Kestävän kehityksen polkua

ammattilaiseksi seminaari

Kuopio 20.9.2012

Risto Tenhunen

Osuuskunta Eco-One

Kestävän kehityksen oppimispolut

ammatillisissa tutkinnoissa

Kestävä kehitys ammatillisessa opetuksessa

•Lähtökohtana tutkinnon perusteiden vaatimukset ja

työelämän osaamistarpeet

•Haasteena kestävän kehityksen taitojen avaaminen

opetuksen toteutuksen, ammattiosaamisen arvioinnin ja

eri ammattialojen painotusten näkökulmista

•Oppimisympäristöjen kestävän kehityksen käytäntöjen

parantaminen

•Kestävän kehityksen taitojen oppimiseen soveltuvien

opetusmenetelmien kehittäminen

Kestävä kehitys uusissa ammatillisissa

perustutkintojen perusteissa

• Kestävä kehitys on yksi elinikäisen oppimisen

avaintaidoista ammatillisen perustutkintojen perusteissa:

"Opiskelija tai tutkinnon suorittaja sitoutuu toimimaan

ammatissaan kestävän kehityksen ekologisten,

taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden

puolesta. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä

kestävää kehitystä käsitteleviä säädöksiä, määräyksiä ja

sopimuksia. ”

• Kestävä kehitys sisältyy myös eri tutkinnon perusteiden

osiin alakohtaisten painotusten mukaisesti.

• Kestävä kehitys arvioidaan osana ammattiosaamisen

näyttöjä tai/ja muuta osaamista.

Lähde: Opetushallitus

Työprosessin hallinta

•Alan tuotteiden ja

palveluiden elinkaari

•Materiaalitehokkuus

•Energiatehokkuus

•Työturvallisuus

•Monikulttuurisuus

•Asiakaspalvelu

•Kestävä kehitys

liiketoiminnassa

Työvälineiden,

materiaalien ja

menetelmien hallinta

•Ympäristö-, terveys-,

turvallisuus- ja eettiset

näkökohdat

•Vaihtoehtoisten

ratkaisujen pohtiminen

Työn perustana olevan

tiedon hallinta

•Vastuullinen

yritystoiminta

•Ammattialan keke-

periaatteet ja ohjelmat

•Lainsäädäntö

•Ympäristön,

yhteiskunnan ja

teknologian muutokset

Elinikäisen oppimisen

taidot

•Kestävän kehityksen

merkitys

•Ammattietiikka ja arvot

•Kestävät toimintatavat

•Osallistumisen

ja vaikuttamisen

taidot Kuva: MS Office kuvakirjasto

Kestävä kehitys

osana ammatillista

osaamista

Työyhteisötaidot

Osallistumisen ja

vaikuttamisen taidot

Yhteistyö- ja

vuorovaikutustaidot

”Muutosagentin” taidot: mm.

ihmistuntemus, strateginen

pelisilmä

Yhdessä oppimisen

ja kehittämisen taidot

Muiden arvostamisen

taito

Monikulttuurisuus- ja

kansainvälisyysosaaminen

Rohkeus ajatella itse,

sanoa ääneen, muuttaa

asioita

Ristiriitojen

käsittelyn ja

ratkaisun taidot

Hyvät tavat

Yhdenvertaisuuden

periaatteen toteuttaminen

käytännössä

Omasta työkyvystä ja

työyhteisön hyvinvoinnista

huolehtiminen

Vaatii laadukkaita opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä

Johtaminen

Sidosryhmä-

yhteistyö Tukipalvelut

Oppimisympäristöt

ja toimintakulttuuri

Ympäristö/taloudellinen

vastuu, esim.

•hankinnat

•materiaalien käyttö

•lajittelu ja kierrätys

•energia ja vesi

•kuljetukset ja liikkuminen

•kiinteistönhoito

ja ylläpito

Sosiaalinen

vastuu, esim.

