Upload
mervyn
View
56
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Opintojen mitoitus ja kuormittavuus – OPMITKU OPM:n rahoittama koulutuksen kehittämishanke 2007 - 2009. Eeva Harjulahti 1.10.2009 - Metropolia. www.turkuamk.fi. Lähtökohdat. - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
Opintojen mitoitus ja kuormittavuus – OPMITKUOPM:n rahoittama koulutuksen kehittämishanke 2007 - 2009
Eeva Harjulahti 1.10.2009 - Metropolia
www.turkuamk.fi
www.turkuamk.fi
Lähtökohdat
• Eurooppalaiseen ECTS (European Credit Transfer and Accumulation System) -järjestelmään perustuva opintopistemitoituksen käyttöön ottaminen
• Opintopisteet korreloivat opintoihin käytettyyn laskennalliseen aikaan - mitoitus on myös koulutuksen laatuun oleellisesti liittyvä tekijä.
• Turun ammattikorkeakoulussa on Opinnot-hankkeiden osana lukuvuosina 2004 - 2006 tehty opintojen mitoitustyötä ja toisaalta kuormittavuuden seurantaa
• Tutkimukseen perustuva kehittämismalli on todettu hyväksi
Toteutus
• Vaihe 1: Selvitys- ja mitoituksen määrittelyvaihe – 2007(Pedagoginen käsitteistö ja mitoitus sekä kuormittavuuden seuranta)
• Vaihe 2: Mitoituksen perustan määrittely – 2008(Kuormittavuuden seuranta ja mitoitus)
• Vaihe 3: Mitoituksen toteutusperustan kehittämisen vaihe – 2008
• Vaihe 4: Mitoituksen kehittämisperustan kehittämisen vaihe – 2009
www.turkuamk.fi
Yhteistyökumppanit
• Helsingin ammattikorkeakoulu (Stadia->Metropolia)
• Hämeen ammattikorkeakoulu
• Laurea-ammattikorkeakoulu
• Satakunnan ammattikorkeakoulu
• Savonia-ammattikorkeakoulu
• Turun ammattikorkeakoulu
www.turkuamk.fi
Ohjausryhmä
• Teija Laamanen, kehityspäällikkö, Laurea-AMK• Päivi Jaatinen, kehitysjohtaja, SAMK• Ulla Voutilainen, vararehtori, Savonia-AMK• Jukka Nivala, koulutusjohtaja, Stadia (1.8.2008 Metropolia)• Ismo Kantola, kehityspäällikkö, pj. TuAMK• Eeva Harjulahti, esittelijä, sihteeri, TuAMK• Pirjo Kuisma, HAMK 31.7.2007 asti• Ritva Mäntylä, opetusjohtaja, HAMK 1.8.2007 alkaen• Raija Tuohi, projektiryhmän jäsen, TuAMK 1.9.2007 alkaen • Saara Lampelo, vararehtori, pj. TuAMK 31.12.2007 asti • Sini-Meri Lehtinen, SAMOK 31.12.2007 asti• Sarianna Nieminen, SAMOK 1.1.2008 alkaen
www.turkuamk.fi
Projektiryhmä
• Eeva Harjulahti, TuAMK • Raija Tuohi, TuAMK• Arto Saloranta, Laurea-AMK• Anne Sankari, SAMK• Ritva Mäntylä, HAMK 31.7.2007 asti• Pirjo Kuisma, HAMK 1.8.2007 alkaen• Esa Viklund, Savonia-AMK 31.12.2007 asti• Ulla Loikkanen, Savonia-AMK 1.1.2008 alkaen • Astra Francke-Vehmas, Stadia-AMK 31.7.2008 asti• Carina Savander-Ranne, Metropolia 1.8.2008 alkaen
www.turkuamk.fi
Tutkimukset
• Opetusmenetelmäkysely opettajille (kevät 2007)• Mitoituskysely opettajille (syksy 2007)• Kokonaisajankäytön seuranta (syksy 2007- syksy 2008)• Opintojaksokohtainen ajankäytönseuranta (syksy 2008)• Kuormittavuuden tunne (kevät 2009)
___ ________ __www.turkuamk.fi
1) Opetusmenetelmäkysely opettajille
www.turkuamk.fi
Opetusmenetelmäkysely opettajille
• Opetusmenetelmäkyselyssä kartoitettiin opettajien käyttämiä opetusmenetelmiä ja pedagogista käsitteistöä.
