Upload
mikko-pohjola
View
942
Download
2
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Metsätie.fi-palvelun perustajien haastattelu Metsäyrittäjä-lehdessä. s. 13-14
Citation preview
Metsäyrittäjä 2 2013 1
2 2013METSÄYRITTÄJÄ
METO – METSÄALAN YRITTÄJÄT
2 Metsäyrittäjä 2 2013
www.metsalehti.fi/media
Meidän kiirepäivät on helppo ennustaa etukäteen, kun ilmoittaa Metsälehdessä. Lehteen tartutaan hanakasti, ja se luetaan tarkkaan. Hukkakontakteista ei tarvitse maksaa, pelkkiä metsänomistajia ja metsäammattilaisia kaikki luki-jat! Metsäkaupassa se on loistokanava, ja luulisi niiden nyt kaikenlaista muutakin tarvitsevan.
Kun haluat lisää yhteydenottoja, huomiota tai tunnet-tuutta suomalaisten metsäomistajien ja metsäammattilaisten parissa, soita Jarmolle Metsälehteen, 09 315 49 847, niin ovipumppu alkaa käydå.
Teemu SaarinenLKV, PJT-Forest Oy
Kun puhelimet alkavat soida, tietää, että uusi Metsälehti on ilmestynyt.
”Hyödynnä Metsä-lehden lyömättömät huomioarvot, keskimäärin 75 %.
Katsohintaa!Katsohintaa!
Näyttävästi koko sivu alle 4 000 eurolla!Toimi heti.
Metsäyrittäjä 2 2013 3www.metsalehti.fi/media
Meidän kiirepäivät on helppo ennustaa etukäteen, kun ilmoittaa Metsälehdessä. Lehteen tartutaan hanakasti, ja se luetaan tarkkaan. Hukkakontakteista ei tarvitse maksaa, pelkkiä metsänomistajia ja metsäammattilaisia kaikki luki-jat! Metsäkaupassa se on loistokanava, ja luulisi niiden nyt kaikenlaista muutakin tarvitsevan.
Kun haluat lisää yhteydenottoja, huomiota tai tunnet-tuutta suomalaisten metsäomistajien ja metsäammattilaisten parissa, soita Jarmolle Metsälehteen, 09 315 49 847, niin ovipumppu alkaa käydå.
Teemu SaarinenLKV, PJT-Forest Oy
Kun puhelimet alkavat soida, tietää, että uusi Metsälehti on ilmestynyt.
”Hyödynnä Metsä-lehden lyömättömät huomioarvot, keskimäärin 75 %.
Katsohintaa!Katsohintaa!
Näyttävästi koko sivu alle 4 000 eurolla!Toimi heti.
sisältöTOIMISTON KUULUMISIA
Neuvottelupäällikkö Erkki Eteläaho
EDUSKUNNALLA METSÄINEN SYKSY
Ylijohtaja Juha Ojala
JATKUVA KASVATUS SALLITAAN
Sauli Valkonen, Metla
TAPIO ForestKIT
Metsävara-asiantuntija Mikko Nurmi
UUDELLA OTTEELLA
Metsätie.fi -palvelu
UUSIA TULONLÄHTEITÄ?
Yhteyspäällikkö Tiina Eklund
METSÄALAN VIESTINTÄ
Viestintäyrittäjä Tom Kalima
SAMALLE KOTISIVULLE
Metsätoimistot.fi -työryhmä, Hannele Karhu
LUONNONHOITOHANKKEET
Metsäpalvelujen tuottajat toteuttajiksi?
METSÄYRITTÄJÄ 2/2013
4
7
8
10
12
14
15
18
20
18
12
14
20
4 Metsäyrittäjä 2 2013
Puheenjohtajan palsta
Toimiston kuulumisia...
Meto – Metsäalan asiantuntijat ry
Metsäalalla on mennyt jo
monta vuotta ”synkiste-
lyn” merkeissä. Tehtaita on
suljettu, sahausta supistettu ja työnteki-
jöiden määrä on laskenut. Sanotaan, että
metsäala olisi auringonlaskun vaiheessa.
Toisaalta tänä vuonna tehdään todennä-
köisesti kotimaisen puun käytössä uusi
ennätys, käyttö on n. 50 milj. km3. Met-
säorganisaatioiden muutospaineet ovat
luoneet ja luovat edelleen hyviä mahdol-
lisuuksia metsäalan yrittäjille. Viimeisim-
pänä Stora- Enson ilmoitus metsureiden
irtisanomisesta, ja töiden siirtämisestä
metsäpalveluyrittäjien tehtäväksi. Heiltä
vapautuu ammattitaitoisia metsureita
työmarkkinoille.
Työvoiman saanti onkin usean
metsäpalveluyrityksen kasvun esteenä.
Metsureita ei enää kouluteta muuten
kuin yrityksen/yritysten osarahoittamis-
sa työvoimahallinnon koulutuksissa, tai
hankerahoituksen turvin. Ulkomainen
työvoima on tullut entistä enemmän
metsänhoitotöihin. Varsinkin virolaiset
yritykset ovat saaneet merkittävän osan
esimerkiksi Metsähallituksen hoitoura-
koista. Toivottavasti he hinnoittelevat
työt, että saavat hoidettua työvoima-
kustannukset Suomen lainsäädännön
mukaisesti. Metsäalalla on samoja oireita
kuin rakennusalallakin, urakoiden hinnat
tahtovat jäädä alle kannattavan oma-
kustannushinnan. Koneyrittäjien liitto
on lähtenyt kampanjaan 10% puolesta.
Jokaisen koneyrittäjän tulos pitäisi vuo-
den lopussa olla yli 10%. Samaa ajatusta
haluan tuoda myös metsäpalveluyrittä-
jille. Kannattavuus on paljon tärkeämpää
kuin liikevaihto. Itsellänikin on asiasta
omaehtoista kokemusta.
Metolla oli liittokokous kesäkuussa
Kuopiossa. Yrittäjien edustus Meton hal-
lituksessa säilyi edelleen. Allekirjoittanut
on varsinaisena ja Timo Rajajärvi vara-
edustajana. Liitolla on monia haasteita
uudella liittokokouskaudella. Metsäalan
murros jatkaa edelleen kulkuaan, uudet
innovaatiot ovat tulossa ja EU:kin asettaa
uusia haasteita metsäalantoimijoille.
Eu:n komissio onkin ollut aktiivinen
metsäesitysten tehtailijana. Esiin on
tullut erilaisia direktiiviehdotuksia, jotka
olisivat pääsääntöisesti rajoittaneet
kotimaisen metsän ja puun käyttöä. Tällä
hetkellä meidän omista päätöksistä joh-
tuen, esimerkiksi kivihiilen polttaminen
puun sijaan on edullisempi vaihtoehto.
Meillä on taito sahata omaa oksamme, ei
siihen aina Eu:ta kaivata.
Yrittäjien johtokunta uusiutui kevään
vuosikokouksessa. Löydät johtokunnan
yhteystiedot lehden sivuilta. Ottakaa
yhteyttä, kun mieltä askarruttaa yrittä-
jyyteen liittyvä asia. Johtokunnan jäseniä
on mukana monessa työryhmässä, näin
saamme meidän äänemme kuuluviin.
Yksi selkeä painopiste on jäsenetujen
lisääminen ja parantaminen. Muistutte-
len samalla Dimexin varuste-edusta, saat
varusteet edulliseen hintaan.
Syksyisin terveisin
Tuomo Turunen
Mhy-lain muutos etenee Hallitus hyväksyi mhy-lain muutos-
esityksen 19.9. ja eduskunta kes-
kustelee asiasta tulevina viikkoina.
Mhy-laki muuttuu mutta säilyy erityis-
lakimuotoisena. Oleellisia muutoksia
ovat metsänhoitomaksun poistuminen,
vapaaehtoinen jäsenyys, sekä toimin-
nan rajoitteiden vähentyminen. Uusi
laki astuu voimaan 1.1.2015 ja yhdis-
tysten oikeus metsänhoitomaksujen
kantoon poistuu ensi vuoden alusta.
Määräaikaisuus tuli puskista
Lain valmistelun loppumetreillä
esitykseen ilmestyi yllättäen kirjaus
viiden vuoden määräajasta, jonka
jälkeen laki otetaan uuteen tarkaste-
luun. Tätä määräaikaisuutta Meton
puolelta pyritään poistamaan, koska
etenkin mhy-henkilöstö on toiminut
vuosia ”löyhässä hirressä” ja nyt olisi
aika saada voimaan pysyvämpiä
ratkaisuja.