•turvallisuus

•hyvinvointi

•yhdenvertaisuus ja

tasa-arvo

•kiusaamisen ja

syrjäytymisen ehkäisy

•opiskelijahuolto ja

oppimisen tuki

•koulutus, työllistyminen,

aluekehitys

Kulttuurinen vastuu, esim.

•kulttuuriperinnön

säilyttäminen

•monikulttuurisuus

•kansainvälisyys

• opetussuunnitelmat

• menetelmät

• oppimisympäristöt

Opetus

kestävän

kehityksen

ammatti-

osaaminen

Kestävä kehitys oppilaitoksen toiminnassa

Opiskelijan näkökulma

Opetus: Kestävän kehityksen

ammatillinen osaaminen

TOP: Työelämän käytännöt,

taitojen syventäminen, uuden

osaamisen vieminen

Oppilaitoksen

keke-ohjelma -

toimintakulttuuri:

Keke-ryhmässä

toimiminen,

kartoitukset,

projektit, viestintä

Kuvat: EGS energiatehokkuushanke

Kestävän kehityksen oppimispolku

Mikä, kenelle, miksi, ja miten?

KUVAUS KESTÄVÄN KEHITYKSEN OPETUKSESTA

OPPILAITOKSEN OMAN OPETUSSUUNNITELMAN

TASOLLA:

– mitä opetetaan keke sisällöt ja

oppimistavoitteet

– milloin opetetaan missä tutkinnon

osassa/jaksossa opetetaan

– miten opetetaan menetelmät,

oppimisympäristöt, materiaalit

LÄHDE: Kati Lundgren, http://www.sykli.fi/draivi

KUVAT:

Risto Tenhunen

www.egs-project.eu

Kestävän kehityksen oppimispolku

Mikä, kenelle, miksi, ja miten?

Opettajille opetuksen yhteiseen

suunnitteluun?

Kuvaus opiskelijoille?

Kuvaus sidosryhmille?

?

KUVAT:

Risto Tenhunen

www.egs-project.eu

Kestävän kehityksen oppimispolku

Mikä, kenelle, miksi, ja miten?

Luontevasti etenevä jatkumo kestävän kehityksen

opetukseen

Varmistetaan, että keskeiset asiat tulevat käsiteltyä

Ehkäistään päällekkäisyyttä ja turhaa toistoa

Varmistetaan, että keke-sisällöt käsitellään

luontevassa tutkinnon osassa, kytketään keke myös

TOP-jaksoille

LÄHDE: Kati Lundgren, http://www.sykli.fi/draivi KUVAT:

Risto Tenhunen

www.egs-project.eu

Kestävän kehityksen oppimispolku

Mikä, kenelle, miksi, ja miten?

Varmistetaan monipuolisten opetusmenetelmien ja

oppimisympäristöjen käyttö

Yhteisen suunnittelun työkalu, esim. osana OPSia

Tukee keke-opetuksen arviointia ja kehittämistä

-> toimii pohjana opetuksen itsearvioinnille

(Oppilaitosten kestävänkehityksen sertifiointi)

LÄHDE: Kati Lundgren, http://www.sykli.fi/draivi KUVAT:

Risto Tenhunen

www.egs-project.eu

Kestävän kehityksen oppimispolku

Mikä, kenelle, miksi, ja miten?

Lähtökohtana alan/ammatin kestävän kehityksen

oppimistavoitteet ja sisällöt

> sijoittaminen mielekkäisiin tutkinnon osiin

> mitä voidaan opettaa ATTO -aineissa?

> opetusmenetelmien ja oppimis-

ympäristöjen suunnittelu

Suunnittelun voi aloittaa kuvaamalla nykyisen kestävän

kehityksen opetuksen oppimispolkuna, jota voi

täydentää, tarkentaa ja muokata

LÄHDE: Kati Lundgren, http://www.sykli.fi/draivi KUVAT:

Risto Tenhunen

www.egs-project.eu

Draivin opetuskokonaisuudet

Ei vain tekniikkaa, vaan taustoja ja perusteluja ”Miksi?”

