Keski-Pohjanmaan litiumprovinssintarkkailualueella tehdyt koekalas-tukset ja ahventen lihasten metalli-pitoisuus vuonna 2014

Nab Labs Oy

Tutkimusraportti 181/2014

Pekka Sundell

Keski-Pohjanmaan litiumprovinssin kalataloudellinen tark-kailu sekä Ullavanjärven ja Ullavanjoen osuus Perhonjoen ka-lataloudellisesta yhteistarkkailusta vuonna 2014.

Tarkkailuntoimeksiantaja: Keliber Oy, Pohjanmaan ympäristö ja vesi ry

Tarkkailunperuste:

Keski-Pohjanmaan litiumprovinssi, YVA-ohjelma (29.1.2014), LSY7.11.2006 (Keliber/Läntän kaivos), LSAVI 15.8.2012 (Ullavan jvp), LSY5.6.2007 (Alholmens Kraft/Höyläsalonneva), LSSAVI 14.9.2011 (AlholmensKraft/Länkkyjärvenneva), LSU 12.5.2003 (Alholmens Kraft/ Köntyskäsaaren-neva-Iso Vehkaneva), ESAVI 26.5.2010 (Vapo/Kairinneva), LSY 17.10.2007(Vapo/Tynnyrikallionneva).

Tarkkailu-ohjelma:

Kalataloustarkkailu oli 29.1.2014 päivätyn YVA-ohjelman mukainen.ELY-keskus hyväksyi tarkkailuohjelman 14.5.2014. Ullavanjärven ja Ul-lavanjoen osalta Perhonjoen ja Kälviän yhteistarkkailuohjelma 2013-2016 (2017) (Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, 12.10.2012).

Tarkkailunsisältö:

Kalataloudellinen tarkkailu (verkko- ja sähkökoekalastukset sekä ahventenlihasten metallipitoisuudet järvialueilla).

Tarkkailuntulokset:

Virtavesissä saaliit olivat selvästi runsaimpia Ullavanjoen pääuoman koealoilla.Suurin kalatiheys mitattiin Emmeskoskesta (30,2 kpl/100 m²). Valtalajeja alu-eella olivat kivennuoliainen ja kivisimppu. Joen yläjuoksulla sijaitseva Hyypänalue oli ainoa, mistä saatiin saaliiksi myös taimenia. Muilla koealoilla saalis olivähäinen tai sitä ei saatu lainkaan.

Verkkokoekalastusten kappalemääräiset yksikkösaaliit olivat Syväjärvel-lä, Heinäjärvellä, Harijärvellä, Outovedellä ja Kuhalammella alhaisia (8-23 kpl/vvrk, 0,2-1,3 kg/vvrk). Saalis koostui pääosin ahvenista ja hauis-ta. Ullavanjärveltä, Emmes Stortrtsketillä ja Lampenilta saadut saaliitkoostuivat useammista lajeista ja olivat kappalemääräisesti runsaampia(45-69 kpl/vvrk). Massan kohdalla ero oli vähäinen (0,9-1,4 kg/vvrk).Ullavanjärvellä ahven oli saaliissa selvä valtalaji. Emmes Storträsketillä jaLampenilla suuri osa saaliista koostui särkikaloista.

15-20 cm pituisilla ahvenilla lihaksen elohopeapitoisuuden raja-arvo 0.5Hg mg/kg ylittyi vain 7.4 %:lla. Tätä suuremmilla raja-arvo sen sijaanylittyi lähes joka toisella ahvenella. Ullavanjärvellä pitoisuus oli selvästimuita alueita alhaisempi. Muiden metallien pitoisuudet ahventen lihak-sessa olivat kaikilla alueilla alhaisia.

SISÄLLYS

1. TARKKAILUN PERUSTEET .................................................................................. 1

2. TARKKAILUALUE ................................................................................................. 2

3. KOEKALASTUKSET VIRTAVESISSÄ ................................................................... 4

4. KOEKALASTUKSET JÄRVIALUEILLA ................................................................ 5

4.1. Louhosten läheisyydessä sijaitsevat pienet järvet .................................. 5

4.2. Louhosten alapuoliset vesialueet ............................................................. 9

5. AHVENTEN LIHASTEN METALLIPITOISUUDET ........................................... 12

5.1. Lihasten metallipitoisuus ja käyttö elintarvikkeena ............................ 12

5.1.1. Lihasten elohopeapitoisuus ....................................................... 13

LÄHTEET .................................................................................................................. 15

LIITTEET

1

1. TARKKAILUN PERUSTEET

Keliber Oy suunnittelee Keski-Pohjanmaan litiumprovinssin alueella sijaitsevien Outoveden, Le-viäkankaan, Syväjärven, Rapasaaren ja Läntän esiintymien hyödyntämistä. Läntän kaivoksella onjo ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa (lupapäätös nro 31/2006/2, dnro LSY-2005-Y-123, 7.11.2006). Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi 11.9.2006 kaivoskirjan (kaivosrekisterin:o 7025/1a), jonka nojalla kaivosoikeuden haltija sai oikeuden kaivospiirissä olevien kaivoski-vennäisten hyväksikäyttämiseen. Keliber Oy:n tarkoituksena on kuljettaa louhittu malmi käsitel-täväksi Kalaveden kylään (Kaustinen) rakennetulle litiumin tuotantolaitokselle, jolla on jo ympä-ristölupa (LSY-2005-Y-122, 30.11.2006).

Vuonna 2014 toteutettu kalataloustarkkailu oli 29.1.2014 päivätyn YVA-ohjelman mukainen.ELY-keskus hyväksyi tarkkailuohjelman 14.5.2014. Keski-Pohjanmaan litiumprovinssin kalata-loudelliseen velvoitetarkkailuun liittyen tehtiin vuonna 2014 verkkokoekalastuksia kahdeksallajärvialueella sekä sähkökoekalastuksia Ullavanjoen pääuomassa, Hongistonjoessa ja neljässä Ulla-vanjoen pääuomaan laskevassa ojassa. Koekalastusjärvien ahvenista mitattiin lisäksi lihasten me-tallipitoisuus. Koekalastusten ja metallianalyysien tavoitteena oli selvittää näiden vesialueidenkalaston tilaa ja kalojen käyttökelpoisuutta ennen varsinaisten louhintatöiden aloittamista. Ulla-vanjärven, Ullavanjoen ja Hongistonjoen koekalastusten osalta tarkkailu tehtiin osana Perhonjoenkalataloudellista yhteistarkkailua (taulukko 1), johon myös Keliber Oy tältä osin osallistui (liite 1).

