H E L M IMielenter ve y s yhdist y s

HE LMI r y :n e dunval vonta- j a j äs enleht i n :o 4-2009

Taideryhmässä on lempeä tunnelma

Picasson maailmaan tutustumassa

H E L M IMielenter ve y s yhdist y s

HE LMI r y :n e dunval vonta- j a j äs enleht i n :o 4-2009

Taideryhmässä on lempeä tunnelma

Picasson maailmaan tutustumassa

Sisältö

HELMI odottaa vaikka pienimmässä näkinkengässä!

Liity jäseneksi! Kalenterivuoden 2009 jäsenmaksu on 12 euroa. Ainaisjäsen-maksu 31.12. 2009 asti on 120 euroa. Kalenterivuoden 2010 jäsenmaksu on 15 euroa. Ainaisjäsenmaksi vuonna 2010 on 150 euroa. HUOM! Katso takasi-vun kampanja. Jäsenmaksut voi maksaa tilille Nordea 101130-269737

HELMI-LEHTI

Kannen kuvassa: Helmin Siilitien jäsentalon Mie-lestä kuvaksi -ryhmän ohjaaja Marja Suhonen Kuva: Arto Mansikkavuori

HELMI-lehti on mielenterveyspalveluiden käyttäji-en foorumi, jossa kirjoittajat vastaavat omista mie-lipiteistään. Osallistu sinäkin – nimellä tai nimimer-killä!

Lähetä tai tuo HELMI-lehdelle tarkoitettu posti osoitteeseen Pasilan Puistotie 7, 00240 Helsinki tai lähetä sähköpostia:

Päätoimittaja: Minna Jääskeläinen / Toimitus, taitto ja kuvat: Arto Mansik-kavuori / ISSN 0788-9828 / Ilmoitusmyynti: Jari Hämäläinen, p. 044 566 7156 / Mainosilmoitusaineistot: TJM-Systems Oy: PL 75, 02921 Espoo. p. (09) 849 2770, faksi (09) 852 1377 sähköposti: / Pai-nopaikka: Forssan Kirjapaino, Forssa

Mielenterveysyhdistys HELMI ryPL 32, 00241 Helsinkip. (09) 868 9070, faksi (09) 8689 0733

Kotisivut: www.mielenterveyshelmi.fi Sähköposti:

Kuunteleva puhelin Tukipistep. (09) 8689 0727 pe klo 16-20, la & su klo 10-18www.kuuntelevapuhelin.fi

PASILAN JÄSENTALOPasilan puistotie 7, 00240 HelsinkiJäsenten puhelin: (09) 8689 0731

ToiminnanjohtajaMinna Jääskeläinenp. (09) 8689 0723, gsm 040 557 6228

TiedottajaArto Mansikkavuorip.(09) 8689 0724, gsm 0400 327 649

JäsentoiminnanohjaajaAnna-Mari Myöhänenp. (09) 8689 0726, gsm 050 405 4839

JäsentoiminnanohjaajaMia Tynys-Khenguip. (09) 8689 0730, gsm 040 8370374

PalveluohjaajaTiina Finnbergp. (09) 8689 0732, gsm 040 545 1679

KeittiötyönohjaajaAnneli Huikurip. (09) 8689 0725, gsm 041 546 5653

SIILITIEN JÄSENTALOSiilitie 7 A, 00800 Helsinki

JäsentoiminnanohjaajaMari Sääväläp. (09) 8689 0740, gsm 040 5410 317

TyötoiminnanohjaajaTuula Aitto-ojap. (09) 8689 0741, gsm 040 7550 607

26. toimintavuosi

Helmin toimintaa tukevat:

Juhani & Minna joulutunnelmissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3Nimbyilyä Pähkinärinteessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4Mielenterveysseura huolissaan eriarvoistumisesta . . . . . . 6Kuulumisia päihde- ja mielenterveysseminaarista . . . . . . . 7Picasson maailmaan tutustumassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9Claes Andersson kertoo avoimesti elämästään . . . . . . . . . 11Siilitien taideryhmissä on lämmin tunnelma . . . . . . . . . . . 12Kokemuksia erilaisista taideterapioista . . . . . . . . . . . . . . . 14Sielun helmiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17Eurooppa yhdentyy - yhdentyykö lääketiede? . . . . . . . . . 20Köyhän ritarin haarniska ei ruostu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23Elävästä elämästä: Vauva ja parkuva terapeutti . . . . . . . . 26Mielipide: Hoitoon pitäisi päästä kun on vielä hengissä . 30Arvostelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32Joulunajan tapahtumia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

HELMI-uutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35Helmissä tapahtuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Jäsentaloilla kokoontuvat ryhmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

Järjestösivut

Juhani & Minna

Niin se joulu taas tulee. Joka vuosi. Niin kuin aina ennenkin, vaikka ei sitä äkkinäinen uskoisi ulos katsoessaan. Helsingin leveyksillä on ollut pitkään 7 celsiusta lämmintä jo aamuvar-haisella ja syyssadetta.

Joulun lähestyminen ennakoi aina aikakirjoissa yhden uuden sivun kääntymistä. Joulu merkitsee syyskauden päättymistä ja vauhtirallin pysähtymistä hetkeksi ennen kuin uusi vuosi jälleen käynnistyy.

Paljon merkintöjä on tainnut tulla tonttujen tarkkailukirjoi-hin kuluvan vuoden aikana. Jokaisen kohdalle on tullut var-masti hyviä ja vähemmän hyviä merkintöjä. Hyvien merkintö-jen ryhmään kuuluu ainakin se, että sika-influenssa on näillä seuduilla alkanut jo hellittää. Kiitokset kaikille ahkerille käsi-en pesijöille ja ylähihaanpärskijöille. Mutta viis siitä, Suomi jatkaa kansan joukkorokotuksia vaikka puoliväkisin, kun lää-keannoksia on kerran miljoonittain ostettu. Tässä asiassa kyl-lä toimitaan ennaltaehkäisevästi ja kaiken varalta. Ja niin kuu-liainen Suomi pääsee esimerkillisellä toiminnallaan taas jon-kin kansainvälisen vertailulistan kärkeen.

Voi kun armas valtiomme käynnistäisi yhtä massiiviset ennal-taehkäisevät toimenpiteet myös päihde- ja mielenterveyssek-torilla. Varmasti säästyisi sikainfluenssaan verrattuna monin-kertainen määrä ihmishenkiä, sairauksien aiheuttamasta kär-simyksestä puhumattakaan.

Rokotevalmistajat voisivat ryhtyä kehittämään lisää täsmä-rokotteita. Yksi erityisen tarpeellinen olisi rokotekampanja haitallista NIMBY-asennetta aiheuttavan pöpön tuhoamisek-si maapallolta. Tämä pöpö tarttuu helposti ja salakavalasti. Se leviää jo pelkästään kuuntelemalla tartunnan saaneen asenne-vammaista puhetta tai lukemalla kirjoituksia. Aivan ensi tilas-sa pitäisi rokottaa Vantaan Pähkinärinteessä todetut vakavat tartunnat. Ja heidänkin joukossa aivan ensiksi erityinen riski-ryhmä, koulun johtokunta, joka toiminnallaan uhkaa saastut-taa oppilaisiin haitallista asenneilmapiiriä. Lehden sivulla 4-5 on Pähkinärinteen epidemiasta ansiokas kirjoitus.

Helmissä joulunajan tapahtumat noudattelevat vakiintunei-ta tapoja. Joulupuuroa ja joululounasta syödään kohta jälleen yhdessä. Tavanomaista on myös se, että odottelemme tietoa tulevan toimintavuoden avustuspäätöksistä kuin pikkulapsi joulupukkia. Juuri joulun alla, 17.12. saamme tiedon tärkeim-män rahoittajamme RAY:n avustusehdotuksesta.

Pitkin loppusyksyä on odoteltu tietoja Pasilan toimitalon re-montista. Näillä näkymin yksityiskohtaisia lisätietoja heruu vasta pian alkavalla toimintakaudella. Helmin toimintaa luon-nollisesti jatketaan toimintasuunnitelman mukaan. Toivotaan kuitenkin, että evakkoretki häiritsee mahdollisimman vähän toimintoja.

Joulun aika on hyvän mielen ja hyvän tahdon aikaa. Levittä-käämme hyvää mieltä läheisimmillemme ja ympäristöömme. Nauttikaamme joulunpyhien tarjoamasta rauhasta ja kiireet-tömyydestä. Silloin on aikaa ystäville ja läheisille. Parhaat lah-jat ystävälle ovat läsnäolo, lämpimät ajatukset ja toisesta välit-täminen. Siihen meillä kaikilla on varaa.

Hyvää ja rauhaisaa joulun aikaa ja pian alkavaa uutta vuotta!

Joulunaikoja odotellessa

Juhani OjalaHELMI ry:n puheenjohtaja

Minna JääskeläinenHELMI ry:n toiminnanjohtaja

- 4 -

Nimbyilyä PähkinärinteessäSen jälkeen kun NIMBY-termi rantautui Suomeen Yhdysvalloista 1990-luvulla, se on ollut ahkerassa käytössä varsinkin pääkaupunkiseudulla. NIMBY eli Not In My Back Yard, suomeksi ei meidän pihal-lemme, tarkoittaa ”omalle asuinalueelle suunnitellun yleisesti hyödyllisen, mut-ta epämiellyttäväksi tai vaaralliseksi koetun projektin paikallista vastusta-mista” (Kansalaisyhteiskunnan tutki-musportaali).

Helsingissä on hiljattain vastustettu ”hen-keen ja vereen” mm. asunnottomille alko-holisteille ja pakolaisille tarkoitettuja asun-toloita.

Aivan omaan sfääriinsä nimbyily yl-tyi nyt syksyllä Vantaan Pähkinärinteessä. Vantaan kaupungin yrityspalvelut hakee asemakaavan muutosta Pähkinärinteentie 31:n rakentamattomalle tontille, joka ny-kyisessä kaavassa on varattu kaksikerrok-siselle toimisto- ja varastorakennukselle. Metsäinen tontti toimii nykyään lähiasuk-kaiden virkistysalueena.

Kaavamuutoksella helpotusta tukiasuntopulaan

Kaavamuutoksella kaupunki hakee tontin muuttamista sosiaalitointa palveleviin tar-koituksiin. Perusteluna sitoutuminen halli-tuksen pitkäaikaisasunnottomuuden puo-littamiseen vuoteen 2012 mennessä, min-kä vuoksi lähivuosina kaupunki tarvitsee useita tontteja hyvien kulkuyhteyksien ja palvelujen läheltä. Asemakaavan muutos-ehdotus julkistettiin 22.8.

Sosiaalitoimi kaavailee viisikerroksi-seksi suunniteltuun taloon pitkäaikaissai-rauksista tai mielenterveysongelmista kun-toutuville tukiasuntoja, joista on tarkoitus siirtyä asumaan muualle omaan kotiin. Tukiasuntoja varten talossa olisi paikalla ympärivuorokautinen työntekijä. Taloa ei kuitenkaan kokonaan asuttaisi tukea tar-vitsevat vaan rakennuttaja Y-säätiö on tar-koittanut talon myös muuhun asumiseen, ”normaaleille vuokra-asunnon tarvitsijoil-le”, kuten eräässä kaupungin edustajan kaa-vamuutoksen vastustajille antamassa vas-tauksessa asia ilmaistaan. Sosiaalitoimes-

sa myös katsotaan, että Länsi-Vantaalla on tarvetta tällaisille palveluille. Siellä ei vielä ole yhtään vastaavaa hanketta toteutettu.

Vastustajien perustelut tyhjän päällä

Kaavamuutosehdotukseen tuli kannanot-toja määräaikaan 21.9. mennessä 37 kap-paletta. Kuusi naapuruston asuntoyhtiötä ja lukuisa joukko yksityisiä asukkaita esit-ti rakennushanketta vastustavan mielipi-teen.

Vastustajien joukossa oli myös Pähki-närinne-seura. Seuran mielestä asemakaa-vamuutosehdotuksessa esitetyllä raken-nusmassan huomattavalla kasvattamisella on kielteinen vaikutus alueen harmoniselle yleisilmeelle. Seura toteaa, että tontin säi-lyttäminen virkistyskäytössä on kuntalais-ten terveyttä ylläpitävä vaikutus ja seura kysyy, onko kaupungin tarkoituksena hei-kentää asumisviihtyisyyttä tiivistämällä tasokas ja viihtyisä alue ja rikkoa sen har-monia. Pähkinärinteen koulun johtokunta puolestaan epäilee kannanotossaan, onko

- - 4 -4 -

koululaisten edelleen turvallista liikkua alueen pururadalla, jos ao. tontille rakennetaan asuntola mie-lenterveyskuntoutujille. Vastustaji-en joukossa ovat myös Vantaan kau-pungin valtuuston 2.varapuheen-johtaja Jaakko Niinistö (Peruss.) ja valtuuston jäsen Timo Uppala (Pe-russ.).

Monet mielipiteensä ilmaisseet uskoivat, että koko talon asuttavat mielenterveyskuntoutujat, kun oi-keasti vain osa rakennettavista asun-noista on tukiasuntoja. Samoin mo-nissa mielipiteissä jyrkästi vastus-tetaan alkoholisteja ja huumeiden käyttäjiä mahdollisina naapureina. Ehkä tässä kaupungin tiedottaminen on ontunut hankkeen julkistamisen yhteydes-sä ja siksi suunnitelma sai niin raivoisan vastaanoton naapurustolta. Tai sitten vaan Nimby-ilmiö roihahtaa aina kun naapurus-toon on tulossa tukea tarvitsevia asukkaita.

Vastustajien kannanotot ovat nimbyi-lyä parhaimmillaan. Ollaan sitä mieltä, et-tä kaikki toki, myös vanhukset, vammai-set, alkoholistit, huumeriippuvaiset ja mie-lenterveyskuntoutujat, tarvitsevat kodin, mutta Pähkinärinne on heille väärä paikka. Paremmiksi paikoiksi esitetään mm. Petik-koa, Varistoa, Pakkalaa, Ylästöä, Viinikka-laa, Peijas-Rekolaa tai tulevaa Marja-Van-taata, eli kunhan ei vain meidän takapihal-lemme!

Ennakkoluulot jylläävät

Pelko mielenterveyskuntoutujia kohtaan paistaa kaikista vastustavista kannanotois-ta. Erityistä huolta kannetaan lapsista; heille halutaan säilyttää turvallinen asuin-ympäristö; rakennushankkeen naapurus-tossa asuu paljon lapsiperheitä ja alueella on päiväkoteja ja koulu. Muita perusteluja ovat metsäisen tontin luontoarvojen me-netys, huolta kannetaan sekä pururadasta, lasten leikkipaikkana pidetystä kalliosta, tuomesta ja käpytikasta, mikä on sinän-sä ymmärrettävää. Monia harmittaa asun-

non arvon laskeminen, jos suunnitelma toteutetaan. Toiset uhkaa-vat muuttavansa oitis pois, jos hanke to-teutuu. Jotkut vastustajat ovat sitä mieltä, että suunniteltu viisikerroksinen rakennus pimentäisi viereiset talot (7-kerroksisia), mikä ei pidä paikkaansa, koska rakennus tulisi tontin Pohjois-rinteelle.

Nimettömässä nettikeskustelussa mm. Kahden lapsen isä on sitä mieltä, ettei Päh-kinärinteeseen tarvita enää lisää hörhöjä, siellä kun jo asuu ennestään kaksi pedo-fi iliä. Nimimerkki Monni toteaa, ettei tule asuttaa mielipuolia kun vuokra-asunnot ja bubit ovat jo kurjistaneet aluetta. Joku kir-joittaja pohdiskelee ylipäätään pururadan pitoa (joka siirrettäisiin rakennettavalta tontilta kokonaan puiston puolelle) paikas-sa, jossa mielenterveyskuntoutujat kyttää-vät vieressä.

Puolustajiakin löytyy

Puolustajiakin hankkeelle löytyy, toki. Myyrmäen aluetoimikunta puoltaa sitä, to-sin yhdellä eriävällä mielipiteellä. Pähkis-läinen omaishoitaja toteaa, että palveluta-lolla säästetään veromarkkoja, tukiasunto kun tulee halvemmaksi kuin sairaalahoito. Joku kirjoittaja pohtii, kuinka monta hil-jaista mielenterveyskuntoutujaa mahtaa jo asua Pähkinärinteessä.

Hankkeen puoltajiin kuuluu myös Pähkinärinteessä asuva helmiläi-nen Hilkka Sarvela. Hän esitti puhelimit-se omana kantanaan, että rakennushanke aloitettaisiin mahdollisimman pian. Hän sanoo painavasti, ettei rakennettavan ton-tin alue ole pähkinärinneläisten ulkoilu-paikka vaan paikallinen kuntoilupaikka on läheinen Lammaslammen alue, jonka kau-nis maisema hoitaa ja rauhoittaa mieltä.

Pähkisläinen Jouko Kämäräinen soi-mii Pähkinärinneseuraa seuraavasti: ”Kun yhteiskunta ojentaa kulutuksen kultaisesta häkistä pudonneelle auttavan kätensä, on elinikäisiin kulutuslainoihin sitoutuneiden aika osoittaa keskiluokkaista kansalaisroh-keutta ja ryhtyä potkimaan potkittuja...lä-hiöni asumisviihtyisyyttä ei tuhoa kaava-muutoksen mahdollistama tukiasuminen...vaan itseensä käpertyneessä yhteisössä elä-vä kaksinaismoralisti, pikkusieluinen öyk-käri, joka kippaa elämän epäkohdat mielui-ten naapurin pihalle!”

