HYVINVOINTITIEDOLLA JOHTAMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA

Paikkatieto ja kaupunkien monialainen

johtaminen webinaari 19.3.2020

Kaisu Sahamies

Tampereen yliopisto

Kaisu.sahamies@tuni.fi

+358 50 3182 123

@kaisusaha

Pro gradu -tutkielma

Maankäyttö monialaisessa hyvinvoinnin

edistämistyössä: Maankäytöstä vastaavien

johtavien viranhaltijoiden

hyvinvointikäsitykset ja -tiedon käyttö

Aineistot

• Teemahaastatteluto 18 maankäytöstä vastaavaa johtavaa viranhaltijaa

asema-, yleis- ja maakuntakaavatasoilta

o 13 muusta toimialasta vastaavaa johtavaa viranhaltijaa

• Asiakirja-analyysio hyvinvointikertomukset 9 kpl

Esiselvitys HYMY-hankkeeseen

Elinympäristön

hyvinvointivaikutusten

mallintaminen Tampereen

kaupunkiseudulla ja Porissa

1. Mitä hyvinvointi ja hyvinvointitietotarkoittavat maankäytöstä vastaavillejohtaville viranhaltijoille?

2. Miten he näkevät, että elinympäristönsuunnittelulla voi vaikuttaa ihmisenvalintoihin?

3. Miten eri toimialat tekevät yhteistyötähyvinvoinnin edistämiseksi ja miten sitävoitaisiin parantaa?

HYMY-selvityksestä opittua: Jotta maankäytön suunnittelussa voitaisiin paremmin hyödyntää hyvinvointitietoa, täytyy ensin luoda ymmärrys:

Näitä kysymyksiä käsittelin gradussani.

Teoreettinentaustaymmärrys:

Kolme keskeistäkonseptia

1. Mitä hyvinvoinnilla tarkoitetaan?

Elinympäristön hyvinvointivaikutuksia on tutkittu perinteisestiympäristöterveyden käsitteen kautta. Käsitys terveydestä jahyvinvoinnista on yleisesti laajentunut, niin myösympäristöterveyden käsite (Srinivasan 2003; Killingsworth ym.2003, Korpela ym. 2001)

Rajattu ympäristöterveyden käsite: ihmiseen kohdistuvat välittömät fyysiset terveysvaikutukset, kausaliteettisuhteet.

Laaja ympäristöterveyden käsite: fyysinen + toiminnallinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Myös kokemuksellinen näkökulma.

(Sairinen ym. 2006, 14)

DETERMINISMI PROBABILISMI POSSIBILISMI VOLUNTARISMI

(Sairinen ym. 2006, 13)

2. Miten elinympäristön nähdään vaikuttavan valintoihin?

→ Ongelmat yhteistyössä selitetään eri tavoin→ Eri tavoitteita hyvinvoinnin määrittelyssä

Kunnissa erilaisia, jopa ristiriitaisia näkemyksiä siitä, mitä hyvinvointi on ja miten sitä pitäisi edistää.(Sahamies 2018; Lindfors 2010; Perttilä ym. 2004; Uusitalo ym. 2005)

Rajaustavoite: Mahdollisimman yksiselitteinen määrittely, että voidaan sopia selkeät kriteerit. Esim. melunhallinnan desibelirajat, ilmanlaatu

Yhdistelytavoite: Laajan ongelmakentän yhdistely samaan tarkastelukehikkoon. Ympäristöterveys osana yleistä hyvinvointikeskustelua. Ilmiölähtöiset yhteistyöryhmät kuten esim. turvallinen ja hyvä vanhuus

Asiantuntijaselitykset: Organisaatiossa toimivien henkilöiden ajattelutavat, koulutustausta →erilainen tietopohja, kieli, käsitteet, toiminnan aikajänne

Organisaatioselitykset: Organisaation rakenteet, perinteet ja toimintatavat kuten hallinnon sektorimainen luonne, pystysuuntaisesti toimiva linjaorganisaatio, yksiköiden tulosvastuut

(Virrankoski 1997) (Virrankoski 1997; Nieminen 2010)

3. Miten eri toimialat yhdessä edistävät hyvinvointia?

Tulokset:

Kolme huomiotatietojohtamisesta

1. Laaja käsitys hyvinvoinnista

• Useimpien haastateltujen näkemys vertautuu laajaan ympäristöterveyden käsitteeseen

• Näkemykset laajempia verrattuna aiempiin vastaavanlaisiin tutkimusten tuloksiin (vrt.

Virrankoski 1997; Päivänen 2003)

Ulottuvuudet Haastatteluissa painottui: Ilmiöt mainittiin:

Psyykkinen Viherverkosto, elvyttävyys Kaikissa haastatteluissa

Toiminnal-linen

Saavutettavuus, joukkoliikenne, palveluverkko

Lähes kaikissa haastatteluissa. Kaikilla kaavatasoilla.

