asiakaslehti | syksy 2018 · Maalivahtina Karo Savijärvi, kiekosta kamppailevat Miska Mero ja Jiri Nurminen. Valkeakosken jäähalli on 20 vuotta vanha. Tapparan sateenvarjon alla

V A L K E A K O S K E N E N E R G I A 2 0 1 8 | 1

a s i a k a s l e h t i | s y k s y 2 0 1 8

puhelimien latauspistesairaalalle

kiekkoahmakasvattaa

VALOKUITU TUO NOPEUDENNETTIYHTEYKSIIN

Tieteen ja tekniikan opetusta

Sorrilan koulun oppilaille

Syksy 2018

Energia-palveluja

PÄÄKIRJOITUS

AsiakaspalveluRoineenkatu 24, PL 8937601 ValkeakoskiPuh. 03 5691 5500

Toimisto avoinnama-to klo 8-16, pe klo 8-15Vaihde 03 5691 101Faksi 03 5846 000

KIEKKO-AHMA – YHTEISTYÖTÄ ERI LAJIEN KANSSA S. 8

PUHELIMIEN LATAUSPISTESAIRAALALLE S. 10

ISO-JUSSILASKEE SÄHKÖNHINNAN S. 16

Vaikka mennyt kesä oli histo-riallisen lämmin, tekee syksy ja talvi vääjäämättä tuloaan. Sähkön pörssihinnat py-syivät alhaalla vuosikausia, mutta kuluneena vuonna säh-kön tukkuhinta on noussut. Asiakkaillemme tämä näkyy erityisesti uusien määräaikais-ten sopimusten ja pörssisäh-kön hinnassa. Nyt kannattaakin miettiä, millainen sähkösopi-mus palvelisi parhaiten juuri sinua. Palvelevana ja paikalli-sena energiayhtiönä autamme asiakkaitamme löytämään par-haiten sopivan energiaratkai-sun. Tässä lehdessä kerromme tarkemmin sähkönmyynnistä ja puhelinmyyntiä hoitavasta Ju-hani Fredriksonista, joka osaa laskea juuri sinulle sopivan säh-kön hinnan ja tuotteen. Tavoitteenamme on pal-vella asiakkaita entistä parem-min. Tässä lehdessä kerromme mm. vaivattomasti toimivasta kaukolämmöstä asiakkaan nä-kökulmassa. Kaukolämpöasi-akkaille tarjoamme pelkän läm-mön lisäksi myös laitteiston huolenpitosopimusta, jolloin me tarkistamme kerran vuo-dessa asiakkaan kaukolämpö-laitteiston kunnon. Palvelu on varsin edullinen ja kiinnostusta herättänyt lisäpalvelu.

Toimitusjohtaja Lauri Laine

VALOKUITU AUTTAA ETÄTÖISSÄS. 18

2

Syksy 2018AsiakaspalveluPuh. 03 5691 [email protected]

Sähkö[email protected]

Kotisivutwww.valkeakoskenenergia.fi

CABASSI LÄMPENEE KAUKOLÄMMÖLLÄ S. 6

YHTEISTYÖTÄSORRILAN

KOULUN KANSSAS. 14

PYLVÄSMUUNTAJISTAPUISTOMUUNTAJIIN S. 11

Päivystyspalvelu 24 h/vrkSähköpäivystysPuh. 03 5691 5520KaukolämpöpäivystysPuh. 03 5691 5540

Tekninen asiakaspalvelu Puh. 040 335 5555

ASIAKASLEHTI

Toimitus, tekstit, foto, ulkoasu, taittowww.symboli.fi/Jukka NissinenJulkaisija Valkeakosken EnergiaPäätoimittaja Lauri LaineKansikuva Jukka Nissinen(kuvassa Nuutti Loijas ja Sorrilankoulun tokaluokkalaisia)Painopaikka Painojussit Oy

SISÄLLYSLUETTELO

Lyhyesti 4

Työntekijämme 5

Cabassi lämpenee kaukolämmöllä 6

Yhteistyökumppani Kiekko-Ahma 8

Latauspiste sairaalaan 10

Säävarma verkko Vanhakylään 11

Taidekilpailun ratkaisu 12

Kesätyöntekijä Niko 13

Kouluyhteistyö 14

Iso-Jussi laskee sähkön hinnan 16

Valokuitu Kärjenniemen alueelle 18

Sähkötuotteemme 20


L Y H Y E S T I

Jari Sillanpää -esitykset vetivät katsomot täyteen Apianniemen kesäteatterissa

Työväen Musiikkitapahtuma oli menestys

NELIPÄIVÄINEN, perinteinen työväen kulttuuritapahtuma teki yleisöennätyk-sensä, kun Valkeakoskella UPM Terva-saaren paperitehtaan ja Myllysaaren museon pihamaalla juhli yli 40 000 ih-mistä. Helteeksi asti äitynyt kaunis sää helli yleisöä.

Musisoinnin aloitti torstaina Isac El-liott, jonka jälkeen Apulanta. Jo avaus-päivänä musiikkia kuunteli yli 7000 ihmistä. Viikonloppuna jatkoivat mm. Suvi Teräsniska, Trio Niskalaukaus, Ola-vi Uusivirta, Happoradio, Matti ja Tep-po, Juha Tapio, Reino Nordin, Värttinä yhdessä Palefacen kanssa. Konsertit päätti sunnuntaina Hevisaurus.

Teollisuussalissa esiintyivät Leif Se-gerstam ja Martti Suosalo ’Metsäkan-san laululla’, joka veti salintäydeltä lä-hess 600-päisen yleisön. Suurimman yleisön vetivät festarihäät ja Juha Tapio.

Ensi vuonna tapahtuma järjestetään 25.–28.7.2019. Valkeakosken Energia sponsoroi tapahtumaa.

Valkeakosken Energia osallistuu ener-gia-alan laajaan asiakastyytyväisyys-mittaukseen. Tutkimukset toteutetaan IROResearch Oy:n toimesta yhtiömme

toimeksiantona. Tutkimus ja kyse-lyt tehdään asiakkaillemme puhelin-haastatteluina loka- ja marraskuun aikana. Tutkimustulosten perusteel-

Toimintaa kehitetään – asiakastyytyväisyysmittausla kehitämme luonnollisesti omia toimintojamme ja prosessejam-me vastaamaan paremmin asiak-kaidemme toiveita ja odotuksia.

APIANNIEMEN KESÄTEATTERISSA esitettiin mennee-nä kesänä tarina Jari Sillanpään elämästä nimeltä ’Rak-kaudella merkitty’. Esitys oli erinomainen ja tempaisi yleisön mukaansa kerta toisensa jälkeen – esityksiä oli yhteensä 44. Yleisö nousi seisomaan jokaisessa näytök-sessä ja tapututukset olivat pitkät. Positiivinen palaute ja yleisön kiitokset siivittivät kesän. Valkeakosken Ener-gia osti ennakkonäytökseen 800 lippua, joita se myi tai jakoi yhteistyökumppaneilleen. Esitystä seurasi kaik-kiaan 23 600 katsojaa.

