Embed Size (px)
DESCRIPTION
Syksyn ja talven numero.
Citation preview
Rakennusteollisuus Rt:n työtuRvallisuuslehti • 2/2013
OITISSASMATTAILLAAN
RIIHESSÄ PUIDAAN YHDESSÄ ASIOITA
Talotehdas naulasityöturvallisuuden tavoitteet korkealle
SivuT
4–5
I N f R A N L I I k k U vAT T Y ö M A AT / T Y ö T E R v E Y S / N U O R E T / P A k I N A / U U T I S I A / T I L A S T O j A
SivuT 8–9
SivuT 6–7
Sivu 8
Pölypois!
SivuT
13–15
Turvallisuuttaparantamassa
Suomen ainoa korjausrakentamiseen
keskittyvä lehti!
Aikakauslehti täynnä kovaa asiaa ammattilaisille.
Nro 1/2014 ilmestyy 22.1.2014. Varaa ilmoitustilasi 20.12.2013 mennessä.
[email protected], 040 700 [email protected], 050 545 1937
Korjausrakentaminen-lehdessä on laaja osoitteellinen vapaakappalejakelu.Varmista, että kuulut tähän etuoikeutettujen ryhmään. Lähetä yhteystietosi
20.12.2013 mennessä: [email protected] Tämän päivämäärän jälkeen lehti on tilaajille maksullinen.
Korjausrakentaminen-lehden julkaisija Suomen Rakennusmedia on Rakennusteollisuus RT ry:n, INFRA ry:n, SBK-säätiön ja
Suomen Betoniyhdistys ry:n omistama kustannusyhtiö.
3
JulkaisijaRakennusteollisuus RT ryunioninkatu 14, 00130 Helsinki
KustantajaSuomen Rakennusmedia Oy
PäätoimittajaTommi [email protected]
ToimituskuntaMari Kiurula, Skanska Oy, Timo Koivisto, KerabitPro Oy,Juha-ville Mäkinen, Lvi-Tekniset urakoitsijat ry,Kari Lohva, Rudus Oy, Satu Räty, Saint-Gobain Weber Oy Ab,Ahti Niskanen, Talonrakennusteollisuus ry,Merja vuoripuro, Rakennusteollisuus RT ry,Jukka Lyytinen, Suomen Rakennusmedia Oy,Tommi Ahlberg, Rakennusteollisuus RT ry
ilmoitusmyynti:Suomen Rakennusmedia Oy, Jarmo KokkonenPuhelin: 09 129 9260 tai 040 700 9775,s-posti: [email protected]
Graafinen suunnitteluHiekka Graphics
PainopaikkaEsa Print
iSSN 2242-3389 (Painettu)
”Jokka tarkoittaa rakennustelineiden pystypuita sitovaa, telinelautoja kannattavaa poikkipuuta”(vanhan rakentajan sanakirja).
RAkENNUSTEOLLISUUS RT:N TYöTURvALLISUUSLEHTI
Lujatalon ponnistelut rakennustyömaiden er-gonomian ja turvallisuuden parantamiseksi on palkittu kansainvälisellä tunnustuksella. Tun-nustuksen saanut Lujavire-toiminta yhdistää työnjohdon ja työntekijöiden voimat rakennus-työn ergonomian kehittämisessä ja työkuormi-tuksen vähentämisessä.
Lujavire-toiminnassa etsitään konkreet-tisia ratkaisuja käytännön rakennustyöstä nouseviin ongelmiin työnjohdon ja työntekijöi-den yhteistyöllä. Yhdessä kehitetyt ideat ovat usein yksinkertaisia ja kekseliäitä. Esimerkkejä Lujavire-ideoista ovat muun muassa timpurin-liiviin integroidut turvavaljaat, riippumistanko selän venyttämistä varten sekä imukupit ikku-nan asennuksessa.
Lujatalon käytännön rakennustyöhön keskittyvä työhyvinvointitoiminta Lujavire sai kunniamaininnan Euroopan työterveys- ja –turvallisuusviraston EU-OSHA:n Yhteistyöllä riskit hallintaan –kampanjassa viime keväänä.
Lujavirestä on kerrottu Jokka 1/2012 –leh-dessä. Sähköinen lehti on luettavissa osoit-teesta www.rakennusteollisuus.fi/jokka
Lujatalo sai kansain-välistä tunnustusta panostuksistaantyöhyvinvointiin
Rakennus-hankkeen
työturvallisuusTyöturvallisuusasioista kattavas-ti käsittelevässä kirjauutuudessa kerrotaan, miksi turvallisuussuun-nittelua on tehtävä ja miten se toteutetaan. Erityisen tärkeää on riskien tunnistaminen ja hallinta sekä tapaturmien ennaltaehkäisy, joiden toteutumista varmistavat työturvallisuusasiakirjat ja en-nakkoilmoitukset työsuojeluviran-omaisille.
kirjan on kirjoittanut Reijo S. Lehti-nen, ja sitä voi tilata suoraan verk-kokaupasta www.rakennusmedia.fi
-20 %Rakennusalan tapaturma-
taajuus on laskenut vuosina 2005-2012 noin 20 prosenttia.
isoilla konserneilla taajuuson huomattavasti muitaalhaisempi. Rakennustyö
painottuu suuriin kohteisiin, arviolta 75-80 prosenttiatehdään isoilla työmailla.
Tilasto
Ouluun on rakenteilla oma turvapuisto, jonka esikuvana toimii Rudus Tur-
vapuisto Espoossa. Rakennusteollisuus on vahvasti mukana puiston kehit-
tämisessä. Puistoon ovat panostaneet voimakkaasti myös muu teollisuus ja
palvelualat. Kaikkiaan Turvapuisto Pohjois-Suomea rakentamassa on yli 60
yritystä ja yhteisöä.
Mukana puiston kehityksessä on ollut oppilaitoksia, ja opiskelijat tulevat-
kin olemaan turvapuiston yksi tärkein vierailijajoukko.
Turvapuistossa opitaan havaitsemaan vaarat ja opetetaan turvallisia työ-
tapoja. Turvapuiston koulutusradalla on konkreettisia esimerkkejä todellisista
vahinkotapahtumista. Turvapuistoon rakennetaan useita kymmeniä turvalli-
suusrasteja käsittävä koulutuspolku.
Turvapuisto Pohjois-Suomi avataan virallisesti keväällä 2014 Oulun Taka-
Laanilassa.
Pohjois-Suomenoma turvapuistoavataan keväällä
Lauri kivekkäällepalkinto
työturvallisuudenedistämisestä
Ruduksen toimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT:n puheenjohtaja Lauri kivekäs on saanut jor-ma Saari -tunnustuspalkinnon ansioistaan työ-turvallisuutta edistävässä toiminnassa.
Rudus on Kivekkään johdolla perustanut Espoo-seen Euroopan ensimmäisen turvapuiston. Kivekäs on esiintynyt laajasti julkisuudessa työturvalli-suuden ja nolla tapaturmaa -ajattelun puolesta-puhujana. Hän on näkyvässä roolissa edistämässä työturvallisuutta Rakennusteollisuus RT ry:n halli-tuksen puheenjohtajana ja rakennusalan Nolla ta-paturmaa 2020 -toimintaohjelman vaikuttajana.
Lauri Kivekäs tunnetaan työturvallisuuden sa-ralla henkilönä, joka järjestää riittävät resurssit turvallisuustyöhön, luottaa alaisiinsa ja toimii itse esimerkkinä muille.
Jorma Saari -tunnustuspalkinto myönnetään työturvallisuuden edistämiseksi tehdystä pitkäjän-teisestä ja tuloksellisesta työstä. voittajan valitsee Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmä.
Talonrakennusteollisuus on vahvasti mukana uudessa turvapuistossa. Talonrakennuste-ollisuuden aluepäällikkö Ensio Pynninen ja turvapuiston projektipäällikkö Olli Airaksinen rakenteilla olevassa Turvapuisto Pohjois-Suomessa.
Keuda Mäntsälä, Würth ja Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry järjestävät yhdessä jäsenyritysten kanssa turvallisuuspäiviä Keu-dan oppilaitoksissa. Turvallisuuspäivän tavoitteena on perehdyttää ja opastaa talonrakennuksen koulutusohjelmassa opiskelevien ykkös-luokkien opiskelijat käyttämään oikein rakennustyömaalla pidettäviä henkilönsuojaimia.
Päivän aikana oppilaat katsovat pari turvallisuus-dvd:tä, käyvät keskustelua aiheesta, sekä pääsevät kokeilemaan ja tutustumaan hen-kilösuojaimiin kouluun pystytetyillä turvarasteille.
Turvallisuuspäivätjatkuvat
Lemminkäisen Eero Lahtinen ja tulevia rakentajia turvarastilla.
4
Talotehdas tekiturvallisuudesta valtin
makotitalotyömaa Helsingin Aurin-kotiellä on saanut ohikulkijat hierai-semaan monasti silmiään. Siisti työ-
maa on aidattu oranssilla työmaa-aidalla, ja kesällä sen ulkoseinille oli kiinnitettynä telineet, joista asennustyöt voitiin suorittaa tur-vallisesti. Kaikki työmaan työn-tekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita.
– Työturvatelineet asennettiin toisen kerroksen elementtiin val-miiksi jo maassa ennen element-tien paikoilleen nostoa, kertoo rakennusjohtaja Hannu Ahola De-signtalosta. Näin päästiin heti kat-totuoleja asentamaan turvallisesti telineiltä käsin, hän kertoo. Työ-turvateline on talotehtaan oman tuotekehityksen tulosta ja sopii nimenomaan pientaloihin.
Designtalossa oltiin tyytymät-tömiä tavallisiin, kattotuolien päähän asennettaviin vesikatto-kaiteisiin ja maasta tukeutuviin telineisiin. Asentajat valittivat, kun pystytyksessä vesikattokai-teet olivat työskentelyn tiellä. Kun mistään ei tuntunut löytyvän
sopivaa ratkaisua pitkälle esival-mistetun pientalon pystytykseen, päätettiin sellainen kehittää itse.
– Halusimme eroon tikapuil-la työskentelystä. Tahdoimme telineen, joka poistaa myös ka-tolta putoamisen vaaran, kertoo toimitusjohtaja Saku Sipola De-signtalosta. Sipola uskoo, että kus-tannukset ovat uudella telineellä edullisemmat kuin normaalilla
maasta lähtevällä telineellä, sillä timpurityö nopeutuu sen avulla paljon.
Telineen pitää helpottaa työskentelyäSuunnittelu- ja kehitystyötä tehtiin yhdessä viranomaisten ja urakoitsi-joiden kanssa. Pitkien vaiheiden jäl-keen syntyi nykyinen kaksitasoinen työturvateline, joka kiinnitetään
rakennuksen ulkoseinään kiinni ja jättää alleen tilaa tavaroille ja työs-kentelylle. Telineeltä käsin pystyy työskentelemään turvallisesti ja ergonomisesti. Alemmalta tasolta esimerkiksi asennetaan kattotuolit, tehdään ristikoiden kannan ja räys-tään verhoilut. Ylätasolta asennet-taan otsalaudat, sadevesikourut ja aloitetaan vesikaton verhoilu.
Uuden telineen yksi tehtävä on turvallisuuden lisäksi helpottaa työvaiheita.
– Vertasimme timpurien kanssa pystytysaikaa perinteisiin, maas-ta nouseviin telineisiin. Aikaa ei mene yhtä paljon. Lisäksi perin-teisiä telineitä pitää siirtää pitkin työmaata, meidän telinettä ei, ker-too Designtalon asennuskouluttaja Mika Syri.
Koska itsekantavien työtasojen ja suojakaiteiden jatkettavuus ei ole sidottu määrämittoihin, voi te-linerunkojen asennusväli vaihdella vapaasti kolmeen metriin saakka. Näin kulkuteiden ja ikkunoiden kohdat voidaan jättää vapaiksi, Hannu Ahola kehuu tuotetta.