Jos epämääräisyys jatkuu, heiken-
tää se mhy-kentän kehittämistä niin
edunvalvonnan kuin liiketoiminnankin
puolelta. Lakiesitys on muuten pää-
osin tyydyttävä niin metsänomistajien,
henkilöstön kuin metsäalan toimi-
Jatkuu sivulle 6 >>
Metsäyrittäjä 2 2013 5
METSÄYRITTÄJÄ
METO – Metsäalan Yrittäjät ry:n jäsen- ja asiakaslehti
Päätoimittaja
Aapo Palonen
Puhelin 0400 479 252
Julkaisija
METO – Metsäalan Yrittäjät ry
Ulkoasu ja painatus
Art&Free / Pukkila Graafinen 2013
Etukannen kuva
Jalo Karhu Metsäpalvelu Karhu
Oy:stä, kuvaaja Helena Karhu.
Metsäyrittäjä ilmestyy
kaksi kertaa vuodessa.
ISSN-L 1798-5587
ISSN 1798-5587
METO – Metsä-alan Yrittäjät ry:n johtokunta
Tuomo Turunen, puheenjohtaja
Timo Rajajärvi, varapuheenjohtaja
Teemu Saarinen, sihteeri
Aapo Palonen, tiedottaja
Janne Oldenburg
Timo Rantanen
Yhteyshenkilö METO:ssa
Markku Varis
METO – Metsäalan Yrittäjät netissä
www.metsatoimistot.fi
Pääkirjoitus
Tänä syksynä on
taas vaihtelevasti
kärsitty hirvikärpä-
sistä. Paikoitellen on
metsässä kulkija saanut kimp-
puunsa sellaisen hyökkäyksen,
ettei sienten ja marjojen poimin-
nasta ole tullut mitään. Luonnon
antimien keräilijät ovat useim-
miten metsässä vain muutamia
tunteja kerrallaan. Metsäammat-
tilainen viettää usein siellä koko
työpäivänsä. Työtä tehdessä
suojautumiskeinot hirvikärpästä
vastaan ovat vielä heikommat
kuin poimijoilla, jotka liikkuvat
vähemmän ja pystyvät parem-
min valitsemaan kulkupaikkansa.
Monille meistä metsäammatti-
laisista hirvikärpäset aiheuttavat
muutakin harmia kuin pyydystämisen vaivan. Usein päänahka on ruvella vielä vii-
konkin jälkeen metsässä käynnistä. Yleensä metsään kuitenkin joutuu menemään
jo seuraavana päivänä, jolloin päänahka on rikki viikkotolkulla. Jotkut saavat myös
kuumeen kaupan päälle.
Hirvikärpästen esiintyminen riippuu hirvien määrästä. Jos hirvikanta pudotet-
taisiin puoleen häviäisivät hirvikärpäset lähes kokonaan. Venäjän puolella hir-
vikärpäset hävisivät 90-luvulla, kun hirvet ammuttiin ruokapöytiin Neuvostoliiton
hajottua.
Koska hirvi on poliittinen eläin, ei kukaan tutkija ole tohtinut laskea kaikkia hir-
ven Suomen taloudelle aiheuttamia tappioita. Hirvikärpäsen aiheuttama ansion-
menetys yrittäjälle on merkittävä. Työpäiviä menetetään ja työ hidastuu.
METO:n pitäisi etujärjestönä vaatia hirvikannan reilua pudottamista. Työhyvin-
voinnin ja työturvallisuuden huomioiminen jopa vaatii sitä. Kolmasosa nykyisestä
kannasta kuulostaa kohtuulliselta. Siinä riittäisi vielä metsästettävää ja hirven
aiheuttamat haitat pienenisivät siedettävämmälle tasolle.
Hirvikärpäsen aiheuttamat haitat ovat kuitenkin pienemmästä päästä hirven
aiheuttamista harmeista ja tappioista. Hirvionnettomuuksissa kuolee keskimäärin
10 henkeä ja loukkaantuu satoja joka vuosi. Hirven aiheuttamat taimikko- ja puus-
totuhot ovat moninkertaiset ilmoitettuihin verrattuna. Luonnon monimuotoisuus
köyhtyy, kun metsät uudistetaan kuuselle ja lehtipuut ja männyt syödään.
Minkään muun harrastuksen haitat eivät kosketa niin dramaattisesti niin suurta
joukkoa kuin tämä karjan kasvatus aitaamattomana metsissä.
Aapo Palonen
Hirven moneen kertaan syömä kuusen taimi.
6 Metsäyrittäjä 2 2013
PEFC:n standardit uudistetaan viiden vuoden välein, ja keväällä 2013 alkanut uudistustyö on nyt suunnilleen puolivälissä.
Standardityöryhmä luovuttaa tar-kistetut standardit toukokuussa 2014 Suomen Metsäsertifiointi ry:lle, joka toimittaa niistä laaditut englanninkie-liset käännökset PEFC:n kansainväli-seen arviointi- ja hyväksymisproses-siin.
Uudistustyössä on mukana
useita metolaisia Standardityöryhmässä on meto-
laisina Meto yrittäjistä puheenjohtaja Tuomo Turunen, kuntaedustajana Risto Laukas sekä Stefan Borgman ja Petri Pajunen, jotka edustavat met-sänomistajia/metsänhoitoyhdistyksiä. Allekirjoittanut on mukana PEFC:n hallituksessa, isossa työryhmässä, työvaliokunnassa sekä tarkistustyön sosiaalisten kriteerien muokkausryh-mässä.
PEFC ja FSC kisailevatUudistustyössä on selvästi tullut
esiin etenkin metsäteollisuuden tarve lähentää PEFC ja FSC kriteeristöjä toisiinsa. Perusteluna tähän on esi-tetty, että lopputuotemarkkinoilla FSC on uskottavampi ja ”myyvempi” kuin PEFC. Lähentymisen pitäisi tapahtua siten, että PEFC kriteeristöä tiukenne-
taan mm. ympäristökriteerien osalta lähemmäs FSC kriteeristöä. Esi-merkkinä tästä mm. säätöpuumäärän selkeä nosto nykyisestä.
Isossa salissa on kuitenkin selke-ästi todettu, ettei ole järkevää luoda ja ylläpitää kahta järjestelmää, jotka ovat samanlaisia. Metsänomistajilla ja toimijoilla on oltava valinnanvapaus ja kahden erilaisen järjestelmän kautta toteutuu myös näiden keskinäinen sparraus ja kilpailu.
Käytäntö ja teoria taistelevatKriteerien uudistustyössä on
selkeästi vaarana se, että uudistetut kriteerit ja etenkin niiden käytännön toteutus sekä mittaus auditointitilan-teissa alkavat vaikeutua. Tästä syystä on uudistustyöhön tuotava kentän toimijoiden sekä metsänomistajien ääni. Esimerkiksi metsäkeskus ei halua yhtään lisää uudenmuotoisia työilmoituksia nykyisen metsänkäyt-töilmoituksen lisäksi.
Harmaan talouden kitkentä tähtäimessäKriteerin 23 osalta on työryhmässä
tavoitteena selkeyttää ja varmistaa tilaajavastuulain toteutuminen etenkin palvelujen hankintaketjussa. Edel-lisessä kokouksessa sosiaalisten kriteereiden työryhmä mietti, miten
saadaan varmistettua etenkin suur-ten toimijoiden palveluketjussa se, että jokainen yritys noudattaa esim. tilaajavastuulakia. Yrityksiä voi olla sadoittain, jolloin päätoimijan on vai-kea vastata jokaisesta palveluketjussa olevasta toimijasta.
Jäimme miettimään, onko yritysso-pimusteksteihin lisättävissä kohta, jos-sa selkeästi sanktioidaan laiminlyönnit tilaajavastuulaki- tms. rikkomuksista. Tavoitteenahan on myös kilpailuneut-raliteetin turvaaminen.
Luontojärjestöt loistavat passiivisuudellaanVaikka kutsu on käynyt hyvin
laaja-alaisesti myös luontojärjestöille standardien uudistustyöhön, ei heitä ole juurikaan näkynyt. Viimeisimmäs-sä ison työryhmän kokouksessa oli paikalla vain vapaa-ajan kalastajien edustaja, joka kylläkin oli aktiivinen.
Tämä passiivisuus on tyypillistä mm. Luontoliitolle; olematta mukana uudistustyössä, ei sitouduta kriteeris-töön, vaan jätetään se tuttu perästä moittijan rooli itselle.
Uudistustyö kuitenkin jatkuu, ja ainakin meillä kaikilla metolaisilla on tavoitteena kehittää standardeja yksinkertaisemmiksi ja selkeämmiksi myös kustannustehokkuus muistaen.
joidenkin kannalta. Lakiuudistuksen
ympärillä velloneet aallot osoittavat
toki sen, että yli 100 vuotiaalla mhy-
toiminnalla on edelleen merkittävä
vaikutus Suomen metsätaloudessa.
