ALKU II -hankkeen loppuarviointi - Vaasan yliopisto...ajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti toteutti yhdessä TK-Eval Ay:n kanssa ALKU II -hankkeen loppuarvioinnin Vaasan

Kajaanin yliopistokeskus Lönnrot-instituutti

Susanna Nevalainen, Jouni Ponnikas & Keimo Sillanpää

ALKU II -hankkeen loppuarviointi

Kajaani 2007

TIIVISTELMÄ

Tekijä(t) Julkaisun laji Susanna Nevalainen, Jouni Ponnikas & Arviointiraportti Keimo Sillanpää Toimeksiantaja ALKU II -hanke Nimeke ALKU II -hankkeen loppuarviointi Abstrakti

ALKU II -hankkeen tavoitteena on ollut edelleenkehittää ALKU I -hankkeessa luotua alueellisen yliopistokoulutuksen mallia. Mallissa on huomioitu erityisesti aikuisopiskelijan opintojen ohjauksen tarve ja opintojen sekä opittujen asioiden kytkeminen käytännön työelämään. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet yksityisten kuntalaisten lisäksi alueen yritysten työntekijät. Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut edistää Kuusiokuntien yritysten kilpailukykyä tarjoamalla yrityksille mahdollisuuden henkilöstön kouluttamiseen. Hankkeen opetus onkin sidottu yliopiston perusopetusta kiinteämmin alueen yritysten kehittämistarpeisiin.

Kajaanin yliopistokeskus ja TK-Eval Ay toteuttivat ALKU II -hankkeen loppuarvioinnin. Arvioinnissa tarkasteltiin hankkeen tarkoituksenmukaisuutta, hankkeen toteutusprosessin sujuvuutta sekä hankkeen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Arvioinnin mukaan ALKU II -hankkeen toteutus on ollut sujuvaa. Hankkeen toimintamallin valinta on onnistunut ja hankkeelle on ollut selkeä kysyntä Kuusiokuntien alueella. Hankkeessa opiskelu on ollut haastavaa aikuisopiskelijoille, mutta motivoituneet opiskelijat ovat suorittaneet merkittävän määrän opintoviikkoja. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä opintosisältöihin. Hankkeen toiminta on ollut tuloksellista ja hankkeesta on ollut hyötyä niin opiskelijoille itselleen, kuin myös Kuusiokuntien alueelle, alueen yrityksille ja Vaasan yliopistolle. Hankkeen kautta on saatu kokemusta virtuaalisen opintoneuvonnan mallista. Hankkeen toimintaa vaikeuttaneita tekijöitä on ollut vähän. Avainsanat [Arviointi, aluekehittäminen, avoin yliopisto, alueellinen yliopistokoulutus, Kuusiokunnat]

Esipuhe

Esipuhe

Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti on toteuttanut yhdessä TK-Eval Ay:n kanssa ALKU II -hankkeen ulkopuolisen arvioinnin Vaasan yliopiston Levón-instituutille. ALKU II -hanke (Avoimen yliopiston liiketaloustieteellinen koulutus Kuusiokunnissa) on Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama koulutushanke ja jatkoa ALKU I -hankkeelle. Kyseessä on hankkeen loppuarviointi, joka on toteutettu osin hankkeen toiminta-aikana. Arvioinnin toteuttamisesta ovat vastanneet Lönnrot-instituutin esimies, erikoistutkija Jouni Ponnikas sekä tutkija Susanna Nevalainen. TK-Eval Ay:ssä arvioinnista on vastannut erikoistutkija Keimo Sillanpää.

Kiitämme erityisesti hankkeen projektipäällikköä Miia Mäntylää hyvästä yhteistyöstä arvioinnin eri vaiheissa.

Kajaanissa, toukokuussa 2007

Tekijät

Sisällys

Sisällys

Esipuhe

Yhteenveto 9

1 Taustaa 12 1.1 ALKU II -hanke...................................................................................................12 1.2 Hankkeen toimintaympäristön kuvaus.................................................................14

2 Arvioinnin toteutus ja aineistot 18 2.1 Arviointikysymykset............................................................................................18 2.2 Arviointikyselyt ja muu aineisto ..........................................................................18

3 Hankkeen tarkoituksenmukaisuus 21

4 Hankkeen toteutusprosessin sujuvuuden arviointi 28

5 Hankkeen tuloksellisuus 32

6 Hankkeen vaikuttavuus 43

Lähteet

Yhteenveto 9

Yhteenveto ajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti toteutti yhdessä TK-Eval Ay:n kanssa ALKU II -hankkeen loppuarvioinnin Vaasan yliopiston Levón-

instituutille. Arviointi suoritettiin 1.1.2007 – 7.5.2007 välisenä aikana. K

Tässä arviointiraportissa esitellään aluksi ALKU II -hanketta. Hankkeen toimintaympäristökuvauksessa luodaan lyhyt katsaus myös Vaasan yliopiston aikuiskoulutusstrategiaan sekä elinikäisen oppimisen ideaan. Raportissa analysoidaan hankkeen tarkoituksenmukaisuutta, toteutuksen sujuvutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

ALKU II -hankkeen loppuarvioinnin perusteella esitetään seuraavia johtopäätöksiä ja suosituksia:

Arviointikysymys 1. Hankkeen tarkoituksenmukaisuus

Johtopäätökset Hankkeen toimintamallin valinta on onnistunut. Hanke on koettu Kuusiokuntien alueella tarpeelliseksi: opiskelu on ollut mahdollista opiskelijan omalla kotipaikkakunnalla. Tämä toimintamalli on juuri sellainen, jollaista aluekehittämistä tukevassa koulutuksessa tulisikin hyödyntää. Samantyyppiseen toimintaan on tukeuduttu myös eri puolilla maata toteutettavissa maakuntakorkeakoulumalleissa.

Hankkeen toimintamalleille ja tuotoksille on ollut selkeästi kysyntää, mistä osoituksena on esimerkiksi hankkeen saama myönteinen palaute sekä se, että hankkeeseen on saatu runsaasti opiskelijoita. Mukaan tulleet opiskelijat ovat pääosin olleet yksittäisiä kuntalaisia ja vähemmän yrityksiä.

Opiskelijat ovat olleet opintoihin pääosin tyytyväisiä, vaikkakin tiukka aikataulu on tehnyt opiskelusta haasteellista. Opintoja pidettiin käytännönläheisinä, mikä tukee opintojen vaikuttavuutta. Opiskelijoiden mielestä kouluttajat ovat olleet ammattitaitoisia ja opintomuodoista virtuaaliopetusta pidettiin onnistuneimpana. Opiskelijat eivät olleet kovinkaan tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa käytännön opetusjärjestelyihin.

Tiedon kulku hankehenkilöstöltä opiskelijoille on ollut sujuvaa. Tieto on kulkenut hyvin erityisesti sähköpostitse. Erityisen tyytyväisiä oltiin aluekoordinaattorin

Yhteenveto 10

sijoittamiseen Kuusiokuntiin. Kuitenkin esimerkiksi hankkeen virtuaaliopintoja olisi voitu markkinoida opiskelijoille enemmänkin.

Suositukset Yritysten sitouttamisen edelleen parantamiseksi tulisi etsiä keinoja yritysten entistä parempaan kuulemiseen hankkeen tarvekartoituksesta ja suunnittelusta lähtien. Hankkeen osuvuus on ollut hyvällä tasolla, mutta yritykset eivät ole odotetulla tavalla hankkeeseen osallistuneet. Mukaan saatujen yritysten määrä ei ollut riittävä, eikä koulutuksen räätälöinti yritysten tarpeita vastaaviksi onnistunut täysin odotusten mukaisesti. Hankkeen osuvuuden parantamisen avulla voidaan saavuttaa entistä pysyvämpiä ja rakenteellisempia alueellisia vaikutuksia. Osuvuutta voidaan parantaa yritysten paremman kuulemisen ja mukaan saamisen kautta.

Suunnittelu- ja tarvekartoitusvaiheessa yritysten kanssa kannattaisi yhdessä suunnitella, millaisia seminaari- ja harjoitustöitä yritykset tarvitsevat, ja millaisia heille voidaan tarjota. Joko yrityksen työntekijät tai muut koulutuksiin osallistujat voivat tehdä näitä yritysten tarpeisiin.

ALKU -hankkeen jatkajien, kuten laajemminkin aikuiskoulutuksen, haasteena on parantaa työelämän ja koulutuksen vuorovaikutusta. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi kannattaa ALKU -hankkeen toimintoja jatkettaessa kehittää edelleen toimintamalleja, joiden avulla työpaikoilla tehtävää työtä voidaan entistä paremmin muuntaa opintosuorituksiksi. Kun koulutus voidaan hyödyntää suoremmin työelämässä, se motivoi työnantajia ja opiskelijoita mukaan koulutuksiin ja parantaa koulutusten alueellista vaikuttavuutta.

Arviointikysymys 2. Hankkeen toteutusprosessin sujuvuuden arviointi

Johtopäätökset Arviointiaineiston mukaan ALKU II -hankkeen toteutus on onnistunut hyvin. Hanke oli suunniteltu hyvin, mikä näkyi myös hankkeen onnistuneessa toteutuksessa. Hankehenkilöstön valintaan oltiin tyytyväisiä.

Hankkeen toiminta on ollut sujuvaa, sillä hankkeen toimintaa vaikeuttaneita tekijöitä on ollut hyvin vähän.

Myös hankkeen hallinnointi on sujunut kiitettävän hyvin.

Arviointikysymykset 3 ja 4. Hankkeen tuloksellisuus ja vaikuttavuus

Johtopäätökset Hankkeen toiminta on ollut tuloksellista. Hankkeeseen saatiin rekrytoitua runsaasti opiskelijoita, jotka suorittivat merkittävän määrän opintoviikkoja. Hankkeen opintosisältöjä pidettiin onnistuneina. Merkittävänä tuloksena on osaamisen ja koulutustason nousu alueella. Opiskelijoille suuri merkitys on ollut sillä, että he ovat pystyneet opiskelemaan omalla kotipaikkakunnallaan. Tärkeää on ollut sekin, että siirtyminen tutkinto-opiskelijaksi on ollut mahdollista.

Hankkeen myötä aikuiskoulutuksen toimijoiden yhteistyö on tiivistynyt. Myös yliopiston kolmatta tehtävää on onnistuneesti toteutettu alueella. Hankkeesta on ollut hyötyä opiskelijoiden lisäksi myös Kuusiokuntien alueelle, alueen yrityksille ja Vaasan yliopistolle.

Yhteenveto 11

Hankkeen toteutuksessa on kehittämisenkohteita ollut verrattain vähän. Hankkeessa on saatu arvokasta kokemusta virtuaalisen opintoneuvonnan mallista, joka kaipaa vielä jatkokehittämistä ja lisämarkkinointia.

Suurimmat tyytymättömyyden kohteet liittyivät opiskelijoille opintojen aikatauluttamiseen. Myös hankkeen tiedottamisesta ja yritysten mukaan saamisesta löytyi huomauttamista.

Jatkoa ajatellen toimintamallia voidaan toistaa muualla maassa ja Kuusiokunnissa, mutta Kuusiokuntien alueelle täytyisi opintojen sisältöjä suunnata uudelleen uuden tarvekartoituksen perusteella. Verkossa opettamiseen toivottiin panostettavan jatkossa nykyistä enemmän, lähiopetusta kuitenkaan unohtamatta. Tehokkaamman tiedottamisen avulla halutaan yliopisto-opintoja suorittamaan enemmän sekä yksityisiä kuntalaisia että yrityksiä. Yrityksiä saataisiin mukaan lisää parantamalla opintosisältöjen käytännönläheisyytttä entisestään.

Toisaalta yritysten työntekijät ovat yksityishenkilöinä osallistuneet koulutuksiin. Koulutushankkeen alueellisen vaikuttavuuden edelleenkehittämisen kannalta olisi toivottavaa saada koulutushankkeisiin mukaan erityisesti yrityksiä, sillä työntekijöiden osaamisen parantumisen myötä voidaan parantaa yritysten kilpailukykyä. Kilpailukyvyn paraneminen taas lisää todennäköisyyttä, että yritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä. Yritysten kuulemisen parantaminen hankkeen tarvekartoituksissa ja suunnittelussa lisää myös hankkeen vaikuttavuutta. Rakenteellisiin vaikutuksiin päästään parhaiten nimenomaan silloin, kun koulutetaan yritysten henkilökuntaa. Samoin toimiva alueen yritysten tarpeisiin vastaava koulutusjärjestelmä on osa toimivaa innovaatioympäristöä.

Hankkeen vaikutuksia ovat lisääntynyt osaamispääoma alueella ja opiskelijoiden tutkinnot. Hanke on myös lisännyt alueen koulutustarjontaa olennaisesti. ALKU II -hankkeen ansiosta mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ovat alueella parantuneet ja koulutuksen taso on kohonnut.

Suositukset Tavoitteena ollut eri tahojen verkostoituminen onnistui heikosti. Verkostoituminen tuleekin rakentaa niin, että sen avulla selkeästi tuetaan hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Verkostoituminen ei voi olla erillinen toimenpide hankkeessa ilman, että siitä olisi selkeää hyötyä hankkeen tavoitteiden saavuttamiselle.

Aikuisopiskelussa opintojen aikatauluttaminen sekä opintojen, työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen on jatkuva haaste ja kehittämisen kohde, jota pitää pyrkiä edelleen kehittämään. Niin on myös ALKU-hankkeessa. Samoin opintojen aikataulutus pitää suunnitella niin, että mahdollisimman moni opiskelija kykenee opinnoista suoriutumaan.

Taustaa 12

1 Taustaa

1.1 ALKU II -hanke rvioinnin kohteena on Vaasan yliopiston Levón-instituutissa toteutettu ALKU II -hanke. ALKU II -hanke (Avoimen yliopiston liiketaloustieteellinen koulutus

Kuusiokunnissa) on Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama. Se on jatkoa ALKU I -hankkeelle. Vuonna 2002 ALKU -hankkeista tehtiin suunniteltua koulutusta koskeva koulutustarvetutkimus (Rossi 2002). ALKU II hankkeen toteutusaika on 1.5.2005 – 30.6.2007. Tutkimuksella selvitettiin kuusiokuntalaisten ja yritysten työntekijöiden kiinnostusta hankkeessa suunniteltuun liiketaloustieteelliseen koulutukseen ja monimuotoistettuun virtuaaliopetukseen. Tutkimuksessa selvisi, että tarvetta suunnitellun kaltaiseen opetukseen oli olemassa, joten ALKU I -hanke käynnistettiin.

A

Hankkeen tavoitteet ja kohderyhmä ALKU II -hankkeen tavoitteena on kehittää edelleen ALKU I -hankkeessa luotua alueellisen yliopistokoulutuksen mallia siten, että mallissa huomioidaan erityisesti aikuisopiskelijan opintojen ohjauksen tarve ja opintojen sekä opittujen asioiden kytkeminen käytännön työelämään.

Hankkeen kohderyhmänä ovat yksityisten kuntalaisten lisäksi alueen yritysten työntekijät eli yritysjohto, avainhenkilöt ja muu henkilöstö. Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin edistää Kuusiokuntien yritysten kilpailukykyä tarjoamalla yrityksille mahdollisuus henkilöstön kouluttamiseen. Tämän vuoksi opetus sidotaan yliopiston perusopetusta kiinteämmin alueen yritysten kehittämistarpeisiin.

ALKU II on ESR-projektityypiltään opetusteknologiaan, -menetelmiin ja oppimateriaalin kehittämiseen liittyvä hanke. Hankkeen lähtökohtana on Kuusiokuntien seutukuntaan kuuluvien kuntien toimiva keskinäinen kumppanuus ja yhteistyö alueen kehittämisessä.

Hankkeen opinnot ALKU -hankkeissa on ollut mahdollista opiskella Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaisia opintoja yhteensä 106 opintoviikkoa. Opinnot on järjestänyt Vaasan yliopiston Avoin yliopisto pääaineen

Taustaa 13

osalta yhdessä johtamisen ainelaitoksen kanssa ja muiden aineiden osalta Vaasan yliopiston ainelaitosten kanssa. Näin on varmistettu, että annettava opetus on ollut yliopistossa annettavan opetuksen tasoista. Opetus on toteutettu osaksi lähiopetuksena ja osaksi etä- ja virtuaaliopetuksena. Lähiopetus on järjestetetty Kuusiokuntien alueella eli Alavuden, Kuortaneen, Lehtimäen, Soinin, Töysän ja Ähtärin kunnissa Etelä-Pohjanmaalla. Opetus on ollut ilta- ja viikonloppuopetusta, mikä on mahdollistanut myös työssäkäyvien osallistumisen. Opetukseen liittyvät tentit on järjestetty Kuusiokunnissa. Hankkeen opetus on ollut avointa kaikille kuusiokuntalaisille sekä kuusiokuntalaisten yritysten henkilökunnalle riippumatta pohjakoulutuksesta, ammatista, iästä tai opintojen tavoitteista.

Opintoneuvonta hankkeessa ALKU II -hankkeessa tavoitteena on ollut kartoittaa ja testata vaihtoehtoisia opintoneuvontatapoja, joilla opintoneuvonta on voitu saattaa opiskelijoiden saataville joustavasti ja tehokkaasti. Lähtökohtana virtuaalisen opintoneuvonnan suunnittelulle oli näkökulma, jonka mukaan virtuaalinen opintoneuvonta voi olla 1) joko ohjaajan ja opiskelijan välistä suoraa vuorovaikutusta tai 2) tukea opiskelijan itsenäiselle tietojen hakemiselle. Ohjaajan ja opiskelijan välillä virtuaalisuus toteutuu vuorovaikutusta tukevien viestintävälineiden eli sähköpostin, videoneuvottelun ja chatin kautta. Tukea opiskelijan itsenäiselle tietojen hakemiselle voidaan virtuaalisesti antaa lähinnä Internet-sivujen kautta.

