Embed Size (px)
Citation preview
Juhana VenäläinenFT, post doc -tutkijaItä-Suomen yliopisto
Sosiologipäivät 2017 / Työryhmä: Uusi talous ja talous toimintana / Tampere 23.3.2017
”Teema tarjoaa vaihtoehtoisen näkökulman aikalaiselämäntapaamme verrattuna niukkuudesta
lähtevään talousteoreettisen analyysiin […]”
� Oikeudet, ulossulkevuus ja sosiaalinen arvontuotanto uuden talouden järjestelmissä -hanke (2016–2017)
� Osatutkimus: ”Kimppakyydit jakamistalouden rajapintoina”� Kimppakyytijärjestelmän jännitteet suhteessa julkiseen
liikenteeseen ja kaupalliseen jakamistalouteen� Yhteisöjen sosiaalinen dynamiikka ja teknologisten alustojen
merkitys sen välittäjänä� Tuottajien ja käyttäjien motivaatiot sekä taloudellisen toiminnan
logiikat
� 1. Henkilöautoliikenteen järjestelmä tuhlailutaloutena
� 2. Kimppakyydit – resurssiviisasta taloudenpitoa?
� 3. Kimppakyytien ylitaloudellinen ylijäämä
{ 1 }
Henkilöautoliikenteen tuhlaileva järjestelmä
0
500 000
1 000 000
1 500 000
2 000 000
2 500 000
3 000 000
1940
1950
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Henkilöautojen määrä Suomessa 1940–2015
Lähde: Autoalan Tiedotuskeskus 2017
2,6 milj.
Henkilöautoliikenteen matkasuorite53 mrd km / v
= 145 milj. km / pv= 30 km / hlö / pv
(72 % kaikesta kotimaan liikenteestä)
� Henkilöautossa keskimäärin 5,1 paikkaa (Trafi Avoin data 27.1.2017)
� Henkilöautossa keskimäärin 1,7 matkustajaa (HLT 2012)
à järjestelmän täyttöaste näin laskettuna 33 %
1(66 %)
2(24 %)
3(6 %)
4(3 %)
5+(1 %)
Lähde: Henkilöliikennetutkimus 2012, s. 48
0
500 000
1 000 000
1 500 000
2 000 000
2 500 000
3 000 000
1940
1960
1962
1964
1966
1968
1970
1972
1974
1976
1978
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
Kuinka monta autoa "tarvitaan"?
Nykytila
täyttöaste 50 %, matkasuorite 50 km / auto / pv
täyttöaste 75 %, matkasuorite 100 km / auto / pv
� Paikalliset ympäristöongelmat (ilmansaaste, melu)� Teiden kuluminen� Ruuhkat� Heikentynyt turvallisuus
� Kaupunkitilan varaaminen pysäköintiin� Kasvihuonekaasupäästöt (henkilöautoliikenteen
osuus n. 10 % Suomen päästöistä)
� ”Joutomaa”? ”Hävikki”?� Fokus alioptimaalisuudessa
� ”Reservi”? ”Puskuri”?� Fokus potentiaalisuudessa
� ”Ylimäärä”? ”Ylijäämä”? ”Jäte”?� Fokus liiallisuudessa
{ 2 }
Kimppakyydit –resurssiviisasta kiertotaloutta?
� Yhdysvalloissa 1940-luvulla pendelöintipoolit kumin säästämiseksi sotateollisuudelle
� 1970-luvulla toinen aalto öljykriisin myötä
� 1980–1990-luvuilla huolena mm. paikallinen ilmanlaatu
� 2000-luvulla keskeisimpänä motiivina ilmastonmuutoksen torjuminen
à kaikissa vaiheissa kimppakyydit on kuvattu tuhlailevan henkilöautoliikenteen järjestelmän ”ekonomisena”, järkevään ja säästeliääseen taloudenpitoon tähtäävänä korjausliikkeenä
(Chan & Shaheen 2012)
• n. 170 000 jäsentä n. 60 eri ryhmässä (analysoitu 9/2015)
• Ryhmät toisistaan riippumattomia, itseorganisoituneita, itsehallittuja (alustan asettamissa rajoissa)
• Muualla Euroopassa suosittu palvelu: Blablacar
� Sharewashing (Kalamar 2013): kun viherpesu ei enää tehoa, yritykset voivat hyödyntää ”jakamispesua” korostaakseen eettisen yritystoiminnan ja voittomotiivin yhteensopivuutta
� Kaupalliset alustat tarjoavat teknologisen infrastruktuurin jakamiselle mutta toimivat myös parasiitteinä, jotka asettuvat näennäisesti kahdenvälisten taloudellisten suhteiden väliin ja irrottavat sieltä voittoa/”vuokraa”
� Jakamisyhteisöt tarjoavat myös prototyyppejä puhtaasti kaupallisille palveluille (esim. v. 2000 perustettu Zipcar, josta myöhemmin tuli osa Avis-autovuokraamoa)
� ”Resurssiviisaus on kykyä toimia yhdessä luonnonvaroja säästeliäästi ja järkevästi käyttäen siten, että samalla lisäämme yhteiskuntamme kestävää hyvinvointia ja taloudellista vakautta.”
