GAS-menetelmän koulutusmateriaalikevät 2010

• Vain kuntoutuksen palveluntuottajien sisäiseen käyttöön

• Käytettävä yhdessä GAS -käsikirjan kanssa

• Diat 35-49 muutettu 24.2.2011 lopullisen GAS –lomakkeen mukaiseksi

8.30-9.00 Aamupala9.00-9.30 GAS -menetelmän käyttöönotto Kelassa,

Kirsi VainiemiGAS -menetelmä eri standardeissa,

9.30-10.45 GAS -menetelmän perusteet ja käyttö tavoitteiden asettamisen apuvälineenä, Ilona Autti-Rämö

10.45-11.15 GAS-lomakkeen esittely, Seija SukulaLounas

12.00-13.30 Case työskentelyn ohjeistus ja työskentely pienryhmissäKahvi

14.00-16.00 Työryhmien purku ja päivien päätös

GAS -menetelmä koulutus

GAS- menetelmän käyttöönotto KelassaAsiantuntijalääkäri

Kirsi VainiemiKela, Terveysosasto

*Sv- ja kuntoutusasioiden lääketieteellinen asiantuntijaryhmä

kirsi.vainiemi@kela.fi

Kelan kuntoutuksen kehittämisohjelma 2015

Kuntoutus – tie parempaan elämään

Kuntoutustoiminnan visio on, että

Kelan järjestämä kuntoutus nähdään tärkeänä sosiaalisena investointina

Kuntoutuspalvelut tukevat työelämään ja yhteiskuntaan osallistumista ja arjessa selviytymistä

Kuntoutuspalvelut ovat kustannustehokkaita ja vaikuttavia

Kuntoutujan yksilölliset tavoitteet vaikuttavat palvelujen toteutukseen ja Kelan kuntoutuspalvelut kytkeytyvät vaivattomasti asiakkaan kuntoutuksen kokonaisuuteen

Kuntoutusetuuksia ja –asioita hoitavat osaavat ja ammattitaitoiset henkilöt

Kuntoutuksen kehittämisohjelman tavoitteet

Varmistamme asiakkaan yksilöllisen kuntoutusprosessin toimivuuden ja tuloksellisuuden

Terävöitämme Kelan roolia valtakunnallisena kuntoutuksen toimijana ja kehittäjänä

Parannamme hankintamenettelyn joustavuutta, tehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä

Kehitämme toimivan raportointijärjestelmän kuntoutuksen tuloksellisuuden osoittamiseksi ja kehittämisen tueksi

AKVA- ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuus -projekti

I –vaihe (2010-2011)

- Kehitetään seurannan malli

- Tiedon yhdistäminen Kelan etuustiedoista saatavaan tietoon

II-vaihe (2012-2014)

- Kehitetyn mallin vieminen osaksi sähköistä kuntoutuksen raportointijärjestelmää

GAS - menetelmän käyttöönotto Kelassa

• Keväällä koulutetaan palveluntuottajat

• Suositellaan koulutuksen mukaisen GAS-menetelmän ja lomakkeen käyttöä Kelan kuntoutuspalveluiden toteutuksessa

• Standardeihin velvoittavana asteittain vuodesta 2011 lähtien ja vaikeavammaisten avoterapioissa vuonna 2015.

• Suositellaan aiemmin standardeissa olleen version vaihtamista uuteen koulutuksessa käytettyyn ( GAS - menetelmä, sekä lomake)

Miksi GAS- menetelmä Kelan kuntoutukseen

• Tavoitteiden asettaminen kuntoutukselle keskeistä

• Tavoitteiden asettaminen toimii myös työvälineenä kuntoutuksessa

• GAS on " yleismenetelmä"> käyttöönoton myötä saadaan tietoa sen soveltuvuudesta erilaisiin Kelan kuntoutusmuotoihin

• Tulevaisuudessa erilaisten kuntoutusmuotojen / toimintamallien laajempi arviointi vaikutusten ja vaikuttavuuden kannalta

Kelan kuntoutus ja tavoitteet

• Kuntoutuksen palveluntuottajan ammattihenkilö/ moniammatillisen tiimin jäsen laatii yhdessä kuntoutujan kanssa yksilölliset tavoitteet kuntoutujan kuntoutusprosessille

