Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

KKI-ohjelma 20 vuotta – menneisyyden verhoja, nykyhetken haasteita ja tulevaisuuden visioita

SuomiMiehen kuntotestit suositumpia kuin koskaan16

6

26 Yhteiskunnallinen markkinointi siivittää järjestöjä eteenpäin

Kipinät2 · 2014

2

Heinolan tapa toteuttaa terveyttä edistävää liikuntaa on KKI-toiminnan malliesimerkki.

12

KKI-toimisto juhlistamassa 20-vuotista KKI-ohjelmaa. Vasemmalta Elina Tarkiainen, Anna Suutari, Tanja Onatsu, Sari Kivimäki, Anna Puurunen, Jyrki Komulainen, Katri Siivonen, Noora Moilanen, Niina Valkama, Liisamaria Kinnunen ja Miia Malvela.

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Siivonen, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Noora Moilanen, Anna Puurunen, Tanja Onatsu, Elina Tarkiainen, Anna Suutari ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Siivonen, puh. 050 441 3692, katri.siivonen@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Management Oy. KANNEN KUVA Jiri Halttunen. PAINO PunaMusta Oy. 19. vuosikerta. ISSN-L 1239-1689. ISSN 1239-1689 (painettu). ISSN 2242-864X (verkkojulkaisu).

3 Pääkirjoitus: On aika juhlia!

4 Terveysliikunnassa tapahtuu

6 Historian havinaa

8 Tutkittua tietoa

9 Kolumni: Terveysliikunnan suunnitelmista ja strategioista arjen toiminnaksi

10 Missä mennään liikuntaneuvonnassa?

12 Terveysliikuntaa Heinolan malliin

14 Ruokolahden KKI-toiminta on tiivistynyt 20 vuodessa timanteiksi

16 SuomiMiehen kuntotestit suositumpia kuin koskaan

18 Porraspäivät kannustavat arkisiin valintoihin

20 KKI-Päivät 2015

22 Menneitä aikoja ja tulevaisuuden visioita

26 Yhteiskunnallinen markkinointi hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa

28 Hyvinvoiva kunta - kävelyä, pyöräilyä, hidasteitä ja liikuntapaikkoja asuinympäristössä

30 Ympäristö liikuttaa: Kävely- ja pyöräily-kaupungeissa ihmiset ovat kiinni elämän syrjässä

32 Motions Gnistan

34 KKI-ristikko

35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

36 Virikkeitä vertaisohjaajille

38 KKI-materiaalit

SISÄLLYS 2 · 2014

14 Luontoliikunta on Ruokolahden 20-vuotisen KKI-toiminnan peruspilari.

30 Panostus kävelyyn ja pyöräilyyn maksaa itsensä takaisin monikertaisesti.

Kipinät

KipinätTietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

KUVA: MIKKO KÄKELÄ

Liikuntaneuvonnan tavoitteena on edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä.

10

3

PÄÄKIRJOITUSOn aika juhlia!Huoli väestömme liikkumattomasta elämäntavasta on suuri. Kansalaiset tarvitsevat lisää fyysistä aktiivisuutta jokapäiväiseen elämäänsä kaikissa ikäryhmissä. Kovin suuria voi-manponnistuksia ei tässä yhteydessä tarvita, vaan useimmille riittää panostus päivittäisen liikunnan lisäämiseen.

Liikkumattomuudella on havaittu olevan vaikutusta monen kansansairauden, kuten aikuistyypin diabeteksen voimakkaaseen lisääntymiseen. Erityisesti nykyinen istumis-kulttuuri on myös vakava huolenaihe. Istumme työpöytiemme ääressä, samoin useasti istumme työmatkallamme, joko oman auton ratissa, bussissa, raitiovaunussa tai junassa.

Strategiatasolla on olemassa lukuisia hyviä kirjauksia. Nykyisen hallituksen ohjelmassa painopistealueita ovat työurien pidentäminen, työhyvinvoinnin edistäminen, eriarvoi-suuden ja syrjäytymisen vähentäminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Ohjelmansa mukaisesti Suomen hallitus edistää elämänkulun mittaista liikunnallista elämäntapaa.

Terveyttä edistävän liikunnan alueella on poikkihallinnollinen yhteistyö edennyt hyvin. Sosiaali-ja terveysministeriön ja opetus-ja kulttuuriministeriön yhteistyönä asetettiin vuonna 2011 terveyttä edistävän liikunnan (TELI) ohjausryhmä. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan (TEHYLI) strategian tavoitteena vuodelle 2020 on, että suomalaiset liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän koko elämänkulun aikana.

Liikuntalain uudistusta koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnan käsittelyyn. Siellä lakiesitys on monen valiokunnan käsittelylistalla. Tämä on erittäin tärkeää, sillä lakiesityksessä korostetaan muun muassa liikunnan läpäisyperiaatteen vahvistamista niin valtion kuin kuntien tasolla ja liikunnan peruspalveluperiaatteen vahvistamista.

Edellä todetun muutaman tärkeän yleisen tason linjauksen lisäksi on mielestäni tär-keää, että toiminta tapahtuu myös nimenomaan ns. ruohonjuuritasolla.

Ministeriön organisaatio muuttui 1.5.2014 lukien. Tällöin kulttuuri-, liikunta- ja nuo-risopolitiikan osasto jaettiin kahdeksi eri osastoksi. Nuoriso- ja liikunta-asiat lisättynä opintotukiasioilla muodostivat oman osaston, jonka nimeksi tuli nuoriso- ja liikuntapo-litiikan osasto (Nuoli). Aloitin 1.5.2014 uuden osaston toiminnan käynnistävänä päällik-könä. Siirryin myös kuluvana syksynä Kunnossa kaiken ikää (KKI) -neuvottelukunnan puheenjohtajaksi.

Ensimmäinen kokous pidettiin 21.10.2014. Tällöin minulle selvi-si, kuinka juuri käytännönläheistä työtä KKI-ohjelma tekee monine teemoineen ja painopisteineen. Kokouksessa selvisi myös hallussani olevan t-paidan alkuperä, jota olen vuosien mittaan ihmetellyt.

Minulla on jo vuosia ollut t-paita, jossa lukee ”voimaa vanhuuteen”. Paita on jo kannustanut minua lähtemään kuntosalille aina kun huo-maan, että paita on taas ollut pesukoneessa ja näin ollen valmis päälle puettavaksi. Ko-kouksessa ilmeni, että paidan teksti tavallaan mainostaa Voimaa vanhuuteen -ohjelmaa.

Olen huomannut, että teksti on aika osuva, vaikka työkiireet aiheuttavat sen, että ei tahdo ennättää kuntosalille niin usein kuin pitäisi.

Erityisesti minua ilahdutti kokouksessa myös kuvaus SuomiMies seikkailee -kampan-jasta. Tämän kampanjan rekkakiertueen yhteydessä eräillä paikkakunnilla ”raavaat mie-het” jopa jonottivat kuntotestiin pääsyä.

Sitten olikin aika juhlia 20-vuotiasta KKI-ohjelmaa, jota kokoonnuimme 5.11.2014 juh-limaan seminaarin merkeissä Helsingin yliopiston juhlasaliin. Juhlaseminaariin saimme kahden ministerin tervehdyksen. Ministeri Haglund yhdessä KKI-ohjelman väen kanssa palkitsi Liikunnan aluejärjestöt sekä viisi valtakunnallista terveysjärjestöä esimerkillis-tä työstä liikunnallisen ja terveellisen elämätavan edistämiseksi maassamme. Lisäksi palkittiin Hyvinkään ja Jyväskylän kaupungit liikunnan olosuhteiden pitkäjänteisestä edistämisestä.

Vielä näin jälkikäteenkin parhaimmat onnittelut palkituille!

KUVA

: MIK

KO K

ÄKEL

Ä

RAUNO ANTTILAylijohtajanuoriso- ja liikuntapolitiikan osastoopetus- ja kulttuuriministeriö

On tärkeää, että toiminta tapahtuu ruohonjuuritasolla.

4

Terveysliikunnassa tapahtuu

Pertunmaan apteekki ja sen sivuapteekki Heinolan kirkonkylässä

100. ja 101. Liikkujan ApteekkiKuortin ABC-asemalla palvelevasta Pertunmaan apteekis-ta tuli Suomen sadas Liikkujan Apteekki syyskuun alussa. Sen sivuapteekista Heinolan kirkonkylässä tuli 101. Liik-kujan Apteekki -konseptia hyödyntävä apteekkitoimipiste lokakuun lopussa, kun se pääsi muuttamaan isompaan liiketilaan.

– Nyt muuton lähestyessä oli sopiva hetki liittyä mukaan toimintaan. Meidän koko porukkamme on niin urheilullis-ta ja liikuntamyönteistä, että heidän kanssaan on kiva jär-jestää liikunta-aiheisia teemapäiviä ja muita tapahtumia asiakkaille, kertoo apteekkari Eija Savonen.

Savonen iloitsee siitä, että Liikkujan Apteekkina he voi-vat edistää asiakkaidensa hyvinvointia yhdessä toisten ap-teekkien ja muiden tahojen kanssa.

– Koulutuksissa ja tapaamisissa voimme vaihtaa koke-muksia ja saamme uusia ideoita ja vinkkejä, miten toteut-taa Liikkujan Apteekki -ajatusta parhaiten asiakkaiden hy-väksi. Autamme heitä löytämään liikunnan ilon ja saamme siitä itsekin hyvän mielen, Savonen sanoo.

Tavoitteena yli 120 apteekkiavielä tänä vuonnaApteekkariliiton asiantuntijaproviisori Johanna Salimäki on tyytyväinen Liikkujan Apteekki -konseptin yleistymi-sestä.

– Tavoitteenamme on, että vuoden loppuun mennessä Suomessa on yli 120 Liikkujan Apteekkia. Hyvässä vauh-dissa ollaan!

Liikkujan Apteekki on Kunnossa kaiken ikää -ohjelman, Hengitysliiton, Suomen Apteekkariliiton sekä Liikunnan aluejärjestöjen yhdessä luoma toimintamalli.

Liikkujan Apteekeissa terveysliikunta huomioidaan osa-na lääkeneuvontaa. Asiakkaalle kerrotaan suosituksia so-pivasta liikunnasta ja paikkakunnan liikuntatarjonnasta. Liikkujan Apteekit tekevätkin alueellista yhteistyötä liikun-ta- ja terveystoimijoiden kanssa ja ainakin muutamissa apteekeissa kirjoitetaan myös liikkumislähetteitä.

TEKSTI: INKERI HALONENKUVA: ILKKA HILTUNEN

JUTTU ON LAINATTU APTEEKKARI.FI-VERKKOSIVUILTA.

5

Arkiliikunnan SM-kisat alkavat nyt!

Kunnon Laiva viettää 10-vuotisjuhliaanSuosittu Kunnon Laiva -koulutus-risteily järjestetään 21.–23. elokuuta 2015 jo kymmenettä kertaa tutulla Helsinki–Tukholma–Helsinki-reitillä. Ensimmäinen Kunnon Laiva järjes-tettiin vuonna 2003 sinivalkoisella Silja Linella. Vuosien aikana Kunnon Laivalla on nähty terveyden ja hyvin-voinnin asiantuntijoiden sekä liikun-nan ammattilaisten kärkinimiä laa-jalla kattauksella. Kunnon Laivalla on lanseerattu myös moni KKI-ohjelman kampanja ja uutuusmateriaali.

Nähdäänkö ensi vuoden risteilyllä ehkä legendaarisia kasvoja Kunnon Laivan historiasta, jotain aivan uutta vai megalomaaniset synttäripirskeet? Iloista menoa, liikunnan riemua ja mielenkiintoisia puheenvuoroja on takuulla luvassa. Seuraa ilmoittelua ja tule mukaan hienoon tapahtumaan!

LISÄTIETOJAwww.kunnonlaiva.fi

Hengitysliiton ja Apteekkariliiton jokasyksyinen Lisäaikaa liikunnalle

-kampanja aktivoi ihmisiä liikkumaan jo 16. kerran. Tänä vuonna kampan-jan teemana on Arkiliikunnan SM-kisat. Näissä kisoissa jokainen on voittaja! Arkiliikuntaa voi harrastaa kuka vain, missä vain ja milloin vain.

Kampanjan aikana paikalliset hen-gitysyhdistykset ja Apteekkariliiton jäsenapteekit palkitsevat arkiliikkujia muun muassa kivoilla ja hyödyllisillä mitaliheijastimilla.

Tule mukaan, MESTARI!

LISÄTIETOJAwww.hengitysliitto.fi/liikunta

10-vuotisjuhlaristeily10vuotta

TEKSTI: KATRI SIIVONENKUVA: JIRI HALTTUNEN

6

– Hankkeen onnistumisen seurauksena sain opetus ministeriön liikunta yksikössä tehtäväkseni aloittaa uuden ohjelman valmistelun. Ohjelma sai nimekseen Kun-nossa kaiken ikää -ohjelma, muistelee liikuntaneuvos Timo Hauki lahti kahden-kymmenen vuoden takaista aikaa.

KKI-ohjelma sijoitettiin Liikunnan ja kansanterveyden edistämis säätiön LIKESin hallinnointiin. Ohjelmalla on toimi pisteet tänä päivänä Jyväskylässä ja Hel singissä.

UUDENLAINEN TOIMINTAOHJELMA

Haukilahti oli ystävystynyt sosiaali- ja ter-veysministeriön neuvottelevan virkamiehen Kaj Koskelan kanssa.