4

T Y Ö N T E K I J Ä M M E

– Nykyään synnytään härpäke kädessä, toteaa kehitysjohtaja Reijo Lehtonen, joka jää vuoden päätteeksi eläkkeelle. ATK:n tulemi-nen oli suurin muutos Valkeakosken Energialla Lehtosen aikakaudella – hän ja aikalaisensa saivat opetella IT-maailman sen syntyessä.

REIJO LEHTONEN EI TULLUT vuon-na 1984 sähkösuunnitteluteknikon virkaan Valkeakosken Energialle, vaan sähkölaitokselle. Kalvolassa syn-tynyt hämäläinen oli käynyt teknisen koulun Porissa. Kuopiossa vierähti pari vuotta Asea Skandialla. – Tapasin vaimoni Hannelen ju-nassa matkalla Kuopiosta Helsinkiin 8.8.1980 klo 17.00 täysin sattumalta, kun oli vierekkäiset paikat. Muutim-me sitten pian Valkeakoskelle, kun hän tuli perustamaan Eerolan päivä-kotia päiväkodinjohtajan ominaisuu-dessa, Lehtonen muistelee. Lehtonen kävi pari vuotta töissä Strömbergillä Tampereella, kunnes sitten vuonna 1984 avautui paikka Valkeakosken sähkölaitoksella. Pian hän siirtyi verkkopäälliköksi, jota työtä teki vuoteen 2015. Loppuajan hän oli yhtiön kehitysjohtaja.

– SIIHEN AIKAAN KUN TULIN tän-ne, asuntoalueita alettiin maakaape-loida. Maaseudun verkkoja raken-nettiin edelleen ilmaan. Joka vuosi poliitikot valitsivat jonkun maaseu-tukohteen, jonne rakennettiin katu-valot. Elettiin teknisen lautakunnan aikaa. – 2000-luvun alussa alettiin pu-hua etäluettavista mittareista. Tuli Sähkömarkkinavirasto, ja sen rooli näkyi. Sieltä alkoi tulla ohjeita ver-konrakentamiseen, asiakkaiden yh-denvertaiseen kohteluun, valvontaa ja ohjeistusta liittymiin ja siirtohin-toihin.

– 2010-LUVULLA SEURASI Energia-markkinaviraston tehokkuusajatte-lu: alettiin seuraamaan verkkoa, piti

REIJO LEHTONEN eläkkeelle

kirjata sähkökatkot ja lyhentää niitä. Kun oli monopolitoimintaa, katkoja valvottiin. Vuonna 2014 asetettiin ta-voitteeksi säävarman verkon rakenta-minen vuoteen 2028 mennessä.

– Osakeyhtiöittäminen vuonna 1995 oli iso muutos. Päätöksenteko hel-pottui ja nopeutui. Henkilökunta suhtautui positiivisesti muutokseen, Lehtonen muistelee.

REIJO LEHTONEN ON ELÄNYT päi-vystysmaailmassa 30 vuotta – viimei-nen päivystys päättyy viimeisen työ-päivän aamuna. – Monia myrskyjä, tuulia, ukkosia on koettu, monta herätystä öiseen aikaan. Vuorokauden ajasta riippu-matta ihmiset alkoivat soitella 2-3 minuuttia katkosta, että kauanko kestää. Mutta ihmiset ovat olleet ym-märtäväisiä ja nopeasta korjaamises-ta on saatu positiivista palautetta. – Pahin myrsky oli loppuvuonna 2015, kun lunta tuli jumalattomasti, Lehtonen muistelee.

TEKSTI • FOTO JUKKA NISSINEN

Reijo Lehtonen astui Valkeakosken Energian palvelukseen vuonna 1984.

ATK:N TULEMINEN mm. mittarin-luentaan ja laskutukseen oli suurin muutos, kuten myös automaatio ver-konhallintaan ja kaukokäyttöön. – Vuonna 1984 oli käsikäyttöi-set taulut, joista käännettiin päälle ja pois, nyt eletään hiirimaailmassa. Hyvä, että on saanut olla mukana ja näköalapaikalla, myös johtoryhmässä, on pitänyt vireänä, Lehtonen toteaa.

RAKENSIMME VALKEAKOSKEN Energialle ensimmäisenä yhtiönä Suomessa laatujärjestelmän vuonna 1998. Se sisälsi myös työterveys-, tur-vallisuus- ja ympäristöjärjestelmän. Rakentaminen ja sertifiointikuntoon saattaminen oli suuri ponnistus koko henkilökunnalta.

ELÄKKEELLÄ REIJO LEHTONEN keskittyy omakotitaloon, kesämök-kiin, monipuoliseen liikuntaan ja matkusteluun. Liikuntaan sisältyy pyöräilyä, lenkkeilyä, kuntosalia ja uintia.

Ei kahta samanlaista päivää


TEKSTI • FOTO JUKKA NISSINENCabassi lämpenee kaukolämmöllä

Paperikassien suosio kasvaa

– VIIMEISEN VUODEN AIKANA os-toskassiasia on eskaloitunut ihmisten mielissä, kun muovikassien käyttöä on rajoitettu eri maissa ja kauppaket-juissa. Maailmalla on nähty päätöksiä irtautua muovikasseista ja meilläkin yritykset ovat alkaneet miettiä asiaa, vaikka muovin ongelmat eivät ole-kaan meillä ollenkaan samassa mit-takaavassa, toteaa Cabassi Oy:n toi-mitusjohtaja Joona Henttonen. – Ostoskassiin kiteytyy enem-män kuin se onkaan, se melkein symboloi elämänmuotoamme. Mo-

Saarioista vastapäätä Pispantallin teollisuusalueella toimiva valkeakoskelainen Cabassi Oy valmistaa paperikasseja pari miljoonaa kappaletta vuodessa. Paperikassien suosio on kasvamaan päin, kun muovikassien käyttöä on alettu arvostella ympäristöä rasittavana. Valkeakosken Energia toimittaa yhtiölle kaukolämpöä – josta on huolenpitosopimus.

nilla asioilla on suurempi merkitys ympäristöön, mutta kassi nousee nyt esiin. Toki on mietittävä yksityiskoh-tia mutta myös kokonaisuutta, kuin-ka täällä maapallolla elämme ja toi-mimme. Pohdiskelu näkyy meilläkin niin, että olemme saaneet uusia asi-akkaita, jotka ovat lopettaneet muo-vikassien käytön ja siirtyneet paperi-kasseihin. Cabassi Oy valmistaa paperikas-seja pääosin erikoiskaupoille kuten tekstiilikauppaan, optikkoliikkeisiin jne. Kassit eroavat rakenteeltaan ja

materiaaleiltaan ruokakaupan kas-seista ja sopivat myös promo- ja yri-tyskasseiksi. Perinteistä ruokakau-pan paperikassia ei Suomessa tällä hetkellä tehdä vaan ne tulevat kaikki ulkomailta esim. Ruotsista ja Puo-lasta. Kaikilta ominaisuuksiltaan pa-perikassit eivät vastaa muovikasseja, mutta kehitystä tapahtuu koko ajan ja harppauksia on odotettavissa. – Paperikassiala on ollut kon-servatiivinen tuotekehitykseltään, koska ei ole ollut painetta uudis-tua. Nyt kun alkaa olla imua, alkaa

”Kaukolämpö ontoiminut luotettavasti”

Valkeakosken Energian työpäällikkö Harri Luukkonen ja Cabassin toimitusjohtaja Joona Henttonen Cabassin kaukolämpölaitteiden äärellä.

