Jokka 1 2015

TERÄSTÄ SILTATYÖMAILLE s. 26

JOKKAPELLEPELOTTOMAT | PALAUTETTA | UUTISIA | KIERTOON | ERI VINKKELISTÄ | KOONTEJA

TÄSSÄ ON UUDISTUNUT JOKKA

Työturvallisuuden lisäksi uudessa lehdessä käsitellään rakentamisen laatu- ja ympäristöasioita. Lue ja ota hyöty irti!

KULTTUURI KÄÄNTYY SISULLA

Muutos vaatii uudenlaista ajattelua.Kivivillatehtaassa turvallisuus-kulttuuri parani tinkimättömälläasenteella. Aiheesta lisää s.6 ja s.12

MATALAENERGIATALOON RATKAISUJA

Energiarakentamisen pioneeri kehottaa kuuntelemaan loppukäyttäjiä. Ja toivoo lisää aurinkoisia päiviä. s.14

LEHTI RAKENNUSTEOLLISUUDEN LAATU-, YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSASIOISTA 1/2015

01www.rakennusteollisuus.fi/jokka

TERÄSTÄ SILTATYÖMAILLE s. 26

Minkälainen on rakennetun Suomen tulevaisuus: mihin on viisasta rakentaa ja miten tehdään yhdessä parempaa laatua?

9.9.2015 KLO 9.00–15.00 KALASTAJATORPPA, HELSINKI

Rakennusteollisuuden vuosipäivä kokoaa yhteen rakennusalan vaikuttajat.Ohjelmateemana on tänä vuonna rakentamisen laatu. Tapahtuma tuo lavalle monipuolisesti

ajankohtaisia näkemyksiä ja oivalluksia Suomen johtavilta asiantuntijoilta maamme rakentamisen ennakoitavasta kehittymisestä ja rakennusalan laadusta.

Tapahtuman toteuttavat Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusmedia Oy.

Tule mukaan inspiroitumaan ja verkostoitumaan!

RAKENNUSTEOLLISUUDEN VUOSIPÄIVÄ 2015

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.rakennusmedia.fi

J O K K A | 3

SISÄLTÖ

JOKKA

012015

12 14 18 26

27 RAKENTAJA HAASTOI SUOJALASIEN VALMISTAJAN Tuoteparannukset syntyvät eri tavoin, tässä niistä yksi.

6

IHMISET OVAT SOKEITA omalle kulttuurilleen ja syille, miksi asiat tehdään niin kuin ne on aina tehty, aihetta 15 vuotta tutkinut Pia Oedewald kertoo.

HUONEISTOKOHTAINEN jäähdytys viilentää kesällä matalaenergia-talossa ja pitää asuk-kaat tyytyväisinä. Ylilämpenemisen estä-miseksi on käytössä muitakin keinoja.

FINZEB-SEMINAARISSA kysyttiin yleisön mie-lipidettä ympäristö- ja energiakysymyksissä. Punaiset ja vihreät pää-tyivät monissa kysy-myksissä tasoihin.

KUN TUENTA TEHDÄÄN sillanrakennuksessa puun sijaan terästeli-neillä, löytyy turvaval-jaillekin hyviä, mitoitet-tuja kiinnityspisteitä.

Minkälainen on rakennetun Suomen tulevaisuus: mihin on viisasta rakentaa ja miten tehdään yhdessä parempaa laatua?

9.9.2015 KLO 9.00–15.00 KALASTAJATORPPA, HELSINKI

Rakennusteollisuuden vuosipäivä kokoaa yhteen rakennusalan vaikuttajat.Ohjelmateemana on tänä vuonna rakentamisen laatu. Tapahtuma tuo lavalle monipuolisesti

ajankohtaisia näkemyksiä ja oivalluksia Suomen johtavilta asiantuntijoilta maamme rakentamisen ennakoitavasta kehittymisestä ja rakennusalan laadusta.

Tapahtuman toteuttavat Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusmedia Oy.

Tule mukaan inspiroitumaan ja verkostoitumaan!

RAKENNUSTEOLLISUUDEN VUOSIPÄIVÄ 2015

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.rakennusmedia.fi

4 PÄÄKIRJOITUS

5 KOONTEJA

6 TURVALLISUUS- KULTTUURIN VENDA Kahdessa naapuritehtaassa onnistuttiin parantamaan turvallisuutta. Se edellytti kulttuurinmuutosta.

12 KULTTUURIN YMMÄRTÄMINEN Asenteista ja arvoista kehdataan jo puhua.

14 MATALAENERGIA- TALOIHIN JÄRKI- RATKAISUJA Käytäntö on opettanut matalaenergiatalojen rakentajaa.

18 LÄHES NOLLA ONKIN LÄHES SATA FInZEB-hanke sorvasi E-luvun vaatimustasoa.

19 PELLEPELOTTOMAT Esittelyssä rakentamiselle hieman erikoisempi keksintö.

20 OTA ONKEESI PALAUTTEESTA Asiakas on nykyään entistä enemmänkin oikeassa.

22 BETONIMURSKE KIERTOON Betonimurske pääsi viimein uusiokäyttöön – ainakin pääkaupunkiseudulla.

24 ERI VINKKELISTÄ Moottorisahauksen henkilökohtainen suojavarustus jakaa mielipiteitä.

26 TERÄSTELINE ON TURVALLINEN Suomessa sillanrakennuksessa harvemmin nähty terästeline säästää puuta ja työmaan aikaa.

KRISTIAN AALTONEN on työskennellyt 19 vuotta Parocilla. Tässä nousee 5 tonnia painava kela, jossa on paneelien päällystyspeltiä. ”Turvallisuuskulttuuri on muuttunut, enää ei onneksi näe Wild West -meininkiä, Aaltonen toteaa.

Kannen kuva: Aki Parkkinen suunnitteli 185 metriä pitkän sillan rakennusaikaisen tuennan terästelineillä. (Valokuva: Tommi Ahlberg)

4 | J O K K A

PÄÄKIRJOITUS JOKKAJULKAISIJA: Rakennusteollisuus RT ry, www.rakennusteollisuus.fi

KUSTANTAJA: Suomen Rakennusmedia Oy

TOIMISTO: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki

PÄÄTOIMITTAJA: Tommi Ahlberg [email protected]

ILMOITUSMYYNTI: Esko [email protected]: 0400 508 450

TAITTO: Aku Räty, Akku Design

PAINOPAIKKA: Esa Print, ISSN 1797-0717

"Jokka tarkoittaa rakennus-telineiden pystypuita sitovaa, telinelautoja kannattavaa poikkipuuta."(Vanhan rakentajan sanakirja)

Lehden jakelu perustuu RT:n jäsen- ja sidosryhmä-rekisteriin.

VASTAVALMISTUNUTTA JÄÄNMURTAJAA uite-taan ulos telakkahallista. Valtava alus herättää jo olemuksellaan kunnioitusta. Näkyvimpään kohtaan on maalattu valtavin kirjaimin teksti "SCF, Safety Comes First". Öljy- ja kaasukentillä toimivan huoltoaluksen viesti on selvä: turval-lisuus on aina ykkösasia.

Hyvästä turvallisuudesta saa ja pitää olla ylpeä, ja se saa myös näkyä. Rakentamisen työ-mailla ja tuotantolaitoksissa näkyy esimerkiksi kylttejä, joissa kerrotaan montako tapaturmatonta vuorokautta työpaikalla on takanaan. Myös kevään koko rakennusalan yhteisellä tur-vallisuusviikolla halutaan turvallisuudesta tehdä kaikille näkyvää - positiivisessa mielessä. Tapah-tumapäiviä, työmaavierailuja ja seminaareja jär-jestetään eri puolilla maata. Viesti on tuttu: tur-vallisuus on aina ykkösasia rakentamisessakin.

Turvallisuuden lisäksi Jokka-lehdessä kirjoi-tetaan tästä numerosta alkaen myös laatu- sekä ympäristö- ja energia-asioista. Ne ovat monella tapaa toisiinsa kietoutuneita aiheita. Esimerkiksi kun tapaturmat vähenevät, vähenevät samalla yleensä myös tuotepoikkeamat. Määrätietoinen johtaminen ja tyytyväinen henkilöstö synnyttä-vät parempaa laatua. Tehokas, laatua tuottava työyhteisö huolehtii yleensä myös ympäristös-tään. Ja niin edelleen.

Turvalliseen, laadukkaaseen ja ympäristöys-tävälliseen rakentamiseen liittyy aina myös asi-akas. Uudistuneessa lehdessä halutaan tuoda loppukäyttäjän näkökulmaa paremmin esiin.

Viimeistään näin kesän korvilla on hyvä ryh-tyä murtamaan vanhoja jäitä. Ja kehittämään uudenlaista ajattelu- ja toimintakulttuuria.

Kaikenkokoisia juttuvinkkejä ja palautetta lehdestä otetaan mielellään vastaan sähköpostilla osoitteessa [email protected]

ANTAA SEN NÄKYÄ

Turvallisuusviikko on joka viikko

Rakennusalan yhteistä turvallisuusviikkoa vietetään 18. - 22.5. Teemana on jälleen ”Viisaat kypärät yhteen” ja tapahtumia järjestetään viikon aikana eri puolilla maata, suurimmat tilaisuudet ovat pää-kaupunkiseudulla.

Monttumaanantaina Helsingin Kalasata-massa keskustellaan muun muassa kaivan-to-onnettomuuksista ja kai-vantojen turvallisuuden varmistamisesta. Työmaa-käynti tehdään Kalasata-man REDIn työmaalle. Tiis-taina rakennustuoteteolli-suuden Tuotetiistain seminaarissa Pasilassa nos-tetaan pöydälle muun muassa asenteet ja ter-veysjohtaminen. Keskivii-kon Viisaat kypärät yhteen -seminaarissa Vantaalla

etsitään uusia tapoja parantaa työturvalli-suutta ja kuullaan työsuojeluviranomais-ten keinoista vaikuttaa asiaan. Torstaina on perinteinen telinetorstaipäivä. Perjan-taina yritykset järjestävät omia turvalli-suustapahtumia työmailla ja tehtaissa.

Rakennusala haluaa yhteisellä tempa-uksella parantaa alan turvallisuuskulttuu-

ria. Turvallisuusviikon järjestävät Rakenn-usteollisuus RT sekä yhteistyökumppanit Rakennusliitto, RAKLI, SKOL, PRO ja viran-omaistahot.

Lisätietoa viikon tapahtumista on osoit-teessa ww.rakennusteollisuus.fi/turvalli-suusviikko.

JÄÄTÄ SÄRKEMÄÄN. Arctech Helsinki Shipyardin ra- kentaman jäänmurtajan keulaan on maalattu Sovcom-flot-varustamon tunnuslause: Safety Comes First.

Huoltoaluksen viesti on selvä: turvallisuus

on aina ykkösasia.

J O K K A | 5

KOONTEJA

Napattuja

1 ”Energiate-hokkaat rakennukset

ovat valtavia ko- neita. Suunnittelu, rakentami-nen ja etenkin huolto edellyttä-vät ihan uudenlaista osaamista. Nyt tarvitaankin parempia kei-noja prosessien hallintaan.”Olavi Tikka, tulosryhmän joh-taja, HKR-Rakennuttaja, Rakentamisen tulevaisuus ja haasteet -seminaarissa

2 ”Minulla on teille myös hyviä uutisia.

Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta sen nopeus on täysin ihmisen omissa käsissä. Me voimme juuri nyt vaikuttaa nopeilla päätöksillä siihen, paljonko kasvihuonepäästöjä aiheutamme.”Hannele Korhonen, professori, Ilmatieteen laitos, FInZEB 2005 -tulosseminaarissa

3 ”On helpompi kuolla kuin muuttua. Kun

henkilöiltä kysytään ovatko he valmiit muuttamaan elintapojaan terveellisemmiksi, lähes 90 prosenttia vastaa kyllä. Mutta kun tutkitaan sydänkohtauksen saaneita hen-kilöitä, vain 17 prosenttia pys-tyy niitä oikeasti muuttamaan.”Brändiasiantuntija Marco Mäkinen, TBWA Helsinki, RT:n hallintojen seminaarissa. Esi-telmän aiheena oli asentei-den ja käytöksen muutos.