Seuraavaksi kaavamuutosehdotus on menossa poliittisille päättäjille, ensin kau-punkisuunnittelulautakuntaan ja sitten Vantaan kaupunginvaltuustoon, joka tekee asiassa lopullisen päätöksen.

Teksti: Seija PaakkunainenKuvat: Satu Nykopp

lenterveyskuntoutujille. Vastustaji-en joukossa ovat myös Vantaan kau-pungin valtuuston 2.varapuheen-

(Peruss.) ja (Pe-

Monet mielipiteensä ilmaisseet uskoivat, että koko talon asuttavat mielenterveyskuntoutujat, kun oi-keasti vain osa rakennettavista asun-noista on tukiasuntoja. Samoin mo-nissa mielipiteissä jyrkästi vastus-tetaan alkoholisteja ja huumeiden käyttäjiä mahdollisina naapureina. Ehkä tässä kaupungin tiedottaminen on non arvon laskeminen, Hankkeen puoltajiin kuuluu

- 6 -

Jäsentalon remontin suunnittelutyö lähes valmis

Pasilan jäsentalon korjauksen suunnit-telutyö on loppusuoralla. Arkkitehti ja rakennesuunnittelija ovat saaneet työn tehtyä ja edessä on viranomaismenette-lyt.

Koska rakennus on suojeltu, on kaikkiin merkittäviin toimenpiteisiin pyydettävä lausuntoa kaupunginmuseolta. Museon vastauksen jälkeen suunnitelmiin tehdään tarvittavia korjauksia ja täsmennyksiä.

Korjaustoimenpiteet ovat rakenteelli-sesti ja toteutustavaltaan sellaisia, että nii-hin ei ole tarpeen hakea erillisiä rakennus- tai toimenpidelupia. Tämän vuoksi suun-nittelutyön jälkeen voidaan periaatteessa

suoraan siirtyä toteutusvaiheeseen. Edessä on kuitenkin vielä monta vaihetta, ennen kuin töihin päästään.

Muutto remontin alta väliaikaisiin tiloi-hin on edessä, mutta aikataulusta ei ole va-litettavasti vielä mitään arviota. Seuraavan kerran remontin etenemisestä kerrotaan tammikuun jäsenkirjeessä.

Ajankohtaista tietoa löytää tietysti Helmin verkkosivuilta www.mielenterveyshelmi.fi

Teksti: Arto Mansikkavuori

Mielenterveysseura huolissaan köyhyydestä ja eriarvoistumisesta

Suomen mielenterveysseuran valtuusto otti marraskuussa kantaa suureen yh-teiskunnalliseen ongelmaan, kansalais-ten eriarvoistumiseen. Haitallinen kehi-tys näkyy seuran mukaan toimeentulos-sa, terveydessä, koulutuksessa, osallis-tumismahdollisuuksissa, maahanmuut-tajien aseman heikentymisessä, palve-lujen saatavuudessa, jopa ihmissuhteis-sa ja eliniän pituudessa.

Sairaus ajaa köyhyysloukkuun

Huolestuttavaa on mielenterveysseuran mukaan se, että taloudellisista ja sosiaali-sista syistä johtuvat terveyserot ovat suu-ret. ”Köyhyysloukkuun joutumisen ja so-siaalisen syrjäytymisen riskitekijöitä ovat etenkin pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys,

ammattitaidon ja koulutuksen puute, yk-sinhuoltajuus, perhe- ja päihdeongelmat sekä varhaislapsuuden ongelmat ja kehi-tyshäiriöt huostaanottoseuraamuksineen”, valtuusto toteaa kannanotossaan.

Epäoikeudenmukaisuutta yhteiskun-nassa lisää se, että pienituloiset kantavat nykyään suhteellisesti suuremman taakan terveydenhuollon maksuista. Lisäksi sai-rastuminen voi suistaa ihmisen taloustilan-teen raiteiltaan.

Pitkäaikainen sairaus tarkoittaa Suo-messa myös liian usein köyhyyttä ja syrjäy-tymistä. ”Parantuneesta kansanterveydestä huolimatta yhteiskunnallinen asema, kou-lutus ja tulotaso ovat edelleen merkittäviä terveyden kannalta. Etenkin vaikeasti vam-maisina syntyneet tai nuorena psyykkises-ti sairastuneet ovat köyhiä koko elämänsä”, seura toteaa.

Köyhyys riskeeraa mielenterveyden

Mielenterveysseura vie psyyken sairauksis-ta käytyä yleistä keskustelua lääkkeistä ja aivokemiasta yhteiskunnan sairastuttaviin ja vääristyneisiin käytäntöihin. Köyhyys, eriarvoisuus ja yhteiskunnan liian kova tah-ti vie monen mielenterveyden. Tästä on jo aikakin puhua!

Mielenterveysseura katsoo, että väes-tön mielenterveyden edistämiseksi ja asian-mukaisten palvelujen saamiseksi on tärkeä lisätä oikeudenmukaisuutta koko yhteis-kunnassa ja vähentää mielenterveyttä uh-kaavaa eriarvoisuutta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pitkäaikaisen sairastamisen ongelmiin ja syrjäytymisen uhkaa aiheutta-vaan taloudelliseen kehitykseen.

- 7 -

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tulevaisuus puhutti

Helsingin kaupunki järjesti marras-kuussa kokopäivän työseminaarin mie-lenterveys- ja päihdetyön parissa toi-miville järjestöille. Tarkoituksena oli kerätä mielipiteitä eri toimijoilta siitä, mitenmielenterveys- ja päihdepalvelut tulisi järjestää Helsingissä. Seminaariin osallistui yli kolmekymmentä eri järjes-töjen edustajaa. Tilaisuuden lähtökoh-tana oli Mieli 2009 -työryhmän laatima kansallinen Miepäs-suunnitelma, joka linjaa mielenterveys- ja päihdetyön tu-levaisuuden keskeiset periaatteet ja pai-notukset vuoteen 2015.

Seminaarin alussa Helsingin kaupungin johtajapsykiatri Tuula Saarela esitteli yk-sityiskohtaisesti Miepäs-suunnitelmaa. Ohjelman keskeisenä pyrkimyksenä on koota päihde- ja mielenterveysongelmais-ten palvelut ”yhden oven taakse”. Saarelan mielestä suunnitelman onnistumisen kan-nalta on tärkeää saada aikaan ”osaamisen liittoutumista” sosiaaliviraston ja terveys-keskuksen sekä kuntoutujien ja näiden jär-jestöjen välillä.

Seminaariin kutsuttuja toimijoita oli pyydetty käyttämään puheenvuoro, jossa nostettaisiin esille kolme suunnitelmaan liittyvää avainasiaa. Juhani Weijolan pi-tämässä HELMI ry:n puheenvuorossa kiin-nitettiin huomio päihde- ja mielenterveys-häiriöiden ennaltaehkäisyyn, kuntoutujien työllistämisedellytyksiin ja hoidon koko-naisvaltaisuuteen.

Weijolan mukaan kansalaisyhteiskun-nan ja sen järjestösektorin vahvistaminen on kaikista edullisinta ja tehokkainta toi-mintaa yhteiskunnan marginaaliin ajautu-neiden ihmisten saamiseksi takaisin peli-kentälle. Näin ehkäistään tehokkaasti päih-de- ja mielenterveysongelmia. Hän toivoi lisäksi kaupungin kiinnittävän erityises-ti huomiota siihen, kuinka ensidiagnoo-sit tehdään yhden oven mallissa. On myös varmistettava, että vastaanottavalla taholla on riittävä ammattitaito tehdä oikeita diag-nooseja, erotusdiagnooseja ja tarvittaessa kaksoisdiagnooseja.

Mielenterveyskuntoutujien työllisty-misedellytyksiin Weijola totesi, että järjes-tötasolla on paljonkin käsitelty juuri näitä teemoja ja kysymyksiä. Hän käytti esimerk-kinä Helmin ja MTKL:n keväällä julkistet-tua Mielenterveys- ja työelämä -kyselyä. Vaikka työ voi sairastuttaa, on työpaikka tärkeä asia mielen hyvinvoinnille. Kuntou-tujille pitäisi olla enemmän osa-aikaisia, vaikka vain parin kolmen tunnin mittaisia työmahdollisuuksia muutamana päivänä viikossa.

Hoidon kokonaisvaltaisuuden osal-ta Weijola toivotti tervetulleeksi johtaja-psykiatrin ajatuksen osaamisyhteistyöstä kaupungin ja mielenterveyskuntoutujien etujärjestöjen välillä. Hän myös varoitti hoitoyhteistyöohjelmista lääketeollisuu-den kanssa. Helmin näkökulman mukaan hoitoon tarvitaan kokonaisvaltaisuutta. Puuttuminen ainoastaan päällimmäisiin oireisiin ei useimmissa tapauksissa paranna avun tarpeessa olevaa. Hoidossa tulisi ottaa huomioon myös ympäristö ja pyrkiä puut-tumaan sairauden syihin. Nykyinen avohoi-to pyrkii enemmänkin sopeuttamaan kuin löytämään ratkaisuja potilaan tilanteeseen.

Yleisesti järjestöjen edustajat olivat yk-simielisiä siitä, että nykyinen hoitojärjes-telmän kahtiajako päihdehoitoihin ja psy-

kiatrisiin hoitoihin on aikansa elänyt mal-li. Miepäs-ohjelmassa määriteltyyn yhden luukun ajatukseen ollaan tyytyväisiä. Suu-rimmat kysymysmerkit liittyvät siihen, mi-ten hoitoonohjaus jatkossa tapahtuu. Ny-kyisin A-klinikalle ei tarvita lähetettä, mut-ta psykiatrian poliklinikalle sellainen tarvi-taan. Yhdistetyssä mallissa ongelma pitää ratkaista jollain tavalla.

Toinen yleinen huomio tilaisuudesta oli se, että sosiaalipuoli oli heikosti edustettu-na terveydenhuoltoon verrattuna, vaikka niiden pitäisi tässä uudistuksessa olla sa-manveroisia.

Seminaarin parasta antia oli tiiviimmän yhteistyön syntyminen kaupungin ja järjes-tösektorin välille. Järjestöjen ottaminen mukaan palvelujärjestelmän kehittämiseen on iso asia. Yhteistyöllä voidaan varmistaa oikeaan suuntaan etenevä kehitys.

Miepäs-ohjelma verkossa: www.stm.fi/julkai-

sut/nayta/_julkaisu/1385226

Teksti ja kuva: Arto Mansikkavuori

Seminaari keräsi kattavan joukon alan järjestöjä yhteen.

- 8 -

Pablo Picasso oli yksi 1900-luvun mer-kittävimmistä taiteilijoista. Hänen tuo-tannossaan on nähtävissä lähes kaik-ki 1900-luvun taiteen suuntaukset ja hänen vahva persoonallinen taiteensa vaikutti myös osaltaan taiteen suunta-usten syntyyn. Elämäntilanteet, yhteis-kunnalliset muutokset ja ihmissuhteet vaikuttivat Picasson töihin, mikä teki hänestä elämän taiteilijan.

Picasso oli taidemaalari, mutta hän teki myös grafiikkaa ja veistoksia, piirustuksia, kuvituksia, teatterilavastuksia sekä kirjoit-ti runoja ja otti valokuvia. Hänen laaja tuo-tantonsa käsittää n. 50 000 teosta.

Pablo Picasso kuoli vuonna 1973 Rans-

kassa 91-vuotiaana. Hän oli kuollessaan kuuluisampi ja rikkaampi kuin yksikään häntä edeltänyt taiteilija. Hänen nimen-sä tuntevat nekin, jotka eivät koskaan ole nähneet hänen teoksiaan.

Erityisesti Picasso tunnetaan sinisestä kaudestaan sekä kubistisesta ja surrealis-tisesta tyylistään sekä kollaasin (tekniik-ka jossa erilaisia materiaaleja yhdistetään samaan teokseen) käytöstä kuvataiteessa. Maailman ensimmäisenä kubistisena maa-lauksena pidetään Picasson teosta Avigno-nin naiset (1907). Yksi Picasson kuuluisim-mista maalauksista on Guernica (1937), jo-ka esittää saksalaisten pommittamaa Guer-nican kaupunkia Espanjan sisällissodassa.

Ateneumiin ei tullut Guernicaa Madri-dista, Avignonin naisia Museum of Modern Artista New Yorkista eikä kymmeniä mui-takaan käänteentekeviä teoksia. Kaikkea ei voi saada, mutta rakkaus taiteeseen näkyy monesta näyttelyssä olevasta työstä. Koko-elma käsittää hänen kaikkein merkityksel-lisimmät ja rakkaimmat työnsä lähes kah-deksankymmenen vuoden ajalta. Tervetu-loa Picasson maailmaan!

Elämä

Pablo Picasso syntyi Malagassa, Espanjas-sa. Hänen koko nimensä oli Pablo Diego José Santiago Francisco de Paula Juan Ne-pomuceno Crispin Crispiniano de los Re-medios Cipriano de la Santisima Trinidad Ruiz Blasco y Picasso. Hän alkoi käyttää äi-tinsä sukunimeä noin vuodesta 1901 lähti-en.

Picasson isä, José Ruiz y Blasco oli it-sekin taidemaalari ja opetti eri taideoppi-laitoksissa sekä toimi kuraattorina paikal-lisessa taidemuseossa ja nimitettiin myö-hemmin Barcelonan taideakatemian pro-fessoriksi, minkä vuoksi nuoren Picasson ihmeelliset taidot huomattiin niin nuorella iällä. Häneltä Picasso sai muodollisen tai-teellisen koulutuksensa. Hän ei päättänyt taideopintojaan loppuun asti, vaan kes-

keytti opinnot San Fernandon kuninkaalli-sessa taideakatemiassa ja siirtyi kuusitois-tavuotiaana vanhempiensa kotikaupunkiin Barcelonaan ryhtyäkseen itsenäiseksi am-mattitaiteilijaksi.

Picasso oli pasifisti ja pysyi puolueet-tomana ensimmäisen maailmansodan, Es-panjan sisällissodan ja toisen maailmanso-dan aikana. Koska hän asui Pariisissa sotien aikana, hänellä ei ollut velvollisuutta liittyä armeijaan. Vaikka Picasso tuomitsi Fran-con fasistit taiteensa kautta, hän ei liitty-nyt aseelliseen taisteluun. Tänä aikakaute-na syntyi Guernica. Toisen maailmansodan jälkeen Picasso liittyi Ranskan kommunis-tiseen puolueeseen ja sittemmin välit poli-tiikkaan viilenivät.

Picasson naiset

Puhuttaessa Picassosta, naisia ei voi ohit-taa. Miehen väitetään kiertäneen Barcelo-nan ilotalot jo ennen kuin täytti 15, eikä hän itsekään olisi pystynyt pitämään lu-kua, kuinka monessa vuoteessa oli vierail-lut.

Seitsemän naisen kanssa hänellä oli pit-kä suhde. Kahdesti hän päätyi avioon. Hä-nen neljällä lapsellaan oli kolme äitiä.

Itse asiassa naiset ja taide olivat yhtä. Picasso maalasi tuskin mitään enempää kuin sen hetkistä muusaansa. Entinen sai varmimmin tietää tuoreesta ihastuksesta, kun tauluihin ilmaantui uusi malli. Picas-solle nainen oli kuin härälle mulettaa hei-luttava matador: suuri houkutus ja suuri uhka.

Kuudes rakastettu Francoise Gilot oli ainoa, joka pystyi jättämään taiteilijan. ’’Jos hän hetken oli minulle lempeä ja hellä, seu-raavana päivänä hän oli kova ja julma. Hä-nellä oli tapana sanoa sitä elämän hinnak-si.’’ Francoise Gilot sanoi Picassosta.

Kuvat kertovat sen, minkä taiteilija it-sekin tunnusti: nainen oli hänelle joko ju-malatar tai kynnysmatto. Usein yhtä aikaa kumpaakin. Naiset ovat kuvanneet Picassoa

Intohimo ja täyttymys – Picasson maailmaan tutustumassa

Näyttely on vuosisadan taidetapaus Suomessa!

Laajan Picasso-näyttelyn saaminen Helsin-

kiin on monen sattuman summa. Koskaan

aikeisemmin Suomessa ei ole nähty yhtä

laajaa kansainvälistä taidekokoelmaa. On

myös todennäköistä, että seuraava maail-

manluokan taidenäyttely osuu kohdallemme

vasta ensi vuosisadalla. Kyseessä on merkit-

tävämpi taidemaailman tapaus, kuin moni

ymmärtääkään.

Edellisen kerran Picasson maalauksia oli

esillä Ateneumissa vuonna 1927. Esillä oli sil-

loin neljä Picasson työtä. Teokset olivat osa

laajempaa ranskalaisen taiteen näyttelyä.

Taidepiirit olivat näyttelystä sekaisin. Sitä

mm. pidettiin nuorille taiteilijoille kokonai-

sen Pariisin matkan arvoisena elämyksenä.

Nyt Ateneumin saleihin on ripustettuna lä-

hes kaksisataa Picasson työtä! Käynti on Pa-

riisin matkan arvoinen, varsinkin kun Pariisin

Picasso-museo on remontissa ja mestarite-

okset maailmalla.

