04/22/23

Kehittämispohjainen oppiminenLearning by developing (LbD)

Kehittäjinä yhdessä

Katariina Raij KT, Johtaja

Osaamisen kokonaisvaltainen malli Laurean pedagogiseen strategiaan 2002

TIETÄMINEN YMMÄRTÄMINEN

TAITAMINEN TILANTEIDEN HALLINTA

(Raij 2000)

KT Katariina Raij

Kokemusten Eläytyminen YhdessäReflektointi toimiminen YMMÄRTÄMINEN TAITAMINEN TILANTEIDEN TIETÄMINEN HALLINTA Ongelman ratkaiseminenTiedon käsittely Tutkiminen

KT Katariina Raij

Osaamisen tiedonlajit

KT Katariina Raij

Ammattikorkeakoululaki (2003/351, 4 §). Elinikäisen oppimisen edistämisen vaatimus lisättiin lakitekstiin myöhemmin (24.7.2009/564)

Ammattikorkeakoulun kolme tehtävääintegroituneenakokonaisuutena

KT Katariina Raij

Kolmen tehtävän integraatio johti Laureassaopetuksen hankkeistamiseen. Työeämäläheinentutkimus- ja kehittämishanke muodostaaoppimisympäristön. (esim. Raij 2003)

Käytäntöä muuttava hankkeistettu opetus johtiomaan tutkimustyöhön. Lähtökohtana olitunnistaa muutosten aiheuttama vaikutus

oppimisenluonteeseeen. (Raij 2007)

KT Katariina Raij

T&K- hankkeen ja tiedon suhde

Työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämishankeKehittämishankkeen prosesseissa tieteellinen, taidoissa oleva,

eettinen ja kokemuksellinen: työelämäosaamisessa oleva tieto (knowledge in practice)

= kuvaava tieto työelämäosaamisesta tunnistettava tieto (knowledge of

practice) = selittävä tieto työelämäosaamiseen tuotettava tieto (knowledge for

practice) = uudistava tieto KT Katariina Raij

2004 - 2005

KT Katariina Raij

LbD tutkimuskohteenaKehittämispohjaisen oppimisen vaiheiden tunnistaminen

Menetelmänä laadullinen tutkimus/ fenomenografia (kts. esim.Marton & Säljö 1976 ja 1984, Marton, Hounsell & Entwistle 1984, Uljens 1989 ja 1993, Marton 1995)

Tiedonkeruu: laurealaisten opettajien haastattelut (N= 6), tulosten validointiin liittyvät haastattelut (N=4) lisäksi osallistuva havainnointi; PD- seminaarit/ uudistuva opettajuus (N=25) x 2, kahden kehittämishankkeen läheisempi seuranta ja yhden kehittämishankkeen rakentaminen yhdessä ison yrityksen ja julkisen sektorin kanssa

Tiedon analysointi fenomenograafisen lähestymistavan luokitusten mukaisesti

Luotettavuus: Kehittämishankkeissa mukana olevien vastuuopettajien (N=4) tekemä testaus oppiprosessin vaiheiden tunnistamiseksi. Eri asiantuntijoilta (N= 3) saatujen palautteiden huomioon ottaminen.

KT Katariina Raij

KUMPPANUUS

KT Katariina Raij 2005

Yksilön oppiminen

Yhteisön oppiminen

Uuden osaamistiedon rakentuminen

j) Tulosten jakaminen,

raportointi, monistaminen ja tuotteistaminen

h) Hankitun osaamisen arviointi ja tunnistaminen

Osaamisen syventäminen tieto-,

taito-, arvo- ja kokemuksellisena

osaamisena

d) Uusien työvälineiden

haltuun ottaminen

käsitteinä ja tekemisen välineinä

b) Hankitun tiedon merkitysten pohdinta reflektoiden, tulkiten

ja aikaisempiin kokemuksiin verraten

a) Ilmiöön perehtyminen,

tiedon hankinta ja käsittely (huom. arvot) yhdessä

pohtien ja jakaen

e) Yhdessä tekeminen uutta

luoden Toiminnallisten ja

ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen

f) Hankkeen ja oman

oppimisen prosessien arviointi ja

seuranta

g) Kokemusten jakaminen, merkitysten

testaaminen

i) Uuden tiedon tuottaminen

Kehittämishankkeen vaikuttavuuden arviointi yhdessä kumppaneiden kanssa

AUTENTTISUUS

TUTKIMUKSELLISUUS

KOKEMUKSELLISUUS

LUOVUUS

c) Kehittämishankkeen

rajaaminen, prosessientunnistaminen ja

kuvaaminen

HOPS

TyöpajaTyöpaja

TyöpajaTyöpaja

Abduktiivinen hypoteesi

KT Katariina Raij

Kehittämispohjainen oppimisprosessi (LbD)

