JOKKAKOONTEJA | MOBIILISOVELLUS | OTETAAN OPPIA | LAATU | TURVALLISUUDEN KUSTANNUKSET

TYÖNTEKO

Työ tekijäänsä kiittää, mutta muidenkin kannattaa niin tehdä. s.12

VAKUUTUKSET

Työtapaturma tulee aina kalliiksi, vaikka vakuutukset olisivat kun- nossa. Ennakointi taas ei paljon maksaisi. s.20

HAASTAVA KIERRÄTYS

Jos keksii uutta kierrätettävää, kannattaa ensin selvittää miten muut sen ovat tehneet. s.24

LEHTI RAKENNUSTEOLLISUUDEN LAATU-, YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSASIOISTA 1/2016

LAATUHALLINTAANMOBIILISTIs.6

01www.rakennusteollisuus.fi/jokka

Mistä on talot tehty?

> Ota yhteyttä ja kysy miten RT urakoitsijan tuotetieto –sovellus voi tehostaa yrityksesi toimintaa.

Timo Hietala puh. 0207 476 425 Kari Jokitalo puh. 0207 476 422 Eva Petsalo puh. 0207 476 494 Pasi Pulakka puh. 0207 476 497

Säästä aikaa, rahaa ja vaivaa rakennushankkeen tuotetietojen hallinnassaSaat kaikki rakennuksen tuotetiedot ja -dokumentit yhdestä paikasta rakennusvaiheesta ylläpitoon.

Tiedot siirtyvät digitaalisesti työmaalta toimistoon. Dokumenttien tulostaminen ja mapittaminen vähenee.

Tuotetiedot ja -dokumentit talteen myös mobiilistiTuotteet voidaan lisätä urakkaan myös RT tuotetieto mobiilisovelluksella lukemalla tuotepakkauksessa

oleva EAN-viivakoodi. Applikaation voit ladata veloituksetta Android- tai iOS-älypuhelimeen.

Rakennuksen tuoteseloste TM kertoo, mistä talot on tehty, myös ylläpitovaiheessaTyömaan valmistuttua voit laatia sovelluksella rakennuttajalle Rakennuksen tuoteseloste TM -koosteen,

joka on yhteenveto hankkeeseen käytetyistä tuotteista ja niiden dokumenteista.

Kiinteistön ylläpitovaiheessa on selvää etua, kun rakennusvaiheessa käytetyistä materiaaleista on täsmäl-

listä dokumentaatiota. Rakennuksen tuoteseloste TM arkistoidaan RT tuotetiedossa vähintään 10 vuotta.

Tutustu RT urakoitsijan tuotetieto -sovellukseen ja katso animaatio:

rakennuksentuoteseloste.fi

RT urakoitsijan tuotetieto on rakennusalan yhdessä kehittämä,

rakennusurakoitsijan käyttöön tarkoitettu sovellus, jolla voit

koota työmaalle asennettujen tuotteitten tiedot ja -dokumentit.

Näitä ovat esimerkiksi lain vaatimat käyttöturvallisuustiedotteet,

kelpoisuustodistukset sekä asennus- ja käyttöohjeet. Dokumentit

on valmiiksi liitetty tuotteisiin RT tuotetieto -palvelussa, jota

sovellus hyödyntää.

Käyttöopastus ja esittely: Anna-Maija Oksanen puh. 0207 476 411

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@rakennustieto.fi

J O K K A | 3

SISÄLTÖ

12 18 2030

28 KASVAVA TUOTETIEDON MÄÄRÄ HALLINTAAN Tuotekelpoisuuden todentamisen viidakkoon on tarjolla helpotusta.

30 HYVÄÄ SISÄILMAA KONEELLISELLA ILMANVAIHDOLLA? Ilmanvaihto on vain yksi tekijä sisäilman laadussa.

JENNA KOSKI työskente- lee palkitussa yrityksessä. Laatuun ja toiminnan ke- hittämiseen panostetaan, mutta palkinnot on an- saittu käytännön työllä. Työn pitää olla miele-kästä ja työntekijöiden on hyvä tuntea toisensa.

KATOILLA työskentelee jatkossa sertifioituja kattotyöntekijöitä. Se helpottaa etenkin tilaa-jia ja takaa, että katto-työntekijät ovat päteviä ammattilaisia.

ALUESUUNNITTELU ja siisteys ovat tärkeitä seikkoja työtapaturmien torjunnassa. Lujatalon työmaalla vieraillut vakuutusyhtiön riski-päällikkö löysi paljon hyvää kerrottavaa.

ILMANVAIHDON suun-nitteluun ja käyttöön pitää kiinnittää enem-män huomiota, mutta sekään ei ole tae hyvälle sisäilmalle, Caverionin Ville Tamminen muis-tuttaa.

4 PÄÄKIRJOITUS

5 KOONTEJA

6 MOBIILISOVELLUS TEHOSTAA TYÖMAAN LAADUNHALLINTAA

11 ALIURAKOITSIJAT MUKAAN DIGITAALISEEN LAATUKETJUUN Puutteiden kartoitusta tai turvallisuuden mittaamista voi helpottaa.

12 TUNNE TYÖNTEKIJÄSI Vuoden pintaurakoitsija löysi menestyksen avaimet arjen keskeltä.

15 ALUEURAKOIDEN UUDET MÄÄRÄYKSET JAKAVAT MIELIPITEITÄ Tiukentuvat ympäristö- määräykset tuntuvat kovilta pienelle yrittäjälle.

18 AMMATTIMAINEN KATTOTYÖ TAATAAN SERTIFIOINNILLA Kattotyöntekijä osoittaa jatkossa osaamisensa sertifikaatilla.

19 EI KIRJATTAVAA Tilaajan ja urakoitsijan välinen yhteistyö ratkaisee lopputuloksen.

20 ENNAKOINTI SÄÄSTÄÄ ENEMMÄN KUIN HYVÄ VAKUUTUS ”Onhan meillä vakuutus joka korvaa” -vähättely ei sovi työturvallisuuteen.

23 5 KYSYMYSTÄ PK-YRITTÄJÄLLE TYÖ- TURVALLISUUDESTA Onko pienen vaikeampi huolehtia turvallisuudesta kuin suuren?

24 SYNTYNYT KIERRÄTETTÄVÄKSI Kierrätykseen kannustetaan mutta viranomaiskäytännöt saattavat olla epäselviä.

KATI TUOMINEN on iloinen viranomaisten päätöksestä, jonka mukaan bitumikermirouhetta ei enää pidetä jät-teenä. Bitumikermin kierrättäjä haluaa toimia mallina tuleville vastaaville hankkeille, ettei kaikkien tarvitse käydä samoja asioita pohjamutia myöden läpi.

Kannen kuva: Työmaapäällikkö Seppo Lindberg ja työpäällikkö Jyrki Kanto SRV:stä käyttävät mobiilisovellusta virhe- ja puutelistojen laadintaan. (Valokuva: Jyrki Vesa)

JOKKA

012016

24

4 | J O K K A

PÄÄKIRJOITUS JOKKALehti rakennusteollisuuden laatu-, ympäristö- ja turvalli-suusasioista

JULKAISIJA: Rakennusteollisuus RT ry, www.rakennusteollisuus.fi

KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

TOIMISTO: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki

PÄÄTOIMITTAJA: Tommi Ahlberg jokka@rakennusteollisuus.fi

ILMOITUSMYYNTI: Jukka Lyytinenjukka.lyytinen@rakennustieto.fiPuhelin: 0207 476 355

TAITTO: Aku Räty, Akku Design

PAINOPAIKKA: Painotalo Plus Digital, ISSN 1797-0717

"Jokka tarkoittaa rakennus-telineiden pystypuita sitovaa, telinelautoja kannattavaa poikkipuuta."(Vanhan rakentajan sanakirja)

Lehden jakelu perustuu RT:n jäsen- ja sidosryhmä-rekisteriin.

JO LÄHES SATA VUOTTA sitten 1920-lu- vulla Hawthornen tehtailla Yhdysvalloissa tut-kittiin työympäristön vaikutusta työn tuotta-vuuteen. Siitä sai alkunsa suuri joukko muita vastaavia tutkimuksia, ja myöhemmin alet-tiin puhua Hawthorne-ilmiöstä. Sillä viitataan yleensä siihen, kuinka muutokset työpaikan sosiaalisissa tekijöissä saavat ihmiset muut-tamaan omaa käyttäytymistään.

Hawthornen tehtailla oli tarkoitus tutkia esi-merkiksi sitä, kuinka tehdassalin valaistuksen muutokset vaikuttavat tuottavuuteen. Parempi valaistus nostikin heti työtehoa, mutta kaik-kien hämmästykseksi työntekijät jatkoivat hy- vää tahtiaan vaikka valaistus palautettiin alku-peräiseksi. Tuottavuuden lisääntyminen joh-tuikin jostain muusta kuin paremmasta valais-tuksesta.

Ilmiölle alettiin etsiä syytä. Yksi tulkinta oli, että kun työntekijät kokivat, että heidän työs-tään ollaan kiinnostuneita ja työhyvinvointia parannetaan, he motivoituvat työssään laajem-minkin ja oma työ alkoi kiinnostaa uudella tavalla. Tänä päivänä tiedetään, kuinka tärkeä motivoitunut työntekijä on yritykselle. Eikä puhuta vain työtehosta, vaan aivan kaikesta työhön liittyvästä.

Jos sata vuotta sitten keksittyyn ilmiöön voi vähääkään luottaa, niin työturvallisuuteen panostaminen parantaa muutakin kuin pelk-kää työturvallisuutta. Turvallisessa työpaikas- sa on helppo kokea, että omaa työpanosta ar- vostetaan. Sellaisessa työpaikassa on helppo viihtyä ja motivoitua tekemään omaa työtään paremmin, laadukkaammin ja turvallisemmin.

Kaikenkokoisia juttuvinkkejä ja palautetta lehdestä otetaan mielellään vastaan sähköpostilla osoitteessa jokka@rakennusteollisuus.fi

TURVALLINEN TYÖ MOTIVOI

Turvallisuusviikko on joka viikko

Viisaat kypärät yhteen 9.–13.5.2016Rakennusalan yhteistä turvallisuusviikkoa vietetään toukokuussa nyt kolmannen ker-ran. Viisaat kypärät yhteen -turvallisuusvii-kolla järjestetään aiempaan tyyliin sekä yhteisiä että yritysten omia turvallisuusta-pahtumia pitkin viikkoa. RT:n nettisivuilta löydät vinkkejä siitä, millaisia toimia omassa yrityksessäsi voi järjestää.

Turvallisuusviikon tavoitteena on saada RT:n jäsenyritysten, näiden aliurakoitsijoiden ja sidosryhmien henkilöstö sekä viranomaiset osallistumaan viikon aikana työturvallisuutta edistävään toimintaan. Turvallisuusviikossa ovat mukana myös Rakennusliitto, Pro, RAKLI ja SKOL.

www.rakennusteollisuus.fi/turvallisuusviikko

Näillä toimenpiteillä kohti nollaa Järjestäytyneet rakennusalan yritykset haluavat tehostaa työtapaturmien torjun-taa rakennustyömailla ja tehtaissa. Tavoit-teena on vähentää tapaturmien määrää tasaiseen tahtiin joka vuosi ja saada työta-paturmat minimiin vuoteen 2020 mennessä.

Tavoitteen saavuttamista avittamaan tehty Rakennusteollisuus RT:n yhteinen tur-vallisuuskannanotto on päivitetty vuosille 2016 - 2017. Kannanoton kaikki neljä kul-makiveä pitävät sisällään myös käytännön toimenpiteitä, joilla työturvallisuutta yri-tyksissä ja työpaikoilla voidaan viedä kohti nollaa tapaturmaa.

Kannanoton painettua versiota on lähe-tetty jäsenyrityksiin, ja kannanotto löytyy myös RT:n verrkosivuilta www.rakennuste-ollisuus.fi/Tietoa-alasta/Tyoturvallisuus/Oppaat-ohjeet-videot/

2020 lähestyy

vauhdilla.

Kuva

: Haw

thor

ne W

orks

Mus

eum

TYÖNTEKIJÖITÄ Hawthornen tehtaiden sähkökaapeliosastolla.

Turvallisessa työ- paikassa on helppo kokea,

että omaa työpanosta arvostetaan.

J O K K A | 5

KOONTEJA

Naulankantaan

”Betoni on tehty sementistä, ja sementin valmistuksessa vapautuu runsaasti hiilidioksidia.” Ruduksen toimitusjohtaja Lauri Kivekäs esiintyy teolli-suuden edustajana Luonnon-tieteellisen museon ilmaston-muutosta käsittelevän ”Muu-tosta ilmassa” -näyttelyn skriinillä. Rudus on panosta-nut paljon biodiversiteetin säilymiseen ja ilmastonmuu-toksen torjuntaan.

Maksuttomia verkkokursseja voi suorittaa suomen, ruotsin, englannin, viron ja venäjän kielellä. TTK:n rakennusalan verkkokoulutukseen kuuluu kaksi eril-listä kurssia. Ensimmäinen sisältää perusteet työ-suojelulainsäädännöstä ja työsuojelun yhteistoimin-nasta. Toinen kurssi käsittelee rakennusalan työ-

turvallisuutta. Verkkokursseja voi käyttää työmailla perehdytyksen tukena tai vaikkapa valmistautumi-sessa Työturvallisuuskortti-koulutukseen. Kurssit voi suorittaa itseopiskeluna ja ne löytää netistä hakemalla Työturvallisuuskeskuksen sivuilta tai hakemalla ”tkk rakennusalan verkkokurssi sivut”.