– Koskelan kanssa mietimme siihen aikaan vallan-kumoukselliselta tuntunutta ajatusta yhteistyöstä mi-nisteriöidemme kesken yhteisen ohjelmarahoituksen aloittamiseksi.

Yhteistyöajatusta tuki 1990-luvun puoleen väliin men-nessä saatu selkeä tutkimusnäyttö liikunnan ja terveyden välisestä yhteydestä. Suomessa lanseerattiin terveyslii-kunnan käsite, joka edesauttoi liikunnan yhteiskunnal-lista perustelua, erityisesti päättäjille. KKI-ohjelmasta syntyi poikkihallinnollinen, kahden ministeriön yhteinen rahoitushanke.

HANKEKILPAILU

KKI-ohjelmassa käynnistettiin hankekilpailu, joka keskit-tyi 40–60-vuotiaisiin kansalaisiin ja heidän saamiseensa liikunnan pariin.

– Mikä tahansa järjestö, ei yksin liikuntayhteisö, vaan myös kunta, työpaikka tai muu oikeuskelpoinen toimija saattoi hakea ja saada tukea, kunhan silloiset kriteerit täyt-tyivät, kertoo Haukilahti uudenlaisesta toimintamallista.

– Järjestelmä oli reilu. Hankerahaa saivat ne tahot, jotka loivat liikuntapalveluja kohdennetusti liian vähän liikku-valle aikuisväestölle.

Kriteereissä tärkeimpänä oli, kuten nykyäänkin, uusien liikkujien saaminen säännöllisen liikunnan pariin.

NYTKU-LIIKEELLE, EI SITKU – NISKALENKKI LÖHÖILYSTÄ – KOHOTA KUNTOA, LITISTÄ LÄSKIÄ, PIRISTÄ MIELTÄ!

KKI-hankkeita, sekä pieniä että suuria, on syntynyt toiminnan käynnistämisestä lähtien eri puolille Suomea. Jotkut hank-keista jäivät kertaluonteisiksi, mutta mo-nesta hankkeesta kehittyi paikkakunnalle pysyvää KKI-toimintaa.

– Tänä päivänä maassamme ei taida olla sellaista suu-rempaa kuntaa, jossa ei olisi KKI-toimintaa harrastettu, iloitsee Haukilahti.

Eri puolilla Suomea KKI on vuosien saatossa kehittynyt terveysliikuntabrändiksi, joka tunnistetaan kohdennetus-ta liikuntatoiminnasta terveytensä kannalta liian vähän liikkuville aikuisille.

VERKOSTOISTA VOIMAA

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus Liikunnan alue-järjestöjen toimintaan terveysliikunnan ammattilaisten palkkaamiseksi on ollut merkittävä askel KKI-toiminnan valtakunnallisessa levittämisessä. Aluejärjestöjen terveys-liikuntaan suunnatut resurssit ovat mahdollistaneet yh-teiskunnan kannalta tärkeän työn alueellisesti.

KKI-ohjelma on perustunut alusta lähtien verkostomai-seen työtapaan, jossa tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet aluejärjestöjen lisäksi kansanterveysjärjestöt. Niin valtakunnallista, alueellista kuin paikallista toimintaa on toteutettu alusta lähtien eri alojen asaintuntijoiden, toimi-joiden ja vaikuttajien verkostojen kautta.

Kuntatasolla KKI-ohjelma oli alusta lähtien mukana pai-kallishankkeissa. Liikuntaneuvonnan kehittäminen yhdes-sä liikunta- sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa on ollut merkittävin KKI-avaus kuntatasolla. Liikuntaneuvonnan

Historian havinaa Kunnossa kaiken ikää -ohjelman alkutaival Suomen liikunnan järjestöelämä eli murrosta 1990-luvun alkupuolella. Silloisen opetusministeriön käynnistämänä syntyi yhteistyössä järjestöjohdon kanssa usean vuoden kestävä laaja liikunnan kokeiluhanke, Liikunta Suomi. Yksi Liikunta Suomen käynnistetyistä hankkeista keskittyi kuntoliikuntaan.

TEKSTI: LIISAMARIA KINNUNENKUVAT: KKI-OHJELMA

7

rooli on tärkeä liian vähän liikkuvan aikuisväestön tavoit-tamiseksi. Sen kehittäminen on myös tänä päivänä yksi KKI-ohjelman tärkeä painopiste.

LISÄÄ POIKKIHALLINNOLLISUUTTA

Poikkihallinnollisuuden merkitys terveysliikunnan edis-tämisessä niin valtionhallinnossa kuin kunnissa nousi 1990-luvun lopulla yhä vahvemmin esille. Vuonna 2000 perustettiin poikkihallinnollinen KKI-olosuhderyhmä edistämään arkiliikunnan olosuhteita valtakunnallisesti vauvasta vaariin. Tarve oli lisätä tiedon välittämistä eri hal-linnonalojen kesken, samoin kuin keskinäistä konsultoin-tia. Olosuhdetyön taustalla KKI-ohjelmassa oli aiesopimus, jonka olivat allekirjoittaneet kulttuuriministeri, peruspal-veluministeri, liikenneministeri, ympäristöministeri sekä Metsähallituksen pääjohtaja.

Olosuhderyhmä jatkaa edelleen toimintaansa, nykyään TEHYLI-olosuhderyhmänä, ja siinä on mukana useita ar-kiliikunnan olosuhteiden asiantuntijatahoja.

SAUVASSA SEN SALAISUUS – MATKA HYVÄÄN KUNTOON – KIMPPAKIVAA

KKI-ohjelma on tuottanut vuosien aikana monia erilaisia materiaaleja niin liikuntaa aloitteleville kuin ammattilai-sille. Maksuttomat kunto-oppaat, kuntokortit, Kipinät-lehti, videot ja vertaisohjaajien oppaat ovat olleet laajasti käy-tössä. Materiaalien asiasisältö on alusta lähtien pohjau-tunut vankkaan yhteistyöverkostojen kanssa työstettyyn asiantuntemukseen, joka on viestitetty kannustavasti ja ilolla, huumoria unohtamatta. Materiaalille on kysyntää yhä tänäkin päivänä.

Vuodesta 2000 lähtien KKI-ohjelma on toimittanut, tuot-tanut ja ollut yhteistyökumppanina lukuisissa terveyslii-kunta-aiheisissa televisiotuotannoissa.

KKI-toiminnan jatkuminen ja jalkautuminen ympäri Suomen kahden vuosikymmenen ajan pohjautuu aikoi-naan innovatiiviseen ja rohkeaan uuden toimintamallin käynnistämiseen. Monet perustamisajan periaatteet oh-jaavat edelleen toimintaa.

8

Suurin osa suomalaisten valveillaoloajasta kuluu istuen tai maaten

Pienetkin muutokset aktiivisuudessa edistävät istumatyöläisen terveyttä

Suomalaiset aikuiset viettivät suurim-man osan valveillaoloajastaan liikku-mattomina. Keskimäärin kolme neljäs-osaa valveillaoloajasta kuluu paikallaan maaten, istuen tai seisten. Terveysliikun-tasuosituksen edellyttämää reipasta tai rasittavaa fyysistä aktiivisuutta kertyy päivän aikana hyvin vähän. Vain vajaa neljäsosa aikuisista saavutti suosituksen edellyttämän määrän kestävyystyyppis-tä liikuntaa, ilmenee Terveys 2011 -tutki-muksesta.

Terveys 2011 -tutkimuksen Fyysinen aktiivisuus ja kunto -alaotoksessa fyy-sistä aktiivisuutta mitattiin ensimmäisen kerran objektiivisesti kiihtyvyysmittareil-la. Miehet makailivat ja istuivat päivässä 44 minuuttia enemmän kuin naiset. Ikä-ryhmien välillä ei ollut suuria eroja, vanhin väestö kuitenkin makaili ja istui nuorem-pia enemmän.

Kevyeen aktiivisuuteen käytettiin lä-hes viidesosa valveillaoloajasta, reippaa-seen noin neljä prosenttia ja rasittavaan alle yksi prosenttia. Kevyttä aktiivisuutta kertyi eniten 30–60-vuotiaille, reippaal-la ja rasittavalla tasolla liikkuivat eniten alle 30-vuotiaat, joskin erityisesti nuoril-la miehillä yksilöllinen vaihtelu oli suur-ta. Tämän tutkimuksen yleistettävyyttä rajoittaa se, että riittävää dataa saatiin vain kolmasosalta tutkituista (vajaa 1600 henkilöä, 18–85-v).

TutkimusHusu P, Suni J, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Tokola K, Valkeinen H, Mäki-Opas T, Vasankari T. Suomalais-ten aikuisten kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus. Suomen Lääkärilehti 2014;69(25–32):1871–1877

Jyväskylän yliopiston liikuntabiologi-an laitoksella suoritetun tutkimuksen mukaan jo pienillä muutoksilla on mah-dollista saavuttaa toimistotyöläisten lihasten passiivisuusajassa merkittä-viä vähennyksiä. Perheen arkiliikunta ja hyvinvointi -tutkimuksessa selvitet-tiin, miten yksinkertaisella neuvonnalla pystytään vaikuttamaan niin toimisto-työntekijöiden aktiivisuuteen työaikana kuin perheen yhteiseen aktiivisuuteen vapaa-aikana. Tutkimukseen osallistui 48 työntekijää, joiden aktiivisuudelle kii-reinen arki asettaa haasteita.

Tutkimuksen alussa puolet koehenki-löistä sai neuvontaa istumisen vähen-tämiseksi ja tauottamiseksi. Samalla he asettivat itselleen motivoivia tavoittei-ta. Ennen ja jälkeen neuvonnan koe-henkilöiden istumisaika ja aktiivisuus mitattiin pyöräilyshortseja muistutta-valla lihasaktiivisuusmittarilla.

Tutkimuksen alussa koehenkilöillä kertyi kahdeksan tunnin työpäivän ai-kana passiivista aikaa helposti lähes kuusi ja puoli tuntia. Neuvonnan tulok-sena koehenkilöiden passiivisuus laski yli puoli tuntia päivässä ja pitkien pas-

siivisuusjaksojen kesto lyheni. Vaikka suurin osa muutoksista saavutettiin vapaa-ajalla, olivat myös työajan muu-tokset merkittäviä.

Tärkeintä neuvonnassa oli, että koe-henkilöt asettivat itselleen sopivia ta-voitteita, mitkä he kykenivät saavutta-maan myös kiireisen arjen keskellä.

TutkimusPesola A. J, Laukkanen A, Haakana P, Havu M, Sääks-lahti A, Sipilä S, Finni T. Muscle Inactivity and Activity Patterns after Sedentary-Time Targeted RCT. 2014.

9

KOLUMNITerveysliikunnan suunnitelmista

ja strategioista arjen toiminnaksiMuutosprosessit vievät aikaa. Liikunta- ja urheilukulttuurin keskeiset sisällöt ovat vaih-tuneet 1970-luvun huippu-urheilupainotuksista, 80-luvun kasvatus- ja erityisryhmäkes-keisestä 90-luvulla kasvaneeseen yhteiskuntavastuullisuuteen, tullakseen 2000-luvulla taloudellisen painotuksen aikakaudelle, joka tällä hetkellä (2010-luvulla) on näyttäytynyt voimakkaana panos–tuotosarviointina tehokkuuden, taloudellisuuden sekä vaikuttavuu-den mittareilla.

Liikunnan ja urheilun sisältöjä ja tuloksia arvioidaan nykyisin perinteisten urheilu-mittareiden lisäksi mm. yhteisöllisyyden lisäämisen, yleisen kansalaisaktiivisuuden, inkluusion toteutumisen, terveyserojen kaventamisen sekä monien muiden yhteiskun-nallisten tavoitteiden toteuttajina. Liikunnan merkitys kansan hyvinvoinnin edistäjänä on lisääntynyt merkittävästi liikunnan ja terveyden välisen yhteyden tultua myös tie-teellisesti todistetuksi.

1990-luvulla liikunnan strategiaprosessi Likustra, Liikunta Suomi sekä Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu loivat vahvan pohjan KKI-ohjelman käynnistämiselle. Valtionhallinnon yhteistyö (OKM ja STM) sai edelläkulkijan

”leiman” käytännön hallintojen välisestä horisontaalisesta toiminnasta. Myös hanketoiminta, joka lanseerattiin kaikille avoimena kilpailuna, oli jotakin ainutlaatuista ja merkityksellistä.

Jo ensi vaiheessa voitiin todeta, että oli osuttu kultasuoneen. Yhteistoimin-ta valtion, kuntien sekä liikunta- ja kansanterveysjärjestöjen välillä sai näin konkreettisen sisällön. Tästä oli puhuttu kauan, mutta KKI-ohjelman avulla päästiin todella liikkeelle.

Jo ohjelman alusta alkaen maakuntapohjalle rakentuneet itsenäiset Liikun-nan aluejärjestöt ovat olleet KKI-ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa keskeisesti mukana. Näin luotiin laaja kosketuspinta paikallistasolla urheilu-seuroihin, kansanterveysjärjestöihin sekä kuntiin. Hallinto- ja yhteistyömalli (OKM/STM–LIKES–KKI-neuvottelukunta–KKI-toimisto–Kunnat–Järjestöt) on rakennettu nykyaikaisella tavalla yhdistäen tutkimuksen, yhteiskunnalliset tavoitteet sekä paikallistason tarpeet ja resurssit. Verkostomainen toimintamalli on kattava ja tehokas ja sen soisi olevan ”mallina muillekin” hanketoimijoille maassamme.