Taulukko 1. Perhonjoen vesistöalueen kalataloudellisessa yhteistarkkailussa Ullavanjärvellä jaUllavanjoella mukana olevat kuormittajat sekä toiminnan edellyttämät luvat. Taulukon tiedotovat yhteistarkkailun tarkkailuohjelman mukaisia. Keliber Oy:n osuus tarkkailusta ei ole vielämukana tässä taulukossa.TARKKAILUVELVOLLINEN YMPÄRISTÖLUPA TARKKAILUALUEJätevedenpuhdistamot: Ullava kk. LSAVI 15.8.2012 Ullavanjoki (1 koeala)Turvetuotanto (Alholmens Kraft Oy): Höyläsalonneva LSY 5.6.2007 Hongistonjoki (0,5 koealaa) Länkkyjärvenneva LSSAVI 14.9.2011 Ullavanjoki (1 koeala) Köntyskäsaarenneva – Iso Vehkaneva LSU 12.5.2003 Ullavanjoki (1 koeala)Turvetuotanto (Vapo Oy): Kairinneva ESAVI 26.5.2010 Ullavanjärvi (20 vvrk) Tynnyrikallionneva LSY 17.10.2007 Hongistonjoki (0,5 koealaa)

2. TARKKAILUALUE

Kaikki tarkkailualueen vesistöt kuuluvat Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoito-alueeseen ja Etelä-Pohjanmaan ELY:n ympäristövastuualueeseen. Järviä koskevat hydrologisettiedot on esitetty taulukossa 2.

2

Alavetelin järviryhmä koostuu useista pienistä järvistä. Näitä ovat mm. Storträsket(49.022.1.012, 250 ha), Mustonen (48.022.1.006, 25 ha), Lilla Kutusträsket (49.022.1.008, 22ha), Stora Kutusträsket (49.022.1.009, 60 ha) ja Paasila Storträsket (49.022.1.001, 45 ha). Lam-penin ja Kuhalammen koekalastusalueet ovat Storträsketin osa-alueita. Kaikki järviryhmän järvetovat merenpintaan nähden samalla korkeustasolla. Niiden vesi on väriltään erittäin ruskeaa, ra-vinnepitoisuudeltaan erittäin rehevää ja lievästi hapanta (liite 2).

Emmes-Storträsket on melko iso järvi Perhonjoen päävesistön (49) Ullavanjoen alaosan vesis-töalueella (49.051) Kruunupyyn kunnassa. Järven vesi on väriltään erittäin ruskeaa, ravinnepitoi-suudeltaan rehevää ja hapanta (taulukko 2, liite 2).

Taulukko 2. Perustietoja Perhonjoen valuma-alueella Keliber Oy:n kaivostoiminnan vaikutusalueella si-jaitsevista järvistä (* = säännöstelty järvi) (Vikström ym. 2009).

Järvet Vesistö

(nro)

Korkeus-taso

Suurinpinta-ala

(ha)

Ranta-viivaa(km)

Suurinsyvyys

(m)

Keski-syvyys

(m)

Tilavuus

(milj. m3)Alavetelin järviryhmä * Useita järviä 44,0 870,00 n. 30 n. 8-9 1,4 11,9

Storträsket 49.022.1.012 44,0 250,00 - - - -Kuhalampi - 44,0 - - - - -Lampen - 44,0 - - - - -

Emmes Storträsket 49.051.1.003 48,0 114,04 12,15 3,2 1,1 1,2Ullavanjärvi 49.054.1.001 112,6 1550,00 72,8 1,9 1,0 15,6Outovesi 49.051.1.012 81,2 9,96 - 4,5 - -Harijärvi 49.062.1.004 74,2 6,26 - 3,0 - -Heinäjärvi 49.058.1.007 83,3 3,62 - 2,0 - -Syväjärvi 49.058.1.008 83,3 4,46 - 3,0 - -

Ullavanjärvi on iso järvi Perhonjoen päävesistön (49) Ullavanjärven vesistöalueella (49.054)Kokkolan kaupungissa. Järven pinta-ala on 1550 hehtaaria, keskisyvyys 1,0 ja suurin syvyys 1,9metriä. Järven tilavuus on 15,6 milj, m3 ja teoreettinen viipymä 141 vuorokautta eli neljä ja puolikuukautta. Valuma-alue järven luusuassa on 140,72 km2 (taulukko 2). Ullavanjärven vesi on väril-tään erittäin ruskeaa, ravinnepitoisuudeltaan rehevää ja lievästi hapanta (liite 2). Ullavanjärvelläkalastetaan katiskoilla etenkin keväällä ja kesällä. Saaliiksi saadaan enimmäkseen haukia ja ahvenia.Talvisin katiskoilla pyydetään madetta, koukuilla mateita ja haukia. Sivusaaliina saadaan pieniä lah-noja ja särkiä. Verkkopyynti keskittyy sulan veden aikaan, lähinnä kevääseen. Keväällä verkoillapyydetään haukea. Järveen on istutettu kuhia, kirjolohia, planktonsiikoja, mateita ja nahkiaisia.

Louhosvedet ja sivukivialueilta kerätyt vedet johdetaan selkeytysaltaisiin, joista ne johdetaanedelleen pintavalutuskenttien kautta vesistöön. Vesien johtamista alapuolisiin vesistöihin tapah-tuu kaikkina vuodenaikoina, painottuen kuitenkin kevään lumen sulamisen, syyssateiden tai ke-sän rankkasateiden aiheuttamiin tulva-aikoihin. Talvikuukausien alivirtaama-aikoina vesien joh-taminen vesistöön on vähäistä (Hakola ym. 2014).

3

Suurin osa Vapon Kairinnevan tuotantoalueen kuivatusvesistä johdetaan laskuojien ja Venetjoenkautta Halsuanjärveen. 120,0 ha:n alalta luoteispäästä kuivatusvedet ohjataan Uudenniitunojankautta Ullavanjärveen. Ullavanjärvestä alkunsa saavan Ullavanjoen yläosa on nimeltään Kylmä-oja. Hieman alempana nimi muuttuu Vionojaksi. Sen yhtyessä Hongistonojaan nimi muuttuu Ul-lavanjoeksi. Hongistonoja saa alkunsa Hongistonjärvistä, virtaa Norpan taajaman kautta ja yhtyyUllavanjokeen Herlevissä. Vapon Tynnyrikallionnevan kuivatusvedet virtaavat purkuojaa pitkinHongistonjärveen ja siitä Hongistonojaan. Alholmens Kraftin Höyläsalonnevan kuivatusvedetjohdetaan Hongistonojaan Hongistonjärvien alapuolella. Ullavan jätevedenpuhdistamon käsitellytjätevedet johdetaan kuivatusojia pitkin noin 1,3 kilometrin matkan Ullavanjokeen. AlholmensKraftin Länkkyjärvennevan kuivatusvedet laskevat Mato-ojan, Köntyskäsaarennevan ja Ison Veh-kanevan kuivatusvedet metsäojien kautta Ullavanjokeen.