• Lähtökohtana osallistuminen työelämän tutkimus- ja kehittämishankkeeseen, joka voi olla

1) ongelmaperustainen tai 2) innovaatiolähtöinen • Ilmiöön perehtyminen, sitä koskevan tiedon hankinta ja sen

käsittely yhdessä pohtien ja jakaen, käsitteiden ja niiden välisten suhteiden luominen

• Hankitun tiedon merkitysten pohdinta reflektoiden, tulkiten ja aikaisempiin kokemuksiin verraten

• Hankkeen rajaus, prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen 1) HOPS sekä 2) Abduktiivinen hypoteesi

KT Katariina Raij

• Uusien työvälineiden haltuun ottaminen (työpajat)

• Osallistuminen yhdessä hankkeen eri vaiheisiin erilaisia työvälineitä kartuttaen (vrt.

toimintatutkimuksellinen viitekehys)• Hankkeen ja oman oppimisen prosessien

arviointi ja seuranta yhteistyönä• Hankkeen etenemisen myötä karttuvien

kokemusten jakaminen, merkitysten testaaminen ja osaamisen syventäminen

• Hankitun osaamisen tunnistaminen tieto-, taito-, arvo- ja kokemuksellisena osaamisena uudet toimintamallit

• Hankkeen vaikuttavuuden arviointi yhdessä kumppaneiden kanssa

• Tulosten jakaminen ja monistaminen sekä kaupallistaminen

KT Katariina Raij

LbD- toimintamallissa lähtökohtana on aito epäily, uusi idea tai tunnistettu ongelma. Oppiminen nähdään osana toimintaa, joka johtaa uusien näkemysten ja uusien toimintatapojen syntymiseen (vrt. Pihlström 2006, 150 – 151; Kivinen & Ristelä 2003). Odotetut oppimisen tulokset ovat uudet toimintavat sekä työelämään kohdentuvat todelliset muutokset. Tällöin pelkästään uuden tiedon konstruointi ei ole riittävää. Kivisen ym. (2003) kiteytyksen mukaan pragmatistinen oppimisteoria näkee oppimisen uusien toimintapojen muodostumisena. Toiminta ei ole ensisijaisesti kognitiivista kuten konstruktionismissa, vaan oppiminen ja tieto liittyvät tekemiseen (Dewye 1980).

KT Katariina Raij

Dewey’n näkemysPragmaattiseen tietoteoriaan perustuva Dewy’n (esim 1934,

1963, 1991) näkemys koulusta ja oppimisesta on löydettävissä myös ammattikorkeakoulun tehtävistä. Oletusten mukaan teorian lähteet ovat praktisesta maailmasta. Käsitys koulun elämän läheisyydestä sisältää vaatimuksen liittää oppiminen osaksi elämään aidosti liittyviä tapauksia (=learning by doing).

Dewey’n oppimiskäsityksessä painottuvat ihmisen sosiaalisuuden, kokemuksen ja vuorovaikutuksen merkitys. Oppiminen on kokemusten uudelleen järjestelyä ja rakentamista, uusien tilanteiden käsittelyä ja tarkoituksellista toimimista.

Kokemus nähdään esteettisenä, emotionaalisena ja siirrettävänä. Se sisältää taitoa ja ymmärrystä. Opettava kokemus laajentaa kokemisen kykyä, asioiden hahmottamista ja arvomaailmaa. Kokemuksen siirtovaikutus on toiminnan, kognition ja arvojen integroituneena kokonaisuutena.

Opetuksessa on fokus uudelleen näkemisessä.

KT Katariina Raij

LbD-toimintamalliin sovellettuna kokemuksen siirtovaikutus todentuu työelämän erilaisten tilanteiden hallintakykynä, joka rakentuu eri tiedonlajien integroituneena kokonaisuutena ja kokonaisvaltaisen osaamisen mallina.