Fyysinen Esteettömyys, terveyshaittojen ehkäisy

Useimmissa haastatteluissa, yleis-ja asemakaavataso.

Sosiaalinen Sosiaalinen koheesio, yhteisöllisyys

N. Puolessa haastatteluista. Erit. naapurustot, kaupunginosat

Kulttuurinen Juurevuus, kulttuurihistoria Kahdessa eri haastattelussa maakuntakaavatasolla

3. Hyvinvointitiedon käyttö koettiin hankalaksi

Miksi?

• Dataa kyllä saatavilla, mutta tiedon analysointiin ei riittävää osaamista eikä resursseja.

• Dynaaminen ja subjektiivinen hyvinvointitieto koettiin tärkeäksi, mutta sen käyttö oli satunnaista.

• Kokemustiedon kerääminen koettiin työlääksi ja hankalaksi.

• Kokemustieto pelkistyi usein lakisääteiseksi kuulemiseksi, joka koettiin raskaaksi.

”Meil on varsin niukat resurssit tällähetkellä tuohon väestönseurantaan jamuuhun. Tokihan me saadaanTilastokeskuksen tietoja ja meiänomia tietoja päivitetään, muttameidän yksikössä on tällä hetkellävaan yks henkilö, joka sitä pyörittää,ja hänen kauttaan kulkee paljon näitäasioita.”

Perusongelma: Käytössä oleva hyvinvointitieto eli pääasiassa väestötiedon perusindikaattorit,toisinaan kulkutapaosuudet yms., ei vastannut hyvinvointikäsityksiin (laaja ympäristöterveydenkäsite). Hyvinvoinnin psyykkisestä ja toiminnallisesta ulottuvuudesta kaivattiin parempaa tietoa.

3. Hyvinvointitiedonkäyttö koettiin hankalaksi

• Hyvinvointitiedon sensitiivisyys tunnistettiinpääasiassa eri ikäryhmiä ja elämäntilanteita(esim. lapsiperheet). Myös liikuntarajoitteettunnistettiin usein.

• Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevienkokemustieto olisi arvokasta (Syväjärvi &

Leinonen, 2019) mutta sen saanti koettiinerityisen vaikeaksi, vaikuttamistarjouma.

• Possibilistisesta suhtautumisesta huolimattahaastateltavat eivät juuri puhuneet ihmistenyksilöllisistä/ erilaisiin ryhmiin liittyvistätarjoumista tai haavoittuvaisuudesta.

→ Vaarana self help -kaupunki? (vrt. Päivänen 2003)

Miten kohti parempaahyvinvointitiedolla

johtamista?

Kolmevälttämättömyyttä

RA

JAU

SPER

IAAT

E

ASIANTUNTIJASELITYKSET

YHD

ISTELYPER

IAATE

ORGANISAATIOSELITYKSET

DETERMINISMI PROBABILISMI VOLUNTARISMIPOSSIBILISMI

DETERMINISMI PROBABILISMI VOLUNTARISMIPOSSIBILISMI

1. Taustakäsitysten ymmärtäminen

HIERARKKINEN JOHTAJA

- Lakisääteisyyden, hierarkioiden ja organisatoristenrakenteiden korostaminen

- Arvovalintojen taustalla: demokraattinenpäätöksentekojärjestelmä, lakisääteisyys sekäorganisaation strategia

VERKOSTOJOHTAJA

- Verkostoissa toimimisen, yhteistyön ja oman työnstrategisuuden korostaminen

- Arvovalintojen takana: päätöksenteon moniäänisyys, kompromissien teko, sovittelu

SUUNNITTELIJA

- Teknisyyden sekä ammatti-identiteetin ja -etiikankorostaminen

- Arvovalintojen takana: ammattitaito, kokemus, osaaminen

INNOVAATTORI

- Toimialarajojen ylittämisen, kokeilemisen, uudistamisenja uskalluksen ja osallisuuden korostaminen

- Arvovalintojen takana: tiimityö, strategiaprosessi, päätöksenteon moniäänisyys

2. Eri rajapinnoilla tarvitaan erilaista johtamista

3. Monialainen yhteistyö ja tiedon yhdistely

• Kohti vaikuttavampaa yhteistyötäo Yhteinen ymmärrys sekä keskustelu tavoitteista, olennaisista

indikaattoreita ja niiden ideologisista taustaoletuksista o Normatiivisuuden ja poliittisuuden tunnistaminen,

läpinäkyvyyso Maankäytön suunnittelu on mitä suurimmassa määrin

vuorovaikutusta lukuisilla eri rajapinnoilla→ Vuorovaikutussuunnittelu ja -osaaminen→ Osaamisprofiilien tunnistaminen ja kehittäminen