Arto Mansikkavuori

- 9 -

lähes samoin sanoin: vainoharhainen, mut-ta vastustamaton. Ihanan kammottava. Si-niparta.

Silti jokainen rakastettu käveli lumou-tuneena miehen syliin ja tappeli kilpailijat-tariensa kanssa pitääkseen paikkansa. Mik-si? Francoisen mukaan Picasso antoi naisen maistaa sellaista jumalaista rakkautta, mitä tavallinen kuolevainen ei koskaan saa. Niin nainen olisi mennyt vaikka maailman ää-riin kokeakseen sen vielä uudestaan.

Tuotanto

Picasson taiteellinen tuotanto jaetaan usein kausiin. Vaikka myöhäistuotanto on kiistanalainen, tavallisesti mainitut kaudet ovat:• Sininen kausi (1901-1904)• Vaaleanpunainen (tai rose) kausi

(1905-1907)• Afrikkalaisten vaikutteiden kausi

(1908-1909)• Analyyttinen kubismi (1909-1912)• Synteettinen kubismi (1912-1919)• Klassismi ja surrealismi

(1919-1930-luvulle)

• Myöhäistuotanto (1930-luvulta 1970-luvulle)

Picasson sininen kausi sisältää synkkiä maalauksia, joiden sävyinä ovat siniset ja sinivihreät värit, joita muut värit vain harvoin lämmittävät. Picasson karuun vä-rienkäyttöön ja joskus surullisiin aiheisiin (esim. prostituoidut ja kerjäläiset) vaikut-ti matka Espanjan halki ja hänen ystävän-

sä Carlos Casagemasin itsemurha sydän-surujen vuoksi. Muita usein toistuvia tee-moja ovat taiteilijat, akrobaatit ja harlekii-nit. Harlekinista, komediahahmosta, joka usein kuvataan ruudutetuissa vaatteissa, tuli Picasson henkilökohtainen symboli.

Vaaleanpunaista tai rose-kautta luon-nehtii iloisempi tyyli, jossa on oransseja ja vaaleanpunaisia värejä ja jälleen useita har-lekiineja. Picasso tapasi Fernande Olivierin,

Intohimo ja täyttymys – Picasson maailmaan tutustumassa

Mistä on kyse?

MITÄ: Helsingissä on avautunut ainutlaatuisen laaja Pablo Picasson tuotannon kaikkia

vaiheita kattavasti esittelevä näyttely, jossa on mukana parisensataa teosta Pariisissa

sijaitsevan, remontin alla olevan, Musee National Picasson kokoelmista. Helsinki on

ainoa pohjoismainen kaupunki, joka saa kokoelmaan kuuluvat Picasson teokset näytil-

le. Kokonaisuuden on suunnitellut Ateneumia varten Musee National Picasson johtaja

Anne Baldassari.

MISSÄ: Ateneumissa, Kaivokatu 2-4

MILLOIN: 18. syyskuuta – 6. tammikuuta 2010. Avoinna normaalisti ti, pe 10-18, ke,to

10-20, la, su 11-17 ja maanantaisin suljettu.

MITÄ MAKSAA: Normaali pääsymaksu 16€ ja alennettu pääsymaksu 14€, 7-17 vuotiaat

5€ ja alle 7-vuotiaat maksutta. Näyttelyyn liittyy lisämaksusta audioguide (3€) ja käsioh-

jelma (3€), jossa on salitekstit.

Pablo Picasso: Suudelma / Kyssen / The Kiss (1969) © Succession Picasso 2009 Kuvasto; © photo: RMN / Jean-Gilles Berizzi

Kuva poistettu sähköisestä arkistosta tekijänoikeussyistä

- 10 -

kuvanveistäjien ja taiteilijoiden elävän mal-lin Pariisissa vuonna 1904. Lämmin suh-de hänen kanssaan vaikutti useisiin tämän kauden teoksiin, kuten myös lisääntyvä ranskalaisen maalaustaiteen vaikutus.

Seurasi Avignonin naiset, jota innosti-vat afrikkalaiset taide-esineet. Tämän kau-den aikana kehittyneet muodolliset ideat johtivat suoraan seuraavaan, kubistiseen vaiheeseen.

Analyyttinen kubismi on maalaustyy-li, jonka Picasso kehitti Braquen kanssa käyttäen yksivärisiä, ruskeahkoja värejä. Molemmat taiteilijat irrottivat esineitä ja ’’analysoivat’’ niitä niiden muotojen mu-kaan. Synteettinen kubismi on kubismin myöhempi kehitysvaihe, jossa leikatut kap-paleet – usein tapeteista tai sanomalehden sivuilta – liimataan sommitelmiksi, jolloin syntyivät ensimmäiset kollaasit.

Ensimmäisen maailmansodan mul-listusten jälkeisinä vuosina Picasso tuotti teoksia uusklassiseen tyyliin. Tämä ’’paluu järjestykseen’’ on nähtävissä useiden eu-rooppalaisten taiteilijoiden töissä 1920-lu-vulla. 1930-luvulla Minotauros-härkä kor-jaa harlekiinin usein toistuvana aiheena. Minotauroksen käyttö tuli osittain hänen yhteyksistään surrealisteihin, jotka usein käyttivät sitä symbolinaan. Minotauros il-mestyy myös Picasson Guernicaan (1937).

Myöhäistuotanto käsitti suurten maa-laustaiteen mestareiden uudelleentulkinto-ja. Loppukauden teokset ovat tyylien sekoi-tus, hänen ilmaisukeinojensa ollessa jatku-vassa muutoksessa elämänsä loppuun asti. Picasso tulkitsi viimeisinä vuosinaan yhä uudelleen vanhoja aiheitaan: korostetun eroottisia naisia, suutelijoita, matadoreja ja muskettisotureita, taiteilijoita ja malle-ja. Hänen kiihkeä työtahtinsa ei hidastunut lainkaan. Osa kriitikoista piti Picasson tai-detta jo vanhuuden höperönä, myöhemmin kuitenkin huomattiin hänen olleen taas ai-kaansa edellä ja keksineen uusekspressio-nismin.

Filosofiaa

Picasso vähät välitti modernistien ajatuk-sista taiteen henkisyydestä ja uudesta maa-ilmasta, joita nämä pyrkivät ilmentämään abstrakteissa maalauksissaan. Hän halusi erottua heistä olemalla aistillinen ja maan-läheinen – ja maalaamalla juuri niin kuin tahtoi.

’’Maalaan samalla tavalla kuin jotkut

kirjoittavat omaelämänkertaansa. Maala-ukset, valmiit tai keskeneräiset, ovat päi-väkirjani sivuja ja sellaisina päteviä. Tule-vaisuus valitsee mieleisensä sivut. Minun tehtävänäni ei ole tehdä valintaa’’, Picasso sanoo.

Taide päiväkirjamaisena projektina tar-koittaa myös taiteen ja elämän sekoittumis-ta. Picasson on sanottu luoneen myyttisen minänsä ja seurapiirinsä suojellakseen itse-ään ja taidettaan. Vaikka hän oli kiinnostu-nut ihmisistä, hän ei ollut seuramies. Kun hän työskenteli, hän piti ateljeensa oven lu-kossa. Ja hän työskenteli melkein aina.

Picasso voi yllättää

Picasson teoksia kannattaa lähteä tutki-maan avoimin mielin. Ilmaisu poikkeaa totutusta – esineet ja ihmiset kuvataan poikkeavalla tavalla, eikä sitä ei kannata pelästyä. Teokset kuvaavat kuitenkin to-dellisuutta ja niistä löytää arkisia ja tuttu-ja asioita. Töihin on myös kätketty paljon huumoria.

Ateneumin näyttelyssä ei järjestetä pe-rinteisiä opastettuja kierroksia, vaan näyt-telytila on rauhoitettu melulta. Ateneum-salissa järjestetään opaskierrosten sijaan puolen tunnin mittaisia johdantoja näytte-lyyn. Johdannoilla kerrotaan Picassosta ja uppoudutaan näyttelyn teemoihin. Viikon-loppuisin saattaa päästä ilmaiselle johdan-nolle, silloin niitä järjestetään ruuhkahuip-pujen hillitsemiseksi.

Minun mielestäni Ateneumin Picasso-näyttely oli niin kauniilla tavalla Picasson neroutta ja luovuutta valottavaa, että us-kallan luvata jokaisen siitä saavan ainakin muutamia joko herkkiä tahi väkevän täyt-tymyksellisiä muistokuvia mukaansa kotiin vietäväksi

Suositellen lämpimästi päiväretkeä Ateneumiin Picasson pariin!

Sandi Österlund

Pablo Picasso: Paulo harlekiinina / Paulo som harlekin / Paulo as Harlequin (1924) ©

Succession Picasso 2009 Kuvasto; © photo: RMN / Jean-Gilles Berizzi

Kuva poistettu sähköisestä arkistosta tekijänoikeussyistä

- 11 -

Claes Andersson kertoo avoimesti elämästään

Claes Anderssonin kirjoja on helppo lu-kea, koska hän kirjoittaa hyvin omakohtai-sesti tapahtumista, joissa hän on itse ollut mukana ja koska hän kirjoittaa sydämel-lään. Teos Jokainen sydämeni lyönti on yh-teenveto hänen toiminnastaan lähimmäi-sen auttamisessa. Kirjassa viehättää sen omakohtainen avoimuus. Andersson muis-telee lapsuuttaan, vuosiaan alkoholistien ja mielenterveyspotilaiden kanssa, sekä aikaansa kansanedustajana ja ministerinä. Sen lisäksi hän kertoo avoimesti ja kriitti-sesti oman sukupolvensa yrityksistä paran-taa maailmaa.

Claes Andersson on aina ottanut kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Kirjan alus-sa hän kertoo tunteneensa itsensä heikok-si ja avuttomaksi seuratessaan miten Neu-vostoliitto raiskasi Unkarin kukistaessaan panssarein Unkarin kansannousun vuonna 1956. Hän kirjoittaa hyväuskoisen ja naii-vin osan itsestään särkyneen. Harhaluulot ihmisen hyvyydestä paljastuivat pelkiksi harhaluuloiksi, koko maailmankuva meni palasiksi.

- Tällainen maailma siis oli. Tältä näyt-tävät vallan ja sorron kasvot! Tähänkö sosi-alismiin minä olin uskonut? Ihminen ei ol-lut koirankikkaran arvoinen.

Andersson kertoo miten armottomia laitoksia mielisairaalat olivat hänen aloita-essaan nuorena kandina 1960-luvun alus-sa. Hän kertoo laitosten levottomuudesta, mutta myös levottomuuden taustalla ole-vista syistä. Suljetuilla osastoilla oli usein riitaista ja levotonta. Heti sisään päästyä kimppuun kävi potilaita, jotka halusivat ennen kaikkea tulla nähdyiksi, saada huo-miota ja rakkautta. He tahtoivat, että heitä pidettäisiin hyvänä ja että heihin syvennyt-täisiin. He tahtoivat valittaa vääryyksistä ja siitä, että heidän oli paha olla.

Psyykepotilailla ei katsottu olevan oike-utta seksuaalielämään. Avo-osaston asukit voivat kuitenkin maata keskenään jonkin pensaan suojassa sairaala-alueen laitamilla. Yksi iäkkäämmistä ylilääkäreistä viihdyt-ti usein itseään etsiskelemällä päällekkäin makaavia pareja, astui sitten esiin ja pisti heitä kepillä takapuoleen.

Sairaala oli keskiaikainen hoitola, jo-

ka haisi siltä, miltä haise-vat ihmiset joilta on men-nyt kiinnostus elämään ja omaan itseensä; ilmassa lemusivat lysoli, tupakka, paska, pierut, ruoantäh-teet ja kölninvesi. Sairaa-lavaatteet olivat säkki-mäisiä, ryppyisiä flanelli-paitoja ja -housuja. Kaikki käyttivät tohveleita, joista lähti laahaava lonksuva ääni.

Andersson kertoo mi-ten hän syksyllä 1967 pe-rusti yhdessä Ilkka Tai-paleen kanssa Marraskuun liikkeen, kont-rollipoliittisen yhdistyksen, jonka tehtävä oli auttaa erilaisia yhteiskunnan syrjäyttä-miä vähemmistöjä. Näihin kuuluivat asun-nottomat alkoholistit, mielenterveyspoti-laat ja vangit, joiden hoito ei täyttänt koh-tuullisiakaan vaatimuksia inhimillisestä ja kuntouttavasta käsittelystä.

Marraskuun liikkeen muihin kohderyh-miin kuuluivat myös etniset ja seksuaaliset vähemmistöt - homojen ensimmäinen etu-järjestö Psyke sai alkunsa liikeen sisällä ja se oli ituna nykyiselle Setalle. Yhdistys 9 pe-rustettiin samaan aikaan ajamaan naisten ja miesten tasa-arvoa.

Claes Andersson kertoo millaista oli Marraskuun liikkeen ativistin toiminta. Kaikki tehtiin vapaaehtoisvoimin. Rahaa ei ollut eivätkä viranomaiset katsoneet toi-mintaa suopein silmin - ainakaan aluksi. Mutta paneelikeskustelujen ja mielenosoi-tusten organisointi ei ollut kallista. Tukea saatiin myö Ruotsin ja Norjan vastaavista yhdistyksistä.

Aktivistit saivat lainata monistusko-netta jolla pystyttiin painamaan lentolehti-siä ja lehtiä. Alkuvaiheen aktivistit tekivät kirjoja, mm. Aatteet pois ja vaatteet, joka sisälsi mielenterveyspotilaiden omia kuva-uksia kokemuksistaan ja elämästään. An-dersson kertoo Ilkka Taipaleesta, joka oli aktiivisista aktiivisin ja erikoistunut laati-maan pitkiä listoja vankeinhoidon ja mie-lenterveyshoidon epäkohdista - yleensä nii-tä oli sata.

Marraskuun liikkeen aktiivit jakautui-vat kolmeen pääryhmään. Ensimmäisen ryhmän muodostivat vallankumoukselli-set, joiden mielestä syrjäytetyt ovat jon-kinlainen vallankumouksen etujoukko. Tätä Andersson piti epähumaanina ja epä-realistisena. Toinen ryhmä, reformistit, joihin Andersson lukee itsensä, pyrkivät humaanimpaan mielenterveys- ja vankein-hoitoon. Kolmas ryhmä koostui niistä jotka itse olivat olleet vankilassa tai mielisairaan-hoidossa ja jotka nyt halusivat tuoda koke-muksensa avuksi.

Claes Anderssonin ja Ilkka Taipaleen aloittamasta työstä muodostui Psykiatri-sesti Kuntoutuvien Etujärjestö (PKE), josta myöhemmin kehittyivät Mielenterveyden keskusliitto ja HELMI.

Olisivatkohan Andersson ja Taipale us-kaltaneet edes kuvitella, että sittemmin Mielenterveyden keskusliitto kasvoi yhdek-si maailman suurimmista kuntoutujajärjes-töistä ja että HELMI tänä päivänä toimii Helsingin psykiatriajohdon tasavertaisena asiantuntijakumppanina mielenterveys-hoitojen järjestämisessä? He ansaitsisivat mielestäni elämäntyöpalkinnon.

Teksti: Olli StålströmValokuva: Jukka Kyrömies

Claes Andersson:

Jokainen sydämeni lyönti

WSOY 2009

- 12 -

Siilitien taideryhmissä on lämmin tunnelma

Lounashetki päättyy, astiat kerätään pois ja sali siistitään. Tuhannet maali-roiskeet saaneet vahakankaat levite-tään pöydille. On tavallinen torstai ja mielestä kuvaksi -ryhmä on juuri alka-massa Helmin Siilitien jäsentalolla.

Ensimmäiset ryhmän jäsenet levittelevät pöytiin jo välineitä ja paperia samaan ai-kaan kun ryhmän ohjaaja Marja Suhonen valitsee päivän aiheeseen sopivaa musiik-kia. Aiheeksi Marja on valinnut katkelman Sylvia Plathin päiväkirjasta. Muuta ohjetta ei tarvita, jokainen antaa tekstistä ja mu-siikista syntyvän tunnelman siirtyä kuvik-si. Ryhmän nimi ”mielestä kuvaksi”, kertoo menetelmästä oleellisen. Musiikkivalin-tana tällä kertaa on harras ja rauhoittava klassinen.

Pöydät täyttyvät ryhmän jäsenistä, tila käy hieman ahtaaksi, mutta se ei pilaa tun-nelmaa. Levollinen ja keskittynut ilmapiiri laskeutuu huoneeseen. Välillä hiljaisuuden katkaisee yhtäkkisesti syntynyt puheen-

sorina, joka leviää hyväntuulisena koko ti-laan. Joku kaataa kahvia pumpputermok-seen. Rauhallinen puheensorina, kahvin tuoksu ja yhdessäolo yhdistyvät ja luovat hyvän tunnelman, joka tuo mieleen läm-pöisiä muistoja.

”Koskaan ei tiedä etukäteen mitä pape-rille lopulta syntyy”, sanoo eräs vanhempi ryhmän jäsen kastellessaan akvarellipape-ria.

”Parasta tässä on se, että tietää että muillakin on kokemuksia syvästä masen-nuksesta. Sellaisia neuvoja ei lekurilta saa”, kertoo toinen ryhmän jäsen.

