SAK:n toimintakertomus 2004

SAK:n toimintakertomus 2004

ISBN 951-714-237-4 Helsinki 2005

S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4 1

SAK:n toimintakertomus vuodelta 2004

Sisällys

SAK:n toimintakertomus vuodelta 2004 ................................................................... 1

Toimintaympäristö ...................................................................................................... 3

Taloudelliset lähtökohdat .................................................................................................... 3 Yhteiskunnalliset ja työmarkkinapoliittiset lähtökohdat ................................................ 3

Hallintoelinten kokoukset ........................................................................................... 4

Valtuusto ............................................................................................................................... 4 Hallitus .................................................................................................................................. 5

Toiminnan ja edunvalvonnan painopisteet ............................................................... 6

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ......................................................................................... 6 Tasapainoinen talous- ja työllisyyskehitys ......................................................................... 6 Palkkaperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän turvaaminen ja kehittäminen....................... 7 Globalisaation vaikutusten hallinta .................................................................................. 10 EU:n laajentumisen ja syvenemisen vaikutusten hallinta ................................................ 11

Jäsenvaikuttavuus .............................................................................................................. 13 Jäsenistön ostovoiman varmistaminen ja oikeudenmukainen tulonjako ......................... 14 Työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmän toimivuus ................................................ 15 Tulopolittinen sopimus vuosille 2005—2007 .................................................................. 15 Muutosturvan ja yhteistoimintamenettelyn kehittäminen ................................................ 16 Työelämän kehittäminen .................................................................................................. 17 Työhyvinvoinnin parantaminen ....................................................................................... 18 Ammatillisen osaamisen vahvistaminen .......................................................................... 19

Järjestöllinen ja edunvalvonnallinen toimintakyky ........................................................ 20 Yhteiskuntavaikuttamisen vahvistaminen ........................................................................ 20 Vahvan jäsenpohjan varmistaminen ................................................................................ 21 Luottamushenkilöstön toimintaedellytysten varmistaminen ja parantaminen ................ 22 Vahva järjestötoiminta ..................................................................................................... 23 Aluepolitiikka, aluekehittäminen ja aluevaikuttajakoulutus ............................................ 26 Hankekeskus .................................................................................................................... 27 Koulutuksen kehittäminen ............................................................................................... 27 Monikulttuurisuustyö ....................................................................................................... 29 Koulu- ja työmarkkinatiedotus ......................................................................................... 29 SAK:n jäsenmikrohanke .................................................................................................. 30 SAK:n kulttuurirahasto .................................................................................................... 30 SAK:n viestinnän kehittäminen ....................................................................................... 31 SAK:n lehdet .................................................................................................................... 33

Työyhteisön ja henkilöstön uudistuminen ja työkyky .................................................... 35 Henkilöstövoimavarojen kohdentaminen ......................................................................... 35 Johtamisen ja työprosessien kehittäminen ....................................................................... 36 Henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen .................................................................... 36 SAK:n talouden kehittäminen .......................................................................................... 36 Toimisto- ja sisäiset palvelut ............................................................................................ 36 Tietohallinto ..................................................................................................................... 36 Työpaikkatoimikunta ....................................................................................................... 37 SAK:n henkilöstö ............................................................................................................. 37 Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukutaulukko 2004 ........................................................ 42

2 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 4

Tilinpäätös ................................................................................................................... 43

Jäsenyydet ja osakkuudet .......................................................................................... 61

Hallintoelimet ............................................................................................................. 62

Valtuusto ............................................................................................................................. 62 Hallitus ................................................................................................................................ 68 Johtoryhmä ......................................................................................................................... 70 Työvaliokunta ..................................................................................................................... 70 Muut hallituksen asettamat valiokunnat .......................................................................... 71 Toimialaneuvottelukunnat ................................................................................................ 71

Jäsenmäärä ................................................................................................................. 72

Lausunnot ................................................................................................................... 74

Liitteet ......................................................................................................................... 80


Toimintaympäristö

Taloudelliset lähtökohdat

Maailmantalous kasvoi vuonna 2004 nopeammin kuin miltei kolmeenkymmeneen vuoteen.

Globaalin kasvun vetureina toimivat erityisesti Kiina ja muut Itä-Aasian maat, joiden taloudet

jatkoivat nopeata, 7—9 prosentin kasvuaan, ja myös Yhdysvallat, jonka kokonaistuotannon

kasvu ylsi viime vuonna runsaaseen neljään prosenttiin. Raakaöljyn hinnan korkealla käynyt

nousu vuoden 2004 jälkipuoliskolla sekä valuuttakurssimuutokset leikkasivat talouskasvua.

Maailmantalouden noususuhdanteen huipun arvioitiinkin ohitetun vuoden lopulla.

Myös euroalue pääsi vihdoin vuoden 2004 keväällä mukaan vahvaan kansainväliseen nousu-

suhdanteeseen. Euroalueen kasvua hidasti mm. vahvistunut euro. Euroalueen yhteenlaskettu

kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 1,8 prosenttia, kun alueen talouskasvu vuonna 2003 jäi

vain puoleen prosenttiin.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen taloudellinen kehitys oli vuonna 2004 suh-

teellisen suotuisaa. Talouskasvu oli euroalueen nopeimpia. Tuotannon kasvua tukivat sekä ul-

komainen että kotimainen kysyntä. Kokonaistuotanto kasvoi 3,7 prosenttia eli runsaan pro-

senttiyksikön enemmän kuin vuonna 2003 (liite 1). Työllisyys alkoi näkyvämmin parantua

vuoden loppukuukausina.

Vuonna 2004 työllisiä oli keskimäärin saman verran kuin edellisenä vuonna. Viime vuoden

työllisyysaste (työllisten osuus 15—64 vuotiaista) oli 67,2 prosenttia, kun se vuonna 2003 oli

67,3 prosenttia (liite 2). Työttömyysaste vuonna 2004 oli 8,8 prosenttia eli 0,2 prosenttiyksik-

köä alempi kuin vuonna 2003 (liite 3).

Palkansaajien nimellisansiot nousivat vuonna 2004 keskimäärin 3,4 prosenttia ja reaaliansiot

3,2 prosenttia, kun vuoden keskimääräinen kuluttajahintainflaatio jäi vain 0,2 prosenttiin. Ku-

luttajahintojen nousua hidasti eniten maaliskuussa toteutettu alkoholiveron lasku. Myös puhe-

lumaksujen halpeneminen pienensi inflaatiota. Hintoja puolestaan nostivat mm. polttonestei-

den hintojen nousu, asuntojen hintojen ja vuokrien nousu sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palve-

luiden kallistuminen.

Yhteiskunnalliset ja työmarkkinapoliittiset

lähtökohdat

Työnantajapuoli kokosi vuoden aikana rivinsä perustamalla Elinkeinoelämän keskusliiton

EK:n, johon teollisuuden ja yksityisten palvelualojen työnantajaliitot järjestäytyivät. Uuden

järjestön toimitusjohtajaksi valittiin suurlähettiläs Leif Fagernäs ja hallituksen puheenjohta-

jaksi Christoffer Taxell. Uuden järjestön voimin elinkeinoelämä ilmoitti haluavansa tehostaa

edunvalvontaansa sekä kotimaassa, Euroopassa että kansainvälisesti. Työmarkkinajärjestö

EK:n lisäksi työnantajapuoli tehosti myös yhteiskunnallista vaikuttamistaan aktivoimalla

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n toimintaa. Sen hallitukseen valittiin suomalaisen yri-

tyselämän näkyvimmät johtohenkilöt Nokian pääjohtajan Jorma Ollilan johdolla. EVA alusti

julkista keskustelua useilla ay-vastaisilla raporteilla ja näkyvillä puheenvuoroilla, mikä herätti

keskustelua tarpeesta koota voimia ja tuottaa keskustelun avauksia myös palkansaajapuolelta.


Neuvottelut uudesta tuloratkaisusta käytiin jo EK:n kanssa, vaikka järjestön toiminta juridises-

ti alkoi vasta vuoden 2005 alusta. Kärjekkäin puheenvuoroin EK ilmoitti, ettei se solmi ”van-

hanmallista” tupoa, vaan haluaa siirtää sopimustoiminnan painopistettä paikalliselle tasolle, ja

että kunkin sopimusalan erilainen tuottavuuskehitys tulisi ottaa sopimustoiminnassa paremmin

huomioon. EK vastusti myös tasa-arvo- ja matalapalkkaerien sisällyttämistä sopimukseen. EK

keskeytti tuponeuvottelut AKT:n bussilakon ja sen tukilakkojen ajaksi, mutta päätyi kuitenkin

yksimielisesti lopuksi hyväksymään neuvottelutuloksen. Tätä edesauttoi hallituksen merkittä-

vä veropoliittinen panostus tupon tueksi.

EU laajeni vappuna 10 uudella jäsenmaalla ja sai valmiiksi ehdotuksen uudeksi perustuslaiksi.

Suomalainen ay-liike tervehti uusien jäsenmaiden liittymistä sekä asettui tukemaan päätöksen-

teon tehostamista ja eurooppalaista sosiaalista mallia vahvistavan perustuslain hyväksymistä.

Viron ja muiden Baltian maiden sekä Puolan liittyminen lisäsi jonkin verran ulkomaalaisen

lähetetyn työvoiman ja vuokratyövoiman tarjontaa Suomessa. Tätä edesauttoi se, että palvelu-

jen vapaa liikkuvuus toteutui välittömästi laajentumisen myötä. Työvoiman liikkuvuuteen so-

vellettiin siirtymäaikalakia, jonka mukaan uusien jäsenmaiden työntekijöillä tulee olla uuden

ulkomaalaislain mukainen työntekijän oleskelulupa. Luvan myöntämiseen liittyy etukäteen

tehtävä työehtojen tarkistaminen ja sen selvittäminen onko ko. tehtävään saatavissa työvoimaa

kotimaisilta työmarkkinoilta. Suomi ei hakenut siirtymäaikoja palvelujen vapaalle liikkuvuu-

delle. Siirtymäaikalaki ja työvoimapoliittiset kriteerit eivät siten koske esimerkiksi vuokraus-

liikkeen Suomeen Virosta lähettämää vuokratyövoimaa. Virolaisen vuokratyövoiman määrä

onkin noussut Suomessa.

Uusi ulkomaalaislaki, joka tuli voimaan 1.5.2004, vapautti alle kolmen kuukauden sesonki-

työntekijät ja joukon muitakin ulkomaalaisia työntekijäryhmiä työlupaharkinnasta. Tämän

seurauksena myönnettyjen työntekijöiden oleskelulupien määrä aleni tuntuvasti edellisvuoteen

verrattuna. Lain säätämisen yhteydessä työsuojeluviranomaisen roolia ulkomaisen työvoiman

valvonnassa vahvistettiin. SAK korosti, että kansallisten työehtojen noudattaminen Suomessa

tehtävässä työssä riippumatta työntekijän kansalaisuudesta on tehokkaasti turvattava. Tilaaja-

vastuun periaate sekä liittojen kanneoikeus nostettiin esille tuloneuvotteluissa.

Matti Vanhasen hallituksen keskeiset painopisteet, hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen ja

työllisyyden parantaminen, olivat hyvä lähtökohta hallituksen yhteistyölle työmarkkinajärjes-

töjen kanssa. SAK:n puheenjohtajan aloitteesta vuoden aikana käynnistyi toimialakohtainen

vuoropuhelu, joka liittyi hallituksen käynnistämään Suomi maailmantaloudessa-hankkeeseen.

Kaikkiaan 23 eri toimialaa laatikin suositukset alan työllisyyden, investointien ja kilpailuky-

vyn kehittämisestä. Hallitus otti vahvasti kantaa tulopoliittisen kokonaisratkaisun puolesta ja

myötävaikutti sen syntymiseen merkittävillä veropäätöksillä sekä lisäpanostuksilla mm. lii-

kenneväylien kehittämiseen. Näin hallitus lunasti kolmikantayhteistyötä koskeneet lupauksen-

sa.

Kesäkuussa toteutettiin EU-parlamenttivaalit ja lokakuussa kunnallisvaalit. SAK tuotti mo-

lempiin vaaleihin aineistoja palkansaajanäkökulmasta ja pyrki kohottamaan palkansaajien ää-

nestysaktiivisuutta. Edellisiin vaaleihin verrattuna äänestysvilkkaus nousikin jonkin verran.

Myös muutoin jatkettiin aktiivista yhteiskuntavaikuttamista päättäjien suuntaan sekä hallituk-

sessa, eduskunnassa että tiedotusvälineiden kautta.

Hallintoelinten kokoukset

Valtuusto

SAK:n valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseensa Kiljavan opistolle 14.—

15.5.2004. Valtuusto hyväksyi SAK:n toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2003


sekä myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Valtuusto käsitteli

yhdeksän liittojen tekemää esitystä.

Päätöslausumassaan valtuusto painotti tarvetta selvittää mahdollisuuksia saada helmikuussa

2005 päättyvän tulosopimuksen jatkoksi laaja talous- ja tuloratkaisu, johon kaikki osapuolet

aidosti sitoutuvat. Ratkaisun tulee tukea investointeja, työllisyyttä, palkansaajien ostovoimaa

ja tulonjaon oikeudenmukaisuutta. Palkansaajien turvaa muutos- ja irtisanomistilanteissa sekä

työttömyyden kohdatessa on vahvistettava. Palkansaajajärjestöjen keskinäistä yhteistyötä on

vahvistettava näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Valtuusto myös kannusti palkansaajia ää-

nestämään kesäkuussa järjestettävissä EU-parlamentin vaaleissa.

Valtuuston sääntömääräisessä syyskokouksessa 26.— 27.11.2004 Kiljavan opistolla hyväksyt-

tiin SAK:n talous- ja toimintasuunnitelma vuodeksi 2005 ja käsiteltiin neljä jäsenliittojen te-

kemää esitystä.

Valtuuston kokoontuessa tuponeuvottelut olivat vielä käynnissä. Päätöslausumassaan valtuus-

to antoi tukensa neuvotteluille. Käynnissä olevat tulopoliittiset neuvottelut olivat SAK:n val-

tuuston toukokuussa asettamien lähtökohtien mukaiset. Niiden pohjalta SAK:n hallitus täs-

mensi laatutavoitteiksi työntekijöiden muutosturvan irtisanomistilanteissa, tilaajavastuun ja

ammattiliiton kanneoikeuden sekä luottamushenkilöiden aseman vahvistamisen. Tavoitteeksi

asetettiin palkansaajien ostovoiman turvaaminen maltillisella ja solidaarisella palkkaratkaisul-

la, jota täydentää tuloverojen pieni- ja keskituloisiin painottuva, kunnille täysimääräisesti

kompensoitu kevennys.

Hallitus

Vuoden 2004 aikana SAK:n hallitus kokoontui 17 kertaa. Kevätkaudella hallitus käsitteli mm.

vuosilomalain valmistelutilannetta, työaikapankkityöryhmän tilannetta ja loppuraporttia, tasa-

arvolain uudistamista sekä sairausvakuutuksen rahoituksen uudistamista. Valtion vuosien

2005—2008 määrärahakehyksiä sekä vuoden 2005 talousarvioita hallitus käsitteli sekä maa-

liskuun että kesäkuun kokouksissa ja määritteli SAK:n työllisyyden kohentamista tukevat ta-

voitteet budjettivaikuttamisessa.

Presidentti Tarja Halosen johtaman ILO:n maailmankomission raporttia Oikeudenmukainen

globalisaatio: mahdollisuuksia kaikille hallitus käsitteli alkuvuodesta. Suomen hallituksen

globalisaatiostrategia ja siihen liittyvä työmarkkinaosapuolten toimialakohtainen vuoropuhelu

oli niinikään esillä hallituksen kokouksissa.

Hallituksen seminaarissa kesäkuussa käsiteltiin SAK:n toimintastrategiaan liittyviä keskusjär-

jestön toiminta-ajatusta ja visioita sekä kriittisiä menestystekijöitä. Hallitus käsitteli myös

SAK:n ja liittojen keskinäistä työnjakoa pohtineen työryhmän raporttia ja sen teemoja. Sekä

toimintastrategia että työnjakotyöryhmän loppuraportti hyväksyttiin elokuun kokouksessa.


Seminaarissa hallitus perehtyi myös Kiljava-opiston kehittämistoimia suunnitelleen työryh-

män ehdotuksiin. Kiljava-työryhmän raportti hyväksytiiin syksyllä 2004.

Syksyllä SAK:n hallitus keskittyi pääosin tulopoliittisen sopimuksen tavoitteenasetteluun ja

neuvottelutilanteen arviointiin. Neuvottelutulos tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005—

2007 hyväksyttiin SAK:n hallituksessa 29.11.2005. Liittojen soveltamisneuvotteluiden jälkeen

joulukuun 15. päivänä hallitus totesi sopimuksen kattavuuden SAK:n kannalta riittäväksi.

Toiminnan ja edunvalvonnan painopisteet

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Tasapainoinen talous- ja työllisyyskehitys

SAK:n määrätietoinen toiminta johti kattavan ja pitkäkestoisen tuloratkaisun syntymiseen jou-

lukuussa 2004. Tuloratkaisu tuo epävarmaan talouskehitykseen vakautta, tukee osaltaan työl-

lisyyttä ja turvaa palkansaajien paremman ostovoiman. Hallitus tuki syntynyttä sopimusta

kolmivuotisella veronkevennysohjelmalla sekä lisämäärärahoilla liikennehankkeisiin.

SAK vaikutti muutoinkin talous- ja työllisyyspolitiikkaan työttömyyden taittamiseksi ja työlli-

syyden kääntämiseksi nousuun. SAK teki talouskasvun vauhdittamisen ja työllisyyden paran-

tamisen edellyttämiä esityksiä useaan otteeseen, muun muassa valtion budjettikehysneuvotte-

lujen sekä muutoinkin vuoden 2005 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä. SAK vaati

mm. toimenpiteitä sekä yksityisten että julkisten investointien lisäämiseksi niin teollisuudessa

kuin palvelualoilla.

SAK laati solidaarisen palkkapolitiikan talousteoreettisista taustoista selvityksen, joka valmis-

tui sopivasti työnantajien solidaariseen palkkapolitiikkaan kohdistuneiden hyökkäysten aikoi-

hin.

SAK:n määrätietoinen toiminta johti myös kattavan ja pitkäkestoisen tuloratkaisun syntymi-

seen joulukuussa 2004. Tuloratkaisu tuo epävarmaan talouskehitykseen vakautta, tukee osal-

taan työllisyyttä ja turvaa palkansaajien paremman ostovoiman. Hallitus tuki syntynyttä sopi-

musta kolmivuotisella verokevennysohjelmalla sekä lisämäärärahoilla liikennehankkeisiin.

SAK korosti tarvetta EU:n talous- ja työllisyyspoliittisen koordinaation edistämiseen. SAK

toimi kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen kautta vuoropuhelun vahvistamiseksi Euroopan

Keskuspankin kanssa ja tuki pyrkimyksiä rahapolitiikan pitämiseen keveänä matalan inflaati-

on ja heikon talouskasvun oloissa.

Suomalaisessa työelämässä alkoi suuri sukupolvenvaihdos. Suhdannenousun myötä työttö-

myys kääntyi lievään laskuun ja työllisyysaste lievään nousuun. Hallituksen tavoite 100

000:sta uudesta työpaikasta ei näytä toteutuvan vaalikaudella. SAK vaikutti monin eri tavoin

maan hallituksen toimiin työllisyysasteen nostamiseksi, rakenteellisen pitkäaikaistyöttömyy-

den taittamiseksi sekä hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi. Tasapainoisen talous- ja työlli-

syyskehityksen edellytysten luomiseksi syksyllä solmittiin runsaan kahden ja puolen vuoden

mittainen tulopoliittinen sopimus.

SAK seurasi irtisanomisia ja nosti erityisesti esille työntekijöiden muutosturvan parantamisen

sekä yt-lain uudistamistarpeen. SAK vaikutti hallitukseen, jotta suunniteltu ns. matalan tuot-

tavuuden alojen työnantajamaksujen huojennus ei johtaisi osa-aika- ja vuokratyön lisääntymi-

seen eikä keinotekoisiin työsuhteiden pilkkomisiin.


Elinkeinopoliittinen edunvalvonta eri toimialoilla tähtäsi investointien vauhdittamiseen, jotta

työllisyyskehitys paranisi. Globalisaation vaikutuksia selviteltiin yhdessä työnantajajärjestöjen

kanssa ja vaikutettiin EU-lainsäädännön sisältöön suomalaisten työntekijöiden edunvalvonnan

näkökulmasta (mm. palveludirektiivi, kemikaaliasetus, päästökauppa- ja kaivos- sekä jätedi-

rektiivit). Työnantajapuolen haluttomuudesta johtunutta metsäteollisuutta lukuun ottamatta

toimialakohtainen vuoropuhelu päätyi lähes kokonaan yksimielisiin suosituksiin toimialojen

kehittämistarpeista ja näkymistä. SAK jatkoi aktiivista vaikuttamista myös valtion eri riski- ja

teknologiarahoituslaitoksissa sekä tiede- ja teknologianeuvostossa ja korosti TE-keskusten

merkitystä valtion alueellisten toimintojen koordinoijana.

Palkkaperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän

turvaaminen ja kehittäminen

Toimintavuoden aikana SAK:n edustajat vaikuttivat työeläkelakien uudistamisen jatkamiseen

vuosien 2001 ja 2002 työmarkkinajärjestöjen sopimusten pohjalta. Eduskunta hyväksyi sopi-

muksiin perustuvat ja vuoden 2005 alusta voimaan tulevat muutokset merimieseläkelakiin ja

selvennyksiä muihin yksityisen sektorin palkansaajien eläkelakeihin.

SAK:n edustajat seurasivat myös työmarkkinasopimuksen edellyttämien muutosten toteutta-

mista kuntien ja valtion palkansaajien eläkelakeihin. Eduskunta käsitteli ja hyväksyi myös

nämä uudistukset vuoden 2004 aikana.

Koko toimintavuoden ajan jatkui yksityisen sektorin palkansaajien työeläkelain TyEL:n kol-

mikantainen valmistelu. SAK:n edustajat olivat aktiivisesti mukana tässä työssä, jossa TEL,

LEL ja TaEL yhdistetään ja viimeistellään vuosien 2001 ja 2002 eläkesopimusten mukaiset

työeläkevakuuttamista koskevat uudistukset.

Eläkelakien kuntoutusuudistus tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Tämän työmarkkina-

järjestöjen eläkesopimukseen sisältyneen uudistuksen mukaan työntekijällä on oikeus amma-

tilliseen kuntoutukseen, jos hänellä ilman asianmukaisia kuntoutustoimia on todettavissa sel-

keä uhka tulla työkyvyttömäksi noin viiden vuoden kuluessa. Ammatillinen kuntoutus voi

merkitä esimerkiksi työkokeilua uusissa tehtävissä tai kouluttamista uuteen ammattiin. Am-

matillisen kuntoutuksen myöntänyt eläkelaitos maksaa kuntoutuksen ajalta työkyvyttömyys-

eläkkeen 33 pros. korotettuna. SAK:n edustajat perehtyivät uudistuksen toimeenpanoon eri

eläkelaitoksissa.