Liikunnan aluejärjestöt ovat paikallisella tasolla edistäneet järjestöjen ja kuntien vä-listä yhteistoimintaa markkinoimalla, kouluttamalla ja kehittämällä sekä vuosittain arvioimalla hankkeita ja niiden sisältöjä. Olemme erityisen tyytyväisiä siihen, että ur-heiluseurojen osuus liikunnan edistämishankkeista on noussut alle 10 prosentista lä-hes neljännekseen. Pienillä hanketuilla on saatu liikkeelle valtava määrä liikunnallisia hankkeita, joista valtaosa elää ja voi hyvin.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, UKK-instituutti sekä Hämeen Liikunta ja Urheilu (HLU) yhdessä alueemme kuntien, seurojen sekä kansanterveysjärjestöjen kanssa ovat laati-neet alueellisen terveysliikuntasuunnitelman. Suunnitelma sisältää terveysliikunnan tavoitteet, toimenpiteet, arvioinnin sekä vastuutukset koko ihmisen elinkaarelle. Tämän Liikuttava Pirkanmaa -suunnitelman jalkauttamisesta arjen työhön vastaa HLU.

Olemme todenneet, että vain verkostotyön otteella kuntakohtaista itsemääräämisoi-keutta kunnioittaen ns. kuntakohtaisten toteuttamismallien kautta onnistumme. Tar-vitsemme tutkimuksellista apua, sosiaali- ja terveysalan legitimaatiota sekä toteutuk-seen ainakin kunnan eri toimialat ja laajan joukon järjestöjä. Näin luomme onnistuneen kuntakohtaisen mallin, jossa liikunta on väline hyvinvoinnin edistämiseen, tavoitteena

”maailman liikkuvin urheilukansa 2020”. Liikuttavaa tulevaisuutta!

ARI KOSKINENAluejohtajaHämeen Liikunta ja Urheilu ry

10

Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön ter-veyden ja hyvinvoinnin seuraamista. Liikuntaneuvonnan osalta oleellista ovat terveydenhuollon ja liikuntasektorin yhteistyö ja yhtenäiset, selkeät käytännöt.

Kunnissa hyvinvoinnin edistämisen työvälineenä käy-tetään sähköistä hyvinvointikertomusta. Kertomus ohjaa kunnan eri toimijoiden toimintaa ennaltaehkäisevään ja edistävään suuntaan.

LIIKUNTANEUVONNAN MONET KÄYTÄNNÖT

Liikuntaneuvonnan käsitettä käytetään vielä tällä hetkel-lä varsin väljästi. Liikuntaneuvonnalla voidaan tarkoittaa vuoden, jopa puolentoistavuoden neuvontaprosessia, lii-kuntaryhmien esittelyä tai yksittäistä liikuntalajiopastus-ta. Myös neuvojien nimikelista on kirjava: liikunta-, elinta-pa- tai hyvinvointineuvoja tai -ohjaaja. Liikuntaneuvontaa toteuttavat sekä liikunta- että terveystoimijat julkisella ja yksityisellä sektorilla. Myös lääkäriasemat ja yksityiset työterveyshuollon palveluntuottajat ovat liikunta- ja elin-tapaneuvonnan tuottajia.

Keskeisessä roolissa liikuntaneuvonnassa on peruster-veydenhuolto, jonka piiristä tavoitetaan terveytensä kan-nalta riittämättömästi liikkuvaa kohderyhmää. Tavoitteena on luoda toimiva ja tunnettu palveluketju/hoitopolku, joka vakiintuu kunnissa liikkumattomuuden ehkäisyn työtavak-si. Palveluketjun kehittymistä ja pysyvyyttä tulee arvioida ja seurata eri hallintokuntien yhteistyönä.

TOIMIVA LIIKUNNAN PALVELUKETJU1. asiakkaan määrittäminen2. liikunnan puheeksi ottaminen3. neuvonnan toteutus4. toteutuksen seuranta5. ohjautuminen liikunnan pariin

(omaehtoinen ja/tai organisoitu)

YKSILÖLLISTÄ NEUVONTAA JA OPASTUSTA

Liikuntaneuvonta on asiakaskeskeistä opastusta fyysisen aktiivisuuden ja terveellisten elintapojen pariin. Henki-lökohtaisen tapaamisen sisältönä ovat muun muassa lii-kunta- ja elintapatottumukset, liikunnan terveyshyödyt, liikunnan aloittaminen sekä liikunta- ja elintapatavoite. Asiakkaan edistymistä seurataan terveys- ja liikuntates-teillä, motivointi- ja aktiivisuuskyselyillä ja työkykyarvi-olla. Tapaamisten välissä prosessiin kuuluu usein myös kannusteyhteydenottoja puhelimitse tai sähköpostitse. Tu-kitoimina voivat olla muun muassa neuvonta-asiakkaiden keskusteluryhmät, starttiliikuntaryhmät sekä ravitsemus-neuvonta.

Liikuntaneuvonta on viime vuosina alettu tun-nistaa osaksi kuntien liikunnan palveluketjua ja terveydenedistämistyötä. KKI-ohjelman tehtävänä on liikuntaneuvonnan laadullistaminen ja valta-kunnallistaminen, liikuntaneuvontahankkeiden taloudellinen tukeminen, koulutusten koordinointi sekä erilaisten mallien kokoaminen ja levittämi-nen toimijoiden käyttöön. Työtä tehdään yhdessä laajan asiantuntija- ja toimijaverkoston kanssa. Tässä katsauksessa esitellään kuntien liikunta-neuvonnan tapoja ja kurkistetaan myös tulevai-suuden haasteisiin.

Missä mennään liikuntaneuvonnassa?Liikuntaneuvonta osaksi kunnan hyvinvointipalvelua

TEKSTI: SARI KIVIMÄKIKUVAT: JIRI HALTTUNEN, STUDIO JUHA SORRI

11

Tällä hetkellä neuvontaa tarjotaan erityisesti terveyden kannalta riittämättömästi liikkuville, ylipainoisille sekä tyypin 2 diabetesriskissä oleville kuntalaisille. Kohderyh-mä on joissain kunnissa valittu tietyin kriteerein, kuten sosioekonomisin tai iän perusteella. Palvelun kohderyh-män valintaan vaikuttaa neuvonnalle asetetut tavoitteet ja päämäärä. Onko fokus ennaltaehkäisyssä ja lisäsairauksi-en ehkäisyssä vai sairauden tai oireiden hoidossa? Oli pää-määrä mikä tahansa, tärkeintä on liikunnan lisääminen ja sitä kautta hyvinvoinnin kohentuminen.

VAKIINNUTTAMISTA JA TIETOUDEN LEVITTÄMISTÄ TARVITAAN

Liikkumattomuus on kunnissa vahvasti esillä. Tietoisuus on lisääntynyt, mutta toimijoilta puuttuu vielä käytännön työkaluja. Liikunta osana elintapaneuvontaa on yksi keino paneutua liikkumattomuuden haasteeseen. Toimivia neu-vonnan malleja on jo olemassa, mutta edelleen kaivataan käytäntöjen näkyvyyttä ja systemaattista vaikuttavuustie-toa liikuntaneuvonnan vakiinnuttamiseksi.

Eri hallintokuntien saumaton yhteistyö vaatii jatkuvaa kommunikaatiota. Toivottavasti tulevaisuudessa liikun-taneuvonta ja neuvontaan ohjaaminen ovat osa tervey-denhuolto- ja liikunta-alan ammattihenkilökunnan arkea Suomen jokaisessa kunnassa. Löytyykö tulevaisuudessa perusterveydenhuollosta hoitopolku liikkumattomalle ja liikuntatoimesta polku liikunnan ensiaskeleen ottajalle vai onnistutaanko yhdessä?

Liikuntaneuvontaa Varsinais-SuomessaVuonna 2013 alkanut alueellinen liikuntaneuvonnan palvelu-ketjuhanke, Lipake, toimii neljän kunnan alueella. Mukana ovat Naantali sekä perusturvakuntayhtymä Akselin jäsenkunnat Masku, Nousiainen ja Mynämäki. Hankkeeseen on palkattu fy-sioterapeutti, joka ottaa vastaan työikäisiä asiakkaita lääkärei-den lähettäminä hankekuntien terveysasemilla. Lääkäri arvioi potilaan tarvetta liikuntaneuvontaan yksilöllisesti, mutta me-tabolisen oireyhtymän (MBO) taudinkuvaa pidetään lähtökoh-taisesti liikuntaneuvontaan lähettämisen kriteerinä.

Lääkärin tehtävänä on ottaa liikunta ja liikuntaneuvonta puheeksi. Lääkäri varaa ajan liikuntaneuvojalle heti sähköisen ajanvarausjärjestelmän kautta. Hankkeessa on rakennettu su-juva ohjautumisen malli lääkärin vastaanotolta liikuntaneuvo-jalle ja neuvojalta edelleen kunnassa toteutettavan liikuntatar-jonnan pariin.

Liikuntaneuvoja paitsi neuvoo asiakkaita terveysliikuntaan, ravitsemukseen ja yleiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa

myös ohjaa liikuntaneuvonnan asiakkaita pienryhmäliikunnas-sa. Neuvonnan prosessi kestää keskimäärin vuoden, sisältäen säännöllisten puhelinkontaktien lisäksi 3–4 henkilökohtaista käyntiä. Liikunnan vaikuttavuutta seurataan paastosokeriarvo-, veren rasva-arvojen- sekä vyötärönympärys mittauksilla. Tär-kein tavoite on kuitenkin saada kuntalaiset lisäämään liikunnan harrastamista.

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry koordinoi KKI-ohjelman taloudellista tukea saavaa hanketta, tuottaa liikuntaneuvojan palvelut kuntalaisille ja kehittää palveluketjua yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kuntalaisille liikuntaneuvonta on maksu-tonta.

LisätietojaLounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ryharrasteliikunnan kehittäjä Tino-Taneli Tanttupuh. 040 9000 846, tino-taneli.tanttu@liiku.fi

LisätietojaKunnossa kaiken ikää -ohjelmakenttäpäällikkö Sari Kivimäkipuh. 0400 247 444sari.kivimaki@likes.fi

12

Terveysliikuntaa Heinolan malliin

KKI-toiminta aloitettiin Heinolassa Kunnossa kaiken ikää -ohjelman syntyvuonna 1995. Perusajatuksena oli tuottaa edullista yritysliikuntatoimintaa Sport in Heinola -hank-keen jatkumona.

– Ajatuksena oli, että kunta tuottaa palvelun, josta osal-listuvien yritysten henkilökunta ei itse maksa mitään, vaan yritykset maksavat palvelusta, Heinolan kaupungin liikuntatoimenjohtaja Matti Nieminen kertoo.

Yritysten työntekijät voivat osallistua milloin haluavat ja mihin ryhmiin haluavat. Vuonna 1996 toiminnassa oli mukana jo 29 yritystä ja viikoittain järjestettiin lähes 30 liikuntaryhmää. Hyväksi todettu ”Heinolan malli” sai kan-sallisen innovaatiopalkinnon vuonna 1997.

– Yleisimmät perustelut vähäiselle liikkumiselle ovat se, ettei ole aikaa ja ettei ole rahaa. Maksuton toiminta ja yli 30 ryhmää viikossa takaavat sen, että jokaiselle pitäisi löytyä omiin aikatauluihin sopivaa toimintaa, Nieminen toteaa.

KOHDERYHMÄNÄ LIIAN VÄHÄN LIIKKUVAT

Toiminnan alkuaikoina asiakaskontaktit saatiin pääasias-sa työterveyshuollon kautta. Työterveyshoitajat ohjasivat kohderyhmää eli terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia liikuntaryhmiin.

– Puskaradion kautta tavoitettiin nopeasti myös jo en-tuudestaan liikkuvia ja hyväkuntoisia. Pian kävi niin, että hyväkuntoiset olivat ryhmissä eturivissä. Sinne takariviin

tuli joku ensimmäistä kertaa ja katseli tunnin edessä ole-via, eikä tullut enää takaisin, Nieminen muistelee.

Ensimmäisen vuoden aikana tärkeintä kohderyhmää eli vähän liikkuvia tippuikin pois toiminnasta. Tästä oppinee-na ryhmiä muokattiin paremmin kohderyhmän tarpeita vastaaviksi.

– Tämä opittiin kantapään kautta ja seuraavana vuonna järjestettiin omia ryhmiä aloitteleville ja ylipäätään alettiin panostaa enemmän nimenomaan matalan kynnyksen ryh-miin myös tulevina vuosina, Nieminen kertoo.

LIIKUNTA ON KAIKKIEN ETU

Heinolan KKI-toiminnan taustalla on henkilöstön, yritysten ja kaupungin yhteinen hyöty. Henkilöstö saa ilmaisia lii-kuntapalveluja ja terve ja hyvinvoiva henkilöstö hyödyttää sekä työnantajia että kaupunkia.

Tällä hetkellä mukana on noin 50 yritystä. Viikoittai-sia liikuntaryhmiä on 35 ja tarjontaa laajasti vesijumpasta kahvakuulaan. Lisäksi on erilaisia kursseja ja tapahtumia sekä henkilökohtaista kuntosaliohjausta.

Heinolassa on toiminut pian 20 vuotta malli, jossa kunta ja työnantajat yhdessä tarjoavat yritysten henkilöstölle maksuttomia liikuntapalveluita yhteisen edun nimissä. Heinolan malli on kerännyt vuosien varrella paljon kiinnostusta ja kiitosta sekä vahvistanut hallinnonalojen välistä yhteistyötä.