• Kysely tehtiin keskitettynä Digium-kyselynä siten, että kunkin mukana olevan ammattikorkeakoulun yhdyshenkilö lähetti kyselylinkin oman organisaationsa opetushenkilökunnalle joko suoraan sähköpostissa tai ammattikorkeakoulun viikkotiedotteessa.
• Kyselyn yhteydessä kerrottiin taustatiedot hankkeesta ja sen tavoitteista. Kyselyn taustatietoina kysyttiin seuraavat: ammattikorkeakoulu, jossa opettaa, koulutusala / koulutusohjelma ja opetusala.
www.turkuamk.fi
Opetusmenetelmäkysely opettajille
• Vastauksia saatiin kuudesta ammattikorkeakoulusta yhteensä 206. Arvioitu vastausprosentti on n. 9 %.
• Vastauksista yli kolmannes on Turun ammattikorkeakoulusta ja vajaa kolmannes on Hämeen ammattikorkeakoulusta.
• Vastanneet opettajat edustivat kaikkia koulutusaloja. Vähiten vastauksia saatiin luonnontieteiden alalta ja eniten yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalta.
www.turkuamk.fi
Opetusmenetelmäkysely opettajille
• Tätä kyselyä varten koottiin laajasti opetusmenetelmiä ja pedagogista käsitteistöä. Niistä opettajat valitsivat käyttämänsä ja lisäksi heitä pyydettiin selittämään, miten he määrittelevät/ ymmärtävät valitsemansa/ käyttämänsä käsitteen. Lisäksi oli mahdollista lisätä listaan omia menetelmiä.
www.turkuamk.fi
www.turkuamk.fi
Opetusmenetelmä Käyttäjien määrä
%
1. Luento 187 92,12
2. Harjoitus 177 87,19
3. Pienryhmätyöskentely 153 75,37
4. Opinnäytetyön ohjaus ja arviointi 139 68,47
5. Kyselevä opetus 133 65,52
6. Kirjallisuuteen perustuva erillinen tuotos(raportti, essee tms) 130 64,04
7. Parityöskentely 127 62,56
8. Arvioinnin/palautteen käsittely 124 61,08
9. Tehtäväohjattu opetus(oppimistehtävien käyttö opetuksen runkona) 123 60,59
10. Henkilökohtainen ohjaus(opintojaksoon liittyvä) 121 59,61
11. Kirjallisuuteen perehtyminen 118 58,13
12. Havainnollistaminen 113 55,67
www.turkuamk.fi
Opetusmenetelmä Käyttäjien määrä
%
13. Ryhmäohjaus 111 54,68
14. Opintokäynti 106 52,22
15. Esittävä harjoitus (demonstraatio) 105 51,72
16. Kirjallisuuteen perustuva erillinen suoritus (tentti tms) 97 47,78
17. Projektityön ohjaus 94 46,31
18. Verkossa tapahtuva ohjaus 87 42,86
19. Ongelmakeskeinen opetus (PBL) 82 40,39
20. HOPS-ohjaus 82 40,39
21. Virtuaaliopetus 81 39,90
22. Opetuskeskustelu 78 38,42
23. (Työ)harjoittelun ohjaus ja arviointi 62 30,54
24. Hankkeissa oppiminen (LbD) 58 28,57
www.turkuamk.fi
Opetusmenetelmä Käyttäjien määrä
%
25. Portfolio-ohjaus 51 25,12
26. Aivoriihi 46 22,66
27. Case Study –harjoitus 46 22,66
28. Laboraatiotyöskentely 45 22,17
29. Yhteistoiminnallinen oppiminen (YTO) 43 21,18
30. Uraohjaus 27 13,30
31. Jokin muu 25 12,14
32. Simulaatio 21 10,34
33. Roolipeli 12 5,91
34. Instrumenttiopetus 12 5,91
35. Draama (roolipelit) 11 5,42
Opetusmenetelmäkysely opettajille
• ”Jokin muu” –kohta sai seuraavanlaisia vastauksia: Action Learning, Harjoittelun ohjaus, HOPS = yksilön yksilöllisyyden ylläpitäminen, jopa myös koulutuksen jälkeen, Laboratoriotöiden ohjaus, Laskuharjoitukset, Laskuharjoitukset klinikkatyyppisesti, Learning Cafe, Mindmap-menetelmä, Pienryhmäpalautekeskustelut, Projektissa oppiminen, Projektipohjainen oppiminen, Projektityöskentely, Toiminnalliset menetelmät, Tutkivan oppimisen malli, Työnopetus, Maastoharjoitus, Uusiin tutkimuksiin perehtyminen, Verkko-opetus, Verkkotuentainen opetus, Vierailuluennot, Yrityspeli
www.turkuamk.fi
www.turkuamk.fi
2) Mitoituskysely opettajille
Mitoituskysely opettajille
• Mitoituskyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten opettajat mitoittavat opintojaksonsa eri opetusmenetelmiä käyttäen.