Vuonna 2004 jatkettiin myös kansaneläkelain uudistamista, jossa lain selkeytyksen lisäksi to-

teutetaan myös työeläkeuudistuksen takia tarpeelliset sisällölliset muutokset. SAK osallistui

myös tähän lainvalmistelutyöhön.

Toimintavuoden aikana valmisteltiin ja säädettiin erillislaki erityisen pitkään työttöminä ollei-

den oikeudesta eläketurvansa suuruiseen eläketukeen vanhuuseläkkeelle siirtymiseen asti (ns.

Lex Taipale). SAK piti lakia sosiaalipoliittisesti perusteltuna.

SAK:n hallituksen jäsenille järjestettiin huhtikuussa 2004 seminaari, jossa käsiteltiin lakisää-

teisen työeläketurvan tulevaisuuden haasteita, erityisesti työeläketurvan erityisasemaa sekä

kansallisen lainsäädännön ja EU:n yhteisölainsäädännön suhdetta.

SAK kiirehti sosiaali- ja terveysministeriön päätöstä käynnistää selvitystyö työeläkeyhtiöiden

hallintolain uudistamiseksi. Ministeriö antoi syksyllä 2004 selvitystehtävän pankinjohtaja

Matti Louekoskelle, jonka tehtäväksi tuli kartoittaa TEL-hallintolain muutostarpeet muun mu-

assa työmarkkinajärjestöjä kuullen sekä tehdä tarpeellisiksi katsomansa muutosesitykset.


Toimintavuoden aikana käynnistettiin SAK:n myötävaikutuksella myös työmarkkina-

järjestöjen ja hallituksen yhteistyönä valmistelu, jonka tavoitteena on työeläkelaitosten sijoi-

tussäännösten kehittäminen vastaamaan muuttuneita olosuhteita.

SAK:n edustajat olivat mukana työryhmässä, jossa valmisteltiin esitys sairausvakuutuslain

uudenaikaistamisesta ja selkeyttämisestä. SAK seurasi myös syksyllä 2004 tapahtunutta esi-

tyksen eduskuntakäsittelyä, jonka aikana sitä myös SAK:n myötävaikutuksella täydennettiin

hallitusohjelmaan perustuneilla muutoksilla. Nämä muutokset estävät pienten lasten vanhem-

pien päivärahojen heikentymisen tilanteissa, joissa lapset syntyvät lyhyehkön ajan sisällä, pa-

rantavat lyhytkestoisissa työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden oikeutta sairausvakuu-

tuksen päivärahaan ja korottavat vähimmäisäitiys- ja vanhempainrahaa. Samassa yhteydessä

parannettiin niin ikään hallitusohjelmaan perustuen työnantajien korvausta niistä vuosiloma-

kustannuksista, jotka perustuvat äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta kertyvään vuosilomaan.

Toimintavuoden aikana valmistui myös työryhmäesitys SAK:n tavoitteena olevasta sairausva-

kuutuksen osapäivärahasta, joka on tarkoitettu tasoittamaan työhön paluuta pitkähkön sairaus-

loman jälkeen. SAK:n työryhmäedustajan vaikutuksesta esitykset vastaavat pitkälti asetettuja

tavoitteita.

Toimintavuoden aikana jatkettiin vuoden 2003 alusta voimaan tulleen uudistetun työttömyys-

turvalain toteutumisen seurantaa, johon SAK:n edustajat osallistuivat. Tähän liittyen säädettiin

työvoimatoimikunnille korvausvelvollisuus virheellisistä työvoimapoliittisista lausunnoista.

Lisäksi parannettiin yrittäjien työssäoloehtoon liittyvää jälkisuojaa tilanteissa, joissa yrittäjä

siirtyy palkansaajaksi ja palkansaajakassan jäseneksi.

SAK:n edustajat saivat neuvotelluksi uuden jatkoajan poikkeukselle, jonka mukaan soviteltuja

työttömyyspäivärahoja voidaan maksaa vuoden 2005 loppuun ilman enimmäiskestorajoitusta.

Toimintavuoden aikana aloitettiin myös työeläkelakien uudistamisen takia tarpeellisten työt-

tömyysturvalain muutosten toteuttaminen. Tähän liittyen muutettiin työttömyyskassalakia si-

ten, että kassan jäsenenä voi olla 68 vuotiaaksi asti. SAK vaati johdonmukaisuutta työelä-

keuudistuksen kanssa siten, että työttömälle työnhakijalle on säädettävä oikeus saada työttö-

myysturvaa 68 ikävuoteen asti, mutta hallituksen ja työnantajien vastustuksen vuoksi työttö-

myysturvalakiin tehtiin muutos, jonka mukaan päivärahan maksaminen 68 täyttämiseen asti

rajoitettiin lomautustilanteisiin.


SAK seurasi aktiivisesti toimintavuoden aikana hallituksen työllisyyden politiikkaohjelmaan

perustuvan työmarkkinatuen aktivointiuudistuksen valmistelua ja pyrki vaikuttamaan uudis-

tuksen sisältöön.

Toimintavuoden aikana SAK yhteistyössä jäsenliittojen kanssa jatkoi pohdintaa lainsäädän-

töön ja käytännön työhön tarvittavista muutoksista, joilla työttömyyskassojen toimintaa työt-

tömyysturvan toimeenpanossa voitaisiin entisestään kehittää. SAK:n edustajat myötävaikutti-

vat Työttömyysvakuutusrahaston toiminnan kehittämiseen ja onnistuivat säilyttämään kasso-

jen jäsenmaksutasaukseen käytettävän erän entisen suuruisena.

SAK:n edustajat osallistuivat toimintavuoden aikana tapaturmavakuutuksen muuttamista kos-

keviin neuvotteluihin, joiden tuloksena lakkautettiin vakuutusyhtiöiltä peritty niin sanottu

laastarivero ja siirryttiin suoralaskutukseen myös silloin, kun työtapaturmaa hoidetaan julkisen

sektorin laitoksessa. Uudistuksella on tarkoitus nopeuttaa hoitoon pääsyä, paranemista ja työ-

hön paluuta. Uudistus keventää myös hieman kuntien sairaanhoidon kustannuksia ja kohden-

taa maksut oikeudenmukaisemmin kuin fiskaalisluonteinen laastarivero. Muutos säädettiin tu-

levaksi voimaan vuoden 2005 alusta.

Työeläkeuudistuksessa päätettiin, että kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuo-

sittain indeksillä, jossa palkkojen muutoksen osuus on 20 pros. ja hintojen muutoksen osuus

80 pros. Tämä johti neuvotteluihin myös tapaturmavakuutuksessa sovellettavista indekseistä.

SAK:n edustaja valmistelutyöryhmässä onnistui yhteistyössä toisten palkansaajaedustajien

kanssa pääsemään tavoitteeseen, jossa uhkaamassa ollut tapaturmaetuuksien heikentäminen

pystyttiin välttämään, vaikka indeksin rakenne soveltuvin osin vastaa työeläkelakiin säädettyä

indeksiä. Lainmuutos säädettiin tulevaksi voimaan vuoden 2005 alusta.

SAK:n edustajat olivat mukana työryhmässä, jossa valmisteltiin esitys kuntoutuslain ja kun-

toutusrahalain uudenaikaistamisesta ja yhdistämisestä yhdeksi laiksi. Uudistus oli pääosin

teknistä selkeyttämistä, mutta myös joitakin konkreettisia parannuksia saatiin SAK:n vaiku-

tuksesta läpi. Tällaisia ovat muun muassa ylläpitokorvauksen tason korottaminen, sairausva-

kuutuksen ja kuntoutuksen matkakorvausten omavastuiden yhdistäminen ja laissa vahvistettu

oikeus kuntoutusrahaan myös silloin, kun kuntoutuksen ajalta on oikeus vuosilomapalkkaan.

SAK:n edustajat osallistuivat toimintavuoden aikana neuvotteluihin, joissa valmisteltiin esi-

tyksiä vuoden 2005 työeläkemaksujen tasosta sekä työeläkerahastojen laskuperustekoron mää-

rittämistavasta ja tasosta.

SAK:n edustajat osallistuivat myös työttömyysvakuutusrahaston hallinnossa neuvotteluihin,

joissa päätettiin työnantajien ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksun taso vuodelle

2005. Lisäksi SAK vaikutti ratkaisevasti siihen, että pahimmin työttömyydestä vuonna 2004

kärsineiden alojen työttömyyskassoille päätettiin työnantajajärjestöjen vastustuksesta huoli-

matta jakaa lakisääteistä jäsenmaksujen tasausta enemmän kuin edellisenä vuotena.

SAK:n edustajat osallistuivat sairausvakuutuksen rahoituksen uudistamista koskeviin neuvot-

teluihin ja uudistusta valmistelevan kolmikantaisen työryhmän työhön. Neuvotteluissa edettiin

SAK:n asettamien tavoitteiden suuntaan esimerkiksi siten, että työnantajat rahoittavat uudis-

tuksen voimaantulon jälkeen pääosan sairausvakuutuksen työhön liittyvistä etuuksista, kuten

palkan mukaan määräytyvistä sairaus- sekä äitiys- ja vanhempainrahoista. Työnantajat onnis-

tuivat sen sijaan hallituksen tuella torjumaan osallistumisensa lääkekorvausten ja muiden sai-

raanhoidon korvausten kustantamiseen. Hallitus päätti vuoden 2005 budjetin valmistelun yh-

teydessä, että sairausvakuutuksen rahoituksen uudistaminen siirtyy vuoden 2006 alkuun.


Globalisaation vaikutusten hallinta

Globalisaation hallinta oli vahvasti esillä Suomen politiikassa ja SAK:n kansainvälisessä

edunvalvonnassa. Helmikuussa 2004 julkaistiin tasavallan presidentti Tarja Halosen ja Tansa-

nian presidentti Benjamin Mkapan johtaman Kansainvälisen työjärjestön ILO:n globalisaation

sosiaalista ulottuvuutta selvittäneen maailmankomission raportti.

Vuoden aikana valtiovalta käynnisti myös kaksi globalisaatioselvitystä. Valtioneuvoston kans-

lian (VNK) selvitys arvioi globalisaation vaikutuksia Suomen kilpailukykyyn. Ulkoasiainmi-

nisteriö puolestaan tarkastelee globalisaatiota laajemmin suomalaisesta näkökulmasta.

SAK osallistui kolmikantaiseen selvitystyöhön, joka käsitteli tilanteita, joissa suomalaiset yri-

tykset siirtävät toimintaansa ulkomaille. Työryhmä kuuli vuoden kuluessa useita eri asiantun-

tijoita globalisaatiosta.

SAK osallistui ILO:n globaalikomission raportista käytävään keskusteluun ja edisti erityisesti

sen työelämää koskevien suositusten toteuttamista. Osallistuttiin aktiivisesti pohjoismaiseen

kolmikantaseminaariin sekä työministeriön järjestämään kansalliseen kolmikantaseminaariin.

Niissä keskusteltiin maailmankomission suositusten toimeenpanosta. Maailmankomission ra-

portin suositukset olivat keskeisenä aiheena ILO:n 92. työkonferenssissa kesäkuussa 2004.

Työkonferenssi käsitteli myös ammattiyhdistysoikeuksien tilaa eri puolilla maailmaa. Keskus-

telun pohjana oli raportti, joka liittyy vuonna 1998 hyväksyttyyn työelämän perusoikeuksien

seurantaan. ILO:n työkonferenssi hyväksyi suosituksen inhimillisten voimavarojen kehittämi-

sestä. Maahanmuuttajatyöntekijöitä koskeva toimintasuunnitelma hyväksyttiin. Lisäksi työ-

konferenssi hyväksyi päätöslausuman sukupuolten välisen tasa-arvon, samapalkkaisuuden ja

äitiyssuojelun edistämisestä.

SAK osallistui myös VNK:n globalisaatioraportin laadintaan sekä oli monin tavoin mukana

ulkoasiainministeriön globalisaatioraportin valmistelussa. SAK edisti työelämän perusoikeuk-

sien vahvistumista myös YK:n kaupan ja kehityksen järjestön UNCTAD:in ministerikonfe-

renssissa sekä kansainvälistä kauppaa koskevalla WTO-kierroksella.

Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen merkittävin tapahtuma vuonna 2004 oli joulukuussa

Japanin Miayzakissa pidetty Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton (VAKL) 18.

edustajakokous. Kokous hyväksyi suuntaviivat kansainvälisen ay-liikkeen yhdistymiselle ja

voimien kokoamiselle ja linjasi perustaa ay-liikkeen globalisaatio-strategialle. SAK osallistui

aktiivisesti edustajakokouksen työskentelyyn antaen tukensa kansainvälisen ay-liikkeen yhte-

näisyydelle.

SAK käynnisti EU:n ja Aasian maiden syyskuussa 2006 pidettävän ASEM ay-foorumin val-

mistelut. Osallistuttiin ASEM ay-foorumiin Hanoissa huhtikuussa 2004.

Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK) puitteissa toimittiin yhdessä liittojen

kanssa kehitysmaiden ja siirtymätalousmaiden palkansaajien ja ammattiyhdistysten aseman

parantamiseksi. SAK oli kumppanina useissa projekteissa. Filippiineillä ja Ghanassa tuettiin

ay-koulutusta, Dominikaanisessa tasavallassa ja Kolumbiassa edistettiin ay-liikkeen yhdisty-

mistä sekä erityisesti naisten ja nuorten asemaa ay-liikkeessä. Etelä Afrikassa koulutettiin pal-

kansaajia osallistumaan eläkerahastojen hallintoon. SAK:n kumppanuusprojekteista merkittä-

vin oli useat Afrikan maat kattava monikansallisten yritysten toiminnan vastuullisuutta tarkas-

televa hanke, jonka tuloksia esiteltiin Maailman Sosiaalifoorumissa Intian Mumbaissa.

SAK toimi myös yhteistyössä ay-liikkeen ulkopuolisten tahojen kanssa globalisaation hallin-

nassa. Kehityspoliittisen toimikunnan työssä vaikutettiin koko Suomen kehityspolitiikan suun-

taan. Elinkeinoelämän, valtiovallan, kirkon ja kansalaisjärjestöjen kanssa yhdessä perustetussa


Eettisessä Foorumissa edistettiin suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuuta. Yhdessä järjestö-

jen kanssa perustetussa FinnWatchissa tarkasteltiin suomalaisyritysten toiminnan vastuulli-

suutta.

EU:n laajentumisen ja syvenemisen vaikutusten hallinta

Euroopan unionille vuosi 2004 oli käänteentekevä kahdessakin mielessä. EU laajeni 25 valti-

on yhteisöksi 1.5. 2004 kymmenellä uudella jäsenmaalla. Lokakuun lopulla Roomassa allekir-

joitettiin perustuslaillinen sopimus, joka on lähtenyt vahvistettavaksi jäsenmaihin. Sopimuk-

sella, jota myös perustuslaiksi kutsutaan, luodaan pelisäännöt laajentuneen unionin päätöksen-

teolle.

Unionin laajeneminen merkitsi EU:n väestön lisääntymistä 70 miljoonalla, yhteisen brutto-

kansatuotteen kasvua 15 prosentilla, mutta samalla henkeä kohden lasketun bkt:n alenemista

kahdeksalla prosentilla. Uusista jäsenmaista kahdeksan on entisiä kommunistisia maita, jotka

puolessatoista vuosikymmenessä ovat demokratisoineet yhteiskuntajärjestelmänsä ja siirtyneet

markkinatalouteen. Niiden työmarkkinajärjestelmät ja ammattiyhdistysliikkeen neuvottelu-

voima ovat selvästi heikompia kuin vanhoissa jäsenmaissa.

Uusista jäsenmaista Viro, Latvia, Liettua ja Puola sijaitsevat Suomen naapurustossa ja Itäme-

ren piirissä. Tämä lisää tarvetta vahvistaa EU:n pohjoista ulottuvuutta. Uudet jäsenmaat saivat

liittyessään siirtymäaikoja useilla yhteiskunnan alueilla, joista ay-liikkeen kannalta merkittä-

vin on työvoiman vapaa liikkuvuus.

Ay-liikkeen kannalta uudessa, entistä selkeämmässä perustuslaillisessa sopimuksessa on sekä

myönteistä että toivomisen varaa. Sen toinen osa on perusoikeusasiakirja, jossa mm. määritel-

lään työelämän perusoikeudet. Työmarkkinaosapuolten asema tunnustetaan selkeästi. Sopi-

mus ei merkitse hyppyä "liittovaltioon", vaan yhteisöllisyys ja kansallinen päätöksenteko ovat

kohtuullisessa tasapainossa.

Muita tärkeitä edunvalvonta-asioita vuoden 2004 aikana olivat palveluiden vapaata liikku-

vuutta koskeva direktiiviesitys, vuokratyötä koskeva direktiiviesitys ja työaikadirektiivin uu-

distamisprosessi. Kaikkien kolmen osalta ratkaiseva käsittely siirtyi vuoteen 2005.

Sosiaalisessa vuoropuhelussa eli EAY:n ja työnantajajärjestöjen välillä toimivassa neuvottelu-

prosessissa syntyi keväällä 2004 puitesopimus työperäisestä stressistä. Kuten tietoliiken-

neavusteista etätyötä koskeva sopimus, se laitetaan täytäntöön työmarkkinaosapuolten omien

menettelyjen ja käytäntöjen mukaisesti eikä direktiivillä. Tästä saattaa aiheutua ongelmia täy-

täntöönpanon suhteen. Sopimus hyväksyttiin EAY:n hallituksessa kesäkuussa. SAK äänesti

sopimuksen puolesta.

EAY:n tes-komitea teetti kyselyn koskien jäsenmaiden sopimustoimintaa. Tällä kertaa kyse-

lyssä oli mukana myös uudet jäsenmaat, kaikkiaan 21 maata. Kyselyn johtopäätöksistä kävi

ilmi vanhojen jäsenmaiden samankaltaiset ongelmat liittyen yritysten toimintojen siirtämiseen

maasta toiseen halvempien kustannusten perässä, ja kilpailukyvyn nimissä tapahtuviin työeh-

tosopimusten heikentämispyrkimyksiin. Uusissa jäsenmaissa ongelmat kulminoituivat perus-

kysymyksiin kuten työehtosopimusten aikaansaamiseen ylipäätään, sekä työlainsäädännön

kehittymättömyyteen ja lainsäädännön noudattamiseen.

SAK osallistui yhteistyössä EAY:n kanssa Euroopan unionin yritysten yhteiskuntavastuuta

käsittelevään sidosryhmäfoorumiin. Foorumin puitteissa valmisteltiin EU:n kantaa yritysten

yhteiskuntavastuun kehittämiseksi. Valmistelutyön tueksi EAY teetti selvityksen jäsenjärjes-

töjensä näkemyksistä yritysten yhteiskuntavastuusta. SAK koordinoi selvityksen pohjoismaita

koskevan osuuden.


SAK edisti Baltian maiden ja Puolan EU-liittymiskehitystä Itämerenmaiden verkoston BAS-

TUN:in piirissä ja antoi konkreettista tukea Baltian maille ja erityisesti Viron ay-liikkeelle so-

peutumisen helpottamiseksi.

SAK kiinnitti edelleen viranomaisten huomiota siihen, että laajentumisen kielteiset vaikutuk-

set kotimaisiin työmarkkinoihin ja edunvalvontaan tulisi estää. SAK osallistui näitä vaikutuk-

sia kevään 2004 aikana selvittäneen PAY:n ad hoc –työryhmän työhön.

SAK ja EAY toimivat aktiivisesti saadakseen jäsenensä äänestämään kesäkuussa pidetyissä

Euroopan parlamentin vaaleissa. Suomalaisten äänestysaktiivisuus nousikin selvästi vuoden

1999 tasolta runsaaseen 41 prosenttiin.

EAY on suomalaisen ay-liikkeen tärkein vaikutuskanava EU-tasolla. Siinä oli vuoden 2004

lopulla 76 kansallista jäsenjärjestöä 34 maasta, 11 ammattisihteeristöä ja 39 rajat ylittävää

aluekomiteaa.

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Brysselin toimisto, KEY-Finland, välitti tietoja ja toimi

suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen tukikohtana EU-pääkaupungissa. Toimiston vakinaisen

henkilökunnan ohella siellä työskenteli vuoden aikana lyhyissä projektiluontoisissa tehtävissä

myös keskusjärjestöjen ja liittojen toimitsijoita.

Perinteinen pohjoismainen ay-yhteistyö jatkui Pohjolan Ammatillisen Yhteisjärjestön PAY:n

puitteissa. Järjestön eurooppavaliokunta ja itämerivaliokunta pitivät useita kokouksia vuoden

mittaan ja valmistelivat omalta osaltaan PAY:n Itämeren alueen konferenssia Tukholmassa

elo- syyskuun vaihteessa. Kyseessä oli ensimmäinen kolmikantakonferenssi, jossa Pohjois-

maat ja kolme Baltian maata olivat edustettuina.

EU:n uuden perustuslain ja EU:n laajentumisen vaikutusten seuranta oli keskeinen SAK:n

edunvalvonnan kohde vuonna 2004. Keskeisiä kysymyksiä olivat mm. perusoikeuksien vah-

vistuminen myös käytännössä sekä jäsenmaiden talouspolitiikan tehokkaampi yhteensovitta-

minen yhteisen rahapolitiikan ja euron oloissa.

Työvoiman vapaata liikkuvuutta ja sisämaan maantiekuljetuksia rajoitettiin joustavilla siirty-

mäkausijärjestelyillä. Niiden vaikutuksia ryhdyttiin arvioimaan kolmikantaisesti kertyvien ko-

kemusten pohjalta. Palvelujen vapaan liikkuvuuden toteutumisella heti laajentumisen voimaan

astuttua ja uudella ulkomaalaislailla oli suuremmat vaikutukset suomalaisiin työmarkkinoihin

kuin perinteisellä työlupakäytännön mukaisella maahantulolla. Harmaan talouden ilmiöistä ja

pimeän ulkomaisen työvoiman käytöstä raportoitiin pitkin vuotta ja ongelmaan puututtiin te-

hostamalla KRP:n uuden ulkomaisen työvoiman valvontayksikön toimintaa. Tulosopimuksen

yhteydessä sovittiin yksikön vakinaistamisesta ja sen toimintasektorin laajentamisesta koske-

maan laajemmin harmaata taloutta. Tulopoliittisessa sopimuksessa sovittiin myös toimenpi-

teistä harmaan talouden torjuntaan sekä tilaajan vastuun toteuttamiseen liittyen. Muun muassa

työministeriön kolmikantainen ns. ULTEVA 2 –työryhmä sai tehtäväkseen selvittää ja tehdä

ehdotukset tarvittaviksi lainsäädäntömuutoksiksi, joilla luodaan edellytykset sille, että yrityk-

set täyttävät työsuhteisiinsa, veroihin ja sosiaaliturvamaksuihin liittyvät velvollisuutensa ali-

hankinta- ja vuokratyötilanteissa.