Uusi asbestilakiUusi asbestilainsäädäntö astui voimaan 2016 alussa. Kun vanha vuodelta 1994 lähtöisin ollut lainsäädäntö ei edellyt-tänyt pakollista asbesti-ja haitta-aine-kartoitusta, niin uusi velvoittaa koros-tetusti rakennuttajat kartoittamaan purkukohteet huolellisesti asbestin varalta ennen töiden alkua: löytyykö purettavasta tai saneerattavasta koh-teesta asbestia tai muita haitallisia aineita, mistä niitä sieltä löytyy, ja mistä asbestilaaduista on kyse.

Tilan puhtaus on pystyttävä todista-maan purku- tai saneerausurakan loputtua, kun asbestipurku tehdään osastointimene-telmällä. Eli silloin kun asbestia ilmenee sisätiloissa eikä sitä voida poistaa ilman, että asbestia vapautuu ilmaan. Näytteet analysoidaan laboratoriossa ja niiden otto ja analysointi aiheuttavat omat kustannuksensa. Kyse on kuitenkin vakavasta terveysriskistä, jos ihmi-nen altistuu asbestille.

Uusi laki sisältää siirtymäajan asbestipurkutyöval-

tuutukselle ja purkutyöhön päteville henkilöille. Siir-tymäajan jälkeen asbestipurkutyötä tekeviltä henki-löiltä edellytetään vuoden 2011 jälkeen suoritettua kou-lutusta asbestipurkutöihin. Jokaisella yrityksellä pitää olla valtuutus tehdä asbestipurkutöitä. Lainmuutos tukee osaltaan niitä alan yrittäjiä, joilla on ammattitai-toa ja vaadittavat luvat asbestipurku- ja saneeraustöi-den tekemiseksi.

Rakennuspölylle altistumisesta voi olla vakavia seurauksia. Näppärä taskuopas kertoo pölyn-hallinnan keskeiset keinot, eri osapuolten vas-tuut ja antaa vinkkejä pölyaltistuksen mini-mointiin. Pölyntorjunta ja -hallinta -oppaan on julkaissut Työturvallisuuskeskus ja se löytyy myös osoitteesta www.rakennusteollisuus.fi/turvallisuusviikko.

Uusi opas pölyongelmaan

Tilaa eJokkaRT julkaisee jäsenyrityksille turvallisuuteen keskittyvää sähköistä uutiskirjettä. Uutiskir-jeessä kerrotaan työturvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisasioista, rakennusalan hyvistä turvallisuuskäytännöistä sekä työtapaturmien ehkäisemisestä. eJokka ilmestyy 3 – 5 kertaa vuodessa. Jäsenet voivat tilata uuden eJokan osoitteesta www.rakennusteollisuus.fi/tilaa-uutiskirje

Rakennusalan työturvallisuutta verkkokursseilla viidellä kielellä

6 | J O K K A

SRV:llä on hyvät kokemukset Suomessa kehitetystä Congrid-mobiilisovelluksesta, joka nopeuttaa ja tehostaa rakennustyömaan laadunhallintaa. Raportit syntyvät jo tarkastusten yhteydessä työmaalla oppivalla ja valmiita vaihtoehtoja tarjoavalla sovelluksella ilman aikaa vievää puhtaaksikirjoitusta työmaatoimistolla. Esimerkiksi urakoitsijakohtaiset vika- ja puutelistat voidaan lähettää saman tien sähköpostiin.TEKSTI: SAMPSA HEILÄ KUVAT: JYRKI VESA JA CONGRID PIIRROSKUVA: PEKKA RAHKONEN

TEHOSTAATYÖMAAN LAADUNHALLINTAA

MOBIILISOVELLUSSRV ottaa Congridin laajasti käyttöön

MOBIILISOVELLUS

J O K K A | 7

8 | J O K K A

Tabletilla tai älypuhelimella käytettävä Congrid-sovellus nopeuttaa huomattavasti eri työvaiheissa tehtävien tarkastusraporttien laati-mista, koska raportti syn-

tyy saman tien tarkastuksen yhteydessä työmaalla. Ennen muistiinpanot tehtiin tarkastuksen aikana paperille tai sane-limeen ja ne piti käydä kirjoittamassa puhtaaksi työmaatoimistolla. Helppo-käyttöinen mobiilisovellus nopeuttaa tiedonkulkua ja antaa enemmän aikaa keskittyä työmaan johtamisen kannalta olennaisiin asioihin, Asunto Oy Vantaan Kaarteen ja Asunto Oy Vantaan Suoran työmaapäällikkö Seppo Lindberg SRV Rakennuksesta sanoo.

Hän on käyttänyt Congrid-sovellusta helmikuusta 2015 lähtien, jolloin 84 huo-neistoa käsittävän kahden pistetalon asuntokohteen rakentaminen käynnis-tyi Vantaan Keimolassa. Parhaillaan on käynnissä maaliskuussa valmistuvan kohteen viimeiset tarkastukset, joissa Lindberg vastaavana ja kohteen kaksi muuta työnjohtajaa hyödyntävät Cong-ridin Vika-työkalua virheiden ja puuttei-den kartoitukseen.

MAALISKUUSSA KEIMOLAAN valmistunut Asunto Oy Vantaan Kaarre ja Suora on ollut SRV Rakennus Oy:n pilottikohde Congrid-mobiilisovelluksen käy-tössä laadunhallinnassa.

8 | J O K K A

”Mobiilisovellus oppii ja tarjoaa eri-tyyppisiin tarkastuksiin valmiita vaih-toehtoja. Tabletin kosketusnäytöltä voi-daan täpätä valikosta vaikka naarmu, ottaa siitä valokuvan ja täpätä pohjapii-rustuksesta kohtaa jossa virhe on”, Seppo Lindberg sanoo.

Järjestelmästä voi hakea urakoitsija- ja huoneistokohtaiset vika- ja puutelis-tat ja lähettää raportin heti tarkastuk-sen jälkeen urakoitsijoille sähköpostilla. Sekä työnjohtajan että urakoitsijan aikaa säästyy, kun raportit ovat heti käytössä ja virheiden sijainnit näkyvät yhdellä silmäyksellä pohjakuvasta. Valokuva ja tieto virheen laadusta linkittyvät suoraan kyseiseen kohtaan ja huoneistoon, jol-loin myös urakoitsijan on helppo paikan-taa ja nähdä korjattavat puutteet jo ennen huoneistoon menoa.

”Aiemmin jokaisen virheen tyyppi ja sijainti piti kuvata erikseen sanallisesti, esimerkiksi huoneistossa B 12 kolhu pihanpuoleisen makuuhuoneen ikku-nan oikealla puolella alhaalla. Valoku-vat olivat erillisessä kuva-arkistossa pel-kästään kuvan nimellä, mikä vaikeutti huomattavasti kuvien yhdistämistä tiet-tyyn huoneistoon ja tilaan. Congridissa

kuviin liittyy aina paikka- ja työvaihe-tieto, eikä niitä tarvitse erikseen arkis-toida. Kaikki kuvat ja tiedot linkittyvät toisiinsa automaattisesti, jolloin niitä voi myös hakea ja listata halutulla tavalla”, Lindberg sanoo.

Reaaliaikainen ja muistuttavaMobiilisovelluksesta näkee koko ajan reaa-liajassa hoidettujen ja vielä hoidetuiksi kuittaamattomien virheiden määrät, toi-sin kuin mappeihin tai projektipankkiin arkistoiduista työvaihe- ja urakoitsijakoh-taisista tarkastusraporteista. Reaaliaikai-suus ja digitaalisen sovelluksen mahdol-listamat muistutukset tekevät laadunhal-linnasta aukottomampaa ja parantavat siten laadunhallinnan kokonaislaatua.

”Niin kauan kuin sovellus näyttää, että virheistä on vielä esimerkiksi 30 prosent-tia kuittaamatta, niitä täytyy vain kor-jata ja käydä kuittaamassa korjatuiksi työmaalla. Sitten kun sata prosenttia on täynnä, kaikki tarkastetut virheet on

MOBIILISOVELLUS

J O K K A | 9

”Congridissa kuviin liittyy aina paikka- ja työvaihetieto, eikä niitä tarvitse erikseen arkistoida. Kaikki kuvat ja

tiedot linkittyvät toisiinsa automaattisesti, jolloin niitä voi myös hakea ja listata halutulla tavalla.”

korjattu”, Seppo Lindberg sanoo.Työpäällikkö Jyrki Kanto SRV Raken-

nus Oy:stä kertoo, että ensimmäisenä pilottikohteena käynnistyneen Asunto Oy Vantaan Kaarteen ja Suoran hyvien kokemusten vauhdittamana Congrid-so-vellusta hyödynnetään jo laajasti SRV:n asuntotuotannossa.

”Tarkoitus on ottaa järjestelmä käyt-töön kaikissa hankkeissamme”, Jyrki Kanto sanoo.

Hän vetää itse kolmea suurta hanketta, joissa kaikissa käytetään Congridin digi-taalisia mobiilityökaluja laadunhallin-taan. SRV:ssä digitaalista tuotannon-hallintaa kehitetään aktiivisesti monella osa-alueella ja se on valittu yhdeksi kes-keiseksi strategiseksi tavoitteeksi, jolla pyritään tuottavuuden ja laadun kehit-tämiseen.

”Helsingin Kalasataman keskus ja Es- poon Tapiolan keskus ovat esimerkkejä

suurista hybridihankkeista, joiden yleis-tyminen edellyttää meiltä myös asunto-tuotannon sekä liike- ja toimitilaraken-tamisen projektinhallinnan kehittämistä saumattomasti yhteen toimivaksi koko-naisuudeksi. Olemme menossa kohti kokonaisvaltaista digitaalista tuotan-non- ja laadunhallintaa, jossa entistä kattavampi tietomallien hyödyntämi-nen rakennusprojektin läpiviemisessä ja Congridin kaltaisten mobiilisovellusten käyttöönotto ovat ensimmäisiä askeleita. Lähitulevaisuudessa on odotettavissa suuri kehitysharppaus, kun rajapinnat tietomallien, projektipankkien, työn-suunnittelu- ja aikatauluohjelmistojen sekä Congridin kaltaisten mobiilityöka-lujen väliltä vähitellen katoavat ja yhteen paikkaan luotua tietoa voidaan hyödyn-tää eri järjestelmissä”, Kanto sanoo.

Hyötyä kaikille osapuolilleSRV tekee Congridin avulla kaikenlaisia tarkastuksia, jotka kuuluvat yhtiön laa-tujärjestelmän piiriin.

”Tarkastuksen kohteena voi olla mes-tan vastaanotto, malliasennus tai osakoh-detarkastus. Loppuvaiheessa käytämme vika- ja puutetyökalua, jolla teemme ura-koitsijan vikalistat kaikille sen jälkeen kun he ovat itselleluovutuksensa teh-neet”, Kanto sanoo.

”Congridin konkreettisin hyöty on, että sovelluksella voi tuottaa samalla kierrok-sella heti raportin, jossa on paikkatieto, tieto siitä mikä on vikana ja urakoitsija kenelle virheen tai puutteen korjaaminen kuuluu. Kun sovellus ilmoittaa, että ne kaikki on kuitattu korjatuiksi, on saavu-

J O K K A | 9

TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ SEPPO LINDBERG ja työpäällikkö Jyrki Kanto SRV:stä pitävät merkittä-vänä etuna mobiilisovelluksen reaaliaikaisuutta. Urakoitsijakohtaiset virhe- ja puutelistat syntyvät saman tien tarkastuksen yhteydessä ilman aikaa vievää puhtaaksikirjoittamista työmaatoimistolla.

”MOBIILISOVELLUS OPPII ja tarjoaa erityyppisiin tarkastuksiin valmiita vaihtoehtoja, joista voi täpätä tabletin kosketusnäytöltä valikosta vaikka naarmu, ottaa siitä valokuvan ja täpätä pohjapiirus-tuksesta kohtaa jossa virhe on”, työmaapäällikkö Seppo Lindberg sanoo.

1 0 | J O K K A

tettu se laatutaso jota kulloinkin tavoi-tellaan. Reaaliaikainen mobiilisovellus tehostaa ja parantaa rakennushankkeen laadunhallintaa.”

Esimerkiksi tasoite- ja maalaustöiden aloittaminen on työmaalla usein kriit-tinen työvaihe, jossa Congrid-mobiili-sovelluksella on helppo tehdä mestan vastaanottotarkastus yhdessä tasoite- ja maalausurakoitsijan kanssa paikan päällä.

”Käymme tilat läpi ja katsomme ovatko Congridiin ennakolta tehdyn tarkastus-listan mukaiset asiat kunnossa ja kor-jattu, onko esimerkiksi smyygit, seinä- ja kattopinnat oikaistu sellaiseen tasoon mitä tasoiteurakan aloittamiseksi sitä edeltäviltä työvaiheilta vaaditaan. Täl-laisesta tarkastuksesta hyötyvät kaikki osapuolet”, Seppo Lindberg sanoo.

Työvaiheille valmiita tarkastuspohjiaEsimerkiksi ennen kylpyhuoneiden kaa-tolattioiden valua digitaalinen tarkastus-pohja näyttää listan asioista jotka pitää tar-kastaa ja kuitata tehdyiksi.

1 0 | J O K K A

”Tarkastamme muun muassa, että lat- tiakaivot on ankkuroitu oikein, viemäri-putket on tuettu oikein, niissä on vaadit- tu kaato, raudoitusverkot ja lattialämmi- tykset on asennettu oikein ja korkomerkit ovat kohdallaan niin, että valaja pääsee te- kemään oman työnsä. Lopuksi otamme valokuvan dokumentiksi, ja kaikki tiedot tulevat samaan raporttiin”, Jyrki Kanto sa- noo.