KT Katariina Raij

Pragmatismin tavoitteena on muuttaa käyttökelpoinen tietämys todellisen elämän ongelmista toiminnaksi, joten ihmisten on jatkuvasti hankittava uutta tietoa ja uusia taitoja. Oppimisen tavoitteena on luoda koko ajan uutta, nykytilanteeseen sopivaa osaamista tai Deweyn mukaan: ”Olemassa olevien tapojen toistamisen sijaan luodaan uusia tapoja, minkä myötä tuleva aikuinen yhteiskunta voi parantaa itse itseään” (Parker 2003).

KT Katariina Raij

Ardalan (2008) on osoittanut kasvatusfilosofisten erojen johtavan suuriin eroihin opetuskäytännöissä. Ne vaikuttavat niin opetusmetodeihin kuin opetuksen tavoitteisiin ja sisältöön. Ei ole yhdentekevää, miten opettaja tunnistaa oman tehtävänsä. Tuleeko hänen opettaa opiskelijoille maailman uusinta tietoa vai ohjata heitä kasvamaan hyvin selviäviksi yksilöiksi alati muuttuvassa maailmassa?

KT Katariina Raij

Tunnistetut opettajien orientaatiot (Laurea)

opintojakso- opettajan työ- orientaatio orientaatio

opiskelija- kehittämishanke- orientaatio orientaatio

KT Katariina Raij

”Pragmatisti näkee oikeana tutkimussuuntana tieteellisen etsimisen ja tutkimuksen ennen varmuutta. Joustavuus on äärimmäisen tärkeää, jotta huomiotta eivät jää kaikki tärkeät tekijät, jotka saattaisivat jäädä vaille huomiota, jos käytettäisiin jo olemassa olevia ideoita (Dewey 1938/1986, 76)” (Seltzer-Kelly 2008, 294). Pragmatismi suosii abduktiivista päättelyä.

KT Katariina Raij

Innovaatiolähtöinen SaavutetutOsallistava innovaatiot sekätoimintatutkimus Uusi osaamistieto teorioina,

malleina käsitteinä

T&K -prosessi tutkimuksen kohteena ”tihkuva tieto”Tutkii, uudistaa, tutkii Moody 2

Idea Tulevaisuuden ennakointi / Rajapintojen kohtaaminen

KT Katariina Raij

Metodit kehittyvät prosessin aikana tilanteen tarpeiden mukaan, jos ja kun uusia näkemyksiä syntyy. ”Pragmatismi näkee käytännöllisen kokeilun ja toiminnan olennaisena osana ihmisen toiminnan tutkimista” (Miettinen 2006, 400). Uusia hypoteeseja syntyy ainoastaan ajattelun kokeilun kautta (Dewey 1916/1985, 327).

KT Katariina Raij

Pragmatismissa oppiminen on keskeisessä asemassa. Pragmatismin tavoitteena on muuttaa käyttökelpoinen tietämys todellisen elämän ongelmista toiminnaksi, joten ihmisten on jatkuvasti hankittava uutta tietoa ja uusia taitoja. Oppimisen tavoitteena on luoda koko ajan uutta, nykytilanteeseen sopivaa osaamista tai Deweyn mukaan: ”Olemassa olevien tapojen toistamisen sijaan luodaan uusia tapoja, minkä myötä tuleva aikuinen yhteiskunta voi parantaa itse itseään” (Parker 2003,

KT Katariina Raij

Deweyn mielestä opetusprosessi syntyy kehityksestä jakasvusta, jota tapahtuu, kun ympäristöä tutkitaan älykkäästi(Seltzer-Kelly 2008, 293–294). Tärkeää opetuksessa ei ole siisitse opetettava asia, vaan se, että opiskelijat oppivatkäyttämään tieteellisiä metodeja sekä ajattelemaan ja

toimimaan itsenäisesti. Ei valmiina pakettina tietoa, faktojaja lakeja

Pragmatismi asettaa korkeat vaatimukset opettajalle. Eiriitä, että tuntee opetettavan asian, vaan on myös kyettäväkeskittymään opiskelijoiden henkilökohtaiseen kasvuun sekäohjaamaan heitä ratkaisemaan ongelmia avoimissatilanteissa.

