FSD1262 EVAn kansallinen asennetutkimus 2002 · taja ja jakaja], 2018. Koodikirja on luotu aineiston versiosta 2.0 (12.7.2018). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 33014 Tampereen

FSD1262

EVAn kansallinen asennetutkimus 2002

Koodikirja

TIETOARKISTO

Tämän koodikirjan viittaustiedot:

EVAn kansallinen asennetutkimus 2002 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuot-taja ja jakaja], 2018.

Koodikirja on luotu aineiston versiosta 2.0 (12.7.2018).

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto33014 Tampereen yliopisto

Asiakaspalvelu:[email protected] 190 1442

Palveluportaali Aila:https://services.fsd.uta.fi/

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistohttp://www.fsd.uta.fi/

$ Koodikirjoitin.py v36 @ 2018-07-12 11:13:45.465000 $

Lukijalle

Tämä koodikirja on osa Tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1262. Aineisto on ku-vailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkis-tettu muun muassa muuttujien jakaumat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selit-teet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asian-mukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antamanmalliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käy-täntöjen mukaisesti. Malliviittaus:

Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) & Yhdyskuntatutkimus: EVAn kansallinenasennetutkimus 2002 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-12). Yhteis-kuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1262

Tietoarkistoon on lähetettävä viitetiedot kaikista julkaisuista, joissa käyttäjä hyödyntää aineis-toa. Aineiston alkuperäiset tekijät ja tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuo-tetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Koodikirjan alussa on tiedot aineiston sisällöstä, aineiston rakenteesta ja keruusta sekä luettelotietoarkistoon ilmoitetuista julkaisuista, joissa aineistoa on hyödynnetty. Toinen osa sisältäätiedot muuttujista: muuttujien nimet, kysymystekstit ja suorat jakaumat. Kolmannesta osastalöytyvät hakemistot.

Tässä koodikirjassa esitetyt muuttujien jakaumat on tuotettu SPSS-tiedostoista. Jakaumataulu-koissa on esitetty muuttujan saamat arvot, vastaavat frekvenssit (n), frekvenssit prosentteina (%)ja validit prosentit (v. %), joissa on huomioitu puuttuvat arvot. Kaikki jakaumat ovat painotta-mattomia. Jos aineisto sisältää painomuuttujia ne löytyvät muuttujaluettelon lopusta. Joidenkinmuuttujien osalta suorat jakaumat on korvattu kuvailevilla tunnusluvuilla. Avokysymyksistäluokiteltuja vaihtoehtoja ei ole yleensä otettu mukaan koodikirjaan.

Jakaumat saattavat sisältää puuttuvia tietoja. Merkintä "tieto puuttuu (SYSMIS)" viittaa puut-tuvaan havaintoon. Merkintä "tieto puuttuu (User missing)" viittaa muuhun puuttuvaan tietoon,esimerkiksi arkistossa määriteltyyn puuttuvaan tietoon (user missing). Useissa tapauksissa ai-neiston käyttäjän on harkittava myös muiden arvojen koodaamista puuttuvaksi tiedoksi (esim.’en halua sanoa’ tai ’en osaa sanoa’).

Koodikirja voi sisältää myös erilaisia liitteitä. Tyypillisin liite on kyselylomake.

Sisältö

1 Aineiston kuvailu 1

1.1 Aineiston otsikot ja datan versio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1

1.2 Sisällön kuvaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1

1.3 Aineiston rakenne ja keruu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

1.4 Aineiston käyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

2 Muuttujat 7

3 Hakemistot 111

3.1 Muuttujat esiintymisjärjestyksessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111

3.2 Muuttujat aakkosjärjestyksessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120

3.3 Muuttujaryhmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128

A Kyselylomake suomeksi 137

B Kyselylomake ruotsiksi 145

i

Luku 1

Aineiston kuvailu

1.1 Aineiston otsikot ja datan versio

Aineiston nimi: EVAn kansallinen asennetutkimus 2002

Aineiston nimi englanniksi: EVA Survey on Finnish Values and Attitudes 2002

Koodikirja on luotu aineiston versiosta 2.0 (12.7.2018).

1.2 Sisällön kuvaus

Tekijät

Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA)Yhdyskuntatutkimus

Aineiston tekijänoikeudet

Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.

Aineiston luovuttaja

Kiljunen, Pentti (Yhdyskuntatutkimus)

Aineisto luovutettu arkistoon

19.5.2003

1

1. Aineiston kuvailu

Asiasanat

arvot; asenteet; demokratia; euro; hallitukset; hyvinvointi; integraatio – Eurooppa; politiikka;talous; ulkomaalaiset; vallankäyttö; verotus; ympäristökysymykset; äänestyskäyttäytyminen

Tieteenala / Aihealue

OKM:n tieteenalaluokitus: yhteiskuntatieteet

CESSDAn luokitus: poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet; talousjärjes-telmät, taloudellinen kehitys ja kehitysyhteistyö; valtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset orga-nisaatiot, puolueet

Sarjakuvaus

Tämä aineisto kuuluu sarjaan:

EVA:n kansalliset asennetutkimukset

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kansallisia asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984alkaen kahden vuoden välein. Niissä on tutkittu suomalaisten yhteiskunnallisia asenteita ja ar-voja sekä käsityksiä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tutkimussarjalla pyritään mittaamaan jaerittelemään kansalaisten kokemuksia yhteiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Ai-neistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja muutos-ten systemaattisen seurannan. Kussakin aineistossa on mukana sekä uusia, kyselyhetkellä ajan-kohtaiseksi nousseita aihepiirejä että pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattusarjan aiemmissa tutkimuksissa.

Käsiteltyjä aiheita ovat mm. demokratia, markkinatalous, hyvinvointi, ympäristö, yhteiskunta japolitiikka, Suomen kansainvälinen asema, lama, taloudellinen kasvu, suomalaisten identiteettija suomalaisten suhtautuminen tulevaisuuteen. Tutkimukset on toteuttanut EVAn toimeksian-nosta pääosin Yhdyskuntatutkimus. Lisätietoja asennetutkimuksista saa EVAn Arvopankista.Tietoarkistoon on arkistoitu myös EVAn tekemiä yritysjohtajien arvoja ja asenteita kartoitta-via tutkimuksia (esimerkiksi FSD1091), joissa on käytetty osin samoja kysymyksiä kuin näissäkansallisissa asennetutkimuksissa.

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten asenteita ja arvoja. Vastaajilta kysyttiin erilaisten väit-tämien avulla heidän suhtautumistaan puolueisiin, työelämään ja yrittäjyyteen, markkinatalou-teen, taloudelliseen kasvuun, hyvinvointiin, ympäristökysymyksiin, maahan-, maassa- ja maas-tamuuttoon, ulkomaalaisiin, kansainvälistymiseen, mahdolliseen liittymiseen NATOon, vero-tukseen, demokratiaan, uuden hallituksen toiminnan keskeisiin painotuksiin ja suomalaiseenpolitiikkaan yleensä, Suomen EU-jäsenyyteen, euroon ja EU:n itälaajentumiseen. Vastaajienpiti myös arvioida yhteiskunnallisten vaikuttajien vallan määrää sekä omaa äänestyskäyttäyty-mistään. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikä, asuinkunnan koko, asuinalueen tyyp-pi, maakunta, peruskoulutus, ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, toimiala työelämässä, jä-

2

1.3. Aineiston rakenne ja keruu

senyys ammatillisessa keskusjärjestössä, puolue, jota äänestäisi eduskuntavaaleissa ja yhteis-kuntaluokka.

1.3 Aineiston rakenne ja keruu

Maa: Suomi

Kohdealue: Suomi

Havaintoyksikkötyyppi: Henkilö

Perusjoukko/otos: 18 - 70-vuotiaat suomalaiset, poislukien Ahvenanmaa

Aineistonkeruun ajankohta: 3.12.2002 – 29.1.2003

Kerääjät: Yhdyskuntatutkimus

Aineiston tuottajat: Elinkeinoelämän valtuuskunta

Keruumenetelmä: Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai -ohje: Strukturoitu lomake

Aineiston ajallinen kattavuus: 2002 – 2003

Tutkimuksen aikaulottuvuus: Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Vastausprosentti: 47,40 %

Muuttujien ja havaintojen lukumäärä: Aineistossa on 191 muuttujaa ja 2133 havaintoa.

Otantamenetelmä: Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Kyselyn alkuperäisenä kohdejoukkona oli 4500 henkilöä satunnaisesti poimittuna koko maan18 - 70-vuotiaasta väestöstä (pl. Ahvenanmaa). Vastaajat saivat oman äidinkielensä mukaisestijoko suomen- tai ruotsinkielisen lomakkeen. Analyysikelpoisia lomakkeita palautettiin 2133.Tutkimusaineisto vastaa keskeisiltä demografisilta, sosiaalisilta ja alueellisilta tekijöiltä maanväestörakennetta. Korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat aineistossa hieman yliedustettuina.

1.4 Aineiston käyttö

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineisto ei sisällä Kommentteja-avokysymyksen vastauksia.

Julkaisut

Erola, Marko & Haavisto, Ilkka & Hokkanen, Eveliina & Kauhanen, Antti & Koskinen, Sep-po & Malm Lindberg, Henrik & Makkula, Janne & Vihriälä, Vesa (2018) [verkkodokumentti].Työn uudet ehdot raportti. Miten avaamme työmarkkinoiden umpisolmut? Helsinki: Elinkeinoe-lämän valtuuskunta. EVA Raportti. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2018/04/eva_raportti_tyon_uudet_ehdot.pdf[viitattu 29.6.2018]

3

1. Aineiston kuvailu

Haikonen, Jyrki & Kiljunen, Pentti (2003). Mitä mieltä, suomalainen? EVAn asennetutkimuk-sien kertomaa vuosilta 1984-2003. Helsinki: Taloustieto. EVA-raportti.

Kilpi, Elina (2006). Change in Finnish attitudes towards immigrants 1986-2004. Oxford: Uni-versity of Oxford. MSc Thesis in Sociology.

Kilpi, Elina (2008). Prejudice as a response to changes in competitive threat. Finnish attitudestowards immigrants 1986-2006 [online]. Working paper number 2008-01, Department of Socio-logy, University of Oxford, March. http://www.sociology.ox.ac.uk/documents/workingpapers/2008/2008-01.pdf [cited 3.9.2012].

Kilpi-Jakonen, E. (2015). Explaining temporal trends and regional variation in attitudes towardsforeign workers: group conflict theory and Finland 19902013. Research on Finnish Society, 8,1932.

Mattila, Mikko & Sänkiaho, Risto (2005). Luottamus poliittiseen järjestelmään. Teoksessa: Vaa-lit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 73-87. Helsinki: WSOY.

Nyman, Markku (2008). Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki [verkkodokumentti]. Oulu: Hyvänmielen talo ry. http://www.hyvanmielentalo.fi/media/julkaisut/Nyman_kansalaisyhteiskunta_secured.pdf[viitattu 8.9.2009].

Paloheimo, Heikki (2005). Vaalit ja demokratia Suomessa. Helsinki: WSOY.

Paloheimo, Heikki (2006). Asenteet poliittisia instituutioita ja toimijoita kohtaan. Teoksessa:Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 128 - 153. Helsinki: Oikeusministeriö. Oi-keusministeriön julkaisu 2006:1.

Paloheimo, Heikki (2007). Kansalaisten johtajuusodotukset. Teoksessa: Presidentinvaalit 2006(toim. Pekka Isotalus & Sami Borg), 207-226. Helsinki: WSOY.

Penttilä, Katariina (2017). Ympäristöhuolen muutos ja sukupuolittuneisuus Suomessa 1986 -2013. Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiologian kandidaatin tutkielma.

Savolainen, Riikka (2015). Essays on Empirical Political Economics. Aalto University. Depart-ment of Economics. Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 171/2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-6575-5

Suomen demokratiaindikaattorit (2006). Toim. Sami Borg. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeus-ministeriön julkaisu 2006:1.

Vaatelias vaalikansa: raportti suomalaisten asenteista 2003 (2003). Helsinki: Elinkeinoelämänvaltuuskunta.

Westinen, Jussi (2011). Yhteiskunnallisten ristiriitaulottuvuuksien ja puoluevalinnan suhde edus-kuntavaaleissa 1991-2007. Tilastollinen analyysi. Tampere: Tampereen yliopisto. Valtio-opinpro gradu -tutkielma.

Ajantasainen julkaisuluettelo aineiston kuvailun yhteydessä osoitteessa

https://services.fsd.uta.fi/catalogue/FSD1262

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Vaatelias vaalikansa : raportti suomalaisten asenteista 2003 (2003). Helsinki : Elinkeinoelämänvaltuuskunta.

4

1.4. Aineiston käyttö

Aineiston sijainti

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

5

Luku 2

Muuttujat

[FSD_NO] Aineistonumero (lisätty FSD:ssä)

Kysymysteksti

Aineistonumero (lisätty FSD:ssä)

Kuvailevat tunnusluvut

tunnusluku arvokelvollisten havaintojen lkm 2133minimi 1262.00maksimi 1262.00keskiarvo 1262.00keskihajonta 0.00

[FSD_VR] Aineistoversio (lisätty FSD:ssä)

Kysymysteksti

Aineistoversio (lisätty FSD:ssä)



7

2. Muuttujat

[FSD_PRO] Käsittelytaso (lisätty FSD:ssä)

Kysymysteksti

Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedos-tosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, filtterimuuttujat, puuttuvat tiedot, muut-tujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu.

Frekvenssit

selite arvo n % v. %A (ks. koodikirja) 1 2133 100.0 100.0B (ks. koodikirja) 2 0 0.0 0.0C (dataa ei ole tarkastettu FSD:ssä) 3 0 0.0 0.0

2133 100.0 100.0

[FSD_ID] Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä)

Kysymysteksti

Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä)



[Q1_1] Mikään puolue ei aja juuri minulle tärkeitä asioita

Kysymysryhmän esiteksti

Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä?

Kysymysteksti

Mikään puolue ei aja juuri minulle tärkeitä asioita

Frekvenssit

8

Q1_3

selite arvo n % v. %Täysin samaa mieltä 1 334 15.7 15.8Jokseenkin samaa mieltä 2 700 32.8 33.1Vaikea sanoa 3 389 18.2 18.4Jokseenkin eri mieltä 4 574 26.9 27.1Täysin eri mieltä 5 121 5.7 5.7tieto puuttuu (SYSMIS) . 15 0.7 –

2133 100.0 100.0

[Q1_2] Tiede ja tekniikka pystyvät tulevaisuudessa ratkaisemaan useim-mat tänä päivänä esiintyvät ongelmat



Kysymysteksti

Tiede ja tekniikka pystyvät tulevaisuudessa ratkaisemaan useimmat tänä päivänä esiintyvät on-gelmat

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_3] EMU-jäsenyys on ollut eduksi maamme kehitykselle



Kysymysteksti

EMU-jäsenyys on ollut eduksi maamme kehitykselle

Frekvenssit

9

2. Muuttujat


2133 100.0 100.0

[Q1_4] Naiset ja miehet ovat Suomessa nykyisin riittävän tasa-arvoisia



Kysymysteksti

Naiset ja miehet ovat Suomessa nykyisin riittävän tasa-arvoisia

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_5] Opettajien valtaa ja oikeutta järjestyksenpitoon tulisi lisätä kou-luissa tuntuvasti



Kysymysteksti

Opettajien valtaa ja oikeutta järjestyksenpitoon tulisi lisätä kouluissa tuntuvasti

Frekvenssit

10

Q1_7


2133 100.0 100.0

[Q1_6] Yritysjohtajien optiot ovat oikea tapa kannustaa johtajia hyviintyösuorituksiin ja parantamaan yritysten kannattavuutta



Kysymysteksti

Yritysjohtajien optiot ovat oikea tapa kannustaa johtajia hyviin työsuorituksiin ja parantamaanyritysten kannattavuutta

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_7] On onni ja etuoikeus saada olla suomalainen



Kysymysteksti

On onni ja etuoikeus saada olla suomalainen

Frekvenssit

11

2. Muuttujat


2133 100.0 100.0

[Q1_8] Viime aikojen tuhoisat tulvat, myrskyt, kuivuus ja muut poikkeuk-selliset sääilmiöt ovat seurausta siitä, että ihminen on saasteillaan järkyt-tänyt luonnon tasapainoa



Kysymysteksti

Viime aikojen tuhoisat tulvat, myrskyt, kuivuus ja muut poikkeukselliset sääilmiöt ovat seuraustasiitä, että ihminen on saasteillaan järkyttänyt luonnon tasapainoa

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_9] Puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisen ihmisen ongel-mista



Kysymysteksti

Puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisen ihmisen ongelmista

12

Q1_11

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_10] Maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edel-lyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista



Kysymysteksti

Maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeenmuuton helpottamista

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_11] Vaikka YKn kestävän kehityksen kokous Johannesburgissa tuottivain vähän konkreettisia tuloksia, se oli tärkeä askel maapallon ongelmienratkaisemiseksi



13

2. Muuttujat

Kysymysteksti

Vaikka YKn kestävän kehityksen kokous Johannesburgissa tuotti vain vähän konkreettisia tulok-sia, se oli tärkeä askel maapallon ongelmien ratkaisemiseksi

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_12] Nuorten tekemien raakojen väkivaltarikosten yleistyminen osoit-taa, että yhteiskuntamme on vakavasti sairas



Kysymysteksti

Nuorten tekemien raakojen väkivaltarikosten yleistyminen osoittaa, että yhteiskuntamme on va-kavasti sairas

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

14

Q1_14

[Q1_13] Saaste- ja ympäristöongelmien vähentämiseksi olen valmis tinki-mään omasta elintasostani



Kysymysteksti

Saaste- ja ympäristöongelmien vähentämiseksi olen valmis tinkimään omasta elintasostani

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_14] Olen kiinnittynyt omaan asuinseutuuni niin, etten muuttaisi mi-hinkään muualle



Kysymysteksti

Olen kiinnittynyt omaan asuinseutuuni niin, etten muuttaisi mihinkään muualle

Frekvenssit


(taulukko jatkuu seur. sivulla)

15

2. Muuttujat

(taulukko jatkuu ed. sivulta)

selite arvo n % v. %2133 100.0 100.0

[Q1_15] Mikäli maassamme suhtauduttaisiin myönteisemmin yrittämiseen,siitä hyötyisi koko yhteiskunta



Kysymysteksti

Mikäli maassamme suhtauduttaisiin myönteisemmin yrittämiseen, siitä hyötyisi koko yhteiskun-ta

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_16] Tiedotusvälineet kohtelevat poliitikkoja usein epäasiallisesti ja vi-hamielisyydellään vähentävät politiikan arvostusta kansalaisten keskuu-dessa



Kysymysteksti

Tiedotusvälineet kohtelevat poliitikkoja usein epäasiallisesti ja vihamielisyydellään vähentävätpolitiikan arvostusta kansalaisten keskuudessa

Frekvenssit

16

Q1_18


2133 100.0 100.0

[Q1_17] Mikäli työntekijät saisivat osallistua ja vaikuttaa yritysten pää-töksentekoon nykyistä enemmän, siitä hyötyisi koko yhteiskunta



Kysymysteksti

Mikäli työntekijät saisivat osallistua ja vaikuttaa yritysten päätöksentekoon nykyistä enemmän,siitä hyötyisi koko yhteiskunta

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_18] Ulkomaalaisten lisääntyvä työskentely Suomessa toisi maahammehyödyllisiä kansainvälisiä vaikutteita



Kysymysteksti

Ulkomaalaisten lisääntyvä työskentely Suomessa toisi maahamme hyödyllisiä kansainvälisiävaikutteita

17

2. Muuttujat

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_19] Eduskunta teki oikean ratkaisun antaessaan luvan uuden ydinvoi-malan rakentamiselle



Kysymysteksti

Eduskunta teki oikean ratkaisun antaessaan luvan uuden ydinvoimalan rakentamiselle

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_20] Nyky-Suomessa kansalaisten mielipiteet välittyvät päätöksenteki-jöille paljon paremmin kansalaisliikkeiden kautta kuin puolueiden kautta



Kysymysteksti

Nyky-Suomessa kansalaisten mielipiteet välittyvät päätöksentekijöille paljon paremmin kansa-laisliikkeiden kautta kuin puolueiden kautta

18

Q1_22

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_21] Ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain taloudelli-seen kasvuun



Kysymysteksti

Ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain taloudelliseen kasvuun

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_22] Politiikan vähäinen arvostus on kokonaan puolueiden ja poliitik-kojen omaa syytä, ei tiedotusvälineiden syytä



Kysymysteksti

Politiikan vähäinen arvostus on kokonaan puolueiden ja poliitikkojen omaa syytä, ei tiedotus-välineiden syytä

19

2. Muuttujat

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_23] Työntekijöiden ja työnantajien edut ovat Suomessa nykyään pit-kälti yhteneväiset



Kysymysteksti

Työntekijöiden ja työnantajien edut ovat Suomessa nykyään pitkälti yhteneväiset

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_24] Muuttoliikettä kasvukeskuksiin tulisi hillitä, vaikka se edellyttäisisuuria kustannuksia aiheuttavia aluepoliittisia tukitoimia



Kysymysteksti

Muuttoliikettä kasvukeskuksiin tulisi hillitä, vaikka se edellyttäisi suuria kustannuksia aiheutta-via aluepoliittisia tukitoimia

20

Q1_26

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_25] Luonnonsuojelun nimissä rajoitetaan taloudellista ja teollista toi-mintaa liian paljon



Kysymysteksti

Luonnonsuojelun nimissä rajoitetaan taloudellista ja teollista toimintaa liian paljon

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_26] Taantuvien alueiden sijasta maassamme tulisi tukea työllisyydenja kasvun vetureina toimivia kaupunkikeskuksia



Kysymysteksti

Taantuvien alueiden sijasta maassamme tulisi tukea työllisyyden ja kasvun vetureina toimiviakaupunkikeskuksia

21

2. Muuttujat

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_27] Ennenaikaiselle eläkkeelle pääsee maassamme nykyään aivan lii-an helposti



Kysymysteksti

Ennenaikaiselle eläkkeelle pääsee maassamme nykyään aivan liian helposti

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_28] Omistus keskittyy maassamme huolestuttavasti



