Sosiaaliset innovaatiot

Antti Hautamäki

Tutkimusprofessori

Johtaja

Agora Center

Jyväskylän yliopisto

Kuljemme kohti palvelutaloutta

Tuottaja Asiakas

Pieni

jalostusarvo

Suuri

lisäarvo

Paperi

iPhone

Innovaatiot

Palvelut

Design

Näkökulmana

Paikka

arvoverkostossa

Teknologia-

talous

Palvelu-

talous

Luonnonvara-

talous

Lupaavat

innovaatiot

talouksien

rajapinnoilla

Elinkeinorakenne muuttuu innovaatioilla

Kestävä innovointi

Mitä innovaatiot ovat?

• Innovaatiot yhdistetään perinteisesti

tuottavuuteen, talouskasvuun ja

kilpailukykyyn.

• Innovaatiot mielletään uusiksi teknologioiksi

ja tuotteiksi, joilla saavutetaan kilpailuetua

• Mutta innovaatiot ovat uusia ratkaisuja meitä

askarruttaviin asioihin (wicked problems)

• Innovaatio on uusi hyödyllinen asia, joka

on otettu käyttöön

Innovaatiot kuuluvat kaikille

Innovation for all

• Tuotetaan innovaatioita, jotka ratkaisevat

yhteiskunnan häijyjä ongelmia ja edistävät

kestävää hyvinvointia

• Voimaannutetaan kansalaiset osallistumaan

yhteiskunnan kehittämiseen ja käyttämään

omaa luovuuttaan ja osaamistaan uusien

ratkaisujen tuottamiseen

Hautamäki & Oksanen, 2011: Tulevaisuuden kulttuuriosaajat

Sosiaaliset innovaatiot

• Rakenteelliset, systeemiset innovaatiot: • Uusi toimintapuitteita, organisaatioita, lainsäädäntöä

• Voidaan saavuttaa suuria säästöjä, lisää tuottavuutta

• Esimerkki: asiakas-tuottaja-malli ja palvelusetelit

• Arjen innovaatiot työpaikoilla, henkilökunnan oivallukset • Fiksumpia tapoja toimia, joustavuutta, organisaatio- ja

ammattirajojen ylittämistä

• Parannetaan palvelun laatua ja vaikuttavuutta

• Esimerkki: vanhusten kuntoilupäivä Valkeakoskella

• Demokratiainnovaatiot: • Lisäävät kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa ja

palveluorganisaatioissa

• Kansalaiset innovaattoreiksi: innovaatiodemokratia

• Esimerkkinä: vertaistoiminta verkossa, yhteiskunnalliset yritykset

Pehmeät innovaatiot

• Perinteisten kovien innovaatioiden sijaan

tulevaisuudessa tarvitaan pehmeitä

innovaatioita

• Pehmeitä innovaatioita ovat uudet ratkaisut

jotka liittyvät mm.

• Ihmisten arkeen

• palveluihin

• kestävään hyvinvointiin

• kansalaisyhteiskuntaan jne.

Ketkä tekevät pehmeitä innovaatioita

• Kansalaiset arjessa: äidit ja isät, nuoret ja

vanhat, naiset ja miehet, terveet ja sairaat,

omat ja vieraat

• Työntekijät työpaikoilla

• Asiakkaat ja palvelujen käyttäjät

• Kuluttajat käyttäessään tuotteita

• Asiantuntijat työssään

• Taiteilijat luodessaan teoksiaan

Pehmeä innovointi on ongelmien

ratkaisemista yhdessä

Asianomaiset

Toimijat

Tutkijat

Asiantuntijat

Voimavarojen

tarjoajat

Ongelman

muotoilijat

ja ratkaisun

fasilitoijat

Palvelujen ihmiskuva

Ihminen

elämänsä

subjektina

Halu

Motivaatio

Kyky

Osaaminen

Ulkoiset toiminta-

mahdollisuudet

Ihmisen

valinnat

Toiminta-

valmiudet

Oppimisprosessi

Palvelu = ihmisen toimintavalmiuksien ja –toimintamahdollisuuksien parantamista

niin että ihminen voi toteuttaa omia tavoitteittaan: voimaantuminen

Hyvään tuuppaaminen

• Ihmiset haluaisivat tehdä parempi valintoja, mutta epäonnistuvat usein

• Aristoteles: syynä heikkoluontoisuus

• On osoitettava, mitä hyvää seuraa tietyistä valinnoista (liikunta, ruokavalio, tupakanpolton lopettaminen, kohtuullisuus)

• On tuupattava hyvään suuntaan luomalla kannusteita ja helpottamalla päätöksen tekemistä ja siinä pysymistä

Hyvinvointipalvelujen uudelleen ajattelu

• Julkinen arvo (public value) suoritteiden mittariksi: • terveydenhuollon tulee lisätä ihmisten terveyttä ja pidentää elinikää

• sosiaalipalvelujen tulee tukea ihmisten arkisen elämän sujumista

• Koulun tulee luoda edellytykset ja halu jatkuvaan oppimiseen

• Yhteinen hyvä: yhteisillä rahoilla tuotetaan yhteistä hyvää, joka on kaikkien käytettävissä,

• Julkinen tila

• Julkiset tietovarannot ja rekisterit

• Voimaantuminen palvelun tavoitteeksi: ihmisen omien voimavarojen vahvistuminen ja omaehtoinen käyttäminen

• Vertaistoiminta

• Ennaltaehkäisy

• Hyvään tuuppaaminen (”nudge”): ihmisten tukeminen tekemään ja pitämään hyviä päätöksiä

• Ravintotottumukset

• Liikunta

• Palvelumuotoilun hyödyntäminen

Design-ajattelu

• Näkemys (insight) kokonaisuudesta

• Asetetaan ihminen keskiöön (human-

centered): empatia

• Muotoillaan palvelukokemusta

• Kokeillaan ja tehdään prototyyppejä

• Toimitaan moniammatillisissa tiimeissä

• Havainnoidaan yksilöitä ja yhteisöjä

• Kerrotaan tarinoita

Käyttäjätutkimuksesta elämänkontekstin

tutkimiseen

Käyttäjät

Tutkimuskohteet:

Käyttäjäkokemukset

Käyttäjäpalautteet

Markkinat

Konteksti?

