AMMATILLINEN KUNTOUTUS - Yhteisömedia · Ammatillisen kuntoutuksen lakimuutoksen tausta – Vuoden ... Myöntöedellytysten lieventäminen ja kuntoutuksen varhaisempi aloittaminen}Työkyvyttömyyden

AMMATILLINEN KUNTOUTUSlainmuutos 1.1.2014

Kansaneläkelaitos, Raittinen Hanna-Mari 5.2.2014

Ammatillisen kuntoutuksenlakimuutoksen tausta – Vuoden2005 lakiuudistus

Kelan ja työeläkelaitosten myöntöedellytystenyhdenmukaistaminen, jotta ammatillinen kuntoutuskäynnistyisi samoilla perusteilla.

Työkyvyttömyyden uhka yhdeksimyöntämisedellytykseksi seurauksena hylkäysmäärienjatkuva kasvu Kelassa.

Lain avulla ei pystytty varmistamaan työelämäänkiinnittymättömien asiakkaiden pääsyä ammatilliseenkuntoutukseen.

2

Kuntoutusratkaisujen hylkäysprosentitlakiperusteittain vuosina 2002 2013*,koko maa

*Vuosi 2013 tammi- lokakuun ratkaisujen kertymä

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

35,0H

ylk

äyst

en

osu

us

%

Vuosi

KKRL 9 §

KKRL 6 §

KKRL 12 §

KKRL 11 a §

Ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusratkaisujenhylkäysprosentit toimenpiteittäin vuosina2007 2012

Ammatillisen kuntoutuksenlakimuutoksen tausta –Hallitusohjelman tavoitteet

Hallitusohjelma taustalla

Työurien jatkaminen kuntoutuksen avulla.

Ammatillisen kuntoutuksen oikea-aikainenjärjestäminen Kelan kohderyhmään kuuluvilleasiakkaille, joilla on vaikea kokonaistilanne.

Ehkäistä aikaisemmassa soveltamiskäytännössäesiintyneet väliinputoamiset.

Työnjaon selkiyttäminen Kelan ja TEM:npalveluiden välillä.

Osatyökykyisten työryhmän kannanotot.

Nuorten yhteiskuntatakuu.

5

Mikä muuttuu?6§: suurimmat muutokset ,7§: tekninen

Tulee vaikuttamaan kaikissa ammatillisen kuntoutuksentoimenpiteiden ratkaisutyössä

Myöntöedellytysten lieventäminen ja kuntoutuksenvarhaisempi aloittaminen

Työkyvyttömyyden uhka-kriteeri poistuu

Opiskelukyvyn heikentyminen kirjattu lakimuutokseen

Korostetaan kokonaisvaltaista arviota> korostetaan sairaudenlisäksi kokonaistilanteen arvioita, fyysinen, psyykkinen jasosiaalinen toimintakyky!

Viittaus lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista poistuu.

Lakimuutosta koskee hallituksen esitys 128/2013

Lakimuutos voimaan 1.1.2014

6

Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista jakuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 ja 7 :nmuuttamisesta

6 §: Ammatillisen kuntoutuksen järjestäminen:

Kansaneläkelaitos järjestää vakuutetun työ- ja ansiokyvyntukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyydenestämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillistakuntoutusta, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika taivamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavanlähivuosina vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn jaansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen.

Kansaneläkelaitoksella ei ole velvollisuutta järjestääammatillista kuntoutusta, jos ammatillinen kuntoutuson järjestetty työeläkelakien tai erityisopetustakoskevien säännösten perusteella.

7

Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista jakuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 ja 7 :nmuuttamisesta

Vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaistaheikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon vakuutetunkokonaistilanne.

Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat myös muutvakuutetun työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavattekijät, joita ovat vakuutetun fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinentoimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat,asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muutvastaavat tekijät.

Arviossa otetaan huomioon myös vakuutetun jäljellä oleva kyky hankkiaitselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka tekemistävakuutetulta voidaan kohtuudella edellyttää.

Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaankokonaistilanteen lisäksi huomioon, johtaako haettu kuntoutustodennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseentaikka hänen terveydentilaansa sopivaan työhön palaamiseen tai työelämään siirtymiseen.

Myöntöedellytykset ovat olennaisesti lievemmät kuinnykyisessä laissa ja tulkinnassa!

