Harri Lakkala, Oskari Uotinen ja Kaija PöystiIntosome Oy

Digitaalisaatio-kartoituksen tuloksetTeollinen internet, yhteisölliset työkalut ja Lean

Etelä-Savon teollisuusyrityksissä

Selvitys Miktechille – 17.10.2014

Johdantosanat‣ Digitalisaatio muuttaa lähivuosina kaikkia toimialoja ja koskettaa

jokaista elämän osa-aluetta. Internet yhdistää jo maailman ihmiset, ja teollinen internet pian myös koneet ja esineet.

‣ Digitalisaatio mahdollistaa tuotannon tehostamisen, ajasta ja paikasta riippumattoman palvelutarjonnan ja periaatteessa minkä tahansa bisneksen globaalin levityksen. Sen avulla voidaan tarjota asiakkaille ja loppukäyttäjille helppoutta, vaivattomuutta, nopeutta tai joustavuutta, sekä ennen kaikkea tuottavuuden kasvua. Teollinen internet voidaan valjastaa myös mm. palveluliiketoiminnan tarkoituksiin, jolloin siitä voi syntyä uusia tuotteita ja palveluja ja uutta tulovirtaa nykyisiin tai syntyviin uusiin yrityksiin.

‣ Lähteet: Tekes ja Matti Pohjola Teknologiateollisuuden raportissa

Kartoitus‣ Tämä raportti kuvaa syksyllä 2014 toteutetun Digitaalisaatio-

kartoituksen tulokset. Kartoituksessa selvitettiin kuinka hyvin Etelä-Savon alueen teollisuusyrityksen tuntevat Teollisen internetin, yhteisölliset työkalut sekä Leanin tarjoamat mahdollisuudet sekä miten yritykset näkevät digitalisaatiokehityksen merkityksen uuden liiketoiminnan luomisessa ja oman toimintansa tehostamisessa.

‣ Selvitys koostui laajemmalle yritysjoukolle lähetystä verkkokyselystä (16 vastausta) sekä kymmenestä yritysten tilaa tarkemmin selvittänneestä yrityshaastattelusta

‣ Raportti esittelee kartoituksen tulokset ja johtopäätökset sekä sisältää Intosomen suosituksen jatkotoimista

‣ Kartoitus on toteutettu osana Miktechin hallinnoimaa PooliPlus-hanketta. Se on toteutettu Intosome Oy:n toimesta syys-lokakuussa 2014.

Raportin sisältö

‣ 1. Teollinen internet‣ 2. Yhteisölliset työkalut‣ 3. Lean‣ 4. Johtopäätökset ja suositukset

1. Teollinen internet

Mikä on Teollinen internet

‣ Teollisen internetin nähdään usein tarkoittavan älykkäiden sensoriteknologialla varustettujen koneiden kytkeytymistä internetiin (Internet of Things). Termi kattaa kuitenkin myös koneiden ja ihmisten tuottaman tosiaikaisen datan (Big Data) keräämisen, sen pohjalta tehtävät analyysit päätöksentekoa varten sekä ihmisten ja koneiden keskinäisten ja välisten tietovirtojen hallinnan. Kyse on siis tiivistetysti tosiaikaisen datan keräämisestä, sen analysoimisesta ja hyödyntämisestä liiketoiminnan päätöksenteossa eri tasoilla.

‣ Teollisella internetillä on suuria vaikutuksia moniin toimialoihin (ei vain teollisuuteen) mm. datan hyödyntämisen pohjalta syntyvän uuden palveluliiketoiminnan, ennakoivan huoltotoiminnan sekä esimerkiksi laitteiden etämonitoroinnin ja hallinnan myötä. Vaikutukset voivat näin ollen koskea mm. oman toiminnan tehostamista, älykkyyden (eli sekä datan keruun että ohjattavuuden) tuomista omiin tuotteisiin, uusien palvelutuotteiden kehittämistä ja asiakasymmärryksen parantamista.

1.1 VerkkokyselyTeollinen internet oli käsitteenä useimmille verkkokyselyyn vastanneista ainakin jokseenkin tuttu. Vain neljännekselle vastanneista termi oli tuntematon.Teollisen internetin hyödyntämistä suunniteltiin tai mahdollisuuksista oltiin vähintään kiinnostuneita kaikissa yrityksissä. Kaksi vastaajayrityksistä oli jo pidemmällä hyödyntämisessä.