Suosittuja ryhmiä

Ryhmän ohjaaja Marja Suhonen istuu-tuu pöytään ja ottaa ison paperin eteensä. Marja on ryhmässä kuin kotonaan ja tekee taidetta muiden joukossa. Hän tarttuu var-malla otteella siniseen vahaliituun ja het-kessä paperiin ilmestyy kauniin naishah-mon kasvonpiirteet. Huoneen tunnelma

antaa mahdollisuuden luovuudelle.”Olen toiminut ryhmän ohjaajana muis-

taakseni jo kolme vuotta. Tämä on tärkeä osa elämääni ja nautin tästä”, Marja sanoo.

Marjan ohjaamasta ryhmästä on tul-

Ryhmän ohjaaja Marja Suhonen

Ryhmä työn touhussa

- 13 -

lut suosittu. Sali on joka torstai täynnä vii-meistä paikkaa myöden. Samoin on käynyt Siilitien jäsentalon toisellekin maalausryh-mälle, maanantaisin kokoontuvalle Marian kuvataideryhmälle. Ryhmäläiset ovat yhtä mieltä siitä, että muitakin kiinnostuneita Helmin jäseniä tulisi mukaan, jos tilat oli-sivat reilumman kokoiset.

”Joskus kaikki eivät mahdu ollenkaan mukaan, eikä juuri koskaan mahdu teke-mään isompia töitä. Kunpa olisi isompi tila ja enemmän pöytätilaa”, sanoo yksi ryhmä-läinen.

Omissa maailmoissa

Yksi ryhmän jäsen on tehnyt työtään leh-tijutun teostani huolimatta hyvin keskitty-neesti alusta asti. Paperiin on tullut vahva tummasävyinen näkymä. Yht´äkkiä hän laittaa siveltimen pois, nousee ylös ja hakee kahvia.

”En koskaan maalaa kotona yksin. Tä-mä aika on varattu pelkästään maalaamisel-

le ja silloin saa itsestään irti. Muuten ei sai-si aikaiseksi ryhtyä. Täällä voi mennä omiin maailmoihinsa ja täällä on hyvä olla.”

Ryhmälle varattu aika lähenee loppu-

aan. Yksi ryhmälainen kiirehtii ja ottaa vie-lä yhden uuden paperin.

”Vielä ehtii tekemään yhden työn kun-han on yhtä nopea kuin Picasso”, hän tokai-see.

Edellisen viikon töitä ryhdytään otta-maan alas seiniltä. Ensimmäiset kuivuneet tänään syntyneet työt nousevat esille. Joku on pakannut jo tavaransa ja tervehtii muita ovensuussa.

”Nähdään taas ensi viikolla!”

Taidetta voi käydä ihailemassa paikanpäällä.

Siilitien jäsentalo sijaitsee osoitteessa Siilitie

7A ja se on avoinna arkisin klo 9-15. Helmin

taidetta on myös huhtikuussa esillä galleria

Kioskissa. (kts. s.35)

Tällä aukeamalla ja seuraavilla sivuilla on ot-

teita taideryhmien tuotannosta.

Teksti ja kuvat: Arto Mansikkavuori

Taide on iso osa elämääPitkän linjan helmiläinen Kalevi Rinne osallistuu usei-

siin luovan toiminnan ryhmiin Helsingissä. Siilitien tai-

deryhmissä hän on ahkera kävijä. Lähes viikon joka päi-

välle on hänen kalenterissaan on joku taideryhmä tai

maalausryhmä. Lisäksi Kalevi harrastaa musiikkia ja käy

soittamassa silloin tällöin.

”Minulle taide on huomattava osa elämää. Muuten

kaikki olisi samaa harmaata arkea. Taide on merkinnyt

paljon kuntoutumisessa. Se on ollut minulle hyvää hoi-

toa.” Kalevi toteaa.

Taideryhmillä on Kaleville kuntoutumisen lisäksi

toinenkin merkitys. Hänen mukaansa on tärkeää tehdä

konkreettisesti jotain.

”Kun ei ole oikein koskaan saanut tehdä töitä, on tai-

teen tekeminen tärkeää. Nämä taideryhmät ovat minulle

sellainen työnteon korvike. Ihmisen pitää voida jotenkin

leikittää itseään.”

Maalaukset: Lotta

- 14 -

Itse törmäsin taideterapiaan onnekkaasti en-

simmäisellä sairaalajaksollani. Omahoitajal-

leni perustelin tähän terapiaan haluamistani

lauseella ”kuvilla voin kertoa sellaista, mitä

sanoilla en kykene”. Olin aikaisemmin kyllä

kuullut, että tällaista terapiaa on, mutta sa-

noin täsmälleen ne sanat, joihin koko terapia

perustuu. Pääsin siis yksilötunneille.

Terapeutin metodi oli, että tunnin aluksi

tein kuvan täysin oman mieleni mukaan ja

haluamallani välineillä. Kuvan tultua valmiik-

si keskustelimme työstä, mikä oli kuvan aihe,

mitä tunsin sitä tehdessäni ja mitä sen avul-

la yritän kertoa. Keskustelu ei millään tavalla

sivunnut kuvan toteutusta eikä sen hyvyyttä

tai huonoutta. Lopuksi terapeutti kysyi miltä

nyt tuntuu. Koko sairaalajaksosta on mielee-

ni jäänyt vain nämä tunnit hoidollisina ta-

paamisina. Varmasti oli muitakin keskustelu-

ja sekä lääkärin että hoitajan kanssa, vaan ne

ovat täysin pyyhkiytyneet muististani.

Avohoidossa jatkoin kuvien tekemistä

ja aina silloin tällöin kävimme niitä läpi te-

rapeuttini kanssa. Kuvan tekeminen jo itses-

sään on tapahtuma, jossa unohtuu koko ym-

päröivä todellisuus. Jos saa aikaiseksi vielä

mielestään onnistuneen kuvan, niin sairaus-

kin on hetken helpompi kantaa.

Tultuani takaisin Helsinkiin onnekseni

löysin Helmin. Siilitiellä olen siitä asti osal-

listunut taideryhmiin. Ne ovat vertaisohjaa-

jan vetämiä ja keskustelut taiteen tekemisen

ohella ovat mielestäni oikeasti terapeuttisia.

Kuunnellessaan oppii ja katsoessaan aivan

lumoutuu töistä. Samantyyppisessä taidete-

rapiassa käyn Helsingin kaupungin ylläpitä-

mässä kulttuuri- ja vapaa-ajantila Mellarissa.

Siellä ryhmää ohjaa Helmistä poiketen pal-

kattu työntekijä. Ryhmän aluksi käydään jo-

kaisen kuulumiset läpi ja töiden valmistuttua

katsellaan yhdessä työt ja jutellaan niiden

herättämistä ajatuksista.

Mellarissa olen osallistunut myös taide-

terapeutiksi valmistuvien harjoittelijoiden

vetämään ryhmään. He ovat ekspressiivisen

taideterapian opiskelijoita. Siinä yhdistetään

kuvan tekemiseen musiikkia, kehontunte-

muksia, runoja ja draamaa. Terapiatyösken-

tely on siis monitaiteellista. Nämäkin ryhmät

ovat olleet hyvin antoisia.

Minä olen koko sairauteni ajan tuntenut,

että voin kuvissani käsitellä tuntemuksia-

ni tavalla, joka auttaa jaksamaan eteenpäin.

Voin hiljalleen suuntautua tulevaisuuteen

eläen tätä päivää ja jättää menneet tapahtu-

mat lopullisesti taakseni.

Eeva

Kokemuksia erilaisista taideterapioista

Luovasta työstä voimaaHelmin taideryhmän jäsen Tarja Nissi-

nen pitää ryhmän ilmapiiriä rentoutta-

vana.

”Tärkeintä on kanssaihmiset hyväk-

syvä ja rohkaiseva ilmapiiri, vapaus ko-

keilla materiaaleja ja värejä ja vapaus

olla oma itsensä ilman raskaita työelä-

män suorituspaineita.”

Tarjalle luova työ merkitsee väreil-

lä, muodoilla tai sanoilla leikittelemistä.

Hänen mielestään taiteen tekemisessä

ja tutkijan työssä on paljon samaa.

”Lopputulos ei ole työhön ryhdyttä-

essä itsestään selvä. Se voi olla monil-

la tavoin yllätyksellinen - ”ai tätäkö täs-

tä tulikin” - ”keksinpäs tuonkin!” Luova

työ siis palkitsee.”

Tarjan mielestä taiteen tekeminen

on visuaalinen kokemus ja tapa tehdä

omilla käsillä jotain konkreettista. Aja-

tuksissa tapahtuu samalla jotain uutta.

”Luova työ on myös ajatteluproses-

si. Ajatteluprosessin tuloksena ihmis-

mielen tuntemukset saavat konkreetti-

sen muodon.”

Tarjan mukaan taideterapian suosio

ja teho perustuu siihen että se voimaut-

taa. Se vapauttaa ”synkistä” ajatteluke-

histä, auttaa nousemaan arjen joskus

ahdistavienkin kokemusten yläpuolelle.

Taiteen tekeminen antaa myös onnistu-

misen elämyksiä.

LottaMarja

MinnaTimo

Kokemuksia erilaisista taideterapioista

Kalevi Eeva

Marja

- 17 -

Unelmasta totta

Kun mietin taaksepäinFiilis saattaa latistuaVuodet ovat minua muuttaneetJa jaksa en unelmia toteuttaa

Silloin olin vahvaOsin kuitenkin haavoittuva, muttaelin toiveikkaana ja unelmoinJa toteutin niistä osan

Jokin meni pieleenKohtasin itseni uudelleen ja uudelleenLopulta voitin, mutta arvet jäivätEn uskonut näkeväni enää hyviä hetkiä

Apua

Tuskaiset katseet, vääristyneet ilmeethuutavat apuasilmillään.Liian kauan,liian kauanon ollut tätä hätää,äänetöntä.

Voiko joku pelastaa?Kenties ambulanssi,joka vie vuodeosastolle.Silloin voi jättää hyvästitnäille lattioilleja ihmisille,joita ei oikeasti ollutkaan,ei enää,ei tässä maailmassa.

Solvaukset

Solvaukset sinkoilevatympäri huonetta,joskus vailla kohdetta.Ja yksi sana voi rikkoaniin paljon ehjää ja hyvää.

On hyvä muistaa:Kaikki eivät olekauniita sielultaan.

Kauneus kuoressa

Kasvatan kuoren kuin simpukkavastakohdaksituolle hädälle ja noille solvauksille.Iltaisin,levollisina hetkinäkirjoitan kauneudestatasapainosta:pianonsoitosta,

Olen nyt terve taasJa haaveilen matkastaNähdä maailmaa kokenein silminNiin kuin silloin aiemmin

Pärjätä omillani, siinä haasteLöytää motivaatio ja itsekuri, siinä toiveeniPienet pienet asiat kääntyvät lopulta voitoksiJa pystyn ylläpitämään ihmissuhteita

Mielessä päällimmäisenä nämä seikatJa matkalle haluan, jotta jaksanEn ehkä muuta pois tai töihin jääMut on päivä uusi ja todellisuutta tää

Elä tässä ja nyt

Niminerkki: TL

hellästä huolenpidostasuihkussaja useista ystävällisistä käsistä,jotka johdattivat minuttämän kaaoksen jälkeenjälleen valoon ja kirkkauteen,hyvien ihmisten pariin

Rumasta kaunis

Miten rumasta tehdä kaunis?- Ei muuten kuin uneksimalla.Uskomalla; että elämä on hyvä satu.Ja luottamalla siihen,että vaaleanpunaiset lasiteivät mene rikkieivätkä katoavaan niiden taika on ikuinen.

Raili Peltokangas

Auroran muistoja

sielun helmiä

Eeva

Marja

- 18 -

Mitä tekee ihminen, jolle ei ole enään käyttöä? Jota ku-kaan ei tarvitse, jonka osaamista ei kaivata missään.Mitä minä kuntoutustuella elävä teen maanantaiaamu-na, kun muut lähtevät suorittamaan osuuttaan ihmiskun-nan selviämistaistelussa? Avaan lehden ja tiedän jo ava-tessani ettei sieltä minulle mitään löydy, ei minua kaiva-ta. Keitän aamuteen ja teelehdiltä kysymättä tiedän ettei niiltä minun elämälleni tarkoitusta löydy. Odotan päivän kulumista iltaan jotta edes unessa voisin kokea eläväni.

Ehkä unessa olen joku, jolla on tarkoitus.

Maailma tarjoaa meille malleja, tai muotteja oikeastaan, joihin odotetaan ihmisten haluavan mahtua. Valmiit mal-lit, miten pitää olla. Että elä näin. Tee näin. Ja ihmiset pusertuvat näihin putkiin ja muotteihin, joihin he luule-vat sopivansa ja kuuluvansa, vaikkeivat sovikaan, ja se sattuu! Mutta he kestävät sitä kipua koska uskovat, että kun putken toisesta päästä tulee ulos, kaikki on ihanaa ja autuutta. Totuus on kuitenkin, että se putki ei pääty kos-kaan. Eivätkä ihmiset osaa irtautua. He pitävät tiukasti kivuistaan kiinni, he ovat tottuneet niihin. Kipu on ainoa, joka heillä on, ainoa minkä he todella tuntevat. Kipu, se on ainoa aito tunne, mikä tämän päivän ihmisellä on jäl-jellä. Kiire, juoksu, kilpailu. Kipu.

Elämä ei ole tehtävä. Ei elämä ole suoritus. Ei elämä ole saavutus.Elämä on. Tekemisen sijaan voisin oppia olemaan.Suorittamisen sijaan voisin oppia antamaan.Saavuttamisen sijaan voisin oppia jakamaan. Vaatimisen sijaan voisin oppia rakastamaan.Rakkaus on maailman ainoa elämää synnyttävä voima, ainoa uutta luova.Mitä suurempaa tehtävää ihmisellä tällä maapallolla on kuin rakastaa?

Jossain on maailma, jossa kaikila on mahdollisuus. Mah-dollisuus rakastaa, ja tulla rakastetuksi huolimatta sii-tä, millainen hänen cv:ensä on. Siinä maailmassa voisin maanantaiaamuna juoda teeni hyvillä mielin ja miettiä, miten sen jälkeen käyttäisin päiväni tai saisin omalla lu-vallanni pitää vaikka täydellisen vapaapäivän ilman mi-tään askareita, ei velvotteita. Mutta katumisesta ei synny mitään uutta. Elämä on selviytymistä, paluuta vanhaan ei ole, ja mahdollisuuksista minä olen suurin.

Emma Lintukangas

Töppö pöllö

Töppö pöllö, tunnen senistuu oksallansa kuuta kurkkien

otsallansa syvä rivi mieteryppyjen

Ei pöllö huomaa, pöllön puuvuosi vuodelta vain lisää naavoittuu

ja vaikka pöllö joka ilmansuuntaan voodoo-huhuukuulijalle kaikuna vain kertautuu,

kun töppö pöllö pöpi-itseksensä puhuuja pian naavan alle hautautuu

itsemittaisesti onnellisena,kai.

Eeva-Maria

Pieni suuri rakkaus

sielun helmiä

- 19 -

Joulumuisto

Punatulkut lyhteellä

Joulu valkoinen tulee taasMummolan ikkunalaudalle tuiskuttaa lunta.

On lyhde pikkulinnuille laitettu. Varpuset, punatulkut,

nyt on joulu taas. Tontut ikkunoista kurkistelee.

Ollaanko täällä kilttejä?Tytöt lumiukon

tekevät pihalle yhdessä ja kynttilä illassa valaisee

Tiina Talja

Haukotteleva tyttö heräilee keittiön pinnasohvassa peh-meään pimeään. Punatupsuinen himmeli heiluu hiljaa katulampun valossa katosta. Valoviiru häilyy olohuoneen ovesta ja muodostaa tontunmuotoisia hahmoja kurkki-maan vanhan astiakaapin takaa. Keittiön ikkunalla hya-sintit hymyilevät vaaleanpunaista ja lilaa iloaan, tuoksu-vat vienosti, enteilevät elämyksiä ja hauskoja puuhakkai-ta toimia jouluaatolle.

Äiti huomaa, että tyttö on herännyt. Äiti tulee ja ottaa syliin, keinuttaa, isoa likkaa. Tytölle puetaan äidin teke-mä tonttuasu päälle ja hän saa aamupalaksi piparia ja maitoa punaisen joulukynttilän valossa. Isä kuuluu rapis-televan lehteä radiosta tulevan joulumusiikin säestyksel-lä. Syötyään tyttö kiepsahtaa isän viereen ja saa kuulla olevansa isän oma tonttuprinsessa.

Kuusi tuodaan sisään ja siihen asetellaan sähkökynttilät, eri maiden lippunauhoja, koristeellisia palloja ja välkky-vää enkelintukkaa. Osaapa kuusi olla kaunis, ihan hen-gästyttää. Tyttö ei malta leikkiä, istuu vain olohuoneen sohvalla ja ihailee ihanaa näkyä.

Radioista kuunnellaan puoliltapäivin joulurauhan julistus Turusta. Syödään lihaliemen kanssa maukasta piirakkaa ja jälkiruoaksi luumurahkaa. Ulkona näkyy lumipukuisia puita. Kuuraherra on kuvioinut ikkunaan koristeellisem-

mat kuviot kuin tyttö osaisi leikata paperista.Kunhan ehtoo ennättää, saunakin on lämmin. Kylpemi-sen jälkeen astutaan aattoillan aterialle. Isä lukee jou-luevankeliumin ja lauletaan Enkeli taivaan. Syönnin jäl-keen isälle tulee kumma kiire ennättää vielä naapuriin toivottamaan hyvää joulua. Tietysti käy niin kuin tyttö vähän pelkääkin, että isä on juuri silloin poissa kun joulu-pukki tulee. Jotain tuttua pukissa on, muta tyttö ei halua tarkemmin ajatella mitä.