Mitä odotettavissa Meto–
yrittäjän kannalta
Metsänomistajien valinnanva-
paus kasvaa, metsäpalvelukentän
kilpailuasetelma paranee ja mhy:t
Toimiston kuulumisia...tulevat panostamaan entistä enem-
män liiketoimintansa kehittämiseen.
Tämä liiketoiminnan kehittäminen tuo
myös mahdollisuuden Meto yrittäjien
palveluiden hyödyntämiseen kaikissa
mhy:n työlajeissa. Toisaalta lakiuudis-
tuksen myötä saattaa tulla henkilöstö-
vähennyksiä, ja osa etenkin metsätoi-
mihenkilöistä saattaa ryhtyä yrittäjiksi,
eli yrittäjien määrä lisääntyy.
Yrittäjän kannattaa kuitenkin olla
ajan tasalla toimialueensa mhy-ken-
tän toiminnasta ja hakea yhteistyötä,
koska metsänhoitoyhdistys tulee laki-
uudistuksen jälkeen entistä enemmän
kehittämään jäsenpalvelujaan met-
sänomistajille, ja sieltä niitä työtilauk-
sia tulee tarjolle myös yrittäjille.
Huomioita PEFC Suomi standardien tarkistustyöstä
Metsäyrittäjä 2 2013 7
JUHA OJALAYlijohtaja,
Maa- ja metsätalousministeriö,
luonnonvaraosasto
Metsälaki ja metsätuholaki ovat
tätä kirjoitettaessa valiokunta-
käsittelyssä ja metsänhoitoyhdistyslaki
oli meneillään olevalla viikolla lähe-
tekeskustelussa. Oli mukavaa seurata
metsälain ja metsänhoitoyhdistyslain
lähetekeskustelua. Lakiesityksiä kanna-
tettiin laajasti sekä hallituspuolueiden
että oppositiopuolueiden suunnista.
Valiokuntakeskusteluissa toki esitetään
parannusehdotuksia lakiesityksiin.
Metsälain valmistelussakin kriittisinä
olleet ympäristöjärjestöt ovat ottaneet
edelleen hyvin vahvoja kantoja, joiden
perusteita on vaikea ymmärtää. Metsä-
alan toimijat ovat lakiehdotusten päälin-
jausten takana.
Metsälain uudistus on mielestäni
hyvin tärkeä. Omistajan tavoitteiden
tulee ohjata metsien käyttöä, ovat
ne sitten minkä suuntaisia tahansa.
Lain tehtävänä on antaa reunaehdot
ja varmistaa metsien kestävä käyttö.
Tämä on suurehko muutos, eikä vähiten
metsäammattilaisten asenteissa. Laki-
muutoksen suurimmat haasteet eivät
liity metsänhoidon osaamiseen, vaan
siihen, että aidosti kuunnellaan metsän-
omistajan tavoitteita ja ammattilaisen
silmin haetaan hyvää metsänhoidollista
ratkaisua. Toisaalta tämä haastaa myös
osaamisen. Itse olen käyttänyt vertailua
siitä, että avohakkuun ja kuusen istutuk-
sen käyttö ei vaadi suurtakaan ammat-
titaitoa, mutta luontaisen uudistamisen
ja yläharvennusten käyttö puhumatta-
kaan eri-ikäisen metsän kasvatuksesta
vaativat todellista osaamista. On osat-
tava soveltaa näitä menetelmiä oikeilla
kasvupaikoilla ja oikealla tavalla.
Yrittäjiä eniten koskettaa mhy-lain
muutosehdotus, joka asettaa metsäpal-
velujen tarjoajat samalle viivalle. Pitkään
puhuttanut metsänhoitomaksu poistuu
ja siltä osin toimijat ovat samoissa läh-
tökuopissa. Toisaalta lakiehdotus myös
vapauttaa toteutuessaan metsänhoi-
toyhdistykset toiminnan lakisääteisistä
rajoitteista. Tämä tulee lisäämään kilpai-
lua ja todennäköisesti metsänhoitoyh-
distysten palvelut tulevat laajenemaan,
ehkä puukauppaan ja kiinteistöjen väli-
tykseen. Metsänomistajan kannalta tämä
kehitys on positiivista, koska tätä kautta
palvelut varmasti kehittyvät entistä asia-
kaslähtöisimmiksi.
Jatkossa ratkaisee paljon asiakasyh-
teyksien luominen, palvelujen markki-
nointi ja työn laatu. Siinä on alan yrittä-
jillä näytön paikka. Hyvä asiakaspalvelu
ja kustannustehokas toiminta ovat paras
tae markkinoilla menestymiseen.
Eduskunnalla metsäinen syksyPitkän ja laajapoh-
jaisen valmistelun
jälkeen Eduskunnan
käsittelyssä on useita
tärkeitä metsälakeja:
metsälaki, metsän-
hoitoyhdistyslaki,
metsätuholaki ja laki
puutavaran ja puu-
tuotteiden markki-
noille saattamisesta
(ns. Flegt –laki). Met-
sälakien kokonaisuu-
distus on siis vauh-
dissa.
8 Metsäyrittäjä 2 2013
Uusinta tutkimustietoa Metlalta Uusinta tutkimustietoa Metlalta Uusinta tutkimustietoa Metlalta
TEKSTI:
SAULI VALKONEN Metsäntutkimuslaitos
KUVA:
HEIKKI SURAKKA
Metsän jatkuva kasvatus sallitaan
- vastuu onnistumisesta siirtyy metsänomistajalle
Uusi metsälaki sallii metsän erirakenteiskas-
vatuksen, mutta millaisena ja miten säädelty-
nä? Vastaus on periaatteessa yksinkertainen:
melkein millaisena tahansa, ja vähin sää-
döksin. Valtio ei halua määritellä eikä valvoa
yksityiskohtaisesti missä ja miten erirakentei-
sena kasvatusta sovelletaan.
Eri-ikäismetsä hakataan harvaksi uudistumisen ja kannattavuuden takia.
Metsäyrittäjä 2 2013 9
Tasaikäiskasvatuksen hakkuille ja metsänuudistamiselle on
uudessakin laissa tarkat säädökset. Tasaikäiskasvatushan
on selväpiirteistä ja säädösten määräämät tunnukset ovat
helposti mitattavia ja valvottavia. Monimuotoisemmalle erirakenteis-
kasvatukselle ei sellaisia voida antaa. Tunnukset olisivatkin lähinnä
mielikuvituksen tuotetta, kun kokemusta ja tietoa on vähän. Sellaista
valtio ei halua ottaa vastuulleen, vaan aikoo antaa erirakenteiskas-
vattajalle aika vapaat kädet. Erirakenteiskasvatuksen uskotaan jäävän
harvinaiseksi poikkeukseksi, eikä sen vapauttamisen siis uskota vaa-
rantavan puuntuotannon korkeaa tasoa.
Erirakenteinen metsä on hakattava tarpeeksi harvaksi
Metsälakiesityksessä on oikeastaan vain yksi olennaisen tärkeä
säädös erirakenteiskasvatusta varten. Erirakenteismetsän hakkuussa
on jätettävä kasvamaan riittävä määrä hyväkuntoista ja hyvälaatuista
puuta. Muuten saa hakata vapaasti. Tämä lakiraja on esimerkiksi Etelä-
Suomen tuoreilla kankailla todennäköisesti pohjapinta-alana noin 10
neliötä hehtaarille (m2/ha) ja tilavuutena noin 80-100 kuutiota heh-
taarille (m3/ha). Raja on alempi karummilla kasvupaikoilla ja Pohjois-
Suomessa. Se on paljon matalampi kuin vastaavassa tasaikäismetsän
harvennuksessa. Tutkimuksista ja kokemuksesta tiedetään, että eri-
ikäismetsä onkin hakattava harvaksi, jotta alikasvokset menestyisivät
ja puuntuotos olisi kestävää ja kannattavaa. Jos kohteen valinnassa ja
hakkuussa onnistutaan muodostamaan hyväkuntoinen metsä, kasvu-
tappioiden ja tuhojen riski on pieni. Päinvastaisessa tapauksessa se on
tietysti suuri. Tähän kiinnitettäneen erityistä huomiota lainvalvonnas-
sa ja neuvonnassa.
Jos lakirajaa noudatetaan, metsän uudistumista tai eri-ikäisraken-
netta ei edellytetä eikä valvota. Ne jäävät metsänomistajan omaksi
huoleksi. Puita voidaan aina hakata uudelleen, mutta jos uudistumi-
nen ei toimi eikä alikasvosta ole, hyvät puut loppuvat joskus ja metsä
ränsistyy.
