H E K A N l E H t i A s u K K A i l l E 4 / 2 0 1 2

Joulupukkia odottaessa

Ajassa Aattona yleiseen saunaan, s. 4

Hekasta asiaa Vuokrat nousevat maltillisesti, s. 17

Energiansäästö Pakastinta pitää huoltaa, s. 7

Hekan huudit Katajanokan kaunotar, s. 14

SuomalaiS-nigerialainen Juhla S. 10

MCI

Sisältää liitteen jäteasioista!

2 Hima 4 | 2012

Päätoimittajalta

mirka Saarholma

HIMA Helsingin kaupungin asunnot Oy:n lehti asukkailleJulkAIsIJA Helsingin kaupungin asunnot OyPäätoIMIttAJA Mirka Saarholma p. 040 737 8878 mirka.saarholma @hekaoy.fi

toIMItus JA tAItto MCI Press Oy Mikonkatu 8 A 00100 Helsinki puhelin (09) 25250250 faksi (09) 2525 0251 info@mcipress.fi www.mcipress.fiulkoAsu Suunnittelutoimisto BOTH Oy

kAnsIkuVA Vesa TyniPAIno Sanomapaino PAInos 50 000 kplseurAAVA leHtI ilmestyy maaliskuussa 2013

igbinobien perheessä jouluvalot luovat tunnelmaa.

Lumi tuo työtä ja tunnelmaa

sattiin sitä odottaa. Toiset kauhunsekaisina, jotkut innokkaina. Joka tapauksessa kaikilla oli siitä joku mieli pide. Synkeääkin synkemmän marraskuun jäl-keen olin itse siihen jo aivan valmis. Kun se sitten tuli, Helsinki meni sekaisin. Kerralla kinoksiksi asti satanut lumi lamaannutti varsinkin liikenteen jälleen kerran.

Lehdestä saimme lukea miksi: junia haittasi tuulen mukana lentänyt tuisku, raitiovaunuja huurre ja bus-seja liukkaus.

Osattiin sitä kiinteistöalallakin odottaa – eihän talvi olisi minkäänmoinen ilman lunta ja pakkasta. Jos kiin-teistöala olisi ihminen, se olisi sellainen, jonka mie-lestä talvi olisi vähän stressaavaakin aikaa, sellainen, joka viihtyisi parhaiten loppukevään ja alkusyksyn miellyttävän leudoissa ilmoissa. Kyllä se siihen tal-veenkin aina tottuu ja hoitaa hommansa, mutta sopi-van lämmöntunteen ja liukkaudessa selviämisen suhteen pitää luottaa joskus kanssaihmisten myötä-elämiseen.

Kiinteistöalan lumiosaaminen, ”snow-how” on sen verran korkeaa tasoa, että loppu peleissä talvesta kuitenkin aina selvitään hyvin. Yksi sitä kiinteistö alaa kuitenkin varmaan aina kismittäisi: se olisi varmasti taloudellisuuden asialla, ja jos on kovin kylmä, kuluu pennosia lämmit-tämiseen ja sähköön väkisinkin aika paljon, vaikka kuinka yrittäisi.

Osaamme odottaa joulua ja vuodenvaihdetta jotenkin luontevammin, kun sitä lunta on. Laulussakin lauletaan, että jollei joulu na ole lunta, voiko joulupukkikaan tulla. Onneksi pukki on neuvo-kasta sorttia ja keksii keinot tulla käymään säällä kuin säällä. Joskus pukkaa tulemaan kiire, jolloin paketit voi jättää vaikka parvekkeelle hyvän joulun toivotusten kera. Näin on käynyt Igbinobien perheelle, jonka eri kulttuurien perinteitä sulassa sovussa yhdistelevästä jou-lunvietosta voit lukea lisää tämän lehden keskivaiheilta. Joulutunnel-maa voi nostattaa omassa kodissa vaikka kokeilemalla huippukokkien konvehtireseptiä (sivulla 5) tai soveltamalla luovaa kierrättämistä joulu-pöydän kattauksessa (vinkkejä sivulta 6).

Löydät lehden välistä myös jätteiden lajitteluun ja kierrättämiseen rohkaisevan ja ohjeistavan Roskapostia-liitteen. Se on koottu HSY Jäte-huollon, Pakolaisavun KOTILO-projektin ja Hekan yhteistyönä. Alle-kirjoittaneelle aiheeseen paneutuminen liitteen juttuja tehdessä on ainakin tuonut monta hoksauttavaa hetkeä.

4 Ajassa Jouluna käydään saunassa, herkutellaan ja koristellaan joulupuu.

6 Himassa Kattamalla pöytään kierrätysaarteita luodaan ajatonta tunnelmaa.

7 Energiansäästö Jääkaapit ja pakastimet käyvät vähemmällä sähköllä, kunhan niistä pitää huolen.

8 Homma hanskassa Lumimyräkän keskellä Hekassa ja Starassa tehdään töitä, jotta kaupunkilaiset pääsevät töihin.

9 Taitava talous Piip-piip-piip! Palovaroitin on halpa henkivakuutus.

10 Mun joulu Igbinobien perheen juhlassa sekoittuvat suomalaiset ja nigerialaiset perinteet.

13 Uutta & vanhaa 1970-luvulla asiakkaita palvelivat pikamyymälät, nyt käydään supermarketeissa.

14 Hekan huudit Katajanokan Alangolla on pitkä, mielenkiintoinen ja osin haikeakin historia.

16 Hekasta asiaa Hekan asuntojen vuokriin maltillinen korotus vuodelle 2013.

20 Home | Hem Briefly in English. Kort på svenska.

22 Aktiivinen asukas Alueyhtiöiden hallituksessa pärjää perusjärjellä, Pasi Nousiainen vakuuttaa.

Hima 4 | 2012 3

MItä MIeltä olet Himasta? Kerro mielipiteesi osoitteessa www.mcipress.fi/hima tai pos-titse Helsingin kaupungin asun-not Oy/Hima-lehti, Fabianinkatu 29 B, 00100 Helsinki. (Katso tarkemmat osallistumisohjeet sivulta 18.) Vastaajien kes-ken arvotaan kolme Jokipiin Pellavan kylpypyyhettä. Yhden palkinnon arvo on 65 euroa.

teHdään yHdessä

Kutsu käyPIkkubussI kAArtAA PeHMeästI kohti py-säkkiä Malmin lähistöllä. Kutsulinja J74:n ohjaamoon on tullut tieto, että Inger Kavaleff-Aalto on tilannut kyydin kotiinsa. Taksikuljetus Oyn kuljettaja Seppo Viksten hyppää nopeasti ohjaa-mosta kadulle auttamaan asiakkaan kyytiin. Sisäisen matkan hinnalla kutsu-linja kuljettaa asiakkaan turvallisesti, ja rollaattorikin mahtuu mukaan.

Kutsulinjat eivät ole tavallisia bussi-linjoja: ajoneuvot ovat pienempiä eikä linjoilla ole vakituisia reittejä vaan ne ajavat tilausten mukaan. Linjat ovat kai-kille avoimia.

Sisällä bussissa on lämmin tun-nelma, asiakkaat tuntevat kuljettajan etunimeltä, ja Vikstenilläkin on selkeä käsitys, kuka tulee kyytiin ja mistä.

Kavaleff-Aallolla on kutsulinjojen kuljettajista hyviä kokemuksia.

– Nämä ovat avuliaita kavereita.Ollaan jo kotiovella. Rauhallisin

ottein Viksten kurvaa bussin Kavaleff-Aallon kotipysäkille ja ennen kuin hän ehtii edes nousta seisomaan, on kuljet-taja taas auttamassa asiakastaan turval-lisesti pois bussista.

7 kplHelsIngIn kAuPungInMuseo on luonut jo seitsemän Kuvapolkua, eli uudenlaista verkkovalokuvanäytte-lyä helsinkiläisistä katumaisemista. Uusin Kuvapolku on Puistolasta, www.hel2.fi/kaumuseo/kuvapolut.

KUVA VESA TYNI

lukija-kilpailu

Matka voi alkaa. seppo Viksten auttaa inger Kavaleff-Aallon kyytiin.

4 Hima 4 | 2012

Ajassa

Joulusaunoissa lymyttiin ennen vanhaan hiljaa, etteivät sääsket ja itikat seuraavana kesänä hätyyttelisi. Helsingin yleisissä saunoissa jouluaattona käy kova kuhina.

Yhteisissä löylyissäyleIset JoulusAunAt

Yleiset saunat lämpiävät jouluaattona, mutta joulupäivänä ne ovat kiinni.

KUVA JUHANI SEPPOVAArA

Hakaniemenrantaan, Merihakaan on valmistumassa Kulttuurisauna eli arkkitehti Tuomas Toivosen ja muotoi-lija Nene Tsuboin suunnittelema ylei-nen sauna.

Kun sauna valmistuu, pääsee sen hiili neutraaleista löylyistä pulahta-maan rantaveteen vuoden ympäri, myös sydäntalvella.

useIssA HekAn tAloJen yhteisissä sauna-tiloissa on myös mahdollisuus päästä joulusaunaan yleisellä vuorolla. Näis-tä saunavuoroista ilmoitetaan yleensä erikseen kunkin talon ilmoitustaululla.

Hannele Tavi

– terVetuloA JoulusAunAAn! Jouluaatto on vuoden ehdottomasti vilkkain päi-vä, Pekka Mäkinen Kotiharjun saunas-ta kertoo.

Kotiharjun saunassa käy joulu-aattona vähän alle 500 kylpijää. Joukossa on vakioasiakkaita sekä myös sellaisia, jotka käyvät vain kerran vuodessa.

– Jotta ruuhkaa voi vähän välttää, kannattaa tulla sen jälkeen, kun julkiset ovat lopettaneet liikennöintinsä, Mäki-nen vinkkaa.

Kotiharjun sauna on jouluaattona auki kymmenestä neljään, mutta sau-noa saa viiteen saakka. Sauna on Hel-singin ainoa jäljellä oleva perinteinen puulämmitteinen korttelisauna.

Kotiharjulla yleiset joulusaunat läm-penevät sekä miesten että naisten puo-lella, mutta tilaussauna varattiin lop-puun jo vuosi sitten marraskuussa. Vuoden 2013 joulusauna oli kovaa vauhtia täyttymässä haastattelua teh-dessä.

MuIstA HelsIngIn yleIsIstä saunoista Sauna Hermanni on jouluaattona auki kymmenestä kahteen ja Arlan sauna taas kahdestatoista viiteen.

– Jouluaatto on vuoden vilkkain päivä, Kimmo Helistö Arlan saunasta kertoo.

– Mutta toisin kuin muulloin, ihmi-set saunovat jouluaattona yleensä aika nopeasti, jolloin uudet asiak-kaat pääsevät lauteille ripeään tahtiin.

Säkenöivä uusi vuosiHelsIngIn kAuPungIn IlotulItuksen järjestää tänä vuonna Tulite mestarit. Yritys voitti syksyllä Nelosen järjestä-män ilotulituksen SM-kilpailun.

Helsinkiläiset ovat kokoontuneet Senaatintorille vastaanottamaan uutta vuotta jo vuodesta 1932. Tänä-kin vuonna paikalle odotetaan kym-meniätuhansia ihmisiä. 200 km

on PArHAIMMIllAAn HelsIngIssä hiihtolatuja. Kivikon liikuntapuiston hiihtohallissa on pak-kasta myös mustana talvena.

JoulukuusI

Joulupuu on rakennettuJoulutunnelMA syntyy tuoksuIstA, piparista, kinkusta ja tietenkin joulu-kuusesta. Helsingissä kuusia myydään toreilla ja eri kauppojen pihoilla.

Perinteikästä kuusikauppaa pitävät Helsingin yliopiston metsäylioppilaat. Tänä vuonna joulupuita kauppaavat vuonna 2010 aloittaneet opiskeli-jat. Metsä ylioppilaat toimittavat kuu-sen myös Tasavallan Presidentille – ensimmäisen sai vuonna 1963 Urho Kekkonen.

Pääkaupungissa kuusesta saa yleensä pulittaa enemmän kuin maaseudulla, mutta hintatietoi-nen suunnistaa yleisille toreille, jossa kuusi kauppiaat joutuvat kilpailemaan keskenään. Hinnasta voi yrittää tingata.

Jos tallista ei löydy autoa, eikä piik-kisen kuusen kantaminen kaupun-gin läpi houkuta, niin kantakaupungin alueella toimii myös yrityksiä, jotka toimittavat kuusen kotiin saakka.

Perinteen mukaan joulukuusi vie-dään pois viimeistään Nuutin nimipäi-vänä eli 13.1. HSY hakee joulukuuset maksutta jätekatoksista tammikuus-sa. Myös Sortti-asemat vastaanottavat kuusia ilmaiseksi tammikuussa. Muina aikoina kuusesta veloitetaan risujät-teen hinta.

Hima 4 | 2012 5

JouluHerkut

Markus Hurskaisen (vas.) ja teemu Auran konvehdeissa maistuvat muun muassa passion-hedelmä ja vanilja.