4 ”18-vuotias nuori aloitti kesätyönteki-jänä suuren rakennus-

yrityksen palveluksessa Mikke-lissä. Hän HARAVOI puisto-alueita KYPÄRÄ PÄÄSSÄ!! Meneekö tässä työturvallisuus jo liiallisuuksiin?”Toimitukseen tullut kommentti

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt julkaistu rakentajien käyttöönBUILD UP Skills Finland -hank-keessa on koottu energiatehok-kaan rakentamisen parhaita käytäntöjä koulutuspaketiksi, joka sisältää kymmenen kalvo-sarjaa ja työmaaoppaan. Koulu-tuspaketissa pureudutaan eri-tyisesti energiatehokkaan rakentamisen kahteen peruspi-

lariin: tiiviiseen rakennukseen ja talotekniikan toimivuuteen. Työmaaopas esittelee keskei-simpiä energiatehokkaan raken-tamisen vaiheita havainnolli-sesti.

Maksuttomat materiaalit löy-tyvät osoitteesta motiva.fi/BUS-koulutusmateriaalit

Hauskoja animaatioitatyöturvalli-suudestaNetistä löytyy nyt kymmenen havainnollista animaatiota liittyen luonnonkiven louhinnan työtur-vallisuuteen. Animaatioiden lähes-tymistapa on kaikille helppo ja ne ovat tarkoitettu myös kansainväli-seen jakeluun. Animaatiot toteut-taneen Safequ-hankkeen pääta-voite on vähentää louhintatyöhön liittyviä tapaturmia. Hanke toteu-tettiin Kiviteollisuusliiton johdolla.

Animaatiot on julkaistu Youtu-bessa: https://www.youtube.com/user/safequ.

Lisätietoja hankkeesta on sen

kotisivuilla, osoitteessa www.safequ.eu.

Aiemmin vastaavia animaati-oita on tehty Stone Safety -hank-

keessa luonnonkivituotteita val-mistavan teollisuuden työturval-lisuuskoulutukseen, niistä lisää osoitteessa www.stonesafety.eu.

MITÄHÄN TÄSSÄ PEUKUTETAAN? Se selviää Youtubesta löytyvästä luonnon-kiven louhinnan työturvallisuusanimaatiosta.

Kaikkiin vuoden 2014 aikana ja siitä eteenpäin tapahtuneisiin työpaikkatapaturmiin sovelletaan uutta TOT-tutkintamallia. Uusi malli yhdistää onnettomuustutkinnan ja riskienhallinnan näkö-

kulmat. Tarkoitus on löytää onnettomuuden taus-talla vaikuttaneet tekijät ja selvittää niiden syy-seuraussuhteet.

Tapaturmat löytyvät osoitteesta totti.tvl.fi

Työkuolemien tutkintaan uusi menetelmä

350 keinoaBetoniteollisuus on julkaissut verkkosivuillaan yli 350 hyvää keinoa työturvallisuuden paran-tamiseksi. Osa turvallisuuskäy-tännöistä on vain betoniteollisuu-den tuotantoympäristöihin tar-koitettuja, mutta monet ratkaisut ovat kaikkien rakennustuoteteol-lisuuden yritysten hyödynnettä-vissä.

www.betoni.com/turvallisuus/ladattavaa-materiaalia

6 | J O K K A

VENDATURVALLISUUSKULTTUURIN

Parocin tehtailla turvallisuuskulttuuri käännettiin kokonaan uuteen suuntaan. Se onnistui, kun tinkimättömästi uskottiin omiin tavoitteisiin ja uusiin toimintatapoihin.TEKSTI: TOMMI AHLBERG KUVAT: JYRKI VESA

KULKUVÄYLÄT ON MERKATTU LATTIAAN. Myös liikutettaville laitteille on maalattu omat parkkialueensa jotta ne eivät jää kul-kuväylille.

J O K K A | 7

Saaristokaupunki Paraisilla on aina purjehdittu. Kun alus tekee käännöksen vastatuuleen, on purjehdustermein kyse vendasta. Parocin Parais-ten kahdella tehtaalla

venda tehtiin työturvallisuudessa. Pärs-keet lensivät mutta tulostakin syntyi, kun

nolla tapaturmaa saavutettiin ennätys-ajassa neljässä vuodessa.

Uudet tuulet puhaltavatParaisilla Lounais-Suomessa on valmis-tettu kivivillaa jo yli 50 vuotta. Villateh-taan viereen kohosi vuonna 1986 toinen-

kin tehdasrakennus, Paroc Panes Systems, jossa valmistetaan kivivilla-sandwichele-menttejä.

Vielä noin neljä vuotta sitten molem-missa tehtaissa pähkäiltiin huonon tur-vallisuuden kanssa. Kivivillatehtaassa sat-tui vuosittain yli 20 työtapaturmaa. Tapaturmataajuudella mitattuna se tar-koitti silloisella työntekijämäärällä yli

VENDA

8 | J O K K A

yrityksiin töihin”, uskoo Parocin Suomen työsuojelupäällikkönä toimiva Markku Uschanoff.

Nollaan neljässä vuodessaKivivillan valmistuksessa on monia vai-heita. Kivet sulatetaan uunissa 1550 asteen lämpötilaan. Syntynyt kivisula lingotaan kivivillakuiduiksi ja joukkoon lisätään sideaineita. Mattoaihio laskostetaan haluttuun paksuuteen ja karkaistaan kar-kaisu-uunissa. Sitten se jäähdytetään, lei-kataan, pinotaan ja pakataan.

80:aa. Pane Systemsissä tilanne oli vielä synkempi. Sitten kurssi kääntyi.

”Tärkein syy käännökseen oli se, että yrityksen ylin johto sitoutui täysin työ-turvallisuuden parantamiseen”, kertoo työsuojeluvaltuutettu Urho Lagerstöm.

Ylimmän johdon sitoutumisesta puhu-taan paljon. Mitä se käytännössä tarkoit-taa, siitä saa hyvän käsityksen kuuntele-malla Lagerströmiä. Hän on mukana kai-kissa Paroc Groupin hallituksen kokouksissa tarkkailijajäsenenä. Kaikki kokoukset aloitetaan työturvallisuudella.

”Ei aina uskoisi, että ollaan koko yhtiön hallituksen kokouksessa, kun tapaturmia käydään niin perusteellisesti läpi. Niistä halutaan lisää yksityiskohtaisia tietoja ja usein toimitusjohtajaa patistetaan selvit-tämään tapaturman perimmäinen syy”, Lagerström vakuuttaa.

Parocilla uskotaan, että turvallinen työ-paikka vaikuttaa myös yhtiön imagoon. ”Tulevaisuudessa yhä enemmän työpai-kan turvallisuuden merkitys korostuu, kun työntekijä valitsee työpaikkaa. Par-haat hakeutuvat turvallisiksi tiedettyihin

VUOTEEN 2011 SAAKKA tapaturmataajuus eli sai-rauspoissaoloihin johta-vat tapaturmat miljoonaa työtuntia kohti olivat kivi-villatehtaassa yli 80:ssa. Tehtaan työtekijämäärällä se tarkoitti noin 20 työta-paturmaa vuodessa. ”Nyt se tuntuu todella huonolta luvulta”, Markku Uschan-off kertoo. Kun tapatur-miin alettiin puuttua, tul-tiin nopeasti alas noin 20:een ja viime marras-kuussa saavutettiin Parais-ten kivivillatehtaalla vuosi ilman ainuttakaan tapatur-maa. Naapuritontin panee-litehtaassa ennätys on 603 tapaturmatonta työpäivää.

TURVALLISUUS SYNTYY PIENISTÄ OIVALLUKSISTA. Kuvassa ollaan karkaisu-uunin kohdalla paikassa, josta pinnoitteita nostetaan ylös. Alue voidaan sulkea nostojen ajaksi muulta liikenteeltä näppä-rästi seinästä vedettävillä hihnoilla.

J O K K A | 9

Prosessin tarvitsemat iso happisäiliö ja kaksi isoa propaanisäiliötä tuovat mukanaan omat riskinsä. Paljon riskejä sisältävästä prosessista huolimatta

tapaturmat saatiin Paraisten tehtaissa minimiin neljässä vuodessa.

3 KYSYMYSTÄ1. Miksi mielestäsi työturvallisuutta pitää parantaa?2. Voisitko työskennellä työpaikassa jossa turvallisuuteen ei kiinnitetä huomiota?3. Mitä sana turvallisuuskulttuuri tuo sinulle mieleen?

Topi Korsberg toimii Paraisten kivivillatehtaan tehdaspäällik-könä ja tehtaan työsuojelupääl-likkönä. Neljä vuotta nykyisessä tehtävässä on tullut täyteen, ja Parocissa yhteensä viisi. Aiempi työkokemus on prosessiteolli-suuden puolelta. 1. Kun toimitaan turvallisesti, on myös ajateltu asiat etukäteen. Se vaikuttaa - ei vain turvalli-suutteen - vaan myös tuottavuu-teen ja laatuun. Turvallisuusjoh-taminen ei ole mikään oma eril-linen sarakkeensa.2. Tässä asemassa pystyy onneksi vaikuttamaan asioihin. Eli sitä ryhtyisi tuumasta toimeen eli parantamaan tilannetta.3. Kulttuuri on sitä miten ihmi-nen toimii luonnostaan. Jos me- nen tehdashalliin ja työntekijät minut nähdessään skarppaavat, ei se todista hyvästä toiminta-kulttuurista. Sen sijaan jos he työskentelevät turvallisesti oma-ehtoisesti, voin olla tyytväinen.

Urho Lagerström toimii säh-kösulatus-uunin valvomossa operaattorina. Sen lisäksi hän toimii työsuojeluvaltuutettuna, johon saa muusta työstään vapautusta 12 tuntia viikossa. Hän on työskennellyt tehtaalla yhteensä 24 vuotta eri tehtä-vissä.1. Että me kaikki pääsemme terveenä eläkkeelle. Lisää työn viihtyvyyttä kun tietää, että työskentelee turvallisessa työ-yhteisössä.2. Olisihan se hyvä haaste. En kyllä pitäisi tilanteessa suutani kiinni.3. 25 vuotta sitten harva välitti edes omasta turvallisuudestaan. Nyt kukaan ei enää tosissaan kehtaa kyseenalaistaa vaikkapa henkilökohtaisten suojainten käyttöä.

Kimmo Tamminen toimii teh-daspäällikkönä, tuotantojohta-jana ja tehtaan työsuojelupääl-likkönä Paroc Panel Systemsis- sä. Parocilla yhteensä 22 vuotta erilaisissa työtehtävissä. Toimi-nut muun muassa Ruotsissa ke- hitystehtävissä ja Suomen Paro-cin henkilöstöpäällikkönä.1. Työntekijän pitää aina päästä terveenä kotiin. Tuottavuus ja työt ovat paremmalla tasolla, kun työskentelykin on turval-lista.2. Käärisin hihat ja ryhtyisin kehittämään toimintaa turvalli-semmaksi. Siihenhän löytyy jo hyviä välineitä vaikka kuinka.3. Että jokainen miettii omaa tekemistään ja muita työnteki-jöitä. Turvallisuutta pitää suun-nitella niin kuin kaikkea muuta-kin tuottavaa toimintaa.

Markku Uschanoff on toimi-nut Parocin koko Suomen työ-suojelupäällikkönä vuodesta 2009. Tuli Parociin vuonna 1986 ja toiminut monissa eri tehtä-vissä. 1. Työnantajan vastuuna on että työntekijät voivat lähteä ter-veinä kotiin ja eläkkeelle. Tur-vallinen työpaikka vaikuttaa yri-tyksen imagoon, turvalliset yri-tykset ovat myös kaikkein kilpailukykyisimpiä.2. Minun tehtäväni on luoda työ-kaluja että tapaturmia ei satu. Eli jos vain on olemassa edelly-tykset luoda muutosta, niin ehdottomasti kyllä voisin.3. Yrityksen johdon pitää olla sitoutunut parantamaan turval-lisuutta ja työhyvinvointia. Ken-tällä ei oteta riskejä ja oikeasti välitetään myös toisten turval-lisuudesta.

1 0 | J O K K A

Kivivillamatto kulkee prosessissa suu-rilla kuljettimilla tehtaan päästä päähän. Sideaineessa käytetään kuituja sitovia kemikaaleja. Prosessin tarvitsemat iso happisäiliö ja kaksi isoa propaanisäiliötä tuovat mukanaan omat riskinsä. Paljon riskejä sisältävästä prosessista huolimatta tapaturmat saatiin Paraisten tehtaissa minimiin neljässä vuodessa.

”Marraskuussa 2014 oli menty tasan vuosi ilman ainuttakaan tapaturmaa. Siitä jatkettiin vielä 486 tapaturmattomaan vuo-rokauteen”, kertoo kivivillatehtaan teh-daspäällikkö Topi Korsberg tähänastisesta turvallisuusennätyksestä.

Parocilla tapaturmiin suhtaudutaan mahdollisimman tiukasti. Myös sellai-set tapaturmat, jotka eivät aiheuta sairaus-poissaoloa, mutta joissa kuitenkin tarvi-taan terveydenhuollon apua, lasketaan mukaan. Laastari työpaikalla ei aiheuta merkintää, mutta laastari työterveysase-malla aiheuttaa.

”Turvallisuuskulttuurin muutos on pitkä prosessi. Aluksi tapaturmat tippu-vat rytinällä mutta sitten tahti hidastuu. En usko että olisimme voineet tehdä pal-jon toisin tai saavuttaa nollaa tapaturmaa nopeammin”, Korsberg pohtii.

Taustalla työmotivaatioMutta nyt muutos näkyy. ”Esimerkiksi siinä, miten alihankkijoiden kanssa käydään läpi etukäteen turvallisuusasiat. Tai kun yön

Parocin tehtailla turvallisuuskulttuurin muutokseen on käytetty paljon ennakoivia välineitä. Turvallisuushavainnot, turvallisuustuokiot

ja -kävelyt, erilaiset kartoitukset ja auditoinnit ovat kaikille työntekijöille tuttuja.

pimeinä tunteina joku on tekemässä huol-totöitä, ja voi luottaa siihen että turvalli-suusasiat on hoidettu. Silloin turvallisuus-kulttuurikin on kunnossa”, Korsberg sanoo.

Parocin tehtailla turvallisuuskulttuu-rin muutokseen on käytetty paljon enna-koivia välineitä. Turvallisuushavainnot, turvallisuustuokiot ja -kävelyt, erilaiset kartoitukset ja auditoinnit ovat kaikille työntekijöille tuttuja. Erilainen tieto kerä-tään ja vedetään yhteen sähköisessä muo-

dossa olevassa monitori-ohjelmassa, johon kaikilla työntekijöillä on pääsy.

Eri keinoista Topi Korsberg haluaa tuoda esiin turvallisuushavainnot. Turvallisuus-havaintoja tehdään 30–40 joka kuukausi molemmissa tehtaissa.

”Turvallisuushavaintojen tekemisellä on suuri merkitys työturvallisuudelle. Samalla se kuvastaa sitä miten aktiivisesti ympäristöä havainnoidaan ja miten hyvin työyhteisöä halutaan kehittää. Se kertoo

PITKIN TEHTAAN TUOTANTOLINJAA on turvallisuu-teen liittyviä ohjeita.

TUOTANTOLINJAN PÄÄLLE SIJOITETUSSA TERÄPAKASSA säilytetään erimittaisten lamellien leikkauk-seen soveltuvia teriä. Aiemmin ne piti nostaa alhaalta ylös, mutta henkilöstön ideoimana koko pakka sijoitettuiin lähelle paikkaa missä vaihtokin tapahtuu. Muutokset käydään aina työsuojelutarkastuksen muodossa läpi ennen käyttöönottoa.

CIP-KOORDINAATTORINA TOIMIVAN Merja Jalasahon tehtävänä on laatia työohjeita tehtaan ei työpistei-siin. 5S-menetelmä näkyy ohjeissa, paikat pitää olla kunnossa eikä yli-määräisiä tavaroita saa näkyä. ”Siisteys ja järjestys on osa turvalli-suutta”, Jalasaho sanoo napakasti. Oma ammattikokemus tehtaan eri työpisteistä auttaa ohjeiden laadin-nassa. Seuraavaksi työn alle tulee peltien leikkauksen työpiste, johon on tekeillä kuusikin eri työohjetta. CIP tulee englanninkielen sanoista Continuous Improvement, jatkuva parantaminen.

J O K K A | 1 1

vaiheita. Peltikelat painavat viisi tonnia.”Tapaturmat saatiin puolitettua joka

vuosi, ja nyt mennään nollaa tapaturmaa”, kertoo tehdaspäällikkö Kimmo Tamminen. Vielä kymmenen vuotta sitten ajatus nol-lasta tapaturmasta olisi herättänyt Tam-misessa kummastusta. Tänä päivänä hän pitää selvänä, että tavoite on mennä mah-dollisimman pitkään aikoja ilman yhtään työtapaturmaa. ”Kyllä muutos on ollut huimaa”, hän toteaa.

työmotivaatiosta. Tänä vuonna meillä on tavoite saada keskimäärin viisi havaintoa työtekijää kohden.”

Havaitut läheltä piti -tilanteet käydään läpi omassa info-tv:ssä. TV-ruudulla vies-titään myös muista turvallisuusasioista työntekijöille.

603 syytä jatkaa eteenpäinMetallipintaisia paneeleja valmistavassa naapuritehtaassa turvallisuuden parane-

minen on ollut yhtä ripeää. Huhtikuun alkupuolella taulussa oli luku 603 kerto-massa, että näin monta tapaturmatonta työvuorokautta on takana.

Paneelitehdas käyttää naapuritehtaan kivivillaa tuotteissaan. Alapelti syötetään villan alle, ja päälle tuleva pelti käännetään sen päälle. Sitten paneeli menee prässiin, sahaukseen ja pakattavaksi kohteisiin, joita ovat yleensä kauppa-, toimisto- ja varasto-rakennukset. Työssä on paljon vaarallisia

Tinkimätön asenne näkyy myös perehdytyksessäParocin Paraisten kahden tehtaan työturval-lisuus saatiin kuntoon noin neljässä vuodessa. Se on melkoinen tulos kun molemmilla teh-tailla työskennellään vaarallisissa olosuh-teissa. Tinkimätön usko omiin tavoitteisiin näkyy esimerkiksi siinä, miten uusien työn-tekijöiden perehdytys on toteutettu.

Perehdytys ei ole pelkkä turvallisuuteen ja työntekoon ohjaava hetken kestävä tilai-suus, vaan siihen käytetään vaivaa ja aikaa. Kesätyöntekijät käyvät läpi saman ohjelman kuin vakituisetkin. Koko ensimmäinen työ-päivä kuluu vanhemman työntekijän ohjauk-sessa talon tapojen oppimisessa. Opitaan kriittiset asiat, kuten miten suuronnetto-muusvaaran aiheuttavat propaani- ja hap-pisäilöt suljetaan. Kun töissä ja työnopasta-jan opastuksessa on oltu noin kuukausi, pidetään uusi perehdytyspäivä, jossa käsi-tellään ja kerrataan tehtaan laatu-, ympä-

ristö- ja turvallisuusasioita. Kaikki pääsevät esimer-

kiksi opettelemaan alkusam-mutuksen alan yrityksen kou-lutuksessa. Tehtaissa usko-taan, että laaja perehdytys palvelee toistakin asiaa.

Kun henkilö huomaa, että hänen työskentelystään ollaan kiinnostuneita ja siihen halutaan satsata, niin henki-lön työmotivaatiokin kasvaa.

Parocin tehtaille ei tieten-kään mennä vierailulle ilman kunnon turvallisuusopastusta ja perehdytys-videon katselua. Jo videon alussa tulee sel-väksi, kuinka tärkeitä pienetkin yksityiskoh-dat ovat turvallisuudelle. Videossa kerrotaan muun muassa, että portaissa kulkiessa pitää olla riittävä väli edellä kulkevaan. Tai että

kännykkään ei pidä vierailureitin aikana puhua. Joidenkin itsestään selvältä kuulos-tavien asioiden kertomisella on kuitenkin tärkeä merkitys. Näin ne ovat tuoreena mie-lessä, kun punavalkoraidallisella kuviolla merkitty tehdaskierros alkaa.

PINONNAN-TYÖPISTEESSÄ valmista tuotetta tarkastamassa siellä työskentelevät Mikael Intonen (vasemalla) ja Jens Keihäs sekä taus-talla Urho Lagerström ja Markku Uschanoff.

1 2 | J O K K A

Kulttuurin ymmärtäminen – höpöhöpöä vai rakentamisen kivijalka?Turvallisuuskulttuuri, laatukulttuuri, yrityskulttuuri. Kulttuuri-sana kelpaa moneen, mutta mitä sillä mahdetaan rakentamisessa oikein tarkoittaa? TEKSTI JA KUVAT: ILONA SAVITIE

"TYÖMAALLA ERI KULTTUUREISTA syn-tyy erikoinen hybridi. Jokainen haluaa pitää kiinni omastaan ja on päätettävä kenen kulttuuria noudatetaan tai kuka sitä johtaa. On epärealistista ajatella, että kaikki omaksuvat lopulta yhden ja saman kulttuurin automaattisesti”, sanoo VTT:n erikoistutkija ja psykologi Pia Oedewald. Oedewald on psykologi ja työskennellyt VTT:n tutkijana 15 vuotta erilaisten tur-vallisuuskulttuuriin liittyvien projektien parissa.

”Vielä 15 vuotta sitten oli organisaati-oita, joille esimerkiksi turvallisuuskult-tuuri oli höpöhöpöä: eihän me kehdata

alkaa jostain arvoista ja asenteista puhua. Painotukset olivat enemmän teknisellä puolella. Nyt turvallisuuskulttuuriin suh-taudutaan jo avoimesti ja mielenkiin-nolla”, Oedewald jatkaa.

Turvallisuuskulttuuria etsimässäYritysturvallisuus voi tarkoittaa eri asi-osita. Se voi olla esimerkiksi henkilöiden, tuotannon ja toimitilojen turvallisuutta, tieto- tai työturvallisuutta. Työturvallisuu-denkin sisälle mahtuu monenlaista, alkaen pään kolauttamisesta kemialliseen altistumiseen tai henkisiin kuormituste-kijöihin saakka.

”Työturvallisuus on kykyä hoitaa työ vaihtelevissa olosuhteissa niin, että riskit ja vaarat tulevat hallituksi”, Oedewald muotoilee.

Turvallisuuskulttuuri tarkoittaa orga-nisaatiossa pikku hiljaa kehittynyttä yleistä tapaa toimia turvallisuuteen liitty-vissä asioissa. Oedewald toteaa, että käsit-teen määrittely riippuu puhujasta. Yksi korostaa yksilön käyttäytymistä ja asen-teita, toinen nostaa esille johtamisen tai eri turvallisuuteen vaikuttavien tekijöi-den yhteisvaikutukset.

Hyvään turvallisuuskulttuuriin voidaan määritelmistä riippumatta päästä, jos

J O K K A | 1 3

organisaation arvot ja edellytykset siihen ovat kunnossa. Avoin ilmapiiri kritiikille ja kyseenalaistamiselle, hyvien ja huono-jen skenaarioiden huomioiminen ja valp-paus riskien suhteen auttavat eteenpäin.