• Ratkaisuksi yhteistyön rajaesineeto Hyvinvointikertomuksessa potentiaalia,

mutta tarvitaan strategisuutta o Ilmiöpohjaiset monialaiset työryhmäto Eri toimialojen tiedon saaminen

mahdollisuuksien mukaan yhteiselle alustalle paikkatietopohjaiseksi

• Mahdollistava kaupunki – kaikille o Autoritäärisestä ja rajoittavasta

johtamisesta verkostohallintaano Salliva ja omaehtoisuutta korostava

kaupunkikulttuurio Silti samalla huomio

haavoittuvuustekijöihin & erilaisiin tarjoumiin ja vaikutusmahdollisuuksiin

• Kohti kehittyneempiä tiedollisia ominaisuuksiao Monipuolisempaa tietopohjaa hyvinvoinnista: laadullisen ja

määrällisen tiedon yhdistely eri toimialoiltao Resursseja sekä parempaa ohjelmisto- ja metodiosaamista

datan ja kokemustiedon analysointiino Sensitiivisempi hyvinvointitieto: yhteistyön ja innovaation

avulla yli vaikuttamistarjoumasta

Lopuksi

• Taustakäsitysten tunnistaminen tekee näkyväksi hyvinvointitiedon poliittisuuden

• Kaikki em. roolit ovat tärkeitä ja tarpeellisia: tarvitsemme erilaisia linssejä monimutkaisten ilmiöiden tarkasteluun

• Toimijaroolien tarkastelu voi helpottaa yhteistyöryhmien monipuolisuuden tai omaa osaamisprofiilin arviointia & parantaa rekrytointeja & auttaa koulutuksen suunnittelua

Killingsworth, R; Earp, J; & Moore, R. (2003). Supporting health through design: Challenges and opportunities. American Journal of Health Promotion Vol. 18, 1-3.

Korpela, K; Päivänen, J; Tienari, S; Wallenius, M; Wiik, M (2001). Ympäristöterveys käsitteenä ja tutkimuskohteena. Teoksessa: K. Korpela (toim.), Melukylä vai mansikkapaikka. Asukkaiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä asuinalueiden terveellisyydestä. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 467. Oy Edita Ab, Helsinki

Lindfors, P., Rigodd, A.-M. & Rimpelä, M. (2010). Terveyden edistäminen kunnan tehtävänä: kuntajohdon tulkintoja. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 38, 1/10.

Perttilä, K; Orre, S; Koskinen, S; Rimpelä, M (2004). Kuntien hyvinvointikertomus: Hankkeen loppuraportti. Aiheita 7/2004. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan avoin julkaisuarkisto Julkari.

Päivänen, J. (2001). Kaupunkisuunnittelu ja ympäristön terveellisyys –suunnittelijoiden ja asiantuntijoiden näkökulmia. Teoksessa: K. Korpela (toim.), Melukylä vai mansikkapaikka. Asukkaiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä asuinalueiden terveellisyydestä. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 467. Oy Edita Ab, Helsinki

Sairinen, R; Manninen, R; Peltonen, L; Wiik, M. (2006). Ympäristöterveys yhdyskuntasuunnittelussa. Näkökulmia hyvinvointia edistävään elinympäristöön. Suomen ympäristö 13/2006. Suomen ympäristökeskus SYKE

Srinivasan S, O’Fallon LR, Dearry A. (2003). Creating healthy communities, healthy homes, healthy people: Initiating a research agenda on the built environment and public health. Am J Public Health. 2003;93(9):1446-1450.

Uusitalo, M; Perttilä, K; Kurenniemi, M. (2005). Hyvinvointi ja terveyden edistäminen kuntien asiakirjoissa, Asiakirja-analyysi TEJO-pilottikunnissa. Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Työpapereita 8/2005. Helsinki 2005.

Virrankoski, L. (1997). Ympäristöterveys ympäristöhallinnon tutkimus- ja yhteistyöhaasteena. Esiselvitys. Ympäristöministeriön moniste 28. Oy Edita Ab, Helsinki.

Kuvat: Morguefile –kuvapankki & Laura Vanzo/ Visit Tampere (dia 9)

Sähköposti: Kaisu.sahamies@tuni.fi

Puh. +358 50 3182 123

Twitter: @kaisusaha

LinkedIn: Kaisu Sahamies

Web: https://www.researchgate.net/profile/Kaisu_Sahamies

Lähteet:

Sahamies, K. (2020). Maankäyttö monialaisessa hyvinvoinnin edistämistyössä: Maankäytöstä vastaavien johtavien viranhaltijoiden hyvinvointikäsitykset ja -tiedon käyttö. Pro gradu, Tampereen yliopisto. Saatavilla osoitteessa: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/118900

Sahamies, K. (2018). Elinympäristön hyvinvointivaikutusten mallintaminen Tampereen kaupunkiseudulla ja Porissa. HYMY-hankkeen esiselvitys. Tampereen kaupunkiseutu 2018. Saatavilla osoitteessa: https://mal-verkosto.fi/wpcontent/uploads/2019/04/HYMY-esiselvitys.pdf

Lue lisää:

Kiitos!

Ota yhteyttä: