Embed Size (px)
DESCRIPTION
VAV Asunnot Oy asiakaslehti
Citation preview
VAV 2. 2010 1
VAV Oy: n A s u k A s l e h t i l 2 .2010
www.vav.fi
Luottamushenkilötkoulutuksessa
2
ekovinkki
VAV Asunnot Oy:n kotisivu:
www.vav.fiVAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille. Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2010.
Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA
Päätoimittaja: Teija Ojankoski
Toimitussihteeri: Anne Hautala
Toimituskunta: Anne Hautala, Timo Karén, Sanna Lesch, Jorma Manner, Tuula Montonen, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Liisa Holmberg, Sari Pulkkinen jaJukka Halonen (Mediataju Oy)
Kustantaja/Toteutus: Mediataju OyPL 20, 01391 VANTAAPuh: 040-550 [email protected]
Kansikuva: Mediataju Oy 2010
Taitto: Matti Halonen, Mediataju Oy
Kirjapaino:Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
Painos: 10 500
Osoitteenmuutokset:VAV Asunnot Oy
sisällys 2 Ekovinkki lajittele sekajäte minimiin
3 Pääkirjoitus 4 Luottamushenkilöt koolla Asukasaktiivit saivat koulutusta korsossa
6 Vinkkejä kestävään asumiseen 7 Löydä oma luottamushenkilösi 8 Asukasaktiivit kertovat Arja niemelä on konkari, heidi Rautpalo noviisi
11 Yhdessä päättämään Juha salosesta tuli asukastoimikunnan sihteeri
12 Kuka tekee puolestasi? Joku muu voit olla sinä itse
14 YTE-puheenjohtajisto15 VAV tavoittelee energiansäästöä ekspertit saivat ympäristökoulutusta
18 Viherpeukalo käytännön ohjeita kevään talkoisiin
20 Asumisrauha on ykkösasia Ongelmat on ratkaistava maltilla
22 Vantaa juhlii viisi päivää Anna Abreu on juhlan tähti
23 VAV rakentaa energiaystävällisesti
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että jos hoidat jätteiden lajittelun oikein huolelli-sesti, tavalliseen sekajäteroskikseen jää jäljelle oikeastaan enää pelkkää kuivaa muovia. Haasta siis itsesi lajittelemaan!
Jätteiden lajittelussa on järkeä kahdesta hyvästä syystä; säästät luontoa ja säästät lompakkoa.
Jätepaperista on helpoin aloittaa. Sillehän on varattuna jokaisessa jätekatoksessa oma astiansa. Biojäte on aivan yhtä helppo erotella; kaikki maatuva ruokajäte omaan astiaansa ja omaan jäteka-tokseen.
Kun olet päässyt pahviin asti, olet jo pitkällä. Maitopurkit on helppo huuhtaista, pitsarasiat ja pahvilaatikot taitella pienemmiksi. Kaikenlainen pienmetallikin säilykepurkeista alkaen löytää uusiokohteen lajittelupisteiden uumenissa. Sama
pätee lasiin.Sitten ollaan jo ongelmajätteissä. Ne eivät
missään tapauksessa kuulu kaatopaikalle. Kodin ongelmajätteitä voi tuoda maksutta huoltoasemien ja kauppojen pihalla sijaitseviin ongelmajätekonttei-hin, Sortti-asemille ja keväisin kiertäviin HSY:n keräysautoihin.
Kaikenlaiselle sähkö- ja elektroniikkaromulle (SER), tietokoneista alkaen on ihan toinen sijoitus-paikka kuin kotipihan roskis. Vielä toimivat laitteet kannattaa tietysti tarjota uusiokäyttöön, mutta rikkinäiset voi toimittaa mm. Sortti-asemille ja tuottajavastuulain mukaisesti vastaavia tuotteita myyviin liikkeisiin.
Hop! Jos nämä kaikki on tehohoidossa, niin huomaat sekajätteesi vähentyneen minimiin. Lisää tietoa lajittelusta löydät netistä www.hsy.fi/jatehuolto.
Haasta itsesi lajittelemaan
Kevään asukaskokoukset on nyt pidetty ja kiinteistöjen luottamushenkilöt valittu. Luotta-mushenkilöt edustavat tärkeää linkkiä asukkai-den ja VAV:n organisaation välillä. On hyvä, että kiinteistön yhteisiä asioita hoitaa pääsääntöises-ti yksi tai muutama aktiivi sen sijaan, että heitä olisikin vaikka viisikymmentä. Melkoinen kaaos olisi syntynyt esimerkiksi asukkaiden yhteyden-otoista menneen talven lumenaurausongelmis-sa, ellei luottamushenkilötoiminta olisi sujunut niin hienosti kuin se on sujunut.
Luottamushenkilöiden valinta on laissa säädetty demokratian hengen mukaiseksi, ja jokainen täysikäinen vuokralainen voi asettua ehdok-kaaksi ja osallistua valintaan. Kuten aina vaalei-hin ja valintoihin kuuluu, niin jälkipuintia oikeista valinnoista käydään siellä täällä. Osa asukkaista on tyytyväisiä ja osa taas tyytymättö-miä tehtyihin henkilövalintoihin. Ja osa asuk-kaista ei tiedä asiasta mitään tai ei vain ole kiinnostunut.
Asukasdemokratia ei ole pakollista, mutta se on silti jokaisen etu. Arvostan kaikkia niitä ihmisiä, jotka haluavat pitää huolta yhteisestä edusta osallistumalla luottamustehtäviin niin kotiympy-röissä, järjestöissä kuin politiikassakin. Oman kodin ja asumisympäristön viihtyisyyden ja hyvinvoinnin puolesta toimiminen kuuluu niihin arvokkaimpiin luottamustehtäviin. On kiitollista, että lähes joka kiinteistöstä näitä idearikkaita, kehittämismyönteisiä, energisiä ja terveen kriittisiä aktiiveja löytyy. Toiset jaksavat vuosi-kymmeniä ja jotkut vain yhden kauden luotta-mustehtävissä, mutta ajalla ei ole väliä, asialla on. Koulutusta monenlaiseen luottamustehtä-vään VAV:n kiinteistöissä on tänä keväänä myös luvassa.
Ymmärrän heitäkin, jotka eivät asukasdemokra-tiatoimintaan osallistu. Eihän maailmassa kaikkeen ehdi. Moni ajattelee, että asukasdemo-kratiaksi riittää se, että elää ihmisiksi, hoitaa asiansa ja kotinsa, eikä ole muille vaivaksi. Tätä ei käy kiistäminen. Toimiva asukasdemokratia kun on käytännössä myös arkista, toiset huomi-oon ottavaa elämistä ja asumista. Jos jotkut
jaksavat enemmän, se ei ole vähemmän toimeliailta pois.
Talkoot ovat yksi mukavimmista tavoista hoitaa kiinteistön yhteisiä asioita. Niihin kukin voi osallistua omalla tavallaan. Useissa talkoissa mukana olleena olen tehnyt epätieteellisiä havaintoja erilaisista tavoista osallistua talkoi-siin: perheenäidit ja eläkeläiset keräilevät jo päivällä lasten kanssa nurkista roskia ja lumen alta paljastuneita rikkinäisiä leluja ja haravoivat pensaiden alusia. Myöhemmin iltapäivällä haravoijien joukko lisääntyy, samoin puheenso-rina. Lasten ilakointi pitää yllä hyvää tunnelmaa. Yksi naapureista puhdistaa tarkasti vain oman autopaikkansa ja pitää huolen siitä, ettei koske muiden jätöksiin, mutta makkaran ja juomat hän ulosmittaa itselleen täysimääräisenä. Toinen puolestaan ottaa talkoot kuntoilun kannalta ja tekee riuskasti hommia kahden ellei kolmenkin edestä, hän auttaa kaikkia, ei laske töitänsä ja antaa talkoolimuista osan myös naapuripihan lapsille. Yhteistyöllä jälkeä syntyy ja työt on pian tehty. Kolmas naapuri on aina sukuloimassa talkoiden aikaan ja neljäs juhlii oman iloliemen-sä voimalla vielä senkin jälkeen, kun muu talkooväki on jo yöpuulla.
Asukasdemokratia on parhaimmillaan sujuvaa arkea ja yhteiseloa. Kevään tuodessa vihreyden, valon ja lämmön toivon sen innostavan jokaista omalla tavallaan mukaan pitämään huolta yhteisestä kotipihasta ja elinpiiristä. Kaunista ja aurinkoista kesää kaikille VAV Viestin lukijoille!
Teija Ojankoski
Asukasdemokratia on arkisia asioita
pääkirjoitussisällys
VAV 2. 2010 3
4
Koko päivä tietoa asukasdemokratiasta
Luottamushenkilöt koolla KorsossaToista sataa VAV Asunnot Oy:n luottamushenkilöä ja asukas-toimikuntien jäsentä kokoontui Korson Toimintakeskus Lumon auditorioon 11. huhtikuuta yhteiseen koulutustilaisuuteen. Koko päivän kestänyt koulutus-tilaisuus antoi paljon tietoa ja synnytti reipasta ajatustenvaih-toa.
VAV on kouluttanut asukasaktiiveja joka vuosi, mutta nyt oltiin koolla poikkeuksel-lisen isolla joukolla ja pitkän kaavan mu-kaan. Idea koulutuspäivään oli syntynyt Asukastoiminnan aktivointityöryhmältä, jonka puheenjohtaja Anne Sinkkonen toi-voi tilaisuudesta sisällöltään rikasta ja an-toisaa.
”Asukkaiden oma aktivoituminen ja mo-tivoituminen ovat ykkösasioita, onhan tä-mä vapaaehtoistyötä”, Sinkkonen totesi ja korosti, että oman kodin ja ympäristön viihtyvyys kuuluvat jokaiselle.
Tiivis tietoisku asukasdemokratiastaAsukasasiamies Anne Hautala ja isännöit-sijä Terhi Toppinen-Häyrinen kävivät seikkaperäisesti läpi asukasdemokratian perusteet, eri luottamushenkiöiden vas-tuut ja oikeudet. Jokainen haluaa viihtyisää asumista ja siihen voi vaikuttaa.