Ensimmäisen työpäivän koke-mukset telineellä työskentelystä olivat nekin positiivisia.
Tahdoimme telineen, joka poistaa myös
katolta putoamisen vaaran.
Pientalotyömaa ei tule ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan rakentamisen työturvallisuudesta. Ajattelua on syytä muuttaa, kun talotehdas on kehittänyt oman pientaloihin sopivan työturvatelineen, jossa rakennusteline ja vesikaton putoamissuojaus yhdistyvät. Ja nostanut turvallisuusasiat laadun rinnalle kaikessa toiminnassaan.
O
Teksti: Tommi Ahlberg. kuvat: Matti Matikainen.
Designtalon aliurakoitsijat olivat jo odottaneet uutta, asennustyötä joudut-tavaa työturvatelinettä. Kesällä tuorein tuoteversio pääsi tositoimiin omakoti-talotyömaalla Helsingissä. Teline toimii samalla putoamissuojana.
Kun sopivaa telinettä ei tuntunut mistään löytyvän, Designtalo päätti kehittää sen itse. Kahdessa tasossa toimiva teline ripustetaan seinälle, näin alle jää varastointi- ja työti-laa. Teline on myös nopea asentaa seinäelementissä valmiina olevaan kiskoon. Teline samoin kuin vesikaton päädyssä olevat kaiteet rakennetaan valmiiksi maassa, josta ne nostetaan omille paikoilleen. Hannu Ahola (vas.), Mika Syri ja Saku Sipola voivat olla tyytyväisiä pitkän tuotekehityksen tulokseen.
5
Satu ja Tuomo Tammivuori pitivät talotoimittajaa valitessaan tärkeänä toimituksen kokonaisvaltaisuutta. Heidän mielestään turvallisuusasiat ovat siinä ihan kärjessä mukana.
Tilaajanopas auttaa pientalonrakennuttajaa Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL
ry on tuottanut työturvallisuusoppaan
pientalon rakennuttajille. RKL toivoo, että
Pientalotyömaan turvallisuus -niminen
opas löytää pientalon rakennuttajat, jotka
ostavat rakennustyön urakoitsijalta tai
käyttävät ulkopuolisia tekijöitä.
Julkaisu löytyy pdf-versiona osoittees-
ta http://www.rkl.fi/ajankohtaista/Toi-
mintaa/fi_Fi/Tyoturvallisuusopas
– Kyllä turvalliselta tuntuu täällä työsken-tely, kertoo naulapistoolin kanssa telineellä työskentelevä Sevan Puusta tyytyväisenä.
Asiakaskin antaa arvoa – Kun kuulimme, että tähän taloon tulee Designtalon uudet telineet, pidimme asiaa todella tärkeänä työntekijöidenkin turval-lisuuden kannalta, kertoo Tuomo Tammi-vuori.
Tuomo ja Satu Tammivuori ovat talon rakennuttajia, Tuomo toimii myös työmaan turvallisuuskoordinaattorina. Nelihenkinen perhe toivoo pääsevänsä muuttamaan unel-miensa taloon ensi maaliskuussa.
– Ollaan ensimmäistä kertaa elämässä rakennuttajina. Kun luettiin papereita ja ym-märrettiin mitä kaikkea tähän sisältyy, niin aloimme arvostaa avaimet käteen -toimitusta ja luotettavaa talotoimittajaa, he kertovat.
Tammivuorten mukaan Design-talo tekee uraauurtavaa työtä työturvallisuuden eteen. Se myös osallaan vaikutti heillä talotoimitta-jan valintaan.
Tuomo ja Satu Tammivuori pitävät työ-maallaan työmaa-aidat kunnossa ja käyvät siivoamassa ahkeraan työmaan tonttia. Ja aina ensimmäiseksi työmaalle saapuessaan he saavat kypärät päähän ja heijasteliivit päälle. Jos he huomaavat puutteita työmaan turvallisuudessa, lähtee siitä välittömästi työmaapäällikölle viesti.
Pientalorakentamisessa - myös valmista-loissa - on samat velvoitteet kuin ammattira-kentamisessa.
– Rakennushankkeeseen ryhtyvälle, siis myös kertarakentajalle, kuuluu päätoteutta-jan velvoitteet, eli hän vastaa rakentamisen turvallisesta toteutuksesta. Se edellyttää to-della paljon toimenpiteitä, on työntekijöiden
perehdyttämistä, käyttöönottotarkastuksia, putoamissuojiin ja työturvallisuuteen liitty-viä asioita, Hannu Ahola muistuttaa.
– Ajattelimme, että kun muutenkin teh-dään kaikki perustuksista viimeiseen listaan saakka, kannetaan vastuu myös työturvalli-suudesta, Saku Sipola jatkaa.
Design-talo vastaa kohteidensa työturval-lisuudesta oman toimituksensa osalta, eli kaikesta paitsi maarakennus- ja pihatöistä.
Räätälöityä työturvallisuuttapientalotyömaalle Omien telineiden lisäksi talotehdas on kehittänyt muitakin turvallisuuden työvä-lineitä, jotka sopivat juuri pientalorakenta-miseen.
Perinteisen TR-mittauksen sijasta De-signtalon työmaiden turvallisuutta mita-taan kolmellatoista eri työnjohtoalueella itse kehitetyllä TT-mittauksella. Se valvoo turvallisuutta omien työntekijöiden lisäksi rakennusteknisissä töissä, joita tekevät pää-osin pienet, muutaman hengen alihankinta-yritykset.
Työturvallisuutta edistää monet käy-tännölliset keksinnöt. Jos työpäällikkö, rakennuspäällikkö tai joku muu työmaalla vieraillessaan huomaa työturvallisuuspuut-teita eikä ketään ole paikalla, jättää hän työ-maalle kirjallisen varoituksen. Jos puute on vakava, esimerkiksi suojaamaton aukko, lai-tetaan ulko-oveen punainen pääsy kielletty -lappu. Lappu poistetaan, kun puute on kor-jattu. Näin varmistetaan, että asiakas – joka on usein taloa rakennuttava perhe – ei joudu vaaraan, jos tulee käymään työmaalla.
– Haluamme itse olla toteuttamassa ja varmistamassa, että työturvallisuus on omil-la työmailla hoidossa, Sipola sanoo. •
Aluehallintovirastotovat alkaneetkiinnittää huomiota pientalotyömaidentyöturvallisuuteen
– Alussa käydään talotehtaiden kanssa lähinnä keskusteluja miten asioita voitai-siin parantaa, kertoo ylitarkastaja Keijo Päivärinta. Lokakuun viimeisellä viikolla koko maassa tehdyissä tehoiskuissa lähes puolella tarkastetuista pientalotyömais-ta tarkastajat joutuivat keskeyttämään työt. Keskeytykset aiheutuivat puutteista etenkin putoamissuojauksessa sekä työ-telineiden ja asianmukaisten työtasojen puuttumisesta. vain joka kolmannella työ-maalla työntekijät käyttivät suojakypärää ja näkyvää suojavaatetta.
Käytävällä seisoo luuranko. Tilanne on kuiten-kin hallinnassa, kyseessä on työergonomia- ja aamutreenirasti NCC:n työturvallisuustapah-tumassa.
NCC:n syksyllä järjestämiin turvapäiviin osallistui lähes 200 Metropolian mestariopin-tojen, insinööriopintojen ja englanninkielisen SBE-ohjelman ensimmäisen vuoden opiskeli-jaa. NCC:n toimitaloon rakennetuilla turvalli-suusrasteilla parveili rakennusmestareita ja -insinöörejä oppimassa myönteistä suhtautu-mista työturvallisuuteen ja turvallista työkult-tuuria.
Koulutuspäällikkö Simo Hoikkala vastaa Metropolian rakennusalan koulutusohjelmista. NCC:n turvapäivistä hän oli innoissaan.
– Erittäin hyvä että jo opintojen alkumet-reillä saadaan tämmöisiä tapahtumia käyntiin. Silloin työturvallisuus iskostuu heti alusta opis-kelijoiden ajatuksiin, hän pohti turvarastien välissä.
Hoikkalan näkemys on, että työturvallisuutta ei pidä liiaksi erottaa muusta opetuksesta, mikä tekee sen opettamisen haasteelliseksi. Työturvallisuuskortti suoritetaan ensimmäisenä opiskelu-vuotena, mutta se ei riitä.
– Miten saadaan varmistettua läpi koko oppimisketjun, että työturvallisuusnäkökulma on mu-kana kaikessa siihen liittyvässä opetuksessa. Omia työturvallisuuden opintojaksoja järjestetään esimerkiksi tuotantoon suuntautuville opiskelijoille, hän kertoo.
– Turvallisuusasiat ovat nyt nousussa uudella tavalla alan oppilaitoksissa, Simo Hoikkala uskoo.
Nuoret kertovat, miksityöturvallisuus on tärkeää
Joonas Kanulainen, 19 vuotta, ensimmäisen vuoden rakennusmestari-opiskelija Metropoliassa. Työkokemusta maarakennusalan kesätöistä.
”Täällä on huomannut, miten paljon turvavarusteet ovat kehittyneet ja miten käteviä ne ovat käytössä. Aamujumppa oli sellainen, että enpä olisi uskonut että sellaista tehdään työmailla. Oma jumppaharjoitus meni hyvin.
Työturvallisuus on tärkeää, sillä onhan se muutenkin kiva pysyä kunnossa kun olen tämmöinen liikkuva ihminen. Ja onhan se yrityksen taloudenkin kan-
nalta ja muutenkin hyödyllistä huolehtia siitä. Totta kai on tärkeää, että työturvallisuutta opetetaan heti alusta asti koulussa. Ei vanhaa koiraa
enää saa istumaan. Itse toivon pääseväni valmistumisen jälkeen infrapuolen työnjohdon tehtäviin.”
Jouni Salo, 23 vuotta, ensimmäisen vuoden rakennusmestariopiskelija Metropoliasta. Tuntee rakennusalaa lähinnä oman rakennusmestari-isän-sä kautta.
”Työturvallisuus on tärkeä kaikille jotka tätä alaa opiskelee. Ettei kaikki ole sitten yhden epäonnisen päivän varassa, jos jotain sattuu. On järkevää mi-nimoida riskejä. Kaikille on kovan työn takana hankkia ammatti, sitä pitää
kunnioittaa tälläkin tavalla.Kyllä rakentaminen tällä hetkellä vaaralliselta työpaikalta tuntuu, riskejä on huomioitava joka
puolella. Koko ajan kuitenkin paljon tehdään ja asiasta keskustellaan.Parempaan suuntaan ollaan koko ajan menossa. Vähän skeptisyyttä synnyttää se, mitenkä työ-
turvallisuudella pystyy kilpailemaan. Turvallisuuden parantaminen synnyttää kustannuksia. Tulee-ko sitten kiristynyt kilpailutilanne vastaan, kun halutaan kehittää työturvallisuutta?
Meille kerrottiin että keskimäärin työtapaturma tulee maksamaan kymmenen tuhatta euroa. Oli se vähän yllätys, olisin itse veikannut puolta siitä.”
Olesia Klevanaia, 21 vuotta, opiskelee rakennusinsinööriksi Metropoli-an englanninkielisellä linjalla. Ei aiempaa kokemusta rakennusalalta.
”On hyvä aina välillä saada vähän uusia näkökulmia asioihin. Päivän ohjelma ollut mielenkiintoinen, asun Suomessa ja täällä on paljon erilaisia käytäntöjä kuin kotimaassani.
Työturvallisuus on tärkeää koska se säästää paljon rahaa ja vakuutus-maksuja, kun tapaturmia onnistutaan torjumaan. Ja tietysti se on tärkeää henkilökohtaisesti, halu-at pitää omat sormesi ja kätesi tallessa.