• Varmistetaan tavoitteiden tarkoituksenmukaisuus ja kuntoutujan sitoutuminen tavoitteiden suuntaiseen työskentelyyn

Kelan kuntoutus ja tavoitteet (1)

• Kuntoutus yhteistyössä terveydenhuollon kanssa

• Kuntoutuksen alussa asetetaan kuntoutusprosessille tavoitteet ja niiden toteuttamista /muutostarpeita arvioidaan kuntoutusprosessin aikana

• Kuntoutusprosessille asetettujen yksilöllisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuntoutusprosessin lopussa

• Kuntoutusprosessit voivat kestää muutamasta viikosta ( sopeutumisvalmennus) useaan vuoteen (vaikeavammaisten kuntoutus, ammatilliset kuntoutusprosessit)

• Kuntoutuksen prosessin aikaisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuntoutujan ja palveluntuottajan toimesta , sen lisäksi kuntoutusprosessin jälkeen tavoitteiden suuntainen toiminta jatkuu ja sitä arvioidaan terveydenhuollon toimesta ( pitkän ajan tavoitteet)

Kelan kuntoutus ja tavoitteet (2)

GAS - menetelmän käyttö Kelan standardeissa/1

• Ensimmäinen tavoitelomake standardissa 14/2007 (yksilöllinen kuntoutusjakso, Tules-kurssit, Aslak-kurssit, kuntoutustarveselvitys, kuntoutustutkimus ja Tyk-toiminta) .

• Ensimmäinen tavoitelomake, jossa käytetään GAS-menetelmää Kelan sovelluksena, on standardin 15/2008 liitteenä. Liitteessä kaksi vaihtoehtoista lomakemallia, joista palveluntuottaja voi valita kumpaa käyttää.

• Samat mallilomakkeet ovat käytössä myös standardeissa 16/2009 Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito ja 17/2009 Ammatilliset kuntoutuskurssit ja pitkäaikaistyöttömien kuntoutuskurssit.

Gas - menetelmän käyttö Kelan standardeissa/2

• Standardien uudistyö vuonna 2009:

– Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi:

• Yleinen osa

• Palvelulinjakohtaiset osat

• Tästä kaksijakoisesta rakenteesta on poikkeuksena uudistettava avoterapioita koskeva standardi

• Vuoden 2011 alussa ja sen jälkeen voimaan tulevissa standardeissa otetaan käyttöön uudistettu GAS-lomake

GAS eli tavoitteen asettamisen asteikkoMenetelmän perusteet ja käyttö tavoitteen

asettamisen apuvälineenäIlona Autti-Rämö

TutkimusprofessoriTerveystutkimuksen päällikkö

Kela Tutkimusosasto

Motivaatio "GAS- ajattelun taustalla"

• Motivaatio vaikuttaa toimintaan ja tavoitteet vaikuttavat keskeisesti

motivaatioon

• Motivaatiota ei voi ymmärtää tarkastelematta tavoitteellista toimintaa ja

tavoitteisiin ja tavoitteenasetteluun liittyviä tekijöitä

• Keskeinen haaste on ymmärtää, miten ihmiset päättävät tavoitteidensa

tärkeydestä ja miten ne saavutetaan tai ne jäävät saavuttamatta

• Motivaatio ei ole muuntumaton personallisuuden piirre, muutoksen suuntaan ja

etenemisen motivaatioon vaikuttaa

– tavoitteiden merkitys yksilölle,

– tavoitteen saavuttamisen aste, aikataulu ja todennäköisyys

– estävien tekijöiden tunnistaminen ja poistaminen

– yksilön kyky ja mahdollisuudet säädellä tavoitteen saavuttamiseen sekä

siihen sitoutumiseen liittyviä ajatuksia ja tunteita

Historiasta

• GAS on kehitetty 1960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen: psykologi Thomas J Kiresuk ja tilatostotieteilijä Robert E Sherman– Heterogeeninen potilasryhmä, ei hyviä muutosmittareita,

olemassa olevat arviointimenetelmät eivät kattaneet kaikkia potilaille merkityksellisiä oireita

– Tarve osoittaa, että toiminta on tuloksellista yksilö- ja yksikkötasolla

• Lisääntyvät vaatimukset vaikuttavuuden osoittamiseen myös kuntoutustoimenpiteiden suhteen– Heterogeeniset ryhmät, validit, reliaabelit ja objektiiviset

mittarit: ei tai vähäinen muutosta mutta kuntoutujien arvottamana muutosta oli tapahtunut. Miten tulkita > GAS

