1 TYÖNTÖMITTA - tmtec.fitmtec.fi/wp-content/uploads/2013/09/MALLIMATERIAALI.pdf · Mikrometri tulee kalibroida ennen mittaamista. Kalibrointi tapahtuu (mik-rometrit 0 – 25 mm)

MITTAVAUNU MATERIAALIA 1( 35)

1 TYÖNTÖMITTA

1.1 Yleistä työntömitasta

Työntömitta (”tönäri, mauseri”) kuuluu tekniikan alan perustyökalui-

hin, joten sen oikeaoppinen käyttö on jokaisen ammattilaisen osat-

tava. Työntömittoja on eri käyttötarkoituksia varten satoja erilaisia

malleja. Kuvassa 1 on ns. vakiomallin työntömitta. Kyseinen työntö-

mitta on käytössä yleisesti mm. auto-, kone-, metalli- sekä lvi-aloilla.

Kuva 1. Työntömitta ja sen osien nimitykset.

Työntömitta on oikein säilytettynä (suojuksessa tai muussa sille erikseen

varatussa paikassa) ja käytettynä kestävä ja luotettava mittaväline. Nykyi-

sin käytetään paljon myös digitaalisella näytöllä olevia työntömittoja. Nii-

den huono puoli on se, että ne tarvitsevat pariston toimiakseen. Lisäksi ne

ovat kalliita ja herkkiä vaurioitumaan. On myös huomioitava, että digitaa-

lisen työntömitan oikea näyttämä tulee tarkastaa säännöllisesti toisella

mittavälineellä.

”sisä” mittakärjet tuuma-nonio lukitusruuvi

tuuma-asteikko ”syvyys” mittakieli

mittaleuat

millimetri-nonio millimetri-asteikko


Yleensä työntömittojen mittaustarkkuudeksi ilmoitetaan 5/100 mm (=

0,05 mm), mutta käytännössä työntömitta on luotettavimmillaan, kun

vaadittava mittaustarkkuus on 1/10 mm (= 0,1 mm). Jos vaaditaan sadas-

osamillimetrien mittatarkkuutta, niin silloin oikea mittavälinen on mikro-

metri.

Työntömitalla voidaan yleensä mitata myös tuumamittoja. Tätä ominai-

suutta tarvitaan esim. kun työskennellään tuumajärjestelmän kierteillä

varustettujen ruuvien ja muttereiden sekä lvi- alan tuotteiden kanssa.

Monissa ajoneuvoissa sekä koneissa ja laitteissa käytetään yleisesti tuu-

majärjestelmän ruuveja.

1.2 Työntömitan käyttö

Työntömitan eri osilla voidaan mitata kappaleiden ulko- ja sisäpuolisia

mittoja sekä syvyysmittoja (kuva 3).

Kuva 3. Esimerkkejä työntömitalla mittaamisesta.


1.3 Työntömitan kunnon tarkastaminen

Työntömitan, niin kuin kaikkien muidenkin mittavälineiden, kunto on tar-

kastettava ennen mittaamisen aloittamista.

Työntömitan mittaleukojen ja mittakärkien kunto tarkastetaan laittamalla

mittaleuat yhteen ja katsomalla esim. valoa vasten, että mittaleukojen ja

mittakärkien mittauspintojen välistä ei näy valoa (ks. kuva 4).

Mitta-asteikkojen oikeat näyttämät tarkastetaan mittaleukojen ollessa

kiinni. Tällöin nonio-ja perusasteikkojen nollaviivojen on oltava päällek-

käin (kuva 5). Tämä tarkastus on syytä tehdä, sillä ainakin halvoissa työn-

tömitoissa asteikot eivät ole aina välttämättä kohdallaan.

Kuva 4. Mittaleukojen ja mittakärkien mittauspinnat. Kuva 5. Nollaviivat.


Mittakieli tarkastetaan siten, että sen pään pitää olla tasassa työntömitan

rungon pään kanssa kun mittaleuat ovat kiinni (ks. kuva 5). Mittakielen

päässä oleva jyrsintä on tehty jo valmistuksen yhteydessä, eli se ei ole

merkki viallisesta mittakielestä (kuva 6).

Kuva 5. Mittakielen tarkastaminen. Kuva 6. Mittakielen jyrsintä

1.4 TYÖNTÖMITAN YLEISIÄ KÄSITTELY- JA MITTAUSOHJEITA

Säilytä työntömitta kotelossa tai muussa sille erikseen varatussa pai-

kassa.