VAV Asunnot Oy tarjoaa asukkaille ja heidän edustajilleen monta vaikuttamiska-navaa ja parivaljakko kertasi tämän pää-töksentekojärjestelmän kokousaikataului-
nAsukasdemokratiakokonaisuuden tekstit ja kuvat: Jukka Halonen, Antti Halonen
VAV 2. 2010 5
neen. Näistä asioista kerrottiin myös edellisessä VAV Viestissä 1/2010 ja tietoa löytyy myös VAV:n nettisivuilta kohdasta Asukastoiminta.
Tärkein asia on, että asukaskokous saa-daan vuosittain pidetyksi. Siten on mah-dollista valita asukkaiden edustajat eri luottamustehtäviin. Näin myös yhteyden-pito asukkaiden, huoltoyhtiön ja isännöit-sijän välillä paranee.
Toinen tärkeä seikka on lausunnon an-taminen vuokranmääritysyksikön budjet-tiesityksestä ja vuokranmäärityksestä. Toi-mintasuunnitelma taas edesauttaa vuoden tärkeimpien yhteisten tapahtumien ryt-mittämisessä.
Kaksikko esitteli myös hiljattain uudis-tuneita nettisivuja. Monille oli iloinen yl-lätys, että linkkien kautta löytyvät tulostet-
tavat jätteiden lajitteluohjeet monella kielellä. Nämä löytyvät linkin Kotilo-pro-jekti alta, sieltä edelleen Materiaalipank-kiin suunnistaen. Tilaisuudessa tuli esille, että tiedon lisääminen maahanmuuttajille heidän omalla kielellään on paikallaan.
Jos et ole vielä käynyt tutustumassa VAV Asunnot Oy:n nettisivuihin, käy ihmeessä osoitteessa www.vav.fi. Näiltä sivuilta löy-dät runsaasti tietoa asumiseen liittyvistä asioista. Sivusto on saanut myönteistä pa-lautetta selkeydestään. Siellä myös päivite-tään säännöllisesti ajankohtaisasiat eli tuo-reimmat tiedot yhtiöstä ja asumisesta.
Seuraavilla sivuilla kerrotaan lisää luot-tamushenkilöiden koulutuspäivän tunnel-mista sekä niin vanhojen kuin uusienkin asukasaktiivien mielipiteitä. n
Asukasaktiivit koolla. Korson Lumon audiotoriossa käytiin läpi asukasdemokrati-aan liittyviä asioita kokonaisen sunnuntai-päivän ajan. Osallistujia oli kaikkiaan toista sataa.
Asukasasiamies Anne Hautala korosti, että jokaisessa VAV:n kiinteistöyhtiössä on erittäin tärkeää pitää vuosittainen asukas-kokous.
Isännöitsijä Terhi Toppinen-Häyrinen muistutti, että jokainen meistä haluaa asua viihtyisästi ja tähän voi itse vaikuttaa osallistumalla. Asukaskokouksissa valitaan asukastoimikunta, luottamushenkilö ja monia muita vastuuhenkilöitä.
Asukastoiminnan aktivointi-ryhmän puheenjohtaja Anneli Sinkkonen totesi, että asukkaiden aktivoituminen on ykkösasia.
6
Yhteisöllisyyskoordinaattori Ville Heinilä:
”Avaimet kestävään asumiseen olemassa”
”Kestävä kehitys eli tuttavalli-semmin keke ei tarkoita vain kierrätystä ja energian säästä-mistä, vaan myös yhteisöllistä kulttuuria ja asumista. ”Näin tiivisti 4V-hankkeen Vantaan yhteisöllisyyskoordinaattori Ville Heinilä kuulijoilleen.
Monille asukkaille jo tutuksi käynyt 4V-hanke käynnistyi vuonna 2008 ja on päät-tymässä ensi vuonna – tosin se lienee saa-massa jatkoa hyvien tulostensa ansiosta. Neljä veetä syntyy sanoista Välitä, Vaikuta, Viihdy ja Voi hyvin.
Hankkeen yleisinä tavoitteina on ollut tuottaa menetelmiä, työkaluja ja osaamista yhteisöllisyyden, kestävän kehityksen, elinympäristön viihtyisyyden ja turvalli-suuden sekä kestävän ja ympäristövastuul-lisen elämäntavan edistämiseen.
Tärkeintä onosallistumisen tunne
Heinilä kertoi, että hankkeessa on selvitet-ty, mitä kestävä asuminen voisi tarkoittaa. Mielipidettä on kysytty yhteistyökumppa-neilta, asiantuntijoilta sekä tietysti asuk-kailta ja kaupunkien vuokrataloyhtiöiden henkilöstöltä. Hän korosti, että kestävä ke-hitys ei ole vain kierrätystä ja energian-säästöä, vaan myös kulttuuria ja arkista
Yhteisöllisyyskoordinaattori Ville Heinilä esitteli luottamushenkilöille 4V-hanketta ja kestävän kehityksen perusteita.
VAV 2. 2010 7
asumista.”Meidän näkökulmastamme kestävä
asuminen tarkoittaa asukasosallisuutta ja naapuruutta, yhteisten tilojen ja pihan kunnossapitoa , turvallista asumista sekä energiasta, vedestä ja jätteistä huolehtimis-ta. Näitä tukevat yhtiön johtamiseen, hal-lintoon ja ylläpitoon liittyvät toimet.”
Asukasosallisuudesta Heinilä korosti, että se ei tarkoita kaikkien osallistumista. Tärkeintä on tunne siitä, että voi osallistua asumistaan koskevaan toimintaan ja sen kehittämiseen, jos haluaa.
”Edellytyksenä osallisuuden tunteelle on, että on jonkinlaista yhteistoimintaa ja mahdollisuus vaikuttaa. Jos 15 prosenttia asukkaista osallistuu vaikkapa talkoisiin, se on jo hyvä tulos!”
”Kun tuntee naapureita ja huomaa, että voi vaikuttaa oman asumisensa arkeen, silloin viihtyy paremmin ja ottaa todennä-köisesti vastuuta omista ja yhteisistä asu-misen asioista.”
”Tarvitaan siis sekä yksittäisen ihmisen tekoja, että yhteisiä päätöksiä”, Heinilä tii-visti. n
osoiteluottamushenkilö varaluottamushenkilö
Aamutie 8, Iltatie 16, 18
Kontkanen Karita Karjalainen Jukka
Ainonkuja 2 Sundström Jari Soisalo Antti
Andersinkatu 2 Kavander Kalevi Luostarinen Jarmo
Apajakuja 7 Elo Tapani Anttila Raija
Arinatie 7 Nikkanen Erkki Härmälä Kirsi
Arinatie 9 Virta Tea Joki Tiina
Asolantie 22 Tikka Kari Perälä Kerttu
Asterintie 24 Hokkanen Sami Suoverinaho Anne
Avaintie 2 Nyman Outi Fagerström Rainer
Ellinpolku 2 Niemi Soili
Eppiläntie 1-3 Karpale Kerstin Havilo Minna
Esikkotie 3 Merilahti Heikki Seppänen Uolevi
Esikkotie 7 Ekman Päivi Kupias Arja
Et. Rastitie 11 Salm Andres Matikainen Lempi
Etnankuja 7 Pääkkönen Pirjo Ahlbäck Jaana
Hakamaakuja 3 Ropa Leo Laasanen Kari
Hakopolku 4 ei henkilövalintoja
Hakunilantie 58 Yusuf Haibeh Ib-tisam
Hansinkatu 1-3 Pakarinen Jouko Torikka Eino
Hansinkatu 8-10 Jukka Heikkinen Tiittola Arja
Haperokuja 8 Peltovuorentie 9
Sarpalehto Laura Kurhela Sami
Harppuunapolku 1 Kivimäki Pasi Aumanen Erja
Helmikuja 1 Tiihonen Harri Pikkupeura Teemu
Heporinne 1 Lindh Jari Mutanen Esko
Herttuantie 6 Heinänen Kari Inkilä Harri
Hevoshaantie 24 Tuominen Petteri Sentürk Kirsi
Honkatie 16A-16C Pajutie 10-16
Saarinen Raili Verho Seppo
Huddingenpolku 2 Outinen Raili Toivonen Nina
Hyrräkuja 10 Puha Markku Kortelainen Tiina
Ilolantie 2 ja 4 Kilpinen Minna Väisänen Susanna
Immonkuja 2 Kyllikintie 29
Toukkari Seppo Honkanen Kauko
Joutsentie 1 Kuosmanen Teijo Pitkänen Päivi
Junkkarinkaari 5 Helvola Marja
Jäniksenkäpälä 11 Salovaara Veli Minkkinen Heli
Kallioimarteentie 10 Luukinen Anki Kinnunen Mikko
Kallioimarteentie 3 a Loikkokuja 2
Olli Jari Uusitalo Juha-Matti
Kalliotie, Kimaratie, Tukkilaisentie 22
Kannuskuja 10 Suhonen Teuvo Kekkonen Esko
Kannuskuja 5 Rantasalmi Raimo
Kannuskuja 8 Kallio Johanna Kuittinen Anne
Karhunkierros 1 a Korhonen Ville Kojo Lauri
Kaukonkuja 2 Kotiranta Kosti Palotie Anja
Keikarinkuja 2 Pietikäinen Päivi Mustonen Ilkka
Kerkkäkuja 3 Heikkilä Marko Lehtonen Janne
Kerokuja 2 Ahonen Hannu Sippola Reijo
Kerokuja 7 Näsman Matti
Kielotie 25 Haanpää Riitta
Kiitäjäntie 2-6 Korennontie
Zacheys Mirja Toivanen Jouko
INFO: 4V-hanke on Vantaan, Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteinen projekti, joka toteutetaan yhdessä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen ja Uudenmaan liiton kanssa. Vantaalla hankkeen kohdealueina ovat Länsimäki ja Korso. Rahoitus tulee Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta.Hankkeessa kootaan erilaisia oppaita asukkaiden hyödynnettäväksi. Niiden on tarkoitus valmistua syksyllä 2010. 4V kerää edelleen hyviä käytäntöjä kestävän asumisen ja elämäntavan edistämiseen. Lähetä vinkkisi [email protected]. Lue lisää www.4v.fi
Löydä oma luottamushenkilösi
8
Arja Niemelä on todellinen asukasasioiden konkari
”Rumpalintiellä tehdään itseniin paljon kuin mahdollista”
Arja Niemelällä on vuosikymme-nien kokemus asukasdemokratia-asioista. Hänen kotikiinteistös-sään Rumpalintie 4:ssä asukkaat tekevät itse niin paljon kuin mahdollista. Niemelä luonnehtii aktiiviasukkaita isännöitsijän apulaisiksi ja kehottaa heitä olemaan avoimena uusille toimin-tamalleille.