Pääpaino menetelmien ja toteutuksen kuvaamisessa

Osallistavia opetusmenetelmiä, jotka tukevat ajattelun taitojen

kehittymistä

Alakohtaisia sisältöjä, ei yleistä ”keke-asiaa”

Konkretia ja kytkentä joka-

päiväiseen työskentelyyn

korjaamolla

Kytkentä muihin tutkinnon

oppimistavoitteisiin

LÄHDE: Kati Lundgren, http://www.sykli.fi/draivi

Korjaamon käytännöt kuntoon!

Autokorjaamon tarkistuslistat ja hyvät käytännöt

• Tarkistuslistat korjaamotilojen ja käytäntöjen arviointiin – johtaminen – asiakaspalvelu – jätehuolto – materiaalitehokkuus – kemikaalien hallinta – hankinnat ja varastointi – energiansäästö – perehdyttäminen ja henkilöstön

osaamiskartoitus • Lisäksi kuvattu korjaamon hyviä

toimintatapoja ja käytäntöjä

LÄHDE: Kati Lundgren, http://www.sykli.fi/draivi

LÄHDE: http://www.sykli.fi/draivi

vuosi 1.jakso 2.jakso 3.jakso 4. jakso 5.jakso 6.jakso

1. HilePap1 4 ov

Turvallisuus,

terveys,

ergonomia,

kestävät ja

vastuulliset

toimintatavat,

Turvallisuusohje,

järjestyssäännöt,

Pelastautumis-

harjoitus

Tyky-päivä

HilePap2 2,5 ov

Ergonomia,

kestävät ja

vastuullinen

toiminta tavat ja

työmenetelmät

(koulu ja yritys)

Hyritp1 1 ov

Kestävät ja

vastuulliset

toimintatavat

Samissa ja

Humaniassa

Lajittelupeli

(www.hsy,fi)

KampEH 1,5

HiLePap2 2,5 ov

VäKÄp 1,5 ov

Kestävät ja

vastuulliset

toimintatavat ja

työmenetelmät

Lajittelu Humania

ATTO 6 ov

Katso atto

oppimispolku

Hyritp1 2 ov

Lainsäädäntö ja

määräykset/

Kuluttajasuoja-

laki,

Tuote-

turvallisuuslaki,

Työsuojelulaki,

Työturvallisuus-

laki, Asiakas

ohjaus,

Eril. asiakkaat

Eettiset

periaatteet

Parturi-

kampaamojen

jäteopas,

(www.pori.fi)

KampEH1 3,5

ov

HiLePaTOP 2 ov

Erilaisten

asiakkaiden

kohtaaminen

Teemapäivät

VäKäp 1 1,5 ov

Vapaasti

valittavat 5 ov

HiLePaTOP 1 OV

VäKäpTOP 1 ov

Kestävät ja

vastuulliset

toiminta tavat

ja työmene-

telmät, koulu ja

yritykset/

parturikam-

paamot

Eettiset

periaatteet

Savonlinna ammatti ja aikuisopisto

Hiusalan kestävän kehityksen oppimispolku, Riitta Summanen Opintokokonaisuudet, laajuudet, punainen teksti/ Kestävän kehityksen sisältö,

musta teksti, /Menetelmät sininen teksti/Teemapäivät, projektit, vierailut vihreä teksti/

Kehittämiskohteet oranssi teksti

OPPILAITOSTEN KESTÄVÄN

KEHITYKSEN KRITEERIT JA

OPPIMISPOLKU

Sertifioinnin ylläpitäjä

Opetus-, kasvatus- ja

koulutusalojen säätiö

– OKKA-säätiö

Suunnitteluryhmä

Tukijat ja yhteistyökumppanit

Auditoijaverkosto

(65 auditoijaa)