Kysymysteksti

Omistus keskittyy maassamme huolestuttavasti

Frekvenssit

22

Q1_30


2133 100.0 100.0

[Q1_29] Suomalaisten tulisi tehokkaasti varjella kulttuurinsa omaleimai-suutta yhä lisääntyvää kansainvälistymistä vastaan



Kysymysteksti

Suomalaisten tulisi tehokkaasti varjella kulttuurinsa omaleimaisuutta yhä lisääntyvää kansain-välistymistä vastaan

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_30] Useissa Länsi-Euroopan maissa laajaa kannatusta saaneet ääri-kansallismieliset/ uusoikeistolaiset puolueet nousevat esille vielä Suomes-sakin



Kysymysteksti

Useissa Länsi-Euroopan maissa laajaa kannatusta saaneet äärikansallismieliset/ uusoikeisto-laiset puolueet nousevat esille vielä Suomessakin

23

2. Muuttujat

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_31] Ennen ihmiset olivat onnellisempia kuin nykyään



Kysymysteksti

Ennen ihmiset olivat onnellisempia kuin nykyään

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_32] Pyrkimällä jatkuvaan taloudelliseen kasvuun ihminen tuhoaa vä-hitellen luonnon ja lopulta myös itsensä



Kysymysteksti

Pyrkimällä jatkuvaan taloudelliseen kasvuun ihminen tuhoaa vähitellen luonnon ja lopultamyös itsensä

24

Q1_34

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_33] Toimittajat ohjaavat liikaa mielipiteitä Suomessa



Kysymysteksti

Toimittajat ohjaavat liikaa mielipiteitä Suomessa

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_34] Viiden vuoden kuluttua monet asiat ovat Suomessa paremmin kuinnykyään



Kysymysteksti

Viiden vuoden kuluttua monet asiat ovat Suomessa paremmin kuin nykyään

Frekvenssit

25

2. Muuttujat


2133 100.0 100.0

[Q1_35] On samantekevää mitkä puolueet istuvat kevään eduskuntavaa-lien jälkeisessä hallituksessa, asiat/harjoitettava politiikka ei siitä muutu



Kysymysteksti

On samantekevää mitkä puolueet istuvat kevään eduskuntavaalien jälkeisessä hallituksessa,asiat/harjoitettava politiikka ei siitä muutu

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_36] Suomen tulisi liittyä NATOon



Kysymysteksti

Suomen tulisi liittyä NATOon

Frekvenssit

26

Q1_38


2133 100.0 100.0

[Q1_37] Työttömyyttä ei voida merkittävästi alentaa ilman työelämän sy-vällekäyviä rakenteellisia uudistuksia ja etujärjestöjen varpaille astumista



Kysymysteksti

Työttömyyttä ei voida merkittävästi alentaa ilman työelämän syvällekäyviä rakenteellisia uu-distuksia ja etujärjestöjen varpaille astumista

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_38] Kaikki maamme valtionyhtiöt tulisi vähitellen myydä yksityisille



Kysymysteksti

Kaikki maamme valtionyhtiöt tulisi vähitellen myydä yksityisille

Frekvenssit

27

2. Muuttujat


2133 100.0 100.0

[Q1_39] Olen kiinnostunut politiikasta ja seuraan sitä aktiivisesti



Kysymysteksti

Olen kiinnostunut politiikasta ja seuraan sitä aktiivisesti

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_40] Työllisyys ja sitä kautta muukin hyvinvointi maassamme riippuuratkaisevasti vientiteollisuutemme kilpailukyvystä



Kysymysteksti

Työllisyys ja sitä kautta muukin hyvinvointi maassamme riippuu ratkaisevasti vientiteollisuu-temme kilpailukyvystä

Frekvenssit

28

Q1_42


2133 100.0 100.0

[Q1_41] Politiikan moraalia moititaan maassamme suotta, sillä valtaosapoliitikoistamme on rehellisiä ja tunnollisia ihmisiä



Kysymysteksti

Politiikan moraalia moititaan maassamme suotta, sillä valtaosa poliitikoistamme on rehellisiäja tunnollisia ihmisiä

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_42] Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus väestöryhmien välillä onkasvanut maassamme liian suureksi



Kysymysteksti

Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus väestöryhmien välillä on kasvanut maassamme liiansuureksi

29

2. Muuttujat

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_43] Suomalainen teollisuus ja elinkeinoelämä toimii nykyisin ympä-ristöasioissa vastuullisesti



Kysymysteksti

Suomalainen teollisuus ja elinkeinoelämä toimii nykyisin ympäristöasioissa vastuullisesti

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_44] Vaikka yksittäinen kansalainen ei voi paljonkaan vaikuttaa maanasioihin, äänestäminen kannattaa aina



Kysymysteksti

Vaikka yksittäinen kansalainen ei voi paljonkaan vaikuttaa maan asioihin, äänestäminen kan-nattaa aina

30

Q1_46

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_45] Suomalaisilla työpaikoilla työskennellään nykyisin ylikierroksillaja niin kovan paineen alla, että monet ihmiset palavat ennenaikaisesti lop-puun



Kysymysteksti

Suomalaisilla työpaikoilla työskennellään nykyisin ylikierroksilla ja niin kovan paineen alla,että monet ihmiset palavat ennenaikaisesti loppuun

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_46] Venäjän ’temppuilu’ suomalaismatkustajien viisumivapautta jarekkaliikennettä koskevissa asioissa osoittaa että maidemme suhteissa onongelmia



31

2. Muuttujat

Kysymysteksti

Venäjän ’temppuilu’ suomalaismatkustajien viisumivapautta ja rekkaliikennettä koskevissa asiois-sa osoittaa että maidemme suhteissa on ongelmia

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_47] Suomalainen yhteiskunta on antautunut liiaksi sokeiden markki-navoimien ja itsekkään voitontavoittelun ohjattavaksi



Kysymysteksti

Suomalainen yhteiskunta on antautunut liiaksi sokeiden markkinavoimien ja itsekkään voiton-tavoittelun ohjattavaksi

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

32

Q1_49

[Q1_48] Suomalainenkin politiikka tarvitsisi suorasanaisen ’populistipuo-lueen’, joka ravistelisi hereille vanhat vakiintuneet puolueet



Kysymysteksti

Suomalainenkin politiikka tarvitsisi suorasanaisen ’populistipuolueen’, joka ravistelisi hereillevanhat vakiintuneet puolueet

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_49] Vaikka julkisista palveluista muodostuva turvaverkko on tärkeä,yhteiskunnan hyvinvoinnin todellinen moottori ja ylläpitäjä on yksityinenyritystoiminta



Kysymysteksti

Vaikka julkisista palveluista muodostuva turvaverkko on tärkeä, yhteiskunnan hyvinvoinnin to-dellinen moottori ja ylläpitäjä on yksityinen yritystoiminta

Frekvenssit

selite arvo n % v. %Täysin samaa mieltä 1 399 18.7 18.9Jokseenkin samaa mieltä 2 807 37.8 38.3


33

2. Muuttujat


selite arvo n % v. %Vaikea sanoa 3 462 21.7 21.9Jokseenkin eri mieltä 4 351 16.5 16.6Täysin eri mieltä 5 90 4.2 4.3tieto puuttuu (SYSMIS) . 24 1.1 –

2133 100.0 100.0

[Q1_50] Kansainvälisen talouden ns. globalisaatiokehitys johtaa hyvinvoin-nin maailmanlaajuiseen lisääntymiseen



Kysymysteksti

Kansainvälisen talouden ns. globalisaatiokehitys johtaa hyvinvoinnin maailmanlaajuiseen li-sääntymiseen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_51] Yrittäjänä toimimiseen liittyy Suomessa niin suuria maksuja jariskejä, että ’vain hullu’ ryhtyy turvallisen palkkatyön sijasta yrittäjäksi



Kysymysteksti

Yrittäjänä toimimiseen liittyy Suomessa niin suuria maksuja ja riskejä, että ’vain hullu’ ryhtyyturvallisen palkkatyön sijasta yrittäjäksi

34

Q1_53

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_52] Selvitäkseen ensi vuosikymmenen (suurten ikäluokkien eläköity-misestä aiheutuvasta) työvoimapulasta Suomen täytyy ottaa vastaan ny-kyistä enemmän ulkomaalaisia



Kysymysteksti

Selvitäkseen ensi vuosikymmenen (suurten ikäluokkien eläköitymisestä aiheutuvasta) työvoima-pulasta Suomen täytyy ottaa vastaan nykyistä enemmän ulkomaalaisia

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_53] Globaalistuminen merkitsee sitä, että ns. halpatyövoiman maatvievät Suomesta enenevästi työpaikkoja



35

2. Muuttujat

Kysymysteksti

Globaalistuminen merkitsee sitä, että ns. halpatyövoiman maat vievät Suomesta enenevästi työ-paikkoja

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_54] Mikäli maamme ottaa vastaan vierastyövoimaa, tulijat pitäisi va-lita itsekkäästi kansallista etua noudattaen



Kysymysteksti

Mikäli maamme ottaa vastaan vierastyövoimaa, tulijat pitäisi valita itsekkäästi kansallista etuanoudattaen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

36

Q1_56

[Q1_55] Yhdysvallat toimii maailmanpolitiikassa oikein ja ansaitsee myössuomalaisten tuen



Kysymysteksti

Yhdysvallat toimii maailmanpolitiikassa oikein ja ansaitsee myös suomalaisten tuen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_56] Vaikka Suomi on kiinnittynyt vahvasti läntiseen yhteistyöhön, itä-raja on maamme tärkein raja niin taloudellisesti kuin poliittisestikin



Kysymysteksti

Vaikka Suomi on kiinnittynyt vahvasti läntiseen yhteistyöhön, itäraja on maamme tärkein rajaniin taloudellisesti kuin poliittisestikin

Frekvenssit

selite arvo n % v. %Täysin samaa mieltä 1 337 15.8 15.9Jokseenkin samaa mieltä 2 807 37.8 38.2Vaikea sanoa 3 425 19.9 20.1Jokseenkin eri mieltä 4 448 21.0 21.2Täysin eri mieltä 5 96 4.5 4.5


37

2. Muuttujat


selite arvo n % v. %tieto puuttuu (SYSMIS) . 20 0.9 –

2133 100.0 100.0

[Q1_57] Asiat maassamme muuttuisivat paremmiksi suhteellisen nopeasti-kin, mikäli vain oikeat puolueet ja poliitikot pääsisivät valtaan ja päättä-mään asioista



Kysymysteksti

Asiat maassamme muuttuisivat paremmiksi suhteellisen nopeastikin, mikäli vain oikeat puolueetja poliitikot pääsisivät valtaan ja päättämään asioista

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_58] Olisi hyvä, jos Suomen puoluekenttä kehittyisi kohti kaksipuolue-järjestelmää (kahden johtavan puolueen järjestelmää, esim. ’porvaripuo-lue’ ja ’vasemmistopuolue’)



Kysymysteksti

Olisi hyvä, jos Suomen puoluekenttä kehittyisi kohti kaksipuoluejärjestelmää (kahden johtavanpuolueen järjestelmää, esim. ’porvaripuolue’ ja ’vasemmistopuolue’)

38

Q1_60

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_59] Vaikka taloutemme ’teknokupla’ on nyt puhjennut, Suomi tuleesäilymään teknologiassa eturivin maana ja perustamaan hyvinvointinsa sii-hen



Kysymysteksti

Vaikka taloutemme ’teknokupla’ on nyt puhjennut, Suomi tulee säilymään teknologiassa eturivinmaana ja perustamaan hyvinvointinsa siihen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_60] Maassamme tulisi yksityistää suuri osa julkisista palveluista, jottapalveluitten tuotanto tehostuisi



39

2. Muuttujat

Kysymysteksti

Maassamme tulisi yksityistää suuri osa julkisista palveluista, jotta palveluitten tuotanto tehos-tuisi

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_61] Tunnen itseni nykyisin paitsi suomalaiseksi, yhä selvemmin myöseurooppalaiseksi



Kysymysteksti

Tunnen itseni nykyisin paitsi suomalaiseksi, yhä selvemmin myös eurooppalaiseksi

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_62] Suomalaisten varauksellinen suhtautuminen ulkomaalaisia koh-taan on viisasta varovaisuutta, ei tietämättömyyttä tai rasismia



40

Q1_63

Kysymysteksti

Suomalaisten varauksellinen suhtautuminen ulkomaalaisia kohtaan on viisasta varovaisuutta,ei tietämättömyyttä tai rasismia

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_63] Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaanyhteiskuntaamme kurin ja järjestyksen sekä oikeiden arvojen kunnioituk-sen



Kysymysteksti

Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskuntaamme kurin ja jär-jestyksen sekä oikeiden arvojen kunnioituksen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

41

2. Muuttujat

[Q1_64] Demokratia toimii Suomessa niin hyvin, että puheet kansalaistenhuonoista vaikutusmahdollisuuksista ovat vailla pohjaa



Kysymysteksti

Demokratia toimii Suomessa niin hyvin, että puheet kansalaisten huonoista vaikutusmahdolli-suuksista ovat vailla pohjaa

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q1_65] Markkinatalous toimii Suomessa nykyisin hyvin kaikkien kansa-laisten parhaaksi



Kysymysteksti

Markkinatalous toimii Suomessa nykyisin hyvin kaikkien kansalaisten parhaaksi

Frekvenssit

selite arvo n % v. %Täysin samaa mieltä 1 40 1.9 1.9Jokseenkin samaa mieltä 2 306 14.3 14.5Vaikea sanoa 3 512 24.0 24.3Jokseenkin eri mieltä 4 849 39.8 40.2Täysin eri mieltä 5 403 18.9 19.1


42

Q2_1



2133 100.0 100.0

[Q1_66] Vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palvelujen yllä-pitäminen maksaa paljon, suomalainen hyvinvointivaltio on aina hintansaarvoinen



Kysymysteksti

Vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palvelujen ylläpitäminen maksaa paljon, suo-malainen hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q2_1] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Työllisyyden parantami-nen/työttömyyden vähentäminen


Ensi keväänä muodostettavan uuden hallituksen kokoonpanosta on esitetty paljon arvailuja.Tärkeintä on kuitenkin se, mitä hallitus tekee. Miten seuraavien asioiden tulisi mielestännepainottua tulevan hallituksen toiminnassa verrattuna maassamme viime vuosina harjoitettuunpolitiikkaan? Tulisi painottua nykyistä...

Kysymysteksti

Työllisyyden parantaminen/työttömyyden vähentäminen

43

2. Muuttujat

Frekvenssit

selite arvo n % v. %Paljon enemmän 1 1396 65.4 66.2Hieman enemmän 2 532 24.9 25.2Kuten nykyisin 3 131 6.1 6.2Hieman vähemmän 4 20 0.9 0.9Paljon vähemmän 5 6 0.3 0.3En osaa sanoa 6 24 1.1 1.1tieto puuttuu (SYSMIS) . 24 1.1 –

2133 100.0 100.0

[Q2_2] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Valtiontalouden hoita-minen, tarkka taloudenpito



Kysymysteksti

Valtiontalouden hoitaminen, tarkka taloudenpito

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q2_3] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Valtion velan vähentä-minen


Ensi keväänä muodostettavan uuden hallituksen kokoonpanosta on esitetty paljon arvailuja.Tärkeintä on kuitenkin se, mitä hallitus tekee. Miten seuraavien asioiden tulisi mielestänne

44

Q2_4

painottua tulevan hallituksen toiminnassa verrattuna maassamme viime vuosina harjoitettuunpolitiikkaan? Tulisi painottua nykyistä...

Kysymysteksti

Valtion velan vähentäminen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q2_4] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Valtionyhtiöiden yksi-tyistäminen, osakkeiden myynti sijoittajille



Kysymysteksti

Valtionyhtiöiden yksityistäminen, osakkeiden myynti sijoittajille

Frekvenssit

selite arvo n % v. %Paljon enemmän 1 76 3.6 3.6Hieman enemmän 2 246 11.5 11.7Kuten nykyisin 3 565 26.5 26.9Hieman vähemmän 4 470 22.0 22.4Paljon vähemmän 5 515 24.1 24.5En osaa sanoa 6 226 10.6 10.8


45

2. Muuttujat



2133 100.0 100.0

[Q2_5] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Verotuksen alentaminen



Kysymysteksti

Verotuksen alentaminen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q2_6] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Köyhyyden poistaminen,syrjäytymisen estäminen



Kysymysteksti

Köyhyyden poistaminen, syrjäytymisen estäminen

46

Q2_8

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q2_7] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Sosiaaliturvan kehittä-minen yleensä



Kysymysteksti

Sosiaaliturvan kehittäminen yleensä

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q2_8] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Maamme NATO-jäsenyydenedistäminen



47

2. Muuttujat


Kysymysteksti

Maamme NATO-jäsenyyden edistäminen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q2_9] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Terveydenhuollon kehit-täminen, hoidonsaannin turvaaminen



Kysymysteksti

Terveydenhuollon kehittäminen, hoidonsaannin turvaaminen

Frekvenssit



48

Q2_11



2133 100.0 100.0

[Q2_10] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Koulutuksen kehittä-minen, koulutukseen panostaminen



Kysymysteksti

Koulutuksen kehittäminen, koulutukseen panostaminen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q2_11] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Ympäristönsuojelu



Kysymysteksti

Ympäristönsuojelu

49

2. Muuttujat

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q2_12] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Palkansaajien asema,työelämän kehittäminen



Kysymysteksti

Palkansaajien asema, työelämän kehittäminen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q2_13] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Yrittäjyyden edistämi-nen, yritystoiminnan vahvistaminen



50

Q2_14


Kysymysteksti

Yrittäjyyden edistäminen, yritystoiminnan vahvistaminen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q2_14] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Työmarkkinoiden jous-tavuuden lisääminen



Kysymysteksti

Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen

Frekvenssit



51

2. Muuttujat



2133 100.0 100.0

[Q2_15] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Sosiaaliturvan väärin-käytön estäminen



Kysymysteksti

Sosiaaliturvan väärinkäytön estäminen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q2_16] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Kasvukeskusten ongel-mien helpottaminen



52

Q2_17

Kysymysteksti

Kasvukeskusten ongelmien helpottaminen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q2_17] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Maaseudun ja syrjä-alueiden ongelmien helpottaminen



Kysymysteksti

Maaseudun ja syrjäalueiden ongelmien helpottaminen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

53

2. Muuttujat

[Q2_18] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Rikollisuuden torjunta



Kysymysteksti

Rikollisuuden torjunta

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q2_19] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Ulkomaalaisten/siirto-laisten maahanmuuton edistäminen



Kysymysteksti

Ulkomaalaisten/siirtolaisten maahanmuuton edistäminen

Frekvenssit

54

Q2_21


2133 100.0 100.0

[Q2_20] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Markkinaehtoisuudenja kilpailun edistäminen



Kysymysteksti

Markkinaehtoisuuden ja kilpailun edistäminen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q2_21] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: EU-asiat, aktiivisuusunionin kehittämisessä (laajentuminen jne.)



55

2. Muuttujat

Kysymysteksti

EU-asiat, aktiivisuus unionin kehittämisessä (laajentuminen jne.)

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q2_22] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Yritystoiminnan sään-tely ja valvonta



Kysymysteksti

Yritystoiminnan sääntely ja valvonta

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

56

Q2_24

[Q2_23] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Kuntien talouden japalvelujen turvaaminen



Kysymysteksti

Kuntien talouden ja palvelujen turvaaminen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q2_24] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Kehitysyhteistyö, kehi-tysmaiden auttaminen



Kysymysteksti

Kehitysyhteistyö, kehitysmaiden auttaminen

Frekvenssit

57

2. Muuttujat


2133 100.0 100.0

[Q2_25] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Sukupuolten tasa-arvonedistäminen



Kysymysteksti

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q3_1] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Ammattiyhdistysliike


Seuraavassa on lueteltu aakkosjärjestyksessä joukko yhteiskunnallisia vaikuttajia. Arvioikaakutakin erikseen sen mukaan, pidättekö kyseisen vaikuttajan valtaa tällä hetkellä liian suurena,sopivana vai liian pienenä? Valtaa tällä hetkellä...

58

Q3_3

Kysymysteksti

Ammattiyhdistysliike

Frekvenssit

selite arvo n % v. %Liian paljon 1 607 28.5 29.2Sopivasti 2 1200 56.3 57.6Liian vähän 3 275 12.9 13.2tieto puuttuu (SYSMIS) . 51 2.4 –

2133 100.0 100.0

[Q3_2] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Eduskunta



Kysymysteksti

Eduskunta

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q3_3] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Euroopan unioni, EU



59

2. Muuttujat

Kysymysteksti

Euroopan unioni, EU

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q3_4] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Hallitus



Kysymysteksti

Hallitus

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q3_5] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Kirkko



60

Q3_7

Kysymysteksti

Kirkko

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q3_6] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Kuntien päätöksente-kijät



Kysymysteksti

Kuntien päätöksentekijät

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q3_7] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Luonnonsuojelijat



61

2. Muuttujat

Kysymysteksti

Luonnonsuojelijat

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q3_8] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Ns. markkinavoimat



Kysymysteksti

Ns. markkinavoimat

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q3_9] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Oikeuslaitos



62

Q3_11

Kysymysteksti

Oikeuslaitos

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q3_10] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Pankit



Kysymysteksti

Pankit

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q3_11] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Perhe



63

2. Muuttujat

Kysymysteksti

Perhe

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q3_12] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Poliisi



Kysymysteksti

Poliisi

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q3_13] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Poliittiset puolueet



64

Q3_15

Kysymysteksti

Poliittiset puolueet

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q3_14] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Puolustusvoimat



Kysymysteksti

Puolustusvoimat

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q3_15] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Suuryritykset



65

2. Muuttujat

Kysymysteksti

Suuryritykset

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q3_16] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Tasavallan president-ti



Kysymysteksti

Tasavallan presidentti

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q3_17] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Tiedotusvälineet, me-dia



66

Q3_19

Kysymysteksti

Tiedotusvälineet, media

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q3_18] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Työnantajajärjestöt



Kysymysteksti

Työnantajajärjestöt

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q3_19] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Virkamiehistö



67

2. Muuttujat

Kysymysteksti

Virkamiehistö

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q3_20] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Yksityinen kansalai-nen



Kysymysteksti

Yksityinen kansalainen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q3_21] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Yleensä kansalais-järjestöt



68

Q4_1

Kysymysteksti

Yleensä kansalaisjärjestöt

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q3_22] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Yliopistot ja korkea-koulut



Kysymysteksti

Yliopistot ja korkeakoulut

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q4_1] Verotus Suomessa on kaiken kaikkiaan liian ankaraa


Kysymys maamme verotuksen tasosta, sen alentamisen tarpeesta kuten veronalennusten seu-rauksistakin on herättänyt kärjekästä mielipiteenvaihtoa niin eduskunnassa kuin kansalaisten-kin keskuudessa. Seuraavassa esitetään joukko veropoliittisia väitteitä ja uudistusehdotuksia.Miten ne vastaavat Teidän henkilökohtaista mielipidettänne?