Älä käytä työntömittaa muuhun tarkoitukseen kuin mittaamiseen

(esim. vasarana).

Älä käytä turhaa voimaa mittauksen aikana.

Tarkasta mitan kunto ja puhtaus ennen mittauksen aloittamista.

Varmista, että lukitusruuvi on auki, kun liikutat luistia.

Varmista, että mitattava kappale on puhdas.

Huomio mitattavassa kappaleessa olevat mahdolliset ”muotovirheet”

(soikeus, kartiokas, taipuma jne.).

Lue mittatulos työntömitan ollessa kiinni kappaleessa.

Jos työntömitta pitää irrottaa mitan lukemisen ajaksi (esim. valaistus ei

riitä), niin lukitse lukitusruuvi ja irrota mitta varovasti kappaleesta.

Tee tarkastusmittaus.

OLE HUOLELLINEN JA VÄLTÄ TURHAA KIIRETTÄ!

jyrsintä


2. TYÖNTÖMITAN MITTAUSTULOSTEN LUKEMINEN

Työntömitan rungossa on millimetri- ja tuuma-asteikot sekä liikkuvassa

luistissa ns. nonio-asteikot (kuva7).

Kuva 7. Työntömitan asteikot.

2.1 Millimetrien lukeminen

Mittaustuloksen lukeminen tapahtuu kahdessa vaiheessa eli kokonaiset

millimetrit ja kymmenesosamillimetrit.

2.1.1 Kokonaiset millimetrit.

Millimetreiksi luetaan kaikki nonio-asteikon 0-viivan (nuoli) vasemmalle

puolelle jäävät millimetrit. Kokonaiset millimetrit = 6 mm (kuva8).

Kuva 8. Kokonaisten millimetrien lukeminen

= 6 mm


2.1.2 Kymmenesosamillimetrit.

Kymmenesosamillimetrit saadaan katsomalla, mitkä nonio- ja millimet-

riasteikon viivoista ovat lähimpänä päällekkäin (ks. kuva 9, nuolet).

Kuva 9. Kymmenesosa millimetrienlukeminen

LOPULLINEN MITTAUSTULOS

= 6 mm + 0,3 mm = 6,3 mm

HUOM! Mittaustulos ilmoitetaan aina millimetreissä

Esimerkki 1 (kuva 10). Mittaustulos = 6, 5 mm

Kuva 10. Työntömitan mittaustuloksen lukeminen.

= 0,3 mm


2.2 Tuumien lukeminen

Tuumien lukeminen tapahtuu kahdessa vaiheessa samalla periaatteella

kuin millimetrienkin lukeminen.

1.vaiheessa luetaan kokonaiset ja 1/16 tuumat.

2.vaiheessa 1/128-tuumat.

2.2.1 Kokonaiset ja kuudestoistaosa tuumat

Mittaustuloksen lukeminen tapahtuu tuuma-nonio asteikon 0-viivan koh-

dalta. Mittatulokseksi luetaan sen vasemmalle puolelle jäävät kokonaiset

ja 1/16-tuumat. Mittaustulos = 12/16” (kuva 11).

Kuva 11. Kokonaisten ja 1/16-tuumien lukeminen.

2.2.2 1/128-tuumat

1/128-tuumat luetaan nonio-asteikolta siitä kohdasta, missä nonio-as-

teikon ja tuuma-asteikon mittaviivat ovat lähimpänä päällekkäin. Mit-

taustulos = 4/128” (kuva 12).

Kuva 12. 1/128 ” lukeminen

0-viiva

= 12/16 ”

= 4 / 128 ”


LOPULLINEN MITTAUSTULOS

= 12/16” + 4/128 ”

= 100 / 128 ”

= 0,800 ”

Jos mitataan kuudestoistaosa tuuman tarkkuudelle, niin tulos supistetaan

jos mahdollista. Esim. 8/16 ” = ½ ”. Normaali tapauksissa (esim. kiertei-

den tunnistus) riittää 1/16 ” mittaustarkkuus.

Jos tarvitaan tarkempaa tulosta, niin silloin mitataan 1/128 ” tarkkuudella

ja lasketaan saadut lukemat (kokonaiset tuumat, 1/16 ” ja 1/128”) yh-

teen. Lopullinen tulos voidaan muuttaa vielä desimaalimuotoon.