� ”Resurssiviisaus on tehokkuutta ja maalaisjärjen käyttöä materiaalin ja energian, mutta myös ajankäytön ja osaamisen optimoinnissa.”
� ”Resurssiviisaus merkitsee […] kokonaan uudenlaista toimintakulttuuria, jakamista ja yhteisöllisyyttä[.]”
(Melville 2014, liittyen Sitran ja Jyväskylän kaupungin ”Kohti resurssiviisautta” –yhteishankkeeseen.
https://www.sitra.fi/blogit/mita-resurssiviisaus-merkitsee-jyvaskylalle/ )
Onko resurssiviisaudessa lopulta kyse enemmänkin ”viisaudesta” kuin ”resursseista”?
Resurssi-viisaus
Tavoitteet• Luonnonvarojen
säästäminen ja järkevä käyttö
• Kestävän hyvinvoinnin ja taloudellisen vakauden lisääminen
Sosiaalinendynamiikka• Uudenlainen
toimintakulttuuri• Jakaminen• Yhteisöllisyys• Kyky toimia yhdessä Päätöksentekoa
ohjaavat periaatteet• Optimointi• Tehokkuus• Maalaisjärki
= muutakin kuin resurssien allokointia markkinoilla?
Mitä tarkoittaisi kimppakyytien ajatteleminen vahvassa mielessä
”ylijäämän taloutena”?
Mitä muuta kimppakyytiyhteisöt ovat kuin vain ”eräänlaisia markkinapaikkoja”?
{ 3 }
Kimppakyytienylitaloudellinen ylijäämä
� Yochai Benkler (2004): jakaminen on eri asia kuin pelkkien ”jälkimarkkinoiden” luominen
� "[Jälkimarkkinat ja sosiaaliset jakamisjärjestelmät] eroavat toisistaan niihin liittyvien transaktiokustannusten sekä niiden tuottaman informaation laadun perusteella. [...] Sosiaalisiin suhteisiin liittyvä informaatio ei perustu muodolliseen rakenteeseen [kuten hintamekanismiin] vaan hiljaisiin, opittuihin ja kulttuurisesti uusinnettuihin kykyihin lukea ja tulkita sosiaalisia tilanteita." (Benkler 2004, 304; 318)
� Jakamisyhteisöissä hinta ei ole ”myyjän” (antajan) ja ”ostajan” (saajan) ensisijainen yhteenliittäjä, eikä se takaa suhteen oikeudenmukaisuutta (vaikka rahaa liikkuisikin)à tarvitaan muita periaatteita
� Myös Benkler tuntuu ymmärtävän jakamisen tehokkaana resurssien allokoimisen tapana
� Mitä jakamisen hahmottaminen ”resursseina” implikoi?� Taloudellinen maailma nollasummapelinä (tarpeiden
rajattomuus + resurssien niukkuus)
� Mitä jakamisen hahmottaminen ”tehokkaana” implikoi?� Taloudellinen toiminta itsekkäiden preferenssien
rationaalisena maksimoimisena
Market
Alternativemarket
Non-marketGibson-Graham 2006, 71
J. K. Gibson-Graham: talouden ”jäävuorimalli”
� maksukyvyn mukaan� omantunnon mukaan� voi maksaa tai olla maksamatta� vastavuoroisesti� kohtuullisesti� nimellinen maksu� mieluummin liian pieni kuin liian suuri maksu� voi pyytää maksua muttei voi vaatia
� yhdessä tekeminen� yhteisöllisyys� ekologisuus� tutustuminen� sosiaalisuus� hyvä mieli� matkaseura� auttaminen
Kyydin tarjoaja
Ylimääräistäkapasiteettia
matkalle A–B
Maksu omantunnon
mukaan
Matkaseura
Tarve matkalle
A–B
Kohtuullinen maksu
Ekologisuus
Kyydin vastaanottaja
markkinavaihtoa muistuttava taloudellinen toiminta
Kyydin tarjoaja Kyydin käyttäjä
mak
su(”
hin
ta”)
Are
Kyydin tarjoaja Kyydin käyttäjä
mak
su(”
hin
ta”)
y l i t a lou d e l l i s en y l i j ääm än a l u e
markkinavaihtoa muistuttava taloudellinen toiminta
� Light & Miskelly 2015: jakamistaloudessa ei ole kyse ”taloudesta” sanan ”kovassa merkityksessä”, vaan yhteistoiminnan muodoista sekä luovuutta ja yhteistyötä tukevista kulttuurisista muodoista