Ilolan puuhatäti, pitkän linjan asukasaktii-vi Arja Niemelä on tällä hetkellä YTE 6 alueen puheenjohtaja ja Asukastoiminnan aktivointityöryhmän jäsen. Niemelän ko-tikiinteistössä Rumpalintie 4:ssä asukkaat tekevät mahdollisuuksien rajoissa niin pal-jon kuin pystyvät. Asukkaat ovat ottaneet hoidettavakseen muun muassa viherhoi-don ja siivoamisen.
”Ajattelen, että olemme isännöitsijän apulaisia kiinteistöllä. Me voimme tehdä itse tietyt asiat, eikä asukkaiden tarvitse aina soittaa ja kutsua isännöitsijää paikalle. Näin olemme toimineet nyt toistakym-mentä vuotta ja asiat ovat alkaneet rullata omalla painollaan”, Niemelä sanoo.
Tärkeä löytää menettelytavat
Rumpalintien aktiiviasukkaissa on ollut paljon vaihtuvuutta. Niemelä kertoo, että koulutustilaisuudet tarjoavat uusille aktii-veille tietoa asukasdemokratian perusasi-oista, organisaatiosta ja menettelytavoista eri tilanteissa.
”Kun minäkin aikanaan tulin taloon, enhän minä tiennyt yhtään mitä voin ja saan tehdä. Uusilla asukasaktiiveilla on menettelytavat varmasti haussa, eikä heillä ole tietoa keneen ottaa yhteyttä ongelma-tilanteissa.”
Niemelälle ja muille vanhoille konkareil-le koulutustilaisuuksien asiapitoisuus on
Heidi Rautapalo Janakkalasta Myyrmäkeen
”Koulutus tarpeenuusille jäsenille”
Myyrmäkeläinen Heidi Rauta-palo on ensimmäisen kauden asukasaktiivi. Hänet valittiin Hakamaankuja 3:n asukastoi-mikuntaan maaliskuussa ja hän on lähtenyt toimintaan innok-kaasti mukaan. Rautapalo sanoo Lumon koulutustilaisuu-den olleen mielenkiintoinen ja antoisa.
Rautapalo kertoo olevansa tyytyväinen kiinteistönsä asukastoimikunnan toimin-taan. Hän kuvailee toimikuntaa mukavak-si, pieneksi ja aktiiviseksi porukaksi.
”Otimme hiljattain vastuullemme piha-alueiden, roskakatoksen ja autohallin siivo-uksen ja ylläpidon. Onhan meillä talossa väkeä, mutta ne jotka ovat asukasaktiiveik-si lähteneet, ovat todella aktiivisia”, Rauta-palo kertoo Hakamaankujan kuulumisista.
Rautapalo on asunut Länsi-Vantaalla noin vuoden verran. Hän muutti pääkau-
Arja Niemelä, Ilolan pitkäaikainen asukasaktiivi.
Heidi Rautapalo, Myyrmäen uusi asukasaktiivi.
VAV 2. 2010 9
useimmiten enemmän kuin tuttua, mutta uusia menettelytapoja ja toimintamalleja tulee silloin tällöin Niemelän mukaan vas-taan.
”Saman asian voi tehdä monella eri ta-valla, esimerkiksi jos joutuu huomautta-maan asukkaalle koiran pissattamisesta pihalla tai jätteiden lajittelusta. Ei ole pa-hitteeksi tarkistuttaa välillä omia tapojaan. Uusia toimintatapoja on syytä ottaa vas-taan ja katsoa, voiko niiden mukaan me-netellä.”
Jos jokin toimintatapa tai asia ei toimi heti, Niemelä kehottaa sinnikkyyteen ja periksi antamattomuuteen. Asioita ei saisi tuomita yhden huonon kokemuksen pe-rusteella.
”Jos jokin asia tai toimintatapa ei ole toi-minut joskus aikoinaan, sitä voi kokeilla muutaman vuoden päästä uudestaan”, Ilo-lan asukasdemokratian veteraani neuvoo.
punkiseudulle Hämeen Janakkalasta. Asu-kasdemokratia-asioiden parissa Rautapalo ei Janakkalassa puuhastellut, mutta hän oli aktiivisesti mukana kunnallisessa luotta-mustoiminnassa.
VAV Asunnot Oy:n huhtikuisessa koulu-tustilaisuudessa oli ennätysmäärä uusia asukasaktiiveja, joille koulutustilaisuus oli ensimmäinen laatuaan; kuten Rautapalolle. Uudet aktiivit saivat koulutustilaisuudessa perustietoa asukasdemokratian organisaa-tiosta ja toimintatavoista. Ongelmatilanteis-sa on selvää, keneen ottaa yhteyttä.
”Koulutustilaisuuden jaottelu oli kauhe-an selkeä ja tahti oli mukavan ripeä. Sisäl-tö on ollut mielenkiintoista ja odotan mi-ten sitä pääsee hyödyntämään”, Rautapalo sanoo. n
Kirvelitie 2 Päivinen Jorma Heinonen Raine
Kivikirveenkuja 4 Virtala Helinä Laitinen Anne
Knaapinkuja 6 asukastoimikunta
Koivukyläntie 31 Saanio Pirjo Save Sirpa
Kolohonganreitti 4 Merkkipuuntie 14
Jokela Hannele Kosunen Teija
Konttitie 4 ja 6 Evästie 5 Paimenenkatu 19
Tilander Liisa Palo-oja Leila
Kortetie 1 Osmankäämintie 25 ei henkilövalintoja
Krakankuja 2 Väänänen Reijo Kettunen Ismo
Krakankuja 4 Pietiläinen Tuija Iiolainen Kai
Krakantie 13 Sundell Raimo Tanner Jouko
Kukinkuja 8 Khalid Desiree Bollström Rauha
Kuninkaanmäentie 104
Eskelinen Eija Animägi Taneli
Kunnaantie 20 ei henkilövalintoja
Kylväjänkuja 7 Lindqvist Tuula Elabdelladui Med
Kyläkaskentie 2-6 Partanen Nina Perttula Hannu
Kylämiehenkuja 2 Vaahtokoski Sari Kosunen Mia
Kääpäkuja 1 Sinkkonen Ari Mannila Matti
Laaksotie 20 Raistakka Hannele Kannusmäki Minna
Lauhatie 7 Saarikoski Jukka Sievänen Maire
Laukkarinne 8 ei henkilövalintoja
Laulurastaanpolku 1-2 Suojärvi Raija Jokiaho Tarja
Laurantie 11 Lindeman Anita Eskola Kata
Laurintie 41 Ilkka Janina Väkinen Helena
Lautamiehentie 22-24 Ruuska Jaana Mild Mari
Lehmuspolku 3 Vihavainen Pentti
Lehtolantie 6 Majavapolku 4 Paukkonen Ilkka
Leikkitie 1 Järvinen Pauli Rantanen Ilkka
Leikkitie 2 Pennanen Jukka Ruut Arto
Leiritie 6 Parviainen Marjatta Niemi Juhani
Liljatie 11 Blomqvist Anette Väyrynen Anne
Linnustajankuja 1 Keränen Jari Suominen Raimo
Loikkokuja 1 ei henkilövalintoja
Luhtimäki 1 ei henkilövalintoja
Luhtimäki 2 Suomalainen Pirjo Matero Ari
Lummetie 11 Olenius Juhani Behm Mirja
Maalinauhantie 19 Rajakentänkuja 5
Saastamoinen Tuu-laMeronen Doris
Maalinauhantie 10 Sjövall Tiina Viljamaa Anne
Maalinauhantie 13 ja 15
Ruohosto Riitta Pitkänen Ismo
Maalinauhantie 14 Uitto Seija Manninen Juhani
Maalinauhantie 8 Hokkanen Lauri
Maamiehentie 2 ei henkilövalintoja
Maarinkunnaantie 13 Karvinen Tiina Laakkonen Pirjo
Maarinkunnaantie 19 Sinkkonen Anne Ovaskainen Päivi
Maarukankuja 9 Leskinen Kalle Lehtimäki Jouko
Maauuninkuja 2 Aunola Mervi Turunen Marko
Maitikkapolku 10 Pöntynen Arja Hirvonen Hannu
Malvatie 1 ja 4 Hautamäki Eija
Mantelipolku 2 Saurento Mervi Nurminen Ilkka
Maratonkuja 6 Siirto Nina Rita Sirpa
Markkulantie 24 Vuolio Kristiina Paasonen Kari
Marsinkuja 1 ja 4 Helminen Mirkku Salo Mervi
Meripihkatori 2 Niskanen Matti Ojala Merja
Merkkipuuntie 2 Maukonen Merja Hedman Christine
Metsolantie 3 Rekonius Kari Miia Savolainen
Metsänhoitajankuja 2 Mujunen Pertti Jalkanen Marja
Mikaelintie 11 Adel Elena Viskuri Marja-Leena
Mikaelintie 4 Eskelinen Carita
Mikaelintie 7 ja 9 Suhonen Virpi Siekkinen Lauri
Minkkitie 11 Koivula Maarit Kuoksa Taavi
Minkkitie 16 Koskela Aira Laakkonen Eeva
Minkkitie 9 Mäkinen Suvi Saarinen Eeva
Mäyräkuja 4 ei henkilövalintoja
Mäyräkuja 6 Valo Pirjo Ihalainen Heikki
Niittäjäntie 13 Viitanen Pekka Haverinen Jarmo
Nissaksentie 15 Mäenpää Jenni Wikman Aimo
10
Norkkokuja 2 Kukko Arto Nurmela Kari