69

2. Muuttujat

Kysymysteksti

Verotus Suomessa on kaiken kaikkiaan liian ankaraa

Frekvenssit

selite arvo n % v. %Samaa mieltä 1 1471 69.0 70.3Vaikea sanoa 2 304 14.3 14.5Eri mieltä 3 316 14.8 15.1tieto puuttuu (SYSMIS) . 42 2.0 –

2133 100.0 100.0

[Q4_2] Mikäli palkkaverotusta alennettaisiin, työllisyys paranisi merkittä-västi



Kysymysteksti

Mikäli palkkaverotusta alennettaisiin, työllisyys paranisi merkittävästi

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q4_3] Verojen alentaminen uhkaisi välttämättömien hyvinvointipalvelu-jen rahoitusta


Kysymys maamme verotuksen tasosta, sen alentamisen tarpeesta kuten veronalennusten seu-rauksistakin on herättänyt kärjekästä mielipiteenvaihtoa niin eduskunnassa kuin kansalaisten-kin keskuudessa. Seuraavassa esitetään joukko veropoliittisia väitteitä ja uudistusehdotuksia.

70

Q4_5

Miten ne vastaavat Teidän henkilökohtaista mielipidettänne?

Kysymysteksti

Verojen alentaminen uhkaisi välttämättömien hyvinvointipalvelujen rahoitusta

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q4_4] Korkea palkkatuloverotus saa monet ns. osaajat jättämään Suomen



Kysymysteksti

Korkea palkkatuloverotus saa monet ns. osaajat jättämään Suomen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q4_5] Jos joku huippupalkkainen lähtee maastamme hieman enemmänansaitakseen, lähteköön vain


Kysymys maamme verotuksen tasosta, sen alentamisen tarpeesta kuten veronalennusten seu-rauksistakin on herättänyt kärjekästä mielipiteenvaihtoa niin eduskunnassa kuin kansalaisten-

71

2. Muuttujat

kin keskuudessa. Seuraavassa esitetään joukko veropoliittisia väitteitä ja uudistusehdotuksia.Miten ne vastaavat Teidän henkilökohtaista mielipidettänne?

Kysymysteksti

Jos joku huippupalkkainen lähtee maastamme hieman enemmän ansaitakseen, lähteköön vain

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q4_6] Mikäli palkkaverotusta ei alenneta, suuryritykset siirtävät pääkont-toreitaan ulkomaille



Kysymysteksti

Mikäli palkkaverotusta ei alenneta, suuryritykset siirtävät pääkonttoreitaan ulkomaille

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

72

Q4_8

[Q4_7] Verotus maassamme on kohtuullista sillä saatavaan sosiaaliturvaan/yhteiskunnan palveluihin nähden



Kysymysteksti

Verotus maassamme on kohtuullista sillä saatavaan sosiaaliturvaan/yhteiskunnan palveluihinnähden

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q4_8] Verotus kohdentuu eri tulomuotoihin (palkka-, pääoma- ym. tulot)pääpiirteissään oikeudenmukaisesti



Kysymysteksti

Verotus kohdentuu eri tulomuotoihin (palkka-, pääoma- ym. tulot) pääpiirteissään oikeudenmu-kaisesti

Frekvenssit

73

2. Muuttujat


2133 100.0 100.0

[Q4_9] Eri tulotasoilla palkkaverotus (veroprogressio) on nykyisin oikeu-denmukaista



Kysymysteksti

Eri tulotasoilla palkkaverotus (veroprogressio) on nykyisin oikeudenmukaista

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q4_10] Yritysverotus on maassamme liian korkealla tasolla



Kysymysteksti

Yritysverotus on maassamme liian korkealla tasolla

Frekvenssit

74

Q4_12


2133 100.0 100.0

[Q4_11] Pääomatulojen verotus on maassamme liian korkealla tasolla



Kysymysteksti

Pääomatulojen verotus on maassamme liian korkealla tasolla

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q4_12] Palkkatulojen (ml. eläketulot) verotus on maassamme liian kor-kealla tasolla



Kysymysteksti

Palkkatulojen (ml. eläketulot) verotus on maassamme liian korkealla tasolla

Frekvenssit

75

2. Muuttujat


2133 100.0 100.0

[Q4_13] Keveämpi verotus lisäisi kansalaisten työhaluja ja kannustaisi yrit-tämään



Kysymysteksti

Keveämpi verotus lisäisi kansalaisten työhaluja ja kannustaisi yrittämään

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q4_14] Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus ja palvelut ovat hyvä vas-tine verorahoille



Kysymysteksti

Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus ja palvelut ovat hyvä vastine verorahoille

76

Q4_16

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q4_15] Verotuksen kautta tasataan väestöryhmien välisiä toimeentuloe-roja liian paljon



Kysymysteksti

Verotuksen kautta tasataan väestöryhmien välisiä toimeentuloeroja liian paljon

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q4_16] Veronkierto on nyky-Suomessa yleistä ja siihen perustuva ns. har-maa talous laajamittaista



77

2. Muuttujat

Kysymysteksti

Veronkierto on nyky-Suomessa yleistä ja siihen perustuva ns. harmaa talous laajamittaista

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q4_17] Veronkierto on vakava rikos, josta pitäisi säätää nykyistä kovem-pia rangaistuksia



Kysymysteksti

Veronkierto on vakava rikos, josta pitäisi säätää nykyistä kovempia rangaistuksia

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q4_18] Suomen kokonaisverotus tulisi alentaa EU-maiden keskimääräi-selle tasolle


Kysymys maamme verotuksen tasosta, sen alentamisen tarpeesta kuten veronalennusten seu-rauksistakin on herättänyt kärjekästä mielipiteenvaihtoa niin eduskunnassa kuin kansalaisten-kin keskuudessa. Seuraavassa esitetään joukko veropoliittisia väitteitä ja uudistusehdotuksia.

78

Q4_19

Miten ne vastaavat Teidän henkilökohtaista mielipidettänne?

Kysymysteksti

Suomen kokonaisverotus tulisi alentaa EU-maiden keskimääräiselle tasolle

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q4_19] Tehokkaasti toimien hyvät julkiset palvelut voitaisiin taata nykyis-tä kevyemmällä verotuksella



Kysymysteksti

Tehokkaasti toimien hyvät julkiset palvelut voitaisiin taata nykyistä kevyemmällä verotuksella

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

79

2. Muuttujat

[Q4_20] Korkea veroaste kuuluu pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskunta-malliin, ja tulee siksi hyväksyä



Kysymysteksti

Korkea veroaste kuuluu pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntamalliin, ja tulee siksi hyväksyä

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q4_21] Jos veroja alennettaisiin, suomalaisilla olisi varaa kustantaa itsenyt maksutta saamansa palvelut



Kysymysteksti

Jos veroja alennettaisiin, suomalaisilla olisi varaa kustantaa itse nyt maksutta saamansa pal-velut

Frekvenssit

selite arvo n % v. %Samaa mieltä 1 454 21.3 21.8


80

Q4_23


selite arvo n % v. %Vaikea sanoa 2 749 35.1 36.0Eri mieltä 3 877 41.1 42.2tieto puuttuu (SYSMIS) . 53 2.5 –

2133 100.0 100.0

[Q4_22] Verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn verottamisesta kulut-tamisen verottamiseen



Kysymysteksti

Verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn verottamisesta kuluttamisen verottamiseen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q4_23] Veronalennusten myötä kokonaisverotulot kasvaisivat lisääntyneentoimeliaisuuden seurauksena



Kysymysteksti

Veronalennusten myötä kokonaisverotulot kasvaisivat lisääntyneen toimeliaisuuden seuraukse-na

81

2. Muuttujat

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q4_24] Verotusta ei tule alentaa, jos se johtaa sosiaaliturvan ja julkistenpalveluiden heikkenemiseen



Kysymysteksti

Verotusta ei tule alentaa, jos se johtaa sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden heikkenemiseen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q4_25] Koen oman verotukseni epäoikeudenmukaisen korkeaksi



Kysymysteksti

Koen oman verotukseni epäoikeudenmukaisen korkeaksi

82

Q4_27

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q4_26] Veroja maksamalla koen hyödyttäväni yhteiskuntaa ja kantavanivastuuni sen kehittämisestä



Kysymysteksti

Veroja maksamalla koen hyödyttäväni yhteiskuntaa ja kantavani vastuuni sen kehittämisestä

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q4_27] Verotusjärjestelmämme olennainen muuttaminen on poliittisestimahdotonta



83

2. Muuttujat

Kysymysteksti

Verotusjärjestelmämme olennainen muuttaminen on poliittisesti mahdotonta

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q5] Miten luonnehtisitte itseänne äänestäjänä?

Kysymysteksti

Miten luonnehtisitte itseänne äänestäjänä? Oletteko (valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa)nähdäksenne esisijaisesti...

Frekvenssit

selite arvo n % v. %Vakiintunut äänestäjä 1 1005 47.1 49.3Liikkuva äänestäjä 2 738 34.6 36.2’Nukkuva’ äänestäjä 3 175 8.2 8.6En osaa tai halua sanoa 4 121 5.7 5.9tieto puuttuu (SYSMIS) . 94 4.4 –

2133 100.0 100.0

[Q6_1] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Ammattitai-toista ja asiantuntevaa


Seuraavassa on lueteltu eräitä politiikkaa koskevia yleistäviä väitteitä ja luonnehdintoja (po-litiikan toimintatasoja, sektoreita ja poliitikkoja on luonnollisesti monenlaisia). Miten ne vas-taavat sitä kokonaiskuvaa, joka Teillä on nykyisestä suomalaisesta politiikasta? Vastaa omaanäkemystä...

Kysymysteksti

Ammattitaitoista ja asiantuntevaa

84

Q6_3

Frekvenssit

selite arvo n % v. %Erittäin hyvin 1 37 1.7 1.8Melko hyvin 2 837 39.2 40.3Vaikea sanoa 3 413 19.4 19.9Melko huonosti 4 700 32.8 33.7Ei lainkaan 5 89 4.2 4.3tieto puuttuu (SYSMIS) . 57 2.7 –

2133 100.0 100.0

[Q6_2] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Kehittynyt vii-me vuosina parempaan suuntaan



Kysymysteksti

Kehittynyt viime vuosina parempaan suuntaan

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q6_3] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Moraalisestikorkeatasoista



85

2. Muuttujat

Kysymysteksti

Moraalisesti korkeatasoista

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q6_4] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Yhdenmukais-tunut liiaksi, puolueiden erot hämärtyneet



Kysymysteksti

Yhdenmukaistunut liiaksi, puolueiden erot hämärtyneet

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

86

Q6_6

[Q6_5] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Muuttunut lii-an ammattimaiseksi, leipätyöksi liian monelle



Kysymysteksti

Muuttunut liian ammattimaiseksi, leipätyöksi liian monelle

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q6_6] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Kuuntelee tar-koin kansalaisten mielipiteitä, toteuttaa kansan tahtoa



Kysymysteksti

Kuuntelee tarkoin kansalaisten mielipiteitä, toteuttaa kansan tahtoa

Frekvenssit

87

2. Muuttujat


2133 100.0 100.0

[Q6_7] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Vailla selkeitäideologisia linjanvetoja, kaventunut pelkäksi päivänpolitiikaksi



Kysymysteksti

Vailla selkeitä ideologisia linjanvetoja, kaventunut pelkäksi päivänpolitiikaksi

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q6_8] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Valta keskitty-nyt liian harvoihin käsiin, todellisten päättäjien piiri pieni



88

Q6_9

Kysymysteksti

Valta keskittynyt liian harvoihin käsiin, todellisten päättäjien piiri pieni

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q6_9] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Kansainvälises-ti vertaillen korkeatasoista ja asiallista



Kysymysteksti

Kansainvälisesti vertaillen korkeatasoista ja asiallista

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

89

2. Muuttujat

[Q6_10] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Lujittaa luot-tamusta edustuksellisen demokratian toimivuuteen



Kysymysteksti

Lujittaa luottamusta edustuksellisen demokratian toimivuuteen

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q6_11] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksikabineteissa, piilossa julkisuudelta ja kansalaisten kontrollilta



Kysymysteksti

Toimii liiaksi kabineteissa, piilossa julkisuudelta ja kansalaisten kontrollilta

Frekvenssit

90

Q6_13


2133 100.0 100.0

[Q6_12] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksimarkkinoiden/talouden ja suuryritysten ehdoilla



Kysymysteksti

Toimii liiaksi markkinoiden/talouden ja suuryritysten ehdoilla

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q6_13] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksimedian/julkisuuden ehdoilla



91

2. Muuttujat

Kysymysteksti

Toimii liiaksi median/julkisuuden ehdoilla

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q6_14] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksivirkamiesten (päätösten valmistelijoiden) ehdoilla



Kysymysteksti

Toimii liiaksi virkamiesten (päätösten valmistelijoiden) ehdoilla

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

92

Q6_16

[Q6_15] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksietujärjestöjen (kuten ay-liike) ehdoilla



Kysymysteksti

Toimii liiaksi etujärjestöjen (kuten ay-liike) ehdoilla

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q6_16] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksiEUn ehdoilla



Kysymysteksti

Toimii liiaksi EUn ehdoilla

Frekvenssit

93

2. Muuttujat


2133 100.0 100.0

[Q6_17] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Yhteistyöky-vytöntä taktikointia ja riitelyä, kilpailijoiden kampittamista



Kysymysteksti

Yhteistyökyvytöntä taktikointia ja riitelyä, kilpailijoiden kampittamista

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q6_18] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Mainettaanparempaa, vakavamielistä ja vastuullista työtä



94

Q6_19

Kysymysteksti

Mainettaan parempaa, vakavamielistä ja vastuullista työtä

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q6_19] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Avointa ja lä-pinäkyvää



Kysymysteksti

Avointa ja läpinäkyvää

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

95

2. Muuttujat

[Q6_20] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Muuttuma-tonta, aina samaa riippumatta ketkä vallassa



Kysymysteksti

Muuttumatonta, aina samaa riippumatta ketkä vallassa

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q6_21] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Henkilöitynytliiaksi asiakysymysten kustannuksella



Kysymysteksti

Henkilöitynyt liiaksi asiakysymysten kustannuksella

Frekvenssit

96

Q6_23


2133 100.0 100.0

[Q6_22] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Uhrautuvaatyötä yhteiseksi hyväksi



Kysymysteksti

Uhrautuvaa työtä yhteiseksi hyväksi

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q6_23] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Tahmeaa jatehotonta, tuottaa vain vesittyneitä kompromisseja



97

2. Muuttujat

Kysymysteksti

Tahmeaa ja tehotonta, tuottaa vain vesittyneitä kompromisseja

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q6_24] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Populistista,helppohintaista kansan kosiskelua



Kysymysteksti

Populistista, helppohintaista kansan kosiskelua

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

98

Q6_26

[Q6_25] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Pikemminkinoman edun kuin kansalaisten edun tavoittelua



Kysymysteksti

Pikemminkin oman edun kuin kansalaisten edun tavoittelua

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q6_26] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Kiinnostavaa,aktivoi kansalaisia osallistumaan ja vaikuttamaan



Kysymysteksti

Kiinnostavaa, aktivoi kansalaisia osallistumaan ja vaikuttamaan

Frekvenssit

99

2. Muuttujat


2133 100.0 100.0

[Q6_27] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Monimutkais-tunut vaikeasti seurattavaksi/arvioitavaksi



Kysymysteksti

Monimutkaistunut vaikeasti seurattavaksi/arvioitavaksi

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q6_28] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Läpeensä mä-tää, luotaantyöntävää



100

Q6_29

Kysymysteksti

Läpeensä mätää, luotaantyöntävää

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q6_29] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Kaipaa koko-naan uusia, kansan tahtoa kunnioittavia rehellisiä toimijoita



Kysymysteksti

Kaipaa kokonaan uusia, kansan tahtoa kunnioittavia rehellisiä toimijoita

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

101

2. Muuttujat

[Q6_30] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Ongelmistaanhuolimatta välttämätöntä, ainoa tapa hoitaa yhteisiä asioita



Kysymysteksti

Ongelmistaan huolimatta välttämätöntä, ainoa tapa hoitaa yhteisiä asioita

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q7_A] Miten Te suhtaudutte nykyisin maamme EU-jäsenyyteen?

Kysymysteksti

Miten Te suhtaudutte nykyisin maamme EU-jäsenyyteen?

Frekvenssit

selite arvo n % v. %Erittäin myönteisesti 1 183 8.6 8.7Melko myönteisesti 2 620 29.1 29.6Neutraalisti 3 593 27.8 28.3Melko kielteisesti 4 429 20.1 20.5Erittäin kielteisesti 5 241 11.3 11.5En osaa sanoa 6 28 1.3 1.3tieto puuttuu (SYSMIS) . 39 1.8 –

2133 100.0 100.0

102

BV1

[Q7_B] Miten Te suhtaudutte siihen, että markka korvattiin eurolla vuoden2002 alussa?

Kysymysteksti

Entä siihen, että markka korvattiin eurolla vuoden 2002 alussa?

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[Q7_C] Miten Te suhtaudutte siihen, että EU laajentuu uusiin jäsenmaihinItä- ja Keski-Eurooppaan ja Baltiaan?

Kysymysteksti

Siihen, että EU laajentuu uusiin jäsenmaihin Itä- ja Keski-Eurooppaan ja Baltiaan?

Frekvenssit


2133 100.0 100.0

[BV1] Vastaajan sukupuoli

Kysymysteksti

Sukupuoli

103

2. Muuttujat

Frekvenssit

selite arvo n % v. %Mies 1 1032 48.4 48.9Nainen 2 1078 50.5 51.1tieto puuttuu (SYSMIS) . 23 1.1 –

2133 100.0 100.0

[BV2] Vastaajan ikäryhmä

Kysymysteksti

Ikäryhmä

Frekvenssit

selite arvo n % v. %18 - 20 vuotta 1 97 4.5 4.721 - 30 vuotta 2 325 15.2 15.631 - 40 vuotta 3 356 16.7 17.141 - 50 vuotta 4 458 21.5 22.051 - 60 vuotta 5 481 22.6 23.161 - 65 vuotta 6 203 9.5 9.7Yli 65 vuotta 7 165 7.7 7.9tieto puuttuu (SYSMIS) . 48 2.3 –

2133 100.0 100.0

[BV3] Vastaajan asuinkunnan koko

Kysymysteksti

Asuinkunnan koko

Frekvenssit

selite arvo n % v. %Alle 4 000 asukasta 1 178 8.3 8.94 000 - 8 000 asukasta 2 255 12.0 12.88 000 - 30 000 asukasta 3 563 26.4 28.230 000 - 80 000 asukasta 4 361 16.9 18.1Yli 80 000 asukasta 5 642 30.1 32.1tieto puuttuu (SYSMIS) . 134 6.3 –

2133 100.0 100.0

104

BV6

[BV4] Vastaajan asuinalueen tyyppi

Kysymysteksti

Asuinalueenne tyyppi

Frekvenssit

selite arvo n % v. %Kaupungin keskusta, kantakaupunki 1 461 21.6 21.8Kaupungin lähiö, esikaupunkialue 2 885 41.5 41.8Maaseudun taajama, asutuskeskus 3 383 18.0 18.1Maaseudun haja-asutusalue 4 387 18.1 18.3tieto puuttuu (SYSMIS) . 17 0.8 –

2133 100.0 100.0

[BV5] Vastaajan peruskoulutus

Kysymysteksti

Millainen peruskoulutus teillä on?

Frekvenssit

selite arvo n % v. %Kansakoulu 1 529 24.8 25.2Keski- tai peruskoulu 2 756 35.4 36.1Ylioppilastutkinto 3 811 38.0 38.7tieto puuttuu (SYSMIS) . 37 1.7 –

2133 100.0 100.0

[BV6] Vastaajan ammatillinen koulutus

Kysymysteksti

Millainen ammatillinen koulutus Teillä on?

