15 nostoa Suomen ulkomaankaupan kehityksestä

Nostoa Suomen ulkomaankaupan kehityksestä, merkityksestä ja näkymistä

2 7 . 11 . 2 0 1 7 | 1 0 0 V U O T TA P I E N T Ä AV O TA L O U T TA

15

Arvonlisäys kertoo viennin merkityksestä #1

# 1 A R V O N L I S Ä Y S K E R T O O

V I E N N I N M E R K I T Y K S E S T Ä

Ulkomaankaupan vaikutukset

Suomen talouden kasvuun ja

työllisyyteen perustuvat sen

luomaan kotimaiseen

arvonlisäykseen, ei viennin

bruttoarvoon.

Globaalit tuotantoketjut

ovat pirstoutuneet,

ja palveluviennin

merkitys kasvaa.

Tämä muuttaa sitä,

miten vienti

kansantaloudessa

vaikuttaa.

Suomi on ollut pieni avotalous 150 vuotta #2

# 2 S U O M I O N O L L U T P I E N I A V O T A L O U S 1 5 0 V U O T T A

Ulkomaankaupan suhde

bruttokansantuotteeseen

oli kansainvälisessä

vertailussa korkea jo

ensimmäisen globalisaatio-

kauden aikaan (1870 – 1913)

Viennin arvoketju oli täysin kotimainen.

Suomi vei tuotteita, jotka perustuivat kotimaisten raaka-

aineiden ja välituotteiden jalostamiseen, eli pääasiassa

metsätuotteita.

Kotimaisen arvonlisäyksen osuus viennin bruttoarvosta on pienentynyt

#3

# 3 K O T I M A I S E N A R V O N L I S Ä Y K S E N O S U U S

V I E N N I N B R U T T O A R V O S T A O N P I E N E N T Y N Y T

91,8 8

8,4

84,1

82,3

70,2

75,9

69,4 7

2,2

58,0 6

2,2

93,8

30

40

50

60

70

80

90

100

19

13

19

28

19

56

19

59

19

65

19

70

19

80

19

82

19

85

19

89

19

95

20

00

20

05

20

10

20

15

%

Arvonlisäyksen osuuden

lasku on yleinen trendi

kehittyneille maille. Se

johtuu tuotannon

kasvavasta

ulkoistamisesta.

# 3 K O T I M A I S E N A R V O N L I S Ä Y K S E N O S U U S

V I E N N I N B R U T T O A R V O S T A O N P I E N E N T Y N Y T

Korkeimmillaan

kotimaisen

arvonlisäyksen osuus

on ollut vuonna 2000,

jolloin se oli 29 %.

Suomen talous ei sulkeutunut 1920- ja 1930-luvuilla

#4

KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

# 4 S U O M E N T A L O U S E I S U L K E U T U N U T

1 9 2 0 - J A 1 9 3 0 - L U V U I L L A

Samalla

viennin rakenne

yksipuolistui

metsätalouden

ja -teollisuuden

tuotteisiin

Suomen

ulkomaankauppa

suuntautui länteen

vanhan Venäjän

markkinoiden

kadottua

KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

Suomi pysyi

verrattain avoimena

1930-luvun

sulkeutuvassa

maailman-

taloudessa

Maailmansota

pysäytti alkaneen

globalisaatio-

kehityksen. 1930-

luvun lama kiihdytti

protektionismia

Toisen maailmansodan jälkeinen protektionismi vaikutti pitkään

#5

KUVA: FOTO ROOS | HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

# 5 T O I S E N M A A I L M A N S O D A N J Ä L K E I N E N

P R O T E K T I O N I S M I V A I K U T T I P I T K Ä Ä N

KUVA: VÄINÖ KANNISTO | HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

Sodan aikana

omaksuttiin toiminta-

tapa, jossa elinkeino-

elämän edustajat

toimivat kiinteässä

yhteistyössä valtion-

hallinnon kanssa Tämä näkyi vielä 1970-

ja 1980-luvuilla läntisiä

naapurimaita

suurempana

halukkuutena suojata

kotimaista teollisuutta

ulkomaiselta kilpailulta.

Viennin rakenne monipuolistui 1960-luvulta lähtien

#6

# 6 V I E N N I N R A K E N N E M O N I P U O L I S T U I

1 9 6 0 - L U V U LT A L Ä H T I E N

Viennin tuotevalikoima

monipuolistuu:

metsäteollisuuden

tuotteiden rinnalle

metalli-, kone- ja

kemianteollisuutta

Määrämaiden joukko

monipuolistuu:

vientiä yhä enemmän

eri Euroopan maihin

ja Euroopan

ulkopuolelle

Ruotsin

merkitys viennin

kohdemaana

kasvaa 1960-

luvulta lähtien

Paperiteollisuuden tuotteet ja IT-palvelut ovat Suomen tärkeimmät yksittäiset viennin arvonlisän lähteet

#7

# 7 P A P E R I T U O T T E E T J A I T - P A LV E L U T

O V A T S U O M E N T Ä R K E I M M Ä T Y K S I T T Ä I S E T

V I E N N I N A R V O N L I S Ä N L Ä H T E E T

IT-palveluiden

vienti

11,4 %

Paperiteollisuuden

tuotteiden vienti

13 %

Viennin luomasta kotimaisesta arvonlisäyksestä

(vuonna 2016).

Viennin kotimaista arvonlisää syntyy yhä enemmän palveluista

#8

Vuonna 2015

puolet elektroniikkateollisuuden

viennin bruttoarvosta oli

palveluiden

vientiä ja vain toinen

puoli tavaravientiä

Palveluhyödykkeiden

vienti vastasi yli

36 %:sta viennin kotimaisesta kokonais-

arvonlisäyksestä vuonna 2016.