Normannikuja 6 ei henkilövalintoja
Nyyrikintie 7 Liukko Arja Vuori Pirkko
Näätäkuja 1 Frondelius Sirpa Heinänen Heli
Näätäkuja 4 ei henkilövalintoja
Ohratie 1 Meriläinen Otto
Ohratie 12 Luukkonen Kadi Merilahti Helena
Ojahaantie 1 Vanhala Alma Hakala Sari
Ollaksentie 29-31Mantila Ville Vettenranta Arja-Leena
Orvokkirinne 4 Johansson Maija Lönnqvist Saija
Otavantie 11 Merilahti Jaana Hiltunen Britta
Otavantie 20 Manninen Terho Ahvenainen Katja
Otavantie 9 Sontag Sven-Olof Viherpaju Lilja
Pallastunturintie 3 b Ivanoff Henry Laakkonen Marika
Pehtoorintie 11 ei luottamushenki-löä
Peijaksentie 15 Ikonen Merja Kilpeläinen Kristiina
Peijaksentie 31 Tiittanen Pentti Kotamäki Liisa
Peijaksentie 69 Burgman Kaarina Toroi Kalevi
Ponikuja 4 ei henkilövalintoja
Punamultakuja 3 Jokinen Hanna Lahin Merja
Pyykuja 1 Pihlaja Terttu Tallgren Anneli
Pähkinärinteentie 22, 24, 26
Keurulainen Tapani Romppainen Mar-ja-Liisa
Raikukuja 12 Kemiläinen Jari Salmi Jouko
Raikukuja 14 ei henkilövalintoja
Rautkallionkatu 10 Simonen Virva Toivonen Marika
Rautkalliontie 3 Marjanen Kari Mantila Juha
Riimukujat 4,6,8 ja 13 Lindström Elvi Lipponen Airi
Rosendalinrinki 1 Pasanen Kirsi Marin Marja
Rumpalintie 4 Niemelä Arja Sarka-aho Paula
Ruukkukuja 1 Koljonen Jarmo Hämäläinen Ahti
Ruukuntekijäntie 10Kaskela Orvokki Pulkstén-Elikci Mar-git
Ruukuntekijäntie 12Räisänen Anne Korkkalainen Anne-li
Ruukuntekijäntie 8 Seppälä Heikki Tikkaniemi Iris
Ruusuvuorenkuja 3 Kuikka Heli
Ryytimaantie 10 Vuorela Turkka Joutsen Matti
Saagatie 9 Hakulinen Mari Koljonen Nina
Sahatie 2 Toivonen Raija Jauhiainen Osmo
Santamäentie 20 Brandes Marjo
Saturnuksenkuja 2 ja 4
Suutari Timo Mattila Pentti
Savikiventie 3 Rundberg Raija Hirvonen Kari
Siilitie 28-30 Enberg Arja Tuhkanen Merike
Sorakuja 4 Tuhkanen Marja Puittinen Juhani
Suitsikuja 1 ei valintoja
Supikuja 1/2 Mäkinen Mauri Kröger Veijo
Sydäntie 12 Wikman Anne Rintala Mika
Tahtitie 24 Mikander Ulla Karjalainen Elmi
Takojantie 1 Viljander Matti Kesanto Sari
Talvikkirinne 4 asukastoimikunta
Talvikkirinne 9 Sontag Harri Villanen Satu
Tammistonkatu 25
Tammistonkatu 9 Pirhonen Jan-Erik Mäkelä Marika
Tanhukuja 4 Pohjasniemi Eija Oksanen Kirsi
Tanhurinne 5 Turunen Kirsti Jutila Marja-Leena
Tanssijantie 2 Heikkilä Niina Puranen Kari
Terhotie 6 Tiihonen Risto Kirppu Hilpi
Tukkilaisentie 9 Neuvonen Katja Vitri Veronika
Tykkikuja 5 Leinonen Nina Kärki Anri
Tykkikuja 9 Ruusuhovi Annette
Uudentuvantie 6 Salonen Matti Immonen Heidi
Uusiniityntie 1 Majuri Matti Suuronen Sakari
Uusiniityntie 6 Miettinen Reima Kalpio Heikki
Uusiraja 13 Aikio Aki
Vaaralankulma 20 Wilenius Sanna
Vaijeritie 1 Manner Kirsi Matkoski Tarja
Vainiotie 2 Kuusela Irja Tomminen Maaria
Vallikuja 6 Hallamaa Ari
Vallinoja, Kirvisenkuja 1
Vintturi Janne Piitulainen Jaana
Vallinoja, Varpusenku-ja 1
Patjas Ilkka Raitanen Taina
Valtuustokatu 1 Pelkonen Matti Riikonen Mauri
Vanha Nurmijärventie 46
Savolainen Juha Tapio Malla
Vankkurikuja 6 Hiiva Satu Mehtonen Nina
Vartiokuja 1Saastamoinen Mai-ja-Liisa Nokka Pirjo
Vaskikuja 2 Lindgren Merja Vänskä Anna-Leena
Vaskivuorentie 20 Lahtinen Pekka Berg Regina
Vaunukalliontie 2 Ojala Pekka Hiiva Sisko
"Vellamonkuja 1 ja 2 Nyyrikintie 1 "
Kärkkäinen Sari Liikanen Leena
Veturitie 7 Laaksonen Riitta Räty Teemu
Viherkummuntie 6 Jalkanen Reija
Vihertie 33 Nyman Juha Lehtinen Helena
Viidakkokuja 3 Walden Kari Ylönen Jarkko
"Viidakkokuja 4 / Peijaksentie 67"
Kainulainen Seppo Haataja Tauno
Viidakkokuja 5Uskola Nina Gustafsson Marian-ne
Viidakkokuja 7 Anttilainen Kari Anttilainen Leena
Viikinkikuja 1 Nikula Unto
Viikinkikuja 2Kousa Marja Manninen Anna-Liisa
Viikinkikuja 3 Kilponen Arja Salo Tarja
Viikinkitie 2 Tolvanen Sari
Viikinkitie 6 Peltoniemi Olavi Martelin Keijo
Viljo Sohkasenkatu 16 ei henkilövalintoja
Virsupolku 1 ei luottamushenki-löä
VAV 2. 2010 11
Juhastakin tuli asukasaktiivi:
Yhdessä päättämälläviihdytään parhaiten
Juha Salosesta tuli tänä vuonna paitsi isä, myös Riimukuja 13:n asukastoimi-kunnan sihteeri. Juha on innostunut yhteisestä tekemisestä oman kodin ja piha-alueen hyväksi. Hän sanookin, että asukkaiden yhteistyöllä jokainen
viihtyy parhaiten omassa kodissaan.
Juha Salonen muutti Tanja-vaimoineen Riimukujalle vuonna 2007. Riimukuja 13 on rivitalo, kuten kolme muutakin samal-le kujalle vuonna 2006 valmistunutta VAV Asunnot Oy:n kiinteistökokonaisuutta. Edellisessä numerossa kerrottiin Salosten iloisesta perhetapahtumasta ja nyt voidaan kertoa esikoistytön nimikin, hänet kastet-tiin maaliskuussa Olivia Roosa Katariinak-si.
Huhtikuussa pidettiin sitten Riimukuja 13:n asukaskokous ja Juha lupautui asu-kastoimikunnan uudeksi sihteeriksi. Itse hän ei ole asukashommissa aiemmin toi-minut, mutta isäukko on Helsingin puolel-la ollut kuulemma oman talonsa asukas-toimikunnassa talon valmistumisesta alka-en.
”Siinäpä esimerkkiä minulle eikä ollut vaikea suostua, kun pyydettiin. Heti huo-
masin, että tämähän on paras tapa vaikut-taa oman talon yhteisiin asioihin. Meillä on aktiivinen asukastoimikunta, johon kuuluu peräti 11 jäsentä”, Juha sanoo.
Tiedotteella yhteiset asiat
Juha Salonen on viestinnän ammattilainen ja itse korostaa tiedotuksen merkityksestä jokaisessa taloyhtiössä. Riimukujan asu-kastoimikunta laatikin järjestäytymisko-kouksessaan ensimmäisen tiedotteen kai-kille asukkaille.
”Kerroimme siinä esimerkiksi, että asu-kastoimikunta on hankkinut asukkaiden yhteiskäyttöön oksasaksia, haravia sekä letkukelan pihojen ja kalusteiden putsaa-miseen. Kerroimme, keneltä ja mistä niitä saa lainaksi.”
Asukastoimikunnalla oli paljon muuta-
kin kerrottavaa pihaistutuksista, pysäköin-nistä, lemmikeistä ja asuinalueen muista asioista. Tiedotteessa kerrattiin mm, mitä roskakatoksiin ei saa viedä – eli sinne eivät kuulu esimerkiksi puu, elektroniikka ja ongelmajätteet.
”Kevättalkoot on yksi asukkaiden yhtei-sistä kohokohdista. Paitsi että talven pölyt karistetaan pihalta ja grillataan, pyörävajat, verkkokellarien käytävät ja vaunuvajat käydään läpi. Jos piharoskikset on väärin sijoitettu, niitä tarvittaessa siirretään”, Juha Salonen kertoo.
Ja olipa tiedotteen lopussa vielä yksi tär-keä maininta. Asukastoimikunta muistut-ti jopa siitä, että Riimukujankin kulmilla lymyilee käärmeitä ja kevään edetessä ne saattavat luikerrella piiloistaan jopa piha-piiriin. Pelätä ei tarvitse, mutta varovai-suus on tässäkin valttia. n
Juha Salonen on tuore Olivian isä ja Nissaksessa sijaitsevan Riimukuja 13 kiinteistön asukastoimikunnan sihteeri.