Lahjoja tyttö saa paljon, riemuun asti, kun paketista pal-jastuu hienot kaunoluistimet, joita on jo pitkään toivot-tu. Äiti saa vohveliruutuisen pyyhkeen, joka on kuvioitu kirjavilla langoilla. Isälle tulee lupaus kiltistä tytöstä ja suukko poskelle.

Isä ja äiti jäävät vielä valvomaan, kun tyttö lähtee tyy-tyväisenä ja väsyneenä keittiöön nukkumaan. Olohuo-neessa vanhemmat katselevat telkkarista myöhäisillan jouluohjelmaa. Joulu on parasta mitä tyttö tietää. Hän ei unohda äidin laulua eikä isän myhäilyä, enkeleitä, jotka jäävät vartioimaan kotia, jossa on ikimuistoista, hyvää ja hellää elää. Nyt, jouluna ja tästä eteenpäin.

Eeva-Maria

- 20 -

Eurooppa yhdentyy - yhdentyykö lääketiede?

Yksi 1900-luvun ympäristöajattelun merkittävimmistä ilmiöistä oli synteet-tisillä lääkkeillä tapahtuvien hoitojen arvostelu ja vaihtoehtoisten hoitojen etsiminen. Erotettiin toisistaan ”kou-lulääketiede” ja ”vaihtoehtoinen lääke-tiede”. Alettiin puhua medikalisaatios-ta (ihmisen toiminnan tulkitsemisesta ensisijaisesti terveydellisinä ilmiöinä) ja paramedikalisaatiosta (pyrkimykses-tä korvata lääkehoidot vaihtoehtohoi-doilla). Eräänlainen kahden blokin vä-linen kylmä sota jatkuu yhä tutkijoiden keskuudessa. Mutta tavalliset kulutta-jat ovat yhdistelleet hoitoja keskenään kautta aikojen.

Medikalisaatio ja paramedikalisaatio

Yhdysvaltain presidentti ja kongressi julis-tivat parikymmentä vuotta sitten 1990-lu-vun ”aivojen vuosikymmeneksi” (Presiden-tial Proclamation 6158). Vuosikymmenen aikana panostettiin entistä enemmän uu-den teknologian mahdollistamaan aivotut-kimukseen ja aivojen toimintaa paranta-vien lääkkeiden kehittämiseen. Valtavien investointien ja työläiden projektien tu-loksena onnistuttiin kehittämään aivojen kuvantamismenetelmiä. Sen ohessa lääke-teollisuus alkoi saada ennätyksellisen suu-ria voittoja.

Varsinkin Yhdysvalloissa, jossa tervey-denhuollon sanotaan olevan maailman kal-leinta, lääketehtaat kilpailivat keskenään saadakseen omille tuotteilleen mainetta ja kunniaa tutkimuksen piirissä. Syntyi muun muassa ns. evergreenereitä. Se tarkoittaa, että lääkevalmisteelle haetaan teollisuuden oman tutkimustoiminnan avulla yhä uusia käyttötarkoituksia, jotta sen patenttioike-uksia voitaisiin jatkaa loputtomasti. Piraat-tivalmisteet ilmestyivät internetiin jäädäk-seen. Samaan aikaan Suomessa herättivät huomiota tapaukset, joissa tutkimusre-sursseja käytettiin enemmän tai vähemmän vääriin tarkoituksiin. Luottamus lääketie-

- 21 -

Eurooppa yhdentyy - yhdentyykö lääketiede?

teen erehtymättömyyteen alkoi horjua.Vastapainoksi monet ympäristöajatte-

lijat ja lääkäritkin kiinnostuivat yhä enem-män vaihtoehtoisista hoitomuodoista. Niin kutsutun Kuopion koulukunnan tutkijat esittivät jo 90-luvulla terveyseettisiä ky-symyksiä, kyseenalaistivat terveydenhuol-toon liittyviä itsestäänselvyyksiä ja koros-tivat sitä, että terveystyön ja omakohtaisen terveyden tavoittelun ei pitäisi hallita vaan palvella ihmistä.

Yhä useammat lääkärit myöntävät, että länsimaisen lääketieteen kehitys on suures-sa määrin kansainvälisten lääketehtaiden tuen varassa. Niin sanottuja vaihtoehtoisia hoitoja he eivät kuitenkaan voi aina hyväk-syä, koska hoidon teho ja turvallisuus on voitava osoittaa lääketieteellisesti hyväk-syttävillä menetelmillä. Jos kliiniset tutki-mukset eivät toisin osoita, vaihtoehtoista hoitoa pidetään varmuuden vuoksi tehot-tomana ja haitallisena. Vaihtoehtohoitojen kannattavat pitävät luonnollisesti tällaista näkökantaa puolueellisena.

Sanotaan, että ihmiset kokevat nykyään entistä enemmän stressiä terveydestään ja ulkonäöstään. Ainakin lääketieteellisen tie-don kysyntä ja tarjonta on lisääntynyt rä-jähdysmäisesti. Internetin merkitys lääke-tieteen popularisoinnissa on mittaamaton mutta samalla vaarallinen, koska nettitie-tojen oikeellisuutta ei voi valvoa riittävästi. Joidenkin tutkijoiden mukaan jopa puolet Internetissä levitettävistä tiedoista on lää-ketieteellisesti harhaanjohtavia tai vääriä.

Mediakulttuuri suosii helposti vaihto-ehtoajattelua sen uutisarvon vuoksi. Tieto, jonka mukaan tietty hoito vaikuttaa aina potilaalle suotuisaan suuntaan, ylittää hel-posti uutiskynnyksen. Sen sijaan tutkimus-tulokset, joiden mukaan hoidon vaikutus on olematon, ovat uutisarvoltaan vähäisiä ja niille ei ole helppo saada julkisuutta.

Homeopatia

Vaihtoehtoisten hoitojen, etenkin homeo-patian kannattajat, väittävät, että länsi-

mainen ”koululääketiede” ei paranna eikä ehkäise sairauksia vaan pelkästään poistaa niiden oireita. Vaihtoehtolääkinnän hoito-muodoista juuri homeopatia on ehkä par-haiten tutkittu alue.

Homeopatia perustuu Saksassa 200 vuotta sitten esitettyyn käsitykseen, jonka mukaan sairauksia voi parantaa antamalla potilaalle laimennettuna ainetta, joka suu-rina annoksina aiheuttaisi hänelle saman-tapaisia oireita kuin kyseinen sairaus.

Homeopatian kannattajien mieles-tä homeopatian periaatteiden pysyminen pari sataa vuotta lähes muuttumattomina on osoitus sen luotettavuudesta. Lääketie-teessä ei kuitenkaan pidetä näin pysyviä järjestelmiä tieteenä, vaan pikemminkin dogmaattisina oppeina. Homeopaatit asen-noituvat usein koululääketieteen oppeihin samalla tavalla.

On oletettu, että homeopatian suosio perustuu sen hoitokäytäntöön, jossa poti-lasta kuunnellaan ja jossa potilas tuntee, että hänen ongelmansa otetaan vakavasti. Näinhän ei aina ole tavanomaisessa terve-ydenhuollossa. Siksi homeopatiaa ja muita vaihtoehtoisia hoitomuotoja kutsutaan toi-

sinaan ”uskomuslääkinnäksi”. Vastakkaisen mielipiteen kannattajat

pyrkivät vähättelemään tällaisia subjektii-visia vaikutuksia vetoamalla eläimille an-nettuun homeopaattiseen hoitoon. Väite-tään, että eläimiin ei voi soveltaa uskomus-lääkintää. Toisaalta eläimen hoitaja tulkit-see aina hoidon tulosta omien odotustensa mukaan, ja hoitoa antavan ihmisen suhtau-tuminen eläimeen vaikuttaa osaltaan hoi-don tehoon. Eläimet pitävät huolenpidosta riippumatta siitä, sanotaanko sitä homeo-patiaksi vai joksikin muuksi.

Yrttilääkintä ja rohdosvalmisteet

Maailman terveysjärjestö WHO määritte-lee yrttilääkkeen tuotteeksi, joka voi koos-tua kasvinosista sellaisinaan tai niistä teh-dyistä valmisteista. Kemiallisesti määritel-tyjä vaikuttavia aineita ei saa olla.

Keski-Euroopan maissa yrttilääkintä on kauan ollut lähes yhtä yleistä kuin varsinai-nen lääketiede. Suomen yrttilääkeperinne keskeytyi sotien jälkeen, ja sen suosio alkoi kasvaa uudelleen 30 – 40 vuotta sitten.

- 22 -

Suomessa yrttilääkkeet eivät ole viralli-sesti lääkkeitä vaan elintarvikkeita. Ne ei-vät siten kuulu Lääkelaitoksen valvonnan piiriin, vaan niiden lainmukaisuutta valvoo Elintarvikevirasto etupäässä pakkausmer-kintöjen perusteella.

Rohdosvalmisteet kuuluvat EU:n lain-säädännön mukaan lääkkeisiin, ja niitä myös valvotaan samalla tavalla kuin lääk-keitä, jos ne sisältävät voimassaolevassa lääkeluettelossa mainittua rohdosta. Roh-doslääkkeet on valmistettava lääketehtaas-sa, ja niille voi saada myyntiluvan ainoas-taan, jos valmisteen laatu, teho ja turvalli-suus on osoitettu.

Joitakin rohdosvalmisteita saa myydä elintarvikeliikkeissä, osalle taas annetaan myyntilupa vain apteekkimyyntiin. Myynti-lupakäytäntöä voidaan muuttaa uusien tut-kimustuloksien perusteella. Kesällä 2000 mäkikuismavalmisteiden myynti rajoitet-tiin apteekkeihin tiettyjen yhteisvaikutus-epäilyjen perusteella.

Yrttivalmisteet ovat asiantuntijoiden mukaan oikein käytettynä turvallisia. Ne voivat kuitenkin vaikuttaa muiden lääkkei-den tehoon, joten niiden käytön aloittami-sesta on hyvä keskustella lääkärin kanssa. Esimerkiksi ns. kiinalaisen järjestelmän yrttivalmisteet ovat vahvoja ja joillakin niistä voi olla haittavaikutuksia. Internetis-sä kaupiteltujen yrttivalmisteiden ja mui-denkin lääkkeiden kanssa kannattaa olla erittäin varovainen.

Kokonaisvaltainen eli integroitu lääketiede

Maailman terveysjärjestö WHO julkisti vuoden 2003 toukokuussa perinteisiä hoi-tomuotoja koskevan globaalin strategian. Sen päämääränä on tehostaa perinteisten ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen tutki-musta, edistää niiden oikeaa käyttöä sekä auttaa maailman maita integroimaan ne

osaksi terveydenhoitojärjestelmiään. Sa-malla pyritään vaikuttamaan siten, että pe-rinteiset lääkekasvit eivät kuole sukupuut-toon.

Euroopan farmakopeassa, jossa määri-tellään lääkkeiden laatuvaatimukset, ovat vuodesta 1964 alkaen olleet mukana myös kasvirohdokset.

Yrttilääkkeisiin suhtaudutaan Euroo-pan eri maissa eri tavoin. Erään tutkimuk-sen mukaan Saksassa 80 prosenttia lääkä-reistä käyttää yrttivalmisteita itse ja mää-rää niitä myös potilailleen. Yli 30 prosenttia Saksassa myydyistä käsikauppatuotteista on yrttivalmisteita, toisin sanoen niitä käy-tetään yleisesti synteettisten valmisteiden ohella.

Britanniassa yrttivalmisteet on tähän saakka luettu ravinnonlisiin, eivätkä ne ole osa koululääketiedettä kuten Saksassa. Bri-tanniassa pyritään kuitenkin tarmokkaasti siihen, että useat vaihtoehtoiset hoidot sai-sivat lainsäätäjän ja valvontaviranomaisten silmissä samanarvoisen aseman kuin kou-lulääketie. Tätä tavoitetta ajaa esimerkiksi prinssi Charlesin johtama säätiö Prince of Wales´ Foundation of Integrated Medicine. Kuningatar Elisabeth on antanut julkisesti tietää käyttävänsä muun muassa akupunk-tiota ja aromiterapiaa.

Myös Ranskassa kiinnitetään yhä enemmän huomiota siihen, mitä vanhas-taan on totuttu nimittämään hoitotie-teeksi vastapainona lääketieteelle. Koko-naisvaltaisessa lähestymistavassa halutaan kiinnittää huomiota asiakkaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, ja tähän ei enää katsota päästävän yksin-omaan koululääketieteen keinoin.

Ranskassa ei ole yhtä voimallista vaih-toehtohoidon perinnettä kuin Saksassa. Malleja onkin haettu muun muassa Etelä-Amerikan köyhistä kylistä, joissa luonnon-kasveilla on aina täydennetty kalliiden ”oi-keiden” lääkkeiden tehoa säästäväisyyssyis-tä.

Eräs syy luontoperäisten aineiden li-sääntyvään käyttöön synteettisten ohella myös länsimaissa on juuri hinta. Lääkkei-den valmistaminen kemiallisesti on usein kallista. Kemian menetelmillä voidaan kui-tenkin ”parannella” luontoperäistä ainetta tai päinvastoin. Tällaisilla integroiduilla, puolisynteettisillä valmisteilla säästetään samalla uhanalaisia kasvilajeja.

Teksti: Juhani Weijola

Kuvat: Arto Mansikkavuori

- 23 -

Kaikenmaailman elämäntaito-oppaita on ilmestynyt kyllästymiseen asti, eikä niiden sisältö ole aina päätä huimannut. Robert Fisherin kirjaa: Ritari ja ruostunut haarnis-ka (Bazar 2009) ehdin ennakkoluuloisena hipelöidä kirjaston uutuushyllyltä jo pariin otteeseen kunnes se kol-mannella kerralla vasta lähti mukaani. Eli kolmas kerta toden sanoi.

Tämä oivalluksia si-sältävä aikuisten satu sopi silloisiin tunnelmii-ni. Olin näet juuri naut-tinut köyhistä ritareista sekä huomannut, että Kellokosken Prinsessasta (1896-1988) oltiin teke-mässä elokuvaa, johon oli kuvausavustajaksi Hel-min jäseniäkin kutsuttu.

Prinsessaa hoidettiin sairaalassa 52 vuotta. Laulajana ja hierojana itseään Hel-singissä elättänyt savolaistyttö sairastui pi-an avioitumisensa jälkeen skitsofreniaan ja joutui Lapinlahden kautta Kellokoskelle vuonna 1933. Prinsessaa yritettiin ensin turhaan parantaa rankoilla hoidoilla, mutta loppuvaiheessa enää pienin konjakkihömp-

Köyhän ritarin haarniska ei ruostu eivätkä kaikki prinsessat kaipaa pelastamista

syin. En voi kuin ihailla Prinsessan aurin-koista asennetta elämään. Kun Helsingin kaupunki päätti 1985 siirtää hänet sääs-tösyistä Kellokoskelta Nikkilän sairaalaan, hän käänsi tämänkin asian parhain päin. Kuninkaallinen Prinsessa hyvästeli niin ky-

läläiset kuin henkilökunnan ja ilmoitti siirtyvänsä vain tal-vipalatsiinsa. Mielenkiinnol-la jään odottamaan elokuvan ensi-iltaa syksyllä 2010.

Kirja Ritari ja ruostu-nut haarniska on huumorilla höystetty tarinallinen elämän-taito-opas. Se kertoo kaukai-sessa maassa elelevästä rita-rista, joka arvelee olevansa hy-vä, lempeä ja hellä. Hänellä on kaikkea, mitä ritari vain toi-voa voi: kaunis vaimo, kulta-kiharainen pieni poika ja suuri

upea linna. Silti ritari lietsuaa maailmalla. Hän on hanakka pelastamaan prinsesso-ja lohikäärmeiden kynsistä, varsinkin kun näin hänen haarniskansa saa lisähohdetta. Hiljaisina kausina ritarilla oli jopa kiusalli-nen tapa pelastaa prinsessoja, jotka eivät olisi pelastamista kaivanneetkaan. Koska ritari käytti kaiken aikansa ”hyvien teko-

jensa” tekemiseen ja haarniskansa kiillotta-miseen, pääsi häneltä jotain tärkeää unoh-tumaan – oma sisin ja sen mukana yhteys läheisiin. Lopulta ritarin haarniska juuttui pysyvästi hänen päälleen, vaimokin oli niin kyllästynyt siippaansa ja muhennetun ruu-an haarukoimiseen silmikkoritilän läpi, että uhkasi lähteä tiehensä ritarin luota.

Lohduton ritari päätti vihdoin ja vii-mein hakea apua tilanteeseensa. Hän sai avukseen oravan ja kyyhkysen kun tietäjä Merlin ohjasi ritarin totuuden tielle, jon-ka läpikäynnistä ei ollut luvassa palkkiota, vaan kyse oli pikemminkin eroon pääse-misestä. Taival ei ollut helppo sillä matkan varrella oli kohdattava itsensä, koettava tuntemattomat tunteet ja itkettävä itke-mättömät itkut.

Kirja on helppolukuisen kevyttä kalistelua mutta sopii mainiosti satumaisuudessaan raskaalta tuntuvaan kaamosaikaan. Kirja löytyy kirjastossa luokasta 17.3, elämänfi-losofia, elämäntaito.