Hankkeessa päädyttiin käyttämään Skype videopuhelua, jolloin aluekoordinaattori oli tavattavissa Skypen kautta aina työpaikalla ollessaan tiettyjen ”virtuaalivastaanottoaikojen” lisäksi. Hankkeen opiskelijat eivät kuitenkaan innostuneet käyttämään Skypeä. Myös virtuaalisen keskusteluryhmän käyttöä hankkeessa suunniteltiin, mutta ei kuitenkaan käytännössä kokeiltu. Virtuaalista opintoneuvontaa alettiin kokeilla hankkeessa melko myöhäisessä vaiheessa, jolloin opiskelijoiden tiedonhakukäytännöt olivat jo vakiintuneet eikä opintoneuvonnalle ollut enää juuri tarvetta. Lisäksi hankkeen opiskelijat olivat keskimäärin yli 40-vuotiaita, jolloin toimiminen tietoverkoissa ei ehkä ollut heille luontevin tapa tiedonhakuun. (Sved 2006)

ALKU II -hanke toteuttaa elinikäisen oppimisen ideaa Elinikäisen oppimisen määritelmä on laaja ja kattaa suuren osan inhimillisestä oppimisesta. Oppimista tapahtuu elämän kaikissa vaiheissa ja hyvin erilaisissa oppimisympäristöissä. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi oppimista tapahtuu muissa organisoiduissa oppimistilanteissa sekä arkipäivässä muun toiminnan sivutuotteena. Suomessa elinikäinen oppiminen on määritelty yhdeksi koulutuspolitiikkaa ja muita oppimiseen liittyviä politiikan lohkoja suuntaavaksi näkökulmaksi. Tavoitteena on, että korkea koulutustaso ja hyvät oppimistaidot luovat ihmisille edellytykset oppia jatkuvasti uutta eri tarkoituksissa. Tavoitteena on myös, että ihmisillä on kaikkina ikäkausina ja eri ympäristöjä hyödyntäen mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää osaamistaan.

Suomalaisten aikuisten osallistuminen koulutukseen on kansainvälistä huippuluokkaa. Koulutukseen osallistuminen vaihtelee kuitenkin voimakkaasti mm. koulutustaustan mukaan. Aikuisiällä koulutukseen osallistuminen kasautuu niille, jotka ovat jo aiemmin verrattain hyvin koulutettuja.

Taustaa 14

Elinikäisen oppiminen muodostuminen keskeiseksi osaksi koulutuspolitiikkaa on pitkälti seurausta toimintaympäristön muutoksesta. Yksilön näkökulmasta maailma moninaistuu ja monimutkaistuu, mikä edellyttää kansalaisilta läpi eliniän jatkuvaa, uusia toimintaympäristöjä ja vuorovaikutussuhteita ymmärtävää asennetta. Yliopistoilla on oma roolinsa tarjota elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia kansalaisille elämän eri vaiheissa. Keskeisin elinikäisen oppimisen palvelukokonaisuus muodostuu alempaan ja ylempään yliopistotutkintoon johtavista koulutuksista sekä yliopistojen jatkotutkinnoista. Näiden rinnalle on kuitenkin tullut paljon muita yliopisto-opetuksen muotoja. (Opetusministeriö 2005.)

1.2 Hankkeen toimintaympäristön kuvaus Hanke suhteessa Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmaan ALKU II -hanke kuuluu Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmaan, toimintalinjaan 2. Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen, ja edelleen toimenpidekokonaisuuteen 2.2 koulutuksen työelämäyhteyksien ja työllistymisen vahvistaminen.

Toimintalinjalla 2 panostetaan erityisesti työvoiman osaamisen lisäämiseen, koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistamiseen sekä uusien teknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen erityisesti alueen kasvukykyisten avainalojen kautta. Toimenpidekokonaisuudella 2.2 vahvistetaan oppilaitosten ja opettajien työelämäyhteyksiä. Tavoitteena on osaamisen lisääminen, tietoverkkoihin kytkeytyminen, ennakointijärjestelmien alueellistaminen, erityisosaajien yhteistyön edistäminen sekä yritysten työvoiman saannin turvaaminen. Toimenpidekokonaisuudesta tuetaan esimerkiksi yritys-, opetus- ja tutkimushenkilöstön, työpaikkakouluttajien sekä kehittäjäorganisaatioiden henkilöstön kouluttamista, oppilaitosten verkottumishankkeita sekä korkeakoulujen elinkeinoelämää edistäviä palveluita ja koulutusohjelmia.

Vaasan yliopiston aikuiskoulutusstrategia Aikuiskoulutus kuuluu Vaasan yliopiston perustehtäviin ja se toteuttaa osaltaan yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuustehtävää. Aikuiskoulutus perustuu yliopiston tutkimus- ja koulutusosaamiseen ja profiloituu erityisesti yliopiston vahvuusaloille. Vaasan yliopiston aikuiskoulutuksen pääperiaatteita ovat koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen ja alueellisen kehityksen turvaaminen levittämällä yliopistotasoista osaamista sellaisillekin alueille, joissa mahdollisuutta akateemiseen opiskeluun ei ennestään ole tarjolla.

Vaasan yliopistossa aikuiskoulutuksesta vastaavat erillislaitoksena toimiva Levón-instituutti ja ainelaitokset. Levón-instituutti järjestää maksullista täydennyskoulutusta ja avoimen yliopiston opetusta. Täydennyskoulutus palvelee ensisijaisesti työelämää. Avoimen yliopiston ohjelmassa tarjotaan väyläopintoja ja kehitetään myös kandidaattivaiheen kattavia opintokokonaisuuksia. Avoimessa yliopistossa voidaan tiedekuntien kanssa yhteistyössä järjestää maisteriopintoihin valittavien tarvitsemia, esim. ammattikorkeakoulututkintoa täydentäviä opintoja. Avoin yliopisto tarjoaa myös erillisiä opintokokonaisuuksia ja yksittäisiä opintojaksoja sekä yleissivistävää koulutusta. Ainelaitokset järjestävät aikuiskoulutusta tarjoamalla työelämässä oleville suunnattuja opintoja ja erillisiä maisteriohjelmia sekä mahdollisuuden opiskella ns. ylimääräisenä opiskelijana.

Taustaa 15

Vaasan yliopiston aikuiskoulutuksen kohderyhmänä ovat elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti erilaisissa elämänvaiheissa ja -tilanteissa olevat henkilöt, jotka haluavat suorittaa yliopisto-opintoja, kehittää itseään ja osaamistaan tai hankkia työelämässä tarvittavia lisävalmiuksia. Täydennyskoulutuksen tärkeimpänä kohderyhmänä ovat työelämässä olevat henkilöt, yritykset ja muut organisaatiot. Avoimen yliopiston opetus on sekä yleissivistävän että tutkintoon tähtäävän koulutuksen osalta kaikille avointa riippumatta iästä tai koulutustaustasta. (Vaasan yliopisto 2005.)

Kuusiokuntien työllisyysstrategia Kuusiokuntien työllisyysstrategian yhdeksi painopisteeksi on valittu osaavan työvoiman saatavuuden takaaminen. Osaavan työvoiman turvaaminen edellyttää mm.

− työelämän nykyhetken tarpeiden kartoittamista ja tulevaisuuden tarpeiden ennakointia

− koulutusrakenteen ja elinkeinoelämän vastaavuutta − työelämälähtöisiä koulutusmalleja − joustavaa ja dynaamista aikuiskoulutusjärjestelmää − ammattimaista opinto-ohjaustoimintaa koko koulutusjärjestelmässä − yrittäjyyden edistämistä koko koulutusjärjestelmässä

Strategian mukaan osaavan työvoiman turvaaminen edellyttää koulutuksen ja yrittäjien entistä tiiviimpää yhteistyötä. Koulutusjärjestelmien kehittäminen kasvualoilla ja seutukunnalliset tarpeet huomioiden on tärkeää osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi. (Kuusiokuntien työllisyysstrategia 2006.)

Väestö- ja elinkeinorakenne hankkeen toiminta-alueella ALKU II -hanke toimii Kuusiokuntien alueella (kuva 1). Kuusiokuntiin kuuluvat Kuortaneen, Lehtimäen, Soinin ja Töysän kunnat sekä Alavuden ja Ähtärin kaupungit. Kuusiokuntien seutukunta sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, Suomenselän vedenjakajalla. (Kuusiokunnat 2007.)

100 km

Jyväskylä

Tampere

Seinäjoki

20 km

&

Alavus

Töysä

Ähtäri

LehtimäkiSoini

Kuortane

Kuva 1. Kuusiokunnat.

Taustaa 16

Kuusiokuntien alueella asuu yli 28 000 asukasta (taulukko 1). Väkiluvun ennustetaan vähenevän kaikissa Kuusiokuntien kunnissa Töysän kuntaa lukuun ottamatta. Tilastokeskuksen mukaan väki vähenee Kuusiokuntien alueella noin viidellä prosentilla vuoteen 2015 mennessä.

Taulukko 1. Väkiluku Kuusiokuntien kunnissa ja vertailualueilla vuonna 2006 sekä ennusteet vuosille 2010 ja 2015. (Tilastokeskus 2007)

Alue Väkiluku v. 2006 Väkiluku v. 2010 (e) Väkiluku v. 2015 (e) Alavus 9543 9250 9017 Kuortane 4167 4020 3900 Lehtimäki 1914 1826 1735 Soini 2580 2408 2235 Töysä 3248 3390 3497 Ähtäri 6857 6647 6481 Kuusiokunnat 28 309 27 541 26 865 Koko maa 5 276 955 5 309 656 5 365 531

Kuusiokuntien yhteenlaskettu pinta-ala on 3410 km² (taulukko 2). Pinta-alaltaan suurin kunta on Ähtäri ja pienin Lehtimäki. Asukastiheys jää kaikissa Kuusiokuntien kunnissa alle maan keskimääräisen asukastiheyden. Tiheimmin asuttua on Alavus, harvimmin taas Soini.

Taulukko 2. Kuusiokuntien kuntien ja vertailualueiden pinta-alat ja asukastiheydet. (Suomen Kuntaliitto 2007)

Alue Alueen pinta-ala (km²) Asukastiheys(km²) Alavus 843 12,2 Kuortane 485 9,1 Lehtimäki 289 7,1 Soini 575 4,7 Töysä 310 10,9 Ähtäri 910 8,6 Kuusiokunnat 3 410 9,0 Koko maa 390 920 17,3

Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa 0-14 -vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden eli ei-työikäisten väestön osuutta 15-64 -vuotiaista eli työikäisestä väestöstä. Huoltosuhdeluvun kasvu tarkoittaa ei-työikäisen väestön osuuden kasvua. Käytännössä huoltosuhteen huononeminen tarkoittaa väestön voimakasta ikääntymistä ja vaikeuttaa kuntien palvelurakenteen ylläpitämistä. Kehityksen taustalla on suurten ikäluokkien tuleminen eläkeikään noin vuosina 2005-2010, mikä lisää ei-työikäisten osuutta väestöstä radikaalisti ja asettaa suuria haasteita suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Myös väestön keski-iän ennakoidaan nousevan vuosituhannen vaihteen 39 vuodesta vuoteen 2030 mennessä 45 vuoteen. Erityisen vaikeaa kehitys on niissä kunnissa, joissa väestön keski-ikä nousee maan yleisen kehitystrendin mukaisesti, ja joihin ei muuta nuorta väestöä. Kuusiokuntien keskimääräinen väestöllinen huoltosuhde vuonna 2006 oli 0,63 eli korkeampi kuin koko maan keskimääräinen väestöllinen huoltosuhde, joka oli 0,50 (taulukko 3).

Taloudellinen huoltosuhde kuvaa huollettavien ja huoltajien välistä suhdetta niin, että siinä on otettu huomioon pelkästään työssä olevat ja ei-työssäolevat eli työttömät, alle 15-vuotiaat, opiskelijat ja koululaiset, eläkeläiset, varus- ja siviilipalvelusmiehet sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat. Taloudellinen huoltosuhde siis kertoo indeksilukuna, montako työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työssä

Taustaa 17

käyvää kohti. Matala lukuarvo kertoo korkeasta työllisyydestä, matalasta työttömyysasteesta ja runsaasta aktiiviväestöstä. Koko maan keskimääräinen taloudellinen huoltosuhde oli vuonna 2004 1,31. Kaikissa Kuusiokuntien kunnissa taloudellinen huoltosuhde oli tätä korkeampi (taulukko 3). Taloudellinen huoltosuhde oli korkein Soinissa. Koko maan työttömyysprosentti oli 6,8 joulukuussa 2006. Kuusiokuntien kunnista Kuortaneella oli tätä alhaisempi työttömyysprosentti, kun taas Soinissa työttömyysprosentti oli lähes 13.

Taulukko 3. Työttömyysasteet ja huoltosuhteet Kuusiokunnan seutukunnan kunnissa joulukuussa 2006. (Tilastokeskus 2007)

Alue Väestöllinen huoltosuhde v. 2006

Taloudellinen huoltosuhde v. 2004

Työttömyysprosentti 12/2006

Alavus 0,63 1,61 8,2 Kuortane 0,65 1,56 5,0 Lehtimäki 0,63 1,73 8,9 Soini 0,67 2,02 12,7 Töysä 0,64 1,59 9,6 Ähtäri 0,59 1,52 9,4 Kuusiokunnat 0,63 1,62 8,6

Lehtimäellä ja Soinissa maa- ja metsätalouden osuus kuntien elinkeinoista oli vuonna 2004 viidennes, kun koko maassa sen osuus oli vain nelisen prosenttia (taulukko 4). Jalostuksen osuus on etenkin Lehtimäellä ja myös Töysässä pienempi kuin muissa Kuusiokuntien kunnissa. Palveluiden osuus elinkeinoista on Kuusiokunnissa pienempi kuin koko maassa keskimäärin.

Taulukko 4. Elinkeinorakenne Kuusiokuntien kunnissa ja vertailualueilla vuonna 2004, % (Tilastokeskus 2007).

Alue Maa- ja metsätalous Jalostus Palvelut Muu ja

tuntematon Yhteensä Alavus 12,2 27,1 58,0 2,7 100 Kuortane 17,0 27,9 52,7 2,4 100 Lehtimäki 19,9 19,5 58,8 1,8 100 Soini 19,9 23,4 52,8 3,9 100 Töysä 14,2 21,8 61,0 2,9 100 Ähtäri 9,7 27,2 61,5 1,6 100 Kuusiokunnat 13,7 25,9 58,0 2,4 100 Koko maa 4,2 25,1 69,0 1,7 100

Arvioinnin toteutus 18

2 Arvioinnin toteutus ja aineistot LKU II -hankkeen toimeksiannon mukaisesti Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti ja TK-Eval toteuttivat hankkeen loppuarvioinnin kevään 2007

aikana. Arviointi sijoittui hankkeen loppuvaiheeseen. A 2.1 Arviointikysymykset ALKU II -hankkeen ulkoisen arvioinnin arviointikysymykset ovat seuraavat:

1) Hankkeen tarkoituksenmukaisuus 2) Hankkeen toteutusprosessin sujuvuuden arviointi 3) Hankkeen tuloksellisuus 4) Hankkeen vaikuttavuus

Hankkeen tarkoituksenmukaisuutta analysoitaessa selvitetään, miten tarkoituksenmukaisia hankkeen toteutukseen valitut toimenpiteet ovat olleet, miten onnistuneesti hankkeessa on tavoitettu kohderyhmät, ja miten hyvin niiden tarpeet on huomioitu. Lisäksi arvioidaan hankkeen tiedottamistoiminnan onnistumista.

Hankkeen toteutusprosessin sujuvuutta arvioitaessa hankkeen toimintatapoja tarkastellaan tuloksellisuuden näkökulmasta eli arvioidaan, miten tehokkaasti hanke on tuottanut tuotoksiaan käytettävissä olevilla resurseilla.

Hankkeen tuloksellisuuden osalta analysoidaan, miten hyvin hankkeen tulokset toteuttavat asetettuja tavoitteita. Hankkeen vaikuttavuuden arvioinnissa keskitytään siihen, miten hyvin saavutetut ja ennakoitavissa olevat vaikutukset toteuttavat asetettuja tavoitteita.

2.2 Arviointikyselyt ja muu aineisto Arviointia varten saatiin ALKU II -hankkeelta projektihakemus, projektisuunnitelma, seurantaraportteja, hankkeen tarvekartoitus, ALKU -hankkeiden väli- ja loppuraportit, arviointiraportit sekä muita hankedokumentteja. Aineistoa hankkeen toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta kerättiin arviointihaastattelujen ja -kyselyiden (liitteet 1-4) avulla. Yksilöhaastatteluja toteutettiin viisi kappaletta. Hankehenkilöstön lisäksi haastateltiin myös mm. avoimen yliopiston henkilöstöä. Fokusryhmähaastatteluun osallistui kahdeksan henkilöä ja se pidettiin Alavudella


29.3.2007 (liite 5). Arviointikyselyitä toteutettiin neljä kappaletta (taulukko 5). Yhteystiedot kyselyjen toteuttamiseen saatiin hankkeelta.

ALKU II -hankkeen ohjausryhmälle (N 7) lähetettiin kysely sähköpostitse maaliskuun 2007 alussa. Kyselyyn vastasi karhukierroksen jälkeen 4 henkilöä, jolloin vastausprosentiksi saatiin 57.

Myös ALKU II -hankkeen yhteistyökumppaneille (N 15) lähetettiin kysely sähköpostitse maaliskuun 2007 alussa. Kyselyn lopulliseksi vastausprosentiksi muodostui karhukierroksen jälkeen 20, vastanneita oli 3 henkilöä.

ALKU II -hankkeen opetushenkilöstölle, avoimen yliopiston henkilöstölle sekä johtamisen ja talousoikeuden laitosten henkilöstölle (N 24) lähetettiin kysely sähköpostitse maaliskuun puolivälissä. Karhukierroksen jälkeen vastauksia oli 9 ja vastausprosentti 38.

Kohderyhmäkysely suunnattiin ALKU II -hankkeen opiskelijoille. Opiskelijakysely lähetettiin maaliskuun lopussa sähköpostitse 39 henkilölle ja kirjeitse 8 henkilölle. Vastausprosentiksi saatiin 43, vastauksia tuli 20 kappaletta.

Taulukko 5. Arviointikyselyt.