8

Lainmuutoksen vaikutukset –kokonaistilanne työ- tai opiskelukyvyn jaansiomahdollisuuksien olennaistaheikentymistä arvioitaessa

Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky,elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat,asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempitoiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät.

Kokonaistilanteen huomioimisella on jatkossa merkittäväpainoarvo yhtenä myöntöedellytyksenä (aiemmin osanatarkoituksenmukaisuusharkintaa).

9

Lainmuutoksen vaikutukset –kokonaistilanne työ- tai opiskelukyvyn jaansiomahdollisuuksien olennaistaheikentymistä arvioitaessa

Kokonaistilanteen arviointi tulee tehdä aina, muttaerityisesti silloin jos sairausperuste ei ole riittäväkuntoutuksen myöntämiseen.

Etsimme myöntöedellytyksiä.

Sairaudella tulee olla yhteys työkyvyn olennaiseenheikentymiseen.

10

Lainmuutoksen vaikutukset –opiskelukyvyn tukeminenammatillisella kuntoutuksella

Kokonaistilanteen aiheuttamat rajoitteet opiskelussasuoriutumiseksi.

Opiskeluun liittyvät vaiheet: hakeutuminen, opiskelukesken, opintojen loppuunsaattaminen.

Edellytyksenä opiskelukyvyn olennainen heikentyminen– vähäinen opintojen viivästyminen tai jälkeen jääminenei vielä täytä edellytyksiä.

Opiskelukyvyn tukeminen kuntoutuksena edellyttää, ettäjäljellä oleva opiskelukyky mahdollistaa opinnoistasuoriutumisen kuntoutuksen avulla.

11

Ammatillinen kuntoutus muillatoimijoilla

Lainmuutos koskee ainoastaan Kelan ammatillisenkuntoutuksen myöntöedellytyksiä.

Työ- ja virkaeläkelaeissa ei tapahdumuutosta ammatillisen kuntoutuksenmyöntöedellytyksissä.

Laki julkisesta työvoima- yrityspalvelusta muuttunut1.1.2013

12

Uusien myöntöedellytysten soveltaminenkokonaistilanteen, opiskelukyvyn,työkyvyn ja lääketieteellisen arvioinninnäkökulmasta

Ammatillinen kuntoutus 1.1 2014

13

Kokonaisvaltainen arviointi

Työkyky/

Opiskelu

kyky

Terveys

Psyykkinen

Fyysínen

Sosiaalinen

14

Työ/opiskelu

Kansaneläkelaitos järjestää vakuutetun työ- jaansiokyvyntukemiseksi tai parantamiseksi taikkatyökyvyttömyyden estämiseksitarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta,

jos asianmukaisesti todettu sairaus,vika tai vamma on aiheuttanut taisen arvioidaan aiheuttavanlähivuosina vakuutetun työ- taiopiskelukyvyn jaansiomahdollisuuksien olennaisenheikentymisen.

Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioonvaikuttavat myös muut vakuutetun työ- taiopiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiinvaikuttavat tekijät, joita ovat vakuutetunfyysinen, psyykkinen ja sosiaalinentoimintakyky, elämäntilanne, taloudellisetja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet,koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta jaikä sekä muut vastaavat tekijät.

Kuntoutuksentarkoituksenmukaisuuttaarvioitaessa otetaan kokonaistilanteenlisäksi huomioon, johtaako haettukuntoutus todennäköisesti hakijanterveydentilaan sopivassa työssäjatkamiseen taikka hänenterveydentilaansa sopivaan työhönpalaamiseen tai työ elämäänsiirtymiseen

Työkyvyn tarkastelussakäytetään moniulotteista mallia

Moniulotteisessa mallissa otetaan huomioonperinteisten tekijöiden( kuten terveys) lisäksi mm.työyhteisö, johtaminen, yhteisöllinen työn hallinta sekätyöelämän ulkopuolinen mikro- ja makroympäristö(Gould 2006).

Tarkastelu tapahtuu laaja-alaisempana toimintakyvynarviointina

Työkyvyn osa-alueita ovat: työssä jaksaminen,työnhallinta ja osallistuminen

Työkyky on yksilöllinen ilmiö sekä yksilön ja hänentyönsä ja työympäristönsä väliseen suhteeseen liittyväilmiö

Kuntoutuksen viitekehyksessä kuntoutus suunnataansekä yksilöön että myös työprosessiin ja työyhteisöön

15

Työkyvyttömyyttä ennustaviatekijöitä

Elintapariskit, kuten tupakointi, alkoholin suurkulutus, fyysinenpassiivisuus ja ylipaino, ovat monien kroonisten sairauksien taustalla, ja neennustavat työkyvyttömyyttä (Kouvonen ym. 2005, Albertsen ym. 2007,Ferrie ym. 2007, Skillgate ym. 2009, Robroek ym. 2010, Vahtera ym.2010).