TEKSTI: NOORA MOILANENKUVA: LAURI ROTKO

Vesijumppa on yksi ryhmäliikuntamuoto Heinolan Kunnossa kaiken ikää -toiminnan

monipuolisessa liikuntatarjonnassa.

13

– KKI-toiminta on näkynyt yrityksissä ihan konkreettise-na hyötynä, kuten sairauspoissaolojen määrässä. KKI-toi-minta on tavallaan Heinolan kaupungin tuotos yrityksille yhteisen edun nimissä, Nieminen pohtii.

Maksut ovat yrityskohtaisia ja määräytyvät henkilöstö-määrän mukaan. Myös työttömät voivat osallistua toimin-taan 44 euron kausimaksulla. Noin puolet KKI-toiminnan kuluista katetaan yrityksiltä saatavilla osallistumismak-suilla ja kaupunki maksaa toisen puolen.

HEINOLASTA TERVEYSLIIKUNTAKAUPUNKI

Heinolan KKI-toiminnan ongelmana oli pitkään sidonnai-suus hanketukeen. KKI-toiminnasta vastaavan henkilön palkkausta jatkettiin aina vuosi kerrallaan, mikä toi epä-varmuutta sekä toiminnan jatkuvuuden että työntekijän kannalta.

– Päätoiminen työntekijä saatiin vasta vuonna 2006, kun Heinolassa päätettiin profiloitua terveysliikuntakaupun-giksi, Nieminen kertoo.

Profiloituminen oli strategisesti iso päätös, jolla on ol-lut paljon positiivisia seurauksia. Vuosina 2008–2012 toimi-nut terveysliikuntahanke nosti Heinolan mallin uudestaan myös valtakunnallisen kiinnostuksen kohteeksi.

KKI-toiminta on kantanut hedelmää myös sosiaa-li- ja terveyspuolella, jonka vuoden 2006 strategiapää-tös toi yhä vahvemmin mukaan yhteistyöhön. Myöntei-sen asenteen ja sitoutumisen lisäksi hyvä tiedonkulku on koettu Heinolassa yhdeksi onnistuneen yhteistyön edellytyksistä.

Sekä fysioterapeutit, työterveyshoitajat että liikunta-neuvojat ohjaavat asiakkaita liikuntaryhmiin ja KKI-toi-mintaan. Myös lääkärit ovat tietoisia paikallisesta ter-veysliikuntatoiminnasta ja ohjaavat asiakkaita suoraan ryhmiin.

– Kaikki ovat tietoisia vähän kaikesta toiminnasta, mikä on äärimmäisen tärkeää, Nieminen tiivistää.

ARVOSTUS JA ONNISTUMISET LUOVAT JATKUVUUTTA

Toiminnan juurtumisen kannalta Niemisen mukaan olen-naista oli se, että heti alussa lähdettiin tekemään oikeita asioita, mikä loi luottamusta poliittisissa päättäjissä.

– Poliitikoille alkoi tulla pikkuhiljaa selväksi, että Heino-lassa on valtakunnallisestikin erityinen ja arvokas malli.

Vaikka toiminnalla on pitkät perinteet, ei sen jatkumi-nen ole itsestäänselvyys. Kiristyneen kuntatalouden myötä haasteena on aina uusien valtuutettujen sitouttaminen ja toiminnan perusteleminen heille.

– Vaikka valtuutetut saadaan vakuutetuksi siitä, että ter-veysliikuntaan panostaminen on taloudellisesti kannat-tavaa, ne asiat unohtuvat helposti, kun aletaan tekemään budjettia. Toisaalta tehtyä työtä on arvostettu, Nieminen toteaa.

Heinolassa tilanne on hyvä, sillä terveyttä edistävän liikunnan parissa työskentelee kolme henkilöä, kaksi lii-kuntapuolella ja yksi terveyskeskuksessa. Myös kahden-kymmenen vuoden historia ja yritysten positiivinen suh-tautuminen luovat edellytyksiä toiminnan jatkuvuudelle.

– Kun järjestelmä on olemassa ja tulee onnistumisia, on sitä vaikeampaa lähteä purkamaan. Onnistumiset luovat positiivista kehää, idearikkautta ja halua kehittyä.

– Työntekijät ovat sitoutuneita ja saavat vastuuta ja va-pautta kehittää toimintaa. Omana roolinani on ennemmin-kin jarrutella, Nieminen kiittelee.

Myös KKI:n taloudellisella tuella on ollut hänen mu-kaansa tärkeä rooli Heinolan mallin luomisessa.

– Tuki mahdollisti hallintokuntien välisen yhteistyön. Vaikka kyse ei ole ollut suurista summista, tuen avulla on voitu kehittää toimintaa ja luoda uutta.

UUDET RAJAPINNAT TULEVAISUUDEN HAASTEENA

Tulevaisuuden haasteena Nieminen näkee muun muassa sosiaali- ja terveyspuolen menojen nousun sekä sote-uu-distuksen luomat uudet rajapinnat. Liikunnalla on suuri merkitys paitsi hyvinvoinnin edistämisessä myös tervey-denhuollossa.

– Kuntouttavaan toimintaan panostaminen, kuten kun-touttava terveystyö sairaanhoidossa ja kuntouttava ote kotihoidossa, on tärkeää, jotta vältyttäisiin hissiliikkeeltä. Pitää liikkua kotona, jotta pysyy kotona.

– Jos meidän prosessin jatkuvuus saadaan turvattua, se näkyy sosiaali- ja terveyspuolella säästöinä. Jos menojen nousulta saadaan edes kärki taitettua terveysliikuntaan panostamalla, ollaan onnistuttu, Nieminen perustelee.

Nieminen toivoo, että Heinolan malli toimii esimerk-kinä siitä, että hallintokuntien ja ministeriöiden välinen yhteistyö tulee säilyttää myös sote-uudistuksen jälkeen.

– Haasteena on, ettei toimintaa miellettäisi erillisiksi alueiksi vaan pystyttäisiin säilyttämään jatkossakin täl-lä hetkellä hyvin toimiva synergia ja yhdessä tekeminen.

Laajempina tulevaisuuden haasteina hän näkee eri-arvoistumiskehityksen ja ikääntyvien toimintakyvyn säilyttämisen.

– Matalassa sosioekonomisessa asemassa olevia tulisi aktivoida myös liikunnan keinoin, jotta vältyttäisiin ongel-mien kasaantumiselta ja syrjäytymiseltä. Heidän aktivoi-misessaan liikuntaneuvonta ja henkilökohtainen kontakti on tärkeää, Nieminen korostaa

LisätietojaHeinolan kaupunkiLiikuntatoimenjohtaja Matti Nieminenpuh. 0500 618 785, matti.nieminen@heinola.fi

14

– Se oli vuosi 1994, kun valtakunnallisesti herättiin liikku-mattomuuteen. Kuntiin lähetettiin vetoomus, että jotain tarvitsisi tehdä. Ruokolahden kunnanhallituksessa suh-tauduttiin asiaan myönteisesti, ja asian ympärille koottiin työryhmä virkamiehistä, muistelee Ruokolahden KKI-toi-minnan vetäjä ja sielu Harri Tonder.

Ruokolahdella haluttiin olla mukana liikkumattomuu-den torjunnassa ja tammikuussa 1995 kunnassa tehtiin yhdessä yhdistysten, seurojen ja järjestöjen kanssa päätös lähteä mukaan valtakunnalliseen Kunnossa kaiken ikää

-ohjelmaan.– Heti toimintaa käynnistettäessä kunnan päättäjillä oli

ajatus, että näissä talkoissa on oltava mukana. Liikkuva ihminen on arvo paitsi itselleen, myös koko yhteiskun-nalle. Liikkuvat hyvinvoivat ihmiset ovat tärkeä asia myös kunnan kannalta, Tonder pohtii.

Ruokolahti oli ensimmäinen Etelä-Karjalan kunta, jossa tartuttiin liikkumattomuuden haasteeseen, joten apuja ei ollut juurikaan tarjolla.

– KKI-toiminnan suunnitteluun koottiin työryhmä virka-miestyöryhmän ulkopuolelta. Kevään 1995 aikana tehtiin paljon valmistelevaa työtä ja vapunpäivänä työryhmällä oli esittää ja julkaista toiminta, jota lähdettiin toteuttamaan, työryhmässä mukana ollut Tonder kertaa.

Pohjatyö tehtiin perusteellisesti – kartoitettiin lähtökoh-dat sekä selvitettiin minne ollaan menossa ja mitä halu-taan. Näiden pohdintojen kautta luotiin strategia, jossa oli kolme kulmakiveä: tiedotus, asenteiden muokkaus ja toi-mintamahdollisuuksien luominen.

LUONTO VETÄÄ PUOLEENSA

Toiminnan kaksi tärkeintä osaa – tai timanttia, kuten Ton-der itse niitä kutsuu – ovat kylien väliset kävelykisat ja kuu-

kausivaellukset. Molemmissa on hyödynnetty Ruokolahden vahvuus eli monipuolinen ja kaunis luonto sekä huomioitu laajalle ulottuvan kunnan kaikkien kylien mahdollisuus osallistua toimintaan.

– Luontoliikunta on yksi meidän valtteja: meillä on met-siä, järviä ja erämaita. Sen viestin kun saisi perille, miten luonnossa liikkuminen tekee ihmiselle hyvää, Tonder toivoo.

Toukokuusta lokakuuhun pyörivät kuukausivaellukset ovat samalla sekä yhteistä liikkumista että kotiseuturetkiä eri puolille laajaa Ruokolahden pitäjää. Lokakuussa 2014 oli vuorossa järjestyksessään 120. kuukausivaellus, mutta timantiksi hioutuminen vie tunnetusti hieman aikaa.

– Alkuvuosina vaelluksella oli joskus vain kaksi osallistu-jaa, minä ja vaimo. Enimmillään mukana on ollut 69 hen-kilöä ja määrä on vakiintunut 30–35 välille, Tonder kertoo tyytyväisenä.

Ruokolahden kauniista luonnosta nauttii myös iso jouk-ko alkuperäisasukkaita – susia ja karhuja. Pelko on joil-lekin este luonnossa liikkumiselle, mihin yhteiset retket ovat oiva ratkaisu.

– Parvessa on helpompi lentää, Tonder toteaa.

ME-HENKEÄ KÄVELYKISOISTA

Parvessa lennetään myös kylien välisessä kävelykisassa, vaikka itse suoritukset voi tehdä yksin. Jokaisesta vähin-tään kolmen kilometrin kävelystä saa suorituspisteen omalle kylälle. Jokaisessa kylässä on kuntokonsultti, joka organisoi toimintaa.

– Palvelut ovat keskittyneet kuntakeskuksiin, mutta kä-velemiseen ei tarvitse välineitä tai tiloja. Voidaan antaa

Ruokolahdella on järjestetty KKI-toimintaa jo 20 vuotta. Alkusysäys terveyttä edistävään liikuntaan saatiin kuitenkin

jo ennen Kunnossa kaiken ikää -ohjelman perustamista.

TEKSTI: NOORA MOILANEN

RUOKOLAHDEN KKI-TOIMINTA

ON TIIVISTYNYT 20 VUODESSA TIMANTEIKSI

15

jokaiselle mahdollisuus osallistua, kun kävelemään pääsee kotiovelta, Tonder taustoittaa.

Kävelykisoista on muodostunut Ruokolahdella menes-tys. Kisoja on järjestetty vuodesta 1997 ja kävelykertoja on 18 vuoden aikana kertynyt yli puoli miljoonaa.

– Toiminta on kohdistettu juuri ruokolahtelaisille. Toinen tärkeä tekijä menestyksessä on me-henki. Kävely on pe-rusliikuntaa, joka sopii jokaiselle, Tonder jakaa kisan me-nestyksen salaisuuksia.

Viime vuosina tasaisesti vähentyneeseen suoritusten määrään löytyy luonnollinen selitys.

– Väki syrjäseuduilla vähenee ja vanhenee, mikä näkyy myös suoritusmäärissä luonnollisesti vähenemisenä.

TAPAHTUMAT LUOVAT NÄKYVYYTTÄ

Yhtenä osana vakituista toimintaa on alkuajoista saakka toiminut miesten metrikerho, jossa tavoitteena on nimensä mukaisesti alle metrin vyötärönympärys. Vakinaisen toi-minnan lisäksi on järjestetty vuosien varrella myös pal-jon erilaisia liikuntakokeiluja, kuten suvisoutua, curlingia, puistojumppaa ja kuntonyrkkeilyä.

Pysyvän toiminnan ja säännöllisten ryhmien rinnalle on haluttu Ruokolahdella tuoda tapahtumia. Yksi alkuvuosien tapahtuma on jäänyt Tonderille erityisesti mieleen.

– Vuonna 1996 Atlantan olympialaisten aikaan järjestet-tiin olympiaviesti. Viestiä kuljetettiin liki kaksi vuorokaut-ta yötä päivää ja kukin kylä hoiti kuljetuksen omalla alu-eellaan. Viesti huipentui kuntakeskuksen urheilukentällä suureen olympiajuhlaan.

Tapahtumien avulla KKI-toiminnalle on saatu lisää nä-kyvyyttä ja luotu tunnelmaa.

VASTUU HYVINVOINNISTA ON YKSILÖLLÄ

Virkeänä säilyneen toiminnan taustalla on vuosien aktii-vinen työ. Tonder nostaa esille erityisesti tiedotuksen ja vapaaehtoistyöntekijöiden merkityksen. Esimerkiksi pai-kallislehdet olivat alkuun aktiivisesti tuomassa esille sekä terveysliikuntaa että Ruokolahden omaa KKI-toimintaa.