KUVA MAIJU rISTKArI

”Kupillinen kaakaota päivittäin saattaa alentaa

verenpainetta.”uutIsPAlVelu duodecIM

Teemun ja markuksenjouluiset suklaatryffelit500 g hyvää tummaa suklaata1 dl juoksevaa hunajaa300 g kuohukermaa125 g voita 5 kpl kanelitankoja 10 kpl tähtianiksiapeukalon kokoinen pätkä tuoretta inkivääriä ohueksi viipaloitunayhden appelsiinin kuori korIsteluun:noin 150 g tummaa suklaata 100 g tummaa kaakaojauhetta

Kiehauta kattilassa kerma, huna-ja ja mausteet. Siirrä sivuun, peitä kannella ja anna hautua vartti. Su-lata suklaa mikrossa. Siivilöi hau-tunut kermaseos uuteen kattilaan ja kiehauta uudelleen. Lisää ker-masta kolmasosa sulan suklaan joukkoon koko ajan sekoittaen. Lisää loppu kerma kahdessa osas-sa suklaan joukkoon koko ajan sekoittaen, kunnes lopputulokse-na on tasainen ja kiiltävä seos.

Kun suklaaseos on käden-lämpöinen, sekoita huoneenläm-pöinen voi joukkoon. Pursota val-miista massasta leivinpaperille kasoja ja laita jähmettymään jää-kaappiin pariksi tunniksi.

Sulata koristeluun tarkoitettu suklaa ja levitä kaakaojauhe laa-keaan astiaan. Pyörittele jähmet-tyneet suklaatryffelikasat palloik-si. Hiero ensin suklaata valmiisiin suklaapalloihin ja nostele sen jäl-keen pyörylät kaakaojauhon jouk-koon. Pyörittele lopuksi kaikki tryf-felit kauttaaltaan kaakao jauhossa.

Säilytä tryffeleitä jääkaapissa rasioissa ja ota ne puoli tuntia en-nen tarjoilua esille. Valmiit herkut säilyvät jääkaapissa 2–3 viikkoa.

konVeHdIt kuuluVAt erottAMAttoMAstI jouluun. Jos juhlapyhän kunniaksi ha-luaa poiketa tavanomaisesta ja unohtaa ruokakauppojen tarjoushyllyt, kannat-taa suunnata johonkin pääkaupunki-seudun monista suklaapuodeista. Esi-merkiksi Kiseleffin talossa sijaitsevassa Patisserie Teemu & Markuksessa on tar-jolla kaakaopohjaisia herkkuja moneen lähtöön.

– Jouluksi meillä on tulossa tarjolle uusia konvehtimakuja, kertoo Markus Hurskainen, toinen konditorian omis-tajista. Toinen omistaja Teemu Aura vaivaa samaan aikaan kakkutaikinaa takahuoneessa.

– Luvassa on muun muassa glögin ja piparkakun makuja. Jouluisin halu-taan usein tuhteja suklaita, mutta myös

kevyemmät maut ovat suosiossa, Hurs-kainen summaa.

Usein kuulee sanottavan, että Suomi on maitosuklaan luvattu maa. Patisse-rien suosituimmat konvehdit on kui-tenkin tehty tummasta suklaasta.

– Niiden ehkä ajatellaan olevan jotenkin terveellisempiä, Hurskainen naurahtaa.

– Mutta kyse on myös siitä, etteivät ne ole niin makeita.

PuolItoIstA VuottA sItten perustetulla konditorialla on takanaan vasta yksi joulusesonki. Viime vuonna joulu-ruuhka alkoi vasta pari viikkoa ennen pyhiä. Suosituimpia suklaalahjoja kii-reiden keskellä olivat valmiit valikoi-mat.

– Käsin tehty suklaaherkku on perso-noitu lahja, Hurskainen vinkkaa.

– Siitä tietää, mistä se tulee ja kuka sen on tehnyt. Nykyään Helsin-gissä artesaanikonvehteja osataan jo arvostaa.

Hurskainen kuvaa helsinkiläi-sen maun nojaavan enemmän tai vähemmän vanhoihin tottumuksiin. Esimerkik si Patisserien valikoimiin kuuluva, jasmiinilla maustettu suk-laamousseleivos on herättänyt ihme-tystä. Asiakkaita ei kuitenkaan ole vaikeaa houkutella kokeilemaan jotain uutta.

– Yleensä riittää toteamus ”tiedän, että pidät siitä”, Hurskainen sanailee pilke silmäkulmassa.

Sulkaatuotteiden mausteina on käy-tetty myös muun muassa lime lehteä sekä inkiväärin sukuista galangal-juurta – ja ovatpa kondiittorit uutta-neet suklaaseen makua jopa luomusi-karista. Se herätti suurta suosiota viime jouluna.

– En kuitenkaan suosittele uutta-maan kotona Marlboroa maitoon, Hurskainen sutkauttaa.

VAIkkA PAtIsserIe Teemu & Markuksesta saakin konvehteja, siellä tehdään pää-asiassa erilaisia kakkuja, joissa suklaal-la on tärkeä rooli. Raaka-aineena kon-ditoriassa käytetään korkealaatuista ranskalaista suklaata.

– Maukkaan suklaaherkun tekemi-seen tarvitaan lisäksi luovuutta ja roh-keutta, halua rikkoa rajoja, Hurskainen toteaa.

Luonnollisesti tuote- ja makutun-temus on eduksi.

– On hyvä tietää, mikä yhdistelmä toimii tai miten sen saa toimimaan.

Jos kotona haluaa onnistuneesti paneutua suklaaleivonnaisten tai -kon-vehtien väkertämiseen, Hurskaisella on antaa muutama peukalosääntö.

– Reseptin pitää olla hyvä. Lämpö-tilan kanssa täytyy olla tarkkana, sillä suklaa on todella herkkä raaka-aine. Kokeile sellaisia makuja, jotka tuntu-vat hyvältä – harvoin suklaa kuitenkaan syömäkelvottomaksi menee. maiju Ristkari

Suklaa on lastattu pipareilla ja sikareilla

PAndAn JuHlAPöydän konVeHdIt ovat joulun ikisuosikki, joka valittiin vuonna 2009 suosituim-maksi joulukonvehtirasiaksi. Herkkurasian yhdeksästä eri mausta löytyy jokaiselle per-heenjäsenelle oma suosikkinsa. Kenelle maistuu ananas, kenelle toffee.

Suomalaiset syövät suklaata noin seitsemän kiloa vuodessa. Joulua koh- den kulutus vain kiihtyy.

Panda on valmistanut perinteisiä Juhlapöydän konvehteja Vaajakoskella jo vuodesta 1967.

Juhlapöydän herkut

tee Itse

6 Hima 4 | 2012

PIPArIkylä on nAkkIsorMIsen tekijän oiva korvike hieman haas-tavammalle piparkakkutalolle. Taloista voi tehdä haluamansa mallisia ja ikkunat tehdään nalle-karkeista.

Talot pystytetään kuumalla sokerilla ja lumiröykkiöt katolle tehdään tomusokerivalkuis-sekoituksella. Pihalle pystytetään tikkarikatulamppuja valaisemaan ja lasten kanssa koristellaan pihamaa pyöreillä karkki kivillä. Lopuksi kaiken ylle satelee hienon hienoa tomusokerilunta.

oHJe: kotolIVIng-leHtI ja rilla/kotipalapeli.blog-spot.com

PIPArIkylä

Himassa

KUVAT rILLA / KOTIPALAPELI.BLOgSPOT.FIKUVA THINKSTOCK

sisältä voi löytyä pieni arvoitus tule-vaa iltaa ajatellen tai vaikka mukava muistutus ruokailijan hyvästä teosta tai miellyttävästä luonteenpiirteestä. Tai sitten sinne voi piilottaa jälkkärikahvin kanssa nautittavan suklaaherkun.

kAHVIPAnnun Alle on tehty huopa-palloista rautalangan avustuksel-la kaunis jouluinen pannunalunen. Pata lapuksi käy perinteinen virkattu isoäidin neliö. Värivalinnoissa vain mielikuvitus on rajana ja patalapun osaa virkata tumpeloinkin jouluihmi-nen. Esimerkiksi internet on täynnä yksityiskohtaisia virkkausohjeita.

Lisää jouluaskartelu vinkkejä Kotipalapeli.blogspot.fi.

JoulukAttAustA VArten eI tarvitse ostaa joka vuosi uusia koristeita, vaan pöy-dän saa korkeaksi myös kierrättämällä omista kaapeista ja laatikoista löytyviä tarpeistoa. Kotipalapeli-blogin kirjoit-taja Rilla antoi Hima-lehdelle parhaim-pia joulukattausvinkkejä. IsostA HIlloPurkIstA sAA maljakon joulu-ruusuille ja pihakuusesta voi joukkoon taittaa muutaman oksan tuomaan jou-luisuutta. Pärekoreihin katetaan ome-nat ja mandariinit. Omenat ovat jo val-

miiksi joulunpunaisia, ja samalla tulee syötyä herkkujen lisäksi myös hedelmiä.

Ruokailijoiden paikat merkitään nimikirjaimella varustetulla piparilla ja ruusulla, jonka varteen on pujotettu iso puuhelmi.

Jos kylään on tulossa suuri joukko ihmisiä, ei astiaston yhteneväisyydestä tarvitse pitää huolta. Eripariset tuikku-kupit ja astiat tuovat kotoisuutta joulu-pöytään. Jokaiselle ruokailijalle on katettu lautasen viereen pieni paketti, joka aukaistaan ennen ruokailua. Sen

Pöytä koreaksi aarteillaJouluPöydän kAttAus

Pieneen pakettiin voi piilottaa mukavan muistutuksen ruokalijan hyvästä teosta.

Joulun seppeleItse teHty JoulukrAnssI on tuliainen, joka toivottaa niin vieraat kuin talon-väenkin tervetulleeksi. Kiireettömät askarteluhetket yhdessä perheen kanssa ovat oiva tapa rauhoittua joulutunnelmaan.

Jouluisen oviseppeleen pohjan voi tehdä itse esimerkiksi pihlajan, pajun tai koivun notkeista oksista. Jos oksat ovat kovettuneet, niitä voi liottaa hetken lämpimässä vedessä. Oksia taivutetaan ympyrän muotoon ja samalla rautalankaa kieputetaan kranssin ympärille. Oksia voi sen jäl-keen spraymaalata minkä väriseksi tahansa.

Vihreän kranssin saa kieputtamal-la kuusenoksia ympyräksi. Paksut käsineet kädessä helpottavat puuhaa.

Jos oksien kerääminen synkässä metsässä ei houkuta, valmiita kranssi pohjia myydään monissa askartelu liikkeissä. Pohjamateriaa-leista, -väreistä ja -muodoista löytyy valinnan varaa vaativammallekin.

Kranssin koristelu on hauskaa puuhaa, jossa vain mielikuvitus on rajana. Luomukranssin saa poimimal-la koristeet lähimetsästä. Käpyjen ja jäätyneiden pihlajanmarjojen lisäksi pohjaan voi kiinnittää tähtianiksia, rosmariininoksia tai kanelitankoja – mitä vain ruokakaapista löytyy!

Jouluisia koristeita ovat myös erilaiset kangasnauhat tai pitsi-somisteet. Pienen paketin kranssia somistamaan saa tulitikkuaskista, jonka voi päällystää lahjapaperin jämäl-lä. Kaunis nauha kruunaa paketin.

Koristeet kiinnittyvät helpoiten kuumaliimapistoolilla, joita myydään askartelukaupoissa.

Uusix-verstas vuoden huippukAuPungInJoHtAJA JussI PAJunen palkitsi Helsinki region Infoshare -hankkeen vuoden saavutuksena ja julkisti sosiaaliviraston työhön-kuntoutuksen Uusix-verstaat laatu-palkinnon saajaksi.

Uusix-verstaiden tärkein tehtävä on kuntouttavan työtoiminnan järjes-täminen työttömille helsinkiläisille.

Verstaiden toiminnan johtotähtenä on kierrätysmateriaalien hyödyntä-minen uusien tuotteiden valmistuk-sessa.

Ekologiset joululahjat saa Uusix-kaupasta, joka sijaitsee Kyläsaaressa Kierrätyskeskuksen vieressä.

Hima 4 | 2012 7

Energiansäästö

JääkAAPIn JA PAkAstIMen oikea täyttö ja käyttö parantavat sekä tuotteiden säily-mistä että vähentävät energiankulutus-ta. Pitämällä huolta muutamasta perus-jutusta voi säästää sähkölaskussa parista kympistä satoihin euroihin vuodessa.

Energia-asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta kehottaa täyttämään jääkaapin mahdollisimman tasaisesti niin, että ilma pääsee kiertämään kaa-pissa vapaasti. Kannattaa myös välttää liiallista ahtamista, sillä kaappi joutuu tekemään sitä enemmän töitä, mitä enemmän sisällä on tavaraa.

Jääkapin käytön kannalta on olen-naista, että ovia ei avata turhaan.