Esimerkki 1 (ks. Kuva 13).

Mittaustulos:

= 1 ”+ 3/16” + 7/128”

= 1” + 31/128 ”

= 1,242 ”

Kuva 13. Työntömitan tuuma-asteikon lukeminen.

8


Opiskelija: ______________________________________________

Ryhmä: ______________ Päivämäärä:_______________________

TYÖNTÖMITTA

1. Miksi sinun tulee osata käyttää työntömittaa?

__________________________________________________________

___________________________________________________________

2. Mitä etuja / haittoja on digitaalisen työntömitan käytöstä?

Edut:________________________________________________________

__________________________________________________________

Haitat:

____________________________________________________________

____________________________________________________________

_________________________________________________________

3. Mikä on ns. perustyöntömitan lukematarkkuus ja luotettava mittatark-

kuus?

____________________________________________________________

__________________________________________________________

4. Miksi sinun tarvitsee osata mitata myös tuumamittoja?

____________________________________________________________

____________________________________________________________

_________________________________________________________


5. Millä työntömitan osalla mittaat

a) reiän halkaisijan: _____________________________

b) reiän syvyyden: _______________________________

c) levyn paksuuden: _____________________________

6. Miten tarkistat seuraavat työntömitan kohdat ennen mittaamista?

a) Mittaleuat:

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

______________________________________________________

b) Mittakärjet:

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

______________________________________________________

c) Mittakielen:

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________


d) Millimetri ja tuuma-asteikot:

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________

7. Millaisia mittausvirheitä voi tapahtua, jos et mittaa mittaleukojen mit-

tausalueella?

____________________________________________________________

____________________________________________________________

____________________________________________________________

________________________________________________________

8. Miten tarkastat akselin ja reiän soikeuden työntömitalla?

____________________________________________________________

____________________________________________________________

____________________________________________________________

________________________________________________________

9. Miksi mittalukema kannattaa lukea mitan ollessa kiinni kappaleessa?

____________________________________________________________

____________________________________________________________

____________________________________________________________

____________________________________________________

10. Miten estät luistin liikkumisen, jos joudut irrottamaan työntömitan kap-

paleesta mittatuloksen lukemisen ajaksi?

______________________________________________________________

____________________________________________________________


Opiskelija: ______________________________________________


TEHTÄVÄ: Ilmoita kuvissa näkyvien mittojen tulokset millimetreinä ja tuumina (koko-naiset, 1 /16”, 1 /128 ”).

Muuta tuumat lopuksi desimaalimuotoon (3-desimaalintarkkuudella)

1.

________ mm

______” _____ / 16” _____ / 128 ”

=______________”

2. ________ mm

______” _____ / 16” _____ / 128 ”

=______________”

3. ________ mm

______” _____ / 16” _____ / 128 ”

=______________”

4. ________ mm

______” _____ / 16” _____ / 128 ”

=______________”


5.

________ mm

_____” _____ / 16” _____ / 128 ”

=______________”

6. ________ mm

______” _____ / 16” _____ / 128 ”

=______________”

7. ________ mm

______” _____ / 16” _____ / 128 ”

=______________”

8.

________ mm

______” _____ / 16” _____ / 128 ”

=______________”


Mittaaja: ______________________________________________


TYÖNTÖMITALLA MITTAAMINEN (mittakappale 1)

TEHTÄVÄ

Mittaa työntömitalla 0,1 millimetrin tarkkuudella kuvassa näkyvän mittakappa-

leen mitat ja merkitse ne taulukkoon.

Mittakappaleen ja työntömitan saat opettajaltasi.

MITATTAVA KOHTA

MITTAUSTULOS ( 0,1 mm tarkkuus)

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

L

M

N

O


Mittaaja: ______________________________________________


TYÖNTÖMITALLA MITTAAMINEN TUUMAT (mittakappale 1)

TEHTÄVÄ

Mittaa työntömitalla 1 /128 tuuman tarkkuudella kuvassa näkyvän mittakappa-

leen mitat ja merkitse ne taulukkoon.

Mittakappaleen ja työntömitan saat opettajaltasi.

MITTAKAPPALE 1

MITTAVA

KOHTA

MITTAUSTULOS TUUMAT

täydet

1/16”

1 /128 ”

A 0 6 4

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

L

M

N

O


2 KAARIMIKROMETRI

2.1 Yleistä mikrometreistä

Mikrometrejä on olemassa eri käyttötarkoituksia varten lukematon määrä.