Tallinnan infopiste

Tallinnan infopisteen keskeisenä tehtävänä on Suomen ay-liikkeen ja työelämän periaatteiden

tunnetuksi tekeminen Virossa tiedottamalla, neuvomalla ja kouluttamalla. Tärkeitä tavoitteita

ovat Suomen ja Viron työmarkkinayhteistyön vahvistaminen, Suomeen töihin aikovien viro-


laisten tietoisuuden lisääminen Suomen työelämän säännöistä sekä Suomessa laillisesti työs-

kentelevien virolaisten aseman parantaminen ja säädösrikkomuksien vähentäminen.

Vuoden 2004 loppuun mennessä infopisteessä on vieraillut noin 4 000 suomalaisesta työelä-

mästä kiinnostunutta virolaista ja Viron venäläistä. Sen lisäksi on tullut noin 3 000 tiedustelua

sähköpostitse ja puhelimitse. Ammattiryhmistä eniten on neuvottu rakennus-, palvelu-, metal-

li-, ja kuljetusalan sekä maa- ja metsätalousalan ihmisiä. Vuodesta 2004 alkaen uusi Suomen

työmarkkinoista kiinnostunut ryhmä on terveydenhoitoalan ihmiset. Enemmistö kävijöistä (n.

73 %) on ollut vironkielisiä, loput venäjänkielisiä.

Viime vuonna erityistä kiinnostusta infopisteessä kävijöissä herätti palvelujen vapaa liikku-

vuus ja lähetettyjen työntekijöiden asema. Suomen työelämän infopiste on toistuvasti

neuvonut ihmisiä, joille vuokrafirmat ovat maksaneet alipalkkaa eivätkä ole muutenkaan

noudattaneet työehtosopimusten mukaisia työehtoja. Infopisteen uudeksi tehtäväksi onkin

muodostunut virolaisten vuokratyöntekijöiden edunvalvonta Suomessa olemassaolevien

resurssien puitteissa.

Toukokuussa Viron liityttyä Euroopan unioniin Infopiste järjesti Tallinnassa Suomi-Viro se-

minaarin. Seminaarin aiheena oli palvelujen ja työvoiman liikkuvuus Virosta Suomeen. Tilai-

suus keräsi yli sata osallistujaa ja sai runsaasti julkisuutta. Suomen suurlähetystön kanssa jär-

jestettiin yhteistyössä valtakunnalliset EU-päivät 9.—10. toukokuuta Tallinnassa. Infopiste

esitteli tapahtumassa Suomen osastolla infopiste-projektin tavoitteita sekä teki erityisesti nuo-

rille virolaisille tutuksi Suomen työelämää ja työmarkkinajärjestelmää.

Uutta vuonna 2004 olivat Suomen työelämää ja ay-liikettä koskevat infopäivät Pärnussa ja

Tartossa yhteistyössä EAKL:n aluetoimistojen kanssa. Kummassakin tilaisuudessa oli toista-

sataa osallistujaa. Infopäiviä varten laadittiin tiedotteita ja infolehtisiä. Molemmat infopäivät

ylittivät myös uutiskynnyksen virolaisessa mediassa.

Työmarkkinajärjestöjen lisäksi osin EU-rahoitteisen infopiste-projektin tärkeitä viiteryhmiä

ovat työmarkkinaviranomaiset ja poliittiset päättäjät. Viron työmarkkinahallituksen ja Suomen

työministeriön yhteydessä toimivien kansainvälisen työnvälityksen eli EURES-tiimien kanssa

on järjestetty yhteisiä neuvotteluja Tallinnassa ja Helsingissä.

Kansainvälinen yhteistyö on vuoden aikana lisääntynyt. Infopisteessä ovat vierailleet mm.

Ruotsin valtiosihteeri ja Ruotsin työministeriön johtavat virkamiehet. Myös Ruotsin LO:n ta-

holta on oltu yhteydessä. Infopisteen kokemuksia on jaettu muiden Pohjoismaiden ja Keski-

Euroopan kollegoiden kanssa.

Vuoden 2004 aikana tehtiin infopisteen toiminnasta tutkimus, jossa arvioitiin hankkeen onnis-

tumista. Tehtävään palkattiin valtiotieteiden ylioppilas Tiina Santala, joka tutkii Viron kansa-

laisyhteiskunnan kehittymistä ja ammattiyhdistyksen roolia siinä Helsingin yliopiston Alek-

santeri-instituutissa. Tutkimuksen tulokset olivat infopisteelle varsin myönteiset.

Tallinnan infopiste -projektin ohjausryhmä on todennut, että Tallinnan infopisteen toiminta on

tarpeellista, ja sitä on jatkettava 1.8.2005—31.12.2008 järjestöjen ja liittojen omalla rahoituk-

sella.

Jäsenvaikuttavuus


Jäsenistön ostovoiman varmistaminen

ja oikeudenmukainen tulonjako

Tulopoliittisen sopimuksessa 2003—2004 sovittujen toisen vuoden korotusten kustannusvai-

kutus oli yhteensä 2,2 prosenttia. Vuonna 2004 ansiotulojen veroja alennettiin yhteensä 775

miljoonalla eurolla. Lisäksi alkoholijuomien hintojen alentaminen maaliskuussa alensi keski-

määräistä kuluttajahintatasoa lähes prosentin. Tulopoliittinen selvitystoimikunta arvioi pal-

kansaajien ostovoiman kasvuksi viisi prosenttia vuonna 2004 (liite 4).

SAK osallistui tulopoliittisen selvitystoimikunnan työhön. Keväällä toimikunta arvioi sopi-

muskauden taloudellista kehitystä. Syksyllä valmisteltiin tuloneuvottelujen tueksi selvitys tu-

loratkaisujen yleisistä lähtökohdista. Tulopoliittisen sopimuksen 2003—2004 ansiokehitystar-

kastelua varten selvitettiin kaikkien palkansaajien ja eri sektoreiden sekä sopimusalojen ansi-

oiden kehitystä. Ratkaisulautakunnan käsittelyyn SAK vei yhteensä 17 alan ansiokehityksen.

Lautakunnan päätöksellä palkantarkistuksen sai kolme alaa.

Veroseminaari järjestettiin keväällä 2004. Seminaarissa käsiteltiin yritys- ja pääomaverouu-

distuksen sekä ajankohtaisten verokysymysten lisäksi SAK:ssa valmisteltua verokilpailura-

porttia. Syksyllä 2004 laadittiin aineistoa tuloratkaisuun liittyvistä verokysymyksistä.


Työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmän toimivuus

Työnteon vähimmäisehdot on välttämätöntä turvata kattavasti riippumatta siitä onko työnanta-

ja järjestäytynyt vai ei. Työsopimuslain säätämisen yhteydessä asetettu työehtosopimuksen

yleissitovuuden vahvistamislautakunta ja työtuomioistuin ovat vahvistaneet kaikkiaan 149

valtakunnallisen työehtosopimuksen yleissitoviksi. Yleissitovuutta vailla on tällä hetkellä 30

valtakunnallista sopimusta. Lautakunnan ratkaisutoiminnassa on saanut ylikorostuneen ase-

man tilastoaineiston perusteella laskettava edustavuuden arviointi. Tilastotietojen käyttö on

ongelmallista, koska kukin työehtosopimus muodostaa oman itsenäisen laissa tarkoitetun asi-

anomaisen alansa, eikä niitä tilastoida erikseen. Olemassa olevat tilastot on laadittu kokonaan

muita tarkoituksia kuin yleissitovuuden arviointia varten. Liitot voivat myöhemmin käynnis-

tää uudelleen nyt ei-yleissitoviksi katsottujen työehtosopimusten edustavuuden arvioinnin,

mikäli yleissitovuuden edellytyksissä tapahtuu muutoksia.

Elokuussa Turun hovioikeus vahvisti tuomiossaan, että kuorma-autoalan työehtosopimus oli

ollut vuonna 2001 yleissitova jo vanhan työsopimuslain yleissitovuussäännöksen nojalla. Ai-

kaisemmin Vaasan hovioikeus oli päätynyt samaan tulokseen vuosien 1996-97 osalta. Näin

STM:n työsuojeluosaston yleissitovuuden valvontaa heikentänyt kyseenalainen tulkinta on oi-

keuskäytännössä saatu oikaistua.

Yleissitovan ja normaalisitovan työehtosopimuksen keskinäistä suhdetta muuttanut työsopi-

muslain säännös aiheuttaa sopimuskentässä ongelmia ja huolta. Esimerkiksi videovuok-

rausalalla on solmittu työehtosopimus, jolla pyritään kiertämään Palvelualojen ammattiliitto

PAM:n solmiman kaupan alan työehtosopimuksen määräyksiä. Videovuokrausalan työehto-

sopimuksen on työntekijäpuolella solminut yhdistys, joka ei edusta aidosti alan työntekijöitä.

Yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvisti tammikuussa 2004 sopimuksen yleissitovaksi.

Tulopolittinen sopimus vuosille 2005—2007

Syksyn 2004 tulopoliittisiin neuvotteluihin lähdettiin SAK:n keväisen valtuuston päätösten

pohjalta. Tavoitteita valmisteltiin toimialaneuvottelukuntien kuulemisten kautta. SAK lähti

neuvottelukierrokselle kolmella laadullisella päätavoitteella, jotka olivat palkansaajien muu-

tosturvan parantaminen, tilaajavastuun kehittäminen ja luottamushenkilöiden aseman paran-

taminen. Lisäksi tavoitteena oli kansantulon keskimääräisen tuottavuuden perusteella määri-

tellyt palkankorotukset. Palkankorotuksia ryyditettiin matalapalkka- ja tasa-arvoerällä sekä

vaatimuksilla pieni- ja keskituloisten verojen keventämisestä. Pääpaino ostovoiman kasvatta-

misessa oli palkankorotuksilla. Lisäksi neuvotteluissa tavoiteltiin merkittävää valtiovallan in-

vestointi- ja toimenpidepakettia. Laadullisia sekä palkkatavoitteita valmisteltiin tiiviissä yh-

teistyössä etenkin STTK:n kanssa.

Tulopoliittisen sopimuksen neuvottelutulos syntyi 29.11.2005. Se hyväksyttiin SAK:n halli-

tuksessa samana päivänä ja lähetettiin hyväksymissuosituksin liitoille. Liittojen soveltamis-

neuvottelujen tuloksena sopimus sai 81 prosentin kattavuuden. Ennätyspitkä ja kolmas perät-

täinen tulopoliittinen sopimus allekirjoitettiin 16.12.2005. Sopimuskausi on 16.2.2005—

30.9.2007. Sopimus jatkaa vuonna 2001 alkanutta yhtäjaksoista tupo-sopimusten ajanjaksoa.

Yhteensä seitsemälle vuodelle ulottuva periodi on ainutlaatuinen tupojen 35 vuoden historian

aikana.

Tulopoliittisen sopimuksen mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutukset voimaantu-

loajankohtinaan ovat 2,5 prosenttia (1.3.2005) ja 2,1 prosenttia (1.6.2006). Ne sisältävät kum-

panakin vuonna yleiskorotuksen, liittoerän ja toisena vuonna toteutettavan tasa-arvoerän. Val-

tion toteuttamilla veronkevennyksillä tuetaan palkkaratkaisua sekä investointipaketilla työlli-

syyttä. SAK:ssa tehtyjen arvioiden mukaan ratkaisu kasvattaa palkansaajan ostovoimaa noin

kaksi prosenttiyksikköä vuodessa.


Tärkein laadullinen uudistus eli muutosturva toteutettiin käyttäen nykyistä lainsäädäntöä ja

sopimuspohjia sen luomiseen. Tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa hyö-

dynnetään irtisanomisaikaa työhakua ja muita työllistymisen toimenpiteitä varten. Työvoima-

hallinto tulee mukaan nykyistä aikaisemmassa vaiheessa laatimallaan työllistymisohjelmalla.

Työttömyysturva paranee yli 20 prosenttia työllistymisohjelman toimenpiteiden ajalta.

Tilaajavastuun ja kanneoikeuden alueelta saatiin sopimukseen raamit, joiden pohjalta työryh-

mät työskentelevät. Sopimuksessa luottamushenkilöiden asemaa yhdenmukaistettiin ja tieto-

jen saamista selkiytettiin. Tasa-arvoa ja paikallista sopimista edistettiin jatkuvan neuvottelun

suuntaan.

Muutosturvan ja yhteistoimintamenettelyn kehittäminen

SAK:n tavoitteena on, että Suomi on työsuhdeturvan tasossa Euroopan kärkimaiden joukossa.

Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2003—2004 asetettu muutosturvatyöryhmä selvitti

irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden muutosturvaa. Työryhmän tehtävänä oli kehittää

taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuviin irtisanomisiin liittyvää yhteistoimintame-

nettelyä sekä työvoima- ja koulutuspoliittisia toimenpiteitä samoin kuin työministeriön ja

Koulutusrahaston tukia ja etuuksia. Kolmikantaisen työryhmän työ päättyi tuloksetta helmi-

kuussa 2004. Työnantajajärjestöt eivät vielä keväällä olleet valmiita sitoutumaan työntekijöi-

den muutosturvan parantamiseen eivätkä toimenpiteisiin, joilla tuetaan työntekijän uudelleen-

työllistämisen edellyttämää koulutusta tai kuntoutusta.

Syksyn 2004 tuloneuvotteluissa muutosturvasta päästiin sopimukseen. Taloudellisista ja tuo-

tannollisista syistä irtisanotuille yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöille sovittiin oikeus

henkilökohtaiseen työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen, jonka kustannuksista

työnantajat vastaavat kollektiivisesti. Työllistämisohjelman laatii työvoimaviranomainen. Ko-

rotettu koulutustuki maksetaan työttömyyskassasta ja se rahoitetaan korottamalla työnantajilta

perittävää työttömyysvakuutusmaksua. Työntekijä voi irtianomisaikana käyttää palkallista va-

paata esim. työnhakuun ja koulutukseen 5—20 päivää. riippuen irtisanomisajan pituudesta.

Työsuhteen päättymisen jälkeen työllistymisohjelmaan osallistuvalla työntekijällä on oikeus

saada korotettua koulutustukea maksimissaan 185 päivän ajan. Tuki ei vaikuta korotettuun an-

sio-osaan eli erorahalisään. Korotetun koulutustuen suuruus on 65 prosenttia päiväpalkan ja

työttömyyspäivärahan perusosan erotuksesta.

Muutosturvapaketti tuli voimaan sopimusteitse heti uuden sopimuskauden alusta 16.2.2005.

Muutosturvan toteutuminen koko mitassaan edellyttää kuitenkin muutoksia mm. yhteistoimin-

talakiin, työsopimuslakiin, työttömyysturvalakiin ja työvoimapalvelulakiin. Tuloratkaisussa

sovittiin myös näiden muutosten ripeästä toteuttamisesta.


Yhteistoimintalakia valmistelevan komitean työ on toimintavuonna keskittynyt mm. vanhan

lain läpikäymiseen, eduskuntaan valmistellun työntekijöiden tiedottamista ja kuulemista kos-

kevan direktiivin implementoimiseen sekä tupon jälkeen muutosturvan sisällyttämiseen lakiin.

Komitea kokoontui toimintavuonna 28 kertaa. Lakia valmistelevan komitean työ jatkuu ja sen

pitäisi jättää ehdotuksensa kokonaisuudistuksesta 31.1.2006 mennessä.

Työelämän kehittäminen

Kolmikantainen vuosilomalakikomitea sai maaliskuussa 2004 valmiiksi ehdotuksensa vuosi-

lomalain kokonaisuudistukseksi. Vuonna 2001 käynnistynyt komiteatyö osoittautui yhtä vai-

keaksi kuin aikaisemmat lomalain uudistamishankkeet. Komitea kuitenkin kykeni löytämään

ratkaisun, jolla saatetaan erilaisissa työsuhde- ja työaikamuodoissa työskentelevät työntekijät

vuosilomaetuuksien suhteen tasavertaiseen asemaan kenenkään vuosilomaetuuksia heikentä-

mättä. Hallituksen esitys uudeksi laiksi annettiin eduskunnalle marraskuussa. Lakiesitystä

valmisteltaessa keskeiseksi erimielisyysasiaksi nousi kysymys siitä voidaanko työntekijän

suojaa vaarantamatta laissa sallia viidennen lomaviikon vaihtaminen lomakorvaukseen tai pi-

täminen päivää lyhyemmissä osissa. Hallituksen esityksessä lomaviikon vaihtamista lomakor-

vaukseen ei enää ehdotettu.

Eurooppatasolla jatkui vuokratyön vähimmäissuojaa koskevan komission direktiiviesityksen

käsittely. SAK:n edustajat osallistuivat yhteistyössä EAY:n kanssa valmistelun taustatyöhön.

Euroopan unionin työ- ja sosiaaliasiain ministerineuvostossa ei päästy vuoden 2004 aikana

poliittiseen yhteisymmärrykseen direktiivin sisällöstä. Näkemyserot liittyivät ensisijaisesti

vuokratyöntekijöiden tasa-arvoiseen kohteluun. Komission, lähtökohtaisesti palkansaajapuo-

len kantoja vastaavan, ehdotuksen mukaan vuokratyöntekijöitä ei saa syrjiä suhteessa käyttä-

jäyrityksen työntekijöihin maksamalla käyttäjäyrityksen työehtoja alempaa palkkaa. Erimieli-

syyttä oli mm. direktiivin soveltamisen mahdollisista poikkeuksista, jäsenmaiden vuokratyötä

koskevien kieltojen ja rajoitusten tarkastelusta, kynnysajoista sekä siirtymäajoista.

Vuonna 2003 aloitettuja tietotekniikka-avusteista etätyötä koskevan sopimuksen täytäntöön-

panoa koskevia neuvotteluja käytiin työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken työryhmässä kesä-

kuuhun 2004 asti. Yhteistä pohjaa eurooppatason etätyösopimuksen kansalliseksi voimaan-

saattamiseksi ei neuvotteluissa löytynyt. Palkansaajakeskusjärjestöillä oli yhteiset neuvottelu-

tavoitteet ja tiivistä yhteistyötä neuvottelujen aikana. Tavoitteenasetteluun osallistuivat myös

SAK:n liitot ja SAK:n työelämän kehittämisen valiokunta, joille raportoitiin neuvottelujen ku-

lusta. Aikaa sopimuksen kansalliseen voimaansaattamiseen on heinäkuuhun 2005.

SAK edustajat osallistuivat Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelma TYKES:n

johto- ja asiantuntijaryhmän toimintaan. Ohjelman kesto on yli hallitusohjelmakauden vuoteen

2009. Vuoden 2004 aikana projektihakemuksia tuli 348, joista hyvksyttiin 202 ja joiden rahoi-

tukseen käytettiin 12,7 miljoonaa euroa. Hyväksyttyjen kehittämisprojektien piirissä oli lähes

50 000 henkeä.

Sukupuolten tasaveroisen aseman edistäminen

SAK vaikutti tasa-arvolain uudistamisen sisältöihin, kuten esimerkiksi samapalkkaisuuden

edistämiseen, osallistumalla keskusjärjestötason neuvotteluihin sekä antamalla asiantuntija-

lausuntoja eduskunnalle. Lain uudistuksen eduskuntakäsittely on viivästynyt niin, että laki hy-

väksytään eduskunnassa vasta keväällä 2005. Tämän vuoksi myös uudistukseen liittyvien

koulutusmateriaalien laatiminen on siirtynyt. Lakiesityksen mukaan työnantajan on mm. laa-

dittava vuosittain yhdessä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelmaan

pitää sisällyttää selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta, siis naisten ja miesten sijoittumisesta

eri tehtäviin, sekä henkilöstön palkkakartoitus. Tasa-arvosuunnitelmien palkkakartoitus voi

toimia tehokkaana välineenä samapalkkaisuuden edistämisessä. Luottamusmiesten oikeus

saada palkkatiedot syrjintää epäiltäessä oli lakiehdotusta tehtäessä vaikea asia.


SAK osallistui hallitusohjelman mukaisen samapalkkaisuusohjelman edellytysten selvitystyö-

hön selvityshenkilö Petäjäniemen johdolla. Vuoden lopulla käynnistyi selvityksen pohjalta

kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelmatyöryhmän työ, jossa SAK on edustettuna.

Syksyn tulopoliittisissa neuvotteluissa sovittiin myös sukupuolten tasa-arvoa edistävistä toi-

mista osana työelämän laadullista kehittämistä. Lisäksi SAK:n tasa-arvovaliokunnassa koor-

dinointiin liittojen sopimusneuvottelujen tasa-arvotavoitteita.

SAK osallistui työmarkkinajärjestöjen työnvaativuuden arviointityöryhmä TASEn työhön ja

sen käynnistämien samapalkkaisuustutkimusten ohjausryhmiin. Tutkimukset valmistuvat

vuoden 2005 loppuun mennessä.

SAK osallistui työmarkkinajärjestöjen käynnistämään Mosaiikki – erilaisuuden etu – ver-

kostohankkeen ja tutkimuksen johtoryhmään. Hankkeessa tuotettiin muun muassa työyhteisön

tasa-arvon ja moninaisuuden tilaa kuvaava mittari. Hanke päättyi vuoden lopussa, mutta sen

päätösseminaari ja tuotteet valmistuivat vuoden 2005 alussa.

SAK osallistui myös moniin muihin tasa-arvohankkeisiin asiantuntijana. Yhteistyötä jatkettiin

edelleen liittojen ja ay-opiston kanssa vaikuttamalla tasa-arvoa edistävään koulutustarjontaan

ja antamalla koulutus- ja konsultointiapua.

Laadittiin SAK:n toiminnallinen ja henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma sekä tasa-arvon

valtavirtaistamisen opas liikkeen sisäiseen käyttöön. Suunnitelmat hyväksyttiin SAK:n halli-

tuksessa syksyllä.

Järjestettiin marraskuussa Kuopiossa ja Hämeenlinnassa ammattiyhdistysnaisten ajan-

kohtaispäivät paikallisjärjestöjen ja ammattiosastojen naisille.

Työhyvinvoinnin parantaminen

Työsuojelun valvontalaki uudistettiin kolmikantaisesti. Uudistus tulee voimaan toden-

näköisesti syksyllä 2005.