Frekvenssit

selite arvo n % v. %Ei ammatillista koulutusta 1 308 14.4 14.7Ammattikurssi, muu lyhyt ammattikoulutus 2 297 13.9 14.1


105

2. Muuttujat


selite arvo n % v. %Ammattikoulu, kouluasteen ammatillinen tutkinto 3 595 27.9 28.3Opistotutkinto, ammattikorkeakoulututkinto 4 565 26.5 26.9Yliopisto- tai tiedekorkeakoulututkinto 5 335 15.7 16.0tieto puuttuu (SYSMIS) . 33 1.5 –

2133 100.0 100.0

[BV7] Toimiala, jolla työskentelee

Kysymysteksti

Toimiala, jolla työskentelette

Frekvenssit

selite arvo n % v. %Maa- ja metsätalous 1 89 4.2 4.2Teollisuus ja rakennustoiminta 2 381 17.9 18.1Yksityiset palvelut 3 409 19.2 19.4Julkiset palvelut 4 566 26.5 26.9En ole mukana työelämässä 5 662 31.0 31.4tieto puuttuu (SYSMIS) . 26 1.2 –

2133 100.0 100.0

[BV8] Maakunta, jonka alueella asuu

Kysymysteksti

Maakunta, jonka alueella asutte

Frekvenssit

selite arvo n % v. %Uusimaa 1 492 23.1 23.4Itä-Uusimaa 2 29 1.4 1.4Varsinais-Suomi 3 201 9.4 9.6Satakunta 4 93 4.4 4.4Häme 5 103 4.8 4.9Pirkanmaa 6 182 8.5 8.7Päijät-Häme 7 65 3.0 3.1Kymenlaakso 8 82 3.8 3.9


106

BV10


selite arvo n % v. %Etelä-Karjala 9 59 2.8 2.8Etelä-Savo 10 60 2.8 2.9Pohjois-Savo 11 109 5.1 5.2Pohjois-Karjala 12 83 3.9 3.9Keski-Suomi 13 131 6.1 6.2Etelä-Pohjanmaa 14 81 3.8 3.9Pohjanmaa (Vaasan rann.) 15 55 2.6 2.6Keski-Pohjanmaa 16 35 1.6 1.7Pohjois-Pohjanmaa 17 136 6.4 6.5Kainuu 18 34 1.6 1.6Lappi 19 73 3.4 3.5tieto puuttuu (SYSMIS) . 30 1.4 –

2133 100.0 100.0

[BV9] Ammattiryhmä, johon katsoo lähinnä kuuluvansa

Kysymysteksti

Ammattiryhmä, johon katsotte lähinnä kuuluvanne

Frekvenssit

selite arvo n % v. %Johtavassa asemassa toisen palv. 1 75 3.5 3.5Ylempi toimihenkilö 2 252 11.8 11.9Alempi toimihenkilö 3 311 14.6 14.7Työntekijä 4 525 24.6 24.8Yrittäjä tai yksityinen ammatinharj. 5 154 7.2 7.3Maatalousyrittäjä 6 53 2.5 2.5Opiskelija 7 194 9.1 9.2Eläkeläinen 8 388 18.2 18.3Kotiäiti/koti-isä 9 32 1.5 1.5Työtön 10 101 4.7 4.8Muu 11 32 1.5 1.5tieto puuttuu (SYSMIS) . 16 0.8 –

2133 100.0 100.0

[BV10] Kuulutteko johonkin ammatilliseen keskusjärjestöön?

Kysymysteksti

Kuulutteko johonkin ammatilliseen keskusjärjestöön?

107

2. Muuttujat

Frekvenssit

selite arvo n % v. %En kuulu 1 950 44.5 46.2Kuuluu, järjestöä ei erikseen mainittu 2 44 2.1 2.1SAK 3 462 21.7 22.5STTK 4 268 12.6 13.0Akava 5 278 13.0 13.5MTK 6 55 2.6 2.7tieto puuttuu (SYSMIS) . 76 3.6 –

2133 100.0 100.0

[BV11] Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, minkä puolueen ehdokasta ää-nestäisitte?

Kysymysteksti

Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, minkä puolueen ehdokasta äänestäisitte?

Frekvenssit

selite arvo n % v. %SDP 1 338 15.8 16.1KESK 2 304 14.3 14.5KOK 3 252 11.8 12.0Vasemmistoliitto 4 107 5.0 5.1RKP 5 59 2.8 2.8Vihreät 6 202 9.5 9.6Kristillisdemokraatit (ent. SKL) 7 53 2.5 2.5Perussuomalaiset 8 21 1.0 1.0Jokin muu puolue tai ryhmittymä 9 33 1.5 1.6En äänestäisi lainkaan 10 161 7.5 7.7En osaa sanoa 11 385 18.0 18.3En halua sanoa 12 186 8.7 8.9tieto puuttuu (SYSMIS) . 32 1.5 –

2133 100.0 100.0

[BV12] Mihin yhteiskuntaluokkaan katsotte lähinnä kuuluvanne?

Kysymysteksti

Mihin yhteiskuntaluokkaan katsotte lähinnä kuuluvanne?

Frekvenssit

108

BV13

selite arvo n % v. %Työväenluokkaan 1 406 19.0 19.2Alempaan keskiluokkaan 2 172 8.1 8.1Keskiluokkaan 3 703 33.0 33.2Ylempään keskiluokkaan 4 237 11.1 11.2Yläluokkaan 5 12 0.6 0.6En katso kuuluvani mihinkään luokkaan 6 585 27.4 27.7tieto puuttuu (SYSMIS) . 18 0.8 –

2133 100.0 100.0

[BV13] Lomakkeen kieli

Kysymysteksti

Lomakkeen kieli

Frekvenssit

selite arvo n % v. %Suomi 1 2056 96.4 96.4Ruotsi 2 77 3.6 3.6

2133 100.0 100.0

109

Luku 3

Hakemistot

3.1 Muuttujat esiintymisjärjestyksessä

Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) [FSD_NO] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) [FSD_VR] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7

Käsittelytaso (lisätty FSD:ssä) [FSD_PRO] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) [FSD_ID] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Mikään puolue ei aja juuri minulle tärkeitä asioita [Q1_1] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8

Tiede ja tekniikka pystyvät tulevaisuudessa ratkaisemaan useimmat tänä päivänä esiintyvät on-gelmat [Q1_2] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

EMU-jäsenyys on ollut eduksi maamme kehitykselle [Q1_3] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Naiset ja miehet ovat Suomessa nykyisin riittävän tasa-arvoisia [Q1_4] . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Opettajien valtaa ja oikeutta järjestyksenpitoon tulisi lisätä kouluissa tuntuvasti [Q1_5] . . . . 10

Yritysjohtajien optiot ovat oikea tapa kannustaa johtajia hyviin työsuorituksiin ja parantamaanyritysten kannattavuutta [Q1_6] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

On onni ja etuoikeus saada olla suomalainen [Q1_7] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Viime aikojen tuhoisat tulvat, myrskyt, kuivuus ja muut poikkeukselliset sääilmiöt ovat seuraus-ta siitä, että ihminen on saasteillaan järkyttänyt luonnon tasapainoa [Q1_8] . . . . . . . . . . . . . . . 12

Puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisen ihmisen ongelmista [Q1_9] . . . . . . . . . . . . 12

Maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeenmuuton helpottamista [Q1_10] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Vaikka YKn kestävän kehityksen kokous Johannesburgissa tuotti vain vähän konkreettisia tu-loksia, se oli tärkeä askel maapallon ongelmien ratkaisemiseksi [Q1_11] . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Nuorten tekemien raakojen väkivaltarikosten yleistyminen osoittaa, että yhteiskuntamme onvakavasti sairas [Q1_12] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Saaste- ja ympäristöongelmien vähentämiseksi olen valmis tinkimään omasta elintasostani [Q1_13]15

111

3. Hakemistot

Olen kiinnittynyt omaan asuinseutuuni niin, etten muuttaisi mihinkään muualle [Q1_14] . . . 15

Mikäli maassamme suhtauduttaisiin myönteisemmin yrittämiseen, siitä hyötyisi koko yhteis-kunta [Q1_15] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

Tiedotusvälineet kohtelevat poliitikkoja usein epäasiallisesti ja vihamielisyydellään vähentävätpolitiikan arvostusta kansalaisten keskuudessa [Q1_16] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

Mikäli työntekijät saisivat osallistua ja vaikuttaa yritysten päätöksentekoon nykyistä enemmän,siitä hyötyisi koko yhteiskunta [Q1_17] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

Ulkomaalaisten lisääntyvä työskentely Suomessa toisi maahamme hyödyllisiä kansainvälisiävaikutteita [Q1_18] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

Eduskunta teki oikean ratkaisun antaessaan luvan uuden ydinvoimalan rakentamiselle [Q1_19]18

Nyky-Suomessa kansalaisten mielipiteet välittyvät päätöksentekijöille paljon paremmin kansa-laisliikkeiden kautta kuin puolueiden kautta [Q1_20] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain taloudelliseen kasvuun [Q1_21] . . . . . . 19

Politiikan vähäinen arvostus on kokonaan puolueiden ja poliitikkojen omaa syytä, ei tiedotus-välineiden syytä [Q1_22] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

Työntekijöiden ja työnantajien edut ovat Suomessa nykyään pitkälti yhteneväiset [Q1_23] . 20

Muuttoliikettä kasvukeskuksiin tulisi hillitä, vaikka se edellyttäisi suuria kustannuksia aiheut-tavia aluepoliittisia tukitoimia [Q1_24] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Luonnonsuojelun nimissä rajoitetaan taloudellista ja teollista toimintaa liian paljon [Q1_25] 21

Taantuvien alueiden sijasta maassamme tulisi tukea työllisyyden ja kasvun vetureina toimiviakaupunkikeskuksia [Q1_26] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

Ennenaikaiselle eläkkeelle pääsee maassamme nykyään aivan liian helposti [Q1_27] . . . . . . 22

Omistus keskittyy maassamme huolestuttavasti [Q1_28] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Suomalaisten tulisi tehokkaasti varjella kulttuurinsa omaleimaisuutta yhä lisääntyvää kansain-välistymistä vastaan [Q1_29] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Useissa Länsi-Euroopan maissa laajaa kannatusta saaneet äärikansallismieliset/ uusoikeistolai-set puolueet nousevat esille vielä Suomessakin [Q1_30] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Ennen ihmiset olivat onnellisempia kuin nykyään [Q1_31] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Pyrkimällä jatkuvaan taloudelliseen kasvuun ihminen tuhoaa vähitellen luonnon ja lopulta myösitsensä [Q1_32] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Toimittajat ohjaavat liikaa mielipiteitä Suomessa [Q1_33] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

Viiden vuoden kuluttua monet asiat ovat Suomessa paremmin kuin nykyään [Q1_34] . . . . . . 25

On samantekevää mitkä puolueet istuvat kevään eduskuntavaalien jälkeisessä hallituksessa,asiat/harjoitettava politiikka ei siitä muutu [Q1_35] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Suomen tulisi liittyä NATOon [Q1_36] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Työttömyyttä ei voida merkittävästi alentaa ilman työelämän syvällekäyviä rakenteellisia uu-distuksia ja etujärjestöjen varpaille astumista [Q1_37] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

112

3.1. Muuttujat esiintymisjärjestyksessä

Kaikki maamme valtionyhtiöt tulisi vähitellen myydä yksityisille [Q1_38] . . . . . . . . . . . . . . . 27

Olen kiinnostunut politiikasta ja seuraan sitä aktiivisesti [Q1_39] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Työllisyys ja sitä kautta muukin hyvinvointi maassamme riippuu ratkaisevasti vientiteollisuu-temme kilpailukyvystä [Q1_40] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Politiikan moraalia moititaan maassamme suotta, sillä valtaosa poliitikoistamme on rehellisiäja tunnollisia ihmisiä [Q1_41] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .29

Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus väestöryhmien välillä on kasvanut maassamme liiansuureksi [Q1_42] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

Suomalainen teollisuus ja elinkeinoelämä toimii nykyisin ympäristöasioissa vastuullisesti [Q1_43]30

Vaikka yksittäinen kansalainen ei voi paljonkaan vaikuttaa maan asioihin, äänestäminen kan-nattaa aina [Q1_44] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

Suomalaisilla työpaikoilla työskennellään nykyisin ylikierroksilla ja niin kovan paineen alla,että monet ihmiset palavat ennenaikaisesti loppuun [Q1_45] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

Venäjän ’temppuilu’ suomalaismatkustajien viisumivapautta ja rekkaliikennettä koskevissa asiois-sa osoittaa että maidemme suhteissa on ongelmia [Q1_46] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

Suomalainen yhteiskunta on antautunut liiaksi sokeiden markkinavoimien ja itsekkään voiton-tavoittelun ohjattavaksi [Q1_47] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .32

Suomalainenkin politiikka tarvitsisi suorasanaisen ’populistipuolueen’, joka ravistelisi hereillevanhat vakiintuneet puolueet [Q1_48] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

Vaikka julkisista palveluista muodostuva turvaverkko on tärkeä, yhteiskunnan hyvinvoinnin to-dellinen moottori ja ylläpitäjä on yksityinen yritystoiminta [Q1_49] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

Kansainvälisen talouden ns. globalisaatiokehitys johtaa hyvinvoinnin maailmanlaajuiseen li-sääntymiseen [Q1_50] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Yrittäjänä toimimiseen liittyy Suomessa niin suuria maksuja ja riskejä, että ’vain hullu’ ryhtyyturvallisen palkkatyön sijasta yrittäjäksi [Q1_51] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Selvitäkseen ensi vuosikymmenen (suurten ikäluokkien eläköitymisestä aiheutuvasta) työvoi-mapulasta Suomen täytyy ottaa vastaan nykyistä enemmän ulkomaalaisia [Q1_52] . . . . . . . . 35

Globaalistuminen merkitsee sitä, että ns. halpatyövoiman maat vievät Suomesta enenevästi työ-paikkoja [Q1_53] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

Mikäli maamme ottaa vastaan vierastyövoimaa, tulijat pitäisi valita itsekkäästi kansallista etuanoudattaen [Q1_54] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

Yhdysvallat toimii maailmanpolitiikassa oikein ja ansaitsee myös suomalaisten tuen [Q1_55]37

Vaikka Suomi on kiinnittynyt vahvasti läntiseen yhteistyöhön, itäraja on maamme tärkein rajaniin taloudellisesti kuin poliittisestikin [Q1_56] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

Asiat maassamme muuttuisivat paremmiksi suhteellisen nopeastikin, mikäli vain oikeat puolu-eet ja poliitikot pääsisivät valtaan ja päättämään asioista [Q1_57] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

Olisi hyvä, jos Suomen puoluekenttä kehittyisi kohti kaksipuoluejärjestelmää (kahden johtavanpuolueen järjestelmää, esim. ’porvaripuolue’ ja ’vasemmistopuolue’) [Q1_58] . . . . . . . . . . . . 38

113

3. Hakemistot

Vaikka taloutemme ’teknokupla’ on nyt puhjennut, Suomi tulee säilymään teknologiassa eturi-vin maana ja perustamaan hyvinvointinsa siihen [Q1_59] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

Maassamme tulisi yksityistää suuri osa julkisista palveluista, jotta palveluitten tuotanto tehos-tuisi [Q1_60] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

Tunnen itseni nykyisin paitsi suomalaiseksi, yhä selvemmin myös eurooppalaiseksi [Q1_61] 40

Suomalaisten varauksellinen suhtautuminen ulkomaalaisia kohtaan on viisasta varovaisuutta, eitietämättömyyttä tai rasismia [Q1_62] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskuntaamme kurin ja jär-jestyksen sekä oikeiden arvojen kunnioituksen [Q1_63] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

Demokratia toimii Suomessa niin hyvin, että puheet kansalaisten huonoista vaikutusmahdolli-suuksista ovat vailla pohjaa [Q1_64] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

Markkinatalous toimii Suomessa nykyisin hyvin kaikkien kansalaisten parhaaksi [Q1_65] . 42

Vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palvelujen ylläpitäminen maksaa paljon, suo-malainen hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen [Q1_66] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .43

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Työllisyyden parantaminen/työttömyyden vähentä-minen [Q2_1] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Valtiontalouden hoitaminen, tarkka taloudenpito [Q2_2]44

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Valtion velan vähentäminen [Q2_3] . . . . . . . . . . . . 44

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Valtionyhtiöiden yksityistäminen, osakkeiden myyntisijoittajille [Q2_4] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Verotuksen alentaminen [Q2_5] . . . . . . . . . . . . . . . . 46

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Köyhyyden poistaminen, syrjäytymisen estäminen[Q2_6] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Sosiaaliturvan kehittäminen yleensä [Q2_7] . . . . . 47

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Maamme NATO-jäsenyyden edistäminen [Q2_8] 47

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Terveydenhuollon kehittäminen, hoidonsaannin tur-vaaminen [Q2_9] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Koulutuksen kehittäminen, koulutukseen panostami-nen [Q2_10] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Ympäristönsuojelu [Q2_11] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Palkansaajien asema, työelämän kehittäminen [Q2_12]50

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Yrittäjyyden edistäminen, yritystoiminnan vahvista-minen [Q2_13] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen [Q2_14]51

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Sosiaaliturvan väärinkäytön estäminen [Q2_15] . 52

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Kasvukeskusten ongelmien helpottaminen [Q2_16]

114


52

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Maaseudun ja syrjäalueiden ongelmien helpottami-nen [Q2_17] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Rikollisuuden torjunta [Q2_18] . . . . . . . . . . . . . . . . 54

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Ulkomaalaisten/siirtolaisten maahanmuuton edistä-minen [Q2_19] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Markkinaehtoisuuden ja kilpailun edistäminen [Q2_20]55

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: EU-asiat, aktiivisuus unionin kehittämisessä (laajen-tuminen jne.) [Q2_21] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Yritystoiminnan sääntely ja valvonta [Q2_22] . . . 56

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Kuntien talouden ja palvelujen turvaaminen [Q2_23]57

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Kehitysyhteistyö, kehitysmaiden auttaminen [Q2_24]57

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Sukupuolten tasa-arvon edistäminen [Q2_25] . . . 58

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Ammattiyhdistysliike [Q3_1] . . . . . . . . . . . . . . . 58

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Eduskunta [Q3_2] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Euroopan unioni, EU [Q3_3] . . . . . . . . . . . . . . . 59

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Hallitus [Q3_4] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .60

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Kirkko [Q3_5] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Kuntien päätöksentekijät [Q3_6] . . . . . . . . . . . . 61

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Luonnonsuojelijat [Q3_7] . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Ns. markkinavoimat [Q3_8] . . . . . . . . . . . . . . . . 62

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Oikeuslaitos [Q3_9] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Pankit [Q3_10] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Perhe [Q3_11] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Poliisi [Q3_12] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Poliittiset puolueet [Q3_13] . . . . . . . . . . . . . . . . 64

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Puolustusvoimat [Q3_14] . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Suuryritykset [Q3_15] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Tasavallan presidentti [Q3_16] . . . . . . . . . . . . . . 66

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Tiedotusvälineet, media [Q3_17] . . . . . . . . . . . . 66

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Työnantajajärjestöt [Q3_18] . . . . . . . . . . . . . . . . 67

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Virkamiehistö [Q3_19] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Yksityinen kansalainen [Q3_20] . . . . . . . . . . . . 68

115

3. Hakemistot

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Yleensä kansalaisjärjestöt [Q3_21] . . . . . . . . . . 68

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Yliopistot ja korkeakoulut [Q3_22] . . . . . . . . . . 69

Verotus Suomessa on kaiken kaikkiaan liian ankaraa [Q4_1] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69

Mikäli palkkaverotusta alennettaisiin, työllisyys paranisi merkittävästi [Q4_2] . . . . . . . . . . . . 70

Verojen alentaminen uhkaisi välttämättömien hyvinvointipalvelujen rahoitusta [Q4_3] . . . . . 70

Korkea palkkatuloverotus saa monet ns. osaajat jättämään Suomen [Q4_4] . . . . . . . . . . . . . . . 71

Jos joku huippupalkkainen lähtee maastamme hieman enemmän ansaitakseen, lähteköön vain[Q4_5] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71

Mikäli palkkaverotusta ei alenneta, suuryritykset siirtävät pääkonttoreitaan ulkomaille [Q4_6]72

Verotus maassamme on kohtuullista sillä saatavaan sosiaaliturvaan/yhteiskunnan palveluihinnähden [Q4_7] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73

Verotus kohdentuu eri tulomuotoihin (palkka-, pääoma- ym. tulot) pääpiirteissään oikeudenmu-kaisesti [Q4_8] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73

Eri tulotasoilla palkkaverotus (veroprogressio) on nykyisin oikeudenmukaista [Q4_9] . . . . . 74

Yritysverotus on maassamme liian korkealla tasolla [Q4_10] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74

Pääomatulojen verotus on maassamme liian korkealla tasolla [Q4_11] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75

Palkkatulojen (ml. eläketulot) verotus on maassamme liian korkealla tasolla [Q4_12] . . . . . . 75

Keveämpi verotus lisäisi kansalaisten työhaluja ja kannustaisi yrittämään [Q4_13] . . . . . . . . 76

Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus ja palvelut ovat hyvä vastine verorahoille [Q4_14] . 76

Verotuksen kautta tasataan väestöryhmien välisiä toimeentuloeroja liian paljon [Q4_15] . . . 77

Veronkierto on nyky-Suomessa yleistä ja siihen perustuva ns. harmaa talous laajamittaista [Q4_16]77

Veronkierto on vakava rikos, josta pitäisi säätää nykyistä kovempia rangaistuksia [Q4_17] . 78

Suomen kokonaisverotus tulisi alentaa EU-maiden keskimääräiselle tasolle [Q4_18] . . . . . . 78

Tehokkaasti toimien hyvät julkiset palvelut voitaisiin taata nykyistä kevyemmällä verotuksella[Q4_19] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79

Korkea veroaste kuuluu pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntamalliin, ja tulee siksi hyväksyä[Q4_20] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80

Jos veroja alennettaisiin, suomalaisilla olisi varaa kustantaa itse nyt maksutta saamansa palvelut[Q4_21] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80

Verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn verottamisesta kuluttamisen verottamiseen [Q4_22]81

Veronalennusten myötä kokonaisverotulot kasvaisivat lisääntyneen toimeliaisuuden seuraukse-na [Q4_23] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81

Verotusta ei tule alentaa, jos se johtaa sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden heikkenemiseen[Q4_24] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82

116


Koen oman verotukseni epäoikeudenmukaisen korkeaksi [Q4_25] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82

Veroja maksamalla koen hyödyttäväni yhteiskuntaa ja kantavani vastuuni sen kehittämisestä[Q4_26] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83

Verotusjärjestelmämme olennainen muuttaminen on poliittisesti mahdotonta [Q4_27] . . . . . 83

Miten luonnehtisitte itseänne äänestäjänä? [Q5] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Ammattitaitoista ja asiantuntevaa [Q6_1] 84

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Kehittynyt viime vuosina parempaan suun-taan [Q6_2] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Moraalisesti korkeatasoista [Q6_3] . . . . 85

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Yhdenmukaistunut liiaksi, puolueiden erothämärtyneet [Q6_4] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .86

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Muuttunut liian ammattimaiseksi, leipätyök-si liian monelle [Q6_5] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Kuuntelee tarkoin kansalaisten mielipiteitä,toteuttaa kansan tahtoa [Q6_6] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Vailla selkeitä ideologisia linjanvetoja, ka-ventunut pelkäksi päivänpolitiikaksi [Q6_7] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Valta keskittynyt liian harvoihin käsiin, to-dellisten päättäjien piiri pieni [Q6_8] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Kansainvälisesti vertaillen korkeatasoista jaasiallista [Q6_9] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Lujittaa luottamusta edustuksellisen demo-kratian toimivuuteen [Q6_10] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksi kabineteissa, piilossa julki-suudelta ja kansalaisten kontrollilta [Q6_11] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .90