• Ulkoiset auditoinnit

• Käytäntöjen levittäminen

• Sertifioinnin

kehittäminen

Opettajien koulutus

• Keke-ohjelmat

• Itsearviointi ja auditointi

• Yli 1000 opettajaa

2002-2010

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Hallinta ja

kehittäminen:

OKKA-säätiö

Yhteistyötahot:

OKM, YM, OAJ, OPH,

Suomen ympäristöopisto

SYKLI, Eco-One, Suomen

Ympäristökasvatuksen

Seura, ammattikorkea-

koulut ja yliopistot

Oppilaitosten kestävän

kehityksen kriteerit

• Kehittämisen työkalu

• Sertifikaatin myöntämisen perusta

Tukimateriaali

• Arviointityökalut

• Esimerkit ja taustat

• Palvelu www-sivuilla

Koulut ja oppilaitokset

• Kestävä kehitys opetukseen ja

toimintakulttuuriin

• Henkilöstön ja oppilaiden

hyvinvoinnin edistäminen

• Jatkuva parantaminen

39 sertifioitua

oppilaitosta 4/2012

Kestävän

kehityksen

kriteerien

rakenne • Jatkuvan parantamisen

kehä

• Kestävän kehityksen

teemat

• Kestävän kehityksen

kasvatuksen malli

1. Hoitopalveluiden suunnittelu

2. Materiaalitehokkuus ja päästöjen hallinta

3. Energiatehokkuus

4. Turvallisuus-asioiden hallinta

5. Liiketoiminta ja yrittäjyys

KRITEERIT 15 ja 16

Työprosessin, työmene-telmien, välineiden ja

materiaalien hallinta

KRITEERIT 17 ja 18

Työn perustana olevan tiedon

hallinta

KRITEERIT 19, 20 ja 21

Elinikäisen oppimisen avaintaidot

2. Kestävän kehityksen arvovalinnat ja ammattietiikka

1. Vastuullisuus ammattialalla

3. Ammattialan historia ja toimintaympäristön muutokset

2. Kestävää kehitystä edistävä teknologia

1. Kestävän kehityksen merkitys ja omat vaikuttamisen mahdollisuudet

3.Toimiminen erilaisissa oppimisympäristöissä

4. Opiskelijoiden osallistuminen ja vaikuttaminen

Opetuksen kriteerit ja arviointinäkökulmat

Sosiaali- ja terveysala

KRITEERIT 15 ja 16

2. Työprosessin materiaalitehokkuus

• Materiaalitehokkuus työn suunnittelussa ja toteutuksessa, esim.

- ympäristövastuulliset ja eettiset hankinnat

- pakkausjätteen vähentäminen ja palautettavat pakkaukset

- sopivat määrät lääkkeitä/tarvikkeita varastossa (hävikin ehkäisy)

- aineiden oikea mitoitus ja säästävä käyttö, ruokahävikin minimointi

- materiaalien säästävä käyttö, kierrätysmateriaalien hyödyntäminen

- koneiden , laitteiden ja tuotteiden korjaus ja kunnostus

- kertakäyttöisten tuotteiden käytön minimointi

- turhan pakkaamisen minimointi

- turhan tulostuksen ja kopioinnin minimointi

- virtuaalisuuden hyödyntäminen työn suunnittelussa ja toteutuksessa

• Jätteiden lajittelun ja materiaalien/tavaroiden kierrätyksen

toteutus työympäristössä, yhteiskunnan kierrätysjärjestelmät

3. Työprosessin energiatehokkuus

• Energiatehokkuus työn suunnittelussa ja toteutuksessa, esim.