Kolmikantaisesti valmisteltiin myös huumetestausta, kameravalvontaa ja sähköpostin käyttöä

koskevat säännökset. Ne tulivat voimaan syyskuussa 2004. Lisäksi ryhdyttiin valmistelemaan

alkoholitestausta koskevia säännöksiä. Tämän valmistelutyön määräaika on kesäkuu 2005.

Yksintyöskentelyä ja väkivallan uhkaa koskevien säännösten valmistelua siirrettiin ministeri-

ön resurssipulan vuoksi myöhemmäksi. Keskusjärjestöjen työaikapankkityöryhmä laati liitto-

jen käyttöön työaikapankkiohjeistuksen sekä palkkahallinto-ohjeistuksen. Tulopoliittisessa

sopimuksessa keskusjärjestöt suosittelevat jäsenliitoille, että ne alakohtaisia sopimusneuvotte-

luja käydessään omalta osaltaan edistävät tarpeelliseksi katsomallaan tavalla työaikapankkijär-

jestelyjä työpaikoilla. Työaikapankkijärjestelmän toteuttaminen edellyttää myös eräitä muu-

toksia ja tarkennuksia lainsäädäntöön ja tulkintakäytäntöön mm. palkkaturvan ja työttömyys-

turvan osalta. Tuloratkaisussa kiirehdittiin tarvittavien muutosten toteuttamista.

SAK vaikutti sosiaali- ja terveysministeriön, TVL:n ja KELA:n neuvottelukunnissa sekä työ-

terveyslaitoksen elimissä työturvallisuus- ja työterveyshuoltolain tavoitteiden toteuttamiseen.

Kolmikantaisissa STM:n neuvottelukunnissa ja sen jaostoissa osallistuttiin työsuojelun val-

vonnan kehittämiseen ja seurantaan. Vaikutettiin valtioneuvostossa helmikuussa 2004 tehdyn

periaatepäätöksen sisältöön työterveyshuollon kehittämislinjoista vuoteen 2015 (Työterveys

2015). Osallistuttiin työterveyshuoltohenkilöstön koulutuksen kehittämiseen.


Tulopoliittisissa sopimuksessa 2002—2004 sovittujen työterveyttä koskevien neljän toimeksi-

annon toteuttamiseksi perustettiin vuonna 2003 kaksikantainen työryhmä. Työryhmän raportti

valmistui syyskuussa 2004. Työryhmä oli yksimielinen työterveyshuollon kattavuuden ja toi-

mivuuden puutteista vuorotyössä ja epätyypillisissä työsuhteissa.

SAK osallistui vuoden kuluessa erilaisiin työsuojeluasioita koskevien tutkimushankkeiden

johtoryhmiin, valtakunnallisen työturvallisuuskortin kehittämiseen sekä vaikutti yleisemmin

työsuojelutoimintaan mm. tapaturmavakuutuslaitosten liiton alaisuudessa toimivissa elimissä.

SAK:n edustajat osallistuivat kansallisen työtapaturmaohjelman ohjausryhmään ja VETO-

ohjelman johtoryhmän sekä sen neljän toimintaryhmän toimintaan. Valtakunnallisen VETO-

ohjelman tarkoituksena on ylläpitää ja edistää työn ja työelämän vetovoimaa. Ohjelma alkoi

vuonna 2003 ja jatkuu vuoteen 2007 asti. SAK osallistui myös Suomen mielenterveysseuran

liittovaltuuston ja hallituksen toimintaan.

Lokakuussa 2004 järjestettiin SAK:n 17. työympäristöseminaari Kiljavalla.

Edistettiin Euroopan yhteisön työsuojelulainsäädännön kehittämistä ja vaikutettiin kansallisel-

la tasolla lainsäädännön sopeuttamiseen.

SAK osallistui Euroopan yhteisön elimissä työelämän laadun ja strategian sisällölliseen kehit-

tämiseen ottaen huomioon EU:n laajentuminen. SAK osallistui EU:n työturvallisuus- ja työ-

terveysviraston sekä työsuojelun neuvoa-antavan komitean työhön. Lisäksi osallistuttiin Suo-

men palkansaajien edustajana eurooppatason työperäistä stressiä käsitteleviin työmarkkina-

osapuolten neuvotteluihin. Vuoden 2003 syksyllä aloitetuissa neuvotteluissa päästiin ratkai-

suun uudesta puitesopimuksesta toukokuussa 2004.

Ammatillisen osaamisen vahvistaminen

Vuoden aikana valmisteltiin koulutuspoliittinen puheenvuoroasiakirja ”Muutoksessa on mah-

dollisuus, osaamisella turvallisuutta muutokseen”. Lisäksi vuoden alussa järjestettiin

SAK:laisille koulutustoimikuntien jäsenille koulutustilaisuus, jossa keskusteltiin koulutuspoli-

tiikan linjauksista.

Koulutuspoliittisen puheenvuoron lähtökohta on osaamistason nostolla parantaa palkansaajien

mahdollisuuksia selviytyä työelämän nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Erityisesti puheen-

vuorossa ehdotetaan lisättäväksi aikuisten ja vähän koulutusta saaneiden oppimismahdolli-

suuksia. Lisäksi nuorten ammatillista koulutusta ehdotetaan muutettavaksi niin, että se tarjoaa

riittävän laaja-alaiset valmiudet selviytyä työelämässä ja jatko-opinnoissa.

Koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittäminen jatkui vuoden aikana työryhmässä, jossa

valmisteltiin ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönottoa. Ammattiosaamisen näytöt on tarkoi-

tus sisällyttää nuorten ammatillisiin perustutkintoihin 1.8.2006 alkavasta koulutuksesta läh-

tien. Näytöt suoritetaan pääosin työssäoppimisjaksojen yhteydessä. Uudistus lisää merkittä-

västi työelämän vastuuta ammatillisen koulutuksen toteuttamisesta.

Työmarkkinaosapuolet uudistivat esityksensä vuosien 2003—2004 tulopoliittisessa ratkaisus-

sa koulutus- ja osaamisneuvoston perustamisesta. Vuoden 2004 lopussa valtioneuvosto nimitti

uuden työ- ja koulutusasiainneuvoston, joka käsittelee aiemman työasiainneuvoston asioiden

lisäksi työelämän kannalta keskeisiä koulutuksen kysymyksiä.

Osana tulopoliittista ratkaisua hyväksyttiin liiteasiakirja osaamisen vahvistamisesta ja kehit-

tämisestä. Liitteessä työmarkkinaosapuolet esittävät valtiovallalle osaamispanostusten lisää-


mistä erityisesti ammattilliseen aikuiskoulutukseen. SAK:n keskeinen tavoite ammattitutkin-

tostipendin korottamisesta ja ikärajojen väljentämisestä toteutui.

Noste-ohjelma ja Osaava pärjää -hanke

Noste-ohjelmaa tarkistettiin SAK:n esitysten pohjalta opetusministeriön antamilla ohjeilla,

jotka koskivat perusasteen jälkeistä koulutusta. Kohderyhmän yläikäraja nostettiin 59 vuoteen.

Oppisopimuskoulutus tuli ohjelmaan mukaan, mutta uutena työmuotona sen hyödyntäminen

tapahtui hitaasti. Valtion talousarvioon oli varattu 19.5 milj. euroa. Vuoden aikana ohjelman

mukaisella erityisrahoituksella aloitti opintonsa n. 4900 opiskelijaa (liite 5). Valtion talousar-

viossa arvioitiin määräksi 7400. Eri hankkeissa määrärahat olivat siinä määrin sidotut, ettei

opiskelijamäärän lisääminen olisi olennaisesti ollut mahdollista. Toisaalta siihen vaikutti koh-

deryhmän vaikea tavoitettavuus. Kohderyhmän opiskelijoita osallistui ja heitä myös ohjattiin

tavanomaisella valtionosuusrahoituksella järjestettyyn ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Ha-

kevaan toimintaan käytettiin noin viidennes määrärahoista, ja yli pros. opiskelijoista oli tieto-

koneen ajokorttikoulutuksessa.

Osaava pärjää- hankkeessa jatkettiin hakevaa toimintaa osana Noste-ohjelmaa. Hanke tuotti

aineistoa työpaikkojen käyttöön, järjesti seminaareja ja muita tilaisuuksia ja koulutti pätevyys-

luotseja. Vuoden päätapahtuma oli syksyllä järjestetty hankkeen valtakunnallinen 2-päiväinen

seminaari, johon osallistui n. 100 pätevyysluotsia ja 50 muuta ay-edustajaa sekä Noste-

hankkeiden yhteistyötahoja. Pätevyysluotsikursseja oli 16 ja uusia luotseja koulutettiin 202.

Kursseja toteutettiin liittokohtaisina ja yleisinä. Vuoden lopulla luotsien määrä oli 351. Noste-

ohjelmaa pidettiin esillä kymmenissä ay-liikkeen paikallisissa ja valtakunnallisissa tilaisuuk-

sissa. Hanke osallistui myös YK:n lukutaitopäivän seminaariin ja sitä esiteltiin useissa Noste-

ohjelman sekä muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa. Osaava pärjää-hanke toimi yhteis-

työssä jäsenliittojen sekä TSL:n ja Kiljavan kanssa. Tutkimushankkeen osalta yhteistyökump-

panina oli Joensuun yliopisto. Alueilla toimittiin yhteistyössä Noste-hankkeiden kanssa.

Järjestöllinen ja edunvalvonnallinen toimintakyky

Yhteiskuntavaikuttamisen vahvistaminen

Vuonna 2004 pidettiin Euroopan parlamenttivaalit sekä kunnallisvaalit. EU-vaaleihin

13.6.2004 tehtiin tausta-aineisto ”Sosiaaliseen Eurooppaan”, lennäkki ”Suomi pelaa Euroopan

liigassa”, jonka painosmäärä oli 60 000 kpl ja liittolehti-ilmoitus. EU-vaalimateriaalina käytet-

tiin myös muita SAK:ssa tuotettuja aineistoja mm. työllisyydestä ja verotuksesta.

UP:llä oli eurovaaleja koskeva juttusarja, SAK:n toimesta tehtiin yksi liittolehtijuttu. Äänes-

tysaktiivisuuden lisäämiseksi tehtiin Ruotsin LO:n kanssa yhteinen vetoomus ja järjestettiin

Ruotsi-Suomi-maaottelu. Suomalaiset voittivat tämän äänestysaktiivisuusmaaottelun.

Kunnallisvaalit käytiin 24.10.2004. Kunnallisvaaleja varten tehtiin lennäkki ”Säätilaan et voi

vaikuttaa, poliittiseen ilmastoon voit”, jonka painosmäärä oli 50 000 kpl ja liittolehdissä oli

äänestysaktivointi-ilmoituksia. SAK:n johto vetosi äänestysaktiivisuuden nostamiseen. SAK-

päivillä 18.—19.9.2004 Lahdessa kunnallisvaaliteema oli esillä. Liittolehdille tehtiin juttu

"Hyvinvointipalvelut päätetään kunnissa".

SDP:n, vasemmistoliiton, kokoomuksen ja keskustan eduskuntaryhmät olivat SAK:n vieraana

kevään 2004 aikana. Ministereiden erityisavustajat olivat SAK:n vieraana 13.10.2004.

SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen koordinoinnista vastasi eri osastojen edustajista koottu työ-

ryhmä.


Valtion vuoden 2005 talousarvioesitystä sekä vuosien 2005—2008 menokehyksiä varten jä-

senliittojen kanssa yhdessä kootut tavoitteet käsiteltiin maaliskuussa SAK:n hallituksessa ja

toimitettiin ministeriöihin ja eduskuntaryhmille. Kesän aikana esitettiin vielä tarkennettuja ta-

voitteita vuoden 2005 talousarvioon. Tavoitteissa painottuivat työllisyyden parantaminen ja

osaamisen vahvistaminen. SAK:n hallitus arvioi budjettiriihen esityksiä elokuun kokoukses-

saan ja esitti mm. tavoitteitaan siihen, miten budjettiriihessä päätetty matalapalkkaiseen työ-

hön kohdistuvan kysynnän lisääminen tulisi toteuttaa. Budjetissa saatiin mm. parannuksia pal-

kansaajaperheiden arkeen. Ansiotuloverojen lisäkevennykset kytkettiin tulopoliittiseen koko-

naisratkaisuun SAK:n tavoitteiden mukaisesti.

SAK valmisti arvion valtion vuoden 2005 talousarvioehdotuksesta mm. liittojen käyttöön

syyskuussa. Valtion talousarvioon vaikutettiin myös mm. eduskuntakuulemisten kautta.

SAK:n budjettivaikuttamisesta vastasi eri osastojen edustajista koottu budjettitiimi.

Vahvan jäsenpohjan varmistaminen

Järjestäytymisen edistäminen on ollut järjestötoiminnan painopisteitä. Liikkeessä -toiminnassa

keskityttiin vuoden 2005 aikana toteutettavien jäsenhankintakampanjoiden valmisteluun yh-

dessä jäsenliittojen kanssa. Kampanjan kohderyhmäksi määriteltiin työelämään juuri tulleet

nuoret aikuiset.

Mainoskampanjan lisäksi päätettiin, että liittojen jalkautusviikot työpaikoille ajoittuvat tammi-

helmikuun vaihteeseen, SAK:n aluepalvelukeskukset vastaavat ns. toritapahtumista ja nuori-

sovastaavat ja aluepalvelukeskukset kesäduunarineuvonnasta.

Liikkeessä -ohjausryhmän toimeksiantojen pohjalta toimenpiteitä valmisteltiin jalkautus-, jä-

senpalvelu-, viestintä- ja tilastotyöryhmissä.

Viikko 5 vuonna 5 -kampanjan sloganiksi valittiin ”Viidakon lait eivät enää ole voimassa”.

Kampanjan oheismateriaali ja esitteet valmistuivat joulukuussa. Liittojen käyttöön tuotettiin

yhdessä TSL:n kanssa kampanjaan liittyvä koulutuksen tukipaketti.

Järjestäytymiskampanjan merkeissä järjestö- ja nuorisovaliokunnat tekivät yhteisen opinto-

matkan, jonka aikana tutustuttiin Tanskan LO:n järjestäytymistyöhön.

SAK:n kotisivulla ylläpidettiin Löydä oma ammattiliittosi -hakukonetta. Järjestölinja on vas-

tannut Liikkeessä -neuvontapuhelimen päivystyksistä. Jäsenyydestä kiinnostuneet on ohjattu

liittoihin.

Uuden sukupolven jäsenkortin (sirukortti) kehittämistyössä pidettiin välivuosi, koska sirukort-

tien käyttöönotto ei ole edistynyt myöskään kaupallisella puolella. Sirukortteihin sisätyvien

mahdollisuuksien lisäksi varmenteina yleistyivät pankkitunnukset.

Hallitus hyväksyi suosituksen jäsenetusopimusten eettisiksi pelisäännöiksi. Lisäksi suositel-

tiin, että SAK ja jäsenliitot ottavat suosituksen käyttöön soveltuvin osin myös muissakin han-

kinnoissa ja yhteistyökumppanien valinnoissa.

Alkuvuonna 2004 aloitettiin joka viides vuosi toteutettavan SAK:n järjestötutkimuksen val-

mistelutyöt. Liittojen edustajille järjestettiin kolme kokousta ja liittojen lisäksi SAK:n valio-

kunnille annettiin mahdollisuus tehdä esityksiä tutkimuksen suuntaamisesta. Yh-

teistyösopimus postikyselyn käytännön toteutuksesta Tilastokeskuksen kanssa tehtiin syksyllä.

Joulukuun alussa poimittiin liittojen jäsenrekistereistä noin 11 500 suomen- ja ruotsinkielistä

vastaajaa, ja lomakkeet postitettiin tammikuun puolivälissä 2005.


Luottamushenkilöstön toimintaedellytysten

varmistaminen ja parantaminen

Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2005—2007 sovittiin joulukuussa keskusjärjestö-

sopimusten henkilöstön edustajia koskevien määräysten uudistamisesta. Perustettavan työ-

ryhmän tehtäväksi tuli tekemiensa selvitysten pohjalta tehdä tarvittavat muutokset mm. tieto-

jensaanti- ja ajankäyttöoikeutta, korvauksia sekä koulutusta koskeviin määräyksiin.

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä selvittänyt edellisen tuloratkaisun yhteydessä perustettu

työryhmä päätyi erimieliseen lopputulokseen. Työsuojelun valvontalakia uudistettaessa sen

sijaan saavutettiin yksimielisyys 1 tunti/viikko miniajankäyttöoikeudesta

SAK:ssa jatkettiin järjestö- ja työelämän kehittämisen valiokuntien, sekä koulutus-, viestintä-

ja järjestötiimien yhteistyönä käynnistynyttä Pienten työpaikkojen edunvalvonnan tukiprojek-

tia (PETE 3). Projektin loppuraportti valmistuu keväällä 2005.

Keväällä 2004 valmistui PETE 3 -hankkeesta pienten työpaikkojen edunvalvonnan tilaa sel-

vittänyt tutkimusraportti Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla. Raportti julkaistiin

SAK:n tutkimustieto-sarjassa. Raportin kehittämisehdotuksia käsiteltiin SAK:n järjestö-, kou-

lutus- ja työelämän kehittämisen valiokuntien yhteiskokouksessa syyskuussa. Raportilla ja va-

liokuntalinjauksilla oli vaikutusta SAK:n tupotavoitteisiin. Järjestöllisten vaikutusten pohdin-

taa jatketaan keväällä 2005 valiokuntien ja liittojen kesken.

Pienen työpaikan henkilöstön ja heidän edustajiensa työehto- ja ay-tietouden ensiapu, "netti" -

osahankkeen ohjausryhmä, tuli siihen tulokseen, että tällä hetkellä ei nähdä järkeväksi lisätä

nettitiedotusta, vaan tärkeintä on ohjata väki jo olemassa olevan tiedon äärelle käyttäen hy-

väksi mm. Liikkeessä! -toiminnan markkinointia.

Ammattiosastot pienen työpaikan tukena -osahanke kartoitti liitoista, mitä tutkimusaineistoa

liitoissa on liittyen yrityksiin/yritysryppäisiin, joiden toimintoja on yksityistetty (julkinen sek-

tori), yhtiöitetty, ulkoistettu, tai joissa käytetään runsaasti alihankkijoita. Kartoituksen tulos

oli, ettei tällaisia tutkimuksia ole olemassa eikä juurikaan tällä hetkellä kysyntää sellaisen tut-

kimuksen toteuttamiseksi.

Vuoden 2004 luottamusmieskyselyllä selvitettiin erityisesti paikallisen sopimisen toimivuutta.

Tulosten mukaan paikallisen sopiminen on kääntynyt lievään laskuun, ja soveltamisongelmat

ovat vastaavasti vähentyneet. Soveltamisongelmat ovat kuitenkin edelleen yleisiä, ja koskevat

kaikkia sopimismuotoja. Eniten ongelmia näyttäisi kuitenkin tuottavan toisin sopiminen työ-

ehtosopimuksista poiketen, jota luottamusmiesten mielestä tulisi sallia vain työpaikoilla, joilla

on työntekijöitä edustava luottamusmies. Luottamusmiesten mielestä soveltamisongelmien

vähentäminen edellyttää paikallisen sopimisen laajentamista työn järjestämistapaa koskeviin

kysymyksiin. Luottamusmieskyselyn tuloksista järjestettiin työmarkkinatoimittajille erillinen

info.

Luottamusmieskyselyn mukaan edunvalvonnan lähtökohdat ovat vuonna 2004 pysyneet edel-

lisvuosien tasolla. Työpaikoista 19 prosentilla toimintaedellytykset johdon ja henkilöstön vä-

lillä ovat parantuneet, 66 prosentilla pysyneet samoina ja 15 prosentilla heikentyneet. Liitot

saavat pääluottamusmiehiltä edelleen tyydyttävän kouluarvosanan sekä työaika- että palkka-

asioiden hoidosta: 7,7 työaika-asioiden ja 7,2 palkka-asioiden hoidosta. Nämä tulokset on saa-

tettu liitojen tietoon.


Vahva järjestötoiminta

SAK:n alueorganisaatio osallistui jäsenten aktivointiin EU- ja kunnallisvaaleissa. Jäseniä roh-

kaistiin ehdokkaiksi kunnallisvaaleissa.

SAK:n vuoden 2004 suurin tapahtuma SAK-päivät pidettiin 18—19.9. Lahden Sibelius-

talossa. Päivät järjestettiin kunnallisvaalien alla, siksi paikallisessa vaikuttamisessa keskityt-

tiin kunnalliseen vaikuttamiseen. Perustoiminnassa kiinnitettiin erityistä huomiota järjestäy-

tymiseen ja Liikkeessä-toiminnan Viikko 5 vuonna 5 –kampanjaviikkoon. Päivien osallistuja-

tavoite ylitettiin, mukana oli n. 550 osallistujaa.

SAK päivien yhteydessä järjestettiin nuorisoseminaari, johon osallistui noin 70 nuorta ay-

aktiivia.


SAK:n hallituksessa tarkennettiin 7.—8.6. aluetoiminnan painopisteiksi:

1. Vahva SAK:lainen liike – toimintaorganisaatiot kuntoon

2. Korkean järjestäytymisasteen turvaaminen – Liikkeessä-toiminta

3. Yhteiskuntavaikuttaminen alueilla

Painopisteiden toteuttamiseksi jäsenpalveluosastolla hyväksyttiin toimenpideohjelma ja mää-

riteltiin arviointikriteerit vuodelle 2005.

SAK:n aluetoiminnassa tavoitteeksi asetettiin kaksivuotiseen suunnittelurytmiin siirtyminen.

Sen avulla varmistetaan paremmin liittojen ja SAK:n aluetoiminnan tapahtumien yhteensovit-

taminen.

SAK:n aluepalvelukeskusten yhteistyötä ryhdyttiin kokeilemaan neljässä tiimissä:

- Varsinais-Suomi, Satakunta, Uusimaa, Ahvenanmaa

- Pirkanmaa, Häme, Keski-Suomi, Pohjanmaa

- Lappi, Oulu

- Pohjois-Karjala, Kuopio, Etelä-Savo, Kymi

Kokeilun tarkoituksena on

- vahvistaa aluepalvelukeskusten välistä yhteistyötä

- antaa mahdollisuus toisten kokemuksista oppimiseen; kokeilu palvelee siten myös koko

aluehenkilöstön sukupolvenvaihdosta

- varmistaa riittävät osanottajamäärät erilaisiin tilaisuuksiin

- antaa mahdollisuuksia käyttää aluehenkilökunnan erityisosaamista myös oman alueen ul-

kopuolella

- tehostaa liittoyhteistyötä alueilla

Luotiin pelisäännöt SAK:laisen ay-liikkeen yhteiskuntavaikuttamiseen alue- ja paikallistasol-

la sekä tehtiin suositukset ay-aktiivien kustannusten korvaukseksi:

- SAK:n aluejohtajalla on vastuu edustusjärjestelmän toimivuudesta ja osallistumisen peri-

aatteista omalla alueellaan.

