Upload
others
View
2
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Eläkeläisköyhyys
ja syrjäytymisen
uhkaHelsingin vanhusneuvosto 26.4.2017
Anni Vilkko, Dos. (HY)
3.5.2017 1
eteneminen
1. Eläkeläisköyhyys, määrittelyä
2. Köyhyyden moniulotteisuus
3. Syrjäytyminen, eriarvoisuus
4. Mikä auttaisi?
3.5.2017 2
Eläkeläisköyhyys
Eläkeikäisten taloudellinen asema on parantunut pitkällä aikavälillä
Pienituloisia vanhuskotitalouksia on kuitenkin määrällisesti paljon, vaikka tilastojen mukaan eläkeläisten pienituloisuus on nykyisin suunnilleen yhtä yleistä kuin väestössä keskimäärin
Köyhyys ei ole enää luonteeltaan niinkään absoluuttista (terveyttä ja fyysistä olemassaoloa välittömästi uhkaavaa), vaan suhteellista(eriarvoisuuteen läheisesti liittyvää)
Anni Vilkko 3.5.2017 3
Miten mitata köyhyyttä?
köyhyyden moniulotteinen luonne: yksi arviointimittari ei riitä kertomaan köyhyydestä
esim. tuloköyhyyttä mitataan mekaanisesti tulojakauman perusteella (köyhä = alle 60 prosenttia mediaanitulosta saava)
tämä ei kerro vielä paljoa tulojen ja tarpeentyydytyksen välisestä suhteesta tai köyhyyden yleisyydestä
Anni Vilkko 3.5.2017 4
Ketkä ovat köyhiä?
ne, joiden resurssit ovat niin vähäiset,
että ne estävät heitä osallistumasta
siihen elämäntapaan, jota heidän
kotimaassaan pidetään vähimmillään
hyväksyttävänä
(Euroopan neuvosto 1975)
suhteellinen köyhyys tarkoittaa tilannetta,
jossa yksilön kulutusmahdollisuudet ja
muut elinolot jäävät kauas
keskimääräisestä, yhteiskunnassa
yleisesti hyväksytystä tasosta
(Kangas & Ritakallio 2008, 4).Anni Vilkko 3.5.2017 5
Vanhuus-, työkyvyttömyys- tai
työttömyyseläkettä saavat (31.12.2015,
KELA)
pelkästään Kelan eläkettä saavat
sekä Kelan että työeläkkeen saajat
pelkästään työeläkettä saavat
eläkkeensaajat yht.
keskim. eläke saajien lkm
741 euroa 78 517 (6 %)
1 033 euroa 503 684 (35 %)
2 043 euroa 841 574 (59 %)
1 614 euroa 1 423 775(100%)Anni Vilkko 3.5.2017 6
Pienituloisuuden
monimuotoisuus tulojen niukkuus aiheuttaa toimeentulohuolia
tulojen vähäisyydellä on vaikutuksia yleiseen hyvinvointiin (asumisolot, terveys, palvelut, harrastukset ym.)
toisaalta:
pelkät tulot eivät anna riittävää kuvaa taloudellisista resursseista (varallisuus, perhe, luontaisetuudet ym.)
objektiivisesti mitattu pienituloisuus ei näy välttämättä subjektiivisesti koettuina toimeentulovaikeuksina
kokemuksellinen ulottuvuus on tärkeä näkökulma: miten köyhyyden kokemus vaikuttaa hyvinvointiin?
Anni Vilkko /Marjaana
Seppänen 3.5.2017 7
Esimerkki
Ketkä ovat köyhiä? Haapola, Ilkka & Antti Karisto & Marjaana Seppänen
(2012)
Kaksi köyhyyden kuvaa:
◦ Perinteinen, agraari köyhyys
◦ Kaupunkiköyhyys
vastaajat kolmesta ikäkohortista: 1926-30,
1936-40, 1946-50 syntyneet
Koettu hyvinvointi oli köyhien keskuudessa
vähäisempää kuin ei-köyhien
Anni Vilkko /Marjaana
Seppänen 3.5.2017 8
jatk. Haapola et.al
ikäkohortit: 1926-30, 1936-40, 1946-50 vanhimman ikäryhmän (1926-30 synt.)