1.2 Kyselyn avoimet vastaukset

Vaikka termi olikin useimmille vastaajille tuttu, ei sen sisältöä osattu kuvata omin sanoin kovinkaan tarkasti. Osa vastaajista ymmärsi termin hyvin laveasti (”tiedon siirtyminen teollisten rakenteiden avulla”), ja myös termi itsessään sai kritiikkiä. Datan kerääminen ja hyödyntäminen vaikuttivat olevat parhaiten sisäistettyjä teollisen internetin sisältöjä. Datan ymmärrettiin useimmissa vastauksissa tulevan ja siirtyvän laitteiden välillä, ja vain kahdessa vastauksista mainitaan ihmisten tuottaman tiedon hyödyntäminen.

Teollisen internetin hyödyntämisestä omassa toiminnassa kertoi avoimissa vastauksissa viisi vastaajaa, vaikka teollista internetiä aiemmissa kysymyksissä kertoi hyödyntävänsä vain kaksi yritystä. Hyödyntäminen vaikutti keskittyvän erityisesti laitteiden etävalvontaan ja -hallintaan. Vastaukset eivät anna mahdollisuutta kovin syvälle meneviin tulkintoihin, mutta kaikki vastaukset liittyvät joka tapauksessa teolliseen internetiin.

0" 1" 2" 3" 4" 5" 6" 7" 8"

Omat"tuo1eet"

Tuotantoprosessien"tehostaminen"

Uusi"palveluliiketoiminta"

Asiakasymmärryksen"parantaminen"

Miten&hyödynnä,e&TI:tä?& 1.3 Haastattelujentulokset 1/3

‣ Haastatteluissa selvitettiin ensin yrityksen senhetkinen käsitys teollisesta internetistä. Sen jälkeen yritykselle kerrottiin lyhyesti lisää aiheesta.

‣ Vaikka käsitettä teollinen internet pidettiin yleisesti huonona, eikä moni vastaajista osannut juurikaan kuvata mitä TI pitää sisällään, oltiin useimmissa haastatelluista yrityksistä jo vähintäänkin pohdittu TI:iin liittyviä teemoja.‣ Aihetta pidettiin tärkeänä ja siihen panostettiin. Suurimmalla osalla

yrityksistä toiminta oli luontaisesti ajautunut teollisen internetin käyttöön, kun uusia teknologisia mahdollisuuksia oli alettu hyödyntää. Useilla yrityksillä TI oli tullut toimintaan ”vahingossa” esimerkiksi uuden tuotantokoneen mukana. Yhdessä yrityksessä kimmoke käyttöön oli tullut asiakkaalta.

1.3 Haastattelujen tulokset 2/3‣ Haastatelluissa yrityksissä jokaisessa hyödynnettiin TI:tä

jossain määrin (vähintään sensoridatan käyttö omissa tuotantoprosesseissa), vaikka toiminnan ei välttämättä oltu mielletty liittyvän teolliseen internetiin.

‣ TI:stä kertominen vaikutti lisäävän ymmärrystä siitä, miten omassa toiminnassakin TI on jo mukana ja miten sitä voitaisiin hyödyntää enemmän. Useimmissa tapauksissa TI:n käyttö oli omien prosessien tehostamista, mutta monella myös omiin tuotteisiin sisältyi mm. sensoriteknologiaa.

‣ Monessa haastatelluista yrityksistä selvitettiin käytön mahdollisuuksia laajemminkin kuin omissa prosesseissa ja tuotteissa. Lähinnä uuden palveluliiketoiminnan kehittämisen mahdollisuus nousi esille monessa haastattelussa.

1.3 Haastattelujen tulokset 3/3‣ Toisaalta TI:n hyödyntämiseen koettiin liittyvän paljon

haasteita. Yritykset, joiden tuotteisiin sisältyi TI:tä, kokivat, että sen asiakaslisäarvo tulisi tuotteistaa paremmin. Kahdessa yrityksistä koettiin, ettei asiakas ole valmis maksamaan TI:n tuomasta lisäarvosta. Muita haasteita ja ongelmia olivat:‣ kankeat ja erilliset järjestelmät tarkoittavat, että tieto on hajallaan

ja sen tehokas hyödyntäminen on siten hankalaa: dataa kerättiin, mutta se tallentui usein erillisiin järjestelmiin, kun sen olisi haluttu integroituvan esim. ERPiin.

