palvelun tarve (n. 60% väestöstä):

• Palvelut sote-keskuksesta ja suunhoidon yksiköstä, tarvittaessa maksuseteleiden käyttö

• Sähköiset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta

• Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy• Yhteistyö tarvittaessa maakunnan

liikelaitoksen toimipisteiden kanssa, mutta ei laajempaa integraatiotarvetta

Laajempi hoidon tai palvelun tarve (n. 30% väestöstä):

• Palvelut sote-keskuksesta, suunhoidon yksiköstä ja maakunnan liikelaitokselta asiakassuunnitelman mukaisesti

• Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut• Tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen

myöntämät asiakassetelit / henkilökohtainen budjetti

• Maakunta voi päättää sote-keskukselle tai suunhoidon yksikölle kansallista palvelu-valikkoa laajemman oikeuden tuottaa palveluja

Korkea hoidon tai palvelun tarve (n. 10% väestöstä):

• Suuri, yksilöllinen integraatiotarve, eheät hoito- ja palveluketjut, moniammatillinen yhteistyö, jatkuvuus

• Maakunnan liikelaitos vastaavaa tarpeen arvioinnista, laaja-alaisesta asiakassuunnitelmasta sekä sen toteutumisesta käytännössä

• Suuret yksikkökustannukset, vähän asiakkaita

• Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sote-keskuksen tai hammashoitolan kanssa

-

Asiakas voi valita nykyistä yksilöllisemmin

• Asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön näissä palveluissa:

• sosiaali- ja terveyskeskus• suunhoidon yksikkö (hammashoitola)• muut maakunnan päättämät sote-palvelut.

• Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta.

• Sote-keskus ja suunhoidon yksikkö voivat myöntää maksusetelin yksittäisten palvelujen hankkimiseen muilta tuottajilta.

• Palveluntuottajan pitää olla rekisteröitynyt, täyttää maakunnan vaatimukset ja tehdä sopimus maakunnan kanssa.

21.12.201610

Asiakas saa tukea valintoihin

verkkopalvelusta, neuvontapuhelimesta

ja palveluohjaajilta. Jos hän ei halua itse valita,

maakunta osoittaa sopivan palvelun.

-31.1.201711

Sote-keskus, suunhoidon yksikkö, maksuseteli-Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta -Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut- Jatkossa myös muita sosiaali- ja terveyspalveluja-Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta-Tarvittaessa asiakas voi saada maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta

Maakunnan omat palvelut - Ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joita sote-keskus ei tarjoa: esimerkiksi sosiaalipalvelut, päivystys ja erikoissairaanhoito- Asiakas voi valita julkisen palvelun toimipisteen koko maan alueelta -Erikoissairaanhoidossa julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa

Asiakasseteli-Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen-Maakunta päättää palvelut, asiakas valitsee rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta-Maakunta vastaa kustannuksista ja asiakas maksaa asiakasmaksun, joka on kaikille tuottajille sama

Henkilökohtainen budjetti-Henkilökohtaisen budjetin avulla esimerkiksi vanhus- tai vammaispalveluiden asiakas voi vaikuttaa palvelun tai muun tuen sisältöön ja valita palvelun tuottajan-Asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtainen avustaja tai kuljetuspalvelut

Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemminAsiakas valitsee suoraan

sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön ja

sitoutuu valintoihin vuodeksi.

Jos asiakas tarvitsee muita palveluja, ne saa

maakunnan liikelaitoksen palveluista.

-31.1.201712

• Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja.

• Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita ylläpitämään itsetoimintakykyään ja terveyttään.

• ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti.

DigitalisaatioPalveluja uusilla tavoilla

-

Palvelujen tuottaminen• Maakunnan palvelustrategia: mitä palveluja asukkaille tarjotaan

ja miten sovitetaan yhteen valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut.

• Myös palveluntuottajan on varmistettava, että palvelukokonaisuudet toteutuvat ja palveluketjut toimivat sovitusti.

• Maakunnan palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi.

• Uusi laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta (ns. palveluntuottajalaki) säätelee maakunnan tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja.

• Lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut. Lisäksi halutaan vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa.

31.1.201713

-31.1.201714

Maakuntien tehtävät ja sote-rakenne1.1.2019

(1/6)

-

-31.1.201715

• Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos ja sen yhtiöt.

• Liikelaitoksen viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa.

• Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat palveluja myös silloin kun niitä ei ole markkinaehtoisesti saatavilla.

• Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviäkilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan suoran valinnan piirissä.

Tärkeimmät ehdotukset

(3/4)

-31.1.201716

• Valtion ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa vahvistetaan.

• Kunnat eivät enää järjestä, tuota tai rahoita sosiaali- ja terveyspalveluja.

• Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä.

• Maakunta antaa asiantuntijatukea kunnille hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistehtävään.

• yhteistyö ja yhteisiä prosesseja

Tärkeimmät ehdotukset

(3/4)

-31.1.201717

Maakunnan on otettava asukkaiden näkemykset huomioon, kun maakunta valmistelee

• palvelulupausta.• maakuntien yhteistyösopimusta.• yhteistyöalueen ehdotusta sosiaali- ja

terveysministeriölle valtakunnallisista tavoitteista.

(1/2)Asiakas- ja asukasosallisuus

-

Uudistuksen onnistumisen avaintekijät

• Sitoutuneisuus ja keskinäinenluottamus kaikkien toimijoiden välillä

• Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä

• Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi

• Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen

• Rohkea ote tulevaisuuteen

31.1.201718

Maakuntavoi olla

suuri tai pieni. Ovathan

valtiotkin.

-31.1.201719

Kiitos!alueuudistus.fi

SOSAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ ● VALTIOVARAINMINISTERIÖ