KT Katariina Raij

LbD-toimintamallia on arvioitu kansainvälisesti kahteenotteeseen. Vuonna 2007 sitä tutkittiin ja verrattiin muihinlaajasti käytössä oleviin korkeakoulutusmalleihin. LbDmallin vahvuuksia olivat: itsenäisen ajattelun ja itseensäluottamisen kasvaminen, hyvin toiminnallinen ympäristö,suuri vastuu, henkilökohtainen vastuu tuloksista javelvollisuudet kollegoita kohtaan aikaisessa vaiheessa,kokemus ihmisten luottamuksesta ja tasavertaisuudestaaikaisessa vaiheessa.

KT Katariina Raij

Arvioijat toivat myös esiin, ettämallia kannattaisi kehittää avoimemmaksi,keskittyä enemmän projektinhallintaan,opiskelijoiden ohjaukseen ja osaamisen

arviointiinsekä mallin laajaan käyttöön ottoon. (Vyakarnam, Illes, Kolmos & Madritsch 2007).

KT Katariina Raij

Vuonna 2009 tehtiin seuranta-arviointi. Arvioijat totesivat, että kahdessa vuodessa LbD-toiminmallista oli tullut yhtenäisempi. He kehottivat syventämään opettajien osaamista suhteessa pragmatistiseen oppimiskäsitykseen siihen kuuluvine käsitteineen puhekielen yhtenäistämiseksi. LbD-toimintamallin käyttäjille oli myös selvennettävä mallin tarkoitus. Opiskelijoiden tutkimus- ja kehittämishankkeissa tapahtuvan oppimisen tukeminen edellytti myös heidän mukaansa selkeän ja ymmärreltävän kielen käyttöä. (Vyakarnam & Illes 2009).

KT Katariina Raij

Kallioinen (2008) on analysoinut Laureanopiskelijoiden kirjallisia palautteita vuosilta 2006 ja2007. 1)LbD-malli voi edistää merkittävästiopiskelijoiden yleistä työelämävalmiutta sekäheidän oppimismahdollisuuksiaan. 2)Yhteistyö jakumppanuuden kehittäminen sekä opiskelijoidentoimiminen kumppaneina oli myös mahdollista.3) Itseohjautuvan oppimisen lisääntyminen ja senkehittäminen ovat haastaneet luomaa uusiaohjauskäytäntöjä. 4) LbD-mallin kautta on syntynytuutta osaamista sekä uusia yhteistyöhön perustuviaosaamistiedon luomisprosesseja.

KT Katariina Raij

LbD-toimintamallia sovellettaessa voidaan kyseenalaistaa saavutetun osaamisen taso. Onko saavutettu osaaminen riittävän laaja-alaista? Onko osaamisella siirtoarvoa vai liittyykö osaaminen vain yksittäisiin keinoihin selviytyä tietyistä tilanteista? Jälkimmäinen liittyy olennaisesti kysymykseen korkeakoulutuksen filosofisesta perustasta. Jos kysyjä näkee maailman joukkona faktoja, niin silloin argumenttia on vaikea kumota. Jos yhteiskunnallinen maailma nähdään sen sijaan alati muuttuvana ympäristönä, kysymys on absurdi. Loppujen lopuksi valinta riippuu siitä, millaisena me itse näemme yhteiskunnan ja mikä on henkilökohtainen filosofiamme ”elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta” (Adams 1982).

KT Katariina Raij

Voidaan myös esittää vastakysymys. Onko varmaa, että opiskelija ymmärtää oppimansa asian, jos hänelle opetetaan faktat ja hän läpäisee tentin? Mihinkään kysymykseen ei ole selkeästi myönteistä vastausta. Toteamme, että vastaus riippuu vastaajan omasta filosofisesta näkemyksestä.

KT Katariina Raij

Muita oppimisnäkemyksiä1) Ongelmarerustainen PBL konstruktivistinen

oppimisnäkemys (vrt Schmidt & Norman 1983, 1992))2) Expanding learning – Toimintateoria (Engeström 1987)3) Oppiminen ja tiedon rakentuminen erillään –

konstruktivistinen oppimiskäsitys (Bereiter & Scardamalia1983, 2002) 4) Tutkiva oppiminen –konstruktivistinen

oppimisnäkemys (Hakkarainen, Lonka Lipponen 2004)

KT Katariina Raij

Työelämäläheisyyttä painottavassa ammattikorkeakoulussa toiminnallisuutta ja käytäntöä korostava pragmatistinen lähestymistapa näyttää vastaavan parhaiten ammattikorkeakouluille asetettuihin tehtäviin.