• Opettajia pyydettiin valitsemaan jokin oma opintojakso ja vastaamaan kysymyksiin: paljonko käytät opintojaksollasi kontaktitunteja eri opetusmenetelmiin ja paljonko varaat opiskelijan omaa työaikaa?
• Kyselyssä oli lista opetusmenetelmistä ja tyhjiä rivejä mainitsemattomille menetelmille. Lisäksi oli tilaa kommenteille jokaisen menetelmän yhteydessä.
• Kysely toteutettiin Digiumilla lähettämällä kyselylinkki sähköpostilla kaikkien projektiin osallistuvien ammattikorkeakoulujen opettajille.
• Kysely tehtiin syksyllä 2007.
www.turkuamk.fi
Mitoituskysely opettajille
• Vastauksia annettiin yhteensä 248.
• Keskimääräinen vastausprosentti oli arviolta 10 %.
• Keskimääräiset tuntimäärät opintopistettä kohden vaihtelivat vastauksissa paljon, alle 10 tunnista yli 60 tuntiin.
• Vastausten keskiarvoksi tuli 27,38 tuntia opintopistettä kohden. Mediaani oli 26,67. Neljännes vastauksien tuntimääristä oli 25,33 tai sen alle, vastaavasti suuremmissa tuntimäärissä neljännes oli 27,33 tuntia tai enemmän.
www.turkuamk.fi
Mitoituskysely opettajille
• Yhden opintopisteen laajuisia opintojaksoja vastauksissa oli 5 kappaletta. Opintojaksot, joiden laajuus oli korkeintaan 1,5 op, olivat viestinnän ja tiedonhaun opintojaksoja sekä esim. verkko-opetuksen metodit, geotekniikan perusteet, deskriptiivinen geometria, kasvu tietojenkäsittelyn ammattilaiseksi, ikääntyvien ihmisten fysioterapia, lääkehoito ja kuvataidekasvatuksen perusteet.
• Laajimpia opintojaksoja olivat kauneudenhoitoalan projektiopinnot (50 op), hoitotyöntaito (16 op) sekä viisi 15 op:n kurssia: tuotteistaminen ja kaupallistaminen, hyvinvointiosaaminen palveluympäristössä, ammatillisten työmenetelmien harjoittelu, syventävä kaava- ja vaatetustekniikka sekä yrityksen strategian toteuttaminen ja arviointi.