Muutosvastarintaa luvassaKulttuuri on jotain, joka on luotava joka päivä uudelleen.

”Se on jatkuva sosiaalinen prosessi, joka kehittyy koko ajan. Myös turvallisuus on vaihteleva olotila, jota ei saavuteta vain kerran ja sitten siirrytä seuraavaan asiaan. Hyvä asia näissä molemmissa on, että nii-hin voidaan konkreettisesti vaikuttaa”, Oedewald tarkentaa.

Kulttuuriin kuuluu myös, että ihmiset ovat sokeita omalle kulttuurilleen ja syille, miksi asiat tehdään niin kuin ne on aina tehty.

”Kulttuuri kehittyy siihen muotoon, mikä koetaan riittävän hyväksi. Jos siihen pitäisi yhtäkkiä suhtautua eri tavalla, muu-tosvastarinta herää henkiin. Jos muutos-paine tulee organisaation ulkopuolelta, se herää vielä kärkkäämmin”, Oedewald sanoo.

Yhteisön sisältä kumpuavaan muutok-seen on luontaisesti helpompi sitoutua.

Työturvallisuuskulttuurin muutokseen ulkopuolinen näkökulma voi olla silti toi-sinaan välttämätön.

”Yrityksessä saatetaan hyvinkin tarkasti nähdä tilanne ja sen vaatimat muutokset, mutta kissan nostaminen pöydälle voi olla vaikeaa. Meillä Suomessa ollaan perintei-sesti oltu aika demokraattisia. Johto pitää itseään tasa-arvoisena työntekijöiden kanssa, eikä sitten ehkä uskalleta vaatia tai lähteä käskyttämään. Ulkopuolisella asiantuntijalla ei ole sellaisia sosiaalisia rajoituksia.”

Käyttäytymistieteilijät mukaanKulttuurin muutos ei ole koskaan helppo tai hetkessä tapahtuva ilmiö. On korjat-tava työskentelyn edellytyksiä, laitettava työvälineet ja työolosuhteet kuntoon. Samalla on myös muutettava asenteita ja arkipäivän vakiintuneita toimintatapoja.

Etenkin johtoportaalla on tässä vai-heessa suuri rooli suunnannäyttäjänä. Sen tulisi näyttää työntekijöille, että uuden-laisia tapoja halutaan noudattaa ja niitä arvostetaan. Johdolla on edellytykset lait-taa rakenteelliset olosuhteet kuntoon ja sen esimerkkiä yleensä myös seurataan.

Lisäksi on yksi kulmakivi, jolla niin ikään pitäisi tehdä muutostyötä ja joka melko helposti unohdetaan: kaikkien yhteisön jäsenten tieto ja ymmärrys vaa-roista ja turvallisuudesta. Usein oletetaan, että tieto on jakautunut yhteisössä kaikille.

Turvallisuuskulttuuri on pitkään kes-kittynyt teknisten riskien analyysiin asen-teiden sijasta.

”Sekin on tärkeää, mutta monesti yhtä tärkeää on korjata käyttäytymiseen ja asen-teisiin liittyviä asenteita. Jos niitä ei muu-teta, samat virheet toistetaan vaikka tek-niset olosuhteet olisivat kunnossa.”

Myös inhimillisten vaikutustekijöiden mittaamiseen Oedewaldilla on ratkaisu.

”Jos organisaatioissa olisi enemmän käyttäytymistieteilijöitä, myös inhimil-listen tekijöiden mittaaminen olisi help-poa”, hän vinkkaa.

ERIKOISTUTKIJA JA PSYKOLOGI Pia Oedewald on päässyt työssään perehtymään useiden eri alojen turvallisuuskulttuuriin jo 15 vuoden ajan.

Turvallisuuskulttuuri tarkoittaa organisaatiossa pikku hiljaa kehittynyttä yleistä tapaa toimia

turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

1 4 | J O K K A

JÄRKIRATKAISUJAMatalaenergiatalojen rakentaja kaipaa

Matalaenergiatalojen rakentaja on saanut huomata, että rakennuksen ja sen lämmitysjärjestelmän yhdistämiseen on tullut paljon uusia haasteita. TEKSTI JA KUVAT: VESA TOIVANEN

Iisalmelaisyrittäjä Tuomo Pentikäi-nen veljineen rakentaa taloja pää-osin Ylä-Savossa. Rakennusliike Pen-tikäinen on tehnyt Iisalmeen kaksi matalaenergia-asuinkerrostaloa ja on aina halunnut olla mukana ener-

giatehokkaan rakentamisen eturintamassa.

Iisalmelainen energiarakentamisen pio-neeri sanoo suoraan, että nykyisissä ener-giansäästötalkoissa tuppaa usein unoh-tumaan tärkein – itse asukas. Rakennus-ten käyttö on usein hankalaa.

Pentikäinen tuntee molempien kerros-talojen sielunelämän myös rakentamisen

jälkeiseltä ajalta. Hän seuraa talojen läm-mitystä ja ilmanvaihtoa etälukuna kän-nykkänsä ja tietokoneensa kautta.

Viimeiset kolme vuotta talojen lämmi-tysjärjestelmiä seuranneena ja hienosää-täneenä ”talonmiehenä” hänellä on selvä käsitys, miten tavoiteltuun energiatasoon, E-lukuun, päästään kustannustehokkaasti ja jopa asumismukavuutta parantaen.

Pentikäisen matalaenergiatalot, asun-to-osakeyhtiöt Iisalmen AinaMukava ja Haukiniemen Hidalgo, kohoavat vierek-käisillä tonteilla. Ne olivat molemmat

J O K K A | 1 5

JÄRKIRATKAISUJAMatalaenergiatalojen rakentaja kaipaa

Pentikäisen 10 teesiä maalämpötaloon

Iisalmelaisen Rakennusliike Pentikäi-sen toimitusjohtaja, diplomi-insinööri Tuomo Pentikäinen listasi kymmenen asiaa, jotka pitäisi ottaa huomioon maalämpöratkaisua suunniteltaessa. Nämä ajatukset toimivat myös sellai-sissa kaukolämpötalossa, joiden raken-teiden U-arvoa on parannettu ohje-arvoja paremmiksi.

1 Mahdollisimman hyvät IV-koneet, vuosihyötysuhde 73-75 prosenttia.

Vesikiertoiset jälkilämmityspatteri- koneet saa jo unohtaa.

2 Lattialämmitystä maalämmön kaveriksi uudiskohteissa.

3 Käyttöön kaikki kohtuulliset toi-menpiteet, joilla lämpimän käyttö-

veden kulutusta voidaan pienentää. Lämpimän käyttöveden esilämmitys ennen lopullista lämmitystä käyttövesi-varaajassa.

4 Ikkunoiden ei tarvitse olla kohtuut-toman hyviä. Nykyisin suurin osa

rakennuttajista pyrkii minimoimaan nii-den koon ylilämpenemisenkin takia. Mikäli käytetään isompia ikkunapintoja, pitää niiden energiatehokkuutta vastaa-vasti parantaa.

5 Energiatehokkaat kompressorit ja oheislaitteet. Oikea mitoitus niin kai-

vojen määrissä kuin laitteissakin. Toteu-tus mieluummin useammalla pienellä maalämpöpumpulla kuin yhdellä isolla.

6 Tarvitseeko ulkoseinissä olla ure-taania? Minusta ei. Villarakenteilla

betoniseinät kuivuvat molempiin suun-tiin vaikka hävitäänkin lämpöarvossa. Rakennuksenhan pitää olla tiivis ja muutenkin huolella tehty. Valittu eristys ei siihen vaikuta tai saa vaikuttaa.

7 Optimoi talon sähköliittymät. Osalla valmistajista maalämpöpumppujen

varavastukset ovat yhtä aikaa päällä pumpun kanssa. Ylimitoitettu liittymä maksaa ylimääräistä.

8 Järjestelmä pitää saada toimimaan oikein, siis riittävä seuranta sää-

töarvojen oikeellisuudesta.

9 Hankkeessa pitäisi olla edes yksi henkilö, joka ymmärtää

kokonaisuuden.

10 Tarvitaanko aurinkoenergiaa maalämpötaloissa? Tutkisin

ensin, saadaanko esimerkiksi viemärien jätevesien hukkalämmöllä esilämmitet-tyä keruunesteen lämpötilaa.

FInZEB-hankkeen pilottikohteita. Hank-keessa määriteltiin lähes nollaenergiara-kennuksentavoitteet ja suuntaviivat maas-samme.

AinaMukava lämmitetään kaukoläm-möllä ja katon aurinkokeräimillä. Neliker-roksinen, 27 asunnon kohde jäähdytetään kerroskohtaisin ilmalämpöpumpuin. Puo-litoista vuotta myöhemmin valmistunut Haukiniemen Hidalgo hyödyntää puoles-taan maalämpöä ja -jäähdytystä.

Molemmat rakennukset ovat sekä kool-taan että perusrakenteiltaan lähellä toi-

siaan ja näin ollen hyviä vertailukohteita.

Pimeä talvi näkyy luvuissa”Maa- ja aurinkolämmön välinen ero näkyy pimeinä talvikuukausina. Kun aurinko ei lämmitä katon tyhjiöputkike-räimiä, AinaMukavan järjestelmä ottaa tarvitsemansa lisäenergian kaukoläm-pönä. Asuntokohtaiset tulopoistoilmako-neet on varustettu normaalia suuremmilla levysiirtimillä lämmön tehokkaammaksi talteenotoksi”, selventää Pentikäinen jär-jestelmää.

"PIMEINÄ TALVIKUUKAUSINA matalalta näyttäytyvä aurinko ei lämmitä tarpeeksi parhaitakaan aurinkokeräimiä Suomessa", Tuomo Pentikäinen harmittelee.

1 6 | J O K K A

Vuosihyötysuhteeltaan ne eivät kuiten-kaan pärjää Hidalgolle. Rakennuksen katon 12 aurinkokeräintä lämmittävät 2,5 kuutiometrin varaajaa, jossa on kaksi käyt-tövesikierukkaa. Keräimien lämpö ote-taan mukaan talon lämmitykseen.

Hidalgo lämpenee kahdeksalla 200 met-rin maalämpökaivolla. Asiantuntijat antoi-vat erilaisia neuvoja kaivojen sijoittami-sen suhteen, jolloin Tuomo Pentikäinen päätyi eri tahoilta saatujen neuvojen väli-seen kompromissiin.

”Kaivot sijoitettiin rinnetontin alarin-teen puolelle. Talon käyttövesi esilämmi-tetään lämmitysvaraajassa ja johdetaan sitten käyttövesisiirtimelle.”

Tasaamisen vaikeusJulkisuudessa on annettu ymmärtää, että aurinko paistaa samalla tapaa Etelä-Suo-messa kuin Pohjois-Saksassakin. Aurin-

kokeräimillä varustetun AinaMukavan ja maalämmitetyn Hidalgon tammi- ja hel-mikuun 2015 tuoreet lämmitys- ja käyttö-veden energiakustannukset kertovat kui-tenkin toista. Pimeän talven vaikutus näkyy Iisalmen korkeudella kiistattomasti.

”Maalämpötalon kustannukset olivat tammikuussa 673 euroa ja helmikuussa 509 euroa. Aurinkoenergia-kaukolämpö hybriditalossa vastaavat luvut olivat 1 884 ja 1 444 euroa, siis 2,8-kertaiset. Kun ote-taan huomioon talojen kokoero, todelli-

nen vertailtava ero on noin 2,5-kertainen maalämpöratkaisun hyväksi”, Pentikäi-nen kertoo.

AinaMukavan lämmitys- ja käyttövesie-nergian vuosikulutus vuonna 2014 oli 150 megawattituntia, josta kaukolämmön osuus oli 135,5 ja aurinkolämmön 14,5 megawattituntia. Auringosta saatiin noin 10 prosenttia kokonaislämmitysenergi-asta.