köyhyys oli hyvin erilaista kuin heitä kaksikymmentä vuotta nuorempien köyhyys
vanhimmassa kohortissa oli havaittavissa merkkejä perinteisestä agraarisesta köyhyydestä (erityisesti haja-asutusalueiden maatalousammateissa työskennelleet naiset)
suurten ikäluokkien (1946-50 synt.) köyhyys keskittyi sen sijaan suurelta osin kaupunkiin ja kosketti etupäässä työttömiä ja yksin asuvia miehiä
Anni Vilkko /Marjaana
Seppänen 3.5.2017 9
Köyhyyden
moniulotteisuus
3.5.2017 10
Köyhyyden moniulotteisuus Tuloköyhyys, pienituloisuus
Sosiaalinen köyhyys, sosiaalisten suhteiden vähyys tai laatu
Hoivaköyhyys, hoivan vähyys tai laatu
Koettu niukkuus, rahojen riittävyys
Köyhyys kokemuksena, itsensä kokeminen köyhäksi
Mahdollisuuksien köyhyys, osallisuusvaje
Ovatko nämä keskeisiä ikääntyneiden eriarvoistumisen ja syrjäytymisen taustatekijöitä/ulottuvuuksia?
Anni Vilkko 3.5.2017 11
Esimerkkejä,
yli 75-vuotiaat vastaajat, koko
maa (ATH 2015) Tuloköyhyys: vähemmän kuin joka
kymmenes on joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi (harvemmin kuin muu väestö)
Osallisuusvaje: joka neljäs sanoo, että huonot liikenneyhteydet haittaavat ainakin jonkun verran (useammin kuin muu väestö)
Osallisuusvaje: 57 % kokenut jalankulkuväylien liukkauden haittaavan vähintään jonkin verran (useammin kuin muu väestö) Anni Vilkko 3.5.2017 12
Esimerkkejä,
Vanhuspalveluiden seuranta,
THL 2016
Hoivaköyhyys: Ikääntyvän väestön joukossa on ihmisiä, jotka tarvitsevat enemmän tukea
Muistisairas, etenkin kotona asuva
Omaishoitaja
Perhehoitaja
Päivystyspoliklinikan suurkäyttäjä
Päihteitä käyttävä
Mielenterveysasiakas
Korkeassa kaatumisriskissä oleva 3.5.2017 13
jatk. THL 2016
Yhdeksän kymmenestä kuntavastaajasta kertoi, että muistisairaille kohdennetaan hyvinvointia ja terveyttä tukevia palveluja, kuitenkin vain neljässä viidessä kunnasta näitä palveluja suunnataan yksin asuville muistisairaille
Päivystyspoliklinikoiden suurkäyttäjille suunnataan heikosti hyvinvointia ja terveyttä tukevia palveluja. Yli puolessa kuntia he jäävät vaille kyseisiä palveluja
Kolme viidestä kunnasta kohdentaa hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja ikääntyneille päihteiden-käyttäjille ja mielenterveysasiakkailleAnni Vilkko 3.5.2017 14
Esimerkkejä/kysymyksiä
Hoivaköyhyys: jos palveluntarve
lisääntyy tai jos on pitkään asunut
yksityisten palvelujen piirissä ja säästöt
on syöty loppuun?
Hoivaköyhyys: Riittämättömät
palvelusetelit
Koettu köyhyys: rahan
riittäminen/loppuminen synnyttää
turvattomuutta
Sosiaalinen ulottuvuus: yksinäisyys ja
läheissuhteiden muutoksetAnni Vilkko 3.5.2017 15
Köyhyys eriarvoisuus,
syrjäytyminen Syrjäytymiskeskustelussa on ohitettu ikääntyvä
väestö ja sen erityistarpeet
Syrjäytymis-käsitteen yhteydessä osallisuus työmarkkinoista on ollut keskeinen ulottuvuus, mutta mikä on syrjäytymistä ikääntyneiden kohdalla?
Ikääntyneet ovat haavoittuva ryhmä; Viime aikaisten havaintojen perusteella moniulotteisen syrjäytymisen riski kasvaa ikääntyessä eri osaryhmillä (Scharf& Keating 2012)
Riskiryhmät (mm. yksinäiset, omaishoitajat, mielenterveys- ja päihdeasiakkaat)
Elämänkulun merkitys?
taloudellisen köyhyyden ja suhdeköyhyyden yhteisvaikutukset sekä suhde hoivaköyhyyteen
Anni Vilkko /Marjaana
Seppänen 3.5.2017 16
Syrjäytyminen
3.5.2017 17
Syrjäytyminen
Exclusion: ”..lack of or denial of recourses, rights, goods and services, and the inability to participate in the normal relationships and activities available to the majority of people in a society”
(Levitas et al. 2007, 25; Scharf & Keating 2012, 5)
(Resurssien, oikeuksien, tarvikkeiden ja palvelujen puute sekä puutteelliset mahdollisuudet normaaleihin sosiaalisiin suhteisiin ja toimintoihin, jotka ovat
valtaosalle yhteiskunnan ihmisistä saavutettavissa)Marjaana Seppänen
3.5.2017 18
Deep exclusion:
”.. Deep exclusion refers to exclusion across more than one domain or dimension of disadvantage, resulting in severe negative consequences for quality of life, well-being and life chances” (Levitas et al., 2007, 9)
(syvällä syrjäytymisellä viitataan usealla elämän osa-alueella syrjään jäämiseen, millä on vakavia vaikutuksia elämänlaatuun ja hyvinvointiin)
Marjaana Seppänen
3.5.2017 19
Mikä auttaisi?