Suuri sairauspoissaolojen määrä liittyy vahvasti tulevaantyökyyttömyyseläkkeeseen (Kivimäki ym. 2004).

Työperäisistä vaaratekijöistä esimerkiksi vuorotyö on yhteydessäsydänsairauksien ja diabeteksen ilmaantumiseen (Kivimäki ym. 2006,2011).

Huonoon työn hallintaan ja työn suuriin vaatimuksiin liittyvätyöstressi kytkeytyy sydän- ja psyykkisiin sairauksiin, tuki- jaliikuntaelimistön sairauksiin, työkyvyttömyyseläkkeisiin jasairauspoissaoloihin (Hoogendoorn ym. 2000, Kivimäki ym. 2006, 2012,Stansfeld ja Candy 2006, Virtanen ym. 2007, Bonde 2008).

Myös heikentynyt koettu työkyky ja aikomus luopua työstä ovatennustaneet työkyvyn heikkenemistä (Harkonmäki ym. 2009).

Heikko ammattiasema on selvästi yhteydessä kroonisten sairauksien jaennenaikaisen kuoleman riskiin ja työsuhteen määräaikaisuuspitkäaikaisiin terveysongelmiin ja suurentuneeseen kuoleman riskiin(Kivimäki ym. 2003, Matthews ym. 2010)

16

Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti hoitamattomiamielenterveyshäiriöitä

Suomen Lääkärilehti;2010;65(45):3683-3690Raija Kerätär ja Vappu Karjalainen

Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti työllistymiskykyäheikentäviä sairauksia, jotka ovat riittämättömästi hoidettuja.Yleisimpiä olivat mielenterveyden häiriöt.

Nämä sairaudet haittaavat huomattavasti toimintakykyä,heikentävät oleellisesti työllistymisen mahdollisuuksia japitkään jatkuessaan johtavat jopa työkyvyn lopulliseenmenetykseen.

Työllistymisen tukitoimiin tulee nykyistä useammin liittääasiakkaan toimintakyvyn arviointiin perustuva laajatyöllistymiskykyarvio, jossa hoitoa ja kuntoutusta tarvitsevatvoidaan tunnistaa ja ohjata hoitosuositusten mukaisiintoimenpiteisiin ennen ammatillista kuntoutusta taityöllisyyspoliittisia toimenpiteitä.

17

Työttömien terveydenhuollonjärjestämien

Terveydenhuoltolain (1326/2010, 13 §) mukaan ”Kunnanon järjestettävä tarpeelliset terveystarkastuksetalueensa asukkaille heidän terveytensä ja hyvinvointinsaseuraamiseksi ja edistämiseksi. Terveysneuvonnan jaterveystarkastusten on tuettava työ- ja toimintakykyä jasairauksien ehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä jaelämänhallintaa. Terveysneuvonta ja terveystarkastukseton järjestettävä myös opiskelu- tai työterveyshuollonulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille.”

18

Kokonaisvaltaista arviotatehdessä tulisi muistaalausunnoista

Asianmukaiset tutkimukset, diagnostiikka ja hoito tuleeolla tehtynä

Onko löydettävissä objektiivisesti todettujatoimintakyvyn muutoksia

Kuvatut oireet/runsaat vaivat eivät ole yhtä kuin sairaus

Ammatillinen kuntoutus ei voi korvata asianmukaistahoitoa, mikä tulee toteutua terveydenhuollossa

19

Uusi 7 , soveltaminen eritoimenpiteissä

Ammatillisen kuntoutuksen sisältö

Kansaneläkelaitos järjestää 6 §:ssä tarkoitettuna ammatillisena kuntoutuksena:

1) kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia;

2) työ- ja koulutuskokeiluja;

3) työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta, jonka tavoitteena on mahdollistaakuntoutujan työssä jatkaminen;

4) työhön valmennusta;

5) perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta ammattiin tai työhön, joka sairauden, vian taivamman rajoitukset huomioon ottaen on vakuutetulle sopivaa, sekä tällaisen koulutuksensuorittamiseksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta ja valmennusta;

6) muita 1—5 kohdassa lueteltuihin rinnastettavia, opiskelun tai työn kannaltavälttämättömiä toimenpiteitä.