- tilojen lämmityksen ja ilmastoinnin säädöt, oikeat työtilojen lämpötilat

- sisävalaistuksen ja ilmastoinnin tarve- tai aikaohjaus

- energiansäästölamput, energiaa säästävät kylmälaitteet

- energiatahokkuus varastoinnissa (mm. oikeat lämpötilat, tilan käyttö,

kylmälaitteiden sijoittelu)

- vettä säästävät wc-istuimet, hanat ja suihkut

- laitteiden säännöllinen huolto ja puhdistus sekä toimintakunnon seuranta

- pesukoneet: täydet koneelliset, energiaa ja vettä säästävät ohjelmat

- sopivan ja energiatehokkaan koneen tai laitteen valinta eri työtilanteissa

- kuljetusten ja logistiikan optimointi ja energiankulutuksen vähentäminen

- laitteiden energiatehokas käyttö

4. Työprosessin turvallisuus

• Riskien tunnistaminen, turvallisuuden huomioiminen työn

suunnittelussa ja toteutuksessa, esim.

- turvallisuus/pelastussuunnitelma ja turvallisuusohjeet

- työtehtävien ergonomia, fyysinen ja henkinen kuormitus

- työpaikan lämpöolot, valaistus ja sisäilma

- kynnysten, portaiden ym. vaarapaikkojen turvallisuus ja merkinnät

- vaarallisten aineiden ominaisuudet, käyttöturvallisuustiedotteet ja

suojavarusteet, kemikaalien ja ongelmajätteiden säilytys ja käsittely

- koneiden ja laitteiden turvallinen käyttö, sähköturvallisuus

- omavalvonta ja elintarvikehygienian vaatimusten huomioon ottaminen

- henkilökohtainen hygienia, aseptinen työskentely ja tartuntavaaralta

suojautuminen

- siisteyden ja järjestyksen ylläpito työympäristössä

- tietoturvallisuus ja vaitiolovelvollisuus

- väkivaltatilanteiden ehkäisy ja niissä toimiminen

- asiakkaan ja ohjattavan ryhmän turvallisuudesta huolehtiminen

erilaisissa ympäristöissä

5. Liiketoiminta ja yrittäjyys

• Ekotehokkuuden ja työsuojelun merkitys liiketoiminnan tulokselle

• Kestävän kehityksen hyödyntäminen alan yritystoiminnassa

• Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmien vaatimukset

työtehtävissä

Työprosessin, työmenetelmien, välineiden ja materiaalien

hallinta

1. Hoitopalveluiden suunnittelu

• Ihmisen elämänkaari ja eri elämänvaiheisiin liittyvät henkisen ja

fyysisen hyvinvoinnin tekijät

• Yhteiskunnan tukiverkosto eri-ikäisten kansalaisten

hyvinvointipalveluissa, verkoston hyödyntäminen työtehtävissä

• Järjestösektorin rooli ja tehtävät eri-ikäisten kansalaisten

hyvinvointipalveluiden tuottajana

• Kestävä kehitys hoitopalveluiden suunnittelussa, esim.

- syrjäytymisen ehkäisy ja syrjinnän käsittely

- esteettömyys (fyysinen, henkinen ja sosiaalinen)

- monikulttuurisuus ja yhdenvertaisuus

- asiakkaiden/potilaiden turvallisuudesta huolehtiminen

- asiakkaiden/potilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen

- yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen

- terveys-, ravitsemus- ja liikuntakasvatus ja ennaltaehkäisevä hoito

- asiakkaan opastaminen kestäviin valintoihin ja toimintatapoihin

- erilaisten, eri-ikäisten ja eritaustaisten asiakkaiden tarpeiden

huomioiminen ja heidän kanssaan toimiminen

Koulutus ja tuki

Risto Tenhunen

Osuuskunta Eco-One

Keskustie 6

01900 NURMIJÄRVI

risto.tenhunen@eco-one.fi

puh. 0400 946612

www.koulumbusfi/eco-one

Yhteystiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen

sertifiointi

Erkka Laininen

OKKA-säätiö

Rautatieläisenkatu 6 A

00520 Helsinki

erkka.laininen@okka-saatio.com

puh. 050 3729 195

www.koulujaymparisto.fi