www.turkuamk.fi
Opiskelijalle mitoitetun työtuntimäärän suhde kontaktitunteihin opetusmenetelmittäin koko havaintoaineiston mukaan laskettuna
www.turkuamk.fi
Havaintojen määrä
Min (h) Max (h) Ka (h) Kh (h)
Luento, alustus, esittely 54 0,00 20,00 1,16 2,72
Esittävä demonstraatio 21 0,00 3,00 0,70 0,72
Kyselevä/keskusteleva/ aktivoiva opetus
26 0,00 4,35 0,82 0,81
Harjoitus 58 0,20 33,00 2,56 4,84
Pienryhmätyöskentely 54 0,00 10,00 2,30 2,01
Opintokäynti 21 0,11 8,00 1,39 1,67
Laboratoriotyöskentely 14 0,00 10,00 1,33 2,53
Laboraatio 6 0,15 1,00 0,69 0,36
Simulaatio 5 0,19 14,00 4,24 5,77
www.turkuamk.fi
Havaintojen määrä
Min (h) Max (h) Ka (h) Kh
Instrumenttiopetus 1 2,00 2,00 2,00 0,0
Oppimistehtävät ja niihin liittyvä ohjaus
87 0,67 60,00 5,68 8,97
Hankkeet/projektityöt ja niihin liittyvä ohjaus
25 0,50 24,00 4,18 4,79
Kirjallinen tentti ja siihen valmistautuminen
90 0,50 50,00 6,11 6,35
Suullinen tentti ja siihen valmistautuminen
12 0,57 5,00 2,88 1,50
Kirjallinen tuotos 33 0,42 11,00 3,71 3,05
Verkon käyttö 27 0,67 26,00 3,30 4,98
Muu opetusmenetelmä 10 0,40 5,00 2,16 2,01
Opiskelijalle mitoitetun työtuntimäärän suhde kontaktitunteihin opetusmenetelmittäin koko havaintoaineiston mukaan laskettuna
www.turkuamk.fi
3) Kokonaisajankäytönseuranta
Kokonaisajankäytönseuranta• Kokonaisajankäytönseurannassa opiskelijoita pyydettiin
merkitsemään muistiin 10 viikon ajan ajankäyttönsä tunnin tarkkuudella.
• Mahdollisia asioita, joita opiskelija voi merkitä ajankäyttölomakkeeseen olivat: lähitunnit, yksin opiskelu, ryhmässä opiskelu, tentti, siirtymiset paikasta toiseen, työssäoloaika, harrastukset, nukkuminen ja muu aika.
• Opiskelijat merkitsivät ajankäytön excel-taulukkoon, joka laski viikoittain summat eri asioihin käytetystä ajasta. Opiskelijat vastasivat taulukon summaluvut viikoittain Digium-linkkiin.
• Kyselyn toteuttivat omien opiskelijaryhmiensä kanssa opettajat eri ammattikorkeakouluissa.
• Kysely ajoittui syksylle 2007 ja keväälle 2008 riippuen ryhmästä. Laurea-ammattikorkeakoulussa kysely toteutettiin syksyllä 2008.
www.turkuamk.fi
Kokonaisajankäytönseuranta, 2007
www.turkuamk.fi
Määrä Min (h) Max (h) Ka (h) Kh
OP 1247 0 42 15,5 8,1
YK 1239 0 47 10,1 8,0
RY 1163 0 32 1,7 3,3
TE 1123 0 30 1,0 2,1
SI 1150 0 24 6,8 5,1
TY 1102 0 58 6,0 11,3
HA 1149 0 70 5,9 9,4
NU 1197 0 89 59,5 9,9
MUU 1166 0 106 59,0 19,7
www.turkuamk.fi
4) Opintojaksokohtainen ajankäytönseuranta
Opintojaksokohtainen ajankäytönseuranta• Opintojaksokohtaisen ajankäytönseurannan toteuttivat
asiaan perehdytetyt opettajat omilla opintojaksoillaan. • Opettaja jakoi ajanseurantaa varten opiskelijoille
taulukot, joihin hän oli esitäyttänyt toteutussuunnitelmassa mainitut opetusmenetelmät sekä opiskeluun varatun ajan (kontaktitunnit ja itsenäisen opiskelun tunnit).
• Opiskelijoiden tehtävä oli kirjata taulukkoon opintojaksoon käyttämänsä aika.
• Opettaja keräsi lomakkeet ja laati yhteenvedon koko ryhmänsä ajankäytöstä ja arvosanoistaan opintojaksolla.