Kaarimikrometri (ks. kuva1) on sekä auto-, että ja kone metallialoilla yleisesti

käytössä oleva mittalaite. Sillä voidaan mitataan erilaisia ulkopuolisia mit-

toja.

Kuva1. Kaarimikrometrin osien nimitykset.

Kaarimikrometrin mittaustarkkuus on yleensä 0,01 millimetriä. Esim. hiuksen

paksuus on n. 0,05 mm. Koska mikrometrillä mitattavat kohteet ovat sellai-

sia, että pienetkin mittausvirheet voivat aiheuttaa suuria vahinkoja, (esim.

moottorivaurion), on mikrometrillä mittaamisen taito osattava todella hyvin.

Lisäksi mitattaessa on noudatettava suurta huolellisuutta ja tarkkuutta. Mik-

rometri on ns. tarkkuusmittaväline, joten sitä tulee säilyttää aina omassa ko-

telossaan.

mittauspinnat perusviiva /mitta-asteikot

mittarumpu

kitkaruuvi (räikkä)

nollaviiva

lukitusruuvi

runko

eriste


Yhden mikrometrin mittausalue on 25 mm, ja se on merkitty mikrometrin

eristeosaan. Mikrometrien mittausalueet ovat 0 – 25 mm, 25 – 50 mm, 50

– 75 mm jne.

2.2 Mikrometrin käyttö

Mikrometri tulee kalibroida ennen mittaamista. Kalibrointi tapahtuu (mik-

rometrit 0 – 25 mm) pyörittämällä kitkaruuvista mittauspinnat yhteen ja

tarkastamalla, että nolla- ja perusviiva (ks. kuva 2, nuolet) ovat samassa

linjassa.

Kuva 2. Mikrometrin (0 – 25 mm) kalibroinnin tarkastaminen.

Isommissa mikrometreissä mikrometrin mukana tulee oma mitta- eli ka-

librointipala. Kalibrointipala (ks. kuva 3) asetetaan mittauspintojen väliin

ja pyöritetään kitkaruuvista mittauspinnat yhteen. Tämän jälkeen tar-

kastetaan ”nollaus”.


Kuva 3. Mikrometrin (25 – 50 mm) kalibrointi kalibrointipalalla.

Kalibrointipalan asettaminen mittauspintojen väliin vaatii harjoittelua.

Tarvittaessa voit pyytää kaveria avuksi tai käyttää erillistä pöydälle asetet-

tavaa mikrometrin pidintä.

Mikäli perus- ja nollaviivat eivät ole kohdakkain, täytyy mikrometriä sää-

tää. Säätö tapahtuu säätöavaimella (tulee mikrometrin mukana) kääntä-

mällä mitta-asteikon toisella puolella olevasta reiästä (ks. kuva 4) viivat

samaan linjaan.

Kuva 4. Mikrometrin säätäminen säätöavaimella.


Mikäli mitta-asteikon virhe on yli 1 mm, valmistaja suosittelee löysää-

mään mittarummun ja asettamaan sen oikeaan asentoon. Mittarummun

löysääminen tapahtuu avaamalla säätöavaimen toisella päällä lukitus (ks.

kuva 5), jonka jälkeen vedetään rumpua ulospäin. Rumpu on yleensä tiu-

kasti kartiolla kiinni, joten sen irrottamiseen tarvitaan voimaa.

Säätö on hankala tehdä ja vaatii huolellisuutta, joten turhan takia ei kan-

nata rumpua löysätä. Kyseistä säätöä ei yleensä tarvitse tehdä, mikäli mik-

rometriä käytetään oikein.

Kuva 5. Mittarummun lukituksen avaaminen

2.3 Mittatuloksen lukeminen

Mikrometrin mittaustulosten lukeminen aiheuttaa monesti virheitä, sillä

tuloksen lukeminen ei ole aivan yksiselitteistä. Yleisin virhe on se, että

mittaustulos on 0,5 mm väärin. Tämä on todella iso virhe, kun mitataan

kohteita, joissa vaaditaan lukematarkkuutta 1/100 mm.


Ongelmia mitan lukemisessa aiheuttaa yleensä se, että asteikkorummun

yksi kierros ei ole 1 mm vaan 0,5 mm. Tästä syystä mitta-asteikko on ja-

ettu kahteen osaan ns. perusviivalla. Perusviivan toiselta (yleensä yläpuo-

lelta) luetaan kokonaiset millimetrit ja alapuolelta ns. puolet millimetrit.