Evi Excell

Yle etsii haastateltavia uuteen Teema-kanavalla esitettävään selviytyjistä kertovaan televisiosarjaan.

Selviytymistarina kertoo mielenterveyskriisin läpikäyneestä nuo-resta aikuisesta ja tämän selviytymistiestä mahdollisine sivupol-kuineen. Mukaan otetaan myös päähenkilön läheisiä ja ihmisiä, jotka auttoivat häntä selviytymään. Ohjelma tarjoaa tukea ja rat-kaisumalleja selviytymiseen samankaltaisten ongelmien kanssa kamppaileville.

Kerro tarinasi, jos olet mielenterveyskriisistä jo selvästi toi-punut 20–30-vuotias nuori aikuinen. Taustallasi voi olla rankka tarina masennusta, koulukiusausta, peli-/nettiriippuvuutta, itse-murhan yritystä, näpistelyä, sydänsurua tai mitä vaan, mikä sai maailmasi järkkymään. Käydään läpi, mistä ongelmat alkoivat, mil-

laista oli pahimmillaan ja mistä apu löytyi.Ohjelmassa esiintyisit omalla nimelläsi ja kasvoillasi. Aloitam-

me alkuhaastatteluilla ja koekuvauksilla joulukuussa. Varsinaista ohjelmaa tehdään vuoden alusta ensi syksyyn, johon aikaväliin oma osuutesi sijoittuisi. Sinun olisi siis sitouduttava ohjelman te-koon useamman kuukauden ajaksi, vaikka omia kuvauspäiviä olisi-kin vain muutama.

Jos kiinnostuit kertomaan tarinasi, ota pikaisesti yhteyt-tä joko puhelimitse 040 1909 210 tai sähköpostiosoitteeseen tiina.lappalainen@yle.fi.

Ystävällisin terveisin,Tiina Lappalainen, Toimittaja

YLE Oppiminen ja tiede

Oletko nuori selviytyjä?

- 24 -

mainos

- 25 -

mainos

- 26 -

elävästä elämästä

Helmin luovan kirjoittamisen ryhmässä Antti lukee ääneen juttuaan Rutasta ja kil-pikonnan haarniskasta, Evi tarinoi ritaris-ta, linnoista ja prinsessoista. Kuuntelen ja samalla silmäilen seinälle ripustettuja ku-vataideryhmän töitä. Katseeni porautuu Lotan työhön huutavasta vauvasta, joka on parkuunsa pakahtumaisillaan eikä ole ketään, joka lohduttaisi vastasyntynyttä nyyttiä. Nyyh…

Vauva ja parkuva terapeutti

Vauvan suu on ammollaan. Lotan käyttämä rusehtava väritys saa vauvan suun näyttä-mään linnoituksen laskusillalta. Se on auk-ko, jonka kautta laukkaan terapiamennei-syyteni alkutaipaleelle.

Useimmat meistä ovat loukussa haarnis-kan sisällä. Rakennamme muureja suojel-laksemme itseämme, mutta surullista kyllä jäämme niiden vangeiksi itse. Tämän tiesin

minäkin. Niskaani painoi haarniska, joka oli toiminut puskurina elämän kolhuja vas-taan. Siitä oli tullut kylmä muuri minun ja maailman välille. Halusin haarniskasta eroon. En Rutan lailla hinnalla millä hyvän-sä. Hintavasti kuitenkin, sillä etsin yksityi-siltä terapiamarkkinoilta apuria asiaani. En ollut avun suhteen onnekas. En koh-dannut Merlinin kaltaista tietäjää, vaan Jesse Jesmanin. Ei kaikki ole kultaa mikä kiiltää eivätkä kaikki terapeuteiksi itseään kutsuvat ole ”oikeita” terapeutteja. Merk-kikuosinen Jesse varsinkaan, mutta sitä en ollut tuolloin vielä tajunnut.

Jessen matkassa lähdin Kreikkaan ryhmä-terapiamatkalle. Olin välttänyt aiemmin kuin kissa kuumaa puuroa niin sanottua ”kuumaa tuolia”, mikä ei tässä yhteydessä tarkoita Paavo Voutilaisen, sosiaalijohta-jamme ostamaa kallista mööpeliä vaan si-tä, että ”kuumassa tuolissa” istuessaan yk-si psykoterapiaryhmäläinen istunnon pää-henkilönä eläytyy syvästi hänelle tärkeisiin suhteisiin ja tapahtumiin. Epäröin tuoliin menemistä, pelkäsin tunteitteni kuoren raotuksen aiheuttavan enemmän haittaa kuin hyötyä itselleni, pelkäsin sen johtavan hallitsemattomaan tunnetulvaan.

Rhodoksen vanhan kaupungin muurien si-säpuolella, illan pimeydessä, pienen hotel-limme kattoterassilla uskaltauduin lopul-ta ”kuumaan tuoliin”. Luotin linnoituksen suojaavaan vaikutukseen. Annoin Jessen johdatella itseni elämäni kipukohtien ää-relle. Jesse yritti saada minut väen vängällä tuntemaan niitä hylätyksi tulemisen tun-teita, joita lapseni isän lähteminen toisen naisen matkaan oli minussa aiheuttanut. Vaikka yrittänyttä ei laiteta, haarniska py-syi yhä ylläni. Mutta kuinkas sitten kävikään? Jesseltä it-

- 27 -

Juttusarja hoitosysteemissä koetuista kummallisuuksista ja kommelluksista

Hyvä lukija!

Onko sinulla kokemuksia kummallisista tilanteista sairaaloissa tai avohoidossa? HELMI-lehti julkaisee tarinoita tällä palstalla nimellä tai nimimerkillä.Lähetä tarinasi osoitteella: HELMI-lehti / elävästä elämästä, PL32, 00241 HKIMuista laittaa yhteystietosi mukaan kirjeeseen.

seltään putosi tunnehaarniska pois. Valtava parku pääsi mie-heltä äänekkäästi valloilleen Rhodoksen taivaan alla. Jes-sen kaunis nainen oli otta-nut hatkat ennen Kreikan matkaa, jättänyt miehen kuin nallin kalliolle. Jessen tunnepurkaus menettämän-sä naisen perään räjähti kes-ken terapiaistuntoani. Minä olin nyt nallina kalliolla ja terapeutin hylkäämä. En rä-jähtänyt, olin ällikällä lyöty, yhtä äimän käkenä oli koko muu ryhmäkunta.

Jessen parkuna valui tulvana Rhodoksen vanhan kaupungin kujille kuin vesi meillä marras-kuussa metrotunneliin. Hävetti miehen puolesta. Parkuvuoto oli saatava äkkiä tukkoon. Nousin viilenneestä tuolista, parhaan ky-kyni mukaan aloin hoitaa Jesseä hiljaiseksi. Hieroin lohduttavas-ti vauvana parkuvan terapeutin niskaa. Sain ryhmästä avukseni Lissun, joka hänkin oli äiti ja vähi-tellen iso vauvamme rauhoittui hil-jaiseksi. Jesse ei koskaan ottanut kattoterassin tapahtumia puheeksi. Tiemme erosivat, mutta tiedän hänen pitäneen sittemmin moniosaisia luentoja otsikolla: ”Miten saan miehen ja pidän hänet”. Varmistelee tule-vaisuuttaan kenties, että yhden naisen jät-täessä olisi heti toinen, joka miehen ottaisi ja pitäisi myös. Voi, voi vaan Jesseä!

Tarinan terapeutin nimi on muutettu

Teksti: RiittaKuvitus: Lotta

- 28 -

mainos

mainos

Kuv

a m

uoka

ttu P

ertti

Luu

kkos

en m

aala

ukse

sta

Tuul

imyl

ly

ja S

uom

enlin

nan

Lelu

mus

eon

naud

asta

.

- 30 -

ia! mielipidekirjoituksia! mielipide

hullun mylly

Hoitoon pitäisi päästä kun on vielä hengissä

Olin kärsinyt pitkään ahdistuksen aikaa. Viimein keväällä 2007 hakeuduin terveys-keskuslääkärille hyväksikäyttötrauman vuoksi. Lähetettä psykiatrian poliklinikal-le ei kuitenkaan kirjoitettu. Tämän jälkeen soitin muutamia kertoja Auroran sairaalan päivystykseen, jossa puhelimeen vastan-nut hoitaja kehotti minua menemään ter-veyskeskukseen.

Kului kuukausia, vointini huononi jatku-vasti. Pääsin päivystykseen vasta maalis-kuussa 2008 monen karmean vaiheen jäl-keen. Silloin nuori lääkäri arveli, että ”ei ne ota sua sinne (psykiatrian poliklinikalle)”. Hän ei olisi ensin halunnut kirjoittaa lä-hetettä ollenkaan. Viimein sain lähetteen, mutta polilla hoito ei edennyt mitenkään. Puhuimme terapian hakemisesta ja kun Kelan terapian kriteerit eivät täyttyneet, hoitosuunnitelmaan kirjattiin, että haetaan kaupungin rahoittamaa Valtava-terapiaa.

Vuosi sitten minulle kerrottiin, että Valta-va-terapeutit kilpailutetaan kolmen vuo-den välein, ja uusi terapeuttilista tulisi tammikuun lopussa. Sain hartaasti odotta-mani listan vasta kesäkuussa. Lomien jäl-keen löysin viimein sopivan terapeutin, ja hakemus tehtiin.

Sitten sain kuulla, että määrärahat ovat loppuvuoden osalta loppuneet, ja voi kulua vielä kuukausia ennen kuin pääsen terapi-aan. Tuntuu todella pahalta, sillä olin koko ajan toiminut niin nopeasti kuin mahdollista.

Psykiatrian poliklinikalta ei annettu yh-tään käyntiaikaa kahdeksaan kuukauteen. Syksyllä 2008 olin myös ollut Kuntoutus-säätiöllä työkyvyn arvioinnissa, missä psy-kologi ja lääkärit ehdottomasti totesivat hoidontarpeen. Psykiatrian poliklinikalla tuotakaan suositusta ei huomioitu miten-

kään. Nyt pelkään, että vaivoin löytämäni terapeutti antaa varaukseni pois, jos jou-tuu vielä kauan odottamaan.

Vointini on koko ajan huonontunut, ei-kä hoito pitkällä aikavälillä tule ainakaan halvemmaksi verrattuna siihen, että oikea hoito olisi aloitettu ajoissa.

Nykyisten sääntöjen tarkoitus tuntuu ole-van vain laiminlyöntien peittely, ei poti-laan auttaminen.

Uupunut

Se oli kuin tuuli puissaValon häivähdysVarjo vainPieni kosketus olkapäilläniEnkeli ulottuvillani

Kylmä pakkasyöKirkas tähtitaivasTaivaassa lämmin liesiJa puurokattilaSäikähdinJoku kopsahti ikkunaanTonttulakki vaan vilahti

Pieni enkeli itkiOli kylmissäänItki onneton, eksynytkinItse suojaa, turvaa tarvitsi

Enkelin otin turvaan,lämpimään,kyyneleet pyyhinja sen siiven paikkasinja helähti kirkas valo,kun pieni enkelikodin löysi

Kun yöllä hipsin keittiöön,oli pöydällä piparkakkutalo,mutta piipusta oli pala poissa,katosta oli kadonnutmarmeladikarkkeja,ovikin oli rempallaan jakuusikin syöty

Joku nauroi nurkan takaaja katosi

Tanja Talaskivi

Kuv

a m

uoka

ttu P

ertti

Luu

kkos

en m

aala

ukse

sta

Tuul

imyl

ly

ja S

uom

enlin

nan

Lelu

mus

eon

naud

asta

.

- 31 -

ia! mielipidekirjoituksia! mielipideAntakaa minun elää

Punainen klemmari laatikossa,mutta se ei aiheuta punaista linjaa,vaan kauniin kudelman,elämän kudelman.

Isäni kädet ja äitini viileä ihoviilentävät hehkuvat poskeni,jotka hehkuivat jo lapsena...

Tänään katselemme muistiinpanoja.Kaikki teksti on samoin päin.Luultavasti.

Mikäänkö ei voisi koskaan erottaa minuasolisevasta virrasta?Silmieni eteen kun kasautuupolullakin saastaa.

Toivo elää rinnassa kuin nuotio.Se puskee läpi ihmeellisten juurakoiden.Sillä on Tartsanin voimat.Rapainen elämä rasittaa.Tämä ei ole hyvä runo.

Viinaa on pöydällä,jaksanko enää juoda.Keksit ovat yksinäisiä ja kuivia.

Aurinko on tähti,jonka ihmeellinen valosiivilöityy puiden lehvistön läpi.

Sirpaleinen maapallo on sittenkin pyöreä.Pyöreä pysyy ja sen pinnalle kasvaa iho.Me ihmiset olemme älyllinen luonto.

Tanssija ystäväni tatuoinnit ovat kauniita.

Mikään ei unohdu,vaikka mielessäni on mustia aukkoja.Suoriudun ja selviän.Selitän vielä toisillekin.Antakaa minun elää!

Leea Saarela

Kun sytytät kynttilän, voit nähdä paljonkin asioi-ta. Tämän ja huomisen päivän asioita. Voit nähdä ikkunasta ihanan valkeat hanget, jotka hohtele-vat valossa. Tai joulun taikapiirin sisällä talossasi. Kuusen koristeltuine oksineen ja tontun pöydäl-lä. Voit katsella sen valossa joulupöydän antimia. Omenan punakylkisenä tai sydänpiparkakun.

Ajattelet tämä on sitä joulun tunnelmaa. Ja mitä-hän joulu tuo tullessaan? Tuoko se onnea, rikkaut-ta tai paljon työtä? Kaikkea sitä.

Päättelet sitten paljon muutakin. Ja aiot ajoittua joulupöydän antimia maistamaan.

Siinä kynttilän valossa ajateltuasi huomasit, jou-lu tuo kaiken tullessaan. Kaiken tämän, lahjatkin joulun. Ja ajattelit, tämä on oikea joulukynttilä!

Jaksetaan vielä Uuteen Vuoteen asti, kun raketit paukkuvat.

T.T.

Kynttilän valossa

sielun helmiä

- 32 -

arvostelut

Sopivasti ennen joulua ilmestyy nykyäänkin elämänoppaita, jotka luetaan ensin huolella itse, ennen kuin kääritään lahjapaperiin ja annetaan läheiselle, jota kohtaan on risti-riitaisia tunteita. Myös Tony Dunderfelt, Itä-Uudenmaan lahja Suomen populaaripsy-kologialle, on julkaissut kahdennentoista kirjansa, tällä kertaa jyväskyläläisen PS-kus-tannuksen listoilla.

Niksikirjoiksi näitä sanottiin 90-luvulla, niil-le oli silloin aivan oma kuluttajaseg-menttinsä. Kun olo tuntui epävar-malta, ostettiin tai lainattiin kir-ja, luettiin se kan-nesta kanteen ja ehkä tehtiin har-joitukset ehkä ei. Sitten hankittiin seuraava kirja.

D u n d e r f e l t on kahdenkymmenen vuoden aikana kirjoit-tanut omaperäisiä ajatuksia mm. elämänkaa-resta, henkilökemiasta, tunneviestinnästä ja itsetunnosta. Eniten huomiota ja erittäin kärkeviä kommentteja ovat herättäneet hä-nen kirjoituksensa ja luentonsa miehen ja naisen suhteen kemiasta. Iisi onkin nyt vaih-teeksi varovaisen yksilöpsykologinen, vasta loppuluvussa tekijä antaa ohjeita siitä, miten hänen neuvojaan voi soveltaa aikuisten väli-sissä ristiriidoissa.

Dunderfeltia on hauska lukea, koska hän ei puhu mielialoista vaan tunteista ja fi ilik-sistä. ”Hyvä fi ilis ilmoittaa sinulle, että nyt olet saamassa sitä, mitä olet tavoitellut. Huono fi ilis ilmoittaa sinulle, että haluamasi ei ole tulossa sinun luo.”

Jos fi ilis on huono, se voi jäädä mie-leen pyörimään ja käyttäytyminen jäykistyy skriptin tasolle. Silloin on saatava ajatus-kulku rauhoittumaan ja loppumaan kirjassa neuvotulla yksinkertaisella harjoituksella.

Tunne on yksilön suhde asioihin. Tun-teet näkyvät elämänasenteena. Tunteet voi jakaa herätetunteisiin ja toimintatunteisiin.

Sinikka Luhtasaari on toimittanut pro-fessori Matti O. Huttusen avustamana ja aiemmin Duodecimin Apteekki-sarjassa ilmestyneen, kätevän, helppolukuisen ja taskuun mahtuvan kirjasen Depis - masen-nuksen eri muodot.

Ensi lukemalta kirjanen tuntuu edis-tykselliseltä ja myönteiseltä. Siinä taivute-taan rautalangasta erilaiset masennustilat ja niiden oireet. Kirjassa annetaan lääkäril-le perustietoja lievän ja keskivaikean ma-sennuksen tunnistamisesta. Lukija voi ar-voida oman masennuksensa asteen kirjssa annetun Beck Depression Inventory (BDI) -asteikon avulla.

Masennuksen monet muodot kuvataan tarkasti kirjassa. Onneksi siinä ei mitätöi-dä masennuksen oireita, vaan varoitetaan että hyvää tarkoittavien rohkaisut (”koeta

kirjansa, tällä kertaa jyväskyläläisen PS-kus-tannuksen listoilla.