– Miten määrittää etukäteen kuntoutujalle merkityksellinen tavoite ja sen saavuttaminen > GAS

• Kuntoutus muuttuu passiivisesta aktiiviseksi > motivaation merkitys > GAS

GAS:in eli tavoitteen asettamisen asteikon laatiminen käytännössä

• Tavoitteen tunnistaminen

• Tavoitteen nimeäminen

• Indikaattorin valinta

• Asteikon määrittäminen

• Asteikon tarkistaminen

• Kuntoutustoimenpiteistä sopiminen

Tavoitteen tunnistaminen /1

Ihmisen alttius sitoutua toimintaan riippuu

• niistä odotuksista, joita hänellä on toimintansa

tuloksista ja miten arvokas kyseinen tulos on

hänelle (tärkeys, myönteisyys vs kielteisyys)

• käsityksestä, pystyykö omalla toiminnalla

saamaan aikaan muutoksia vai ovatko tapahtumat

vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa

(kykenevyys, cabability approach)

• saavutettavissa itsenäisesti vs riippuvainen avusta

• oman ajan riittävyys

Tavoitteen tunnistaminen /2

• Strukturoitu haastattelu mutta myös vaikeuksien ja voimavarojen huolellinen arviointi. "Miracle question" voi toimia apuna

• Tehdään aina yhdessä asiakkaan kanssa kun kuntoutujan tilanteeseen on riittävän huolellisesti tutustuttu

– Voi edellyttää neuvottelua (kuntoutuja oman elämänsä asiantuntija mutta kuntouttaja kuntoutustoimenpiteiden asiantuntija

• Huomioi ICF:n osa-alueet

– Toiminnan konteksti

• Kiresuk ym suosittavat, että tunnistetulta pääongelma-alueelta valitaan vähintään 3 tavoitetta, jotka keskittyvät ongelman eri osatekijöihin (esim oireet > oireiden vähentyminen, toimintahaitta > toiminnan paraneminen jne).

SMART periaate

Tavoitteen asettamisen "kultainen sääntö"

• Spesific = spesifinen, yksilöllinen, määritetty

• Measurable = mitattavissa

• Achievable = saavutettavissa

• Realistic/Relevant =realistinen ja merkityksellinen

• Timed= mahdollinen aikatauluttaa

Tavoitteen nimeäminen ja indikaattori

• Nimeäminen:

– riittävän yksiselitteinen ja positiivinen jos mahdollista

• Indikaattori

– Mitattavissa oleva asia, jossa tapahtuva muutos vaikuttaa otsikon mukaisesti

– Sen avulla määritetään eri tavoitetasot

– Voi olla järjestelmäasteikko (esim VAS jana, paino, kertamäärä) tai laadullinen ilmaisu (tunteiden hallinta)

– Yksiselitteisesti tulkittavissa (ei kahta "mittaria samaan indikaattoriin)

Asteikon määrittäminen

• Haasteellisin osa

• Kiresukin asteikko

– 0= tavoitetaso

– +1 ja -1 jonkin verran korkeampi/matalampi

– +2 ja -2 selvästi korkeampi/matalampi (5-10% todennäköisyys)

• Kirjallisuudessa erilaisia asteikon modifikaatioita, Kelassa päädytty pitäytymään alkuperäisessä!

Asteikon jakaumaKiresuk, T. J., Smith A., Cardillo, J. E. (1994). Goal Attainment Scaling: Applications,

Theory, and Measurement. Hillsdale, N.J. : L. Erlbaum Associates.

Asteikko Prosenttiosuus

-2 7

-1 21

0 43

+1 21

+2 7

T lukuarvo (score)

• Yhdistetään tavoitteiden "summa" ja katsotaan asteikosta tavoitteiden määrän mukainen T-lukuarvo.