Läntän louhosalue sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä Läntän kylästä ToholamminHärkänevan suuntaan. Etäisyys kaivosalueelta Ullavanjärveen on hiukan yli kaksi kilometriä. Lou-hosalueen vedet johdetaan laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän kautta hankealueen pohjoispuo-lella virtaavaan Lähdeojaan, josta vedet virtaavat edelleen Ullavanjärven, Ullavanjoen ja Isojärvenkautta Perhonjokeen (kuva 1).

Kuva 1. Vesien johtaminen vesistöön Keliber Oy:n louhosalueilta (Hakola ym. 2014).

4

Syväjärven louhosalueen vedet johdetaan laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän kautta alueenluoteispuolella virtaavaan Ruohojärvenojaan, josta vedet virtaavat edelleen Rytilampinojan, Van-han Torojan, Ullavanjoen ja Isojärven kautta Perhonjokeen. Outoveden louhosalueen vedet joh-detaan laskeutusaltaan, pintavalutuskentän ja hankealueen pohjoispuolen metsäojien kautta Ky-töojaan ja edelleen Vanhan Torojan kautta Ullavanjokeen (kuva 1).

Leviäkankaan louhosalueen vedet johdetaan laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän kautta alu-een eteläpuolelle Harijärvenojaan. Sieltä vedet virtaavat Köyhäjoen ja Isojärven kautta Perhonjo-keen. Rapasaaren louhosalueiden vedet johdetaan laskeutusaltaan, pintavalutuskentän ja alueeneteläpuolella olevien ojastojen kautta Näätinkiojaan. Sieltä vedet laskevat edelleen Köyhäjoen jaIsojärven kautta Perhonjokeen (kuva 1). Toinen YVA-suunnitelmassa esitetty mahdollisuus onjohtaa louhosalueen vedet samaa reittiä Syväjärven louhoksen vesien kanssa (Hakola ym. 2014).

3. KOEKALASTUKSET VIRTAVESISSÄ

Keliber Oy:n tarkkailualueella tehtiin 22.-24.9.2014 sähkökoekalastuksia Ullavanjoella ja Ullavan-jokeen laskevissa ojissa. Ullavanjoen sähkökalastukset kuuluivat osana Perhonjoen kalataloudelli-seen yhteistarkkailuun ja ne oli ohjelman mukaan tarkoitus tehdä vasta vuonna 2015. Kalastuksiakuitenkin aikaistettiin vuodella Keliber Oy:n tarpeiden takia. Tavoitteena oli saada mahdollisim-man tarkka tieto tarkkailualueen virtavesissä esiintyvistä kalalajeista ja niiden esiintymistiheydes-tä.

Sähkökalastuksia tehtiin kahdeksalla koealalla syyskuun loppupuolella vuonna 2014. Kolme koe-alaa sijaitsi Ullavanjoen pääuomassa (velvoitetarkkailu; Alholmens Kraft Oy, Kokkolan Vesi), yksiHongistonjoessa (velvoitetarkkailu; Alholmens Kraft Oy, Vapo Oy) ja neljä jokeen laskevissa ojissa(velvoitetarkkailu; Keliber Oy) (kuva 2). Koealat kalastettiin kolmeen kertaan ja pyyntien välissäpidettiin riittävä tauko (15-30 min.). Koealoilta määritettiin koordinaatit ja laadittiin kohdekuva-ukset. Kaikki saaliiksi saadut kalat mitattiin ja punnittiin yksilökohtaisesti. Koealoja koskevattiedot sijaintitietoineen ja pinta-aloineen on esitetty liitteessä 3. Tarkemmat tiedot koekalastuk-sista löytyvät valtakunnallisesta koekalastusrekisteristä.

Suurimmat kalatiheydet mitattiin Ullavanjoen pääuoman koealoilta. Suurimmillaan kalatiheys oliEmmeskoskessa hieman Emmes Storträsketin yläpuolella. 90 % alueelta saadusta saaliista koostuikivennuoliaisista ja kivisimpuista. Myös muilla Ullavanjoen koealoilla kivisimput muodostivatsuurimman osan saaliista. Ainoat taimenet saatiin Ullavanjoen yläosasta Hyypän alueelta (tauluk-ko 3, kuva 3). Muilla koealoilla saaliit olivat vähäisiä. Vanhasta Torojasta saaliiksi saatiin vain nel-jä ahventa ja Hongistonjoen Yli-Norpasta yksi made. Rytilampinojasta, Kytönojasta ja UudestaTorojasta saalista ei saatu lainkaan. Niiden kalataloudellista merkitystä voidaan siis pitää vähäise-nä.

5

Kuva 2. Keliber Oy:n kalataloustarkkailuun kuuluvien sähkökalastusalueiden sijainti (oranssi pistekartalla) vuonna 2014.

Taulukko 3. Virtavesien koealoilta saatu sähkökalastussaalis (kpl) ja kalatiheydet (kpl/100 m²)koealoittain ja kalalajeittain vuonna 2014.

KOEKALASTUSALA AHVEN KIVEN-NUOLIAINEN

KIVI-SIMPPU

MADE SÄRKI TAI-MEN

YHT.

Koealoilta saatu saalis (kpl)Rytilampinoja (RYTI) 0 0 0 0 0 0 0Kytönoja (KYTÖ) 0 0 0 0 0 0 0Uusi Toroja (UUTO) 0 0 0 0 0 0 0Vanha Toroja (VATO) 4 0 0 0 0 0 4Hongistonjoki, Yli-Norppa 0 0 0 1 0 0 1Ullavanjoki, Emmeskoski 2 20 17 2 0 0 41Ullavanjoki, Pläkkisenkoski 0 0 18 0 1 0 19Ullavanjoki, Hyyppä 0 0 10 0 0 7 17

Koealojen kalatiheydet (kpl/100 m²)Rytilampinoja (RYTI) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Kytönoja (KYTÖ) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Uusi Toroja (UUTO) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Vanha Toroja (VATO) 1,27 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1,27Hongistonjoki, Yli-Norppa 0,00 0,00 0,00 0,63 0,00 0,00 0,63Ullavanjoki, Emmeskoski 1,47 14,71 12,50 1,47 0,00 0,00 30,15Ullavanjoki, Pläkkisenkoski 0,00 0,00 10,71 0,00 0,60 0,00 11,31Ullavanjoki, Hyyppä 0,00 0,00 6,67 0,00 0,00 4,67 11,34

6

Kuva 3. Koealojen kalatiheydet (kpl/100 m²) kalalajeittain vuonna 2014 (Ryti=Rytilampinoja, Ky-tö=Kytönoja, UuTo=Uusi Toroja, VaTo=Vanha Toroja, HoYl=Hongistonjoki Yli-Norppa,UlEm=Ullavanjoki Emmes, UlPl=Ullavanjoki Pläkkisenkoski, UlHy=Ullavanjoki Hyyppä).