Niksikirjoiksi näitä sanottiin 90-luvulla, niil-le oli silloin aivan oma kuluttajaseg-menttinsä. Kun olo tuntui epävar-malta, ostettiin tai lainattiin kir-ja, luettiin se kan-nesta kanteen ja ehkä tehtiin har-joitukset ehkä ei. Sitten hankittiin seuraava kirja.

Depis - puoliksi hyvä kirja

Tavoitteena iisi elämänasenne

nyt ryhdistäytyä”) valu-vat kuin vesi hanhen se-lästä ja saattavat tuntua mitätöiviltä tai louk-kaavilta. Oman koke-mukseni perusteella sanoisin, että yksi pa-himpia masennuksen sivuoireita ovat hyvää tarkoittavien läheisten mitätöivät heitot (”älä ole turhan va-littaja”).

Kirjassa luodaan yleissilmäys depres-sion eri hoitomuotoihin ja pystytään suh-tautumaan kriittisesti ylilääkitykseen. Siinä todetaan suoraan, että masennuksesta kär-sivän hoito ”ei saa koskaan muodostua pel-käksi lääkehoidoksi, vaan lääkärin tehtävä-nä on aina pohtia erilaisten psykologisten tekijöiden osuutta masennustila laukaisevi-na tai ylläpitävinä tekijöinä”.

Kirjassa mainitaan ohimennen, että masennuslääkkeiden kulutus viisinkertais-tui Suomessa vuosien 1990 ja 1998 välisenä aikana. Ilmiön syiksi on esitetty depression aikaisempaa alidiagnostiikkaa ja vähäistä hoitoa. Tavallista kuntoutujaa ilahduttaa se, että tässä kirjassa aletaan myös myön-tää depression sosiaalisia ja elämäntilan-teisiin liittyviä kielteisiä elämänmuutoksia - avioero, parisuhteen hajoaminen, työttö-mäksi jääminen oma tai lähimmäisen vaka-va sairastuminen, läheisen kuolema ja vaka-vat ristiriidat läheisisä ihmissuhteissa.

Teoksessa on kokonainen luku elämän-tilanteisiin liittyvistä reaktiivisista häiri-öistä. Siinä myös tuodaan ohimennen esille työuupumus, jonka taustalla usein on työn-tekijän kokema ristiriita työn kuormituk-sen ja hänen omien vaikutusmahdollisuuk-siensa välillä.

Silti pidän kirjaa vain puoleksi hyvänä, koska siinä vähätellään tai piilotellaan ma-sennuksen yhteiskunnallisia ja historiallisia tekijöitä. Itse jäin kaipaamaan historioitsija Juha Siltalan ja psykoanalyytikko Pirkko Siltalan kirkkaan selkeää analyysiä siitä, miten yhä kovenevaan kilpailuun perustu-va yhteiskunta murskaa ihmisten henkistä ja fyysistä terveyttä kovassa tuloksen teke-misen kiihkossa.

Sinikka Luhtasaari,

Depis -masennuksen eri muodot.

Duodecim 2009

Teksti: Olli Ståström

Herätetunteet kuten huolestumisen tai ärsyyntymisen tunne ovat merkkejä siitä, että jotakin on vialla ja että jotakin pitää tehdä. Tässä vaiheessa tulee mieleen yli kahdenkymmenen vuoden takaa Jari Sa-rasvuon Sisäinen tuli, jossa käytettiin sa-massa yhteydessä käsitteitä masennus ja ahdistus. Nimityksistä viis, herätetunteil-la on tärkeä psyyken omaan immuniteet-tijärjestelmään liittyvä tehtävä, ne ovat kipuaistimuksia, jotka auttavat huomaa-maan, että nyt on aika miettiä, mitä pitäi-si tehdä asioiden hyväksi.

Ehkä kannattaa muuttaa siihenastista tavoitetta. Negatiivisesta herätetunteesta on joka tapauksessa päästävä irti ja saata-va tilalle positiivinen toimintatunne, jo-ka motivoi jaksamaan tavoiteltuun suun-taan.

Iisi on jo toinen tekijän tänä vuonna julkaisema teos, ja kiire näkyy ehkä hie-man huolittelemattomassa kielenkäytös-sä. Sarasvuomainen sinuttelu tuntuu jos-kus lukijaa aliarvioivalta. Ei silti hassumpi niksikirja, vaikka ei varmasti Dunderfel-tin omaperäisin eikä tärkein.

Tony Dunderfelt,

Iisi elämänasenne arkitaidoksi

PS-kustannus 2009

Teksti: Juhani Weijola

- 33 -

Ajatuksia herättävää jännitystäRisto Isomäki kirjoittanut jo neljä ekolo-gisiin teemoihin keskittyvää fi ktiivistä ro-maania. Yhteistä kirjoissa on se, että ku-vitteellisen jännitystarinan sisään on pa-ketoitu valtava määrä faktatietoa mm. uusista teknologioista, ilmastotieteestä, historiasta ja maailman kulttuureista. Tie-to on usein vielä sellaista, jota ei länsimaiden valtamedioissa ole juurikaan käsitelty. Kir-joihin upotettu laaja faktapohja jaksaa joka ker-ta hämmästyttää. Kirjat pysäyttävät ajattelemaan vaka-vasti maailman tule-vaisuutta ja murtavat nykyihmistä vaivaavaa vaihtoehdottomuutta. Ihmiskunta itse määrit-telee kehityksensä suun-nan ja vaihtoehtojen tyr-määminen estää muutok-sen.

Isomäen uusin teos Jumalan pikkusor-mi keskittyy aurinkoenergian läpimurtoon ja on hyvin ajankohtainen. Joulukuussa

maailman johtajat kokoontuvat Kööpen-haminaan päättämään kansainvälisestä il-mastosopimuksesta. Energia pitää pystyä tuottamaan jo lähitulevaisuudessa laajassa mittakaavassa ilman hiilipäästöjä.

Kirjassa Saharan autiomaahan raken-netaan Jumalan pikkusormeksi kutsuttua

ennennäkemättömän kokoista aurin-kovoimalaa. Uuden puhtaan tek-

niikan läpimurto nähdään kui-tenkin suurena uhkana maa-

ilman energiateollisuudel-le, joka vielä perustuu öl-

jylähteiden ja ydinvoi-man avulla tienattui-

hin miljardeihin. Kirjan sankari ja

päähenkilö pal-kataan tur-

v a a m a a n Jumalan p i k k u -sor men

rakennus-t y ö m a a t a .

Edessä onkin kova ja piinaava taistelu maailman tulevai-

suudesta. Isomäen laaja tietokirjailijan ymmärrys

ja rohkeat visiot yhdistyvät teoksessa ta-valla, joka ruokkii mielikuvitusta ja rikkoo

perinteistä ajattelua. Uuden suunnan valit-seminen on ihmisistä kiinni. Kirjan sano-ma on, että ihmiskunta kykenee teknises-ti ratkaisemaan energiakysymyksen, mutta suurin este muutokselle on ihminen itse ja on öljyyn liittyvät maailmanlaajuiset valta-asetelmat. Kirjan tarinan avulla voi helposti kuvitella maailman tulevaisuuden mahdol-lisia kehityspolkuja.

Teos on koukuttavaa tekstiä ja se on-kin luettava ahmimalla. Kirjan ainoa pieni miinus on sen paikoittainen raakuus ja vä-kivaltaisuus. Jumalan pikkusormi herättää toivoa. Se on tärkeää, koska liian usein il-mastonmuutoksen hillitsemiseen liittyviin toimenpiteisiin suhtaudutaan epäonnistu-mista ruokkivalla pessimismillä. Taistelua ei ole menetetty, nyt on aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin.

Risto Isomäki, Jumalan pikkusormi,

Tammi 2009

Isomäen aiemmin ilmestyneet

ekologiset romaanit ovat:

Herääminen (2000), Sarasvatin hiekkaa

(2005) ja Litium6 (2007)

Teksti: Arto Mansikkavuori

Diagnoosi: Varjossa

Alvi ry:n mielenterveyskuntoutujat julkaisivat korkeatasoisen studiolevyn. Biisien sanat ker-tovat elämästä psyykkisen sairauden kanssa. Diagnoosi Varjossa - levyllä on 9 biisiä, joiden taso hieman vaihtelee, mutta kokonaisuutena levy on hyvin tuotettu ja upeaa kuunneltavaa. Sanoitukset ovat pääosin vakavia ja mieleenpai-nuvia, mutta huumoriakaan ei ole unohdettu.

Levyä voi tilata Alvi ry:n toimistolta puh. (09) 544 12952 hintaan 8 euroa + postikulut.

Helmin Pasilan jäsentalolla on yksi levy tutustumista varten.

- 34 -

7.–22.12. Klo 9-18. Tunnelmaa Tuomaan mark-kinoilla. Kaupungin suurimmat joulumarkki-nat järjestetään Esplanadin puistossa. Mark-kinat on ajoitettu auttamaan kaupunkilaisia jouluvalmisteluissa.

12.12. Klo 11. Kallion kirkko. Kauneimmat jou-lulaulut perheille, yhteislaulua. 13.12. Klo 18. Kauneimmat joululaulut, yhteislaulua. 15.12. Klo 20 Kauneimmat joululaulut nuorille aikui-sille, yhteislaulua.

13.12.–23.12. Wanhan perinteiset joulumyy-jäiset, Vanha ylioppilastalo arkisin 11–20 ja la–su 11–18.

13.12. Klo 13–17. Seurasaaren Joulupolku on Helsingin seudun lapsille ja lapsiperheille tar-koitettu ilmainen joulutapahtuma, joka tarjo-aa kävijöilleen kurkistuksia satuun ja vanhan-ajan jouluun. Joulupolun varrelta löytyy mo-nenlaista puuhaa laulusta ja leikistä olkisok-kelon piiloihin. Juhlakentällä on myös mah-dollisuus kuulla jouluevankeliumi ja nähdä lasten joulukuvaelma.

31.12. Senaatintorin uudenvuoden vastaan-otto. Valovoimaisia esiintyjiä ja iloista tunnel-maa. Katseltavaa ja kuunneltavaa perheen pienimmistä aikuisiin. Nuoret helsinkiläiset muusikot ja tanssijat esiintyvät klo 22 alkaen ja ilta huipentuu klo 23 alkavaan konserttiin, perinteisiin uudenvuoden tervehdyksiin ja Eteläsatamasta ammuttavaan ilotulitukseen.

1.–6.1.2010 Valon vuodenaika. Näe ja koe Hel-sinki uudessa valossa – Valon vuodenaika tammikuussa. Eduskuntatalo valaistaan uute-na kohteena ja Senaatintorilla koetaan heijas-tuksia. Valon vuodenajan valoteokset taitta-vat juhlakauden ja vuoden pimeimmän ajan-kohdan loistollaan. Tapahtumalla halutaan tarjota ihmisille virkistäviä ja yllätyksellisiä kokemuksia. Senaatintorin teoksen ensi-ilta on 1.1.2010 klo 20. Tämän jälkeen valoteosta voi ihailla 1.1.- 6.1.2010 iltaisin pimeän tultua klo 17 – 23, joka puolen tunnin välein. Teos kestää 15 min.

Joulunajan tapahtumia Helsingissä

IloliikkujaPerinteinen Iloliikkuja talvitapahtuma pidetään tänä talvena las-kiastiistaina 16.2. Tapahtumapaikkana on jälleen idyllinen eläintar-han kenttä Helsingissä. Merkkaa päivä kalenteriisi!

Allan Wilénin töitä kumppanuustalo Hannassa

Pitkäaikaisen Helmin jäsenen Allan Wilénin taidetta on esillä kump-panuustalo Hannassa 11.1.-12.2.2010. Näyttely kulkee otsikolla: ”Luovuus taiteellisin ja matemaattisin silmin.” Näyttelyn avajaisia vietetään 14.1.2010 klo 17-19 ja kaikki kiinnostuneet ovat tervetul-leita. Kumppanuustalo Hanna sijaitsee Helsingin Alppilassa, osoit-teessa Sturenkatu 12. Talo on avoinna arkisin klo 10-15. Lisätietoa löytyy netistä osoitteesta www.alppila.net.

HIFK lahjoitti mahtavan lippupaketinHelmilleHELMI sai lippuja HIFK:n kymmeneen kotiot-teluun Helsingin jäähalliin. Jokaiseen matsiin on kuusi vapaalippua. Ohjaajat jakavat lippuja jäsentaloilla kiinnostuneille jäsenille.

Lahjoituslippuja on vielä peleihin 5.1. Tappara, 28.1. Saipa, 2.2. Kal-pa, 4.2. JYP, 13.2. Ässät ja 2.3. TPS. Hae oma lippusi ja nauti huippu-tason lätkäviihteestä.

HELMI sai lippuja HIFK:n kymmeneen kotiot-

Leff aliput myyty toistaiseksiTuettuja vitosen leff alippuja ei ole enää myynnissä jäsentaloilla. Lip-pujen kysyntä oli niin suurta, että määrärahat eivät riitä lippujen ym-pärivuotiseen myyntiin. Leff alippumyynnin jatkosta tiedotetaan jä-senille talven tiedotteessa

kuva

: Ju

kka

Kyr

öm

ies

jär jestösivut

Helmin taidetta esillä huhtikuussa

Huhtikuun ajan Helmin jäsenten töitä on esillä Kynnys ry:n Galleria Kioskissa (Siltasaarenkatu 4). Helmin tai-

denäyttelyn teema on ”pakkomielle” ja sen kokoaa An-nukka Majamäki.

Voit toimittaa töitäsi näyttelyä varten Siilitien jäsenta-lolle jäsentoiminnanohjaaja Mari Säävälälle. Näyttelyyn valitaan myös kolme veistosta. Veistosalustan koko on 31x31x110cm. Töiden viimeinen palautuspäivä 21.1. klo 14. Annukka Majamäki päättää mukaan näyttelyyn valit-tavista töistä.

Näyttelyn avajaiset pidetään tiistaina 6.4. Tarkempi kutsu julkaistaan kevään ensimmäisessä Helmi-lehdessä. Näyt-tely on pystyssä koko huhtikuun ajan.

Ruoanvalmistuskurssi alkaa tammikuussa

Helmin suosittu ruokakurssi pidetään jälleen tam-mi-helmikuussa. 5 kertaa kokoontuvan kurssin teemana on tällä kertaa kansainväliset keittiöt. Ensimmäinen kokoontuminen on keskiviikkona 20.1. klo 12-15 ja viimeinen kerta 17.2. Kurssita-paamiset ovat opetuskeittiöllä osoitteessa Mäke-länkatu 45. Ryhmään valitaan kymmenen ensim-mäisenä ilmoittautunutta. Kurssin omavastuu on 10 euroa. Ilmoittautumiset ma 4.1. alkaen jäsen-toiminnanohjaaja Anna-Mari Myöhäselle (yhteys-tiedot s.2).

Helmin taidetta esillä huhtikuussa

Huhtikuun ajan Helmin jäsenten töitä on esillä Kynnys ry:n Galleria Kioskissa (Siltasaarenkatu 4). Helmin tai-

denäyttelyn teema on ”pakkomielle” ja sen kokoaa nukka Majamäki.

Voit toimittaa töitäsi näyttelyä varten Siilitien jäsenta-lolle jäsentoiminnanohjaaja Mari Säävälälle. Näyttelyyn valitaan myös kolme veistosta. Veistosalustan koko on 31x31x110cm. Töiden viimeinen palautuspäivä 21.1. klo 14. Annukka Majamäki päättää mukaan näyttelyyn valit-

Helmin suosittu ruokakurssi pidetään jälleen tam-mi-helmikuussa. 5 kertaa kokoontuvan kurssin teemana on tällä kertaa kansainväliset keittiöt. Ensimmäinen kokoontuminen on keskiviikkona 20.1. klo 12-15 ja viimeinen kerta 17.2. Kurssita-paamiset ovat opetuskeittiöllä osoitteessa Mäke-länkatu 45. Ryhmään valitaan kymmenen ensim-mäisenä ilmoittautunutta. Kurssin omavastuu on 10 euroa. Ilmoittautumiset ma 4.1. alkaen jäsen-toiminnanohjaaja Anna-Mari Myöhäselle (yhteys-

Mia on Pasilan uusi jäsentoiminnanohjaaja

Helmin keittiötyönohjaajanakin nähty Mia Tynys-Khengui aloitti jäsentoiminnanohjaajan työt Pasilan jä-sentalolla marraskuun alussa Marika Kråknäsin siirtyessä yhdistyksestämme muihin tehtäviin. Mia toimii Pasilassa jäsentoiminnanohjaaja Anna-Mari Myöhäsen työparina. Mian yhteystiedot ovat sivulla 2.

Siilitien palveluoh-jaajan työsopimus päättyiKaksivuotisella työsopimuksella yhdistyksessämme palvelleen palveluohjaaja Eija Wallinheimon pesti päättyi.. Läksiäisiä vietettiin Siilitiellä haikeissa merkeissä marraskuun 26. päivä.

Epävarmassa taloudellisessa tilanteessa yhdistys ei voinut jatkaa työsopimusta. RAY:n ja kaupungin avustuspäätösten jäl-keen toisen palveluohjaajan palkkaamista harkitaan uudelleen. Palveluohjaus on pitkäjänteistä työtä ja toiminnan supistumi-nen vaikeuttaa väistämättä monen elämäntilannetta. Toivot-tavasti rahoittajat ovat ymmärtäneet palveluohjaustoiminnan merkityksen.