En ole vielä ollut työmaalla, minulla on vain teoreettisia tietoja. Joten vaikea sanoa miten turvallista täällä on nyt työskennellä. Mutta olen kuullut, että täällä kiinnitetään paljon huomiota suojavarusteiden käyttöön, hyviä ohjeita on tehty ja muilta työntekijöiltä on helppo kysyä neuvoa. Siis, jos osaat käyttää aivojasi ja seuraat ohjeita, niin työturvallisuuden noudattaminen Suomessa on melko helppoa!
Uskon että pystyn tulevaisuudessa itse vaikuttamaan työturvallisuuteen paljonkin. Pitää aloit-taa itsestään ja näyttää esimerkkiä. Jos jokainen ottaisi oman työturvallisuutensa vakavasti, tulisi paljon vähemmän ongelmiakin.”
Turvallisuusnousussa oppilaitoksissa
Fysioterapeutti Janne Rajakallio piti kaikille aamut-reenin ja kertoi ergonomiasta.
6
Turvallisuudenparantaminenei päätykoskaan
aint-Gobain Weber tunnetaan yhte-nä työturvallisuu-den edelläkävijöistä koko maailmassa. 46 maassa toimivan
Weber-konsernin modernein ke-vytsoraharkkotehdas löytyy Suo-men Oitista. Myös työturvallisuus Oitin harkkotehtaalla on viimeis-tä huutoa.
Globaali kulttuuri japaikalliset tavat kohtaavatVaikka Oitissa käytössä on kansain-välisen konsernin maailmanlaajui-set resurssit ja osaaminen, tehdään työturvallisuustyö lopulta aina paikallisesti.
Tehdaspäällikkö Kaisa Ara on työskennellyt Saint-Gobainilla 6 vuotta. Ensin Isoverin lasivillateh-talla Hyvinkäällä, sitten vuoden 2012 alusta harkkojen parissa Oi-tissa.
– Oitissa huomaa, että Saint-Gobainin turvallisuuskulttuuri on harkkopuolelle nuorempi asia kuin eristepuolelle, Ara muistelee. Saint-Gobainilla tärkeimmät sään-nöt ja käytännöt ovat kuitenkin kaikille samat, mutta kulttuurin muodostaminen on aina pitkä pro-sessi. Henkilöstölle kansainvälisen konsernin edellyttämät asiat voivat olla tullessaan suuri muutos. Tääl-lä on henkilöitä jotka ovat olleet yli kolmekymmentäkin vuotta talossa, Ara kertoo.
Yksi tällainen henkilö on työ-suojeluvaltuutettu Jorma Mäkioja. Takana on 38 vuotta töitä Oitin harkkotehtaassa lastauksessa ja ulosajossa trukin ja pyöräkuormaa-jan ohjaamossa.
– Alussa ei oikein ymmärretty mitä kaikki ohjeet tarkoittaa, Mä-kioja kertoo ajasta jolloin Saint-Gobain vuonna 2008 osti Oitin harkkotehtaan. Nyt Mäkioja on itse oiva esimerkki siitä, miten uusi turvallisuuskulttuuri on vaikutta-nut työntekijöihin.
Saint-Gobainillasmattaillaan – Olen smattaillut nyt itsekin rei-lun vuoden. SMATissa sovitaan aika jolloin menen jonkun toisen työpisteelle. Keskustellaan tur-vallisuudesta, katsotaan turvava-rusteet ja työtavat. Vaikka kaikki työntekijät ovat pidempään täällä työskennelleitä, on työtavoissa eroja, Mäkioja kertoo. Huomautet-tavat asiat ovat yleensä pieniä, eikä kukaan pidä smattaamista kyttäämisenä, hän vakuuttaa.
SMAT eli turvallisuuskes-kustelu oman työpisteen äärellä on yksi kansainvälisen konser-nin mukanaan tuomista työväli-neistä. Smattauksen tarkoitus on edesauttaa turvallisia työtapo-ja ja turvallisuuskäyttäytymistä. Keskusteluja käydään Suomen toimipisteissä noin 400 vuodessa, myös toimihenkilöille. Huomioita-vina kohteina ovat muun muassa toimintatavat, käyttäytyminen, muiden turvallisuuden huomioin-ti, ergonomia, siisteys ja järjestys, työympäristö ja työvälineet.
Oppia vaaranpaikoista Jorma Mäkioja on myös ahkera turvallisuuspoikkeamien ilmoit-taja.
– Melkein joka päivä tulee joku ilmoitus tehtyä. Äskettäin poltto-
ainevaraston oven saranaan piti tehdä muutoksia. Sitä ennen se-koittajasta löytyi terävä reuna.
Yksi tärkeä työkalu Saint-Go-bainin kansainvälisessä työturval-lisuuspakissa ovat juuri tällaiset turvallisuuspoikkeamailmoitukset. Ilmoitusten tapaturmafrekvenssi on luokiteltu viiteen luokkaan.
– Meillä on tavoitteena saada enemmän havaintoja vaaranpai-koista ja läheltä piti -tilanteista. Niitä tehdään vielä liian vähän sattuneisiin tapaturmiin nähden, mutta kehitys on oikeansuuntai-nen, sillä niitä raportoidaan koko ajan enemmän, Kaisa Ara toteaa.
vaikka työturvallisuus maailmanlaajuisessa konsernissa on jo huipputasoa, parannetaan sitä koko ajan lisää. Oitissa sijaitsevassa Saint-Gobain Weber Oy Ab:n Leca-harkkotehtaassa tälle on aivan erityinen syykin.
S
Teksti ja kuvat Tommi Ahlberg.
TF eli tapaturmafrekvenssi luokitellaan viiteen ryhmään: •TF1 = päivän poissaoloon johtanut työtapaturma (Esimerkik-
si: Esine tippuu henkilö päälle, lääkärissä käynti johtaa yli päivän poissaoloon)
•TF2 = vajaan päivän poissaoloon johtanut työtapaturma (Esine tippuu henkilön päälle, henkilö menee lääkäriin mut-ta palaa jo seuraava päivänä töihin)
•TF3 = ensiaputyötapaturma (Esine tippuu ja aiheuttaa naar-mun, josta selvitään laastarilla)
•TF4 = läheltä piti -tilanne (Esine tippuu hyllyn reunalta mut-ta ei aiheuta vaaraa)
•TF5 = vaaranpaikka (Esine voisi tippuessaan aiheuttaa vaa-ran. Poistetaan hyllyn reunalta)
TF 4 ja TF 5 ovat tärkeimmät ryhmät, sillä niitä seuraamalla voidaan parhaiten ehkäistä tapaturmia.
Valvomossa Kaisa Aran kanssa juttelevat varatyösuojeluvaltuutettu Jukka Ellonen (vas.) ja Antti Varis. Valvomosta käsin ohjataan koko harkontekoprosessi raaka-aineiden vastaanotosta pakkaamiseen asti.
Turvallisuutta halutaan tuoda esiin eri tavoin ympäri tehdasaluetta, Mari Kursukangas kertoo. Strategiset luvut löytyvät sisäänkäynnin kohdalta. Tuoreimmat luvut ovat ylhäältä alaspäin 4,94 / 6,59 / 79,1/ 113 / 624.
7
Turvallisuudenparantaminenei päätykoskaan
Harkkotehtaassa muottimäärää tuotteenOittiin perustettiin ensimmäinen harkkoteh-das vuonna 1972. Nyt samalla tontilla toimii kaksi harkkotehdasta, Oitti 1 sekä vuonna 2012 valmistunut Oitti 2.
Tuotanto jakautuu perusharkkoihin, eristeharkkoihin, hormiharkkoihin ja erikois-harkkoihin. Vanhalla tehtaalla valmistuvat eristeensyöttölinjan vaativat eristeharkot ja uudella perusharkot ja hormiharkot. Lisäksi molemmilla tehtailla tehdään tiettyjä erikois-harkkoja. Konekapasiteettia uudessa tehtaas-sa on tuplasti vanhaan verrattuna. Kapasiteetti on niin suuri, että jos tehdasta pyöritettäisiin kolmessa vuorossa, kattaisi tuotanto koko
Suomen harkkojen kysynnän.Harkkotehtaassa muotti määrittää tuot-
teen. Uudella tehtaalla on noin 20 eri muottia eli erilaisia tuotteita valmistetaan saman ver-ran. Muotinvaihtojen määrä vaihtelee, niitä voi olla viikossa yksi tai viisi. Muotinvaihto vie oman aikansa, joten normaalisti vähintään yksi vuoro ajetaan samalla muotilla.
Saint-Gobain Weber Oy Ab:llä on Suomes-sa yhdeksän tehdasta. Oitin tehdas on yhtiön ainoa kevytsoraharkkojen tuotantolaitos.
Oitin tehdas työllistää noin 15 henkeä.
Säännöt selkäytimessä Turvallisuuden kantavat ajatukset on koottu maailmalaajuisiksi kultaisiksi säännöiksi. Säännöissä todetaan esimerkiksi, että kenen-kään ei tule hyväksyä turvallisuus-, terveys- ja ympäristöohjeiden laiminlyöntejä. Tai että minkäänlainen turvalaitteiden ohittaminen ei ole sallittua.
– Jos niitä menee kysymään työnteki-jöiltä, he tuskin muistavat niitä ulkoa, Ara epäilee. Mutta niin ei ole tarkoituskaan. Tär-keämpää on sisäistää asiat ja muistaa käy-tännössä, mitä tulee tehdä ja mitä ei.
Esimerkkinä Ara mainitsee laitteiden tur-valukituksen. Uudella tehtaalla kaikki lait-teet on turva-aidattu. Kun avaa turva-aidan
oven, katkeaa ohjausvirta. Tämä ei vielä var-sinainen turvalukitus, mutta riittää sellaisiin töihin, joissa ei asetuta koneen liikealueelle. Kun mennään laitteen liikealueen tielle, pi-tää kääntää kovavirta pois. Turvalukituksen ydin on, että kovavirta lukitaan pois omalla lukolla, ja avain pidetään omassa taskussa. Ainoa henkivakuutus on omassa taskussa oleva avain.
– Ensimmäinen askel on, että tiedoste-taan että minulla on tässä nyt joku riski kun seison tässä tai teen toimenpiteen. Ja sitten pitää tietää, kuinka siinä tilanteessa tulee toimia turvallisesti, hän sanoo.
Kultaiset säännöt ovatkin enemmän ohje-nuora erilaisten työkalujen käyttöön. Aivan kuten SMAT, työluvat, koulutukset, ilmoi-tuskäytäntö tai turvallisuustuokiotkin.
Turvallisuustuokiot otettiin Oitissakin käyttöön vuonna 2011. Ne on havaittu te-hokkaaksi tavaksi saada aikaan keskustelua ja lisätä tietoisuutta turvallisuusasioista.
– Edes ”oittilainen pidättyväisyys” ei ole estänyt hyviä keskusteluja, Ara naurahtaa. Oitissa turvallisuustuokio kestää puolisen tuntia ja pidetään kerran viikossa, ja kaikki osallistuvat siihen.
Vaikka työturvallisuus työllistää aika paljon tehdaspäällikköä, ei se Kaisa Araa haittaa: kannattavaa liiketoimintaa pitää ja kannattaa tehdä turvallisesti, asiat kulkevat käsi kädessä, hän sanoo. •
• kenenkään ei tule hyväksyä turvallisuus-, terveys- ja ympäristöohjeiden laiminlyöntejä• turvalukitusmääräyksiä (LOTO) tulee noudattaa aina• erikoistehtävissä (esim. tulityöt, säiliötyöt, korkealla tehtävät työt) vaaditaan aina työlupa• minkäänlainen turvalaitteiden ohittaminen ei ole sallittua > lukot
Oitin 4 kultaista sääntöä
Palo paransi turvallisuuttaUudempi Oitin harkkotehtaan rakennuksista on rakennettu kah-teen kertaan: uusi tehdas valmistui ensimmäisen kerran vuonna 2008, mutta tuhoutui rajussa tulipalossa kokonaan pari vuotta valmistumisensa jälkeen. Palosta koitui mittavat vahingot myös ympäristölle. Palaneen rakennuksen tilalle nousi uusi vuonna 2011–2012.