12
Kouluttaja Minna Moritz Kirsikkapuisto Oy:stä opasti luottamushenkilöitä vuorovaikutuksessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä Korsossa. Kuten otsikossa, hän käytti oivallisia aforismeja vauhdittaakseen asukkaita osallisuuteen.
Kouluttaja Minna Moritz puhui työn teke-misen uusista tuulista ja haasteista. Hän esitti kysymyksen, kuka menestyy parhai-ten ja vastasi viisaasti.
”Ei se, joka tietää eniten, vaan se, joka TOIMII ja toimii nopeasti.”
Moritz valoi uskoa vuorovaikutukseen ihmisten kesken. ”Se on just niin raskasta, kun on pakko ja just niin helppoa kun ha-luaa”, hän siteerasi William Ellery Chanin-gia.
”Yhteen tuleminen on alku, yhdessä py-syminen on edistystä, ja yhdessä tekemi-nen on menestystä”, hän tiivisti Henry Fordin sanoin. Aukeaman muutkin sitaatit ovat Minna Moritzin alustuksesta.
”Mietin, miksei joku tee jotakin tälle asialle. Sitten oivalsin, että
minäkin olen
”Jokainen lyömättä jättämäsi laukaus epäonnistuu sataprosenttisesti.” Wayne Gretsky
”On parempi tutkia mahdollisuuksia, kuin tuijottaa esteitä.”
VAV 2. 2010 13
”
”Ansion jakaminen onnistumisista on polttoainetta muutoksen moottoriin.”
”Ole sinä se muutos, jonka haluat maailmassa tapahtuvan.” Mahatma Gandhi
”On parempi tutkia mahdollisuuksia, kuin tuijottaa esteitä.”
14
YTE puheenjohtajisto
Erkki Nikkanen
YTE 3 Keski-VantaaPuheenjohtajaArinatie 7 C 39
puh. 0400-725 [email protected]
Kirsi Manner
YTE 1 PähkinärinneVaijeritie 1 E 34
puh. 040-5433 205
Alma Vanhala
YTE 2 MyyrmäkiPuheenjohtaja
Ojahaantie 1 C 64puh: 050-369 5369
Jari Keränen
YTE 9 Pohjois-KorsoPuheenjohtaja
Linnustajankuja 1 A 1Puh: 0400-793 [email protected]
Marja Kousa
YTE 10 NissasPuheenjohtaja
Viikinkuja 2 E 43puh: 0400-461 518
Pekka Ojala
YTE 11 HakunilaPuheenjohtaja
Vaunukalliontie 2 D 3401200 Vantaa
puh. 040-858 8662
Hannu Ahonen
YTE 12 LänsimäkiPuheenjohtajaKerokuja 2 A 10
puh. 045-7731 [email protected]
Liisa Tilander
YTE 7 RekolaPaimenenkatu 19 A 25
puh: 050-535 [email protected]
Sven-Olof Sontag
YTE 8 KorsoPuheenjohtaja
Otavantie 9 A 10puh: 040-726 [email protected]
Arja Niemelä
YTE 6 Länsi-Rekola, Ilola.Rumpalitie 4 C 13
puh: 040-512 [email protected]
Riitta Laaksonen
YTE 4 TikkurilaPuheenjohtajaVeturitie 7 C 33
puh: 040-831 [email protected]
Anne Sinkkonen
YTE 5 Tikkurilan ymp.Puheenjohtaja
Maarinkunnaantie 19 G 39puh: 040-835 8199
VAV 2. 2010 15
Energiaekspertit saivat ympäristöoppia
Tavoitteena MiLJOONAN EuRON
energiasäästö
VAV Asunnot Oy:n energiakulut olivat viime vuonna 10,2 miljoonaa euroa. VAV jatkaa toimiaan energian säästämiseksi ja ottanut tavoitteekseen miljoonan euron säästöt vuoteen 2016 mennessä. VAV:n kiinteistöjohtaja Timo Karén uskoo, että tähän päästään yhteistyöllä.
VAV Asunnot Oy:n ympäristöekspertit ja viherhoidon yhdyshenkilöt kokoontuivat koulutustilaisuuteen Tikkurilassa 13. huh-tikuuta. Näin saatiin tehokasta ympäristö-oppia koko porukalla.
Tilaisuudessa puhunut VAV:n kiinteis-töjohtaja Timo Karén korosti ensi töik-seen, että energiatehokkaan rakentamisen kallistuminen ja ilmastonmuutoksen verot
tulevat nostamaan energiakuluja. Jotta kustannukset pysyisivät ennallaan, asuk-kaiden olisi tärkeä käyttää vettä ja sähköä oikein.
Karénin mukaan asukkaiden elämäntyy-li ja -tottumukset voivat joko lisätä tai vä-hentää energiakustannusten lopullista summaa niinkin paljon kuin 20 prosentil-la.
Teksti: Antti HalonenKuvat: Henrik Kettunen
Energia kolmannes kulukakusta
VAV Asunnot Oy:n asuntojen hoitokulut olivat vuonna 2009 yhteensä 30,6 miljoo-naa euroa. Korjaukset vievät summasta 10,5 miljoonaa, eli 34 prosenttia. Energia-kustannusten osuus on 10,2 miljoonaa, eli 33,3 prosenttia ja jätehuollon osuus on 1,4 miljoonaa euroa.
Energiakulujen 10,2 miljoonan euron kokonaisuuteen sisältyvät lämmitys 5,9 miljoonaa, vesi 3,3 miljoonaa ja sähkö mil-joona euroa. VAV on asettanut tavoitteek-seen laskea energian, sähkön ja jätehuollon kustannuksia yhdeksällä prosentilla vuo-
16
teen 2016 mennessä. Se tarkoittaa miljoo-nan euron säästöä. Vuoteen 2020 mennes-sä säästöä olisi tarkoitus tulla 20 prosenttia.
”Tavoite on valtava, mutta se voidaan saavuttaa kiinteistöyhtiön, asukkaiden ja huoltoyhtiöiden välisellä hyvällä yhteis-työllä”, Karén totesi.
Toimiva yhteistyö tarkoittaa huoltoyhti-öiltä koulutettuja ja tietoisia kiinteistön-hoitajia, jotka ovat päteviä käsittelemään teknillisiä laitteita ja isännöitsijät valvovat tehokkaasti huoltoyhtiöiden toimintaa.
Karénin mukaan myös ympäristöeks-perteillä on erityisen tärkeä rooli asukkai-den opastamisessa oikeaan jätteidenlajitte-luun ja vähentämään syntyvää jätettä, sekä käyttämään oikein sähköä, vettä ja kiin-teistön laitteita, koneita ja autopaikkasäh-köä.
Korjaustöitä ja toimenpiteitä
Säästötoimenpiteisiin on jo lähdetty; VAV suorittaa kuluvana vuonna 2010 energia-katselmuksen 37 kiinteistöön. Katselmuk-siin on saatu valtion avustus Asumisen rahoitus ja -kehittämiskeskukselta ARA:lta.
”Katselmuksissa esiin tulevat säästötoi-menpiteet toteutetaan budjetin sallimissa rajoissa samana vuonna, tai viimeistään seuraavana vuonna 2011”, Karén esitteli.
VAV on edelleen anonut ARA:lta avus-tusta 40 kiinteistön energiakatselmusten
Talossa ei esimerkiksi saisi pitää lemmik-kejä eikä tupakoida. Ympäristöekspertit innostuivat ajatuksesta ja tulipa asukkailta sellainenkin ehdotus, että jos VAV raken-taisi talon, jossa ei saa juoda kaljaa.
”Allergiavapaa talo on ollut jo muuta-man vuoden ajan suunnitteilla, mutta nyt tuntuu, että se voidaan rakentaa.”
Vesi- ja lämmitysratkaisut
Toimenpiteet tulevat näkymään konkreet-tisesti myös jokapäiväisessä asumisessa. VAV:n uudiskohteisiin asennetaan asunto-kohtainen vesimittaus, joka tarkoittaa käy-tännössä sitä, että asukkaat maksavat ve-destä oman kulutuksen mukaan.
”On tutkittu, että asuntokohtainen vesi-mittaus säästää 10-20 prosenttia vesikus-tannuksista”, Karén tiivisti.
Karénin mukaan keskimääräinen vesi-maksu on 12-17 euroa kuukaudessa. Vesi-maksu tulee toimimaan niin, että asukkaat maksavat kuukausittain 15 euron vesimak-sun ja summa sitten aina tasataan.
Ympäristöekspertit ohjeistavat
Ympäristöekspertit ovat asukasaktiiveja, jotka ovat perehtyneet energiasäästöön, kierrätykseen ja muihin ympäristökysy-myksiin. Kari Anttilainen toimii Asolassa Viidakkokuja 3,5, ja 7:n ympäristöekspert-tinä lukuisten muiden luottamustoimiensa ohessa. Hän kertoi kokemuksiaan koulu-tustilaisuudessa.
Anttilaisen mukaan ympäristöekspertin tärkein tehtävä on asukkaiden opastami-nen ja ohjaaminen energia- ja ympäristö-asioissa. Opastamiseen kuuluu oleellisena osana myös tiedottaminen. Esimerkiksi
Asolan Viidakkokujan ympäristöekspertti Kari Anttilainen antoi hyviä vinkkejä kollegoilleen ekspertin hommista. Anttilaisella on tästä työstä pitkä kokemus.
suorittamiseen vuosina 2011-2012. En-simmäiset 20 on tarkoitus tehdä vuonna 2011 ja toiset 20 vuonna 2012.
Toimiva lämmöneristys on tärkeä tekijä lämmityskulujen pienentämisessä. Tänä vuonna VAV asentaa lisäeristyksen noin 25-30 rivitalokohteen yläpohjiin. Näistä 15 kohteeseen se on jo tehty. Lisäeristys tulee luonnollisesti pienentämään lämmitysku-luja.
