Venäjän tuonninkorvausohjelma - Uhka vai mahdollisuus? Team Finland Future Watch report, January 2016

VENÄJÄN TUONNINKORVAUSOHJELMA - UHKA VAI MAHDOLLISUUS?SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KAUPPAKAMARI, TEAM FINLAND FUTURE WATCHTAMMIKUU 2016

Team Finland Future Watch Report, January 20162

Osa 1. Tuonninkorvaus Venäjän näkökulmasta

•Syyt ja taustat

•Julkinen sektori Venäjällä

•Lainsäädäntö ja normit

•Venäjän tuonninkorvauspolitiikan prioriteettialat, tavoitteet, kehitysohjelmat, rahoitus ja tukitoimenpiteet

•Tulokset tähän mennessä, haasteet ja tulevaisuudennäkymät

•Bisnesnäkökulma: venäläisten yritysten haastattelut

Osa 2. Tuonninkorvaus lännen näkökulmasta

•Uhat ja mahdollisuudet suomalaisille yrityksille ja tarkempi katsaus prioriteettialoihin Suomen kannalta

•Miten suomalaiset yritykset ovat varautuneet tuonninkorvaukseen? Barometrin tulosten analysointi

•Bisnesnäkökulma: suomalaisten yritysten haastattelut

•Johtopäätökset ja suositukset

SISÄLLYSLUETTELO


TIIVISTELMÄ

Venäjän tuonninkorvausohjelman keskeinen tavoite on vähentää tuontiriippuvuutta, edistää maan omavaraisuutta ja teollisuuden modernisointia sekä vähentää strategisten toimialojen haavoittuvuutta pakotetilanteessa. Pääministeri Dmitri Medvedevin mukaan kyse ei kuitenkaan ole tuonnin täysimääräisestä korvaamisesta.

Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriö on laatinut 20 toimialakohtaista tuonninkorvausohjelmaa, joissa määritellään tuotantoaloittain ja tuotteittain tavoitteet korvata ulkomaalaiset tuotteet paikallisilla tuotteilla vuoteen 2020 mennessä. Toimialaohjelmien välillä on suuria eroja. Osassa ohjelmissa on vain muutama positio ja tavoitteet laskea tuontiriippuvuutta ovat niissä maltillisia. Toisilla aloilla, kuten esimerkiksi lääketeollisuudessa, televiestintä- ja ICT-alalla sekä siviili-ilmailuteollisuudessa, on pitkä lista korvaavia tuotteita tai teknologiaa sekä kunnianhimoiset ja osittain myös epärealistiset tavoitteet.

Tuonninkorvauspolitiikan instrumentit ovat:

•Venäläisten tuotteiden suosiminen julkisissa hankinnoissa.

•Suorat rajoitukset ulkomaalaisten tuotteiden ostamiselle julkisissa hankinnoissa (esimerkiksi ICT- ja lääketeollisuudessa).

•Valtion takuut, avustukset, korkotuki, teollisuuskehitysrahaston erikoislainat ja muut tuet.


TIIVISTELMÄ

Teollisuuskehitysrahastossa oli varattu Tuonninkorvausprojektien rahoittamiseen vuodelle 2015 varattu vain 20 miljardia RUB (n.250 mln EUR) ja kysyntä on ylittänyt tarjonnan yli 20-kertaisesti. Yritysten haastatteluista kävi ilmi, että tieto tukitoimeenpiteistä on hajanaista ja vain harva on saanut rahoitusta tai muuta tukea ohjelman puitteissa.

Yritykset ovat skeptisiä tuonninkorvausohjelman hyödyistä ja sen onnistumisesta. Niissä koetaan, että kilpailun keinotekoinen rajoittaminen ei edistä venäläisten tuotteiden kilpailukykyä ja johtaa hintojen nousuun.

Valtionyritysten rooli kansantaloudessa on selvästi kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tuonninkorvausohjelma tulee ohjamaan niiden toimintaa erityisesti lähivuosina.

Bisnespiireissä pelätään, että ohjelman vaikutuksesta byrokratia ja sääntely lisääntyy. Yhtenä esimerkkinä tällaisesta sääntelystä pidetään teollisten tuotteiden kotimaisuusasteen määrittelyä. Muita tuonninkorvausohjelman haasteita ovat Venäjän heikot talousnäkymät, vähäinen investointihalukkuus, vaikeasti ennakoitava liiketoimintaympäristö, geopoliittinen tilanne ja ostovoiman heikentyminen.

Tutkimusten mukaan elintarvikepakotteita tukee edelleen yli 70 % venäläisistä kuluttajista. Tuki on vahvaa, vaikka Venäjän keskuspankin mukaan naudanlihan tarjonta on supistunut yli 40 %, tuoreen kalan ja hedelmien tarjonta noin 15 % ja hedelmien hinnat ovat nousseet yli 30 %.


TIIVISTELMÄ

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin syksyllä 2015 teettämän barometrin mukaan vain 18 % kyselyyn vastanneista suomalaisista yrityksistä on ottanut tuonninkorvauspolitiikan huomioon omassa toiminnassaan. Suurin osa yrityksistä oli myös sitä mieltä, että tuonninkorvauspolitiikka ei tule vaikuttamaan heidän toimintaansa.

Suomalaiset yritykset pitävät tuotannon lokalisointia Venäjälle kiinnostavana vaihtoehtona ruplan devalvaation, laskeneiden työvoimakustannusten ja omien tuotteiden paikallistamisen tuomien kilpailuetujen vuoksi.

Haastatellut yritykset näkevät tuonninkorvausohjelmassa selvästi myös uusia bisnesmahdollisuuksia. Tuotannon lokalisointia jarruttavat kuitenkin puutteet teknisissä kompetensseissa Venäjällä, paikallisen toimitusketjun rakentamisen haasteet, laadukkaiden raaka-aineiden saatavuus ja muut tekijät.

Venäjän teollisuuden modernisointi ja tuotannon lokalisointi vaatii tulevaisuudessakin länsimaisen teknologian tuontia Venäjälle, mikä avaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia.

OSA 1. TUONNINKORVAUS VENÄJÄN NÄKÖKULMASTA



TUONNINKORVAUS VENÄJÄN NÄKÖKULMASTA

Ensimmäisessä osassa:

•luodaan yleinen katsaus Venäjän talouteen, tuonninkorvausohjelman sisältöön ja venäläisyritysten tunnelmiin,

•esitellään tuonninkorvausohjelman taustat, Venäjän julkinen sektori, tuonninkorvausohjelman keskeinen lainsäädäntö ja tuonninkorvausohjelmassa mukana olevat toimialat,

•valaistaan case-esimerkein tuonninkorvausohjelman puitteissa toteutettaviksi suunniteltuja hankkeita,

•Esitetään ydinkohdat raporttia varten tehdyistä venäläisyritysten haastatteluista.

TUONNINKORVAUSOHJELMA: POLIITTINEN UTOPIA VAI TUOTANNON MODERNISAATION VETURI?

Tuonninkorvausohjelma tuli esille poliittisissa keskusteluissa vuonna 2014 ja siitä on nopeasti tullut yksi talous- ja tuotantopolitiikan kärkiteemoista. Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriö on laatinut laajan sektorikohtaisen tuonninkorvausohjelman, jonka puitteissa on vuoden sisällä tullut voimaan voimaan uusia asetuksia ja lakeja ohjelman tukemiseksi.Tavoitteena on vähentää Venäjän tuontiriippuvuutta 10-90 % toimialasta riippuen ja luoda edellytykset korkealaatuisten tuotteiden tuotannolle Venäjän markkinoille ja vientiin.



TUONNINKORVAUSOHJELMA: POLIITTINEN UTOPIA VAI TUOTANNON MODERNISAATION VETURI?

Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriö ja viestintäministeriö arvioivat, että tuonninkorvausohjelman toteuttaminen vaatii noin 2,5 biljoonan ruplan investoinnit, joista 600 miljardia ruplaa tulisi valtion budjetista ja 1,9 biljoonaa yksityiseltä sektorilta. Ohjelman toteuttaminen veisi ainakin 5-7 vuotta. Tuonninkorvauspolitiikka tulee lähivuosina ohjaamaan erityisesti valtion julkisia hankintoja ja valtion omistuksessa olevien yritysten toimintaa. Yksityisellä sektorilla ohjelmaa yritetään jalkauttaa mm. vahvan medianäkyvyyden kautta.Onko tuonninkorvausohjelmalla mahdollisuuksia onnistua?





Uskon, että teollisuuden modernisoinnin ja kilpailukykyisen tuotannon lokalisoinnin avulla sekä rakentamalla uusia tehtaita – kansainvälisen kaupan normeja rikkomatta ja rajoituksia ja kieltoja asettamatta – me pystymme vähentämään tuontia useammalla alalla ja palauttamaan markkinaosuuksia kotimaisille valmistajille. Tällaisia aloja ovat mm. ohjelmistot, energia-alan laitteet, tekstiiliteollisuus ja erityisesti elintarviketeollisuus.

—Vladimir Putin, 23.5.2014


Tuonninkorvauspolitiikka on erittäin tärkeä, mutta se ei saa missään nimessä muuttua absurdiksi. Kyse ei ole täysimääräisestä tuonnin korvaamisesta. Pitää korvata prioriteettisegmenteissä sellaisia tuotteita, joita on elintärkeää tuottaa Venäjällä. Meidän pitää fokusoitua teollisuuteen, korkean teknologian tuotteisiin, tuotantohyödykkeiden valmistukseen, nykyaikaiseen teknologiaan, bioteknologiaan, lääke- ja terveysteknologiaan ja tietysti elintarviketeollisuuteen ja maatalouteen.

—Dmitri Medvedev 3.10.2015


JULKINEN SEKTORI VENÄJÄLLÄ



• Julkisen kulutuksen osuus BKT:stä vuonna 2014 oli 19,5 % (ei sisällä valtionyrityksiä)

• Julkinen sektori työllistää 17,7 % työväestöstä• Valtionomisteisten yritysten rooli on selvästi kasvanut viime vuosina• Suurimpien venäläisten yritysten listalla kymmenestä liikevaihdoltaan

suurimmasta yrityksestä seitsemän oli valtion enemmistöomistuksessa vuonna 2014

• Vuonna 2007 niiden osuus 400 suurimman yrityksen yhteenlasketusta liikevaihdosta oli noin 30 % – vuonna 2014 jo yli 40 %

• Ruplissa mitattuna se vastasi lähes kolmannesta maan BKT:stä• Valtionomisteisten yritysten osuus 200 suurimman yrityksen yhteenlasketusta

markkina-arvosta yli puolet oli pankkisektorilla, öljy- ja kaasusektorilla, sähkösektorilla sekä koneenrakennuksessa

Lähde: BOFIT, Expert, OECD



VALTIONOMISTEISET YRITYKSET SUURIMPIEN VENÄLÄISTEN YRITYSTEN LISTALLA (2014)

Liikevaihtomrd. RUB

Markkina-arvomrd. USD

Omistus

1. Gazprom 5 477 55,5 valtio

2. Lukoil 4 718 35,4venäläinen yksityinen

3. Rosneft 3 681 40,9 valtio4. Sberbank 2 167 25,4 valtio5. RZD 1 402 - valtio6. VTB 926 15,5 valtio

7. Surgutneftegaz 891 20,3venäläinen yksityinen



TUONNINKORVAUS: KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA NORMIT



• Venäjän federaation laki 05.04.2013 nro 44-ФЗ julkisista hankinnoista valtion ja kuntien tarpeisiin• "О контрактной системе в сфере закупок товаров, работ, услуг для обеспечения государственных и

муниципальных нужд" (госзакупки)

• Venäjän federaation laki 18.07.2011 nro 223-ФЗ julkisista hankinnoista valtionyrityksiin (valtion omistus yli 50 %) tarpeisiin • Федеральный закон от 18.07.2011 N 223-ФЗ (ред. от 29.06.2015) "О закупках товаров, работ, услуг отдельными

видами юридических лиц" (с изм. и доп., вступ. в силу с 01.11.2015) http://www.consultant.ru/document/cons_doc_LAW_116964/

• Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriön sektorikohtaiset tuonninkorvausohjelman päätökset 31.3.2015 nro 645-663 ja 02.04.2015 nro 762

• Venäjän viestintäministeriön päätökset nro 96 1.4.2015 ohjelmistotuotteiden tuonninkorvaamisesta • (Приказ Минкомсвязи ”Об утверждении плана импортозамещения программного обеспечения”)

http://minsvyaz.ru/ru/documents/4548/

• Hallituksen päätös 17.07.2015 nro 719 ”Ei venäläisiä analogeja omaavan teollisuustuotannon kriteerit” • http://government.ru/media/files/tGtA4PWJh51bG2UGdQGQpbBkd9dSFy0f.pdf



http://www.consultant.ru/document/cons_doc_LAW_116964/


http://government.ru/media/files/tGtA4PWJh51bG2UGdQGQpbBkd9dSFy0f.pdf


• Venäjän federaation laki 31.12.2014 nro 488-ФЗ Venäjän teollisuuspolitiikasta • «О промышленной политике Российской Федерации» http://www.rg.ru/2015/01/12/promyshlennost-dok.html

• Hallituksen päätös 16.11.2015 nro 1236, joka kieltää ulkomaisten ohjelmistojen hankkimisen valtiollisiin ja kunnallisiin tarpeisiin• Постановление Правительства 16 ноября 2015 г. No1236 «Об установлении запрета на допуск программного

обеспечения, происходящего из иностранных государств, для целей осуществления закупок для обеспечения государственных и муниципальных нужд http://government.ru/media/files/ac872y0wqioFnrRUeTnpGjEavWCfgEAo.pdf

• Hallituksen päätös 30.11.2015 nro 1289, joka rajoittaa valtiollisten organisaatioiden ja kuntien lääkehankintoja ulkomailta. Asetuksen tultua voimaan, valtiolliset organisaatiot voivat hankkia talousliiton maiden ulkopuolella valmistettuja lääkkeitä vain niissä tapauksissa, kun lääkkeistä ei ole olemassa talousliiton jäsenvaltioissa valmistettuja vastineita.• http://government.ru/media/files/Y1HuQEXb47ihSxTAb2Wm8P0kIxIFxmUE.pdf

• Teollisuus-ja kauppaministeriön päätös 13.4.2015 nro 798 (ja päivitykset) – lista strategisesti tärkeistä ja erikoisasemassa olevista yrityksistä. Listalla on lähes 700 yritystä.• Перечень организаций, оказывающих существенное влияние на отрасли промышленности и торговли http

://minpromtorg.gov.ru/docs/#!perechen_organizaciy_okazyvayushhih_sushhestvennoe_vliyanie_na_otrasli_promyshlennosti_i_torgovli1448973022



http://www.rg.ru/2015/01/12/promyshlennost-dok.html

http://government.ru/media/files/ac872y0wqioFnrRUeTnpGjEavWCfgEAo.pdf

http://government.ru/media/files/ac872y0wqioFnrRUeTnpGjEavWCfgEAo.pdf

http://government.ru/media/files/Y1HuQEXb47ihSxTAb2Wm8P0kIxIFxmUE.pdf



http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!perechen_organizaciy_okazyvayushhih_sushhestvennoe_vliyanie_na_otrasli_promyshlennosti_i_torgovli1448973022




• Hallituksen päätökset 2781 p (hyväksytty 31.12.2015) ja 2744 p (hyväksytty 29.12.2015) sisältyvät luettelon koneenrakennustuotteista, joiden hankintoja ulkomailta on rajoitettu.