Voi käydä kalliiksikin
Jos puuston määrä ja laatu eivät täytä säädösten vaatimuksia,
hakkuu katsotaankin uudistushakkuuksi. Siitä seuraa vaatimus tiheän,
tasaisen ja hyväkuntoisen taimikon aikaan saamiseksi määräajassa.
Silloin on käytännössä pakko tehdä avohakkuu ja metsänviljely. Sitä
tilannetta kannattaa välttää: se on kaikkein kalleinta ja hankalinta
metsänhoitoa.
Pienaukkohakkuu on mahdollista
Eri-ikäiskasvatuksessa saa yksin puin poimimisen lisäksi tehdä
pieniä aukkoja (korkeintaan 0,3 ha). Niitä saa tehdä vapaasti muuten,
mutta metsikön tiheyden pitää täyttää lakiraja pienaukkojen ja pys-
tyyn jäävän välimetsän keskiarvona. Lakiesityksessä on tässä kohdassa
kyllä aikamoinen porsaanreikä, joka sallii metsän hakkaamisen erittäin
harvaksi ja repaleiseksi. Kun aukot ovat taimettuneet säädösten
mukaisesti (riittävä tiheys ja tasaisuus, 40 cm pituus), niiden pinta-
alan saa laskea pois tiheysmittauksessa. Aukkojen välimetsän saa siis
harventaa lakirajaan, aukkoja ei oteta huomioon mitenkään.
������������������������������������������
����������������
10 Metsäyrittäjä 2 2013
TEKSTI JA KUVAT:
MIKKO NURMIMetsävara-asiantuntija,
Metsätalouden
kehittämiskeskus Tapio
Metsäpalveluyrittäjän nykyaikainen työkalu metsäsuunnitteluun ja
metsävarojen hallintaan
– TAPIO ForestKITTapio ja Bitcomp Oy ovat tuoneet kesällä 2013 mark-
kinoille kokonaan uuden metsäsuunnitteluun ja metsä-
varojen hallintaan tarkoitetun metsätietojärjestelmän,
joka sai nimekseen TAPIO ForestKIT. Uusi järjestelmä
soveltuu metsäyrittäjille, jotka tarjoavat metsällisiä pal-
veluja, kuten metsäsuunnittelua, metsänhoitopalveluja,
puukauppapalveluja sekä metsäkiinteistön arvonmää-
rityksiä. Sovelluksen etuina ovat muun muassa verkko-
pohjaisuus ja modernit tiedonsiirtomahdollisuudet.
Metsäyrittäjä 2 2013 11
TAPIO ForestKIT on ensimmäi-
nen kokonaan Internet -ver-
kossa toimiva yksityismetsien
suunnitteluun ja hallintaan tarkoitettu
järjestelmä Suomessa. Käyttäjän kan-
nalta verkkopohjainen järjestelmä on
huoleton käyttää ja ylläpitää. Omalle
työasemalle ei tarvitse tehdä mitään
asennuksia, sillä käyttöön riittää Internet
-selain. ForestKIT ylläpito huolehtii järjes-
telmän päivityksistä ja tietojen varmuus-
kopioinnista, jolloin työläät asennukset
jäävät kokonaan pois. Yrittäjä voi tällöin
keskittyä tehokkaaseen työskentelyyn ja
asiakkaiden palveluun.
Tiedonsiirrot ForestKIT -järjestelmän
ja muiden metsätietojärjestelmien välillä
tapahtuvat metsätietostandardin mukai-
sissa tiedostoissa. Näin ollen ForestKIT
on yhteensopiva muun muassa Suomen
metsäkeskuksen, metsäteollisuusyritys-
ten ja metsänhoitoyhdistysten tietojär-
jestelmien kanssa. Sujuvat tiedonsiirrot
mahdollistavat metsäpalvelujen tarjoa-
misen laajalle asiakaskunnalle. Tiedon-
siirrot vanhemmista metsätietojärjes-
telmistä, kuten Tforestista ovat myös
mahdollisia ForestKIT sovellukseen.
Taustakartat, ilmakuvat ja
kiinteistörajat koko Suomesta
TAPIO ForestKIT -järjestelmään on
toteutettu modernit WMS ja WFS -raja-
pinnat taustakartta-aineistojen käyttöön.
Tällä hetkellä järjestelmässä on käytettä-
vissä Maanmittauslaitoksen peruskart-
ta-aineistot, ilmakuvat ja kiinteistörajat
koko Suomesta.
Myös Suomen ympäristökeskuksen
tarjoamat luontotiedot, kuten luonnon-
suojelu- ja natura-alueet ovat käytettä-
vissä järjestelmän kautta. Maanmitta-
uslaitoksen laserkeilausaineistosta on
lisäksi laadittu erittäin havainnollinen
puuston pituusmalli ja maanpinnan
muotoja kuvaava vinovalovarjoste.
Nämä aineistot avaavat yrittäjälle uusia
mahdollisuuksia ja ne ovat saatavissa
tällä hetkellä noin puolen Etelä-Suomen
alueelta. Aineisto täydentyy sitä mukaa
kun Maanmittauslaitoksen laserkeilaus-
aineistoa tulee saataville.
Helposti laajennettava sovellus
jo laajassa käytössä
TAPIO ForestKIT -järjestelmän perus-
osaan kuuluvat muun muassa metsik-
kökuvioiden hallinnan ja suunnittelun
työkalut, metsävaratiedon ajantasais-
tuslaskennat, metsäsuunnitelmatulos-
teet ja teemakartat sekä leimikoiden
suunnittelun työkalut. Suunnitelman
pohjalta laaditusta leimikosta voi
napin painalluksella lähettää sähköisen
metsänkäyttöilmoituksen. Lisäosina
ovat saatavissa muun muassa summa-
arvomenetelmään perustuva tila-arvio,
ForestKIT Field -maastosuunnittelusovel-
lus, simulointiin ja optimointiin perus-
tuvat metsäsuunnittelulaskennat sekä
metsätöiden hallinnan ja työnohjauksen
työkaluja. Myöhemmin mahdollisesti to-
teutettavia lisäosia ovat erilaiset verkko-
metsäsuunnitelmat ja mobiilisovellukset
metsäsuunnitelmatietojen katseluun
maastossa.
ForestKIT on ollut metsäpalveluyrittä-
jien käytössä toukokuusta lähtien. Kesän
käyttökokemukset ovat olleet lupaavia ja
erityisesti sovelluksen helppokäyttöisyys
on saanut kiitoksia. Selkeäksi eduksi on
todettu myös automaattisesti mukana
tulevat kattavat taustakartta-aineistot
ja kiinteistörajat. Metsäpalveluyrittäjän
näkökulmasta töitä on helppo tehdä
laajemmilla alueilla kun tausta-aineistoja
ei tarvitse ostaa ja erikseen asentaa tie-
tojärjestelmään. Tulevan syksyn aikana
ForestKIT -sovelluksen toiminnallisuuk-
sia viimeistellään ja järjestelmä tuodaan
laajemman käyttäjäjoukon ulottuville.
Viimeisimmät ForestKIT -kuulumiset
voi lukea osoitteesta: http://www.tapio.
fi/tapioforestkit
Järjestelmän
perusosaan kuulu-
vat muun muassa
metsikkökuvioiden
hallinnan ja suun-
nittelun työkalut,
metsävaratiedon
ajantasaistuslas-
kennat, metsäsuun-
nitelmatulosteet ja
teemakartat sekä
leimikoiden suun-
nittelun työkalut.
12 Metsäyrittäjä 2 2013
Yrittäjäesittely Yrittäjäesittely Yrittäjäesittely Yrittäjäesittely Yrittäjäesittely Yrittäjäesittely
Mikko ja Matti Pohjola ryhtyivät keväällä
rakentamaan Metsätie.fi-palvelua.
Tavoitteena on koota ammattilaiset yhteen
ja tarjota metsänomistajille
helppokäyttöinen työkalu luotettavien
metsäyrittäjien tavoittamiseksi.
Uudella otteella ”Tie metsäalan yrittäjiksi kulki omien taimikoiden ääreltä.”
TEKSTI:
SANNA KEKKIKUVA:
SAMI KARPPINEN
Metsäyrittäjä 2 2013 13
Taimikonhoito? Kuka tekisi
sen meille? Kuka olisi pätevä?
Mistä saisimme suosituksia?
Näin pohtivat Mikko ja Matti Pohjola
perheensä kesämökillä Hankasalmella
muutama vuosi sitten.
Päivä oli vietetty metsässä. Illalla
saunan jälkeen veljekset miettivät, miksi
metsäpalveluiden tarjoajia oli niin vaikea
löytää.