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksi markkinoiden/talouden ja suu-ryritysten ehdoilla [Q6_12] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksi median/julkisuuden ehdoilla[Q6_13] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksi virkamiesten (päätösten val-mistelijoiden) ehdoilla [Q6_14] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksi etujärjestöjen (kuten ay-liike)ehdoilla [Q6_15] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksi EUn ehdoilla [Q6_16] . . . 93

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Yhteistyökyvytöntä taktikointia ja riitelyä,kilpailijoiden kampittamista [Q6_17] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Mainettaan parempaa, vakavamielistä javastuullista työtä [Q6_18] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Avointa ja läpinäkyvää [Q6_19] . . . . . . . 95

117

3. Hakemistot

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Muuttumatonta, aina samaa riippumatta ket-kä vallassa [Q6_20] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Henkilöitynyt liiaksi asiakysymysten kus-tannuksella [Q6_21] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Uhrautuvaa työtä yhteiseksi hyväksi [Q6_22]97

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Tahmeaa ja tehotonta, tuottaa vain vesitty-neitä kompromisseja [Q6_23] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Populistista, helppohintaista kansan kosis-kelua [Q6_24] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Pikemminkin oman edun kuin kansalaistenedun tavoittelua [Q6_25] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Kiinnostavaa, aktivoi kansalaisia osallistu-maan ja vaikuttamaan [Q6_26] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Monimutkaistunut vaikeasti seurattavaksi/arvioitavaksi [Q6_27] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Läpeensä mätää, luotaantyöntävää [Q6_28]100

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Kaipaa kokonaan uusia, kansan tahtoa kun-nioittavia rehellisiä toimijoita [Q6_29] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Ongelmistaan huolimatta välttämätöntä, ai-noa tapa hoitaa yhteisiä asioita [Q6_30] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .102

Miten Te suhtaudutte nykyisin maamme EU-jäsenyyteen? [Q7_A] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .102

Miten Te suhtaudutte siihen, että markka korvattiin eurolla vuoden 2002 alussa? [Q7_B] . 103

Miten Te suhtaudutte siihen, että EU laajentuu uusiin jäsenmaihin Itä- ja Keski-Eurooppaan jaBaltiaan? [Q7_C] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103

Vastaajan sukupuoli [BV1] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103

Vastaajan ikäryhmä [BV2] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .104

Vastaajan asuinkunnan koko [BV3] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .104

Vastaajan asuinalueen tyyppi [BV4] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105

Vastaajan peruskoulutus [BV5] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105

Vastaajan ammatillinen koulutus [BV6] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105

Toimiala, jolla työskentelee [BV7] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106

Maakunta, jonka alueella asuu [BV8] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106

Ammattiryhmä, johon katsoo lähinnä kuuluvansa [BV9] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .107

Kuulutteko johonkin ammatilliseen keskusjärjestöön? [BV10] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107

Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, minkä puolueen ehdokasta äänestäisitte? [BV11] . . . . 108

Mihin yhteiskuntaluokkaan katsotte lähinnä kuuluvanne? [BV12] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108

118


Lomakkeen kieli [BV13] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109

119

3. Hakemistot

3.2 Muuttujat aakkosjärjestyksessä

Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Ammattiryhmä, johon katsoo lähinnä kuuluvansa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Ammattiyhdistysliike . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Eduskunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Euroopan unioni, EU . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Hallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Kirkko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Kuntien päätöksentekijät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Luonnonsuojelijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Ns. markkinavoimat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Oikeuslaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Pankit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Perhe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Poliisi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Poliittiset puolueet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Puolustusvoimat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Suuryritykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Tasavallan presidentti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Tiedotusvälineet, media . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Työnantajajärjestöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Virkamiehistö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Yksityinen kansalainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .68

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Yleensä kansalaisjärjestöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68

Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Yliopistot ja korkeakoulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69

Asiat maassamme muuttuisivat paremmiksi suhteellisen nopeastikin, mikäli vain oikeat puolu-eet ja poliitikot pääsisivät valtaan ja päättämään asioista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

Demokratia toimii Suomessa niin hyvin, että puheet kansalaisten huonoista vaikutusmahdolli-suuksista ovat vailla pohjaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

Eduskunta teki oikean ratkaisun antaessaan luvan uuden ydinvoimalan rakentamiselle . . . . . 18

EMU-jäsenyys on ollut eduksi maamme kehitykselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Ennen ihmiset olivat onnellisempia kuin nykyään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Ennenaikaiselle eläkkeelle pääsee maassamme nykyään aivan liian helposti . . . . . . . . . . . . . . 22

120

3.2. Muuttujat aakkosjärjestyksessä

Eri tulotasoilla palkkaverotus (veroprogressio) on nykyisin oikeudenmukaista . . . . . . . . . . . . 74

Globaalistuminen merkitsee sitä, että ns. halpatyövoiman maat vievät Suomesta enenevästi työ-paikkoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: EU-asiat, aktiivisuus unionin kehittämisessä (laajen-tuminen jne.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Kasvukeskusten ongelmien helpottaminen . . . . . . 52

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Kehitysyhteistyö, kehitysmaiden auttaminen . . . . 57

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Koulutuksen kehittäminen, koulutukseen panostami-nen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Kuntien talouden ja palvelujen turvaaminen . . . . . 57

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Köyhyyden poistaminen, syrjäytymisen estäminen 46

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Maamme NATO-jäsenyyden edistäminen . . . . . . . 47

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Maaseudun ja syrjäalueiden ongelmien helpottami-nen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Markkinaehtoisuuden ja kilpailun edistäminen . . 55

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Palkansaajien asema, työelämän kehittäminen . . . 50

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Rikollisuuden torjunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Sosiaaliturvan kehittäminen yleensä . . . . . . . . . . . . 47

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Sosiaaliturvan väärinkäytön estäminen . . . . . . . . . 52

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Sukupuolten tasa-arvon edistäminen . . . . . . . . . . . . 58

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Terveydenhuollon kehittäminen, hoidonsaannin tur-vaaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Työllisyyden parantaminen/työttömyyden vähentä-minen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen . . . . . 51

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Ulkomaalaisten/siirtolaisten maahanmuuton edistä-minen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Valtion velan vähentäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Valtiontalouden hoitaminen, tarkka taloudenpito . 44

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Valtionyhtiöiden yksityistäminen, osakkeiden myyntisijoittajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Verotuksen alentaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Ympäristönsuojelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Yrittäjyyden edistäminen, yritystoiminnan vahvista-minen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50

Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Yritystoiminnan sääntely ja valvonta . . . . . . . . . . . 56

Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

121

3. Hakemistot

Ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain taloudelliseen kasvuun . . . . . . . . . . . . . . 19

Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, minkä puolueen ehdokasta äänestäisitte? . . . . . . . . . . . . 108

Jos joku huippupalkkainen lähtee maastamme hieman enemmän ansaitakseen, lähteköön vain71

Jos veroja alennettaisiin, suomalaisilla olisi varaa kustantaa itse nyt maksutta saamansa palvelut80

Kaikki maamme valtionyhtiöt tulisi vähitellen myydä yksityisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

Kansainvälisen talouden ns. globalisaatiokehitys johtaa hyvinvoinnin maailmanlaajuiseen li-sääntymiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Keveämpi verotus lisäisi kansalaisten työhaluja ja kannustaisi yrittämään . . . . . . . . . . . . . . . . . 76

Koen oman verotukseni epäoikeudenmukaisen korkeaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82

Korkea palkkatuloverotus saa monet ns. osaajat jättämään Suomen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71

Korkea veroaste kuuluu pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntamalliin, ja tulee siksi hyväksyä80

Käsittelytaso (lisätty FSD:ssä) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Kuulutteko johonkin ammatilliseen keskusjärjestöön? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107

Lomakkeen kieli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109

Luonnonsuojelun nimissä rajoitetaan taloudellista ja teollista toimintaa liian paljon . . . . . . . . 21

Maakunta, jonka alueella asuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106

Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskuntaamme kurin ja jär-jestyksen sekä oikeiden arvojen kunnioituksen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

Maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeenmuuton helpottamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Maassamme tulisi yksityistää suuri osa julkisista palveluista, jotta palveluitten tuotanto tehos-tuisi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

Markkinatalous toimii Suomessa nykyisin hyvin kaikkien kansalaisten parhaaksi . . . . . . . . . .42

Mihin yhteiskuntaluokkaan katsotte lähinnä kuuluvanne? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108

Mikäli maamme ottaa vastaan vierastyövoimaa, tulijat pitäisi valita itsekkäästi kansallista etuanoudattaen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

Mikäli maassamme suhtauduttaisiin myönteisemmin yrittämiseen, siitä hyötyisi koko yhteis-kunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Mikäli palkkaverotusta alennettaisiin, työllisyys paranisi merkittävästi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70

Mikäli palkkaverotusta ei alenneta, suuryritykset siirtävät pääkonttoreitaan ulkomaille . . . . . 72

Mikäli työntekijät saisivat osallistua ja vaikuttaa yritysten päätöksentekoon nykyistä enemmän,siitä hyötyisi koko yhteiskunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

Mikään puolue ei aja juuri minulle tärkeitä asioita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Miten luonnehtisitte itseänne äänestäjänä? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84

122


Miten Te suhtaudutte nykyisin maamme EU-jäsenyyteen? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102

Miten Te suhtaudutte siihen, että EU laajentuu uusiin jäsenmaihin Itä- ja Keski-Eurooppaan jaBaltiaan? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103

Miten Te suhtaudutte siihen, että markka korvattiin eurolla vuoden 2002 alussa? . . . . . . . . . 103

Muuttoliikettä kasvukeskuksiin tulisi hillitä, vaikka se edellyttäisi suuria kustannuksia aiheut-tavia aluepoliittisia tukitoimia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Naiset ja miehet ovat Suomessa nykyisin riittävän tasa-arvoisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10

Nuorten tekemien raakojen väkivaltarikosten yleistyminen osoittaa, että yhteiskuntamme onvakavasti sairas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Nyky-Suomessa kansalaisten mielipiteet välittyvät päätöksentekijöille paljon paremmin kansa-laisliikkeiden kautta kuin puolueiden kautta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Olen kiinnittynyt omaan asuinseutuuni niin, etten muuttaisi mihinkään muualle . . . . . . . . . . . 15

Olen kiinnostunut politiikasta ja seuraan sitä aktiivisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Olisi hyvä, jos Suomen puoluekenttä kehittyisi kohti kaksipuoluejärjestelmää (kahden johtavanpuolueen järjestelmää, esim. ’porvaripuolue’ ja ’vasemmistopuolue’) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

Omistus keskittyy maassamme huolestuttavasti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

On onni ja etuoikeus saada olla suomalainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

On samantekevää mitkä puolueet istuvat kevään eduskuntavaalien jälkeisessä hallituksessa,asiat/harjoitettava politiikka ei siitä muutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Opettajien valtaa ja oikeutta järjestyksenpitoon tulisi lisätä kouluissa tuntuvasti . . . . . . . . . . . 10

Palkkatulojen (ml. eläketulot) verotus on maassamme liian korkealla tasolla . . . . . . . . . . . . . . 75

Politiikan moraalia moititaan maassamme suotta, sillä valtaosa poliitikoistamme on rehellisiäja tunnollisia ihmisiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

Politiikan vähäinen arvostus on kokonaan puolueiden ja poliitikkojen omaa syytä, ei tiedotus-välineiden syytä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

Pääomatulojen verotus on maassamme liian korkealla tasolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .75

Puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisen ihmisen ongelmista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Pyrkimällä jatkuvaan taloudelliseen kasvuun ihminen tuhoaa vähitellen luonnon ja lopulta myösitsensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Saaste- ja ympäristöongelmien vähentämiseksi olen valmis tinkimään omasta elintasostani . 15

Selvitäkseen ensi vuosikymmenen (suurten ikäluokkien eläköitymisestä aiheutuvasta) työvoi-mapulasta Suomen täytyy ottaa vastaan nykyistä enemmän ulkomaalaisia . . . . . . . . . . . . . . . . 35

Suomalainen teollisuus ja elinkeinoelämä toimii nykyisin ympäristöasioissa vastuullisesti . . 30

Suomalainen yhteiskunta on antautunut liiaksi sokeiden markkinavoimien ja itsekkään voiton-tavoittelun ohjattavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Suomalainenkin politiikka tarvitsisi suorasanaisen ’populistipuolueen’, joka ravistelisi hereillevanhat vakiintuneet puolueet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus ja palvelut ovat hyvä vastine verorahoille . . . . . . . . . .76

123

3. Hakemistot

Suomalaisilla työpaikoilla työskennellään nykyisin ylikierroksilla ja niin kovan paineen alla,että monet ihmiset palavat ennenaikaisesti loppuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

Suomalaisten tulisi tehokkaasti varjella kulttuurinsa omaleimaisuutta yhä lisääntyvää kansain-välistymistä vastaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .23

Suomalaisten varauksellinen suhtautuminen ulkomaalaisia kohtaan on viisasta varovaisuutta, eitietämättömyyttä tai rasismia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

Suomen kokonaisverotus tulisi alentaa EU-maiden keskimääräiselle tasolle . . . . . . . . . . . . . . . 78

Suomen tulisi liittyä NATOon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Taantuvien alueiden sijasta maassamme tulisi tukea työllisyyden ja kasvun vetureina toimiviakaupunkikeskuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus väestöryhmien välillä on kasvanut maassamme liiansuureksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

Tehokkaasti toimien hyvät julkiset palvelut voitaisiin taata nykyistä kevyemmällä verotuksella79

Tiede ja tekniikka pystyvät tulevaisuudessa ratkaisemaan useimmat tänä päivänä esiintyvät on-gelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Tiedotusvälineet kohtelevat poliitikkoja usein epäasiallisesti ja vihamielisyydellään vähentävätpolitiikan arvostusta kansalaisten keskuudessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Toimiala, jolla työskentelee . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106

Toimittajat ohjaavat liikaa mielipiteitä Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

Tunnen itseni nykyisin paitsi suomalaiseksi, yhä selvemmin myös eurooppalaiseksi . . . . . . . 40

Työllisyys ja sitä kautta muukin hyvinvointi maassamme riippuu ratkaisevasti vientiteollisuu-temme kilpailukyvystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Työntekijöiden ja työnantajien edut ovat Suomessa nykyään pitkälti yhteneväiset . . . . . . . . . .20

Työttömyyttä ei voida merkittävästi alentaa ilman työelämän syvällekäyviä rakenteellisia uu-distuksia ja etujärjestöjen varpaille astumista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

Ulkomaalaisten lisääntyvä työskentely Suomessa toisi maahamme hyödyllisiä kansainvälisiävaikutteita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

Useissa Länsi-Euroopan maissa laajaa kannatusta saaneet äärikansallismieliset/ uusoikeistolai-set puolueet nousevat esille vielä Suomessakin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .23

Vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palvelujen ylläpitäminen maksaa paljon, suo-malainen hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

Vaikka julkisista palveluista muodostuva turvaverkko on tärkeä, yhteiskunnan hyvinvoinnin to-dellinen moottori ja ylläpitäjä on yksityinen yritystoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

Vaikka Suomi on kiinnittynyt vahvasti läntiseen yhteistyöhön, itäraja on maamme tärkein rajaniin taloudellisesti kuin poliittisestikin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

Vaikka taloutemme ’teknokupla’ on nyt puhjennut, Suomi tulee säilymään teknologiassa eturi-vin maana ja perustamaan hyvinvointinsa siihen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

Vaikka YKn kestävän kehityksen kokous Johannesburgissa tuotti vain vähän konkreettisia tu-

124


loksia, se oli tärkeä askel maapallon ongelmien ratkaisemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Vaikka yksittäinen kansalainen ei voi paljonkaan vaikuttaa maan asioihin, äänestäminen kan-nattaa aina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Ammattitaitoista ja asiantuntevaa . . . . . . 84

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Avointa ja läpinäkyvää . . . . . . . . . . . . . . . 95

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Henkilöitynyt liiaksi asiakysymysten kus-tannuksella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .96

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Kaipaa kokonaan uusia, kansan tahtoa kun-nioittavia rehellisiä toimijoita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Kansainvälisesti vertaillen korkeatasoista jaasiallista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Kehittynyt viime vuosina parempaan suun-taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Kiinnostavaa, aktivoi kansalaisia osallistu-maan ja vaikuttamaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Kuuntelee tarkoin kansalaisten mielipiteitä,toteuttaa kansan tahtoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Läpeensä mätää, luotaantyöntävää . . . . 100

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Lujittaa luottamusta edustuksellisen demo-kratian toimivuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Mainettaan parempaa, vakavamielistä javastuullista työtä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Monimutkaistunut vaikeasti seurattavaksi/arvioitavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Moraalisesti korkeatasoista . . . . . . . . . . . 85

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Muuttumatonta, aina samaa riippumatta ket-kä vallassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Muuttunut liian ammattimaiseksi, leipätyök-si liian monelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Ongelmistaan huolimatta välttämätöntä, ai-noa tapa hoitaa yhteisiä asioita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Pikemminkin oman edun kuin kansalaistenedun tavoittelua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Populistista, helppohintaista kansan kosis-kelua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Tahmeaa ja tehotonta, tuottaa vain vesitty-neitä kompromisseja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksi etujärjestöjen (kuten ay-liike)ehdoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .93

125

3. Hakemistot

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksi EUn ehdoilla . . . . . . . . . . . 93

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksi kabineteissa, piilossa julki-suudelta ja kansalaisten kontrollilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksi markkinoiden/talouden ja suu-ryritysten ehdoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksi median/julkisuuden ehdoilla91

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksi virkamiesten (päätösten val-mistelijoiden) ehdoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Uhrautuvaa työtä yhteiseksi hyväksi . . . 97

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Vailla selkeitä ideologisia linjanvetoja, ka-ventunut pelkäksi päivänpolitiikaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Valta keskittynyt liian harvoihin käsiin, to-dellisten päättäjien piiri pieni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Yhdenmukaistunut liiaksi, puolueiden erothämärtyneet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86

Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Yhteistyökyvytöntä taktikointia ja riitelyä,kilpailijoiden kampittamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94

Vastaajan ammatillinen koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105

Vastaajan asuinalueen tyyppi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105

Vastaajan asuinkunnan koko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104

Vastaajan ikäryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104

Vastaajan peruskoulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105

Vastaajan sukupuoli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103

Venäjän ’temppuilu’ suomalaismatkustajien viisumivapautta ja rekkaliikennettä koskevissa asiois-sa osoittaa että maidemme suhteissa on ongelmia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

Veroja maksamalla koen hyödyttäväni yhteiskuntaa ja kantavani vastuuni sen kehittämisestä 83

Verojen alentaminen uhkaisi välttämättömien hyvinvointipalvelujen rahoitusta . . . . . . . . . . . . 70

Veronalennusten myötä kokonaisverotulot kasvaisivat lisääntyneen toimeliaisuuden seuraukse-na . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81

Veronkierto on nyky-Suomessa yleistä ja siihen perustuva ns. harmaa talous laajamittaista . 77

Veronkierto on vakava rikos, josta pitäisi säätää nykyistä kovempia rangaistuksia . . . . . . . . . .78

Verotuksen kautta tasataan väestöryhmien välisiä toimeentuloeroja liian paljon . . . . . . . . . . . 77

Verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn verottamisesta kuluttamisen verottamiseen . . . . . 81

Verotus kohdentuu eri tulomuotoihin (palkka-, pääoma- ym. tulot) pääpiirteissään oikeudenmu-kaisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73

Verotus maassamme on kohtuullista sillä saatavaan sosiaaliturvaan/yhteiskunnan palveluihinnähden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73

126


Verotus Suomessa on kaiken kaikkiaan liian ankaraa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69

Verotusjärjestelmämme olennainen muuttaminen on poliittisesti mahdotonta . . . . . . . . . . . . . .83

Verotusta ei tule alentaa, jos se johtaa sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden heikkenemiseen 82

Viiden vuoden kuluttua monet asiat ovat Suomessa paremmin kuin nykyään . . . . . . . . . . . . . . 25

Viime aikojen tuhoisat tulvat, myrskyt, kuivuus ja muut poikkeukselliset sääilmiöt ovat seuraus-ta siitä, että ihminen on saasteillaan järkyttänyt luonnon tasapainoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Yhdysvallat toimii maailmanpolitiikassa oikein ja ansaitsee myös suomalaisten tuen . . . . . . 37

Yrittäjänä toimimiseen liittyy Suomessa niin suuria maksuja ja riskejä, että ’vain hullu’ ryhtyyturvallisen palkkatyön sijasta yrittäjäksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Yritysjohtajien optiot ovat oikea tapa kannustaa johtajia hyviin työsuorituksiin ja parantamaanyritysten kannattavuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Yritysverotus on maassamme liian korkealla tasolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74

127

3. Hakemistot

3.3 Muuttujaryhmät

Muuttujaryhmä


[Q1_1] Mikään puolue ei aja juuri minulle tärkeitä asioita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

[Q1_2] Tiede ja tekniikka pystyvät tulevaisuudessa ratkaisemaan useimmat tänä päivänä esiin-tyvät ongelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

[Q1_3] EMU-jäsenyys on ollut eduksi maamme kehitykselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

[Q1_4] Naiset ja miehet ovat Suomessa nykyisin riittävän tasa-arvoisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

[Q1_5] Opettajien valtaa ja oikeutta järjestyksenpitoon tulisi lisätä kouluissa tuntuvasti . . . . .10

[Q1_6] Yritysjohtajien optiot ovat oikea tapa kannustaa johtajia hyviin työsuorituksiin ja paran-tamaan yritysten kannattavuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

[Q1_7] On onni ja etuoikeus saada olla suomalainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

[Q1_8] Viime aikojen tuhoisat tulvat, myrskyt, kuivuus ja muut poikkeukselliset sääilmiöt ovatseurausta siitä, että ihminen on saasteillaan järkyttänyt luonnon tasapainoa . . . . . . . . . . . . . . . . 12

[Q1_9] Puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisen ihmisen ongelmista . . . . . . . . . . . . 12

[Q1_10] Maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaistenSuomeen muuton helpottamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

[Q1_11] Vaikka YKn kestävän kehityksen kokous Johannesburgissa tuotti vain vähän konkreet-tisia tuloksia, se oli tärkeä askel maapallon ongelmien ratkaisemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