• Rajoitukset koskevat ensisijaisesti valtionyhtiöiden hankintoja• Yksityisten yritysten hankintoja rajoitukset koskevat sellaisissa tapauksissa,

joissa kyse on yli 10 miljardin ruplan (noin 120 milj. euroa) arvoisista valtion rahoittamista investointihankkeista, joissa yhden tyyppisen luettelossa olevan laitteiston hankintahinta on yli 150 ruplaa (noin 1,8 miljoonaa euroa)

• Tällaisissa tapauksissa luetteloon merkittyjen tuotteiden hankinta vaatii talouskomission hyväksynnän.

• Lisätietoa: www.government.ru/docs/21386/



http://www.government.ru/docs/21386/

VENÄJÄN TEOLLISUUS- JA KAUPPAMINISTERIÖN SEKTORIKOHTAISEN TUONNINKORVAUSOHJELMAN ALAT JA PÄÄTÖKSET

• Kemianteollisuus. Teollisuus- ja kauppaministeriön Päätös 31.03.2015 nro 646 • http://minpromtorg.gov.ru/common/upload/files/docs/646.pdf

• Ilmailuteollisuus (siviili). Päätös 31.03.2015 nro 663 • http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_663_ot_31_marta_2015_goda1428933522

• Autoteollisuus. Päätös 31.03.2015 nro 648 • http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_648_ot_31_marta_2015_goda

• Kevytteollisuus. Päätös 31.03.2015 nro 647 • http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_647_ot_31_marta_2015_goda

• Raskas koneenrakennus. Päätös 31.03.2015 nro 654 • http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_654_ot_31_marta_2015_goda

• Elintarvike-ja prosessiteollisuuslaitteet. Päätös 649 31.03.2015 nro 649• http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_649_ot_31_marta_2015_goda



http://minpromtorg.gov.ru/common/upload/files/docs/646.pdf


http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_663_ot_31_marta_2015_goda1428933522


http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_648_ot_31_marta_2015_goda









• Työstökoneteollisuus. Päätös 31.03.2015 nro 650• http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_650_ot_31_marta_2015_goda

• Maa- ja metsätalouskoneet. Päätös 31.03.2015 nro 659• http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_659_ot_31_marta_2015_goda

• Metsä- ja puutavarateollisuus. Päätös 31.03.2015 nro 657• http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_657_ot_31_marta_2015_goda

• Öljy- ja kaasusektorin laitteet. Päätös 31.03.2015 nro 645• http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_645_ot_31_marta_2015_goda

• Laivanrakennus. Päätös 31.03.2015 nro 661• http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_661_ot_31_marta_2015_goda

• Voimalaitostekniikkateollisuus. Päätös 31.03.2015 nro 653• http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_653_ot_31_marta_2015_goda










• Tienrakennus-, kunnossapito- ja lentoliikenteen maapalvelutekniikka. Päätös 31.03.2015 nro 658• http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_658_ot_31_marta_2015_goda

• Lääketeollisuus. Päätös 31.03.2015 nro 656• http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_656_ot_31_marta_2015_goda

• Lääkinnällisten laitteiden valmistus. Päätös 31.03.2015 nro 655• http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_655_ot_31_marta_2015_goda

• Kuljetuskoneteollisuus. Päätös 31.03.2015 nro 660• http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_660_ot_31_marta_2015_goda

• Terästeollisuus. Päätös 31.03.2015 nro 652• http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_652_ot_31_marta_2015_goda

• Värimetalliteollisuus. Päätös 31.03.2015 nro 651• http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_651_ot_31_marta_2015_goda










• Televiestintäala ja elektroniset komponentit (mukaan lukien ICT ala). Päätös 31.03.2015 nro 662 ja Venäjän viestintäministeriön määräys 01.04.2015 nro 96 ohjelmistotuotteiden tuonninkorvaamisesta • ”Об утверждении плана импортозамещения программного обеспечения”

http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_662_ot_31_marta_2015_goda12 http://minsvyaz.ru/ru/documents/4548/

• Aseteollisuus. (oбычное вооружение). Päätös 02.04.2015 nro 762• http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_minpromtorga_rossii_762_ot_2_aprelya_2015_goda





http://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_minpromtorga_rossii_762_ot_2_aprelya_2015_goda

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ: HALLITUKSEN PÄÄTÖS 17.07.2015 NRO 719

Ei-venäläisiä analogeja omaavan teollisuustuotannon kriteerit•1.10.2015 voimaan astuneella Venäjän hallituksen päätöksellä («О критериях отнесения промышленной продукции к промышленной продукции, не имеющей аналогов, произведенных в РФ»; yli 70 sivua) määritellään teollisuustuotteiden kotimaisuusaste•Asetus määrittelee: teollisten tuotteiden ulkomaalaisten raaka-aineiden ja komponenttien enimmäisosuuden kotimaisissa tuotteissa; minimivaatimukset valmistajan toiminnan suhteen Venäjällä (presales, aftersales); valmistajan tuotantoketjun ja tuotantoprosessien lokalisointivaatimukset (prosenteissa ja operaatioiden määränä)•Vaatimukset vaihtelevat tuoteryhmittäin / luokittain toimialarekisterin ОК 034-2014 (КПЕС 2008) http://www.consultant.ru/document/cons_doc_LAW_163703/ mukaan•Mikäli teollisuustuotetta ei mainita päätöksessä nro 719, kotimaisuusasteen määrittelemiseen käytetään IVY-sääntöjä 2009 (Правила СНГ 2009)•Erityisinvestointisopimuksille (”Особые инвестиционные контракты”) on poikkeuksia •Sen, täyttääkö teollisuustuote yllä mainitut kriteerit, vahvistaa teollisuuskauppakamarin tai teollisuus- ja kauppaministeriön myöntämä tarkastuspöytäkirja (акт экспертизы)

• Käytännön ongelmat: kokemuksen puute, sovellettavuus ja kokemuksen puute. Проблемы на стадии применения критериев и на стадии оценки соответствия





KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ: HALLITUKSEN PÄÄTÖS 17.07.2015 NRO 719

Ei-venäläisiä analogeja omaavan teollisuustuotannon kriteeritEsimerkki vaatimuksista: Siltanosturit (краны мостовые на неподвижных опорах) toimiala-ja tuoteluokka 29.22.14.200 (Код по ОК 034-2014 (КПЕС 2008)•Vähintään viisi huoltokeskusta Euraasian liiton maissa•Ulkomaalaisten komponenttien ja raaka-aineiden enimmäisosuus lopputuotteen hinnasta: 1.1.2016 lähtien korkeintaan 50 % ; 01.01.2018 lähtien korkeintaan 40 % ; 01.01.2020 lähtien korkeintaan 30 %•1.1.2016 alkaen seuraavat tuotantovaiheet tehtävä Venäjän alueella: metallirakenteiden kokoaminen hitsaamalla; tuotteiden ja niitä täydentävien mekanismien tuotannollinen (tarkistus ja mittaus) testaus; maalaus; osien mekaaninen työstö; osien lämpötyöstö; osien plasma- ja mekaaninen leikkaus ja taivutustyöt; turvalaitteiden ohjelmoiminen; taajuusmuuntajien asetusten virittäminen•Päätöksen nro 719 teksti:

• http://government.ru/media/files/tGtA4PWJh51bG2UGdQGQpbBkd9dSFy0f.pdf






TUONNINKORVAUS: TAVOITTEET, KEHITYSOHJELMAT, RAHOITUS JA TUKITOIMENPITEET


TUONNINKORVAUSPOLITIIKAN KESKEISET ELIMET

• Hallituksen tuontikorvauskomissio • Puheenjohtaja: varapääministeri A. Dvorkovich, varapuheenjohtaja: teollisuus- ja kauppaministeri D. Manturov.

• Jäsenet: muiden ministeriöiden edustajat, teollisuus- ja kauppakamarin pääjohtaja Katyrin ja RSPP:n pääjohtaja Shohin, ym.

• Teollisuus-ja kauppaministeriö (Minpromtorg)• Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen Teollisuuden kehitysrahasto • Muut ministeriöt, erityisesti viestintäministeriö • Alueelliset hallitukset• Tuonninkorvauskeskus Pietarissa



TUONTIKORVAUSOHJELMAN TUKITOIMENPITEET

• Hankkeiden rahoitus Teollisuuden kehitysrahaston kautta• Investointiprojektien ja tuotekehityshankkeiden korkotuki• Avustukset ja osittainen tuotantokustannusten korvaaminen esimerkiksi

lääketeollisuudessa ja maataloussektorilla• Federaation subjektien oikeus myöntää verohelpotuksia greenfield-hankkeille,

esimerkiksi mahdollisuus alentaa tuloveroa 10 %• Venäläisten valmistajien suosiminen julkisissa hankinnoissa • Erikoisinvestointisopimukset ja niiden kautta sallitut nopeutetut poistot

(ускоренная амортизация)• Skolkovoon perustettava uusi maatalous- ja bioteknologiaklusteri

vauhdittamaan teknologian kehitystä ja alan kaupallistamista• Muut aluetason toimienpiteet (40 alueellista ohjelmaa)


TUONNINKORVAUS: KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA NORMIT TUONNINKORVAUS: TAVOITTEET, KEHITYSOHJELMAT, RAHOITUS JA TUKITOIMENPITEET

RAHOITUS: TEOLLISUUDEN KEHITYSRAHASTO (ФОНД РАЗВИТИЯ ПРОМЫШЛЕННОСТИ)

• Perustettu vuonna 2014• Vuonna 2015 käytössä olevat varat: 20 miljardia ruplaa (noin 285 miljoonaa euroa)• Rahasto myöntää yrityslainoja reaalisektorin tuonninkorvaushankkeisiin erityisehdoin:

korko 5 %, summa 50 – 700 miljoona ruplaa, laina-aika enintään 7 vuotta• Malli: rahasto lainaa korkeintaan 70 % ja yritys tai muut yksityiset rahoittajat

vähintään 30 %. Projektiin osallistuvat rahoittajat voivat olla ulkomaalaisia, mutteivät offshore-yhtiöitä. • Lisätietoa ehdoista http://frprf.ru/zaymy/#s11

• Rahasto ei rahoita startupeja• Hakemusprosessi alkaa rekisteröitymällä kehitysrahaston järjestelmään sen

kotisivuilla ja täyttämällä siellä projektin kuvaus ja budjetti• Lokakuuhun 2015 mennessä rahasto oli saanut yli 1 250 hakemusta, joiden

yhteenlaskettu arvo oli yli 441 miljardia ruplaa• Suurin osa hakemuksista oli annettu seuraavilla aloilla: koneenrakennus, metallurgia,

kemianteollisuus, terveys-, bio- ja lääketeknologia ja elektronisten laitteiden valmistus



http://frprf.ru/zaymy/#s11

TUONNINKORVAUSKESKUS (PIETARI)

Avattu syyskuussa 2015 Lenexpossa Päätehtävät:•Tuonninkorvaamisen edistäminen julkisella sektorilla federaation lakien 44 FZ ja 223 FZ puitteissa•Venäjän teknologisen omavaraisuuden kehittäminen ja innovatiivisen toiminnan tukeminen•Investointien houkuttelemien ja lokalisoinnin edistämien Pietarissa•Neuvonta, kontaktit, tieto, toimialakohtaiset tilaisuudet ja teema-viikot•Showroom•Marraskuussa 2015 keskus lanseerasi Tuonninkorvausrekisterin (База импортозамещения). Rekisteriin kootaan yrityksiä, jotka tarjoavat venäläisiä korvaavia tuotteita tuontituotteille.