SRV aikoo kokeilla Congridin Laatu- ja Vika-työkalujen lisäksi myös Congridin mobiilisovellusta työmaan turvallisuu-den mittaamiseen ja kartoittaa millai-sia hyötyjä sillä voidaan saavut-taa SRV:n nykyisin käyttämään omaan TR-mittaukseen ver-rattuna.

”Suomalaisen ohjel-mistokehittäjän kanssa on helppo käydä aitoa vuoropuhelua. Kun teemme ehdotuk-sia tarpeistamme, saamme ne myös käyttöön”, Jyrki Kanto sanoo.

MOBIILISOVELLUS

J O K K A | 1 1

Aliurakoitsijat mukaan digitaaliseen laatuketjuun

”TÄLLÄ HETKELLÄ meidän suosituin mobiilisovelluksemme on Vika-työkalu virheiden ja puutteiden kartoitukseen. Olemme saaneet työmailta palautetta, että se on toinen suuri työtä oleellisesti helpottanut mullistus sen jälkeen kun työntekijöiden tuntien kirjaamisessa siir-ryttiin digitaaliseen järjestelmään”, Cong-rid Oy:ssä järjestelmän myynnistä ja kehi-tyksestä vastaava Matti Huusko sanoo.

”Ennen kuin perustimme Congrid Oy:n vuonna 2013, olin työnjohtajana suures- sa rakennusliikkeessä neljä vuotta. Läh-dimme kehittämään tuotannonohjausta ja laadunhallintaa tehostavaa sekä työ-maaolosuhteissa toimivaa digitaalista mobiilisovellusta, kun huomasin itse oman työni arjessa rakennusmestarina, että aikaa kuluu todella paljon erilaisten dokumenttien käsittelyyn ja puhtaaksi-kirjoittamiseen sekä tietojen etsimiseen”, Huusko kertoo.

Congrid Oy on kuuden hengen yritys, jossa omat ohjelmistokehittäjät tekevät teknisen toteutuksen täysin itse. Työ-maan digitaalisia työkaluja kehitetään ja räätälöidään läheisessä yhteistyössä asiakasyritysten kanssa.

”Kehitämme palveluita yhteistyössä u- seiden suurten rakennusliikkeiden kans- sa. SRV Rakennus Oy ja NCC Rakennus Oy ovat tällä hetkellä meidän pääyhteis-työkumppanimme. Congrid-mobiiliso-velluksia on käytössä jo yli 300 rakennus-hankkeessa ja meillä on järjestelmässä yli 700 aktiivista käyttäjää.”

Pienten yritysten osuus yhtiön asiak-kaista on noin 15 prosenttia. Sovelluksia

LAADUN HALLINTA

Congrid on työmaaolosuhteissa toimiva helppokäyttöinen mobiili ohjelmistosovellus, jossa on erikseen hankittavat työkalut työmaan laadunhallintaan, virheiden ja puutteiden kartoitukseen, turvallisuuden mittauksiin sekä suunnitelmien hakuun ja hallintaan. Congridia käyttää jo yli 300 työmaata ja käyttö on laajenemassa pääurakoitsijoista aliurakoitsijoihin ja valvojiin.TEKSTI: SAMPSA HEILÄ KUVA: CONGRID

räätälöidään parhaillaan entistä parem-min myös aliurakoitsijoiden ja valvojien tarpeisiin sopiviksi, joiden osuus käyt-täjistä on kasvussa.

”Helppokäyttöinen mobiilisovellus mahdollistaa sen, että aliurakoitsijat ja työntekijätkin voidaan saada mukaan dokumentointiin ja tiedonkulkuun. Digi-taaliset sovellukset eivät poista työnjoh-tajien työtä, vaan tarjoavat heille apuvä-lineitä oman työn tehostamiseen ja työ-maan tehokkaampaan johtamiseen. Kun laadunhallinta ja turvallisuuden mittaa-minen sekä niiden dokumentointi tehos-tuvat, myös laatu ja turvallisuus varmasti paranevat.”

SRV:ssä pystytään ohjaamaan urakoitsi-jan tekemistä kaikilla tasoilla, eikä vain yksittäisissä projekteissa.”

Congridin tavoitteena on laajentaa ohjelmistotyökaluja kattamaan laadun-hallinnan ja turvallisuuden mittaamisen lisäksi koko työmaan tuotannonohjaus ja aikataulusuunnittelu. Tähän liittyen yhtiö hakee parhaillaan sopivia yhteis-työkumppaneita.

”Tällä hetkellä sovelluksemme keskit-tyy tuotannon laadunhallintaan ja todet-tujen virheiden ja puutteiden dokumen-toinnin tehostamiseen. Tulevaisuudessa ohjelmistomme lähtee jo eri työvaiheiden suunnittelusta ja tiedonkulun varmista-misesta koko ketjussa niin, että kaikki hankkeen osapuolet saadaan mukaan laa- tukanavaan. Tällöin eri työvaiheiden vir- heitä ja puutteita voidaan minimoida jo ennalta.”

Mallinnuksen liittäminen Congrid-so-velluksiin on Matti Huuskon mukaan seuraava suuri askel järjestelmän kehi-tyksessä.

Viime vuodesta lähtien Congrid on kasvanut voimakkaasti, ja jatkossa yhtiö tavoittelee kasvua Suomen lisäksi myös ulkomailla. Yhtiö aikoo hakea kansain-välistymiseen tukea Tekesiltä.

”LÄHDIMME KEHITTÄMÄÄN tuotannonohjausta ja laadunhallintaa tehostavaa sekä työmaaolosuh-teissa toimivaa digitaalista mobiilisovellusta, kun huomasin itse oman työni arjessa rakennusmes-tarina, että aikaa kuluu todella paljon erilaisten dokumenttien käsittelyyn ja puhtaaksikirjoittami-seen sekä tietojen etsimiseen”, Matti Huusko Cong-rid Oy:stä sanoo. Valokuva on SRV:n rakentamasta Asunto Oy Tampereen Osmonkiepistä, jossa Cong-rid-ohjelma on ollut käytössä.

”Congrid-mobiili- sovelluksia on käytössä

jo yli 300 rakennus-hankkeessa.”

Laadunhallinnasta laadun ohjaukseenTulevaisuudessa Congrid pyrkii tarjoa-maan hyödyllisiä ohjelmistotyökaluja työ-maiden lisäksi myös yritysten johdolle.

”Työmailla käytetyt digitaaliset sovel-lukset keräävät automaattisesti paljon tietoa esimerkiksi eri aliurakoitsijoista ja heidän toimintansa laadusta. Tulevai-suudessa tätä dataa louhimalla urakoit-sijoita voidaan ohjata parempaan teke-miseen. Tavoitteena on, että esimerkiksi

1 2 | J O K K A

OTETAAN OPPIA

Vuoden pintaurakoitsijan vinkki:

TUNNE TYÖNTEKIJÄSI Vierailu parikin tunnustuspalkintoa viime aikoina keränneen pintaurakointiyrityksen työmaalla paljastaa, että avain menestykseen löytyy keskeltä työmaan arkea.TEKSTI JA KUVAT: TOMMI AHLBERG

J O K K A | 1 3

Vuoden 2016 Pintaurakoit-sija -tunnustus ojennet-tiin huhtikuussa helsinki-läiselle LTU-Urakoinnille. Vain vähän aiemmin se oli pokannut kunniamainin-

nan Uudenmaan työturvallisuuskilpai-lussa. Yritys on myös 14–15 miljoonan euron liikevaihdollaan yksi maan suu-rimmista rakennusmaalausurakoitsi-joista.

”Menestymisen takana ei ole mitään poppakonsteja tai salaisuuksia, sen si- jaan löytyy monia arkisia työn tekemiseen liittyviä asioita”, kertoo yrityksen toimi- tusjohtaja Malik Bentaieb.

Yrityksen ISO 9001 -laatusertifikaatti ja ISO 14001 -ympäristösertifikaatti osoitta-vat, että se on panostanut laadun ja toi-minnan kehittämiseen. Mutta sertifikaat-tien taakse ei saa piiloutua.

”Tunnustukset koettiin ennen kaikkea palkintona kaikesta käytännön tekemi-sestä, ei pelkästään toiminnan kehittä-misestä, työturvallisuudesta tai hyvästä laadusta”, tuotantopäällikkö Jenna Koski painottaa.

Markkinajohtajuus velvoittaaKoski ja Bentaieb ovat nähneet, miten työ-maalla asiat kulkevat käsi kädessä. Siisteys, turvallisuus, tuottavuus, laatu, tehokkuus, ja niin edelleen, ovat toinen toisistaan riippuvaisia. Turvallinen työmaa tekee myös hyvää tulosta, ja työmaan siisteys näkyy myös lopputyön jäljessä. Kolikossa on monta puolta.

Työturvallisuuden kunniamaininnan yritys sai työturvallisuusasiansa moit-

teettomasta hoidosta vuonna 2015 jär-jestetyssä Uudenmaan työturvallisuus-kilpailussa.

”Työturvallisuuteen ja työsuojeluun olemme satsanneet paljon viime vuosi- na. Olemme alamme markkinajohtaja, ja koemme silloin velvollisuutena toimia esimerkkinä muille yrityksille”, Bentaieb painottaa.

”Meilläkin suurin osa työtapaturmista tapahtuu kulkuteillä. Viime talvena oli jostain syystä tavallista enemmän liukas-tumisia”, Bentaieb ja Koski pohtivat. Kul-kutiet ovat pääurakoitsijan vastuulla, ja se on joskus ongelma.

”Olisi hyvä jos työmaan vastaavat hen-kilöt ihan yksilötasolla ymmärtäisivät, että mitä siistimpi työmaa on ja kulkutiet kunnossa, sitä tehokkaammin se toimii ja rahallinen tuloskin on parempi. Työ-tapaturmat vähenevät, työ vauhdittuu”, Bentaieb muistuttaa.

Työntekijät tutuiksiErityisesti kaksi asiaa on Malik Bentaie-bin mieleen.

”Haluan tuntea kaikki meidän omat työntekijät. Panostamme siihen että työn-

JENNA KOSKI, Jouko Viiman, Malik Bentaieb ja Umid Abdalov tarkastamassa asuinhuo-neistoa Vantaan Kivistössä.

VALOKUILU PALJASTAA nopeasti, jos pintaan on jäänyt puutteita. Tilannetta tarkastamassa Malik Bentaieb ja Umid Abdalov.

”Menestymisen takana ei ole mitään poppakonsteja tai salaisuuksia, sen sijaan löytyy monia arkisia työn tekemiseen liittyviä asioita.”

1 4 | J O K K A

OTETAAN OPPIA

tekijät ottavat itse vastuuta omista teke-misistään ja kokevat työnsä mielekkääk- si”, hän sanoo. Se on hyvä haaste noin 200 tasoite- ja maalausalan ammattilaista työllistävän yrityksen johtajalle.

Toimitusjohtajan tehtävien ohessa Bentaieb pyrkiikin toimimaan myös aina muutaman käynnissä olevan työmaan johdossa, jotta kosketus kenttään säilyy.

Toinen tärkeä seikka Bentaiebille on pitkien asiakassuhteiden merkitys. Hä- nen mukaansa rakentamisen laatua ja työ- turvallisuutta on helpompi edistää, kun tuntee eri osapuolten käytäntöjä.

”Tulevaisuutta tehdään yhdessä ra-

TYÖNJOHDON KANSSA pidetään palaverit kahden viikon välein, mutta niiden lisäksi on tärkeää jutella työntekijöiden kanssa työmaa-käynneillä. Työssä jaksaminen ja työhön liit-tyvät yleiset asiat nousevat niissä usein esiin, Malik Bentaieb ja Jenna Koski sanovat. Tässä juttutuokio käynnissä Sharifboy Allaberganovin kanssa As Oy Vantaan Stellan työmaalla Van-taan Kivistössä.

kennusliikkeiden kanssa kumppanuus-sopimuksien kautta. Se kehittää molem-pien liiketoimintaa ja tuo molemmille kustannussäästöjä ja ohjaa toimintata-poja.”

Työmailla se tehdäänValtaosa yrityksen työntekijöistä tekee maalaus- ja tasoitealan töitä asuntoraken-tamisen uudiskohteissa. Myös suuria lii-ketiloja tehdään. Kohta lähinnä pääkau-punkiseudulla ja Lahdessa, kun viimei-siä rönsyjä ollaan parhaillaan karsimassa Kuopiosta ja Kotkasta. Kerralla käynnissä on noin sata työmaata.

”Asuinkerrostalotyömaat on nykyään hyvin rytmitettyjä, tyypillistä viimeis-telyvaiheen päällekkäisiä työvaiheita ei onneksi kovin usein tule vastaan”, Ben-taieb kiittelee.

Eniten Malik Bentaieb ja Jenna Koski ovat tällä hetkellä huolissaan nuorten lai-measta kiinnostuksesta maalarin ammat-tia kohtaan. He kuitenkin uskovat, että nykyisen suvannon jälkeen ala alkaa taas kohta houkutella nuoria. Itsekin voi sii-hen vaikuttaa, kun pitää työntekijöistään hyvää huolta ja näyttää siinä muille mal-lia.

”Tulevaisuutta tehdään yhdessä rakennus- liikkeiden kanssa kumppanuussopimuksien kautta. Se kehittää molempien liiketoimintaa ja tuo molem- mille kustannussäästöjä ja ohjaa toimintatapoja.”

J O K K A | 1 5

Alueurakoiden uudet määräykset jakavat mielipiteitäLiikenneviraston uudet tiestön hoidon alueurakoita koskevat ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset puhututtavat. Osa pienistä aliurakoitsijoista pelkää tiukentuvien ympäristö- määräysten vievän pohjan jopa koko niiden liiketoiminnalta.TEKSTI: TUOMO TARVAS KUVA: INFRA

LIIKENNEVIRASTO ON JULKAISSUT Kone- ja kuljetuskaluston ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset –raportin vuo-sille 2015-2020. Raportti koskee tiestön hoidon alueurakoita. Uusilla vaatimuk-silla on tarkoitus parantaa väylänpidon työ- ja liikenneturvallisuutta sekä ener-giatehokkuutta.

Yhteispelillä suunniteltuun raporttiin päätyi 12 vaatimusta, joista kolme koskee pakokaasupäästöjä, kolme energiatehok-kuutta ja kuusi turvallisuutta.

”Turvallisuusvaatimuksia on eniten, koska turvallisuus liittyy suoraan työnte-kijöihin ja vaikutuksia saadaan aikaiseksi nopeammin kuin ympäristöpuolella”, raportin ohjausryhmän puheenjohta-jana toiminut Pirkanmaan ely-keskuk-sen yksikön päällikkö Heikki Ikonen pe- rustelee.

Kalleimpiin uudistuksiin siirtymäaikaaLiikenneviraston vaatimukset on aika-taulutettu vuosille 2015-2020 siten, että vaikeimpien ja eniten investointeja vaa-

tivien takaraja on kauden loppupäässä. Näin pyritään Heikki Ikosen mukaan var-mistamaan se, että yrittäjät ehtivät varau-tua uusiin säännöksiin.

Kuluvana vuonna otetaan käyttöön vaatimukset siitä, että kaikki kuljetta-jat, myös kuorma-autokuljettajat, ovat suorittaneet taloudellisen ajotavan kou-lutuksen, turvavyön käyttöpakko laajenee traktoreihin, heijastavat ääriviivamerkin-nät tulevat kaikkiin kuorma-autoihin ja törmäysvaimentimien käyttövaatimuk-set laajenevat.

Enemmän varautumisaikaa urakoitsi-joilla on esimerkiksi siihen, että pako-kaasupäästöjen EURO IV -vaatimus tulee voimaan kaikissa hoidon alueurakoissa vasta vuonna 2019, jolloin otetaan käyt-töön myös muun muassa urakkakohtai-nen ympäristösuunnitelma.

”Raportin sisällöstä oli tilaajalla ja pal-veluntuottajilla melko yhteneväiset näke-mykset”, Ikonen kertoo.

Investointi vai lappu luukulle?Varauksetonta kehua raportti ei kuiten-

kaan saa etenkään syrjäseutujen pieniltä toimijoilta. Kehittämispäällikkö Oiva Huuskonen Destiasta kertoo saaneensa hyvin paljon palautetta maaseudun ali-hankkijoilta, jotka arvioivat, että heillä ei ole varaa investoida uuteen, vähäpäästöi-sempään kalustoon.

”Pääurakoitsijoilla kalusto on melko uutta, mutta suurin osa hoidon alueura-koista teetetään aliurakoitsijoilla. Alem-paa tieverkkoa hoitavilla ei välttämättä ole vuoden ympäri tarpeeksi työkan-taa maaseudulla, joten uuden kaluston investoinnin suuruus on taloudellinen ongelma”, Huuskonen sanoo.

”Aliurakoitsijakunnassa on paljon sel-laisia, joilla työikää ei ole paljoa jäljellä. He joutuvat harkitsemaan, kannattaako investointi tehdä vai lopettaa koko toi-minta. Aliurakoitsijoita ei kuultu riittä-västi valmisteluvaiheessa.”

Huuskonen kiittelee Liikenneviras-toa siitä, että vaatimukset eivät pamahda päälle yhtä aikaa vaan ne on jaoteltu vii-delle vuodelle.

Pienet ahtaallaYleisesti ottaen ympäristö- ja turvallisuus-asioiden edistäminen on Oiva Huusko-sen mielestä tärkeä asia. Liikenneviras-ton raportin uusista vaatimuksista vaiku-tuksiltaan suurimpina Huuskonen pitää pakokaasu- ja energiatehokkuusvaatimus-ten tiukentumisia.

Pirkanmaan ely-keskuksen Heikki Ikosen mukaan on olemassa riski, että pienet yrittäjät kärsivät tietyistä vaati-muksista. Niistä aiotaan pitää kuiten-kin kiinni.

Ohjausryhmään osallistui edustajia Liikennevirastosta, ely-keskuksista, Tra-fista, Infrasta, SKALista sekä Koneyrittä-jistä.

TYÖ

MA

AVIE

RA

ILU

JA /

TU

RVA

PU

ISTO

TAPA

HTU

MIA

/ S

EMIN

AA

REJ

A /

TEE

MAT

APA

HTU

MIA

/ T

ELIN

ETO

RST

AI

ww

w.r

aken

nust

eoll

isuu

s.fi

/tur

vall

isuu

svii

kko

TYÖ

MA

AVIE

RA

ILU

JA /

TU

RVA

PU

ISTO

TAPA

HTU

MIA

/ S

EMIN

AA

REJ

A /

TEE

MAT

APA

HTU

MIA

/ T

ELIN

ETO

RST

AI

ww

w.r

aken

nust

eoll

isuu

s.fi

/tur

vall

isuu

svii

kko

1 8 | J O K K A

Kattotyöntekijöiden ammat-titaidosta kertovia sertifi-kaatteja ei tällä hetkellä ole, ja lisäksi kattotyönte-kijät tulevat alalle eri reit-tejä. Tavallinen tilanne on,

että muun rakennusalan koulutuksen,

kuten rakentamisen perustutkinnon suorittaneet opettelevat kattotyön erikoi-suudet työmailla kollegoidensa perehdy-tyksessä ja työssä oppimalla. Sen takia Kattoliitto on ottamassa käyttöön katto-työntekijöiden sertifikaatin.

Sertifioinnille on Kattoliiton toimitus-

johtajan, Mikko Ahtolan mukaan tarvetta, sillä kattotyöhön kuuluu paljon omaa eri-tyisosaamista, kuten työskentelyä kor-kealla, tulityötä ja rakennusten suojausta.

”Tarvitsemme yhtenäisen koulutus-materiaalin, jotta työntekijä voisi osoit-taa, että hän hallitsee materiaalit, erilai-set työskentelyolosuhteet ja pystyy toi- mimaan yksin ja ryhmässä. Koko rakenta- misen ketjun ymmärtäminen on tärkeää.”

Kokeneet pilotoivatSertifiointikoulutuksen pilotointiin vali-taan kokeneita kattotyöntekijöitä. Pilotti-vaiheen jälkeen sertifikaatin voivat päästä suorittamaan muut kiinnostuneet.

Tutkinnot järjestetään työnantajien ti- loissa, ja niiden suorittamista valvoo tut-kintotoimikunta.

”Koulutettavien määrät ovat niin pie-niä, että millään koulutuslaitoksella ei ole mahdollisuuksia järjestää taloudel-lisesti koulutuksia”, Ahtola sanoo.

Sertifioidut henkilöt merkitään rekis-

Kattotyön turvallisuusriskitMikko Ahtolan mukaan valtaosa tapatur-mista johtuu liukastumisista ja väärässä asennossa tehdyistä nostoista.

"Turvallisuusriskeistä ilmiselvin on putoaminen, joita sinänsä sattuu onneksi erittäin harvoin, mutta seuraukset ovat tyypillisesti erittäin vakavat", Ahtola toteaa.

Kattoliitto on julkaissut Kattotöiden työturvallisuus -ohjeen jäsenyrityksille. Oppaassa kerrotaan, millainen työsuoje-luorganisaatio joka työmaalla on oltava ja mitä velvollisuuksia rakennuttajalla, päätoteuttajalla ja työntekijällä on työ-turvallisuuden takaamiseksi.

Oppaassa listataan myös työmaalla tarvittavat henkilösuojaimet ja annetaan vinkkejä siitä, miten muun muassa työ-pisteeseen nouseminen ja sieltä poistu-minen tulisi hoitaa mahdollisimman tur-vallisesti.

KATTOTYÖN SERTIFIKAATTI

TEKSTI: TUOMO TARVAS KUVAT: JYRKI VESA

Ammattimainen kattotyö taataan sertifioinnillaKattoliitto on ottamassa käyttöön sertifikaatin katto-työntekijöille. Sillä todistetaan, että katoilla työskentelee päteviä ammattilaisia, jotka hallitsevat eri materiaalit ja erilaiset työskentelyolosuhteet.

J O K K A | 1 9

teriin, jota hallinnoi Kattoliitto.Kun sertifikaattirekisteri on otettu

käyttöön, tilaajat voivat tarkistaa, kuinka monta kunkin yrityksen työntekijää on suorittanut kattotyön sertifikaatin. Ahto-lan mukaan sertifioinnit voitaisiin jat-kossa mahdollisesti tallentaa Suomen Tilaajavastuun ylläpitämiin Valttikort-teihin.

Nopeaa kasvua luvassaKattoliiton jäsenyrityksissä työskentelee noin tuhat ammattilaista. He ovat teh-neet kattotyötä keskimäärin 18 vuotta, mikä tarkoittaa, että osaamistaso on val-miiksi korkea.

Kattoliitto seuraa jäsenyritystensä tapaturmataajuutta kuukausitasolla. Yri-tykset ilmoittavat tehdyt työtunnit ja sat-tuneet tapaturmat, joiden perustella las-ketaan alan tapaturmataajuus. Seurantaa on tehty vuodesta 2010, jolloin tapatur-mataajuus oli 82. Vuonna 2015 luku oli 44.

”Todennäköisesti suuri osa työnteki-jöistä kokemuksensa kautta jo nyt täyt-tää sen tason, jota ollaan hakemassa”, Ahtola arvioi.

Kattoliitto ei ole asettanut tavoitemää-rää sertifikaatin suorittajille.

”Uskon, että suhteellisen nopeasti päästään siihen, että puolet meidän jä- senyritysten piirissä olevista työnteki-jöistä on sertifioitu. Markkina osoittaa, onko tälle tarvetta ja minkä verran.”

Alkuvaiheessa sertifikaattikokeen voi suorittaa vain suomeksi, mutta Ahtolan mukaan harkinnassa on kieliversioita. Ahtola arvioi, että seuraavaksi sertifioin-nin voi tehdä viroksi.

Tilaajalla takuu ammattitaidostaKun kattotyön ammattilainen on suorit-tanut sertifikaatin, tilaajat voivat olla var-moja hänen taidoistaan.

”Ammattirakentamisen ja taloyhtiöi-den puolella on sertifioinnin ansiosta jat-kossa paremmat valmiudet selvittää sopi-muskumppanin ammattimaisuus ja työ-suorituksen laatu. Sertifioinnin lisäksi on kuitenkin muistettava tilaajavastuu-lain asettamat vaatimukset, joiden täyt-tymisen voi tarkastaa esimerkiksi Suo-men Tilaajavastuun Luotettava Kump-pani -palvelusta", Ahtola sanoo.

Kattoliiton sertifikaatti on voimassa kolme vuotta ja se on henkilökohtainen.

”Tämä tarkoittaa, että jos työntekijä vaihtaa työpaikkaa, työntekijä saa pitää sertifikaatin”, Ahtola muistuttaa.

Ei kirjattavaaTilaajan ja urakoitsijan välinen hyvä yhteistyö oli virheettömän luovutuksen keskeinen seikka.

ESPOON ASUNTOJEN Ari Aalto sekä Lujatalon rakennuspäällikkö Harri Halinen ja vastaava työnjohtaja Ari Silfverberg ja pohtivat kuinka virheettömään lopputulokseen päästään.

RAKENNUKSEN LUOVUTUSVAIHEESSA Espoon Asuntojen valvoja Ari Aalto saattoi todeta, ettei asuinrakennukseen ollut jäänyt yhtään kirjattavaa virhettä. Urakoitsijana toiminut Lujatalo Oy oli ehtinyt huolehtia pienimmistäkin yksi-tyiskohdista rakentamisen aikana ja vii-meistelyvaiheessa Espoon Matinpuron-kujalle valmistuneessa kerrostalossa.

Kaikissa projekteissa tähdätään mah-dollisimman hyvään laatuun ja virheet-tömään lopputulokseen, mutta aina siinä ei onnistuta. Espoon Asuntojen Ari Aalto sekä Lujatalo Oy:n vastaava työnjohtaja Ari Silfverberg ja raken-nuspäällikkö Harri Halinen pohtivat yhdessä keinoja, joilla virheet vältetään.

Laatuun vaaditaan yhteisymmärrystäRakennusprojektin osapuolten mielestä hyvään lopputulokseen vaikuttavia syitä oli useita, mutta jokainen nostaa keskei-simmäksi tekijäksi yhteistyön toimivuu-den tekijöiden välillä.

”Vuorovaikutuksella on merkitystä laatuun. Jos haasteita ilmenee, urakoit-sijan ammattitaitoon kuuluu nähdä, miten vaikeista tilanteista päästään eteenpäin”, Harri Halinen sanoo.

Halinen ja Silfverberg antavat tilaajalle kiitosta hyvin laaditusta urakkasopimuk-

sesta, jossa projektin tavoitteet määritel-tiin selkeästi. Näin ollen tavoitteet olivat tiedossa kummassakin päässä.

”Kun sekä tilaaja että urakoitsija ovat ammattilaisia ja kun kumpikin osapuoli pelaa yhteiseen koriin, sovittu tavoite voidaan saavuttaa”, Halinen sanoo.

Tilaaja ja pääurakoitsija toimivat hy- vin yhteen, mutta sen lisäksi myös rakennustyömaalla tehtiin hyvää tiimi-työtä. Rakennuskohde on osa laajem-paa kokonaisuutta, jolloin työmaalla toimineet asentajat olivat ehtineet jo hioa työtapojaan yhteen. Ari Silfverber-gin mukaan onkin hyvä, jos vaihtuvuus työmaalla on mahdollisimman pieni.