‣ jos oma tuotanto on alihankintaa, on vaikea lisätä TI:tä tuotteisiin‣ asiakastiedon keräämiseen liittyy tietosuojaongelmia, joita ei ole

kyetty ratkaisemaan

1.4 Johtopäätökset

‣ Teollinen internet oli käsitteenä melko hyvin tunnettu.‣ Monessa yrityksessä teollista internetiä

hyödynnettiin, vaikka siitä ei välttämättä oltu tietoisia.‣ Lähinnä teollisen internetin käyttö liittyi kuitenkin

melko perinteiseen koneiden tuottamaan dataan (esim. käyttöasteet), jota voitiin monitoroida.

‣ Datan hyödyntämistapoja ei vielä täysin hahmotettu; monessa yrityksessä koettiin, että iso osa tiedosta on turhaa eikä sitä osata hyödyntää järkevästi.

2. Yhteisölliset työkalut

Mitä ovat yhteisölliset työkalut‣ Yhteisölliset työkalut ovat verkkotyökaluja, jotka

mahdollistavat tehokkaan kommunikoinnin tai yhteistyöskentelyn ryhmänä. Tyypillisiä toimintoja ovat keskustelut, tiedon jakaminen ja “tykkääminen”.

‣ Yhteisöllisiksi työkaluiksi voidaan laskea mm. wikit, blogit ja mikroblogit sekä sosiaaliset intranetit. Paremmin tunnetuiksi digitaalisiksi työkaluiksi voidaan puolestaan määritellä verkkokokousjärjestelmät, pikaviestimet ja erilaiset verkkotyötilat.

‣ Tehokas yhteisöllinen toimintatapa yrityksissä vaatii hyvät työkalut, järjestelmien käytön ja hyödyntämistavat tuntevan henkilöstön sekä yhteisöllistä työskentelyä tukevan kulttuurin.

2.1 VerkkokyselyYhteisölliset työkalut olivat käsitteenä melko outo. Noin puolet vastaajista tunsi termin, mutta puolelle se oli vastaavasti tuntematon. Esimerkkien antaminen työkaluista kysymyksen osana olisi todennäköisesti auttanut ymmärtämään termin paremmin.

Noin neljännes yrityksistä käytti yhteisöllisiä työkaluja jonkin verran, mutta vain yksi vastaajayrityksistä käytti niitä laajasti. Kaksi kolmannesta ei hyödyntänyt työkaluja tällä hetkellä, mutta hyödyntämismahdollisuudet kiinnostivat kuitenkin suurinta osaa.

2.2 Kyselyn avoimet vastaukset

Vain 4 vastaajaa listasi yhteisöllisiä työkaluja pyydettäessä ja vain kahdessa vastauksessa mainitaan erityisesti yrityskäyttöön tarkoitettuja järjestelmiä, kuten Jakamo, SharePoint ja Google Drive. Skypeä tosin käytetään laajasti yhteydenpitoon yritysten välillä, vaikka se onkin enemmän kuluttajapalvelu. Vastauksissa nostetaan esille myös julkisia verkkopalveluja yhteisöllisinä työkaluina, minä niitä voidaankin hyvin pitää.

Yksi yritys käyttää yhteisöllisen toimintatavan mahdollistavaa Jakamo-alustaa sekä sisäisesti että muutaman asiakkaansa kanssa. PDM:ää voi normaalisti pitää enemmän bisnesjärjestelmänä, mutta se voi sisältää myös esimerkiksi keskusteluominaisuuksia, joten modernia PDM-järjestelmää voi pitää yhteisöllisenä työkaluna. Viimeinen vastaaja hyödyntää yhteisöllisiä työkaluja sekä ulkoisessa viestinnässä että yhteistyössä todennäköisesti sekä organisaation sisällä että ulkopuolisten kumppanien kanssa.