• Lisätietoja: http://base.importnet.ru/

Yhteystiedot:Oleg Tretyakov, Keskuksen [email protected]. +7 (921) 962 69 13http://importnet.ru/



http://base.importnet.ru/

mailto:[email protected]

http://importnet.ru/

http://importnet.ru/

KOMMENTTEJA TUONNINKORVAUSOHJELMASTA VENÄLÄISESSÄ MEDIASSA

• Rosstandardin johtaja Alexey Abramov totesi toukokuussa virastonsa valmistelevan vuoteen 2017 mennessä noin 500 uutta standardia, joilla luodaan edellytykset tuonnin korvaamiselle tärkeimmillä sektoreilla.

• Venäjän talouskehitysministeriö ja finanssiministeriö ovat kritisoineet viestintäministeriön ja teollisuus- ja kauppaministeriön ehdotusta kannustaa venäläisiä telekommunikaatioalan operaattoreita ostamaan venäläisiä telekommunikaatiolaitteita. Kannustuspaketti sisältää tukea, alemman alv-kannan, sertifiointihelpotuksia ja erikoisaseman tietyille taajuuksille. Kannustuspaketin sisältö on asiantuntijoiden mukaan WTO-sääntöjen vastainen (Vedomosti)



TOIMIALAT


LAIVANRAKENNUS

• 107 tuotetta tai teknologiaa. Ohjelmassa myös yrityksiä

• Tuonnin osuus: 65-100 % (ohjelman positiot)

• Tavoite 2020 mennessä: 10-60 %• Päätös nro 661



TOIMIALAT



LAIVANRAKENNUS

Laivanrakennussektorin ohjelmassa on mainittu seuraavat suomalaiset tai Suomessa toimivat yritykset ja tuotteet:•Wärtsilä: päämoottorit, päädieselmoottorit teholtaan 2,5-10 megawattia;•Wärtsilä: alusmoottorit (laivanmoottorit);•Wärtsilä: turbokompressorit hybridiratasdieselmoottoreita varten; •Suomi: kierto-ohjauspäät; •Wärtsilä, Steerprop, Rolls-Royce: mekaaniset kierrepotkurin päät teholtaan 0.5-10 megawattia; •ABB, Wärtsilä: sähköiset kierrepotkurin päät; •Wärtsilä: säädettävät propellit; •Wärtsilä, Rolls Royce: vesisuihkumoottorit teholtaan 40 megawattia asti;•Wärtsilä, Rolls Royce: moottorien osat; •Metso: säädettävät putkistoraudat;•ABB: yleisteollisuuden sähkömoottorit.


TOIMIALAT

KEMIANTEOLLISUUS

• 35 tuotetta tai teknologiaa • Tuonnin osuus: noin 80 % (ohjelman

positiot)• Tavoite 2020 mennessä: noin 25 %• Päätös nro 646


Esimerkit:


Tuote / Teknologia Aikataulu Tuonti 2015 Tavoite 2020

Jauhemaalit 2015-2020 60 % 40 %

Titaanidioksidi 2015-2018 100 % 10 %

Terminen foforihappo 2015-2018 100 % 5 %

TOIMIALAT






Hankkeen tiedot

•Tuonninkorvaukseen tähtäävä kalsiumhypokloriitin tuotanto (substanssipitoisuus 65 %)

•Kehitysrahaston laina: 254 miljoona RUB

•Hankkeen kokonaisinvestoinnit: 364 miljoona RUB

•Uudet työpaikat: 40

Hankkeen kuvaus:

Tärkeimmät kalsiumhypokloriitin käyttäjät Venäjällä (yli 60 %) Siperian ja Kaukoidän kultakaivokset. Venäjällä ei tällä hetkellä valmisteta tarpeeksi korkeapitoista kalsiumhypokloriittia ja se tuodaan pääasiallisesti Kiinasta.

Khimpromin tavoitteena on kasvattaa markkinaosuutensa 20 prosenttiin Venäjän kalsiumhypokloriitin markkinoista.

KHIMPROM, KEMEROVO

TOIMIALAT, CASE


Hankkeen tiedot

•Kovaa kulutusta ja lämpöä kestävät kuljetushihnat kaivosteollisuuteen




Hankkeen kuvaus:

Vuoteen 2017 mennessä yhtiö aikoo käynnistää uuden sukupolven kuljetushihnojen valmistuksen. Hanke tulee vähentämään kaivosteollisuuden tuontiriippuvuutta, sillä tällä hetkellä lähes kaikki korkealaatuiset kuljetushihnat tulevat Euroopasta.

KURSKREZINOTEHNIKA, KURSK

TOIMIALAT, CASE

AUTOTEOLLISUUS

• 67 tuotetta tai teknologiaa • Tuonnin osuus: 98 % (ohjelman positiot)• Tavoite 2020 mennessä: alle 10 %• Päätös nro 648


Esimerkit:



Automaattinen vaihteisto 2015-2020 100 % 20-30 %

Pakettiautojen dieselmoottorit 2014-2017 93 % 50 %

LED ajovalot 2015-2017 100 % 0 %

TOIMIALAT




Hankkeen tiedot:

•Uudentyyppisten polttoainepumppujen valmistus




Hankkeen kuvaus:

Tehdas valmistaa mm. dieselmoottoreita, joissa on elektronisesti ohjattu polttoaineiden syöttöjärjestelmä. Lopputuotteita voidaan käyttää autoteollisuudessa, laivarakennuksessa, maatalouskoneissa, ym.

JAROSLAVLIN DIESELAITTEIDEN TEHDAS, JAROSLAVL

TOIMIALAT, CASE


Hankkeen tiedot:

•Autokomponenttien valmistus (lähinnä männät ja holkit Euro-4 ja Euro-5 tyypin mukaan)

•Kehitysrahaston laina: 300 miljoonaa RUB

•Hankkeen kokonaisinvestoinnit: 2 258 miljoona RUB


KOSTROMAN AUTOKOMPONENTTITEHDAS, KOSTROMA

TOIMIALAT, CASE

KEVYTTEOLLISUUS

• 31 tuotetta tai teknologiaa • Tuonnin osuus: 70-80 % (ohjelman positiot)• Tavoite 2020 mennessä: 40-50 %• Päätös nro 647


Esimerkit:



Lasten vaatteet (kouluvaatteet) 2014-2020 70 % 30 %

Lasten kengät 2015-2017 90 % 70 %

Lämpimät työvaatteet 2015-2018 90 % 60 %

TOIMIALAT





Hankkeen tiedot:

•Uudenlainen fleece-kankaiden tuotanto (tällä hetkellä ei venäläistuotantoa: tuonti 100 %)




Hankkeen kuvaus:

Tuotannon käynnistämisen jälkeen Protex tähtää 6,5 % markkinaosuuteen Venäjällä. Yritys suunnittelee myös vientiä Tulliliiton jäsenmaihin ja EU-maihin.

OOO PROTEX

TOIMIALAT, CASE

RASKAS KONEENRAKENNUS

• 47 tuotetta tai teknologiaa • Tuonnin osuus: 80 % (ohjelman positiot)• Tavoite 2020 mennessä: 40-50 %• Päätös nro 654


Esimerkit:



Roadheaders 2015-2016 25 % 0 %

Porauslaudat 2015-2017 100 % 15 %

Laivanosturit 2015-2018 100 % 47 %

TOIMIALAT




ELINTARVIKE- JA PROSESSITEOLLISUUSLAITTEET

• 15 tuotetta tai teknologiaa • Tuonnin osuus: 70-80 % (ohjelman positiot)• Tavoite 2020 mennessä: noin 40 %• Päätös nro 649 http

://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_649_ot_31_marta_2015_goda

Esimerkit:



Laitteet maitoteollisuudelle 2015-2025 88 % 40 %

Makkaravalmistuslaiteet 2015-2017 95 % 40 %

Leipien leikkaus-ja pakkauslaitteet 2015-2019 100 % 50 %

TOIMIALAT





Hankkeen tiedot:

•Kalarehutehtaan rakentaminen, tuotannon laajentaminen lohen kasvatukseen ja kalatuotteiden jalostukseen



•Uudet työpaikat: 1 029

Hankkeen kuvaus:

Eri tuotantosyklien integrointi ja tuotantoketjun lokalisointi. Uusi tehdas tuottaa 80 000 tonnia kalanrehua vuodessa. Hankkeen tavoitteena on korvata 30 % ulkomailta tuodusta lohesta Venäjällä kasvatetulla lohella.

ООО RUSSKOE MORE, MURMANSK

TOIMIALAT, CASE


Hankkeen tiedot:

•Rehuproteiinin valmistus

•Avustus: 246 miljoona RUB



Hankkeen kuvaus:

”Venäjän proteiini: teknologiaintensiivinen rehuvalkuaisen valmistus öljykasveista” -investointihankkeen tavoitteena on käynnistää Altain tasavallassa rehuvalkuaisen valmistus kotimaan markkinoille ja vientiin.

ООО BIO TEHNOLOGII

TOIMIALAT, CASE

TYÖSTÖKONETEOLLISUUS

• 61 tuotetta tai teknologiaa • Tuonnin osuus: 90 % (ohjelman positiot)• Tavoite 2020 mennessä: noin 70 %• Päätös nro 650


Esimerkit:



CNC sorvit 2015-2020 90 % 60 %

Mekaaniset puristimet 2015-2020 88 % 54 %

Hydraulipuristimet 2015-2018 95 % 79 %

TOIMIALAT




Hankkeen tiedot:

•Leikkaustyökalujen tuotannon laajentaminen




Hankkeen kuvaus:

Tavoitteena on laajentaa erityiskovista (superhard materials) materiaaleista valmistettavien leikkaustyökalujen tuotantoa. Leikkaustyökalut vähentävät tuontiriippuvuutta strategisilla aloilla, kuten esimerkiksi lentokone- ja sotilasteollisuudessa.

OOO VIRIAL, PIETARI

TOIMIALAT, CASE

MAA- JA METSÄTALOUSKONEET

• 51 tuotetta tai teknologiaa • Tuonnin osuus: 80 % (ohjelman positiot)• Tavoite 2020 mennessä: noin 30 %• Päätös nro 659


Esimerkit:



Rehulaitteet 2015-2018 100 % 10 %

Kurkkukasvien istutus- ja keräyslaitteet 2015-2017 100 % 10 %

Siementehdaskokonaisuudet 2018-2020 100 % 15 %

TOIMIALAT




Hankkeen tiedot:

•Uudentyyppiset laitteet siementen ja öljykasvien käsittelyyn, kuivaukseen ja säilytykseen vuoteen 2018 mennessä




VORONEZHSELMASH

TOIMIALAT, CASE


Hankkeen tiedot:

•Uuden leikkuupuimurimallin kehittäminen


•Kokonaisinvestoinnit: 264 miljoona RUB

ROSTSELMASH, DONIN ROSTOV

TOIMIALAT, CASE


Hankkeen tiedot:

•Vihannesten kasvihuonekasvatus

•Rahoitus: Lainoitus ja yksityiset investoinnit

•Hankkeen kokonaisinvestoinnit: 500-550 miljoonaa EUR

Hankkeen kuvaus:

Yrityksen pääjohtaja Maksim Basov kertoi suunnitelmasta aloittaa kurkkujen, tomaattien ja salaattien teollinen kasvihuonekasvatus. Yhtiö suunnittelee rakentavansa kolme sadan hehtaarin kokoista kasvihuonetta keskivenäjälle. Mikäli hanke toteutuu, siitä tulee lajissaan Venäjän suurin ja se tulee kattamaan noin 20 % koko Venäjän kasvihuoneviljelystä.

RUSAGRO

TOIMIALAT, CASE

TELEVIESTINTÄALA JA ELEKTRONISET KOMPONENTIT, ICT

• 534 tuotetta tai teknologiaa • Tuonnin osuus: 80-90 % (ohjelman positiot)• Tavoite 2020 mennessä: 50-60 %• Päätös nro 662


• Venäjän viestintäministeriön määräys nro 96 ohjelmistotuotteiden tuonninkorvaamisesta http://minsvyaz.ru/ru/documents/4548/

Esimerkit:



Mikroprosessorit, tullik. 8471500000 2016-2018 100 % valt. 25 %, yksit. 90 %

SDN controller 2015-2018 95 % 30 %

IP video intercom 2019 100 % 50 %

TOIMIALAT






JOLLA / SAILFISH OS

• Mobiilikäyttöjärjestelmä

• Amerikkalaisten mobiilikäyttöjärjestelmien iOS:in ja Androidin markkinaosuus Venäjällä on yli 95 %. Hallituksen tavoitteena on vähentää riippuvuutta amerikkalaisista käyttöjärjestelmistä ja laskea niiden markkinaosuutta 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

• Viestintäministeriö ilmoitti mahdollisesta yhteistyöstä Jollan kanssa riippumattoman mobiilikäyttöjärjestelmän kehittämiseksi, joka olisi käytössä myös muissa BRICS-maissa. Viestintäministeriö tekee aktiivisesti yhteistyötä muiden BRICS-maiden viestintäministeriöiden kanssa projektin edistämiseksi.

• Viestintäministeriö on luvannut lisää rahoitusta valtion budjetista noin 18 miljardia ruplaa (noin 260 miljoonaa EUR) mobiilikäyttöjärjestelmän kehittämiseen. Viestintäministeri Nikolai Nikiforov on kommentoinut asiaa ja vastannut kritiikkiin Sailfish-järjestelmän rajallisuudesta lupaamalla lisää rahoitusta niille mobiilisovellusten kehittäjille, jotka jatkossa tekevät sovelluksia mm. Sailfish-käyttöjärjestelmälle ”monopolististen iOS:n ja Androidin sijaan”.