Toimintajärjestelmäpäällikkö Mari Kursukangas vastasi Oi-tin harkkotehtaan rakennustyömaan EHS-asioista, eli ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioista. Tulipalon jälkeen rakennettu uusi harkkotehdas oli lupa käynnistää vasta kun se oli tarkistettu Saint-Gobainin riskienhallintaohjeiston mukaan. Ohjeisto on 250-sivui-nen, joten tarkistettavaa riitti.
Tutkintaraportin mukaan tulipalon aiheutti pyöräkuormaaja, jonka säilytyspaikka oli tehtaan sisällä. Oitissa kuormaajille ja tru-
keille on nyt oma rakennus paloeristettyine karsinoineen turvalli-sen matkan päässä tehtaasta.
Vajaan kymmenen miljoonan euron tehdasinvestoinnissa pa-rannettiin yli miljoonalla eurolla erityisesti paloturvallisuutta sekä pienennettiin ympäristöpäästöjä ja melua.
Paloturvallisuutta parannettiin monin tavoin. Muovisten hark-kolinjan aluslevyjen vaihtaminen teräksisiin pienensi palokuor-maa oleellisesti. Tehdasrakennuksen lämmöneristeet vaihdettiin paloturvallisemmiksi. Tehtaaseen asennettiin automaattinen pa-loilmaisinjärjestelmä, joka on yhteydessä pelastuslaitokseen.
Automaattista sammutusjärjestelmää ja palovesijärjestelmää varten viereisen lammen rantaan rakennettiin oma pumppaamo, jonka teho on lähes 6 000 litraa minuutissa.
Uudessa tehtaassa on murskaamo, jonka avulla vajaalaatuiset
harkot saadaan kierrätettyä tuotannon raaka-aineeksi. Kevytso-ran ja sementin kippaustaskut on katettu ja asennettu pölynpois-tojärjestelmä, jolloin ympäristöön ei leviä pölyä.
Mari Kursukangas pitää uudistuksia merkittävinä. Silti aina löytyy parannettavaa. Konsernin maailmanlaajuisessa vertailussa Suomi on samaa tasoa muiden Pohjoismaiden kanssa. Monissa maissa ollaan kuitenkin meitä edellä.
– Viimeiset kaksi vuotta pääpaino on ollut turvallisuuden ja paloturvallisuuden kehittämisessä. Tänä vuonna panostetaan laa-dun kehittämiseen, hän kertoo.
– Turvallisuuskulttuuri ja ihmisten asenteisiin vaikuttaminen ovat kaikkein tärkeintä, niihin pyritään kaikilla työkaluilla vaikut-tamaan, Kursukangas summaa työturvallisuustyön haasteet.
Harkot odottavat pihalla kuljetusta.
Jorma Mäkioja smattailee sujuvasti muiden työntekijöiden kanssa, apuna on 38 vuoden työkokemus harkkotehtaassa. Omat työtehtävät Mäkioja tekee lastauksen ja ulosajon parissa.
Kaisa Ara ja Antti Varis uudella tehtaalla. Tehtaan palon jälkeen uudella tehtaalla on panostettu paloturvalli-suuteen sekä ympäristöpäästöjen ja melun torjuntaan.
8
Ratatöiden jajunaliikenteenyhteensovittamisentaito
itkä työkoneiden letka etenee hitaasti rauta-tiekiskoilla. Etujou-koissa kulkeva valtava sepelinpuhdistuskone
rouhii raiteiden välissä olevan se-pelitukikerroksen kitaansa.
Sepeli nousee kärsämäisiä rou-hintapalkkeja pitkin ylös seulalle koneohjauksen avittamana. Oike-ankokoinen kiviaines seulotaan takaisin raiteille. Vuosien saatossa junaliikenteen liian pieneksi jauha-ma kiviaines ei kestäisi enää rou-taa, joten sen kuljetin ohjaa radan viereen rataluiskaan, ja lisää oikean kokoista täydennyssepeliä radalle.
Koneohjaus varmistaa, että pin-taan tulee sepeliä oikea syvyys, 45 senttimetriä raiteesta mitattuna. Sepelinpuhdistuskonetta seuraa kaksi vaunua, joihin kiviaines voi-daan välivarastoida.
Letkan perässä kulkevan kaivin-koneen tehtävä on levittää radalle paalaava sepeli oikeisiin paik-koihin. Koneesta törröttävä pieni antenni paljastaa, että sekin hoituu koneohjauksen avulla.
Radan on tultava myös oike-aan kaltevuuteen, kallistuksia on
suoralta näyttävällä radalla koko ajan. Letkassa kulkeva raiteentu-kemiskone tukee kiskot tarkasti oikeaan paikkaan leveys- ja kor-keussuunnassa. Kun tuettava raide on oikeassa asennossa, koneen hydraulisesti toimivat hakut siir-
tävät sepeliä pölkkyjen alle tukien ne paikalleen. Kallistus tiukassa kaarteessa voi tarkoittaa, että radan toinen reuna on 15 senttimetriä toista reunaa ylempänä.
Käynnissä on Lielahti–Kokemä-ki-radan perusparannus 90 kilo-metrin matkalta.
– Tänä vuonna valmistui Vam-mala–Kokemäki-väli, ensi vuonna kunnostetaan Nokian ja Lielahden välinen osuus. Topparoikka etenee viisi, kuusisataa metriä työvuoros-sa, kertoo päätoteuttajan vastuu-henkilönä hankkeessa toimiva Juha Jalamaa.
Koneet kulkevat eteenpäin ja
vaativa työ etenee keskeytyksettä, vaikka käytössä on paljon sähkö-laitteita, monimutkaista hydrau-liikkaa ja ronskia tekniikkaa.
Suurin koneista, raiteenvaihto-kone Veera, on saanut päivän työn-sä tehdyksi ja lähtenyt työmaalta. Se on vaihtanut työvuoron aikana kilometrin pituudelta radalle uutta kiskoa ratapölkkyineen. Viimeisen silauksen radalle antaa harjakone ja ratakiskoja yhdistävät hitsarit. Lopulta rata on tuettu, stabiloi-tu, muotoiltu ja harjattu. Tällä rataosuudella seuraava vastaava perusparannus on tulossa noin 30 vuoden kuluttua.
”Jos jotain tapahtuu,on se yleensä vakavaa”– Meillä VR Track Oy:ssä tapa-turmataajuuden tavoite on tänä vuonna 14. Lopputavoite on tie-tenkin nolla työtapaturmaa. Yleen-sä jos tällä alalla jotain tapahtuu, on se valitettavasti aika vakavaa, kertoo maamme suurimman rato-jen rakentajan, VR Trackin riskien-hallintajohtaja Timo Pinomäki.
Suurimmat riksit aiheutu-vat liikkumisesta, myös työmaa
suurine koneineen on koko ajan liikkeessä. Ennen sepelivaunun käyttäjä käveli vaunun vieressä, luukut piti avata veivillä ja varoa ettei pölyävä sepeli tule jaloille. Nyt sepeli kastellaan pölyämisen estämiseksi, luukut avataan hyd-raulisesti vaunun päästä.
Lielahti–Kokemäki-radan perus-parannus on Euroopan ensimmäi-nen julkinen allianssityömaa, ja se heijastuu myös työturvallisuuteen.
– Työmaan ilmapiiri on avoin, keskusteleva ja ohjaava. Suunnitte-lu on tullut toteutusta lähemmäksi kun tilaaja, urakoitsija ja suunnit-telija kuuluvat samaan yhteistyö-ryhmään, Timo Pinomäki kehuu uutta mallia.
Työturvallisuus oli Pinomäen mukaan näkyvästi esillä jo ura-koitsijaa valittaessa. Normaalissa urakkakilpailussa tyypillistä vas-takkainasettelua ei allianssimal-lissa esiinny. Pinomäen mukaan silloin voidaan monia seikkoja ke-hittää hankkeen aikana, kun töitä tehdään oikeasti yhdessä.
Yksi vaaran paikka ratatöissä on sähkö. Työmaan yläpuolella kulkee koko ajan ajojohdin, jossa virtaa
25 000 voltin jännite. Kahta metriä lähemmäs johtoja ei saa mennä tai mikään osua. Työmaan toiminnan ajaksi jännite katkaistaan, ja varalla on vielä maadoitus. Lisäksi työko-neissa on nostorajoittimet.
Kaksi viranomaista valvoo rata-työn turvallisuutta, Liikenteen tur-vallisuusvirasto Trafi ja työn tilaaja Liikennevirasto. Radalle ei ole asi-aa ilman radanpidon omaa turval-lisuuskoulutusta. Sen lisäksi pitää olla normaali työturvallisuuskortti
Junaratoja kunnostavat topparoikat pitävät radat turvallisina. Kunnossapitäjät työskentelevät itse vaarallisissa olosuhteissa. Työturvallisuuteen panostamalla työt voidaan tehdä turvallisesti.
PTeksti: Tommi Ahlberg. kuvat: jyrki vesa.
Yksi vaaran paikka ratatöissä on sähkö
Juha Jalamaa on rakentanut ratoja lähes 30 vuotta, joista noin 8 viime vuotta vastaavana työnjohtajana.
9
Euroopan ensimmäinenallianssiurakkajulkisella sektorillaLiikennevirasto toteuttaa Lielahti–Kokemäki-radan peruskorjauksen allianssimallilla. Projektissa VR-Track toimii palveluntuottajana, joka vastaa sekä suunnittelusta että ra-kentamisesta.
Allianssimallissa urakan tilaaja Liikennevirasto sekä suunnittelijat ja urakoitsijat muodostavat yhteistyöryhmän, allianssin, joka yhdessä vastaa hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Osapuolet jakavat hankkeeseen liittyvät riskit ja hyödyt sekä vaih-tavat nykyisiä toteutusmalleja aktiivisemmin ja avoimemmin urakkaan ja sen kustan-nuksiin liittyvää tietoa. Toteutusmallia on käytetty sadoissa hankkeissa Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, joissa siitä on saatu hyviä kokemuksia.
suoritettuna. Lisäksi on omia erikoisvaati-muksia, kuten laituri-, silta-, turvalaite- tai turvamiespätevyys.
Ratatöiden ja junaliikenteen yhteensovit-taminen on VR:n mukaan rautateiden suurin turvallisuusriski. Sen hoitamiseen on kaksi tapaa: junaliikenne katkaistaan töiden ajaksi, tai sitten käytetään turvamiestä, jos rata on liikennöity.
Työskentely junavuorojen välissä vaatii tarkkaa etukäteissuunnittelua, jota tehdään
yhdessä liikenteenohjauksen ja liiken-nöitsijän kanssa. Siltojen, tunneleiden ja kallioleikkausten kohdalla liikenne aina katkaistaan.
- Työt tehdään hiljaisina aikoina, viikon-loppuisin tai yöllä kun junat eivät kulje. Juhannus on ratatyöntekijöiden vilkkainta sesonkia, joten juhannuskokko on useim-mille meistä muisto vain, Juha Jalamaa nau-rahtaa. •
Koneohjaus auttaa, mutta työntekijöiden on silti oltava tarkkana raskaiden koneiden kuljettamisessa.
Vanha sepelitukikerros rouhitaan seulan kyytiin.
