JOHTAMINEN TUTKIMUKSEN KOHTEENA

Millainen on hyvä johtaja?

Johtaminen tutkimuksen kohteena

Tutkimuksen tavoitteena on löytääjäsennystä johtamisen prosesseillekeskeisiä onnistumistekijöitä

Johtaminen on ollut tutkimuksen kohteena koko liiketaloustieteen olemassaolon ajan

1900 –luvun alusta lähtien suuntautunut kolmeen pääalueeseen

Johtamisen tutkimuksen kolme pääaluetta

1 PiirreteoriatMillainen on hyvä johtaja?

2 Johtamistyylejä selittävät teoriatMiten pitäisi johtaa?

3 Kontingenssiteoriat johtamisestaMitkä tilannekohtaiset asiat vaikuttavat

johtamiseen?

I Piirreteoria

Millainen on hyvä johtaja? Lähtöisin 1940- ja 50 –luvuilta Tehokkaalla johtajalla oletettiin

olevan synnynnäisiä henkisiä ja fyysisiä hyvän johtajan ominaisuuksia

Tutkimuksella etsittiin näitä ominaisuuksia

Tutkimus koski vain valkoisia miehiä!

Piirreteoria vs. naisjohtajuus

Uusi tuleminen 1980-luvulla naisjohtajuuskeskustelun myötä

Rinnastetaanko hyvän johtajan ominaisuudet edelleen miehisiin ominaisuuksiin?

Minkälaisia ominaisuuksia hyvä johtaja tarvitsee?

Nykykäsityksen mukaan

Henkilökohtaisten kykyjen ja ominaisuuksien lisäksi tarvitaan muitakin edellytyksiä

Johtajaksi voi oppia ja siinä voi kehittyä

Johtajana menestymistä helpottavia piirteitä

sanallinen lahjakkuus älykkyys (?) kokonaisuuksien hahmottaminen vuorovaikutustilanteissa oikea

suhtautumistapa omaperäinen ja rohkea ajattelu tavoitteiden asettaminen ja sitkeys

Johtajana menestymisen eväitä henk.koht. kyvyt ja ominaisuudet työ- ja elämänkokemus halu toimia johtajana (tahto ja

motivaatio) itsetuntemus terve itsetunto ja nöyryys jatkuva itsensä kehittäminen johtamistaidollinen koulutus

Viitala 2002

Suomalaisten johtajien

Vahvuudettehtävien hoitaminenjohtamisen etiikka

Heikkoudetihmissuhdeasiathenkinen jousto

II Johtamistyylejä selittävät teoriat

Miten pitäisi johtaa? Tutkimuksen kohteena etenkin 1940-

ja 1960 –luvuilla Johtamistyylillä viitataan siihen,

kuinka johtajat käyttäytyvät johtamisen erialueilla tai erilaisissa johtamistoiminnoissa ja

johtamistilanteissa

Johtamistyylit

Johtamistyyleissä perustavoitteena työntekijöiden tuottavuuden parantaminen

Sisältävät erilaiset perususkomukset ihmisestä ja motivaatiosta

Kolme klassista tyyliä

1 Autoritaarinen eli tehtäväkeskeinen tyyli

Ihmistä pidetään laiskana ja epäluotettavana

jonka seurauksena alaisten mukauduttava esimiehen määräyksiin

Autoritaarisen tyylin piirteitä:

- johtajakeskeinen- vaikutusvalta ja valvonta johtajalla- viestintää vähän, yksisuuntaista- hyökkäävä ja etäinen- usein kaunaa, pelkoa ja riitaa- työn laatu usein hyvä

2 Demokraattinen eli ihmiskeskeinen tyyli

Ihmistä pidetään luovana sekä oikein motivoituna itseohjautuvana

Tämän ansiostaalainen mukana päätöksenteossaalainen kantaa osaltaan vastuuta

päätöksistä

Demokraattisen tyylin piirteitä:

- laaja yhteistyö ja osallistuminen- avoin kommunikointi - luottamus- arvonanto ja ystävällisyys- töistä sopiminen yhdessä- työn laatu hyvä

3 ’Antaa mennä’ (laissez-faire) –johtaminen

Johtaja ei piittaa toiminnasta eikä ihmisestä

jättää asiat ajelehtimaan oman onnensa nojaan

’Antaa mennä’–johtamisen piirteitä:- mukavuus, mutta epävarmuus- vaikutusmahdollisuus sillä, joka sen sattuu

ottamaan- järjestelmällisen kommunikaation ja

seurannan puuttuminen- hosuminen ja vastuuttomuus- epäjärjestys- työmotivaatio yleensä heikko- työn laatu heikko