- Kustannusten korvauksessa lähtökohta on, että se taho, joka lähettää edustajan, huolehtii

myös kustannuksista ja seuraa edustajan työskentelyä.

- Maakuntien kehittämistoimintaan pitää voida osallistua sähköisen verkon kautta nykyistä

enemmän. Kehitetään SAK:n aktiivijäsenten sisäisiä sähköisiä verkostoja (esim. työvoi-

matoimikuntien jäsenet), joissa voi vaihtaa näkemyksiä.

- Kulukorvausjärjestelmän kehittämisen lisäksi aktiivien osallistumisen laajentamiseen voi-

daan vaikuttaa koulutuksella.

SAK:n alueiden toimistopalvelujen kehittämiseksi järjestövaliokunta hyväksyi raportin, jossa

oli suositukset aluepalvelukeskusmallin edelleen kehittämiseksi, toimiston-

hoitaja/toimistosihteeripalvelujen tuottamisesta yhteistyössä liittojen kanssa. Järjestö-

valiokunta kehittää edelleen yhteistä palveluajatusta, jolla varmistetaan se, että esim. järjestäy-

tymistyötä tuetaan kaikissa SAK:laisen ay-liikkeen palvelupisteissä ja opastetaan liittymisessä

oman alan ammattiliittoon. Lisäksi SAK:n ja liittojen toimistojen yhteistyötä parannetaan

luomalla Santraan ”virtuaaliset aluepalvelukeskukset”, joiden avulla varmistetaan avoin tie-

donkulku myös niiden liittojen kanssa, jotka eivät ole samassa kiinteistössä.

Paikallisjärjestöjen toiminnan painopistealueina olivat paikallinen vaikuttaminen ja perustoi-

minnan vahvistaminen. Tämä näkyi sekä SAK-päivien teemoissa ja työpajoissa että kannusta-

van toiminnallisen tuen kriteereissä.


Paikallisjärjestöjen seudullistaminen eteni alueilla. Vuoden aikana tapahtui useita paikallisjär-

jestöjen seudullisia yhdistymisiä sekä yhteistyön tehostamista seudulliselta pohjalta. Vuoden

lopussa paikallisjärjestöjä oli 130. Edelleen on vireillä ja käynnistymässä useita yhdistymisiä.

Paikallisjärjestöt hakivat kokeilun jälkeen vakinaistetun hakumenettelyn mukaisesti toimin-

nallista kannustavaa tukea erillisellä hakemuksella ja suunnitelmalla. Edellisen vuoden tuet

tilitettiin arviointilomakkeella. Tuen kriteereillä ja hakumenettelyillä tuetaan paikallisjärjestö-

jen toiminnan suunnittelua ja kehittämistä.

EU- ja kunnallisvaaleissa nuorisopoliittisessa ohjelmassa kirjattujen tavoitteiden kautta nostet-

tiin esille SAK:n nuorille tärkeät asiat.

Jäsenliittojen kanssa nuoret osallistuivat perinteisesti Next Step -messuille, jotka pidettiin

Tammikuussa Helsingissä. Helmikuussa osallistuttiin myös ensimmäistä kertaa järjestetylle

Next Step -risteilylle, jonne osallistui ammattiin valmistuvia nuoria.

Huhtikuussa toteutettiin viidettä kertaa Kesäduunari-kiertue. Nyt ensimmäistä kertaa toteutuk-

sesta vastasivat SAK:n aluepalvelukeskukset. Kiertueen aikana annettiin neuvontaa ammatilli-

sissa oppilaitoksissa nuorten kesätyöntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista työelämässä.

Alueellisesti neuvonta painottui erityisesti Helsinki – Uusimaa-alueelle, Mikkelin seudulle ja

Pirkanmaalle.

Osana aluetoiminnan tarkennettuja painopisteitä aloitettiin uudentyyppisten alueellisten ver-

kostojen luominen ammatillisiin oppilaitoksiin.

Nuorten toimintaryhmien tukemista tehostettiin vuoden aikana, ja uusiakin toimintaryhmiä

perustettiin.

Ruotsinkielinen työmarkkinatiedottaminen toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa on to-

teutunut koko vuoden aikana entisessä laajuudessa.

Tiedottaminen ruotsinkielisille jäsenille on tapahtunut Löntagaren -lehdessä, pikatiedottein ja

SAK:n ruotsinkielisillä kotisivuilla. Materiaali- ja käännöstoiminta on jatkunut entisessä laa-

juudessa.

Vuoden aikana toteutettiin kaksi ruotsinkielistä seminaaria sekä kolme kurssia, joista yksi oli

Noste-ohjelman pätevyysluotsikurssi.

Pohjoismainen yhteistyö toteutui vakiintuneen käytännön mukaisesti. Tapaamisten aiheina

ovat olleet järjestäytyminen ja alueelliset asiat.


Utvecklad service för de svenska medlemmarna

Skolinformationsverksamheten i svenska andra stadiets yrkesläroinrättningar har pågått under

hela verksamhetsåret som tidigare.

Information till de svenskspråkiga medlemmar gavs i huvudsak i Löntagare-tidningen, FFC-

bulletinerna och på FFC:s svenska hemsidor. Materialproduktionen och översättningsverk-

samheten har haft samma omfattning som under tidigare år.

Under verksamhetsåret genomfördes två svenska seminarier och tre kurser. En av kursen var

kunskapslotskurs som ingår i Kunskapslyftprogrammet.

Samarbetet med de nordiska systerorganisationerna har en etablerad plats i den svensksprå-

kiga verksamheten. Under gemensamma möten behandlades medlemsrekrytering och region-

ala frågor.

Aluepolitiikka, aluekehittäminen ja aluevaikuttajakoulutus

Euroopan unionin komissio julkisti kolmannen koheesioraporttinsa helmikuussa 2004. Ra-

portti kokoaa meneillään olevan rakennerahastokauden tuloksia ja linjaa komission tavoitteita

ohjelmakautta 2007—2013 varten. Taloudellisen ja sosiaalisen yhteennivomisen lisäksi ta-

voitteena on jatkossa myös alueellisen koheesion lisääminen jäsenmaiden välillä. Alue- ja ra-

kennepolitiikalla vahvistetaan ja edistetään unionin heikkojen alueiden talouskasvua, kilpailu-

kykyä ja työllisyyttä.

SAK on vaikuttanut mm. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön koheesioraporttia koskevan

kannanoton sisältöön korostamalla pysyvän korotetun tuen tarvetta Itä- ja Pohjois-Suomessa

harvan asutuksen, pitkien välimatkojen ja arktisten olosuhteiden vuoksi.

Suomen aluepolitiikassa SAK on ottanut kantaa aluehallinnon kehittämiseen liittyviin selvi-

tyksiin (Riepula ja Alanen). SAK on maan tasapainoisen kehittämisen kannalla, mutta suhtau-

tuu varauksin sen suuntaisiin ratkaisuihin, joilla pohjustetaan maakuntaitsehallinnon toteutta-

mista. Suomi tarvitsee väkiluvultaan pienenä maana vahvan metropolialueen pärjätäkseen

kansainvälisessä kilpailussa.

Toimintavuoden aikana lakkautettiin aluekehittämistyöryhmä. Työryhmän tehtävänä on ollut

linjata ay-liikkeen aluepoliittisia näkemyksiä yhteistyössä liittojen, toimialaneuvottelukuntien

ja valiokuntien kanssa ja vaikuttaa sekä kansalliseen että EU-tason aluekehittämiseen. Työ-

ryhmän ovat muodostaneet osa järjestövaliokunnan jäsenistä ja osa aluejohtajista. Aluekehit-

tämistyöryhmän työllä on kuitenkin yhtymäkohtia monien muiden valiokuntien ja työryhmien

työhön, joten aluekehittämisasioiden tarkoituksenmukaisempaa kytkemistä muuhun SAK:n

toimintaan selvitetään uudelta pohjalta, jossa aluekehittämisen ja aluepolitiikan sisältö- ja hal-

lintoasiat kohtaavat paremmin toisensa.

Toimintavuoden aikana kokeiltiin uutta aluevaikuttajan peruskurssia. Aiemmin alue-

vaikuttajakoulutuksen sisältö on rakentunut aluehallinnon ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan

jäsentämisen ympärille. Uudella kurssilla käsiteltiin mainittujen teemojen lisäksi verkottumis-

ta vaikuttamisen kannalta ja keskeisiä vaikuttamisteemoja: työvoimapolitiikkaa ja koulutuspo-

litiikkaa.

Toimintavuoden aikana on valmisteltu myös palkansaajajärjestöjen yhteistä aluevaikuttaja-

koulutusta, jonka tavoitteena on yhteisen vaikuttamisen tehostaminen ja aluepolitiikan valta-

kunnallisen viitekehyksen hahmottaminen.


Hankekeskus

Valmisteltiin ja haettiin Monikulttuurisuus voimavarana työyhteisössä -hankkeelle (ETMO)

jatkohanketta Equal- ohjelman toisella hakukierroksella yhteistyössä Kiljavan opiston kanssa.

Hankkeelle (Perehdyttämällä monimuotoiseen työyhteisöön PETMO) saatiin rahoitusta kah-

deksi ja puoleksi vuodeksi huhtikuun 2007 loppuun asti yhteensä 500 000 euroa. Hankeskus

hallinnoi PETMO -hanketta.

Jatkettiin ETMO- hankkeen, Yhteinen ääni- teemahankkeen (Equal-ohjelman rasismin ja

muukalaisvihan torjuntaan liittyvä kahdeksan hankkeen yhteishanke) ja AIKE Internationalin

MORO-hankkeen tukemista osallistumalla ohjausryhmätyöskentelyyn, seminaareihin ja tulos-

ten levittämistoimiin.

Hankekeskusportaalin tietoja päivitettiin ja tehtiin esite hankekeskuksen palveluista. Euroop-

palaisista projekteista vastaava koulutustoimitsija Silvana Pennella ETUCO:sta vieraili helmi-

kuussa SAK:ssa ja vierailun yhteydessä pohdittiin ETUCOn ja SAK:n hankekeskuksen pro-

jekti-informaation ja projektikoulutuksen kytkemistä toisiinsa aiempaa paremmin. Lähtökoh-

tana on, että projektityön peruskoulutusta tarjotaan kansallisesti ja syventävää koulutusta

ETUCOn toimesta.

May Nyman suoritti Humak-opintojen työoppimisjakson hankekeskuksessa selvittämällä han-

kekeskusportaalin käyttökelpoisuutta Kemianliiton tarpeiden kannalta.

Koulutuksen kehittäminen

Ay-organisaation toimintakykyä kehitettiin useilla kehityshankkeilla ja koulutuksella. Koulu-

tuslinja toimi yhteistyössä niin opistojen kuin sivistysjärjestöjen kanssa. Keskeisenä tavoittee-

na oli saada yhteistyöllä lisäarvoa ja uusia kehitysmahdollisuuksia. Merkittävänä uutena kehi-

tyshankkeena käynnistettiin koko SAK:laisen ay-liikkeen yhteisen verkko-opiston suunnittelu

työnjakotyöryhmän ja Kiljava-työryhmän esitysten pohjalta. Opistot ja niiden ylläpitäjät teki-

vät yhteistyön periaatteita koskevan sopimuksen. Kiljava-työryhmä jätti loppuraporttinsa

SAK:n hallitukselle ja koulutussäätiölle syksyllä ja teki useita kehittämisehdotuksia opisto-

työn uudistamiseksi. Koulutuslinja vastasi edelleen Osaava pärjää- hankkeen toteutuksesta ja

Noste-ohjelmasta.

SAK:n koulutusvaliokunta toimi aktiivisena yhteistyöfoorumina ja hyvien käytäntöjen esille

tuojana.

Paikallisjärjestöille kohdistettiin kehittämiskoulutusohjelma, jonka levitysvaihe käynnistyi

keväällä. Kehittämiskoulutus perustui pilottivaiheen kokemuksiin. Koulutus toteutettiin yh-

teistyössä TSL:n ja Kiljavan kanssa. Vuoden aikana nelipäiväinen kehittämiskoulutus oli

käynnissä tai suunnitteilla kahdeksassa paikallisjärjestössä. Koulutukseen osallistui 53 paikal-

lisjärjestön hallituksen jäsentä ja muuta aktiivia. Vuoden lopulla sovittiin hankkeen laajenta-

misesta edelleen n. 20 paikallisjärjestöön.

Verkkokouluilla oli toinen varsinainen toimintavuosi. Ryhmiä perustettiin seitsemän ja osan-

ottajia niissä oli yhteensä 59. Lyhyen toimintansa aikana koulu on jo osoittanut tarpeellisuu-

tensa. Se on tarjonnut mahdollisuuden ay-opintoihin sellaisille yksittäisille jäsenille, joilla

asuinpaikan tai muun syyn takia ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta muuten osallistua ay-

opintoihin. Jossain määrin toimintaa rajoittaa edelleen verkko-ohjaajien vähäinen määrä.

Lähiopetuksena toteutettujen Ay-koulujen kehittäminen lopetettiin ja vuoden aikana oli enää

yksi koulu ja siinä oli seitsemän opiskelijaa. Kaikkiaan näissä ay-kouluissa oli koko toiminta-

aikana 149 opiskelijaa.


Syksyllä 2004 käynnistettiin hanke verkko-opiston perustamiseksi. Mukaan lähtivät kaikki

SAK:laisen ay-liikkeen opistot ja sivistysjärjestöt. Tavoitteena on toiminnan käynnistäminen

vuoden 2005 aikana. Ensimmäinen välitavoite on olemassa olevan tarjonnan kokoaminen sa-

man portaalin alle.

Ay-henkilöstön osaamisen kehittämistä, organisaation henkilöstön koulutussuunnittelua suku-

polvenvaihdoksessa sekä liittojen kehittämistyön käytäntöjä on esitelty ja käsitelty vuoden ai-

kana edellisvuoden tapaan liittoedustajista koostuvassa ay-henkilöstön kehittämistyöryhmäs-

sä. Lisäksi kaikkien liittojen henkilöstön kehittämisestä vastaavien yhteistapaamisessa pohdit-

tiin ay-työn osaamisalueita ja ay-henkilöstön tulevaisuuden osaamishaasteita strategisten pai-

nopisteiden pohjalta.

Ay-liikkeen palkatulle henkilöstölle tarkoitetun koulutuksen suunnittelussa koulutuslinja on

aiempien vuosien tapaan tehnyt tiivistä yhteistyötä SAK:n kehittämiskeskuksen kanssa. Ke-

hittämiskeskuksen tarkoituksena on ollut tarjota liittojen henkilöstölle yhteistä koulutusta, jo-

ka tukee ay-työn ja ammatillisen osaamisen kehittymistä ja edistää vuorovaikutusta eri liitto-

jen työntekijöiden kesken.

Esimerkki uudenlaisesta monimuotoisesta henkilöstön koulutuksesta oli vuoden aikana en-

simmäisen kerran järjestetty, työnohjauksen menetelmiä järjestötyöhön soveltava, pitkäkes-

toinen koulutuskokonaisuus, jonka Kehittämiskeskus järjesti yhteistyössä Sosiaalipedagogi-

sen keskuksen kanssa liittojen toimitsijoille.

Liittojen työntekijöiden perinteistä 30 opintoviikon täydennyskoulutustutkintoa opiskeli vuo-

den lopussa 62 ay-toimihenkilöä eri liitoista. Lisäksi uutta, 15 opintoviikon ay-

toimihenkilötutkintoa opiskeli vuoden lopussa 35 henkilöä. Ay-toimihenkilötutkinto-

opiskelunsa oli vuoden loppuun mennessä saanut valmiiksi kaikkiaan 38 henkilöä. Kehittä-

miskeskuksen organisoimaa tutkinto-opiskelua ohjaa liittojen ja SAK:n asiantuntijoista koos-

tuva tutkintotoimikunta. Toimikunnan työn valmistelusta vastaavat koulutuslinja ja kehittä-

miskeskus yhteistyössä.

SAK:n kehittämiskeskuksen järjestämän henkilöstökoulutuksen kursseille on vuonna 2004

osallistunut ammattiliittojen työntekijöitä kaikkiaan 673. Opiskelijatyöpäiviä yhteensä 48 kou-

lutusjaksolla kertyi 895.

Koulutuslinjan ja Humakin Nurmijärven yksikön yhteistyö jatkui edelleen. Toinen aikuiskou-

lutusryhmä aloitti opintonsa. SAK:ssa ja liitoissa oli useita Humakin aikuislinjan harjoittelijoi-

ta. Ensimmäiset opiskelijat valmistuivat yhteisöpedagogeiksi ja rekrytointi liittoihin on ollut

vilkasta.

ETUCOn järjestämään ay-asiantuntijakoulutukseen Euroopassa osallistui vuoden aikana 22

liittojen työntekijää. Kansainvälisen yhteistyön koulutusohjelma toteutettiin kuudennen ker-

ran.

SAK toimi isäntäjärjestönä ja Puolan Solidarnosc partnerina ETUCOn puitteissa järjestetylllä

kurssilla Työvoiman polkumyynti Euroopan unionin laajentumisen prosessissa. Kursille osal-

listui 24 EAY:n jäsenjärjestöjen toimitsijaa, jotka omassa työssään vastaavat työvoimakysy-

myksistä. Asiantuntijana kurssilla oli Henri Lourdelle EAYn tutkimusinstituutista ETUIsta.

Aivan vuoden lopussa käynnistyi ETUCO:n hallinnoima kaksivuotinen projekti Trade Union

Movement Anticipating the Change in Europa. Projektin tavoitteena on parantaa eurooppalai-

sen ay-liikkeen toimintakykyä teollisen ja taloudellisen muutoksen keskellä. SAK:n erityisteh-

tävänä projektissa on järjestää yksi seminaari ja tuottaa siihen liittyvä aineisto sekä vastata


koko projektin kotisivujen pystyttämisestä ja ylläpitämisestä. Kansallisina partnereina projek-

tissa ovat Metallityöväenliitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM.

Monikulttuurisuustyö

Toimintaa koordinoi monikulttuurisuustyöryhmä, joka kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa.

Osana eurooppalaisen ay-liikkeen EAY:n diskriminaation vastaista kampanjaa maahanmuut-

tajien aseman parantamiseksi suomalaiset palkansaajajärjestöt SAK, STTK ja Akava järjesti-

vät tammikuussa seminaarin maahanmuuttajien asemasta suomalaisilla työmarkkinoilla.

EAY:n diskriminaatiotyöryhmän Suomen osuuden loppuraportti valmistui 5.7.2004. SAK:lla

on varsinainen edustaja EAY:n Migration and inclusion -työryhmässä. Syksyllä 2003 SAK:n

jäsenliitoille tehdyn kyselyn mukaan liittoihin oli järjestäytynyt yhteensä 9850 maahanmuut-

tajajäsentä. Kysely uudistettiin syksyllä 2004, jolloin todettiin, että heidän määränsä oli kas-

vanut 11 300:aan. SAK jäsenliittoineen on siten maahanmuuttajien suurin järjestö.

Maahanmuuttajat SAK:n jäsenliitoissa -raportti esiteltiin vuoden aikana SAK:n järjestö-, kou-

lutus- ja tasa-arvovaliokunnalle sekä työelämän kehittämisvaliokunnalle. SAK:n hallitus käsit-

teli raporttia 7.12.2004. Hallitus päätti aloittaa SAK:n maahanmuuttajapoliittisen kannanoton

valmistelun. Kannanotto on tarkoitus esitellä SAK:n valtuustolle joko kevään tai syksyn 2005

kokouksessa.

Vuoden aikana järjestettiin kaksi ay-seminaaria maahanmuuttajajäsenille ja luottamusmiehille.

Keväällä järjestettiin tapaamisseminaari liittojen ja virolaisten sekä syksyllä venäläisten maa-

hanmuuttajien kanssa. Toukokuussa osallistuttiin Kepan ”Mahdollisuuksien tori” tapahtumiin

Helsingissä ja Tampereella. SAK:n maahanmuuttajatoimintaa esiteltiin myös SAK-päivillä

Lahdessa ja monikulttuurisilla rekry -messuilla Tampereella.

SAK on osallistunut muun muassa työministeriön työperäistä maahanmuuttoa valmistelevan

jaoston työhön, Moni-Q -hankkeen ohjausryhmään, etno-työryhmän toimintaan ja tiedottanut

1.2. voimaan tulleesta yhdenvertaisuuslaista. Pohjoismaisena yhteistyönä PAY on tehnyt ra-

portin työvoiman liikkuvuudesta.

Vuoden aikana osallistuttiin EU:n syrjinnän vastaisen toimintaohjelman 2004—2006 ja Mo-

ninaisuuden puolesta – Syrjintää vastaan -kampanjan toteuttamiseen. Kampanjan materiaaleja

käytettiin omissa tilaisuuksissamme.

Monikulttuurisuustyöryhmässä kuultiin syyskuussa Ruotsin Metalliliiton edustajan alustus

maahanmuuttajien kielten opetuksesta Ruotsissa. Toukokuussa kuultiin mm. ILO:n vuosiko-

koukselle valmisteltavasta siirtolaisuutta käsittelevästä julkilausumasta sekä muutoksista

Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan maahanmuuttajien näkökulmasta. Lokakuussa

kuultiin alustus ”verkot monikulttuurisuustyössä” osana perustettavaa SAK:n verkostostrate-

giatyöryhmää. Työryhmä vieraili maaliskuussa ETMO-projektin Helsingin työkulttuurituvas-

sa. Huhtikuussa osallistuttiin Rasmus-verkoston vuosikokoukseen.

Koulu- ja työmarkkinatiedotus

Koulutuspäiviä pidettiin suunnitelmien mukaisesti. Valtakunnalliset päivät järjestettiin perus-

koulujen ja lukioiden historian ja yhteiskuntaopin opettajille tammikuun lopulla, ammatillisil-

le opettajille helmikuun alkupuolella sekä opinto-ohjaajille lokakuun alussa. Päivistä saatu pa-

laute kertoo, että kurssien sisällöt ovat monin osin opetustyössä käyttökelpoista informaatiota.

Näihin tapahtumiin osallistui kaikkiaan n. 250 opettajaa.

Vuoden aikana kierrettiin historian ja yhteiskuntaopin opettajien kerhoissa eri puolilla maata

esittelemässä opetuskäyttöön soveltuvaa Työelämässä -peliä. Kerhoissa tavoitettiin noin kak-

sisataa opettajaa. Peli sai hyvän vastaanoton ja siitä on tullut runsaasti myönteistä palautetta.


Vuoden lopussa pelejä oli opettajien ja liittojen koulu- ja työmarkkinatiedottajien käytössä

2500 kpl. Vuoden lopussa pelistä otettiin vielä tuhannen kappaleen lisäpainos.