6

Paperikassien suosio kasvaaPaperinen lähikassi

Paperikaupunki Valkeakoski oli luonteva paikka perustaa paperikas-sitehdas 1980-luvulla. Metsänhoita-ja Jussi Henttonen myi maailmalle paperiteollisuuden tuotteita, mutta halusi perustaa oman tehtaan. Ulko-mailla hän oli nähnyt hienoja pape-rikasseja. Henttonen perusti Cabassi Oy:n 1985 ja tällä hetkellä se on Suomen ainoa paperikassien teollinen valmis-taja. Toimitusjohtaja Joona Hentto-nen on Jussin poika. Pitkään Cabassin kassien perus-paperikin tuli Valkeakoskelta Terva-saaren tehtaalta, mutta paperikoneen siirto Ruotsiin tulee muuttamaan tä-män tilanteen lähitulevaisuudessa.

Kaukolämmön huolenpitosopimus

Cabassi on alusta saakka saanut tar-vitsemansa lämpöenergian Valkea-kosken Energialta kaukolämmön muodossa. – Teemme sujuvaa ja joustavaa yhteistyötä, johon molemmat ovat tyytyväisiä. Kaukolämpö on toiminut luotettavasti ja olemme voineet kes-kittyä ydintoimintaamme, Hentto-nen toteaa. – Juuri tätä varten kehitimme aikoinaan huoltosopimuksen – jotta yrittäjä voi rauhassa keskittyä yrittä-miseen, toteaa Valkeakosken Energi-an työpäällikkö Harri Luukkonen. Valkeakosken Energian huolto-sopimusasiakkaalla käydään kerran vuodessa – syksyisin, lämmityskau-

myös tapahtua. Materiaalinkehittä-jät ja konevalmistajat aktivoituvat ja Suomessakin on kehitteillä uusia sovelluksia paperin pinnoitukseen, joilla paperiin saadaan lisää kosteu-den kestoa. Oma lukunsa on koko-naan uudet materiaalit, joita niitäkin on tulossa markkinalle. Kaikki nämä voivat osaltaan vaikuttaa siihen, että siirtyminen muovista kuitupohjai-siin materiaaleihin tullee kiihty-mään. Cabassin tuotevalikoimissa on paperikassi, jonka paperi on koko-naan kierrätyskuitua. – Kun kuitua kierrätetään, sen ominaisuudet, kuten lujuus, heik-kenevät. Jos halutaan tehdä ominai-suuksiltaan mahdollisimman kes-tävä paperikassi, kierrätyskuitua ei oikein voi käyttää. Eikä kierrätyskui-tu ole paperikasseissa aina ekologisin vaihtoehto. Pohjoismaissa valmistet-tu paperi on tuotettu niin tehokkais-sa prosesseissa, että se on monesti ekologisempaa kuin kierrätyspaperi, Henttonen toteaa.

den alkaessa – tarkastamassa asiak-kaan järjestelmä. – Käymme läpi yksityiskohtaisen listan. Keskeistä on lämmönsiirti-mien tiiveyden tarkastus. Laadimme asiakkaalle raportin tarkastuksesta ja lähetämme tämän raportin sähköi-sesti, asiakkaan antamaan sähköpos-tiosoitteeseen. Raportista käy ilmi laitteiston senhetkinen kunto. Ker-romme poikkeamista ja annamme suosituksen siitä, millä aikajänteellä joku osa kannattaa uusia tai korjata, Luukkonen toteaa.

Joona Henttonen ja paperikassikone.

”Ostoskassi melkeinsymboloi elämänmuotoamme.”

VARMISTA kaukolämpölaitteidentoimivuus ja tee huoltosopimus asia-kaspalvelussamme p. 03 5691 5500.Tilauslomake löytyy kotisivuiltamme.Hinnat 5,80-13,75€/kk riippuen tilausvesivirran suuruudesta.


Kiekko-Ahman F-juniorit ja valmentaja Miska Kyllönen.


– PELAAJISTA EI MEILLÄ kilpail-la. Missiomme on rikkoa raja-aito-ja ja kannustaa poikia pelaamaan mitä tahansa. Kaudet menevät joskus päällekkäin, mutta sitten sovitellaan yhteen. Saavat pelata säbää ja futista, toteaa Kiekko-Ahman puuhamies ja mm. edustusjoukkueen General Ma-nager Tomi Kuparinen – itsekin pal-jon pelannut. – Harrastajia on meillä reilut 200. Voi pelata tällä tasolla tai sitten jos enemmän tosissaan, niin sitten Tapparassa tai HPK:ssa. Kiekko-Ahman tunnetuin kas-vatti on maajoukkueestakin tuttu ja myöhemmin Ilvestä vahvistanut Timo Peltomaa. Tällä hetkellä HPK:n liigajoukkueessa kiekkoilevat Kiek-ko-Ahman kasvatit Olli Maansaari, Markus Niemeläinen ja Jere Innala. – Tappara-yhteistyö on kauhean tärkeää tällaisille pienille seuroille. Sieltä tulee valmentajien valmenta-jia, taitovalmennusta. Ennen syksyä-kin oli neljä koulutusta. Futsal-seura Madmaxin kanssa Kiekko-Ahma tekee yhteistyötä siten, että edustusjoukkueilla on yhteinen kausikortti – pelit soviteltiin yhteen. Myös BLD-ringeten ja Hakan kans-sa tehdään yhteistyötä. Pojat käyvät yleisurheilu-Hakan harjoituksissa.

Kiekko-Ahma täyttää 40 vuotta

Tapparan sateenvarjon allaValkeakoskelainen kasvattajaseura ja kestomenestyjä jääkiekon kakkos-divarissa on solminut ’sateenvarjo-sopimuksen’ Tampereen Tapparan kanssa. Se tarkoittaa ensi sijassa apua valmentajien kouluttamiseen. Kiekko-Ahmassa ei katsota muiden lajien harrastamista kieroon, vaan päinvastoin kannustetaan ja tehdään yhteistyötä muiden lajien kanssa.

Pikaluistelijat käyvät neuvomassa, mikä on nilkan asento luistelupot-kussa.

Jyrkkä ’ei’ väkivallalle

Kuparinen tuomitsee päähän kohdis-tuneet taklaukset ja väkivallan kau-kalossa. – Tosi ikäviä juttuja, eivätkä ne kuulu lajiin. Seurana puutumme heti jos väärinkäytöksiä ilmenee – valmennuspäälliköt ottavat ne pois välittömästi. Olemme reilu ja rehti seura. Jäähalliimme saatiin jousto-kaukalot parisen vuotta sitten, Kupa-rinen toteaa.