– Ihmisten liikkeelle saaminen vaatii tiedon jakamista, muistuttamista, rohkaisua ja jopa maanittelua ja vikittelyä. Nykyään tietoa on niin paljon tarjolla, että tiedon tulvaan hukkuu tärkeitäkin asioita, Tonder pohtii.

Asennemuutoksen aikaansaaminen ja liikkumattomien motivoiminen ei ole helppoa. Tonder muistuttaa, että ihmi-sen elämänkaaren kaikissa vaiheissa tarvitaan liikkumista.

– Yksi tärkeä asia on se, että ihmiset ovat huomanneet, että oman hyvinvoinnin ja elämänlaadun eteen on itse tehtävä asioita. Yksilöllä itsellään täytyy olla vastuu omas-ta hyvinvoinnistaan.

– Myös palkitseminen on tärkeää: meillä on kylien väli-sessä kävelykilpailussa ihan rahapalkinnot. Ostetaan ihmi-set liikkumaan, Tonder pamauttaa naureskellen.

Toiminnalla on luja pohja ja perusta, mutta se ei yksin riitä. Ruokolahden KKI-toiminnan jatkumisen kannalta oli-si tärkeää, että aktiivisia tekijöitä löytyisi lisää. Toistaiseksi tilanne on kuitenkin vielä hyvä.

– Muutosta asenteissa on tapahtunut huimasti! Tuolla lii-kuntakeskuksessa kun käy, kaikilla on siellä oma ryhmän-sä ja kuntosalilla on mummoa kuin pipoa, Tonder iloitsee.

Lisätietoja Harri Tonderpuh. 040 7460533, harri.tonder@gmail.com

Kuukausivaelluksia on järjestetty vuosien ai-kana Ruokolahdella jo 120. Kaunis luonto ja mukava seura vetävät väkeä vaelluksille kerta toisensa jälkeen.

16

Järjestyksessään kolmas SuomiMies seikkailee -rekkakiertue sai päätöksensä, kun keväällä 2013 alkaneen kiertueen jälkimmäinen puolikas toteutettiin kuluneena syksynä. Elo–lokakuun aikana SuomiMies-testirekka kiersi Suomea yhteensä seitsemän viikon ajan vieraillen kaikkiaan 36 paikkakunnalla. SuomiMiehen kuntotes-teissä kävi syksyn kiertueen aikana yhteensä 9 898 miestä.

SuomiMies seikkailee -rekkakiertuetapahtumat kokosivat laajasti yhteen paikallistason toimijoita

SuomiMies seikkailee -rekkakiertuetapahtumat toteutettiin yhteistyössä Liikunnan aluejärjestöjen ja kuntien kanssa. Tapahtumien käytännön järjestelyissä molempien tahojen työpanos oli merkittävä.

Kiertue on avannut useissa kunnissa väyliä myös lii-kuntaneuvontapalvelujen käynnistämiseen ja kehittä-miseen. Tapahtumat tarjosivat kunnille oivallisen paikan kuntalaisten tapaamiseen ja liikunta- ja terveyspalvelujen esittelyyn.

MONIPUOLISTA TAPAHTUMATARJONTAA

Tapahtumat kokosivat yhteen myös paljon muita toimijoi-ta. Kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistykset, liikunta- ja urheiluseurat, paikalliset liikuntapalveluyrittäjät, Martat ja useat muut tahot esittelivät tapahtumissa toimintaansa ja tarjosivat miehille mahdollisuuden tutustua erilaisiin liikuntalajeihin ja liikuntavälineisiin. Myös erilaisia terveys-mittauksia oli tarjolla useissa tapahtumissa SuomiMiehen kuntotestejä täydentämässä.

SUOMALAINEN MIES HALUAA VOIDA PAREMMIN

Oma kunto kiinnostaa suomalaisia miehiä yhä enemmän. Valtaosa SuomiMies seikkailee -tapahtumiin tulleista mie-histä saapui paikan päälle nimenomaan tarkoituksenaan testauttaa kuntonsa. Miehet ovat hyvin terveystietoisia, mutta tieto liikunnan terveysvaikutuksista ei siirry helposti käytäntöön. SuomiMies seikkailee -kampanjan toimenpi-teet tarjoavat miehelle juuri tätä käytännön apua, kuinka päästä liikkeelle, jos liikunta on jäänyt vähäiseksi ja elä-mäntavoissa muutenkin on korjattavaa.

KEHON KUNTOINDEKSISTÄ KOKONAISARVIO OMASTA KUNNOSTA

Rekan kuntotestiase-malla tehdyistä mit-tauksista, joihin kuu-luivat puristusvoiman, kehonkoostumuksen, vyötärönympäryksen ja

kestävyyskunnan mittaus, miehet saivat oman henkilö-kohtaisen Kehon kuntoindeksi -yhteenvedon. Yhteenve-toon kootaan kuntotestien tuloksista oleellisimmat tiedot ja Kehon kuntoindeksi antaa testatulle kokonaisarvion hä-nen fyysisestä kunnostaan.

Kehon kuntoindeksi -ohjelmistolla kootaan asiakkaille ja ryhmille tulosten yhteenvedot sekä tallennetaan tulok-set tietokantaan. Aiemmat tulokset pystytään hakemaan nimellä, mikä helpottaa kehityksen seurantaa uusintamit-tauksissa. Kehon kuntoindeksi -laskentaohjelmiston on kehittänyt LIKES-tutkimuskeskuksen testiasema.

TESTEIHIN REKKAKIERTUEEN JÄLKEENKIN

Kiinnostus SuomiMiehen kuntotestejä kohtaan on erit-täin suurta. Vaikka SuomiMies-rekka vetäytyy tältä erää talliinsa, SuomiMiehen kuntotesteihin on mahdollista edelleen päästä useilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Urheiluopistot ovat ottaneet SuomiMiehen kuntotestit palveluvalikoimaansa ja testejä toteuttavat myös Liikun-nan aluejärjestöt.

SuomiMiehen kuntotestit suositumpia kuin koskaan

TEKSTI: ANNA SUUTARI JA KATRI SIIVONENKUVAT: KKI-OHJELMA

17

Jari Hakkoomäki KAUHAJOKI

Jarno SkyttäHARJAVALTA

Paavo LukkarinenLIEKSA

Jari Hakkoomäki osui SuomiMies seik-kailee -tapahtumaan Kauhajoen ABC:n pihaan sattumalta.

– Tulin mielenkiinnosta katsomaan, mistä tapahtumassa on kyse, Hakkoo-mäki kertoo.

31-vuotias Hakkoomäki ei ollut aikai-semmin käynyt vastaavissa testeissä. Hän piti kuitenkin testejä tarpeellisina ja kiinnostavina ja olisi valmis suosittele-maan tapahtumaa tutuilleen.

– Kyllä suosittelisin tapahtumaa sel-laisille, jotka haluavat tietää enemmän omasta kunnostaan.

Rakennusalalla toimiva Hakkoomäki kertoo varsinaisen kuntoliikunnan jää-vän hänen arjessaan melko vähäiseksi. Hakkoomäen työ on kuitenkin fyysistä, ja myös 3- ja 5-vuotiaat lapset pitävät miehen liikkeessä.

Elämäntavoissaan Hakkoomäki lähtisi hakemaan muutosta ensisijaisesti juuri liikuntapuolelta. Hakkoomäki on nuoruu-dessaan pelannut jääkiekkoa ja salillakin on tullut käytyä. Joukkuepelit ovatkin lä-hinnä miehen sydäntä, yksinäiset lenk-kipolut eivät tätä kauhajokista niinkään houkuttele.

Kauhajoen liikuntamahdollisuuksia Hakkoomäki pitää hyvinä ja monipuoli-sina. Hän myös uskoo tarvittaessa saa-vansa tukea ja neuvoa liikuntaharras-tukseen kavereiltaan, jotka harrastavat liikuntaa aktiivisesti.

Porissa asuva, Harjavallan terveyskes-kuksen huoltomiehenä työskentelevä 26-vuotias Jarno Skyttä sai tiedon Har-javallan SuomiMies seikkailee -tapahtu-masta työpaikaltaan.

– Juu, sen verran hyvin työpaikalla kulki tieto tapahtumasta, että melkein pako-tettiin tulemaan tänne, Skyttä naurahtaa.

Vierailu testirekassa ja tutustuminen tapahtuman muuhun tarjontaan oli kui-tenkin Skytälle mieluinen kokemus. Skyt-tä osallistuisi vastaavaan tapahtumaan mielellään uudestaankin.

Testien helppous yllätti Skytän. – Pelkäsin, että siellä joutuu pahempaan

rääkkiin, mutta eihän siellä tullut edes hiki. Testitulokset puolestaan eivät tulleet

Skytälle yllätyksenä. – Kyllähän sitä tiesi jo etukäteen, että

parempaankin suuntaan voisi asioita laittaa.

Ratkaisun parempiin elämäntapoihin Skyttä uskoisi löytyvän liikunnan lisäämi-sestä ja ateriarytmin tasaamisesta. Kun-tosali ei miestä houkuttele. Lenkkeily ja pyöräily raikkaassa ulkoilmassa tuntuvat enemmän omilta lajeilta. Skyttä arvelee, että hänet saisi kannustettua liikkeelle ka-veri, jonka kanssa voisi liikuntaa harrastaa.

– Täytyisi olla vaan se joku, joka ruoskii liikkeelle.

Ateriarytmin mies tietää olevan vähän rempallaan. Haastattelun hetkellä kello käy viittä ja Skyttä toteaa:

– Viimeksi 11 aikaan työpaikan ruoka-lassa on tullut käytyä syömässä ja kah-via olen tässä välissä juonut. No, söin mä tuossa muutaman viinirypäleen.

Lieksassa Citymarketin kupeeseen park-keerattuun SuomiMies-testirekkaan löysi tiensä myös Paavo Lukkarinen, 57. Liikunnallisesti aktiivinen Lukkarinen oli iloisen yllättynyt tekstituloksista ja koko tapahtumasta.

– Liikuntaa tulee kyllä harrastettua aika aktiivisesti. Jääkiekko ja rullaluistelu ovat minun suosikkilajejani, kertoo Lukkarinen, joka oli hiljattain osallistunut rullaluiste-lumaratonille ja harrastaa veteraanikiek-koilua edelleen.

Entinen paperityöläinen, mutta nyt-temmin jo eläkkeelle siirtynyt Lukkarinen ei ollut aiemmin käynyt minkäänlaisissa kuntotesteissä. Omat paperit näyttivät kannustavia lukemia.

– Tosin lihasvoimassa olisi vielä tulosten mukaan parantamisen varaa.

– Testit olivat kiinnostavat ja helpot. Suosittelisin testejä ilman muuta tutuil-lekin.

Lisätietoja www.suomimies.fi

Kehon kuntoindeksi LIKES-tutkimuskeskusTestauspäällikkö Jarmo Heiskanenpuh. 020 762 9582, jarmo.heiskanen@likes.fi

18

Porraspäivät kannustavat arkisiin valintoihin

Porraspäivät on työyhteisöille suunnattu kampanja, jonka tavoitteena on herätellä arkisiin, terveyttä edistäviin va-lintoihin. Porraspäiviä on vietetty vuodesta 2008 lähtien. Aiemmin kampanjasta on vastannut Pfizerin Maailman Tervein Kansa 2015 -hanke, joka on mukana Porraspäivis-sä nimensä mukaisesti vuoteen 2015 saakka.

Portaat toimivat esimerkkinä pienestä arkisesta valin-nasta, jonka kuka tahansa voi tehdä oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Kampanjaviikolla portaiden valitsemiseen kannustetaan erilaisin portaiden läheisyyteen kiinnitet-tävin materiaalein. Materiaaleista löytyy myös versioita ilman päivämääriä, joten halutessaan Porraspäiviä voi viet-tää milloin tahansa.

Kampanjan siirryttyä KKI-ohjelmalle keväällä 2014, pää-tettiin sen visuaalinen ilme ja materiaalit uudistaa. Porras-päiville avattiin omat verkkosivut osoitteeseen porraspai-vat.fi sekä Facebook-sivu syys–lokakuun vaihteessa. Kaikki kampanjan materiaalit ovat maksuttomia ja ladattavissa verkkosivujen Materiaalit-osiossa.

MANPOWER LÄHTI MUKAAN PORTAISIIN

Yksi kampanjaan mukaan lähteneistä työyhteisöistä oli ManpowerGroup Contact Center. Manpowerin tytäryhtiön Jyväskylän toimistossa on lähes 400 työntekijää, joista iso osa työskentelee kokopäiväisesti mutta joukkoon mahtuu myös paljon osa-aikaisesti työskenteleviä opiskelijoita.

Yhtiön edellisessä toimipaikassa oli käytössä hissi vain yhdessä porraskäytävässä, joten portaiden käyttö oli luon-teva vaihtoehto. Uusiin toimitiloihin siirryttyä tilanne on kääntynyt päälaelleen, mikä herätti system specialist Tee-mu Auvisen miettimään, miten ihmiset saataisiin takaisin portaisiin.

– Ajattelin, että jos saataisiin jotenkin aktivoitua poruk-kaa käyttämään enemmän portaita. Se on niin helppo tuo hissi tuossa, ja liian nopeakin, Auvinen toteaa.

Suunnitteilla oli jo oma kuukauden mittainen kampan-ja, kunnes valtakunnalliset Porraspäivät tulivat vastaan Auvisen etsiessä vinkkejä verkosta.