4. KOEKALASTUKSET JÄRVIALUEILLA

4.1. Louhosten läheisyydessä sijaitsevat pienet järvet

Louhosten välittömässä läheisyydessä koekalastuksia tehtiin neljällä pienellä järvellä (Outovesi,Harijärvi, Heinäjärvi, Syväjärvi) (velvoitetarkkailu; Keliber Oy). Koekalastukset tehtiin NORDIC-yleiskatsausverkoilla 9.-11.9.2014. Kullakin järvellä pyyntiponnistus oli kuusi (6) verkkovuoro-kautta.

Kaikkien neljän järven kalasto oli hyvin vähälajinen. Koekalastuksissa saatiin saaliiksi vain ahve-nia ja haukia. Heinäjärvi oli ainoa paikka, mistä saatiin myös särkiä. Ahven oli kaikilla alueilla sel-vä valtalaji. Sen osuus kappalemääräisessä saaliissa oli 67-99 %. Saaliin massassa ahventen osuu-den vaihtelu oli huomattavasti suurempaa (15-85 %), mikä johtui saaliskalojen keskikoon ja saa-lismäärän vaihteluista. Heinäjärvellä ahvenen saalisosuuteen vaikutti osaltaan myös särkien mää-rä saaliissa (taulukko 4).

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

Ryti Kytö UuTo VaTo HoYl UlEm UlPl UlHy

KALA

TIHE

YS(k

pl/1

00m

²)

SÄHKÖKALASTUSTEN KOEALAT

TaimenSärkiMadeKivisimppuKivennuoliainenAhven

7

Taulukko 4. Outovedeltä, Harijärveltä, Heinäjärveltä ja Syväjärveltä saatu koekalastussaalis (mää-rä, massa, yksikkösaalis) kalalajeittain vuonna 2014.

Outovedeltä saalista saatiin yhteensä 7,03 kiloa, 1,17 kiloa verkkovuorokautta kohden. Enitensaaliissa oli 60-79 mm pituisia ahvenia. Ahventen osuus kappalemääräisestä saaliista oli kokonai-suudessaan 96,4 ja saaliin massasta 75,2 %. Keskikooltaan ahvenet olivat alueella 19,3 grammanpainoisia. Petokalojen osuus saaliin määrästä oli 34,9 ja massasta 86,6 % (taulukot 4-5, kuva 4,liite 3).

Harijärveltä saalista saatiin yhteensä 2,77 kiloa, 0,46 kiloa verkkovuorokautta kohden. Kaksikolmasosaa (65,7 %) saaliskaloista oli pieniä kooltaan alle 60 mm:n pituisia ahvenia. Ahventenosuus oli kappalemääräisestä saaliista kokonaisuudessaan 99,3 ja saaliin massasta 84,7 %. Keski-kooltaan ahvenet olivat alueellaan selvästi suurimmillaan. Petokalojen osuus saaliin määrästä oli17,0 ja massasta oli 90,2 % (taulukot 4-5, kuva 4, liite 3).

Taulukko 5. Outovedeltä, Harijärveltä, Heinäjärveltä ja Syväjärveltä saadun koekalastussaaliinyksikkösaaliit lajiryhmittäin vuonna 2014.

8

Kuva 4. Verkkokoekalastusten yksikkösaaliiden määrän (kpl) ja massan (g) jakautuminen alueit-tain ja kalalajeittain vuonna 2014.

0

10

20

30

40

50

60

70

Syvä-järvi

Heinä-järvi

Hari-järvi

Outo-vesi

Ullavan-järvi

Emmes-Stor-

träsket

Lampen Kuha-lampi

YKSI

KKÖS

AALIS

(kpl

/vvr

k)

RisteymäHaukiSärkiSalakkaPasuriLahnaKiiskiKuhaAhven

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

Syvä-järvi

Heinä-järvi

Hari-järvi

Outo-vesi

Ullavan-järvi

Emmes-Stor-

träsket

Lampen Kuha-lampi

YKSI

KKÖS

AALI

S(g

/vvr

k)

Ahven Kuha Kiiski Lahna Pasuri Salakka Särki Hauki Risteymä

9

Heinäjärveltä saalista saatiin yhteensä 7,78 kiloa, 1,30 kiloa verkkovuorokautta kohden. Vajaakolmannes (30,2 %) saaliskaloista oli pieniä kooltaan 60-79 mm:n pituisia ja lähes puolet (48.1 %)100-129 mm pituisia ahvenia. Ahventen osuus oli kappalemääräisestä saaliista kokonaisuudes-saan 66,9 ja saaliin massasta 15,2 %. Keskikooltaan ahvenet olivat alueella pienimmillään. Särkienosuus kappalemääräisestä saaliista oli 30,9 ja saaliin massasta 24,3 %. Ne olivat myös selvästi ah-venia kookkaampia. Hauen osuus massasta oli kuitenkin selvästi suurin (60.3 %). Kokonaisuudes-saan petokalojen osuus saaliin määrästä oli 6,4 ja massasta oli 64,6 % (taulukot 4-5, kuva 4, liite3).

Syväjärveltä saalista saatiin yhteensä 6,16 kiloa, 1,03 kiloa verkkovuorokautta kohden. Puoletsaaliiksi saaduista kaloista oli 60-89 mm pituisia ahvenia. Ahventen osuus kappalemääräisestäsaaliista oli kokonaisuudessaan 96,4 ja saaliin massasta 24,7 %. Keskikooltaan ahvenet olivat alu-eella 28,2 gramman painoisia. Hauen osuus massasta oli kuitenkin selvästi suurin (75.3 %). Peto-kalojen osuus saaliin määrästä oli 17,8 ja massasta 91,3 % (taulukot 4-5, kuva 4, liite 3).

4.2. Louhosten alapuoliset vesialueet

Louhosten alapuolisilla alueilla koekalastuksia tehtiin neljällä järvellä (Ullavanjärvi, Emmes Stort-räsket, Lampen, Kuhalampi) ja yhdessä joessa (Ullavanjoki). Koekalastukset tehtiin NORDIC-yleiskatsausverkoilla 1.-5.9.2014. Ullavanjärvellä pyyntiponnistus oli 20, Emmes Storträsketillä10 sekä Lampenilla ja Kuhalammella kuusi (6) verkkovuorokautta.

Edellä mainituilta neljältä järveltä saatiin koekalastuksissa saaliiksi kahdeksaa eri kalalajia. Ulla-vanjärveltä saatiin lisäksi saaliiksi muutamia särkikalojen risteymiä. Ullavanjärvellä (53 %) ja Ku-halammella (45 %) ahven oli selvä valtalaji. Emmes-Storträsketillä ja Lampenilla taas särkikalatmuodostivat kalastossa enemmistön (86-90 %). Pasuri ja salakka olivat molemmilla järvillä run-saslukuisimmat särkikalat (kuva 4, taulukko 6).