– Meillä on yhteensä kymmenen joukkuetta. Pyrimme mahdollista-maan hienon harrastuksen lapsille ja nuorille – että tänne olisi kiva tulla ja hyvä ilmapiiri. Tyttöjoukkueita meil-lä ei ole, mutta tyttöpelaajia kyllä-kin. Esimerkiksi C-D-E-F-junnuissa kausimaksu on 500 euroa eli noin 50 euroa kuussa. Kaikki raha käytetään jääkiekkoon, tavoitteena ei ole kerätä rahaa. – Edustusjoukkueemme pelaa siellä minne rahkeet riittävät, ja se on tällä hetkellä kakkosdivari. Keväällä voitimme runkosarjan, mutta ilmoi-timme, että emme halua nousta. Se vaatisi eri tason panostuksen talou-

Tomi Kuparinen

Yhteistyökumppanina

Valkeakosken Energia

8

Maalivahtina Karo Savijärvi, kiekosta kamppailevat Miska Mero ja Jiri Nurminen.

Valkeakosken jäähalli on 20 vuotta vanha.

Tapparan sateenvarjon alla

dellisestikin. Kiekko-Ahman valmennuspääl-likkö on Matti Varje, joka on samalla myös edustusjoukkueen valmentaja. Valmentajat ovat hyvin koulutettuja. Kaikki ovat talkoohengessä mukana, palkallisia valmentajia ei ole. – Yritämme ajaa pari-kolme uut-ta pelaajaa sisään joka vuosi. Tällä hetkellä nuorimman ja vanhimman pelaajan välinen ikäero edustusjouk-kueessa on 20 vuotta. Haluamme, että joukkueessa pelaa mahdollisimman paljon oman kylän poikia. Tuleval-la kaudella kokoonpano on pitkälti sama kuin viime vuonna. – Edustusjoukkueen ’kultakypä-

rä’ Teppo Tenkanen jatkaa. Hän on varsinainen monilahjakkuus ja pelaa myös jalkapalloa Pallo-Sepoissa. – Tavoitteemme on nostaa kat-sojamäärä 300:sta 500:een. Otteluta-pahtumasta pyritään tekemään hou-kuttelevampi, yritetään saada elämää halliin. Ottelun aloituskiekon pudot-taa joku pikkujunnuistamme.

Kansainväliset vieraat

Kiekko-Ahma on erikoistunut jär-jestämään kansainvälisiä vierailuja Wareenassa yhdessä hotelli Waltikan kanssa. Tomi Kuparinen on toiminut promoottorina ja Waltikka on mah-

dollistanut tapahtuman myymällä agenttien välityksellä kokonaisuutta. – Jokin täällä Valkeakoskella kiehtoo, kun maailman huippuseu-rat haluavat tänne tulla. Onhan täs-sä tietty hotelli aivan hallin vieressä, punttisalit ja kaupunki lähellä pal-veluineen. Täällä pelataan huippuot-teluita, nytkin viimeksi tänä syksynä Jokerit, HPK ja kaksi KHL-joukkuet-ta. Täällä ovat käyneet esimerkiksi Si-bir ja Moskovan ZSKA. – Halliin mahtuu reilut tuhan-nen katsojaa – ja se on täynnä, kun Jokerit pelaa, Kuparinen toteaa. Ensi vuonna Kiekko-Ahmalla on juhlavuosi, kun seura täyttää 40 vuotta.


– Latureille on aina kysyntää, etenkin jos joutuu tulemaan tänne suunnittelematta, toteaa TAYS Valkeakosken päivystyksen osaston-hoitaja Timo Mäkinen. Valkeakosken Energia lahjoitti sairaalan päivys-tyspolille matkapuhelimi-en latauspisteen.

– AIKAA KULUU MONESTI odotushuoneessa, jolloin tulee näppäiltyä ja virtaa kuluu. Eikä sitä tule aja-telleeksi ottaa laturia mu-kaan, kun lähtee lääkäriin. Toisaalta täällä ei ole kovin montaa pistorasiaakaan, Mäkinen toteaa. – Aikaisemmin ei sai-raalassa ole ollut latureita kuin henkilökunnalla, kun meillä on käytössä erilai-sia älylaitteita. Jos lainai-simme niitä ihmisille, olisi riski, että joku vahingos-

Valkeakosken Energian lahjoitus

Matkapuhelimien latauspiste sairaalaansa vie sen mukanaan. On hyvä, että saimme erillisen latauslaitteen.

Sairaalassa saa käyttää älylaitteita

Sairaalassa käy päivittäin 50–150 ihmistä, päivästä riippuen. Kaikki eivät ole pelkästään päivystyksen potilaita, vaan esimerkik-si laboratorion asiakkaita tai sitten saattajia. Nykyi-sin sairaalassa saa melkein kaikkialla käyttää älylait-teita. – Henkilökunta pi-tää tarvittaessa turvaväle-jä herkkiin laitteisiin. Kor-keintaan teho-osastolla on laitteita, jotka saattaisivat häiriintyä kännyköistä. Eri asia sitten on, häiritseekö kännyköiden ääni yleis-rauhaa, petipaikkoja kun on vieri vieressä, Mäkinen toteaa.

Idea lääkäriasemakäynnillä

Valkeakosken Energian markkinointipäällikkö Erik Liljeström sai idean latauslaitteesta vierailles-saan Tampereen Acutan lääkäriasemalla, jossa hän joutui lainaamaan hoita-jan laturia. – Kyllä varmaan kai-killa kulkee älypuhelin mukana, kun lapsillakin on. Joku marginaalinen ryhmä ikäihmisiä saattaa olla ilman. Ja sitten nämä uudet laitteet syövät ak-kua monipuolisine omi-naisuuksineen, Erik Lil-jeström toteaa.

Helppokäyttöinenlatauspiste

Lataaminen on helppoa. Kännykkä kytketään loke-rosta löytyvään johtoon, asetetaan lokeroon ja sul-jetaan luukku. Painetaan punaista nappia, jonka jäl-

keen näppäillään vapaas-ti valittava, mikä tahansa nelinumeroinen koodi – vaikkapa 2468 – ja paine-taan sitten vihreää nappia. Luukku avataan samalla tavalla – ensin painetaan punaista nappia, sitten pai-nellaan sama nelinumeroi-nen koodi ja lopuksi paine-taan vihreää nappia.

Erilaiset pääteri puhelimille

Neuvoa voi kysyä sairaa-lan neuvonnasta päivä-asaikaan osastonsihteeril-tä. Jos puhelin kuitenkin jää lokeroon, on henkilö-kunnalla yleiskoodi, jonka avulla puhelimen saa pois. Latauslaitteen lataus-johdoissa on erilaisia päitä, mm. iOS:lle ja Androidil-le. Latauslaitteen käyttö ei maksa asiakkaille mitään. Sairaala tarjoaa sähköt ja Valkeakosken Energia lait-teen.


TAYS Valkeakosken päivystyksen osastonhoitaja Timo Mäkinen ja Valkeakosken Energian markki-nointipäällikkö Erik Liljeströmuuden kännykkälatauspisteenäärellä.