20

Työpaikan ja työterveyshuollonroolia korostetaan

KKRL 566/2005:Edellä 1 momentin 3 kohdassatarkoitettua työhön valmennusta järjestetäänammatillisena kuntoutuksena silloin, jos työpaikallasuoritetut tai työterveyshuollon toimenpiteet eivät oleriittäviä.

HE 128/2013:Työelämässä olevien osalta arvioinnissapainotettaisiin työpaikan, työterveyshuollon jaterveydenhuollon havaitsemia työssä suoriutumisenvaikeuksia

21

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunto9/2013vp

Valiokunta pitää tärkeänä, että etenevissäsairauksissa sairauden ennuste ja vaikutus työkykyynotetaan huomioon riittävän varhain, jotta henkilöntyökyky voidaan kuntoutuksella turvata.

Valiokunta huomauttaa, että etenkään nuorellehenkilölle vamma tai etenevä sairaus ei kuitenkaanperusteetta saa muodostua esteeksi valitakiinnostuksen kohteen mukainen opiskelu- tai työura

Työelämälle on myös ominaista, että työuraavaihdetaan elämän aikana, ja valiokunta pitäätärkeänä, että työuran vaihtamisen mahdollisuusturvataan myös ammatillisessa kuntoutuksessa.

22

HE 128/2013

Työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien heikentymistäarvioitaessa…

Jos henkilö ei ole vielä ollut työelämässä, koulutustaharkittaessa riittäisi, että henkilön kokonaisvaltainentilanne aiheuttaisi olennaisia rajoituksia ammatin jatyönvalinnassa

23

Ammatillinen kuntoutus yhdessämuiden toimenpiteiden kanssa

Tavoitteena, että tarpeen mukaan ammatillinenkuntoutus toteutetaan rinnakkain muiden henkilöntilannetta tukevien toimenpiteiden kanssa, esim.psykoterapian rinnalla.

Henkilön oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen ei estäKelan järjestämää ammatillista kuntoutusta, jostavoitteena on työhön paluun mahdollistaminen

Olennainen lisäansio eläkkeen lisäksi (arvioidaan samallatavalla kuin aiemmin)

24

Työkykyyn vaikuttavatKaikki yleiset kansansairaudet heikentävät työkykyä

Mielenterveydenhäiriöt (etenkin psykoosit, masennus)

Selkä- ja niskasairaudet, nivelrikko

Sydän- ja verisuonisairaudet

Diabetes

Neurologiset sairaudet

Päihdesairaudet

Elämäntavat

Tupakointi

Päihteet

Liikkumattomuus

Ylipaino

Ammatilliset valmiudet, koulutustaso

Työelämän tekijät

25

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan kykyä tuntea,kokea,muodostaa käsityksiä omasta itsestä jaympäröivästä maailmasta, suunnitella elämäänsä jatehdä sitä koskevia ratkaisuja ja valintoja

26

Fyysinen toimintakyky

Tarkoitetaan kykyä suoriutua itsensä kannaltaolennaisista fyysisistä toiminnoista omassatoimintaympäristössään

27

Sosiaalinen toimintakyky

Sosiaalinen toimintakyky ( tai sen rajoitteet) ilmeneeyksilön (yksilötekijöiden kuten sosiaaliset taidot,temperamentti, motiivit, tavoitteet, arvostukset) jasosiaalisen verkoston, ympäristön, yhteisön jayhteiskunnan vuorovaikutuksessa

Se ilmenee toimijuutena mm. vuorovaikutuksessasosiaalisessa verkostossa, rooleista suoriutumisena,sosiaalisena aktiivisuutena ja osallistumisena sekäyhteisyyden ja osallisuuden kokemuksina

28

Tapaus1. Kuntoutustutkimus

Työkyky

Terveys/Sairaus

Psyykkinen

Fyysinen

Sosiaalinen

29

Työ

Lannerankarikko (M47.82),krooninen alaselkäkipuLannerankartg: lumbosakraalivälimelkein hävinnyt, LIV-V-väli onselkeästi madaltunut, näidenreunoilla vähäistä reaktiivistamuutosta, kahden alimman välingraavi diskusgeneraatio.