Karén paljasti, että VAV:lla on suunnitel-missa rakennuttaa myös allergiavapaa talo.
VAV 2. 2010 17
vedenkäytön kulutusraportti tulisi laittaa kuukausittain rappukäytävään, jolloin asukkaat näkisivät selvästi, miten säästöä on tullut ja kuinka paljon se on vaikutta-nut.
”Kulutusraportti voi saada asukkaat miettimään, kannattaako esimerkiksi pe-runoita pestä juoksevan veden alla. Kaikil-la ei ole nettiä, siksi tiedotukset on tärkeä laittaa myös rappukäytävään tai akuuteissa tapauksissa jopa huoneistokohtaisesti pos-tiluukusta.”
Kulutusseurantaraporteissa on sekin etu, että ne voivat paljastaa vuotavia ve-sikalusteita. Ympäristöeksperttien tulisi aina opastaa asukkaat tekemään heti il-moitus vuotavista vesihanoista tai ves-sanpöntöistä huoltoyhtiöön. Jos asukas ei jostakin syystä tiedä kenelle ilmoittaa, hän voi turvautua ympäristöeksperttiin.
Anttilaisen mukaan ympäristöekspertti tarvitsee tervettä maalaisjärkeä, positiivis-ta ajattelua ja kuuntelutaitoa. Ekspertit eivät tietenkään voi mennä ihmisten kotiin säätelemään termostaatteja tai sanomaan, kuka saa olla suihkussa ja kuinka pitkään, ainakaan ilman asukkaan suostumusta.
Jätteidenlajittelun ongelmat
Ympäristöeksperttien tulisi ohjeistaa asuk-kaita myös jätteiden lajittelussa. Esimer-kiksi entisen YTV:n, nykyisen HSY:n si-vuilta saa tilattua tai tulostettua näitä ohjeita ja Kotilo-projektin nettisivujen ma-teriaalipankista www.pakolaisapu.fi/kotilo löytyy jätteidenlajittelun ohjeita vierailla kielillä, kuten somaliksi ja arabiaksi.
Joillakin kaupoilla saattaa löytyä palvelu ongelmajätteitä ja televisioita varten, mut-ta suuremmat lastit ja huonekalujen kokoi-set esineet tulisi viedä Sortti-asemalle. Helsingin puolelta löytyy kaksi sorttiase-maa, Kivikko ja Konala.
”Asukkaiden tulisi tietää, kuinka mene-tellään ongelmajätteiden, telkkareiden ja vuodesohvien kanssa. Itse olen heittänyt ne peräkärryllä Sortti-asemalle, se pienen-tää huoltokustannuksia. Sortti-asemaa tulisi käyttää, jos se vain on mahdollista. Jos taas mahdollisuutta ei ole, siihen saa usein aina jonkun sopimuksen aikaan”, Anttilainen opasti.
Anttilainen kertoi, että Viidakkokujalle tilataan silloin tällöin myös vaihtolava, jol-le asukkaat voivat heittää isoimmat roinan-sa. Asukkaat ovat myös perustaneet oman nettisivuston, jossa talon tapahtumista tie-dotetaan. n
Hoitokulut vuonna 2009 30,6 miljoonaa euroaKorjaukset 34 prosenttia 10,5 miljoonaa euroaEnergia 33,3 prosenttia 10,2 miljoonaa euroaJätehuolto 4,6 prosenttia 1,4 miljoonaa euroa
Energiakulut 10,2 miljoonaa euroaLämmitys 5,9 miljoonaa euroaVesi 3,3 miljoonaa euroaSähkö 1,0 miljoonaa euroa
Tavoite:Vuoteen 2016 mennessä 9 prosentin säästö energia ja jätekustannuksista, eli miljoona euroa.
VAV Asunnot Oy:n kiinteistöjohtaja Timo Karén kertoi kovasta, mutta toteutettavis-sa olevasta tavoitteesta. Vuoteen 2016 mennessä energiakuluissa tavoitellaan miljoonan euron säästöä – ja toteutues-saan se säästö suojelee luontoa ja asukkaan lompakkoa.
Ympäristöekspertit ja viherhoidon yhdyshen-kilöt kuuntelivat keskittyneesti alustuksia.
18
viherpeukalo
18
Piha-alueet kuntoon kevään kunniaksi
Koittanut kevät ja alkava kasvukausi tuovat aina oman vihreän lisänsä pihatöihin. VAV Asunnot Oy:n pihoilla hääräävät aktiiviasukkaiden lisäksi viherurakoitsijat ja huoltoyhtiön työntekijät, mutta kaikilla on kuitenkin sama yhteinen tavoite: siisti yleisilme kiinteistön piha-alueilla.
VAV Asunnot Oy:n hortonomi Kristiina Pirhonen-Pohja ker-toi viherhoidosta ympäris-töeksperttien ja viherhoidon yhdyshenkilöiden koulutusti-laisuudessa. Hortonomin teh-täviin kuuluu valvoa viherhoi-toa yleisillä alueilla ja huoneistopihoilla sekä leikki-välineiden turvallisuutta.
Asukkaat voivat nyt tehdä oman osansa viherhoidon on-nistumiseksi järjestämällä ke-
vättalkoot. Kun lumet ovat sula-neet, edellissyksyn puunlehtien, risujen ja muiden miljööroskien haravoiminen ja raivaaminen on erityisen tärkeää.
”Haravointi olisi hyvä tehdä ennen kuin uusi nurmi alkaa kasvaa. Näin nurmikon juuret saavat ilmaa, ja viherurakoitsi-jat pääsisivät lannoittamaan eikä kaikkea lannoitetta hara-voitaisi lehtien mukana pois”, Pirhonen-Pohja opasti.
Alkavan kasvukauden vuok-si kevättalkoot ovat jopa tär-keämmät kuin syystalkoot. Kesällä talkoita voi toki järjes-tää useammankin kerran. Jos asukkaat eivät talkoita järjestä, työn tekee huoltoyhtiö ja se taas näkyy vuokrassa.
Oma piha mullan kallis
Oman huoneistopihan hoito kuuluu asukkaan omalle vas-tuulle. Keväällä on hyvä paika-ta ja kalkita omakin nurmikko ja haravoida mahdolliset lehdet pois.
Omien kasvi- ja kukkaistu-tusten hoito kuuluu pääsään-töisesti aina asukkaalle itsel-leen. Kasveja voi halutessaan istuttaa vapaasti, mutta ulko-ruukkuihin. Kiinteistöön kuu-luvia rakenteita tai kasveja ei kuitenkaan saa siirtää tai pois-taa.
Jos asukas haluaa istuttaa pi-halleen köynnöskasvin, se tuli-si laittaa kasvamaan seinästä irti olevaa erillistä ritilää pit-kin, jottei köynnös pääse vau-rioittamaan talon seiniä ja ra-kenteita.
Rikkaruohojen kitkeminen huoneistopihan pensaiden, puiden ja rakenteiden ympäril-tä kuuluu niin ikään asukkaal-le. Rikkaruohoja kitkettäessä olisi hyvä välttää kemiallisia aineita ja myrkkyjä. Kitkemi-seen on olemassa erilaisia työ-kaluja, ja niitä voi löytyä lainaan naapureilta tai taloyhtiöltä.
Nurmikkoa tulisi leikata ker-ran viikossa toukokuusta loka-kuuhun. Harvempi tahti ei ole kuitenkaan äärimmäisen vaka-
vaa, sillä vuokrasopimuksen mukaan huoneistopihan mak-simi ruohonpituus saa olla 15 senttimetriä.
Kulkuväylät pihoille tulee pi-tää asumisviihtyvyyden ja siis-teyden lisäksi myös turvalli-suusseikkojen vuoksi vapaina. Mikäli pihalle pääsy on esteel-linen, viherurakoitsija ei leik-kaa pensasaitoja sisäpuolelta.
Viherurakoitsijan ja huoltoyhtiön vastuutViherurakoitsijan kanssa sol-mittava viherhoitosopimus koskee vain valmiina olevaa kasvillisuutta piha-alueilla. Uusia kukkia, pensaita tai pui-ta urakoitsijat eivät siis istutte-le.
Viherurakoitsija paikkaa, lannoittaa ja kalkittaa yleiset nurmikot ja torjuu rikkaruohot leikkipaikoilta sekä hiekka-alueilta ja -käytäviltä. Asfaltti-alueiden ja parkkipaikkojen siisteys taas kuuluu huoltoyhti-ölle.
Kaikkien puiden ja yleisten alueiden pensaiden hoitoleik-kaukset kuuluvat viherurakoit-sijalle, eikä asukas saa mennä omin päin niitä silppuamaan. Huoneistopihojen puiden leik-kauksesta ilmoitetaan asuk-kaalle erikseen.
Pensasaitojen pitkittäisleik-kauksesta huolehtii viherhoito, mutta pihojen välisten pensai-den ja aitojen leikkuu ja hoito kuuluu asukkaille.
”Leikkaukset tehdään tar-peen mukaan; isot leikkaukset tehdään lehdettömänä aikana ja kesäisin tehdään muotoon
Hortonomi Kristiina Pirhonen-Pohja antoi eksperteille ja viherhoidon yhdyshenkilöille täsmätietoa kevään talkoita ja pihojen kesäistä kunnossapitoa varten.
VAV 2. 2010 19
leikkaukset kaksi tai jopa kol-me kertaa”, Pirhonen-Pohja neuvoi.
Kiireelliset asiat kuten kaatu-neet puut ja rikkoutuneet tai sabotoidut vaaralliset leikkivä-lineet kuuluvat aina huoltoyh-tiölle, ja asukkaan tulisi ilmoit-taa niistä viipymättä.
Jos asukastoimikunta päättää tehdä itse kiinteistönsä viher-työt, se näkyy vuokrakustan-nusten laskemisena. Velvolli-suudet ovat asukkailla toki samat kuin viherurakoitsijoil-lakin, ja asukkaiden on pidet-tävä työmaapäiväkirjaa teke-mistään töistä.