0" 1" 2" 3" 4" 5" 6" 7"

Ei"kumpiakaan"

Vain"digitaalisia"työkaluja"

Sekä"digitaalisia"e>ä"yhteisöllisiä"työkaluja"

Käy$ääkö'yritys'digitaalisia'tai'yhteisöllisiä'työkaluja'

2.3 Haastattelujen tulokset 1/2

‣ Haastatteluissa selvitettiin ensin yrityksen käsitys digitaalisista ja yhteisöllisistä työkaluista ja sitten tarvittaessa kerrottiin aiheesta lyhyesti.

‣ Monessa yrityksessä hyödynnettiin jo laajasti tietotekniikka, mutta käyttö oli pääosin keskittynyt bisnesjärjestelmiin, kuten ERP, PLM ja CRM, ja digitaalisiin työkaluihin.

‣ Useimmissa yrityksissä yhteisölliset työkalut koettiin kiinnostavana mahdollisuutena. Lähinnä pienet pelkästään alihankkijoina toimivat yritykset eivät kokeneet niitä ollenkaan tarpeellisiksi.

‣ Yhteisöllisten työkalujen hyödyntämistä oli ehdotettu myös asiakkaille, mutta idea ei ollut vielä saanut suurempaa vastakaikua.

2.3 Haastattelujen tulokset 2/2‣ Yhteisöllisten työkalujen hyödyntäminen teollisuusyrityksissä on vielä

alkuvaiheessa. Muutama edelläkävijä hyödynsi niitä sisäisesti ja monet yrityksistä käyttävät digitaalisia työkaluja.‣ Positiivista oli kuitenkin huomata, että työkalujen tarjoamat mahdollisuudet

kiinnostavat useimpia yrityksiä ja yleisesti vaikuttaa, että yritysten johto haluaa muuttaa toimintatapoja yhteisöllisempään suuntaan

‣ Tarve digitaalisten työkalujen hyödyntämiseen on saattanut tulla konsernitasolta tai jos henkilöstöä on useammalla paikkakunnalla‣ Yleisimmin käytettyjä digitaalisia työkaluja olivat verkkokokoukset ja

pikaviestintä

‣ Verkkolevyjä hyödynnettiin laajasti. Dokumentit voisi nykypäivänä tallentaa myös pilvipalveluihin, jolloin ne olisivat helpommin käytettävissä omien toimitilojen ulkopuolella ja mobiililaitteilla.‣ Pilvipalveluiden tietoturva ei ole enää nykyään suuri ongelma, mutta

kannattaa valita luotettava palveluntarjoaja.

2.4 Johtopäätökset‣ Yhteisöllisten työkalujen hyödyntäminen teollisuusyrityksissä on vielä alkuvaiheessa,

mutta tulee todennäköisesti merkittävästi kasvamaan lähivuosina‣ Päämiehet voivat alkaa vaatimaan alihankkijoiltaan laajempaa digitaalisuuden

hyödyntämistä tulevaisuudessa‣ Selkein tarve yhteisöllisille työkaluille on monilla paikkakunnilla tai kansainvälisessä

bisneksessä toimiville yrityksille, mutta myös yksitoimipaikkaiset yritykset voivat saada niistä hyötyjä.

‣ Yrityksissä tiedonhallinnan suhteen yksi iso ongelma vaikuttaa olevan että tieto (dokumentit) ovat eri paikassa kuin niitä koskevat keskustelut. Verkkolevyt ja suurin osa dokumentinhallintajärjestelmistä ei tue keskusteluja tai keskustelutoimintoa ei hyödynnetä.‣ Käyttämällä järjestelmiä joissa keskustelut ja tieto saadaan samaan paikkaan tai

automaattisesti linkitettyä toisiinsa voitaisiin merkittävästi tehostaa tiedonhallintaa‣ Yhteisöllisten työkalujen käyttö edelläkävijäyrityksissäkin on jäänyt vielä oman

organisaation sisälle. Hyödyntämällä yhteisöllisiä työkaluja kokonaisten toimitusketjujen kommunikoinnin tehostamiseen voitaisiin saada selviä hyötyjä.‣ Laajempi käyttöönotto vaatisi kuitenkin työntöä päämiesyrityksiltä ja alihankkijat voivat

silloin joutua käyttämään useita eri järjestelmiä eri päämiesten kanssa

3. Lean

Mikä on Lean?