[Q1_12] Nuorten tekemien raakojen väkivaltarikosten yleistyminen osoittaa, että yhteiskuntam-me on vakavasti sairas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

[Q1_13] Saaste- ja ympäristöongelmien vähentämiseksi olen valmis tinkimään omasta elinta-sostani . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

[Q1_14] Olen kiinnittynyt omaan asuinseutuuni niin, etten muuttaisi mihinkään muualle . . . 15

[Q1_15] Mikäli maassamme suhtauduttaisiin myönteisemmin yrittämiseen, siitä hyötyisi kokoyhteiskunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

[Q1_16] Tiedotusvälineet kohtelevat poliitikkoja usein epäasiallisesti ja vihamielisyydelläänvähentävät politiikan arvostusta kansalaisten keskuudessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

[Q1_17] Mikäli työntekijät saisivat osallistua ja vaikuttaa yritysten päätöksentekoon nykyistäenemmän, siitä hyötyisi koko yhteiskunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

[Q1_18] Ulkomaalaisten lisääntyvä työskentely Suomessa toisi maahamme hyödyllisiä kan-sainvälisiä vaikutteita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

[Q1_19] Eduskunta teki oikean ratkaisun antaessaan luvan uuden ydinvoimalan rakentamiselle18

[Q1_20] Nyky-Suomessa kansalaisten mielipiteet välittyvät päätöksentekijöille paljon parem-min kansalaisliikkeiden kautta kuin puolueiden kautta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

[Q1_21] Ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain taloudelliseen kasvuun . . . . . . 19

128

3.3. Muuttujaryhmät

[Q1_22] Politiikan vähäinen arvostus on kokonaan puolueiden ja poliitikkojen omaa syytä, eitiedotusvälineiden syytä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

[Q1_23] Työntekijöiden ja työnantajien edut ovat Suomessa nykyään pitkälti yhteneväiset . . 20

[Q1_24] Muuttoliikettä kasvukeskuksiin tulisi hillitä, vaikka se edellyttäisi suuria kustannuksiaaiheuttavia aluepoliittisia tukitoimia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

[Q1_25] Luonnonsuojelun nimissä rajoitetaan taloudellista ja teollista toimintaa liian paljon 21

[Q1_26] Taantuvien alueiden sijasta maassamme tulisi tukea työllisyyden ja kasvun vetureinatoimivia kaupunkikeskuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

[Q1_27] Ennenaikaiselle eläkkeelle pääsee maassamme nykyään aivan liian helposti . . . . . . . 22

[Q1_28] Omistus keskittyy maassamme huolestuttavasti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

[Q1_29] Suomalaisten tulisi tehokkaasti varjella kulttuurinsa omaleimaisuutta yhä lisääntyvääkansainvälistymistä vastaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

[Q1_30] Useissa Länsi-Euroopan maissa laajaa kannatusta saaneet äärikansallismieliset/ uusoi-keistolaiset puolueet nousevat esille vielä Suomessakin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

[Q1_31] Ennen ihmiset olivat onnellisempia kuin nykyään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

[Q1_32] Pyrkimällä jatkuvaan taloudelliseen kasvuun ihminen tuhoaa vähitellen luonnon jalopulta myös itsensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

[Q1_33] Toimittajat ohjaavat liikaa mielipiteitä Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

[Q1_34] Viiden vuoden kuluttua monet asiat ovat Suomessa paremmin kuin nykyään . . . . . . 25

[Q1_35] On samantekevää mitkä puolueet istuvat kevään eduskuntavaalien jälkeisessä hallituk-sessa, asiat/harjoitettava politiikka ei siitä muutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

[Q1_36] Suomen tulisi liittyä NATOon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

[Q1_37] Työttömyyttä ei voida merkittävästi alentaa ilman työelämän syvällekäyviä rakenteel-lisia uudistuksia ja etujärjestöjen varpaille astumista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

[Q1_38] Kaikki maamme valtionyhtiöt tulisi vähitellen myydä yksityisille . . . . . . . . . . . . . . . . 27

[Q1_39] Olen kiinnostunut politiikasta ja seuraan sitä aktiivisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

[Q1_40] Työllisyys ja sitä kautta muukin hyvinvointi maassamme riippuu ratkaisevasti vienti-teollisuutemme kilpailukyvystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

[Q1_41] Politiikan moraalia moititaan maassamme suotta, sillä valtaosa poliitikoistamme onrehellisiä ja tunnollisia ihmisiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

[Q1_42] Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus väestöryhmien välillä on kasvanut maassam-me liian suureksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

[Q1_43] Suomalainen teollisuus ja elinkeinoelämä toimii nykyisin ympäristöasioissa vastuulli-sesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

[Q1_44] Vaikka yksittäinen kansalainen ei voi paljonkaan vaikuttaa maan asioihin, äänestämi-nen kannattaa aina. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .30

[Q1_45] Suomalaisilla työpaikoilla työskennellään nykyisin ylikierroksilla ja niin kovan pai-neen alla, että monet ihmiset palavat ennenaikaisesti loppuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

129

3. Hakemistot

[Q1_46] Venäjän ’temppuilu’ suomalaismatkustajien viisumivapautta ja rekkaliikennettä kos-kevissa asioissa osoittaa että maidemme suhteissa on ongelmia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

[Q1_47] Suomalainen yhteiskunta on antautunut liiaksi sokeiden markkinavoimien ja itsekkäänvoitontavoittelun ohjattavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

[Q1_48] Suomalainenkin politiikka tarvitsisi suorasanaisen ’populistipuolueen’, joka ravistelisihereille vanhat vakiintuneet puolueet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

[Q1_49] Vaikka julkisista palveluista muodostuva turvaverkko on tärkeä, yhteiskunnan hyvin-voinnin todellinen moottori ja ylläpitäjä on yksityinen yritystoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

[Q1_50] Kansainvälisen talouden ns. globalisaatiokehitys johtaa hyvinvoinnin maailmanlaajui-seen lisääntymiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

[Q1_51] Yrittäjänä toimimiseen liittyy Suomessa niin suuria maksuja ja riskejä, että ’vain hullu’ryhtyy turvallisen palkkatyön sijasta yrittäjäksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

[Q1_52] Selvitäkseen ensi vuosikymmenen (suurten ikäluokkien eläköitymisestä aiheutuvasta)työvoimapulasta Suomen täytyy ottaa vastaan nykyistä enemmän ulkomaalaisia . . . . . . . . . . . 35

[Q1_53] Globaalistuminen merkitsee sitä, että ns. halpatyövoiman maat vievät Suomesta ene-nevästi työpaikkoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

[Q1_54] Mikäli maamme ottaa vastaan vierastyövoimaa, tulijat pitäisi valita itsekkäästi kansal-lista etua noudattaen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

[Q1_55] Yhdysvallat toimii maailmanpolitiikassa oikein ja ansaitsee myös suomalaisten tuen37

[Q1_56] Vaikka Suomi on kiinnittynyt vahvasti läntiseen yhteistyöhön, itäraja on maamme tär-kein raja niin taloudellisesti kuin poliittisestikin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

[Q1_57] Asiat maassamme muuttuisivat paremmiksi suhteellisen nopeastikin, mikäli vain oi-keat puolueet ja poliitikot pääsisivät valtaan ja päättämään asioista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

[Q1_58] Olisi hyvä, jos Suomen puoluekenttä kehittyisi kohti kaksipuoluejärjestelmää (kahdenjohtavan puolueen järjestelmää, esim. ’porvaripuolue’ ja ’vasemmistopuolue’) . . . . . . . . . . . . .38

[Q1_59] Vaikka taloutemme ’teknokupla’ on nyt puhjennut, Suomi tulee säilymään teknolo-giassa eturivin maana ja perustamaan hyvinvointinsa siihen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

[Q1_60] Maassamme tulisi yksityistää suuri osa julkisista palveluista, jotta palveluitten tuotantotehostuisi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

[Q1_61] Tunnen itseni nykyisin paitsi suomalaiseksi, yhä selvemmin myös eurooppalaiseksi40

[Q1_62] Suomalaisten varauksellinen suhtautuminen ulkomaalaisia kohtaan on viisasta varo-vaisuutta, ei tietämättömyyttä tai rasismia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .40

[Q1_63] Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskuntaamme ku-rin ja järjestyksen sekä oikeiden arvojen kunnioituksen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .41

[Q1_64] Demokratia toimii Suomessa niin hyvin, että puheet kansalaisten huonoista vaikutus-mahdollisuuksista ovat vailla pohjaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

[Q1_65] Markkinatalous toimii Suomessa nykyisin hyvin kaikkien kansalaisten parhaaksi . . 42

[Q1_66] Vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palvelujen ylläpitäminen maksaa pal-jon, suomalainen hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

130


Muuttujaryhmä

Ensi keväänä muodostettavan uuden hallituksen kokoonpanosta on esitetty paljon arvailuja. Tär-keintä on kuitenkin se, mitä hallitus tekee. Miten seuraavien asioiden tulisi mielestänne painot-tua tulevan hallituksen toiminnassa verrattuna maassamme viime vuosina harjoitettuun politiik-kaan? Tulisi painottua nykyistä...

[Q2_1] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Työllisyyden parantaminen/työttömyyden vä-hentäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

[Q2_2] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Valtiontalouden hoitaminen, tarkka talouden-pito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

[Q2_3] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Valtion velan vähentäminen . . . . . . . . . . . . . 44

[Q2_4] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Valtionyhtiöiden yksityistäminen, osakkeidenmyynti sijoittajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

[Q2_5] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Verotuksen alentaminen . . . . . . . . . . . . . . . . 46

[Q2_6] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Köyhyyden poistaminen, syrjäytymisen estä-minen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46

[Q2_7] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Sosiaaliturvan kehittäminen yleensä . . . . . 47

[Q2_8] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Maamme NATO-jäsenyyden edistäminen 47

[Q2_9] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Terveydenhuollon kehittäminen, hoidonsaan-nin turvaaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

[Q2_10] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Koulutuksen kehittäminen, koulutukseen pa-nostaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

[Q2_11] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Ympäristönsuojelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

[Q2_12] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Palkansaajien asema, työelämän kehittämi-nen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50

[Q2_13] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Yrittäjyyden edistäminen, yritystoiminnanvahvistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50

[Q2_14] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen51

[Q2_15] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Sosiaaliturvan väärinkäytön estäminen . . 52

[Q2_16] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Kasvukeskusten ongelmien helpottaminen52

[Q2_17] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Maaseudun ja syrjäalueiden ongelmien hel-pottaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53

[Q2_18] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Rikollisuuden torjunta . . . . . . . . . . . . . . . . .54

[Q2_19] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Ulkomaalaisten/siirtolaisten maahanmuutonedistäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54

[Q2_20] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Markkinaehtoisuuden ja kilpailun edistämi-nen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55

131

3. Hakemistot

[Q2_21] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: EU-asiat, aktiivisuus unionin kehittämisessä(laajentuminen jne.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55

[Q2_22] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Yritystoiminnan sääntely ja valvonta. . . .56

[Q2_23] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Kuntien talouden ja palvelujen turvaaminen57

[Q2_24] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Kehitysyhteistyö, kehitysmaiden auttaminen57

[Q2_25] Hallituksen toiminnassa pitäisi painottua: Sukupuolten tasa-arvon edistäminen . . . . 58

Muuttujaryhmä

Seuraavassa on lueteltu aakkosjärjestyksessä joukko yhteiskunnallisia vaikuttajia. Arvioikaakutakin erikseen sen mukaan, pidättekö kyseisen vaikuttajan valtaa tällä hetkellä liian suure-na, sopivana vai liian pienenä? Valtaa tällä hetkellä...

[Q3_1] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Ammattiyhdistysliike . . . . . . . . . . . . . . . . 58

[Q3_2] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Eduskunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59

[Q3_3] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Euroopan unioni, EU . . . . . . . . . . . . . . . . 59

[Q3_4] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Hallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60

[Q3_5] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Kirkko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60

[Q3_6] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Kuntien päätöksentekijät . . . . . . . . . . . . . 61

[Q3_7] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Luonnonsuojelijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61

[Q3_8] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Ns. markkinavoimat . . . . . . . . . . . . . . . . . 62

[Q3_9] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Oikeuslaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62

[Q3_10] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Pankit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63

[Q3_11] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Perhe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63

[Q3_12] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Poliisi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64

[Q3_13] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Poliittiset puolueet . . . . . . . . . . . . . . . . . 64

[Q3_14] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Puolustusvoimat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65

[Q3_15] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Suuryritykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65

[Q3_16] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Tasavallan presidentti . . . . . . . . . . . . . . 66

[Q3_17] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Tiedotusvälineet, media . . . . . . . . . . . . 66

[Q3_18] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Työnantajajärjestöt . . . . . . . . . . . . . . . . . 67

[Q3_19] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Virkamiehistö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67

[Q3_20] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Yksityinen kansalainen . . . . . . . . . . . . . 68

[Q3_21] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Yleensä kansalaisjärjestöt . . . . . . . . . . . 68

[Q3_22] Arvio yhteiskunnallisen vaikuttajan vallasta: Yliopistot ja korkeakoulut . . . . . . . . . . 69

132


Muuttujaryhmä


[Q4_1] Verotus Suomessa on kaiken kaikkiaan liian ankaraa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69

[Q4_2] Mikäli palkkaverotusta alennettaisiin, työllisyys paranisi merkittävästi . . . . . . . . . . . . .70

[Q4_3] Verojen alentaminen uhkaisi välttämättömien hyvinvointipalvelujen rahoitusta . . . . . 70

[Q4_4] Korkea palkkatuloverotus saa monet ns. osaajat jättämään Suomen . . . . . . . . . . . . . . . . 71

[Q4_5] Jos joku huippupalkkainen lähtee maastamme hieman enemmän ansaitakseen, lähte-köön vain . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71

[Q4_6] Mikäli palkkaverotusta ei alenneta, suuryritykset siirtävät pääkonttoreitaan ulkomaille72

[Q4_7] Verotus maassamme on kohtuullista sillä saatavaan sosiaaliturvaan/yhteiskunnan palve-luihin nähden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73

[Q4_8] Verotus kohdentuu eri tulomuotoihin (palkka-, pääoma- ym. tulot) pääpiirteissään oi-keudenmukaisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73

[Q4_9] Eri tulotasoilla palkkaverotus (veroprogressio) on nykyisin oikeudenmukaista . . . . . . 74

[Q4_10] Yritysverotus on maassamme liian korkealla tasolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74

[Q4_11] Pääomatulojen verotus on maassamme liian korkealla tasolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75

[Q4_12] Palkkatulojen (ml. eläketulot) verotus on maassamme liian korkealla tasolla . . . . . . 75

[Q4_13] Keveämpi verotus lisäisi kansalaisten työhaluja ja kannustaisi yrittämään . . . . . . . . . 76

[Q4_14] Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus ja palvelut ovat hyvä vastine verorahoille . . 76

[Q4_15] Verotuksen kautta tasataan väestöryhmien välisiä toimeentuloeroja liian paljon . . . . 77

[Q4_16] Veronkierto on nyky-Suomessa yleistä ja siihen perustuva ns. harmaa talous laajamit-taista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77

[Q4_17] Veronkierto on vakava rikos, josta pitäisi säätää nykyistä kovempia rangaistuksia . . 78

[Q4_18] Suomen kokonaisverotus tulisi alentaa EU-maiden keskimääräiselle tasolle . . . . . . . 78

[Q4_19] Tehokkaasti toimien hyvät julkiset palvelut voitaisiin taata nykyistä kevyemmällä ve-rotuksella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79

[Q4_20] Korkea veroaste kuuluu pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntamalliin, ja tulee siksihyväksyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80

[Q4_21] Jos veroja alennettaisiin, suomalaisilla olisi varaa kustantaa itse nyt maksutta saamansapalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80

[Q4_22] Verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn verottamisesta kuluttamisen verottamiseen81

[Q4_23] Veronalennusten myötä kokonaisverotulot kasvaisivat lisääntyneen toimeliaisuudenseurauksena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81

133

3. Hakemistot

[Q4_24] Verotusta ei tule alentaa, jos se johtaa sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden heikkene-miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82

[Q4_25] Koen oman verotukseni epäoikeudenmukaisen korkeaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82

[Q4_26] Veroja maksamalla koen hyödyttäväni yhteiskuntaa ja kantavani vastuuni sen kehittä-misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83

[Q4_27] Verotusjärjestelmämme olennainen muuttaminen on poliittisesti mahdotonta . . . . . . 83

Muuttujaryhmä

Seuraavassa on lueteltu eräitä politiikkaa koskevia yleistäviä väitteitä ja luonnehdintoja (politii-kan toimintatasoja, sektoreita ja poliitikkoja on luonnollisesti monenlaisia). Miten ne vastaavatsitä kokonaiskuvaa, joka Teillä on nykyisestä suomalaisesta politiikasta? Vastaa omaa näkemys-tä...

[Q6_1] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Ammattitaitoista ja asiantuntevaa84

[Q6_2] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Kehittynyt viime vuosina parempaansuuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85

[Q6_3] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Moraalisesti korkeatasoista . . . . . 85

[Q6_4] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Yhdenmukaistunut liiaksi, puoluei-den erot hämärtyneet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86

[Q6_5] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Muuttunut liian ammattimaiseksi,leipätyöksi liian monelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87

[Q6_6] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Kuuntelee tarkoin kansalaisten mie-lipiteitä, toteuttaa kansan tahtoa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .87

[Q6_7] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Vailla selkeitä ideologisia linjanve-toja, kaventunut pelkäksi päivänpolitiikaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88

[Q6_8] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Valta keskittynyt liian harvoihin kä-siin, todellisten päättäjien piiri pieni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88

[Q6_9] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Kansainvälisesti vertaillen korkea-tasoista ja asiallista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89

[Q6_10] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Lujittaa luottamusta edustukselli-sen demokratian toimivuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90

[Q6_11] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksi kabineteissa, piilossajulkisuudelta ja kansalaisten kontrollilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90

[Q6_12] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksi markkinoiden/talou-den ja suuryritysten ehdoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91

[Q6_13] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksi median/julkisuudenehdoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91

[Q6_14] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksi virkamiesten (pää-tösten valmistelijoiden) ehdoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92

[Q6_15] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksi etujärjestöjen (kuten

134


ay-liike) ehdoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93

[Q6_16] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Toimii liiaksi EUn ehdoilla . . . . 93

[Q6_17] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Yhteistyökyvytöntä taktikointia jariitelyä, kilpailijoiden kampittamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94

[Q6_18] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Mainettaan parempaa, vakavamie-listä ja vastuullista työtä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94

[Q6_19] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Avointa ja läpinäkyvää . . . . . . . . 95

[Q6_20] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Muuttumatonta, aina samaa riip-pumatta ketkä vallassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96

[Q6_21] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Henkilöitynyt liiaksi asiakysymys-ten kustannuksella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96

[Q6_22] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Uhrautuvaa työtä yhteiseksi hy-väksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97

[Q6_23] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Tahmeaa ja tehotonta, tuottaa vainvesittyneitä kompromisseja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .97

[Q6_24] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Populistista, helppohintaista kan-san kosiskelua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98

[Q6_25] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Pikemminkin oman edun kuin kan-salaisten edun tavoittelua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .99

[Q6_26] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Kiinnostavaa, aktivoi kansalaisiaosallistumaan ja vaikuttamaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99

[Q6_27] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Monimutkaistunut vaikeasti seu-rattavaksi/arvioitavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100

[Q6_28] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Läpeensä mätää, luotaantyöntävää100

[Q6_29] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Kaipaa kokonaan uusia, kansantahtoa kunnioittavia rehellisiä toimijoita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101

[Q6_30] Vastaa omaa näkemystä suomalaisesta politiikasta: Ongelmistaan huolimatta välttä-mätöntä, ainoa tapa hoitaa yhteisiä asioita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102

135

Liite A

Kyselylomake suomeksi

137

KYSELYLOMAKE

Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa

FSD1262 EVAn kansallinen asennetutkimus 2002

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä.

Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

QUESTIONNAIRE

This questionnaire is part of the following dataset, archived at the Finnish Social Science DataArchive:

FSD1262 EVA Survey on Finnish Values and Attitudes 2002

If this questionnaire is used or referred to in any publication, the source must be acknowledgedby means of an appropriate bibliographic citation.

More information: http://www.fsd.uta.fi/

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1.

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

Jokseen-kin samaa

mieltä

Jokseen-kin erimieltä

Täysineri

mieltä

Vai-kea

sanoa

Täysinsamaamieltä

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

Suomi - missä olet, minne menet?


Mikään puolue ei aja juuri minulle tärkeitä asioita

Tiede ja tekniikka pystyvät tulevaisuudessa ratkaisemaan useimmat tänä päivänä esiintyvät ongelmat

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

On onni ja etuoikeus saada olla suomalainen

Puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisen ihmisen ongelmista

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

Olen kiinnittynyt omaan asuinseutuuni niin, etten muuttaisi mihinkään muualle

Saaste- ja ympäristöongelmien vähentämiseksi olen valmis tinkimään omasta elintasostani

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

Mikäli maassamme suhtauduttaisiin myönteisemmin yrittämiseen, siitä hyötyisi koko yhteiskunta

Mikäli työntekijät saisivat osallistua ja vaikuttaa yritysten päätöksentekoon nykyistä enemmän, siitä hyötyisi koko yhteiskunta

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

Ulkomaalaisten lisääntyvä työskentely Suomessa toisi maahamme hyödyllisiä kansainvälisiä vaikutteita

Ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain taloudelliseen kasvuun

Nyky-Suomessa kansalaisten mielipiteet välittyvät päätöksentekijöille paljon paremmin kansalaisliikkeiden kautta kuin puolueiden kautta 1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

Luonnonsuojelun nimissä rajoitetaan taloudellista ja teollista toimintaa liian paljon 1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

Naiset ja miehet ovat Suomessa nykyisin riittävän tasa-arvoisia

Työntekijöiden ja työnantajien edut ovat Suomessa nykyään pitkälti yhteneväiset

Maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävätulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista

Taantuvien alueiden sijasta maassamme tulisi tukea työllisyyden ja kasvunvetureina toimivia kaupunkikeskuksia

Yritysjohtajien optiot ovat oikea tapa kannustaa johtajia hyviin työsuorituksiinja parantamaan yritysten kannattavuutta

Muuttoliikettä kasvukeskuksiin tulisi hillitä, vaikka se edellyttäisi suuria kustannuksia aiheuttavia aluepoliittisia tukitoimia

EMU-jäsenyys on ollut eduksi maamme kehitykselle

Opettajien valtaa ja oikeutta järjestyksenpitoon tulisi lisätä kouluissa tuntuvasti

Tutkimus kansalaismielipiteestä 2002-2003

Esimerkki vastauksenmerkitsemistavasta: 1 ......... 2 ......... 3

Pyydämme Teitä vastaamaan jokaiseen kysymykseen rengastamalla sen vaihtoehdon, joka vastaa Teidän henkilökohtaista mielipidettänne.