• Ajanseurannan omalla opintojaksollaan toteutti muutama opettaja kaikissa hanke-ammattikorkeakouluissa syksyllä 2008.
www.turkuamk.fi
www.turkuamk.fi
Saatujen vastausten määrät ammattikorkeakouluittain
AMK Opintojaksojen määrä
Vastanneiden opiskelijoiden
määräMetropolia 16 279
Turku 7 193
Savonia 6 92
Samk 3 38
Yht. 29 602
www.turkuamk.fi
Opiskelijan käyttämä tuntimäärä opintopistettä kohden:
Opintopistettä kohti: Min Max Ka KhOpettajajohtoisesti 0 32 10,8 5,5Itsenäisesti 3,3 46,4 8,7 5,8Yhteensä 2,4 53,6 19,5 7,2
n= 473
Kurssien opintopistemäärät vs. niihin käytetty opiskeluaika
op n Kokonais- aika ka
Its.op. aika ka
Op.joht. aika ka
0,75 8 29,9 7,9 22
1 22 22 12,9 9,1
1,1 18 24,9 18,6 6,3
1,2 22 22 12,2 9,7
1,5 48 23,8 10,4 13,3
2 13 18,3 15,2 3,1
2,6 10 16,7 7,7 9,0
3 250 18,9 7,5 44,5
4 6 20,4 9,2 11,3
5 30 17,6 5,5 12,2
6 46 14,0 6,6 7,5___ ________ __www.turkuamk.fi
Kursseista saadut arvosanat vs. niihin käytetty aika
___ ________ __www.turkuamk.fi
- Ei korrelaatioita
arvosana n Työskentely-tunnit yht.
Itsenäiset työskentely-
tunnit
Opettajajoht. työskentely-
tunnit
0 86 17,9 7,2 10,6
1 36 20 7,6 12,4
2 92 20,2 9,6 10,3
3 105 21,1 10,3 10,7
4 116 18,2 8,4 9,8
5 70 20,7 8,8 11,9
Opintojaksokohtainen ajankäytön seuranta• Mies- ja naispuolisten opiskelijoiden käyttämissä
opiskelumäärissä opintopistettä kohden ei havaittu eroja
• Myöskään koulutuspohjalla (ammatillinen koulutus/muu koulutus/ylioppilas) ei havaittu olevan vaikutusta opiskeluun käytettyyn aikaan
___ ________ __www.turkuamk.fi
Harvinainen merkitsevän korrelaation tulos, kun tarkastellaan arvosanan ja käytetyn ajan riippuvuutta
www.turkuamk.fi
Vain energiatuotanto, deskriptiivinen geometria ja strateginen laskentatoimi ovat opintojaksoja, joissa on merkitsevä positiivinen korrelaatio arvosanan ja käytetyn kokonaisajan välillä
Ikä ja opiskeluun käytetty aika, opintojakson laajuus 6 opmerkitsevä korrelaatio
www.turkuamk.fi
www.turkuamk.fi
4) Kuormittavuuskysely
Kuormittavuuskysely
• Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, kuinka kuormittavaksi opiskelijat tuntevat opiskelun, millaisista osatekijöistä kuormittavuuden nähdään muodostuvan ja millaisin muutoksin kuormittavuuden tunnetta voisi vähentää. Kyselyssä kartoitettiin lyhyesti myös opintotyytyväisyyttä.
• Taustatietoina kysyttiin vastaajan sukupuolta, ikää, koulutusohjelmaa, läsnäolovuotta, opintopistemäärää, opiskelun ohella tehtävää työtä ja onko lapsia.
• Testikysely tehtiin maaliskuussa -09 ja varsinainen kysely toteutettiin huhti- ja toukokuun vaihteessa 2009.
• Vastaajia yhteensä 114, vastausprosentti n. 30.• Esittävä taide, konetekniikka, toimintaterapia,
palvelujen tuottaminen ja johtaminen, tietotekniikka ja liiketalous.
www.turkuamk.fi
Kuormittavuuskysely
• Työmäärän koki suureksi vajaa puolet vastaajista ja sen nähtiin jakautuvat epätasaisesti kevätlukukaudella 2009.
• Ylikuormittumisen tunteita koki vähintään toisinaan 80 prosenttia vastaajista
• Koetun työmäärän ja kuormittavuuden kokemusten välillä oli selvä tilastollinen yhteys; mitä suurempi koettu työmäärä oli, sen enemmän opiskelijat kokivat ylikuormittumisen tunteita.