Emergoituvat

elämän

kontekstit

Tulevat

käyttäjät

Tuitkimuskohteet:

Kulttuurin ja

elämäntapojen

muutokset

Radikaalit

innovaatiot

Ei synnytä

radikaaleja

innovaatioita

Radikaalien innovaatioiden aika

Uusi tekniikka Vanhat

toimintamallit

Kasvavat

kustannukset

Uusi tekniikka

+ =

Tehokkuus

ja laatu

Uudet

toimintamallit + =

Radikaalit

innovaatiot

Hyvinvointiyhteiskunta 2.0

• Perusta on jokaisen ihmisen mahdollisuus

elää arvokasta elämää ja kokea arvostusta

• Reaktiivisesta proaktiiviseen yhteiskuntaan

• Keskeisessä asemassa on uusi

oppimiskulttuuri 2.0:

• Arvonannosta syntyvä luottamus

• Rikastava vuorovaikutus

• Luova intohimo

Pekka Himanen, Kukoistuksen käsikirjoitus, 2010

Julkisten voimavarojen kehittäminen

• Toimintapuitteiden rakentaminen (enabling): yhteishyvä ja yhteisoma

• Innovatiivisuus: kokeileva kehittäminen, raja-aitojen kaataminen

• Verkottuminen: yhteistyö ja vuorovaikutus

• Kansalaisten voimaantuminen: osallisuus, vertaistoiminta

• Kestävä kehitys: vähähiilisyys, joukkoliikenne ja alueellinen omavaraisuus

Kumppanuudella kaikki voimavarat

käyttöön: PPP- kumppanuus

Kumppanuus

ja yhteistyö

”www”

People:

Kansalaiset

Public:

Kunnat ja muu

Julkinen sektori

Private:

Yritykset

Stimulaatio:

Julkinen sektori auttaa

kansalaisia ja yrityksiä

käyttämään omia

voimavarojaan ja

saa näin suuremman

vaikuttavuuden

Kunnan kehittämisen

lähtökohdaksi hyvä elämä

Hyvän elämän sisältö

Toimintakyky

”Eläminen”

Hyvän elämän aineelliset

edellytykset

Työnteko ja vaurastuminen

Hyvän elämän välttämättömät

edellytykset

Turvallisuus ja terveys

Ihmisten oma

vastuu korostuu

(epävirallista)

Työelämä

ratkaisee

(mm. eläkkeet)

Julkisen

sektorin tehtävä

(virallista)

Toimintojen kriteeriksi vaikuttavuus

Kunnan

voimavarat,

tehtävät ja

velvollisuudet

Kestävä

Hyvinvointi

Kuntien toiminnot: Oma palvelutuotanto

Ostopalvelut

Palvelusetelit

Vertaistuotanto

Hankintatoimi

Julkinen tila

Kaavoitus

Joukkoliikenne

Energia

Vesi …

Vaikuttavuusarviot hyvinvointimittareiden avulla

Kuntien innovaatiotoiminta

PPP Ohjaus

Kokeileminen

Erilaistuminen

Normien purkaminen

Tuottavuus

Yhteistoiminta

Innovaatiotoiminnan vahvistaminen

kunnissa

• Innovaatiojohtamisen vahvistaminen

• Eksperimentoiva ote: suositaan ja sallitaan kokeilut

• Ohjauskeinojen kehittäminen innovatiivisuutta lisäävän suuntaan (kannusteet, vapausasteet)

• Kuntien t&k-panosten lisääminen

• Henkilökunnan voimaannuttaminen

• PPP-kumppanuus: järjestöt ja yritykset aktiiviseksi osaksi palvelujärjestelmää

Sosiaalisten innovaatioiden

levittäminen

• Innovaatioiden käyttöönotto ei ole koskaan mekaaninen prosessi, toimintaympäristö on aina erilainen

• Kunnilla ja niiden ylityöllistetyillä yksiköillä ei ole aikaa eikä intressiä levittää innovaatioitaan

• Onnistunut sosiaalisten innovaatioiden levittäminen edellyttää valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden yhteistyötä ja tiivistä verkottamista

• Tehokas tapa levittää innovaatioita on luoda yrityksille kannusteita innovoida ja tuotteistaa uusia palveluja ja palvelumalleja

Kirjallisuutta

• Olli Alanen ym. (2010): Metropolin hyvinvointi. Espoo

• Antti Hautamäki (2003): Kyllä Amerikka opettaa. Sitra

• Antti Hautamäki (2008): Kestävä innovaatio. Sitra

• Antti Hautamäki ja Kaisa Oksanen (2011):

Tulevaisuuden kulttuuriosaajat. Eduskunnan

tulevaisuusvaliokunta

• Antti Hautamäki ja Kaisa Oksanen (2011): Yliopisto

palveluinnovaatioiden kehittäjänä. Agora center