• T lukuarvo on aina positiivinen, noudattaa normaalia jakaumaa kun asteikko laadittu oikein

• T = 50 jos keskimäärin tavoitteet saavutetaan,

<50 jos jäädään alle

> 50 jos mennään yli

• Antaa yksittäiselle henkilölle yhden tunnusluvun muutoksen suunnasta ja suuruudesta

• Helpottaa ryhmätason analyyseja, yksittäisten henkilöiden tavoitteiden eri määrä hallittavissa tilastollisessa analyysissa

Painottaminen

• Importance =merkitys kuntoutujalle, kuntoutujan näkemys

• Difficulty = vaikeus saavuttaa, kuntouttajien näkemys

• Merkitys x vaikeus =painokerroin

– asteikkoja käytössä erilaisia

• Perustuu arvottamiseen ja tilanteissa, joissa asiakasta ei tunneta, keskimääräiseen kokemukseen tavoitteen saavuttamisen todennäköisyydestä

Tyypilliset ongelmat asteikon laatimisessa

• Unohdettu, että tavoitteen saavuttaminen pitää olla ulkopuolisen arvioitavissa

• Tavoitetta ei ole määritetty riittävän selkeästi tai sitä on kuvattu epäselvin sanoin, jolloin sen saavuttamista ei voida myöhemmin arvioida.

• Ei aikataulua ja otsikkoa

• Asteikko ei ole yksiselitteinen. Esim jatkuvassa muuttujassa on – päällekkäisyyttä (0: nukkuu 7,-8,5 h, +1: nukkuu 8-9 h) t

– asteikon eri portaiden välillä on aukkoja (-1: laihtuu 2-3 kiloa, 0: laihtuu 5-6 kiloa.

• Samaan tavoitteeseen on laitettu kaksi, toisistaan riippumatonta indikaattoria– 0= lähtee kouluun ajoissa ja aamulla ei riitele äidin

kanssa.

Mitä GAS:in käyttöönotto edellyttää

• kouluttautumista ja käytännön harjoittelua kuten muidenkin arviointimenetelmien käyttöönotto.

• kuntouttajat ovat työskennelleet kyseisellä toiminta-alalla riittävän kauan, jotta pystyvät tunnistamaan kunkin kuntoutujan muutosmahdollisuuden ja laatimaan SMART tavoitteen. – Vaikka GAS on asiakaslähtöinen, sen realistisuus ja

saavuttamisen aikataulu perustuvat terapeutin/moniammatillisen työryhmän kliiniseen kokemukseen hyvin erilaisten henkilöiden hoidosta, kuntoutuksesta ja seurannasta.

Mitä hyötyä GAS:sta on?

• Kuntoutustoiminnan tavoitteiden konkretisoituminen parantaa ja selkeyttää asiakkaan ja kuntouttajan yhteistyötä

• GAS auttaa tunnistamaan ja tarkentamaan moniammatillisen ja kurssimuotoisen kuntoutuksen yksilökohtaisia tavoitteita

• GAS:in avulla on mahdollista tukea kuntoutujan ongelman ratkaisukykyä

• Realististen tavoitteiden asettaminen konkretisoi myös kuntoutukselle asetetut odotukset realistisiksi

• Asiakkaan tyytyväisyys kasvaa ja motivaatio paranee kun tavoitteet on sovittu yhdessä

• GAS:ien sisällön analyysi mahdollistaa tavoitteiden ja saavutusten kuvaamisen

• Auttaa määrittämään tarvittavat kuntoutustoimenpiteet ja niiden sisällön > auttaa resurssien suunnittelussa

Muistettava

• GAS ei kerro mitään yksilön toimintavajavuuden asteesta, kokonaisoireista, kognitiivisista ominaisuuksista jne eikä se täten sovellu kuntoutujien ominaisuuksien kuvaajaksi.

• Kuntoutujan tilanteen arviointiin tarvitaan edelleen geneerisiä ja diagnoosispesifisiä valideja ja reliaabeleja arviointimenetelmiä.

Lopuksi

• GAS tuo kuntoutukseen yksilöllisen, yhdessä asiakkaan kanssa asetetun tavoitteen, joka tunnistaa ja tunnustaa asiakkaalle merkityksellisen muutoksen suunnan sekä määrittää kuntoutustoimenpiteiden sisältöä, toteutusta ja intensiteettiä

• Yksilöllinen tavoite ja motivoituminen ovat keskiössä kun pyritään vaikuttavaan, aktiiviseen kuntoutusprosessiin

• Kuntoutujalla on päärooli oman elämänsä suunnittelussa ja ohjaamisessa, passiivinen kuntoutus ei tuo parempaa toimintakykyä

GAS- lomake

Suunnittelija Seija SukulaKela

TerveysosastoKuntoutusryhmä

Lasten perhekuntoutus

Esimerkki 1.