– Se, mitä eniten käyttää, on syytä säilyttää lähimpänä, jotta ovi on mah-dollisimman vähän auki. Lisäksi lämpi-mät ruoat kannattaa jäähdyttää ennen kuin ne laittaa jääkaappiin. Muuten nii-den jäähdyttäminen vie energiaa.

Hyvä vinkki on huomioida pakastei-den kylmähyöty. Kun pakasteet ottaa hyvissä ajoin jääkaappiin sulamaan, ne viilentävät automaattisesti, ja kaappi joutuu puurtamaan vähemmän.

HuoneläMPötIlA VAIkuttAA olennaisesti jääkapin energiankulutukseen. Jo parin asteen nousu 20 asteen yläpuolelle lisää kulutusta huomattavasti.

– Jääkaappi joutuu tekemään 25 asteessa paljon enemmän töitä kuin 21 asteessa. Se voi näkyä jopa 10–20 pro-sentin nousuna jääkaapin kokonais-kulutuksessa, Suur-Uski sanoo.

Jääkaapin sisälämpötila on hyvä pitää 2–6-asteisena. Mainio tapa mitata lämpötila on laittaa hyllylle vesilasi ja siihen lämpömittari.

– Vesilasi auttaa mittaamaan jääkaa-pin todellisen lämpötilan. Jos jääkaap-piin laittaa pelkän lämpömittarin, se ehtii reagoida heti, kun sen ottaa ulos.

HuoltAMAton PAkAstIn voi olla energia syöppö. Suur-Uski neuvoo sulattamaan pakastimen kerran vuo-dessa ja samalla imuroimaan pakas-timen takana olevan lauhduttimen ja kompressorin sekä puhdistamaan sulavesi kourut.

– Tiivisteitä on syytä tarkkailla, sillä puhtaina ne toimivat parhaiten.

Pakastimen optimaalinen lämpö-tila on –18 astetta. Jos se pääsee laske-maan esimerkiksi –25 asteeseen, kulu-tus kasvaa huomattavasti.

tArPeen tullen PArVekettA kannattaa hyödyntää jäähdytykseen. Lämpimät ruoat voi viedä hetkeksi parvekkeel-le ennen kuin ne laittaa jääkaappiin. Ruoat on tietysti hyvä suojata mahdol-listen eläinten varalta.

Pitkäaikaisessa säilyttämisessä voi hyödyntää kerrostalojen kylmä-kellareita esimerkiksi mehujen ja hil-lojen säilyttämiseen. Kylmäkellarit ovat jatkuvasti kylminä, joten niiden käyttö ei lisää energiankulutusta.

Hanna Vilo

Jääkaappi ja pakastin ovat kodin nöyriä palvelijoita. Niiden työmäärää voi helpottaa tarkistamalla säännöllisesti muutamia perusasioita.

Täytä ja käytä oikein

kylMäkAlusteetKUVA 123rF

MIHIn käytäMMe energIAA? Vanhat kodinkoneet kuluttavat jopa kaksinkertaisesti verrattuna uusiin ja energia tehokkaisiin laitteisiin. Huolto- ja ylläpitotoimien laiminlyönti sekä laitteiden valmiustilat voivat lisätä kymmeniä prosent-teja uudenkin laitteen energiankulutusta.(moTiVa)

Kun pakasteet ottaa ajoissa jääkaappiin sulamaan, viilentävät ne kaapin automaattisesti, jolloin sähköä kuluu vähemmän.

Valaistus yms. 29 % Ruoansäilytys ja -valmistus 44 %

Viihde-elektroniikka 12 %

astian- ja pyykinpesu 15 %

Kerrostalo, 3 hlöä, 75 m 2

8 Hima 4 | 2012

Homma hanskassa

KUVA ISTOCKPHOTOKUVA MIKA LAPPALAINEN

– AutoteIden JA JAlkAkäytäVIen auraus kuuluu kaupungille, mutta piha-alueet kulkuväylineen ovat talvikunnossa-pitomme aluetta. Lisäksi meille kuuluu ajoradan auratun lumen poisto tontti-liittymien kohdalta, Heka-Pihlajiston työnjohtaja Jorma Saarela taustoittaa.

Heka-Pihlajiston alueella on kol-misenkymmentä kerrostaloa ja pien-kerrostaloa, joita varten on käytössä kuusi linkkutraktoria – tuttavallisem-min Willenä tunnettuja.

Tärkeintä on pitää kulkuväylät auki niin jalan kuin autoillakin liikkuville

sekä ehkäistä liukkaudesta johtuvia onnettomuuksia.

– Yritämme toki saada mahdolli-simman paljon lunta pois, ettei jäätä tulisi. Se jää, mikä kuitenkin muodos-tuu piha-alueille, otetaan pois trakto-riin asennettavalla karhuterällä. Jään-sulatusainettakin kuluu jonkin verran sellaisiin paikkoihin, joihin traktorilla ei pääse, kuten ulkoportaisiin.

luMenluonnIn lIsäksI tAlVIsIIn töihin kuuluu tonttien hiekoitus. Heka-Pih-lajiston alueella on 11 hiekkasiiloa,

jotka ovat kooltaan kolmesta viiteen kuutiometriä sekä kiinteistökohtaisia hiekkalaatikoita. Nämä kaikki on täy-tettävä monta kertaa talven aikana. Lukituista siiloista haetaan hiekka suoraan traktoriin.

– Hiekkalaatikot ovat sen sijaan myös asukkaiden käytössä. On monia aktiivisia asukkaita, jotka haluavat omatoimisesti hiekoittaa kulkuväyliä, Saarela mainitsee.

Lumien sulettua keväällä kuuluu alueyhtiölle ylimääräisen hiekan poisto, joka yritetään tehdä Saarelan mukaan mahdollisimman nopeasti.

Asukkaiden tehtäväksi hän mää-rittää roskien viemisen roskakoriin ja lumenluonnin omalta autopaikalta. Lisäksi monissa taloissa pidetään syk-syisin ja keväisin pihatalkoita.

Asukkaiden kannattaa myös miet-tiä, miten voi parantaa omaa turval-lisuuttaan talvikeleillä. On suositel-tavaa käyttää kenkiä, joiden pohja on voimakkaasti kuvioitu, tai kenkiin kiinnitettäviä liukuesteitä.

30 VuottA HekA-PIHlAJIstossA työsken-nellyt Saarela kertoo tehneensä vuosi-kymmenien ajan seurantayhteen-vetoa, josta on nähtävissä muun muassa jokaisen työpäivän lämpötila, sademäärä, kone- ja käsityöhön kulunut aika sekä hiekoitus- ja aurauskohdat.

Viimeisen kolmen talven merkin-nät erottuvat aiemmista lumimää-ränsä puolesta.

– Esimerkiksi viime talvena joudut-tiin tekemään runsaiden lumisateiden vuoksi ylitöitä. Pihoilta loppui tila, ja piti tilata lumenkuljetuksia. Moista apua ei yleensä tarvita, Saarela sanoo ja paljastaa lumenkuljetukseen kuluneen heiltä viime talvena yli 50 000 euroa.

Välillä piti käydä poikkeuksellisesti myös pudottamassa lumia katoilta. Pääosin siihen käytetään ulkopuoli-sia yrityksiä.

Vaikka viime talvet ovat olleet ras-kaita, on Heka-Pihlajistossa pärjätty hyvin. Yksi toive Saarelalla silti on.

– Ensi talvena voisi tuiskuta vähän vähemmän lunta.

Sari alhava

Esteettömän ja turvallisen kulun takaaminen on haaste erityisesti lumiseen aikaan. Suurin osa talven töistä onkin aurausta ja hiekoitusta.

Pihateiden auraajattAlVen HuoltoHoMMAt

Monet asukkaat haluavat omatoimisesti hiekoittaa kulkuväyliä.

stArA

Baanat puhtaaksiHelsIngIn kAuPungIn rAkentAMIs-PAlVelu Starassa on valmistauduttu tulevaan talveen muun muassa huoltamalla talvikalustoa. Marras-kuun puolivälistä alkaen alkoi täysi varautuminen bussireittien suolauk-seen sekä ajoteiden ja jalkakäytävien auraukseen ympäri vuorokauden myös viikonloppuisin.

Teoreettinen henkilömäärä kes-kustassa on 80, jonka lisäksi palka-taan tarvittaessa yksityisiä urakoitsi-joita ja lumenkuljetusautoja.

Työntekijöiden ja kaluston mää-rä on Staran vastaavan työnjohtajan, Seppo ilvosen, mukaan riittävä. Yli-työtunnit tosin ovat paukkuneet pak-kasen kaverina tuiskupäivinä.

Helsinki on ilmaston suhteen mo-nipuolinen: rannikolla voi olla aivan erilainen sää kuin Pohjois-Helsingissä. Niinpä sääennusteita on syytä seurata tarkoin. Aluekohtainen ennuste on ti-lattu Staraan ostopalveluna.

– Vaikka teemme työn hyvin, on palaute pääosin negatiivista. Eniten valitetaan asuntokatujen ja parkki-paikkojen tilanteista. rankkaahan tämä on välillä ollut, mutta yleises-ti voi sanoa, että olemme selvinneet hienosti poikkeuksellisen lumisista talvista: julkinen liikenne on pelan-nut, eikä kukaan ole jäänyt mottiin.

Staran talvitöiden organisointi ja kalusto kiinnostaa ulkomaita myö-ten. Erityisesti Venäjältä tulee muu-tama delegaatio vuodessa opinto-matkalle.

syysArkIPäIVänä HelsIngIn nIeMen rajan ylittää yhteensä yli 710 000 henkilöä molem-mat suunnat mukaan lukien. Heistä joukkoliikenteessä matkustaa 65 %.

Lähde: Liikenteen kehitys Helsingissä 2011.

65 %

Hima 4 | 2012 9

Taitava talous

Piippaako teillä?

VAlAIstus

Hei hei hehkulamputHeHkulAMPPuJA on koHtA enää turha etsiä kaupoista. Viimeiset hehku lamput poistuvat markkinoil-ta syksyllä 2012, mutta kaupat ja maahantuojat saavat myydä vanhat varastot loppuun.

Hehkulamput korvataan energia-tehokkaammilla energiansäästö - tai LED-lampuilla. Tietyissä käyttö-kohteissa, kuten saunassa tai himmennettävissä valaisimissa, van-ha hehkulamppu kannattaa korvata kierrekantaisella halogeenilampulla.

Vain noin viisi prosenttia hehku-lampun käyttämästä energiasta tuottaa valoa suurimman osan muut-tuessa lämmöksi.

Elohopeaa ilmassaenergIAnsäästölAMPuIssA on elo-hopeaa, minkä vuoksi ne pitää kier-rättää ongelmajätteenä. Mutta mitä tehdä, jos lampun lasi menee rikki?

Jos sammuttamisen jälkeen jääh-tynyt lamppu rikkoutuu, lasinsirut ja muut osat tulee kerätä esimerkik-si jäykällä paperilla ja jätteet laittaa kannelliseen lasi- tai muovipurkkiin. Sen jälkeen lattia pyyhitään pienel-lä märällä rätillä, joka kuuluu myös purkiin. Suljetun purkin päälle kir-joitetaan ”voi sisältää elo hopeaa” ja viedään purkki ongelmajätteen keräys pisteeseen. Pölynimuria ei suositella käytettäväksi sirpaleiden siivoamisessa, sillä se voi levittää elohopeapölyä.

Kuuman lampun rikkoutuessa myrkyllistä, kaasumaista elohopeaa vapautuu huoneilmaan. Huoneen ik-kuna pitää avata ja ovi sulkea. Tämän jälkeen huonetta olisi hyvä tuulet-taa 20–30 minuuttia ja jäljet siivota kuten kylmänkin lampun kanssa.

PAloVAroIttIMet

Palovaroittimen paikka on keskellä kattoa tai yli puolen metrin päässä katon ja seinän rajasta.

KUVA JALO HELSINKI

Joulu läHestyy kokkAIluIneen ja kyntti-löineen. Nyt on hyvä käydä läpi kodin palovaroittimet.

Palovaroittimen toimintakunto on helppo tarkistaa. Laitteessa on testaus-painike, jota painaessa kuuluu piip-paava ääni. Se loppuu, kun sormen ottaa pois painikkeelta. Jos piippausta ei kuulu, kannattaa paristo vaihtaa uuteen. Normaalisti palovaroitin kyllä ilmoittaa pariston tehon loppumisesta toistuvalla, lyhyellä merkkiäänellä.

Kodin palovaroittimien testaami-seen ei tule havahtua vain joulun alla, vaan suositeltavaa on, että testinappu-loita painellaan kerran kuukaudessa ja aina sen jälkeen, kun on ollut pois kotoa pidempään. Testauspäivän voi merkitä vaikka kalenteriin, niin asia tulee var-memmin hoidettua.

PAloVAroIttIMen säännöllIseen testa-ukseen velvoittaa lähes kolme vuotta

sitten voimaan tullut asetus. Samassa asetuksessa määrätään myös näiden laitteiden vähimmäismäärästä. Se yhä yllättää monet.