Ullavanjärveltä (20 vvrk) (velvoitetarkkailu; Keliber Oy, Vapo Oy) saalista saatiin yhteensä 17,7kiloa, 0,88 kiloa verkkovuorokautta kohden. Eniten saaliissa oli 60-69 mm pituisia ahvenia. Ah-venten osuus kappalemääräisestä saaliista oli kokonaisuudessaan 67,5 ja saaliin massasta 52,8 %.Keskikooltaan ahvenet olivat alueella 13,7 gramman painoisia. Petokalojen osuus saaliin määrästäoli 10,6 ja massasta 46,0 % (kuva 4, taulukot 6-7, liite 5).

Emmes-Storträsketiltä (10 vvrk) (velvoitetarkkailu; Keliber Oy) saalista saatiin yhteensä 13,7kiloa, 1,37 kiloa verkkovuorokautta kohden. Eniten saaliissa oli 100-129 mm pituisia pasureita.Pasuri oli järvessä selvä valtalaji (49.6 % kappalemääräisestä kokonaissaaliista). Keskikooltaanpasurit olivat alueella 18,0 gramman painoisia. Särkikalojen osuus kappalemääräisestä saaliista olikokonaisuudessaan 90,2 ja saaliin massasta 84,4 %. Petokalojen osuus saaliin määrästä oli 2,5 jamassasta 14,8 % (kuva 4, taulukot 6-7, liite 5).

10

Taulukko 6. Ullavanjärveltä, Emmes-Storträsketiltä, Lampenilta ja Kuhalammelta saatu koekalas-tussaalis (määrä, massa, yksikkösaalis) alueittain ja kalalajeittain vuonna 2014.

SAALISLAJIKeskikoko

(kpl) (%) (kpl/vvrk) (g) (%) (g/vvrk) (g)Ullavanjärvi (20) Ahven 682 67,5 34,10 9346 52,8 467,3 13,70 Kiiski 65 6,4 3,25 180 1,0 9,0 2,77 Lahna 65 6,4 3,25 4411 24,9 220,6 67,86 Pasuri 1 0,1 0,05 105 0,6 5,3 105,00 Särki 192 19,0 9,60 2930 16,6 146,5 15,26 Hauki 2 0,2 0,10 694 3,9 34,7 347,00 Särkikalaristeymä 4 0,4 0,20 21 0,1 1,1 5,25 YHTEENSÄ 1011 100,0 50,55 17687 100,0 884,4Emmes-Storträsket (10) Ahven 37 5,4 3,70 2017 14,7 201,7 54,51 Kiiski 30 4,4 3,00 118 0,9 11,8 3,93 Lahna 17 2,5 1,70 1486 10,9 148,6 87,41 Pasuri 341 49,6 34,10 6132 44,8 613,2 17,98 Salakka 140 20,4 14,00 1462 10,7 146,2 10,44 Särki 122 17,8 12,20 2461 18,0 246,1 20,17 YHTEENSÄ 687 100,0 68,70 13676 100,0 1367,6Lampen (6) Ahven 14 5,2 2,33 495 6,6 82,5 35,41 Kuha 7 2,6 1,17 1757 23,3 292,8 250,28 Kiiski 14 5,2 2,33 31 0,4 5,2 2,22 Lahna 13 4,8 2,17 857 11,4 142,8 65,82 Pasuri 56 20,8 9,33 1784 23,7 297,3 31,87 Salakka 124 46,1 20,67 994 13,2 165,7 8,01 Särki 39 14,5 6,50 665 8,8 110,8 17,05 Hauki 2 0,7 0,33 958 12,7 159,7 483,85 YHTEENSÄ 269 100,0 44,83 7541 100,0 1256,8Kuhalampi (6) Ahven 23 47,9 3,83 485 44,5 80,8 21,10 Kiiski 5 10,4 0,83 11 1,0 1,8 2,20 Kuha 4 8,4 0,67 182 16,7 30,3 45,27 Pasuri 16 33,4 2,67 412 37,8 68,7 25,72 YHTEENSÄ 48 100,0 8,00 1090 100,0 181,7

SAALISTIEDOTSaaliin kappalemäärä Saaliin massa

11

Lampenilta (6 vvrk) (velvoitetarkkailu; Keliber Oy) saalista saatiin yhteensä 7,5 kiloa, 1,26 kiloaverkkovuorokautta kohden. Eniten saaliissa oli 80-99 mm pituisia salakoita. Salakka oli järvessäselvä valtalaji (46,1 % kappalemääräisestä kokonaissaaliista). Keskikooltaan salakat olivat alueella8,0 gramman painoisia. Särkikalojen osuus kappalemääräisestä saaliista oli kokonaisuudessaan86,3 ja saaliin massasta 57,0 %. Petokalojen osuus saaliin määrästä oli 1,8 ja massasta 18,8 % (ku-va 4, taulukot 6-7, liite 5).

Taulukko 7. Verkkokoekalastusten saalis Ullavanjärvellä, Emmes-Storträsketillä, Lampenilla jaKuhalammella alueittain ja lajiryhmittäin vuonna 2014.

SAALISLAJIKeskikoko

(kpl) (%) (kpl/vvrk) (g) (%) (g/vvrk) (g)Ullavanjärvi (20) Ahvenkalat 747 73,9 37,35 9526 53,9 476,3 12,75 Särkikalat 262 25,9 13,10 7467 42,2 373,4 28,50 Petoahvenet (>15 cm) 105 10,4 5,25 7438 42,1 371,9 70,84 Petokalat (muut) 2 0,2 0,10 694 3,9 34,7 347,00 YHTEENSÄ 1011 100,0 50,55 17687 100,0 884,4Emmes-Storträsket (10) Ahvenkalat 67 9,8 6,70 2135 15,6 213,5 31,87 Särkikalat 620 90,2 62,00 11541 84,4 1154,1 18,61 Petoahvenet (>15 cm) 17 2,5 1,70 2027 14,8 202,7 119,24

Petokalat (muut) 0 0,0 0,00 0 0,0 0,0 - YHTEENSÄ 687 100,0 68,70 13676 100,0 1367,6Lampen (6) Ahvenkalat 35 13,0 5,83 2283 30,3 380,5 65,27 Särkikalat 232 86,3 38,67 4300 57,0 716,7 18,53 Petoahvenet (>15 cm) 3 1,1 0,50 460 6,1 76,6 153,18

Petokalat (muut) 2 0,7 1,50 958 12,7 452,5 479,01 YHTEENSÄ 269 100,0 44,83 7541 100,0 1256,8Kuhalampi (6) Ahvenkalat 32 66,6 5,33 678 62,2 113,0 21,20 Särkikalat 16 33,4 2,67 412 37,8 68,7 25,72 Petoahvenet (>15 cm) 3 6,3 0,50 432 39,6 72,0 144,00 Petokalat (muut) 0 0,0 0,00 0 0,0 0,0 - YHTEENSÄ 48 100,0 8,00 1522 139,6 181,7

Saaliin massaSAALISTIEDOT

Saaliin kappalemäärä

12

Kuhalammelta (6 vvrk) (velvoitetarkkailu; Keliber Oy) saalista saatiin yhteensä 1,1 kiloa, 0,18 ki-loa verkkovuorokautta kohden. Eniten saaliissa oli 50-69 mm pituisia ahvenia. Ahventen osuuskappalemääräisestä saaliista oli kokonaisuudessaan 47,9 ja saaliin massasta 44,5 %. Keskikooltaanahvenet olivat alueella 21,1 gramman painoisia. Petokalojen osuus saaliin määrästä oli 14,7 jamassasta 60,1 % (kuva 4, taulukot 6-7, liite 5).