Pentikäisen mukaan aurinko ei meillä paista silloin kun sitä tarvitaan. Lause pitää sisällään ilmeistä diplomi-insinöö-rin ironiaa, sillä juuri aurinkosäteilyn hii-puessa sää kylmenee. AinaMukavan koko-naiskulutuksesta yli puolet kulutetaan tal-ven pimeinä kuukausina marras-helmikuussa.

Auringolla ei päästä pienentämään lämmönkulutusta silloin kun tarve on suurin. Kesäaikaan aurinkokeräimet tuot-

Ensin pitää päättää lämmitysjärjestelmä ja sitten suunnitella talo.

"ENERGIATEHOKKUUS PARANEE uudella tek-niikalla, mutta luote-taanko siihen jopa liikaa? FInZEB-työryhmän ehdo-tuksessa kaavaillaan toi-mistorakentamisen E-lu-vuksi 90:tä, se vaikuttaa kovalta toteutettavaksi järkikustannuksin", Tuomo Pentikäinen aprikoi.

J O K K A | 1 7

tavat enemmän lämpöenergiaa kuin mitä rakennuksessa voidaan järkevästi käyt-tää.

Ratkaisuna maalämpöRakennusalan teorian ja käytännön tun-tevana ammattilaisena Tuomo Pentikäi-nen vieroksuu tapaa, jossa ensin suunni-tellaan talo ja vasta sitten valitaan sen läm-mitysjärjestelmä. Hänen mielestään uudiskohteissa pitäisi toimia juuri toisin päin, päättää ensin lämmitysmuoto ja rakentaa talo sille sopivaksi järkikustan-nuksin. Mahdollinen lämmitysjärjestelmä tulee ainakin pitää koko ajan mielessä, kun rakenteita määritellään.

Hän näkee oikein toteutetun maaläm-mön nykyteknologialla parhaaksi suoma-laisten uudiskerrostalojen ratkaisuksi. Uusimmat maalämpölaitteet yhdistettynä matalaenergiarakentamiseen ja lattialäm-

mitykseen päästään hyötysuhteessa jo lähes neljään. Yhdellä kilowattitunnilla saadaan melkein 4 kilowattituntia. Luku riippuu pitkälti siitä, miten rakennuksen energian käyttö jakaantuu, kuten esimer-kiksi kuinka paljon rakennuksessa käyte-tään lämmintä käyttövettä suhteessa läm-mitykseen.

Vanhojen kiinteistöjen energiaremonttiPentikäinen sanoo suoraan, ettei maaläm-

pöä kannata laittaa joka paikkaan. Erilai-set hybridit yleistyvät. Esimerkiksi van-hoissa taloissa energiaremontti tehdään järjestämällä poistoilmalämmön talteen-otto ja lisäämällä järjestelmän tarvitse-maan varaajaan vesi-ilmalämpöpumppu tai pieni maalämpöjärjestelmä.

”Energiansäästömahdollisuuksia van-hoissa taloissa on varsin kohtuukustan-nuksin paljonkin enemmän kuin konsa-naan uusissa kerrostaloissa”, Pentikäinen vakuuttaa.

Pentikäinen on varustanut rakenta-mansa asuinkiinteistöt lämmön talteen-otolla jo vuodesta 1998.

Nykyisin kaikki talot varustetaan huo-neistokohtaisilla ilmanvaihtokoneilla. Uudet laitteet ovat kohtuuhintaisia ja toi-mivia, ne maksavat itsensä energiakus-tannuksissa takaisin ja lisäävät asuinmu-kavuutta.

Pentikäinen sanoo, ettei maalämpöä kannata

laittaa joka paikkaan.

MAALÄMPÖKONEIDEN RUNKOÄÄNIEN välittyminen rakenteisiin estetään joustoliittimin ja eristetyin konepedein. Kaikissa kierto-järjestelmissä käytetään samaa pumppumallia, jonka varakoneet ovat lämmönjakohuoneessa. Huoltotapauksissa asukas ei välttä-mättä huomaa pumpun vaihtoa.

HAUKINIEMEN HIDALGOON viime keväänä muuttaneet Helinä ja Esko Sipola kertoivat huoneistokohtaisen jäähdytyk-sen viilentäneen hienosti myös hellehuipun aikaan. Jäähdytys oli viime heinäkuussa käytän-nössä koko ajan päällä.

HAUKINIEMEN HIDALGOSSA ja AinaMukavassa länsisivun asun-tojen tuloilma tuodaan normaa-lia isommalla hormilla yläpohjan kautta varjon puolelta. Nykyai-kaiset ikkunat sallivat isompien ruutujen asentamisen. Ylilämpe-neminen estetään osin sälekaih-timilla ja huoneistokohtainen jäähdytys viimeistelee asumis-mukavuuden.

1 8 | J O K K A

TEKSTI: TANJA MÄÄTTÄNEN KUVA: VESA TOIVANEN

Lähes nolla on käytännössä lähes sataFINZEB-HANKKEESSA ehdotettu lähes nollaenergiarakentamisen E-luvun vaati-mustaso on käytännössä lähempänä sataa kuin nollaa. Esimerkiksi asuinkerrosta-lossa E-luku on 116 kilowattituntia neliölle vuodessa. Muutos ei välttämättä ole huo-mattavan suuri: asuinkerrostalojen koh-dalla edellytetään vain 11 prosentin laskua nykyiseen tasoon.

Rakennustyyppi määrittää E-luvun tavoitetasoa, sillä energiaa säästävien toi-menpiteiden kannattavuus on eri raken-teilla hyvin erilainen. Lähtökohtina toi-mivat kuitenkin aina kustannustehok-kuus, terveellisyys ja turvallisuus. Suurin muutos koskee toimistorakennuksia, joissa edellytetty nZEB-E-lukutaso on 47 prosenttia nykymääräyksiä pienempi.

Tarkastelun neljä vaihettaFInZEB-tarkastelu suoritetaan rakennuk-sissa neljässä eri vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on rakennuksen lämpöhäviötarkas-

telu, seuraava rakennuksen sähkötehon laskenta. Näiden jälkeen edetään kokonai-senergiakulutuksen sekä E-luvun lasken-taan ja lopuksi muihin vaatimuksiin, kuten ylilämpenemisen ja ilmanvaihtojärjestel-mien sähkötehokkuuden tarkasteluihin. Lämpöhäviötarkastelussa U-arvovaatimuk-set säilyvät pääosin vuoden 2012 tasolla. Joiltain osin, kuten ikkunoiden kohdalla, vaatimuksia tosin voidaan tiukentaa.

Avainasemassa talotekniikka ja tiiviysMerkittävimmät muutokset energianku-lutuksessa on saavutettavissa taloteknii-

kalla ja tiiviydellä. Kustannustehokkaim-pia toimenpiteitä ovat lämmön talteenot-toon, ilmanvaihtoon ja valaistukseen sekä niiden ohjaukseen liittyvät toimenpiteet sekä ikkunoihin ja rakennusten tiiviyteen kohdistuvat parannukset.

Hankkeessa ei tästä huolimatta ehdo-teta ns. passiivirakentamiseen siirtymistä eikä pakoteta paikalliseen lähienergian-tuotantoon. Molemmilla toimenpiteillä kuitenkin pystytään vähentämään ostoenergiankulutusta, parantamaan E- lukuarvoa sekä pääsemään parempaan energiatodistusluokkaan. Liiallisella lähie-nergian tuotannolla ei kuitenkaan voi kompensoida muilta osin huonoa ener-giatehokkuutta.

FInZEB-hankkeessa tehdyn määritelmän mukaisesti lähellä tuotettua on sellainen energia, jonka tuottolaitteisto on kytketty suoraan rakennukseen siten, että energia-määrä on erikseen mitattavissa, mutta se ei kulje yleisen energiaverkon kautta.

E-luvun tavoitetaso vaihtelee rakennus-

tyypeittäin.

FInZEBYmpäristöministeriön, Rakennusteolli-suus RT:n ja LVI-talotekniikkateolli-suuden käynnistämässä hankkeessa kiteytettiin rakennusalan yhteinen näkemys sille, mitä Suomessa tarkoi-tetaan EU:n edellyttämillä ”lähes nol-laenergiarakennuksilla” (nearly zero-energy buildings, nZEB). Samalla mää-riteltiin, mille tasolle kansalliset energiatehokkuusvaatimukset eri rakennustyypeillä tulee asettaa. Hanke päättyi keväällä 2015, ja sen pohjalta on aloitettu lähes nollaener-giarakentamisen lainsäädäntötyö.www.finzeb.fi

J O K K A | 1 9

RAKENTAMISEN PELLEPELOTTOMAT

Jokainen kohtaa työssään tilanteita, joihin ei ole olemassa valmiita ratkaisuja. Jotkut lähtevät niitä silloin itse ratkomaan. Tällä kertaa esittelemme rakentamisen kannalta vähän erikoisemman keksinnön.

Törmäpääsky-seinä syntyi oivalluksestaMartti Mikkonen kehitti Oulun Ruduksessa törmäpääskyjen pesimiseen tarkoitetun seinämän varikkoalueelle. Tuotekasat jäivät keksinnön ansiosta rauhaan.TEKSTI: TUOMO TARVAS KUVAT: RUDUS

MUUTAMA VUOSI SITTEN tuotepäällikkö Martti Mikkonen havahtui siihen, että tutut ruskeanharmaat törmäpääskyt pesi-vät joka kevät hänen työpaikkansa maille Oulun Korvenkylässä. Pääskyt lensivät touko-kesäkuussa Rudus Oy:n Oulun toi-mipisteen pihaan ja valtasivat yleensä vii-konlopun aikana betonisoravuoren tai muun tuotekasan. Sen jälkeen materiaa-liin ei voinut enää kajota koko kesän aikana. Törmäpääskyille kelpasivat myös hiekkaseinämät tai kivituhkakasat.

Mikkonen alkoi selvittää asiaa ja keksi, että varikkoalueen reunaan hienoaines-penkkaan voisi rakentaa pääskyille pesi-mäseinän. Se rakennettiin nopeasti vetä-mällä penkka lähes pystysuoraksi kaivin-koneella. Mikkonen tiesi, että seinä ei saisi olla liian loiva, tai muuten linnut eivät sinne pesäänsä tekisi petojen pelossa.

”Aluksi jännitimme miten kävisi, mutta kuinka ollakaan: pääskyt ottivat uuden paikan omakseen”, Mikkonen sanoo.

Törmäpääskyjen pesä on palvellut sii-vekkäitä menestyksellä kaksi kesää. Seinä on nelisen metriä korkea ja noin 50 met-riä leveä.

Suojelu onnistuu suunnittelemallaPääskyseinämän rakentaminen liittyy Ruduksen vuonna 2012 käynnistämään LUMO-ohjelmaan, jonka tavoitteena on ottaa luonnon monimuotoisuuden huo-mioiminen osaksi ympäristövastuullista

toimintatapaa. LUMOn aikana Oulun Ruduksessa on tehty myös pesimäterassi huuhkajalle.

Martti Mikkosen mukaan törmäpääs-kyseinä on oiva esimerkki siitä, että lin-nuille tai muille eläimille on mahdollista jättää omia saarekkeita maa-aineksenot-toalueillekin. Eläimet voivat jopa hyötyä ottotoiminnasta. Saarekkeet täytyy ottaa huomioon ottosuusuunnitelmia tehtä-essä.

”Oulun kaupungin ympäristötoimi on ottanut Ruduksen ja kaupungin välisen yhteistyön vastaan myönteisesti”, Mikko-nen kertoo.

Mikkonen on työskennellyt Rudus Kivi-aines Oy Pohjois-Suomen palveluksessa noin 17 vuotta. Hän vastaa muun muassa

maanottoon liittyvästä tuotannosta ja laa-dusta, työturvallisuudesta ja lupaproses-seista. Vuosien varrella hän kertoo teh-neensä useita omaa työtään sujuvoitta-neita aloitteita.