– Ajattelin, että tartutaan tähän, kun on valmista ma-teriaalia ja ihmiset saa ehkä helpommin mukaan, kun ky-seessä on valtakunnallinen juttu.

HENKILÖKOHTAINEN KUTSU TOIMII

Manpowerilla päätettiin sitouttaa henkilökuntaa portai-den kävelemiseen keräämällä nimiä listaan. Porkkanana oli kaikkien osallistuneiden kesken arvottu aktiivisuusran-neke. Ensimmäiset nimet Auvinen kävi keräämässä listaan henkilökohtaisesti, minkä hän kokee toimineen hyvin.

– Sitten kun ihmiset näkevät, että siellä on jo muitakin mukana, on helpompi lähteä mukaan. Vähän tuollainen feissari-meininki talon sisällä, Auvinen naureskelee omalle rekrytoinnilleen.

Työyhteisöille suunnattu Porraspäivät-kampanja siirtyi vuonna 2014 Kunnossa kaiken ikää -ohjelman toteutettavaksi. Marraskuun alussa vietetyn kampanjaviikon loppuun mennessä ilmoittautumisia oli kertynyt yli 600.

TEKSTI: NOORA MOILANEN

19

– 75 henkilöä lähti lopulta mukaan. Se on ihan hyvä määrä ja luulen, että moni käytti portaita vaikka ei ole ehkä jaksanut käydä laittamassa nimeään listaan, Auvi-nen pohtii.

Auvinen ei usko, että hissin käyttämisessä on kyse sii-tä, että sillä säästäisi aikaa tai ei jaksaisi kävellä portaita. Suurimpana syynä lienee tottumus.

– Toivoisin, että kampanja herättäisi ajattelemaan, mi-ten pienestä asiasta on kyse: kun olen viikon kävellyt por-taita, olisiko tästä vaikeaa jatkaa, Auvinen heittää.

Kampanjaviikon aikana olivat käytössä kampanjajulis-teet hissien läheisyydessä sekä porraskannusteet koko toi-mistorakennuksessa, jossa työskentelee myös liuta muita yrityksiä.

– Luulen, että julisteista on iso hyöty. Aina, kun ilmes-tyy jotain uutta, siihen kiinnittää huomiota. Jatkossa niihin tietysti silmä tottuu, ja poishan julisteet otetaankin, kun kampanjaviikko loppuu, Auvinen huomauttaa.

PORRASPÄIVÄT OSA LAAJEMPAA KOKONAISUUTTA

Auvinen on mukana ManpowerGroup Contact Centerin hil-jan perustetussa hyvinvointityöryhmässä, jossa on osallis-tujia kaikista portaista – työntekijöitä, esimiehiä ja henki-löstöhallinnon edustajia.

– Olemme koettaneet miettiä, miten saataisiin työhyvin-vointia parannettua pienilläkin keinoilla. Aloitteita tulee työntekijöiltä ja ideoimme toimintaa työryhmässä, Auvi-nen kertoo.

Parhaat ajatukset päätyvät toteutukseen. Toiminta on vielä alussa, mutta Jyväskylässä on esimerkiksi järjestetty työntekijöille mahdollisuus maksuttomaan niska-hartia-jumppaan yhteistyössä paikallisen kuntosalin kanssa.

Yrityksessä on hyödynnetty myös talon sisältä löytyvä osaaminen, joten viikoittaisen juoksukoulun vetäjänä toi-mii maajoukkuetason pikajuoksija. Hyvinvointityöryhmä järjestää myös yhteistä vapaa-ajan toimintaa, kuten uuden toimiston yksivuotisjuhlat.

– Olemme huomioineet muitakin tekijöitä kuin tervey-den ja liikunnan, ja miettineet laajemmin, miten hyvin-vointia voisi lisätä.

Lisätietoja www.porraspaivat.fi

Castrén & Snellman @CastrenS Tällä viikolla

unohdetaan hissi, sillä #porraspäivät alkoivat tänään.

Helsingin toimistomme on mukana talkoissa!

Yksi elämä @yksi_elama #Porraspäivät

lupaa parhaita bileitä portaissa. Ei kun mukaan! @PPPtiimi

Tuize Koukkula @TuizeKoo Huomenta! Joko

teillä on ollut #porraspäivät? Tokihan minä testasin toimiiko

hissi kuitenkin. Toimii! #soneratwiittaa

Katariina Lallukka @KLallukka Aamu alkoi

(kerrankin) vesijuoksulla ja sitten 6 kerrosta ylös töihin. Meillä töissä on joka päivä

#porraspäivät

Kaisa Järvisalo @Kaisa_Jii TSOP:ssä voit tällä

viikolla tavata puuskuttavia pankkitätejä ja -setiä.

#Porraspäivät #pankkielämää @OP_Pohjola

Maija Pihlajamäki @MPihlajamaki #porraspäivät jatkuu – mistä portaita? Olen junassa matkalla Seinäjoelle ja lakeuttahan siellä vain on.

Junan yläkertaan oli 8 porrasta :)

KKI-Päivien teemoina:

Liikkumaton elämäntapa tulevaisuuden huolena – uudet keinot käyttöön

Toimintakulttuurin muutos työelämässä

KKI-Päivät 2015

18.–19.3.2015 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa

Tilaisuuden järjestäjätHämeen Liikunta ja Urheilu ryTampereen kaupunkiKunnossa kaiken ikää -ohjelma

Hinnat31.1.2015 mennessä 185 euroa/hlö31.1.2015 jälkeen 210 euroa/hlöHinta sisältää koko seminaariohjelman ke–to, ohjelmaan merkityt ruokailut, kul-jetukset, Sportec-messujen sisäänpääsyn sekä Tampereen kaupungin vastaanoton.

Keskiviikon seminaaripaketti 145 euroa/hlöHinta sisältää keskiviikon seminaari-ohjelman, ohjelmaan merkityn ruokailun, kuljetukset, Sportec-messujen sisäänpääsyn sekä Tampereen kaupungin vastaanoton.

Torstain seminaaripaketti 100 euroa/hlöHinta sisältää torstain seminaari-ohjelman, ohjelmaan merkityn ruokailun, kuljetukset sekä Sportec-messujen sisäänpääsyn.

IlmoittautumisetHämeen Liikunta ja Urheilu rywww.hlu.fi/KKIpaivat2015

MajoitusOsanottajille on varattu majoituspaikkoja:

Hotelli Cumulus Koskikatu Koskikatu 5, 33100 Tamperepuh. 03 242 4111, koskikatu.cumulus@restel.fiwww.cumulus.fi

Hotelli sijaitsee aivan Tampereen ydinkeskustassa, 400 metrin päässä Raatihuoneelta.

Huonehinnat: 1 hh 95 €/vrk2 hh 115 €/vrkHuonehintaan sisältyy buffet-aamiainen.

Majoitusvaraukset suoraan hotelliin. Varausta tehdessä maininta ”HLU, KKI-päivät”. Huonevaraustenperuutusehdot suoraan hotellista.

LisätietojaHämeen Liikunta ja Urheilu ryProjektipäällikkö Harri AppelrothPuh. 0207 482 603, harri.appelroth@hlu.fiwww.hlu.fi

Kunnossa kaiken ikää -ohjelmaOhjelmakoordinaattori Niina ValkamaPuh. 0400 247 390niina.valkama@likes.fiwww.kkiohjelma.fi

Peruutusehdot31.1.2015 mennessä peruutukset maksutta.31.1.2015 jälkeen peruutetuista osallistumisista peritään 50 % varatun paketin hinnasta.Peruuttamatta jätetystä seminaaripaketista peritään koko varatun paketin hinta.

synergiaaKKI-Päivät järjestetään

Sportec 2015 -messujen yhteydessä. Tule ja

hyödynnä molemmat tapahtumat!

Ohjelma10.10–11.30 Liikkumaton elämäntapa tulevaisuuden huolena pj. Taru Koivisto, johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö

9.10–12.30 Miten työelämän toimintakulttuuri muuttuu? pj. Margita Klemetti, hankejohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö

TORSTAI 19.3.20159.00–9.10 Tampereen Komediateatteri

KESKIVIIKKO 18.3.201510.00–10.10 Avaus

12.30 Tilaisuuden päätös ja lounas Tutustuminen Sportec-messuihin

14.00–15.30 Kahvi ja Sportec-messuihin tutustuminen15.30–17.00 Paneeli 19.00 Tampereen kaupungin vastaanotto Raatihuoneella

Arjen passiivisuuden vähentäminen – mutta miten?pj. Eino Havas, johtaja, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

Laatua liikunnan palveluketjuunpj. Jyrki Komulainen, ohjelmajohtaja, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

12.30–14.00 Rinnakkaissessio 1 Rinnakkaissessio 2

11.30–12.30 Lounas

Tunnethan velvollisuutesi terveyserojen kaventamisessaMaarit Varjonen-Toivonen, ylilääkäri, Pirkanmaan sairaan-hoitopiiri

Muutosta liikkeellä! -toimenpideohjelmaTommi Vasankari, johtaja, UKK-instituutti

Pirkanmaan terveysliikuntasuunnitelmaAri Koskinen, aluejohtaja, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Käytäntöjä Nokialla. Miten poikkihallinnollinen yhteistyö on lisännyt väestön fyysistä aktiivisuutta?Eero Väätäinen, kaupunginjohtaja Satu Kankkonen, liikuntakoordinaattori

Kansalliset suositukset avuksi istumisen vähentämiseenTommi Vasankari, johtaja, UKK-instituutti

Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteysHarri Helajärvi, vt. erikoislääkäri, Paavo Nurmi -keskus

Näyttö istumisen vähentämisen interventioistaArto Pesola, LitM, Jyväskylän yliopisto

Tampereen kaupungin rooli liikunnan edistämisessäLauri Savisaari, tilaajapäällikkö, sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Mika Vuori, suunnittelupäällikkö, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

LIPAKE. Lounais-Suomen neljän kunnan ylikunnallinen hanke Susanna Laivoranta-Nyman, ylilääkäri, Perusturvakuntayhtymä Akseli

Lähtölaukaus liikunnan palveluketjulle Elina Rautanen, hyvinvointikoordinaattori, Eurajoen kunta

Elämän makuinen työelämä Ilona Rauhala, psykologi

Ajanhallinnasta tehtävien hallintaan Lauri Järvilehto, filosofian tutkija, Aalto-yliopisto

Kokemuksia istumisen vähentämisestä työyhteisöissäAri Mänttäri, tuotepäällikkö, UKK Terveyspalvelut Oy

Liike elämään -hankeMatleena Livson, asiantuntija, Valo ryPanu Raipia, teatterinjohtaja, Tampereen Komediateatteri

22

Menneitä aikoja ja tulevaisuuden visioita

Juhlapuheissa korostui erityisesti poikkihallinnollisuuden merkitys liikkumattomuuden vähentämisessä sekä sote- ja liikuntasektorin työnjaon tiivistäminen. Vierailevat luen-noitsijat Jeff French (UK) ja Teemu Arina puolestaan tar-josivat uusia ideoita ja ajattelumalleja terveysliikunnan edistämiseen.

Mukana tapahtumassa oli yli 300 KKI-ohjelman yhteis-työkumppania vuosien varrelta.

KKI-ohjelman 20-vuotista taivalta juhlittiin iloisissa merkeissä 5. marraskuuta Helsingin yliopiston juhlasalissa. Juhlaseminaarissa raotettiin hieman mennei-syyden verhoja, vietettiin aikaa nykyhetkessä ja lopuksi suunnattiin katseet tulevaan.

Juhlaseminaarissa palkittiin kaikki 15 Liikunnan alue-järjestöä, viisi valtakunnallista terveysjärjestöä sekä lii-kunnan olosuhteiden edistäjiä. KKI-ohjelman palkitsi Liikunnan aluejärjestöt terveysliikunnan pitkäjänteisestä kehittämistyöstä sekä alueellisesti että kiinteänä osana valtakunnallista verkostoa. Hengitysliitto ry, Suomen Dia-betesliitto ry, Suomen Mielenterveysseura ry, Suomen Reu-maliitto ry ja Suomen Sydänliitto ry palkittiin liikunnan huomioimisesta tärkeänä osana terveyden edistämistyö-tä. Hyvinkään kaupunki palkittiin esimerkillisestä työstä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Jyväskylän kaupunki palkittiin puolestaan esimerkillisestä työstä lähiliikunta-paikkojen edistämiseksi.

Palkinnot luovutti opetus- ja kulttuuriministeriössä lii-kunta-asioista vastaava ministeri, puolustusministeri Carl Haglund. Tilaisuuteen toi oman tervehdyksensä videon vä-lityksellä myös peruspalveluministeri Susanna Huovinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Pitkäjänteinen työ palkittiin

TEKSTI: KATRI SIIVONEN JA ANNA SUUTARIKUVAT: MIKKO KÄKELÄ

23

Liikuntaneuvos Timo Haukilahti teki lyhyen katsauksen KKI-ohjelman alkuaikoihin ja pohti, millaisena toivoisi näkevänsä terveysliikuntatoiminnan tulevaisuudessa. Haukilahti oli toinen KKI-ohjelman idean isistä ja toi-mi KKI-ohjelman neuvottelukunnan puheenjohtajana vuoteen 2011, jolloin hän jäi eläkkeelle.

Haukilahti toivoisi tulevaisuudessa entistä laajem-paa yhteistyötä ja vahvempaa poikkihallinnollisuutta taistelussa liikkumattomuutta vastaan.