5. AHVENTEN LIHASTEN METALLIPITOISUUDET

Vuonna 2014 mitattiin ahvenen lihaksen metallipitoisuuksia kahdeksalla eri vesialueella (velvoite-tarkkailu; Keliber Oy). Neljä alueista oli pieniä lampia, jotka sijaitsevat suunniteltujen louhosaluei-den välittömässä läheisyydessä (Syväjärvi, Heinäjärvi, Harijärvi , Outovesi). Toiset neljä aluetta(Ullavanjärvi, Emmes Storträsket, Lampen, Kuhalampi) sijaitsevat reitillä, jonka kautta louhosalu-eiden valumaveden kulkeutuvat Perhonjokeen.

Näytekalat hankittiin vesialueilla tehtyjen verkkokoekalastusten yhteydessä. Koekalastukset teh-tiin 2.-10.9.2014. Tavoitteena oli saada kultakin alueelta analysoitavaksi kuusi (6) 15-20 cm:npituista ahventa. Analysoitavia ahvenia saatiin 3-7 kappaletta aluetta kohden. Myös näytekalojenkoko vaihteli toivottua enemmän. Pienin näytekala oli pituudeltaan 12 ja suurin 31 cm.

Analysoitaessa lihasnäytteet kylmäkuivattiin ja kuivatut näytteet liuotettiin typpihappoon mikro-aaltopolttomenetelmällä. Liuotettu näyte laimennettiin vedellä ja analysoitiin ICP-MS-tekniikalla.Mittauksen laajennettu mittausepävarmuus on noin ± 20 %. Näytteistä analysoitiin 10 eri metal-lin pitoisuudet. Mittaustulokset on esitetty alueittain ja yksilöittäin liitteessä 5.

5.1. Lihasten metallipitoisuus ja käyttö elintarvikkeena

Useimpien mitattujen metallien kohdalla (antimoni, arseeni, kadmium, kromi, lyijy, nikkeli, vana-diini) pitoisuudet olivat kaikilla alueilla alhaisia, alle 0,05 mg/kg (taulukko 8). Niillä ei ole vaiku-tusta kalan käyttökelpoisuuteen elintarvikkeena.

Kupari on kaikelle elämälle välttämätön aine, sillä toistakymmentä tärkeää entsyymiä on riippu-vaisia kuparista. Suurina pitoisuuksina kupari on kuitenkin myrkyllistä. Suositeltava päiväannos(RDA) kuparia on pohjoismaisten ravitsemussuositusten (Becker ym. 2004) mukaan miehillä 0,9,naisilla 0,9 ja lapsilla 0,4 mg. Näiden suositusten mukaan aikuinen voi syödä tutkittujen järvienahvenia päivittäin, järvestä riippuen, 640-1000 grammaa (taulukko 8, liite 5), mikä on todella pal-jon. Pienimmillään lihaksen keskimääräinen kuparipitoisuus oli Harijärvellä ja suurimmillaanLampenilla.

Sinkkiä joutuu ajoittain jätevesien kautta vesistöihin, missä se kertyy mutaan ja rantapenkkoihin.Sinkki kertyy myös kaloihin ja rikastuu ravintoketjussa. Turvallisen sinkkipitoisuuden raja-arvoksivedessä on määritelty 2 mg/l. Tällöin sinkki saattaa aiheuttaa veden maun huononemista. Valtionravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan naisten tulisi saada ravinnossaan sinkkiä noin

13

7 ja miesten 9 mg/vrk. Suurimmaksi hyväksyttäväksi päiväsaanniksi on määritelty aikuiselle25 mg/vrk. Mitatut pitoisuudet olivat tähän nähden alhaisia (Becker ym. 2004) (liite 6).

Taulukko 8. Vierasaineiden (metallit) arvioitu ja EU:n asettama siedettävä päivittäinen saanti (TDI) sekä olemassaoleva lainsäädäntö sallituista enimmäispitoisuusrajoista kalatuotteissa (Evira 2014).VIERASAINE PÄIVITTÄINEN

SAANTI ELIN-TARVIKKEISTA

SIEDETTÄVÄPÄIVITTÄINENSAANTI (TDI)

SALLITTU ENIMMÄIS-PITOISUUS KALASSA

LAINSÄÄDÄNTÖ

Elohopeaa) kalastustuotteet,kalanliha, äyriäiset Metyylielohopea:

0,11 µg (FI)

Metyylielohopea:0,23 µg/kg rpEpäorg. elohopea:0,57 µg/kg rp

0,5 mg/kgEY 1881/2006,muutos 629/2008b) Tietyt petokalat

mm. hauki ja turska1,0 mg/kg

Cesium-137 Ei ole. Ei ole. 600 bq/kg EY 274/2003Lyijy 0,3 µg/kg rp Poistettu 0,3 mg/kg EY 1881/2006Kadmium 0,1 µg/kg rp,

lapsilla >0,30,3 µg/kg rp

0,05-0,3 mg/kg, erikalalajeja vaihdellen

EY 1881/2006

Arseeni 0,56 µg/kg rp Poistettu 10 µg/l vedessä EY 401/2001Nikkeli Ei tunneta 12 µg/kg rp 0,07 mg/l vettä WHO ohje juomavedelle 2005TEQ = Toksisuudeltaan vastaava määrä myrkyllisintä dioksiininjohdosta (WHO 2005)rp = ruumiinpaino, tp = tuorepaino, pg = pikogramma, µg = mikrogramma

5.1.1. Lihasten elohopeapitoisuus

EU:n komission asetuksen (1881/2006) mukaan elintarvikkeena käytettävän kalan eloho-peapitoisuus ei saa ylittää 0,5 milligrammaa kilossa kalan tuorepainoa kohti laskettuna (mg/kgtp). Petokaloille, kuten hauelle, pitoisuusrajaksi on asetettu 1,0 mg/kg tp. Valtioneuvoston ase-tuksessa 868/2010 on esitetty ahvenen lihaksen elohopeapitoisuudelle selvästi tätä tiukempiraja-arvo, joka on luontaisen taustapitoisuuden ja ympäristölaatunormin summa. Ympäristölaa-tunormilla tarkoitetaan sellaista vesiympäristölle vaarallisen ja haitallisen aineen pitoisuutta pin-tavedessä, sedimentissä tai eliöstössä, jota ei saa ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksiylittää. Vähähumuksisissa järvissä tämä pitoisuus on 0,20 ja runsashumuksisissa järvissä 0,25 Hgmg/kg.