Vuonna 2002 niiden osuus oli

vielä noin 20 prosenttia.

# 8 V I E N N I N K O T I M A I S T A A R V O N L I S Ä Ä

S Y N T Y Y Y H Ä E N E M M Ä N P A LV E L U I S T A

# 8 V I E N N I N K O T I M A I S T A A R V O N L I S Ä Ä

S Y N T Y Y Y H Ä E N E M M Ä N P A LV E L U I S T A

Kotimainen arvonlisäys

alhaisempaa

teollisuudessa kuin

palveluissa, sillä

teollisuudessa

ulkomaisten

välituotteiden käyttö

on yleisempää Palvelutoimialojen

osuus viennin

arvonlisästä on

yleisesti kasvanut

kehittyneissä

maissa.

Laatu on entistä tärkeämpi viennin menestystekijä

#9

# 9 L A A T U O N E N T I S T Ä T Ä R K E Ä M P I

V I E N N I N M E N E S T Y S T E K I J Ä

60-70% Suomeen jäävästä viennin

arvonlisäyksestä on viime

vuosina tullut sellaisten

tuotteiden viennistä, joissa

kilpaillaan ensisijaisesti laadulla

ja ominaisuuksilla sekä yrityksen

maineella.

Tällaisten palveluiden

viennistä saatava

kotimainen arvonlisäys on

2002-2015 kasvanut yli

2 -kertaiseksi

Yritystason tekijät ovat tärkeitä viennissä

#10

# 1 0 Y R I T Y S T A S O N T E K I J Ä T

O V A T T Ä R K E I T Ä V I E N N I S S Ä

Viennin keskittyneisyys on

edelleen suurta:

• Kuten muissa pienissä avotalouksissa, Suomessakin yksittäisten suurten yritysten

menestys voi vaikuttaa merkittävästi viennin luomaan kotimaiseen arvonlisäykseen

20 suurimman

yrityksen osuudet

kotimaisesta

kokonaisarvon-

lisäyksestä

Vientiyritysten työntekijät ovat keskimääräistä koulutetumpia

#11

# 11 V I E N T I Y R I T Y S T E N T Y Ö N T E K I J Ä T

O V A T K E S K I M Ä Ä R Ä I S T Ä K O U L U T E T U M P I A

Koulutus-

tasolla on suuri merkitys

viennin kotimaisen

arvonlisäyksen

karttumisessa

Palveluiden

vientiyrityksissä

työvoiman rakenne on

selkeästi erilainen kuin

tavaratuotannossa:

yli puolet korkeasti

koulutettuja (2014)

Suomessa on viime

vuosina kasvanut

lähinnä palveluiden

vienti. Tästä vastaavat

hyvin korkean

osaamistason

työntekijät

Maailman kauppajärjestelmä määrittää Suomen viennin toimintaympäristön

#12

# 1 2 M A A I L M A N K A U P P A J Ä R J E S T E L M Ä

M Ä Ä R I T T Ä Ä S U O M E N V I E N N I N

T O I M I N T A Y M P Ä R I S T Ö N

Laajempi protektionismin

nousu voi hankaloittaa

erityisesti pk-yritysten

vientiä ja alentaa viennistä

saatavaa arvonlisäystä

Suomeen. Mahdollisuuksia

Suomelle

megatrendeistä:

digitalisaatio ja

cleantech-tuotteiden

kysynnän globaali

nousu.

Euroopan rahaliitto ei ole lisännyt jäsenmaiden välistä kauppaa

#13

# 1 3 E U R O O P A N R A H A L I I T T O E I O L E L I S Ä N N Y T

J Ä S E N M A I D E N V Ä L I S T Ä K A U P P A A

EU-jäsenyyden myötä

viennin luoma arvonlisäys

on noussut, mutta

euroalueella ei näytä olleen

merkittävää vaikutusta

jäsenmaiden väliseen

ulkomaankauppaan

Euroalueella on

saattanut olla

positiivinen vaikutus

Suomen käymään

kauppaan muiden

euromaiden kanssa

Globaali finanssikriisi vaikutti Suomen vientimenestykseen monitahoisesti

#14

Suomen koko

viennin

vientimenestys

heikkeni paljon

vähemmän kuin

elektroniikka-

teollisuuden

Sujuva

rakennemuutos: palveluviennin

kehittyminen edisti

talouden sopeutumista

elektroniikkateollisuuden

nopeaan romahdukseen

IT-palvelut jopa paransivat

menestystään

# 1 4 G L O B A A L I F I N A N S S I K R I I S I V A I K U T T I

S U O M E N V I E N T I M E N E S T Y K S E E N

M O N I T A H O I S E S T I

Suomen

vientimenestys

heikkeni vuonna

2007 alkaneen

kriisin aikana,

kuten odotettua

Mutta:

vaikutukset

olivat erilaisia

eri toimialoilla

Vientimenestykseen tarvitaan muutakin kuin hintakilpailukykyä

#15

# 1 5 V I E N T I M E N E S T Y K S E E N T A R V I T A A N

M U U T A K I N K U I N H I N T A K I L P A I L U K Y K Y Ä

Suomessa on viime

aikoina kasvanut

lähinnä palveluiden

viennistä saatava

arvonlisäys

Tämän viennin

mahdollistavat

korkean

osaamistason

työntekijät

→ Jos halutaan

tukea yritysten

kilpailukykyä, monet

muutkin asiat

merkitsevät kuin

kustannukset

Palveluviennin

hyödykkeiden

kilpailussa

yrityskohtaiset tekijät,

kuten laatu, brändi ja

maine ratkaisevat