10

Säävarma verkko Vanhankylän alueelle

Valkeakosken Energia rakentaa säävarmaa verkkoa, joka käytännös-sä tarkoittaa sääilmiöille herkkien ilmajohtojen kaivamista maan alle. Kesällä ja alkusyksystä kohteena oli Vanhanky-län alue Pispantallista lähtien.

Työ aloitettiin kesäkuus-sa ja viimeisiä sähkötöitä tehtiin syyskuun lopussa. Työ käsitti vanhan 20 kV:n ilmajohtoverkon siirtämi-sen maan alle kokonais-pituudeltaan noin 2,8 km matkalta. Ensi alueella tehtiin maankaivuutyöt ja kaape-lointityöt. Sen jälkeen säh-kön kytkentätyöt eli ku-luttajat kytkettiin uuteen

verkkoon. Työt myötäili-vät vanhaa 20 kV:n reit-tiä, jonka varrella uuteen kaapeliin liitettiin viitisen-kymmentä omakotitaloa ja kymmenkunta teollisuus-kiinteistöä.

Ei kustannuksiakiinteistöille

Valkeakosken Energia ra-kentaa kaapeloinnit kiin-teistön ulkoverhoukseen asti, eikä siitä synny kus-tannuksia – niistä vas-taa Sähköyhtiö. Uusi liitos kaapeliin tehdään samaan kohtaan, johon ilmajoh-to on aiemmin ollut liitet-tynä. Kiinteistön sähköjär-jestelmään kytkeminen on vienyt aikaa keskimäärin puoli tuntia, mutta josain aikaa on voinut enemmän

tai vähemmän. Tuona ai-kana sähköt ovat olleet pois päältä.

EerolastaPispantalliin

Nyt suoritetun työn seu-rauksena sähköt siirretään syöttöasemalta toiselle. Aiemmin sähköt tulivat Eerolan sähköasemalta, mutta nyt ne on kytketty Pispantallin sähköaseman perään. Sähkön laatu tulee näin kaapeloidulla alueel-la paranemaan, sillä Eero-lan sähköaseman toimin-ta-alueella on esiintynyt enemmän jakeluhäiriöitä kuin Pispantallin alueella. Pispantalli on ollut paljolti teollisuuden käy-tössäja enemmän maakaa-peloitu kuin Eerolan alue. Eerolan alueella suurin

osa sähköistä on edelleen ilmajohdoissa. Tulevina vuosina Eerolan ilmajoh-dot tullaan maakaapeloi-maan. Töissä edetään joh-tolähtö kerrallaan.

Varaus valokuidullesamaan kaivantoon

Nyt maakaapeloidun alueen tiestö on soratietä. Kaapeli on laskettu tien-penkkaan noin 70 cm:n syvyyteen. Samaan kaivan-toon tehtiin valokuidulle putkivaraus koko alueel-le Pispantallilta Vanhaan-kylään. Näin runkoreit-ti on olemassa valmiiksi, kun valokaapelointi etenee alueella.

Pylväsmuuntajat poistuvat ja vaihtuvat puistomuuntajiksi, samalla kun kaapeli siirretään ilmasta maahan.



–TAIDETEOKSET ASEN-NETTIIN pääasiassa Valta-kadun varrella oleviin säh-kökaappeihin, muutama yksittäinen sijoitettiin eril-leen. Yksi oli jäätelökioskin vieressä, toteaa Valkeakos-

Taiteilijat palkittiinPäivätoiminta Säteessä

Sähkökaappitaidekilpailu ratkesi

Valkeakosken Energian ja Päivätoiminta Säteen katutaidekilpailun voittajille jaettiin palkinnot Päivätoiminta Säteessä. Yhteensä 25 taiteilijaa ja taiteen harrastajaa osallistui kilpailuun, jolla etsittiin taidetta Valkeakosken katujen varsilla oleviin sähkökaappeihin. Taideteokset ripustettiin paikoilleen kesäkuussa ja ne ovat paikoillaan ainakin vuoden loppuun saakka.

ken Energian verkkojohta-ja Samuli Enqvist. Heli Mäkisen ’Kuk-kamaa’ valittiin toteutetta-vaksi. Heli on innokas digi-kuvaaja, joka saattoi koko projektin alulle toivoes-

saan kaunistusta katujen varsille. – Aattelin tuulta ja vettä, että niistä osaa tehdä hyvin. Vesiputous puhut-teli, kun olen nähnyt telk-karissa, tykkään niistä. Ja

tykkään tehdä ilolla. Saa haaveilla ja kun haavei-lee, syntyy sopiva tunneti-la. Voi kuvitella mitä vain, vaikka että on lintu. Ajat-telin leijaa, kun tuulee, ku-vailee luovaa prosessiaan Roosa Korkiakoski. Valkeakosken kuvatai-teilijoihin kuuluvalla Sep-po Eerolalla on ollut töitä näyttelyissä Valkeakosken taidetalolla ja Voipaalassa Markku Mannerin kanssa. Myös Kaarisilta Biennales-sa hänen töitään oli esillä

Vas. Heikki Laitasalo, Seppo Eerolainen, taideohjaaja Tiina Kumar, Heli Mäkinen, Tarja Jokela, Veli-Pekka Vendelin, Valkeakosken Energian verkkojohtaja Samuli Enqvist, Essi Kerilahti ja Roosa Korkiakoski.

12

viime vuonna. – Työni idea on pu-nainen lanka, joka kuvaa elämän taistelua, ja joka kannattaa elämää. Minun elämääni kannattelee tai-de, hän kuvailee valittua työtään. – Idea työhöni tuli pel-tomaisemasta, jossa sini-nen kuvaa taivasta, kertoo voittajateoksen luonut Ve-li-Pekka Vendelin. Heikki Laitasalon in-noittajana oli meri. Hän on käynyt Valkeakoski Opis-ton taidekurssilla, kuten myös Veli-Pekka Vendelin. Tarja Jokelan työssä keskeistä ovat värit. – Aloin vain värittää, väri oli se juttu, Tarja tote-aa. – Taiteilijat saivat oh-jausta meiltä. Mietimm e yhdessä myös teknisiä asioita, kuten minkä ko-koinen työ voisi olla ja millä maaleilla sen voisi maalata, toteaa artenomi, taideohjaaja Tiina Kumar Päivätoiminta Säteestä. Taidekilpailun voit-tajat saivat palkinnoksi pääsylippuja Isac Elliottin konserttiin Työväen Mu-siikkitapahtumaan.

TAIDE-KILPAILUNTULOKSET1. Veli-Pekka Vendelin (Nimetön)2. Toni (Nimetön)3. Roosa Korkiakoski ’Tuuli nousee’4. Essi Kerilahti ’Punainen värimaisema’

Lisäksi toteutettaviksi valittiin Tarja Jokelan (ni-metön) työ, Aki Jalosen ’Ystävyys’, Heli Mäkisen ’Kukkamaa’ ja Seppo Ee-rolainen ’Punainen lanka’.