3.5.2017 20
Mistä lääke
eläkeläisköyhyyteen? Mauri Kotamäki & Olli Kärkkäinen (2017)
mitkä julkisen vallan toimenpiteet olisivat tehokkaita vähentämään eläkkeensaajien köyhyyttä?
verrattiin toisiinsa yhden vuoden osalta kolmea julkistaloudellisesti saman suuruista toimenpidettä: työeläkkeiden korotusta, kansaneläkkeiden korotusta ja takuueläkkeen korotusta
eläkeikäistenköyhyyden vähentämisessä kansaneläkkeisiin ja etenkin takuueläkkeisiin kohdistetut toimet olisivat paljon työeläkkeiden korotusta tehokkaampia
Anni Vilkko 3.5.2017 21
Mihin tulisi päätöksenteossa
kiinnittää huomiota?
1. materiaaliset resurssit
2. sosiaaliset suhteet
3. kansalaisyhteiskunta
4. palvelut
5. asuinympäristö
Anni Vilkko 3.5.2017 22
Mihin tulisi päätöksenteossa
kiinnittää huomiota?
Pienetkin leikkaukset kiristävät pienituloisen talouden äärimmilleen.
Laaja-alainen syrjäytyminen ja siihen liittyvät palvelu-ja osaamistarpeet huomioitava
Kotona asumista korostavan politiikan myötä kotihoidon kriteerit ja palvelut avainasemassa
näkökulman oltava laajempi kuin vain fyysiseen toimintakykyyn liittyvä hoivan tarve
Valinnanvapauden käytännöt ja vaikutukset: miten sopivat ikääntyneiden tilateisiin?
Asioimisen ongelmat
Asuinympäristöihin liittyvät tekijät
Anni Vilkko 3.5.2017 23
LOPUKSI
Ikääntyneiden tuloköyhyys on ongelma,
johon tulisi aktiivisesti politiikan ja
lainsäädännön keinoin puuttua
Vaikeinta tilanne on silloin kun tuloköyhyys
yhdistyy erilaisiin syrjäytymisen
ulottuvuuksiin
Anni Vilkko 3.5.2017 24
Lähteitä Euroopan neuvosto: Council decision 22.7.1975
Haapola, Ilkka & Antti Karisto & Marjaana Seppänen (2012) Ikääntyvien
köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin. Teoksessa Katja Forssen ym..
(toim.) Kohtaako sosiaalityö köyhyydenKuopio: UNIpress; 275-300
Kangas, Olli & Ritakallio, Veli-Matti (2008) Köyhyyden mittaustavat,
sosiaaliturvan riittävyys ja köyhyyden ylisyys Suomessa. Helsinki: Kelan
tutkimusosasto.
Mauri Kotamäki & Olli Kärkkäinen (2017) Mistä lääke eläkeläisköyhyyteen?
Yhteiskuntapolitiikka, e-julkaisu 17.3.2017, Yponline
Kotamaki&Karkkainen.pdf
Levitas, Ruth & Cristina Pantazis & Eldin Fahmy & David Gordon & Eva
Lloyd & Demi Patsios (2007) The Multi-Dimensional Analysis of Social
Exclusion. Department of Sociology and School for Social Policy. Townsend
Centre for the International Study of Poverty and Bristol Institute fof Public
Affairs, Unviersity of Bristol.
Scharf, Thomas & Norah Keating (2012) Social exclusion in later life: a global
challenge. Teoksessa Thomas Scharf & Norah Keating: From Exclusion to
Inclusion in Old Age. A global challenge. Bristol: Policy Press, 1-16.
Walsh, Kieran & Eamon O’Shea & Thomas Scharf (2012) Social Exclusion
and Ageing in Diverse Rural Communities: Findings of a cross-border study
in Ireland and Northern Ireland. Irish Centre for Social Gerontology, National
University of Ireland Galway.
https://www.thl.fi/fi/web/ikaantyminen/toimivat-
vanhuspalvelut/vanhuspalvelujen-tila
3.5.2017 25