Asteikkorummulta luetaan sadasosamillimetrit (ks. kuva 5.)

Kuva 6. Mitta-asteikon lukeminen

Kokonaiset ja puolet millimetrit luetaan asteikkorummun reunan (pysty-

viiva) vasemmalta puolelta. Sadasosamillimetrit luetaan perusviivan koh-

dalta, asteikko rummulta (ks. kuva 7, laatikko).

Kuva 7. Mittaustulosten lukemiskohdat

perusviiva

kokonaiset millimetrit

”puolet” millimetrit

sadasosa millimetrit


Esimerkki 1. (kuva 8). Puolet millimetrit näkyvät

Kuva 8. Mittaustuloksen lukeminen

kokonaiset millimetrit: 33 mm puolet millimetrit: 0,5 mm sadasosamillimetrit: + 0,09 mm Lopullinen mittaustulos: 33,59 mm

Esimerkki 2. (kuva 9). Puolet millimetrit eivät näy

Kuva 9. Mittaustuloksen lukeminen

kokonaiset millimetrit: 1 mm puolet millimetrit: 0 mm sadasosamillimetrit: + 0,21 mm Lopullinen mittaustulos: 1,21mm

Jotta vältyttäisiin ns. ”puolen millimetrin virheeltä”, voi mittaustuloksen

suuruuden tarkastaa lopuksi helposti työntömitalla.


Opiskelija: ______________________________________________

Ryhmä: ______________ Päivämäärä:___________________

MIKROMETRIN LUKEMISHARJOITUKSIA

Ilmoita kuvissa näkyvien mikrometrien lukemat millimetreinä.

1. ______ mm 2. ______ mm

3.______ mm 4. ______ mm


5. ______ mm 6. ______ mm

7. ______ mm 8. ______ mm

9. ______ mm 10. ______ mm


3 KONERUUVIKIERTEIDEN TUNNISTAMINEN

3.1 Yleistä kierteistä

Kierteiden tunnistaminen kuuluu tekniikan perustaitoihin, sillä ruuviliitok-

set ovat yleisesti käytössä oleva liitostyyppi. Tunnistamisen taidosta on

hyötyä esim. kun pitää hankkia uusi ruuvi kuluneen tai katkenneen tilalle

Koneruuveissa (pulteissa) ja muttereissa käytetyt standardisoidut kierrelajit

ovat

- metriset ISO -kierteet (vakio ja taaja).

- tuumaiset ISO -kierteet (UNC ja UNF).

ISO = International Organization for Standardization

3.2 Kierteiden viralliset merkinnät

Metrinen vakiokierre ”karkea”

Iso M-kirjain ja nimellismitta, esim. M 8.

Metrinen taajakierre ”hieno”

Iso M-kirjain, nimellismitta ja kierteen nousu, esim. M 8 x 1,5.

Tuumainen UNC-kierre ”karkea”

Nimellismitta – kierteen nousu tuumina ja kirjaimet UNC,

esim. 3/8- 24 UNC.

Tuumainen UNF-kierre ”hieno”

Nimellismitta - kierteen nousu tuumina ja kirjaimet UNF,

esim. ¼ - 18 UNF.


3.3 Kierteen nousu

Metristen ja tuumaisten kierrejärjestelmien kierteissä kierteen nousu il-

moitetaan eri tavalla

3.3.1 Metriset kierteet

Kierteen nousulla tarkoitetaan kahden kierteen välistä etäisyyttä (kuva 1).

Kuva 1. Kierteen nousu (metriset kierrejärjestelmät).

Esimerkki1.

Jos kierteen nousu on 1,25 mm, niin kymmenen kierteen välinen etäisyys

on 12,5 mm.

Käytännössä kierteen nousu ilmoittaa matkan, jonka ruuvi tai mutteri liik-

kuu aksiaalisesti, kun sitä pyöritetään yksi kierros (360 °).


3.3.2 Tuumaiset kierteet

Kierteen nousu ilmoittaa, kuinka monta kierrettä on tuuman (25,4 mm)

matkalla. Kuvassa 2 on kierteen nousu 14.

Kuva 2. Kierteen nousu, tuumaiset kierteet.

Esimerkki 1. Jos tuumakierteen nousu on 24, niin se vastaa metrisessä kier-

teessä n. 1 mm:n nousua (25,4 mm / 24 = 1,05 mm).