- Ajattelimme, miksi yrittäjiä ei löydä
kuin puhelinluettelosta tai Googlesta.
Oivalsimme, että palvelumahdollisuuksia
jää käyttämättä, kun yrittäjät ja asiakkaat
eivät kohtaa, Mikko Pohjola sanoo.
Pohjolat miettivät pitkälle yöhön,
miten tilannetta voitaisiin muuttaa.
Tässä vaiheessa he eivät vielä aa-
vistaneet, että mökkiterassilla käydystä
pohdinnasta alkaisi itää idea, josta tulisi
heille intohimo.
Nyt Helsingin keskustassa sijaitsevas-
sa pienessä toimistossa istuvat Metsätie.
fi -palvelun kehittäjät. Työtä tehdään
kahden osakkaan ja sovelluskehittäjän
kanssa.
- Koimme, että Metsään.fi ja Puu-
markkinat.fi -palveluiden rinnalle
mahtuu vielä yksi tulokas, joka täyden-
tää sähköistä palveluntarjontaa, Mikko
selittää.
Palvelun idea on sama mistä mökki-
terasilla uumoiltiin.
Metsätie.fi tarjoaa mahdollisuuden
metsänhoidon, puukaupan ja neuvon-
nan kilpailuttamiseen.
- Olemme koonneet palveluiden tar-
joajat yhteen ja tehneet sen riippumatta
esimerkiksi metsäsuunnitelman tuotta-
jasta tai muusta tahosta.
- Toivomme, että metsänomistajat
löytävät näin ammattilaisia ja tavoitta-
vat heidät ilman välikäsiä, Matti Pohjola
toteaa.
Esimerkiksi veljekset ottavat mök-
kitonttinsa naapurin. Maatilan isännän,
jolla on välineet, taito ja halu tehdä
pienimuotoista ja osa-aikaista metsän-
hoitopalvelua.
- Me tunnemme hänet, mutta kaik-
kien pitäisi pystyä yhtä helposti löytä-
mään hänen kaltaisiaan ammattilaisia,
Matti miettii.
- Haluamme tarjota vaihtoehtoja
suurille firmoille, Pohjolat jatkavat.
He kertovat huomanneensa, että
usein varsinkin tuoreet metsänomistajat
lähtevät yhden ison yrityksen matkaan.
- Tämä on ymmärrettävää, sillä tietoa
vaihtoehdoista ei juuri ole. Haluam-
me laajentaa tarjontaa. Painottaa, että
kokonaisuuden voi luoda myös usean
pienemmän toimijan kautta, Matti avaa.
Metsätie.fi tulee mahdollistamaan
myös metsänomistajien yhteistyön yh-
teistilausten ja -kilpailutusten muodossa.
- Kaikki hyötyvät. Yrittäjä saa suurem-
man työn ja omistajat paremmin tuotta-
van metsäomaisuuden, Mikko selittää.
Palveluun on kehitteillä myös toi-
minto, jossa käyttäjät arvioivat tehtyä
työtä. Samaan tapaan kuin internetistä
löytyvillä ravintolasivuilla.
- Olennainen osa on, että yrittäjät
pystyvät osoittamaan laatunsa. Näyttä-
mään, että he osaavat.
Metsänomistajille palvelu on mak-
suton. Yrittäjät maksavat toteutuneista
toimeksiannoista Metsätie.fi-palvelulle
palkkion.
- Haluamme tehdä käyttöönoton
helpoksi kaikille. Rekisteröityminen on
riskitöntä.
Metsätie.fi on saanut reilussa kah-
dessa kuukaudessa noin 150 rekiste-
röitynyttä käyttäjää. Palvelun koeversio
avataan rekisteröityneille lokakuussa.
- Odotamme innolla palautetta ja
näkemyksiä suunnasta, johon tuotet-
tamme pitäisi kehittää.
Tähän mennessä Pohjolat ovat saa-
neet kiitosta, että asioita tehdään uudel-
la tavalla. Veljekset miettivät, että ehkä
metsäala alkaa olla omistajamuutoksien
myötä valmis uudenlaisiin tapoihin
toimia ja ajatella.
Pohjolat toivovat, että Metsätie.fi olisi
vaikuttamassa myös puhetapaan, jolla
metsäalasta usein keskustellaan.
Hankalaa, ei toimi, vanhojen partojen
hommaa. Veljekset korostavat, että näin
ei tarvitse olla.
Metsäasiat voivat olla myös iloisia.
- Haluamme tehdä metsänhoito- ja
puukauppamarkkinat läpinäkyvämmiksi
ja lähestyttävimmiksi. Viestimme on, että
meillä on työkaluja. Tehdään yhdessä
vielä parempaa jälkeä.
Pohjolat uskovat, että on etu, että he
tulevat alalle ulkopuolelta.
- Asioita katsoo eri tavalla, kun ei ole
tavanomaista koulutusta tai verkostoja.
Metsäyrittäjien arki oli heille vielä
reilu vuosi sitten vierasta.
- Nyt METO–Metsäalan Yrittäjät
tuntuu jo luontevalta yhteisöltä ja oli
helppo päätös liittyä mukaan!
Palvelu löytyy osoitteesta
www.metsatie.fi
Metsätie.fi on mukana
Metsämessuilla marraskuussa.
”Kaikki hyötyvät. Yrittäjä saa suu-remman työn ja omistajat parem-min tuottavan metsäomaisuuden”
14 Metsäyrittäjä 2 2013
Nostan hattua yrittä-
jille – yrittäjyys vaatii
persoonan, jolla on
tahtoa tehdä, toimia
ja tavoitella unelmi-
aan. Väitän tunte-
vani yrittäjän sielun
maisemaa – kotonani
asuu yksi ja varsin
yritteliässellainen.
Lisää leivän päälle?Metsäala Suomessa on tehokas:
meillä on harvennusta, avo-
hakkuuta, metsäsuunnittelua, metsäneu-
vontaa... Ja tämä tehokkuus on metsä-
taloutemme menestystarinan takana.
Mutta olisiko metsissämme tuotteistet-
tavaa, jota emme ole vielä hyödyntäneet,
ja olisiko puuntuotannon ohella yrittäjäl-
le lisätuloja tiedossa?
Uusia tulonlähteitä?
Suomen syrjäinen sijainti keskeisestä
Euroopasta tekee sen, että asiat saa-
puvat meille jälkijunassa. Ja kielimuuri
edelleen edesauttaa asiaa. Onkin hyvä
aktiivisesti tutkiskella metsäalaa muissa
Euroopan maissa – mitä kaikkea siellä on
tuotteistettu?
Erilaista meillä ovat mm. jokamiehen
oikeudet. Opetus- ja kulttuuriministe-
riön (OKM) työryhmässä 27. syyskuuta
tein tekstiehdotuksen Metsäpoliitti-
seen ohjelmaan mm. että ” ...puretaan
aktiivisesti rakenteita, jotka rajoittavat
metsien käyttöä ja metsänomistajan
mahdollisuuksia saada taloudellista
tuottoa omistuksestaan esimerkiksi
kaavoitukseen, suojelualueverkostoon ja
jokamiehenoikeuksiin liittyen”. Jos osa
jokamiehen oikeuksista saisi hintalapun,
tietäisi se yrittäjille lisää töitä.
Riistaa leivän päälle?
Yksi uusi mahdollisuus on riista. Siitä
saadaan merkittäviä tuloja niin Keski-
Euroopassa, kuin naapurimaassamme
Ruotsissakin. Kannattaa seurata lähi-
kaupan lihatiskiä ”riistaviikkojen aikaan”.
Omassa lähikaupassani myytiin vuosi
sitten argentiinalaista jänistä, skotlanti-
laista kyyhkyä ja.... ruotsalaista hirveä!
Puun ohella metsissä kasvaa riista.
Sen kiertoaika on nopeampi kuin met-
sänkasvatuksen: satoa voidaan korjata
joka vuosi - ja hyvin hoidettuna - run-
TEKSTI JA KUVAT.
TIINA EKLUND
yhteyspäällikkö
METO –
Metsäalan Asiantuntijat ry
Tarhaa rakenta-
massa.
Kuusipeuroja tarhassa.
Metsäyrittäjä 2 2013 15
saasti. Ja onhan riistalihan hinta sekä
arvostus aivan omaa luokkaansa.
Riistataloudesta elinkeinona pidettiin
seminaari Antti Herlinin maatilalla 15.
elokuuta. Olin yksi seminaarin järjestäjis-
tä. Läsnä oli suuria maanomistajia, ketkä
kannattivat ajatusta, että riistaa lisättäi-
siin ja siitä saataisiin puuntuotannon
ohella tuloja. Itse asiassa moni kartano
kasvattaa jo aktiivisesti riistakantojaan
ja saa jahdeista sekä lihasta mukavan
lisätulon. Ja osa suurtilallisista on kysellyt
”riistapainotteisten metsätaloussuunni-
telmien” perään, joten monipuolistuva
metsien käyttö tuo mukanaan myös
uudenlaista kysyntää.
Metsistämme on moneksi
Tiesitkö, että italialaiset rakastavat
räkättirastasjahtia ja syödä kyseisen
linnun rintafileitä? Tai että Italiassa sie-
nien keräys on rajoitettua toimintaa – ei
jokapäiväistä jokamiehen huvia.
Meillä on Suomessa upeat metsä-
varat ja uskon vakaasti, että tulevaisuu-
dessa yhä suurempi joukko yrittäjiä saa
leipänsä metsistämme. Ja leivän päälle
herkkuja sienistä, marjoista, riistasta... ja
ties mistä.
Pääjohtaja Antti Herlin luennoimassa hänen tilallaan viime elokuussa järjes-tetyssä seminaarissa.
Tom Kalima, freelancer-toimittaja, kouluttaja ja yrittäjä, pitää metsäalan viestintää nihkeänä. Metsäalan toimijat vaikeroivat, miksi heidän jut-tujaan ei julkaista. Kalima heittää pallon takaisin; miksi pitäisi? –Ensimmäisenä tulee miettiä, kenelle halutaan kertoa ja mitä. Hän vetää parhaillaan markkinointiviestinnän kurssia metsätalouden ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoille Mik-kelissä. Opiskelijat työskentelevät metsäalalla eri asiantuntijatehtävissä.
Hyvä uutinen ei rönsyile
– Poista turhat adjektiivit ja korvaa ne verbeillä, ohjeistaa Kalima. Uutisteksti voi
olla värikästä ilman rönsyjäkin. Runsaasti käytettyinä laatusanat syövät uskotta-
vuutta. Suomen kielessä on paljon verbejä, käytä niitä. Kirjoittaessasi pohdi, miten
saat lukijan kiinnostumaan juuri sinun tekstistäsi. Mikä saa lukijan samaistumaan
asiaan? Metsäalalla ollaan sisäänpäin lämpeneviä tiedottamisen suhteen. Kerro-
taan ulos itselle tärkeistä asioista unohtaen, mistä oma kohderyhmä on kiinnos-
tunut. Muista, että kohderyhmä päättää, meneekö viestisi perille. – Mieti, kenelle
haluat kertoa ja mitä, sanoo toistamiseen Tom Kalima.
Metsäalan ongelmana on nihkeä viestintä
Kirjoittaessasi pohdi, mikä kiinnostaa lukijoita. Liikuntapaikkamestari Reijo Laiho ja liikuntapäällikkö Anu Koistinen ovat kertomassa metsäisessä haastattelussa Tom Kalimalle Hyvinkään puisto- ja metsäalueiden käytöstä liikuntaan.
TEKSTI: HANNELE KARHU, KUVA: TOM KALIMA
16 Metsäyrittäjä 2 2013
Moottorisahojen uusi aikakausiSTIHL on kehittänyt täyselek-tronisen moottorinohjausjärjes-telmän (M-Tronic), joka säätää optimaalisen sytytyshetken ja polttoaineseoksen jokaisen käynnistysolosuhteen mukaan!
M-Tronic varmistaa sahasi optimaalisen moottorintehon,
tasaisen maksimikierrosluvun ja erittäin hyvän kiihtyvyyden koko sauhauksen ajan. Ruuvimeisse-lillä tehdyt kaasuttimen säädöt ovat siis historiaa.
Tankkaa, käynnistä ja sahaa - kaikesta muusta M-Tronic huolehtii puolestasi. Moottorisahat alk. 199 € Raivaussahat alk. 469 €
myynti-palvelu-huolto:www.moottorisaha.fi
Metsayrittaja_2013_syksy.indd 1 10/7/2013 2:01:37 PM
Metsäyrittäjä 2 2013 17
Tässä maassa osataan ja halutaan hoitaa metsiä. Sillä tavoin kasvaa puuta, jolle löytyy ottajia ympäri
maailman. Puukauppojen yhteydessä kerätään vapaa-ehtoinen menekinedistämismaksu, jolla Metsäsäätiö
tekee suomalaista metsäelinkeinoa tunnetuksi ja edistää puun käyttöä. Menekinedistämismaksu on 0,2 %
puukaupan arvosta. Keskivertopuukaupassa se on tukkipuun verran rahaa. Kun metsänomistaja päättää
maksaa, osallistuu ostava yhtiö samalla summalla.
metsasaatio.fi
MS_Maine2_104x297_2013.indd 1 10/7/13 8:08 AM
• PEFC-sertifiointi, maksuton jäsenille• Alueelliset kehittämishankkeet• Kotisivut www.meto-ry.fi - lomakepalvelu, mm. työsopimus-, kustannuslaskenta- ja perhevapaalomakkeet• www.metsätoimistot.fi - yritysluettelo• Tilastopalvelut - Toteutuneet hintatilastot - Palkkatilastot• Työehtosopimukset ja neuvonta.• Messumarkkinointi - pääkaupunkiseudun tapahtumat (kuten Metsäliitto, StoraEnso ja Metsämessut)• Koulutustilaisuudet ja retkeilyt - osittain omalla kustannuksella• Turvavaruste- ja atk-edut MEVE- yhteistyön kautta• Vakuutusedut - IF: vapaa-ajan tapaturmavakuutus, matkustajavakuutus, oikeusturva- ja vastuuvakuutus -> korvaustapauksissa yhteys aina ensin Metoon• Oikeudellinen puhelinneuvonta Yrittäjäasioissa: Meton toimisto/Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy (erikseen sovittaessa) Siviiliasioissa: Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy, puh. (keskus) 010 684 1300• Metsäyrittäjä –lehti• Metsätalous –lehti ja Metsäasiantuntija -jäsenliite - 7 kertaa vuodessa• Kalenteri• Jäsentiedotteet• Teboil, polttoainealennus• Meton lomamajat
- Pomoselkä ja Teräväpää Saariselällä
METO – Metsäalan Yrittäjien jäsenedut METOssa
Lisää etuja: www.meto-ry.fi
18 Metsäyrittäjä 2 2013
Metsätoimistot.fi –kotisivut uudistetaan. Sivut suunna-
taan metsäalan yrittäjille ja samalla yrittäjien tarjoamia
palveluja markkinoidaan metsänomistajille. Tavoittee-na on, että samasta paikasta
löytyy kattava läpileikkaus kaikista Suomen metsäpal-veluyrittäjistä yhteystietoi-
neen. Uudistuksen myötä metsänomistaja voi vaivatto-masti löytää juuri hänen tar-peitaan palvelevan toimijan. Hakukoneen avulla asiakas
näkee heti, missä ja mikä on lähin palveluntarjoaja. Uu-distus tulee helpottamaan
eri tahojen kohtaamista, koska aikaa ei kulu liikaa
tietojen hakemiseen.
Intranetistä tärkeitä
tietoja yrittäjille
Kotisivuille rakennetaan yrittäjille oma
tietopankki, mistä löytyy lomake- ja
sopimuspohjia, linkkejä ajantasaiseen
lainsäädäntöön sekä metsäyrittämisen
kannalta merkittävimmät työehtosopi-
mukset. Vaikka yrittäjät ovat valveutunei-
ta, voi sopimuksista jäädä pois oleellisia
asioita. Intranetin lomakepohjissa asiat
ovat jo kertaalleen mietitty. Jokainen toi-
mija voi kuitenkin harkintansa mukaan
muokata lomakkeita. Lisäksi yrittäjille on
jo neuvoteltu metsurivarustesopimus.
Muita rahanarvoisia etuja on tulossa li-
sää myöhemmin. Yrittäjäsisältö avautuu
rekisteröityneille käyttäjille kirjautumi-
sen kautta.
Markkinointiponnistelut mielle-
tään tuottamattomaksi työksi
Yrittäjien päätehtävä on tuottaa palve-
luja ja johtaa yritystä. Usein markkinoin-
tiponnistelut luokitellaan toissijaisiin,
tuottamattomiin töihin. Asenne kuiten-
kin on muuttumassa. Yrityksen pitää olla
esillä, jotta asiakkaat löytävät yksityiset
metsäpalveluyrittäjät. Vanhakantainen
ajattelu, että mainostetaan lehdissä vain
hiljaisina aikoina, ei ole enää tätä päivää.
Yhteiset metsäpalveluyrittäjien kotisivut
mahdollistavat tasaisen näkyvyyden.
Facebook ei korvaa
perinteistä viestintää
Kaikkien yritysten tulisi olla netissä.