• Myös ylikuormittavuuden kokemusten ja opiskeluun käytetyn ajan välillä oli selvä tilastollinen yhteys.
___ ________ __www.turkuamk.fi
Opintojen kuormittavuutta lisäävät asiat (n=177)
Opintojen kuormittavuutta lisäävät asiat
% annetuista vastauksista
Aikataulu- ja ajankäyttöongelmat, päällekkäisyys, pitkät päivät
36%
Epäselvät ohjeistukset/kurssitavoitteet, lukujärjestyksen muutokset
16%
Projektityöt, kirjalliset työt, tentit 9%
Ryhmätyöskentely 8%
Oppimattomuuden kokemus, motivaation puute 6%
Opettajien pedagogisten/ammatillisten taitojen puute
5%
Kurssien laajuus tai vaativuus 4%
Töissäkäynti 3,5%
Läsnäolopakko
”- monta kurssia samaan aikaan ja kaikki kurssien vetäjät antavat mielestään sopivasti tehtäviä, mutta kun saa monesta samaan aikaan paljon tehtävää, niin sitten on liikaa.”
3%
”Lukujärjestyksen ainaiset muutokset ja niiden saaminen myöhään.”
”Epätietoisuus, mitä opettajat hakevat/haluavat.”
Opintojen kuormittavuutta vähentävät asiat (n=126)
Opintojen kuormittavuutta vähentävät asiat
% annetuista vastauksista
Hyvä aikataulutus, tasaisuus 35%
Laadukas opetus, opettajien joustavuus ja ammattitaito
17%
Luennoille osallistuminen, aktiivinen läsnäolo tukiluennot
16%
Hyvä ohjeistus, selkeys 13,5%
Hyvä ryhmähenki, ryhmätyöt 8%
Motivoiva/helppo/tuttu aihe 6%
Ystävät, perhe, puoliso, harrastukset 4%
Ei läsnäoloseurantaa, aikataulullinen vapaus
”Kun opintokokonaisuudet on suunniteltu siten, että on koko ajan tasaisesti, eikä siten että on kuukausi vapaata ja sitten paahtaa kaksi kuukautta senkin edestä.”
3%
”Laadukas opetus, opettajien kannustus sekä venyminen tietyissä asioissa, kuten deadlineissa.”
”Avainluennoilta on saanut uutta inspiraatiota ja tietoa, joka on auttanut jatkamaan työskentelyä mielekkäästi.”
Kuormittavuuskysely
- Opintojen kuormittavuutta vähennettäessä tulisi tämän tutkimuksen perusteella kiinnittää huomiota erityisesti
* kurssien ja tehtävien päällekkäisyyksien ehkäisyyn * lukujärjestyksen muutoksien ehkäisyyn, ohjeistuksen ja
tiedonkulun parantamiseen, opintoneuvontaan * opettajien ammattitaidon ja keskinäisen yhteistyön
parantamiseen * vaihtoehtoisten suoritusmuotojen tarjoamiseen
Kuormittavuuskysely,opintotyytyväisyys• Opintotyytyväisyys näyttäisi olevan tutkimukseen
osallistuneilla hyvää: * opiskeluala koetaan oikeaksi (71%) * opintomenestys on ollut odotusten mukaista tai parempaa 77%:lla vastaajista * vähintään kohtalaisesti opiskelustaan pitää 86% vastaajista * 75% kokee voivansa vaikuttaa omalla toiminnallaan kuormittavuuden tunteiden vähentämiseen vähintään kohtalaisesti. * Opintotyytyväisyydellä ja kuormittavuuden kokemuksilla
ei havaittu olevan selvää yhteyttä
Mitä on tulossa?
• Mitoitusperusteet - ”mitoitusmalli”• Tietoa opetusmenetelmistä• Julkaisu• Suositus – ”suunniteltu mitoitus opiskelijalle näkyväksi
opintojaksoselosteisiin/toteutussuunnitelmiin• Tietoa kuormittavuuden tunteesta/ aiheuttajista• ”Työkaluja” ajankäytön/kuormittavuuden seurantaan
Mitä odotuksia? Ajatuksia?
KIITOS!