”Urakoitsijat oppivat, mitä heiltä odo-tetaan, ja toisto jalostaa työtapoja enti-sestään”, Ari Aalto pohtii.

Realistisella rakennusajalla on merkitystäLujatalon edustajat ovat tyytyväisiä tilaa-jan määrittelemään aikatauluun. Aika-taululla oli merkitystä myös viimeistely-vaiheessa. Ari Aallon mukaan rakennus-päällikkö lähetti työmaan työnjohdolle selkeän viestin siitä, että viimeistelyyn on tarpeeksi aikaa ja että se tehdään kunnolla. Laatutekijäksi voidaan laskea sekin, että aikataulusta pidettiin kiinni: hanke valmistui sovitussa aikataulussa.

TEKSTI JA KUVA: ANNA MASANTI

LAADUN TEKEMINEN

2 0 | J O K K A

TYÖTURVALLISUUDEN KUSTANNUKSET

Työmaan toimintatapoihin ja riskien ennakointiin kannattaa panostaa myös tapaturmakustannuksia ajatellen.TEKSTI JA KUVAT: ILONA SAVITIE

LUJATALON TYÖ-MAAPÄÄLLIKKÖ Juha Klamin koh-teissa hyvä järjestys on itsestäänselvyys, samoin se että mah-dollisiin epäkohtiin puututaan heti eikä vasta seuraavassa työmaapalaverissa.

ENNAKOINTISÄÄSTÄÄ ENEMMÄN KUIN HYVÄ VAKUUTUS

J O K K A | 2 1

Ennakointi säästää enemmän kuin viime hetken korjaus-liike tai hyvä vakuutus. Näin vakuuttaa Fennian riskipääl-likkö Kimmo Salojoki.

”Liian usein toimitaan vanhan kaavan mukaan niin kuin on en- nenkin toimittu, eikä ennakoida tulevia muutoksia. Jos niihin reagoidaan vasta tilanteen sattuessa kohdalle, ollaan jo raakasti myöhässä kuten Talvisota-elo-kuvassa. Tällaisessa tilanteessa lähdetään nopeasti korjaamaan asioita, ja seurauk-sena on usein tapaturma”, Salojoki sanoo.

Samalla linjalla on myös työmaapääl-likkö Juha Klami, jonka työmaalla Van-taan Kivistössä ei tyydytä vain laatimaan turvallisuussuunnitelmia – vaan niitä myös sovelletaan käytännön työssä joka hetki.

Teoriasta käytäntöönLujatalo-kohteen työmaasuunnitelma on ripustettu toimiston seinälle paperilla, kuten kuuluukin. Mutta sama kuva on hahmoteltu myös fläppitaululle, johon työmaan muutokset merkitään ajantasai-sesti. Se on Klamin omissa työmaakohteis-

saan vakiinnuttama käytäntö.Lujatalon massiivisessa kerrostalokoh-

teessa järjestys näkyy. Kaikille tavaroille on oma paikkansa, ja ulkona olevat tar-vikekasat on merkitty ajantasaisesti päi-vittyvään työmaasuunnitelmaan. Kaikki pihamaan tavarat myös valokuvataan ennen lumen tuloa, jotta kaikki löytyy myös talvella eikä lumiaurakaan erehdy tönimään lumen alle jääneitä rakennus-tarvikkeita.

”Lujatalon työmaa on erinomainen esimerkki aluesuunnittelun hyödyntä-misestä. Parhaimmillaan se tukee työn

Laske itse!

Työterveyslaitos TTL on laatinut lasku-rin, jolla tapaturman ja siitä aiheutuvan työkyvyttömyyden kuluja voi laskea kaikki eri kulunaiheuttajat huomioiden: http://piku.ttl.fi/#/form/section/0

FENNIAN RISKIPÄÄLLIKKÖ Kimmo Salojoki on tottunut kat-selemaan työmaakohteita työ-turvallisuuden näkökulmasta.

2 2 | J O K K A

TYÖTURVALLISUUDEN KUSTANNUKSET

ja turvallisuuden suunnittelua”, Salo-joki sanoo.

Työturvallisuuden kehittämiseen Salojoella on pari keskeistä ehdotusta. On niitä perusasioita, joista työmaalla ei Salojoen mukaan kuulu tinkiä: suoja-varusteiden käyttö, hyvä järjestys ja siis-teys työmaalla ja rauhallisuus kaikessa työskentelyssä.

“Energia kannattaa laittaa siihen, miten kaikkia pakollisia dokumentteja voidaan hyödyntää käytännön tekemisessä juuri tällä työmaalla. Lisäksi työturvallisuutta voi kehittää panostamalla välittömään puuttumiseen hyvässä hengessä.”

Liikaa byrokratiaa?Työmaan turvallisuuteen liittyvien vel-voitteiden noudattamista valvoo nykyi-sin rakennuttajan nimeämä turvallisuus-koordinaattori. Turvallisuusasiakirjaan puolestaan on kirjattava etukäteen raken-nuskohteen turvallisuussuunnitelma ris-kitekijöineen.

”Onhan niitä juhlapuheita, puhutaan nollatoleranssista ja ettei meillä satu yhtään tapaturmaa. Mutta jos työmaalla ihan jokainen ei ole orientoitunut työ-turvallisuuden noudattamiseen, mikään niistä juhlapuheista ei toteudu”, Klami huomauttaa.

“Turvallisuusasiakirjasta on tullut

useissa kohteissa massiivinen yleis-asiakirja, jossa luetellaan mitä tehdään. Vaikka nimenomaan siinä pitäisi keskit-tyä siihen, miten asiat juuri meillä teh-dään. Turha byrokratia vie resursseja var-sinaisesta työturvallisuustyöstä”, Salojoki pohtii.

Hintalappu menetetystä työtulosta”Yleispätevää hintaa työtapaturmalle on mahdotonta sanoa. Työntekijän poissa-olosta on arvioitu kertyvän noin 3–6 ker-taa tekijän sairauspäivärahan verran lisä-kuluja. Otetaan vaikkapa viiden henkilön sähköasennusfirma, jonka kiireisimmällä työmaalla tulee yhdelle tekijälle tapa-turma. Poissaolon voisi sanoa olevan heti 20 prosenttia pois yrityksen tuotosta. Ja kun yksi joutuu jäämään pois töistä, pai-kalle lähtee tuuraaja toiselta työmaalta, jossa työt keskeytyvät. Uudella työmaalla menee ainakin puoli päivää perehtymi-seen, ja lopulta on menetetty jo 3,5 mies-työpäivää ennen kuin työt pääsevät jatku-maan”, Salojoki kertoo esimerkin.

“Kuluihin kiinnitetään huomiota usein talouden matalasuhdanteen aikana, jol-loin keskitytään ylimääräisiin kuluihin. Oikeasti tapaturman todellinen hinta tulee esiin korkeasuhdanteessa, jolloin ammattilaisista on suurempi pula. Täl-löin kustannukset muodostuvat menete-

tystä tuotosta ja mahdollisesti jopa mene-tetyistä kaupoista. Kannattaa siis laskea tapaturmien kustannukset menetetyn tuoton, ei ylimääräisten kulujen kautta.”

Myöskään työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-Aho TVL:stä ei lähde arvioi-

Rakentamisen alan tyyppitapaturmat

1. Liikkuminen ja kaatuminen, liukastu-minen, kompastuminen, hyppääminen tai putoaminen (useimmin jalat, sattuu eniten talvikuukausina)

2. Käsikäyttöisten työkalujen käyttö ja hallinnan menetys, terävään esineeseen osuminen, aineen tai sirpaleen osuma (sormet tai silmät, sattuu etenkin nuo-rille työntekijöille)

3. Esineiden käsittely ja johonkin kol-hiintuminen, puristuminen tai terävään esineeseen osuminen (aiheuttajana materiaalit ja esineet, yleisimmin louk-kaantuu käsi ja etenkin sormet)

4. Taakan kantaminen ja äkillinen kuor-mittuminen (selän, olkapään tai jalko-jen venähdyksiä, nyrjähdyksiä tai sijoil-taanmenoja)

Tapaturmat listasi työturvallisuuspääl-likkö Janne Sysi-Aho, TVL.

JUHA KLAMI JA KIMMO SALOJOKI Lujatalon asuinker-rostalon työmaalla Vantaan Kivistössä.

J O K K A | 2 3

Pasi Pitkänen, KUMONI

Kuopion Monirakennus Oy (KUMONI OY) on perustettu vuonna 2002. Koh-teet ovat korjausrakentamista kir-

kosta kauppahalliin, asunto-osakeyhtiöiden linja- saneerauksia ja muita peruskorjauskohteita. Työn-tekijöitä on noin 35.

1) Osittain samaa, osittain eri mieltä. Perus-telut: Pienissä yrityksissä voi helpommin niin sanotut kaverisuhteet nousta esteeksi, jos kaverille pitäisi jostain huomauttaa jyrkästi. Voi myös olla että alihankkijoiden kaitsemi-nen ei ole välttämättä riittävän määrätietoista toimintaa, mikä johtunee tiukkenevista resurs-seista. Me-henki, yhdessä tekemisen meininki, jos ne saadaan yritykseen valloilleen, silloin hommat sujuvat kuin itsestään ja kaikki ymmärtävät yhteisen hyvän ja päämäärän.

2) Turvallisuussuunnitelma tehdään työmaan lisäksi myös aina eri työvaiheisiin.

3) Valvomme työnjohdon toimesta työturval-lisuutta, niin alihankkijat, sivu-urakoitsijat kuin oma väkikin. Mestarivetoisessa perjantaipa-laverissa on työturvallisuus aina osana ja TR-mittaus joka työmaalla on arkipäivää.

4) Osallistutaan Talonrakennusteollisuuden järjestämään ohjelmaan. Jaetaan ja muistute-taan viikon aikana tietoa työmaittain työtur-vallisuudesta. Briiffataan Kuopioon tulevasta uudesta turvapuistosta.

5) On tuttu ja soveltuvilta osin käytössä.

Jukka Pääkkönen, Rakennustoimisto Arkta

Pirkanmaalainen Rakennustoimis- to Arkta Oy on perustettu vuonna

1988. Kohteet ovat pääsääntöisesti asuntotuotan-toa sekä kerros-, rivi- ja luhtitalokohteita. Työn-tekijöitä Rakennustoimisto Arkta Oy:n puolella on noin 20, Arkta-konsernissa yhteensä noin 50 henkilöä.

1) Eri mieltä, perustelu: On luonnollista että samanlaisia resursseja työturvallisuuteen ei välttämättä PK yrityksissä ole kuin suurissa, mutta kun henkilöstö on ammattitaitoista ja työturvallisuusasenne on kunnossa, onnistuu työturvallisuuden toteuttaminen työmailla hyvin.

2) Työturvallisuuteen kiinnitetään huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Rakenteet sekä raken-nustapa pyritään suunnittelemaan siten, että

voidaan käyttää mahdollisimman turvallisia työmenetelmiä. Työmaan alkaessa pidetään erikseen työturvallisuuden aloituspalaveri, jossa käydään porukalla läpi työmaan työtur-vallisuuden tavoitteet, periaatteet sekä se, että työmaalla on tehnyt tarpeelliset toimen-piteet ja suunnitelmat turvallisen työn aloit-tamiseksi.

3) Työmaalla huolehditaan, että kaikki työn-tekijät käyttävät vaadittuja henkilökohtaisia suojaimia, lisäksi työtavoiksi pyritään valitse-maan mahdollisimman turvalliset työmene-telmät. Työturvallisuuden kannalta haasta-vista työtehtävistä tehdään tarpeen mukaan työn turvallisuussuunnitelma, joka käydään työntekijän kanssa huolellisesti läpi.

4) Alustavasti ei ole suunniteltu.

5) Kansion on tuttu ja työmailla käytössämme on ollut jo pitkään hyvin samantyyppinen työ-turvallisuuskansio.

Jari Lainio, Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta

Rakennustoimisto Lainio & Laivo-ranta Oy on Varsinais-Suomessa toimiva yritys, jonka liiketoiminta koostuu talonrakentamisen monesta osa-alueesta, uudis- ja korjausrakenta-misesta aina arvokiinteistöjen restaurointeihin. Henkilöstön määrä on noin 60.

1) Eri mieltä, perustelu: Työturvallisuus kuu-luu osana työvaiheiden ennakkosuunnittelua ja se ei ole firman koosta kiinni. On puhtaasti asennekysymys, että töiden toteutus saadaan turvalliseksi.

2) Tehdään työmaan turvallisuussuunnitelma, eri työvaiheille tehdään riskianalyysit. Niiden mukaan tapahtuu sitten toteutuskin turvalli-sesti.

3) Pidetään työntekijöiden kanssa yhteisiä työ-maapalavereja, joissa turvallisuusasiat käy-dään läpi. Lisäksi työmaalla on normaalit viik-kotarkastukset ja TR-mittaukset, joissa poik-keamat huomataan sekä tehdään korjaavat toimenpiteet.

4) Osallistumme Lounais-Suomen piiriin eri tapahtumiin turvallisuusviikolla.

5) On tuttu ja liiton kansio on erittäin hyvä apuväline. Meillä on kuitenkin työmailla oman laatujärjestelmän kautta vakiintuneet turval-lisuusosiot, joita hyödynnetään.

5 kysymystä PK-yrittäjälle työturvallisuudesta

maan selkeää hintalappua työtapatur-malle.

“Työtapaturman kustannuksista suu-rin osa on välillisiä ja sellaisia, joita laki-sääteinen tapaturmavakuutus ei koske. Esimerkiksi tuotannon keskeytyskulut, työntekijän sijaistus, materiaalivahinko-kustannukset ja niin edelleen”, Sysi-Aho TVL:stä listaa.