Tähän vedoten monella on omat kotisi-
vut ja facebook. Pelkkä olemassaolo ei
kuitenkaan riitä, vaan sivuista pitää myös
huolehtia määrätietoisesti, tavoitteelli-
sesti ja säännöllisesti. Asiakkaita karkot-
tavat vanhentuneet tiedot. Kotisivut väl-
jähtyvät, ellei niitä päivitetä viikoittain.
Moni asiakas poistuukin välittömästi
sivulta tarkastettuaan päivitysajankoh-
dan. Yrittäjät luottavat liikaa facebookin
tykkääjiin unohtaen muun näkyvyyden.
Facebook ei poista laaja-alaisemman
viestinnän merkitystä. Mitä enemmän
on kanavia, sitä enemmän kilpaillaan
näkyvyydestä. Kaikki kentällä pelaajat
haluavat huomion itseensä.
Kaikki metsäpalveluyrit-täjät samalle kotisivulle
Metsätoimistot.fi -työryhmään kuuluvat (vas.) Veijo Laukkanen (Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV), Tuomo Turunen (Metsäpalvelu Turunen Oy), Timo Rajajärvi (Moni Metsä Timo Rajajärvi) sekä Heikki Väisänen (Metsäkontio). Kaikki panostavat aktiivisesti metsäpalveluyrittäjyyden kehittämiseen.
TEKSTI JA KUVAT.
HANNELE KARHU
Metsäyrittäjä 2 2013 19
Ajantasainen varauskalenteri ja varaukset suoraan netissä
www.pomoselka.fi
TervetuloaPomoselkään!
Mentoroinnilla vertaistukea
yrittäjille
Metsäpalveluyrittäjiä kokoontui syksyl-
lä Vuokattiin suunnittelemaan sivujen
sisältöä. Kotisivu-uudistusta on ideoitu
Metsäyrittäjien Palveluverkon Meven ja
METO Yrittäjien välillä. Metsätoimistot.fi
kotisivuosoite on ollut käytössä vuosia ja
nyt se otetaan yhteiseksi markkinoinnin
osoitteeksi. Yrittäjille tarjotaan vertaistu-
kea, mahdollisuutta keskustella luotta-
muksellisesti toisen saman alan yrittäjän
kanssa. On asioita, joita ei opeteta kurs-
seilla. Ja vaikka opetettaisiinkin, kohdalle
osuessa tilanne pitää aina työstää itse.
Sivuille kootaan ryhmä yrittäjiä, joihin
voi ottaa yhteyttä.
Kanava sidosryhmäkontakteille
Suurin osa metsätoimistot.fi –sivujen
yrittäjistä kuuluu METO Metsäalan
Yrittäjiin. Metoon kuulumattomuus ei
kuitenkaan ole este mukaan pääsemi-
selle. Sivu-uudistuksesta ja sen yrittäjille
suunnatuista palvelujen käyttöehdoista
tiedotetaan kaikille metsäpalveluyrittä-
jille yli maakuntarajojen. Sivusto tarjoaa
hyvän väylän myös verkostoitumiseen
eri metsäalan toimijoiden kanssa.
Kotisivujen myötä yksityinen metsäpal-
velusektori saa näkyvyyttä, tunnettuus
lisääntyy ja imago vahvistuu. Metsätoi-
mistot.fi -työryhmään kuuluvat Veijo
Laukkanen (Punkaharjun Metsäpalvelu
Oy LKV), Tuomo Turunen (Metsäpalvelu
Turunen Oy), Timo Rajajärvi (Moni Metsä
Timo Rajajärvi) sekä Heikki Väisänen
(Metsäkontio). Kaikki ovat aktiivisia
metolaisia, jotka panostavat metsäpalve-
luyrittäjyyden kehittämiseen. Tuomo Tu-
runen toimii METO Metsäalan Yrittäjien
puheenjohtajana. Mukana työryhmässä
on myös mainostoimiston edustaja, joka
toteuttaa sivut. Metsämiesten Säätiöltä
saatu apuraha mahdollistaa valmistuvien
kotisivujen suunnittelun ja toteutuksen.
Sivut ovat käytössä 1.11.2013 alkaen.
20 Metsäyrittäjä 2 2013
Hankkeet osa metsäkes-
kuksen edistämistoimintaa
Metsäkeskus on vuodesta 1997
suunnitellut ja toteuttanut metsäluon-
non hoitohankkeita Kestävän metsä-
talouden rahoituslain tuella (Kemera).
Luonnonhoitohanke -tyyppejä on laissa
määritelty kuusi eri ryhmää; elinympä-
ristöjen hoito ja kunnostus, elinympä-
ristöjen kartoitus, maiseman kunnostus,
metsätalouden vesiensuojelulliset työt,
ojitusalueiden ennallistaminen ja muut
alueellisesti merkittävät luonnonhoito-
hankkeet, kuten mm. virkistys- ja moni-
käyttöhankkeet.
Metsäkeskuksessa on toteuttettu
kaikkiaan 790 luonnonhoitohanketta,
joista pääosa on vesiensuojeluhankkeita.
METSO –ohjelmaa toteuttavien metsä-
luonnon monimuotoisuutta lisäävien
elinympäristön hoitohankkeiden, sekä
ennallistamishankkeiden määrä on MET-
SO –kaudella lisääntymässä.
Laaja yhteistyö on paran-
tanut metsäluonnon
hoidon vaikuttavuutta
Laaja yhteistyö on osaltaan paranta-
nut luonnonhoitohankkeiden vaikutta-
vuutta ja hyväksyttävyyttä. Luonnonhoi-
tohankkeet suunnitellaan ja toteutetaan
aina yhteistyössä metsänomistajan
kanssa ja työt tehdään metsänomistajan
suostumuksella.
Hankkeissa on metsänomistajien ja
metsäammattilaisten lisäksi olleet aktii-
visesti mukana mm. kunnat, ELY-keskus,
vesiensuojeluyhdistykset, sekä monet
muut tahot kuten esimerkiksi kyläyhdis-
tykset. Metsänomistajien, metsäorga-
nisaatioiden ja paikallisten yhdistysten
yhteistyölle onkin muodostunut hank-
keiden aikana uudenlaisia alueellisia
toimintamalleja.
Hankkeiden toimintamalli
muutoksessa
Osana metsäkeskuksen organisaa-
tiomuutosta on uudistettu myös Ke-
mera-rahoitteisten luonnonhoitohank-
keiden toimintamalli. Nykyään Suomen
metsäkeskuksen Julkiset palvelut –yksik-
kö käynnistää, suunnittelee ja rahoittaa
hankkeita, mutta luonnonhoitohankkei-
den toteuttajat valitaan hankehakume-
nettelyllä. Hankehakuun voivat osallistua
metsä- ja luonnonhoitopalveluita liike-
toimintana tarjoavat toimijat, yritykset
ja yhdistykset. Hankehaut julkaistaan
metsäkeskuksen verkkopalvelussa www.
metsakeskus.fi
Luonnonhoitohankkeiden hakume-
nettely pohjautuu Suomen metsäkes-
kuksen tekemään alueelliseen suunnit-
teluun, jossa maantieteellisesti rajatulta
alueelta kerätään tieto luonnonhoidon
edistämisen kohteista ja hankitaan
maanomistajien suostumukset toteu-
tukseen. Hankehakuja ohjataan jatkossa
alueellisilla luonnonhoidon toteutusoh-
jelmilla, joissa priorisoidaan luonnonhoi-
tohankkeina toteutettavat työt. Suomen
metsäkeskuksen julkinen palvelu vastaa
ohjelmien laadinnasta, toteutuksesta ja
seurannasta. Ohjelman laadinta yhdiste-
tään alueelliseen metsäohjelma -työhön.
Uusia toteuttajia luonnon-
hoitohankkeisiin
Uudet käytännöt ja uusien toimijoi-
den saaminen mukaan luonnonhoidon
toimintakenttään luo merkittävän koulu-
tustarpeen, johon vuonna 2013 pyritään
vastaamaan toteuttamalla syksyllä viisi
koulutustilaisuutta eri puolilla maata.
Koulutukset on suunnattu luonnonhoito
-hankkeiden toteutuksesta kiinnostu-
neille metsän- ja luonnonhoitopalvelui-
Metsäpalveluntuottajia haetaan luonnonhoitohankkeiden
uuden toimintamallin toteuttajiksi
TEKSTI .
MATTI SEPPÄLÄJohtava luonnonhoidon
asiantuntija
Suomen metsäkeskus,
Julkiset palvelut
Kirvespuron kosteikko, Kuortane. Paahderinteen hoitoa, Katikka. Rämeen ennallistaminen.