Kysely Lähetettyjä kyselyitä

Saapuneita vastauksia

Vastausprosentti

Ohjausryhmä 7 4 57 Yhteistyökumppanit 15 3 20 Opetushenkilöstö, avoin yo, johtamisen ja talousoikeuden laitokset

24 9 38

Kohderyhmä 47 20 43 Kaikki kyselyt yhteensä 93 36 39

Taustaa kyselyihin vastanneista Ohjausryhmäkyselyn vastaajista kolme oli kunnan / kaupungin edustajaa ja yksi opiskelijoiden edustaja. Yhteistyökumppanikyselyyn vastanneet olivat Kuortaneelta, Töysästä ja Ähtäristä. Heidän taustaorganisaationsa olivat Veljekset Keskinen Oy, Puolustusvoimat ja kunta. Yhteistyökumppanivastaajista kaksi tunsi hankkeen melko heikosti ja yksi melko hyvin.

Opetushenkilöstölle, avoimelle yliopistolle sekä johtamisen ja talousoikeuden laitokselle suunnattuun kyselyyn vastasi tuntiopettaja, lehtori, suunnittelija, koulutus- ja opintopäälliköitä sekä professori ja kehitysjohtaja. Kolme henkilöä edusti avointa yliopistoa, kaksi johtamisen laitosta sekä kaksi talousoikeuden laitosta. Muut vastaajat olivat Levón-instituutista ja Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Kyselyyn vastanneista hankkeen opetushenkilöstöstä kaksi oli opettanut johtamisen opintoja ja kaksi talousoikeuden opintoja. Yksi henkilö oli opettanut yrittäjyysopintoja ja yksi sekä johtamisen että yrittäjyyden opintoja. Opetushenkilöstöstä kolme kertoi tuntevansa hankkeen hyvin, viisi kohtalaisesti ja yksi heikosti.

Kohderyhmäkyselyyn vastanneista yhdeksän oli Ähtäristä ja kuusi Alavudelta. Yksittäiset vastaukset saatiin Kuortaneelta, Lehtimäeltä, Soinista sekä Virroilta ja Kruunupyystä. Kuitenkin Virrat ja Kruunupyyn asuinkunnakseen ilmoittaneilla vastaajilla on työpaikka Kuusiokuntien alueella. Vastaajista 13 oli työssä yksityisellä sektorilla, kolme julkisella, kolme toimi yrittäjänä ja yksi oli työtön ennen osallistumistaan ALKU II -hankkeen järjestämiin opintoihin. Reilusti yli puolet


vastaajista oli ALKU-hankkeen yhteydessä opiskellut johtamisen ja yrittäjyyden opintoja, kauppatieteellisiä kieli- ja yleisopintoja sekä talousoikeuden opintoja. Opintosuorituksia tällä joukolla oli runsaasti. He olivat siis todellisia hankkeen kanta-asiakkaita, joten heidän mielipiteitään hankkeen toteutuksesta voi pitää varsin painavina.

Vastanneista opiskelijoista ¾ maksoi koulutuksensa itse, kun taas lopuille ¼:lle koulutuksen maksoi työnantaja. Suhde oli täsmälleen sama kuin ALKU I -hankkeen loppuarvioinnin opiskelijakyselyyn vastanneiden kohdalla. Opiskelijoista, joiden kurssimaksuista huolehti työnantaja, ainoastaan yksi viidestä olisi osallistunut omalla kustannuksellaan ALKU II -hankkeen kursseille. Tältä osin vastaajajoukko arvioi tilanteen toisin kuin ALKU-hankkeen ensimmäisen vaiheen opiskelijavastaajat, joista jopa 40 % olisi osallistunut kursseille myös omalla kustannuksellaan.

Opiskelijavastaajista vain 20 % olisi alkanut suorittaa yliopisto-opintoja myös siinä tapauksessa, ettei niitä olisi järjestetty monimuoto-opetuksena Kuusiokunnissa. Valtaosa (70 %) vastaajista ei moiseen urakkaan olisi ryhtynyt. Vastaajista 10 % ei osannut arvioida, millaiseen ratkaisuun he olisivat tuossa tilanteessa päätyneet.

Hankkeen tarkoituksenmukaisuus 21

3 Hankkeen tarkoituksenmukaisuus ässä luvussa analysoidaan, miten tarkoituksenmukaisia hankkeen toteutukseen valitut toimenpiteet ovat. Lisäksi arvioidaan, miten onnistuneesti hankkeessa on

tavoitettu kohderyhmät ja miten hyvin niiden tarpeet on huomioitu. Hankkeessa toteutetun tiedottamistoiminnan käytännöt ja tiedotuksen onnistuminen ovat myös arvioinnin kohteena.

T

Hankkeen tarpeellisuus Ohjausryhmältä, yhteistyökumppaneilta ja opetushenkilöstöltä kysyttiin mielipiteitä ALKU II -hankkeen tarpeellisuudesta alueella (kuva 2).

3,9

3,8

4,3

3,0

4,0

2,0

2,7

4,7

4,0

3,7

3,3

3,8

3,8

4,5

4,5

4,5

5,0

1 2 3 4 5

Hanke on kiinnostanut alueentiedotusvälineitä*

Hanke on kiinnostanut Kuusiokuntienyksityisiä kuntalaisia

Hanke on kiinnostanut alueen päättäjiä*

Hanke on kiinnostanut Kuusiokuntienyritysten työntekijöitä

Hankkeen toimintatapa on rohkaissutosallistumaan koulutukseen*

Kuusiokuntien yrityksillä on tarvettayliopistotason koulutukselle*

Hanke on syntynyt aidoista tarpeista

1=täysin eri mieltä...5=täysin samaa mieltä

Ohjausryhmä (N 4)

Yhteistyökumppanit (N 3)Opetushenkilöstö (N 8-9)

*kysyttiin vain ohjausryhmältä ja yhteistyökumppaneilta

Kuva 2. Hankkeen tarpeellisuuden kokeminen alueella. Vastaajina ohjausryhmä, yhteistyökumppanit ja opetushenkilöstö.

Kaikki vastaajaryhmät olivat samaa mieltä siitä, että hanke on syntynyt aidoista tarpeista. Sekä ohjausryhmä että yhteistyökumppanit kokivat, että alueen yrityksillä


on ollut tarvetta yliopistotason koulutukselle, ja että hankkeen toimintatapa on rohkaissut osallistumaan koulutukseen. Erityisesti sekä ohjausryhmä että opetushenkilöstö olivat sitä mieltä, että hanke on kiinnostanut alueen yritysten työntekijöitä. Yhteistyökumppanivastaajien mukaan hanke ei ole juurikaan kiinnostanut alueen päättäjiä, mutta ohjausryhmän näkemykset asiasta olivat positiivisemmat. Kaikkien vastaajaryhmien mukaan Kuusiokuntien yksityiset kuntalaiset ovat olleet kiinnostuneita hankkeesta. Myös arviointihaastatteluiden mukaan hankkeelle on ollut selkeä tarve Kuusiokuntien alueella.

Opiskelijoilta haettiin hankkeen tarpeellisuuteen liittyen vastausta kysymykseen, minkä takia he aloittivat opiskelun (kuva 3).

2,3

2,5

3,1

3,1

3,5

3,8

4,4

1 2 3 4 5

Muut kannustivat

Halusin kokeilla, onko minusta vieläopiskelijaksi

Koin aiemmat tietoni riittämättömiksi

Tunsin painetta osaamiseni kehittämiseen

Halusin aloittaa hyödyllisen harrastuksen

Halusin parantaa työmarkkina-asemaani

Halusin lisätä omia tietojani ja kasvattaaosaamistani työssä


Kuva 3. Syyt opiskelun aloittamiseen. Vastaajina opiskelijat (N 18-19).

Tärkeimpänä syynä opiskelujen aloittamiseen oli halu kartuttaa omaa tietämystä ja osaamista työssä. Näin oli siitä huolimatta, että vastaajat eivät varsinaisesti kokeneetkaan aiempia tietojaan riittämättömiksi tai tunteneet painetta osaamisensa kehittämiseen. Tärkeä syy opintojen aloittamiseen oli myös oman työmarkkina-aseman parantaminen.

Vastaajille annettiin myös mahdollisuus tuoda esille muita syitä opiskelujensa aloittamiseen. Tällöin korostui tarve opintojen täydentämiseen, mutta yksittäisinä mainintoina nousivat esiin vastaajan kokema työttömyysuhka, kiinnostava opintoaihe ja tilanne, jossa vastaajan mielestä oli viimeinen hetki tehdä se, mikä nuoruudessa jäi tekemättä.

Hankkeen toimintamalli Arviointihaastatteluiden mukaan ALKU II -hankkeen toimintamalli on osoittautunut oikeaksi. Yliopistotason koulutusta on viety monimuotoisena Kuusiokuntien kuntiin,


mikä on mahdollistanut sen, että opiskelu on onnistunut opiskelijan omalta kotipaikkakunnalta: ”Alueella ongelma on se, että jos haluaa koulutusta saada, täytyy jonnekin lähteä ja kun lähtee ei niin helposti tule takaisin.” Mukaan on saatu paljon opiskelijoita. Hankkeen toimintamallia on kiitelty siitä, että se opintosisällöt ovat liittyneet kiinteästi käytäntöön, mikä tukee opintojen vaikuttavuutta.

Vaikka toimintamalli on ollut hyvä, on sen haittapuoleksi koettu opintojen haasteellisuus mm. tiukan aikataulun vuoksi: ”Opiskelu töissä käyville ollut todella haastavaa.” Yritysten ja työnantajien puolelta olisi toivottu enemmän ymmärrystä ja tukea opiskelijoille opintojen suorittamiseen. Kuusiokuntien alueen yrityksiä olisi toivottu hankkeeseen mukaan enemmän. Hankemainen toteutus on tuonut mukanaan byrokratian ja lisännyt avoimen yliopiston töitä. Ohjausryhmän jäsenten olisi toivottu olevan aktiivisempia ohjausryhmän kokouksiin osallistumisessa, jolloin heidän mielipiteitään esimerkiksi hankkeen järjestämistä seminaareista ja hankkeen markkinoinnista olisi kuultu.

ALKU II -hankkeessa järjestettävä opetus on toteutettu osin lähiopetuksena, osin etä- ja virtuaaliopetuksena. Lähiopetus on järjestetty Kuusiokuntien alueella ilta- ja viikonloppuopetuksena, mikä on mahdollistanut työssäkäyvien osallistumisen.

Opetusmuodoista suurimman kiitoksen (kuva 4) sai virtuaaliopetus, joka oli opiskelijan kannalta muodoltaan joustavin.

2,8

3,5

3,7

3,7

4,0

4,3

1 2 3 4 5

Virtuaalinenopintoneuvonta

Yksilö- tairyhmäharjoitustyöt

Viikonloppuopetus

Lähiopetus

Iltaopetus

Virtuaaliopetus

1=huonosti, 2=kohtalaisesti, 3=ei hyvin eikä huonosti, 4=hyvin, 5=erinomaisesti

Kuva 4. Miten eri opintomuodot ja -neuvonta ovat opiskelijoille sopineet? Vastaajina opiskelijat (N 17-20).

Vaikka virtuaaliopetuksessa onkin parhaat mahdollisuudet opiskella ajasta, paikasta ja muista opiskelijoista riippumatta, on siihen voitu yhdistää myös perinteisempiä


opetusmuotoja; luentoja ja harjoituksia. Tällöin verkkomateriaali on ollut perinteisen lähiopetuksen tukena. Myös iltaopetusta on pidetty hyvänä opetusmuotona.

Vaikka ALKU I -hankkeen loppuarvioinnissa tuotiinkin esiin opiskelijoiden tyytyväisyys annettuun verkko-opetukseen, näkivät opiskelijat siinä tuolloin myös heikkouksia. Tällä kertaa virtuaaliopetus kuitenkin nousi opetusmuodoista vastaajille sopivimmaksi. Kysymyksenasettelut näissä kahdessa opiskelijakyselyissä olivat keskenään hieman erilaisia, mutta siitä huolimatta näyttäisi siltä, että tyytyväisyys verkko-opetusta kohtaan on kasvanut.

Virtuaalinen opintoneuvonta, joka on hoidettu Skype-ohjelmiston kautta ja hankkeen kotisivuja hyödyntäen, ei opiskelijoiden mielestä ole sujunut kuin kohtalaisesti. Tähän ovat varmasti eniten vaikuttaneet Skypen käytössä kohdatut tekniset ongelmat, minkä vuoksi opiskelijat eivät juuri käyttäneet järjestelmää. Opiskelijat ovat saattaneet olla myös sen verran vanhanaikaisia, etteivät ole kokeneet järjestelmää omakseen eivätkä ole innostuneet siitä. Mallia ei kuitenkaan pidä hylätä, vaan on hyväksyttävä, että käytännöt kehittyvät toimivammiksi, kunhan niistä saadaan enemmän kokemusta ja esimerkiksi yhteysnopeudet kasvavat nykyisestä. Skype kuitenkin antaa mahdollisuuden katsekontaktiin ja siinä voi esim. näyttää papereita. Lisäksi opiskelijat ovat virtuaalisen opintoneuvonnan tilanteessa omalla tietokoneellaan ja voivat näin ollen samalla hyödyntää konettaan esim. muistiinpanojen teossa tai tilanteessa tarpeellisen tiedon haussa.

Markkinoinnin ja tiedotuksen onnistuminen Hankkeen opinnoista on mainostettu monissa alueen sanomalehdissä, kansalaisopintojen opinto-oppaissa ja kesäyliopiston esitteessä. Hankkeen markkinointimateriaalia on jaettu myös julkisiin tiloihin, kuten kirjastoihin ja oppilaitoksiin. Hankkeen opiskelijoille on tiedotettu sähköpostitse, puhelimitse ja kirjeitse. Aluekoordinaattori on myös ollut läsnä opintojaksojen alussa. Arviointihaastatteluissa tuli kuitenkin esille, että hankkeen ja sen opintojen markkinointi olisi voinut olla vieläkin tehokkaampaa ja laajempaa. Myös virtuaaliopintojen osalta markkinoinnin olisi toivottu olevan laajempaa.

Yhteistyökumppaneille suunnatussa arviointikyselyssä kysyttiin, miten hyvin ALKU II -hankkeesta on vastaajan mielestä tiedotettu eri tiedotusvälineissä (kuva 5). Vastaajat olivat tiedottamiseen tyytyväisiä. Parhaiten tieto on kulkenut sähköpostitse. Myös seminaareissa, hankkeen Internet-sivuilta ja esitteistä tietoa on saatu hyvin. Lehdistön kauttakin tieto on kulkenut melko hyvin.

Opiskelijoilta kysyttiin tiedotukseen liittyen, mistä he saivat alun perin tiedon ALKU II -hankkeessa järjestettävästä koulutuksesta, ja mistä he saivat tiedon alkavista kursseista hankkeen aikana. Opiskelujen aloittamisen suhteen selvästi tehokkain markkinointikanava on ollut lehdistö. Täsmälleen puolet kyselyyn vastanneista opiskelijoista sai alun perin tiedon ALKU II -hankkeessa järjestettävästä koulutuksesta lehdestä tai muusta tiedotusvälineestä. Hankehenkilöstö on ollut toiseksi tärkein tietolähde: 35 % vastaajista sai tiedon heiltä. Hankkeen www-sivuja tietolähteenään käytti joka viides kyselyyn vastannut opiskelija, hanke-esitettä joka kymmenes. Mielenkiintoista on, ettei kukaan vastaajista saanut tietoa työnantajaltaan, vaikka työnantajat/yritykset ovat olleet yksi ”täsmätiedotuksen” kohderyhmä. Hankkeen jo käynnissä ollessa alkavien kurssien osalta tärkeimpänä tietolähteenä ovat olleet aluekoordinaattorin viestit. Jopa 85 % vastaajista kertoi saaneensa tietoa sitä


kautta. Toisena tietokanavana, vaikkakaan ei yhtä tärkeänä, ovat olleet hankkeen www-sivut. Niiden kautta tieto alkavista kursseista on välittynyt 45 prosentille vastaajista.

1=huonosti, 2=kohtalaisesti, 3=hyvin, 4=erinomaisesti

2,7

3,0

3,0

3,0

3,3

1 2 3

Lehdistö

Esitteet

Hankkeen www-sivut

Seminaarit

Sähköposti

4

Kuva 5. Kuinka ALKU II -hankkeesta on mielestäsi tiedotettu seuraavissa tiedotusvälineissä? Vastaajina yhteistyökumppanit (N 3).

Hankkeen käytännön järjestelyjen onnistuminen Opiskelijoilta kysyttiin mielipidettä hankkeen käytännön järjestelyjen onnistumisesta (kuva 6). Suhtautuminen näyttää kaiken kaikkiaan olevan positiivista; opetukseen on voitu kokonaisuudessaan olla tyytyväisiä. Opiskelijat antoivat koko hankkeen kouluarvosanaksi 9-. ALKU I:n saama kouluarvosana oli 8,5, joten hanketta on pystytty jatkovaiheen aikana pitämään myönteisellä kehitysuralla. Joidenkin osa-alueiden kohdalla on kuitenkin edelleen myös parantamisen varaa. Olisi tarpeen esimerkiksi pohtia, pitäisikö opiskelijoille antaa parempi mahdollisuus vaikuttaa käytännön opetusjärjestelyihin. Nyt tämä vaikuttamismahdollisuus arvioitiin muiden järjestelyjen rinnalla kaikkein heikoimmaksi; tilanne ei ole parantunut ALKU I -hankkeen ajoista.

Kyselyyn vastanneet opiskelijat ovat olleet hankkeen käytännön järjestelyistä kaikkein tyytyväisimpiä sähköpostitse hoidettuun tiedottamiseen. Sen on nähty toimineen paremmin kuin tiedottamisen Internet-sivujen avulla, vaikka opiskelijat eivät ole myöskään Internet-sivujen käytännöllisyyttä ja hyötyä käyneet kiistämään. Sähköpostitse tieto joka tapauksessa tulee automaattisesti vastaanottajalle, kun taas Internet-sivuilla olevan tiedon hakemiseen vaaditaan omaa aktiivisuutta. Tiedontuottajankin kannalta sähköposti lienee yksinkertaisempi ja sen käyttämiseen on yleisesti ottaen paremmat valmiudet. Sähköpostitiedottaminen sopii kuitenkin vain toiminnassa jo mukana olevien viestintään eli ns. sisäpiirin käyttöön. Internet-sivut puolestaan toimivat tiedonvälityksen lisäksi myös markkinointikanavana asiasta kiinnostuneille ulkopuolisille.


2,9

3,4

3,7

3,7

3,8

3,8

3,9

3,9

4,1

4,3

4,4

4,4

4,5

1 2 3 4 5

Minulla oli hyvät mahdollisuudet vaikuttaa käytännönopetusjärjestelyihin

Työpaikallani suhtauduttiin opiskeluuni hyvin

Opetuspaikkakunnat alueella oli hyvin valittu

Sain tarvittavan kurssimateriaalin helposti

Käytössä ollut tekniikka ja opetusmenetelmät ovathelpottaneet opintojen suorittamista

Kurssien aikataulut sopivat minulle hyvin

Kurssitilat (oppilaitokset, elinkeinotalo, kunnantaloym.) olivat toimivia

Opintoneuvontaa oli helppo saada

Hankkeen Internet-sivut olivat käytännöllinen jahyödyllinen tiedotuskanava

Kouluttajat ovat olleet ammattitaitoisia

Aluekoordinaattorin sijoittaminen Kuusiokuntiin olitärkeä asia

Opetukseen on kokonaisuudessaan voinut ollatyytyväinen

Opiskelijoille suunnattu tiedotus sähköpostitse sujuihyvin


Kuva 6. Hankkeen käytännön järjestelyjen onnistuminen. Vastaajina opiskelijat (N 20).

Opiskelijat ovat pitäneet aluekoordinaattorin sijoittamista Kuusiokuntiin tärkeänä. Heidän mielestään kouluttajat ovat olleet ammattitaitoisia. Opintoneuvonnan saamisen helppoudesta, kuten kurssitilojen toimivuudestakin, on oltu jokseenkin samaa mieltä. Opiskelijoille kurssien aikataulut sopivat pääsääntöisesti hyvin. He olivat myös jokseenkin tyytyväisiä käytössä olleeseen tekniikkaan ja opetusmenetelmiin ja kokivat, että ne olivat ainakin jossain määrin helpottaneet opintojen suorittamista. Kurssimateriaalin saaminen ei ole ollut aivan ongelmatonta, mutta myös tämä asia on ollut kohtuullisen hyvällä mallilla. Kyselyyn vastanneet opiskelijat pitivät opetuspaikkakuntia aika hyvin valittuina, vaikkei kaikkien toiveita asiassa olekaan voitu huomioida. Työtovereiden ja työnantajan suhtautumisessa opiskeluun on nähty jonkin verran ongelmia. Tämäkään asia ei kuitenkaan ole noussut varsinaiseksi kipupisteeksi.


Johtopäätökset ja suositukset Arviointikysymys 1. Hankkeen tarkoituksenmukaisuus

Johtopäätökset Hankkeen toimintamallin valinta on onnistunut. Hanke on koettu Kuusiokuntien alueella tarpeelliseksi: opiskelu on ollut mahdollista opiskelijan omalla kotipaikkakunnalla. Tämä toimintamalli on juuri sellainen, jollaista aluekehittämistä tukevassa koulutuksessa tulisikin hyödyntää. Samantyyppiseen toimintaan on tukeuduttu myös eri puolilla maata toteutettavissa maakuntakorkeakoulumalleissa.

Hankkeen toimintamalleille ja tuotoksille on ollut selkeästi kysyntää, mistä osoituksena on esimerkiksi hankkeen saama myönteinen palaute sekä se, että hankkeeseen on saatu runsaasti opiskelijoita. Mukaan tulleet opiskelijat ovat pääosin olleet yksittäisiä kuntalaisia ja vähemmän yrityksiä.

Opiskelijat ovat olleet opintoihin pääosin tyytyväisiä, vaikkakin tiukka aikataulu on tehnyt opiskelusta haasteellista. Opintoja pidettiin käytännönläheisinä, mikä tukee opintojen vaikuttavuutta. Opiskelijoiden mielestä kouluttajat ovat olleet ammattitaitoisia ja opintomuodoista virtuaaliopetusta pidettiin onnistuneimpana. Opiskelijat eivät olleet kovinkaan tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa käytännön opetusjärjestelyihin.

Tiedon kulku hankehenkilöstöltä opiskelijoille on ollut sujuvaa. Tieto on kulkenut hyvin erityisesti sähköpostitse. Erityisen tyytyväisiä oltiin aluekoordinaattorin sijoittamiseen Kuusiokuntiin. Kuitenkin esimerkiksi hankkeen virtuaaliopintoja olisi voitu markkinoida opiskelijoille enemmänkin.

Suositukset Yritysten sitouttamisen edelleen parantamiseksi tulisi etsiä keinoja yritysten entistä parempaan kuulemiseen hankkeen tarvekartoituksesta ja suunnittelusta lähtien. Hankkeen osuvuus on ollut hyvällä tasolla, mutta yritykset eivät ole odotetulla tavalla hankkeeseen osallistuneet. Mukaan saatujen yritysten määrä ei ollut riittävä, eikä koulutuksen räätälöinti yritysten tarpeita vastaaviksi onnistunut täysin odotusten mukaisesti. Hankkeen osuvuuden parantamisen avulla voidaan saavuttaa entistä pysyvämpiä ja rakenteellisempia alueellisia vaikutuksia. Osuvuutta voidaan parantaa yritysten paremman kuulemisen ja mukaan saamisen kautta.

Suunnittelu- ja tarvekartoitusvaiheessa yritysten kanssa kannattaisi yhdessä suunnitella, millaisia seminaari- ja harjoitustöitä yritykset tarvitsevat, ja millaisia heille voidaan tarjota. Joko yrityksen työntekijät tai muut koulutuksiin osallistujat voivat tehdä näitä yritysten tarpeisiin.

ALKU -hankkeen jatkajien, kuten laajemminkin aikuiskoulutuksen, haasteena on parantaa työelämän ja koulutuksen vuorovaikutusta. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi kannattaa ALKU -hankkeen toimintoja jatkettaessa kehittää edelleen toimintamalleja, joiden avulla työpaikoilla tehtävää työtä voidaan entistä paremmin muuntaa opintosuorituksiksi. Kun koulutus voidaan hyödyntää suoremmin työelämässä, se motivoi työnantajia ja opiskelijoita mukaan koulutuksiin ja parantaa koulutusten alueellista vaikuttavuutta.

Hankkeen toteutusprosessin sujuvuuden 28

4 Hankkeen toteutusprosessin sujuvuuden arviointi

ässä luvussa analysoidaan ALKU II -hankkeen toteutusprosessin sujuvuutta sekä hankkeen toteutuksen tehokkuutta. Arvioinnin kohteena on tällöin hankkeen

toimintatapojen arviointi tuloksellisuuden näkökulmasta sekä hankkeen toiminnan tehokkuus eli arvioidaan, miten tehokkaasti projekti on tuottanut tuotoksiaan käytettävissä olevilla resursseilla.

T

Hankkeen toimintaa vaikeuttaneita tekijöitä Ohjausryhmä, yhteistyökumppanit ja opetushenkilöstö ottivat arviointikyselyissä kantaa erilaisiin tekijöihin, jotka ovat mahdollisesti vaikeuttaneet hankkeen toimintaa (kuva 7). Esitetyistä tekijöistä vain pienellä osalla oli ollut hankkeen toimintaan kielteistä vaikutusta. Vaikka eri vastaajaryhmien näkemykset olivat pääosin yhteneväiset, erottuivat muutamissa kohden yhteistyökumppaneiden vastaukset muista negatiivisemman näkemyksen vuoksi. Yhteistyökumppaneiden mukaan hankkeen toimintaa on jonkin verran vaikeuttanut se, että hankkeessa on liian vähän aktiivisia opiskelijoita, hankkeen taloudelliset resurssit ovat riittämättömät ja hankkeen tavoitteet on asetettu epärealistisesti. Lisäksi yhteistyökumppaneiden mukaan liian pitkät etäisyydet hankkeeseen osallistuvien välillä on vaikeuttanut hankkeen toimintaa jonkin verran.

Arviointihaastatteluissa tuli esille, että hankkeessa olleet hankaluudet ovat lähinnä liittyneet opetuksen käytännön järjestelyihin. Osa opiskelijoista on kokenut hankkeen järjestämät opinnot osittain vaikeiksi, mutta ”On avoimen yon ongelma ylipäätään ja yliopiston tutkintovaatimukset vaativat, että täytyy tietyn tasoista olla se opetus ja tietyt asiat pitää käydä läpi.” Myös tietoliikenneyhteyksien kanssa on ollut jonkin verran ongelmia esimerkiksi virtuaalisen opintoneuvonnan suhteen.


*kysyttiin vain yhteistyökumppaneilta

1,8

1,4

1,4

1,4

1,7

1,3

1,7

1,7

1,7

1,7

1,6

1,9

2,0

2,7

2,0

1,7

2,7

1,7

1,7

1,7

1,3

2,3

1,7

2,0

1,7

2,7

1,3

2,3

1,0

1,0

1,0

1,3

1,3

1,5

1,5

1,5

1,8

1,8

1,8

1,8

1,8

2,3

1 2 3 4 5

Hankehenkilöstön asiantuntemattomuus***

Koulutukset eivät vastanneet odotuksia*

Hankkeeseen osallistuvat opiskelijat eivät ole olleetmotivoituneita opiskeluun***

Liian pitkät etäisyydet hankkeeseen osallistuvien välillä*

Hankkeen tavoitteet eivät ohjaa hankkeen käytännöntoteutusta

Hankehenkilöstön ja kouluttajien asiantuntemattomuus**

Hankkeen tavoitteet on asetettu epärealistisesti**

Toteutukseen liittyvän tiedotuksen puutteellisuus

Riittämättömät henkilöstöresurssit hankkeessa

Hankkeeseen osallistuvien opiskelijoidensitoutumattomuus - hanketta ei koeta tärkeäksi

Hankehenkilöstön aikapula

Riittämättömät taloudelliset resurssit hankkeessa**

Vaasan yliopiston sitoutumattomuus hankkeeseen

Toiminta on jäänyt liikaa yksittäisten henkilöidenvastuulle

Hankkeen liian lyhyt kesto tai toiminnan lyhytjänteisyys

Hankkeessa on liian vähän aktiivisia opiskelijoita

Hankkeiden työntekijöiden ja ohjausyhmän yhteistyö onlähinnä muodollista eikä se tue aidosti toimintaa**

Hankkeeseen osallistujien joukossa onhankeväsymystä/aikapulaa

1=ei ole vaikeuttanut lainkaan...5=on vaikeuttanut erittäin paljon

Ohjausryhmä (N 4)Yhteistyökumppanit (N 3)

Opetushenkilöstö (N 8-9)

**kysyttiin vain ohjausryhmältä ja yhteistyökumppaneilta ***kysyttiin vain opetushenkilöstöltä

Kuva 7. Ovatko seuraavat tekijät vaikeuttaneet hankkeen toimintaa? Vastaajina ohjausryhmä, yhteistyökumppanit ja opetushenkilöstö.

Hankkeen hallinnointi ja resursointi Ohjausryhmältä kysyttiin mielipidettä hankkeen hallinnoinnin onnistumisesta (kuva 8). Hallinnoinnin osalta ohjausryhmä oli tyytyväinen etenkin hankkeen hallinnoijan, Vaasan yliopiston, työhön eli hankehakemuksen laadintaan ja hankeprosessin alkuvaiheeseen. Rahoittajan osuus eli rahoitus- ja maksatusvaihekin oli sujunut melko hyvin. Ainoastaan maksatusmenettelyn toimivuus oli sujunut vain kohtalaisesti. Arviointihaastatteluidenkin mukaan ”Projektihallinta on sujunut erinomaisesti.”


2,3

2,7

2,7

2,7

2,8

3,3

3,3

1 2 3 4

Maksatusmenettelyn toimivuus

Seurantamenettely

Hankehakemukseen liittyvä neuvonta

Hankkeen valintamenettely japäätöksenteon saaminen

Rahoitus- ja maksatusvaihe

Hankeprosessin alkuvaihe

Hankehakemuksen laadinta


Kuva 8. Miten hankkeen hallinnointi on onnistunut? Vastaajana ohjausryhmä (N 3-4).

Arviointihaastatteluissa tuli esille, että hankkeessa on ollut resursseja riittävästi. Taloudelliset resurssit ovat olleet riittävät, ja myös henkilöstöresursseihin oltiin tyytyväisiä. Hankkeen opintojen aikataulu ja opiskelutahti on ollut opiskelijoille todella tiivis, mikä on toisaalta sitouttanutkin opiskelijat tehokkaasti hankkeeseen.

Koulutushankkeiden toteutusprosessin kehittäminen Ohjausryhmältä, yhteistyökumppaneilta ja opetushenkilöstöltä kysyttiin, miten he kehittäisivät vastaavia koulutuksia. Myös arviointihaastatteluissa haastateltavat saivat kertoa kehittämisehdotuksiaan. Ohjausryhmän edustajat ehdottivat, että verkko-opintoja voisi ottaa opetukseen mukaan enemmän. Lisää suunnitelmallisuutta ja verkostoitumista toivottiin vastaavanlaisiin koulutuksiin sekä useampia yliopistoja mukaan koulutustarjonnallaan. Yhteistyökumppanit toivoivat ainoastaan, että vastaavat koulutukset voitaisiin organisoida hieman kevyemmin. Opetushenkilöstö toivoi, että mukaan saataisiin nykyistä enemmän yrityksiä. Myös koulutuksen jatkuvuutta peräänkuulutettiin.

Lisäksi tuotiin esille, että opinto-ohjauksen rooli ja tekniset ratkaisut vaativat lisätarkastelua ja että yhteistyö muiden hankkeiden kanssa olisi suotavaa. Opiskelijoiden henkiseen tukemiseen sekä hankehenkilöstövaihdoksiin toivottiin kiinnitettävän enemmän huomiota. Hankkeen markkinoinnin toivottiin jatkuvan läpi koko hankkeen toteutuksen.


Johtopäätökset Arviointikysymys 2. Hankkeen toteutusprosessin sujuvuuden arviointi

Johtopäätökset Arviointiaineiston mukaan ALKU II -hankkeen toteutus on onnistunut hyvin. Hanke oli suunniteltu hyvin, mikä näkyi myös hankkeen onnistuneessa toteutuksessa. Hankehenkilöstön valintaan oltiin tyytyväisiä.

Hankkeen toiminta on ollut sujuvaa, sillä hankkeen toimintaa vaikeuttaneita tekijöitä on ollut hyvin vähän.

Myös hankkeen hallinnointi on sujunut kiitettävän hyvin.

Hankkeen tuloksellisuus 32

5 Hankkeen tuloksellisuus ässä luvussa arvioidaan hankkeen tuloksellisuutta eli arvioidaan, miten hyvin hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden kautta saavutetut tulokset ja vaikutukset

toteuttavat hankkeen eritasoisia tavoitteita. T Onnistumiset ja kehittämisenkohteet hankkeessa Ohjausryhmältä ja yhteistyökumppaneilta kysyttiin ALKU II -hankkeen tavoitteiden onnistumisista (kuva 9). Vastaajat olivat kaiken kaikkiaan tyytyväisiä hankkeen eri tavoitteiden toteutumisen onnistumiseen. Erityisen tyytyväisiä ohjausryhmä ja yhteistyökumppanit olivat lähiopetuksen järjestämiseen, jonka koettiin onnistuneen paremmin kuin virtuaaliopetuksen järjestäminen. Tässä suhteessa heidän vaikutelmansa eroaa opiskelijoiden näkemyksestä. Hanke on vastaajien mukaan onnistunut hyvin laadukkaan kauppatieteellisen yliopistokoulutuksen tarjoamisessa. Hankkeen opintotarjonnan koettiin täydentävän Kuusiokuntien muuta opintotarjontaa hyvin. Hankkeessa opiskelu on tehokkaasti edesauttanut opiskelua muissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Myös alueellisen yliopistokoulutuksen mallin kehittämiseen oltiin tyytyväisiä. Heikommin hankkeessa on onnistunut osallistujien ja heidän taustaorganisaatioidensa verkostoituminen sekä virtuaalisen opintoneuvonnan malli. Ohjausryhmän ja yhteistyökumppaneiden arvio virtuaalisen opintoneuvonnan mallista osuu yksiin sen kanssa, miten opiskelijat ovat asian kokeneet. Vastaajat eivät olleet täysin vakuuttuneita opintojen sisällön räätälöinnistä alueen yritysten tarpeita vastaaviksi ja opetusmenetelmien kehittämiseksi sellaisiksi, että yliopisto-opetus ja yritysten tarpeet liittyvät vahvemmin toisiinsa.


2,1

2,3

2,3

2,3

2,6

2,6

2,7

2,7

2,7

2,9

2,9

2,9

3,0

3,2

3,3

3,3

3,4

3,4

3,7

1 2 3

Osallistujien ja heidän taustaorganisaatioidensaverkostoitumisen onnistuminen

Virtuaalisen opintoneuvonnan malli (Skype-ohjelmistonkautta)

Opintojen sisällön räätälöinti Kuusiokuntien yritystentarpeita vastaaviksi

Opetusmenetelmien kehittäminen sellaisiksi, ettäyliopisto-opetus ja yritysten tarpeet liittyvät

vahvemmin toisiinsa

Kuusiokuntien yritysten kilpailukyky on parantunuthenkilöstön kouluttautumisen kautta

Hankkeella on ollut vaikutusta Kuusiokuntien imagonparantumiseen

Uudistuvan kauppatieteellisen koulutuksentutkintorakenteen kehittäminen

Hankkeen ulkoinen tiedottaminen

Virtuaaliopetuksen järjestäminen

Hankkeen opintotarjonta vastasi yritysten tarpeita

Hankkeen opintotarjonta vastasi alueen tarpeita

Uudistuvan opetuksen (monimuoto- ja virtuaaliopetus)kehittäminen

Opiskelijoiden hakeutuminen koulutuksen jälkeenvarsinaisiksi opiskelijoiksi ns. avoimen väylän tai

maisteriohjelman kautta

Hanke on lisännyt opiskelumahdollisuuksiaKuusiokunnissa

Alueellisen yliopistokoulutuksen mallin kehittäminen

Opiskelu edesauttaa opiskelua muissa yliopistoissa jaammattikorkeakouluissa

Hankkeen opintotarjonta täydensi alueen muutaopintotarjontaa

Laadukkaan kauppatieteellisen yliopistokoulutuksentarjoaminen

Lähiopetuksen järjestäminen


4

Ohjausryhmä ja yhteistyökumppanit (N 4-7)

Kuva 9. Miten hankkeessa on onnistuttu seuraavien tavoitteiden osalta? Vastaajina ohjausryhmä ja yhteistyökumppanit.


Myös arviointihaastatteluiden mukaan liiketaloustieteellisen koulutuksen tarjoaminen on kokonaisuudessaan onnistunut melko hyvin. Koulutukselle on ollut alueella tarvetta ja alueiden asukasmäärään nähden osallistujia on saatu hyvin mukaan.

Ohjausryhmän edustajat arvioivat hankkeen onnistumista ja sen tavoitteiden toteutumista (kuva 10). Kaikki ohjausryhmäkyselyyn vastanneet pitivät hanketta tähän mennessä erinomaisesti onnistuneena. Myös hankkeen tavoitteet ovat vastaajien mukaan toteutuneet todella hyvin. Hankkeen vaikutusten nähtiin ratkaisevan kohdealueen kehittämistarpeita melko hyvin.

2,8

3,5

4,0

1 2 3 4

Hankkeen vaikutukset ratkaisevat kohdealueenkehittämistarpeita

Hankkeen tavoitteet ovat tähän mennessämielestäni toteutuneet

Hanke on mielestäni tähän mennessäonnistunut


Kuva 10. Ohjausryhmän arviot hankkeen onnistumisesta ja sen tavoitteiden toteutumisesta. (N 4)

Myös opetushenkilöstö otti kantaa, miten hankkeessa on onnistuttu eri tavoitteiden osalta (kuva 11). Opetushenkilöstö oli hyvin tyytyväinen yhteistyön sujumiseen ja käytännön asioiden hoitumiseen hankehenkilöstön kanssa. Hankkeeseen on vastaajien mukaan onnistuttu hyvin rekrytoimaan motivoituneita opiskelijoita ja tiedotus hankkeen toiminnastakin on hoidettu hyvin. Lisäksi hankkeen toiminnan yhteensopivuus Vaasan yliopiston eri yksiköihin on onnistunut hyvin. Hanketta on onnistuttu hyödyntämään vastaajan edustamassa Vaasan yliopiston yksikössä melko hyvin. Vastaajien näkemyksen mukaan virtuaalisen opintoneuvonnan mallia voidaan hyvin hyödyntää hankkeen päätyttyä. Myös arviointihaastatteluissa tuli esille, että virtuaalista opintoneuvontaa pyritään jatkaamaan erityisesti Vaasan yliopiston avoimessa yliopistossa. Virtuaalisen opintoneuvonnan käytäntöjä on mahdollista siirtää hankkeen ulkopuolelle.


3,6

3,6

3,8

3,8

3,9

4,3

4,4

4,6

1 2 3 4

Hanketta on onnistuttu hyödyntämäänedustamassani Vaasan yliopiston yksikössä

Virtuaalisen opintoneuvonnan mallia voidaanhyödyntää myös hankkeen päätyttyä

Hankkeen toiminnan yhteensopivuus Vaasanyliopiston eri yksiköihin on onnistunut

Tiedotus hankkeen toiminnasta on hoidettu

Hankkeeseen on onnistuttu rekrytoimaanmotivoituneita opiskelijoita

Käytännön asiat ovat hoituneet hankehenkilöstönkanssa

Yhteistyö aluekoordinaattorin kanssa on sujunut

Yhteistyö projektipäällikön kanssa on sujunut

1=huonosti, 2=kohtalaisesti, 3=en osaa sanoa, 4=hyvin, 5=erinomaisesti

5

Kuva 11. Miten hankkeessa on onnistuttu seuraavien tavoitteiden osalta? Vastaajana opetushenkilöstö (N 9).

Kun opiskelijoilta kysyttiin, ovatko opintojaksojen sisällöt vastanneet heidän odotuksiaan (taulukko 6), on vastauksista nähtävissä selvä tyytyväisyys hanketta kohtaan. Opintosisällöt ovat olleet odotuksenmukaisia ja joidenkin kohdalla tyytyväisyys on vain kasvanut, kun yksittäisistä kursseista on jälkikäteen nähty muodostuvan mielenkiintoinen kokonaisuus. Negatiivisissa kommenteissa tuotiin esille opintojen liiallinen teoreettisuus sekä kurssien keskinäisessä aikatauluttamisessa koetut puutteet.

Taulukko 6. Ovatko opintojaksojen sisällöt vastanneet odotuksiasi? Vastaajina opiskelijat.

Opiskelijat − Sisällöt olivat sellaisia kuin oletinkin. − Välillä tuntui, että jokin kurssi on pelkkä täytepala. Nyt jälkeenpäin voin hyvillä mielin todeta, että eri

kursseista on muodostunut mielenkiintoinen kokonaisuus. − Koska olen siirtynyt maisteriopintoihin, nämä ovat olleet aivan oikein valittuja opintojaksoja. − Pystyn jatkossa hyödyntämään oppeja työssäni jonkin verran. − Vastasi positiivisesti eli sain enemmän mitä arvioin. − Kaikista kursseista on jäänyt jotain tärkeää matkan varrelle. − Ovat vastanneet odotuksia. Esimerkiksi vero-oikeuden opiskelun yhteydessä on ollut hyödyllistä ymmärtää

hieman laajempia kokonaisuuksia ja verotuksen historiaa. − Suunnittelussa olisi voinut paremmin huomioida opintouudistuksen ja kokonaisuuden ALKU 1:n kanssa.

Jotkut kurssit olisivat olleet hyödyllisempiä jo aikaisemmin. − Välillä tuntuu, että asia on ollut liian teoreettista ja aika kaukana todellisuudesta.


Ohjausryhmän, yhteistyökumppaneiden sekä opetushenkilöstön arviointikyselyissä kysyttiin, mikä ALKU II -hankkeessa on onnistunut parhaiten (taulukko 7). Ohjausryhmän vastauksissa kiiteltiin hankkeen hyvää suunnittelua, mikä on ollut edellytys hankkeen hyvälle toteutukselle: ”Huolellisesti, ja asiakaslähtöisesti tehty suunnittelu mahdollisti onnistuneen toteuttamisen.” Sekä opiskelijarekrytointiin että hankkeessa suoritettuihin opintoviikkoihin oltiin tyytyväisiä. Ohjausryhmä oli tyytyväinen myös hankehenkilöstön valintaan ja toimintaan: ”Paikallisen hankehenkilöstön rooli hankkeen onnistumisen kannalta ollut merkittävä.” Sekä ohjausryhmä että yhteistyökumppanit olivat tyytyväisiä hankkeen opintojaksojen sisältöihin. Yhteistyökumppaneiden lisäksi opetushenkilöstö piti onnistuneena hankkeen toimintamallia eli opintojen vientiä lähelle opiskelijaa, opiskelijoiden siirtymistä tutkinto-opiskelijoiksi sekä uuden oppimista. Opetushenkilöstö korosti myös, että onnistunut hanke on luonut mallin ns. kandiopetukselle avoimessa yliopistossa.

Taulukko 7. Mikä hankkeessa on onnistunut parhaiten? Vastaajina ohjausryhmä, yhteistyökumppanit ja opetushenkilöstö.

Ohjausryhmä Yhteistyökumppanit Opetushenkilöstö − hyvä suunnittelu hyvä

toteutus − paljon opiskelijoita − suoritetut opintoviikot − opintosisällöt − henkilövalinnat − hankehenkilöstön toiminta

− opintojen vienti lähelle opiskelijaa

− opiskelijoiden siirtyminen tutkinto-opiskelijoiksi

− opintosisällöt − uuden oppiminen

− opintojen vienti lähelle opiskelijaa

− motivoituneet opiskelijat − päämääräsuuntautunut opiskelu − uuden oppiminen − opiskelijoiden siirtyminen

tutkinto-opiskelijoiksi − taustaorganisaatioiden

kehittyminen − hanke toimii mallina avoimen

yliopiston kandiopetukselle

Myös opiskelijat kertoivat, missä asioissa heidän mielestään hanke onnistui parhaiten (taulukko 8). Opiskelijoiden mukaan onnistuminen näkyy erityisesti hankkeen perustehtävässä, yliopistotason opetuksen järjestämisessä Kuusiokunnissa, mutta kiitosta saivat myös erilaiset opetuksen käytännön järjestämiseen liittyvät asiat. Arviointihaastatteluissa korostettiin hankkeen toimintamallin onnistumista eli yliopistotason opintojen viemistä lähelle kuntien asukkaita ja kuntalaisten aktivoitumista.

Taulukko 8. Mikä ALKU II -hankkeen toiminnassa on ollut erityisen hyvää? Vastaajina opiskelijat.

Opiskelijat − Yliopistotasoinen opetus Kuusiokunnissa. En olisi alkanut tai pyrkinyt yliopistoon muuten. − Hyvä porukkahenki ja tekemisen meininki. − Joustavuus, mutta silti vaaditaan kaikilta itsensä likoon laittamista ja hyviä tuloksia. − Logistiikka, opiskelun jatkomahdollisuudet, yksityinen opintoneuvonta − Aluekoordinaattorilta on saatu hyvää palvelua. Englannin kielen opetus on ollut erityisen hyvää.

Ohjausryhmä, yhteistyökumppanit ja opetushenkilöstö kertoivat, mitkä asiat ALKU II -hankkeessa ovat jättäneet eniten toivomisen varaa (taulukko 9). Kaikki vastaajaryhmät löysivät huomauttamista hankkeen tiedottamisesta: ”Ulkoinen tiedottaminen jäi kovin vähälle. Hyvin toteutettu hanke, ja Vaasan yliopisto sai ansaitsemaansa myönteistä julkisuutta vähemmän kuin ansaitsi.”, ”Tiedonkulku


henkilöstön vaihdosten takia on välillä toiminut vähän huonosti.” Ohjausryhmän mukaan virtuaalisten opintojen tarjoaminen olisi voinut onnistua paremminkin. Lisäksi he kiinnittivät huomiota jatkuvuuteen: ”Jatkuvuutta on vaikea saada; samaa kokonaisuutta ei voi toistaa samalla alueella.” Sekä ohjausryhmä että opetushenkilöstö olivat pettyneitä yritysten vähäiseen osallistumisaktiivisuuteen. Enemmän yrityksiä olisi saanut olla hankkeessa mukana, eikä koulutuksen räätälöintikään onnistunut täysin odotusten mukaisesti: ”Hankkeessa alun perin tarkoitettu koulutuksen räätälöinti esim. yrityskohtaiset harjoitustyöt, yrityskonsultointi tms. jäi käsittääkseni aika vähäiseksi hankkeen kakkosvaiheessa.”

Taulukko 9. Mitkä asiat ovat jättäneet eniten toivomisen varaa? Vastaajina ohjausryhmä, yhteistyökumppanit ja opetushenkilöstö.

Ohjausryhmä Yhteistyökumppanit Opetushenkilöstö − ulkoinen tiedottaminen − virtuaalisten opintojen

tarjoaminen − opinto-ohjaus − mukaan saatujen yritysten

vähäinen määrä − jatkuvuus

− tiedottaminen opiskelijoille − opintojaksojen kalleus

− tiedonkulku − yliopisto-opiskelun vaativuuden

huomiotta jättäminen − pääainevalinta − mukaan saatujen yritysten

vähäinen määrä − yritysten ja muiden toimijoiden

verkostoituminen − koulutuksen räätälöinti vähäistä

Opiskelijoiden mukaan eniten toivomisen varaan on ollut opiskelujen aikatauluttamisessa (taulukko 10). Tämä on näkynyt sekä kurssien keskinäisessä ajoittamisessa että niiden päällekkäisyydessä. Aikataulut ovat olleet tiukkoja, jos monta kurssia on ollut käynnissä samanaikaisesti, kun ottaa huomioon, että opiskelijat tekevät opintojaan työn ohessa eivätkä kokopäivätoimisesti. Arviointiaineistosta tuli esille toivomus, että opintosisältöihin voisi vaikuttaa vielä hankkeen toteutuksen aikana: ”Hankesuunnitelmaan kirjatut kurssit on toteutettava ja se edellyttää kovan paperisodan, jos halutaan poiketa tästä. Opintojen rakenteeseen ja suunnitteluun voisi olla enemmän vapauksia. Ajankohtaisiin asioihin on vaikea vastata.”

Taulukko 10. Mitkä asiat hankkeessa ovat jättäneet eniten toivomisen varaa? Vastaajina opiskelijat.

Opiskelijat − Aikataulutus oli usein sellainen, että työssä käyvälle ja perheelliselle tuotti ongelmia osallistua luennoille. − Osa kursseista oli väärässä paikassa, esim. kirj. ja suull. viestintä olisi pitänyt järjestää jo ALKU I:ssä − Tiedotus on väliin ollut hyvinkin epäselvää − Joillakin kursseilla olisi kaivannut hieman lisää käytännön harjoittelua. − Joidenkin perusjärjestelyiden kömmähdykset: odotellaan oven takana, kun kenelläkään ei ole avaimia, eikä

talonmiehen puhelinnumeroa.

Ohjausryhmältä, yhteistyökumppaneilta ja opetushenkilöstöltä kysyttiin näkemystä siitä, millaisia konkreettisia / merkittäviä tuloksia hankkeella on saavutettu (taulukko 11). Kaikki vastaajaryhmät mainitsivat osaamisen tason ja koulutustason nousun alueella merkittäväksi tulokseksi hankkeessa: ”Yritysten henkilöstön osaamisen taso on kohonnut ja laventunut.” Opiskelijoiden jatkaminen maisteriohjelmaan tai avoimen väylän kautta tutkinto-opiskelijoiksi nähtiin niin ikään merkittävänä tuloksena kaikissa vastaajaryhmissä. Sekä yhteistyökumppanit että opetushenkilöstö pitivät merkittävänä tuloksena sitä, että opiskelu onnistuu myös etäopiskeluna. Ohjausryhmä ja opetushenkilöstö olivat tyytyväisiä hankkeen


toimintamalliin, joka mahdollisti opiskelun omalla kotipaikkakunnalla. Ohjausryhmä piti merkittävänä myös yritysten kilpailukyvyn parantumista ja aikuiskoulutuksen toimijoiden yhteistyön tiivistymistä. Opetushenkilöstö mainitsi lisäksi, että tärkeää on ollut yliopiston kolmannen tehtävän toteuttaminen.

Taulukko 11. Millaisia konkreettisia / merkittäviä tuloksia hankkeella on saavutettu? Vastaajina ohjausryhmä, yhteistyökumppanit ja opetushenkilöstö.

Ohjausryhmä Yhteistyökumppanit Opetushenkilöstö − osaamisen taso / koulutustaso

kohonnut − yritysten kilpailukyky

parantunut − opiskelu kotipaikkakunnalla − opiskelijoita maisteriohjelmaan − opiskelijoita avoimen väylän

kautta tutkinto-opiskelijoiksi − yhteistyön tiivistyminen

− osaamisen taso kohonnut − opiskelijoita

maisteriohjelmaan − opiskelun onnistuminen

− koulutustaso kohonnut − opiskelun onnistuminen − aikuisopiskelijat saaneet

oppimisen iloa − opiskelijoita maisteriohjelmaan − opiskelijoita avoimen väylän

kautta tutkinto-opiskelijoiksi − hankkeen toimintamalli

osoittautui toimivaksi − yliopiston kolmannen tehtävän

toteuttaminen

Myös opiskelijoilta selvitettiin, mitä konkreettista hyötyä he ovat saaneet opinnoista (taulukko 12). Vastauksissa luonnollisesti korostuvat tiedon ja osaamisen lisääntyminen, mutta monen opiskelijan kohdalla tärkeänä päämääränä näkyy lisäksi tutkintotavoite.

Taulukko 12. Mitä konkreettista hyötyä olet saanut näistä opinnoista? Vastaajina opiskelijat.

Opiskelijat − Ei varsinaista konkretiaa, lähinnä mahdollisuuksia tulevaisuuteen − Opintoviikkoja KTM tutkintoa varten − Liiketoiminnan lainalaisuuksien ymmärtäminen − Palkka on noussut − Itseluottamus on kasvanut tiukoissa neuvottelutilanteissa. − Olen oppinut uusia asioita. − Kyseenalaistan ja ajattelen enemmän. − Pääsin maisterikoulutukseen eli saan tutkinnon tehtyä. − Aiheeseen liittyvä syvällinen tieto lisääntyi, ymmärrän paremmin miksi asiat ovat tai tapahtuvat niin kuin

tapahtuvat. − Uskoakseni suurin hyöty tulee vasta myöhemmin, tutkinnon myötä. − Mahdollisuuden kehittää itseäni tavalla, johon on pystynyt yhdistämään perheen ja työn. − ALKU I ja ALKU II -hankkeet ovat osaltaan auttaneet minua tutustumaan alueen elinkeinoelämään, ihmisiin

ja paikkakuntiin. − Uusia näkökulmia omiin töihini

Ohjausryhmä, yhteistyökumppanit ja opiskelijat antoivat ALKU II -hankkeen kokonaisuudelle kouluarvosanan. Ohjausryhmän antama keskiarvo oli 8,8 ja vaihteluväli oli 8,25 - 9. Yhteistyökumppaneiden antama keskiarvo oli 8,2 ja vaihteluväli oli 7-9. Opiskelijoiden antama keskiarvo oli 9- vaihteluvälin ollessa 7–10.

Hankkeen tuomat hyödyt eri tahoille Hankkeen yhteistyökumppaneille suunnatussa arviointikyselyssä tiedusteltiin, mitä hyötyä hankkeesta on ollut yrityksille. Vastaajat kertoivat, että yliopisto-opiskelu yhtenä mahdollisuutena henkilöstön kehittämisessä on tullut tutuksi ja että yritysten


johto on saanut uusia työkaluja johtamiseen. Myös arviointihaastatteluissa tuli esille, että yritykset hyötyvät hankkeesta osaavan henkilöstön kautta (taulukko 13).

Opetushenkilöstö puolestaan kertoi, mitä hyötyä ALKU II -hankkeesta on tai on ollut vastaajan edustamalle Vaasan yliopiston yksikölle. Vaasan yliopisto ja avoin yliopisto ovat hyötyneet hankkeesta sen kautta, että tässä pilottihankkeessa on testattu ja omaksuttu erilaisia käytäntöjä, kuten opetusmetodeja. Kokemusta on saatu monimuoto-opetuksen järjestämisestä sekä työssäkäyvistä aikuisopiskelijoista, jotka osoittautuivat hyvin tavoitehakuisiksi. Yliopisto hyötyy myös siinä, että se on saanut rohkaisua opetuksen antamiseen lähellä kansalaisia kaukana emoyliopistosta. Lisäksi ALKU II -hankkeen tulokset ovat tulleet mukaan Vaasan yliopiston suoritteisiin. Korkeakoulujärjestelmä laajemmin hyötyy hankkeesta luodun ja testatun mallin kautta.

Opetushenkilöstö kertoi hankkeen tuoneen yliopistolle, mukaan lukien avoin yliopisto, ennen kaikkea mainetta maakunnassa ja tietoisuutta siitä, että suurten maakuntakeskustenkin ulkopuolella on opinhaluista väkeä, joita varten koulutuksia voi suunnitella. Tietoisuus yliopistosta ja sen opetustarjonnasta on alueella lisääntynyt. Hankkeen myötä avoimen yliopiston opiskelijamäärät ovat kasvaneet: ”Hanke on mielestäni luonut meille pohjan toimia alueella koulutustarjoajana ja uskonkin, että Avoimen on helpompi tarjota Vaasan yliopiston opintoja paikallisten koulutusorganisaatioiden kautta.” Avoin yliopisto on hyötynyt myös siinä, että hanke on toiminut mallina avoimen yliopiston kandiopetukselle.

Arviointihaastatteluiden mukaan Kuusiokuntien alue on hyötynyt hankkeesta siinä, että hankkeen opiskelijat, ja heidän mukanaan tietotaito, jäävät alueelle. Hanke on ollut merkittävä alueelle myös opiskelumyönteisyyden ja statuksen takia. Sekä ALKU II -hanke että Vaasan yliopisto ovat tulleet tunnetuksi alueella. Tietoisuus opinnoista on kulkenut opiskelijoiden mukana alueen eri kuntiin.

Opiskelijat ovat olleet suurin hyötyjä hankkeesta ennen kaikkea sen kautta, että heidän ei ole tarvinnut muuttaa tai mennä opintojen perässä toiselle paikkakunnalle. He ovat saaneet paljon tietoa ja hyötyneet tutkintomahdollisuudesta. Opiskelu on myös tuonut lisää mielekkyyttä opiskelijoiden elämään; hanke on tukenut elinikäistä oppimista. Opiskelijoiden myötä heijastukset siirtyvät yrityksiin. Opiskelijat ovat kokeneet saaneensa opinnoista paljon hyötyä oman työnsä tekemiseen. Arviointihaastatteluidenkin mukaan opiskelijat ovat hyötyneet hankkeesta monella tapaa: ”Osallistujat ovat saaneet tästä siis paljon henkisesti, mutta myös konkreettisesti: osaamisen kasvu on näkynyt työssä ja on myös mahdollistanut parempien työpaikkojen saamisen.”


Taulukko 13. ALKU II -hankkeen tuomat hyödyt eri tahoille.

Opiskelija Yritykset Kuusiokunnat Vaasan yliopisto − opiskelu on ollut

mahdollista kotipaikkakunnalla

− osaamistason nousu − tutkintomahdollisuus − mielekkyyttä

elämään − hyötyä oman työn

tekemisessä

− osaava henkilöstö − yliopisto-opiskelu

tullut tutuksi henkilöstön kehittämisessä

− opiskelijat ja sitä kautta tietotaito jää alueelle

− opiskelumyönteinen maine

− mainetta maakunnassa

− tietoisuus yliopiston opetustarjonnasta lisääntynyt alueella

− tietoisuutta, että opinhaluista väkeä on myös maakuntakeskusten ulkopuolella

Opiskelijoille osoitetussa kyselyssä hankkeen hyötyjä selvitettiin kysymällä vastaajien suhtautumista esitettyihin väittämiin. Kysymyksenä oli, miten katsot hyötyneesi osallistumisesta ALKU II -hankkeen opintoihin (kuva 12).

Samalla tavoin kuin ALKU I -hankkeen loppuarvioinnin yhteydessä opiskelijat katsoivat nytkin saaneensa hankkeesta eniten hyötyä yleissivistyksen lisääntymisenä. He kokivat myös oppineensa hyvin uusia opiskelutaitoja. Tässä suhteessa muutosta oli tapahtunut edelliseen arviointivaiheeseen nähden: 80 % vastaajista näki väittämän kuvaavan hyvin tai erinomaisesti saatua hyötyä, kun ALKU I -hankkeessa vain puolet vastaajista koki tämän hyödyn tulleen osakseen.

Opintoihin osallistumisesta koettiin saadun vain kohtalaisesti hyötyä työllistymismahdollisuuksien ja ATK-taitojen paranemisena. Akuuttia tarvetta kyseisten asioiden suhteen ei vastaajajoukossa liene edes olemassa, koska vain yksi vastaaja oli opinnot aloittaessaan työtön ja myös ATK-perustaidot alkavat kasvavassa määrin olla yleisiä kansalaistaitoja.

Merkittävä hyöty koko ALKU-hankejatkumolla on ollut opintotavoitteiden liukumisessa yhä kauemmaksi lähtötilanteesta. Opiskelijavastaajista 60 % kertoi olevansa hakeutunut tai hakeutumassa Vaasan yliopiston varsinaiseksi opiskelijaksi ns. avoimen väylän tai maisteriopintojen kautta ALKU -hankkeen opintoihin osallistumisen vaikutuksesta. Tämän lisäksi kaksi vastaajaa (10 %) kertoi ALKU-opintoihin osallistumisen vaikuttaneen siten, että he ovat hakeutuneet tai hakeutumassa jonkun muun yliopiston tai ammattikorkeakoulun varsinaiseksi opiskelijaksi.


2,7

2,8

3,4

3,5

3,7

4,0

4,2

1 2 3 4 5

Osallistuminen lisäsi ATK-taitojani

Osallistuminen lisäsityöllistymismahdollisuuksiani

Sain uusia kontaktejatyöelämääni tai vapaa-aikaan

Päivittäisessä työelämässätarvitsemani taidot lisääntyivät

Olen asettanut päämääränialkuperäistä pidemmälle

Opin uusia opiskelutaitoja

Yleissivistykseni lisääntyi

1=huonosti, 2=kohtalaisesti, 3=ei hyvin eikä huonosti, 4=hyvin, 5=erinomaisesti

Kuva 12. Mitä hyötyä ALKU II -hankkeen opintoihin osallistumisesta on ollut? Vastaajana opiskelijat (N 16–20).

Tärkeitä opinnoista saatuja hyötyjä ovat tietenkin myönteiset vaikutukset osallistujien työtilanteeseen. Asiaa selvitettiin opiskelijoilta itseltään kysymällä, miten osallistumisesi ALKU II -hankkeeseen on vaikuttanut työtilanteeseesi (taulukko 14). Puolet vastaajista koki opintojen parantaneen heidän kykyjään selvitä töistä. Runsas kolmannes piti työtehtäviensä muuttumista opintojensa ansiona, esimerkiksi osa-aikatyöntekijästä oli tullut kokoaikainen. Kaksi vastaajaa eli 10 % vastaajista oli perustanut oman yrityksen, mutta heistä toinen totesi, ettei se ehkä johtunut hankkeesta.

Taulukko 14. Miten osallistumisesi ALKU II -hankkeeseen on vaikuttanut työtilanteeseesi? Vastaajana opiskelijat (N 20).

Vaikutus työtilanteeseen % vastanneista Kykyni selvitä töistäni ovat parantuneet 50 Työtehtäväni ovat muuttuneet 35 Olen perustanut oman yrityksen 10 Työsuhteeni jatkuminen on turvattu 5 Yritystoimintani on laajentunut 5 Yritykseni toimintamahdollisuudet ovat parantuneet 0 Olen työllistynyt 0


Hankkeesta on odotettavissa vaikutuksia opiskelijoiden työtilanteeseen vielä sen päättymisen jälkeen. Kaksi opiskelijaa toi nimittäin esiin tulevaisuuden suunnitelmiaan: toisen aikomuksena on muuttaa työnkuvaansa valmistumisensa jälkeen, toinen näki tarpeelliseksi alkaa pikku hiljaa suunnitella työpaikan vaihtoa.

Yhteistyö Opiskelijoille suunnatussa kyselyssä selvitettiin, kuinka paljon opiskelijoiden henkilökohtainen yhteistyö muiden alueen toimijoiden kanssa lisääntyi koulutukseen osallistumisen ansiosta. Opiskelijat olivat sitä mieltä, että yhteistyö muiden opiskelijoiden kanssa lisääntyi melko paljon, mutta esimerkiksi yritysten, muiden alueen asukkaiden tai oppilaitosten kanssa vain vähän. Kaikkein vähiten yhteistyö oli lisääntynyt kuntien kanssa.

Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut pääasiassa yhteydenpitoa, jos on tarvinnut selvittää jotain asiaa. Opintojen myötä on syntynyt verkosto, jonka kautta asioita on voinut selvitellä. Esiin tuotiin myös, että enimmäkseen yhteistyö oli kovaa opiskelua ja tehtävien tekoa. Kunnan kanssa tehdystä yhteistyöstä käy hyvin esimerkki, jossa harjoitustyön tekeminen järjestyi hyvin sen jälkeen, kun opiskelijan oman kunnan elinkeinoasiamies järjesti harjoitustyötä haluavan yrityksen.

Sellaisilta opiskelijoilta, jotka osallistuivat koulutukseen jonkin yrityksen edustajana tai yrityksen maksamana tai olivat itse yrittäjiä, kysyttiin myös, lisäsikö koulutukseen osallistuminen yritysten yhteistyötä tiettyjen toimijoiden kanssa. Eniten yritysten yhteistyön katsottiin lisääntyneen yliopiston kanssa; hieman alle kolmasosa vastaajista oli tätä mieltä. Yksittäistapauksessa yhteistyö oli lisääntynyt myös oppilaitosten kanssa. Sen sijaan asukkaiden tai muiden alueen yritysten kanssa ei yhteistyötä ollut viritelty.

Hankkeen vaikuttavuus 43

6 Hankkeen vaikuttavuus ässä luvussa tarkastellaan ALKU II -hankkeen vaikuttavuutta eli arvioidaan, miten hyvin hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden kautta saavutetut

vaikutukset toteuttavat hankkeen eritasoisia tavoitteita. T Hankkeen vaikutukset Ohjausryhmä ja yhteistyökumppanit kertoivat arviointikyselyissä näkemyksensä ALKU II -hankkeen tärkeimmistä vaikutuksista. Ohjausryhmä korosti vastauksissaan lisääntyneen yhteistyön merkitystä yliopiston ja yritysten sekä yliopiston ja kansalaisopiston välillä. Hankkeen vaikutuksesta Kuusiokuntien yrityksiin ja organisaatioihin on syntynyt lisää osaamispääomaa. Opiskelijoiden tutkinnot nähtiin myös tärkeänä vaikutuksena. Yhteistyökumppanivastaajat pitivät tärkeimpänä vaikutuksena tiedon hankintaa ja uuden tiedon omaksumista. Lisäksi hankkeen opintoja suorittaneesta yrityksen työntekijästä nähtiin tulevan hyvä markkinointihenkilö yrityksessä.

Arviointihaastatteluiden mukaan ALKU II -hanke on yliopiston hankkeeksi erittäin hyvä. Hankkeessa konkretisoituu elinikäisen oppimisen idea. Koulutus tukee työntekijöiden osaamista ja opitut asiat näkyvät työelämässä opiskelijoiden kautta vielä pitkään. Hankkeen myötä yliopistosta valmistuneita ja yliopistossa opiskelevia on alueella entistä enemmän. Haastateltavat huomauttavat, että hankkeen vaikuttavuus paranisi, mikäli mallista saataisiin pysyvä ilman jatkuvia, peräkkäisiä hankkeita. Lisäksi malli kannattaisi vakinaistaa osaksi Vaasan yliopiston toimintaa.

Opiskelijoilta kysyttiin, mitä yrityskohtaisia vaikutuksia ALKU II -hankkeen koulutuksella heidän mielestään on ollut (kuva 13). Yrityskohtaisten vaikutusten osalta vastausta pyydettiin vain sellaisilta opiskelijoilta, jotka osallistuivat koulutukseen jonkin yrityksen edustajana tai yrityksen maksamana tai olivat itse yrittäjiä. Tällaiset opiskelijat kokivat ensisijaiseksi sen, että opiskelunsa ansiosta he ovat tuoneet uusia näkökulmia yrityksen toimintaan. Enemmistö näki myös osallistumisensa edistäneen yrityksen kilpailukykyä ja kehittämisvalmiuksia. Tehdyistä harjoitustöistäkin koettiin olleen yritykselle ainakin jossain määrin hyötyä. Muiden yrityskohtaisten vaikutusten osalta ALKU II -hankkeeseen osallistumisella ei katsottu olleen erityistä merkitystä.


Kuva 13. Mitä yrityskohtaisia vaikutuksia koulutuksella on ollut? Vastaajana opiskelijat, jotka osallistuivat koulutukseen jonkin yrityksen edustajana/maksamana

tai olivat itse yrittäjiä (N 7).

Verrattuna ALKU I- hankkeen loppuarvioinnin yhteydessä saatuihin opiskelijoiden vastauksiin yrityskohtaisista vaikutuksista tämänkertaiset vastaukset olivat aika lailla toisenlaiset. Kun ALKU I:n aikana vain ¼ vastaajista katsoi tuoneensa uusia näkökulmia yrityksen toimintaan, oli nyt selkeä enemmistö ainakin varauksella sitä mieltä (86 % vastaajista näki väittämän pitävän paikkaansa jokseenkin tai erittäin hyvin). Samalla tavoin verrattuna kesällä 2005 opiskelujen vaikutus yritysten kilpailukykyyn ja kehittämisvalmiuksiin näkyi noin 19 prosentille vastaajista, kun taas nyt vajaat kaksi vuotta myöhemmin noin 57 % vastaajista oli väittämästä jokseenkin tai täysin samaa mieltä.

Opiskelijoilta kysyttiin myös, mitä alueellisia vaikutuksia ALKU II -hankkeen koulutuksella heidän mielestään on ollut (kuva 14). Näkemykseen alueellisten vaikutusten keskinäisestä järjestyksestä eivät tämän ja ALKU I -hankkeen loppuarvioinnin välissä olleet pari vuotta ole vaikuttaneet. Opiskelijat näkivät tärkeimpänä, että mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ovat alueella lisääntyneet. Tämä näkemys nousi tärkeimpänä alueellisena vaikutuksena esiin jo edellisessä ALKU-arvioinnissa. Myös koulutuksen tason kohoamista alueella pidettiin edelleen

3,0

3,0

3,1

3,6

3,7

3,9

1 2 3 4

Koulutuksen ansiosta olenaiempaa sitoutuneempi

työpaikkaani

Olen saanut paremmankokonaiskuvan työstäni ja

yrityksen asemasta

Osallistuminen vaikuttiedustamani

yrityksenhenkilöstöhallintaan

Tehdyistä harjoitustöistä oliyritykselle hyötyä

Osallistuminen edistiedustamani yrityksen

kilpailukykyä jakehittämisvalmiuksia

Olen tuonut uusia näkökulmiayrityksen toimintaan


5


hyvin tärkeänä; samoin koulutuksen koettiin tuoneen alueelle uutta tietoa. Vähemmän hankkeella uskottiin olleen vaikutusta verkostoitumisen ja alueellisen yhteistyön lisääntymiseen sekä alueen elinolojen paranemiseen.

Kuva 14. Mitä alueellisia vaikutuksia ALKU II -hankkeen koulutuksella on mielestäsi ollut? Vastaajana opiskelijat (N 19–20).

Hankkeen indikaattoritietoja

2,9

3,2

3,4

3,5

3,9

4,1

4,2

4,4

1 2 3 4 5

Alueen elinolot ovat parantuneet

Verkostoituminen ja yhteistyö alueella ovatlisääntyneet

Ulkopuolisten mielikuva Kuusiokunnistaasuinpaikkana on parantunut

Usko oman alueen mahdollisuuksiin onkasvanut

Alueen työvoiman osaaminen on lisääntynyt

Alueelle on välittynyt uutta tietoa

Koulutuksen taso alueella on kohonnut

Mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ovatlisääntyneet


Seuraavat indikaattoritiedot perustuvat projektin seurantaraporttiin 1.7.–31.12.2006. ALKU II -hankesuunnitelmassa projektissa aloittavia henkilöitä arvioitiin olevan yhteensä 25 henkilöä, joista 15 olisi naisia (taulukko 15.). Vuoden 2006 lopussa projektissa oli aloittanut 52 henkilöä, heistä naisia oli 32. Projektisuunnitelmassa arvioitiin hankkeessa aloittavista henkilöistä 17 olevan töissä avoimilla työmarkkinoilla. 31.12.2006 mennessä hankkeessa aloittaneista henkilöistä 43 oli ennen projektia ollut töissä avoimilla työmarkkinoilla, joten heidän osuutensa oli selvästi suurempi kuin suunnitelmassa. Lisäksi hankkeessa oli aloittanut 7 yrittäjää, yksi koulutuksessa ollut sekä yksi muualla ollut. Opiskelijamäärätavoitteet on siis ylitetty.


Taulukko 15. ALKU II -hankkeessa aloittaneiden henkilöiden työmarkkina-asema ennen projektia. Tilanne 31.12.2006.