”Mitään kovin suuria keksintöjä en ole tehnyt”, Mikkonen virkkoo vaatimatto-masti.

Varsinaiseksi lintuharrastajaksi Mikko-nen ei tunnustaudu, mutta hän liikkuu paljon luonnossa, syöttää kesät talvet lin-tuja ja harrastaa metsästystä.

”Saatan joskus ottaa kiikarit esille ja sel-vittää, mikä lintu tuolla lentää.”

Seuraavassa JOKKA-lehdessä käsitellään tar-kemmin luonnon monimuotoisuutta ja ympä-ristövastuullista toimintatapaa.

TÖRMÄPÄÄSKY KIITÄÄ kypärien yli Oulun Korven-kylän varikkoalueella. Pääskyjen pesimiseen tar-koitettu seinämä rakennettiin lammen rantaan.

2 0 | J O K K A

OTA ONKEESI KIELTEISESTÄ

PALAUTTEESTAJos rakennusyritys on varautunut kielteiseen asiakaspalautteeseen

ja sen viestintäkäytännöt ovat reilassa, se voi kääntää huononkin palautteen edukseen. Hyvistä asiakaskohtaamisen käytännöistä

on meneillään vuoden loppuun kestävä hanke.TEKSTI JA KUVAT: TUOMO TARVAS PIIRROS: PEKKA RAHKONEN

Tiukka ja yllättäväkään kritiikki ei haittaa rakennusyritystä, jos sillä on keinot valmiina vaikei-siinkin asiakaspalvelutilantei-siin.

Yliolkainen asenne palautteeseen voi myöhemmin kostautua. Tympääntynyt asiakas voi parissa sekunnissa napata kuvan seinässä olevasta kolhusta tai sijoil-taan olevasta ovesta, lähettää sen Faceboo-kiin tai naputtaa tulikivenkatkuisen teks-tin keskusteluryhmään.

Rakennusteollisuus RT on mukana Tekesin rahoittamassa Nemo-hankkeessa joka tutkii, miten yritykset voisivat tun-

J O K K A | 2 1

Twitter-seula kehitteilläMitä siellä Twitterissä meistä oikein kir-joitetaan? Tätä pohtii moni rakennusalan-kin yritys. Kohta se selviää, sillä Nemo- hankkeen osaprojektissa kehitetään Twit-ter-tarjontaa seulovaa sovellusta.

Tuleva sovellus skannaa yritykseen liit-tyvää suomenkielistä Twitter-viestejä, koko Nemo-hankkeen vetäjä, dosentti Harri Jalonen Turun ammattikorkea-koulusta kertoo. Ohjelmaan on syötetty satoja luokiteltuja positiivisia ja negatii-visia tunnesanoja ja muuta materiaalia.

”Niiden perusteella sovellus päätte- lee, onko yritystä koskeva twiittaus luon-teeltaan myönteinen vai kielteinen”, Jalo-nen selittää.

Jos kirjoittelu paljastaa, että asiakkaat eivät ole tyytyväisiä, yritys voi Jalosen mukaan puuttua siihen heti ja korjailla virheitä. Yritys voi myös ottaa opikseen ja uudistaa viestintäkäytäntöjään.

Aivan aukoton sovellus ei ole: se ei ymmärrä sarkasmia tai ironiaa. Jos twii-tissä lukee ”Kyllä sain taas ikimuistoista palvelua Yritys X:ltä”, se voi tarkoittaa päinvastaista.

”ASIAKKAALLE ON TÄRKEÄÄ, että yritys ottaa tosissaan palautteen ja huomioi hänet”, Ulla Kangasmaa ja Timo Torniainen Hartelasta huo-mauttavat. Taustalla Hartelan vuonna 2014 val-mistunut asuinrakennuskohde Vattuniemen puistotie 3:ssa Helsingin Lauttasaaressa

HARRI JALONEN KEHUU suurista yrityksistä etenkin VR:n some-aktiivisuutta. ”Aina, jos twiittaan jotain VR:n toimintaan liittyvää palautetta, yrityksen viestinnästä kommentoi-daan viestiä jopa muutamassa minuutissa.”

Asiakas oli kuvannut videolle kotoaan löytä-miään rakentamisen laatuvirheitä ja ladannut

sen Youtubeen kaiken kansan nähtäväksi.

nistaa kielteiset tunteet ja palautteen mah-dollisuutena, eivät vain uhkana. Nemo etsii alalle hyviä käytäntöjä asiakaspalaut-teen käsittelyn parantamiseen.

Nemoon osallistuu yhteensä parikym-mentä yritystä. Rakennusalalta mukana ovat Hartela, Peab, Pohjola Rakennus ja

Arkta. Lisäksi Nemoon ottaa osaa kolme oppilaitosta: Tampereen teknillinen yli-opisto (TTY), Turun yliopiston kauppakor-keakoulu sekä Turun ammattikorkeakoulu.

Some-kohu voi karata käsistäMonella rakennusliikkeellä olisi opitta-vaa hankalien asiakaspalvelutilanteiden hoitamisessa. Näin arvioi Nemon raken-nusalaa koskevan osahankkeen vetäjä, yli-opisto-opettaja Maiju Vuolle TTY:stä.

Vuolteen mukaan asiakkaat voivat saada negatiivisia kokemuksia rakennusyrityk-sistä useista syistä. He pettyvät rakenta-misen laatuvirheisiin tai omaan kotiin liittyvät odotukset ja kokemukset eivät kohtaa. Voi myös olla niin, että asiakas ei luota koko rakennusalaan tai hän kokee, että rakennusliike ei ota häntä tosissaan tai kuuntele häntä.

Yrityksellä tulisi Vuolteen mukaan olla valmiina viestintästrategia ja yhteiset toi-mintatavat koko henkilökunnalle siitä, miten reagoida hankalaan asiakaspalaut-teeseen. Yksin ei kannata sooloilla.

”Sosiaalisen median aikakaudella palautteeseen reagoimisen nopeus koros-tuu”, Vuolle huomauttaa.

Vuolle kertoo tapauksesta, jossa asia-kas oli kuvannut videolle kotoaan löytä-miään rakentamisen laatuvirheitä ja ladannut sen Youtubeen kaiken kansan nähtäväksi – ja vasta sitten välittänyt lin-

kin rakennusliikkeelle.

Ota asiakkaan soitto tosissaanRakennusliike Hartela haluaa löytää hyviä asiakaspalvelukäytäntöjä toimintansa kehittämiseen.

”Etsimme esimerkkejä toisista rakennus-yrityksistä mutta myös muilta toimialoilta”, työpäällikkö Ulla Kangasmaa kertoo.

Maiju Vuolle veti hartelalaisille työpajan tämän vuoden maaliskuussa. Työpajassa käytiin läpi muun muassa harjoituksia ikä-vien asiakaspalautteiden kohtaamisesta.

Jos Hartelaan tulee negatiivista palau-tetta, se koskee Kangasmaan mukaan yleensä sitä, että asiakas ei koe saaneensa sitä, mistä on maksanut. Rakentajan näkö-kulmasta valitus voi tuntua pikku seikalta jos vaikka seinä on asiakkaan mielestä maalattu ”väärän sävyisellä” valkoisella. Asunnon ostajalle puute voi kuitenkin olla suuri. Ylimielisyyteen ei ole varaa.

Hartelan rakennuspäällikön Timo Tor-niaisen mukaan on tärkeää, että asiakas-palautteeseen reagoidaan nopeasti. Yleensä paras tapa on käydä asiakkaan luona.

”Paikan päällä käydään tilanne yhdessä läpi ja todetaan, onko tilanne akuutti ja pitää korjata heti vai riittääkö, että virhe korjataan vuosikorjauksen yhteydessä”, Torniainen sanoo.

”Hoitamalla virheet pois saa hyvää palautetta”, Torniainen lisää.

2 2 | J O K K A

BETONIMURSKE sopii suuriin urakoihinBetonimurskeen kierrättäminen vähentää hiilidioksidipäästöjä ja rekkarallia, säästää rahaa ja luo ilmaston suojelussa tarvit- tavia hiilinieluja. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat luoneet ohjeet, jotka yhtenäistävät betonimurskeen käsittelykäytäntöjä.TEKSTI: TUOMO TARVAS KUVAT: TUOMO TARVAS JA TOMMI AHLBERG

Rakentamisen sivutuotteena syntyy koko Suomessa noin miljoona tonnia betonimurs-ketta joka vuosi, ja tästä mää-rästä puolet pääkaupunkiseu-

dulla. Koska kyse on hyödyntämiskelpoi-sesta jätteestä, betonimurskeelle on löydetty uudelleenkäyttöä esimerkiksi tie-rakenteissa sekä virkistys- ja urheilualuei-den reittien rakentamisessa.

Betonimursketta syntyy runsaasti eten-kin silloin, kun vanhoja tehdasrakennuk-sia puretaan asuntorakentamisen tieltä.

”Toistaiseksi uudelleenkäyttöä ovat hidastaneet ennen kaikkea ylivarovaiset ohjeet, jotka ovat jopa kieltäneet betoni-murskeen käytön”, massakoordinaattori Mikko Suominen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta arvioi.

Pääkaupunkiseudulle yhteiset ohjeetPääkaupunkiseudun tilanne kuitenkin parantui selvästi maaliskuussa, kun Hel-singin, Espoon ja Vantaan kaupungit hyväksyivät yhteistyönä laatimansa pää-kaupunkiseudun betonimurskeohjeen infrarakentamiseen. Vesi- ja jätehuollon palveluista pääkaupunkiseudulla vastaava

kuntayhtymä HSY julkisti oman ohjeensa jo viime vuonna.

”Nyt on poistettu merkittävimmät esteet betonimurskeen käytölle. Kaikki pääkau-punkiseudulla syntyvä betonimurske pyri-tään kierrättämään”, Suominen toteaa.

Suominen sanoo, että tarkoituksena on jakaa muille Suomen kunnille tietoa pää-kaupunkiseudun ohjeista meneillään ole-van UUMA2-ohjelman kotisivun kautta. Ohjelman tavoitteena on edistää uusio-materiaalien käyttöä maarakentamisessa ja vähentää sitä kautta neitseellisten luon-nonvarojen käyttöä.

Kaiken taustalla on vuonna 2016 voi-maan tulevan EU-direktiivi, jonka mukaan 70 prosenttia rakentamisessa syntyvästä purkumateriaalista täytyy kierrättää.

Päästöt alas, resurssitehokkuus ylösBetonimurskeen uudelleenkäyttöä puol-tavat lukuisat syyt.

”Uudelleenkäyttö parantaa rakentami-sen resurssitehokkuutta. Se myös vähen-tää hiilidioksidipäästöjä ja kiviaineksen kuljettamisesta syntyvää rekkarallia. Ton-nikilometrit vähentyvät. Tämä kaikki tuo myös rahallisia säästöjä kunnille”, Mikko

HELSINGIN HERTTONIEMESSÄ PURETTIIN suuri toimistotalo viime kesänä.

SUOMEN MUUT KUNNAT voivat ottaa Mikko Suomisen mukaan mallia pääkaupunki-seudun ohjeistuksesta.