Hyvää joulumieltäkaikille jäsenille, lehden lukijoille

ja yhteistyökumppaneille!toivottaa

kuva

: Eev

a H

elam

eri

- 36 -

jär jestösivut

Kuunteleva puhelin Tukipiste sai omat verkkosivutMielenterveysyhdistys HELMI ry:n ylläpitämä kuunteleva puhelin Tukipiste sai mar-raskuussa omat verkkosivut.

Osoitteessa www.kuuntelevapuhelin.fi on perustietoa puhelinavun periaatteista ja Tukipisteen toiminnasta. Sivuilla tiedotetaan myös puhelinpäivystyksen poikkeuk-sista ja muista puhelimen toimintaan liittyvistä asioista.

Sivujen kautta voi myös lähettää ideoita ja palautetta Tukipisteen kehittämiseksi. Tukipiste ei kuitenkaan vastaa sähköposteihin.

Mielipuolen päiväkirja -näytelmän takit huutokaupataan- tuotto lyhentämättömänä HELMI ry:lle

Aleksanterin teatterin Mielipuolen päiväkirja -näytelmän viimeisen esityksen päätteeksi joulukuun 19. päivä käydään hyväntekeväisyyshuutokauppa, jossa myydään Martti Suo-salon esityksissä käyttämät revenneet takit.

Näytöksiä on ollut vuoden mittaan kolmekymmentä ja esityksissä repeytyneitä takkeja yhtä monta. Suosalo on signeerannut jokaisen takin. Huutokaupan tuotto menee lyhentä-mättömänä Mielenterveysyhdistys HELMI ry:n toimintaan.

HELMI kiittää huomionosoituksesta Aleksanterin teatteria, ohjaaja Kari Paukkusta sekä tietysti monivuotista tukijaamme Martti Suosaloa.

Depressiokoulu HelmissäMasennuksen oireiden tunnistamiseen ja itsehoitoon perehty-vä depressiokoulu alkaa Pasilan jäsentalolla helmikuussa. Viikoit-taiset tapaamiset pidetään maanantaina klo 15–17. Kurssi koos-tuu yhteensä 8 tapaamisesta. Ensimmäinen tapaaminen pidetään 18.1.2010 klo 15. Oppimateriaalina käytetään depressiokoulu-kirjaa, joka maksaa noin 12 euroa. Muutoin kurssi on maksuton. Kurssin ohjaa Helmin palveluohjaaja Tiina Finnberg.

Kurssilaiset valitaan haastettelujen perusteella. Varaa tapaa-misaika Tiinalta 4.1.2010 alkaen p. (09) 8689 0732 tai 040–545 1679

Bussiretki KotkaanHelmin retkibussi suuntaa keskiviikkona 17.2. kohti Kot-kaa ja Suomen merimuseota. Lähtö Kiasman edestä klo 8.30. Retken hinta 12 euroa (sis. metkan ja ruuat). Ilmoit-tautumiset jäsentoiminnanohjaajille 18.1. alkaen (yhteys-tiedot s.2)

- 37 -- 37 -

Perinteistä Valon päivää vietetään jälleen 3.2.2010 klo 16 Agricolan kirkon kryptassa (os.Tehtaankatu 23, 00150 Helsinki). Valon messu pidetään kirkossa klo 18.

Vuoden 2010 Valon päivän teemana on: ”Apua nuorten masennukseen”.

Tapahtuman ohjelma tarkentuu myöhem-min. Lisätietoa lähempänä ajankohtaa www.mielenterveyshelmi.fi

Kaikki ovat tervetulleita tapahtumaan!

Valon päivä 3.2.2010

Helmin jouluPasilan jäsentalo on avoinna joka päivä. Joulunpyhien tarkemmat aukioloajat eivät kuitenkaan ole vielä var-mistuneet. Joulupäivänä kulkeminen jäsentalolle on osoittautunut vaikeaksi julkisen liikenteen pysähty-misen vuoksi. Pasilan jäsentalo pyritään tästä huolimatta pitämään avoinna. Jos olet ajatellut tulla viettämään joulua talolle, kannattaa olla yhteydessä Pasilan jäsentoiminnanohjaajiin.

Pasilan keittiö on kiinni jouluaaton ja joulu-päivän. Muina päivinä lounasta saa normaalisti.

Siilitien keittiö on kiinni 21. - 31.12., eli ruo-kaa saa jälleen 4.1. Siilitien jäsentalo on kiin-

ni jouluaattona, mutta auki välipäivinä nor-maalisti.

Kuunteleva puhelin Tukipiste päivys-

tää joulun aikaan normaalisti: pe 25.12. klo 16-20 ja la-su klo 10-18. Puhelin: (09) 8689 0727.

Uusi nojatuoli-matka ItaliaanSuursuosion saanut ”Ikkunoita Italian kulttuuriin”- opintopiiri sai jatkoa! Uusi nojatuolimatka keskittyy eri teemoihin kuin syksyn opintopiiri, joten se so-pii myös niille, jotka eivät mahtuneet viime kerralla matkalle mukaan.

Tapaamiset ovat Pasilan jäsentalolla torstaisin 4.2.-11.3. klo 10.30-12. Kuuden kerran nojatuolimatkan omavastuuhinta on 12 euroa. Mukaan mahtuu 10 jä-sentä.

Ilmoittautumiset jäsentoiminnanohjaaja Anna-Mari Myöhäselle 11.1.2010 alkaen. (yhteystiedot s.2)

- 38 -

Liikunnasta iloa ja virkeyttä! Helmin talven ja kevään 2010 liikuntatarjonta on monipuolista.

Varaa paikkasi liikuntaryhmistä jäsentoiminnanohjaaja Anna-Mari Myöhäseltä 17.12. klo 9.00 alkaen, p. (09) 8689 0726 ja 050-405 4839.

Monet liikuntaryhmät ovat hyvin suosittuja ja paikat menevät nopeasti.

Liikuntapaikkojen osoitteet, alkamisajankohdat ja tarkemmat ohjeet saat ilmoittutumisen yhteydessä.

Helmin liikuntaryhmät keväällä 2010

Voimaa naiseudesta!Nuorten naisten ryhmä Siilitien

jäsentalolla. Hauskoja hetkiä yh-

dessä puuhastellen!

Virkistävä joogaMaanantaisin klo 11.15-12.45 Hinta 30 euroa/kausi

VesijumppaTiistaisin klo 14.15-14.45 Hinta 35 euroa/kausi

KeilaryhmäKeskiviikkoisin klo 14-15Hinta 42 euroa/kausi

LiikuntaryhmäKeskiviikkoisin klo 13-13.50Hinta 20 euroa/kausi

Iloa liikkeestä -ryhmäHUOM! Ilmoittautuminen jo käynnissä!Torstaisin klo 15–16 yhteensä 18 kertaa. Kevätkausi alkaa to 7.1. klo 15. Hinta 27 euroa/kausi.

Pilates ja venyttelyPerjantaisin klo 12-13Hinta 40 euroa/kausi

Kevätjooga (ajalla 12.4.-14.6.)Maanantaisin klo 11.15-12.45 Sisältö sama kuin virkistävässä joogassa, mukana rentouttavaa naurua!Hinta 30 euroa

Naisellisuuden saloihin paneudumme luovan toiminnan kautta, esimerkiksi maalaten ja musiikin avulla. Aloitamme leipoen ja toisiimme tutustuen.

Ryhmä alkaa 12.1.2010 ja kokoontuu tiistaisin klo 17- 19Kokoontumisia on yhteensä kuusi. Osoite on Siilitie 7 A.

Ryhmä on suunnattu 18-30-vuotiaille naisille. Ryhmätoiminta on maksutonta, eikä osallistujilta vaadita erityistaitoja. Ohjaajina toi-mivat sosiaali-ja terveysalan opiskelijat Pia Raimi ja Anna-Reeta Talvensaari.

Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset ohjaajille:pia.raimi@laurea.fi, puh. 044-5380503anna-reeta.talvensaari@laurea.fi, puh. 050-3513137Yhteyshenkilö HELMI ry:n puolesta on jäsentoiminnanohjaaja Mari Säävälä, puh. 09-86890740

Rohkeasti mukaan!

- 39 -

jäsentalot

Siilitie

Siilitie

Kettu

tie

Itävä

ylä

Itäkeskukseen

Kesk

usta

an

Siiliti

en

met

roas

ema

Muuntajankatu

Nää

täti

e

Hill

erik

uja

Siil

iku

ja

Helmin jäsentalo Siilitie 7 A Siilitien jäsentalo

HELMI ry:n Siilitien jäsentalo sijaitsee osoitteessa Siilitie 7A. Talo on

avoinna arkisin klo 9–15. Jäsentoiminnanohjaajana talolla toimii Mari

Säävälä (yhteystiedot s. 2). Helpoiten mukaan toimintaan pääsee ot-

tamalla yhteyttä ohjaajaan ja sopimalla tutustumiskäyntiaika.

Jäsentalon löytää helposti. Siilitien metroasemalta on kävely-

matkaa n. 250 metriä. Aivan jäsentalon nurkalle pääsee bussilla nu-

mero 79 (Ala-Malmilta Pihlajamäen pysäkille ja Viikin kautta Siilitien

pysäkille). Bussi 80 lähtee Herttoniemen metroasemalta ja kulkee

myös Siilitielle.

Pasilan jäsentalo

HELMI ry:n Pasilan jäsentalo sijaitsee osoitteessa Pasilan Puistotie 7.

Se on avoinna arkisin klo 9–15 (vastuujäsenen ollessa paikalla talo on

auki pidempään) ja viikonloppuisin klo 10 eteenpäin. Ovet suljetaan

aina viimeistään klo 18. Pasilan jäsentalo on auki vuoden jokaisena

päivänä.

Jäsentoiminnanohjaajina Pasilan talolla toimivat Anna-Mari

Myöhänen ja Mia Tynys-Khengui (yhteystiedot sivulla 2).

Löydät jäsentalolle helposti raitiovaunuilla 7A ja 7B. Jää pois

Länsi-Pasilassa, Kyllikinportin pysäkillä. Jäsentalo on keltainen van-

ha puurakennus puistoalueen reunassa, mäen rinteessä. Matkaa py-

säkiltä on vain reilu sata metriä. HotelliPasila

Pysäkki

7A 7B

Pasilankatu

Helmin jäsentalo Pasilan puistotie 7

Pasilan puistotieLänsi-Pasila

Kyllikinportti

Ratikka

PoliisiRadiokatu

Maanantai • Marian kuvataideryhmä Siilitiellä klo 12.30 - 14. Kuvan te-

koa eri tekniikoilla. Ohjaajana Maria. • Tuumatunti Pasilassa klo 13. Jutellaan jäsentalon yhteisistä

asioista. Katsaus tuleviin tapahtumiin. • Bingo Pasilassa klo 14-15 (parilliset viikot). Ohjaajana Irma.

Jää joulutauolle 21.12. • Luovan kirjoittamisen ryhmä 1 Siilitiellä Klo 15-17. Tu-

tustutaan kirjoittamisen maailmaan erilaisten harjoitusten kautta. Ohjaajana Taija. Ilmoittautumiset Mari Säävälälle.

• Luovan kirjoittamisen ryhmä 2 Siilitiellä Klo 17.30-19.30. Ryhmä on tarkoitettu pidempään kirjoittaneille. Ohjaajana Taija. Ilmoittautumiset Mari Säävälälle.

• Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien avoin vertais-tukiryhmä Pasilassa klo 17-19. Loppuu 14.12.09 Ohjaajana Ulla.

Tiistai • Keskustelutuokio Siilitiellä Klo 10.30. Päivitetään kalente-

rit ja jutellaan ajankohtaisista asioista. • Bingo Siilitiellä Klo 12.30 - 13.30. Tauolla, jatkuu tammi-

kuussa. Bingoemäntänä Irma. • Sauna kuumana Pasilassa. Miehet klo 13-14 ja Naiset 14-15.

Oma pyyhe mukaan!

• Helmikino Pasilassa klo 14-15.30 (parittomat viikot). Kat-selemme elokuvia, konserttitaltiointeja ja dokumentteja toi-veiden mukaan. Tauolla, jatkuu 19.1.2010. Ohjaajana Masa.

Keskiviikko • Helmin Närhet Siilitiellä Klo 12.15 -13.45. Ryhmä on laulul-

linen, esiintyvä ryhmä, jossa tärkeintä ei ole kaunis lauluää-ni, vaan halu käyttää ääntään joko yksin tai yhdessä. Ohjaa-jana Eeva.

Torstai • Mielestä kuvaksi Siilitiellä Klo 12.30 - 14.30. Herättelemme

mielikuvia musiikin, runon tai tarinan avulla, maalaamme tai piirrämme ne. Ohjaajana Marja.

• Levyraati Pasilassa klo 14-15, ohjaajana Antti. Suosittu raati kokoontuu olohuoneessa. Jo vuodesta 1991.

Perjantai • Käsityökerho Siilitiellä Klo 10-11.15. Tehdään omia käsitöi-

tä työtoiminnanohjaaja Tuulan ohjauksessa. • Sauna kuumana Pasilassa. Miehet klo 13-14 ja Naiset 14-15.

Oma pyyhe mukaan!

Jäsentaloilla kokoontuvat ryhmät

HUOM! Henkilökunnan yhteystiedot sivulla 2

H E L M IMielenter ve y s yhdist y s HE LMI r y :n e dunval vonta- j a j äs enleht i n :o 4-2009

Picasson maailmaan tutustumassa

Liity nyt HELMI ry:n jäseneksiJäsenenä saat rahanarvoisia etuja– samalla edistät mielenterveysväen asiaa

Mielenterveysyhdistys HELMI on mielenterveys-kuntoutujien ruohonjuuritason etujärjestö ja toi-mintayhteisö, jossa asiantuntijoita ovat mielen-terveyspalvelujen käyttäjät, jäsenet. Päivittäises-sä toiminnassa heidän kanssaan toimivat koulu-tetut työntekijät, oman alansa ammattilaiset.

Yhdistyksen jäsenyys on avain Helmin toimintaan. Jäsenenä voit osal-

listua harrastus- ja vertaistukiryhmiin, retkille ja kursseille. Jäsenille on

myös rahanarvoisia etuja, mm. tuettuja kulttuurielämyksiä ja ryhmälomia,

edullinen lounas sekä mahdollisuus käyttää nopeilla yhteyksillä varustet-

tuja tietokoneita jäsentaloilla.

Jäsenenä pysyt ajan tasallaHELMI-lehti postitetaan kaikille jäsenille automaattisesti neljä kertaa

vuodessa. Lehdessä käsitellään mielenterveysalaan liittyviä teemoja ja

ajankohtaista kulttuuritarjontaa. Lisäksi lehti toimii jäsenten tuottamien

kirjoitusten ja taiteen julkaisufoorumina. Yhdistyksen toiminnasta saa

tietoa lehden järjestösivuilta. Jäsenille lähetetään lehden lisäksi jäsenkirje

kaksi kertaa vuodessa.

YhteisöHelmin jäseniä on tällä hetkellä jo yli tuhat! Liittymällä jäseneksi olet

mukana yhteisössä, joka ajaa mielenterveysväen etuja ja vaatii parem-

paa hoitoa. Mitä suurempi jäsenmäärämme on, sitä enemmän asiaam-

me kuunnellaan. Yhteisö luo myös turvaa, virkistää mieltä ja löydät uusia

ystäviä.

Liity jo tänäänTäytä alla oleva kuponki ja vie se postilaatikkoon. Postimerkkiä ei tarvita.

Jonkin ajan kuluttua saat kotiisi ”Tervetuloa jäseneksi” -kirjeen, jossa on

perustietoa yhdistyksen toiminnasta sekä lasku jäsenmaksun maksamis-

ta varten. Jäsenmaksu on 12 € vuonna 2009 ja 15 € vuonna 2010.

LisätietoaYhdistyksen monipuolisesta toiminnasta saat lisätietoa netistä

www.mielenterveyshelmi.fi tai soittamalla Helmiin (09) 8689 070.

HELMI ry maksaa postimaksun

liittyä HELMI ry:n jäseneksi (sisältää HELMI-lehden). Vuosimaksu

on 12 euroa ja 1.1.2010 alkaen 15 euroa. Kampanjaetuna kaikilta lop-

puvuonna (12.10.-31.12.2009) jäsenmaksun suorittaneilta uusilta jäse-

niltä merkitään myös vuoden 2010 jäsenmaksu maksetuksi.

tilata HELMI-lehden 30 euroa/vuosi

saada lisätietoja HELMI ry:stä

että päivitätte osoitteeni. Tässä uusi osoite

Nimi: ______________________________________________

Osoite: _____________________________________________

Postitoimipaikka: _____________________________________

Syntymävuosi: _______________________________________

Allekirjoitus: ____/____20__ ___________________________

Mielenterveysyhdistys HELMI ry

Tunnus 5008300

00003 VASTAUSLÄHETYS

Haluan

Tervetuloa mukaan toimintaan!

Nyt kannattaa liittyä! Loppuvuoden 2009 aikana jäsenmaksun maksaneilta uusilta jäseniltä mer-kitään myös vuoden 2010 maksu suoritetuksi.

Jäsenmaksu nousee 1.1.2010. Kun liittyy ja mak-saa jäsenmaksun joulukuus-sa, säästää korotuksen!

Leik

kaa

ja v

ie p

osti

in.

Post

imak

su o

n va

lmiik

si m

akse

ttu!