– KKI-ohjelman rahoittaja- ja taustaministeriöiden hartioille lankeaa tulevaisuudessakin paljon. Näkisin mielelläni myös työ- ja elinkeinoministeriön sekä puo-lustusministeriön mukana yhteistyössä.

– Toiminnalla täytyy olla selkeä johto, joka kuuluu jo säädöksien perusteella opetus- ja kulttuuriminis-teriölle. Koko kansan liikuntaa edistettäessä on muis-tettava, että yhteiskunta, siis valtio ja kunnat, ovat toimissaan vastuussa koko kansasta myös liikunnan alueella. Onkin toivottavaa, että asiasta tulee vahva kir-jaus hallitusohjelmaan ja että valtioneuvoston kanslia ottaa asiassa koordinoivan roolin, summasi Haukilahti näkemyksensä.

Liikkumattomuutta vastaan entistä laajemmalla yhteistyöllä

Työpaikka voi tukea työntekijää fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä

Puolustusministeri Carl Haglund nosti juhlapuheessaan esiin liikunnan ja päivittäisen aktiivisuuden merkityksen työssä jaksamiselle. Jokainen kantaa itse vastuun omista elintavoistaan, mutta työpaikka voi tukea henkilöstönsä terveellisiä elintapoja sekä innostaa ja kannustaa yksi-löitä huolehtimaan hyvinvoinnistaan. Se voi myös luoda terveydelle edullisten valintojen tekemiseen kannusta-via työ- ja toimintatapoja sekä sopivia tilaratkaisuja.

– Toimenpiteillä on erityinen merkitys niille työnte-kijöille, jotka muutoin kiinnittäisivät terveyteensä vä-hemmän huomiota, Haglund toteaa.

Haglund mainitsi puheessaan työ- ja elinkeinomi-nisteriön koordinoiman Työelämä 2020 -hankkeen, jossa toteutetaan monipuolisen verkoston voimin työ-elämästrategiaa. Hankkeen tavoitteena on nostaa suo-malainen työelämä Euroopan parhaaksi vuonna 2020. Hankkeen yhdeksi keskeiseksi tuottavuuden tekijäksi on nostettu terveys ja hyvinvointi.

– Hanke on yksi esimerkki siitä, että väestön fyysi-sen aktiivisuuden lisääminen ei onnistu siiloista käsin, vaan tarvitaan horisontaalista aidosti poikkihallinnol-lista yhteistyötä.

Sote-uudistus vahvistaa myös liikunnan asemaaPeruspalveluministeri Susanna Huovinen toi terveh-dyksessään esille liikunnan roolin vahvistamisen sote-uudistuksessa.

– Liikunnalla on erittäin suuri merkitys kansalais-ten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kun terveydenhuollon pirstaloituneesta, yli 200 järjestä-misvastuussa olevasta tahosta päästään viiteen sote-alueeseen, pystymme paremmin viemään eteenpäin liikunnan asemaa ja ennaltaehkäisevää merkitystä, Huovinen kertoo.

Huovinen näki koulutuksen olevan avainasemas-sa, kun terveydenhuollossa pyritään entistäkin tehok-kaammin löytämään terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat.

– On pohdittava, miten voisimme terveydenhuol-lon koulutuksissa tarjota ammattilaisille hyviä vink-kejä ja käytännönläheisiä ohjeita liikunnan puheeksi ottamiseen.

24

Päivän seremoniamestarina toimi juontamisen ja tans-sin ammattilainen Marco Bjurström. Hän luotsasi päi-vää iloisesti pitäen huolta siitä, että tunnelma salissa säilyi rentona, mutta virkeänä. Marcolla itselläänkin on taustaa KKI-ohjelmasta, sillä hän on toiminut Kunnon Laivalla ohjaajana muutamanakin vuonna. Kun hän kuuli SuomiMies seikkailee -kampanjan lähteneen liik-keelle pienestä paikallishankkeesta, hän kertoi myös allekirjoittavansa sen, että joskus sattuman ja pienen asian kautta muodostuu suurempia kokonaisuuksia.

– Oma ”nami nami” -lausahdukseni on syntynyt osittain sattumalla. Jotain piti keksiä tanssitunneille siihen kohtaan, kun pyydän tanssijoita pitämään kättä vatsallaan tunteakseen lantion ja vatsan liikkeet. Kun siellä vatsan seudulla on usein pehmeitä vatsamakka-roita, niin keksin, että huudahtakaa ”nami nami” mak-karoille, niin ei tunnu niin ikävältä. Ja niin oli syntynyt lausahdus, joka jäi pysyvästi elämään, Bjuström valotti yleisöä.

Toisen juhlapuhujan, teknologiayrittäjä Teemu Arinan esitys tuskin jät-ti ketään juhlaseminaa-rin yleisössä kylmäksi. Arina kertoi omiin ko-kemuksiinsa nojautuen biohakkeroinnista ja it-sensä mittaamisesta. Arinan mukaan ihmiset mittaavat itseään ja ke-honsa toimintaa tulevai-suudessa yhä enemmän. Kehon toimintojen ja ter-veyden mittaamiseen on kehitetty niin älypuhe-linsovelluksia kuin kai-

ken kansan saatavilla olevia laboratoriokokeita.Arinan viesti yleisölle oli, että samat tavat esimer-

kiksi syömisessä, liikunnassa, stressinhallinnassa ja nukkumisessa eivät toimi kaikille, joten tulevaisuu-dessa ihmiset haluavat yhä yksilöllisempää tietoa siitä, mikä toimii juuri itsellä. Arinan toimet oman hyvinvointinsa edistämiseksi ja jatkuva kehon toimin-tojen mittaaminen kuulostivat ehkä monen kuulijan mielestä utopistisilta, mutta pistivät varmasti yleisön pohtimaan, millaisen todellisuuden edessä olemme tu-levina vuosikymmeninä. Voi olla arkipäivää, että yhä useammat ihmiset haluavat selvittää tarkasti kehonsa toimintoja ja optimoida ravitsemuksensa, liikuntansa, stressinhallintansa ja unenlaatunsa.

Ammattilaisen käsissä

Motivoinnin vallankumous

”Näinkin se olisi voinut mennä.” Improvi saatioteatteri Stella Polaris esitti vaihtoehtoisia tarinoita siitä, miten kaikki olisi KKI-ohjelman historiassa voinut mennä ja millaiselta ter-veysliikunnan tulevaisuus voisi näyttää.

25

Reumaliiton Tinja Saarela (vas.), Sydänliiton Annukka Alapap-pila ja Terveysliikuntainstituutin Marianne Kyrklund ovat kaikki pitkänlinjan KKI-kumppaneita ja terveysliikuntatekijöitä.

Juhlia jatkettiin seminaari-osuuden jälkeen cocktail-tilaisuudessa. Iloinen pu-heensorina täytti juhlasalin käytävät, kun terveysliikun-nan reipashenkinen väki muisteli menneitä ja vaihtoi kuulumisia.

KKI-ohjelma lanseera-si juhlavuoden kunniaksi taukotanssivideon, jonka pääosassa esiintyy ani-maatiohärkä Don Miquel. Kankealanteinen härkä innosti juhlayleisönkin pi-tämään pienen tauon ja tanssimaan perässään. Don Miquelin taukotanssi on vapaasti KKI-verkoston käytössä KKI-ohjelman verkkosivuilla ja YouTube-kanavalla.

Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Leena Har-kimo toi oman tervehdyksensä juhlaväelle. Harkimo siteerasi liikuntaneuvoston blogissa kirjoittanutta lii-kuntapolitiikan jaoston jäsentä, Suomen Syöpäyhdis-tyksen pääsihteeriä Sakari Karjalaista siitä, että kaikki oleellinen arkiliikunnan vähenemisestä on jo sanottu. Sen sijaan ratkaisua ei ole vielä löydetty ja siihen tar-vitaan Harkimon mukaan entistä leveämmät hartiat.

– Valtion tulokulmaa aiheeseen tulee laajentaa. Eduskunnan käsittelyssä olevaan liikuntalakiin ei voida pelkästään nojata. Liikkumattomuus ei ole vain tietty-jen toimijalojen asia, eivätkä nämä toimialat voi siihen yksin vaikuttaa tai sitä muuttaa.

– Avainasemassa on se, miten sosiaali- ja terveys-toimi ja liikuntatoimi saavat yhteistyönsä toimimaan ja se, miten sosiaali- ja terveystoimi asemoi liikunnan edistämisen osaksi terveyden edistämistä.

Harkimo peräänkuulutti kuntien virkamies- ja luot tamus johtoa sitoutumaan vahvemmin liikunnan edistämiseen.

– Liikkumattomuuden kustannukset ovat miljardi-luokkaa. Kuntien johto tulee saada sitoutumaan pitkä-jänteiseen, poikkihallinnolliseen ja kauaskantoiseen yhteistyöhön liikunnan edistämiseksi.

Olennainen on jo sanottu

Lisätietoja Jeff Frenchin ja Teemu Arinan esitykset ovat katsottavissa KKI-ohjelman verkkosivuilla: http://www.kkiohjelma.fi/tapahtumat_ja_kampanjat/kki-juhlaseminaariSivulta löytyy myös kuvatunnelmia Juhlaseminaarista.

26

Yhteiskunnallisen markkinoinnin kansainvälinen huippu nimi, professori Jeff French johdatteli juhla väkeä tulevaisuuteen KKI-Juhlaseminaarin iltapäivässä. Ravistelevassa esityksessään French korosti systemaat-tisen suunnittelun ja osallistamisen merkitystä pyrittä-essä muuttamaan ihmisten terveyskäyttäytymistä.

Yhteiskunnallisen markkinoinnin perusajatuksena on kaupallisen markkinoinnin konseptien hyödyntäminen terveyden edistämisessä. Tavoitteena on saada aikaa muu-toksia kohdeväestön käyttäytymisessä, mutta taloudelli-sen hyödyn sijaan päämääränä on sekä yksilön että yh-teiskunnan etu.

Frenchillä on vuosikymmenten kokemus yhteiskun-nallisesta viestinnästä ja käytännön terveydenedistä-mistyöstä sekä julkisella sektorilla että järjestö- ja yritys-maailmassa. Hänen mukaansa erityisesti julkisen sektorin organisaatioissa markkinoinnin keinojen hyödyntäminen on vähäistä.

– Miksi taistellaan kirveen kanssa, kun muilla on käy-tössä ydinaseet, French vertaa.

– Markkinointi mielletään usein pahaksi asiaksi, mitä huono markkinointi onkin, French jatkaa.

HYÖKKÄYS ON PARAS PUOLUSTUS

Frenchin mukaan pyrittäessä vaikuttamaan ihmisiin tulisi huomioida demografisten tekijöiden kuten iän, sukupuo-len ja siviilisäädyn sijaan psykografiset eli elämäntyyliin ja persoonaan liittyvät tekijät kuten arvot, mielipiteet ja kiinnostuksen kohteet.

Suomalaiset ovat maailman kärkeä monessa asiassa kuten koulutuksessa, korruption vähyydessä ja hieman erikoisemmissakin asioissa, vaikkapa metallibändien määrässä. Terveyden edistämisen osalta Frenchin mukaan olisi paikka muutokselle.

– Suomessa tehdään hyvää terveydenedistämistyötä. Tällä hetkellä Suomessa on niin kutsutusti saatu voitto puolustustaistelussa. Seuraavaksi täytyy hyökätä, koska hyökkäys on paras puolustus, French sanailee.

French myöntää, että terveyden edistäminen on moni-nainen kenttä, johon liittyy laajoja yhteiskunnallisia on-gelmia kuten mielenterveysongelmat, ylipaino, alkoholi ja tupakointi. Myös nämä yksittäiset tekijät ovat luonteel-taan monitahoisia.

– Tiedämme paljon yhteiskunnallisen muutoksen ai-kaansaamisesta ja ylläpitämisestä, mutta uudet haasteet eivät ole samoja kuin vanhat, French muistuttaa.

TEHOKKUUTTA RAHANKÄYTTÖÖN

Julkisia varoja tulisi Frenchin mukaan käyttää paremmin ja tehokkaammin sekä niiden käyttöä seurata tarkemmin.

– Hyvin pienestä osasta julkisia varoja tiedetään edes

Yhteiskunnallinen markkinointi hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa

TEKSTI: NOORA MOILANENKUVA: MIKKO KÄKELÄ

27

perusasioita siitä, mihin raha on käytetty ja onko toiminta ollut tehokasta, French harmittelee.

Puutteellisen seurannan lisäksi monia yhteiskunnal-lisia ohjelmia kuvastaa lyhytaikaisuus, korkeat kustan-nukset, vähäinen ymmärrys käytöksen muutoksesta sekä huono koordinointi ja arviointi.

– Rahankäytön tehokkuuteen tulisi kiinnittää huomi-ota: toimiko interventio, kuinka kustannustehokasta toi-minta oli, vähensikö toiminta epätasa-arvoa ja mitä opit-tiin, French esittää.

French kuvailee tehokasta sosiaalipolitiikkaa näyt-töön, kansalaisten näkemyksiin ja tieteelliseen tietoon perustuvana. Lisäksi täytyy olla selvät tavoitteet, strate-ginen päämäärä ja yhteneväinen taktiikka päämäärän saavuttamiseksi.

INSPIROINTIA JA OSALLISTAMISTA TIEDON SIJAAN

French muistuttaa, että tieto yksin ei saa ihmisiä muutta-maan käytöstään. Esimerkiksi ohitusleikkaukseen joutu-neista vain yksi yhdeksästä muuttaa elintapojaan.