Aloittaneiden henkilöiden työmarkkina-asema ennen projektia

Suunnitelma Aikaisempi

toteuma yhteensä

Seurantakauden ilmoitus

Projekti yhteensä

Aloittaneet yhteensä joista naisia

25 15

43 29

9 3

52 32

Työssä avoimilla työmarkkinoilla joista naisia

17 -

35 24

8 2

43 26

Työssä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla joista naisia

- -

- -

- -

- -

Yrittäjinä joista naisia

8 -

6 3

1 1

7 4

Työttömänä joista naisia Työttömistä pitkäaikaistyöttömiä joista naisia

- - - -

- - - -

- - - -

- - - -

Koulutuksessa joista naisia

- -

1 1

- -

1 1

Muualla joista naisia

- -

1 1

- -

1 1

Hankkeessa aloittaneista henkilöistä suurin osa on 40 vuotta täyttäneitä (taulukko 16.). Yhteensä tähän ikäryhmään kuuluvia on 32 henkilöä, joista sekä miehiä että naisia on molempia 16 henkilöä. Ikäryhmään 25–39-vuotiaat kuuluvia projektissa aloittaneita henkilöitä on yhteensä 20, joista ainoastaan 4 on miehiä. ALKU II -hankkeessa ei ole aloittanut yhtään alle 25-vuotiasta.

Taulukko 16. ALKU II -hankkeessa aloittaneiden henkilöiden ikä. Tilanne 31.12.2006.

Aloittaneiden ikä Suunnitelma Aikaisempi

toteuma yhteensä

Seurantakauden ilmoitus

(1.7.-31.12.2006) Projekti

yhteensä Aloittaneista alle 25-vuotiaita joista naisia

- -

- -

- -

- -

Aloittaneista 25-39 -vuotiaita joista naisia

- -

20 16

- -

20 16

Aloittaneista 40 vuotta täyttäneitä joista naisia

- -

23 13

9 3

32 16

Tiedotus- tms. tilaisuuksissa mukana olevia henkilöitä suunniteltiin olevan yhteensä 100 henkilöä (taulukko 17.). 31.12.2006 mennessä hankkeen tiedotus- tms. tilaisuuksiin oli osallistunut 55 henkilöä. Heistä 60 % oli naisia.

Taulukko 17. ALKU II -hankkeen tiedotus- tms. tilaisuuksissa mukana olleet henkilöt. Tilanne 31.12.2006.

Tiedotus- tms. tilaisuuksissa mukana olleet henkilöt Suunnitelma Aikaisempi

toteuma yhteensä Seurantakauden

ilmoitus (1.7.-31.12.2006)

Projekti yhteensä

Yhteensä joista naisia

100 -

55 33

- -

55 33


ALKU II -hankkeen projektisuunnitelmassa hankkeeseen mukaan tulevia yrityksiä arvioitiin olevan kahdeksan kappaletta (taulukko 18). Vuoden 2006 loppuun mennessä hankkeeseen oli tullut mukaan yhteensä 5 yritystä. Mukaan tulleet yritykset olivat monenkokoisia, suunnitelmassa olleista yrityksistä ainoastaan 5-9 henkilöä työllistäviä yrityksiä ei ollut lainkaan mukana projektissa.

Taulukko 18. ALKU II -hankkeeseen mukaan tulleet yritykset.

Suunnitelma Aikaisempi toteuma

yhteensä Seurantakauden

ilmoitus (1.7.-31.12.2006)

Projekti yhteensä

Projektiin mukaan tulleet yritykset yhteensä

8 4 1 5

Yritysten lukumäärä, joissa on henkilöstöä: Alle 5 henkilöä 1 1 - 1 5-9 henkilöä 1 - - - 10-49 henkilöä 2 1 - 1 50-249 henkilöä 2 1 1 2 250-499 henkilöä 2 1 - 1 500 henkilöä tai yli 0 - - -

Johtopäätökset ja suositukset Arviointikysymykset 3 ja 4. Hankkeen tuloksellisuus ja vaikuttavuus

Johtopäätökset Hankkeen toiminta on ollut tuloksellista. Hankkeeseen saatiin rekrytoitua runsaasti opiskelijoita, jotka suorittivat merkittävän määrän opintoviikkoja. Hankkeen opintosisältöjä pidettiin onnistuneina. Merkittävänä tuloksena on osaamisen ja koulutustason nousu alueella. Opiskelijoille suuri merkitys on ollut sillä, että he ovat pystyneet opiskelemaan omalla kotipaikkakunnallaan. Tärkeää on ollut sekin, että siirtyminen tutkinto-opiskelijaksi on ollut mahdollista.

Hankkeen myötä aikuiskoulutuksen toimijoiden yhteistyö on tiivistynyt. Myös yliopiston kolmatta tehtävää on onnistuneesti toteutettu alueella. Hankkeesta on ollut hyötyä opiskelijoiden lisäksi myös Kuusiokuntien alueelle, alueen yrityksille ja Vaasan yliopistolle.

Hankkeen toteutuksessa on kehittämisenkohteita ollut verrattain vähän. Hankkeessa on saatu arvokasta kokemusta virtuaalisen opintoneuvonnan mallista, joka kaipaa vielä jatkokehittämistä ja lisämarkkinointia.

Suurimmat tyytymättömyyden kohteet liittyivät opiskelijoille opintojen aikatauluttamiseen. Myös hankkeen tiedottamisesta ja yritysten mukaan saamisesta löytyi huomauttamista.

Jatkoa ajatellen toimintamallia voidaan toistaa muualla maassa ja Kuusiokunnissa, mutta Kuusiokuntien alueelle täytyisi opintojen sisältöjä suunnata uudelleen uuden tarvekartoituksen perusteella. Verkossa opettamiseen toivottiin panostettavan jatkossa nykyistä enemmän, lähiopetusta kuitenkaan unohtamatta. Tehokkaamman tiedottamisen avulla halutaan yliopisto-opintoja suorittamaan enemmän sekä yksityisiä kuntalaisia että yrityksiä. Yrityksiä saataisiin mukaan lisää parantamalla opintosisältöjen käytännönläheisyytttä entisestään.


Toisaalta yritysten työntekijät ovat yksityishenkilöinä osallistuneet koulutuksiin. Koulutushankkeen alueellisen vaikuttavuuden edelleenkehittämisen kannalta olisi toivottavaa saada koulutushankkeisiin mukaan erityisesti yrityksiä, sillä työntekijöiden osaamisen parantumisen myötä voidaan parantaa yritysten kilpailukykyä. Kilpailukyvyn paraneminen taas lisää todennäköisyyttä, että yritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä. Yritysten kuulemisen parantaminen hankkeen tarvekartoituksissa ja suunnittelussa lisää myös hankkeen vaikuttavuutta. Rakenteellisiin vaikutuksiin päästään parhaiten nimenomaan silloin, kun koulutetaan yritysten henkilökuntaa. Samoin toimiva alueen yritysten tarpeisiin vastaava koulutusjärjestelmä on osa toimivaa innovaatioympäristöä.

Hankkeen vaikutuksia ovat lisääntynyt osaamispääoma alueella ja opiskelijoiden tutkinnot. Hanke on myös lisännyt alueen koulutustarjontaa olennaisesti. ALKU II -hankkeen ansiosta mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ovat alueella parantuneet ja koulutuksen taso on kohonnut.

Suositukset Tavoitteena ollut eri tahojen verkostoituminen onnistui heikosti. Verkostoituminen tuleekin rakentaa niin, että sen avulla selkeästi tuetaan hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Verkostoituminen ei voi olla erillinen toimenpide hankkeessa ilman, että siitä olisi selkeää hyötyä hankkeen tavoitteiden saavuttamiselle.

Aikuisopiskelussa opintojen aikatauluttaminen sekä opintojen, työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen on jatkuva haaste ja kehittämisen kohde, jota pitää pyrkiä edelleen kehittämään. Niin on myös ALKU-hankkeessa. Samoin opintojen aikataulutus pitää suunnitella niin, että mahdollisimman moni opiskelija kykenee opinnoista suoriutumaan.

Lähteet 49

Lähteet European Commission (1999). Means Collection: Evaluating socio-economic programmes,

Volume 1-6. EC Structural Funds. Italy. Kuusiokunnat (2007). Internet-sivut. <www.kuusiokunnat.fi> 3.4.2007 Kuusiokuntien työllisyysstrategia (2006). Bottom-up -hankkeen työstämä strategia. Leinamo, Kari (2005). ALKU I -hankkeen loppuarviointi. Vaasan yliopisto. Levón-instituutti.

Palvelututkimus 3/2005. Lemetyinen, Telle (2003). ALKU -hankkeen väliarviointi. Vaasan yliopisto, Levón-

instituutti, Palvelututkimus 2/2003. Opetusministeriö (2005). Elinikäinen oppiminen yliopistoissa – työryhmän muistio.

Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:38. Rossi, Kari (2002). ALKU-HANKE. Avoimen yliopiston liiketaloustieteellinen

verkkokoulutus Kuusiokunnissa. Koulutustarvetutkimuksen loppuraportti. Vaasan yliopisto, Levón-instituutti. Palvelututkimus 2/2002.

Suomen Kuntaliitto (2007). Internet-sivut. <www.kunnat.net> 3.4.2007 Sved, Anne (2006). Virtuaalinen opintoneuvonta ALKU II -hankkeessa. Loppuraportti. Vaasan yliopisto (2005). Vaasan yliopiston aikuiskoulutusstragia. Vaasan yliopisto, Levón-instituutti (2007). Avointa alueellistamassa. Avoimen yliopisto-

opetuksen vieminen yliopistopaikkakuntien ulkopuolelle. ALKU-hankkeen hyvät käytännöt.

50

Liite 1. ALKU II -hankkeen arviointikysely ohjausryhmälle maaliskuussa 2007. ALKU II -HANKKEEN ARVIOINTIKYSELY OHJAUSRYHMÄLLE MAALISKUUSSA 2007

Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti ja TK-Eval Ay toteuttavat ALKU II -hankkeen loppuarvioinnin.

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT

Vastaajan nimi Mitä tahoa edustat ohjausryhmässä? (esim. kunta, seutukunta, opiskelijat)

ALKU II -HANKKEEN ARVIOINTI

1. Mikä on roolisi ALKU II -hankkeessa? Rastita. ohjausryhmän puheenjohtaja ohjausryhmän jäsen muu, mikä?

2. Miten hankkeen tarpeellisuus on koettu alueella? Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Rastita. 1 2 3 4 5Hanke on syntynyt aidoista tarpeista Hanke on kiinnostanut Kuusiokuntien yritysten työntekijöitä (yritysjohto, avainhenkilöt, muu henkilöstö)

Hanke on kiinnostanut Kuusiokuntien yksityisiä kuntalaisia Hanke on kiinnostanut alueen päättäjiä Hanke on kiinnostanut alueen tiedotusvälineitä Hankkeen toimintatapa on rohkaissut osallistumaan koulutukseen Kuusiokuntien yrityksillä on tarvetta yliopistotason koulutukselle

3. Ovatko seuraavat tekijät vaikeuttaneet ALKU II -hankkeen toimintaa? 1=ei ole vaikeuttanut lainkaan, 2=on vaikeuttanut vähän, 3=ei vähän mutta ei paljonkaan, 4=on vaikeuttanut paljon, 5= on vaikeuttanut erittäin paljon. Rastita.

1 2 3 4 5Riittämättömät taloudelliset resurssit hankkeessa Riittämättömät henkilöstöresurssit hankkeessa Hankehenkilöstön aikapula Hankkeen tavoitteet on asetettu epärealistisesti Hankkeessa on liian vähän aktiivisia opiskelijoita Hankkeiden työntekijöiden ja ohjausryhmän yhteistyö on lähinnä muodollista eikä se tue aidosti toimintaa

Hankkeeseen osallistujien joukossa on hankeväsymystä / aikapulaa Hankkeen liian lyhyt kesto tai toiminnan lyhytjänteisyys Hankehenkilöstön ja kouluttajien asiantuntemattomuus

Toteutukseen liittyvän tiedotuksen puutteellisuus Hankkeeseen osallistuvien opiskelijoiden sitoutumattomuus – hanketta ei koeta tärkeäksi

Vaasan yliopiston sitoutumattomuus hankkeeseen Toiminta on jäänyt liikaa yksittäisten henkilöiden vastuulle Hankkeen tavoitteet eivät ohjaa hankkeen käytännön toteutusta Jokin muu tekijä, mikä? (kommentoi alla)

Jokin muu toimintaa vaikeuttanut tekijä, mikä?

4. Miten ALKU II -hankkeessa on onnistuttu seuraavien tavoitteiden osalta? 1=huonosti, 2= kohtalaisesti, 3=hyvin, 4=erinomaisesti. Rastita.

1 2 3 4 Alueellisen yliopistokoulutuksen mallin kehittäminen Laadukkaan kauppatieteellisen yliopistokoulutuksen tarjoaminen Uudistuvan opetuksen (monimuoto- ja virtuaaliopetus) kehittäminen Uudistuvan kauppatieteellisen koulutuksen tutkintorakenteen kehittäminen Lähiopetuksen järjestäminen Virtuaaliopetuksen järjestäminen Virtuaalisen opintoneuvonnan malli (Skype-ohjelmiston kautta) Opiskelijoiden hakeutuminen koulutuksen jälkeen varsinaisiksi opiskelijoiksi ns. avoimen väylän tai maisteriohjelman kautta

Opiskelu edesauttaa opiskelua muissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Opintojen sisällön räätälöinti Kuusiokuntien yritysten tarpeita vastaaviksi Kuusiokuntien yritysten kilpailukyky on parantunut henkilöstön kouluttautumisen kautta

Opetusmenetelmien kehittäminen sellaisiksi, että yliopisto-opetus ja yritysten tarpeet liittyvät vahvemmin toisiinsa

Osallistujien ja heidän taustaorganisaatioidensa verkostoitumisen onnistuminen

Hankkeen ulkoinen tiedottaminen Hanke on lisännyt opiskelumahdollisuuksia Kuusiokunnissa Hankkeella on ollut vaikutusta Kuusiokuntien imagon parantumiseen Hankkeen opintotarjonta vastasi yritysten tarpeita Hankkeen opintotarjonta vastasi alueen tarpeita Hankkeen opintotarjonta täydensi alueen muuta opintotarjontaa

5. Miten ALKU II-hankkeen hallinnointi on onnistunut? 1=huonosti, 2= kohtalaisesti, 3=hyvin, 4=erinomaisesti. Rastita.

1 2 3 4 Hankeprosessin alkuvaihe Hankehakemuksen laadinta Hankehakemukseen liittyvä neuvonta Hankkeen valintamenettely ja päätöksenteon saaminen Rahoitus- ja maksatusvaihe Maksatusmenettelyn toimivuus Seurantamenettely

Liite 1

Liite 1 51

6. Mikä hankkeessa on onnistunut parhaiten?

7. Mitkä asiat hankkeessa ovat jättäneet eniten toivomisen varaa?

8. Arvioi hankkeen onnistumista ja sen tavoitteiden toteutumista. 1=huonosti, 2=kohtalaisesti, 3=hyvin, 4=erinomaisesti. Rastita.

1 2 3 4Hanke on mielestäni tähän mennessä onnistunut Hankkeen tavoitteet ovat tähän mennessä mielestäni toteutuneet Hankkeen vaikutukset ratkaisevat kohdealueen kehittämistarpeita

9. Minkä kouluarvosanan annat ALKU II -hankkeelle kokonaisuudessaan? Arvosana (4-10):

10. Millaisia konkreettisia tuloksia hankkeella on saavutettu?

11. Mitkä ovat hankkeen tärkeimmät vaikutukset eli mitä jää elämään hankkeen päätyttyä?

12. Miten kehittäisit vastaavia koulutuksia? Voit kertoa myös muita kommenttejasi arvioinnin tekijöille?

KIITOS VASTAAMISESTA!

Liite 2 52

Liite 2. ALKU II -hankkeen arviointikysely yhteistyökumppaneille. ALKU II -HANKKEEN ARVIOINTIKYSELY YHTEISTYÖKUMPPANEILLE



Vastaajan nimi Vastaajan asuinkunta Vastaajan taustaorganisaatio


1. Miten hyvin tunnet ALKU II -hankkeen? Rastita. erittäin hyvin melko hyvin melko heikosti erittäin heikosti

2. Miten hankkeen tarpeellisuus on koettu alueella? Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Rastita. 1 2 3 4 5Hanke on syntynyt aidoista tarpeista Hanke on kiinnostanut Kuusiokuntien yritysten työntekijöitä (yritysjohto, avainhenkilöt, muu henkilöstö)

Hanke on kiinnostanut Kuusiokuntien yksityisiä kuntalaisia Hanke on kiinnostanut alueen päättäjiä Hanke on kiinnostanut alueen tiedotusvälineitä Hankkeen toimintatapa on rohkaissut osallistumaan koulutukseen Kuusiokuntien yrityksillä on tarvetta yliopistotason koulutukselle

3. Kuinka hyvin ALKU II -hankkeesta on mielestäsi tiedotettu seuraavissa tiedotusvälineissä? 1=huonosti, 2=kohtalaisesti, 3=hyvin, 4=erinomaisesti. Rastita.

1 2 3 4Lehdistö Sähköposti Esitteet Hankkeen www-sivut Seminaarit Muualla, missä? (Kommentoi alla)

Missä muualla hankkeesta on tiedotettu?

4. Ovatko seuraavat tekijät vaikeuttaneet ALKU II -hankkeen toimintaa? 1=ei ole vaikeuttanut lainkaan, 2=on vaikeuttanut vähän, 3=ei vähän mutta ei paljonkaan, 4=on vaikeuttanut paljon, 5= on vaikeuttanut erittäin paljon. Rastita.