‣ Lean tarkoittaa tehokasta toimintatapaa, jossa poistetaan hukka sekä resursseista että työstä.

‣ Lean ei ole erillinen projekti tai menetelmä, vaan jatkuvan parantamisen toimintatapa. Se sisältää myös ihmisten kouluttamisen toimimaan niin, että he tietävät, mitä yrityksen tehokas toiminta merkitsee heidän omassa työssään.

‣ Lean kattaa yrityksen kaikki toiminnot ja rajapinnat, omasta henkilöstöstä asiakkaisiin ja partnereihin.

‣ Lean on teollisen internetin olennainen osa. Digitalisoimisen ansiosta Leanista toimintatavassa pystytään keräämään tosiaikaista dataa, analysoimaan sitä ja esittämään analyysin tulokset visuaalisesti kaikille työntekijöille, niin että he voivat sen pohjalta tehdä paremmin päätöksiä omassa työssään.

3.1 VerkkokyselyLähes kaikilla verkkokyselyyn vastanneilla yrityksillä oli selkeä tai vähintään jonkinlainen käsitys Leanista. Kukaan ei pitänyt Leania turhana ja yli 60% hyödynsi sitä jo vähintään jonkin verran.

3 vastaajaa kertoi enemmän Leanin käytöstä yrityksessään. Kaikki käyttävät Leania tuotannon järkeistämisessä ja tehostamisessa. Yksi totesi sen olevan jokapäiväinen asia, jonka eteen tehdään jatkuvasti töitä.

3.2 Kyselyn avoimet vastaukset

Lean nähdään pääasiassa tapana poistaa hukkaa ja turhaa työtä omassa tuotannossa. Vain yksi vastaaja näki Leanin ulottuvan koko arvoketjuun ja yksi vastaaja mainitsi tuotteen/palvelun todellisen arvon synnyttämisen.

Asiakasta, kuten asiakaspalvelua, tukea tai parempaa asiakasymmärrystä ja Leanin menetelmien käyttämistä asiakasrajapinnassa ei maininnut yksikään vastaajista. Jatkuva parantaminen, virheiden minimoiminen ja hukan poistaminen toiminnoista voidaan tosin katsoa kattavan myös asiakasrajapinta, mutta tyypillisesti vastaukset näyttävät keskittyvän omaan tuotantoon.

0" 1" 2" 3" 4" 5" 6"

Olennainen"osa"

Tarjoaa"jotain"hyötyjä"

Ei"

Onko%digitaalisuus%mielestäsi%osa%Leania?%

0" 1" 2" 3" 4" 5" 6"

Kaikilla"alueilla"

Asiakastyössä"

Partnerien"kanssa"

Oman"tuotannon"tehostamisessa"

Jos$käytä)e$Leania,$millä$alueella?$

0" 1" 2" 3" 4" 5" 6"

Käytämme"laajas3"

Jonkin"verran"

Emme"

Käytä%ekö)Leania?)3.3 Haastattelujen

tulokset 1/2

Leania käytetään ja nekin, jotka eivät vielä käytä, aikovat.

Digitaalisuus nähdään selkeästi osana Leania.

Pääasiassa omassa tuotannossa, muutama jo kaikessa.

3.3 Haastattelujen tulokset 2/2‣ Myös haastatelluille yrityksille Lean oli tuttu käsite ja sitä käytettiin, osassa yrityksistä

se oli viety jo pitkälle. Lähes kaikki yritykset kokivat, että tekemistä olisi vielä paljon.

‣ Pääasiallinen käyttö oli oman tuotannon tehostamisessa, mutta 2 yritystä käytti Leania kaikessa, 1 myös asiakkaiden ja 1 myös partnerien kanssa.

‣ Osalla yrityksistä Lean oli otettu käyttöön asiakkaan vaatimuksesta, vaikka sitä ei käytettykään varsinaisesti asiakastyössä, vaan omassa tuotannossa.

‣ Leanissa käytetään vielä pitkälti paperia ja ilmoitustauluja, mutta digitaalisuus on alkanut tulla mukaan: sähköiset ilmoitustaulut, tabletit ja tiedon muuttaminen digitaaliseen muotoon, läpinäkyvästi kaikkien ulottuville.