Koulutus/työ:peruskoulu,työllistämis-töissä mm.rakennuksilla,vahtimestarina.Viimeiset 2 v.atk-korjaus-jahuoltotehtävissäkuntouttavassatyötoiminnassa

Risto 44-v.

Ei kykene istumaan tai seisomaan pitkiäaikoja, ei nosta painavia tavaroita.Ei pärjää kokopäiväisesti atk-huoltotehtävissä kuntouttavassatyötoiminnassa TUKEVA-työhönvalmennussäätiössä, toistuviapoissaoloja. Kuntouttavassatyötoiminnassa vähennetty työpäivienmäärä 3 pv/vk a 4 tuntia selkävaivojentakia.

Fysioterapia eiaiheellinen, hoitonatulehduskipulääkitys jalihaskunnon harjoitteluEi aiempaalääkinnällistä tai Kelanammatillistakuntoutusta

Ei psyyken ongelmia,auttavainen, toimiiryhmässä

Vahvuuksina hyvät kädentaidot, erityinen kiinnostustekniikkaan

Mitä huomioidaan uusienammatillisten myöntöedellytystenperusteella ?Tapaus Risto 44-v.

Työkyvyn olennaisessa heikentymisessä huomioitavaselkäsairauden lisäksi se, että fyysisen toimintakyvyn(osatyökykyinen) aleneminen vaikuttaa jo nyt työpäivänkestoon ja määriin kuntouttavassa työtoiminnassa, mikä taasheikentää työllistymistä sekä ansiomahdollisuuksia

huomioitava kuntouttavasta työtoiminnasta saatu näyttö

Risto on nuori ja kouluttamaton, työikää runsaasti jäljellä

Ristolla on itsellään motivaatio päästä työelämään, muttahaluaa selvittää:

voidaanko työkykyä ja sen rajoitteita parantaa kuntoutuksenkeinoin ?

miten atk-ala soveltuu hänelle ja onko hänen mahdollistakouluttautua atk-huoltotehtäviin ?

Kuntoutustutkimus voidaan uuden lain perusteella myöntää

30

Tapaus 2. Koulutus

Opiskelukyky

Terveys/Sairaus

Psyykkinen

Fyysinen

Sosiaalinen

31

Opiskelu

Niina,25-vuotiasF32.1 keskivaikea masennusEpäily pakko-oireisestahäiriöstäHoidettu viiden vuoden ajan

19-vuotiaana ensimmäinen masennusjakso,Hoito opiskelijaterveydenhuollossa,lääkitys24-vuotiaana suisidiyritys viiltelemällä ,sairaalahoito jasenjälkeen psykiatrian pkl hoidotHaku hetkellä : psyk pkl tukix1 viikko + lääkitys

25-vuotiaana aloitti 2 vuotisen kosmetologikoulutuksenja sitä hakee ammatillisena kuntoutuksena,iltaopiskelua

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen aloittiliikunnanohjaajan opinnot,keskeytyvät polvien vaivaan (operoitiin)21-vuotiaana aloitti toimintaterapeuttiopinnot,keskeytyivät masennuksen vuoksi

Masennuksen vuoksi yhdet opinnotkeskeytyneetLyhyessä työsuhteessa tullut ristiriitoja

Polvi ei kestä kovaa fyysistä rasitusta, kipeytyy

Mitä huomioidaan uusienammatillisten myöntöedellytystenperusteella ?

Tapaus Niina, 25 vuotta

Pitkäkestoinen masennus, sairauden aaltoilua,hakuvaiheessa katsottu, että riittävästi toipunut, kykeneeopiskelemaan

Kahdet keskeytyneet opinnot, fyysisen ja psyykkisensairauden vuoksi

Nyt hakeutunut alalle, mikä ei ole henkisesti niinkuormittavaa kuin toimintaterapeuttityö, eikä myöskäänfyysisesti

Uudelleen koulutus kosmetologiksi voidaan uuden lainmukaan myöntää

32

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lakimuutos -soveltaminen työeläkeasiakkaiden ja työttömienasiakkaiden kohdalla

1.1.2014

33

Yhteistyö työkyvyn ja työllistymisentukemiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriönraportteja ja muistioita 2013:37)

Työllistymisen tuen käynnistäminen samanaikaisesti taiosittain samanaikaisesti ammatillisen kuntoutuksen kanssaedellyttää työeläkelaitosten, Kelan ja TE-toimiston nykyistätiiviimpää yhteydenpitoa

TE-palvelujen kytkeminen Kelan ja työeläkelaitoksenpalveluihin edellyttää virkailijayhteistyötä asiakkaankuntoutussuunnitelman tekemisessä ja tapauskohtaistaräätälöintiä. Virkailijayhteistyötä tulee edistää sopimallayhteyshenkilöistä ja säännöllisestä yhteydenpidosta.