3.4 Kierteen tunnistaminen

Tarvittavat välineet

- työntömitta, jossa myös tuuma-asteikko

- kierretulkki, ”kierrekampa” (kuva 3).

- kierretaulukko (liite1).

Kuva 3. Kierretulkki

1 ” (tuuma)

14 kierrettä


3.4.1 Ulkopuolisen kierteen (ruuvikierre) tunnistaminen

Huom. Noudata ainakin aluksi tarkasti ohjetta, sillä se on nopein tapa

selvittää, mikä kierre on kyseessä. Kun saat kokemusta tunnistamisesta,

niin voit tehdä tunnistamisen omalla tavallasi.

1. Mittaa ruuvin halkaisija työntömitalla (kuva 4) sekä millimetreinä

(0,1 mm tarkkuudella) että tuumina (tarkkuudella 1/16 ”) ja merkitse

saadut tulokset taulukkoon (ks. kuva 6).

Kuva 4. Ruuvin halkaisijan mittaus.

VIHJE!

Ruuvin ulkohalkaisija on nimellismittaa hieman pienempi

Esim. Kuvan 4 mittaustuloksesta voi päätellä, että kyseessä on toden-

näköisesti metrinen kierre (nimellismitta 12 mm); sillä millimetrit

ovat vähän alle 12 mm ja tuumat vähän yli 7/16 ”.


2. Etsi kierretaulukoista (liite1) mittaustulosta vastaava nimellihalkai-

sija ja katso, mikä on ruuvin nousu kyseisellä halkaisijalla. Jos et

tiedä onko kyseessä metrinen vai tuumainen kierre, niin aloita esim.

taulukosta 1.

Esimerkki 1. Ruuvin halkaisija on 11,8 mm eli nimellishalkaisija on 12

mm. Mikäli kyseessä on metrinen vakiokierre niin kierteen nousun on

oltava 1,75 mm (taulukko 1).

Taulukko 1. Metrinen ISO-vakiokierre

3. Etsi nousua vastaava kierretulkki, aseta se ruuvikierteeseen ja katso

esim. valoa vasten, asettuuko tulkki ruuvikierteeseen, (kuva 5).


Kuva 5. Kierteen nousun tarkistaminen kierretulkilla.

4. Jos tulkki on oikea (ks. kuva 5), merkitse taulukkoon kierteen nousu

(kuva 6).

5. Merkitse kierrelaji standardin mukaisesti taulukkoon (kuva 6).

Kuva 6. Mittaustulosten, nousun ja kierrelajin merkitseminen tauluk-

koon.

6. Mikäli nousu ei ollut oikea, katso seuraavaksi taulukosta 2 (metrinen

taajakierre) mitattua halkaisijaa vastaava nousu / nousut ja tarkista

kierretulkilla onko nousu oikea.

7. Jos oikeaa nousua ei löydy metrisista kierteistä niin siirry seuraavaksi

käyttämään tuumataulukoita (taulukot 3 ja 4) ja tuumaisia tulkkeja.


Esimerkki2.

Olet mitannut ruuvin ulkohalkaisijaksi 9,4 mm ja 6/16 ”= 3/8 ” (Kuva 7).

Kuva 7. Ruuvin halkaisijan mittaus, esimerkki 2.

- Koska millimetrilukema on yli 9 mm ja toisaalta taas tuumamitta on vähän

alle 3/8 ”, voidaan tästä päätellä, että kyseessä on todennäköisesti tuumai-

nen kierre.

- Aloitetaan nousun selvittäminen taulukosta 3 (liite1) tuumainen ISO-va-

kiokierre (UNC)

Jos kyseessä UNC-kierre, nousun on oltava 16 kierrettä tuumalla.

- Kokeillaan kierrekammalla onko nousu oikea (kuva 8).

Kuva 8. Tuuma-kierteen nousun selvittäminen kierrekammalla

Koska nousu oli oikea, ilmoitetaan kierre standardin mukaisesti eli

3/8 – 16 UNC.


3.4.2 Sisäpuolisen kierteen (mutterikierre) tunnistaminen

Sisäpuolisen kierteen tunnistaminen aloitetaan mittaamalla reiän halkaisija

työntömitalla (kuva 9).

Kuva 9. Mutterin reiän halkaisijan mittaus työntömitalla.