Opettajatapahtumissa jaettiin vuoden kuluessa opetuskäyttöön n. 200 Matkalla työelämään -

opetusvideota. Yhteensä videota on nyt levitetty oppilaitoksiin n. 1500 kpl.

SAK osallistui aktiivisesti VETOLAVAN (verkostoitumalla työssäoppimisen laatuun ja vai-

kuttavuuteen) järjestämiin koulutustapahtumiin. Näissä tapahtumissa tavoitettiin lähes 400

ammatillisten oppilaitosten opettajaa.

Myös SAK:n aluepalvelukeskukset järjestivät yhdessä liittojen aluetoimistojen kanssa yhteisiä

tiedotuspäiviä ammatillisissa oppilaitoksissa.

SAK:n jäsenmikrohanke

Kesällä 2001 käynnistetty jäsenmikrohanke jatkui edelleen yhteistyössä Pohjanmaan Mikro

Oy:n kanssa. Yleisperiaatteena on pitää pakettien hintataso vakiona ja sen puitteissa päivittää

pakettien sisältöä. Kokoonpanotarkistuksia tehtiin kuukausittain.

Vuoden aikana jäsenmikroja toimitettiin 1499 kpl. Kokonaisuudessaan jäsenmikroja oli vuo-

den loppuun mennessä ja tämän kampanjan puitteissa toimitettu 6362 kpl.

Hanketta koordinoi edelleenkin ohjausryhmä, jossa on mukana keskustoimiston ja liittojen

asiantuntijoita. Projektiorganisaation purkamisen myötä hankkeella oli resurssiongelmia. Osan

vuotta sihteerinä toimi Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistyksen (Tatsin) työntekijä.

SAK:n kulttuurirahasto

SAK:n kulttuurirahastolle tuli hakemuksia 250 kpl. Apurahoja myönnettiin 30 kpl. Niistä kuu-

si suunnattiin harrastajaryhmille ja 24 kpl yksityisille harrastajille. Kulttuurirahaston pääoma

oli 255 894,66 € ja jaettavien apurahojen yhteissumma 17 000 €.


SAK:n viestinnän kehittäminen

SAK:n viestinnän haasteena oli erityisesti tulokierros, ”Viidakon lait eivät enää ole voimassa”

-jäsenhankintakampanjan valmistelu vuoden 2005 alkuun sekä eurovaaleihin liittyneet äänes-

tysaktivointitoimet. Painopisteenä säilyi myös sähköisen viestinnän kehittäminen.

SAK säilytti asemansa sekä valtakunnallisessa että alueellisessa viestinnässä. Viestinnän haas-

teena oli erityisesti toimittajien ja tiedotusvälineiden palvelun parantaminen sekä yhteyksien

lisääminen ja ylläpitäminen – niin valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla. Tiedotusvä-

lineiden palveluun kuuluivat myös taustatilaisuudet ja -aineistot, toimitusvierailut, tiedotusti-

laisuudet, haastattelut sekä yhä vankemman aseman toimittajapalvelussa saanut verkkoviestin-

tä.

Tiedotusvälineille lähetettiin 112 tiedotetta. Tiedotus- ja taustoitustilaisuuksia järjestettiin

toimittajille vuoden aikana noin 25, mm. ajankohtaisseminaarit työmarkkina-, talous-, artikke-

li- ja naistoimittajille sekä kesätoimittajille. Lehti- ja tv-kuvaajille järjestettiin lisäksi edellis-

vuosien tapaan oma tilaisuutensa.

Alueviestinnän kehitystyötä jatkettiin yhteistyössä SAK:n aluepalvelukeskusten kanssa. Yhte-

nä painopisteenä kehitystyössä oli jäsenliittojen aluetyöntekijöiden ja SAK:n aluepalvelukes-

kusten sekä paikallisjärjestöjen tiedotustoiminnan koordinoiminen sekä toimittajakontaktien

vahvistaminen.

Alueellisten tiedotusvälineiden toimittajille järjestettiin seminaarimatka Varsovaan, jonka ai-

kana käsiteltiin EU:n laajenemista ja sen vaikutuksia työmarkkinoilla.

Aluepalvelukeskukset järjestivät ammattiliittojen ja paikallisjärjestöjen aktiiveille alueellista

viestintäkoulutusta. Kursseille osallistui yhteensä 76 henkilöä.

SAK:n Etelä-Savon aluepalvelukeskus ja sen alueella toimivat liitot tuottivat nettiradio Mika-

eliin työelämän kysymyksiä käsitteleviä radio-ohjelmia kerran kuussa.

Viestintävaliokunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Valiokunta jatkoi keskustelua su-

kupolvenvaihdosta tukevista viestinnällisistä toimenpiteistä. Vuoden aikana järjestettiin semi-

naari verkon roolista SAK:laisessa ay-liikkeessä. Seminaarin johtopäätöksenä esitettiin järjes-

tö-, koulutus- ja nuorisovaliokunnille yhteisen verkkostrategiahankkeen käynnistämistä vuon-

na 2005.

Vappuaattona järjestettiin yhteistyössä kokonaistoimintojen johdon sekä yhteiskunta-

vaikuttamisen työryhmän kanssa vappuvastaanotto. Myös Valkeakosken musiikkijuhlat huo-

mioitiin sidosryhmätapaamisissa.

Työmarkkinatoimittajille pidettiin jälleen palkansaajakeskusjärjestöjen yhteiset pikkujoulut,

joiden järjestelyvuorossa oli STTK.

Internet- palvelut ja intranet-palvelu

www.sak.fi

SAK:n Internet-palvelulla (www.sak.fi) oli vuonna 2004 yhteensä 458 600 kävijää (vuonna

2003 yhteensä 366 800). Kävijämäärä kasvoi siis yli 25 prosenttia edellisvuodesta. Kävijä-

määrän kasvu oli samaa luokkaa kuin vuonna 2003.


SAK:n Internet-palvelun käyttöjärjestelmä päivitettiin ja ulkoasu uudistettiin kesäkuussa

2004. Samassa yhteydessä SAK:n aluepalvelukeskukset saivat omat sivustot SAK:n nettipal-

veluun.

Keväällä 2004, ennen ulkoasun uudistusta, SAK:n nettipalvelun käytettävyys arvioitiin heuris-

tisen asiantuntija-arvion avulla. Syksyllä 2004 arviointia täydennettiin Internet-

käyttäjätutkimuksella. Arvioinnit toteutti iTest Oy.

SAK:n nettisivuilla toteutettiin vuoden aikana kolme kampanjasivustoa: eurovaalit, kunnallis-

vaalit ja tupo-neuvottelut.

Normaaliin tapaan SAK:n Internet-palvelussa julkaistiin uutisia ja tiedotteita suomeksi, ruot-

siksi ja englanniksi. Lisäksi palvelun perustekstejä täydennettiin tarpeen mukaan.

Internetin kautta toteutettavia kyselyjä varten SAK:n käyttöön hankittiin Webropol-työkalu,

jolla voidaan toteuttaa ja analysoida Internet-kyselyjä.

www.keyfinland.org

SAK tuotti oman Internet-palvelunsa lisäksi englanninkielisiä uutisia myös KEY Finlandin

Internet-palveluun (www.keyfinland.org). KEY Finlandin nettipalvelun uudistamisesta tehtiin

kartoitus syksyllä 2004.

www.traceproject.org ja www.palkkalaskuri.fi

SAK toteutti osana ETUCOn koordinoimaa eurooppalaista TRACE-projektia projektin Inter-

net-palvelun (www.traceproject.org) ja hankki sitä varten Nitro Oy:n ContentManager-

järjestelmän. Lisäksi SAK osallistui eurooppalaisen Woliweb-projektin suomalaisen sivuston

(www.palkkalaskuri.fi) toteutukseen yhdessä STTK:n ja Akavan kanssa.

Muut SAK:n Internet-palvelut

SAK:ssa ylläpidettiin myös SAK:n lehtien omia Internet-palveluja (www.palkkatyolainen.fi ja

www.lontagaren.fi), LabourStartin suomenkielisiä sivuja (www.labourstart.

org/fi) ja Tallinnan infopisteen Internet-palvelua (www.sak.fi/tallinn). Lisäksi SAK tuki ta-

loudellisesti Trade Union News from Finland -palvelua (www.artto.kaapeli.fi/unions).

Santra

SAK:n ja liittojen intranet-palvelua Santraa kehitettiin mm. lisäämällä sen uutistarjontaa.

Vuoden aikana järjestettiin muutamia koulutustilaisuuksia SAK:n ja jäsenliittojen työntekijöil-

le.

Syksyn 2004 aikana Santraa käytettiin tupo-neuvottelujen sisäisenä viestintätyökaluna. Sinne

perustettiin mm. sähköinen tupo-kansio.

SAK Pikatiedottaa, uutiskirje paikallisjärjestöille ja artikkelipalvelu liittolehdille

SAK Pikatiedottaa -sähköpostitiedote ilmestyi vuoden 2004 aikana 21 kertaa. Pikatiedotteista

18 käsitteli syksyn tuponeuvotteluja, kaksi kesäkuun eurovaaleja ja yksi syksyn kunnallisvaa-

leja. Kaikki Pikatiedotteet käännettiin ruotsinkielelle. Ruotsinkielisiä Pikatiedotteita käytettiin

osin pohjana uutisille SAK:n ruotsinkielisillä Internet-sivuilla. Suomenkieliset Pikatiedotteet

julkaistiin SAK:n ja liittojen yhteisessä intranetissa Santrassa. Lisäksi Pikatiedote jaetaan säh-

köpostilla SAK:n ja liittojen henkilökunnalle sekä SAK:laisille aktiiveille.

Maaliskuusta 2004 alkaen alettiin julkaista kerran kuussa ilmestyvää sähköpostitse levitettä-

vää uutiskirjettä paikallisjärjestöille. Kirje lähetetään kerran kuukaudessa SAK:n paikallisjär-

jestöjen hallituksen jäsenille. Kirjeen levittämisestä vastaavat SAK:n aluepalvelukeskukset.


Vuoden 2004 aikana kirje ilmestyi yhdeksän kertaa. Kirjeeseen koottiin ajankohtaisia edun-

valvonnan ja järjestötoiminnan uutisia.

SAK toimitti vuoden aikana seitsemän laajempaa artikkelia jäsenliittojen lehtien käyttöön. Ar-

tikkeleissa käsiteltiin ajankohtaisia edunvalvontaan liittyviä kysymyksiä.

Messut ja julkaisutoiminta

SAK osallistui yhdessä SAK:n jäsenliittojen kanssa seuraaviin alueellisiin messutapahtumiin:

- Oppi ja työ -messut, Joensuu

- Koulutusmessut, Rovaniemi

- West Step, Pori

- Senuko-messut Seinäjoki

- Elo-messut, Hämeenlinna

- Koulutusmessut, Vaasa

- Eteenpäin-messut, Oulu

- Työ&Elämä -messut, Kuopio

Vuosittaisista julkaisuista ilmestyivät seuraavat:

- SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2003

- Työmarkkinailmasto kevät 2004

- Taskulämmin/Tilastotietoja 2004

- Ammattiyhdistyskalenteri 2005

- SAK:n puhelinmuistio 2005

Esitteitä ja julkaisuja:

- Vaikuttavan viestinnän työkalut, viestintäopas ay-liikkeen paikallistoimijoille

- Vappu-Late, SAK:n vappulehti

- Kehittyvät palkkasopimukset

- Perhevapaat – isien ja äitien oikeus

- SAK:n toimintastrategia

- Verkostako uuden ajan työväentalo – Verkkoviestinnän mahdollisuudet ammattiyhdis-

tysliikkeessä

- SAK:n tasa-arvosuunnitelma ja opas valtavirtaistumiseen

- Osaava pärjää – Pätevyysluotsien koulutuspäivät

- Tulopoliittinen sopimus 2005–2007

SAK:n lehdet

SAK julkaisi vuonna 2004 kolmea lehteä: Palkkatyöläistä, ruotsinkielistä Löntagaren –lehteä

ja nuorille suunnattua Arvoa.

Palkkatyöläinen

Palkkatyöläisen sisältöön tai ulkoasuun ei 96. ilmestymisvuotena tehty muutoksia, koska leh-

teä oli uudistettu näiltä osin merkittävästi syksyllä 2003. Myös lehden toimituspolitiikka pysyi

totutulla linjalla: Palkkatyöläistä tehtiin SAK:n ja SAK:laisen liikkeen lehtenä, joka keskittyi

nimenomaan työelämän ja sen muutosten analysointiin ja taustoittamiseen niin kotimaassa

kuin kansainvälisestikin.

Lehden kaikki numerot rakentuivat jonkin ajankohtaisen teeman varaan. Uutuutena teemaide-

oissa tulivat mukaan toimialakatsaukset, joita tehtiin metallista ja kuljetuksesta. Vuoden nel-

jännessä numerossa lehti tunnusteli useiden vinkkien innoittamana, millaista vastakaikua ete-

läeurooppalainen malli eläkeläisten ammattiliitoista meillä tuottaisi. Kuukausijulkaisuksi

Palkkatyöläinen onnistui valitsemaan ajankohtaisia teemoja. Erityisen hyvin lehti oli pulssilla

lokakuun ulkoistamisnumerollaan ja vaikutti osaltaan siihen, että tämä aihepiiri nousi kunnal-


lisvaalitaistelun pääkysymykseksi. Hyvää palautetta lehti sai vuoden mittaan erityisesti moni-

puolisesta kansainvälisen ay-liikkeen ja työelämän seurannastaan sekä perusteellisista työsuo-

jelujutuista.

Palkkatyöläinen -lehden lukijatutkimus tehtiin kesällä Helian johdon assistenttityön ja kielten

koulutusohjelman viestinnän opinnäytetyönä. Opinnäytetyön teki Suvi Litmanen. Lukijatut-

kimuksen perusteella nuorten houkutteleminen lehden lukijakuntaan osoittautui tärkeäksi leh-

den tulevaisuuden haasteeksi. Vastaajat olivat tyytyväisiä lehteen nykyisellään ja sitä pidettiin

tarpeellisena ja kiinnostavana. Lehden ulkoinen asema analysoitiin vahvaksi. Lehdelle on

edelleen selvä tilaus myös tulevaisuudessa, ja lukijat toivoivat lehden säilyttävän linjansa työ-

elämän ja ay-liikkeen äänenkannattajana.

Palkkatyöläisen verkkolehti vahvisti asemaansa verkkomediassa. Verkkolehdelle saatiin suora

verkko-osoite (www.palkkatyolainen.fi) ja sivuilla kävi vuorokaudessa vakituisesti yli 500

kävijään.

Palkkatyöläinen ilmestyi 10 numerona, keskimäärin 44-sivuisena ja se painettiin SanomaPrin-

tin lehtipainossa Forssassa. Levikki pysyi 29 000:ssa, josta noin 23 000 tilattiin SAK:laisten

liittojen luottamushenkilöille. Talous säilyi myös vakaana ja esim. tilaus- ja ilmoitustuotot to-

teutuivat budjetin mukaisesti. Lehdessä työskenteli kolme toimittajaa. Osa jutuista ja taitto os-

tettiin ulkoa. Juttujen yhteistuotantoa harjoitettiin myös Löntagarenin kanssa. Lehdillä oli yh-

teinen toimitusavustaja sekä tilaajarekisterien ja ilmoitusten hoitaja.

Löntagaren

Löntagaren är den enda fackliga tidskriften av allmän karaktär i Svenskfinland. Tidningen är

de finlandssvenskarna löntagarnas språkrör och utkommer helt oberoende av det finlands-

svenska etablissemanget. Med 35 år på nacken är Löntagaren väletablerad; den är uppskattad

och efterfrågad även utanför FFC-familjen. Löntagarens främsta uppgift är att bevaka arbets-

liv och facklig verksamhet med speciell tonvikt vid det finlandssvenska. Kultur och förströ-

else ingår också i grundkonceptet. Arbetsmiljö är ett viktigt tyngdpunktsområde.

Tidningens innehåll präglas av det omgivande samhället. Det gångna året uppmärksammades

t. ex. österbottniska familjeföretag, Martharörelsen, språkstrategin i Lojo och Lovisa samt

synskadades sysselsättningsproblematik, i specialreportage. Köklax, Lovisa, Bergö och Drags-

fjärd ägnades lokala reportage. Bland de arbetsmiljöfrågor som lyftes fram kan säkerheten vid

avfallshantering, tidningsbudens arbete, företagshälsovårdsprojektet Druvan, trädgårdsarbe-

tarnas arbetsmiljö och asfaltarbete, nämnas.

Bilagan JobDax, riktad till yrkesstuderande, gjordes för tredje året i följd och ingick i nr 3.

Den distribuerades till yrkesskolor och yrkeshögskolor där den i samband med Svenska sekre-

tariatets yrkesskolkampanj delades ut till elever i avgångsklass.

Varje nummer av tidningen har dessutom ägnats ett speciellt tema. Denna tematisering har va-

rit gemensam med kollegan Palkkatyöläinen. Det gångna årets temarubriker var: "Metall i

motlut, Förtroenemannens vardag, I ekonomins gråzon, Pensionärer på frammarsch, Facket

finns i regionerna, Återvinning i stort och smått, Hyresboare, Utsatta, På hjul, på räls, på köl

och Polarnatt råder. "

Tidningens volym steg år 2004 till sammanlagt 412 sidor inklusive den 16-sidiga bilagan

JobDax. Tre nummer omfattade 44 sidor, tre nummer var på 40 sidor och fyra på 36 sidor, to-

talt utgavs alltså 10 nummer. Upplagan sjönk något (med 175 ex) och uppgick vid årsskiftet

till 22732 exemplar. KAT är största prenumerant med drygt 7800 ex, följt av Metall med

knappt 5000 ex och Servicefacket med drygt 1600 ex. Regionalt är spridningen fördelad så att


omkring 10 000 tidningar går till Österbotten, 9000 till Nyland, 2000 till Åboland och 1500

till Åland.

Löntagarens webbupplaga genomgick en positiv utveckling och stärkte sin ställning. Antalet

besök på sidorna mättes till i genomsnitt närmare 400 per dygn. Från september publicerades

FNB:s direkta arbetsmarknadsnyheter (FNB-oneline) på webbsidan. Den direkta webbadres-

sen (www.lontagaren.fi) togs ibruk under hösten .

Arvo

SAK:n hallitus päätti vakinaistaa SAK:n nuorten Arvo -lehden. Liittojen kanssa sovittiin yli

100 000 lehden painosmäärästä. Arvolle tehtiin laaja lukijatutkimus, joka osoitti lehden ole-

van lukijoiden mieleen. Lehti ilmestyi neljä kertaa vuoden 2004 aikana ja lehden levikki oli

noin 80 000 kappaletta. Arvo voitti Postin asiakaslehtikilpailun omassa sarjassaan. Lehti on

toteutettu yhteistyössä Alma Media Lehdentekijät Oy:n kanssa.

Työyhteisön ja henkilöstön uudistuminen ja työkyky

Henkilöstövoimavarojen kohdentaminen

Vuoden 2004 aikana toteutettiin edellisen vuoden lopulla hyväksytyn SAK:n henkilöstöstrate-

gian toimenpiteitä. Henkilöstön sukupolvenvaihdokseen varauduttiin tarkastelemalla henkilös-

töresursseja suhteessa edunvalvonnan ja toiminnan painopisteisiin. Perehdyttämissuunnitelma

uusittiin ja sihteereiden työnohjaus aloitettiin. Henkilöstön osallistumista koulutukseen selvi-

tettiin ja todettiin sen jakautuvan osittain epätasaisesti eri henkilöstöryhmille. SAK:n henki-

löstöä ja toimistoa koskeva tasa-arvosuunnitelma hyväksyttiin syyskuussa. Se sisältää useita

konkreettisia toimia tasa-arvon edistämiseksi.

Henkilöstöasioiden hoito organisoitiin uudelleen kesäkuun alusta alkaen. Henkilöstöpolitiikan

ja henkilöstön kehittämisen koordinaatiovastuu siirrettiin kehittämisjohtajalle tarkoituksena

vahvistaa henkilöstöpolitiikan ja strategian yhteenkytkentää.

http://www.lontagaren.fi/


Johtamisen ja työprosessien kehittäminen

Osana johtamisen kehittämistä laadittiin SAK:n toimintastrategia, jossa on täsmennetty

SAK:n toiminta-ajatusta sekä visiota Suomesta ja SAK:sta vuonna 2010. Näiden pohjalta

määriteltiin SAK:n edunvalvonnan ja toiminnan kriittiset menestystekijät sekä niiden edisty-

mistä mittaavat arviointikriteerit. Tavoitteena oli täsmentää ja priorisoida SAK:n toiminnan

painopisteitä ja tätä kautta kehittää johtamista ja toiminnan suuntaamista toiminta-ajatuksen

kannalta olennaisimpiin asioihin. Toimintasuunnitelman laatimista ja rakennetta uusittiin tä-

hän suuntaan. Henkilökunnan yhteinen kehittämispäivä järjestettiin elokuussa ja siellä pohjus-

tettiin seuraavan vuoden toiminnan suunnittelua.

Toimintavuonna 2004 saatettiin loppuun edellisenä vuonna aloitettu esimieskoulutus ja otet-

tiin käyttöön säännölliset esimiespalaverit tarkoituksena kehittää johtamista ja sitä kautta tu-

loksellisuutta.

Kehityskeskusteluihin liittyvä koulutustilaisuus henkilöstölle järjestettiin marraskuussa.

Henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen

Henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseksi kiinnitettiin huomiota vastikevapaiden kertymi-

seen ja pitämiseen. Työaikojen joustavuutta edistettiin lisäämällä joustoa työaikasaldoon.

Huhtikuussa vahvistettiin etätyöohje.

Liikuntasetelit otettiin käyttöön vuoden alusta. Henkilöstölle järjestettiin myös mahdollisuus

kävelytestiin.

SAK:n talouden kehittäminen

SAK:n toiminnallinen kokonaisuus toteutui talousarvion kokonaisraamissa: indeksi oli 99.

Ennakoitua suurempien jäsenmaksu- ja sijoitustuottojen johdosta edustajakokouksen asettama

ehto (jäsenmaksutuotot kokonaisuudessaan ja sijoitustuotoista korkeintaan puolet käytettävis-

sä toimintaan) alittui reilusti. Kirjanpidollinen ylijäämä oli näistä syistä ennakoitua parempi.

Sijoitustoiminnan tuotot toteutuivat arviota suurempina. Pörssikurssien myönteinen kehitys

sekä osingonmaksut mahdollistivat tämän. Maksuvalmius oli koko toimintavuoden hyvä.

Maksuvalmiuden ohjausjärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto tapahtui toimintavuonna.