– Moni ei tiedä, että yli 60 neliön asunnossa tulee olla enemmän kuin yksi palovaroitin. Jos asunnossa on kaksi kerrosta, tulee molemmat kerrokset varustaa omalla varoittimel-laan, Hekan tekninen päällikkö Marko Parkkali sanoo.

Laitteita suositellaan sijoitettavaksi makuuhuoneisiin ja lisäksi eteiseen tai kulkuväylälle. Olohuone on myös kelpo sijoituspaikka, sillä siellä poltetaan kynt-tilöitä ja käytetään usein sähkölaitteita. Palovaroitin kiinnitetään yleensä kes-kelle kattoa tai yli puolen metrin pää-hän katon ja seinän rajasta.

VAIn toIMIVAt JA oikein sijoitetut palo-varoittimet antavat muutaman kallis-arvoisen minuutin aikaa pelastautua.

VedenkeItIn on noPeIn ja edullisin veden kuumentaja. Veden kuumentaminen kiehuvaksi kestää vedenkeittimellä keskimäärin 3,5 minuuttia ja maksaa 12 senttiä.(moTiVa)

Kupu ja Lento ihastuttavatPAloVAroIttIMen HAnkkIMInen voi nykyään olla myös sisustamista. Jalo Helsinki on tuonut markkinoille täysin uudistettuja laitteita. Jalo Kupu on Harri Koskisen ja Jalo Lento Paola Suhosen käsialaa. Ne eivät enää piiloudu kattopintoihin, vaan ihastuttavat iloisilla väreillään ja ystävällisillä muodoillaan.

Uutta on myös palovaroittimi-en käyttö. Niiden koko ulkokuori toimii painikkeena, joten laitteen testaaminen on helppoa. Myös nii-den kiinnittäminen on vaivatonta pitävillä tarroilla.

Sekä Kupu että Lento ovat optisia palovaroittimia, joiden savun havaitseminen perustuu valomuutoksiin. Ne reagoivat ky-tevään paloon ja niitä suositellaan yleensä eteisiin ja olohuoneisiin.

www.palovaroitin.fiwww.pelastustoimi.fi/ turvatietoa/43076/

Vastuu siitä on asukkaalla itsellään.– Pelastuslain mukaan asunnon hal-

tijan on huolehdittava huoneistonsa palovaroittimista ja vaihdettava nii-hin paristot. Vuokralaisen on myös itse hankittava palovaroittimet, mikäli huoneistossa ei niitä ole, Parkkali täh-dentää.

Hän tosin kertoo, että osa Hekan alueyhtiöistä on hankkinut varoittimia aina vuokralaisen vaihtuessa. Parkkali toivoo kirjavaan käytäntöön selkeyttä ensi vuoden alussa, kun Hekan tekni-nen jaosto käsittelee asiaa.

Sari Toikkanen

Kahden kulttuurin juhla

Mun joulu

Hima 4 | 2012 11

Eskarilainen Oduwa odottaa jo joulupukkia.

TEKSTI Hanna oJanPää KUVAT VESa TYni

Itäisessä Helsingissä odotetaan jouluksi sukua saman pöydän ääreen. Lahjalistat lapset ovat toimittaneet äidille jo hyvissä ajoin, joten pukin on helppo jättää paketit parvekkeen oven taakse.

kaluokkalainen Adesuwa, eskarilainen Oduwa ja juuri neljä täyttänyt Osaze kerääntyvät olohuoneen lattialle ihailemaan joulu-valoja.

Kamera hieman häiritsee keskitty-mistä, mutta pikkuhiljaa joulun odo-tuksista tärkeimmät alkavat paljastua myös ventovieraalle toimittajalle: bar-beja, kotileikkeihin tavaraa ja Salama McQueenin autoja. Veden kielelle nos-tattavat mielikuvat joulukalkkunasta kotisinapin kera ja Kemin-mamman luumukiisselistä kermavaahdolla.

Äiti Elina Igbinoba hymyilee, kuinka erilaisia viime joulut ovat olleetkaan, kun lapset ovat jo hieman kasvaneet. Isä Reuben Igbinobakin muistelee, kuinka hänen kamalin joulunsa oli silloin, kun tyttäret olivat vielä niin pieniä, etteivät joulusta ymmärtäneet mitään. Samai-sena jouluna sukulaiset eivät päässeet kylään, ja kotona seinät kaatuivat päälle pelkkää hiljaisuuttaan.

– Kotimaassani Nigeriassa ihmiset kerääntyvät jouluisin yhteen, olivatpa

sitten sukua tai eivät. Kaikki laittavat ruokaa, jota sitten tuodaan kyläpaikkoi-hin mukana. Kadut ovat täynnä ihmisiä ja ääntä. Ensimmäisenä jouluna Suo-messa, vielä sinkkumiehenä, olimme ystäväni kanssa ihmeissämme, kun missään ei näkynyt ketään. Kaupungil-lekin oli turha mennä, kun kaikki paikat olivat kiinni, Reuben muistelee.

Nyt tilanne on toinen: koti täyttyy las-ten touhusta – arkena ja juhlana. Ja ne joululahjatoivomukset lapset kiikutti-vat äidilleen jo heti ensimmäisten kata-logien pudottua postiluukusta.

– Joulu tuntuu tulevan joka vuosi aikaisemmin ja aikaisemmin. Kyllä meillä tiedettiin parhaat paketit jo loka-kuussa, Elina huokaa.

Pieniä sävyerojaElina ja Reuben tapasivat Tampereella vuonna 2003: Elina opiskeli musiikki-pedagogiikkaa, Reuben oli käymässä ystävänsä luona silloisesta kotimaas-taan Saksasta. Naimisiin pari meni vuonna 2004. Näistä vuosista yhtä lukuun ottamatta joulut on vietetty Suomessa.

Koko suku kerääntyy jouluna igbinobien luo.

Kuvassa vasemmalta oduwa, Elina, Reuben,

osaze ja adesuwa.

– Viisi vuotta sitten olimme joulun Reubenin kotona. Joulutraditiot oli-vat itse asiassa hyvin samankaltaisia kuin Suomessa, mutta minun oli vaikea päästä joulun tunnelmaan – ulkona oli lämmin, enkä löytänytkään niitä itsel-leni tuttuja asioita ympäriltäni. Muis-tan miettineeni, onko tämä joulu ollen-kaan, Elina muistelee.

Reubenkin myöntää, että itse asiassa yllättävän monet asiat ovat samanlai-sia eri kulttuureista huolimatta, mutta sään hänkin nostaa esille.

– Minä en pidä lumesta. Lumi kuu-luu Lappiin, mutta tänne etelään en sitä kaipaa.

Säässä kuin säässä niin Suomessa kuin Nigeriassakin joulukuusi kuuluu perinteisiin.

– Lapset saavat koristella kuusen jo hieman ennakkoon, minun tehtäväksi jää viimeistellä kuusi kynttilöillä ja täh-dellä. Muuten meidän koristeiksi riit-tävät joulukukat ja -valot sekä lukuisat kynttilät. Pukki ei tule aattona sisälle asti vaan jättää lahjat meidän parvek-keellemme, kiireinen kun on, Elina hymähtää.

– Kyllä meilläkin tuotiin kuusi kotiin ja koristeltiin. Erona suomalaiseen tapaan on, että Nigeriassa pukkia men-nään tapamaan julkisille paikoille, vähän niin kuin amerikkalaisissa elo-kuvissa. Perhe voi sitten ottaa kuvia, kun lapset istuvat pukin sylissä, Reu-ben kertoo.

– Lahjat eivät ole niin suuressa roo-lissa kuin Suomessa, mutta lapset saa-vat aina pakettinsa. Omasta lapsuu-destani muistan, kuinka saimme aina jouluna uudet vaatteet. Se oli tärkeä osa juhlaa.

Perhe on tärkeinElina kertoo omista lapsuudenjouluis-taan, kuinka heillä laulettiin, soitettiin ja tehtiin esityksiä. Kemissä sukulaiset asuivat lähellä, ja joulua vietettiin aina yhdessä. Pukkikin kävi, vaikka lahjojen kanssa oltiin maltillisia. Yhden joulun Igbinobat ovat viettäneet Elinan van-hempien luona, mutta viime vuosina isovanhemmat ovat tulleet etelään.

– On niin paljon helpompaa, että kaksi ihmistä lentää tänne, kuin että meidän viisihenkinen poppoo läh-tee sinne. Vanhempani tulevat hyvissä ajoin ennen joulua ja teemme yhdessä jouluvalmistelut. Myös siskoni per-heineen on usein luonamme, ja viime jouluna myös minun mummoni jak-soi tulla mukaan. Reubenin tässä aivan lähellä asuva veli oli niinikään meillä.

Perheellä ei jouluihin kuulu tarkkaan määriteltyä ohjelmaa, tärkeintä on yhdessäolo ja hyvä ruoka. Joulupöydän antimista löytyvät kinkut ja kalkkunat sekä muut tutut herkut. Suomalaiset perinneruoat valmistuvat suvun nais-ten resepteillä, mutta oman osuutensa tekee myös Reuben:

– Minun bravuurini on öljyssä pais-tettu liha. Hyvin on kelvannut appi-vanhemmillekin.

Nigeriassa kirkko kuuluu vahvasti kristittyyn jouluun. Reuben itse on hel-luntailainen ja muistelee, kuinka ihmi-set käyvät joulunaikaan kirkossa jopa monta kertaa päivässä. Elina ei sen sijaan ole koskaan jouluisin käynyt kir-kossa.

– Mutta joululauluja haluaisin vielä käydä laulamassa Mikaelin kirkossa lasten kanssa, Elina toivoo.

– Ja kun aattona sitten pääsen syö-mään äitini tekemää lanttulaatikkoa, niin kaikki on hyvin.

Mutta ensin täytyy askarrella vielä joulukortit.

nigeriassa pukkia mennään tapaamaan julkisille paikoille.

Äiti-Elina on jo saanut lapsilta kirjeet joulupukille. Pukki tuo lahjat aattona perheen parvekkeelle – kiireinen kun on.

Hima 4 | 2012 13

Uutta & vanhaa

Patolassa sijaitseva K-Extra Ruokapato on tyypillinen ruokakauppa, josta saa leivän, maidon ja lihan lisäksi päivit-täistavaroita. Vuonna 2012 pienet ruokakaupat saavat olla auki sunnun-taisin vuoden ympäri. Mutta jouluaat-tona kello 12.00 ovensa sulkevat myös päivittäistavaramyymälät. On joulurau-han aika.

Pasilan Hertankatu 15:n Elanto kuvat-tiin vuonna 1971. Myymälä oli muutettu palvelumyymälästä pikamyymäläksi, ja asiakkaat saivat itse valita ostoksensa. Hel-sinkiläinen osuusliike Elanto toimi vuosina 1905–2003. se oli tunnetuin ja merkittävin osuusliikkeistä. Alun perin leipomoalan tuotanto-osuuskunnaksi suunniteltu Elanto laajeni pian kulutusosuuskunnaksi, kun se avasi omat leipämyymälänsä ja kahvilansa. Elannon ensimmäinen pikamyymälä avattiin vuonna 1951. Muita ajan uutuuksia kuluttajille olivat muovikassit, maitotölkit ja viimeinen myyntipäivä leipätuotteille.

ennen

nyt

Lähikaupan tuttu setä tai täti muistetaan vielä vuosien jälkeen. Helsinkiläisissä ruokakaupoissa on paljon yhteneväisyyksiä, vaikka aikaa kuvien välissä on kulunut jo 40 vuotta.

Puoti on auki

KUVAKArI HAKLI / HELSINgIN KAUPUNgINMUSEON ArKISTO

KUVA HEIKKI TUULI

14 Hima 4 | 2012

1990-luvun peruskorjauksessa Alangosta uusittiin lähes kaikki – vain rakennuksen runko ja välipohjarakenteet säilyivät ennallaan.

Entisen Katajanokan vankilan muurit näkyvät Alangon ikkunoista.

talon suurin asunto on 104 neliömetriä, pienin 31,5 neliömetriä.

Hima 3 | 2012 15

Hekan huudit

Keskeisellä paikalla Katajanokalla, Linnankadun ja Kruunuvuorenkadun kulmassa, sijaitsee todellinen jugendajan helmi, Linnankadun Alanko. rakennuksella on pitkä, mielenkiintoinen ja paikoin haikeakin historia.

TEKSTI nina BJöRKLUnd KUVAT HEKa-VaLLiLa oY

Katajanokalle kuljetaan siltoja pitkin.

kAtAJAnokAllA on ollut asu-tusta jo monen vuosisadan ajan. Alkujaan se oli laitakaupungin hökkelialuetta, nykyisin arvostet-tu ja merenläheinen kaupungin-osa kantakaupungin kupeessa.

• AlueellA sIJAItseVAt muun muassa Uspenskin katedraali, Merikasarmi, Viking Linen terminaali, Stora Enson pää-konttori sekä hotelliksi muutet-tu entinen vankila.

• HekAllA on AlueellA asuntoja neljässä kohteessa, joista Linnankadun Alanko ainoana edustaa jugendtyyliä.

• rAkennus kärsI sodan aikana huomattavia vahinkoja.

• AlAnko on nykyään suojeltu rakennus.

HökkelIkylästä ArVostetuksI

kAuPungIosAksI

Alangon asukkaiden vaihtuvuus on hyvin vähäistä. Tässä talossa viihdytään vuokralla pitkään.

Yli sadan vuoden aikana rakennuksessa on ehti-nyt asua suuri määrä asukkaita, 1900-luvun alun puolus tusvoimien johtohenkilöistä aina talon nykyi-siin asukkaisiin. Kaupunginsihteeri Timo Härmäläl-lekin Alanko on tuttu talo. Hän on aloittanut koulu-tiensä talon ensimmäisissä kerroksissa sijaitsevissa koulutiloissa.

– Katajanokan kansakoulu sijaitsi silloin rakennuk-sessa, hän kertoo.

Aikoinaan koulutilat olivat ensimmäisen kerroksen liiketiloissa, mutta koulun käyttöön oli muutettu myös osa talon asunnoista.

Härmälä on kotoisin Katajanokalta, hänen isänsä asuu edelleen kaupunginosassa.

Myöhemmin Härmälä myös asui hetken Linnan-katu 2:ssa. Hän kertoo, että asunnon parvekkeelta oli näkymät Tuomiokirkon suuntaan. Kyseinen parveke on muuten Alangon ainoa asuntoparveke.

HekA-VAllIlA IsännöI JA huoltaa Katajanokalla Alangon lisäksi kolme muutakin vuokrakohdetta. Ne sijaitse-vat niin kutsutulla uudella puolella lähellä Katajano-kan kärkeä. Talot on rakennettu 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alkupuolella.

Katajanokka on yksi Helsingin vanhimmista kaupunginosista, sen historia on pitkä ja värikäs. Saarelle kuljetaan siltoja pitkin mantereelta. Auto- ja henkilöliikenteen lisäksi Katajanokalle kulkee raitiovaunu, saaren kärjessä on raitiotielinja 4:n pääte pysäkki. Katajanokalla on ollut pitkään satama-toimintoja, puolustusvoimien tiloja ja myös vankila. Niin kutsuttu Merikasarmi on remontoitu ulkoasiain-ministeriön tiloiksi.

Kaupunginosa on asumisen lisäksi myös suo-sittu työpaikka-alue. Työpaikkoja tarjoavat muun muassa Keskon pääkonttori, ulkoasiainministeriö, Viking Linen terminaali ja kaupunginosassa sijaitse-vat hotellit. Yksi hotelleista on perustettu entisen van-kilan tiloihin.

Lähteet: Heka-Vallila, Peruskorjauksen luonnos 28.03.1996

lanko on rakennettu osoitteeseen Linnankatu 2 aivan 1900-luvun ensimmäisinä vuosina, suunnitteli-jana toimi arkkitehtitoimisto Jung & Bomansson. Alun perin kerrostalo oli nykyistä paljon suurempi käsittäen

koko korttelin, mutta sodanaikainen ilmapommitus tuhosi talosta merkittävän osan. Vuoden 1944 ilma-hyökkäyksessä rakennukseen osui seitsemän pom-mia, useita talon asukkaita menehtyi.

Sodan tuhojen jälkeen rakennuksen jäljelle jääneen osan lunasti Helsingin kaupunki. Säilynyt osa korjat-tiin ja samalla asuntoja muutettiin pienemmiksi. Alangossa oli tuolloin jäljellä kaksi pää porrasta sekä yksi keittiöporras. Kerroksia oli alun perin neljä.

korJAuksen Jälkeen tAlo eli elämäänsä vuosikymme-niä ilman suurempia muutoksia, kunnes 1990-luvun puolivälissä se siirrettiin Vallilan Kiinteistöt Oy:lle.

Alankoon tehtiin täydellinen peruskorjaus. Isän-nöitsijä Seppo Joronen taloa isännöivästä ja huol-tavasta Heka-Vallilasta kertoo, että rakennuksessa uusittiin käytännössä aivan kaikki. Oikeastaan vain rakennuksen runko ja välipohja rakenteet säilytettiin ennallaan. Peruskorjauksen yhteydessä taloon raken-nettiin myös viisi ullakkoasuntoa, näin asuintilaa saa-tiin noin 300 neliötä lisää.

Alangossa on kaikenkokoisia asuntoja, tosin suu-rin osa on pienempiä huoneistoja. Suurin asunto on 104 neliötä, pienin 31,5 neliötä. Hissejä ei peruskorja-uksen yhteydessä saatu rakentaa suojelullisista syistä. Tosin yksi hissi talossa oli valmiina, se oli rakennettu jo 1930-luvulla ja luonnollisesti säilytettiin perus-korjauksessakin.

Suojeluun liittyi myös hyvin tarkat määräykset siitä, miten asuntoja sai restauroida. Muun muassa katto-jen muodot piti säilyttää tarkasti alkuperäisen mukai-sina. Tämän vuoksi talon historia on näkyvillä asun-noissa vielä tänäkin päivänä, ja näin viime vuosisadan alun tyylit kertovat asukkaille omaa tarinaansa.

keVättAlVellA 1997 VIetettIIn Alangon peruskorjauk-sen harjannostajaisia, ja sen jälkeen vuokra-asukkaat pääsivät muuttamaan koteihinsa. Asuntoja on yh-teensä 24. Seppo Joronen kertoo, että Linnankadun

Katajanokan jugendkaunotar

© KAUPUNKIMITTAUSOSASTO, HELSINKI 124/2012

Snadit

16 Hima 4 | 2012

Hekasta asiaa

KUVA VESA TYNI

Heka-Vallilan toimisto muuttaa

koHtuuHIntAIsen VuokrA-AsuMIsen edis-täminen näkyi vahvasti syksyllä valtuus-tossa hyväksytyssä asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjel-massa. Kotikaupunkina Helsinki -nimi-seksi ristitty toteutusohjelma täsmentää vuosille 2012–2015 laadittua seudullis-ta maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta. Ohjelmassa on vuokra-

koHtuuHIntAInen VuokrA-AsuMInen

Perintää LindorffiinHelsIngIn kAuPungIn Asunnot Oy alueyhtiöineen on ryhtynyt käyttämään käyttökorvausmak-sujen ja pienten vuokrasaatavien perinnässä Lindorff Oy:tä. Myös sel-laisten maksamattomien vuokrien jälkiperintä, joista Helsingin oike-uspalvelut on jo hakenut tuomion käräjäoikeudelta, hoidetaan Lin-dorffilla. Yhtiö on ollut yhteistyö-kumppanina jälkiperintäasioissa suurimmalla osalla alueyhtiöistä jo aiemminkin.

Muutos näkyy käytännössä tyypillisimmin niin, että alueyhtiöt eivät enää lähetä itse var-sinaisen laskun jälkeen muistutuksia maksa-mattomista mak-suista. Jos lasku jää maksamatta, tulee maksu-muistutus jatkos-sa alueyhtiön sijaan Lindorffilta. Muistutuksesta veloitetaan jat-kossakin viisi euroa. Jollei laskua muistu tuksen jälkeenkään makseta, sen perinnästä huolehtii Lindorff.

Jos maksuja päätyy perintään, voi niiden maksamisesta tehdä tarvitta-essa maksu suunnitelman Lindorffin kanssa. Niin puhelimitse, sähköpos-titse kuin kirjeitsekin tavoitettava Lindorffin asiakaspalvelu palvelee suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tarkempia ohjeita ja vastauksia yleisimpiin kysymyksiin perintään liittyen löytyy myös internetsivuilta www.maksumyohassa.fi.

AIeMMIn kAngAsAlAntIellä VAllIlAssA sijainnut Heka-Vallilan toimisto ja asiakaspalvelu on muuttanut. Uusi toimisto palvelee perjantaista 14.12. lähtien Sturenkadun ja Aleksis Kiven kadun risteyksessä osoitteessa Viipurinkatu 2, viides kerros. Toimiston aukioloajat säilyvät ennallaan.

Olemme muuttaneet!

Asuminen ja siihen liittyvä maankäyt-tö on monen palan yhteensovittamista. World Design Capital -vuodeksi on tuotettu helsinkiläisistä tunne-tuista rakennuksista palikkasarja, jota tässä sommittelee apulais-kaupunginjohtaja Hannu Penttilä.

asumiselle paljon erilaisia määrällisiä ja laadullisia kehittämistavoitteita.

Kaupunki asettaa ohjelmassa itsel-leen muun muassa haastavan ARA-vuokra-asuntojen tuotantomäärä-tavoitteen: vuodessa on tavoitteena rakentaa 750 asuntoa. Määrä nousi val-tuustokäsittelyssä alun perin ehdotetusta 500 vuosittaisesta asunnosta puolella.

– Tavoite on erittäin haastava, ja aina-kin ohjelman alkuvuosina se voi olla vaikea saavuttaa. Toivon, että tällai-siin lukuihin voitaisiin päästä vuoden 2015 paikkeilla, kommentoi Helsingin kaupunki suunnittelun ja kiinteistö-toimen apulaiskaupungin johtaja Hannu Penttilä.

HekAn HAllItuksen PuHeenJoHtAJAnAkIn toimiva Penttilä kertoo, että tavoitteen saavuttamiseksi tehdään töitä monella rintamalla. Tulppa asuntotuotannossa tuntuu olevan tonttituotannossa.

– Tonttivarannon lisäämiseksi on juuri nimitetty työryhmä, jonka tehtä-vänä on sujuvoittaa asemakaavoitusta ja saada tontteja asuntorakentamiselle enemmän ja nopeammin.

Uudistuotannon myötä Hekan asunto-kanta lisääntyy. Uusien Heka-talojen vuokrat ovat kohtuullisia, eikä uudis-tuotannosta ole aiheutunut merkittä-viä tasauspaineita Hekan vanhemman asuntokannan vuokriin.

Myös oleMAssA oleVIen Hekan vuokra-talojen välittömässä läheisyydessä on paljon mahdollisuuksia uudisraken-tamiselle. Joillekin väljästi aikanaan rakennetuille tonteille mahtuu suju-vasti uusi asuinrakennus. Täydennys-rakentamalla saadaan aikaan asuntoja uusille asukkaille ja hyötyjä myös van-hemman asuntokannan asukkaille. Tii-vistyvä kaupunkirakenne on hyödyksi monella tavalla, myös rahallisesti.

– Ensimmäiset täydennysrakenta-malla aikaan saadut Heka-talot ovat valmistumassa. Kaupungin Hekalle maksama täydennysrakentamiskorvaus hyödyttää alueen nykyisiä asukkaita, Penttilä summaa.

Hekalle on annettu Kotikaupunkina Helsinki -ohjelmassa muitakin tavoit-teita. Heka vastuutetaan huolehtimaan omistamansa asuntokannan yllä-pidosta, arvon ja kunnon säilymisestä sekä vuokratason kohtuullisena pitä-misestä. Tavoitteena on myös asukas-tyytyväisyyden pysyminen korkeana.

Kotikaupunkina Helsinki -ohjelma verkossa: www.hel.fi/taske ja www.uuttahelsinkia.fi

Yhteinen tahtotilaKohtuuhintainen vuokra-asuminen on tärkeää helsinkiläisille kaupunginvaltuutetuille.

Hima 4 | 2012 17

HekA IlMoIttAA

asuntovuokriin maltillinen korotus

Keskimääräinen vuokra vuonna 2013 on 10,55 euroa kuukaudessa per neliö. Vuokrissa ja vuokrankorotuksissa on tosin suuriakin eroja alueittain ja taloittain.HelsIngIn kAuPungIn ARA-vuokra-asun-not omistavan Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) asuntojen vuok-rat nousevat vuodenvaihteessa keski-määrin 3,3 prosentilla. Keskimääräinen vuokra vuonna 2013 on 10,55 euroa per neliö kuukaudessa, kun se vuonna 2012 on 10,21 euroa. Vuokrannousua per ne-liö on siis keskimäärin 0,34 euroa.

Aluekohtaisesti vuokrankorotuk-sissa on suuriakin eroja: keskimääräi-nen alueyhtiökohtainen vuokra nousee vuoteen 2012 nähden 0,8–9,0 prosen-tilla. Pienin vuokrankorotus on Heka Pikku Huopalahden alueen asunnoissa, suurin Heka-Vuosaaren alueella.

Kokonaisvuokra määräytyy oma-kustannusperiaatteella, jolloin asuk-kailta peritään vuokrana ne kustan-nukset, jotka tarvitaan kattamaan kiinteistöjen pääomakulut sekä kiin-teistönpidon ja hallinnon menot. Vuok-rasta karkeasti puolet on pääomavuok-raa eli pääosin kiinteistöjen vanhan lainakannan korkoja ja lyhennyksiä sekä tontinvuokraa. Puolet muodos-tuu hoitovuokrasta, jonka muodostavat pääosin isännöinti, huollon ja siivouk-sen kustannukset, hoitokorjaukset sekä lämmitys-, vesi- ja jätehuoltokulut.

Vuokranmääritykseen liittyy olen-naisena osana myös asukkaiden osal-lisuus. Talokohtaiset talotoimikunnat, alueyhtiökohtaiset vuokralaistoimi-

kunnat ja vuokralaisneuvottelukunta osallistuvat prosessiin muun muassa antamalla lausunnot vuokranmääri-tyksestä. Hekan 443 vuokranmääritys-yksiköstä 80 prosenttia antoi lausun-non. 15 prosentissa näistä lausunnoista esitettiin muutosehdotuksia esitettyi-hin laskelmiin. Vuokrantasauksesta antoi lausunnon 15 vuokralaistoimi-kuntaa, joista kolmella oli huomautet-tavaa tasauksen toteutuksesta.

Asukkaat ovat mukana myös alue-yhtiöiden ja Hekan hallituksissa, jotka tekivät lopulliset päätökset vuokrista. Alueyhtiöiden hallituksissa päätetään vuokrien alueellisesta tasauksesta. Hekan hallitus päättää alueelliset keski-määräiset pääomavuokrat sekä vahvis-taa kokonaisvuokrat.

Koska kaupungin ARA-vuokra-asunnot koottiin viime vuoden-vaihteen kiinteistöyhtiöfuusiossa saman katon alle, on vuokrat nyt vah-vistettu ensimmäistä kertaa yhteisesti kaikille Helsingin kaupungin asun-not Oy:n asunnoille. Fuusio on mah-dollistanut myös ensi kertaa tehdyn pääoma vuokran tasauksen, jolla pyri-tään jakamaan korjaus rakentamisen ja erityisesti uusien asuinalueiden uudisrakentamisen tuomia kustannus-rasituksia tasaisemmin alueiden kes-ken.

Vuokrantarkistusilmoitukset on lähetetty asukkaille loka-kuun aikana. Vuoden 2013 vuokrien maksuun tarvitta-

vat vuokranmaksukuitit lähetetään joulukuussa.

Viime aikoina Hekan asuntoon muuttaneiden vertaillessa edellisen ja nykyisen asuntonsa huoltoa ja isännöintiä, sai nykyinen Hekan asunto asumispalveluineen paljon edellistä paremman arvosanan. läHde: HekAn AsIAkkuusHAnkkeessA teHdyt HAAstAttelut, syksy 2012

HekA-lAAJAsAlon toIMItusJoHtAJAnA on joulukuun alusta toiminut Heka-roihuvuoren toimitusjohtajana jatkava Pekka Ljungberg. Heka-Suutarilan toimitusjohtajan jäätyä eläkkeelle on Heka-Jakomäen toimitusjohtaja Hannu Laakso ottanut myös Heka-Suutarilan vetovastuun.

Toimitusjohtajavaihdoksia

3,3 %nousevat Hekan asuntojen

vuokrat keskimäärin vuodenvaihteessa.

KUVA ISTOCKPHOTO

1/2

10,55 €keskimääräinen

kuukausivuokra 2013 /m²

vuokrasta on hoitovuokraa.

Keskivuokrat Hekan eri alueyhtiöissä.

€

Keskivuokra

Vuosaari

Vesala

Vallila

suutarila

siilitie

Roihuvuori

Puotila

Pikku Huopalahti

Pihlajisto

Myllypuro

Maunula

Malminkartano

Malmi

laajasalo

Kumpula

Kontula

Kantakaupunki

Kansanaasunnot

Kannelmäki

Jakomäki

Haaga

10,55

11,37

9,57

11,24

11,24

10,38

9,58

11,42

9,93

10,82

9,66

10,10

10,61

10,51

11,21

11,13

10,09

11,48

11,10

10,51

10,48

10,30

0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00

Snadit

18 Hima 4 | 2012

Hekasta asiaa

Parvekkeiden puolella rakennusta korostuu luonnonläheisyys, metsäi-nen puisto on vieressä. Autoja varten on halli pihan alla. Porrashuoneiden puolella läheltä kaartaa Lahdenväylä. Liikenneyhteydet ovat muutenkin mai-niot – kivenheiton etäisyydellä ovat niin Kehä I kuin Porvoonväylä. Siitä huoli-matta liikenteen melu ei kuulu sisään asuntoihin, sillä äänieristykseen on kiinnitetty erityistä huomiota suunni-tellessa ja rakennettaessa.

Taloa isännöi ja huoltaa Heka-Jako-mäki, jonka asiakaspalvelusta saa aika-naan varattua myös Niilo Ikosen suosit-teleman saunavuoron.

– Talosaunat ja kerhotilat ovat ylim-mässä, kahdeksannessa kerroksessa. Sieltä näköalat ovat parhaimmillaan, Malmin lentokentän pienkoneitakin voi bongata, Ikonen kehaisee.

Lämmityskulut kymmenesosa vuokrasta

läMMItys on suurIn yksittäinen hoitovuokran maksuerä. Kiinteistöjen lämmitykseen kuluu keski-määrin 18 prosenttia Hekan asuntojen hoitovuokrasta eli vajaa kymmenesosa kokonaisvuokrasta.

Lämmitykseen kuluvia euroja voi nipistää asuk-kaiden omilla, järkevään lämmönkäyttöön tähtää-villä toimilla – sen voikin sanoa olevan helpoin tapa vaikuttaa omaan vuokraansa.

Hevosmiehenkadun asunnot ovat haettavissa osoitteessa www.stadinasunnot.fi ajalla 1.–16.12.2012. Tietoa alueesta: www.alppikyla.fi

Alppikylässä asutaan värikkäästi. Hevosmiehenkadun asunnot haettavissa osoitteessa www.stadinasunnot.fi 16.12. asti.

uudIstuotAnto

alppikylän näköalapaikalle Hekan vuokra-asuntojakoIllIs-HelsIngIssä sIJAItseVAAn AlPPI-kylään, Hevosmiehenkadulle valmis-tuu alkuvuonna 2013 erityisesti perhe-asuntoja sisältävä Hekan kerrostalo, jossa on 83 vuokrakotia. Kohteen on suunnitellut Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy, pääsuunnittelijana arkki-tehti Veikko Mäkipaja.

– Talo on monimuotoinen ja värikäs, kuten koko Alppikylän aluekin. Raken-nus on korkealla paikalla ja itsekin kor-kea, joten näkymät asunnoista ovat hienot, kuvailee hankkeen projektiark-kitehti Niilo Ikonen Arkkitehdit Han-nunkari & Mäkipaja Oy:stä.

Hevosmiehenkadun monivärisessä lamellitalossa asuntoja on yksiöistä neliöihin. Eniten on suurehkoja kol-mioita, reilusti myös neljän huoneen asuntoja, joissa on omat saunat.

– Asumismukavuutta lisäävät kaik-kien asuntojen mukavan kokoiset, sisä-pihalle avautuvat lasitetut parvekkeet. Ne on tavallisimmin sijoitettu olohuoneen yhteyteen, jolloin parvekkeesta tulee kuin olohuoneen jatke, Ikonen kertoo.

Kiinteistövakuutukset FennialleHelsIngIn kAuPungIn Asunnot oy on kilpailuttanut omistamiensa kiin-teistöjen kiinteistövakuutukset. Kil-pailutuksen seurauksena kaikkien Hekan talojen kiinteistövakuutukset saadaan samaan vakuutusyhtiöön, parhaan tarjouksen jättäneeseen Fen-niaan. Vakuutusmaksuissa säästetään kilpailutuksen myötä noin 600 000 euroa vuosittain verrattuna aiempiin vakuutus maksuihin. Sopimus Fenni-an kanssa astuu voimaan 1.1.2013.

Kilpailutuksen yhteydessä kiinteis-tövakuutuksen omavastuuosuus yhte-näistetään samaksi kaikissa Hekan kiin-teistöissä. Uusi omavastuuosuus on 10 000 euroa. Jos siis vahinko sattuu, kattaa yhtiö sen aiheuttamat kustan-nukset 10 000 euroon asti, vakuutus korvaa ylimenevän osan.

Hekan omistajana kiinteistöil-leen ottama vakuutus kattaa äkilliset ja odottamattomat vahingot kiinteis-töille. Tällaisia vahinkotilanteita voisi-vat olla esimerkiksi jonkin kiinteistön kiinteän talotekniikan hajoaminen, rankkasateen aiheuttamat tulvat kiin-teistön sisällä tai vesi- ja viemäri-verkoston rikkoutuminen ja siitä aiheutuvat vahingot.

KUVA ISTOCKPHOTO

VAkuutukset

Koska kiinteistövakuutus on ennen kaikkea omistajan rakennuksilleen ja niiden kiinteille osille ottama vakuu-tus, ei se näin ollen kata vuokralai-sen omaisuudelle sattuvia vahinkoja. Asunnon irtaimiston vakuutusturva on siis asukkaan vastuulla. Asukkaan itse ottama kotivakuutus on tarpeen myös silloin, jos asukkaalle sattu-neista vahingoista aiheutuu korjatta-vaa asunnossa tai pahimmassa tapa-uksessa koko kiinteistössä.

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/hima2. Merkitse numerosarja 5643. Tämän jälkeen pääset lukija kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmes-tyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Palkinnon arvontaan osal-listuvat kaikki vastanneet. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

oSaLLiSTU LUKiJaKiLPaiLUUn

Hima 4 | 2012 19

1. kutsu tArVIttAVAt apuvoimat paikalle.2. tee VAHInkoIlMoItus alue-yhtiöön ja omaan vakuutus-yhtiöösi viipymättä.3. VAkuutusyHtIö tekee vahinko-tarkastuksen – pyydä tarkastus-pöytäkirjasta oma kappale.4. selVItä VAHIngon syy vakuutus-yhtiön kanssa. Pidä huoli, että vesivahingoissa kuivatuksesta huolehditaan ennen korjaustöitä. 5. Jos olet tyytyMätön korvaus-päätökseen, ota yhteys omaan vakuutusyhtiöösi ja keskustele päätöksessä mainitun korvaus-käsittelijän kanssa perusteluista ja jatko-ohjeista uudelleen-käsittelypyynnön osalta. Neuvoja muutoksenhakuprosessiin saa Vakuutus- ja rahoitusneuvon-nasta. Lähde: Vakuutus- ja rahoitus-neuvonta, www.fine.fi

MItä teHdä, Jos VAHInko sAttuu?

läHtökoHtAnA on, että kotivakuutus suo-jaa omat tavarat ja kiinteistövakuutus taas seinärakenteet, putket ja muut kiin-teät elementit.

– Tilanne ei valitettavasti ole näin helppo, Vakuutus- ja rahoitus neuvonnan Tuomas Korkeamäki harmittelee.

– Sekä koti- että kiinteistövakuutuk-sissa on vakuutusyhtiökohtaisia rajoi-tuksia. Jos talo palaa, omaa irtaimistoa ei yleensä korvata mistään muualta kuin omasta kotivakuutuksesta, Korkea mäki neuvoo.

Paitsi, että kotivakuutus turvaa tava-rat ja esineet vaikka tulipalon sattu-essa, kuuluu siihen usein myös vas-tuuvakuutus. Se korvaa ulkopuoliselle aiheutettuja henkilö- ja esinevahinkoja, joista vakuutuksenottaja on vastuussa. Joissakin tapauksissa vastuuvakuu-tuksesta voidaan korvata esimerkiksi talon rakenteille ja muiden asukkaiden omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja.

Vakuutuksen voi ottaa joko irtaimiston täydestä arvosta – mikä nykyään on ylei-sin tapa – tai sitten jostain tietystä sum-masta. Oman irtaimiston arvioinnissa kannattaa olla huolellinen, sillä esimer-kiksi alivakuutettu irtaimisto voi tulla kalliiksi vahingon sattuessa. Vakuutus-summan pitäisi vastata raha määrää, jolla saa hankittua uuden vastaavan irtaimiston, jos kaikki tavarat tuhoutui-sivat kerralla.

Edes täysarvovakuutus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vanhasta tavarasta saisi uuden tavaran hinnan mukaisen korvauksen. Esimerkiksi käyttöelektro-niikan korvaussummat pienenvät nii-den vanhetessa.

Kotivakuutusmaksut riippuvat omai-suuden vakuutus- tai enimmäiskorvaus-määrästä. Hintaan vaikuttaa myös vakuutusturvan laajuus ja omavastuu. Alennuksia maksuista voi saada jonkin ammattiliiton jäsenenä, vakuutusten

keskittämisestä tai vaikka turvalukosta. Monet yhtiöt tarjoavat nuorille halvem-pia kotivakuutuksia, joihin voi yhdistää esimerkiksi matkavakuutuksen. Vaikka oman vakuutuksen kilpailuttaa laajim-maksi mahdolliseksi, on ehdoissa aina myös rajoituksia.

kotIVAkuutustA HAettAessA vakuutusyh-tiöt tarkastavat hakijan luottotiedot poik-keuksetta. Jos maksuhäiriö merkintöjä löytyy, saattaa kotivakuutuksen saam i- sessa olla ongelmia.

– Maksuhäiriömerkintä ei itsessään ole este kotivakuutuksen myöntämi-selle, Korkeamäki taustoittaa.

– Jos aikaisemmista merkinnöistä voidaan päätellä, että tulevaisuudessa vakuutusmaksut jäisivät maksamatta, voi vakuutuksen epääminen tulla kysy-mykseen.

Hannele Tavi

Vuokralla asuvalle kotivakuutus on kovin tarpeellinen, vinkkaa Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan Tuomas Korkeamäki.

Tavaroiden turvamies

Nykyään suurin osa koti-vakuutuksista on täysarvo-vakuutuksia.

KUVA

TH

INKS

TOCK

20 Hima 4 | 2012

our cHrIstMAs

HoMe InsurAnce

Home

PHOTOgrAPHY VESA TYNI

Securing your belongings As A rule of thumb, home insurance covers your movables and other items, while home insurance covers wall structures, pipes and other fixed ele-ments.

– Unfortunately, it isn’t quite that sim-ple in practice, Tuomas Korkeamäki of the Finnish Financial Ombudsman Bureau says regretfully.

– Both home and property insurance have company-specific limitations.

– If your house burns down, the mov-ables are usually compensated through the home insurance policy alone. That’s why it’s extremely important to have one, Korkeamäki advises.

In addition to the home insurance covering your movable property in the event of a fire for instance, the policy often includes liability insurance. This covers injuries and property damage caused to third parties for which the policyholder is responsible. In some cases, the liability insurance can com-pensate for damage caused to the build-ing’s structures and to the property of its residents, for example.

you cAn tAke out an insurance policy for the full value of the movable prop-erty – which is currently the most com-mon way – or a specific sum. It pays to

take care when assessing the value of your movables, as undervaluing them, for example, may end up costing you a pretty penny in the event of an accident. The amount insured should match the sum of money that can buy you a corre-sponding set of movables if you should lose them all at once.

However, even full-value insurance doesn’t mean that the compensation will match the value of brand new items.

The home insurance payments depend on the insurance amount or maximum compensation. The price is also affected by the scope and excess of the policy.

You can get discounts from the pay-ments if you’re a member of a trade union, take out all of your policies from the same company, or install a security lock, for example. Even if you get offers from many companies to expand the coverage as much as possible, there are always limitations.

InsurAnce coMPAnIes AlwAys check the credit history of people seeking to ob-tain home insurance, without excep-tion. If non-payment records are found, getting the insurance policy may be dif-ficult.

– A non-payment record, in itself, isn’t an obstacle to getting a home insurance policy, Korkeamäki explains.

– But if prior records give reason to believe that the customer may have trou-ble making the insurance payments in the future, the policy may be denied.

tHe fIrst grAder Adesuwa, preschooler Oduwa and Osaze, who has just turned four, gather on the living room floor to marvel at the Christmas lights. Their mother, Elina Igbinoba, smiles as she reminisces about how different the Christmases of late have been with the children growing up. The father, Reu-ben Igbinoba, remembers his worst Christmas being when the girls were still too young to understand anything about the special holiday. That same Christmas the family’s relatives weren’t able to come for a visit, so eventually the silence made him feel like the walls were caving in.

– In my home country, Nigeria, people gather together at Christmas whether they’re family or not. Every-one cooks something to bring with them for the visit. The streets are burst-ing with people and sounds. During my first Christmas in Finland, when I was still single, my friends and I were dumb-founded by the fact that there didn’t seem to be anyone anywhere. You couldn’t go out on the town because everything was closed, Reuben recalls.

now, tHe sItuAtIon is different: the home is always bustling with the children’s activities, be it holiday or not. The little ones eagerly presented their Christmas wish lists to their mother right after the first catalogues fell through the letter box.

– Christmas seems to come earlier each year. Our kids knew exactly what they wanted in October, Elina sighs.

Elina and Reuben met in Tampere in 2003: Elina was studying musical ped-agogy and Reuben was visiting a friend from Germany, where he was living at the time. The couple married in 2004. They’ve spent every Christmas since, apart from one, in Finland.

– Five years ago, we spent the Christ-mas in Reuben’s native country. The

Christmas traditions turned out to be very similar to the ones we have in Fin-land, but it was hard for me to get into the Christmas spirit – it was warm out-side and the things I’m used to just weren’t there. I remember wondering if it was Christmas at all, says Elina.

– tHe kIds get the first go at decorating the tree. I’ll finish it up with some can-dles and the star. Otherwise, our deco-rations consist of Christmas flowers and lights, complemented with a whole host of candles. Santa Claus doesn’t vis-it us in person on Christmas Eve. He just leaves the presents on the balcony, be-ing the busy man he is, Elina chuckles.

– We used to bring in a tree and dec-orate it, too. The only difference to the Finnish way is that, in Nigeria, you go meet Santa in a public place, like in American films. The family can then take pictures as their children are sit-ting in Santa’s lap, Reuben says.

– Presents don’t play as big a role as in Finland, but the children always get their parcels. From my childhood, I remember how we always used to get new clothes for Christmas. It was an important part of the celebration.

a celebration of two cultures

Osaze, Elina and Reuben sitting at their livingroom couch.

HeAtIng Is tHe largest individual portion of the maintenance charges. On average, about 18% of the maintenance charges of Heka housing units (i.e. slightly less than one-tenth of the total rent) goes towards heating the

properties. residents can reduce these costs by using heating reaso-

nably. It’s safe to say that this is the easiest way to affect your own

rent.

Heating costs contribute to one-tenth of the rent

Where did I

put my woollen socks?

PHOTOgrAPHY THINKSTOCK

Hima 4 | 2012 21

PHOTO JALO HELSINKI

Hem

PHOTOgrAPHY ISTOCKPHOTO kort På sVenskA

måttliga hyreshöjningarHelsIngIn kAuPungIn Asunnot Oy (Heka), som äger Helsingfors stads ArA-hyresbostäder, höjer vid årsskiftet sina bostadshyror med i genomsnitt 3,3 pro-cent. Den genomsnittliga månadshyran år 2013 är 10,55 euro per kvadratmeter jämfört med 10,21 euro år 2012. Hyres-höjningen per kvadratmeter är alltså i genomsnitt 0,34 euro.

Skillnaderna i hyreshöjningarna i oli-ka områden är stora: den genomsnittliga hyran för varje områdesbolag höjs med 0,8–9,0 procent jämfört med år 2012.

Den totala hyran fastställs med själv-kostnadsprincipen, då de boende beta-lar hyra för de kostnader som krävs för att täcka fastigheternas kapitalkostna-der samt utgifter för fastighetsskötsel och -förvaltning. grovt räknat är hälften av hyran kapitalhyra och den andra hälf-ten består av underhållskostnader.

Meddelanden om hyresjusteringen har under oktober skickats till de boen-de. Inbetalningsblanketterna för 2013 års hyror skickas i december.

Korrekt påfyllning och användningkorrekt PåfyllnIng ocH användning av kylskåpet och frysen både ökar varornas hållbarhet och minskar energiförbruk-ningen. genom att se till några grundläg-gande saker kan man spara allt från ett par tior till flera hundra euro per år på elräkningarna.

Energiexperten Päivi Suur-Uski från Motiva uppmanar alla att fylla kylskåpet så jämnt som möjligt så att luften kan cirkulera fritt i skåpet. Undvik också att packa varorna för trångt. Vad gäller an-vändningen av kylskåpet är det väsent-ligt att dörren inte öppnas i onödan.

– Sådant som man använder mest bör förvaras längst fram så att dörren är öppen så kort tid som möjligt. Dessutom bör varm mat kylas ned innan den ställs in i kylskåpet. Nedkylningen av maten förbrukar annars energi.

Ett bra tips är att dra nytta av ky-lan i frysarna. Då man i god tid lägger de frysvaror som ska tinas i kylskåpet kyler de automatiskt, vilket innebär att kyl-skåpet kan arbeta mindre.

Säkra dina tillhörigheterutgångsPunkten är Att hemförsäk-ringen skyddar de personliga tillhö-righeterna och fastighetsförsäkringen skyddar i sin tur väggkonstruktioner, rör och andra fasta element.

– Situationen är tyvärr inte så enkel, förargas Tuomas Korkeamäki vid För-säkrings- och finansrådgivningen.

– Både hem- och fastighetsförsäk-ringarna har begränsningar beroende på försäkringsbolag.

– Vid en brand i huset kan du i all-mänhet få ersättning för ditt lösöre en-dast från din egen hemförsäkring. Hem-försäkringen är en oumbärlig försäkring, råder Korkeamäki.

Förutom att hemförsäkringen skyddar tillhörigheter och föremål vid till exempel en brand innefat-tar den ofta också en ansvarsför-säkring. En ansvarsförsäkring er-sätter sak- och personskador som försäkringstagaren har orsakat utomstående. I vis-sa fall kan ansvarsförsäk-ringen ersätta exempel-vis skador som orsakats husets konstruktioner och andra boendes egendom.

20 milI HelsIngfors fInns som bäst 20 mil utmärkta skidspår. I skidhallen i Stens-böle idrottspark är det minusgrader även en snöfri vinter.

sHortly

a moderate increase in housing rentstHe rents of the Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka), which owns the ArA rental dwellings, will be increased by an average of 3.3% at the turn of the year. The average rent for 2013 will be €10.55 per square metre per month. In 2012, the rate was €10.21. This means that the per-square-metre rent increase will stand at €0.34 on average.

There is significant variation in the rent increases between districts: the av-erage rent for each respective district company will increase by 0.8%–9.0% from 2012.

The total rent will be determined ac-cording to the at-cost principle, which means that the rent charged to the resi-dents will cover the capital expenditures of the properties, along with the costs of property management and mainte-nance. The rent consists of the absolute net rent and maintenance charges in equal proportions.

The rent adjustment notifications were sent to the residents in October. The invoices for making the rent pay-ments in 2013 will be delivered in De-cember.

Proper filling and usageby fIllIng And using your refrigerator and freezer correctly, you can ensure that your food keeps longer and you

don’t waste energy. A few simple meas-ures can reduce your energy expenses by hundreds of euros per year.

Energy expert Päivi Suuri-Uski of Motiva urges people to fill their refrig-erators as evenly as possible so as to al-low air to circulate freely. Unnecessary cramming should also be avoided. In terms of using the refrigerator, it’s im-portant to avoid opening the doors un-necessarily.

– Keep what you use most often near-est to the door, so that you need to open the door as little as possible. In addi-tion, cool down warm foods before plac-ing them in the refrigerator. Otherwise, you’ll waste energy cooling them in the fridge.

Shared goaltHe ProMotIon of reasonably-priced rental housing had a strong presence in the implementation plan regarding housing and related land use, which was approved by the City Council in the autumn. The implementation plan named “Home town Helsinki” (Kotikau-punkina Helsinki) specifies the letter of intent for regional land use, housing and traffic, which was prepared for the period from 2012 to 2015. The programme lays down a wide variety of quantitative and qualitative development goals for rental housing.

For example, the city sets a challeng-ing production quantity target for itself with regard to ArA rental dwellings: the goal is to build 750 housing units per year. The number increased by 50% from the 500 that were originally suggested in the Council proceedings.

– The goal is extremely challeng-ing and may prove difficult to reach in the early years of the programme. I per-sonally hope that these numbers can be achieved around 2015, comments Han-nu Penttilä, Deputy Mayor (City Planning and real Estate).

It’s eAsy to check whether your smoke detector is in working order. The device has a test button you can hold down to hear a beeping sound. The sound ends when you release the button. If you don’t hear the signal, replace the battery. Normally, the smoke detector notifies you of low battery power with a short repeating sound.

It’s advisable to test the smoke detec-tors on a monthly basis and after each prolonged stay away from home. To en-sure that the tests get done, you can mark the dates in your calendar, for ex-ample.

is your beep on?

BILD THINKSTOCK

22 Hima 4 | 2012

HekA-kAnsAnAsunnot oy puh. 09 756 2180 Mäkelänkatu 91 A, 00610 HKIHekA-JAkoMäkI oy puh. 09 350 8060 Louhikkotie 2, 00770 HKIHekA-kAnnelMäkI oy puh. 09 530 6280 Soittajankuja 3, 00420 HKIHekA-kAntAkAuPunkI oy puh. 09 746 6700 Junailijankuja 3, 00520 HKI

HekA-kontulA oy puh. 09 342 4430 Kontulankaari 12, 00940 HKIHekA-kuMPulA oy puh. 020 718 9782 Pariisinkatu 5, 00560 HKIHekA-lAAJAsAlo oy puh. 020 787 1720 rudolfintie 10, 00870 HKIHekA-MAlMI oy puh. 09 350 8200 Anianpellontie 1, 00700 HKI

HekA-MAlMInkArtAno oy puh. 09 530 8050 Luutnantintie 1 A, 00410 HKIHekA-MAunulA oy puh. 09 272 7190 Metsäpurontie 25, 00630 HKIHekA-MyllyPuro oy puh. 09 342 4100 Alakiventie 5, 00920 HKIHekA-PIHlAJIsto oy puh. 09 350 5620 Salpausseläntie 12–16, 00710 HKI

Aktiivinen asukas

kysy HekAltA

muutan vuodeksi toiselle paikkakunnalle töideni vuoksi. Voinko vuokrata asuntoni toiselle siksi ajaksi? luPA VoIdAAn perustellusta syystä myöntää korkeintaan kahdeksi vuo-deksi. Haettaessa lupaa alueyhtiön toimistolta, on hakemukseen liitettä-vä kirjallinen selvitys toisella paikka-kunnalla oleskelun syystä. Tällainen selvitys voi olla esimerkiksi työsopimus.