Kun halkaisija on mitattu, etsitään kierretaulukosta kohdasta poran hal-

kaisija (taulukko 2) mittatulosta vastaava mitta. Kun mittaustulosta vas-

taava poran halkaisija koko on löydetty taulukosta, niin katsotaan siitä,

mikä on ko. kierrettä vastaava nousu.

Asetetaan nousua vastaava kierretulkki mutterin sisään, jos sopii, ja verra-

taan kampaa kierteen nousuun. Mikäli nousu ei ollut oikea, niin katsotaan

seuraavasta taulukosta, reiän kokoa vastaava nousu ja kokeillaan uudella

kammalla onko nousu oikea. Sama toistetaan niin kauan, että löytyy kier-

rettä vastaava kierretulkki.

Sisäpuolisen kierteen tunnistaminen on vaikeampaa kuin ulkopuolisen.

Ongelmia aiheuttaa etenkin pienten sisäpuolisten kierteiden tunnistami-

nen, sillä kierretulkki ei sovi niiden sisälle. Monesti helpoin tapa selvittää

sisäpuolinen kierre on etsiä kierteeseen sopiva ruuvi ja selvittää sitten,

mikä on ruuvinkierre.


TEHTÄVÄ

1. Selvitä kokeilemalla ja etsimällä tietoa esim. työkaluvalmistajien kuvastoista, mikä

on sopiva työkalu alla olevien ruuvien kantoihin. Merkitse myös avainkoko ja ruu-

vin pituus. Huom. Ruuvin pituuden mittaaminen

Kuvan mukaiset ruuvit löytyvät MITTAVAUNUSTA.

RUUVIN

NUMERO TYÖKALUN NIMI AVAINKOKO

RUUVIN

PITUUS

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.


2. Katso, mitä numeroita ruuvien 4 ja 8 kannoissa on ja selvitä, mitä numerot tarkoit-

tavat.

Ruuvi 4. Kannassa olevat numerot: ________

Ruuvi 8. Kannassa olevat numerot:________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

____________________________________________________

3. Etsi kiristysmomenttitaulukko esim. netistä ja selvitä, mihin kiristysmomenttiin ki-

ristäisit ruuvin 4, jos sinulla ei ole käytettävissä valmistajan antamaa kiristysmo-

menttia?

Vastaus: ________Nm

4. Paljonko vastaava kiristysmomentti olisi jos kannassa olisi numerot 10.9?

Vastaus: ________Nm


4 VÄLYSMITTA

4.1 Yleistä välysmitasta

Välysmittaa (”rakomitta, rakotulkki”, ks. kuva 1) käytetään yleisesti erilaisissa

asennustöissä, kun mitataan välyksiä, joihin ei yleensä muilla mittavälineillä

pääse mittaamaan.

Kuva 1. Välysmitta

Tyypillisiä mittauskohteita ovat esimerkiksi erilaisten hammaspyörien ja laake-

reiden välykset. Autoalalla välysmittaa käytetään mm. venttiilien välysten mit-

tauksissa (esim. Toyota, Honda).

Välysmitta koostuu eri paksuisista ”lehdistä”, joita on yleensä 0,05 mm:n välein.

Lehden paksuus on merkitty lehteen (ks. kuva 2).

Kuva 2. Lehden paksuus

Välyksen mittaaminen tapahtuu sovittamalla mitattavaan rakoon (välykseen)

eripaksuisia lehtiä, kunnes välykseen sopiva lehti löytyy. Välyksen suuruus on

oikea silloin kun lehti liikkuu raossa ”nihkeästi. Jos rako on suurempi kuin pak-

suin lehti (yleensä 1 mm), niin silloin voi asettaa kaksi lehteä päällekkäin.


Mittaaja: ______________________________________________


TEHTÄVÄ: Mittaa välysmitalla mittakappaleen rakojen (välysten) 1 – 8

suuruudet ja merkitse tulokset kyseisen numeron kohdalle.

Mittakappaleen ja välysmitan saat opettajaltasi.

MITTAKAPPALE

1. ______mm 3.______mm 5.______mm 7. ______mm

2.______mm 4.______mm 6.______mm 8. ______

Documents

1 TYÖNTÖMITTA - tmtec.fitmtec.fi/wp-content/uploads/2013/09/MALLIMATERIAALI.pdf · Mikrometri tulee kalibroida ennen mittaamista. Kalibrointi tapahtuu (mik-rometrit 0 – 25 mm)