TOIMIALAT, CASE


JOLLA / SAILFISH OS

• Viestintäministeri Nikiforov esitteli oman Sailfish-käyttöjärjestelmällä toimivan (myös Putin-phoneksi kutsutun) Yotaphone-puhelimensa ”ICT puolustustarviketeollisuudessa” -konferenssissa Venäjällä ja kehui sen turvallisuutta ja toimivuutta.

• Vuonna 2015 Jollalla on ollut haasteita: liiketoiminnan tappio on syventynyt, yritys on joutunut järjestämään rahoituskierroksia, perustajatiimiin kuuluneet Marc Dillon ja toimitusjohtaja Tomi Pienimäki erosivat yrityksestä ja toimintoja on jouduttu uudelleenjärjestämään.

• Yritys on ilmoittanut toiminnan uudelleenjärjestämisestä sekä Sailfish-käyttöjärjestelmän ja laiteliiketoiminnan eriyttämisestä kahteen eri yritykseen.

• Kesällä 2015 venäläinen liikemies Grigory Berezkin sijoitti Jollaan 9 miljoona euroa ja sai 7 % osuuden yrityksestä.

• Jolla tekee yhteistyötä intialaisen älypuhelinvalmistajan Intexin kanssa (Intian kolmanneksi suurin puhelinvalmistaja) sekä Snapdealin ja Times Internetin kanssa.

TOIMIALAT, CASE

KULJETUSKONETEOLLISUUS

• 19 tuotetta tai teknologiaa • Tuonnin osuus: 100 % (ohjelman positiot)• Tavoite 2020 mennessä: 0 %• Päätös nro 660


Esimerkit:



Autonosturit 50-100 tonnia 2015-2017 80 % 20 %

Kaivurikuormaaja 2015-2016 90 % 50 %

Asfalttin sekoitus-ja stabilointijyrsimet 2015-2017 100 % 50 %

TOIMIALAT





Hankkeen tiedot:

•Erityisten vaunujen ja niiden lisäosien tuonnin korvaaminen

•Lainoitus: 5 740 miljoonaa ruplaa

•Rahoitus: Lainoitus ja yksityiset investoinnit 7 175 RUB


Hankkeen kuvaus:

Hankkeen tarkoituksena on perustaa innovatiivisten erityisvaunujen nykyaikainen tuotanto. Vaunut rakennetaan akselipainoltaan 25 tonnisille Barber-alustoille. Vaunuja käytetään metallurgiateollisuudessa, koneenrakennuksessa ja puunjalostusteollisuudessa. Vastaavanlaisia vaunuja ja niiden lisäosatuotantoa ei Venäjän markkinoilla ole aiemmin ollut.

ZAO TIHVINSPETSMASH, TIHVINÄ

TOIMIALAT, CASE

TERÄSTEOLLISUUS

• 15 tuotetta tai teknologiaa• Tuonnin osuus: 60 % (ohjelman positiot)• Tavoite 2020 mennessä: 20-30 %• Päätös nro 652


Esimerkit:



Ruostumaton ohutlevy 2015-2020 86 % 49 %

Putket öljy-ja kaasuteollisuuteen 2015-2020 30 % 5 %

TOIMIALAT





Hankkeen tiedot:

•Korkeateknologinen komponenttien ja osien tuotanto harmaasta ja kestävästä valuraudasta sekä niiden jatkotyöstäminen




Hankkeen kuvaus:

Yrityksen osuus oman alansa markkinoista tulee olemaan 5,4 %. Hankkeen lopputuotteiden käyttäjiä ovat autoteollisuus (jarrulevyt, vaihteiston kotelot), vaunuvalmistajat, putkiripustukset ja rakennusjärjestelmät (muottirakenteet).

METALIST RUS, KAZINKA

TOIMIALAT, CASE

VÄRIMETALLITEOLLISUUS

• 14 tuotetta tai teknologiaa • Tuonnin osuus: 80 % (ohjelman positiot)• Tavoite 2020 mennessä: noin 30-40 %• Päätös nro 651 http


Esimerkit:



Tina 2015-2020 70 % 30 %

Titaani ja tiitanirikasteet 2015-2020 95 % 50 %

Alumiinifolio, eri paksuudet 2016-2018 50 % 30 %

TOIMIALAT




SIVIILI-ILMAILUTEOLLISUUS

• 408 tuotetta tai teknologiaa • Tuonnin osuus: lähes 100 % (ohjelman

positiot)• Tavoite 2020 mennessä: 0 % • Päätös nro 663 http

://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_663_ot_31_marta_2015_goda1428933522

Esimerkit:



Radiokorkeusmittari, positio 79 2015-2017 100 % 0 %

Pumppaamo, positio 181 2015-2017 100 % 0 %

Polttoainepumppu, positio 219 2015-2017 100 % 0 %

TOIMIALAT





METSÄ- JA PUUTAVARATEOLLISUUS

• 34 tuotetta tai teknologiaa • Tuonnin osuus: 40-50 % (ohjelman positiot)• Tavoite 2020 mennessä: 10-20 % • Päätös nro 657 http


Esimerkit:



Lastulevy 2016-2021 21 % 5 %

OSB-levy 2016-2020 70 % 5 %

Folding Box Board 2014-2018 50 % 30 %





Hankkeen tiedot:

•Puunjalostuskompleksin perustaminen

•Tuki: 1 985 miljoonaa RUB

•Hankkeen kokonaisinvestoinnit: 4 400 miljoonaa RUB


Hankkeen kuvaus:

Investointiprojektin avulla perustetaan biopolttoainetehdas (pelletit). Tehdas rakennetaan hyödyntämällä Euroopassa valmistettua energiatehokasta laitteistoa.

OAO AMZINSKIJ LESOKOMBINAT, NEFTEKAMSK

TOIMIALAT, CASE


Hankkeen tiedot:

•Sementtilevyjen valmistus

•Kehitysrahaston laina: 3 211 miljoonaa RUB



Hankkeen kuvaus:

Suunnitteilla toimituksia Venäjän lisäksi myös Saksaan.

OOO STEMAL, OREL

TOIMIALAT, CASE

ÖLJY- JA KAASUSEKTORIN LAITTEET

• 43 tuotetta tai teknologiaa • Tuonnin osuus: 65-70 % (ohjelman positiot)• Tavoite 2020 mennessä: 50-55 % • Päätös nro 645


Esimerkit:



Korkeapainepumput 2016-2020 80 % 65 %

Maakaasun nesteytyslaitteet 2015-2020 67 % 55 %

Öljynporauslaitteet 2015-2020 83 % 60 %

TOIMIALAT




VOIMALAITOSTEKNIIKKATEOLLISUUS

• 45 tuotetta tai teknologiaa • Tuonnin osuus: 70-80 % (ohjelman positiot)• Tavoite 2020 mennessä: 40-50 % • Päätös nro 653


Esimerkit:



Virtakaapelit 2015-2018 100 % 60 %

Valokuitu 2015 100 % 70 %

Kaasuturbiinit 2015-2017 100 % 50 %





Hankkeen tiedot:

•Kaasuturbiinikomponenttien ja käyttöosien valmistus




Hankkeen kuvaus:

Venäjällä ei valmisteta komponentteja ja vaihto-osia suurille, yli 45 MW kaasuturbiinille. Hankeen tavoitteena on vähentää tuontiriippuvuutta ja mahdollistaa suurten kaasuturbiinien koko kunnossapitosykli Venäjällä.

ROTEK (OSA RENOVA HOLDINGIA), JEKATERINBURG

TOIMIALAT, CASE

TIENRAKENNUS-, KUNNOSSAPITO- JA LENTOL. MAAPALVELUTEKNIIKKA

• 15 positiota tuotetta tai teknologiaa• Tuonnin osuus: 85 % (ohjelman positiot)• Tavoite 2020 mennessä: 20-25 %. • Päätös nro 658 http


Esimerkit:



Autonosturit 50-100 tonnia 2015-2017 80 % 20 %

Kaivurikuormaaja 2015-2016 90 % 50 %

Asfalttin sekoitus-ja stabilointijyrsimet 2015-2017 100 % 50 %

TOIMIALAT




LÄÄKETEOLLISUUS

• 601 tuotetta tai teknologiaa • Tuonnin osuus: 60-80 % (ohjelman positiot)• Tavoite 2020 mennessä: 20-30 % • Päätös nro 656 http


Esimerkit:



Glargininsuliini 2015-2022 100 % 10 %

Dasatinibi 2015-2020 100 % 100 %

Atropiini 2015-2020 59 % 10 %

TOIMIALAT





Hankkeen tiedot:

•Nivelreuman hoitoon tarkoitetun valmisteen tuonninkorvaaminen




Hankkeen kuvaus:

Tuotannon lokalisoimisen ansiosta tuotteen hinta tulee olemaan halvempi kuin vastaavan ulkomaisen valmisteen. Tuotteella tulee olemaan myös merkittävät vientimahdollisuudet. Suunnitteilla on valmisteen vieminen Latinalaiseen Amerikkaan, Afrikkaan, Lähi-itään ja Aasiaan.

GENERIUM, VOLGINSK

TOIMIALAT, CASE


Hankkeen tiedot:

•Tuberkuloosilääkkeen valmistus




Hankkeen kuvaus:

Tehtaan modernisoinnin ansiosta pystytään valmistamaan tuonnin korvaavaa lääkettä ja lisäämään kotimaisen valmisteen markkinaosuutta.

FARMASINTEZ, BRATSK

TOIMIALAT, CASE

LÄÄKINNÄLLISTEN LAITTEIDEN VALMISTUS

• 11 tuotetta tai teknologiaa • Tuonnin osuus: noin 70 % (ohjelman

positiot)• Tavoite 2020 mennessä: 30-40 % • Päätös nro 655 http


Esimerkit:



Kuumemittarit 2015-2020 53 % 10 %

Sähköiset hoitolaitteet 2015-2018 54 % 11 %

Joustava endoskooppi 2015-2018 100 % 47 %

TOIMIALAT





Hankkeen tiedot:

•Nivelten ja muiden lääketieteellisten implanttien valmistus titaaniseoksista ortopedisiin tarpeisiin


•Hankkeen kokonaisinvestoinnit: 272 miljoonaa RUB


Hankkeen kuvaus:

Hankkeen olennaisimmat hyödyt ovat implanttien korkea luotettavuus, kuntoutusjakson lyheneminen, kotimaisten innovatiivisten menetelmien käyttö ja edullisempi hinta verrattuna ulkomaisiin vastaaviin valmisteisiin.

ILKOM, MOSKOVA

TOIMIALAT, CASE

ASETEOLLISUUS

• 2 tuotetta• Päätös nro 762 http

://minpromtorg.gov.ru/docs/#!prikaz_minpromtorga_rossii_762_ot_2_aprelya_2015_goda

Esimerkit:



Urheilukivääri 2015-2017 55 % 20 %

Patruunat, urheilu 2016-2018 23 % 3 %

TOIMIALAT





BISNESNÄKÖKULMA: VENÄLÄISYRITYSTEN HAASTATTELUT



VENÄLÄISYRITYSTEN HAASTATTELUT

Poliittiset päätökset ohjaavat usein taloutta Venäjällä. Tuonninkorvausohjelma on noussut yhdeksi pääteemaksi mediassa ja poliittisessa keskustelussa. Uusia tuonninkorvausohjelmaa tukevia asetuksia ja päätöksiä on tullut runsaasti vuoden 2015 aikana. On tärkeää ymmärtää, mikä on reaalitilanne ja miten uudet asetukset vaikuttavat venäläisten yritysten toimintaan ja arkeen.

Selvitystä varten on haastateltu venäläisiä pieniä ja suuria yrityksiä eri aloilta. Yritysten valitsemisen pääkriiterinä olivat suomalaisten yritysten näkökulmasta tärkeät toimialat, eli elintarviketeollisuus, laivanrakennus, maatalousteknologia, sähkölaitteiden valmistus ja ICT.

Lisäksi on haastateltu lakitoimistoa, joka on konsultoinut ulkomaalaisia asiakkaitaan julkisten hankintojen ja tuotannon lokalisointiin liittyvissä kysymyksissä Venäjällä.

Venäläiset yritykset eivät olleet yhtä halukkaita jakamaan ajatuksia kuin suomalaiset ja haastatteluista sopiminen oli hyvin haastavaa.

Haastattelujen kautta saatu tieto valottaa sitä, mitä mieltä yritykset ovat tuonninkorvausohjelmasta.

HAASTATELLUT YRITYKSET

• Agriconsult (maatalousalan konsultointi)• CLS (julkisiin hankkeisiin erikoistunut

lakiyritys)• Elektropult (sähkölaitteiden valmistaja)• Pit Produkt (Atria), (elintarviketeollisuus) • Keskikokoinen venäläinen IT-alan

yritys• Venäläinen telakka

Haastattelut löytyvät kokonaisuudessaan liitteestä.


VENÄLÄISTEN YRITYSTEN HAASTATTELUT

http://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/Liite1_Venaja.pdf


Investointiprojektit ovat pitkäkestoisia ja riskinä on ennakoimattomuus. Eli jos vastasanktiot poistetaan, niin silloin tilanne taas muuttuu. Päätöksenteko on vaikeaa ja uusia maitotilaprojekteja syntyy erittäin hitaasti.