5 -vuotias poika, jolla monimuotoinen kehityksellinen viive

Osallistuu neurologisesti oireilevien lasten perhekurssille ajalla 12.1.2010-27.4.2010.

1. jakso 12-16.1.2010 -5 vrk2. jakso 23- 27.4.2010 -5 vrk

Esimerkki

24

.2.2

01

13

7

Ville Vilkas

1212xx-1234

Kuntoutuskurssi, lapset neurologinen 12345

12 01 2010

Kuntokangas

Riisuminen

Riisuu sukat yksin

Riisuu sukat ja kengät

Aloittaa itse, tarvitsee apua

Riisuu lisäksi vielä housutkin

Ei aloita sukkien riisumista (autettava)

27.4.2010

Testilomake, malliesimerkin tavoitteet kirjasta Kiresuk, T. J., Smith

A., Cardillo, J. E. (1994). Goal Attainment Scaling: Applications,

Theory, and Measurement. s. 76, vapaasti suomennettuna

24

.2.2

01

13

8Pään kannattelu

Pitää päätä pystyssä paidan päälle panoa varten jos palkitaan

Pitää päätä pystyssä palkkiottakin

Toisinaan nostaa päätä palkittaessa

Pää topakkana paidan pukemiseksi

Ei pidä päätä pystyssä, vaikka palkkio tiedossa

Palikkalaatikon käsittely

Onnistuu virheittä panemaan palikoita

laatikkoon

Onnistuu saamaan joskus myös värit oikein

Yrittää panna palikoita

laatikkoon

Laittaa palikat aina oikein, värien mukaan kun

pyydetään

Ei välitä laatikosta

Allekirjoitukset

24

.2.2

01

13

9

12 01 2010 Aino Vilkas

Toimi Kuntonen Toimintaterapeutti

Riisuminen

Riisuu sukat yksin

Aloittaa itse, tarvitsee apua

Ei aloita sukkien riisumista (autettava)

Riisuu sukat ja kengät

Riisuu lisäksi vielä housutkin

27.4.2010

Pään kannattelu

Ei pidä päätä pystyssä, vaikka palkkio tiedossa

Toisinaan nostaa päätä palkittaessa

Pitää päätä pystyssä paidan päälle panoa varten jos

palkitaan

Pitää päätä pystyssä palkkiottakin

Pää topakkana paidan pukemiseksi

27.4.2010

Palikkalaatikon käsittely

Ei välitä laatikosta

Yrittää panna palikoita laatikkoon

Onnistuu virheittä panemaan palikoita laatikkoon

Onnistuu saamaan joskus myös värit oikein

Laittaa palikat aina oikein, värien mukaan

kun pyydetään27.4.2010

Allekirjoitukset

24

.2.2

01

14

1

12 01 2010 Aino Vilkas

Toimi Kuntonen Toimintaterapeutti

1 55

Pistemäärä

[0] + [-1] + [2] = 1

T-scoreLähde: Gordon, J. E., Powell, C. & Rockwood, K. (1999). Goal attainment scaling as a measure of

clinically important change in nursing-home patients. Age and Ageing, 28 (3): 275-83.

Aikuisten mielenterveyskuntoutujien kurssi

Esimerkki 2.

44 -vuotias mielenterveyskuntoutuja

Osallistuu aikuisten mielenterveyskuntoutujien kurssille ajalla 11.5.2009-27.4.2010.

1. jakso 11-15.5.2009 -6 vrk2. jakso 26-30.9.2009 -6 vrk3. jakso 21-27.4.2010 -5 vrk