–PORUKKA TÄÄLLÄ on tosi mukavaa. Pääsin hel-posti sisään taloon, toteaa 23-vuotias Niko Junninen, joka on alun perin kotoi-sin Kotkasta, josta muut-ti Valkeakoskelle kaksi ja puoli vuotta sitten opiske-lemaan. Hänellä on mah-dollisuus valmistua vuo-den 2019 keväällä. Niko haki myös Tam-pereelle opiskelemaan rakennustekniikkaa, mutta ei päässyt sinne ja tuli sitten Valkeakoskel-le opiskelemaan sähkö- ja automaatiotekniikkaa. Koulutus antaa valmiudet toimia mm. sähköyhtiöis-sä, jossa monet järjestel-mät perustuvat automaa-tioon. – Alasta ei ollut aikai-sempaa tietoa, mutta tek-niikka on kiinnostanut. Ja sähköä tarvitaan tulevai-suudessa aina vain enem-män. Tulee uusia tuotan-non muotoja. Sähkö on

Kesätyöntekijä

Kaaviokuvia sähköverkostaValkeakosken Energia palkkaa joka vuosi kesätöihin muun muassa alan opiskelijoita. Menneenä kesänä yhtiössä työskenteli Valkeakosken HAMK:ia käyvä Niko Junninen.

myös kriittinen osa infra-struktuuria ja kehittyvä ala, toteaa lukion käynyt Niko.

– TÄLLAISESTA TYÖSTÄ on suoraan hyötyä opis-keluissa, kun pääsee pii-pahtamaan kentälle. Työt liittyvät suoraan opiskelui-hini. Näin pystyy parem-min hahmottamaan alaa ja työn tekemistä. Edellisenä kesänä olin töissä Riihimä-en sahalla, joka ei liittynyt opiskeluihini. Niko Junnisen pää-työ Valkeakosken Ener-gialla on tehdä kaavioku-via sähköverkosta. Kuvia käytetään apuna käytön-valvonnassa, huollossa, kunnossapidossa, raken-tamisessa. Hänellä oli en-nestään kokemusta Au-to-CADistä, jolla piirroksia tehdään. Työn ohella häntä myös ohjataan ja opete-taan, mikä tuo merkittävää lisäetua.

– Työssä oppi energia-yhtiön toimintaa ja verkon toimintaa, esimerkiksi sen, että verkko muuttuu koko ajan. Loppukesästä Niko Junninen oli sähkömies-ten mukana kentällä apukäsinä, kun verkkoa uudistettiin ja kaapelia siirrettiin maan alle. – Valkeakoski on mu-kava pieni kaupunki, jossa kaikki tarvittava löytyy lä-heltä. Jos tarvitsee jotain lisää, pääsee helposti Hä-meenlinnaan tai Tampe-reelle. – Kesästä jäi positiivi-nen kuva. Työilmapiiri oli hyvä ja tuli hyvin toimeen kaikkien kanssa.

Niko oli töissä elokuun loppuun. Opiskeluiden jäl-keen tavoitteena ovat säh-köalan suunnittelutyöt – talosähkö, teollisuussähkö – kaikki on avoinna.


VALKEAKOSKEN ENERGIA tarjoaa koko Sorrilan koulun kaikille ha-lukkaille kakkosluokille opettajan ja opiskelijan materiaalit. Materiaa-li on Motivan kokoama ”Hei kaikki toimii”. Luokilla on yhteensä 65 op-pilasta. Toisella luokalla oppilaat keskit-tyvät energian perustietojen ja taito-jen oppimiseen. Ne on helppo ottaa haltuun erilaisten pelien ja leikkien avulla, jotka löytyvät opiskelumate-riaalista. Materiaalista löytyy valmis tuntirunko Energiansäästöviikon koko viikon koulutyöhön.

Energiansäästöviikko, Lumate, Segway

Yhteistyötä Sorrilan koulun kanssaValkeakosken Energia ryhtyy yhteistyöhön Sorrilan koulun kakkosluokkien kanssa tänä lukuvuonna. Yhteistyö sisältää mm. Energiansäästöviikon toimintaa, Lumate-tiedekerho-päivän ja Segway-ajokin taitorata-ajoa liikuntatunneilla.

Valkeakosken Energialta men-nään myös kertomaan lapsille ener-gian kulkemisesta energiantuotan-tolaitokselta omaan kännykkään. Liikuntatunneilla on tarkoitus pitää Segway-taitorata. Keväällä Valkeakosken Energia järjestää Lumate-tiedekerhopäivän, joka toimii workshoppina kakkosluo-kille. Siellä annetaan sähköön liitty-vää opetusta. Valkeakosken Energia räätälöi tiedeworkshoppeja kakkos-luokille yhdessä Tampereen Luma-te-keskuksen kanssa.

Lumate-tiedekerhot

LUMATE tulee sanoista LUonnontie-teet MAtematiikka TEkniikka. Tam-pereen LUMATE-keskuksen tarkoi-tuksena on innostaa koululaisia ja opiskelijoita luonnontieteiden, mate-matiikan ja teknologian maailmaan sekä niiden oppimiseen, tutkimiseen ja soveltamiseen tekemällä oppimi-sella. LUMATE tuo luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian tutki-musta, tieteen tekoa ja teollisuutta näkyväksi koululaisille.

Sorrilan koulun kakkosluokkalaiset ja heidän opettajansa vas. Vuokko Oikarainen, Ulla Ruotsalainen, Päivi Jussila ja Sari Korhonen.

”Jos menee vessaan ja pois, sammutetaan valot.”

Remu

”Vesi tulee hanasta ja siihen tarvitaan sähköä.”

Ossi

14


Yhteistyötä Sorrilan koulun kanssa

Polkupyörällä kouluun

– Puhumme paljon siitä, kuinka kan-nattaa liikkua. Esimerkiksi kannat-taako kouluun tulla autolla vai pyö-rällä, toteaa luokanopettaja Vuokko Oikarainen. Sorrilan koulussa pyörällä saa-vat tulla kouluun ne toisluokkalai-set, joilla on pidempi koulumatka ja jotka ovat pyytäneet luvan saada tulla kouluun pyörällä. Kolmannesta luokasta eteenpäin saa pyöräillä kou-luun ilman erillistä lupaa. – Tarkkailemme ruokahävik-

kiä. Oppilaskunnalla on meneillään hanke, jonka tavoitteena on, että koko luokan yhden aterian ruokajä-te mahtuisi viilikippoon. Käsitöissä käytämme kierrätysmateriaaleja, Oi-karainen kertoo. Kakkosluokan opintosuunnitel-massa (OPS) käsitellään sähkötur-vallisuutta Turvallinen koti –teeman alla.

Lasten suusta

Lapset kertoivat näkemyksiään säh-köstä. Tomin mielestä sähkö tulee

”vedestä, kun pyörittää tarpeeksi”, erään oppilaan mielestä ”jättispinne-ristä”. Sähkön säästäminen tapahtuu Remun mukaan siten, että ”jos me-nee vessaan ja pois, sammutetaan va-lot”. Ossin mukaan ”vesi tulee hanas-ta ja siihen tarvitaan sähköä. ”Sähkö on vaarallista ukkosen aikaan”, Luka tiesi kertoa. Tärkeimmiksi sähkölait-teiksi lapset nimesivät puhelimen, tabletin ja pleikkarin.