KIERTOON

KEVÄÄN KIRJAUUTUUKSIA

Tiina OlinINFRARAKENTAJANYMPÄRISTÖOPASKuinka huolehdit ympä ris-tölainsäädännön velvoitteis-ta ja vältät riskit ja turhat kustannukset?• yrityksen ympäristö-vastuu, lainsäädäntö, ympäristövahinkojen korvaaminen, ympäristösu-unnitelma ja viranomaiset

INFRARAKENTAJAN YMPÄRISTÖASIAT ON NYT KOOTTU KIRJAKSI!

www.rakennusmedia.fi

Jari SyrjäläJuha-Ville MäkinenLVI-ASENNUKSENESIMIESTYÖ JAHENKILÖSTÖ- JOHTAMINENKuinka motivoit ja varmistat hyvän tuottavuuden?• käytännön esimerk-kejä, pohdintatehtäviä, lainsäädäntö ja työehtosopi-muksen säännöksiä

OPAS LVI-ASENNUSLIIKKEEN HYVÄÄN ESIMIESTOIMINTAAN JA JOHTAMISEEN

Suominen kertoo.Betonimurskeen tonnihinta on Suomi-

sen mukaan noin puolet edullisempi kuin luonnonkiviaineksen. Suuri hyöty on myös se, että betonimurske toimii hiilinieluna. Betoni sitoo elinkaarensa aikana hiilidiok-sidia karbonisaatioreaktiossa. Betonijät-teen murskaamisen jälkeen reaktio kiihtyy.

Kiviaineksen tasoista materiaaliaLaatuvaatimukset täyttävä betonimurske on Suomisen mukaan vähintään kiviai-neksen tasoista rakennusmateriaalia.

Betonimurskeella on oltava CE-mer-kintä maarakennuskäytön vaatimusten mukaisesti. Murske ei saa sisältää haital-lisia aineita, kuten asbestia, kreosoottia tai PCB- ja lyijy-yhdisteitä. Murskeessa ei saa olla juurikaan puuta, kaapeleita, tiiltä eikä muita purkujätteitä.

”Toimittaja vastaa siitä, että materiaali on käsitelty ympäristönsuojelumääräys-ten ja paikallisen ympäristöviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Työmaille ollaan laa-timassa ohjetta betonimurskeen laadun tarkkailusta”, Suominen toteaa.

NYT TILALLE TULEE yhteensä 52 kerrostaloasuntoa. Kivikon eritasoliittymän työmaalla betonimursketta on käytetty alimassa täyttökerroksessa.

Betonimursketta hyödynnetään par-haillaan Helsingissä muun muassa Kivi-kon eritasoliittymän tie- ja katuraken-teissa. Sinne betonimursketta uppoaa noin 90 000 tonnia. Kaikkeen rakentamiseen betonimursketta ei Mikko Suomisen mukaan kannata tai voi käyttää.

”Se ei oikein sovi tiiviin asumisen alueille kantakaupunkiin, jossa katuja ja teitä revitään valitettavan usein auki ja jossa on paljon erilaisia kaapelointeja.”

Ohje löytyy nettiosoitteestawww.uuma2.fi

2 4 | J O K K A

ERI VINKKELISTÄ

Moottorisahaus – turvahousuilla vai ilman?Viiltosuojaimin varustetun vaatetuksen käyttö rakennustyömailla herättää keskustelua. Asia on noussut esiin etenkin ketju- eli moottorisahalla työskentelyn yhteydessä. Viiltosuojaimilla varustetut turvasaappaat rakennustyömailta yleensä löytyvät, mutta viiltosuojaimin varustettujen turvahousujen tai haalareiden käyttö koetaan joskus hankalana.

Turvahousujen vahvike on useimmiten pitkäkuituista ja monikerroksista kudottua kangasta, joka tukkii ja pysäyttää teräketjun tarvittaessa. Etenkin suojaavin C-mallin housu voi tuntua työskenneltäessä ergono-misesti hankalalta, raskaalta ja kesällä kuumalta.Moot-

torisahalla työskenneltäessä suojainten käyttö perustuu yleiseen riskien arviointiin. Moottorisahaa käytetään rakennustyömailla esimerkiksi silloin, kun tehdään kappaletavarasta valumuotteja.

Työterveyslaitos on antanut metsureille ohjeet, joihin rakennusalallakin usein viitataan.

Aina moottorisahalla sahattaessa käytettävät henki-lönsuojaimet:

• viiltosuojaimilla varustetut turvahousut tai -haalarit

• viiltosuojaimilla varustetut turvasaappaat

• kypärä

• silmikko

• kuulonsuojaimet

KYSYMYKSET:1) Kun rakennustyömaalla käytetään moottorisahaa, voiko suojaus poiketa metsureiden ohjeesta?2) Ota kantaa etenkin viiltosuojaimin varustettujen turvahousujen käyttöön?

Ville Lappalainen, työsuojeluinsinööri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto1) Metsurien ohje pitää rakentamisessa paikkansa kypärän ja kuu-lonsuojauksen osalta. Silmikon käyttöä rakennustyöntekijöiden moottorisahan käytössä ei yleisesti edellytetä, sen voi korvata sil-miensuojauksella, joka on muutenkin oltava rakennustyössä. Sil-miensuojainten valinnassa moottorisahaukseen on huomioitava suojaimen sopivuus lentäviä lastuja ja purua vastaan. Turvajalki-neiden tulee olla viiltosuojalla varustetut, ei välttämättä saapas-malliset. Viiltosuojahousujen tai -avohaalareiden sijaan käy myös viiltosuojalahkeet, jotka voivat joissakin tapauksissa olla kevyem-mät käyttää omien housujen päällä. Lisäksi rakennustyössä on oltava heijastava varoitusvaatetus vähintään vaatetuksen yläosassa. Vaarojen arvioinnin kautta valitaan tarvittaessa myös muita kul-loiseenkin työvaiheeseen tarpeellisia suojaimia.2) Kuten työvälineiden käytössä yleisesti, myös moottorisahan käy-tössä tulee noudattaa valmistajan käyttöohjeita sekä työnantajan tekemää vaarojen arviointia. Jos työvälineen, kuten moottorisa-han, vaaroja ei voida torjua teknisillä toimilla, on käytettävä hen-kilökohtaisia suojaimia. Viiltosuojahousut suojaavat tehokkaasti erittäin vakavilta vammoilta, joita moottorisahaa käytettäessä voi tapahtua. Viiltosuojahousuihin tutustumalla ja vertailemalla niitä eri valmistajilta löytyy varmasti jokaiselle parhaiten soveltuva malli. Tarvittaessa myös vaihtoehtoiset työtavat ja moottorisahan kor-vaavat välineet voidaan huomioida töitä suunniteltaessa.

Ville Sivunen, työturvallisuuspäällikkö, YIT Oyj 1) Voi ja pitääkin. Rakennustyömaalla käytettävien suojainten käyttö pitää perustua ensisijaisesti yrityksen omaan riskienarviointiin, toki työturvallisuuslakiin perustuen. Me olemme käyneet vuosia aktii-vista vuoropuhelua työsuojelutoimikunnassa henkilöstön kanssa ja käsitelleet useampaan otteeseen tätäkin asiaa. Työmaillamme sat-tuneiden työtapaturmien ja vaaratilanteiden mukaan ei ole perus-teltua edellyttää tällaista henkilökohtaista suojausta rakennustyö-maalla työskennellessä. Työsuojeluviranomaisten johtopäätös met-surivarusteiden tarpeellisuudesta perustuu vääriin faktoihin. 2) Työntekijälle voi tulla vääränlainen turvallisuudentunne ja kun-nioitus esimerkiksi moottorisahan aiheuttamia vaaroja kohtaan voi vähentyä. Tällöin riskinotto voi lisääntyä, jota meidän tulisi juuri vähentää. Jos ajatellaan viiltosuojallisten suojavälineiden käyttöä yleisemminkin, ne voivat jopa lisätä tapaturmavaaraa. Näin voi käydä esimerkiksi tapauksessa, jossa käsityökone niin sanotusti imaisee käden suojakäsineen mukana sirkkelin terään. Tämän vuoksi esimerkiksi Saksassa viiltosuojakäsineiden käyttö on kiel-letty sirkkelillä ja isoilla porakoneilla työskenneltäessä.

KAJAANI, JOENSUU, KUOPIO

Tulityökortti

20.5. KE 8-16 Ylivieska

5.6. PE 8-16 Oulu

11.6. TO 8-16 Rovaniemi

15.6. MA 8-16 Ylivieska

8.7. KE 8-16 Oulu

4.8. TI 8-16 Rovaniemi

11.8. TI 8-16 Ylivieska

14.8. PE 8-16 Oulu

ROVANIEMI, OULU, YLIVIESKA

MIKKELI, PIEKSÄMÄKI

LAHTI, JÄRVENPÄÄ, VANTAA, HELSINKI

Tulityökortti

26.5. TI 8-16 Lahti

1.6. MA 8-16 Helsinki

4.6. TO 8-16 Vantaa

11.6. TO 8-16 Vantaa

17.6. KE 8-16 Järvenpää


23.6. TI 8-16 Lahti


2.7. TO 8-16 Vantaa

17.7. PE 8-16 Järvenpää

20.7. MA 8-16 Helsinki

21.7. TI 8-16 Lahti

6.8. TO 8-16 Vantaa

13.8. TO 8-16 Järvenpää


18.8. TI 8-16 Lahti


26.8. KE 8-16 Helsinki


Työturvallisuuskortti

26.5. TI 8-16 Vantaa

2.6. TI 8-16 Vantaa

9.6. TI 8-16 Vantaa

12.6. PE 8-16 +CAP Järvenpää


18.6. TO 8-16 +CAP Helsinki

22.6. MA 8-16 +CAP Lahti



9.7. TO 8-16 +CAP Helsinki

9.7. TO 8-16 +CAP Järvenpää

23.7. TO 8-16 +CAP Lahti

4.8. TI 8-16 Vantaa

4.8. TI 8-16 +CAP Järvenpää

5.8. KE 8-16 +CAP Helsinki



19.8. KE 8-16 +CAP Lahti


TURKU, VAASA, SEINÄJOKI


27.5. KE 8-16 +CAP Vaasa

30.5. LA 8-16 +CAP Turku

2.6. TI 8-16 +CAP Seinäjoki

23.6. TI 8-16 +CAP Vaasa

24.6. KE 8-16 +CAP Turku

30.6. TI 8-16 +CAP Seinäjoki

16.7. TO 8-16 +CAP Turku

22.7. KE 8-16 +CAP Vaasa

13.8. TO 8-16 +CAP Seinäjoki

18.8. TI 8-16 +CAP Turku

Tulityökortti

28.5. TO 8-16 Vaasa

3.6. KE 8-16 Seinäjoki

3.6. KE 8-16 Turku

24.6. KE 8-16 Vaasa

1.7. KE 8-16 Seinäjoki

15.7. KE 8-16 Turku

23.7. TO 8-16 Vaasa

14.8. PE 8-16 Seinäjoki

19.8. KE 8-16 Turku

+CAP = Kurssi soveltuu ammattikuljettajien jatkokoulutuspäiväksi (Trafi, direktiivipäivä)


21.5. TO 8-16 +CAP Ylivieska

4.6. TO 8-16 +CAP Oulu

10.6. KE 8-16 +CAP Rovaniemi

16.6. TI 8-16 +CAP Ylivieska

7.7. TI 8-16 +CAP Oulu

3.8. MA 8-16 +CAP Rovaniemi

12.8. KE 8-16 +CAP Ylivieska

13.8. TO 8-16 +CAP Oulu

Kesä-heinäkuun työturva- tulityö ja tieturva 1 -koulutukset ryhmille alkaen 70 € / henkilö (alv. 0). Min. 10 osallistujaa / ryhmä. Tilaa koulutus 010 320 5777.