Mitä vakuutus maksaa?Työtapaturmavakuutukset lasketaan tie-tyn kaavan mukaan, ja yrityksen omat mahdollisuudet vaikuttaa vakuutusmak-sun suuruuteen ovat melko pienet.

”Yksittäinen työtapaturma voi maksaa jopa yli miljoona euroa. Pienen yrityksen kassassa on harvoin rahaa tällaisen mak-samiseen”, Salojoki huomauttaa.

Siksi pienten yritysten vakuutusmak-sut ovat perusmaksultaan korkeampia, mutta yksittäinen kalliskaan vahinko ei vaikuta kovin paljon vakuutusmaksuun.

Pienen työnantajan tapaturmavakuu- tusmaksut määräytyvät useimmiten tau- lustomaksujärjestelmän mukaan, eli va- kuutusmaksun suuruus lasketaan suo-raan ammattiluokan riskiluokituksen se- kä palkkauksen mukaan.

Pienen yrityksen osalta maksussa huo-mioidaan myös työnantajan dokumen-toitu, ennalta ehkäisevä työturvallisuus-työ.

”Sillä saattaa olla pientä vaikutusta vakuutusmaksun suuruuteen”, Salojoki sanoo.

”Suurten yrityksien vakuutuksissa suuntaus on enemmän riskivastaavien suuntaan, jolloin työturvallisuustyö vaikuttaa vakuutusmaksuun. Maksu on sitä alhaisempi, mitä vähemmän työta-paturmien hoitaminen maksaa. Eli tapa-turmien määrällä ja hoitoon kuluvalla rahamäärällä on vaikutusta vakuutuk-sen hintaan.”

Vakuutusyhtiötä vaihtamalla ei isojen vahinkojen kuluja pääse karkuun, sillä vahinkohistoria seuraa mukana kuten ajoneuvovakuutuksissa.

Fennian riskipäällikkö näkee vakuu-tuksissa myös toisen näkökulman.

”Aina ei ymmärretä sitä, että tapatur-mia torjumalla yrityksessä voitaisiin vai-kuttaa vakuutusmaksuun alentavasti”, Salojoki huomauttaa.

“Perimmäinen syy työtapaturmiin hyvin usein on ennakoinnin puute. Tapa-turmia ei satu: niihin joudutaan, ja ne ovat seurausta huonosta johtamisesta ja virheellisestä toiminnasta.”

1) Väittämä: Työturvallisuutta on hankalampi toteuttaa pienissä- ja keskisuurissa yrityksissä kuin suurissa. Oletko samaa vai eri mieltä?

2) Millaisia keinoja yrityksessänne on käytössä turvallisuuden suunnitteluun ennakolta?

3) Miten varmistatte että työntekijät tekevät työnsä turvallisesti?

4) Onko yrityksessänne turvallisuusaiheista ohjelmaa Rakennusteollisuuden turvallisuusviikolla 9.–13. toukokuuta?

5) Onko Rakennusteollisuus RT:n verkkosivuiltakin löytyvä pk-yritysten työturvallisuuskansio käytössä yrityksessänne tai muuten tuttu?

2 4 | J O K K A

Kovettunut ja haurastunut bi- tumikermi sopii kierrätet- täväksi teiden päällysteeksi asfalttimassan sekaan. Hou- kuttelevan kierrätysmateri- aalin siitä tekee etenkin

korkea bitumipitoisuus. Koko homma on Suomessa vielä uutta, mutta bitumiker-min kierrätykseen osallistuva yritysketju on innostunut asiastaan. Nyt odotellaan, että viranomaisetkin innostuisivat.

SYNTYNYT KIERRÄTETTÄVÄKSIKun vanha bitumikatto tulee elinkaarensa päähän hapettumisen, uv-säteilyn tai muiden ilmasto-olojen seurauksena, odottaa sitä jo uusi elämä.TEKSTI JA KUVAT: TOMMI AHLBERG

2 4 | J O K K A

KIERTOON

MURSKAUS TEHDÄÄN kahdessa vaiheessa. Ensim-mäisen vaiheenmurskaa voidaan varastoida, mutta loppumurske paakkuuntuu varastoinnissa ja pitää saada heti käyttöön. Lahdessa tehtiin alkupään mursketta varastoon emoyhtiöltä lainatuilla laitteilla, Kati Tuominen näyttää.

Tarpaper Recyclingin Kati Tuominen on parin viime vuoden aikana uppoutu-nut siihen, miten vesieristeeksi tarkoi-tetun bitumikermin kierrätys onnistuu.

”Bitumikermi on kuin tehty kiertoon, se on sata prosenttisesti kierrätettävä mate-riaali”, Tuominen kehuu materiaalia.

Tämän vuoden alusta bitumikermiä ei ole saanut enää toimittaa kaatopaikalle, vaan se on ohjattava hyötykäyttöön. Kier-rätyksellä on paljon etuja, se pienetään

tuotteen elinkaaren aikaisia hiilidiok-sidipäästöjä ja vähentää raakaöljyn tar-vetta asfalttiteollisuudessa. Jokainen kat-tohuoparouhetta sisältävä asfalttitonni pienentää asfaltin hiilijalanjälkeä noin 60 kilon verran. Hyvistä lähtökohdista huolimatta haasteita on riittänyt.

Silppu suurin haaste Suurin tekninen haaste bitumikermin kierrättämisessä katoilta asfalttiteiden

J O K K A | 2 5

päällysteeksi on ollut kierrätyskermin murskaaminen riittävän pieneksi silpuksi. Murskeen pitää olla pientä, jotta se ehtii sulaa asfalttiaseman prosessissa. Laitein-vestoinnit ovat korkeat sillä murskaami-nen tapahtuu kahdessa vaiheessa. Lopul-lisen raekoon on oltava alle kymmenen millimetriä. Koska silpussa on paljon bitu-mia, muuttuu se helposti purukumimai-siksi paakuiksi ja on haasteellinen hallit-tava prosessissa.

Murskauksen jälkeen lopputuotetta ei voi paakkuuntumisen vuoksi varastoida, vaan se pitää saada nopeasti asfalttiase-malle.

”Kivimurskaamo tekee saman mää-rän lopputuotetta yhdessä vuorokau-dessa kuin mitä me kokonaisen vuoden aikana”, Tuominen kuvaa bitumisilpun haasteita.

Kattohuopajäte on hyvin kierrätettä-vissä, koska kattohuovan raaka-aineet ovat pääosin samoja kuin asfaltissa.

Jäteala hyödyntää synergiaaSuomen ainoa bitumikermin kierrät-täjä Tarpaper Recycling toimii Päijät-Hä-

Kierrätykseen toivotaan selkeitä viranomaiskäytäntöjäKun Kati Tuominen aloitti Tarpaper Recyclin-gissä bitumijätteen kierrätyksen edistämi-sen Suomessa pari vuotta sitten, oli hänellä ajatus siitä miten asiat etenisivät. Olihan vas-taava kierrätys jo käynnissä emoyhtiön toi-mesta Tanskassa ja Ruotsissa, ja sen aloi-tusta suunniteltiin Saksaan. Tuomisella oli myös kymmenen vuoden kokemus liiketoi-mintakehittäjänä jätealalla toimivien yritys-ten parista. Mutta moni asia pääsi silti yllät-tämään kokeneen kierrättäjän.

”Iso puute viranomais- ja normipuolella on edelleen se, että valmiita käytäntöjä ei ole. Jokainen uuden tuotteen kierrättäjä jou-tuu aloittamaan samat asiat alusta oman tuotteensa kanssa”, Tuominen harmittelee.

Tuomisen mukaan vastuunjako eri viran-omaisten kesken ei ole aina kovin selvä viranomaisille itselleenkään.

”Kannustetaan aloittamaan, mutta konk-reettinen apu jää melko vähäiseksi. Yhdestä asiasta pitää soittaa monelle viranomaiselle, eikä sittenkään selviä kenen vastuulle se kuuluu.”

Toinen ikävä yllätys oli, että Tanskassa ja Ruotsissa tehtyjä valmiita tutkimuksia ei voi-nut Suomessa hyödyntää käytännössä juuri mitenkään. Ympäristökelpoisuuden osoitta-minen, työhygieniatestit ja toiminnalliset testit piti tehdä alusta alkaen uudestaan.

Testeihin Tuominen olisi myös kaivannut ministeriöltä ja paikallisilta viranomaisilta enemmän tukea.

”Jos sanotaan vain, että tutki että siitä ei ole ympäristölle tai työterveydelle haittaa, tai tutki että materiaali on riittävän kestä-vää, niin siitä on vähän vaikea päätellä mitkä toimet ovat riittäviä.”

Tuomisen toiveena on nyt, että hänen oma hankkeensa toimisi mallinna tuleville vastaaville hankkeille ja sen pohjalta syn-tyisi prosessikuvaus tarvittavista toimista. Tämä on tarkoitus synnyttää Aalto-yliopis-tossa käynnissä olevassa tutkimushank-keessa, joka käsittelee kierrätysasfaltin markkinakelpoisuuden edellytysten luo-mista.

”Että muiden vastaavien materiaalien kohdalla ei tarvitse käydä samalla tavalla pohjamutia myöden kaikkia asioita läpi uudestaan, vaan saadaan valmis testauske-hikko ja kuvaus tarvittavista toimista”, hän sanoo. Mukana hankkeessa ovat muun muassa Icopal, NCC Roads, Asfalttikallio ja Liikennevirasto.

Kati Tuominen peräänkuuluttaa kierrä-tysmateriaalien rohkeaa kokeilukulttuuria Suomeen mutta pelkää, että epäselvät viran-omaiskäytännöt voivat pahimmassa tapauk-sessa romuttaa hyvät ideat.

PIHALLA LAHDEN KUJALAN jätekeskuk-sessa valtavat bitumikermikasat odotta-vat kesän asfalttisesonkia. Lajitellussa kasassa bitumikermiä on arviolta 10 000 tonnia. Lahdessa sijaitsevan käsittelylai-toksen koko kapasiteetti riittää kierrättä-mään 20 000 tonnia vuodessa.

2 6 | J O K K A

KIERTOON

meen Jätehuollon päätoimipaikassa Lah-den Kujalan jätekeskuksessa. PHJ:ltä on vuokrattu varastokenttä ja halli. Alueelle on keskittynyt valtava määrä yrityksiä, joissa vastaanotetaan, välivarastoidaan, käsitellään, hyödynnetään ja loppusijoi-tetaan yhdyskuntien ja teollisuuden jät-teitä. Yhteistyökumppanit löytyvät usein omilta naapuritonteilta.

”PHJ kerää Lahden seudulta kattohuo-pajätteet, vaakapalvelut tulevat PHJ:n kautta ja se hoitaa vastaanoton lupa-asi- at. Kun ajoneuvo saapuu PHJ:n vaa´alle se punnitaan ja erä dokumentoidaan jäl-jitettävyyden takaamiseksi”, Kati Tuomi- nen kertoo jätekeskuksen tuomista syner- giaeduista. Kerääminen muualta Suomes- ta ja kattohuopatehtaista hoituu oman noutopalvelun ja kumppaniverkoston avulla.

Vaa´alta kattohuopakuormat ajetaan käsittelylaitokselle, jossa ne kipataan ensin lajittelukentälle ja kuormat tar-kastetaan. Syntypaikkalajittelun jälkeen jäljelle jääneet epäpuhtaudet poistetaan koneellisesti. Jälkilajitellut kuormat väli-varastoidaan ja erät sekoitetaan.

Materiaalista 70–80 prosenttia tulee saneeraus- ja purkutyömailta, ja sieltä alkaa laadunvalvontakin. Purkutyömai-den lisäksi kierrätettävää kerätään bitu-mikattotehtaista.

”Syntypaikkalajittelu on kaiken a ja o, että tavara lähtee työmaalta meille mah-dollisimman puhtaana. Kattourakoitsi-joiden kohdalla se on helppoa, mutta koneellista rakennepurkua tehdessä kat-tomateriaali sekoittuu helposti muuhun jätteeseen”, Tuominen kertoo.

Tilaajan pitää jo purkutyön suunnit-teluvaiheessa tietää, onko kattomateri-aalissa asbestia tai muita haitta-aineita. Jos löytyy, ei tavara kelpaa kiertoon. Tar-vittaessa kattomateriaalin koepala lähtee laboratorioon.

”Testit jatkuvat koko prosessin läpi. Tuotannon aikana laboratorioon lähte-vistä näytteistä seurataan haitta-aineita, bitumin kovuutta, bitumimäärää, raeko-koa ja vesipitoisuutta”, Tuominen valai-see asiaa.

Asfalttiasema selviää pienillä muutoksilla Ennen kuin uutta kierrätysmateriaalia voi

hyödyntää, pitää asfalttiaseman syöttö-laitteisiin ja automatiikkaan tehdä pieniä investointeja ja muutoksia. NCC:n asfalt-tiasema sijaitsee aivan naapurissa Kujalan jätekeskuksen alueella, ja sinne tarvitta-vat muutokset on tehty, koska asiakas eli Lahden kaupunki halusi kokeilla teillään

bitumirouhetta sisältävää asfalttia. Erilli-nen siilo piti rakentaa, jonne pyöräkuor-maaja kippaa kylmän kermirouheen. Siitä rouhe jatkaa matkaansa elevaattoria pitkin ylös ja vaakahihnaa pitkin sekoittajaan, jossa varsinainen asfalttimassan resepti syntyy. Samaan paikkaan hämmennettä-väksi menee nestemäinen bitumi, kuu-mennettu kiviaines ja muu lisäaines. Tar-vittavat lisäykset on tehtävä myös aseman automatiikkaan.