Ratatöissä pitää huomioida monia asioita. kun korjaustöiden ajaksi nopeuksia pitää pudottaa, eivät painavat junat pysty alemmilla nopeuksilla kiipeämään reitin jyrkimpiä mäkiä ylös. Silloin pitää ajaa lyhyemmillä, kevyemmillä junilla.
korjaustöissä junaliikenteelle pyritään aiheuttamaan mah-dollisimman vähän häiriötä. Sillat rakennetaankin usein val-miiksi vanhan sillan vieressä. vanha silta puretaan pois ja uusi siirretään vierestä sen paikalle. Parhaimmillaan rata on lii-kennöitävässä kunnossa vuorokauden kuluttua. Tänä vuonna juhannuskatkossa kaksi isoa siltaa siirrettiin paikoilleen. No-kian Siurossa kyse oli suuresta sillasta, sillan vaihto kesti noin kaksi vuorokautta.
Korvasuojaimissa olevat puhelinkuulokkeet mahdollistavat, että kommunikointi meluisalla työmaalla onnistuu. Kuulokkeista saa kuulua vain työmaan radioliikennettä, muu on kiellettyä.
10
Töissä liikenteen keskellä
uuma asfaltti höyryää, kun NCC:n asfaltti-työkoneiden kolonna etenee kävelyvauh-tia Suomen suvessa.
Käynnissä on massapintaus kuu-majyrsinnällä tasatulle alustalle, ammattikielellä MPKJ. Tien pohjaa lämmitetään yli sata-asteiseksi, piki herätellään reaktiiviseksi kolon-nan etunenässä kulkevalla säteily-lämmittimellä eli ”grillillä”. Sen perässä kulkevalla ”rapsulla” eli jyrsimellä pinta oikaistaan, kalte-vuudet ja epätasaisuudet korjataan. Sitten tie numero 224 Lounais-Suomessa onkin valmis saamaan levityskoneesta kolme, neljä senttiä uutta asfalttia pintaansa.
Kiire ei sovi rattiinNormaali tieliikenne sujahtaa as-falttityömaamaan ohi tien toista kaistaa sitä mukaan kun työmaan molemmissa päissä työskentelevät liikenteenohjaajat päästävät sitä tulemaan. Asfaltointityön suurin tapaturmariski ei johdu suurista
työkoneista tai levitysmateriaalin roiskeista, vaan työmaata ohitta-vista autoilijoista. Suurimmas-sa vaarassa ovat kaistojen välissä työskentelevät kolamiehet.
– Suomessa autoliikenne oh-jataan yleensä tietyömaiden läpi. Ruotsissa yleisesti käytettäviä kiertoteitä ei käytetä meillä edes kaupunkialueella, missä se olisi suhteellisen helppoakin, kertoo turvallisuuspäällikkö Seppo Peso-nen NCC Roadsista. Norjassa on testattu saattoautoa, joka ajaa auto-letkan keulilla vieden sen turvalli-sesti työmaan läpi.
Ruuhkautuvilla teillä työt on tehtävä ruuhka-ajan ulkopuolella, usein yöaikaan. Yöllisellä asfal-tointityömaalla on omat vaaransa. Kun liikennettä on vähän, ajetaan usein lujaa. Myös huumeita ja alkoholia käyttäneitä kuskeja on öisin liikkeellä enemmän, ja väsy-mys painaa monia. Yöllä työmaan vilkkuvat valot häikäisevät silmiä ohitustilanteessa ja kaistamerkit on vaikeampi havaita.
Asfaltointityö on lainsäädän-nössä luokiteltu vaaralliseksi työksi. Liikennesuunnitelmalla, liikenteen ohjauksella ja liiken-nemerkeillä onkin suuri merkitys asfalttityöntekijöiden turvallisuu-delle. Mutta työntekijän oma valp-paus on kuitenkin turvallisuuden paras tae.
– Ammattimies pitää itsensä pois liikenteen edestä, se on ke-hittynyt vaistoksi saakka, kertoo alalla yli 40 vuotta työskennellyt projektipäällikkö Olavi Heini-lä. Kiire on hurjaa ja ihmisten aikataulut tiukkoja. On sovittu palavereja, lapset pitää hakea päi-väkodista ja työpäivä on venäh-tänyt. Sitten kun tulee yllättävä hidaste vastaan, tietyömaa, niin helposti hermostutaan, Heinilä
pohtii. Sisäinen kiire sopii huo-nosti liikenteeseen.
Liikenteenohjaajaon auktoriteettiasemassa– Kaikki lähtee liikennemerkeistä, joiden on oltava ajan tasalla työ-maan muutosten kanssa, painottaa levitystyömaan työnjohtajana toi-miva Henrik Ylitalo.
Miehet korostavat yhteen ää-neen liikenteenohjaajan työn tärkeyttä. Ohjaajien käsissä on ihmishenkiä. Liikenteenohjauk-sesta on olemassa yksityiskohtai-set ohjeet. Liikenteenohjaaja on työmaalla liikenteen turvana ja apuna, mutta samalla auktoriteetti. Tai ainakin pitäisi, kaikki autoilijat eivät esimerkiksi tottele työmaan liikennevaloja, nopeusrajoituksista puhumattakaan.
Olavi Heinilän mukaan kiirei-simmät kuskit löytyvät pääkau-punkiseudulta. Muutama vuosi sitten autoilija kävi käsiksi liiken-teenohjaajaan, vain siksi että ohjaa-ja pysäytti hänet.
Työolosuhteiden muuttuminen lisää usein tapaturmariskiä. Asfaltointityössä koko työmaa liikkuu, joten muuttuvampia olosuhteita saa hakea. Suurin vaara tulee kuitenkin toisesta suunnasta.
K
Teksti ja kuvat Tommi Ahlberg.
Ohjaajien käsissäon ihmishenkiä.
NCC Roads on järjestänyt usean vuoden ajan ympäri Suomen kampanjaa, jonka tarkoituksena on muistuttaa ohi ajavia autoilijoita hiljentämään vauhtiaan tietyömaan kohdalla. Työmaiden alkuun on laitettu kyltit, joissa on kuva pienestä pojasta ja teksti ”Aja hiljaa! Isi on täällä töissä”. Kyltit leviävät jälleen ensi kevää-nä NCC Roadsin asfaltointityömaille.
Liikenteenohjaaja on työmaalla liikenteen turvana ja apuna.
Vastalevitetty asfaltti jääh-tyy hitaasti ja nostaa sankan höyrypilven ilmaan, pahimpina kesähelteinä asfalttia on jouduttu jäähdyttämään jopa vedellä. As-faltointityömaa levittäytyy pitkälle matkalle, alku- ja loppupään vä-lissä voi olla pitkä väli, jossa moni autoilija ei malta ajaa viittäkymp-piä. Koneiden kohdalla nopeus on laskettu kolmeenkymppiin.
11
– Pienillä paikkakunnilla sen sijaan tul-laan morjestamaan ja kiittelemään tiente-kijöitä. Ymmärretään että me teemme heitä varten tätä työtä, Heinilä jatkaa.
– Erilaisia tienkäyttäjiä on nähty tänäkin kesänä. Aika turvallisesti on mennyt liiken-teen suhteen. Liikenteen on oltava aina hal-linnassa. Tietyöalueella olevan henkilön on aina tiedostettava, mistä suunnasta ajoneu-voja on tulossa, Henrik Ylitalo puolestaan kertoo kesän kokemuksia.
Asfaltointityömaan turvallisuuden taus-talta löytyy monia asioita. Tällä työmaalla tilaajana on Liikennevirasto, jolla on omat, hyvin yksityiskohtaiset ohjeet työmaitten-sa turvallisuudesta. Liikennesuunnitelman laatiminen on toteuttajan vastuulla mut-ta tilaaja valvoo sitä. Kukin työmaa vas-taa oman urakkansa työturvallisuudesta. Työmaalla tehdään normaalit riskinarvioin-nit, ja viikoittain testataan asfalttimittarilla turvallisuuden tasoa, Seppo Pesonen kuvaa työturvallisuuden rutiineja.
Nopeus normaaliksivasta kun tie täysin valmisPesosen mukaan työmailla ollaan tarkkana, että nopeusrajoitukset kerätään heti pois ei-vätkä ne jää turhaan ärsyttämään autoilijoita
sen jälkeen, kun työmaata ei enää alueella ole. Mutta on paljon tilanteita, jolloin työmaalla ei tapahdu silminnähden mitään, mutta rajoituk-set ovat tarkoituksella voimassa.
– Kun ollaan tauolla tai työmaa siirty-mässä uuteen paikkaa, on alennettu nopeus pidettävä voimassa. Tie ei ole siinä vaihees-sa vielä valmis, vaikka siinä uusi asfaltti onkin. On erilaisia korokkeita ja kynnyksiä, sepeliä ja irtokiveä, reunatäyttöjä ei ole tehty ja tiemerkinnät ovat puutteelliset, Pesonen tähdentää.
Lisäksi lämpimällä ja uudella asfaltilla kitka on pieni, tie on liukas auton renkaan alla. Pahimmillaan se muuttuu liukumäeksi, jos nopeutta on liikaa.
NCC Roadsilla päällystystöissä tapatur-mataajuus ollut seitsemän lukemissa, kun lasketaan yli päivän poissaoloihin johtaneet tapaturmat. Taajuus tarkoittaa työtapaturmi-en määrää miljoonaa työtuntia kohti. Liiken-teen aiheuttamia työtapaturmia ei viime eikä tänä vuonna ole ollut, Pesonen kertoo ja ko-puttaa varmuudeksi vieressä olevaa puuta.
Töitä asfaltointityömaalla tehdään niin kauan kunnes lumi sataa maahan tai pakas-taa. Suuret urakat ovat valmistuneet hyvissä ajoin jo kesän aikana. •
Tielle ei mennä töihin ilman pätevyyskoulutusta. Liikennevirasto vaatii omilla työmaillaan tieturva-pätevyyden kaikilta, jotka osallistuvat tiellä tehtävään työhön. Tieturva 1-kurssi on vaaditaan kaikilta tiellä, kadulla tai muulla liikennealueella työskenteleville. Tieturva 2-kurssi vaaditaan työnjohdolta ja työnaikai-sista liikennejärjestelyistä vastaavilta sekä Liikennevi-raston suunnittelu- ja valvontatehtävistä vastaavilta.
TieturvaPäällystystyömailla käytetään työnaikaisten liikenteenjärjestelyjen ja turvallisuustilan-teen seurantaan Asfalttiliiton kehittämää asfaltti-mittaria. Tämä työturvallisuustason mittaukseen käytettävä apuväline korvaa lakisääteisen viikoittain pidettävän kunnos-sapitotarkastuksen.
Asfalttimittari
FAKTOJA ASFALTOINTITÖISTÄ• Lähes aina asfaltointityöt tehdään tieosuuksilla, joilla vain päällystettävä kaista suljetaan
muulta liikenteeltä.
• Asfaltointityö on lainsäädännössä luokiteltu vaaralliseksi työksi.
• Autoilijoiden asenteet, liikennekuri, ajokyky, - taito ja -kunto ovat asioita, joihin asfaltointityö-maalla työskentelevät eivät voi luottaa. Myös ilmasto-olosuhteet kuten sade, sumu, pimeys tai kirkas auringonpaiste saattavat haitata työkohteen havaitsemista. Päällystystyön aiheuttamat höyryt ja käytettävät koneet voivat myös estää havainnointia.
• Tilapäinen nopeusrajoitus päällystyskohteessa määräytyy tien päällystettävän leveyden perus-teella. Nopeusrajoituksena yleisesti käytetään 50 km/h. Asfalttilevittimen kohdalla 30 km/h nopeusrajoitusta käytetään, jos työskentelytilaa ei voida muuten varata riittävästi
Tässä levitetään 80 kilogrammaa uutta asfalttia tieneliölle. 12,5 kilometriä pit-källä työmaalla tien pinta kohoaa sillä määrällä reilut 3 senttiä.