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Kela laativat alkuvuonna 2014yhteisen ohjeen Kelan ammatillisen kuntoutuksenpalveluista ja niihin ohjaamisesta. Ohje vahvistaa Kelan jaTE-toimiston yhteistyötä asiakasohjauksessa.

34

Osatyökykyiset TE-toimistoissa ( Sosiaali- jaterveysministeriön raportteja ja muistioita2013:37)

TE-toimistoissa oli lokakuussa 2013 asiakkaina n. 67000 työnhakijaa, joilla vamman tai sairauden arvioitiinvaikeuttavan työn saamista.

Työnhakijoiksi oli rekisteröitynyt n. 500 henkilöä, joidenetuutena oli tk-eläke tai kuntoutustuki.

TE-toimiston tehtävänä on tunnistaa ne työttömät,joiden työkyky tulee arvioida ja ohjata heidätterveystarkastukseen.

4/2013 TEM:n TE-toimistoille teettämässä kyselyssäTE-toimistot arvioivat, että työttömistä työnhakijoistan. 30% kuuluu terveystarkastuksiin ohjattavienpiiriin.

35

Palvelulinjoittain TE-toimistonasiakkaat, joilla merkittävätyöllistymiseen vaikuttava sairaus

36

Palvelulinjoittain TE-toimiston asiakkaat, joille merkitty työllistymiseen vaikuttava vamma taisairaus (lokakuu 2013)

Työnvälitys- jayrityspalvelut

Osaamisenkehittämispalvelut

Tuetuntyöllistymisenpalvelut

ei määriteltyäpalvelulinjaa

yhteensä

työssä 3 141 1 209 1 606 15 5 971työttömänä1 7 391 8 201 22 072 390 38 054työvoiman ulkopuolella 633 1 607 6 986 141 9 367työttömyyseläkkeellä 193 25 145 137 500palveluissa2 697 3 545 8 932 7 13 181yhteensä 12 055 14 587 39 741 690 67 073

1 Sisältäen lomautetut ja lyhennetyllä työviikolla työssä olevat2 Sisältäen palkkatuetussa työssä, työllistymistä edistävissä palveluissa ja koulutuksessa olevat

Ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut ja koulutusUravalmennus, koulutus- ja työkokeilu,työvoimakoulutus

ja työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus.

Työhönvalmentajanyksilöllinen tuki

Kelan ammatillinen kuntoutus ><TE-toimiston palvelut 1/3

Vanha KKRL 6 §:n 2 mom:

Kansaneläkelaitoksella ei ole velvollisuutta järjestääammatillista kuntoutusta, jos ammatillinen kuntoutus onjärjestetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelustaannetun lain (916/2012), työeläkelakien taierityisopetusta koskevien säännösten perusteella.

Uusi KKRL 6 §:n 2 mom:

Kansaneläkelaitoksella ei ole velvollisuutta järjestääammatillista kuntoutusta, jos ammatillinen kuntoutus onjärjestetty työeläkelakien tai erityisopetustakoskevien säännösten perusteella.

37


Taustalla lainmuutos (Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta916/2012 ( Laissa ei enää termiä ammatillinen kuntoutus).

TE-toimistojen tarjoamat palvelut ovat on harkinnanvaraisia.

Kelan ammatillinen kuntoutus on lakisääteistä -> josmyöntöedellytykset täyttyvät henkilölle tulee myöntää Kelanammatillinen kuntoutus.

Vanhan momentin seurauksena asiakkaita on ohjattu luukulta toiselle.

Muutoksen tavoitteena on mahdollistaa oikea-aikainen ja riittävänvarhainen kuntoutus myös osatyökykyisille työttömille.

38


Huomioitavia seikkoja ammatillisen kuntoutuksenmyöntämisessä työttömille:

Kelalle kuuluu osatyökykyisen työttömänkuntouttaminen työkykyiseksi.

Työllistymispalvelut vanhaan tapaan TE-toimistoilla.

Lainmuutoksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole, ettäkaikki työttömät saisivat jatkossa esim. työkokeilunKelasta.