—Agriconsult


AGRICONSULT 1/2

• Maito- ja meijerituotannon ongelma on se, että raaka-aineen tarjonta ei kasva, tai se kasvaa vain hyvin hitaasti.

• Tuontia ei voi korvata nopeassa tahdissa, koska ala on hyvin pääomavaltainen. Investointi maitotilaan vie keskimäärin kahdesta kolmeen vuotta.

• Raha on tällä hetkellä hyvin kallista ja rahoitusta on vaikeaa saada. Pankit eivät halua lainoittaa maitosektoria, koska ala on riskialtis ja lainan vakuuksissa on usein puutteita.

• Investointiprojektit ovat pitkäkestoisia ja riskinä on ennakoimattomuus. Eli jos vastasanktiot poistetaan, niin silloin tilanne taas muuttuu. Päätöksenteko on vaikeaa ja uusia maitotilaprojekteja syntyy erittäin hitaasti.



AGRICONSULT 2/2

• Juuston paikallinen tuotanto kasvaa Venäjällä, mutta raaka-aineen tarjonta ei kasva ja sen vuoksi maitojauheen, samoin kuin kasviöljyjen (mukaan lukien palmuöljy) tuonti kasvaa. Tuloksena on maitotuotteiden heikko laatu.

• Valtio on tukenut alaa jo ennen vastasanktioita ja niiden tultua voimaan tilanne ei juurikaan ole muuttunut.

• Tällä hetkellä ulkomaisten yritysten lokalisointitrendi on heikko. Näyttää siltä, että mahdollisuudet ovat hyvät, mutta tuloksia on vielä vähän. Alalla on paljon riskejä ja epävarmuutta.

• Lokalisoinnin haasteena on raaka-aineen eli maidon riittämättömyys.

• Eräs todennäköinen mahdollisuus suomalaisille yrityksille on teknologian tuonti Venäjälle.



Suomalaiset yritykset haluavat lokalisoida omaa toimintaansa ja useimmiten venäläisten kumppanien kanssa, mutta tässä on olemassa riski / uhka siitä, että menetetään teknologian ja tietotaidon kontrolli. Erityisesti tämä koskee immateriaalioikeuksia.

—CLS


CAPITAL LEGAL SERVICES

• Yritys on jo aikaisemmin päättänyt lokalisoida toimintansa perusteellisesti ja on muuttanut Venäjällä juridisen muotonsa venäläiseksi yritykseksi voidakseen osallistua kilpailutuksiin, joihin voivat osallistua vain venäläiset juridiset henkilöt.

• Juridisten palveluiden tuottajille on asetettu vaatimus, että palveluntarjoaja olisi venäläinen juridinen henkilö. Erityisesti tämä koskee public-private -hankkeita.

• Yritys ei juurikaan ole havainnut tilauksissaan tai asiakkaissaan sellaisia merkittäviä muutoksia, jotka liittyisivät tuonninkorvaamiseen ja / tai lokalisointiin. Joitain poikkeuksia on kuitenkin ollut: Yritykseltä on muun muassa tiedusteltu, mitkä toimenpiteet riittävät siihen, että lopputuote katsottaisiin paikallisesti valmistetuksi.

• Suomalaiset yritykset haluavat lokalisoida omaa toimintaansa ja useimmiten venäläisten kumppanien kanssa, mutta tässä on olemassa riski / uhka siitä, että menetetään teknologian ja tietotaidon kontrolli. Erityisesti tämä koskee immateriaalioikeuksia. Venäjällä on olemassa käytäntö, että erityisesti valtion kauppasopimuksissa on oltava ehtona ”immateriaalioikeuksien pakollinen siirto”.

• Markkinoilla on vähän tietoa lokalisoinnin valtion tuen menetelmistä ja instrumenteista. Toistaiseksi ei ole havaittavissa sellaista lisärahoitusta, joka edistäisi lokalisointia.



Tuonninkorvausohjelma tulee vaikuttamaan ulkomaisten yritysten toimintaan Venäjällä. Ulkomaiset yritykset ovat jo osoittaneet halukkuuttaan yhteistyöhön, jotta saisivat lokalisoiduksi tuotteitaan Venäjälle.

—Elektropult


ELEKTROPULT

• Tuonnin korvaamisen ja lokalisoinnin vaikutukset ovat voimakkaita. Suurimmalla osalla yrityksen asiakkaista (esimerkiksi Gazprom) on taustalla valtion omistusta, joten lokalisoinnin vaatimukset koskevat niitä.

• Tuonninkorvauspolitiikka tulee vaikuttamaan yrityksen toimintaan 2-4 vuoden sisällä. Jos nykyinen tilanne jatkuu, niin lokalisointivaatimukset tulevat kiristymään.

• Yrityksen kannalta tuonninkorvaus on selkeästi positiivinen asia ja antaa mahdollisuuden kasvulle, koska monet tilaajat ovat kiinnostuneita paikallisista tuotteista. Toimintaa ohjaavat tietyt säännöt ja ruplan arvo vaikuttaa kehitykseen. Yritys laajentaa tuotevalikoimaansa ja etsii kasvumahdollisuuksia uusilta sektoreilta.

• Tarjouspyyntöjen määrä on ollut kasvussa, mutta ei aivan niin merkittävästi kuin olisi voinut odottaa. On mahdollista, että valtion ohjelmat ovat vasta alkamassa ja vaikutus ilmenee myöhemmin.

• Tällä hetkellä ei ole realistista toteuttaa tuonnin korvaamista kokonaan: paikallisia elektroniikkavalmistajia on vähän, teknologia on haastavaa, jne.

• Tuonninkorvausohjelma tulee vaikuttamaan ulkomaisten yritysten toimintaan Venäjällä. Ulkomaiset yritykset ovat jo osoittaneet halukkuuttaan yhteistyöhön, jotta saisivat lokalisoiduksi tuotteitaan Venäjälle.



Tuonninkorvauksen positiivinen vaikutus on ollut se, että markkinoilta on lähtenyt premium-tuotteiden maahantuojia. Tällä segmentillä on vapaata kapasiteettia ja on olemassa mahdollisuus ottaa se haltuun.

—PIT Produkt


PIT PRODUKT 1/2

• Lihanjalostusteollisuudessa ongelmat ovat alkaneet jo ennen vastapakotteita, koska sianlihantuonti Euroopasta kiellettiin jo vuonna 2012. Tämä vähensi lihan toimittajien määrää, aiheutti raaka-aineongelmia jalostuslaitoksissa ja nosti hintoja. Vastapakotteiden jälkeen toimittajien määrä on entisestään vähentynyt.

• Tärkein tekijä markkinoilla on tällä hetkellä hinta. Yritys on lisännyt tuotevalikoimaansa edullisemmassa segmentissä ja kauppa käy hyvin tämän segmentin tuotteissa. Lihanjalostusteollisuudessa kaikki hiipuu ja premium-segmentti laskee nopeammin kuin edullisemmat segmentit.

• Tuonninkorvauksen positiivinen vaikutus on ollut se, että markkinoilta on lähtenyt premium-tuotteiden maahantuojia. Tällä segmentillä on vapaata kapasiteettia ja on olemassa mahdollisuus ottaa se haltuun. Vuonna 2016 yritys ottaa käyttöön uuden premium-tuotteiden valmistuslinjan.

• Yritys on ollut mukana ulkomaisten yritysten lokalisoitumishankkeissa. Pit Produkt valmistaa lisenssillä espanjalaisia makkaroita espanjalaisella teknologialla ja brändin omistajan valvonnassa. Ulkomaiset yritykset yrittävät lokalisoitua ja ne etsivät paikallisia kumppaneita, joilla on valmistuspotentiaalia, osaamista ja muita resursseja.



PIT PRODUKT 2/2

• Sanktiot ovat voimassa vielä kauan. Se johtuu siitä, että tähän asiaan on tuhlattu liian paljon voimavaroja ja investointeja. Paikallinen lihantuotanto tulee lisääntymään ja jo tällä hetkellä on mahdollista löytää lähes kaikki raaka-aine Venäjältä. Raaka-ainetuotannon lokalisointi tulee jatkumaan, yritykset investoivat omaan karjantuotantoon, jne.

• Lähimmät 2-3 vuotta tulevat varmaankin olemaan vaikeita, koska ostovoima laskee, hinnat nousevat ja inflaatio kasvaa. Uusia haasteita ja rajoituksia tulee jatkuvasti.

• Kun talous alkaa taas kasvaa, yrityksemme on siihen valmis ja uusi premium-tuotteiden tuotantolinja on käytössä. Samalla tuotevalikoima lisääntyy ja uusia tuoteryhmiä tuodaan markkinoille.

• Verohelpotuksia uuteen tuotantoon ja modernisointiin on ollut jo aikaisemmin, mutta erityistä lisätukea lokalisointiin ei tuonninkorvauspolitiikan myötä ole ollut havaittavissa. Markkinoilla liikkuu mielipiteitä myös siitä, että jotkut tuki-instrumentit ovat erittäin työläitä.



Tuonninkorvausohjelmassa osoitettu valtion tuki ei tunnu missään. On mahdollista, että IT- alan tuonninkorvaus-budjetti jaetaan lähellä alan ministeriötä sijaitsevien suurien toimijoiden kesken Moskovassa. Sitä alemmalle tasolle nämä rahat eivät päädy.

—Venäläinen IT-alan yritys


KESKIKOKOINEN VENÄLÄINEN IT-ALAN YRITYS 1/2

• Tuonninkorvauspolitiikka ei ole tällä hetkellä vaikuttanut yrityksen toimintaan mitenkään.

• Tuonninkorvaamisessa ITC-sektorilla on haasteita. Monilla venäläisyrityksillä on käytössä ulkomainen ERP-järjestelmä. Näitä järjestelmiä on ylläpidettävä ja uudistettava 2-4 vuoden välein tai muussa tapauksessa järjestelmä vanhenee ja lakkaa toimimasta. Yritykset ovat tehneet suuria investointeja näihin järjestelmiin ja nyt kukaan ei tiedä, mitä jatkossa tulee tapahtumaan.

• Venäjällä kaikki käyttöjärjestelmät, ja ennen kaikkea tietokantajärjestelmät, ovat ulkomaisia. Kaikki ERP-järjestelmät, ml. venäläiset, ovat sidoksissa johonkin tietokantajärjestelmään. Markkinajohtaja on Oracle. Markkinoilla huhutaan, että Oracle saattaa lähteä Venäjän markkinoilta. Tällöin syntyy ongelmia kaikilla yrityksillä – jopa niillä, jotka käyttävät venäläisiä järjestelmiä, eli esimerkiksi sellaista kuin 1C.

• Jotkut ulkomaiset yritykset ovat jo nyt lähtemässä markkinoilta: Esimerkiksi jokin aika sitten markkinoilta lähti australialainen ohjelmistokehitysyritys, joka kehitti ohjelmistoja kaivosteollisuudelle. Yritys oli markkinajohtaja, eikä sillä ollut vakavia kilpailijoita. Sillä oli oma osaamisalueensa ja menestyksekästä liiketoimintaa Venäjällä.



KESKIKOKOINEN VENÄLÄINEN IT-ALAN YRITYS 2/2

• Realistinen mahdollisuus voittaa tuonninkorvauksesta on venäläisellä 1C-yrityksellä. Vuosi sitten yritys esitteli oman ERP-järjestelmänsä, joka on vastaava kuin SAP, mutta huomattavasti halvempi.

• Ei ole tietoa siitä, keitä uusi laki ulkomaisen ohjelmiston kieltämisestä koskee. Eikä myöskään siitä, miten lakia tullaan soveltamaan. Käytännöstä asia riippuu hyvin paljon siitä, että Venäjällä ei ole omia tietokantajärjestelmiä. Ilman ERP-järjestelmiä ei voi toimia ja tätä ongelmaa ei ole helppo ratkaista.

• Kukaan ei tule lopettamaan pakotteita tai tuonninkorvausohjelmaa lähiaikoina. Se, kuinka IT-sektori tulee toimimaan Venäjällä tulevaisuudessa, herättää paljon kysymyksiä. Alan yritykset ovat huolissaan.

• Tuonninkorvausohjelmassa osoitettu valtion tuki ei tunnu missään. On mahdollista, että IT:n alan tuonninkorvausbudjetti jaetaan lähellä alan ministeriötä sijaitsevien suurien toimijoiden kesken Moskovassa. Sitä alemmalle tasolle nämä rahat eivät päädy.



Osa tulevista tilauksista liittyy arktisen alueen projekteihin, mutta nyt öljynhinta on romahtanut ja arktisen alueen projektit ovat kysymysmerkki. Tästä syystä mitään suurimuotoista tuotantolaitosten avaamista Venäjällä ei ole näkynyt. Tilanne on hyvin epävarma.

—Venäläinen telakka


VENÄLÄINEN TELAKKA 1/2

• Tuonninkorvaaminen vaikuttaa positiivisesti yrityksen liiketoimintaan. Suurin osa tilaajista on valtionyrityksiä tai sopimukset liittyvät valtion hankintoihin. Siitä syystä lokalisointiin suhtaudutaan erittäin tarkasti.

• Jos tilaaja haluaa tilata aluksen ulkomaiselta telakalta, on tähän oltava erittäin vakavat perustelut. Tilaukset tarkistetaan merikollegiossa puolustusministeri Rogozinin alaisuudessa ja pääministeri Medvedev valvoo niitä.

• Telakoille on lokalisointivaatimuksia. Niiden on käytettävä paikallisia laitteita ja laivanrakennuksen komponentteja mahdollisimman paljon. Ei kuitenkaan sentään ”hölmöyteen” saakka.