TTL:n malliratkaisut opastavat kemikaalisuojautumisessa
Työterveyslaitoksen laatimat malliratkaisut opastavat, miten suojautua kemikaaleilta putki-
saneeraustöissä. TTL on myös käynnistänyt tutkimuksen, jossa selvitetään epoksin aiheutta-
mia ammatti-ihotauteja rakennusalalla ja keinoja niiden ehkäisemiseksi.
Viemäriputkien korjaaminen putkittamalla tai sukittamalla on lisääntynyt. Menetelmissä
käytetään epoksia ja uretaania, jotka sisältävät terveydelle vaarallisia aineita. Epoksikemikaa-
lit aiheuttavat yleisimmin ihottumaa. Voimakkaan hajuiset ja syövyttävät kovettimet voivat
aiheuttaa myös ylähengitystie-, silmä- ja astmaoireita. Oireita voi ilmetä hyvinkin lyhytaikai-
sen altistumisen seurauksena.
Työterveyslaitoksen uudet malliratkaisut antavat tiivistettyä tietoa erityisen altistavista
työvaiheista, miten kemikaaleilta tulee suojautua, miten vahinkotilanteisiin varaudutaan, mit-
kä ovat oikeat suojaimet sekä miten ne puetaan ja riisutaan oikein.
Työterveyslaitoksen nettisivuilta löytyy pdf-julkaisu ”Malliratkaisuja epoksien ja uretaani-
en käyttöön viemäriputkien saneerauksessa.
Kemikaalisuojautuminenosa putkisaneerauksen
työturvallisuutta
”Kaikissa työtehtävissä, joissa käytetään kemi-kaaleja, suojautuminen on luonnollisesti äärettö-män tärkeää”, yksikön johtaja Petri valve Consti Talotekniikasta korostaa. ”Niin myös putkisanee-rauksissa uusilla menetelmillä, putkittamalla ja sukittamalla, joissa käytetään epokseja ja uretaa-neja.”
Consti Talotekniikan tekemistä viemärisanee-rauksista noin viidennes tehdään sukittamalla tai putkittamalla. Osuus on Petri valven mukaan pysynyt viime vuodet varsin vakiona. ”Saneerauk-sien kokonaismäärän kasvaessa, niidenkin luku-määrä on tietysti kasvanut.”
Rakennusalalla tuttuja kemikaalejavalven mukaansa on hyvä, että työturvallisuus on noussut ja nostettu koko rakennusalan yk-kösasioiden joukkoon. ”Kemikaaliturvallisuus on vakava ja tärkeä osa työturvallisuutta ja siihen on suhtauduttava sen mukaisesti. Sinänsä kemikaa-lit ja niiltä suojautuminen ovat rakennusalalla jo tuttuja: epoksia on käytetty pitkään muun muassa lattiapinnoitteissa. Sitä käytetään myös perintei-sissä putkisaneerausmenetelmissä sahatun put-ken suojauksessa.”
”Asianmukaisesti suojauduttuna kemikaa-lien käytöstä ei aiheudu riskiä”, hän korostaa. ”Suojautumiskeinot ovat olemassa, kunhan niitä käytetään.”
Osa perehdytystäMikä on käytäntö Consti Talotekniikassa? ”Me olemme selvittäneet uusien saneerausmenetel-mien vaatimat suojautumistarpeet TTL:n kanssa. Meillä on myös sopimus työturvallisuuslaitteita toimittavan yrityksen kanssa. He ovat kartoitta-neet suojaustarpeet ja huolehtivat niiden ajan tasalla pysymisestä.”
Hiljattain pidetyssä päivitystilaisuudessa yrityksen asiantuntija kävi työmaalla tarkasta-massa, että käytössä olevat henkilöturvalaitteet ja suojaimet ovat ajan tasalla. ”Kun asiantunti-jayritys hoitaa päivityksen, saamme heti tiedon suojainten kehityksestä. Tuorein kehitysaskel on ollut aikaisempaa paremmin putkitöihin soveltuva hansikasmateriaali.”
valve korostaa, että kemikaaliturvallisuus on myös luonnollinen osa uusien asentajien pereh-dyttämistä. ”Perehdyttämisjaksolla ja siihen liitty-vässä perehdyttämiskansiossa käydään läpi myös epoksiin liittyvät asiat, kuten työvaatetus ja suo-jautuminen. Jokaisella asentajalla on myös oma koulutuskorttinsa, josta voi tarkistaa, että kaikki asiat on oikeasti opetettu”, valve listaa yrityksen käytäntöjä.
Teksti: Sirkka Saarinen
Asianmukaisesti suojauduttuna kemikaalien käyttö rakentamisessa, myös viemärisaneerauksissa, on riski-töntä. Kuva Consti
12
Soon ihmises,ei korkeemmas käres
Kukapa ei olisi nähnyt ikonisia kuvia vuo-delta 1932 Rockerfeller Centerin pilven-piirtäjän rakennusmiehistä istumassa kuin kanat orrella teräspalkkien päällä eväslaati-kot sylissään – allaan yli 250 metriä ilmaa ja taivas yhden horjahduksen päässä.
Vuotta myöhemmin ja 6600 kilomet-riä Manhattanilta itään uskossaan luja oli myös se murtovaras, joka kiipesi Mäntsälän kirkon torniin. Mies kävi kähveltämässä ristin päällä kiillelleen ukkosenjohdatti-men, jonka luuli olevan platinaa.
Rakennusurakoitsijana ja kunnan työn-johtajana toiminut Knut ”Knupe” Häkki-nen sai työparinsa kanssa tehtäväkseen käydä kiinnittämässä uuden salamasieppa-rin paikoilleen.
Kolmikymppisen, kolmen pienokaisen isän vaimo yritti estellä, mutta velvollisuus kutsui miestä. Ja kai vähän näyttämisen-halukin – päätellen siitä, että kristinuskon symbolin päällä oli aikaa pysähtyä posee-raamaan paikalliselle kuvaajalle.
Luojan kiitos Knupe selvisi ristiretkes-tään hengissä, muuten minä en olisi kir-joittamassa tätä. Hänelle syntyi kymmenen vuoden kuluttua viides lapsi, äitini.
Siinä missä 1930-luvun lama ajoi tu-hannet siirtolaiset ja intiaanit rakentamaan henkensä kaupalla maailman korkeimpia tornitaloja tai voron ja vaarin kipuamaan kirkon huipulle, nykyinen taantuma ei vaa-di kenenkään henkeä. Riskinottoa ei enää tarvita eikä edes sallita raksallakaan.
Tuntemattoman sotilaan alikersantti Mä-kilä rauhoitteli hevostaan sanoen: ”ei soo ihmises, soon korkeemmas käres.” Jokohan olisi aika kääntää tämäkin sanonta toiseen järjestykseen?
Teksti: Merja Vuoripuro
Kirjoittaja työskentelee Rakennusteollisuus RT:n
viestintäjohtajana.
Kuva: Ilmari Helle
Jumalan kämmenelläei pelkää lintunen,Jumalan kämmenelläei pelkää ihminen.Kaikille tilaa riittää,kaikille paikkoja on.Jumalan kämmenelläei kukaan ole turvaton
Työmaapäällikkö Jukka Lintunen on tottunut paimentamaan suuria porukoita työmaillaan. 33 vuoden kokemus vastaavan mestarin tehtävistä tulee tarpeeseen myös Lintusen nykyi-sellä työmaalla. Skanska Talonrakennuksen Puijon sairaalan laajennustyömaalla Kuopiossa työskentelee parisataa työnte-kijää, ja kesäksi määrä vielä tuplaantuu. Tiedon perille saami-sen avuksi ovat tulleet työmaariihet.
Riihessä työskennellään pienryhmissä, ja siihen osallis-tuu koko työmaa. Lintusen työmaan tuoreimmassa riihessä käsiteltiin työmaan siisteyttä ja järjes-tystä. Pohdittiin yhdessä haasteita ja etsittiin vastauksia, ja ryhmien palaute koottiin yhteen. Riiheen osallistui 151 työntekijää viidessä ryhmässä.
– Työntekijät ovat oman osaami-sensa parhaita asiantuntijoita, kertoo Skanska Talonrakennus Oy:n Itä-Suomen alueen turvallisuuspäällikkö Matti Ero-nen syitä riihien käyttöön otolle.
– Skanskalla pidetään tietoiskuja vanhaan malliin, mutta riihi laittaa ihmiset yhdessä ajattelemaan asioita. Se koukut-taa myös ajattelemaan omaa turvallisuuttaan. Se on kuiten-kin jokaiselle se tärkein asia, Eronen pohtii.
Työntekijöiden ääni kuuluviinLintusen mukaan Puijon työmaan pienryhmissä työsken-nellään aktiivisesti. Erityistä kiitosta hän antaa virolaisille työntekijöille, jotka alun kankeuden jälkeen ovat innostuneet pohtimaan vastauksia urakalla.
– Viime riihessä tavoite oli saada porukat ymmärtä-mään, miten suuri merkitys siisteydellä on turvallisuuden lisäksi työn tehokkuuteen, logistiikan toimivuuteen ja mo-neen muuhun. Ja opitaan arvostamaan, että mitä puhtaampi
ympäristö on, sitä enempi voidaan nauttia ja kaikkien on mukavampi tulla töihin, Lintunen kertaa tuoreimman riihen tavoitteita.
Järjestys, käsityökalut ja pienkoneet, mi-ten varaudumme talveen ja vaara-alueiden rajaaminen, siinä muutamia riihiaiheita.
Riihissä on noussut esiin monentasoisia asioita. Eronen kertoo havainneensa, miten riihien tuloksena on ruvettu puuttumaan ha-nakammin kaverin toimintaan, jos huoma-
taan puutteita turvallisuudessa. Molemmilla miehillä on riihistä hyviä kokemuksia. Työn-
tekijöiden puolella on tapahtunut selkeä käännös, he kokevat että heitä kuunnellaan, ja se vaikuttaa positiivisesti muihin
asioihin, esimerkiksi työmotivaatioon. Riihet ovat tulleet Skanskan rakennustyömaille jäädäkseen, he vakuuttavat.
Työmaapäällikön arkeen riihet tuovat helpotusta, kun tie-to pitää jakaa koko suurelle työmaalle. Ja suuri Puijon uuden sairaalan operatiivisen yksikön laajennustyömaa on: 162 000 kuutiometriä, lattiapintaa on kolme ja puoli hehtaaria yli 1 600 huoneessa.
Riihi käynnissä työmaalla. Jukka Lintunen kuvassa oikealla.
Riihessä koko työmaa pui yhdessä työturvallisuutta
Riihi laittaaihmiset yhdessä
ajattelemaanasioita.
13
Jumalan kämmenelläei pelkää lintunen,Jumalan kämmenelläei pelkää ihminen.Kaikille tilaa riittää,kaikille paikkoja on.Jumalan kämmenelläei kukaan ole turvaton
eabin putkiremonttityömaa Helsingissä, Aleksis Kiven ka-dulla, käynnistyi tammikuussa 2013. 6-7-kerroksisessa talossa on 178 asuntoa ja 12 katutason
liiketilaa. 1932 valmistuneessa talossa uu-sitaan putket toisen kerran; nyt saneerataan 50-60-luvun tekniikkaa. Linjasaneeraukses-sa puretaan vanhat vesijohdot, viemärit ja kylpyhuoneet ja rakennetaan uudet tilalle. Myös painovoimaista ilmanvaihtoa paran-netaan.
Kohteen työpäällikkö Riikka Valtonen ja vastaava työnjohtaja Juuso Kaukola-Risku kertovat, että urakka toteutetaan 15 loh-kossa, joista jokaisen läpivienti kestää noin kolme kuukautta. Noin 35 asunnon porras-huoneet on vielä jaettu kolmeen lohkoon. Valmista on kesäkuussa 2014.