Tutkituilla järvialueilla ahvenen lihaksen keskimääräinen elohopeapitoisuus vaihteli 0,14:sta (Ul-lavanjärvi) 0,45:een (Lampen) (liite 5). Koska näytekalojen koko vaihteli, laskettiin kullekin järvel-le 100 gramman painoisen ”standardiahvenen” lihaksen keskimääräinen elohopeapitoisuus reg-ressioanalyysin avulla. Näiden ”standardiahventen” keskimääräiset järvikohtaiset pituudet vaihte-livat 18,4:stä 21,3 cm:iin. Koko tutkimusalueella 100 gramman paino vastaa keskimäärin noin 20cm:n pituutta. Korkeimmillaan 100 gramman painoisen ahvenen lihaksen keskimääräinen eloho-peapitoisuus oli Heinäjärvellä (0,46 Hg mg/kg), Emmes Storträsketillä (0,44 Hg mg/kg) ja Lam-penilla (0,43 Hg mg/kg). Selvästi alhaisin pitoisuus mitattiin Ullavanjärveltä (0,14 Hg mg/kg) (ku-va 5).

14

Kuva 5. 100 gramman painoisen "standardiahvenen" lihaksen keskimääräinen elohopeapitoisuus(Hg mg/kg) eri vesialueilla.

100 gramman painoisen standardiahvenen lihaksen keskimääräinen elohopeapitoisuus ylitti val-tioneuvoston asetuksen 868/2010 mukaisen ympäristölaatunormin (0.25 Hg mg/kg) kaikilla alu-eilla, Ullavanjärveä lukuun ottamatta. Suurimmillaan pitoisuudet olivat Heinäjärvellä, EmmesStorträsketillä ja ja Lampenilla, missä ne olivat noin 1.8-kertaisia edellä mainittuun ympäristölaa-tunormiin nähden (kuva 5). Alle 100 gramman painoisillakin näytekaloilla tämän raja-arvoin ylit-täviä pitoisuuksia mitattiin lähes joka toiselta ahvenelta.

Myös EU:n elintarvikkeena käytettävälle kalalle asettaman raja-arvon 0,5 Hg mg/kg ylittäviä pi-toisuuksia mitattiin kookkaista ahvenista kaikilta alueilta Heinäjärveä ja Ullavanjärveä lukuunottamatta.. Yli 100 gramman painoisilla ahvenilla raja-arvon ylittäviä elohopeapitoisuuksia mitat-tiin 47 prosentilta näytekaloista. Alle 100 gramman painoisista näytekaloista lihaksen elohopeapi-toisuus ylitti raja-arvon 0.5 Hg mg/kg vain kahdella Emmes Storträsketistä saaliiksi saadulla ah-venella (liite 6).

Tavoitekoon (15-20 cm) ahventen lihaksessa elohopeapitoisuuden raja-arvo 0.5 Hg mg/kg ylittyivain harvoin. Suurten ahventen käyttöä ravinnoksi kannattaa sen sijaan useimmilla alueilla rajoit-taa 2-3 kertaan viikossa. Ullavanjärvi muodostaa tutkituista järvistä poikkeuksen. Siellä ahventenlihaksen elohopeapitoisuus oli selvästi muita alueita alhaisempi. Valtioneuvoston asetuksessa868/2010 esitetty ympäristölaatunormi on huomattavasti edellä mainittua raja-arvoa alhaisempi.

0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

0,50

Syväjärvi Heinäjärvi Harijärvi Outovesi Ullavan-järvi

EmmesStorträsket

Lampen Kuhalampi

ELO

HO

PEA

PITO

ISU

US

(Hg

mg/

kg)

15

Lähes 70 %:lla kaikista näytekaloista lihasten elohopeapitoisuus oli tätä ympäristölaatunormiakorkeampi (liite 6). Muiden metallien pitoisuudet ahventen lihaksessa olivat kaikilla alueilla niinalhaisia, että ne eivät tällä hetkellä ole esteenä kalojen käytölle ravintona.

LÄHTEET

Becker, W., Lyhne, N., Pedersen, A.N., Aro, A., Fogelholm, M., Þhórsdottir, I., Alexander, J., An-derssen, S.A., Meltzer, H.M. & Pedersen, J.I. 2004: Nordic Nutrition Recommendations 2004 -integrating nutrition and physical activity. Scandinavian Journal of Nutrition 2004; 48 (4): 178-187.

Evira 2014: Internet, Eviran kotisivut.http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/vierasaineet/tietoa+vierasaineista/kalan+ymparistomyrkyt/vierasaineiden+saantirajat/

Hakola, J., Korkiakoski, J., Marttila, T., Neumann, A. & Uimarihuhta, H. 2014: Keliber. Keski-Pohjanmaan litiumprovinssin ympäristövaikutusten arviointiohjelma. – Ramboll, 90 s.,29.1.2014.

LIITE 1. Keliber Oy:n kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 valuma-alueittain sekä tarkkailun sisällönjakautuminen eri tarkkailuohjelmien välillä (PeKYT = Perhonjoen kalataloudellinen yhteistarkkailu, Ke-lib14 = Keliber Oy:n kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014).

Toiminnanharjoittaja Pinta-ala (ha)

Koekalastusmenetelmä ja -paikka Tarkkailu-ohjelma

Perhonjoen keskiosan valuma-alue (49.02)Litiumprovinssi (Keliber) - Verkkokoekalastus:

Storträsket, Lampen (6 vvrk)Storträsket, Kuhalampi (10 vvrk)

Kelib14

Ullavanjoen valuma-alue (49.05)Tynnyrikallionneva (Vapo)ja Höyläsalonneva (AK) 63,5

Sähkökoekalastus:(ap: Ullavanjoki, Hyyppä ks. Ullavan jvp)yp: Hongistonjoki, Yli-Norppa

PeKYT

Länkkyjärvenneva (AK)Kötyskäsaarenneva - Isovehkaneva (AK)

86,0

146,0

Sähkökoekalastus:ap: Ullavanjoki, Emmesyp: Ullavanjoki, Pläkkisenkoski

PeKYT

Kairineva (Vapo)Litiumprovinssi (Keliber)

213,0-

Verkkokoekalastus:Ullavanjärvi (20 vvrk)

PeKYT

Ullavan jätevedenpuhdistamo - Sähkökoekalastus:ap: Ullavanjoki, Hyyppä(yp: Hongistonjoki, Yli-Norppa ks. Tynn. ja Höyl.)