ILMOITTAUDU 010 320 5772 TAI WWW.ALERTUM.FI

Lisää koulutuksia näet verkkosivuiltamme www.alertum.fi

HÄMEENLINNA, JYVÄSKYLÄ, TAMPERE


27.5. KE 8-16 +CAP Tampere

1.6. MA 8-16 +CAP Hämeenlinna

1.6. MA 8-16 +CAP Jyväskylä

11.6. TO 8-16 +CAP Tampere

30.6. TI 8-16 +CAP Tampere

2.7. TO 8-16 +CAP Hämeenlinna

14.7. TI 8-16 +CAP Jyväskylä

28.7. TI 8-16 +CAP Tampere

5.8. KE 8-16 +CAP Hämeenlinna

11.8. TI 8-16 +CAP Jyväskylä

19.8. KE 8-16 +CAP Tampere

Tulityökortti

26.5. TI 8-16 Tampere

3.6. KE 8-16 Hämeenlinna

3.6. KE 8-16 Jyväskylä

25.6. TO 8-16 Tampere

30.6. TI 8-16 Hämeenlinna

16.7. TO 8-16 Jyväskylä

21.7. TI 8-16 Tampere

4.8. TI 8-16 Hämeenlinna

13.8. TO 8-16 Jyväskylä

21.8. PE 8-16 Tampere


19.5. TI 8-16 +CAP Kuopio

26.5. TI 8-16 +CAP Kajaani

23.6. TI 8-16 +CAP Kuopio

27.7. MA 8-16 +CAP Joensuu

30.7. TO 8-16 +CAP Kuopio

5.8. KE 8-16 +CAP Kajaani

26.8. KE 8-16 +CAP Kuopio

Tulityökortti

20.5. KE 8-16 Kuopio

27.5. KE 8-16 Kajaani

9.6. TI 8-16 Joensuu



29.7. KE 8-16 Joensuu

6.8. TO 8-16 Kajaani

25.8. TI 8-16 Kuopio


25.5. MA 8-16 +CAP Pieksämäki

16.6. TI 8-16 +CAP Mikkeli

22.7. KE 8-16 +CAP Mikkeli

4.8. TI 8-16 +CAP Pieksämäki

17.8. MA 8-16 +CAP Mikkeli

Tulityökortti

26.5. TI 8-16 Pieksämäki

15.6. MA 8-16 Mikkeli

21.7. TI 8-16 Mikkeli

5.8. KE 8-16 Pieksämäki

20.8. TO 8-16 Mikkeli

LAPPEENRANTA, KOUVOLA, KOTKA


26.5. TI 8-16 +CAP Kotka

1.6. MA 8-16 +CAP Lappeenranta

9.6. TI 8-16 +CAP Kouvola

16.6. TI 8-16 +CAP Kotka

1.7. KE 8-16 +CAP Lappeenranta

12.8. KE 8-16 +CAP Kouvola

13.8. TO 8-16 +CAP Lappeenranta

26.8. KE 8-16 +CAP Kotka

Tulityökortti

27.5. KE 8-16 Kotka

3.6. KE 8-16 Lappeenranta

10.6. KE 8-16 Kouvola

3.7. PE 8-16 Lappeenranta

16.7. TO 8-16 Kouvola

10.8. MA 8-16 Kouvola

11.8. TI 8-16 Lappeenranta

27.8. TO 8-16 Kotka

HYVINKÄÄ, LOHJA


29.5. PE 8-16 +CAP Hyvinkää

1.6. MA 8-16 +CAP Lohja

26.6. PE 8-16 +CAP Hyvinkää

29.6. MA 8-16 +CAP Lohja

20.7. MA 8-16 +CAP Hyvinkää

6.8. TO 8-16 +CAP Lohja

20.8. TO 8-16 +CAP Hyvinkää

Tulityökortti

2.6. TI 8-16 Lohja

8.6. MA 8-16 Hyvinkää

29.6. MA 8-16 Hyvinkää

1.7. KE 8-16 Lohja

28.7. TI 8-16 Hyvinkää

5.8. KE 8-16 Lohja

25.8. TI 8-16 Hyvinkää

ESPOO


21.5. TO 8-16 +CAP Espoo

27.5. KE 8-16 Espoo

6.6. LA 8-16 +CAP Espoo

10.6. KE 8-16 Espoo



27.6. LA 8-16 Espoo


14.7. TI 8-16 +CAP Espoo

21.7. TI 8-16 +CAP Espoo

30.7. TO 8-16 Espoo

12.8. KE 8-16 Espoo


Tulityökortti

15.6. MA 8-16 Espoo

22.6. MA 8-16 Espoo

6.7. MA 8-16 Espoo

16.7. TO 8-16 Espoo

23.7. TO 8-16 Espoo

25.7. LA 8-16 Espoo

28.7. TI 8-16 Espoo

3.8. MA 8-16 Espoo

17.8. MA 8-16 Espoo

29.8. LA 8-16 Espoo

ALERTUM OY 010 320 5772 [email protected] www.alertum.fi

JokoilmoittauduitKURSSILLE?

2 6 | J O K K A

Terästeline on turvallinen ja säästää puuta sillanrakennuksessa

TELINEKATAJAN toimitusjohtaja Juha Höyhtyä ja aluejohtaja Mikko Tammihovi uskovat, että terästelineet tulevat yleistymään siltamuottien tuennassa. Pasilassa tuennassa käytettiin Layher Allround -telineitä ja TG60 -tukitorneja, niitä oli rakennelmassa yhteensä 211.

SILTAMUOTIN ALLE RAKENNETUN ja 14 metriä leveän tukitelineen korkeus vaihteli 6,5 metristä 11 metriin.

Huhtikuun alussa betoniau-tot kuljettivat kahden vuo-rokauden ajan yhteensä 1 875 kuutiometriä betonimassaa Helsingin Keski-Pasilassa

sijaitsevalle siltatyömaalle. Noin 230 auto-kuormaa vaatinut valutyö tehtiin tauotta, jotta siltaan ei tulisi työsaumoja.

Työmaa erottui jo kauas tavanomaisesta siltatyömaasta Suomessa, sillä vain sen kannen muotti oli tehty puutavarasta. Muuten 185 metriä pitkän sillan rakennus-aikaiseen tuentaan oli käytetty 500 ton-nia terästukitelineitä.

Telinekataja oli toimittanut YIT Raken-nukselle sillan teräksisen tuennan avai-met käteen -periaatteella. Pasilan entisen ratapihan ylittävän sillan tuenta oli teli-nefirmalle kolmas laatuaan. Aiemmat koh-teet olivat Toivakan silta ja Kallan kaksi vierrekäistä siltaa Kuopiossa.

”Toivakan projektin saksalainen asian-tuntija ei ollut uskoa, että puun käyttö sil-

lanrakennuksen tukitelineissä on ylipää-tään mahdollista”, kuvaa aluejohtaja Mikko Tammihovi Suomen ja Keski-Euroopan sillanrakentamisen eroja.

Pasilan työmaalla tuennan valintaan vaikuttivat korkea tuentakorkeus ja kal-teva muotti. Terästelineet toivat myös monia muita etuja tullessaan: ne lisäsivät työturvallisuutta ja nopeuttivat aikatau-lua. Mitoitetut, tasalaatuiset liitokset ovat turvallisia esimerkiksi putoamissuojauk-sen kannalta.

”Tuennassa on käytetty Layher Allround -telineitä ja TG60 -tukitorneja, niitä on rakennelmassa yhteensä 211”, kertoo ala-telineen suunnittelusta vastannut Teline-katajan Aki Parkkinen. Korkojen mitta-tarkkuus edellytti huolellisuutta ja hyvä yhteistyö muotin suunnittelijan kanssa oli onnistumisen edellytys.

YIT Rakennuksen työnjohtaja Jani Kiili piti ratkaisua hyvänä. ”Puusta rakenta-malla tukitelineisiin olisi kulunut enem-

män aikaa. Lisäksi terästelineiden raken-taminen on turvallisempaa”, hän sanoo.

Terästelineet säästävät ympäristöä. Sil-lanrakennuksessa käytettyä puuta ei yleensä käytetä uudestaan, vaan se menee haketukseen. Puuhaketta polttamalla tosin saadaan sähköä ja lämpöä.

Pasilan sillanrakentajan uskovat, että terästelineet tulevat vähitellen syrjäyttä-mään puutavaran siltamuottien tukiteli-neinä erityisesti korkean tuentakorkeu-den rakenteissa.

Lisää monipuolista koulutusta www.rateko.fi

Yhdessä osaamistasi rakentaen

TEEMAKOULUTUSPuhtausluokka P1 rakennus- ja ilmanvaihtotyössä | Rakennustyömaan hyvät kosteudenhallinta- käytännöt | Onnistu pölynhallinnassa | Rakennusten sisäilmaongelminen ja kosteusvaurioiden korjaaminen | Palvelulla tuloksia | Työturvallisuuskoulutukset

RATE

KO K

OU

LUTT

AA

HENKILÖSERTIFIOINTI- JA PÄTEVÖITYMISKOULUTUSRakennusterveysasiantuntija RTA |Siltojen ja muiden liikennöityjen alueiden vedeneristäjä Rakennusten lämpökuvaaja | Rakennusten tiiviyden mittaaja | Märkätilatöiden valvoja Rakenteiden kosteuden mittaaja | Asbesti- ja haitta-aineasiantuntija

JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖRakennusalan tuotantojohdon koulutus RTJ | Projektipäällikkö RATEKO-PRO

TUTKINTOKOULUTUSRakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkinto RET Muuntokoulutus Talonrakennus TT-RAT

Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO puh. 09 12 991, [email protected], www.rateko.fi

JOKIN AIKA SITTEN rakennusliike Firan turvallisuuspäällikkö Jari Pulkkinen oli suivaantunut. Firassa on käytössä 500 euron sakkomaksu, joka mätkähtää, jos työmaalla työskentelevä yritys ei noudata turvamääräyksiä.

Pulkkinen oli asiasta ymmällään, sillä tuntui että kaikki maksoivat kiltisti sak-konsa! Mitä järkeä on maksaa toistuvia sak-koja? Miksei tilanteeseen puututa ja tilan-netta korjata, hän ihmetteli.

Sitten työmaakäynnin yhteydessä Pulk-kinen huomasi montun pohjalla työnte-kijän, joka ei käyttänyt suojalaseja. Tapansa mukaan Pulkkinen puuttui heti asiaan, kapusi pohjalle ja kysyi syytä laiminlyön-nille. Heti sen jälkeen alkoikin tapahtua.

Pulkkinen otti yhteyttä silmäsuojaimia valmistavaan 3M:ään. Hän halusi tietää, eikö huurtumattomia suojalaseja pystytä valmistamaan, huurtuminen kun tuntui oleva syy lasien pois jättämiselle. Tuo-

tepäällikkö Kaisa Villanen 3M:ssä otti haas-teen vastaan.

Asian selvittämiseksi aloitettiin kent-tätestit, joihin valittiin 3 työmaata, 3 ammattiryhmää ja mahdollisimman vaa-tivat olosuhteet. Haluttiin tutkia etenkin lasien huurtumista ja miten paljon kul-mien vääristäminen haittaa niiden käyt-töä työmaaoloissa.

Tulos oli yllätys. Vastausten perusteella suojalasein tärkeimmäksi ominaisuudeksi nousikin niiden istuvuus. Ei huurtumat-tomuus tai näkökentän kirkkaus. Jos lasit

eivät istu omaan päähän, jäävät ne helpoi-ten käyttämättä.

Jari Pulkkisen mielestä on paljon järke-vämpää antaa työntekijälle käyttöön tes-tivoittajalasit kuin joutua poistamaan työntekijä työmaalta sen takia, että hal-pislasit jätetään koppiin. Firan työnteki-jöillä on myös mahdollisuus hankkia omilla vahvuuksilla olevat suojalasit.

Jari Pulkkinen lupaa jatkossakin haas-taa välinetoimittajia aina, kun huomaa työmaillaan suojavarusteisiin liittyviä puutteita turvallisuudessa.

Rakentaja haastoi suojalasien valmistajan tuotekehitykseen

SUOJALASIEN KENTTÄTESTI PALJASTI niiden käytöstä yllättäviä asioista, kertovat Firan Jari Pulkkinen, 3M:n Kaisa Villanen ja Smart Originalin Mari Taskinen. Nyt kolmikko miettii testin jatkamista etenkin lasien huurtumisen osalta.

Documents

Jokka 1 2015