Metsäyrittäjä 2 2013 21
den tarjoajille. Tilaisuuksissa on pereh-
dytty hankehakemusten valmisteluun,
hankkeen läpivientiin sekä yleisimpiin
elinympäristöjen hoito-, kunnostus- ja
ennallistamistöihin sekä vesiensuojelu
-hanketöihin. Koulutuksiin on osallis-
tunut 145 luonnonhoitohankkeista
kiinnostunutta eri tahoja edustavaa
henkilöä.
Koulutukset on järjestetty osana
METSO luonnonhoito –hanketta, joka
on maa- ja metsä-talousministeriön
rahoituksella toimiva valtakunnallinen
kehittämishanke. Sen tavoitteena on
kehittää ja laajentaa talousmetsien
luonnonhoidon keinovalikoiman käyttöä
metsien monimuotoisuuden turvaami-
seksi. Luonnonhoidon mahdollisuuksista
viestitään metsän-omistajille ja METSO-
ohjelmaa toteuttavien organisaatioiden
henkilöille. Hanketta toteuttavat Metsä-
talouden kehittämiskeskus Tapio ja Suo-
men metsäkeskuksen Julkiset palvelut
yhteistyössä metsä- ja ympäristöalan
organisaatioiden kanssa.
Parhaat käytännöt perustaksi
luonnonhoitotöiden toteutukseen
Luonnonhoitohankkeiden toteutta-
jien käyttöön on myös tuotettu materi-
aalipaketti, joka pitää sisällään hankkeen
toteutukseen liittyvät lomakepohjat sekä
hanketöiden ohjeistuksen. Hankkeessa
kehitetään asiantuntijoiden yhteistä
käsitystä siitä, mitä ovat tärkeimmät
luonnonhoitohankkeissa tehtävät työt ja
parhaat käytännöt vaihtelevissa hoito-
kohteissa. Tavoitteena on, että hankkei-
den toteutukseen omaksutaan ekolo-
gisesti vaikuttava, kustannustehokas
ja laadukas toiminta. Materiaalipaketin
pohjalta vuoden lopulla käynnistetään
yksityismetsiin soveltuvan elinympä-
ristön hoidon ja kunnostuksen oppaan
valmistelu. Materiaalipaketti julkaistaan
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion
ylläpitämässä www.metsavastaa.net
verkkopalvelussa.
Luonnonhoitohankkeilla on kysyntää,
sillä vesipuitedirektiivi, Metso-toiminta-
ohjelma, metsänomistajakunnan muutos
sekä yleinen maaseudun kehittäminen
lisäävät laadukkaiden hankkeiden tar-
vetta. Hankkeiden toteutus sekä rahoitus
on toisaalta muutoksessa, mikä saattaa
hidastaa hanketoimintaa lähivuosina.
Luonnonhoitokoulutus, Rantasalmi.
Johan Grönros, 0500 569 566Jarko Leskinen, 050 530 6321
Jalostettua siementä käyttämällä• saat jopa 18 % paremman tuoton• taimikon arvo tuplantuu• kasvua lisää 1,2 m3/ha vuodessa (*
Kumman kuusikon valitset?
Kysy lisää!
www.nordicforestplants.fi
(* Tulokset perustuvat laajamittaisiin, vuonna 1960 perustetuilla kenttäkoealoilla aloitettuihin seurantamittauksiin. Tiivis seuranta- ja kehitystyö jatkuu edelleen.
Jalostettu
Metsikkö
22 Metsäyrittäjä 2 2013
Uusista taimenkantotelineistämme saat lisätietoja jälleenmyyjiltämme!
the original
POTTIPUTKI
1970Finnish design since
Uusista taimenkantotelineistämme saat lisätietoja jälleenmyyjiltämme!
www.agrimarket.fi
Annons 230 x146mm.indd 1 2013-02-11 15:14:58
Lisätietoja: Jukka Humalainen | 0400 - 715 949 | [email protected]
Työvälineitä 25 vuoden kokemuksella
Ideachip on Suomen johtava mobiilien hakkureiden ja murskaimien maahantuoja.Pitkän kokemuksemme ansiosta voimme tarjota aina parasta ratkaisua ammattitaidolla.
TYÖVÄLINEET BIOENERGIAN TUOTANTOON
Ideachip Machine OyJokimäentie 1 | 16320 Pennala
puh. (03) 882 140 | fax (03) 882 1432www.ideachip.com
Metsäyrittäjä 2 2013 23
������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������
��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������
�����������������������
�������������������������������������ELÄKEKASSA VERSO – METSÄALAN OMA ELÄKEKASSA
Eläkekassa Verso on metsäalan yrittäjien ja yritysten oma työeläke-laitos. Se hoitaa asiakkaidensa lakisääteiset työeläkevakuutukset (TyEL ja YEL) ammattitaidolla ja tehokkaasti. Verson toiminta on pitkäjänteis-tä, toiminnan aloittamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 50 vuotta.
Verso palvelee kaikkia metsäalan yrityksiä ja yhdistyksiä. Verson asiakkaiksi ovat tervetulleita metsäpalveluja tarjoavat yritykset ja yrittäjät, koneilla tai ilman.
Verso vakuuttaa asiakkaan toiminnan edullisesti. Esimerkiksi alle 50 henkilöä työllistäviltä yrityksiltä perimämme TyEL-vakuutusmaksut ovat selvästi alle vastaavien vakuutusyhtiömaksujen.
Toinen Verson etu on erinomainen palvelu. Keskittymällä vain metsäsektorin toimijoihin Versoon on kehittynyt valtava tietotaitopää-oma, jonka avulla metsäalalla työskentelevien yritysten toimintatavat ja olosuhteet ovat tarkasti tiedossa. Versossa toiminta on läheistä, inhimillistä ja sillä on kasvot. Versossa puheluihin vastaa aina oikea henkilö. Kaikenlaiset ”paina yksi jos haluat sitä”- tyyppiset ratkaisut ovat kiellettyjä Verson asiakaspalvelussa. Samat henkilöt hoitavat aina samat työt, oli sitten kysymys vakuutusmaksuista, eläkkeen hakemi-sesta tai eläkkeen maksamisesta.
Verso on vakavarainen toimija, joka sijoittaa eläkevarat turvalli-sesti, suuria riskejä välttäen. Verson asiakkaina on jo nyt noin 150 metsäalan toimijaa. Joukkomme kasvaa koko ajan. Liity mukaan!
Lisätietoja saa Eläkekassa Versosta asiakaspalvelupäällikkö Marja Tarvaiselta, puhelin 0400 875 555 ja toimitusjohtaja Pentti Tervolalta, puhelin 0400 505 618. www.elakeverso.fi
Yksilöllistä ja joustavaa palvelua kokeneelta metsäosaajalta
Itä-Suomen metsätoimistot Oy on viiden metsäpalveluyrittäjän yhdessä muodostama yritys. Kaikilla yrittäjillämme on metsä-kokemusta yli 20 vuotta. Toimialuettamme on koko Itä-Suomi.
Ø taimikonhoitotyötØ ennakkoraivauksetØ metsänuudistamisen kokonaispalvelu tai eri työvaiheetØ metsänviljelytaimet Ø taimihuolto ja kuljetuksetØ Hakkuu- ja hoitotöiden suunnittelu ja
merkinnät maastoonØ Hoitotöiden ja hakkuiden valvonta sekä
otantamittaukset Ø Metsäalueiden ja taimikoiden inventointi sekä mittaus
Yhteystiedot:Itä-Suomen metsätoimistot Oy Tj. Markku Räsänen, Kuopiontie 225C 0500-91357483500 [email protected] www.itasuomenmetsatoimistot.fi
24 Metsäyrittäjä 2 2013
Turha aikailu metsässä tietää rahanmenoa.
JämptiTM Kolmen takuun metsänuudistamispakettiVarmista metsän uusi kasvu jo puukaupan yhteydessä.
Katso Stora Enson puunostajien yhteystiedot osoitteesta www.storaensometsa.fi
ALOITUKSELLE
AIKATAULUTAKUU.Metsänuudistamistyöt alkavat vuoden sisällä korjuun päättymisestä. Vuodenkin viive voi tarkoittaa 600 euron menetystä jokaisenhehtaarin tulevaisuuden tuotoista.
KIINTEÄÄN
TAKUUHINTAAN.Jämptin kiinteä pakettihinta pysyy samana, vaikka työt ajoittuisivat parin vuoden päähän.LOPPUTULOKSELLE
LAATUTAKUU.Jämptin laatulupaus on, että metsässä kasvaa hyvän metsänhoidon suositusten mukainen taimimäärä.
TILAA JÄMPTI-METSÄNUUDISTAMISPAKETTI
PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ.Saat työt ja taimet huomattavasti edullisemmin kuin erikseen ostettuna.