Kierrätysrouheen osuus asfalttimas-sasta on tyypillisesti vain noin kaksi prosenttia. Rouheen bitumipitoisuus on kuitenkin asfalttimassan pitoisuutta

Materiaalista 70–80 prosenttia

tulee saneeraus- ja purkutyömailta.

TUOTANTO- JA LAATUPÄÄLLIKKÖ Jesse Simola lajittelee kentälle saa-puvista kuormista epäpuhtaudet pois. Puuta tai muutakaan roskaa ei saa jäädä lajiteltuihin kasoihin.

J O K K A | 2 7

huomattavasti korkeampi. Rouheessa bitumia on keskimäärin 55 prosenttia, kun asfaltissa riittää viiden prosentin osuus. Se on omiaan nostamaan asfalt-timassa bitumipitoisuutta ja säästää neit-seellisen bitumin tarvetta.

Yhtä asfalttiasemaa ja yhtä kautta koh-

den rouhetta kuluu arviolta 2 000 ton-nia. Viime vuonna kerätty 10 000 tonnin jätemäärä riittää viidelle asemalle. Määrä vaihtelee vuosittain sen mukaan, miten paljon purku- ja saneeraustyömaita on käynnissä. Koneiden täysi kapasiteetti on 20 000 tonnia bitumisilppua vuodessa.

Palaute kannustaaEnsimmäiset uuden asfalttiseoksen koe-kohteet olivat piha-asfaltointeja vuonna 2014. Viime vuonna päästiin kokeilemaan, miten kattomateriaali soveltuu maan-

teiden asfaltointiin. Asfalttipäällyste eri tiealueilla Etelä-Suomessa sai mukaansa noin 1000 tonnia kattohuoparouhetta. Sit-ten otettiin näytteitä ja tutkimukset jat-kuivat kenttäoloissa myös työntekijöiden työhygieniatutkimuksin.

Käsin levitettäviin kohteisiin kermi-rouheella höystetty asfalttimassa ei ole aina paras materiaali, mutta konelevityk- sessä se on jopa parantunut laatua muun muassa asfaltin muodonmuutoskestä-vyyttä.

”Levitysryhmistä on saatu palautetta, että kattohuoparouhetta sisältävä asfalt-timassa tiivistyy ja pysyy paketissa perus-massaa paremmin. Se oli meille tärkeä yllätys”, Tuominen iloitsee.

Nyt on käynnissä tutkimushanke, jossa optimoidaan uuden massan käyttöä. Mil-laisiin kohteisiin se parhaiten soveltuu, miten vanha bitumi elvytetään, millai-siin käyttömääriin päästään.

Koneiden täysi kapasiteetti on 20 000 tonnia bitumisilppua

vuodessa.

BITUMIKERMIN KIERRÄTTÄJÄ on kuin maanviljelijä. Talvella huolletaan lait-teita ja kerätään varastoja, sekä odo-tetaan kevättä jotta päästäisiin hyö-dyntämään varastokasoja.

Sitten asia lähtikin etenemäänTarpaper Recyclingin jalostamaa bitumiker-mirouhe tulkittiin viranomaisten puolelta pit-kään jätteeksi. Jokaiselta asfalttiasemalta vaadittiin erillinen ympäristölupa, jotta ne saivat ottaa vastaan rouhetta ja käyttää sitä asfalttimassa seassa. Tilanteen jatkuminen olisi ollut merkittävä lainsäädännöllinen este kermirouheen tulevaisuudelle.

Aivan äskettäin Kati Tuominen sai viimein odottamansa tärkeän päätöksen. Bitumi-kermirouhe ei ole enää viranomaistulkin-nan mukaan jätelain mukaista jätettä. Uunituoreen päätöksen mukaan Aluehallin-tovirasto katsoo, että Tarpaper Recycling

Finland on riittävän luotettavasti osoitta-nut, että kattohuopajätteen käsittely ja syn-tynyt bitumikermirouhe täyttävät jätelain 5 §:n 4 momentissa esitetyt kriteerit.

Yrityksen kahden vuoden aikana tekemä laadunvalvonta ja tarkkailusuunnitelmat tuottivat viimein tulosta.

Asialla on suuri merkitys asfalttiasemille, sillä se vähentää merkittävästi byrokratiaa ja mahdollistaa rouheen käytön. Mutta sillä on toinen vielä suurempi merkitys. Kymme-niä tuhansia tonneja jätettä muuttuu uuden-laiseksi rakennustuotteeksi joka vuosi ja päätyy turvallisesti kiertoon.

2 8 | J O K K A

TUOTETIEDON HALLINTA

Kun SRV Rakennuksen laatupääl-likkö Liisa Mäkinen tuli töihin SRV:hen 20 vuotta sitten, oli käynnissä 90-luvun puolivä- lin lama ja yrityksellä työn alla

yksi työmaa.”Maailma on muuttunut ja vaatimukset,

esimerkiksi tuotekelpoisuuden todentami-siin liittyvät, ovat kasvaneet tänä aikana ai- van valtavasti”, hän toteaa.

Kovin yhtenäistä tapaa tuotetiedon kerää-miseen ja hallintaan ei kuitenkaan käytän- nössä tahtonut millään löytyä. Mäkinen ker-too esimerkin SRV:n Helsinkiin rakentamas- ta, vuonna 2011 valmistuneesta Musiikki-talosta.

”Musiikkitalon työmaalla kerättiin yli tu- hat paperidokumenttia pelkästään eri tuot-teista. Sen jälkeen on tullut vielä lisää vaati-muksia todentamiseen esimerkiksi CE-mer-kinnän kautta. Sellaisesta määrästä on myö-hemmin vaikea löytää yksityiskohtaista tietoa. Jo pelkkä tuotetietojen looginen nimeäminen oli haastavaa.”

REDIssä kokeillaan uutta Nyt SRV on ollut mukana tuotetietojen hal-lintaa parantavassa Teho-hankkeessa ja pilottityömaana on toiminut SRV:n Kala-sataman REDIn työmaa. Helsingin ensim-mäisten pilvenpiirtäjien yhteyteen raken-netaan kaikkea ja paljon. Kuusi asuintornia, toimisto- ja hotellitorni ja kantakaupungin suurin kauppa- ja elämyskeskus. Rakentami-nen kestää noin kymmenen vuotta. Pilotti on valtava kaikilla mittareilla mitattuna, jo REDIn pelkän kauppakeskuksen osuus on suurempi kuin mitä Musiikkitalon työmaa aikoinaan.

”Dokumentaation määrä REDIssä tulee olemaan valtava. Vuoden tehollisen työn aikana on jo kerätty yli 500 dokumenttia.

SRV RAKENNUKSEN laatupäällikkö Liisa Mäkinen on ollut mukana Teho-hankkeen workshopeissa ja ohjaamassa hanketta sen johtoryhmässä.

TEKSTI JA KUVAT: TOMMI AHLBERG

Kasvava tuotetiedon määrä hallintaanHelsingin ensimmäisten pilven-piirtäjien työmaalla jokaiselle tornille syntyy oma tuoteseloste.

J O K K A | 2 9

Tuotetietojen hankintaan helpotustaLaki vaatii rakennushankkeeseen ryhtyvää keräämään itse todisteet rakennusmateri-aalien kelpoisuudesta ja käyttöturvallisuu-desta. On pystyttävä osoittamaan, että raken-nukseen kiinteäksi osaksi tulevat tuotteet ovat turvallisia eivätkä aiheuta haittaa ter-veydelle. Rakentajat joutuvatkin nyt hankki-maan useista eri lähteistä esimerkiksi CE-merkinnän suoritustasoilmoituksia, käyt-töturvallisuustiedotteita sekä erilaisia asen-nus- ja käyttöohjeita.

Jokaista rakennettavaa kohdetta varten tiedot täytyy kerätä aina uudestaan. Tiedot pitää myös dokumentoida ja tallentaa. Rakennushankkeen aikana syntyy satoja ja jopa tuhansia dokumentteja eri materiaa-leista ja niiden toimittajista, kerääminen vie paljon resursseja.

TEHO-hanke on rakennusteollisuuden, tuo-tevalmistajien ja kaupan yhteinen kehitys-hanke, jolla tuotetiedon keräämistä ja doku-mentointia halutaan helpottaa. Hanketta vetää Rakennustieto ja taustalla on Raken-nustiedon muiden tietokantojen ja Rasi-tie-tokannan yhdistäminen ja parantaminen.

Syntymässä olevan tietokannan päälle tul-laan rakentamaan erilaisia palveluja. RT ura-koitsijan tuotetieto on jo käytössä. Se on kuin rakennuksen tuoteseloste, joka dokumentoi rakennusmateriaalien kelpoisuuden ja käyt-töturvallisuuden. Urakoitsijan tuotetietoa voivat hyödyntää suoraan myös rakennutta-jat ja suunnittelijat.

Jatkossa löytyy yhdestä ja samasta pai-

kasta tuotetietokannasta kaikki tuotteisiin liittyvät keskeiset dokumentit: Käyttöturval-lisuustiedote (KTT), suoritustasoilmoitus (DoP), ympäristöseloste (EPD), rakennusma-teriaalin päästöluokitus (M1), asennusohjeet, käyttöohjeet, huolto- ohjeet, RT tuotekortit ja CAD/BIM-objektit.

Etenkin rakennustuotevalmistajien on hyvä lähteä mukaan hankkeeseen jo nyt, jotta tie-dot saadaan kattavasti urakoitsijoiden käyt-töön.

Urakoitsijan tuotetieto, näin se toimiiMateriaalivalmistajat siirtävät itse omien tuotteidensa tiedot suoraan hankkeen tietokantaan. Työmaalla tuotetiedot haetaan suoraan tuote-tietokannasta. Pääurakoitsija perus-taa sovellukseen työmaan, jonne kut-suu aliurakoitsijat rekisteröimään urakassa käyttämiensä tuotteiden tiedot. Rekisteröinti voi tapahtua tie-tokoneella, tabletilla tai kännykällä. Hankkeen valmistuttua pääurakoit-sija tulostaa hankkeen tiedot ja siinä käytettyjen tuotteitten tuotetiedot ja dokumentit rakennuttajalle. Näin syntyy rakennuksen tuoteseloste ra- kennuttajaa varten. Hankkeen aikana kerätyt tuotetiedot ovat myöhemmin huoltokirjan lähtötietoja, joita hyö-dynnetään jatkossa kiinteistön yllä-pidossa.

Kemikaaliluettelossa on jo nyt yli 120 nimikettä. Ja on vasta päästy maan pin-nalle ja tehty betonia”, Mäkinen kertoo.

Mäkinen uskoo Teho-hankkeesta syn-tyvään urakoitsijan tuotetietopankkiin. Kunhan eri osapuolet tuoteteollisuutta myöden saadaan siihen mukaan.

”Se ei pelasta meitä työltä mutta järkeis-tää työn tekemistä”, hän kuvaa asiaa. Esi-merkiksi tarkastusasiakirjan kelpoisuus- liitteen asioiden hän toivoo kohta hoitu-van kokonaan Teho-hankkeesta syntyvän urakoitsijan tuotetietopankin avulla.

Teho-hanke sopii Mäkisen mukaan hyvin SRV:n toimitatapaan.

”Me ostamme materiaalia ja työtä, ja aliurakoitsijat voivat valita tietopan-kista käyttämänsä materiaalit. Työ menee sinne missä tietokin on, ei tule sitä rikki-näistä puhelinta, kun tieto vääristyy pai-kasta toiseen siirtyessään.”

Urakoitsijan tuotetietopankkia kehi-tetään koko ajan eteenpäin ja pieniä vii- lauksia tehdään. SRV Rakennuksen Liisa Mäkinen toivoo parannuksia muun mu- assa tietopankin käytettävyyteen, kemi-kaaliluettelon turvalausekkeiden avaa-mista sekä offline-toimivuuttaa mobii-likäytössä.

”Me ostamme materiaalia ja työtä, ja aliurakoitsijat voivat valita tietopankista käyttämänsä materiaalit.”

REDIN TYÖMAALLA testataan uutta tuote- tietojen hallintaa.

3 0 | J O K K A

Hyvää sisäilmaa koneellisella ilmanvaihdolla?Kun kiinteistössä havaitaan sisäilmaongelmia tai kosteusvaurioita, syyllistä etsitään usein ilmanvaihdosta. TEKSTI JA KUVAT: ILONA SAVITIE

Sisäilmaongelmat ja koneellinen ilmanvaihto on viime aikojen mediakeskustelussa niputettu tiiviisti yhteen.

”Sitä on yritetty väittää vii-meiset 30 vuotta. Mutta kyllä se on se kos- teus joka ongelmia aiheuttaa, ei ilman-vaihtolaitteisto itsessään”, Sisäilmayhdis- tyksen toiminnanjohtaja, diplomi-in-sinööri Jorma Säteri hymähtää.

Säterin mielestä koneellinen ilman-vaihto alkaa olla nykyrakennuksissa vält-tämättömyys.

”Me ihmiset asetamme yhä korkeam-pia vaatimuksia sisäilman laadulle, ja vaadimme yhä pienempiä tiloja yhä isommille ihmismäärille. Hyvä sisäilma ei toteudu silloin muulla kuin koneelli-

KONEELLINEN ILMANVAIHTO

sella ilmanvaihdolla.”Samoilla linjoilla on Caverion Oy:n

kaupallinen johtaja Ville Tamminen.”Ääritapauksessa virheet ilmanvaihdon

suunnittelussa tai ilmanvaihdon käy-tössä saattavat edesauttaa sisäilmaon-gelmien syntyä. Mutta sekään ei yleensä ole ongelmien pääsyy. Pikemminkin voisi sanoa, että enemmän sisäilmaongelmia syntyisi jos ilmanvaihtoa ei olisi lain-kaan”, Tamminen huomauttaa.