Työttömyys yksistään ei ole peruste Kelanammatilliselle kuntoutukselle -> samatmyöntöedellytykset kuin muillakin asiakkailla.

39

Kelan ammatillinen kuntoutus ><Työeläkelaitosten ammatillinenkuntoutus 1/5

UUSI KKRL 6 §:n 2 mom:

Kansaneläkelaitoksella ei ole velvollisuutta järjestää ammatillistakuntoutusta, jos ammatillinen kuntoutus on työeläkelakien taierityisopetusta koskevien säännösten perusteella.

Lainmuutoksen myötä muutosta ei tapahdu Kelan ja työeläkelaitosten välisessävastuunjaossa.

Työeläkelaitoksilla on yhä päävastuu niiden asiakkaiden ammatillisestakuntoutuksesta, jotka:

• Ovat edelleen työelämässä tai

• Ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään olelopullisesti katkennut.

40


Lainmuutos koskee ainoastaan Kelan ammatillisenkuntoutuksen myöntöedellytyksiä.

Työ- ja virkaeläkelaeissa ei tapahdu muutostaammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytyksissä.

Kelan ja työeläkelaitosten yhteistyö asiakkaidenkuntoutusasioissa jatkuu kuten ennenkin.

41


Kela vastaa yhä joidenkin kuntoutustoimenpiteidenjärjestämisestä niille asiakkaille, jotka muuten kuuluvattyöeläkelaitosten vastuulle.

Näitä kuntoutustoimenpiteitä ovat seuraavat:

opiskelun ja työn apuvälineet ( 8§)

näkövammaisten asiakkaiden kuntoutustutkimukset

MT-työhönvalmennus

ryhmämuotoinen kuntoutus, kuten kurssit

Tyk-kuntoutus.

42


Jos työeläkelaitos hylkää asiakkaan hakemuksen voidaanasian käsittelyä jatkaa Kelassa ammatillisen kuntoutuksenhakemuslomakkeen (KU 101) perusteella.

Kelassa tulee olla päätös hylystä/tai myönnöstä (oikeus/kuntoutussuunnitelma)

Työeläkelaitosten ja Kelan ammatillisen kuntoutuksenmyöntöedellytykset ovat erilaiset. Kelan myöntöedellytyksetovat lievemmät kuin työeläkelaitosten myöntöedellytykset.

Asiakas voi saada ammatillisen kuntoutuksen Kelastavaikka on saanut työeläkelaitokselta hylkäävän päätöksen.

Esim. jos asiakkaan ammatillinen kuntoutus on hylättytyöeläkelaitoksessa sillä perusteella ettei asiakkaalla oletyökyvyttömyyden uhkaa, saattaa hänen työkykynsä ollakuitenkin olennaisesti heikentynyt KKRL 6 §:ssätarkoitetulla tavalla.

> Jos edellytykset täyttyvät Kela myöntää ammatillisenkuntoutuksen.

43


Huomioitava, että myös tarkoituksenmukaisuutta koskevapykälä on erilainen:

Työeläkelaki 25 § 2 mom: ”Kuntoutuksentarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioontyöntekijän ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus,vakiintuminen työelämään sekä se, johtaako haettuammatillinen kuntoutus todennäköisesti työntekijänterveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai työhönpalaamiseen. Lisäksi tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessaotetaan huomioon, lykkääkö ammatillinen kuntoutustyöntekijän eläkkeelle jäämistä.”

KKRL 6 § 4 mom: ” Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuuttaarvioitaessa otetaan kokonaistilanteen lisäksi huomioon,johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijanterveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen taikka hänenterveydentilaansa sopivaan työhön palaamiseen taityöelämään siirtymiseen.”

44

Esimerkki Anniina 25v.

Diagnoosit:

L 24.0 (Pesuaineiden aiheuttama, ei allerginen ihottuma)

L24.8 (Muun aineen aiheuttama ei-allerginen kosketusihottuma)

L 20.9 (Määrittämätön atooppinen ihottuma)

Sairauden kulku:

Atooppinen ihottuma lapsena, rauhoittui murrosiäissä

Käsi-ihottumaa ensimmäisen 21-vuotiaan(v.2009). Pysyi poissa äitiyslomanaikana ja puhkesi uudelleen 2011 uudessa keittiötyössä, jossa paljonmärkätyötä. Ttl ohjannut ammattitautiselvityksiin