• Markkinoilla on suuntaus menossa siihen, että ulkomaiset yritykset lokalisoivat tuotteitaan. Ne ovat valmiita aloittamaan oman tuotantonsa, eli aluksi esimerkiksi pelkää kokoonpanoa kustannusten minimoimiseksi.



VENÄLÄINEN TELAKKA 2/2

• Osa tulevista tilauksista liittyy Arktisen alueen projekteihin, mutta nyt öljyn hinta on romahtanut ja arktisen alueen projektit ovat kysymysmerkki. Tästä syystä mitään suurimuotoista tuotantolaitosten avaamista Venäjällä ei ole näkynyt. Tilanne on hyvin epävarma.

• Valtiontukea annetaan sotalaivojen rakentamista varten, mutta siviilialusten rakentamiseen sitä ei ole. Tukien puuttuminen ei kuitenkaan ole niin tärkeää, sillä tärkeämpiä ovat tilaukset ja investoinnit laitteistoihin.

• Suuntaus tuotannon lokalisointiin Venäjällä tulee jatkumaan. Mahdollisia ovat tuotannon perustaminen Venäjälle eri muodossa tai yhteisyritykset paikallisten yritysten kanssa. Koko syklin tuotannon perustaminen ja siihen investoiminen Venäjällä, vaatii tarkempia kysyntäennusteita 8-10 vuotta eteenpäin.



TULOKSET JA HAASTEET

• Juuri hyväksytty hallituksen asetus ulkomaalaisten lääkkeiden julkisten hankintojen rajoittamisesta (kieltolistalla yli 600 lääkevalmistetta) on aiheuttanut tunnemyrskyjä mediassa, somessa ja keskustelupalstoilla.

• Muutama viikko ennen asetuksen hyväksyntää venäläiset matkatoimistot joutuivat lopettamaan Egyptin ja Turkin matkojen myynnin: kansalaisista tuntuu, että valtio päättää heidän puolestaan.

• On annettu runsaasti uusia asetuksia, päätöksiä ja normeja, mutta käytännön instrumentit puuttuvat.

• Valtion kasvava rooli ja sääntelyn lisääntyminen ei innosta bisnespiireissä.

• Kuten suomalaisten yritysten haastatteluista ilmenee, moni pitää tuotannon lokalisointia hyvin todennäköisenä. Syynä sille on monissa tapauksissa tuonninkorvausohjelma.

• Tuonninkorvausohjelman haasteet:

• valtion rahoitus ja yksityisten sijoittajien investointihaluttomuus,

• epärealistinen aikataulu ja teollisuusverkostojen / toimitusketjuien heikkous,

• vähäinen kokemus public-private malleista,

• puutteellinen kommunikointi eri tahojen ja valtion tasojen välillä,

• ristiriitoja eri ministeriöiden välillä.


OSA 2. TUONNIN-KORVAUS LÄNNESTÄ KATSOTTUNA



TUONNINKORVAUS LÄNNESTÄ KATSOTTUNA

Toisessa osassa:

•tarkastellaan Venäjän tuonninkorvausohjelmaa Suomen ja erityisesti suomalaisyritysten näkökulmasta

•esitellään Suomen vientiä Venäjälle sekä nykytilanteen uhkia ja mahdollisuuksia viennille kokonaisuudessaan ja eräille merkittävimmille toimialoille

•esitellään Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenyritystensä keskuudessa syksyllä teettämän barometrin tuloksia

•tiivistetään ydinkohdat raporttia varten tehtyjen suomalaisten yritysten haastatteluista ja haastattelujen perusteella tehdyistä johtopäätöksistä.

UHAT JA MAHDOLLISUUDET SUOMALAISILLE YRITYKSILLE


SUOMEN VIENTI VENÄJÄLLE TUOTERYHMITTÄIN (2014)



UHAT

• Venäläisten asiakkaiden rahoitukseen liittyvät ongelmat

• Geopoliittisen tilanteen eskaloituminen• Yleinen epävarmuus• Ruplan kursin heilahtelu, siihen liittyvä

epävarmuus ja tuontituotteiden kallistuminen

• Ostovoiman heikkeneminen• Mahdollinen pakotteiden ja

vastapakotteiden laajentaminen• Sääntelyn lisääminen ja hallinnolliset esteet• Valtion roolin vahvistaminen• Lokalisointiin, joint-venture -malliin ja

teknologiasiirtoon liittyvät riskit



MAHDOLLISUUDET

• Heikko rupla alentaa ruplamääräisiä kustannuksia

• Joustavammat työmarkkinat moniin EU-maihin verrattuna

• Palkkojen nousu (aikaisempina vuosina 10-15 % / vuosi) on hidastunut

• Jotkut toimijat lähtevät markkinoilta, mikä luo uusia markkinamahdollisuuksia

• Vaikka b2c sektorilla ostovoima on heikentynyt, Venäjällä on silti 143 miljoonan kuluttajan markkinat

• Uhat ja mahdollisuudet tulevat parhaiden esille suomalaisten ja venäläisten yritysten haastattelujen kautta



MAHDOLLISUUDET: ICT

• Verkkokaupan kasvu ja siihen liittyvä tekninen osaaminen: • eBay tarjoa uuden verkkokauppa-alustan venäläiskaupoille; • AliExpress kasvoi 120 % vuonna 2014; • syksyllä 2015 H&M avasi verkkokaupan Venäjällä; • Dell avasi verkkokaupan Venäjällä.

• Teollinen Internet• Open source software: käyttöjärjestelmät, pilvipalvelut ja palvelinohjelmistot

sekä virtualisointi, toimisto-ohjelmat, suunnittelu- ja mallinnusohjelmistot, paikkatietojärjestelmät

• Alihankinta Venäjällä • Case Sailfish• Ulkomaalaisten ICT-ratkaisujen ”kotimaistaminen” Venäjällä: • Slovakialainen Eset ja venäläinen Security Code kehittävät yhteistä Secret Net Studio -

tietoturvatuotetta http://www.rbc.ru/technology_and_media/19/11/2015/564dbec59a7947efa4659dd0



http://www.rbc.ru/technology_and_media/19/11/2015/564dbec59a7947efa4659dd0


MAHDOLLISUUDET: TEOLLISUUS

• Teknologia- ja laitetoimitukset tuotantolaitoksiin

• Suunnittelu• Tuotantolinjat, tehdasautomaatio,

tuotannonohjaus• Kemikaalit, teollisuusmaalit• Komponentit• Mittaustekniikka



MAHDOLLISUUDET: MAATALOUS-JA ELINTARVIKETEOLLISUUS

• Laitteiden ja teknologian toimitukset• Pakkausteollisuus• Maatalousrakentaminen• Kalatalous• Siemenet• Rehut ja ruokinta



MITEN SUOMALAISET YRITYKSET OVAT VARAUTUNEET TUONNINKORVAUKSEEN?


SVKK:N YRITYSBAROMETRI 2015

Suomalais-Venäläinen kauppakamari tiedusteli syksyllä 2015 teettämässä barometrissaan jäsenyritystensä tilannetta ja odotuksia Venäjän kaupassa. •Suurin haaste yrityksille on epävakaa ruplan kurssi. Poliittinen tilanne ja riski seuraavat heti kakkossijalla. Venäjän talouden epävakaus ja venäläisten asiakkaiden rahoitusongelmat nousevat myös ongelmalistan kärkisijoille sekä viennissä että liiketoiminnassa Venäjällä.•Yritysten tulevaisuuden odotuksissa pilkahtelee myös optimismia, sillä viennin ja liiketoiminnan vähenemistä odottavien määrä on hieman laskenut keväällä tehdystä edellisestä kyselystä. Viidennes vastaajista odottaa jopa kasvua ja puolet uskoo nykyisen viennin ja liiketoiminnan tason pysyvä ennallaan.•22 prosenttia vastaajista on investoinut Venäjälle viimeisen 12 kuukauden aikana. Investoinnit on tehty pääasiassa tytäryhtiöihin. Kevääseen verrattuna investointien määrä on vähentynyt kuusi prosenttia. •Investointien laskeva kehitys jatkuu edelleen, sillä vain 18 prosenttia vastaajista arvelee investoivansa seuraavan 12 kuukauden aikana•Enemmistö vastaajista, 66 prosenttia, odottaa, että Venäjän talous laskee edelleen.




• Yritykset ovat saaneet edelleen tilauksia, vaikka määrä on jonkin verran vähentynyt. Erityisesti palvelualoilla uusien tilausten saanti on ollut nihkeintä.

• Yritykset ovat viimeisen puolen vuoden aikana reagoineet markkinatilanteeseen sopeuttamalla toimintojaan. Edellisessä tutkimuksessa yritysten toimenpiteiden painopiste kallistui vielä myynti- ja markkinointipanostuksiin.

• Korvaavia markkinoita Venäjän tilalle on löytänyt 39 prosenttia vastaajista, 17 prosenttia on yrittänyt löytää vaihtoehtoja onnistumatta siinä ja loput eivät ole katsoneet tarpeelliseksi hakea uusia markkinoita.

• Enemmistö vastaajista, 68 prosenttia, arvelee, että Venäjän tuonninkorvauspolitiikka ei vaikuta heidän toimintaansa. 18 prosenttia yrityksistä on kuitenkin jo valmistautunut Venäjän suunnitelmiin ja toimenpiteisiin tuonnin korvaamisesta. Vajaa viidennes, erityisesti kaupan alalla, on lokalisoinut toimintaansa eri tavoin.




• Miten yrityksenne on ottanut Venäjän tuonninkorvauspolitiikan huomioon omassa toiminnassaan ja strategiassaan, miten yrityksenne on varautunut tuonnin korvaukseen? (n=300)



SVKK:N BAROMETRI 2015

• Miten yrityksenne on ottanut Venäjän tuonninkorvauspolitiikan huomioon omassa toiminnassaan ja strategiassaan, miten yrityksenne on varautunut tuonnin korvaukseen? (n=300)



SVKK:N BAROMETRI 2015, AVOIMIA VASTAUKSIA

• ”On etsitty sopivia kumppaneita Venäjältä, että päästäisiin lokalisoimaan tuotteet.”

• ”Lisätty paikallista tuotantoa.”• ”Potentiaalia on tietyillä kemian alan

sektorilla ja se on huomioitu.”• ”Alustavia ajatuksia omasta tuotannosta

Venäjällä.”• ”Lisätty myyntiä ja markkinointia.”• ”Katsotaan asiakkaat sen perusteella, miten

suhtautuvat länsituotteisiin.”• ”Olemme globaali yhtiö ja tiedämme sen,

että aina jossain päin maailmaa vienti vetää ja jossain ei. Varautuminen tähän vaihteluun on tämän toimialan peruspiirre.”

• ”Korvaavien markkinoiden löytäminen on se päätoimenpide.”



BISNESNÄKÖKULMA: SUOMALAISYRITYSTEN HAASTATTELUT



SUOMALAISTEN YRITYSTEN HAASTATTELUT

Tutkimusraporttia varten on haastateltu suomalaisia yrityksiä, jotka edustavat Suomen viennin kannalta merkittäviä toimialoja. Suurin osa yrityksistä toimii koneenrakennus-, laitevalmistus- ja kuljetusvälinevalmistus segmenteissä.

Raporttia varten on haastateltu Jollaa, jota Venäjän viestintäministeriö pitää mahdollisena partnerina kansallisen mobiilikäyttöjärjestelmän kehittämisessä Sailfish OS:n pohjalle. Projektin tavoitteena on vähentää Venäjän riippuvuutta iOS ja Android käyttäjäjärjestelmistä.

Venäjän valtiolla on merkittävä rooli laivanrakennussektorilla ja sen mahdollisuudet ohjata alan kehitystä ovat suuret. Alan tuonninkorvausohjelmassa – toisin kuin muissa toimialaohjelmissa –korvaavia teknologioita on eritelty tuote- ja valmistajatasolla. Ohjelmassa on mainittu myös Wärtsilän ja ABB:n tuotteita. Molemmat yritykset ovat kommentoineet asiaa raportissa.

Venäjän elintarvikevastapakotteet ovat avanneet uusia mahdollisuuksia maatalousteknologian viennille. Asiaa kommentoi rehulaitteita Venäjälle vievä JPT Industria Oy.

Terveysteknologia vastaa noin 50 % Suomen korkean teknologian viennistä (FiHTA). Viennin kasvu on keskimäärin 8,5 % vuodessa. Biohit Oy on mukana Venäjän valtion rahoittamassa hankkeessa.

World Cup 2018 järjestetään Venäjällä ja ottelut pelataan 11 kaupungissa. FIFA:n ehtojen täyttäminen vaati merkittäviä investointeja infrastruktuuriin. Hanketta kommentoi suomalainen projektitoimittaja.

HAASTATELLUT YRITYKSET

• ABB (meriteollisuus)• Biohit (terveysteknologia) • Jolla (ICT)• JPT Industria Oy (maatalous)• Nor–Maali Oy (teollisuusmaalit)• Suuri suomalainen projektitoimittaja• Wärtsilä (meriteollisuus)• Venäjällä toimiva suomalainen pk-

yritys (teollisuuden suunnittelupalvelut)

Haastattelut löytyvät kokonaisuudessaan liitteestä.



http://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/Liite1_Venaja.pdf


Venäjälläkin on tahoja, jotka ymmärtävät, että kiireellinen ulkomaalaisten tuotteiden korvaaminen Venäjällä valmistetuilla tuotteilla poliittisen paineen ja pakon edessä ei tuo hyvää lopputulosta.