KT Katariina Raij

04/22/23

Koulutuksen Laatuyksikkö 2008–2009 Aluekehitysvaikutuksen Huippuyksikkö 2006–2007

Koulutuksen Laatuyksikkö 2005–2006 Aluekehitysvaikutuksen Huippuyksikkö 2003–2005

Kansainvälinen LbD-arviointi 2007 – 2008Diploma Supplement -tunnus 2004

Ardalan, K. 2003. Alternative Approaches Utilized in the Case Method: Their philosophicalfoundations, Academy of Educational Leadership Journal, 30:3, pp. 103–20.Ardalan, K. 2008. The Philosophical Foundation of the Lecture-Versus-Case Controversy. Itsimplications for course goals, objectives and contents, International Journal of SocialEconomics, 35:1/2, pp. 15–34.Bereiter, C. 2004. Education and Mind in the Knowledge Age (Mahwah, NJ, Erlbaum).Bereiter, C. & Scardamalia, M. 1993. Surpassing Ourselves: An inquiry into the nature andImplications of expertise (Chicago, IL, Open Court).Dewey, J. 1899. The School and Society (Chicago, IL, University of Chicago Press).Dewey, J. 1916/1985. Introduction to Essays on Experimental Logic, in: J. Dewey & J. A.Boydston (eds), The MiddleWorks of John Dewey,Volume 10 (Carbondale, IL, Southern IllinoisUniversity Press), pp. 320–365.Dewey, J. 1925/1988. The Development of American Pragmatism, in: J. Dewey & J. A. Boydston(eds), The LaterWorks of John Dewey,Volume 2 (Carbondale, IL, Southern Illinois UniversityPress), pp. 3–21.Dewey, J. 1929. The Quest for Certainty: A study of the relation of knowledge in action (New York,Minton, Balch, and Company).Dewey, J. 1931. Philosophy and civilization (NewYork, Milton, Balch and Company).Dewey, J. 1934. Art as Experience (NewYork, Minton, Balch & Co.).Dewey, J. 1938/1986. Logic: The Theory of Inquiry, in: J. Dewey & J. A. Boydston (eds), TheLaterWorks, 1925–1953, vol. 12 (Carbondale, IL, Southern Illinois University Press), pp.235–236.Dewey, J. 1953/1991. Introduction in Philosophy, in: J. Dewey & J. A. Boydston (eds), The LaterWorks of John Dewey, Volume 17 (Carbondale, IL, Southern Illinois University Press),pp. 153–160.Dewey, J. 1963. Experience and Education (NewYork, Collier Books).

KT Katariina Raij

Engeström, Y. 2001. Expansive Learning at Work: Toward an activity theoretical reconceptualization,Journal of Education and Work 14:1, pp. 129–152.Hakkarainen, K., Lonka, K & Lipponen, L. 2004. Tutkiva Oppiminen (Porvoo, WSOY).Kivinen, O & Ristelä, P. 2003. From Constructivism to a Pragmatist Conception of Learning,Oxford Review of Education, 29:3, pp. 363–375.Pihlström, S. 2007. Pragmatismin NäkökulmaTaitoon, in: H. Kotila, A. Mutanen & M.V. Volanen,(eds), Taidon Tieto (Helsinki, Edita), pp. 149–163.Raij, K. 2000. Toward A Profession. Clinical learning in a hospital environment as described by studentnurses. Research Report 166. (Helsinki, Helsinki University: Department of Education).Raij, K. 2003. Osaamisen Tuottaminen Ammattikorkeakoulun Päämääränä, in: H. Kotila (ed.),Ammattikorkeakoulupedagogiikka. Ajankohtaisia puheenvuoroja (Helsinki, Edita), pp. 196–209.Raij, K. 2007. Learning by Developing. Laurea Publications A-58 (Vantaa, Laurea University ofApplies Sciences).Vyakarnam, S., Illes, K., Kolmos, A. & Madritsch, T. 2008. Making a Difference. A Report onlearning by developing—innovation in higher education at Laurea University of Applied Sciences.Laurea Publications B-26 (Helsinki, Edita Prima Oy).Vyakarnam, S. & Illes, K. 2009. Second International Review of LbD—‘If LbD is the Answer, whatis the question?’ Vantaa: Laurea Oy.

KT Katariina Raij