PeKYT

Litiumprovinssi (Keliber) - Sähkökoekalastus:Rytilampinoja (RYTI)Kytönoja (KYTÖ)Uusi Toroja (UUTO)Vanha Toroja (VATO)

Kelib14

Litiumprovinssi (Keliber) - Verkkokoekalastus:Syväjärvi (6 vvrk)Heinäjärvi (6 vvrk)Outovesi (6 vvrk)Emmes Storträsket (6 vvrk)

Kelib14

Köyhäjoen valuma-alue (49.06)

Litiumprovinssi (Keliber) Verkkokoekalastus:Harijärvi (6 vvrk)

Kelib14

LIITE 2. Veden laatu Ullavanjärvellä, Heinäjärvellä, Syväjärvellä, Harijärvellä ja Outovedellä kesä-,elo- ja lokakuussa vuonna 2014.

LIITE 3. Sähkökalastusten koealojen sijainti, pinta-ala, olosuhteet koekalastusten aikana ja saatusaalis koealoittain vuonna 2014.

LIITE 4. Keliber Oy:n kalataloustarkkailun verkkokoekalastusten saaliin pituusjakauma Syväjär-vellä, Heinäjärvellä, Harijärvellä ja Outovedellä kalalajeittain ja alueittain vuonna 2014.

LIITE 5. Kalataloustarkkailun verkkokoekalastusten saaliin pituusjakauma Emmes Storträsketillä,Lampenilla, Kuhalammella ja Ullavanjärvellä kalalajeittain vuonna 2014.

KA

LALA

JI3

45

67

89

1011

1213

1415

1617

1819

2021

2223

2425

2627

2829

3031

3536

3942

4554

(kpl

)(%

)

Ahve

n-

-5

21

--

-3

23

43

23

-1

2-

-3

--

11

-1

--

--

--

--

375,

4Ki

iski

111

-7

61

12

--

--

-1

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

-30

4,4

Lahn

a-

--

--

--

--

--

--

35

31

2-

--

--

1-

-1

-1

--

--

--

172,

5

Pasu

ri-

--

-14

321

8682

6925

158

74

3-

21

--

1-

--

--

--

--

--

--

341

49,6

Sala

kka

-1

1-

-9

96

5253

81

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

-14

020

,4

Särk

i-

--

-2

246

-8

3518

1011

5-

1-

2-

--

--

--

--

--

--

--

--

122

17,8

Yhte

ensä

112

69

2337

3794

145

159

5430

2218

127

28

10

31

02

10

20

10

00

00

068

710

0,0

0,1

1,7

0,9

1,3

3,3

5,4

5,4

13,7

21,1

23,1

7,9

4,4

3,2

2,6

1,7

1,0

0,3

1,2

0,1

0,0

0,4

0,1

0,0

0,3

0,1

0,0

0,3

0,0

0,1

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

100,

0

Ahve

n-

-8

-1

--

-1

1-

--

1-

--

--

1-

--

-1

--

--

--

--

--

145,

2

Kiis

ki-

31

8-

11

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

-14

5,2

Kuha

--

--

--

--

--

--

--

--

1-

1-

-1

1-

--

--

-2

--

1-

-7

2,6

Lahn

a-

--

--

--

--

3-

--

-2

22

1-

21

--

--

--

--

--

--

-13

4,8

Pasu

ri-

--

12

-2

59

87

75

16

1-

-1

--

--

-1

--

--

--

--

--

5620

,8

Sala

kka

--

--

251

287

616

74

11

-1

--

--

--

--

--

--

--

--

--

-12

446

,1

Särk

i-

--

18

91

-2

66

21

2-

1-

--

--

--

--

--

--

--

--

--

3914

,5

Hau

ki-

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

1-

--

--

-1

20,

7

Yhte

ensä

03

910

1361

3212

1834

2013

75

85

31

23

11

10

20

01

02

00

10

126

910

0,0

0,0

1,1

3,3

3,7

4,8

22,7

11,9

4,5

6,7

12,6

7,4

4,8

2,6

1,9

3,0

1,9

1,1

0,4

0,7

1,1

0,4

0,4

0,4

0,0

0,7

0,0

0,0

0,4

0,0

0,7

0,0

0,0

0,4

0,0

0,4

100,

0

Ahve

n-

-12

6-

--

-1

1-

--

--

1-

--

-1

--

1-

--

--

--

--

--

2347

,9

Kiis

ki-

11

2-

1-

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

510

,4

Kuha

--

--

2-

--

--

--

--

--

--

1-

1-

--

--

--

--

--

--

-4

8,3

Pasu

ri-

-2

4-

-2

-1

-1

-1

12

1-

--

--

1-

--

--

--

--

--

--

1633

,3

Yhte

ensä

01

1512

21

20

21

10

11

22

00

10

21

01

00

00

00

00

00

048

100,

0

0,0

2,1

31,3

25,0

4,2

2,1

4,2

0,0

4,2

2,1

2,1

0,0

2,1

2,1

4,2

4,2

0,0

0,0

2,1

0,0

4,2

2,1

0,0

2,1

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

100,

0

Ahve

n-

-31

441

246

251

310

2016

2922

1316

133

34

-1

--

--

--

--

1-

--

-68

267

,5

Kiis

ki-

222

1911

101

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

656,

4

Lahn

a-

-1

-5

54

11

12

35

173

--

21

22

24

1-

1-

-1

--

1-

--

656,

4

Pasu

ri-

--

--

--

--

--

--

--

--

-1

--

--

--

--

--

--

--

--

10,

1

Särk

i-

-2

114

6729

811

626

164

32

--

--

--

2-

-1

--

--

--

--

--

192

19,0

Särk

ikal

aris

teym

ä-

--

1-

21

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

40,

4

Hau

ki-

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

--

1-

--

1-

20,

2

Yhte

ensä

02

5646

254

9060

1015

1748

3538

4218

1613

55

62

54

11

10

01

11

10

10

1011

100,

0

0,0

0,2

5,5

45,7

5,3

8,9

5,9

1,0

1,5

1,7

4,7

3,5

3,8

4,2

1,8

1,6

1,3

0,5

0,5

0,6

0,2

0,5

0,4

0,1

0,1

0,1

0,0

0,0

0,1

0,1

0,1

0,1

0,0

0,1

0,0

100,

0YHT

.

Emm

es-S

tort

räsk

et(1

0vv

rk)

Lam

pen

(6vv

rk)

Kuh

alam

pi(6

vvrk

)

Ull

avan

järv

i(20

vvrk

)

SAA

LIIK

SISA

AT

UJE

NK

ALO

JEN

JAK

AUT

UM

INEN

ERI

PIT

UU

SLU

OK

KII

N(c

m)

LIITE 6. Metallien pitoisuudet ahventen lihaksessa kahdeksalla eri järvellä yksilöittäin vuonna2014.