—ABB


ABB 1/2

• Tuonninkorvauspolitiikkaan on perehdytty tarkasti ja sen mahdollisuuksista on keskusteltu venäläisten kumppaneiden kanssa. Yritys toimii sekä valtionomisteisten, että yksityisten venäläistelakoiden kanssa.

• Tuotannon lokalisointi on ollut pitkään yrityksen agendalla. Erilaisia lokalisointimahdollisuuksia on harkittu organisaation korkealla tasolla ja mahdollisiin lokalisoitumisen kohteisiin pääasiassa Länsi-Venäjällä on tutustuttu jo usean vuoden ajan.

• Painostusta lokalisoida tuotantoa tulee erityisesti valtionomisteisilta kumppaneilta ja ne itsekin ovat paineen alla kotimaistaa valmistusprosessejaan ja -komponenttejaan.

• Yritys on valmis keskustelemaan asiasta, mutta lokalisoimisen ongelma kokoonpanoyrityksellä on koko tuotantoketjun hallinta, laatu ja kompetenssien saatavuus. Pitää olla toimiva teollisuusverkosto.



ABB 2 / 2

• Venäjälläkin on tahoja, jotka ymmärtävät, että kiireellinen ulkomaalaisten tuotteiden korvaaminen Venäjällä valmistetuilla tuotteilla poliittisen paineen ja pakon edessä ei tuo hyvää lopputulosta. Ohjelmassa esitetty aikataulu ei ole realistinen.

• Lokalisoinnin kehittäminen vaatii merkittäviä investointeja valtiolta ja oikeita, kestävälle pohjalla rakennettuja kannustimia bisnekselle. Tällä hetkellä on tavallaan pattitilanne: tahtotila on olemassa, mutta Venäjällä ei tällä hetkellä ole riittäviä puitteita.

• Kauppa Venäjän kanssa käy tälläkin hetkellä: tilauksia ja toimituksia on vuodelle 2017 asti.



Uudet innovaatiot on tyypillisesti suojattu patentein. Näiden tuotteiden laillinen korvaaminen paikallisilla tuotteilla edellyttää tuotteiden lisensointia. Tällöin rajoitteeksi voi muodostua paikallisten yritysten teknologinen taso.

—Biohit


BIOHIT OY

• Rajoitusten tiukentumista, niiden lisääntymistä ja liiketoimintariskien muuttumista on seurattu pitkään. Tilanteisiin reagoidaan proaktiivisesti yhdessä venäläisen kumppanin kanssa.

• Venäjän päättäjät ja mielipidevaikuttajat ovat toistaiseksi tehneet päätöksiä, jotka perustuvat muun muassa tuotteiden korkeaan laatuun.

• Suomalaisilla yrityksillä on perinteisesti ollut hyvä maine ja asema Venäjän markkinoilla. Sen toivoisi säilyvän.

• Tuonninkorvausohjelman lääketuonnin korvaamistavoitteiden haasteet riippuvat tuotteista ja tuotteiden innovaatioasteista. Uudet innovaatiot on tyypillisesti suojattu patentein. Näiden tuotteiden laillinen korvaaminen paikallisilla tuotteilla edellyttää tuotteiden lisensointia. Tällöin rajoitteeksi voi muodostua paikallisten yritysten teknologinen taso.

• Tuonninkorvaamisohjelman mahdollisuudet yritykselle eivät vielä ole tiedossa. Tuonninkorvausohjelmaan tulisi kuitenkin suhtautua vakavasti.



Suurimpia haasteita ovat poliittisen päätöksen ja rahoituksen puuttuminen. Venäjän hallitus on nyt kuitenkin tehnyt päätöksen rajoittaa valtiollisia ICT-hankintoja ja se on yksi askel eteenpäin kohti kansallista mobiilikäyttöjärjestelmää.

—Jolla


JOLLA 1/2

• Jollan Sailfish järjestelmää on pidetty yhtenä mahdollisena Venäjän kansallisen mobiilikäyttöjärjestelmän kehittämisen pohjana. Keskustelu on jatkunut osapuolten välillä. Tahtotila on olemassa, mutta mitään sopimuksia ei vielä ole. Prosessi on ollut hyvin hidas.

• Suurimpia haasteita ovat poliittisen päätöksen ja rahoituksen puuttuminen. Venäjän hallitus on tehnyt päätöksen rajoittaa valtiollisia ICT-hankintoja ja se on yksi askel eteenpäin kohti kansallista mobiilikäyttöjärjestelmää. Viestintäministeriö on pyytänyt rahaa ohjelmaan, mutta budjettia ei ole vielä vahvistettu. Valtion rahoituksen saaminen ja poliittinen tuki antaa myös varmuutta yksityisille rahoittajille.

• Sailfish järjestelmän kehittämiseen löytyy Venäjältä osaavia yhteistyökumppaneita.



JOLLA 2/2

• Syy kansallisen mobiilikäyttöjärjestelmän luomiselle on se, että ihmisten ja yritysten yksityistä tietoa liikkuu mobiilijärjestelmissä yhä enemmän. Venäjällä halutaan rajoittaa tätä tiedon virtausta USA:han.

• Kiinaan myyty venäläinen Yotaphone käyttää jo Jollan mobiilijärjestelmään, mutta puhelimen myynnin volyymi on vielä suhteellisen pieni muihin verrattuna.

• Suomalaisyrityksillä on Venäjällä hyvät mahdollisuudet mobiilialalla ja myös IoT (Internet of Things) on vahva suomalaisten osaamisalue. Yhteistyön mallina voi olla esimerkiksi lisenssisopimukset tai kokonaisten järjestelmien ostaminen.

• Venäjän ja Suomen startup-kulttuureissa on eroja. Maiden välisen startup-yhteistyön kehittäminen vaatisi enemmän poliittista keskustelua, yhteisen mallin tai jonkinlaisen rahaston.



Haasteena on tällä hetkellä se, että tuotanto on pakko aloittaa Venäjällä yrityksen osalta kohtalaisen nopealla aikataululla, koska valtion tukiohjelmat vaativat ”Made in Russia” -merkinnän teknologiaan.

—JPT Industria Oy


JPT INDUSTRIA OY

• Yritys valmistaa ratkaisuja rehunkäsittelyyn ja tuotantoeläinten ruokintaan. Pakotteet ovat tuoneet mahdollisuuksia ja ainakin tarjouskanta on kasvanut huomattavasti.

• Haasteena on ruplan kurssin seilaaminen, joka on nyt kuitenkin tasaantunut. Odotukset vuodelle 2016 ovat korkealla.

• Venäjän tuonninkorvausohjelman tavoitteena on laskea tuontiriippuvuutta niin, että ulkomaalaisten laitteiden osuus olisi korkeintaan 10-20 prosenttia vuonna 2020. Tavoite kuulostaa tällä aikataululla mahdottomalta. Tuontiriippuvuus saadaan laskettua sillä, että ohjataan valmistusta eurooppalaisten valvonnan alla Venäjälle. Tavoite korvata ulkomaiset koneet ja laitteet ei ole kovinkaan realistinen.

• Haasteena on tällä hetkellä se, että tuotanto on pakko aloittaa Venäjällä yrityksen osalta kohtalaisen nopealla aikataululla, koska valtion tukiohjelmat vaativat ”Made in Russia” -merkinnän teknologiaan.

• Ruoanvalmistusteknologiateollisuuden pitäisi olla nyt yhdessä painamassa Venäjällä. Suomalainen koulutusosaaminen on yksi aloista mitä siellä pitäisi nyt markkinoida, nimenomaan ruoan tuotannon alalla.



Lokalisoinnissa etuna on, että valmistuksen käynnistäminen Venäjällä on nyt edullista. Nyt on oikea aika investoida sekä markkinoiden muutoksen, että edullisten investointikustannusten johdosta.

—Nor-Maali Oy


NOR-MAALI OY

• Venäjä on yrityksen yksi tärkeimmistä vientimarkkinoista. Yritys on ollut Venäjän markkinoilla yli kymmenen vuotta. Yhdessä venäläisen pitkäaikaisen jälleenmyyjän ja kumppanimme kanssa Nor-Maali aikoo rakentaa maalitehtaan Pihkovan alueella sijaitsevaan Moglinon teollisuuspuistoon. Venäjä on hyväksynyt investointisopimuksen.

• Nor-Maalilla on vahvoja asiakassuhteita ja luotettava yhteistyökumppani. Myynti Venäjällä on kasvanut vuoden aikana noin 25 prosenttia heikosta ruplasta ja taantumasta huolimatta. Viennin kasvu johtuu onnistumisesta isoissa projekteissa, joista on neuvoteltu pitkään.

• Lokalisoinnissa etuna on, että valmistuksen käynnistäminen Venäjällä on nyt edullista. Käynnistämällä tuotantoa Venäjällä yritys hakee kasvua ja haluaa olla entistä lähempänä asiakkaitaan Venäjällä ja IVY-maissa.

• Tuonninkorvausohjelma tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lähivuosina Venäjällä investoidaan perusteollisuuteen, teollisuustuotanto kasvaa ja teollisuusmaalien kysyntä vahvistuu. Nyt on oikea aika investoida Venäjälle sekä markkinoiden muutoksen, että edullisten investointikustannusten johdosta.



Tuonninkorvausohjelma tuo haasteita yrityksille, joiden asiakkaat toimivat julkisella sektorilla. Yksityisellä sektorilla vaikutus ei ole niin merkittävä. Venäjän elintarvikeala voisi olla sellainen jonne sanktioiden takia on pakko investoida oman tuotannon kehittämiseksi.

—Suomalainen projektitoimittaja


SUURI SUOMALAINEN PROJEKTITOIMITTAJA

• Tuonninkorvausohjelma vaikuttaa ehdottomasti yrityksen toimintaan. Tilanne on haastava julkisrahotteisissa hankkeissa, joihin tuonninkorvaamistoimet ensisijaisesti kohdistuvat. Julkisissa hankkeissa valtio on ohjeistanut pääurakoitsijoita käyttämään Venäjällä valmistettuja laitteita ja materiaaleja.

• Ulkomaiset yritykset, joilla on omaa tuotantoa tai kokoonpanoa Venäjällä ja jotka maksavat veroja Venäjälle, voidaan hyväksyä laitetoimittajiksi julkisiin hankkeisiin. Olennaista on, että laitteista löytyy merkintä ”Made in Russia”. Esimerkkinä valtion hankkeista voidaan mainita jalkapallon MM-kisoja varten rakennettavat stadionit, jotka rahoitetaan 100-prosenttisesti federaation budjetista.

• Julkisrahotteisten hankkeiden pääperiaate on, että Venäjälle voidaan tuoda vain sellaisia koneita ja laitteita joita Venäjällä ei valmisteta. Yksityiset investoijat ja urakoitsijat päättävät itse, mitä ja mistä ostavat. Ongelmana on heikko rupla, joka tekee tuontikoneista kalliita. Myös rahoituksen saatavuus on suuri ongelma tällä hetkellä.

• Tuonninkorvausohjelma tuo haasteita yrityksille, joiden asiakkaat toimivat julkisella sektorilla. Yksityisellä sektorilla vaikutus ei ole niin merkittävä. Venäjän elintarvikeala voisi olla sellainen jonne sanktioiden takia on pakko investoida oman tuotannon kehittämiseksi. Siihen tarvitaan länsimaista teknologiaa. Ratkaisevaa on ruplan arvon kehitys ja rahoituksen järjestyminen.



Pahin uhka on se, että markkinat sulkeutuvat, toiminnasta tulee mahdotonta ja että Wärtsilä (yrityksen tahdosta huolimatta) suljetaan pois markkinoilta.

—Wärtsilä


WÄRTSILÄ

• Laivateollisuus on yksi tuonninkorvausohjelman prioriteettialoista. Wärtsilä on tutkinut laivateollisuutta koskevaa tuonninkorvausohjelmaa ja muita ohjelmaa tukevia päätöksiä. Yritys seuraa aktiivisesti tilannetta ja asiasta keskustellaan jatkuvasti suoraan venäläisten asiakkaiden kanssa. Venäläisillä asiakkaillakaan ei tunnu olevan selkeätä näkemystä siitä, miten ohjelma toteutuu käytännössä.

• Yrityksellä ei tällä hetkellä ole investointisuunnitelmia Venäjälle. Venäjä kuitenkin pysyy tärkeänä markkinana Wärtsilälle.

• Tuonninkorvausohjelman haasteena on se, että korvaavien tuotteiden valmistaminen veisi vähintään 5-10 vuotta. Se vaatisi merkittäviä investointeja ja teknologia. Liian nopeasti toteutettu ohjelma johtaisi heikkoon laatuun ja heikentäisi kilpailukykyä.

• Pahin uhka on, että markkinat sulkeutuvat, toiminnasta tulee mahdotonta ja että Wärtsilä (yrityksen tahdosta huolimatta) suljetaan pois markkinoilta.

• Mahdollisuuksia on luonut se, että jotkut länsimaalaiset kilpailijat ovat vetäytyneet pois markkinoilla sanktioiden takia. Myös Wärtsilän vienti Venäjälle vaatii erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta: venäläisten asiakasyritysten ja avainhenkilöiden taustat tarkastetaan ja yritys hakee vientilupia ulkoministeriöltä.



Tuonninkorvausohjelman vaikutuksia on jo ilmennyt ja muutos tulee kiihtymään: ulkomaiset yritykset siirtävät tuotantoa Venäjälle. Kyse voi olla vaikkapa vain ”ruuvimeisseli-kokoonpanosta”, mutta tavoite on se, että tuote olisi dokumenteissa paikallinen eikä tuontitavara.