Toimisto- ja sisäiset palvelut

Toimistopalveluiden suunnitelmallisuutta ja koordinointia tehostettiin toimistotöiden jousta-

vuuden parantamiseksi. Asiakaspalveluun ja toimiviin kokousjärjestelyihin panostettiin pa-

remman palvelutason saavuttamiseksi. Otettiin käyttöön järjestelyohjeisto isoja seminaareja ja

tapahtumia valmisteltaessa. Toimiston postinkäsittelyä selkeytettiin uudella ohjeistuksella.

SAK:n toimiston puhelinjärjestelmän uudistaminen aloitettiin allekirjoittamalla neljän liiton

kanssa yhteinen sopimus Soneran kanssa puheluiden siirtämisestä dataverkkoon. Valmistelu-

työ aloitettiin loppuvuodesta, varsinainen uuden järjestelmän käyttöönotto ajoittuu vuodelle

2005.

Hakaniemen Merikiinteistön usealle vuodelle ajoittuva ikkunaremontti aloitettiin vaihtamalla

meren puoleiset ikkunat uusiin.

Tietohallinto

Päätös SAK-liitot -puhejärjestelmästä tehtiin tarjouskilpailun jälkeen marraskuussa 2003

SAK:n talousvaliokunnalle, jonka jälkeen lähetettiin liitoille sitoutumiskysely esitettyyn pu-

hejärjestelmään mukaan tulosta. Liittojen vastaukset saatiin tammikuun 2004 aikana. Esitetyn


puhejärjestelmän sitoutuivat ottamaan käyttöön vuosien 2004—2005 aikana SAK:n lisäksi

PAM, Metalliliitto, Rakennusliitto ja SEL.

SAKnet-verkon palvelut kilpailutettiin SAK-liitot -tietoverkkoryhmän yhteistyönä huhti-

toukokuun aikana ja uusi sopimus tehtiin kesäkuussa entisen operaattorin kanssa. Uusi sopi-

mus on voimassa 31.12.2007 saakka ja siinä verkkopalvelujen hinnat ovat 30—40 pros. aikai-

sempia alemmat. Hinnat tulivat voimaan 1.7.2004 alkaen, joten säästöä kilpailutuksesta tuli jo

vuodelle 2004.

Kesäkuussa järjestettiin SAKnet-seminaari aiheena tietoturva ja dataverkon uudet palvelut.

Tietoturvaa parannettiin ottamalla käyttöön operaattorin palveluna virustorjunnan lisäksi ros-

kapostinsuodatuspalvelu. SAK:n ja liittojen esimiehille järjestettiin hallinnollisen tietoturvan

koulutuspäivä syyskuussa.

Vuoden 2003 jäsenrakennetilastot tehtiin touko-kesäkuussa. Tilastoinnissa oli mukana suurin

osa liitoista, jäsenmäärällä mitaten 99 pros. Tilastokannassa on nyt tiedot vuosilta 1987—

2003. Vuosilta 1999—2003 on mukana lähes kaikki liitot.

SAK:n henkilökunnan ennen vuotta 1999 hankittuja työasemia uusittiin noin 60 kpl ja samalla

otettiin käyttöön tiedostopalvelin työasemien varmistuskopiointiin.

SAK:n osastokohtaisille sovelluksille hoidettiin palvelinlaitteiden tekninen toimivuus ja tuki,

toimistotiimi-palvelimen tekninen tuki tarjottiin myös käyttäjäliitoille.

Työpaikkatoimikunta

Työpaikkatoimikunnassa toimivat puheenjohtajana Tarja Majamäki, varapuheenjohtajana Tyt-

ti Jäppinen ja sihteerinä Tuula Kourunen. Varsinaisia jäseniä olivat Auli Keskinen, Raija

Raittio, Tytti Jäppinen ja Kalle Räisänen. Kulttuuri- sekä solidaarisuussihteerinä toimi Sanna

Rytkönen, liikuntasihteereinä toimivat Eva Fager ja Pauli Vento. Työpaikkakirjaston hoitajina

olivat Helena Hämäläinen ja Toivo Pudas.

Työpaikkatoimikunta järjesti SAK:n henkilökunnalle sekä heidän perheenjäsenilleen moni-

puolista kulttuuri- ja liikuntatoimintaa. Liikuntasetelit – 4kpl/kk – otettiin käyttöön vuoden

alusta. Lastentapahtuma järjestettiin Sirkus Finlandiassa. Työpaikkakirjastoon hankittiin uusia

kirjoja, ja sitä on käytetty aktiivisesti. Järjestettiin kokkikurssi Uudenmaan Marttojen ohjaa-

mana. Keskustoimistolla kävi hieroja kerran viikossa.

Työpaikkatoimikunnalla oli vuoden aikana yksi kummilapsi Intiasta. Venäjän Karjalassa tuet-

tiin Lahdenpohjan turvakotia Karjalan apu ry:n kautta. Kolmas tukikohde oli SOS-lapsikylän

kauppa.

Työpaikkatoimikunta osallistui henkilöstön kehittämispäivän järjestelyihin ideoimalla päivän

liikuntaosuuden.

SAK:n henkilöstö

SAK:n ja liittojen intranetissä eli Santrassa julkaistiin SAK:n ensimmäinen sähköiseen muo-

toon laadittu henkilöstötilinpäätös. Santraan laadittiin myös SAK:n toimiston perehdyttämis-

aineisto ja uuden työntekijän tervetulosivut.

Vuoden 2004 lopussa SAK:n palveluksessa oli 137 henkilöä, joista seisemän oli määräaikai-

sia. Tämän lisäksi työvapaalla oli kaksi henkilöä, ja hoitovapaalla yksi henkilö. Lisäksi osa-


aikaisessa työsuhteessa oli kaksi aluepalvelukeskusten siivoojaa. Eläkkeellä oli 44 ja perhe-

eläkettä sai seitsemän henkilöä. Eläkkeelle vuonna 2004 jäi kaksi henkilöä.

KOKONAISTOIMINTOJEN JOHTO

Puheenjohtaja Lauri Ihalainen

Puheenjohtajan sihteeri Marianne Uuskoski

Hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola

Varapuheenjohtajan ja hallinnon sihteeri Arja Lindstedt

Kehittämisjohtaja Eija Hietanen

Sihteeri Erja Aaltonen

Toimistosihteeri Leila Marjoniemi

Historiantutkija Tapio Bergholm (määräaika)

Henkilöstösihteeri Vuokko Lähteenmäki

Henkilöstösihteeri Ritva Laitinen

YHTEISKUNTAPOLIITINEN OSASTO

Johtaja Pertti Parmanne

Osastosihteeri Ulla Honkanen

Apulaisjohtaja Matti Viialainen

Ohjelmapäällikkö Sinikka Näätsaari

Ekonomisti Peter J. Boldt

Sosiaalipoliittinen sihteeri Mirja Janérus

Työvoima- ja koulutuspoliittinen sihteeri Jari-Pekka Jyrkänne

Sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen

Tilastosihteeri Terttu Laitala

Vastaava ekonomisti Ismo Luimula

Ekonomisti Helena Pentti

Lakimies Kalle Räisänen (määräaika)

Lakimies Janne Metsämäki (työvapaalla)

Työvoima- ja koulutuspoliittinen sihteeri Saana Siekkinen

Ekonomisti Olli Koski

Sihteeri Leena Isokääntä

Sihteeri Tytti Jäppinen

Sihteeri Tuula Kourunen

Sihteeri Tarja Kaukovaara

TYÖYMPÄRISTÖOSASTO

Johtaja Kirsti Palanko-Laaka 31.12.2004 asti

Johtaja Lauri Lyly

Apulaisjohtaja Ari Seger

Osastosihteeri Kirsi Sainio

Tasa-arvosihteeri Marja Erkkilä

Tutkimussihteeri Jyrki Helin

Lakimies Timo Koskinen

Ekonomisti Erkki Laukkanen

Lakimies Katja Lehto-Komulainen

Lakimies Anu-Tuija Lehto

Työympäristösihteeri Raili Perimäki-Dietrich

Vastaava lakimies Jorma Rusanen

Lakimies Arjo Suonperä

Lakimies Olavi Sulkunen

Yhteistoimintasihteeri Pentti Vainio

Sihteeri Eva Fager


Lakiasiain avustaja Merike Ottosson

Sihteeri Kaisa Sember

Sihteeri Tuula Suojanen

KANSAINVÄLINEN OSASTO

Johtaja Marjaana Valkonen

Kansainvälisten asioiden sihteeri Turo Bergman

Eurooppasihteeri Markku Jääskeläinen

Kansainvälisten asioiden avustaja Christina Karlsson

Sihteeri Eveliina Latvatalo

KEY-Finland

Johtaja Jarmo Lähteenmäki

Sihteeri Aila Seppälä

JÄSENPALVELUOSASTO

Johtaja Matti Tukiainen

Johtaja Eero Heinäluoma (työvapaalla)

Informaatikko Helena Hämäläinen

Osastosihteeri Anitta Leikos

Viestintä

Viestintäpäällikkö Sari Aalto-Matturi

Tiedottaja Riitta Juntunen

Viestintäavustaja Maarit Kivistö

Toimittaja Pirjo Pajunen

Tiedottaja Sanna Rytkönen

Verkkotiedottaja Pauli Vento

Järjestöasiat

Järjestöpäällikkö Pertti T. Hyvönen

Sihteeri Orvokki Virtanen

Nuorisosihteeri Eija Harjula (äitiyslomalla)

Projektisihteeri Antti Lindtman (määräaika)

Projektipäällikkö Eve Kyntäjä (määräaika)

Järjestösihteeri Merja Lehmussaari

Järjestösihteeri Anita Spring

Vt. nuorisosihteeri Eija Viitanen (määräaika)

Sihteeri Riitta Kulmala

Sihteeri Sari Rantala (hoitovapaalla)

Sihteeri Marjo Mäki-Paavola

Koulutus ja tutkimus

Koulutuspäällikkö Markku Liljeström

Koordinaattori-suunnittelija Auli Korhonen (määräaika)

Koulutussuunnittelija Aulikki Liukko

Projektipäällikkö Eine Mikkonen

Koulutussuunnittelija Reijo Päivärinta

Koulutussuunnittelija Hannu Rosengren

Sihteeri Auli Keskinen

Sihteeri Pirjo Vainio

Aluepalvelukeskukset


SAK:n Ahvenanmaan aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Kurt Gustafsson (osa-aika)

SAK:n Etelä-Savon aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Paula Kivivuori-Meri

Toimistonhoitaja Eija Jutila (määräaika)

SAK:n Hämeen aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Pentti Immonen 31.12.2004 asti

Aluejohtaja Jari Rantala

Toimistonhoitaja Salme Hautakorpi (määräaika)

SAK:n Keski-Suomen aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Raimo Salpakoski

Toimistonhoitaja Irma Leinonen

SAK:n Kymen aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Leila Oderma

Toimistonhoitaja Sonja Niskala

SAK:n Lapin aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Matti Viitanen

Toimistonhoitaja Anne Lyyra-Rautiainen (osa-aika, työsuhde VAL:iin)

Siivooja Annikki Palosaari (osa-aika)

SAK:n Oulun aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Vesa Saarinen

Toimistonhoitaja Sisko Kanniainen

Siivooja-toimistovahtimestari Ritva Kantola

Puhelinvaihteenhoitaja Riitta-Liisa Ojuva

SAK:n Pirkanmaan aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Teuvo Pernu

Toimistonhoitaja Kirsti Bister

Siivooja Terttu Lämsä

SAK:n Pohjanmaan aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Raija Kuusisto

Toimistonhoitaja Tarja Lyttinen

SAK:n Pohjois-Karjalan aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Pertti O. Hyvönen

SAK:n Pohjois-Savon aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Raimo Laulainen

Toimistonhoitaja Helga Vänttinen (osa-aika)

Siivooja Inga Pirskanen (osa-aika)

SAK:n Satakunnan aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Pentti Rantanen

SAK:n Uudenmaan aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Hannele Ugur


Sihteeri Marjo Mäki-Paavola

SAK:n Varsinais-Suomen aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Seppo Ansamaa 31.12.2004 asti

Aluejohtaja Outi Rannikko

Toimistonhoitaja Raija Raittio

Suomen Työelämän infopiste Tallinnassa

Projektipäällikkö Eve Kyntäjä (määräaika)

Projektisihteeri Tytti Jäppinen

Vastaava konsultti Kalev Liibert (ei SAK:n työsuhde)

Konsultti Marje Soon (ei SAK:n työsuhde)

Palkkatyöläinen

Päätoimittaja Eero Kosonen

Toimitussihteeri Aino Pietarinen

Ulkomaantoimittaja Hilkka Jukarainen

Löntagaren

Chefredaktör Hans Jern

Redaktionssekreterare Ingegerd Ekstrand

Toimistosihteeri Marja-Leena Hakkarainen-Kaitajärvi

Toimitusavustaja Marjut Vainio

TALOUS- JA SISÄISTEN PALVELUJEN OSASTO

Johtaja Mikko Paiho

Osastosihteeri Irma Tornberg

Palvelupäällikkö Anneli Roine

Autonkuljettaja-vahtimestari Pauli Hänninen

Tietohallintopäällikkö Maija Karimaa

ATK-suunnittelija Toivo Pudas

ATK-erikoissuunnittelija Tarja Majamäki

Kassanhoitaja Paula Laine

Projektisihteeri Leila Hartonen

Vahtimestari Pentti Honko

Kirjanpitäjä Ulla Hopponen

Toimistosihteeri Leena Hännikäinen

Toimistosihteeri Irmeli Kivivuori

Pääkirjanpitäjä Raija Mankinen

Palveluneuvoja Ritva Naumanen

Toimistosihteeri Tiina Viljamaa

Vahtimestari Jouko Räsänen

Emäntä Arja Valkama

Atk-yhteyshenkilö Ulla Vettenranta

Siivooja Anne Jouhilahti

Siivooja Kaija Viinikka

Siivooja Anja Värtinen

Ammattiyhdistysarkisto

Arkistonhoitaja Pekka Kalliokoski

Toimistosihteeri Nina Kanter


Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukutaulukko 2004

Henkilöstö per 31.12.99 - 04

Tunnusluvut 2004 2003 2002 2001 2000 1999

Kokoaikainen henkilöstö 137 135 136 131 139 135

Naiset 90 90 90 86 93 89

Miehet 47 45 46 45 46 46

Vakituinen henkilöstö 130 127 130 128 134 131

Naiset 86 86 87 85 91 87

Miehet 44 41 43 43 43 44

Määräaikaiset (yli 1 vuosi) 7 8 6 3 5 4

Naiset 4 4 3 1 2 2

Miehet 3 4 3 2 3 2

Peruskoulutusindeksi (asteikko 1-8) 4,52 4,42 4,43 4,3 3,96 4,01

Naiset 4,12 3,94 3,93 3,79 3,49 3,55

Miehet 5,28 5,38 5,39 5,29 4,91 4,91

Henkilöstön keski-ikä vuosina 49,5 49 48,5 48 47,5 47

Keskiarvopalvelusaika vuosina 16,3 16,5 16 16 15,5 15

Vaihtuvuus/suhdeluku 2 0,67 6 0,56 1,13 1,33

Aloittaneet 6 4 6 9 9 4

Lopettaneet 3 6 1 16 8 3


Jäsenyydet ja osakkuudet

Yhdistykset Allianssi ry

Eurooppalainen Suomi ry

Lomaliitto ry

Palkansaajalehdet - Löntagarstidningarna, Pale ry

Perhelomat ry

Pohjola-Norden ry

Reilun kaupan edistämisyhdistys ry

Skills Finland ry

Solaris-Lomat ry

Suomalaisen Työn Liitto ry

Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry

Suomen Kuluttajaliitto ry

Suomen Mielenterveysseura ry

Suomen Pakolaisapu ry

Suomen YK-liitto ry

Tietotekniikan Liitto ry

Taksvärkki ry

Transparency Suomi ry

Työterveyden Edistämisyhdistys ry

Työväen Keskusmuseoyhdistys ry

Työväen Sivistysliitto ry

Palkansaajien Tutkimuslaitoksen Kannatusyhdistys ry

Työväenperinne ry

Yksityiset keskusarkistot ry

Säätiöt Ammattienedistämislaitoksen Säätiö rs

Asuntosäätiö rs

Kansan Sivistysrahaston Säätiö rs

Kuntoutustoiminnan Tutkimussäätiö rs

SAK:n koulutussäätiö rs

Tiedekeskussäätiö (Heureka)

Osakeyhtiöt Itäkeskuksen Huipputoimistot Oy

Järjestöpalvelut Oy

Suomen Viestintärahoitus Oy

UP-Uutispalvelu Oy

Työväen Akatemian Kannatusosakeyhtiö

VVO-yhtymä Oyj

Kiinteistöyhtiöt Hakaniemen Merikiinteistö Oy

Ki-Oy Itäkeskuksen Maamerkki

Ki-Oy Sarviniitynkatu 4, Kerava

Ki-Oy Otsonkulma

Ki-Oy Tuunaantupa


Osuuskunnat Osuuskunta Suomen Messut

Osuuskunta Tradeka-Yhtymä

Kaunispään Huolto-osuuskunta

HOK - Elanto

Kansainväliset ammatilliset järjestöt

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY

Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY

OECD:n ay-liikkeen neuvoa-antava komitea TUAC

Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto VAKL

Hallintoelimet

Valtuusto

Valtuuston puheenjohtajat

Santamäki-Vuori Tuire KTV

Karjalainen-Huusko Ritva PAM

Mononen Esko Metalli

Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Bruce Esa Turunen Kari

Inkala Lauri

Jokikokko Esko Ylihukka Kauko

Markkanen Kari

Pitkälä Esa Jalovaara Mauno

Marjamaa Raimo

Saarinen Taisto Nevalainen Jari

Perkiö Leo

Tomperi Veijo Kilpeläinen Antero

Koskinen Juhani

Tossavainen Kari Metsälä Anna-Heleena

Vierto Paavo

Ilmailualan Unioni IAU ry

Särömaa Ann-Mari Winter Kari

Grundström Juha

Kemianliitto ry (Kemia ja Teva yhdistynyt 27.5.2004)

Elovaara Orvokki Lähderinne Seija

Sorvali Petri

Hänninen Aira Toivola Vuokko

Laakso Maritta

Jäppinen Kari Soidinsalo Marjatta

Keski-Mattinen Anne

Kallio Pasi Suojanen Eero

Kruus Sirkka-Liisa

Korhonen Tauno Rahikka Raija

Aalto Ilmo


Sallinen Vuokko Ahokas Petri

Salmi Eino

Kunta-alan ammattiliitto KTV ry

Ahlfors Monica 1.9.04 asti Timonen Raimo

Lindroos Mirja

Alanoja Heikki Virtanen Markku

Kuusisto Iiris

Bilund Juha Ilola Timo

Hakanen Jorma Nenonen Marjatta

Laaksonen Eila

Heikkinen Asta Malinen Martti

Koskensalmi Leila

Järvinen Juha Santala Eila

Virkki Tapio

Kettunen Saima Huttunen Keijo

Koikkalainen Raimo

Korhonen Pauli Soldatkin Päivi

Kouhia Raimo Hoivala Hannu

Pietilä Tarja

Kuusenaho Birgit Vuohiniemi Jouko

Jussila Annikki

Liljendal Timo Luja Kimmo

Kinnunen Pertti

Niinikoski Eija Paalanen Hilkka

Pilto Antero

Pesonen Aulikki Männistö Sakari

Nahkala Lasse

Puntanen Anne Ovaska Kaija

Lepistö Pekka

Pyykkinen Pasi Himanen Päivi

Pohjasara Mari

Rajala Jorma Lieska Eija-Liisa

Rannanpää Eija

Santamäki-Vuori Tuire Kortelainen Pirjo

Paananen Eija

Siitonen Harri Toivola Tellervo

Kuula Hilkka

Turunen Leena Oinonen Pauli

Tolvanen Marjatta

Vattulainen Sari Arolaakso Kaarina

Paukkunen Oili

Vertti Pirkko Niskanen Riitta

Sintonen Risto


Metallityöväen Liitto ry

Alahäivälä Jouko Ollila Tapio

Käyhkö Pirjo

Helminen Sari Ahonen Päivi

Wiman Lea

Hietala Leevi Valtanen Pirkko

Schroderus Kirsi

Holm Jorma Nieminen Raimo

Karlström Lars-Olof Markkula Mauno

Wikstedt Tommy

Kärnä Jukka Ruotsalainen Erkki

Gröhn Pentti

Larila Keijo Jaakola Kalevi

Junnila Kari

Matikka Jarmo Kaleva Arto

Mononen Esko Pyhäjärvi Risto

Porkka Jukka

Munne Teemu Niemelä Pentti

Mäkinen Pentti Lajunen Timo

Kemppainen Timo

Peni Raili Mielonen Mikko

Raunio Veikko

Piili Arto Rahkonen Jorma

Tikkanen Mauri

Pörsti Pekka Yksjärvi Tauno

Kuula Raimo

Salmi Jari Uljala Tytti

Halttu Helena

Santaharju Ahti Henriksson Seppo

Rajala Kimmo

Vilén Terttu Kakkonen Erkki

Korkeakoski Lauri

Wallenius Kari Jokinen Heikki

Niemi Arto

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Heikkinen Annikki Karvinen Ritva