Keskuspölynimuripölynhallinnan tukijalka– Pölyä tulee korjaustyömaalla paljon, sekä purkuvaiheessa että uutta rakennettaessa, Valtonen ja Kaukola-Risku toteavat.
Uudiskohteeseen verrattuna korjauskoh-teessa on pölynhallinnan kannalta monia lisähaasteita: ”Yksi on työmaan logistiikka. Joudumme kuljettamaan kaikki purkujät-teet, tavarat ja työmaa-aikaisen tekniikan porrashuoneen kautta. Lisäksi käytössä olevat tilat ovat ahtaampia ja asettavat sitä kautta rajoitteita käytettävälle kalustolle”, Valtonen kertoo.
– Tähän kohteeseen hankittiin pölynhal-linnan tukijalaksi kaksi keskuspölynimuria. Kaksi sen takia, että yhden imuteho ei riitä, koska samaan aikaan työn alla on kaksi por-rashuonetta.
Keskuspölynimurin hankintaa puolsi myös korkea rakennus ja monta rappua. Pienessä kohteessa keskuspölynimuri olisi jatkuvaa purkamista ja pystyttämistä.
välipohjien täytötsuoraan imuautoon Valtosen mukaan purkuvaihe - yllättävää kyllä - ei ole pölynhallinnan kannalta kor-jauskohteen haasteellisin vaihe. Pöly py-syy näet kohtuullisen hyvin hallinnassa, koska purkutyöt tehdään alipaineistetuissa tiloissa.
Tässä kohteessa pölynhallinnassa auttaa myös rakennuksen välipohjarakenne, jossa on kantavat palkit ja ohut alalaatta, jonka päällä on täyttö.
Pintalaatta puretaan käsityönä, jon-ka jälkeen vanha välipohjatäyttö imetään huoneistokohtaisesti suoraan imuauton säiliöön.
Työmaa onkin Valtosen mukaan siis-teimmillään siinä vaiheessa kun purkutyöt on tehty. Vaikeammin hallittavaa pölyä al-kaa syntyä, kun työmaalle jalkautuvat rap-paustiimi, märkätilan pintalaatan valajat ja alakattorunkoa tekemään tulevat timpurit.
Ruiskurappauslaastisuoraan rekasta Rappauspölyn leviäminen on Aleksis Ki-venkadun työmaalla eliminoitu käyttämällä
ruiskurappausta. Laasti sekoitetaan kadulla olevassa rekassa, pumpataan kerroksiin paineella ja ruiskurapataan suoraan koh-teeseen.
Normirappaustavassa laastisäkki kan-netaan käsipelillä kerrokseen, avataan, kaadetaan saaviin, lisätään vettä ja sekoi-tetaan vispilällä. Se on sekä huomattavasti hitaampaa että pölyävämpää kuin ruisku-rappaus.
Aleksis Kivenkadun työmaan pölynhal-linnan kaksi tukijalkaa: keskuspölynimuri ja ruiskurappaus, toimivat Valtosen mu-kaan hyvin. Se, missä on petrattavaa, on hä-nen mukaansa kohdepoisto.
– Esimerkiksi timpuri tulee töihin vali-tettavan usein ilman, että saha on varus-tettu kohdepoistolla. Koska työkalut ovat aliurakoitsijan, koko ketju pitäisi jo so-pimusvaiheessa rakentaa sellaiseksi, että kaikilta edellytetään toimiva kalusto myös pölynpoistoon. Nyt kalusto on kirjavaa”, Valtonen myöntää.
Tilaajan vaatimus putkiremonttikohteen pölynhallinnasta rajoittuu tavallisesti pur-kuvaiheeseen.
– Sopimuksissa todetaan, että purku pi-tää olla alipaineistettu. Myös suojaseinät voidaan mainita, muttei paljoakaan muuta. Kun tarkempia pölynhallinnan vaatimuksia ei ole kirjattu urakkavaatimuksiin rakentuu koko suoriteketju näiden kirjausten mukai-seksi, Valtonen toteaa. •
Rakennustyömaan tehokas pölynhallinta ja pölyntorjunta tar-vitsevat toteutuakseen sen paljon puhutun yhtenäisen ketjun.
PTeksti: Sirkka Saarinen. valokuvat: Matti Matikainen.
Purku ei aina olekaan työmaan pölyisin vaihe, Riikka Valtonen kertoo.
Riihi käynnissä työmaalla. Jukka Lintunen kuvassa oikealla.
Työmaan pölynhallinta on yhteinen asia
Pölyä tulee korjaustyömaalla paljon, sitä pitää hallita, kohteen työpäällikkö Riikka Valtonen ja vastaava työnjohtaja Juuso Kaukola-Risku kertovat.
kaikiltaedellytetään
toimiva kalustomyös
pölynpoistoon.
14
Pölyntorjunnasta pölynhallintaan”Pölynhallintalaitteilla on väliä”, korostaa pitkään niiden parissa töitä tehnyt lvi-insinööri Risto Tirro-nen. ”Rakennustyömaan pölykuorma pysyy samana, pahimmassa tapauksessa jopa lisääntyy, jos sitä yrite-tään vähentää vääränlaisilla laitteilla”, hän varoittaa.
Pölyntorjunnan sijasta Imu-tecin toimitusjohtaja Risto Tirronen kannustaa rakennustyömaata satsaa-maan pölynhallintaan. Tilanteessa, jossa joudutaan torjumaan pölyä, sille on jo altistuttu. Sen sijaan hallitusti poistettua pölyä ihminen ei ole joutunut hengittämään.
Pöly on ongelma kaikessa rakentamisessa. Ongel-mallisinta se on korjausrakentamisessa, jossa pölyä syntyy enemmän ja pölyn sisältämät aineet ovat usein myös haitallisempia kuin uudisrakentamisessa.
Rakennustyömaan pölynhallintaan käytetään rakennusimureita, alipaineistajia, ilmanpuhdistajia ja kontti-imureita.
Terveysriskit todellisiaRakennustyömaan kunnolliset pölynhallintalaitteet mielletään Tirrosen mukaan ”ylimääräiseksi kuluksi”. ”Suotta”, hän korostaa.
– Laitteet maksavat, mutta ne myös säästävät. Säästöä syntyy, sillä kunnollisia pölynhallintalaitteita käytettäessä esimerkiksi siivoustarve vähenee. Kun pölyn ei anneta levitä työmaalle, sitä ei myöskään tarvitse siivota jatkuvasti.
Hän korostaa, että pölyn hallitsematon leviä-minen puhtaisiin tiloihin, jossa työskennellään toi-mistoympäristössä tai pölyn leviäminen esimerkiksi myymälätiloihin, aiheuttaa huomattavia kustannuk-sia.
Asbestin vaarat tunnetaan, ja sitä vastaan osa-taan myös suojautua. Kvartsihiukkasten aiheutta-mat terveysriskit ovat sen sijaan tuntemattomampia. Hiukkasia ovat esimerkiksi betoni-, kivi- ja tiilipölyssä.
Työmaalle tehtävä pölykartoitusja pölynhallintasuunnitelma– Toki työmaan pölynhallintaa säädellään, Tirronen huomauttaa. Yli kuukauden kestävästä rakennustyö-
maasta pitää tehdä pölykartoitus ja suunnitelma siitä, miten pölyltä suojaudutaan.
– Valtioneuvoston asetuksen mukaiset työturval-lisuusvaatimukset sekä sosiaali- ja terveysministe-riön asettamat HTP-arvot saavutetaan käyttämällä piikkaus-, purku- ja hiontatöissä kohdepoistoja ja työskenneltävien tilojen alipaineistusta. Työmaalla syntyvä leijuva pöly puolestaan poistetaan alipaineis-tamalla porras- tai käytävätilat ilmanpuhdistimilla, hän tiivistää.
Laitteissa on oltavakunnolliset suodattimetValtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuu-desta, vuodelta 2009, tarkoittaa Tirrosen mukaan käytännössä sitä, että kaikki rakennuksilla käytettä-vät imurit ja alipaineistajat on varustettava sellaisilla suodattimilla, jotka estävät pölyn leviämisen.
– Rakennustyömailla tulisikin käyttää imulaittei-ta jotka on varustettu Hepa H13 -suodattimilla, hän korostaa.
Entä käytäntö? Tirronen toteaa, että valitettavan usein rakennustyömaan pölynhallintalaitteet ovat puutteellisia. Keskuspölynimurijärjestelmässä, raken-nusimureissa, kohdepoistoissa ja ilmanpuhdistimissa on ehdottomasti oltava Hepa H13 -suodattimet, jotta ne toimivat säädösten mukaisesti.
Sanojensa vakuudeksi hän tulee haastatte-luun Hepa H13 -suodatin kainalossaan. Se nappaa 99,997-prosenttisesti juuri ne pienimmät ja vaaral-lisimmat hiukkaset, hän vakuuttaa. Eri kokoisissa suodattimissa ei myöskään ole maanantaikappaleita, sillä jokainen suodatin testataan erikseen.
Rakennusimuri-ilmanpuhdistin-yhdistelmää koh-depoistoilla täydennettynä Tirronen pitää hyvänä pö-lynhallintaratkaisuna.
- Ilmanpuhdistin sijoitetaan rakennuksen kes-keiseen tilaan, joka on yhteydessä kaikkiin muihin tiloihin, ja josta ilma pääsee kiertämään vapaasti, esimerkiksi kerrostaloissa porrashuoneen ylimpään kerrokseen ja ilmanpuhdistimen poistoilma viedään letkun avulla pohjakerrokseen, Tirronen opastaa.
• päivittäinen siivous• tehokas rakennusimuri oikeilla suodattimilla• erillinen ilmanpuhdistin/alipaineistaja• pölyävissä työvaiheissa tehokas kohdepoisto• osastoidut tilat pölyäviin työvaiheisiin• tehokas ilmanvaihto osastoituihin tiloihin 10 kertaa/h• Hepa H13-suodattimilla pölystä puhdistettu ilma, ei tarvitse johtaa ulos
Mitä puhdas työmaa vaatii?
”Oikea pölynhallinta-laite oikeassa paikassa - ja laitteissa kunnolliset suodattimet”, lvi-insinööri Risto Tirronen esittelee tehokasta Hepa H13-suoda-tinta, joka poistaa myös ne pienimmät ja vaarallisim-mat pölyhiukkaset.
kalliorakennustöidenporauspölyt suoraan keräyskonttiin”Suomessa uutta, muttei mitään rakettitek-niikkaa”, työmaapäällikkö Jukka Nikkola esit-telee järjestelmää, jolla kalliorakennusvaiheen pölyt pidettiin kurissa Helsingin Meilahden HUSLAB-työmaalla. Porauspölyt kerättiin tal-teen keskuspölynimurimaisella järjestelmällä suoraan konttiin. Päiväsaalis oli kontillinen kierrätykseen kuljetettavaa kivipölyä.
SRV Rakennus rakentaa Helsingin Yliopis-tokiinteistölle uusia laboratoriotiloja tontille, jota rajaavat vilkasliikenteiset kadut ja käytös-sä olevat opetus- ja laboratoriotilat.
Pölyn ja melun hallinta ovat Jukka Nik-kolan mukaan sairaala-alueella sijaitsevan rakennuskohteen ykkösvaatimuksia maanra-kennusvaiheesta lähtien. Kalliota tontilta lou-hittiin yhteensä 50 000 kiintokuutiometriä.
– Pölynhallinnassa pääsimme ihan uudelle tasolle. Varsinaista uutta tekniikkaa ei tarvit-tu, vaan olemassa olevien laitteiden uuden-laista käyttötapaa. Suomessa ensimmäistä kertaa käytimme ulkona keskuspölynimuri-maista järjestelmää. Poravaunuihin asennet-tiin letkut, joiden kautta porauspölyt imettiin
suoraan työmaalla olevaan imukonttiin, hän tiivistää.