‣ Hyville digitaalisille työkaluille on tarvetta; nykyiset järjestelmät, kuten ERP, eivät aina taivu Leaniin optimaalisesti.

‣ Kokonaisnäkemys osaoptimointien sijaan olisi tärkeää, sekä omassa toiminnassa että asiakkaan kanssa.

‣ Lean-konsultit nähtiin useammassa paikassa perinteisinä, paperia, tauluja ja lippulappuja käyttävinä. Asiakkaat kaipaavat lisäksi myös digitaalisuuden hyödyntämistä turhan työn välttämiseksi ja tiedon helpomman käytön tukemiseksi.

3.4 Johtopäätökset tuloksista

‣ Lean on ajatuksena suhteellisen tuttu ja otettu melko hyvin käyttöön.

‣ Digitaalisuuden mahdollisuuksista tarvittaisiin lisää konkreettista tietoa: kokemuksia työkaluista, mahdollisuuksista ja haasteista.‣ Paperin, ilmoitustaulujen ja lippulappujen muuttaminen

digitaalisiksi helppokäyttöisellä tavalla.‣ Kokonaisnäkemys osaoptimointien ja erillisten työkalujen

sijaan.‣ Tosiaikaisen datan hyödyntäminen ja visualisoiminen

päätöksenteon perustaksi, myös asiakas- ja partnerityössä.

4. Johtopäätökset ja suositukset

Johtopäätökset‣ Kartoituksen poikkileikkaavana teemana oli digitaalisaatio ja

sen laajempi hyödyntäminen.‣ Teollinen internet tarjoaa mahdollisuuksia uudenlaisten

palvelukokonaisuuksien ja -liiketoiminnan rakentamiseen tosiaikaisen tiedonkeruun ja analytiikan avulla saavutettavan paremman asiakasymmärryksen ja tehokkaamman oman toiminnan ansiosta.

‣ Yhteisölliset työkalut ja Lean mahdollistavat sekä oman toiminnan tehostamisen että toimitusverkostojen kokonaisvaltaisemman kehittämisen.

‣ Tekes tulee hyvin todennäköisesti lähiaikoina päättämään Teollisen internetin ohjelman käynnistämisestä, joten digitaalisaatiolla on myös heidän mielestään tärkeä rooli teollisuusyritysten kehittämisessä

Toimenpidesuositukset‣ Yritysten kannattaa selvittää omat mahdollisuutensa digitaalisaation

hyödyntämiseen‣ Helpointa ja nopeinta on aloittaa oman toimintansa tehostamisella ja

asiakasymmärryksen parantamisella. Pitkällä tähtäimellä suurin vaikutus voi olla uuden liiketoiminnan rakentamisella.

‣ Tosiaikaisen tiedon pohjalta tehtävien johtopäätösten (eli analytiikan) merkityksen ymmärtäminen liiketoiminnalle on tärkeää ja sitä olisi syytä kehittää.

‣ Leanin osalta kannattaa hyödyntää digitaalisaatiota ja edellyttää myös konsulteilta sen mahdollisuuksien hyödyntämistä

‣ Miktechin ja muiden yrityskehitystä tekevien tahojen osalta suosittelemme tiedonjaon jatkamista näistä kehittämisteemoista sekä yritysten auttamista kehittämishankkeiden valmistelussa‣ Digitaalisaatio kannattaa ottaa mukaan kehityshankkeiden teemaksi

kohdeyritykselle soveltuvalla tavalla

www.intosome.fi

info@intosome.fi

+358 45 260 3884

Liite A – Haastatellut yritykset‣ Actiw Oy, Naarajärvi (Pieksämäki)‣ Alufer Oy, Kuvansi (Varkaus)‣ Control Express Finland Oy, Savonlinna‣ Franke Finland Oy, Naarajärvi (Pieksämäki)‣ Joros Oy, Punkaharju (Savonlinna)‣ Ket-Met Oy, Savonlinna‣ Plastep Oy, Kuortti‣ Siimet Oy, Mikkeli‣ Tehomet Oy, Kangasniemi‣ Oy U-Cont Ltd, Joroinen (Varkaus)