1 2 3 4 5 Riittämättömät taloudelliset resurssit hankkeessa Riittämättömät henkilöstöresurssit hankkeessa Hankehenkilöstön aikapula Hankkeen tavoitteet on asetettu epärealistisesti Hankkeessa on liian vähän aktiivisia opiskelijoita Hankkeiden työntekijöiden ja ohjausryhmän yhteistyö on lähinnä muodollista eikä se tue aidosti toimintaa

Hankkeeseen osallistujien joukossa on hankeväsymystä / aikapulaa Hankkeen liian lyhyt kesto tai toiminnan lyhytjänteisyys Hankehenkilöstön ja kouluttajien asiantuntemattomuus Koulutukset eivät vastanneet odotuksia Toteutukseen liittyvän tiedotuksen puutteellisuus Hankkeeseen osallistuvien opiskelijoiden sitoutumattomuus – hanketta ei koeta tärkeäksi

Vaasan yliopiston sitoutumattomuus hankkeeseen Toiminta on jäänyt liikaa yksittäisten henkilöiden vastuulle Liian pitkät etäisyydet hankkeeseen osallistuvien välillä Hankkeen tavoitteet eivät ohjaa hankkeen käytännön toteutusta Jokin muu tekijä, mikä? (kommentoi alla)

Jokin muu toimintaa vaikeuttanut tekijä, mikä?

5. Miten ALKU II -hankkeessa on onnistuttu seuraavien tavoitteiden osalta? 1=huonosti, 2= kohtalaisesti, 3=hyvin, 4=erinomaisesti. Rastita.

1 2 3 4 Alueellisen yliopistokoulutuksen mallin kehittäminen Laadukkaan kauppatieteellisen yliopistokoulutuksen tarjoaminen Uudistuvan opetuksen (monimuoto- ja virtuaaliopetus) kehittäminen Uudistuvan kauppatieteellisen koulutuksen tutkintorakenteen kehittäminen Lähiopetuksen järjestäminen Virtuaaliopetuksen järjestäminen Virtuaalisen opintoneuvonnan malli (Skype-ohjelmiston kautta) Opiskelijoiden hakeutuminen koulutuksen jälkeen varsinaisiksi opiskelijoiksi ns. avoimen väylän tai maisteriohjelman kautta

Opiskelu edesauttaa opiskelua muissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Opintojen sisällön räätälöinti Kuusiokuntien yritysten tarpeita vastaaviksi Kuusiokuntien yritysten kilpailukyky on parantunut henkilöstön kouluttautumisen kautta

Opetusmenetelmien kehittäminen sellaisiksi, että yliopisto-opetus ja yritysten tarpeet liittyvät vahvemmin toisiinsa

Osallistujien ja heidän taustaorganisaatioidensa verkostoitumisen onnistuminen

Hankkeen ulkoinen tiedottaminen

Liite 2 53

Hanke on lisännyt opiskelumahdollisuuksia Kuusiokunnissa Hankkeella on ollut vaikutusta Kuusiokuntien imagon parantumiseen Hankkeen opintotarjonta vastasi yritysten tarpeita Hankkeen opintotarjonta vastasi alueen tarpeita Hankkeen opintotarjonta täydensi alueen muuta opintotarjontaa

6. Mikä hankkeessa on onnistunut parhaiten?


8. Minkä kouluarvosanan annat ALKU II -hankkeelle kokonaisuudessaan? Arvosana (4-10):

9. Millaisia konkreettisia tuloksia hankkeella on saavutettu?

10. Mitä hyötyä hankkeesta on ollut yrityksille?

11. Mitkä ovat hankkeen tärkeimmät vaikutukset eli mitä jää elämään hankkeen päätyttyä?

12. Miten kehittäisit vastaavia koulutuksia? Voit kertoa myös muita kommenttejasi arvioinnin tekijöille.


Liite 3 54

Liite 3. ALKU II -hankkeen arviointikysely opetushenkilöstölle, avoimelle yliopistolle sekä johtamisen ja talousoikeuden laitosten johdolle maaliskuussa 2007. ALKU II -HANKKEEN ARVIOINTIKYSELY MAALISKUUSSA 2007

Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti ja TK-Eval Ay toteuttavat ALKU II -hankkeen loppuarvioinnin. Kysely on suunnattu hankkeen opetushenkilöstölle, avoimelle yliopistolle sekä johtamisen ja talousoikeuden laitosten johdolle.


Vastaajan nimi Vastaajan tehtävänimike

1. Mitä Vaasan yliopiston yksikköä edustat? Rastita. avoin yliopisto johtamisen laitos talousoikeuden laitos muu, mikä?

2. Miten hyvin tunnet ALKU II -hankkeen? Rastita. heikosti kohtalaisesti hyvin erinomaisesti

3. Opetushenkilöstölle: Mitä ALKU II -hankkeen opintoja opetat? Rastita. johtamisen opintoja yrittäjyysopintoja kauppatieteellisiä kieliopintoja kauppatieteellisiä yleisopintoja talousoikeuden opintoja muita opintoja, mitä?


4. Miten hankkeen tarpeellisuus on koettu alueella? Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Vastausvaihtoehdot: 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Rastita.

1 2 3 4 5Hanke on syntynyt aidoista tarpeista Hanke on kiinnostanut Kuusiokuntien yritysten työntekijöitä (yritysjohto, avainhenkilöt, muu henkilöstö)

Hanke on kiinnostanut Kuusiokuntien yksityisiä kuntalaisia

5. Ovatko seuraavat tekijät vaikeuttaneet ALKU II -hankkeen toimintaa? Vastausvaihtoehdot: 1=ei ole vaikeuttanut lainkaan, 2=on vaikeuttanut vähän, 3=ei vähän mutta ei paljonkaan, 4=on vaikeuttanut paljon, 5= on vaikeuttanut erittäin paljon. Rastita.

1 2 3 4 5 Riittämättömät henkilöstöresurssit hankkeessa Hankehenkilöstön aikapula Hankehenkilöstön asiantuntemattomuus Hankkeessa on liian vähän aktiivisia opiskelijoita Hankkeeseen osallistujien joukossa on hankeväsymystä / aikapulaa Hankkeen liian lyhyt kesto tai toiminnan lyhytjänteisyys Toteutukseen liittyvän tiedotuksen puutteellisuus Hankkeeseen osallistuvien opiskelijoiden sitoutumattomuus – hanketta ei koeta tärkeäksi

Hankkeeseen osallistuvat opiskelijat eivät ole olleet motivoituneita opiskeluun

Vaasan yliopiston sitoutumattomuus Toiminta on jäänyt liikaa yksittäisten henkilöiden vastuulle Hankkeen tavoitteet eivät ohjaa hankkeen käytännön toteutusta Jokin muu tekijä, mikä? (kommentoi alla)

Mikäli jokin muu tekijä on vaikeuttanut hankkeen toimintaa, voit kommentoida sitä tässä.

6. Arvioi, miten ALKU II -hankkeessa on onnistuttu seuraavien asioiden osalta? Vastausvaihtoehdot: 1=huonosti, 2= kohtalaisesti, 3= en osaa sanoa, 4=hyvin, 5=erinomaisesti. Rastita.

1 2 3 4 5 Tiedotus hankkeen toiminnasta on hoidettu Käytännön asiat ovat hoituneet hankehenkilöstön kanssa Yhteistyö projektipäällikön kanssa on sujunut Yhteistyö aluekoordinaattorin kanssa on sujunut Virtuaalisen opintoneuvonnan mallia voidaan hyödyntää myös hankkeen päätyttyä

Hankkeen toiminnan yhteensopivuus Vaasan yliopiston eri yksiköihin on onnistunut

Hanketta on onnistuttu hyödyntämään edustamassani Vaasan yliopiston yksikössä

Hankkeeseen on onnistuttu rekrytoimaan motivoituneita opiskelijoita

7. Mikä ALKU II -hankkeessa on onnistunut parhaiten?

Liite 3 55

8. Mitkä asiat ALKU II -hankkeessa ovat jättäneet eniten toivomisen varaa?

9. Mitä hyötyä ALKU II -hankkeesta on / on ollut edustamallesi Vaasan yliopiston yksikölle?

10. Mitkä ovat mielestäsi olleet ALKU II -hankkeen merkittävimmät tulokset?

11. Miten kehittäisit vastaavia koulutuksia? Muita kommentteja arvioinnin tekijöille?


Liite 4 56

Liite 4. ALKU II -hankkeen arviointikysely opiskelijoille maaliskuussa 2007. ALKU II -HANKKEEN ARVIOINTIKYSELY OPISKELIJOILLE MAALISKUUSSA 2007



Vastaajan nimi Vastaajan taustaorganisaatio Vastaajan asuinkunta

1. Asemasi työmarkkinoilla ennen osallistumistasi ALKU II -hankkeen järjestämiin opintoihin? Rastita. yrittäjä työssä yksityisellä sektorilla työssä julkisella sektorilla työtön opiskelija muu, mikä

2. Kuka kustansi osallistumisesi koulutukseen? Rastita. maksoin koulutukseni itse työnantaja maksoi koulutukseni

3. Jos osallistuit koulutukseen yrityksen kustantamana, olisitko osallistunut siihen myös omalla kustannuksellasi? Rastita. kyllä en en osaa sanoa

4. Olisitko alkanut suorittaa yliopisto-opintoja, jos niitä ei olisi järjestetty monimuoto-opetuksena Kuusiokunnissa? Rastita. kyllä en en osaa sanoa

5. Mitä ALKU II -hankkeen opintoja olet suorittanut? Voit valita useamman kuin yhden vaihtoehdon. Rastita. johtamisen ja yrittäjyyden opintoja kauppatieteellisiä kieliopintoja kauppatieteellisiä yleisopintoja talousoikeuden opintoja muita opintoja, mitä?

6. Kuinka monta opintoviikkoa tai opintopistettä olet tässä yhteydessä suorittanut? Mainitse vastauksessasi, tarkoitatko opintoviikkoja vai -pisteitä.

ALKU II -HANKKEESSA JÄRJESTETYN KOULUTUKSEN ARVIOINTI

7. Mistä sait alun perin tiedon ALKU II -hankkeessa järjestettävästä koulutuksesta? Voit valita useamman kuin yhden vaihtoehdon. Rastita. tuttavalta työnantajalta hankehenkilöstöltä hankkeen www-sivuilta hanke-esitteestä lehdestä tai muusta tiedotusvälineestä muualta, mistä __________________________

8. Mistä sait tiedon alkavista kursseista ALKU II -hankkeen aikana? Voit valita useamman kuin yhden vaihtoehdon. Rastita. hankkeen www-sivuilta aluekoordinaattorin viesteistä muilta opiskelijoilta muualta, mistä __________________________

9a. Minkä takia aloitit opiskelun? Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Vastausvaihtoehdot: 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Rastita. 1 2 3 4 5 Halusin lisätä omia tietojani ja kasvattaa osaamistani työssä Halusin aloittaa hyödyllisen harrastuksen Halusin parantaa työmarkkina-asemaani Halusin kokeilla, onko minusta vielä opiskelijaksi Koin aiemmat tietoni riittämättömiksi Tunsin painetta osaamiseni kehittämiseen Muut kannustivat Muu syy, mikä? (kommentoi alla)

9b. Minkä muun syyn takia aloitit opiskelun?

10. Miten katsot hyötyneesi osallistumisesta ALKU II -hankkeen opintoihin? Kuinka seuraavat väittämät kuvaavat saamaasi hyötyä osallistumisesta? Vastausvaihtoehdot: 1=huonosti, 2= kohtalaisesti, 3=ei hyvin eikä huonosti, 4=hyvin, 5=erinomaisesti. Rastita. 1 2 3 4 5 Yleissivistykseni lisääntyi

Liite 4 57

Opin uusia opiskelutaitoja Osallistuminen lisäsi ATK-taitojani Sain uusia kontakteja työelämääni tai vapaa-aikaan Päivittäisessä työelämässä tarvitsemani taidot lisääntyivät Osallistuminen lisäsi työllistymismahdollisuuksiani Opinnot ovat vieneet mennessään ja olen asettanut päämääräni alkuperäistä pidemmälle

Näihin opintoihin osallistumisen vaikutuksesta olen hakeutunut tai hakeutumassa Vaasan yliopiston varsinaiseksi opiskelijaksi ns. avoimen väylän tai maisteriopintojen kautta

Näihin opintoihin osallistumisen vaikutuksesta olen hakeutunut tai hakeutumassa muun yliopiston tai ammattikorkeakoulun varsinaiseksi opiskelijaksi

11. Ovatko opintojaksojen sisällöt vastanneet odotuksiasi? Perustele.

12a. Miten osallistumisesi ALKU II -hankkeeseen on vaikuttanut työtilanteeseesi? Voit valita useamman kuin yhden vaihtoehdon. Rastita. Työtehtäväni ovat muuttuneet Olen työllistynyt Työsuhteeni jatkuminen on turvattu Olen perustanut oman yrityksen Yritykseni toimintamahdollisuudet ovat parantuneet Yritystoimintani on laajentunut Kykyni selvitä töistäni ovat parantuneet

12b. Voit tarkentaa edellistä vastaustasi.

13. Miten eri opintomuodot ja -neuvonta ovat sinulle sopineet? Vastausvaihtoehdot: 1=huonosti, 2= kohtalaisesti, 3=ei hyvin eikä huonosti, 4=hyvin, 5=erinomaisesti. Rastita. 1 2 3 4 5Lähiopetus Virtuaaliopetus Virtuaalinen opintoneuvonta (Skype-ohjelmiston kautta ja/tai hankkeen kotisivuja hyödyntäen)

Yksilö- tai ryhmäharjoitustyöt Iltaopetus Viikonloppuopetus

14. Mitä mieltä olet ALKU II -hankkeessa järjestettävästä koulutuksesta? Vastausvaihtoehdot: 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Rastita. 1 2 3 4 5 Kouluttajat ovat olleet ammattitaitoisia Käytössä ollut tekniikka ja opetusmenetelmät ovat helpottaneet opintojen suorittamista

Opetuspaikkakunnat alueella oli hyvin valittu Kurssitilat (oppilaitokset, elinkeinotalo, kunnantalo ym.) olivat toimivia Kurssien aikataulut sopivat minulle hyvin Minulla oli hyvät mahdollisuudet vaikuttaa käytännön opetusjärjestelyihin Sain tarvittavan kurssimateriaalin helposti Opintoneuvontaa oli helppo saada Aluekoordinaattorin sijoittaminen Kuusiokuntiin oli tärkeä asia Opiskelijoille suunnattu tiedotus sähköpostitse sujui hyvin Hankkeen Internet-sivut olivat käytännöllinen ja hyödyllinen tiedotuskanava Työpaikallani suhtauduttiin opiskeluuni hyvin Opetukseen on kokonaisuudessaan voinut olla tyytyväinen

15a. Kuinka paljon henkilökohtainen yhteistyösi lisääntyi koulutukseen osallistumisen ansiosta muiden alueen toimijoiden kanssa? Vastausvaihtoehdot: 1=ei ollenkaan, 2= vähän, 3=melko vähän, 4=melko paljon, 5=paljon. Rastita. 1 2 3 4 5 Muiden opiskelijoiden kanssa Muiden asukkaiden kanssa Yritysten kanssa Kuntien kanssa Oppilaitosten kanssa Jonkin muun kanssa, kenen?

15b. Kenen muun kanssa yhteistyö lisääntyi?

16. Millaista yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut?

17. Mitä konkreettista hyötyä olet saanut näistä opinnoista? Perustele.

Liite 4 58

18a. Mitä alueellisia vaikutuksia ALKU II -hankkeen koulutuksella on mielestäsi ollut? Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Vastausvaihtoehdot: 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Rastita. 1 2 3 4 5Koulutuksen taso alueella on kohonnut Alueen työvoiman osaaminen on lisääntynyt Alueelle on välittynyt uutta tietoa Alueen elinolot ovat parantuneet Usko oman alueen mahdollisuuksiin on kasvanut Verkostoituminen ja yhteistyö alueella ovat lisääntyneet Mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ovat lisääntyneet Ulkopuolisten mielikuva Kuusiokunnista asuinpaikkana on parantunut Jokin muu alueellinen vaikutus, mikä?

18b. Mikä muu alueellinen vaikutus?

OHJE: Vastaa kysymyksiin 19–21 vain, jos osallistut koulutukseen jonkin yrityksen edustajana/maksamana tai olet itse yrittäjä.

19a. Mitä yrityskohtaisia vaikutuksia koulutuksella on ollut? Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Vastausvaihtoehdot: 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Rastita. 1 2 3 4 5Osallistuminen edisti edustamani yrityksen kilpailukykyä ja kehittämisvalmiuksia

Osallistuminen vaikutti edustamani yrityksenhenkilöstöhallintaan Tehdyistä harjoitustöistä oli yritykselle hyötyä Koulutuksen ansiosta olen aiempaa sitoutuneempi työpaikkaani Olen saanut paremman kokonaiskuvan työstäni ja yrityksen asemasta Olen tuonut uusia näkökulmia yrityksen toimintaan Jotakin muuta, mitä?

19b. Mikä muu yrityskohtainen vaikutus?

20. Lisäsikö koulutukseen osallistuminen yrityksen yhteistyötä seuraavien toimijoiden kanssa? Voit valita useamman kuin yhden vaihtoehdon. Rastita. Yliopiston muutoin kuin ALKU-koulutukseen osallistumisen muodossa Kuusiokuntien yritysten Kuusiokuntien asukkaiden Kuusiokuntien oppilaitosten Joidenkin muiden, keiden?

21. Millaista yrityksen yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut?

22. Mikä ALKU II -hankkeen toiminnassa on ollut erityisen hyvää?


24. Minkä ”kouluarvosanan” annat ALKU II -hankkeelle kokonaisuudessaan? Arvosana (4-10):

25. Miten kehittäisit vastaavia koulutuksia? Muita kommentteja arvioinnin tekijöille?


Liite 5 59

Liite 5. Fokushaastattelu 29.3.2007, Alavus

Teemat Arvosanat 4 5 6 7 8 9 10 Ka Tarkoituksenmukaisuus ••• ••••• 9,4 Toteutus/toimintamalli ••••••• • 9,1 Tulokset

•••••••• 9,2 Vaikutukset (-vuus) • ••••••• 9,1

Documents

ALKU II -hankkeen loppuarviointi - Vaasan yliopisto...ajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti toteutti yhdessä TK-Eval Ay:n kanssa ALKU II -hankkeen loppuarvioinnin Vaasan