000066-000

Toimi Kuntonen

Otetta elämään -kuntoutuskurssi mielenterveyskuntoutujille 00000

11 05 2009 27 04 2010

Kuntokangas

Mielikuvat itsestä

Ilmaisee vain negatiivisia asioita itsestään

Ilmaisee enemmän negatiivisia kuin positiivisia asioita

Ilmaisee negatiivisia ja positiivisia asioita yhtälailla

Ilmaisee enemmän positiivisia kuin negatiivisia asioita

Ilmaisee vain positiivisia asioita itsestään

27.4.2010

30.9.2009

Sosiaalinen elämä

Ei osallistu kodin ulkopuoliseen toimintaan

Osallistuu satunnaisesti ryhmään kodin ulkopuolella

Osallistuu viikoittaiseen ryhmään

Tapaa ryhmätilanteen lisäksi yhtä henkilöä säännöllisesti

Tapaa ryhmätilanteen lisäksi useampia henkilöitä

säännöllisesti

30.9.2009

Toimintaan johtava päätöksenteko

Ei pysty tekemään suunnitelmia

Tekee suunnitelmia mutta ei aio toteuttaa

Toteuttaa suunnitelmia muistutettaessa

Tekee suunnitelmia ja toteuttaa osin

itsenäisestiTekee suunnitelmia ja toteuttaa ne

itsenäisesti

27.4.2010

30.9.2009

Pistemäärä +1 + 2+0= +3

Otsikko

No. of goals

Sum score 1 2 3 4 5 6 7 8

-16 18

-15 20

-14 18 22

-13 21 24

-12 19 23 26

-11 22 25 28

-10 20 24 27 30

-9 23 27 30 32

-8 21 26 29 32 34

-7 25 29 32 34 36

-6 23 28 32 35 36 38

-5 27 32 35 37 39 40

-4 25 32 35 38 40 41 42

-3 31 36 39 41 42 43 44

-2 30 38 41 43 44 45 45 46

-1 40 44 45 46 47 47 48 48

0 50 50 50 50 50 50 50 50

1 60 56 55 54 53 53 52 52

2 70 62 59 57 56 55 55 54

3 69 64 61 59 58 57 56

4 75 68 65 62 60 59 58

5 73 68 65 63 61 60

6 77 72 68 65 64 62

7 76 71 68 66 64

8 79 74 71 68 66

9 77 73 70 68

10 80 76 73 70

11 78 75 72

12 81 77 74

13 79 76

15 82 78

15 80

16 82

+3 64

Hyödyllistä kirjallisuutta ja artikkeleita opiskeltavaksi

• Kiresuk, T. J., Smith A., Cardillo, J. E. (1994). Goal Attainment Scaling: Applications, Theory, and Measurement. Hillsdale, N.J. : L. Erlbaum Associates.

• Bovend'Eerdt, T. J., Botell, R. E., & Wade, D. T. (2009). Writing SMART rehabilitation goals and achieving goal attainment scaling: A practical guide. Clinical Rehabilitation, 23(4), 352-361.

• Turner-Stokes Lynne (2009).Goal attainment scaling(GAS) in rehabilitation:a practical guide. Clinical Rehabilitation, 23,362-370

Pienryhmä

-työskentely

KLO 12-16

Pienryhmät klo 12.00-13.30

• Ryhmä tutustuu kuntoutujan asiakirjoihin 15 minuuttia

• Ryhmä päättää keskenään kuka toimii vastuuhaastattelijana ja ryhmäläiset yhdessä huolehtivat siitä, että GAS -tavoitteet (väh. yksi) ehditään laatia ennen klo 14

• Yksi ryhmäläisistä vastaa ajanhallinnasta

• Muut ryhmäläiset toimivat moniammatillisen tiimin jäsenenä oman ammattikuntansa edustajina laatimassa tavoitteita

• Saman palvelunantajan edustajat eri ryhmiin

Pienryhmät klo 12.00-13.30

Ryhmä 1: Matti Malli, ASLAK kuntoutus

Ryhmä 2: Matti Malli, ASLAK kuntoutus

Ryhmä 3: Elli Loiste, Työhönvalmennus

Ryhmä 4: Elli Loiste, Työhönvalmennus

Ryhmä 5:Vili Pikkarainen, Lasten kuntoutus –ja sopeutumisvalmennuskurssi, perhekurssi

Pienryhmätilat

• Auditorio: ryhmät 1

• KH PSU 337 : ryhmä 2

• KH PSU 323 :ryhmä 3

• KH kokoustilat: ryhmä 4

• Aula: ryhmä 5

Pienryhmän purku klo 14.00-16.00 auditorio

• Ryhmän vastuuhaastattelija esittelee GAS -tavoitteet (väh. yksi) max 10 min.

• Miten päätyivät kyseisiin tavoitteisiin

• Mitkä olivat lähtökohdat laatia tavoitteita

• SMART arvio laaditusta tavoitteesta