Johtamistyylit käytännössä

Johtaminen harvoin ”tyylipuhdasta” Yleensä johtamistyyli on klassisten

tyylien sekamuotopainotus vaihtelee tilanteesta riippuen

Tannebaumin ja Schmidtin (1957) malli

Johtamiskäyttäytymisen jatkumo (Tannebaum & Schmidt 1957)

Johtamiskäyttäytymisen jatkumo (Tannebaum & Schmidt 1957)

Alaiset määrittelevät rajat ja rat-kaisut niidensisällä

Esimiehen käyttämä auktoriteetti

(Demokraattinen) Ihmiskeskeinen

Alaisten käytössäoleva vapaus

(Autoritäärinen) Tehtäväkeskeinen

Esimies esittää ongelman, saa ehdotuksia ja päätös on yhteinen

Esimies esittää vaihtoehtoisia ideoita keskusteltavaksi

Esimies esittää suunnitelman ja kysyy alaisten mielipidettä

Esimies ”myy” päätöksensä

Esimies tekee päätöksen ja ilmoittaa siitä

Esimies määrittelee rajat ja pyytää tekemään päätöksen

Johtamistyylien kaksi ulottuvuutta (Likert 1967)

Huomio tuotantoon Huomio ihmisiin

Erilaisten painotusten vaikutus tuottavuuteen

Managerial Grid (Blake ja Mouton 1971 & 1978)

Johtamistyyli riippuu johdon asenteista ja ajattelutavasta

Johtamisen taustalla vaikuttaa joukko yksilöllisiä olettamuksia

Johtamisruudukko perustuu johtamisen kahden perusulottuvuuden eriasteisiin yhdistelmiin

Ulottuvuuksien yhdistelmät tuottavat viisi johtamisen perustyyliä

Kritiikkiä malleista

Sekoittavat tavoitteita ja keinoja, sulkevat pois muita johtamiseen vaikuttavia ryhmiä ja asioita

Eivät huomioi tilannetta tai organisaation luonnetta

Ei huomioi johtamisen sisällöllistä rikkautta tai kulttuurisia piirteitä

Kritiikistä huolimatta

Mallit tarjoavat yhden työkalun ajattelun jäsentämiseen (joskin suppean)

Auttavat tiedostamisessa ja itsereflektiossa

III Kontingenssi- eli tilanneteoriat

Mitkä tilannekohtaiset asiat vaikuttavat johtamiseen?

Tilannejohtaminen täsmentyi omaksi lähestymistavakseen 1970 - ja 1980 –luvuilta lähtien

Johtaminen nähdään tilannesidonnaisena toimintana

Tilannesidonnaisessa toiminnassaHyvän johtamisen ehtoja määrittävät työ työtä tekevät ihmiset ryhmän ja johtajan välinen

vuorovaikutussuhde

Vroomin ja Yettonin malli (1973)

Esimiehen toimintaa määrittävät tilannemuuttujat

esim. alaiset, aika, työtehtävien sisältö ja vaatimukset

esimiehen luonteenpiirteet ja ominaisuudetesim. vuorovaikutustaidot, kokemus

Ovat vuorovaikutuksessa keskenään

Reddinin 3D-malli (1970)

Johtamisen ulottuvuudettehtäväkeskeisyysihmiskeskeisyystehokkuus

Esimiehen tehokkuus on riippuvainen hänen käyttäytymisensä sopivuudesta tilanteeseen

Herseyn ja Blanchardtin malli (1982)

Perusajatukset: Ei ole yhtä oikeaa tapaa johtaa Paras tapa vaikuttaa ihmisiin ja

heidän käyttäytymiseensä riippuu tilanteestaihmisten valmiusasteesta eri tekijöiden yhteensopivuudesta

Esimiehen ja alaisen suhde tärkeä

Tilanneteorioiden mukaan tehokkaat johtajat

mukauttavat johtamistyylinsä vastaamaan alaistensa ja kulloisenkin ympäristön erityistarpeita

osaavat diagnosoida tilannetta, johon yrittävät vaikuttaa

kykenevät muuttamaan johtamistyyliä nopeasti

Ihmiskeskeisyys johtamisessa

Mitä hyviä puolia voisi sisältää? Millaisissa tilanteissa määräävät

otteet voisivat olla tarpeen?

Johtajan suurin haaste on löytää sopiva lähestymistapa erilaisista ihmisistä koostuvaan työyhteisöön tai ryhmään

Nykyinen johtajuustutkimus

Sisältää elementtejä kaikista kolmesta klassisesta pääsuuntauksesta

Erityisenä kiinnostuksen kohteena mm.johtaminen muutostilanteessaosaamisen johtaminenuudet trendit

Pääasialliset lähteet

Vanhala, S., Laukkanen, M. & Koskinen, A. 1995. Liiketoiminta ja johtaminen. KY-palvelu.

Viitala, R. 2002. Henkilöstöjohtaminen. Edita.Tai Strömmer, R. 1999.