Vuokralainen ei saa periä asunnon väliaikaiselta asukkaalta suurempaa vuokraa, kuin häneltä itseltään peritään.Vaikka varsinainen vuokralainen asuukin toisaalla, hän on vastuussa asunnostaan ja velvoitteistaan vuok-ranantajalle vastaavalla tavalla kuin asuessaan siellä itse. Jos asunnon väli-aikainen asukas aiheuttaa asunnossa vahinkoa, hän on velvollinen korvaa-maan sen varsinaiselle vuokralaiselle. Vuokralainen taas on velvollinen kor-vaamaan vahingon vuokranantajalle.

Luulen, että vessanpönttömme vuotaa. mistä sen voi tietää ja pitääkö siitä ilmoittaa jonnekin?VuotAVAstA VessAnPöntöstä tulee loriseva ääni silloin-kin, kun sitä ei ole vast-ikään vedetty. Vuotavasta pöntöstä vesi valuu huk-kaan ja vuodosta saattaa tulla isotkin turhat kustan-nukset, jotka siirtyvät asukkai-den vuokriin. Jos vesi vuotaa tippoina, valuu viemäristä harakoille noin muu-tamasta kympistä satasenkin arvosta vettä. Jatkuvan noron vuoto voi mak-saa tuhansia euroja vuodessa. Vuodon voi varmentaa laittamalla pala tai pari vessanpaperia pöntön takaseinälle. Jos paperi kastuu, pönttö vuotaa.

Vuodosta kannattaa aina ilmoittaa mahdollisimman pian alueyhtiön toi-mistoon. Pönttö tullaan korjaamaan, jolloin asukas saa jälleen ehjän vesi-kalusteen ja säästetään selvää rahaa.

Lapseni muuttaa asumaan kanssani samaan asuntoon. Pitääkö minun ilmoittaa siitä vuokranantajalle? VuokrAnAntAJAlle PItää IlMoIttAA muutosta, jotta uusi asukas saadaan merkittyä talonkirjoi-hin. Muuttoilmoitus väestörekisteriin ei riitä, vaan muuttavasta asukkaasta pitää ilmoit-taa erikseen omaan alueyhtiöön. Talon-kirjamerkintää tarvi-taan, jotta esimerkiksi voidaan tarvittaessa avata ovi asukkaalle, jos asukkaan avaimet ovat kadoksissa tai jääneet sisään asuntoon. Talon-kirjailmoituksen yhtey-dessä voi tarvittaessa pyytää myös nimen lisää-mistä oveen ja/tai rapun asukas-luetteloon.

Saanko asentaa asuntoni ulkopuolelle lautasantennin taivaskanavia varten?

tIedustele luPAA lAutAsAntennIn asen-nukselle aina alueyhtiösi toimistosta. Pienehkön lautasantennin voi usein laittaa asunnon parvekkeelle, jos se on kokonaan parvekkeen kaiteiden sisäpuolella eikä se häiritse sijoittami-sellaan ympäröivää kaupunkikuvaa. Antennia ei saa kiinnittää talon rakentei-siin, ei edes kaiteeseen. Talon katolle tai seinälle ei saa asentaa lautasantennia.

KUVA SANNA ANDErSSON

anna äänesi kuulua

Hallituspenkki tai keinu, Pasi Nousiaisen mielestä hyviä istumapaikkoja molemmat.

läHes nelJäsosAAn satunnaisesti valittujen Hekan asuntojen posti-luukuista on juuri jaettu vuotta 2012 koskeva asukastyytyväisyystutki-mus. Kyse on vuosittain toistuvasta kyselystä, jossa tiedustellaan Hekan asukkaiden mielipiteitä isännöinnis-tä, huollosta, korjauksista ja siivouk-sesta. Kyselyn tuloksia käytetään asumispalvelujen kehittämiseen.

Jos et ole saanut kyselyä pos-titse, voit käydä kertomassa mieli-piteesi aiheesta myös internetissä osoitteessa www.ks-konsultointi.fi/heka. Kyselyyn voi vastata perjantai-hin 21.12.2012 asti. Kaikkien vastan-neiden kesken arvotaan elokuva-lippupaketteja.

ASUKAS- TyyTyväiSyyS-TUTKiMUS

Hima 4 | 2012 23

HekA PIkku HuoPAlAHtI oy puh. 09 477 8180 Tilkantori 4, 00300 HKIHekA-HAAgA oy puh. 09 477 7400 Kaupintie 5, 00400 HKIHekA-PuotIlA oy puh. 09 343 4030 Asiakkaankatu 4, 00930 HKIHekA-roIHuVuorI oy puh. 09 310 8818 Petter Wetterin tie 6, 00810 HKI

HekA-sIIlItIe oy puh. 09 755 2230 Siilitie 13, 00800 HKIHekA-suutArIlA oy puh. 09 350 7000 Kämnerinkuja 4, 00750 HKIHekA-VAllIlA oy puh. 09 774 5210 Viipurinkatu 2, 00550 HKIHekA-VesAlA oy puh. 09 340 9020 Humikkalantie 90, 00940 HKI

HekA-VuosAArI oy puh. 09 341 7300 Kaivonkatsojantie 3 00980 HKI

HekA Helsingin kaupungin asunnot Oy Fabianinkatu 29 B 00100 HKI

Kolumni

Uudistusten vuosi

nsimmäinen vuosi yhteiseloa Hekan kanssa on saavuttamassa loppuaan. Tammikuussa asukas-toimijat samoin kuin alueyhtiöiden henkilökunta pääsivät toimimaan arjessa Hekan kanssa fuusion jäl-keiseen arkeen. Vuoden aikana on taholla jos toisella-kin saatu kokea ja oppia uusia asioita. Suurempi osa

asioista on koskettanut kiinteistöyhtiön ja alueyhtiöiden henkilö-kuntaa. Asukkaille yksi näkyvimmistä asioista on ollut vuokran-antajan nimen muuttuminen. Moneen paikkaan on ilmestynyt myös Heka-logoja. Hima-lehti uudistui.

Asukasaktiiveille vuoden näkyvimpiin asioihin kuului syyskuussa ensimmäistä kertaa järjestetty Hyyryläispäivä. Tapahtumasta saatu palaute toiminnassa mukana olleilta on ollut mahtavaa ja rohkaise-vaa. Järjestelytoimikunnalle on tullut kiitoksia monelta taholta, ja tavoitteena on, että tilaisuus saa jatkoa tulevaisuudessa, ja ensim-mäisen kerran kokemuksista otetaan vaarin.

Asukkaiden luottamushenkilöiden välillä on käynnistetty myös muuta yhteistoimintaa. Muun muassa alueyhtiöiden hallinnon- ja talouden asukasvalvojat ovat tavanneet useamman kerran vuo-den aikana ja vertailleet kokemuksia sekä jakaneet tietoa. Samoin vastaavaa toimintaa on tapahtunut vss-tehtäviin nimettyjen henki-löiden taholla. Yhteisöllisyyttä ja kokemusten sekä tiedonjakoa on tarkoitus lisätä ja kehittää myös muiden luottamustehtävien välillä. Hyviä kokemuksia ja toimintamalleja onkin hyvä jakaa.

Ennen fuusiota hyväksyttiin valtuustossa Outi Ojalan esit-tämä ponsi, jossa velvoitettiin kehittämään vuokralaisdemokratia-sääntöä. Tätä varten apulaiskaupunginjohtaja nimesi työryhmän, jonka toiminnassa olen ollut mukana yhdessä kahden muun heka-laisen asukkaan kanssa. Ryhmässä on ollut mukana myös kaupun-gin omistamien korkotukiasuntojen asukkaiden edustaja, sekä muiden Hekan sidosryhmien edustajat. Ryhmän sisäinen henki ja toiminta on ollut hyvää.

Tätä kirjoittaessani näyttää jo siltä, että pääsemme hiljalleen tal-visempaan kauteen. Itse odotan lumipeitteen tuomaa valoisam-paa kautta toiveikkaana. Vuoden loppupuoliskolle ajoittuvat myös monen odottama juhlakausi, virallisine ja vähemmän virallisine tapahtumineen. Samalla valmistetaan tilinpäätöstä vuodelle 2012 ja valmistaudutaan vuoteen 2013. Toivotan omasta puolestani kaikille Himan lukijoille rauhallisen rentouttavaa joulunaikaa ja hyvää alkavaa vuotta!

Vuokralaisneuvottelukunnan puheenjohtaja Erkki Heinonen

PAsI nousIAInen MArssI kahdeksan vuotta sitten alueensa vuokralaistoimikunnan kokoukseen toiveenaan asukasjäsenen paikka Heka-Puotilan hallituksessa.

– Kävin näyttämässä naamaani ja pitämässä lyhyen esittelyn itses-täni, että tämännäköistä kaveria voitte äänestää, Nousiainen naurahtaa.

Siitä alkoi tähän syksyyn saakka kestänyt hallituspesti. Ennen valin-taa Nousiaisella oli takanaan useampi aktiivinen vuosi talotoimikunnissa. Hallitukseen tuotantotekniikan insi-nööriä ajoi halu tutustua sen toimin-taan sekä saada oppia rakennustekni-seltä puolelta.

HekAn AlueyHtIön HAllItuksen asukas-jäsen osallistuu yhtiön päätöksen-tekoon noin kahdeksan kertaa vuodessa kokouksissa, joita Heka-Puo-tilassaon pidetty. Hallitus seuraa ja valvoo säännöllisesti yhtiön talouden tilannetta ja toimintaa esimerkiksi kor-jaussuunnitelmien osalta sekä päättää epätavallisista ja laajakantoisista toi-menpiteistä.

Hallituksen tehtävä on ajaa ensisi-jaisesti yhtiön ja osakkaiden etuja tasa-puolisesti, mutta asukasjäsen pyrkii vaikuttamaan päätöksiin niin, että ne ovat myös asukkaiden kannalta mah-dollisimman edullisia. Viesti kulkee hänen kauttaan toiseenkin suuntaan.

– Vuokranmääritysyksikössä ihmiset ovat monesti kysyneet esimerkiksi mah-

dollisuutta saada parvekelasitukset. Olen pystynyt heille vastaamaan, että taloyhtiö pyrkii tarjoamaan tasa-puoliset perusasuinolosuhteet. Samoin olen pystynyt selvittämään kysyjille vuokran korotusten syitä, Nousiainen kertoo.

sosIAAlIsuus, PerustunteMus käsitel-tävistä asioista ja ymmärrys hyvästä palaverikäytännöstä ovat Nousiaisen mukaan oleellisia asioita hallitustyössä.

– Asiaa esittäessä ei pidä lähteä har-hailemaan aiheesta ja puhumaan kum-min kaiman ristiäisistä, eikä hallituksen kokoukseen tulla tekemään valitusta siitä, kuinka naapuri taas tuuletti mat-toja parvekkeella.

– Jos on perusjärki päässä, niin sillä pääsee aika pitkälle. Tietenkin asioiden ymmärrystä lisää, jos on ollut mukana talo- tai vuokralaistoimikunnassa tai opiskellut alaa. Mutta äkkiähän termino-logia tulee tutuksi, eikä tyhmiä kysymyk-siä olekaan, Nousiainen summaa.

Hekan tulevaisuudesta puhuttaessa Nousiainen nostaa esiin alueyhtiöiden verkostoitumisen kehittämisen.

– Yhteistyö ei mielestäni ole kovin näkyvää tällä hetkellä. Esimerkiksi syys-kuussa pidetyn paneelitapahtuman, Hyyryläispäivän, tapaisia tilaisuuksia voisi olla enemmänkin.

Sanna andersson

”Perusjärjellä pärjää”

VuokrAnMäärItys yksIköIden AsukkAIden kokoukset ovat esittäneet syksyisten kokous-tensa perusteella ehdokkaansa alueyhtiöiden ja Helsingin kaupungin asunnot Oy:n hallitusten asukasjäseniksi, talouden ja hallinnon valvo-jiksi ja alueyhtiöiden työmaa-

toimikuntiin. Alue yhtiöiden valinnat tekevät alueiden vuokralaistoimikunnat 15.12. mennessä. Hekan hallituksen asukasjäsenistä ja talouden ja hallinnon valvojasta päättää vuokralais neuvottelukunta tammikuisessa kokoukses-saan.

Hallitusten asukasjäsenet haussa

Leikkaa irti katkovii

vaa pitk

in

Leikkaa puvun mustat viivat auki ja laita siivet paikoilleen!

SkiditAskArtele äIdIlle enkelI: Liimaa sivun taakse vahvempi paperi, leikkaa enkeli siipineen irti ja kiinnitä oma ja sisaruksen kuva enkelin kasvojen tilalle.