Länsivuori Eeva

Helo Ellen Karstinen Ismo 9.11.04 asti

Vasara Virve

Järvenpää Sari Kiuru Eija

Rohula Ulla

Kairenius Tarja Hujanen Pekka

Aromaa Sirpa

Karjalainen-Huusko Ritva Syrjäläinen Outi

Rantala Terttu

Kilpeläinen Eeva-Liisa Tolonen Markku

Aaltonen Margit

Koskiniemi Helena Hyvärinen Mia-Mari

Arhenius Päivi

Kääriäinen Marko Jonkka Harri

Manninen Jaana Piirainen Salme


Aksila Anne

Miikkulainen Osmo Suomalainen Ritva

Laitila Pertti

Noro Katja Eirtovaara Hannele

Nuutinen Siiri Hietanen Armi

Kautonen Esa

Rajala Johanna Majuri Sari

Salolainen-Laine Pirjo

Reunamo Anita Roos Merja

Mokko Pirjo-Riitta

Räty Veikko Penttinen Jorma

Aitta-Aho Pertti

Seppälä Inkeri Rantala Pirjo

Ristilä Ritva

Seppälä Seppo Nurminen Olavi

Huusko Vesa

Tähtinen Birgit Haataja Matti

Mäki Hilkka

Uitto Jorma Selviranta Sami

Miettinen Maritta

Valkeinen Markku Multanen Reijo

Sadeharju Jari

Örling Risto Nikula Kimmo

Ikonen Eija

Paperiliitto ry

Alanen Tuomo Limola Irene

Turunen Martti

Kettunen Matti Somppi Alvar

Joutsen Tapio

Kokkonen Pekka Miettinen Kari

Pessala Raine

Tyni Seppo Hautamäki Markku

Lempinen Martti

Ulenius Hannu Lumikumpu Päivi

Postiliitto ry

Heikkinen Timo Niemi Jarmo

Torvinen Juha

Jukkola Oili Alho Taru

Munne Tiina

Lempinen Kari Lappalainen Vesa

Romo Pentti

Puu- ja erityisalojen liitto ry

Häkkinen Merja Puottula Kaija

Räty Kyllikki

Korva Markku Kontinen Reijo

Kurko Anja

Kosonen Esko Mäkilä Jarmo

Palokangas Pentti


Lehtinen Reijo 4.11.04 asti Hietanen Pekka

Löytynoja Asko

Pekonmäki Reijo Timonen Terttu

Kosunen Erkki

Rakennusliitto ry

Dahlström Leo Latvala Markku

Snicker Pertti

Järvinen Arto Rahikainen Tuomo

Frisk Ensio

Kekarainen Erik Porkka Asko

Halonen Juha

Kormu Jouni Nikku Juha

Nikkanen Mika

Koskinen Seppo Heino Mauri

Avellan Risto

Lempinen Aarne Huupponen Jari

Simpanen Juha-Pekka

Oinas Erkki Kallio Timo

Nurmi Jarkko

Sirviö Eero Karppinen Paavo

Kyllönen Matti

Rautatieläisten Liitto ry

Tainamo Raimo Hellstén Jorma

Matilainen Reino

Tuomi Jaakko Mäkelä Seppo

Kaarakainen Erkki

Rautatievirkamiesliitto ry

Laine Taisto Hokkanen Erkki

Majuri Eija

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

Pohjola Pentti O. Turkki Seppo

Porko Jouni

Riihikoski Seppo Tolonen Ritva

Pietari Lea

Selander Eija Ylitalo Eira

Kangasluoma Risto

Sussman Siegbert Pietarinen Eila

Granlund Jussi

Vuorio Hannele Ranki Annikki


Suomen Merimies-Unioni ry

Lauriala Markku Nurmirinta Kari

Luotola Kari

Rännäli Tarja Nikkinen Helena

Katila Terttu

Suomen Muusikkojen Liitto ry

Värri Kari Vesterinen Aarne

Lehtinen Lottaliina

Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto ry

Peltoniemi Seppo Pöllänen Marjatta

Piskonen Heikki

Sähköalojen ammattiliitto ry

Aro Seppo Heiskanen Väinö

Harjunpää Timo Oinas Pentti

Fahlström Seppo

Helander Jouko Littman Juhani

Saari Seppo Rautiola Hannu

Ylikauppila Kari

Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry

Hujanen Kari Lehtinen Sari

Perkiömäki Katariina

Jordan Annikki Leponiemi Airi

Salonen Juhani

Ontronen Olavi Ukkola Raija

Jauhiainen-Ridell Tuula

Viherpuro Hannu Manninen Pauli

Sappinen Markku

Merivartioliitto ry

Seppelin Seppo Masalin Juha

Yli-Heikkilä Lasse

Tulliliitto ry

Mäkinen Ari Nykänen Pauli

Vankilavirkailijain Liitto ry

Syrjänen Jouni Laakso Reima

Hautala Aimo

Veturimiesten Liitto ry

Koli Timo Wilén Yrjö

Noranta Ilkka

Viestintäalan ammattiliitto ry

Keronen Esko Kosonen Jari

Hentunen Matti


Kokkonen Lahja Laosmaa Seija

Talvinen Arja

Korhonen Reijo Silver Esko

Kallio Tuula

Yleinen Lehtimiesliitto ry

Hurme Hannu Toijonen Sisko-Tuulikki

Saarinen Juha

Puhe- ja esitysoikeudella

Kaupanalan Esimiesliitto KEY Valkonen Mika Konto Marja

Lehtinen Risto

Puheoikeudella

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry

Heimonen Esa Koskenniemi Mauri 2.2.04 asti

Kuurne Juha 2.2.04 alkaen

Huovilainen Marja

Postin Toimihenkilöliitto PVL ry

Koponen Reijo Stranden Tarja

Sandberg Mirja

Hallitus

Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Ihalainen Lauri, pj., SAK Helenius Arto, Metallityöväen Liitto

Ahmavaara Pekka, vpj., SAK (30.4. asti)

Matti Huutola, SAK, (1.5. alkaen) Laine-Tuominen Nina, Kemianliito

Ahonen Jouko, Paperiliitto Vanhala Petri, Paperiliitto

Ainasto Lauri, Puu- ja erityisalojen liitto Hölttä Kalevi, Puu- ja erityisalojen liitto

Asara-Laaksonen Teija, KTV Heinola Pekka, KTV

Hynönen Pekka, Rakennusliitto Suokas Kyösti, Rakennusliitto

Julkunen Kaarlo, PAM Ahonen Risto, PAM

Kehälinna Heikki, KTV Saari Ritva-Hanna, KTV

Kivistö Mauri, Rakennusliitto Kurki Rauno, Rakennusliitto

Kovanen Sauli, Paperiliitto Laitinen Raimo, Paperiliitto

Lindfors Erik, Metallityöväen Liitto Mäkelä Matti, Metallityöväen Liitto

Lyly Lauri, Sähköliitto (26.11. asti) Alakoski Martti, Sähköliitto (26.11. asti)

Alakoski Martti, Sähköliitto (26.11. alkaen) Björkbacka Kalevi, Sähköliitto (26.11. alkaen)

Oksa Anja, Metallityöväen Liitto Laine Markku, Metallityöväen Liitto

Raitoharju Pertti, Viestintäalan ammattiliitto Hämäläinen Irene, Viestintäalan ammattiliitto

Rannisto Raimo, VTY Mäkinen Pirjo, VTY

Räty Timo, AKT Salmela Juhani, AKT

Savtschenko Ritva, SEL Anttila Veli-Pekka, SEL

Selin Ann, PAM Muttilainen Kyllikki, PAM

Söder Juha, Kemianliitto Ruokonen Tuula, Kemianliitto

Vallittu Timo, Kemianliitto Salonen Heikki, Kemianliitto

Vanhala Kalevi, Puu- ja erityisalojen liitto Lepola Sakari, Puu- ja erityisalojen liitto


Vilkuna Esa, Postiliitto Tamminen Kari, Postiliitto

Vuorenmaa Erkki, Metallityöväen Liitto Löhman Jorma, Metallityöväen Liitto

Vuorio Anssi, PAM Rautavuori Leena, PAM

Zitting Simo, Suomen Merimies-Unioni Ukkonen Erkki, Suomen Merimies-Unioni (26.11. asti)

Teräväinen Pekka, Suomen Merimies-Unioni

(26.11. alkaen)

Yleisvarajäsenet

Lundén Mauri Rautatieläisten Liitto

Vingisaar Jaan VTY

Lindholm Henri SEL

Hakala Rainer IAU

Vänttinen Ahti Suomen Muusikkojen Liitto

Harto Laine (14.5. asti) Kemianliitto

Svanfors Roger (26.11. asti) Kemianliitto

Wikström Seppo (26.11. alkaen) Kemianliitto

Koivunen Juhani AKT

Rämö Kari Kemianliitto

Piipponen Eljas AKT

Nyman May Kemianliitto

Immonen Seppo KTV

Aalto Riku Metallityöväen Liitto

Puuska Marja PAM

Veirto Katja PAM

Väänänen Jari Paperiliitto

Asikainen Kari Puu- ja erityisalojen liitto

Kallio Kari Rautatievirkamiesliitto

Järvinen Harri SSSL

Salmi Reijo Sähköliitto

Elonen Risto Veturimiesten liitto

Anttila Juhani Postiliitto

Nyberg Jarmo Rautatieläisten Liitto

Orajärvi Yrjö VTY

Hernberg Kari Viestintäalan ammattiliitto

Saarnio Pekka YLL

Hallituksen kokoukseen kutsuttavat

Valtuuston puheenjohtajat:

pj. Santamäki-Vuori Tuire KTV

vpj. Karjalainen-Huusko Ritva PAM

vpj. Mononen Esko Metallityöväen Liitto

Liittojen puheenjohtajat:

Elonen Risto Veturimiesten liitto

Hakala Rainer IAU

Hietaniemi Esko PVL

Järvinen Harri SSSL

Kallio Kari Rautatievirkamiesliitto

Koskenniemi Mauri Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY

Lunden Mauri Rautatieläisten liitto

Masalin Juha Merivartioliitto

Mäkinen Ari Tulliliitto


Saarnio Pekka YLL

Tuomela Jari Vankilavirkailijain Liitto

Valkonen Mika Kaupan Esimiesliitto KEY

Johtoryhmä

SAK:n hallituksen asettama johtoryhmä kokoontui yhteensä 36 kertaa. SAK:n sääntöjen mu-

kaisesti johtoryhmä valmisteli asioita SAK:n hallituksen kokoukselle ja käsitteli SAK:n sisäi-

seen toimintaan ja henkilöstöön liittyviä asioita.

Johtoryhmän jäseninä toimivat: puheenjohtaja Lauri Ihalainen, hallituksen varapuheenjohtaja

Pekka Ahmavaara toukokuuhun 04 saakka, hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola tou-

kokuusta 04 lukien ja johtajat Mikko Paiho, Kirsti Palanko-Laaka joulukuuhun 04 saakka ja

Lauri Lyly joulukuusta 04 lukien, Pertti Parmanne, Marjaana Valkonen, Matti Tukiainen ja

kehittämisjohtaja Eija Hietanen. Kokouksen sihteerinä toimi Marianne Uuskoski. Johtoryh-

män työskentelyyn osallistuivat kutsuttuina apulaisjohtaja Matti Viialainen ja viestintäpäällik-

kö Sari Aalto-Matturi sekä henkilöstön edustajina luottamusmiehet Timo Koskinen ja Tytti

Jäppinen.

Työvaliokunta

Hallituksen välittömänä apuelimenä toimiva työvaliokunta kokoontui kuusi kertaa vuonna

2004. Työvaliokunta valmisteli asioita SAK:n hallitukselle. Syyskaudella 2004 työvaliokunta

käsitteli erityisesti tuponeuvotteluihin liittyviä asioita.

Varsinaiset jäsenet 2004 Varajäsenet

Lauri Ihalainen, pj., SAK Auli Korhonen, Teva

Pekka Ahmavaara, vpj., SAK (1.5. saakka) Teija Asara-Laaksonen, KTV

Matti Huutola, SAK (1.5. lukien)

Tuire Santamäki-Vuori, KTV Heikki Kehälinna, KTV

Raimo Rannisto, VTY Jaan Vingisaar, VTY

Jouko Ahonen, Paperiliitto Timo Vallittu, Kemianliitto

Erkki Vuorenmaa, Metalli Lauri Lyly, Sähköliitto

Ann Selin, PAM Anssi Vuorio, PAM

Kalevi Vanhala, Puu- ja erityisalojen liitto Pentti Raitoharju, Viestintäliitto

Timo Räty, AKT Esa Vilkuna, Postiliitto

Pekka Hynönen, Rakennusliitto Erik Lindfors, Metalli

Ritva Savtschenko, SEL Kaarlo Julkunen, PAM

Työvaliokunnan kokouksiin osallistuivat myös SAK:n johtoryhmän varsinaiset jäsenet. Ko-

koussihteerinä toimi Marianne Uuskoski.


Muut hallituksen asettamat valiokunnat

Viestintävaliokunta

Järjestövaliokunta

Nuorisovaliokunta

Ruotsinkielinen sihteeristö

Koulutusvaliokunta

Työelämän kehittämisen valiokunta

Oikeudellinen valiokunta

Tasa-arvovaliokunta

Työsuojeluvaliokunta

Kansainvälinen valiokunta

Sosiaalivaliokunta

Talousvaliokunta

Henkilöstövaliokunta

Ammattiyhdistysarkiston johtokunta

Toimialaneuvottelukunnat

Teollisuusalojen neuvottelukunta

Palvelualojen neuvottelukunta

Kunta-alan neuvottelukunta

Valtion alojen neuvottelukunta

Kuljetusalojen neuvottelukunta

SAK on lisäksi mukana kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunnassa




Lausunnot

Jäsenpalveluosasto

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriön aluekehitysstrategia (21.1.2004)

Sisäasiainministeriö

Lausunto selvityshenkilö Esko Riepulan ehdotuksista (5.4.2004)


Selvityshenkilö Jussi-Pekka Alasen ehdotukset Helsingin seudun yhteistyön kehittämiseksi -

"Ihmisen arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen"

(27.4.2004)

Suomen nuorisoyhteistyö - Allianssi ry

Allianssin lausuntopyyntö nuorisolakiin ja Allianssin lausuntoluonnokseen (25.11.2004)

Kokonaistoimintojen johto - Yhteiskuntapoliittinen osasto

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Vihreä kirja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimuksista sekä julkisia hankintoja ja

käyttöoikeussopimuksia koskevasta yhteisön oikeudesta (24.6.2004)

Palkansaajakeskusjärjestöt

Oikeusministeriö

Oikeusministeriön lausuntopyyntö Eurooppayhtiölakityöryhmän mietinnön (2003) johdosta

(23.1.2004)

Oikeusministeriö

Oikeusministeriön kommenttipyyntö, Direktiiviehdotus pääomayhtiöiden rajat ylittävistä su-

lautumisista (29.1.2004)

Työympäristöosasto

Työministeriö

ILOn yleissopimuksen nro 170 (työturvallisuus kemikaaleja käytettäessä) ratifiointi ILOn

yleissopimuksen nro 174 (suuronnettomuuksien torjunta teollisuudessa) ratifiointi (13.1.2004)

Oikeusministeriö

Osakepääoman takautuva korottaminen (6.2.2004)

Työministeriö

Euroopan sosiaalisen peruskirjan Suomen 10. määräaikaisraportti ja Euroopan sosiaalisen pe-

ruskirjan lisäpöytäkirjan Suomen 6. raportti (24.2.2004)


Eduskunta, valtiontilintarkastajien kanslia

Valtiontilintarkastajien vuoden 2003 kertomuksen valmistelu; sosiaali- ja terveysministeriön

hallinnonala. Työsuojeluhallinnon toimivuus ja kyky vastata työelämässä esiintyvien uusien

ongelmien ratkaiseminen (15.3.2004)

Kauppa- ja Teollisuusministeriö

Hallituksen esitys laiksi oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin (16.3.2004)

Eduskunnan sivistysvaliokunta

HE 28/2004 vp laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta sekä HE 29/2004

vp WIPOn tekijänoikeussopimuksen ja WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen hyväksymisestä

sekä laeiksi sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

(5.4.2004)

Oikeusministeriö

Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietintö (18.5.2004)

Työministeriö

ILO:n vuosiraportti 2004 sopimusten 29, 81, P81, 105, 129, 135, 138, 150, 151, 154, 160 ja

182 osalta (4.6.2004)


Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan ja

laiksi tuloverolain 76 §:n muuttamisesta (17.6.2004)

Työministeriö

Työministeriön suositukset yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöiksi (17.6.2004)


Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön uudistaminen (17.6.2004)

Oikeusministeriö

Komission kuulemismenettely yhtiön johdon riippumattomuudesta sekä johdon vastuusta ja

eräistä tiedonantosäännöksistä (17.6.2004)

Sosiaali- ja terveysministeriö

Luonnos hallituksen tasa-arvo-ohjelmaksi 2004-2007 (17.6.2004)

Työministeriö

Vuosilomakomitea 2001:n mietintö (23.6.2004)


EU; Direktiiviehdotus miesten ja naisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen

kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (23.8.2004)

Ulkoministeriö

Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen 10. määräaikaisraportti; Euroopan sosiaalisen pe-

ruskirjan lisäpöytäkirja; Suomen 6. määräaikaisraportti (16.9.2004)


Työministeriö

International Labour Conference, 93rd Session 2005 Report V (1): Work in the fishing sector

(30.9.2004)

Työministeriö

ILO; Työturvallisuutta ja -terveyttä koskeva raportti ja kyselylomake:

Promotional framework for occupational safety and health (4.10.2004)

Työministeriö

ILOn monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa koskevan kolmikantaisen julistuksen to-

teutuksen seuranta 2000 - 2003 (6.10.2004)

Ulkoasiainministeriö

YK; Yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä suojelusta; Suomen liittymi-

nen(5.11.2004)

Työministeriö

ILO; kansainvälisen ammattiluokituksen päivittäminen (11.11.2004)


Lausuntopyyntö selvityshenkilön raportista ja ehdotuksista "Ravintoloita koskevan tupakka-

lain toteutuminen Suomessa" (11.11.2004)

Oikeusministeriö

Vesilakitoimikunnan mietintö (17.11.2004)

Työministeriö

Työelämälähtöinen luovuuteen perustuva tuottavuusstrategia -työryhmän laatima raportti-

luonnos (25.11.2004)

Oikeusministeriö

Perintökaaren uudistamistarpeet (OM:n työryhmämietintö 2004:6) (2.12.2004)

Työympäristöosasto - Yhteiskuntapoliittinen osasto

Oikeusministeriö

Komission kuulemismenettely osakkeenomistajien oikeuksista (10.12.2004)

Yhteiskuntapoliittinen osasto

Opetusministeriö

Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen sekä opintotukea ja opiskelijoiden opintososiaa-

lista asemaa koskevat toimenpideohjelmat (30.1.2004)

Eduskunta valtiovarainvaliokunta

Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi ja päätökseksi työvaltaisten

palvelujen alennetun arvonlisäverokannan soveltamisajan jatkamisesta (5.2.2004)


Opetusministeriö

Selvitys aikuisopiskelun taloudellisten edellytysten parantamisesta (10.2.2004)

Ulkoasiainministeriö

Luonnos hallituksen esitykseksi Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön kanssa Itämeren alu-

een koealuerahastosta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä (10.2.2004)

Valtiovarainministeriö

Keskenään kilpailevat säästötuotteet - Siva-työryhmän muistio (11.2.2004)

Liikenne- ja viestintäministeriö

Monitoimimurtajatyöryhmän loppuraportti (13.2.2004)

Eduskunta, valtiontilintarkastajien kanslia

Valtiovarainministeriön hallinnonala; kansainvälinen verokilpailu (26.2.2004)


Luonnos hallituksen esitykseksi sähkömarkkinalain muuttamisesta – sähköliiketoimintojen

eriyttäminen ja toimitusvelvollisuus (8.3.2004)


Päästökaupan jakosuunnitelma ja hallituksen esitysluonnos päästökauppalaiksi sekä laeiksi

ympäristönsuojelulain ja energiamarkkinavirastosta annetun lain muuttamisesta (19.3.2004)

Valtiontilintarkastajien kanslia

Sisäasiainministeriön hallinnonala; eräitä ulkomaalaishallinnon erityiskysymyksiä (19.3.2004)


Eläkevakuutusten verotusta koskevien tuloverolain säännösten muuttaminen (31.3.2004)


Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 55 § muuttamisesta (2.4.2004)


Yrittäjyyden toimintaympäristö – lainsäädäntö (13.4.2004)


Finnvera Oyj:n arviointiraportti (14.4.2004)

Opetusministeriö

Ammattikorkeakoulutuksen asema eurooppalaisella korkeakoulutusasteella (27.4.2004)


Teollisuuden Voima Oy:n uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamista koskeva lupahakemus

(30.4.2004)

Opetusministeriö

Tutkimus- ja kehitystyö suomalaisissa ammattikorkeakouluissa (4.5.2004)


Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen toimialan laajentamista selvittäneen työryhmän

muistio; työryhmämuistioita 2004:4 (14.5.2004)


Opetusministeriö

Korkeakoulujen laadunvarmistustyöryhmän muistio (18.5.2004)

Opetusministeriö

Yhteishausta yhteisvalintaan, yliopistojen opiskelijavalintojen kehittäminen, selvitysmies Sa-

kari Aholan väliraportti ja loppuraportti (24.5.2004)


Asetusluonnos työeläkevakuutusyhtiön vakuutuksenvälittäjälle maksaman palkkion perusteis-

ta (10.6.2004)


Vakuutusedustusta koskevan lainsäädännön uudistaminen (15.6.2004)


Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttami-

sesta Kainuun hallintokokeilualueella vuosina 2005-2012 (5.8.2004)


Lausunto osapäivärahaa selvittäneen työryhmän loppuraportista (25.8.2004)

Opetusministeriö

EU:n komission ehdotus elinikäisen oppimisen integroiduksi toimintaohjelmaksi (31.8.2004)


Hallituksen esitys laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmak-

sun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa (1.9.2004)

Työministeriö

Lausuntopyyntö Työ- ja koulutusasiainneuvoston toimintatavoista (13.9.2004)

Verohallitus

Vuoden 2005 Päätoimen palkkatulon verokortista (ns. monivalintakortti) (13.9.2004)


Apurahansaajien sosiaaliturvaa selvittäneen työryhmän loppuraportti (15.9.2004)

Verohallitus

Verohallituksen päätökset luonnollisten henkilöiden ennakonpidätysprosenttien ja ennakkove-

ron laskentaperusteista 2005. (4.10.2004)


Työministeriö

Etnisten suhteiden neuvottelukunnan uudelleen asettaminen; työministeriön asettaman työ-

ryhmän esitys (6.10.2004)

Verohallitus

Luonnos Verohallituksen päätökseksi yleisestä tiedonantovelvollisuudesta (13.10.2004)

Opetusministeriö

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen koulutusjärjestelmässä (29.10.2004)

Verohallitus

Vuonna 2005 ennakkoverotuksessa käytettävistä tuloista ja vähennyksistä (8.11.2004)


Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verotusmenettelyyn liittyvien eräiden säännösten

muuttamisesta (10.11.2004)

Verohallitus

Luonnoksesta Verohallituksen päätökseksi vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa nouda-

tettavista luontoisetujen laskentaprosenteista (18.11.2004)

Opetusministeriö

Opintolainavähennystyöryhmän muistio ja selvityksiä 2004:34 (7.12.2004)

Verohallitus

Luonnoksesta Verohallituksen yhtenäistämisohjeiksi vuodelta 2004 toimitettavaa verotusta

varten (16.12.2004)

Yhteiskuntapoliittinen osasto – Työympäristöosasto


Direktiiviehdotus palveluista sisämarkkinoilla (15.3.2004)







Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL 157, FIN-00531 Helsinki, puh (09) 77211, fax (09) 7721 447, www.sak.fi

Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf Hagnäskajen 1, PB 157, FIN-00531 Helsingfors, tel (09) 77211, fax (09) 7721 447, www.sak.fi

The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAK

Hakaniemenranta 1, P.O. Box157, FIN-00531 Helsinki, phone +358 9 77211, fax +358 9 7721 447, www.sak.fi

http://www.sak.fi/

News & Politics

SAK:n toimintakertomus 2004