Eduskunta teki oikean ratkaisun antaessaan luvan uuden ydinvoimalan rakentamiselle

Vaikka YKn kestävän kehityksen kokous Johannesburgissa tuotti vain vähän kon-kreettisia tuloksia, se oli tärkeä askel maapallon ongelmien ratkaisemiseksi

Nuorten tekemien raakojen väkivaltarikosten yleistyminen osoittaa, ettäyhteiskuntamme on vakavasti sairas

Tiedotusvälineet kohtelevat poliitikkoja usein epäasiallisesti ja vihamieli-syydellään vähentävät politiikan arvostusta kansalaisten keskuudessa

Politiikan vähäinen arvostus on kokonaan puolueiden ja poliitikkojen omaa syytä, ei tiedotusvälineiden syytä

Viime aikojen tuhoisat tulvat, myrskyt, kuivuus ja muut poikkeukselliset sääilmiöt ovat seurausta siitä, että ihminen on saasteillaan järkyttänyt luonnon tasapainoa

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

Jokseen-kin samaa

mieltä


Täysineri

mieltä

Vai-kea

sanoa

Täysinsamaamieltä

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

Omistus keskittyy maassamme huolestuttavasti

Ennen ihmiset olivat onnellisempia kuin nykyään

Toimittajat ohjaavat liikaa mielipiteitä Suomessa

Suomalaisten tulisi tehokkaasti varjella kulttuurinsa omaleimaisuutta yhä lisääntyvää kansainvälistymistä vastaan

Pyrkimällä jatkuvaan taloudelliseen kasvuun ihminen tuhoaa vähitellen luonnon ja lopulta myös itsensä

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

Olen kiinnostunut politiikasta ja seuraan sitä aktiivisesti

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

Suomalainen teollisuus ja elinkeinoelämä toimii nykyisin ympäristö-asioissa vastuullisesti

Suomalainen yhteiskunta on antautunut liiaksi sokeiden markkinavoimienja itsekkään voitontavoittelun ohjattavaksi

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

(jatkuu...)

Suomen tulisi liittyä NATOon

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

Ennenaikaiselle eläkkeelle pääsee maassamme nykyään aivan liian helposti

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

Työllisyys ja sitä kautta muukin hyvinvointi maassamme riippuu ratkaisevastivientiteollisuutemme kilpailukyvystä

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5Suomalaisilla työpaikoilla työskennellään nykyisin ylikierroksilla ja niin kovan paineen alla, että monet ihmiset palavat ennenaikaisesti loppuun

Globaalistuminen merkitsee sitä, että ns. halpatyövoiman maat vievät Suo-mesta enenevästi työpaikkoja

Työttömyyttä ei voida merkittävästi alentaa ilman työelämän syvällekäyviä rakenteellisia uudistuksia ja etujärjestöjen varpaille astumista

Kansainvälisen talouden ns. globalisaatiokehitys johtaa hyvinvoinnin maail-manlaajuiseen lisääntymiseen

Venäjän 'temppuilu' suomalaismatkustajien viisumivapautta ja rekkaliikennettä koskevissa asioissa osoittaa että maidemme suhteissa on ongelmia

Suomalainenkin politiikka tarvitsisi suorasanaisen 'populistipuolueen', joka ravistelisi hereille vanhat vakiintuneet puolueet

Vaikka yksittäinen kansalainen ei voi paljonkaan vaikuttaa maan asioihin, äänestäminen kannattaa aina

On samantekevää mitkä puolueet istuvat kevään eduskuntavaalien jälkeisessä hallituksessa, asiat/harjoitettava politiikka ei siitä muutu

Vaikka julkisista palveluista muodostuva turvaverkko on tärkeä, yhteiskunnanhyvinvoinnin todellinen moottori ja ylläpitäjä on yksityinen yritystoiminta

Politiikan moraalia moititaan maassamme suotta, sillä valtaosa poliitikois-tamme on rehellisiä ja tunnollisia ihmisiä

Kaikki maamme valtionyhtiöt tulisi vähitellen myydä yksityisille

Selvitäkseen ensi vuosikymmenen (suurten ikäluokkien eläköitymisestä aiheutuvas-ta) työvoimapulasta Suomen täytyy ottaa vastaan nykyistä enemmän ulkomaalaisia

Yhdysvallat toimii maailmanpolitiikassa oikein ja ansaitsee myös suoma-laisten tuen

Useissa Länsi-Euroopan maissa laajaa kannatusta saaneet äärikansallis-mieliset/uusoikeistolaiset puolueet nousevat esille vielä Suomessakin

Viiden vuoden kuluttua monet asiat ovat Suomessa paremmin kuin nykyään

Mikäli maamme ottaa vastaan vierastyövoimaa, tulijat pitäisi valita itsekkäästi kansallista etua noudattaen

Yrittäjänä toimimiseen liittyy Suomessa niin suuria maksuja ja riskejä,että 'vain hullu' ryhtyy turvallisen palkkatyön sijasta yrittäjäksi

Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus väestöryhmien välillä on kasvanut maassamme liian suureksi

Jokseen-kin samaa

mieltä


Täysineri

mieltä

Vai-kea

sanoa

Täysinsamaamieltä

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

Maassamme tulisi yksityistää suuri osa julkisista palveluista, jotta palveluitten tuotanto tehostuisi

(jatkuu...)

Suomalaisten varauksellinen suhtautuminen ulkomaalaisia kohtaan on viisasta varovaisuutta, ei tietämättömyyttä tai rasismia

Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskun-taamme kurin ja järjestyksen sekä oikeiden arvojen kunnioituksen

Vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palvelujen ylläpitäminen maksaa paljon, suomalainen hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen

Demokratia toimii Suomessa niin hyvin, että puheet kansalaisten huonoista vaikutusmahdollisuuksista ovat vailla pohjaa

Markkinatalous toimii Suomessa nykyisin hyvin kaikkien kansalaisten parhaaksi

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

1 .......... 2 .......... 3 .......... 4 .......... 5

Tunnen itseni nykyisin paitsi suomalaiseksi, yhä selvemmin myös eurooppalaiseksi

Tulisi painottua nykyistä...

Kutennykyi-

sin

Hiemanvähem-

män

Enosaa

sanoa

Paljon enem-

män

Hiemanenem-män

Paljonvähem-

mänTyöllisyyden parantaminen/työttömyyden vähentäminen 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 E

Valtiontalouden hoitaminen, tarkka taloudenpito 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 EValtion velan vähentäminen 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 E

Valtionyhtiöiden yksityistäminen, osakkeiden myynti sijoittajille 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 EVerotuksen alentaminen 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 E

Köyhyyden poistaminen, syrjäytymisen estäminen 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 ESosiaaliturvan kehittäminen yleensä 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 E

Maamme NATO-jäsenyyden edistäminen 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 ETerveydenhuollon kehittäminen, hoidonsaannin turvaaminen 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 E

Koulutuksen kehittäminen, koulutukseen panostaminen 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 EYmpäristönsuojelu 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 E

Palkansaajien asema, työelämän kehittäminen 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 EYrittäjyyden edistäminen, yritystoiminnan vahvistaminen 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 E

Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 ESosiaaliturvan väärinkäytön estäminen 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 E

Kasvukeskusten ongelmien helpottaminen 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 EMaaseudun ja syrjä-alueiden ongelmien helpottaminen 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 E

Rikollisuuden torjunta 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 EUlkomaalaisten/siirtolaisten maahanmuuton edistäminen 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 E

Markkinaehtoisuuden ja kilpailun edistäminen 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 EEU-asiat, aktiivisuus unionin kehittämisessä (laajentuminen ym.) 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 E

Yritystoiminnan sääntely ja valvonta 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 EKuntien talouden ja palvelujen turvaaminen 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 E

Kehitysyhteistyö, kehitysmaiden auttaminen 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 ESukupuolten tasa-arvon edistäminen 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5 E

2. Ensi keväänä muodostettavan uuden hallituksen kokoonpanosta on esitetty paljon arvailuja. Tärkeintä on kuiten-kin se, mitä hallitus tekee. Miten seuraavien asioiden tulisi mielestänne painottua tulevan hallituksen toiminnas-sa verrattuna maassamme viime vuosina harjoitettuun politiikkaan?

Olisi hyvä, jos Suomen puoluekenttä kehittyisi kohti kaksipuoluejärjestelmää (kah-den johtavan puolueen järjestelmää, esim. 'porvaripuolue' ja 'vasemmistopuolue')

Asiat maassamme muuttuisivat paremmiksi suhteellisen nopeastikin, mikäli vain oikeat puolueet ja poliitikot pääsisivät valtaan ja päättämään asioista

Vaikka Suomi on kiinnittynyt vahvasti läntiseen yhteistyöhön, itäraja on maamme tärkein raja niin taloudellisesti kuin poliittisestikin

Vaikka taloutemme 'teknokupla' on nyt puhjennut, Suomi tulee säilymään teknologiassa eturivin maana ja perustamaan hyvinvointinsa siihen

Valtaa tällä hetkellä...Liian

paljonSopi-vasti

Liianvähän

Ammattiyhdistysliike 1 .......... 2 .......... 3Eduskunta 1 .......... 2 .......... 3

Euroopan unioni, EU 1 .......... 2 .......... 3Hallitus 1 .......... 2 .......... 3

Kirkko 1 .......... 2 .......... 3Kuntien päätöksentekijät 1 .......... 2 .......... 3

Luonnonsuojelijat 1 .......... 2 .......... 3Ns. markkinavoimat 1 .......... 2 .......... 3

Oikeuslaitos 1 .......... 2 .......... 3Pankit 1 .......... 2 .......... 3Perhe 1 .......... 2 .......... 3Poliisi 1 .......... 2 .......... 3

Poliittiset puolueet 1 .......... 2 .......... 3Puolustusvoimat 1 .......... 2 .......... 3

Suuryritykset 1 .......... 2 .......... 3Tasavallan presidentti 1 .......... 2 .......... 3

Tiedotusvälineet, media 1 .......... 2 .......... 3Työnantajajärjestöt 1 .......... 2 .......... 3

Virkamiehistö 1 .......... 2 .......... 3Yksityinen kansalainen 1 .......... 2 .......... 3

Yleensä kansalaisjärjestöt 1 .......... 2 .......... 3Yliopistot ja korkeakoulut 1 .......... 2 .......... 3

Seuraavassa on lueteltu aakkosjärjestyksessä joukko yhteiskunnallisia vaikuttajia. Arvioikaa kutakin erikseen sen mukaan, pidättekö kyseisen vaikuttajan valtaa maassamme tällä hetkellä liian suurena, sopivana vai liian pienenä.

3.

Vaikeasanoa

Samaamieltä

Erimieltä

4. Kysymys maamme verotuksen tasosta, sen alentamisen tarpeesta kuten veronalennusten seurauksistakin on herättänyt kärjekästä mielipiteenvaihtoa niin eduskunnassa kuin kansalaistenkin keskuudessa. Seuraavassa esi-tetään joukko veropoliittisia väitteitä ja uudistusehdotuksia. Miten ne vastaavat Teidän henkilökohtaista mielipi-dettänne?

Verotus Suomessa on kaiken kaikkiaan liian ankaraa 1 ......... 2 ......... 3Mikäli palkkaverotusta alennettaisiin, työllisyys paranisi merkittävästi 1 ......... 2 ......... 3

Verojen alentaminen uhkaisi välttämättömien hyvinvointipalvelujen rahoitusta 1 ......... 2 ......... 3Korkea palkkatuloverotus saa monet ns. osaajat jättämään Suomen 1 ......... 2 ......... 3

Jos joku huippupalkkainen lähtee maastamme hieman enemmän ansaitakseen, lähteköön vain 1 ......... 2 ......... 3Mikäli palkkaverotusta ei alenneta, suuryritykset siirtävät pääkonttoreitaan ulkomaille 1 ......... 2 ......... 3

Verotus maassamme on kohtuullista sillä saatavaan sosiaaliturvaan/yhteiskunnan palveluihin nähden 1 ......... 2 ......... 3Verotus kohdentuu eri tulomuotoihin (palkka-, pääoma- ym. tulot) pääpiirteissään oikeudenmukaisesti 1 ......... 2 ......... 3

Eri tulotasoilla palkkaverotus (veroprogressio) on nykyisin oikeudenmukaista 1 ......... 2 ......... 3Yritysverotus on maassamme liian korkealla tasolla 1 ......... 2 ......... 3

Pääomatulojen verotus on maassamme liian korkealla tasolla 1 ......... 2 ......... 3Palkkatulojen (ml. eläketulot) verotus on maassamme liian korkealla tasolla 1 ......... 2 ......... 3

Keveämpi verotus lisäisi kansalaisten työhaluja ja kannustaisi yrittämään 1 ......... 2 ......... 3Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus ja palvelut ovat hyvä vastine verorahoille 1 ......... 2 ......... 3Verotuksen kautta tasataan väestöryhmien välisiä toimeentuloeroja liian paljon 1 ......... 2 ......... 3

Veronkierto on nyky-Suomessa yleistä ja siihen perustuva ns. harmaa talous laajamittaista 1 ......... 2 ......... 3Veronkierto on vakava rikos, josta pitäisi säätää nykyistä kovempia rangaistuksia 1 ......... 2 ......... 3

Suomen kokonaisverotus tulisi alentaa EU-maiden keskimääräiselle tasolle 1 ......... 2 ......... 3Tehokkaasti toimien hyvät julkiset palvelut voitaisiin taata nykyistä kevyemmällä verotuksella 1 ......... 2 ......... 3Korkea veroaste kuuluu pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntamalliin, ja tulee siksi hyväksyä 1 ......... 2 ......... 3

Jos veroja alennettaisiin, suomalaisilla olisi varaa kustantaa itse nyt maksutta saamansa palvelut 1 ......... 2 ......... 3Verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn verottamisesta kuluttamisen verottamiseen 1 ......... 2 ......... 3

Veronalennusten myötä kokonaisverotulot kasvaisivat lisääntyneen toimeliaisuuden seurauksena 1 ......... 2 ......... 3Verotusta ei tule alentaa, jos se johtaa sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden heikkenemiseen 1 ......... 2 ......... 3

Koen oman verotukseni epäoikeudenmukaisen korkeaksi 1 ......... 2 ......... 3Veroja maksamalla koen hyödyttäväni yhteiskuntaa ja kantavani vastuuni sen kehittämisestä 1 ......... 2 ......... 3

Verotusjärjestelmämme olennainen muuttaminen on poliittisesti mahdotonta 1 ......... 2 ......... 3

Vaikeasanoa

Ei lain-kaan

Vastaa omaa näkemystä...

Erittäinhyvin

Melkohyvin

Melkohuonosti

Seuraavassa on lueteltu eräitä politiikkaa koskevia yleistäviä väitteitä ja luonnehdintoja (politiikan toimintatasoja, sektoreita ja poliitikkoja on luonnollisesti monenlaisia). Miten ne vastaavat sitä kokonaiskuvaa, joka Teillä on ny-kyisestä suomalaisesta politiikasta?

Ammattitaitoista ja asiantuntevaa 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5Kehittynyt viime vuosina parempaan suuntaan 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5

Moraalisesti korkeatasoista 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5Yhdenmukaistunut liiaksi, puolueiden erot hämärtyneet 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5

Muuttunut liian ammattimaiseksi, leipätyöksi liian monille 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5Kuuntelee tarkoin kansalaisten mielipiteitä, toteuttaa kansan tahtoa 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5

Vailla selkeitä ideologisia linjanvetoja, kaventunut pelkäksi päivänpolitiikaksi 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5Valta keskittynyt liian harvoihin käsiin, todellisten päättäjien piiri pieni 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5

Kansainvälisesti vertaillen korkeatasoista ja asiallista 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5Lujittaa luottamusta edustuksellisen demokratian toimivuuteen 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5

Toimii liiaksi kabineteissa, piilossa julkisuudelta ja kansalaisten kontrollilta 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5Toimii liiaksi markkinoiden/talouden ja suuryritysten ehdoilla 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5

Toimii liiaksi median/julkisuuden ehdoilla 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5Toimii liiaksi virkamiesten (päätösten valmistelijoiden) ehdoilla 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5

Toimii liiaksi etujärjestöjen (kuten ay-liike) ehdoilla 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5Toimii liiaksi EUn ehdoilla 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5

Yhteistyökyvytöntä taktikointia ja riitelyä, kilpailijoiden kampittamista 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5Mainettaan parempaa, vakavamielistä ja vastuullista työtä 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5

Avointa ja läpinäkyvää 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5Muuttumatonta, aina samaa riippumatta ketkä vallassa 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5

Henkilöitynyt liiaksi asiakysymysten kustannuksella 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5Uhrautuvaa työtä yhteiseksi hyväksi 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5

Tahmeaa ja tehotonta, tuottaa vain vesittyneitä kompromissejä 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5Populistista, helppohintaista kansan kosiskelua 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5

Pikemminkin oman edun kuin kansalaisten edun tavoittelua 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5Kiinnostavaa, aktivoi kansalaisia osallistumaan ja vaikuttamaan 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5

Monimutkaistunut vaikeasti seurattavaksi/arvioitavaksi 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5Läpeensä mätää, luotaantyöntävää 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5

Kaipaa kokonaan uusia, kansan tahtoa kunnioittavia rehellisiä toimijoita 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5Ongelmistaan huolimatta välttämätöntä, ainoa tapa hoitaa yhteisiä asioita 1 ......... 2 ......... 3 ......... 4 ......... 5

1 Erittäin myönteisesti2 Melko myönteisesti3 Neutraalisti4 Melko kielteisesti5 Erittäin kielteisesti6 En osaa sanoa



1 Vakiintunut äänestäjä, ts. jonkin puolueen verraten pysyvä äänestäjä 2 Liikkuva äänestäjä (äänestätte eri vaaleissa vaihtelevasti eri puolueita)3 'Nukkuva' äänestäjä (ette yleensä käy lainkaan äänestämässä)4 En osaa tai halua sanoa

Miten Te suhtaudutte nykyi-sin maamme EU-jäsenyy-teen?

Entä siihen, että markka kor-vattiin eurolla vuoden 2002alussa?

Siihen, että EU laajentuu uusiinjäsenmaihin Itä- ja Keski-Eu-rooppaan ja Baltiaan?

5.

6.

7a. 7b. 7c.

Miten luonnehtisitte itseänne äänestäjänä? Oletteko (valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa) nähdäksenne ensisijaisesti...

Sukupuoli1 Mies2 Nainen

Ikäryhmä

Asuinkunnan koko

1 Alle 4 000 asukasta2 4 000 - 8 000 asukasta3 8 000 - 30 000 asukasta4 30 000 - 80 000 asukasta5 Yli 80 000 asukasta

Millainen peruskoulutus Teillä on?

1 Kansakoulu2 Keski- tai peruskoulu3 Ylioppilastutkinto

Millainen ammatillinen koulutus Teillä on?

KIITOKSET VAIVANNÄÖSTÄ!Palauttakaa tämä lomake oheisessa kirjekuoressa.

1 Kaupungin keskusta, kantakaupunki2 Kaupungin lähiö, esikaupunkialue3 Maaseudun taajama, asutuskeskus4 Maaseudun haja-asutusalue

Asuinalueenne tyyppi

Toimiala, jolla työskentelette

1 Maa- ja metsätalous2 Teollisuus ja rakennustoiminta3 Yksityiset palvelut4 Julkiset palvelut5 En ole mukana työelämässä

TAUSTATIEDOT AINEISTON TILASTOLLISTA RYHMITTELYÄ VARTEN

1 18 - 20 vuotta2 21 - 30 vuotta3 31 - 40 vuotta4 41 - 50 vuotta5 51 - 60 vuotta6 61 - 65 vuotta7 Yli 65 vuotta

1 Työväenluokkaan2 Alempaan keskiluokkaan3 Keskiluokkaan4 Ylempään keskiluokkaan5 Yläluokkaan6 En katso kuuluvani mihinkään luokkaan

Ammattiryhmä, johon katsotte lähinnä kuuluvanne

Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, minkä puolueen ehdokasta äänestäisitte?

Mihin yhteiskuntaluokkaan katsotte lähinnä kuuluvanne

Maakunta, jonka alueellaasutte

Kuulutteko johonkin ammatilliseen kes-kusjärjestöön?

KOMMENTTEJA?

1 En kuulu2 Kyllä, keskus- järjestöni on:

1 Johtavassa asemassa toisen palv. 2 Ylempi toimihenkilö 3 Alempi toimihenkilö 4 Työntekijä 5 Yrittäjä tai yksityinen ammatinharj. 6 Maatalousyrittäjä 7 Opiskelija 8 Eläkeläinen 9 Kotiäiti/koti-isä10 Työtön11 Muu

a) SAKb) STTKc) Akavad) MTK

Seuraavaan voitte kirjoittaa mitä tahansa näkemyksiänne maamme asioista tai tästä tutkimuksesta. Kaikki mielipiteet ovat tervetulleita ja arvokkaita!