Aino Kaura ja Fiia Kytöviita esittelevät viilipurkkia, jonne koko luokan yhden aterian ruoantähteet pitäisi saada mahtumaan.

”Sähkö tulee vedestä,kun pyörittää tarpeeksi.”

Tom

”Sähkö on vaarallistaukkosen aikaan.”

Luka



KUN ISOISÄ OLI sellisti ja isä pianisti, musiikki tuli luontevasti miehen elä-mään. Ensimmäinen työ-paikkakin oli musiikkilii-ke, Valkeakosken Musiikki. – Kouluaikoina Tuo-misen Hannu otti minut sinne töihin. Ehtona oli, että piti osata soittaa silloin kovin suosittu Riki Sorsan ’Haaveet’ uruilla. Sähköur-kuja kun meni joulun-aikaan paljon, Iso-Jussi muistelee. Mies opiskeli Valkea-kosken teknillisessä oppi-laitoksessa koneautomaa-tioteknikoksi. Maallista työtä hän teki Wurthin ja Elematicin palveluksessa osto- ja myyntityössä. Mu-siikki oli leipätyö 2000-lu-vun alkupuolella kymme-nen vuoden ajan. – Vaimo sanoi, että sen kun sanot ittes irti, niin katsotaan mitä siitä tulee. Menin sitten pomon pa-keille ja sanoin, että minul-la olisi kaksi asiaa: menisin hammaslääkäriin keski-viikkona ja sitten toiseksi – otan loparit.

Musiikki leipätyönä

– Kovaa työtä musiikki on kuten mikä tahansa muu-kin työ. Vapaus on kaksite-räinen miekka. Freelance-rina olo luo taloudellisen paineen, kun ei ole sään-nöllisiä tuloja. Keikoilla on aina onnistumisen paine, mutta se tuottaa tulos-

Elämä musiikin maailmassa

Iso-Jussi osaa laskea sähkön hinnanTuuba, pasuuna, venttiilipasuuna, piano, rummut, laulu, kosketinsoittimet, kitara – Juhani Fredrikson on tuottanut jalostettua ääntä maailmaan koko ikänsä. Kymmenen vuotta leipäkin lähti musiikista, mutta nyt Iso-Jussi laskee sähkötarjo-uksia itse kehittämällään työkalulla – asiakas saa perustellusti parhaan tarjouksen Valkeakosken Energialta.

ta. Nykyisin joka sähkön-myyntipuhelussa on sama onnistumisen paine, Fred-rikson kuvailee. Musiikkialan töihin kuuluivat Iso-Jussilla tuol-loin musiikin opettaminen Anna Tapion koulussa, kei-kat, sovitukset, teatteri. – Annoin musiikin-opetusta aika mones-sa soittimessa ja sitten oli lauluoppilaita. Parhaim-millaan yli 40 oppilas-ta. Oppilaat tykkäs ja mää tykkäsin. Paras kehu oli se, kun pojan isä sanoi, et-tei poikaa ole kitaransoit-to kiinnostanut, mutta on käynyt koko kevään, kun on niin mukavaa. – Oltiin paikallises-sa pappilassa vuokralla ja se oli kallis tila. Ja sitten oli tämä arvonlisävero, alv. Musiikkityö loppui, kun se ei kattanut kustannuksia. – Ekaa kertaa elä-mässä olin sitten työtön, ilmoittauduin oikein työ-voimatoimistoon. Mutta sitä ei kestänyt kauaa. Val-keakoskelle oltiin perusta-massa Suomen parasta Call Centeriä, puhelinmyynti-firmaa. Siellä vierähti sit-ten kolme ja puoli vuotta, kunnes Anne Kamp Val-keakosken Energialta soitti ja pyysi töihin.

Asiakkaalle sopivinsähkösopimus

Iso-Jussin toimenkuvaksi muodostui sähkön myy-

minen puhelimessa. Hän palvelee asiakkaita, jotka ovat kilpailuttaneet sopi-muksensa – soittaa takai-sin ja tekee tarjouksia. – Työni on selvittää, mikä on asiakkaalle sopi-vin sähkösopimus ja onko siirtotariffi kohdallaan. Ovatko asiakkaan sopi-mukset sellaiset kuin sillä kulutuksella kuuluu olla. – Kaikki lähtee tunti-kulutuksesta. Tuntisarja on asiakkaidenkin mah-dollista ladata Valkeakos-ken Energian online-pal-velusta. Itse asiassa käytän samaa käyttöliittymää. Minulla on myös hallussa-ni vuoden 2015 alusta asti pohjoismaisen sähköpörs-sin tuntihinnat. Juhani Fredrikson on kehittänyt digitaalisen työkalun, joka laskee asi-akkaan sähkön kulutuk-sen tuntisarjan kulutuk-sen perusteella ja analysoi sen. Ohjelma kertoo, miten tunneittain kuluu sähköä, miten eri tariffit toteutuvat ja jopa senkin, mitä säh-kö olisi tullut maksamaan pörssisähkönä. Jos asiakas saa kilpai-levan yhtiön tarjouksen, kannattaa olla yhteydes-sä Iso-Jussiin, sillä hän voi kertoa, mitä sähkö asiak-kaan kulutuksella mak-saa Valkeakosken Energian hinnoilla, mitä kilpailijan hinnoilla. – Sähkö hinnoitellaan neljässä luokassa: yleissäh-

kö, aikasähkö, kausisähkö ja pörssisähkö. Yleissähkö kannattaa valita, jos kulu-tus ei ole kovin suurta, tyy-pillisesti alle 10 000 kWh/vuosi. Aikasähkö tarkoittaa sitä, että öisin on halvempi hinta kuin päivisin. Kau-sisähkö on marraskuus-ta maaliskuuhun ma-la klo 7–22 kalleinta, muul-loin halvempaa. Pörssisäh-kön hinta vaihtelee pörssin mukaan. – Olennainen tekijä on, milloin asiakas kulut-taa sähkönsä. Käytän sitä tietoa hyväksi, kun lasken eri tarjousvaihtoehtoja, Iso-Jussi toteaa. Musiikki on edelleen iso osa Juhani Fredrikso-nin elämää. Hän keikkai-lee One Man Show Bandil-la – kuten on tehnyt jo 15 vuotta. Lisää elämää tuovat Memphis Gentlemen-, ja Frantic Roosters –bändit. On solisti- ja juontokeik-koja. Lisäksi hän sovittaa ja säveltää. – Vahvoja muistoja ovat Grease-musikaali Val-keakoskella keväällä 2016, big band –keikka presiden-tinlinnassa Tarja Halo-sen aikaan sekä laulukurs-sit Aleksandru Ionitzalla, Raimo Sirkiällä ja Susan-na Haavistolla.– Sydäntä lähellä ovat Api-anniemen yhteislaulut, joi-ta olen vetänyt kahdeksan vuotta.

16

Iso-Jussi osaa laskea sähkön hinnan

Kaukon päivänä Valkeakosken Energia tarjosi uinnit uimahallissa ja Iso-Jussi säesti. Veden lämpötila oli nostettu 30 asteeseen – hallissa oli kuumaa ja kosteaa.