Työmaapäiväkirjaan tulee kuitata päivämäärän, tehtyjen töiden ja tekijän lisäksi muut havainnot ja keli; onko satanut vai paistanut ja mikä on ollut lämpötila.
”Työmaapäiväkirja tulee pa-lauttaa loppukesästä isännöit-
sijälle budjetintekoa varten. Näin osaamme varautua, jos seuraavana vuonna pitää tehdä kunnostustöitä”, Pirhonen-Pohja kertoi.
Ota yhteyttä
Asukas voi ottaa yhteyttä vi-heryhdyshenkilöön, jos toivoo esimerkiksi pensaiden tai pui-den oksien leikkausta joko ylei-sillä alueilla tai pensasaidan siistimistä omalla pihallaan. Kiireellisissä asioissa yhteys tu-
lee ottaa huoltoyhtiöön.Jos vihertöihin ja piha-alu-
een siisteyteen liittyvissä asi-oissa on epäselvyyksiä, asukas voi ottaa yhteyttä kiinteistönsä viherhoidon yhdyshenkilöön, jos sellainen löytyy. Jos yhdys-henkilö ei osaa itse vastata asukkaan mieltä askarrutta-vaan kysymykseen, hän tietää keneen voi ottaa yhteyttä.
Yhdyshenkilön tehtäviin kuuluu seurata piha-alueen ti-lannetta ja yleisilmettä, olla tarvittaessa yhteydessä viheru-
rakoitsijaan ja tiedottaa vihera-sioissa muita asukkaita.Yhdys-henkilö on myös tarvittaessa yhteydessä hortonomi Pirho-nen-Pohjaan.
”Yritän vastailla saamiin viesteihin aina mahdollisim-man pian. Viestissä on hyvä lukea mitä kiinteistöä asia kos-kee, itse asia, yhteystiedot ja onko asiasta tehty asukaskoko-uksen tai isännöitsijän päätös.”
Ote vuokrasopimuksen liitteestä:
Vuokralainen on velvollinen omalla kustannuksellaan huolehtimaan huoneistoon välittömästi liittyvän asuntopihan sekä kiinteistön kulkuväy-lään rajautuvan huoneiston sisäänkäyntipihan puhtaanapidosta, nurmikon leikkauksesta sekä kitkennästä ja talvikunnossapidosta.
Kevät on pihatalkoiden aikaa. Oma kotipiha tulee kerralla siistiksi, yhteishenki kasvaa, naapurit tulevat tutuiksi ja talkoomakkara maistuu.
20
Vuokralaisten Keskusliiton Ilpo Eerola neuvoo:
Asumisrauhan ongelmat ratkaistava maltillaAsumisrauhan häiriötekijöihin tulisi varautua mahdollisimman hyvin etukäteen ja niihin tulisi puuttua nopeasti, asiallisesti ja hyvässä hengessä, Vuokralais-ten Keskusliiton järjestö- ja koulutussihteeri ilpo Eerola ohjaa.
Asumisrauhan häirintä voi kohdistua joko turvallisuus- tai viihtyvyystekijöihin. Jos taloyhteisössä syntyy häirintätapauksia, niihin tulisi aina suhtautua rauhallisuudel-la, Ilpo Eerola sanoo.
”Asukas voi mennä koputtamaan ovelle ja kohteliaasti pyytää toista asukasta ole-maan hiljempaa. Samoin jos asukas viettää
esimerkiksi syntymäpäiviä tai tupaantuli-aisia, siitä tulisi ilmoittaa muulle asukas-kunnalle.”
Lain mukaan vuokralaista on varoitetta-va, jos häirintä on jatkuvaa eikä lopu huo-mautuksella. Isännöitsijän tulee antaa asukkaalle kirjallinen varoitus. Silloin pi-tää tehdä selväksi, mistä asukasta varoite-taan.
”Varoitus on paha juttu. Varoituksen saanut ei saa pelleillä. Jos tapoja ei korjata, vuokrasopimus voidaan purkaa. Sillä ei saa myöskään leikkiä ja piinata asukkaita. Va-roitukseen vaaditaan useamman asukkaan valitus. Heidän on syytä muistaa, että asian mennessä käräjäoikeuteen he joutuvat to-distajiksi”, lukuisia tapauksia läpikäynyt Ilpo Eerola kertoo.
Poliisi vasta viimeinen konsti
Poliisin kutsuminen on harkinnanvarai-nen toimenpide, Ilpo Eerola pohtii.
”Valitettavan usein asukas on ensimmäi-senä kutsumassa poliisia paikalle. Poliisi, vuokrasuhteen purkaminen ja häätö ovat niitä viimeisiä ratkaisuja joita tehdä – eivät todellakaan ensimmäisiä”, Eerola opastaa. Kuitenkin rikosasioissa on oltava yhtey-dessä välittömästi poliisiin.
Ilkivaltaan ja pahantekoon tulisi sen si-jaan puuttua välittömästi.
”Jos paikkoja ei pidetä puhtaina ja hy-vässä kunnossa, kukaan ei oikein enää jak-sa välittää. Lisäksi tehty ilkivalta tulee lo-pulta asukkaiden maksettavaksi. Korjaus- ja kunnostustyöt tulevat näky-
Vuokralaisten Keskusliiton järjestö- ja koulutussihteeri Ilpo Eerola vastailee työpäivänsä aikana lukuisiin vuokralais-ten kysymyksiin. Järjestyshäiriöt ovat yksi tuttu teema.
nTeksti ja kuvat: Antti Halonen
VAV 2. 2010 21
mään vuokrassa.”On kuitenkin joitain häiriköintitapauk-
sia, joihin ei löydy pykälää järjestyslaista eikä -säännöistä.
”Esimerkiksi lapsen itku, lemmikkieläi-met, pianonsoitto ja tupakointi aiheuttavat hyvin usein riitatilanteita. Tällaisten tilan-teiden kannalta olisi tärkeää, että taloyh-tiöllä olisi yhteinen näkemys ja sovittu menettelytapa. Se voidaan käydä läpi myös yhdessä isännöitsijän kanssa”, Eerola ker-too.
”Niin sanotut pahviseinät aiheuttavat tahatonta häiriötä. Sen sijaan rappukäytä-vässä, hississä, pihalla ja parkkipaikalla tapahtuva häirintä on välinpitämättömyyt-tä ja naapureiden huomiotta jättämistä.”
Hyvä asumisyhteisö on kaikkien tavoiteltavaaEerola muistuttaa, että uusi asukas tulee aina ottaa hyvin vastaan ja liittää asumis-yhteisöön.
”Ei riitä, että järjestyssäännöt pudote-taan uuden asukkaan postiluukusta, vaan ne tulee kertoa ja selvittää hänelle. Otetaan asukas vastaan ystävällisesti, kerrotaan pe-lisäännöt ja millaista täällä on asua.”
”Naapureiden kanssa ei tarvitse ystävys-tyä, mutta aina on hyvä olla naapuritutta-via. Ei maksa mitään olla ystävällinen toi-selle ihmisille. Usein se on palkitsevaa,
koska tutuille ei tehdä kiusaa ja aina on mahdollisuus keskustella. Kaikenlaisen häiriökäyttäytymisen välttäminen on asukkaiden yhteinen tavoite”, Eerola sa-noo.
Joskus joku asukkaista ottaa poliisin tai isännöitsijän roolin. Tällainen vie asioita huonompaan suuntaan.
”Kyttäys on asumisrauhan toinen ääri-pää. Välinpitämättömyys on toinen. Kum-mallakaan ei viedä asioita eteenpäin. Jos vain vanhat kansanviisaudet otetaan käyt-töön, niin kaikki toimii. Kukaan ei ole her-ra toisten yläpuolella, vaan kaikki ovat yhdessä!”, Eerola kiteyttää. n
”Ei maksa mitään olla ystävällinen naapurilleen, päinvastoin se on palkitsevaa”, Ilpo Eerola opastaa.
The leaking toilets are the main reason for the increasing water consumption. Remember to notify your maintenance company of any leaking faucets or toilets. The repair cost is included in the
maintenance contract and is therefore free for the habitants. Did you know, that even the smallest leaks of toilets can be detected by putting a piece of paper on the inner surface of the toilet and monitoring wheather it gets wet or not, when no flushing
has occured.A continuous leaking toilet can cause you, your family or your leasing facilities a totally
unnecessary annual surcharge.
THE lEaKing TOilETsVuokramaksun viive tuo perintämaksun
VAV Asunnot Oy alkaa periä viiden euron perintämaksua, mikäli vuokranmaksu myöhästyy. Käytäntö on yleinen kaikissa vuokrataloyhtiöissä.
Mikäli vuokraa ei makseta ajoissa, jatkossa maksumuistutuksesta peritään viiden eu-ron maksu. Myöhästymisestä peritään myös viivästyskorkoa korkolain mukaan. Viivästyskorkolaskut lähetetään neljännes-vuosittain.
22
Vantaa juhlii komeasti viisi päivää
Vantaan kaupunkijuhlaa vietetään jälleen laajana kansalaistapahtumana Vantaan päivän (15.5.) ympärillä. Vantaa juhlii komeasti viiden päivän ajan.
Nykyisessä laajassa muodossaan Vantaan kaupunkijuhla järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008. Juhlan tavoitteena on tuoda kaupungin kulttuuri- ja tapahtuma-tarjonta kaikkien ulottuville. Vantaalaiset pääsevät juhlan myötä helposti nautti-maan kotikaupunkinsa antimista.
Kaupunkijuhlan ohjelma muodostuu eri toimijoiden tuottamista tilaisuuksista, ta-pahtumista, tempauksista ja näyttelyistä. Ohjelman ydin koostuu kaupungin kump-panuusrahaa saavien yhteisöjen - Teatteri Vantaa, Vantaan Viihdeorkesteri, Tanssite-atteri Raatikko, Vantaan Tanssiopisto, Backas Jazz ja Ankkarock - tuottamasta ohjelmasta.