AT-pkl selvitykset 2012:AT-pkl:n seurannassa ihottuma on 2 kertaa rauhoittunut pitkällä sairaslomalla ja uusinuttyössä

Vuonna 2007 valmistunut ravintolakokiksi

Kokin töitä v.2007 lähtien

Ei muuta työkokemusta tai koulutusta

Asiakkaan mukaan työkkäristä on todettu ettei asiakkaan työkokemuksellahänelle ole muita töitä tarjolla.45


Koulutus ja työ:Valmistunut ravintolakokiksi 19-vuotiaana (v. 2007)(hotelli-ja ravintola-alan perustutkinto)

Ei muuta koulutusta

Tehnyt kokin töitä vuodesta 2007 alkaen.

Ei muuta työkokemusta

TE-toimistosta on todettu, ettei asiakkaan työkokemuksellaole muuta kuin kokin työtä tarjolla.

46


9/2012 pidetty kolmikantaneuvottelu, jossa todettu, ettäkeittäjänä altistuu märkätyölle eikä korvaavaa työtä oletarjolla. Ei suositella palaavan entiseen keittiötyöhön.

Ihotautien erikoislääkäri todennut, että ennuste työssäselviytymisen suhteen on huono ja selkeästi kyseessäuhka tulla lähivuosina työkyvyttömäksi. Ammatillinenkuntoutus kuivaan ja siistiin työhön, johon ei liitytoistuvan käsienpesun tarvetta eikä hautoviensuojakäsineiden tarvetta on aiheellinen.

47


Lakisääteinen tapaturmavakuutusyhtiö onkorvannut käsien työperäisen ärsytysekseemanammattitautina.

Katsottu, että kyseessä on ohimenevästi korvattavaammattitauti. Korvattu työkyvyttömyysajat 22.7.2012 asti jahoitokulut 18.9.2012 asti.

Tämän jälkeisiä kuluja ei ole korvattu, koska on katsottu, ettäihottuma ei liity ärsytyskosketusihottumaan vaan johtuusairausperäisestä atooppisesta ihottumaoireilusta.

Ammatillisen kuntoutuksen lakisääteinentapaturmavak.yhtiö on hylännyt. Samointapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta.

Katsottu, että ammatillisen kuntoutuksen tarve johtuupääosin sairausperäisestä oireilusta, eikä näin ollen olekorvattava ammattitaudin johdosta.48


Myös työeläkevakuutusyhtiö on hylännytkuntoutushakemuksen.

Samoin muutoksenhakulautakunta:

”Asiakkaalla ei ole todettavissa sellaista sairautta,joka aiheuttaisi lähivuosina tk-uhkan. Asiakkaanvoidaan edellyttää hakeutuvan työhistoriansasekä ammatillisen koulutuksensamahdollistavaan ja terveydentilalle paremminsopivaan työhön.”

49

Vastaus esimerkki Anniina 25v.

Asiakkaan työkyky on olennaisesti heikentynyt kokintyöhön.

Asiakkaalla ei ole muuta koulutusta. Asiakkaalla ei olemyöskään työhistoriaa muista kuin kokin töistä.

Asiakas on nuori ja motivoitunut kouluttautumaanuudelleen.

Merkonomin tutkinto mahdollistaa työskentelyn kuivassaja siistissä toimistotyössä.

Merkonomin koulutus on puollettavissa ammatillisenakuntoutuksena.

50

Eri toimijoiden palvelut asiakkaanasiassa

Kelan ammatillisen kuntoutuksen standardeissapainotetaan jo tällä hetkellä palveluntuottajan ja TE-toimiston välistä yhteistyötä kuntoutujanjatkosuunnitelmia mietittäessä.

Myös asiakkaan kuntoutushakemuksen käsittelynyhteydessä asiakkaan tilannetta tulisi miettiä laaja-alaisesti niin Kelan omien etuuksien, kuin myös muidentoimijoiden tarjoamien etuuksien osalta.

Esimerkiksi TE-toimiston työhönvalmentajan käyttötyöllistymisen tukemiseksi.

51

Kiitos mielenkiinnosta kaikille!

Yhteistyöterveisin: Kela

Documents

AMMATILLINEN KUNTOUTUS - Yhteisömedia · Ammatillisen kuntoutuksen lakimuutoksen tausta – Vuoden ... Myöntöedellytysten lieventäminen ja kuntoutuksen varhaisempi aloittaminen}Työkyvyttömyyden