� Kun markkinasuhteissa velat ja saatavat ovat ainakin periaatteessa nollattavissa, jakamisen kulttuureissa korostuu fundamentaalisempi ”kaikkien velka kaikille”
� Kuinka erityistä jakamistalouden ”ylitaloudellisuus” on?� Myös "konventionaalinen" talous on usein "vaihtoehtoisempaa"
kuin minä se kuvataan ja mielletään� Talouden katsominen ekonomistisin (metodologisen
individualistin) silmälasein hämärtää näkymän taloudesta yhteisöllisenä toimintana
� "Markkinat ovat kulttuurisia rakennelmia. Markkinavaihtoon [...] liittyy laaja joukko symboleita, jotka välittävät runsaasti merkityksiä eri tavoin toisiinsa sidottujen ihmisten välillä. Näiden symbolien syntyminen, jatkuvuus ja mahdollinen hiipuminen perustuu monimutkaisiin sosiaalisiin prosesseihin." (Velthuis 2005, 2–3)
� Myös markkinat ovat perustaltaan ”ylitaloudellisia” ja tuottavat ”ylitaloudellisia vaikutuksia”
henkilöautoliikenteenmatkustajapaikkojenylikapasiteetti
liikkumispalveluiden jälkimarkkinat
ylitaloudellinenylijäämä
kimppakyytitaloustoimintana
� Markkinaistamisen kritiikistä ekonomisaation kritiikkiin
� Kimppakyytiyhteisöjen (kuten muidenkin jakamisyhteisöjen) radikaali potentiaali piilee niiden potentiaalissa olla jotain muutakin kuin pelkkä parempi (tehokkaampi, oikeudenmukaisempi, jne.) versio markkinoista
� Mutta mitä ”jotain muuta”, ja miten?
� Kimppakyytiyhteisöt sisältävät jäänteitä, jälkiä ja ituja "vähimmäiskommunismista" ("baseline communism", Graeber 2010) taikka "kapitalismia edeltävästä yhteisestä" (Venäläinen 2015)� periaatteina toimeentulo, hoiva, auttaminen, ylimäärän jakaminen ja
”conviviality”; ei niinkään vaihto (edes vastavuoroinen, ei-rahamuotoinen vaihto)
� Kimppakyytiyhteisöjen taloudellinen toiminta ei jäsenny jäännöksettä modernin markkinatalousajattelun logiikalla (niukkojen resurssien optimaalinen allokaatio rationaalisten agenttien ilmaisemien preferenssien kautta)
� Tässä mielessä kimppakyytijärjestelmä ei ole pelkkää palveluiden vertaistuotantoa vaan talouden toisinajattelun käytännöllistä kokeilemista
� Autoalan Tiedotuskeskus 2017. ”Ajoneuvokannan kehitys”. http://autoalantiedotuskeskus.fi/tilastot/autokannan_kehitys/ajoneuvokannan_kehitys
� Benkler, Yochai (2004) Sharing nicely: On shareable goods and the emergence of sharing as a modality of economic production. Yale Law Journal 273–358.
� Chan, Nelson D. & Shaheen, Susan A. (2012) Ridesharing in North America: Past, Present, and Future. Transport Reviews 32:1, 93–112.
� Gibson-Graham, J. K. (2006) A postcapitalist politics. University of Minnesota Press, Minneapolis.
� HLT 2012. Henkilöliikennetutkimus 2010–2011. Helsinki: Liikennevirasto. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lr_2012_henkiloliikennetutkimus_web.pdf
� Kalamar, Anthony (2013) Sharewashing is the New Greenwashing. OpEdNews 13.5.2013. http://www.opednews.com/populum/printer_friendly.php?content=a&id=166258
� Light, Ann & Miskelly, Clodagh (2015) Sharing Economy vs Sharing Cultures? Designing for social, economic and environmental good. Interaction Design and Architectures 24, 49–62.
� Melville, Pirkko (2014) Mitä resurssiviisaus merkitsee Jyväskylälle? https://www.sitra.fi/blogit/mita-resurssiviisaus-merkitsee-jyvaskylalle/