1 Uusimaa 2 Itä-Uusimaa 3 Varsinais-Suomi 4 Satakunta 5 Häme 6 Pirkanmaa 7 Päijät-Häme 8 Kymenlaakso 9 Etelä-Karjala10 Etelä-Savo11 Pohjois-Savo12 Pohjois-Karjala13 Keski-Suomi14 Etelä-Pohjanmaa15 Pohjanmaa (Vaasan rann.)16 Keski-Pohjanmaa17 Pohjois-Pohjanmaa18 Kainuu19 Lappi

1 Ei ammatillista koulutusta2 Ammattikurssi, muu lyhyt ammattikoulutus3 Ammattikoulu, kouluasteen ammatill. tutkinto4 Opistotutkinto, ammattikorkeakoulututkinto5 Yliopisto- tai tiedekorkeakoulututkinto

1 SDP 2 KESK 3 KOK 4 Vasemmistoliitto 5 RKP 6 Vihreät 7 Kristillisdemokraatit (ent. SKL) 8 Perussuomalaiset 9 Jokin muu puolue tai ryhmittymä10 En äänestäisi lainkaan11 En osaa sanoa12 En halua sanoa

Liite B

Kyselylomake ruotsiksi

145

KYSELYLOMAKE

Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa

FSD1262 EVAn kansallinen asennetutkimus 2002

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä.

Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

QUESTIONNAIRE

This questionnaire is part of the following dataset, archived at the Finnish Social Science DataArchive:

FSD1262 EVA Survey on Finnish Values and Attitudes 2002

If this questionnaire is used or referred to in any publication, the source must be acknowledgedby means of an appropriate bibliographic citation.

More information: http://www.fsd.uta.fi/

Finland - var är du, vart går du? Undersökning av medborgar-opinionen 2002 - 2003

1. Vad anser Ni om följande påståenden? Helt avsammaåsikt

Inget parti arbetar för precis de frågor jag upplever som viktiga

Vetenskapen och tekniken kan i framtiden lösa de flesta av dagens problem

EMU-medlemskapet har gynnat landets utveckling

I Finland är kvinnor och män numera tillräckligt jämlika

Lärarnas makt och rätt att upprätthålla ordning i skolorna borde ökas kännbart

Optionerna för företagsledare är rätt sätt att uppmuntra cheferna till godaarbetsprestationer och att förbättra företagens lönsamhet

Det är en lycka och ett privilegium att få vara finländare

Den senaste tidens svåra översvämningar, stormar, torka och andra exceptionellaväderfenomen beror på att föroreningarna har rubbat jämvikten i naturen

Partierna ägnar sig allt mindre åt sådana problem som har med vanligamänniskor att göra

När befolkningen i vårt land åldras och hotar att minska måste det göraslättare för utlänningar att flytta till Finland

Trots att FN-konferensen för hållbar utveckling i Johannesburg gav få konkretaresultat var det ett viktigt steg på vägen att lösa jordens problem

Att ungdomar begår allt fler råa våldsbrott är ett tecken på att vårtsamhälle är allvarligt sjukt

Jag är villig att pruta på min egen levnadsstandard för att minskaförorenings- och miljöproblemen

Jag är så rotad i min egen hemtrakt, att jag inte kan tänka mig att flytta tillnågon annan ort

Hela samhället skulle vara betjänt av en mera positiv inställning till företagsamheten

Medierna behandlar ofta politikerna osakligt och med sin fientlighet minskarde politikens anseende bland medborgarna

Hela samhället skulle vara betjänt av att arbetstagarna i större utsträckningän nu skulle kunna ta del i och påverka företagens beslut

En ökning av antalet utländska arbetstagare i Finland skulle tillföra ossnyttiga internationella impulser

Riksdagens beslut att bevilja tillstånd för ett nytt kärnkraftverk var rätt

I dagens Finland når medborgarnas åsikter beslutsfattarna mycket bättrevia folkrörelserna än via partierna

Endast ekonomisk tillväxt kan trygga vår fortsatta välfärd

Politikens svaga anseende är helt partiernas och politikernas eget fel,inte mediernas fel

I dagens Finland sammanfaller arbetstagarens och arbetsgivarenintressen i stor utsträckning

Flyttningsrörelsen till tillväxtcentrumen borde dämpas, även om det kräverkostsamma regionalpolitiska stödåtgärder

I miljöskyddets namn begränsas den ekonomiska och industriellaverksamheten alltför mycket

Man borde inte stöda tillbakagående regioner utan de stadscentrumsom håller i gång sysselsättningen och tillväxten

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

Nästan Svårtav samma att

åsikt säga

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

Nästanav annan

åsikt

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

Helt avannanåsikt

5

5

5

5

5

5

5

5

5

5

5

5

5

5

5

5

5

5

5

5

5

5

5

5

5

5

Vi ber Er besvara alla frågor genom att ringa in det alternativ sommotsvarar Er personliga åsikt.

Så här markerarNi era svar: l 32

(fortsätter)

Det är numera alldeles för lätt att få förtidspension i Finland

Ägandet i vårt land koncentreras på ett oroväckande sätt

Finländarna borde effektivt slå vakt om sin kulturella egenart motden tilltagande internationalismen

Också i Finland kan vi vänta oss sådana ultranationella/nyhögersinnadepartier som fått stort stöd i flera länder i Västeuropa

Förr var människorna lyckligare än nu

Genom att eftersträva fortsatt ekonomisk tillväxt förstör människanså småningom naturen och slutligen sig själv

Redaktörerna styr för mycket opinionerna i Finland

Om fem år är mångt och mycket i Finland bättre än idag

Det är likgiltigt vilka partier som sitter i regeringen efter riksdagsvaletnästa vår, frågorna/politiken förändras ändå inte

Finland borde ansluta sig till NATO

Arbetslösheten kan inte sänkas markant utan djupgående omstruktureringari arbetslivet och intrång på intresseorganisationernas domäner

Alla statsbolag i Finland borde småningom privatiseras

Jag är intresserad av politik och följer den aktivt

Sysselsättningen och därmed också välståndet i vårt land beror helt påexportindustrins konkurrenskraft

I Finland finns det ingen orsak att klandra den politiska moralen, eftersomde flesta politiker är ärliga och skötsamma

Den ekonomiska och sociala ojämlikheten mellan befolkningsgruppernai Finland har blivit alltför stor

Finlands industri och näringsliv fungerar nuförtiden ansvarsfullt i miljöfrågor

Även om den enskilda medborgaren inte kan påverka landets angelägenhetermycket, lönar det sig alltid att rösta

På arbetsplatserna i Finland arbetas det i dag i så uppskruvad takt ochunder så stort tryck att många bränner ut sig i förtid

Rysslands konstrande i fråga om visumfriheten för finska resenärer och omlångtradartrafiken visar att det finns problem i relationerna länderna emellan

Det finska samhället har i alltför hög grad låtit sig styras av blindamarknadskrafter och själviskt vinstsökande

Också den finska politiken skulle behöva ett frispråkigt 'populistiskt' partisom skulle skaka liv i de gamla etablerade partierna

Även om den offentliga servicens skyddsnät är viktigt, är det den privataföretagsverksamheten som driver och upprätthåller samhällets välfärd

Den s.k. globaliseringen av den internationella ekonomin ger ökad välfärdi hela världen

Att vara företagare i Finland medför så stora kostnader och risker att 'baraen galning' avstår från sin trygga arbetsplats och blir företagare

För att klara av bristen på arbetskraft (när de stora åldersgrupperna gåri pension) nästa årtionde måste Finland ta emot fler utlänningar än idag

Globaliseringen innebär att länder med s.k. billig arbetskraft i allt högregrad tar arbetsplatser från Finland

Om Finland tar emot utländsk arbetskraft borde vi själviskt och enligtnationellt intresse välja vilka som får komma

Förenta staternas agerande i världspolitiken är rätt och förtjänaräven finländarnas stöd

Helt avsamma

åsikt

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

Nästanav samma

åsikt

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

Svårtatt

saga

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

Nästanav annan

åsikt

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

Helt avannanåsikt

... 5

... 5

5

5

... 5

5

... 5

... 5

5

... 5

5

... 5

... 5

5

5

5

... 5

5

5

5

5

5

5

5

5

5

5

5

5

2. Det har spekulerats mycket kring regeringens sammansättning efter valet i vår. Det viktigaste är dock vad rege-ringen gör. Vilken tyngd anser ni att följande frågor skall ha i nästa regerings verksamhet jämfört med den politiksom förts i Finland under de senaste åren?

Jämfört med nuvarande situation skall tyngdpunkten vara...

Mycket Något Som Litet Mycket Kan intestörre större idag mindre mindre säga

Förbättra sysselsättningen/minska arbetslösheten l 2 3 4 5 ESköta statsfinanserna, hushålla med statens pengar l 2 3 4 5 E

Minska statsskulden l 2 3 4 5 EPrivatisera statsbolagen, sälja aktier till placerare l 2 3 4 5 E

Sänka skatterna l 2 3 4 5 EEliminera fattigdomen, förhindra utslagning l 2 3 4 5 E

Utveckla socialskyddet i allmänhet l 2 3 4 5 EPåskynda Finlands medlemskap i NATO l 2 3 4 5 E

Utveckla hälsovården, trygga möjligheten att få vård l 2 3 4 5 EUtveckla utbildningen, satsa på utbildning l 2 3 4 5 E

Miljövård l 2 3 4 5 ELöntagarnas ställning, utveckla arbetslivet l 2 3 4 5 E

Främja företagsamhet, stärka företagsverksamheten l 2 3 4 5 EÖka flexibiliteten på arbetsmarknaden l 2 3 4 5 E

Förhindra missbruk av socialskyddet l 2 3 4 5 ELindra tillväxtcentrumens problem l 2 3 4 5 E

Lindra landsbygdens och glesbygdernas problemen l 2 3 4 5 EBekämpa brottslighet l 2 3 4 5 E

Främja inflyttning av utlänningar/invandrare l 2 3 4 5 EFrämja marknadsvillkor och konkurrens l 2 3 4 5 E

EU-ärenden, aktivitet i utvecklandet av unionen (utvidgning m.m.) l 2 3 4 5 EReglera och övervaka företagsverksamheten l 2 3 4 5 E

Trygga kommunernas ekonomi och service l 2 3 4 5 EUtvecklingssamarbete, hjälp till utvecklingsländerna l 2 3 4 5 E

Främja jämlikheten mellan könen l 2 3 4 5 E

(fortsätter)

Även om Finland starkt har engagerar sig västsamarbetet är östgränsenvår viktigaste gräns såväl ekonomiskt som politiskt

Mångt och mycket i Finlands skulle ganska snabbt bli bättre om bara de rättapartierna och politikerna skulle komma till makten och kunna fatta besluta

Det skulle vara bra om partifältet i Finland utvecklades i riktning mot etttvåpartisystem (två ledande partier, t.ex. 'borgarpartiet' och 'Vänsterpartiet')

Även om 'teknobubblan' i Finlands ekonomi har spruckit kommer vi alltjämtatt höra till de främsta på teknologins område och bygga vår välfärd på den

En stor del av de offentliga tjänsterna i Finland borde privatiserasför att effektivera tjänsteproduktionen

Jag känner mig numera inte bara som finländare, utan allt mer också som europé

Finländarnas återhållsamhet mot utlänningar är klok försiktighet, inteokunskap eller rasism

Vårt land behöver starka ledare som kan återinföra disciplin och ordningsamt respekten för rätta värden i samhället

I Finland fungerar demokratin så bra att påståendena om medborgarnasdåliga påverkningsmöjligheter saknar grund

Marknadsekonomin i Finland i dag fungerar bra till alla medborgares bästa

Även om det kostar mycket att upprätthålla ett bra socialskydd och andraoffentliga tjänster, är det finska välfärdssamhället alltid värt sitt pris

Helt avsamma

åsikt

1

1

1

1

1

§ 1

1

1

1

1

1

Nästanav samma

åsikt

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

2

Svårtatt

säga

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

3

Nästanav annan

åsikt

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

Helt avannanåsikt

5

5

5

5

5

... 5

5

5

5

... 5

5

3. Nedan uppräknas ett antal samhällspåverkare. Bedöm var och en separat utgående från om ni anser att de idaghar för stor, lagom eller för liten makt i vårt land.

Makten idag

För stor Lagom För liten

Fackföreningsrörelsen l 2 3Riksdagen l 2 3

Europeiska unionen, EU l 2 3Regeringen l 2 3

Kyrkan l 2 3Kommunernas beslutsfattare l 2 3

Naturvårdarna l 2 3De sk. marknadskrafterna l 2 3

Rättsväsendet l 2 3Bankerna l 2 3Familjen l 2 3Polisen l 2 3

De politiska partierna l 2 3Försvarsmakten l 2 3

Storföretagen l 2 3Republikens president l 2 3

Medierna l 2 3Arbetsgivarorganisationerna l 2 3

Tjänstemännen l 2 3Den enskilda medborgaren l 2 3

Medborgarrörelserna i allmänhet l 2 3Universiteten och högskolorna l 2 3

4. Frågan om skattenivån i Finland, behovet att sänka den liksom konsekvenserna av en skattesänkning har letttill skarpa meningsutbyten såväl i riksdagen som bland medborgarna. Nedan följer ett antal skattepolitiska på-ståenden och reformförslag. Hur motsvarar de er personliga åsikt?

Samma Svårt Annanåsikt att säga åsikt

Beskattningen i Finland är överlag för sträng l 2 3Om lönebeskattningen sänktes skulle sysselsättningen förbättras märkbart l 2 3

Sänkta skatter skulle hota finansieringen av nödvändiga välfärdstjänster l 2 3Den höga inkomstbeskattningen får många kompetenta personer att lämna Finland l 2 3

Om någon med topplön lämnar Finland för att förtjäna lite mer, så låt honom åka l 2 3Om lönebeskattningen inte sänks flyttar storbolagen sina huvudkontor utomlands l 2 3

Beskattningen i Finland är rimlig i förhållande till socialskyddet/samhällets service l 2 3Beskattningen drabbar olika inkomstformer (löne-, kapital-, o.a. inkomster) i stort sett rättvist l 2 3

På olika inkomstnivå är lönebeskattningen (skatteprogressionen) numera rättvis l 2 3Företagsbeskattningen i Finland ligger på en för hög nivå l 2 3

Beskattningen av kapitalinkomster i Finland ligger på en för hög nivå l 2 3Beskattningen av löner (inkl. pensioner) i Finland ligger på en för hög nivå l 2 3

Lägre skatter skulle göra medborgarna mer arbetsbenägna och sporra till företagsamhet l 2 3Tryggheten och servicen i det finska samhället uppväger de skatter vi betalar l 2 3

Beskattningen utjämnar utkomstskillnaderna mellan befolkningsgrupperna alltför mycket l 2 3Skattesmit ning är vanligt i dagens Finland och den 'ekonomiska gråzonen' är utbredd l 2 3

Skattesmit ning är ett allvarligt brott, och straffen borde göras strängare l 2 3Totalbeskattningen i Finland borde sänkas till medelnivån i EU-länderna l 2 3

Med bättre effektivitet kunde den offentliga servicen garanteras med lägre skatter än idag l 2 3En hög skattegrad är en del av den nordiska välfärdsmodellen och bör därför accepteras l 2 3

Med lägre skatter skulle finländarna ha råd att själva finansiera de tjänster de nu får gratis l 2 3Tyngdpunkten i beskattningen borde förskjutas från skatter på arbete till konsumtionsskatter l 2 3

En skattelindring skulle ge högre skatteinkomster totalt eftersom aktiviteten skulle öka l 2 3Skatterna skall inte sänkas om det leder till sämre socialskydd och offentlig service l 2 3

Jag anser att min egen beskattning är orättvist hög l 2 3Genom att betala skatt tycker jag mig gagna samhället och bära ansvar för dess utveckling l 2 3

Det är politiskt omöjligt att i grunden förändra vårt skattesystem l 2 3

5. Hur beskriver ni er själv som väljare? Anser ni er (i statliga och kommunala val) främst vara en ...

1 Stabil väljare (ni röstar ganska konstant på ett visst parti)

2 Rörlig väljare (ni röstar i olika val omväxlande på olika partier)

3 'Soffliggare' (ni röstar vanligen inte alls)4 Jag vill eller kan inte säga

6. Nedan finns endel allmänna påståenden eller karaktäriseringar om politik (politiken har naturligtvis olika verk-samhetsplan och sektorer och det finns politiker av olika slag). Hur motsvarar de er helhetsbild av dagens politiki Finland?

Motsvarar min egen åsikt...

Mycket Ganska Svårt Ganska Intebra bra att säga dåligt alls

Bedrivs professionellt och kompetent l 2 3 4 5Utvecklats till det bättre under de senaste åren l 2 3 4 5

Moraliskt högtstående l 2 3 4 5Blivit alltför likriktad, skillnaderna mellan partierna har suddats ut l 2 3 4 5

Blivit alltför professionell, huvudsyssla för alltför många l 2 3 4 5Lyssnar noga på medborgarnas åsikter, förverkligar folkets vilja l 2 3 4 5

Saknar klara ideologiska linjedragningar, reducerats till enbart dagspolitik l 2 3 4 5Makten koncentrerad till alltför få händer, de verkliga beslutsfattarnas krets är liten l 2 3 4 5

Internationellt sett högklassig och saklig l 2 3 4 5Förstärker förtroendet för den representativa demokratins funktionsduglighet l 2 3 4 5

Bedrivs för mycket i kabinett, borta ur offentligheten och från medborgarnas insyn l 2 3 4 5Bedrivs för mycket på marknadens/ekonomins och storföretagens villkor l 2 3 4 5

Bedrivs för mycket på mediernas villkor l 2 3 4 5Bedrivs för mycket på tjänstemännens (beslutsförberedarnas) villkor l 2 3 4 5

Bedrivs för mycket på intresseorganisationernas (t.ex. fackets) villkor l 2 3 4 5Bedrivs för mycket på EUs villkor l 2 3 4 5

Taktikering och gräl förhindrar samarbete, konkurrenter motarbetas l 2 3 4 5Bättre än sitt rykte, seriöst och ansvarsfullt arbete l 2 3 4 5

Öppen och genomskinlig l 2 3 4 5Förändras inte, alltid densamma oberoende av vem som har makten l 2 3 4 5

Alltför personfixerad på bekostnad av sakfrågorna l 2 3 4 5Osjälviskt arbete för det gemensam intresset l 2 3 4 5

Trög och ineffektiv, leder bara till urvattnade kompromisser l 2 3 4 5Populistisk, lättköpt fjäskande för folket l 2 3 4 5

Snarare strävan efter egen vinning än sökande efter folkets bästa l 2 3 4 5Intressant, aktiverar medborgarna till att delta och påverka l 2 3 4 5

Blivit mer komplicerad, svårare att följa/bedöma l 2 3 4 5Genomrutten, frånstötande l 2 3 4 5

Behöver helt nya, hederliga aktörer som respekterar folkets vilja l 2 3 4 5Nödvändig trots alla problem, enda sättet att sköta gemensamma angelägenheter l 2 3 4 5

7a. Hur förhåller ni er idag tillEU-medlemskapet?

1 Mycket positivt2 Ganska positivt3 Neutralt4 Ganska negativt5 Mycket negativt6 Kan inte säga

7b. Hur förhåller ni er till att denfinska marken ersattes medeuro i början av år 2002?


7c. Hur förhåller.ni er till att EUutvidgas till Öst- och Central-europa och Baltikum?


KOMMENTARER? Här kan ni skriva vilka åsikter som helst om landets angelägenheter eller denna undersökning.Alla åsikter är välkomna och värdefulla.

TACK FÖR SAMARBETET!

Skicka in frågeformuläret i det bifogade svarskuvertet.

BAKGRUNDSUPPGIFTER FÖR STATISTISK BEHANDLING AV MATERIALET

Kön

1 Man2 Kvinna

Ålder

1 18-20 år2 21-30 år3 31-40 år4 41-50 år5 51-60 år6 61-65 år7 Över 65 år

Hemkommunens storlek

1 Under 4 000 invånare2 4 000 - 8 000 invånare3 8 000 - 30 000 invånare4 30 000 - 80 000 invånare5 Över 80 000 invånare

I vilket slag av område bor Ni?

1 Centrum av stad, stadskärna2 Förort, förortsområde3 Tätort på landsbygden, bosättningscentrum4 Glesbygdsområde på landsbygden

Hurudan grundutbildning har Ni?

1 Folkskola2 Mellan- eller grundskola3 Studentexamen

Hurudan yrkesutbildning har Ni?

1 Ingen yrkesutbildning2 Yrkeskurs, annan kort yrkesskolning3 Yrkesskola, handelsskola eller motsvarande4 Institutexamen, yrkeshögskoleexamen5 Universitets- eller vetenskapshögskoleexamen

Inom vilken sektor arbetar Ni?

1 Jord- och skogsbruk2 Industrin eller byggnadssektorn3 Privata servicesektorn4 Offentliga servicesektorn5 Jag är inte verksam i arbetslivet

Vilken samhällsklass anser Ni er närmast tillhöra?

1 Arbetarklassen2 Den lägre medelklassen3 Medelklassen4 Den högre medelklassen5 Överklassen6 Jag anser mig inte tillhöra någon samhällsklass

Om det hölls riksdagsval nu, vilket partis kandidatskulle Ni rösta på?

1 Socialdemokraterna2 Centern3 Samlingspartiet4 Vänsterförbundet5 Svenska folkpartiet6 De gröna7 Kristdemokraterna (Kristliga förbundet)8 Sannfinländarna9 Något annat

10 Jag skulle inte rösta alls11 Jag kan inte säga12 Jag vill inte säga

Hör Ni till någon facklig centralorganisation?

Yrkesgrupp Ni anser Er närmast höra till

1 I ledande ställning i annans tjänst2 Högre tjänsteman3 Lägre tjänsteman4 Arbetare5 Företagare eller privat yrkesutövare6 Lantbruksföretagare7 Studerande8 Pensionär9 Hemmamamma/hemmapappa

10 Arbetslös11 Annan

1 Nej2 Ja, min

centralorga-nisation är

a) FFCb) FTFCc) Akavad) SLC (MTK)

I vilket landskap bor Ni?

1 Nyland2 Östra Nyland3 Egentliga Finland4 Satakunta5 Tavastland6 Birkaland7 Päijät-Häme8 Kymmenedalen9 Södra Karelen

10 Södra Savolax11 Norra Savolax12 Norra Karelen13 Mellersta Finland14 Södra Österbotten15 Vasa kustregion16 Mellersta Österbotten17 Norra Österbotten18 Kajanaland19 Lappland

Documents

FSD1262 EVAn kansallinen asennetutkimus 2002 · taja ja jakaja], 2018. Koodikirja on luotu aineiston versiosta 2.0 (12.7.2018). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 33014 Tampereen