Lisäksi kaupungin aktiiviset kulttuuri- ja muut toimijat – aina alan ammattilaisista alueellisiin harrastajiin – luovat tapahtu-maan lisäviettelyksiä.
abreu ja Koivuniemi päätähdetEdellisvuosien tapaan Tikkurilaan nousee kaupunkijuhlalava, jonka lauantai-illan kirkkain tähti on tänä vuonna vantaalai-nen Anna Abreu. Abreu nousi julkisuu-teen vuonna 2007 Idols-kilpailusta ja on julkaissut kolme levyä. Viimeisin, viime lokakuussa julkaistu Just a pretty face? -al-bumi rikkoi heti julkaisupäivänä kultale-vyn myyntirajan.
– Vantaalainen tähti kruunaa lauantain bänditarjonnan, iloitsee kaupunkijuhlan tuottaja Lea Rahkola-Kauranen.
Lauantai-illan ilmaiskonsertin esiintyjiä Abreun lisäksi ovat Raappana & DJ Leima-
sin, the Grammers, Doom Unit sekä niin-ikään vantaalainen the Wrecking Queens.
Lauantaina päivällä juhlalavan tienoon valtaa suuret lastenjuhlat pomppulinnoi-neen, taikureineen, ongintoineen ja mo-nenlaisine esityksineen. Lavalle nousee myös lasten uusi suosikkibändi Hevisau-rus.
Urbaanit katutanssit asematielläPerjantaina Tikkurilan juhlalava tarjoaa mm. jazzia ja tanssimusiikkia. Alkuillasta tanssahdellaan 60–70-lukujen tunnelmis-sa ja illalla on tarjolla nimekkäitä iskel-mätähtiä. Heistä ykkösnimi on varmasti Paula Koivuniemi, jonka laulua tahdit-taa Vantaan viihdeorkesterin kymmen-henkinen tentetti Markku Johanssonin johdolla.
Perjantai-illan päättää kotikaupungis-saan esiintyvä Virve Rosti, Free-man & Menneisyyden Vangit. Virve Rostia on päässyt ke-vään aikana seuraamaan myös Kuorosota-ohjelmas-sa.
Elämyksiä viiden päivän ajanVantaan kaupunkijuhlan luonteen mukaisesti viisipäi-väinen juhla tuo kaupunki-laisten ulottuville monenlai-sia elämyksiä. Ohjelma sisältää esimerkiksi kaupunki-suunnistusta ja gambamusiik-kia, erilaisia urheilulajiesittelyjä ja -näytöksiä, kyläjuhlia ja koti-seutuun tutustumista, näyttelyi-tä, elokuvia sekä konsertteja.
Voit tutustua ohjelmaan netis-sä osoitteessa www.kaupunkijuh-la.fi. Kaupunkijuhlan ohjelmalehti jaettiin vantaalaiskoteihin jo tou-kokuun ensimmäisellä viikolla. n
VAV 2. 2010 23
uudiskohteet ja peruskorjaukset ovat aikansa energiatasolla
VAV Asunnot Oy noudattaa uudiskohteissaan ja kiinteistöjen peruskorjauksissaan vuoden 2010 energiakonseptia. VAV:n raken-nuttajapäällikkö Timo Petäjistö kertoo, että energiakeskustelussa käy kova myllerrys ja energiaa säästäviä toimenpiteitä on tehty runsaasti.Uudet lämmöneristysmääräykset tulevat voimaan vuonna 2012. Vaatimukset tule-vat kiristymään huomattavasti vain kah-dessa vuodessa.
”Mietimme, että rupeammeko varautu-maan jo nyt vuoden 2012 määräyksiin ja toimimaan niiden mukaan, mutta totesim-me sen mahdottomaksi. Kukaan ei vielä tiedä uusien määräysten sisällöstä.”, Petä-jistö sanoo.
VAV asentaa lisälämmöneristeitä 24 kohteen yläpohjiin vuoden 2010 aikana. Tällä hetkellä yhtiö selvittää mahdolli-suuksia toteuttaa yhden tai useamman kohteen matalaenergiarakennuksena. Vaihtoehtoina ovat joko matalaenergiatalo tai ns. passiivitalo.
”Ne ovat energianäkökulmasta katsottu-na paljon parempia kuin mitä 2010 vuoden vaatimukset edellyttävät”, Petäjistö sanoo.
Matalaenergiarakennusten erot löytyvät lämmitysenergian määrästä. Matalaener-giatalon tilojen lämmitys- ja jäähdytys-energian ominaiskulutus ja nettoenergian ominaistarve ovat välillä 26-50 kWh/(m²a). Se tarkoittaa kilowattituntia per rakennuksen bruttoala vähennettynä kyl-mien tilojen pinta-alalla. Passiivitalolla vastaava lukema on alle 25 kWh/(m²a).
Uudiskohteisiin aina edullisin energiamuotoPetäjistön mukaan uudiskohteissa pyritään käyttämään aina edullisinta energiamuo-toa, jolloin hiilijalanjälki olisi mahdolli-simman pieni.
”Käytännössä se tarkoittaa, että jos koh-de on kaukolämmön piirissä, niin käytäm-
me sitä. Sellaisissa öljylämmitteisissä kiin-teistöissä, jotka eivät kaukolämmön piirissä ole, mietimme maalämmön käyt-töönottoa.”
Sähkölämmitteisiä kiinteistöjä ei siis enää energiakustannussyistä tehdä, vaikka niitä takavuosina muutamia rakennettiin-kin.
”Esimerkiksi helmikuussa käynnistynyt Lippukujan kohde oli suunniteltuna jo pa-ri kolme vuotta sitten, mutta rakentami-nen aloitettiin vasta nyt, kun alue tuli kau-kolämmön piiriin”, Petäjistö sanoo.
Vain parasta luokkaa
Uudiskohteiden ja korjattujen kiinteistö-jen kohdalla uudet kodinkoneet valitaan energialuokan mukaan. Kodinkoneilla on energialuokat siinä missä asunnoillakin. Kun kodinkoneen toimittaja tuo uuden kalusteen, sen päällä on aina energiatodis-tus.
”Valitsemme vain parasta energialuok-kaa ja ne parantuvat vuosi vuodelta. Tar-koituksena on se, että energiakulutus py-syy pienenä”, Petäjistö korostaa.
Myös vesikalusteet tullaan valitsemaan energiaa säästäviksi. Kalusteissa tulee olla säästöasento, että hanaa saa hieman pakot-taa vuolaamman virran aikaansaamiseksi. Uudiskohteissa ja peruskorjattavissa koh-
teissa toteutetaan nykyään lisäksi asunto-kohtainen vedenmittaus.
”Tarkoitus on laajentaa asuntokohtainen vedenmittaus myös lämpimään veteen. Se on todettu useissa tutkimuksissa, että huo-neistokohtainen vedenmittaus voi vaikut-taa oleellisesti vedenkulutukseen, kun asukkaat maksavat vain siitä, mitä käyttä-vät.”
Vaikka energialuokan tasosta ei tingitä, kilpailutuksen ratkaisevin tekijä on kuiten-kin useimmiten hinta. Energiaa säästyy vaatimusten mukaisesti, mutta kustannuk-set pyritään pitämään niin alhaalla kuin mahdollista.
Harkintaa myllerryksessä
Petäjistön mukaan energia-asioissa on täl-lä hetkellä hirveä myllerrys päällä ja uusia ajatuksia tulee joka suunnasta. ”Pitää käyt-tää harkintaa, mihin lähtee mukaan ja mi-hin ei.”
Petäjistö huomauttaa, että lisäeristysten ja energiatehokkaan rakentamisen vaiku-tukset näkyvät vain lämmityskuluissa. Ko-konaisenergian kulutukseen vaikuttavat rakenteiden ja teknisten järjestelmien li-säksi myös asumistottumukset. VAV:lla onkin tarkoitus järjestää tietoiskuja ja kou-lutusta asumistottumuksien vaikutuksesta energiankulutukseen. n
nTeksti ja kuva: Antti Halonen
isännöitsijä susanna Pajala alue : Pähkinärinnepuh. 09 8392 6535e-mail [email protected]
isännöitsijä Jorma Manner alue: nissas, Päiväkumpu, itä-Hakkila, Mikkola puh. suora 8392 6524e-mail [email protected]
isännöitsijä Maarit Rantsi alue: Tikkurila, Tikkurilan ympäristö puh. 09 8392 6529e-mail [email protected]
isännöitsijä Maria Uronen alue: Hakunila-länsimäki puh. 09 8392 6522e-mail [email protected]
isännöitsijä Jukka Mäki alue: asumisoikeusasunnot jasorakuja 4, Esikkotie 3, Kielotie 25,Orvokkirinne 4, Takojantie 1, Maitikkapolku 10, Kallioimarteentie 10puh. 09 8392 6534e-mail [email protected]
isännöitsijä Terhi Toppinen-Häyrinen alue: Korso, nikinmäkipuh. 09 8392 6526e-mail [email protected]
isännöitsijä Katri Vatanen alue: Rekola, Havukoski, ilola, asolapuh. 09 8392 6531e-mail [email protected]
isännöitsijä Jaana Oksanenalue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, seutulapuh. 09 8392 6520e-mail [email protected]
Löydä oma isännöitsijäsiisännöitsijät palvelevat asukkaita arkisin, ma-to klo 8.15-16.00 ja perjantaisin 8.15-14.00
FaKsinUMERO KaiKillE (09) 8392 6541
VAV PALVELEE
VAV Asunnot Oy, Pl 39 01301, Vantaa, Veturitie 7, 01300 VANTAA, www.vav.fi
ASUKASVALINTAe-mail [email protected] faksi 09 8392 0226 hakuohjeet : www.vav.fi VUOKRAVALVONTApuhelinaika:ma-to klo 10.00-14.00, pe klo 10.00-13.00 e-mail [email protected] puhelin 09 8392 5226 faksi 09 8392 6542
ma-to klo 8.15-16.00 pe klo 8.15-13.00 e-mail [email protected]
puhelin 09 8392 6540ASIAKASPALVELU