” Jos saa kilpailevan yhtiön tarjouksen,kannattaa olla

yhteydessä Iso-Jussiin. Hän kertoo, mitä sähkö maksaa eri

yhtiöillä asiakkaan kulutuksella.”



Notkolan perhe nauttii valonnopeudestaValokuitu tuli Kärjenniemeen

NOPEASTA JA VARMAS-TA valokuituyhteydestä on etua etenkin Anna Not-kolalle, joka tekee tuon tuostakin etätyöpäiviä ko-tonaan Yli-Nissin vanhal-la alueella. Hänen työ-paikkansa on varsinaisesti Tampereella, mutta tällä hetkellä projektityö tapah-tuu Helsingin keskustassa. Anna on UPM Kymmenen muutoksenhallinnasta vastaava projektipäällik-kö. Hän ja miehensä ovat molemmat toisen polven UPM:n työntekijöitä. – On tärkeää, että ih-misillä on hyvä olla. Koko-naishyvinvointiin liittyy se, että on mahdollisuus tehdä etätöitä. Valokuidun tuomat erinomaiset yhte-ydet verkkoon mahdollis-tavat etätyöt, toteaa Anna Notkola, joka on Kärjen-niemen kyläyhdistyksen sihteeri, Yli-Nissin tiehoi-tokunnan puheenjohtaja ja Haka Gymin joukkue-voimisteluvalmentaja. – Kotoa on Toijalaan juna-asemalle 15 km, josta junalla Helsingin keskus-taan 1 h 24 min. Junassa-kin on hyvät yhteydet in-ternetiin ja mahdollisuus tehdä töitä.

Notkolan perheessä isällä, äidillä ja kahdella tyttärellä on kaikilla kännykät ja tabletit. Olohuoneessa on Android-televisio, jonka lisäksi äiti-Anna tekee etätöitä ja on usein Skype-neuvotteluissa maailman ääriin. Valokuitu saapui keväällä ja mahdollisti yhteyksien valonnopeuden sekä suuren toimintavarmuuden.

KÄRJENNIEMEN YLI-NIS-SIN alueella alettiin kaivaa katuvaloja maan sisään vuonna 2016. Kun kerran tehtiin ura maahan, päätti Valkeakosken Energia hyö-dyntää tilanteen ja vetää samalla maan alle valokui-dun.

– Ensin tuli kirje Val-keakosken Energialta ja Telialta. Sitten pidettiin infotilaisuus koululla, jos-sa kerrottiin projektis-ta. Ihmisille piti kertoa ja kuvailla, mikä se valokui-tu oikein on, mitkä ovat aikataulut ja mitä kaikki

maksaa. Toisessa infossa kerrottiin täsmällisempää tietoa ja konkretiaa – ker-rottiin, kuinka edetään ja aletaan kaivamaan, Anna Notkola muistelee. Sitten tehtiin sopi-muksia Telian kanssa, joka varsinaisesti operoi va-

Anna Notkola näyttää, mistä valokuitu tulee sisään taloon.

”Valokuidun tuomat erinomaiset

yhteydet mahdollistavat etätyöt ”

18

lokuitupalvelua. Lopulta katsottiin suunnittelijan kanssa, mistä kuitu vede-tään tontille ja sisään ta-loon. Notkolalla kuitu tuo-tiin sisään paikasta, josta sen sai suoraan televisioon kiinni johdon välityksellä. Siitä eteenpäin data siirtyy langattomana ympäri ta-loa.Yli-Nissin alueelle valo-kuidun piiriin liittyivät poikkeuksetta lähes kaikki kiinteistöt.

VALOKUITULIITTYMÄ ON ehdottomasti kiinteistön arvoa nostava ja satsaus tulevaisuuden tarpeisiin. Kuituliittymä mahdollistaa tilata kunkin tarpeisiin so-piva operaattoripalvelu.

LIITY KUITUVERKKOONOman asuinalueen kuituverkosta ja liittymis-

mahdollisuudesta saat lisätietoa Valkeakosken Energian teknisestä asiakaspalvelusta

puh. 040 335 5555. Kotisivuiltamme löytyy myös lisätietoa

www.valkeakoskenenergia.fi/valokuitu/

Valokuitu on nopeaVALOKUITU ON KVARTSISTA valmistettu johdin, jos-sa voidaan siirtää tietoa laservalolla. Johtimessa ei ole sähköä. Sen kapasiteetti on käytännössä rajaton. Valo-kuidun ns. kaistaa ei jaeta kuten laajakaistassa ja mo-biilidatassa normaalisti tapahtuu. Nopeus on se mistä todella maksetaan ja luvataan. Valokuitu mahdollistaa mm. sen, että kaikki kodin asukkaat voivat käyttää ha-luamiaan laitteita yhtä aikaa, ilman että yhteys ruuh-kaantuu, hidastuu tai pätkii.

KUN YLEINEN TIEDONSIIRTONOPEUS on 10–50 Mb sekunnissa, tarjoaa valokuitu jo nyt 1000 Mb/s ja mahdollisuudet tulevaisuudessa ovat 100 000 Mb/s. Yhteyden hinta riippuu nopeudesta.

TALOSSA VALOKUITU viedään ensin tonttiliittymästä ulkojatkoskoteloon ja siitä valokuitupäätelaitteeseen, joka muuttaa valokuidussa kulkevan optisen signaa-lin sähköiseen muotoon. Uusissa taloissa päätelaite si-joitetaan tekniseen tilaan, vanhoissa sopiva paikka on yleensä television takana.

TALOON KANNATTAA HANKKIA langaton WLAN-reititin, jolla voidaan jakaa nettiyhteyttä halu-tuille laitteille.

VALKEAKOSKELLA ON MAHDOLLISTA liittyä valo-kuidun piiriin kaikilla uusilla kaava-alueilla ja alueilla missä ilmajohdot on lähiaikoina uusittu maakaapeleik-si.Vallon, Viuhan ja Mattilan alueet ovat esimerkiksi van-hempia alueita, joilla on kuitu asennettu.

Anna Notkola näyttää, mistä valokuitu tulee sisään taloon.

Vas. ulkojatkoskotelo, oikealla valokuitupäätelaite, joka vanhemmissa taloissa tyypillisesti sijoitetaan television luo.

Paavo Suonpää Yli-Nissintieltä on tyytyväinen valokuituun.


MEILLÄ VOIT VALITA – JA VAIKUTTAA YMPÄRISTÖÖN

LISÄÄ SÄHKÖSOPIMUKSISTAAsiakaspalvelu (03) 5691 5500

valkeakoskenenergia.fi

VESISÄHKÖ

TUULISÄHKÖ

TUNTISPOT

PERUSSÄHKÖ

AURINKOSÄHKÖ

KVARTAALITUOTE

HAKA-SÄHKÖ

Documents

asiakaslehti | syksy 2018 · Maalivahtina Karo Savijärvi, kiekosta kamppailevat Miska Mero ja Jiri Nurminen. Valkeakosken jäähalli on 20 vuotta vanha. Tapparan sateenvarjon alla