Varsinkaan kosteusongelmia Tammi-nen ei laittaisi ilmanvaihdon syyksi.

Sisäilmaongelman muotokuvaVTT:n arvion mukaan sisäilman laatuun liittyvien ongelmien syyt piilevät suunni-telmien, urakoiden ja vastuualueiden raja-

pinnoilla. Näin ollen ei syypää ole yksit-täinen laite tai rakennustapa.

Sisäilmaongelmat ovat paljon muu-takin kuin kosteusvaurioita ja hometta. Huonoa sisäilmaa aiheuttavat huonepöly ja siivouksen puute, liikenne- ja siitepöly, liian korkea huonelämpötila tai ilmavuo-dot rakenteiden läpi, radon sekä raken-nusmateriaalien kemikaalit.

Jorma Säterin mukaan energiatehokas rakennus ei sisällä sen enempää terveys-riskejä kuin perinteisempi, vähemmällä eristeellä ja tiivistyksillä tehty rakennus.

”Huonoille rakennuksille yhteistä on huono sisäilma ja energian tuhlaaminen. Hyville rakennuksille taas hyvä sisäilma ja hyvä energiatehokkuus”, Säteri kärjistää.

”Energiatehokkuus rakennuksessa vä- hentää sisäilmariskejä enemmän kuin lisää niitä. Energiatehokkaisiin taloihin liittyy yleensä myös huolellisempi suun-nittelu ja rakentaminen sekä suunnitel-mallisempi kunnossapito.”

Vikaa käyttäjässä vai laitteessa?Painovoimalla toimivasta ilmanvaihdos- ta on siirrytty ilmanvaihtojärjestelmiin, joissa otetaan ja poistetaan ilmaa, lämmi-tetään ja jäähdytetään sitä, otetaan lämpöä talteen ja säädellään eri tilojen ilmanpai-neita koneellisesti. Iso haaste on, miten tätä kaikkea hallitaan, huolletaan ja yllä-pidetään.

CAVERION OY:N kau-pallinen johtaja Ville Tamminen ja Helsingin pääkonttorin ilman-vaihtokonehuone.

SISÄILMAYHDISTYKSEN toiminnan-johtaja, diplomi-insinööri Jorma Säteri kannustaa kiinteistönhoi-tajia ja isännöitsijöitä erikoistu-maan nykyaikaisten monimutkaisten ilmanvaihtojärjestelmien käyttöön.

J O K K A | 3 1

”Suunnittelijan tulisi ottaa huomioon ilmanvaihtokoneiden tuleva käyttö ja huolto. Ylläpito on vaativaa puuhaa, ja va- litettavasti panostus siihen puoleen ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin laitteis-tot”, Säteri sanoo.

Säterin mukaan erityisesti julkisen puo-len kiinteistöhoidossa olisi tarpeen eri-koistua ilmanvaihtolaitteistojen käyttöön.

Myös Ville Tamminen korostaa käyt-töönottovaiheen ja kiinteistönhoidon tär- keyttä.

”Rakennuksen käyttöönottovaiheessa ilmanvaihto on saatava toimimaan opti-maalisesti niille ihmismäärille ja niinä ai- koina, kun ilmanvaihtoa tarvitaan. Erityi-sesti on huomioitava, millaisina aikoina tilat ovat käytössä.”

Lämmitys, jäähdytys, ilmanvaihto ja automaatio muodostavat yhdessä pro-sessin, jota on valvottava kuten teolli-sia prosesseja. Caverionin keskitetyssä kiinteistövalvomossa Vantaan Vapaalassa on kiinni noin 1500 kiinteistöä; yhdessä- kään niistä ei ole raportoitu sisäilmaon-gelmia. Mutta käyttäjät ovatkin lvi- ja säh- köalan ammattilaisia. Caverionin toimit-tamissa elinkaarimalleissa sama palve-luntuottaja vastaa kohteen suunnittelus- ta, ylläpidosta ja huollosta jopa 25 vuo-den ajan.

Ongelmia saa halvallaVille Tamminen nostaa esille isomman ongelman sisäilmatekijöiden taustalla.

”Me haluamme sisäilmaongelmia, me-

hän suorastaan ostamme niitä. Koska nii- tä saa halvalla”, hän jyrähtää.

Kun kuntaan rakennetaan koulu, kaik-kia kiinnostaa investointivaiheessa pal-jonko rakennus maksaa. Mutta oikeas-

taan siinä vaiheessa kun oppilaat ja hen-kilökunta siirretään sisäilmaongelmien alta väistötiloihin, tulisi Tammisen mie-lestä kysyä paljonko projekti tuli lopulta maksamaan.

Pätevät sisäilmatutkijat helpoiten suoraan rekisteristäViime vuonna asumisterveysasetus korvasi vanhan asumisterveysohjeen. Uudistuksen tärkein kohta liittyi rakennusten kosteus- ja homevaurioita sekä muita sisäilmaongelmia tutkivien asiantuntijoiden pätevyysvaatimuk-siin. Painetta uudenlaiseen osaamiseen lisäsi myös viimeisin maankäyttö- ja rakennuslain muutos.

Päteviä asumisterveyden asiantuntijoita tar-vitaan ensisijaisesti terveydensuojeluviran-omaisten avuksi silloin, kun selvitetään raken-nusten terveyshaittoja. Mutta jatkossa kaikki muutkin löytävät pätevät kosteus- ja homevau-rioiden ammattilaiset helpoiten suoraan VTT:n tai FISEn rekistereistä.

”Kun tilaajat, urakoitsijat, isännöitsijät tai kuka vaan tarvitsee pätevää ulkopuolista asi-antuntijaa sisäilma- ja kosteusasioissa, on se helpompi hakea valmiista rekisteristä, kuin yrit-tää todentaa pätevyys jotain muuta kautta. Ter-veydensuojelulaki velvoittaa tässä asiassa vain viranomaisia, mutta rekisteri palvelee yhtälailla kaikkia, sanoo neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola STM:stä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt VTT Expert Service Oy:n ja FISE Oy:n henkilö- sertifioijiksi, jotka jatkossa sertifioivat tervey-densuojelulaissa mainitut uudet rakennuster-

veysasiantuntijat, sisäilma-asiantuntijat ja kos-teusvaurion kuntotutkijat.

”Kosteusvaurioiden kuntotutkija on enem-män rakennusteknisesti suuntautunut, siksi se on FISE:n pätevyyksiä. VTT:n sertifioimat sisäil-ma-asiantuntijan ja rakennusterveysasiantun-tijan tehtävät taas tukevat toisiaan ja heidän on hyvä suuremmissa kohteissa työskennellä parina”, Pekkola sanoo.

Sertifiointi on 5 vuotta voimassa kerrallaan. Edellytys on, että henkilö käy täydennyskoulu-tuksessa ja tekee koko ajan alan töitä.

”Pitää pysyä ajan rattaan mukana että voi olla pätevä”, Pekkola muistuttaa.

Tällä hetkellä on käynnissä kosteus- ja home-vaurioalan osaajien koulutuksen koordinointi, jotta eri oppilaitosten opintokokonaisuudet vas-taavat toisiaan ja valmistuvilla on samat lähtö-kohdat hakea pätevyyttä.

Rakennusterveyteen liittyvä lisäpätevöity-miskoulutus kestää kokonaisuudessan puolesta vuodesta kahteen riippuen mihin pätevyyteen tähdätään. Aiempi osaaminen alalta voi vähen-tää lisäopintojen tarvetta. Lyhyemmillä opin-noilla voi saada pätevyyden tavanomaisten kos-teusvaurioiden korjaustehtäviin. Vaativammat tehtävät edellyttävät lisäopintoja ja lisää koke-musta. TEKSTI: TOMMI AHLBERG

Suomen Kiinteistölehti on kiinteistönpidon ja korjausrakentamisen am-mattilehti. Se on suunnattu kiinteistönhoidon ja raken-nuttamisen vastuuhenki-löille, kiinteistöistä vastaa-vien yhtiöiden johdolle, isännöitsijöille, asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitus-ten jäsenille ja aktiivisille asukkaille sekä vuonkranantajille. Lehden keskilevikki on 36 861 kpl/numero (LT 107/2016).

www.kiinteistolehti.fi

SU

OM

EN

K

II

NT

EI

ST

ÖL

EH

TI

5

•2

01

5

Suomen KiinteistölehtiMalmin asematie 600700 HELSINKI

.AZ80

KiinteistölehtiSUOM

EN

L U O T E T T A V A A S I A N T U N T I J A T A L O Y H T I Ö N P Ä Ä T T Ä J I L L E 5/2015 • 8 €

Sisäverkolta vaaditaan nyt laatua

Taloyhtiötapahtumassa visioita ja käytännön neuvoja

Rottakin tuntee kipua – torjutaan uusin keinoin

vuotta

Putkiremontin monet mallit

Huoneistokohtainen vesimittari on reilu peliKorjausrakentamisen suosikki ovat piharakenteet Ohjeita ja kannustusta uusille hallituksille

LEVI

KKI 3

4 98

2

(LT

201/

2015

)

KAIKKEA EI TARVITSE TEHDÄ ITSE.

Isännöitsijä, anna DNA Taloyhtiö-kumppanin päivittää taloyhtiölaaja-kaista- ja kaapeli-tv-palvelut nyky- päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous: taloyhtiomyynti@dna.fi dna.fi/taloyhtiokumppani

DNA Taloyhtiökumppanuus helpottaa arkeasi: ■ Oma paikallinen yhteyshenkilö DNA:n kaapeliverkon alueella

■ Taloyhtiöiden laajakaista- ja kaapeli-tv-palvelut vuosikymmenten kokemuksella

■ Käytössäsi on oma Taloyhtiöpalvelu: yksilöllinen palvelukokonaisuus, jossa vastaa ihminen

■ Asennus- ja huoltopalvelut nopeasti ja vaivatta

■ Asukkaalle huoneistokohtaiset laajakaistanopeudet ja valtava viihdetarjonta

*EPSI Rating -tutkimus 2014. Kiinteän laajakaistan kuluttaja-asiakkaat.

K U M P PA N I

20150521_DNA_TLK_ilmoitus_Suomen-Kiinteistölehti_210x272.indd 1 30.4.2015 15.05Kl0515_kannet_FIN.indd 1 13.5.2015 17.49

Taloyhtiöitten oma lehti

A:sta Ö:hönASUMISESTA YMPÄRISTÖÖN

kesäkuu 201503 |

RESURSSIVIISAUS TEKIKERROSTALOSTA HALUTUN

-26-

MAROKKO KÄÄNTYYAURINKOON-50-

SAIMI HOYER:

MENKÄÄMETSÄÄN!  -56-

KANANKAKALLAMENESTYKSEEN

-46-

YMPARISTO_0315_kansi.indd 3 28.5.2015 12.56

Ympäristö-lehti innostaa kestävän kehityksen mukaiseen ajatteluun ja toimintaan. Se kannustaa avoimeen keskusteluun, taustoittaa ja syventää ku-vaa ympäristökysymyksistä. Lehden aihepiirejä ovat:• maankäyttö, rakentaminen ja asuminen• ilmastonmuutos, ekosysteemipalvelut ja

luonnon monimuotoisuus• kulutus, tuotanto ja luonnonvarat• Itämeri, vesistöt ja vesivarat

www.syke.fi/fi-fi/Julkaisut/Ymparistolehti

Ympäristön ja kestävän kehityksen asialla Locus on kiinteistö- ja ra-

kentamisalan ammatti-lehti. Koko rakennetun ympäristön asiantuntijana se tarjoaa joka numeros-saan luettavaa niin toimiti-loista, asunnoista, infrasta kuin kiinteistöliiketoimin-nasta ja kiinteistösijoit-tamisesta kiinnostuneil-le. Locus käsittelee alaa nimenomaan kiinteistöliiketoiminnan ja ammatti-maisen omistamisen näkökulmista.

www.locuslehti.fi

LO

CU

S

1•

20

15

LocusKiinteistöalan Kustannus OyMalmin asematie 600700 Helsinki .RM10 LOCUS Lehti kiinteistö-

ja rakennusalan ammattilaisille

1/2015 8 €

Tilankäytön tehokkuus uuteen tarkasteluun Uudet työtavat vähentävät toimitilojen tarvetta

Älykäs kaupunki – utopiaa vai paljon pieniä kehityshankkeita

Mikä muutos: Konepajasta ja kirppu­torista pörssiyhtiön pääkonttoriksi!

Haastatteluissa Anni Sinnemäki, Helena Kinnunen ja Anna­Kaisa Ikonen

Saammeko tarjota jämäkämmän ratkaisun kiinteistöjen johtamiseen? Vain yhdet yhteiset tavoitteet, samoin yhdet jaetut murheet ja ilonaiheet. Kaikki tarvittava asiantuntemus on käytössäsi – eikä pakkamme mene ihan vähästä sekaisin.

& 020 130 20, www.ovenia.fi

TOIMITILAJOHTAMINEN // LIIKETILAJOHTAMINEN // KIINTEISTÖKEHITYS // KIINTEISTÖHALLINTO // ISÄNNÖINTI // VUOKRAUS

Yksikin kortti riittää

locus0414_kannet2.indd 13 6.2.2015 6.43

Koko rakennettu ympäristö

APUVÄLINE AMMATTILAISELLE...............................4 numeroa vuodessa. Kestotilaushinta 38,50 euroa + alv 10 % = 42,35 euroa.

NRO 3/2016 ILMESTYY 16.9.2016

jukka.lyytinen@rakennustieto.fiTEE TARJOUS:...............................