Pölynhallinnan lisäksi HUSLAB-työmaan louhintavaiheessa korostettiin melun- ja täri-nänhallintaa. Porausreikien määrä ja samalla tärinää ja melua aiheuttava poraaminen van-han rakennuksen vieressä minimoitiin käyttä-mällä vaijerisahausta.
Sekään ei ole Nikkolan mukaan tekniikka-na uutta, mutta täällä kaivospuolella käytet-tyä tekniikkaa sovellettiin seinäpintoihin. Hän piirtää A4-paperille leikkauskuvan, jossa sel-viää yksinkertainen periaate: kahden ison po-rausreiän välille asennetaan reikien alaosan kautta kulkeva timanttiteräinen vaijeri. Kun vaijeria pyöritetään kallion pinnalta, maan alla oleva vaijeri pakotetaan alaspäin. Laskies-saan se sahaa kalliota.
Kolmen porausyksikön porauspölyt kerättiin keskus-pölynimurilla suoraan imukonttiin. Kierrätykseen kuljetettua kivipölyä kertyi kontillinen päivässä. Kuva SRV
15
Rakennuspölytsairastuttavat
Monia pölyjä - monia sairauksia Kaikki pölyt, myös ns. vähätehoiset, ”vaa-rattomat” pölyt kuormittavat keuhkoja ja liikaa hengitettyinä aiheuttavat parantuma-tonta keuhkoahtaumatautia. Tupakka on toki tärkein keuhkoahtaumataudin aiheut-taja, mutta työympäristön syyosuus taudin synnyssä on noin 15 % ja tupakoimatto-milla jopa 50 %. Uhkana rakentajilla ovat myös asbestisairaudet, astma, kivipöly-keuhko ja keuhkosyöpä.
Purkutöiden aikana rakennustyönteki-jä voi altistua kvartsia sisältäville betoni-, kivi- ja tiilipölylle. Lisäksi altistumista as-bestille, mikrobeille, kreosootille tai PCB- ja lyijy-yhdisteille voi esiintyä purettaessa kyseisiä aineita sisältäviä rakenteita. Pur-ku- ja rakennustöiden aikana työntekijä voi altistua myös puu- ja mineraalivillapölylle sekä erilaisille maalien ja liimojen sisältä-mille aineosille.
Betoni- ja kivipöly ärsyttävät hengitys-teitä ja ihoa. Niiden sisältämä kvartsi voi aiheuttaa pitkäkestoisessa altistumisessa kivipölykeuhkon, silikoosin. Silikoosi lisää keuhkosyövän riskin kaksinkertaiseksi. Asbestipurkutöissä huolellisuus on valttia. Pienetkin määrät hengitettyä asbestipölyä aiheuttavat syöpävaaraa.
Mikrobeista erilaisia oireita Mikrobit voivat aiheuttaa ihmisille eri-laisia ärsytys- ja yleisoireita, astmaa ja allergista nuhaa sekä toistuvia tulehduk-sia. Kosteusvaurioituneiden rakenteiden purku- ja korjaustöiden aikana ilman sieni-itiö- ja bakteeripitoisuudet nouse-vat 10–100-kertaisiksi verrattuna tasoon ennen korjaustöitä. Mikrobipitoisuudet nousevat myös, vaikka
vähemmän, tavallisessa peruskorjaus-työssä, jossa purettavat rakenteet eivät ole kosteus- tai mikrobivaurioituneita. Tyypil-lisiä oireita jo tavallisissa purkutöissä ovat nuhaoireet, äänen käheys ja silmäoireet. Ohimenevien oireiden lisäksi vakavampia terveyshaittoja ja sairauksia esiintyy, sillä mikrobien, lähinnä homesienten, on ra-portoitu aiheuttaneen viime vuosina am-mattitauteja myös rakennustyöntekijöille.
Kosteuden- ja vedeneristeenä käytet-tyä kivihiilipikeä eli kreosoottia puret-taessa työtilaan vapautuu hiukkasia ja kaasumaisia aineosia, kuten syöpävaaral-lisia polysyklisiä aromaattisia hiilivety-jä (PAH-yhdisteet). Kreosoottia sisältävä pöly voi ärsyttää ihoa ja hengitysteitä. Myös PCB (polyklooratut bifenyylit) on luokiteltu mahdollisesti syöpää aiheut-taviksi yhdisteiksi. Niitä ja lyijyä saattaa esiintyä vanhoissa rakennuksissa käyte-tyissä saumausmassoissa. Lyijy imeytyy elimistöön pääasiassa hengityksen kautta lyijyhöyrynä ja pölynä ja epäsiististi työs-kenneltäessä käsien kautta suuhun ja ruo-ansulatuskanavan kautta elimistöön.
Puupöly voi ärsyttää sekä hengitys-teitä että ihoa ja se voi aiheuttaa myös astmaa ja allergista kosketusihottumaa. Kovapuulajeista erityisesti tammea ja pyökkiä sisältävät pölyt on luokitel-tu syöpävaarallisiksi, koska niiden on todettu aiheuttavan mm. nenäsyöpää. Mineraalivillakuituja ei luokitella syö-pää aiheuttaviksi, mutta nekin voivat jo melko alhaisina pitoisuuksina ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä. Lisäksi vil-lamateriaaleissa sideaineena käytettävä formaldehydihartsi voi herkistää ihoa ja hengitysteitä.
Pölyttömämpi työ – terveempi elämä Pölyä ei aina voi torjua riittävästi pelkäs-tään teknisin keinoin, vaan pölyisimmissä töissä tulee lisäksi käyttää hengityksen-suojaimia. Erityisesti purku- ja hionta-töiden aikana pöly- ja kvartsipitoisuudet ovat usein haitallisiksi tunnettuja pitoi-suustasoja suurempia.
Suojaimien käytössä on kuitenkin yleisesti puutteita. Yksi syy käyttämättö-myyteen voi olla se, että pölyjen aihe-uttamat sairaudet kehittyvät pitkän ajan kuluessa, eikä vaaraa mielletä todelli-seksi. Hengityksensuojaimien käyttö saatetaan kokea hankalaksi ja työntekoa haittaavaksi.
Nykyisin on kuitenkin saatavilla suo-jaimia, jotka ovat paitsi tehokkaita myös entistä mukavampia käyttää. Joka tapa-uksessa suojaimien käytön hyödyt ovat monin verroin haittoja suuremmat. Suo-jainten kustannukset kantaa yleensä työn-antaja, taudin kärsii työntekijä. •
Kaikki pölyt kuormittavat hengityselimiä, ja yli puolet rakennustyöntekijöistä kertoo kär-sivänsä pölyistä. Rakennuspölyt voivat aiheuttaa parantumattomia pölykeuhkosairauksia, keuhkoahtaumatautia ja astmaa. Siitä huolimatta pölyntorjuntaan ja pölyiltä suojautumi-seen kiinnitetään rakennustyömailla yllättävän vähän huomiota. Erityisen pölyisiä töitä ovat korjausrakentamisen purkutyöt, joissa esiintyvät pölyt ovat yleensä myös haitalli-sempia kuin uudisrakentamisessa.
Markku Linnainmaa,dosentti,tiimipäällikkö,Työterveyslaitos
Panu Oksa,dosentti,ylilääkäri,Työterveyslaitos
korjaus-rakentamisen
pölyjävoidaan hallitaKorjausrakentamisessa kokonaisvaltaisel-
la ja suunnitelmallisella pölyntorjunnalla
voidaan vähentää merkittävästi rakennus-
työntekijöiden altistumista epäpuhtauksille.
Toimivalla pölynhallinnalla estetään myös
rakennuksen käyttäjille epäpuhtauksista ai-
heutuvia terveys- ja viihtyisyyshaittoja.
Tämä selviää viime keväänä valmis-
tuneesta tutkimuksesta, jonka toteuttivat
Itä-Suomen yliopisto, Työterveyslaitos ja
VTT osana Tekesin Rakennetun ympäristön
tutkimusohjelmaa. Hyödyntäjäorganisaatioi-
na hankkeeseen osallistui kiinteistönomista-
jia, rakennusurakoitsijoita, laitetoimittajia,
rakennusterveysasiantuntija- ja puhtauden-
hallintayrityksiä ja alan liittoja.
Pölyn poisto mahdollisimman lähellä sen
syntypaikkaa, korjattavan tilan eristäminen
ja alipaineistus sekä sulkutilat korjattavan
ja muiden tilojen välillä ovat yleisesti käy-
tettyjä pölynhallintamenetelmiä. Tutkimus
osoitti, että menetelmien toimivuus tulee
varmistaa jatkuvalla pölypitoisuuksien ja
paine-erojen seurannalla. Lisäksi työmaan
riittävä siivous ja hengityksensuojaimet ovat
tärkeitä altistumisen vähentämiskeinoja.
Hankkeessa tuotettiin rakennuttajal-
le ja rakennusurakoitsijalle pölyntorjunnan
ohjeet korjausrakentamisessa: Ohjeita kor-
jausrakentamisen pölyntorjuntaan (laajempi
versio) ja Perustietoa korjausrakentamisen
pölyntorjunnasta (tiiviimpi versio). Ohjeiden
avulla rakennuttajat pystyvät asettamaan
konkreettisia tavoitteita korjaushankkeiden
pölyntorjunnalle ja arvioimaan eri pölyntor-
juntaratkaisujen kustannuksia ja hyötyjä.
Rakennusurakoitsijat voivat niiden avulla
puolestaan toteuttaa korjaushankkeen ra-
kennuttajan laatuvaatimusten ja tavoittei-
den mukaisesti.
Lisäksi tutkimuksessa kehitettiin raken-
nusyrityksille toimintatapa, jonka tavoittee-
na on motivoida työntekijöitä kehittämään
omaa työtänsä ja ylläpitämään turvallista
työympäristöä. Tähän liittyy työntekijöille
tarkoitettu kyselylomake, jonka avulla ra-
kennusyritys, työsuojelu ja työterveyshuolto
saavat järjestelmällisesti koottua työnteki-
jöiden mielipiteitä ja parannusehdotuksia.
Hankkeessa tuotettujen asukkaille ja
kiinteistössä työskenteleville tarkoitettu-
jen kyselylomakkeiden avulla tilaaja tai
rakennuttaja (esim. taloyhtiö, isännöitsijä);
urakoitsijat, aliurakoitsijat tai rakennusyri-
tykset voivat seurata työnsä laatua ja saada
arvokasta tietoa toimintansa kehittämiseen.
Loppuraportti Pölynhallinta korjausrakenta-
misessa, pölyntorjunnan oppaat ja kyse-
lylomakkeet löytyvät Työterveyslaitoksen
verkkosivuilta linkistä http://www.ttl.fi/fi/
toimialat/rakennus/turvapakki/vaaralli-
set_aineet/polyt_mikrobit/Sivut/polynhallin-
ta_korjausrakentamisessa.aspx.
RAKENTAJILLE • SUUNNITTELIJOILLE • TALOYHTIÖILLE JA ISÄNNÖITSIJÖILLE
Tervetuloa tärkeimpään työpäivääsi! KORJAUSRAKENTAMINEN 14 —tapahtuma tarjoaa sinulle vuoden puhutuimmat teemat, uusimmat hanke-esittelyt, kymmenet ratkaisuntarjoajat sekä 800 kollegaasi. Yksi päivä, joka kannattaa käyttää hyödyksi!
AIKA: Tiistai 4.2.2014 klo 10.00-17.00
PAIKKA: Wanha Satama, Pikku Satamakatu 3-5, 00160 Helsinki
ILMOITTAUDU MAKSUTTOMAAN TAPAHTUMAAN:
WWW.KORJAUSRAKENTAMINEN2014.FI