—Venäjällä toimiva suomalainen PK-yritys


VENÄJÄLLÄ TOIMIVA SUOMALAINEN PK-YRITYS 1/2

• Tuonninkorvausohjelma on vaikuttanut yrityksen toimintaan. Tilaajat ovat alkaneet siirtyä käyttämään venäläisiä rakennusmateriaaleja ja laitteita. Osaksi tämä liittyy tuonnin korvaamiseen, osaksi ruplan devalvoitumiseen. Jos kyseessä on valtionyhtiön tilaus tai valtio on jotenkin muuten mukana projektissa, kyseeseen tulevat vain venäläiset laitteet.

• Haasteina on, että venäläisen laitteen tekniset ja laadulliset parametrit eivät aina vastaa ulkomaisia: se voi pidentää projektin takaisinmaksuaikaa ja investoija voi kieltäytyä projektista kokonaan. Jos investoija päätyy käyttämään venäläislaitteita, on mahdollista, että lopputuotteen laatu kärsii ja silloin on kyseessä riski, jonka investoija ottaa huomioon laskelmissaan.

• Laitetoimittajaa valitessa on otettava huomioon monia muitakin tekijöitä kuin vain hinta. Venäjällä ei esimerkiksi ole oikeastaan ollenkaan laadukkaita kartonginvalmistuslaitteita joilla voisi korvata ulkomaiset.



VENÄJÄLLÄ TOIMIVA SUOMALAINEN PK-YRITYS 2/2

• On olemassa myös ns. ”piilotettua tuonnin korvaamista”, jolloin rajoitetaan ulkomaisten yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin, projekteihin tai laitetoimituksiin.

• Tuonninkorvausohjelman vaikutuksia on jo ilmennyt ja muutos tulee kiihtymään: ulkomaiset yritykset siirtävät tuotantoa Venäjälle. Kyse voi olla vaikkapa vain ”ruuvimeisseli-kokoonpanosta”, mutta tavoite on se, että tuote olisi dokumenteissa paikallinen eikä tuontitavara.

• Kysymys tuotannon siirtämisestä on hyvin ajankohtainen. Kaikki pohtivat sitä, miten sen voisi ratkaista parhaiten.

• Viime aikoina teollisuusrakentamisessa ja laitteiden modernisoinnissa on alkanut korostua valtion rooli joko avoimesti tai peitellysti.


JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET



JOHTOPÄÄTÖKSET

Miten suomalaiset yritykset reagoivat tuonninkorvausohjelmaan?

•SVKK:n barometrin mukaan vain 18 % kyselyyn vastanneista suomalaisista yrityksistä on ottanut tuonninkorvauspolitiikan huomioon omassa toiminnassaan. 82 % ei ole varautunut siihen tai on sitä mieltä, ettei se tulee millään tavalla vaikuttamaan toimintaan Venäjän markkinoilla.

•Haastatellut suomalaiset teollisuusyritykset ovat kiinnostuneita tuotannon lokalisoinnista Venäjällä. Tuotteiden paikallistaminen ja tuonninkorvausohjelman mukaiset kotimaisuusvaatimukset teknillisille tuotteille ovat taustalla, mutta vaikutustekijöitä ovat myös tuontitavaran ja raaka-aineiden kallistuminen ja vastaavasti paikallisten hankintojen ja työvoimakustannusten halventuminen eurohintoihin verrattuna.

•”Act like local” -periaate ajaa suomalasia ja muita ulkomaalaisia yrityksiä tiiviimpään yhteistyöhön venäläisten kumppaneiden kanssa. Toimintamalli auttaa sopeutumaan markkinatilanteeseen, mutta synnyttää uusia riskejä muun muassa immateriaalioikeuksien väärinkäytöksiin liittyen.


JOHTOPÄÄTÖKSET

Julkinen ja yksityinen sektori tuonninkorvausohjelman kohteena

•Venäjän valtion ja valtion omistuksessa olevien yritysten rooli kansantaloudessa kasvaa. Alat, joilla valtion rooli on suuri, kuten öljy- ja kaasu-, sähkö-, kone- ja laivanrakennus-, pankki- ja vakuutusala, ovat ulkomaalaisten toimijoiden ja investointien näkökulmasta korkean riskin sektoreita.

•Suomalaiset yritykset, joiden asiakkaina Venäjällä ovat valtio tai valtionyritykset, kokevat painetta lokalisoida tuotantoa. Tuonninkorvausohjelma voi olla heille uhka tai pahimmassa tapauksessa se voi tarkoittaa jopa markkinoiden menettämistä.

•Julkisilla varoilla rahoitetuissa hankkeissa halutaan selkeästi suosia Venäjällä valmistettuja tuotteita.

•Suomalaisille yrityksille, joiden asiakkaat toimivat yksityisellä sektorilla, tuontikorvausohjelman toimeenpano ja trendi lokalisoida tuotantoa Venäjällä voi luoda uusia mahdollisuuksia laite- ja teknologiatoimituksissa.


JOHTOPÄÄTÖKSET

Mahdollisuudet, riskit ja tulevaisuuden näkymät

•Venäjän teollisuuden modernisointi ja tuotannon paikallistaminen vaati länsimäisen teknologian tuontia. Mikäli lähivuosina Venäjällä investoidaan perusteollisuuteen suunnitelmien mukaisesti ja mikäli teollisuustuotanto kasvaa, se toimii kasvuveturina ja vahvistaa kysyntää muille sidoksissa oleville aloille. Tähän mennessä toistaiseksi vain elintarviketeollisuudessa on ollut kasvua.

•Asiantuntijoiden mukaan Venäjän tuonninkorvausohjelmassa tuetaan ja keskitytään lähivuosina ensisijaisesti kansalaisten perustarpeiden tyydyttämiseen, kuten elintarvikkeiden saatavuuteen (maatalous- ja elintarviketeollisuus, lääketeollisuus), budjettiin tulopuoleen eniten vaikuttavien sektoreiden omavaraisuuden nostamiseen (öljy-, kaasu-, kaivosteollisuus ja sitä tukevat alat) ja tietoturvallisuuteen (telekommunikaatio- ja ICT). Laite- ja teknologiatoimitukset sekä suunnittelu ja koulutus näillä aloilla avaavat mahdollisuuksia suomalasille yrityksille.

•Omassa Venäjän liiketoiminnassa suomalaisten yritysten on otettava huomioon EU:n asettamat sanktiot ja niiden yrityksille tuomat velvollisuudet. On syytä tarkistaa huolellisesti venäläisten kumppaneiden taustat ja dokumentoida tulokset, sekä tarkistaa kuuluvatko omat tuotteet tai palvelut sanktiolistalle. Pakotteiden soveltamista arvioi ulkoasiainministeriön pakotetiimi.


JOHTOPÄÄTÖKSET

Mahdollisuudet, riskit ja tulevaisuuden näkymät

•Julkinen ja yksityinen rahoitus, teknologian saatavuus, puutteet teknillisissä kompetensseissa, heikot talousnäkymät ja epävarmuus ovat Venäjän tuonninkorvausohjelman suurimpia haasteita. Kilpailun keinotekoinen rajoittaminen nostaa hintoja ja heikentää laatua. On olemassa merkkejä, että tuonninkorvausohjelman takia sääntely ja hallinnolliset esteet (tiukemmat standardit ja toisaalta sertifiointihelpotukset tietyille tuoteryhmille, verokäytännöt, yms.) lisääntyvät.

•Tässä vaiheessa on kuitenkin liian aikaista tehdä johtopäätöksiä siitä, mitkä osa-alueet ja tavoitteet tuonninkorvausohjelmasta ovat realistisesti toteuttamiskelpoisia. Toimialakohtaisten tuonninkorvausohjelmien välillä on merkittäviä eroja korvaavien tuotteiden / teknologian määrässä, kotimaisuuskriteereissä, omavaraisuustavoitteissa ja tukitoimenpiteissä.

•Tämän alustavan kartoituksen jatkotoimeenpiteenä toteutettavat syvemmät toimialakohtaiset selvitykset ja tilanteen jatkuva seuranta ovat tarpeen.


Hallitukset ja ohjelmat tulee ja menee, mutta brändit pysyy ihmisten mielessä aina. Kannattaa satsata omaan brändin vahvistamiseen.

—Selvitystä varten haastateltu venäläinen virkamies

LÄHTEITÄ

• Suomen ja Venäjän välinen kauppa. Tulli 25.8.2015 http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/ulkomaankauppatilastot/katsaukset/maat/venaja15/liitteet/2015_M14.pdf

• Suomalais-Venäläisen kauppakamarin Venäjän-kaupan barometri 10/2015 http://www.svkk.fi/uutishuone/lehdistotiedotteet/venajan_kaupan_barometri_syksy_2015_onko_venajan-kaupan_pohja_jo_saavutettu.25853.news

• Софт проявил твердость. Kommersant 2.11.2015 http://www.kommersant.ru/doc/2845568

• Новые тенденции в импортозамещении - критерии отнесения продукции к товарам российского производства. Налоговый обзор от экспертов PWC N. 26 07/2015 http://www.pwc.ru/ru/tax-consulting-services/legislation/criteria-of-origin.html

• ”Если хотите навредить стране, то должны вкладываться в подготовку IT-специалистов” http://www.kommersant.ru/doc/2832376

• Дорогое отечественное Kommersant 17.09.2015 http://www.kommersant.ru/doc/2811571

• BOFIT Viikkokatsaus 2015/47 19.11.2015 http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/viikkokatsaus/Documents/v201547.pdf


http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/ulkomaankauppatilastot/katsaukset/maat/venaja15/liitteet/2015_M14.pdf

http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/ulkomaankauppatilastot/katsaukset/maat/venaja15/liitteet/2015_M14.pdf

http://www.svkk.fi/uutishuone/lehdistotiedotteet/venajan_kaupan_barometri_syksy_2015_onko_venajan-kaupan_pohja_jo_saavutettu.25853.news

http://www.svkk.fi/uutishuone/lehdistotiedotteet/venajan_kaupan_barometri_syksy_2015_onko_venajan-kaupan_pohja_jo_saavutettu.25853.news

http://www.kommersant.ru/doc/2845568










http://www.pwc.ru/ru/tax-consulting-services/legislation/criteria-of-origin.html



























http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/viikkokatsaus/Documents/v201547.pdf

LÄHTEITÄ

• eBay tarjoaa uuden verkkokauppa-alustan venäläiskaupoille. SVKK bisnesuutisia 4.11.2015

• AliExpress kasvoi 120% Venäjällä – avasi showroom Moskovassa. SVKK bisnesuutisia 3.11.2015

• Медведев пообещал пока не отказываться от закупок импортной медтехники РБК 1.09.2015 http://www.rbc.ru/rbcfreenews/55e5eea79a79471e986a13de

• Иностранные IT-компании нашли способ обойти запрет российских властей. РБК 19.11.2015 http://www.rbc.ru/technology_and_media/19/11/2015/564dbec59a7947efa4659dd0

• Tuonnin korvaaminen – uskottava tavoite vai poliittista sanahelinää? Venla, SVKK:n jäsenlehti 2/2015

• Свободный и пустой рынок. Gazeta.ru 22.10.2015 http://www.gazeta.ru/growth/2015/10/22_a_7835945.shtml

• Минкомсвязи замещает один импорт другим. Vedomosti 5.6.2015 http://www.vedomosti.ru/technology/articles/2015/06/05/595327-minkomsvyazi-zameschaet-odin-import-drugim

• Чиновники определили приоритетные отрасли для импортозамещения РБК 20.1.2015 http://www.rbc.ru/economics/20/01/2015/54be941b9a79473ac2a44d29


http://www.rbc.ru/rbcfreenews/55e5eea79a79471e986a13de








































LÄHTEITÄ

• Russia’s import substitution policy to take years to bring noticeable results. Tass Expert Opinions. L. Alexandrova 18.8.2015 http://tass.ru/en/opinions/815042

• The policy of import substitution in Russia. An economic perspective. R.Giucci, Berlin Economics

Muut linkit• Venäjän kauppa-ja teollisuusministeriö http://minpromtorg.gov.ru/ • Venäjän hallitus http://government.ru • Teollisuuskehitysrahasto - Фонд Развития промышленности http://frprf.ru/• Venäjän maatalousministeriö www.mcx.ru• Venäjän viestintäministeriö http://www.minsvyaz.ru/ru/ • Venäjän presidentti http://kremlin.ru/acts/news • Global Trade Alert http://www.globaltradealert.org/



Maria Hartikainen, projektijohtaja, SVKK Helsinki

Alexei Kozlov, markkinatutkimuspäällikkö, SVKK Pietari

Taneli Dobrowolski, toimittaja-tiedottaja, SVKK Helsinki

Selvityksen on kustantanut Innovaatiorahoituskeskus Tekes ja Team Finland Future Watch -palvelu.

Team Finland taustaryhmä:

Johanna Ala-Nikkola, ulkoasiainministeriöHelena Lähteenmäki, FinproTimo Laukkanen, EKMarko Laiho, TEMOuti Homanen, FinnveraPauli Noronen, TekesEero Silvennoinen, TekesLaura Nurmi, TekesPavel Cheshev, Tekes

TEKIJÄT

Laura Nurmi, [email protected]. +358 50 5577 623

Maria Hartikainen, [email protected] +358 50 5552 983

Technology

Venäjän tuonninkorvausohjelma - Uhka vai mahdollisuus? Team Finland Future Watch report, January 2016