– Suurin osa julkisesta tiedosta on tylsää, tylsää, tylsää! Suurinta osaa ihmisistä ei myöskään kiinnosta, French toteaa.

Millaiset keinot Frenchin mielestä sitten tulisi ottaa käyttöön? Hänen mukaansa on vaikeaa todistaa ihmis-ten olevan väärässä. Ennemmin tulisi antaa heille keinoja tehdä asioita paremmin.

– Vaaditaan osallistumista, inspirointia, valtauttamista ja tukea. Kaikki viestintä tapahtuu sydämen kautta.

Sosiaaliset normit ohjaavat vahvasti ihmisten toimin-taa: me teemme sitä, mitä muutkin tekevät. Jotta voitaisiin todella vaikuttaa ihmisiin ja heidän käytökseensä, tarvi-taan muutos ajattelutavassa.

– Meidän ei pitäisi käskeä ihmisiä tekemään, mitä me haluamme. Sen sijaan meidän tulisi auttaa heitä saavut-tamaan se, mitä he itse haluavat.

IHMISET OSAKSI RATKAISUA

Yksi yhteiskunnallisen markkinoinnin kulmakivistä on yh-teisten arvojen luominen. Frenchin mukaan ihmiset halua-vat olla osa ratkaisua sen sijaan, että he olisivat ulkoapäin ohjautuvia.

French painottaa yhdessä luomista sen sijaan, että asiantuntijat kertovat ihmisille, mitä heidän tulisi teh-dä. Hyvänä esimerkkinä toimii pyöräilyn kulkutapaosuus Kööpenhaminassa, jonka taustalla ovat pyöräilyn nopeus, helppous ja edullisuus.

– Terveys ja ulkonäkö eivät ohjaa ihmisiä kulkutapa-valintoihin, joten ne eivät myöskään vetoa heihin tai saa heitä muuttamaan käytöstään, French huomauttaa.

Kaupallisen markkinoinnin tavoitteena on luoda pit-käaikaisia, lojaaleja asiakassuhteita, koska ne ovat kaik-

kein tuottavimpia. Tällä hetkellä on nousussa massa-personointi, jota voidaan hyödyntää myös terveyden edistämisessä esimerkiksi verkossa tehtävinä yksilöllisinä kuntosaliohjelmina.

Yhteiskunnallisen markkinoinnin suunnittelun tulisi olla systemaattista, tarkkaa, avointa ja läpinäkyvää. Olen-naista on myös kustannustehokkuuden laskeminen sekä arviointi: mikä on toiminut ja mikä ei.

TUNNE KILPAILIJASI

French toivoo, että yksityisen, julkisen ja kolmannen sek-torin yhteistyö hyödynnettäisiin paremmin. Tällä hetkellä kaikki toimivat omissa siiloissaan. Yksityisellä sektorilla on paljon valtaa ja yritysten yhteiskuntavastuun kautta myös halua tuottaa sosiaalista pääomaa.

Frenchin mielestä on tärkeää tuntea viholliset, eli olla selvillä siitä, mitkä ovat terveellisten elämäntapojen kil-pailijoita. Kilpailu on jatkuvaa, johdonmukaista ja kehittyy koko ajan.

Myös kilpailijoihin French kehottaa suhtautumaan ana-lyyttisesti: mitä ne ovat, mitä tekevät ja kuinka tehokkaas-ti, mitkä ovat niiden heikkoudet ja vahvuudet ja miten niiden vaikutusta voitaisiin vähentää?

Kaupallisessa markkinoinnissa tuodaan usein yhteen eri alojen asiantuntijoita, jolloin asioita voidaan tarkas-tella monesta näkövinkkelistä. French muistuttaa, että myöskään fyysinen aktiivisuus ei ole ihmisen muusta elämästä irrallinen osio.

– Pelkkien demografisten tekijöiden tarkasteleminen ei riitä, vaan täytyy tehdä segmentointia. On tärkeää tun-nistaa ja ymmärtää eri kohderyhmiä ja pystyä kohdenta-maan interventiot juuri heille.

TUNTEET OHJAAVAT VALINTOJA

Ihmiset tekevät päätöksiä ensisijaisesti tunteisiin, eivät jär-keen pohjautuen. Siksi yhteiskunnallisella markkinoinnilla pyritään vaikuttamaan tunteisiin, eikä logiikkaan tarjoamal-la tietoa. Esimerkiksi ympäristöjen suunnittelulla ihmisiä voidaan ohjata tekemään valintoja ajattelemattaan.

Kaupallisen markkinoinnin hyödyntämiseen terveyden edistämisessä liittyy Frenchin mukaan usein sosiaalis-mo-raalinen ongelma.

– Me haluaisimme, että ihmiset tekisivät itse hyviä va-lintoja. Ongelmana on, että tämä lähestymistapa ei toimi.

– On alettava tekemään asioita, jotka toimivat ja lakat-tava tekemästä asioita, jotka eivät toimi, sillä se on julkis-ten varojen tuhlaamista, French vaatii.

French näkee kansalaisten osallistamisen keskeisimpä-nä ratkaisuna terveyden edistämisen haasteisiin vastaami-sessa. Sen lisäksi, että meidän tulee ymmärtää ihmisiä, joi-ta haluamme auttaa, tulisi meidän myös kuunnella heitä.

– Meidän tulee auttaa ihmisiä sen sijaan, että kerrom-me heille, miten heidän tulee elää.

28

Olosuhdeseminaari järjestettiin Paa-sitornissa Helsingissä 6. marraskuuta. Aamupäivän aikana perehdyttiin erityi-sesti kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen ja siihen, miten asuinalueet voivat edistää liikunta-aktiivisuutta. Lounaan jälkeen aktivoiduttiin ja opiskeltiin learning ca-feissa ja purettiin työpajojen anti. Semi-naari päättyi muutamaan tutkimukseen siitä, miten liikunnan edistämisellä on saavutettu miljoonasäästöjä.

KAUPPA- JA ASIOINTIMATKOISSA SUURI POTENTIAALI

Liikkumisen ohjauksen asiantuntija Sara Lukkarinen Motivasta käsitteli kauppa-ja asiointimatkojen kulkemista kävellen tai pyörällä.

– Reilu kolmannes suomalaisten mat-koista on ostos- ja asiointimatkoja, joista suurin osa on päivittäistavaroiden ostok-siin liittyviä, Lukkarinen avasi aihettaan.

Matkat ovat lyhyitä ja niissä on paljon potentiaalia kävelyn ja pyöräilyn lisää-miseen. Lukkarinen esittikin perusteluja, miksi kävelyä ja pyöräilyä olisi hyvä lisätä kaupan alalle.

– Näin kuluttajilla olisi enemmän vaih-toehtoisia tapoja saapua ostoksille, au-tojen parkkitilan vähentäminen toisi kus-tannussäästöjä ja samalla kaupan imago ja yhteiskuntavastuullisuus paranisivat.

Kuluttajan näkökulmasta asioinnin tu-lee olla helppoa, jotta se sujuisi kävellen tai pyöräillen.

– Kauppapaikan tulee olla riittävän lä-hellä, opastuksien ja pyöräpysäköinnin tulee olla kunnossa, ostoksille ja muille tavaroille tulee olla säilytysmahdollisuus sekä ostosten kantamista ja kuljettamis-ta tulee olla helpotettu, Lukkarinen tiivisti.

ALIARVOSTETTU KATU

Lahti City ry:n toiminnanjohtaja Janne Vii-tamiehen mukaan kadut ja jalkakäytävät ovat erinomaisia liikuntapaikkoja arkilii-kunnalle, mutta kaupunginvaltuustoissa katujen kävelyolosuhteiden edistäminen on melko nihkeää.

– Jalankululla on melko synkkä historia. Kävellä on saanut joskus jopa henkensä kaupalla. Ilkka Taipale määritteli 70-luvul-la autoilun kansansairaudeksi, joka tap-poi ihmisiä ja olisi pitänyt kieltää. Vasta 90-luvulla kantakaupungin nopeusrajoi-tukseksi säädettiin Helsingissä 40 km/h, jolloin jalankulkijan kuolemaan johtaneet onnettomuudet vähenivät lähes nollaan, Viitamies kertasi historiaa.

Arkiliikunnan myönteisiä vaikutuksia on esitetty kävelyn osalta vasta verrat-tain myöhään. Kävelyn on ajateltu usein olevan hukkaan heitettyä aikaa, kun taas autoilu on tehokasta ja aikaa säästävää.

– Näistä lähtökohdista myös kaupunki-rakennetta suunnitellaan ja investoidaan tieliikenteeseen. Hyvän katuympäristön kysyntä kuitenkin kasvaa kaupungistu-misen mukana. Mitä tiiviimpi asutus, sitä parempi kilpailukyky kävelyllä on verrat-tuna muihin liikennemuotoihin.

Hyvinvoiva kunta – kävelyä, pyöräilyä, hidasteitä ja liikuntapaikkoja asuinympäristössäHyvinvoiva kunta – arkiliikunnan olosuhdeseminaarissa keskusteltiin siitä, miten kehitämme elinympäristöämme päivittäiseen liikunta-aktiivisuuteen kannustavaksi. Pu-hujat tarjosivat kysymykseen ”miten” ratkaisuja omista lähtökohdistaan. Iltapäivän learning cafeissa osallistujat pääsivät itse työstämään ja pohtimaan uusia ratkaisuja kolmeen eri aiheeseen.

TEKSTI: KATRI SIIVONENKUVAT: MIIA MALVELA

29

Viitamiehellä oli esittää kolmen koh-dan resepti kävelyn kasvattamiseksi kaupungilla.

– Yhdyskuntarakenteen tulee olla tii-viimpi. Samoin ajoneuvoliikenteen no-peuksia on laskettava. Hidastiet, joilla nopeus olisi kaupunkialueilla 20 km/h, olisivat paras ratkaisu. Näin myös pyö-räilijät voivat ajaa turvallisesti autojen seassa eikä jalankulkijoille aiheudu no-peudesta vaaratilanteita. Lisäksi vielä jalkakäytäviin tulisi satsata huomatta-vasti enemmän.

– Katu on enemmän kuin vain raken-nuksien väliin jäävä tila. Se on yhteinen paikka, jota voi elävöittää, tehdä viih-tyisämmäksi, monikäyttöisemmäksi ja esteettömäksi monin eri tavoin, päätti Viitamies.

ASUINYMPÄRISTÖ LIIKKUMISEN HYÖTYKÄYTTÖÖN

Valon erityisasiantuntija Reijo Ruokonen nosti esiin meitä kaikkia lähellä olevan ympäristön, jota voisimme kaikki hyö-dyntää entistä paremmin päivittäisen liikunta-aktiivisuutemme lisäämiseksi. Nimittäin asuinympäristömme.

– Vain 15 prosenttia taloyhtiöistä arvioi oman yhtiönsä leikki- ja liikuntamahdol-lisuudet hyviksi. Erityisesti lasten piha-leikkivälineitä tarvittaisiin kipeästi lisää, Ruokonen summasi valtakunnallisen sel-vityksen tuloksia taloyhtiöiden leikki- ja liikuntapaikoista.

– Taloyhtiöissä on myös paljon vajaa-käytöllä olevaa yhteistä sisätilaa, jota voisi kehittää liikuntanäkökulmaa sil-

mällä pitäen. Yli puolet taloyhtiöistä olisi halukkaita liikuntaolosuhteiden kehittä-miseen.

– Meidän tärkein tehtävä on tuottaa tietoa, ideoita ja asiantuntijapalveluita taloyhtiöille ja niille toimijoille, jotka ovat avainroolissa liikunnan edistämisessä asuinympäristöissä. Lisäksi tarvitaan nä-kyviä esimerkkejä hyvistä kotipihoista ja asuintalojen yhteistilojen liikuntaolosuh-deratkaisuista, Ruokonen tiivisti selvityk-sen toimenpide-ehdotukset.

TYÖPAJOISSA TYÖSTETTIIN UUSIA IDEOITA

Lounaan jälkeen jakauduttiin työskente-lemään kolmeen ryhmään. Kukin ryhmä vieraili kolmessa työpajassa, joissa työs-kenneltiin learning café -periaatteen mu-kaisesti: ideoiden, keskustellen ja oppien uutta ryhmissä. Samalla jalostettiin mui-den ryhmissä syntyneitä ideoita.

KAUPPAMATKAT KÄVELLEN JA PYÖRÄILLENRyhmiä pyydettiin ideoimaan keinoja, joilla ihmiset saataisiin yhä enemmän tekemään kauppamatkansa kävellen ja pyöräillen. Ryhmät pohtivat myös, mitkä seikat vaikuttavat merkittävästi kaup-pamatkojen kulkutavan valintaan eli mennäänkö ostoksille kävellen, pyörällä, julkisilla vai henkilöautolla. Työpajaa ve-tivät yliarkkitehti Timo Saarinen ympä-ristöministeriöstä ja toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen Elävät kaupunki-keskustat ry:stä.

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA, ERITYISESTI LIIKENNE SUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA. ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?Pohjustuksena keskustelulle esiteltiin tu-levaa kuntalakia hyvinvointijohtamisen ja kuntalaisten osallistamisen ja osallis-tumisen näkökulmasta sekä käytiin läpi käytännön toteutuksia Kuopion kaupun-gissa. Pohjustuksen jälkeen osallistujat keskustelivat siitä, miten kuntalaiset voi-vat vaikuttaa arkiliikunnan edistämiseen liikennesuunnittelussa ja kaavoituksessa. Työpajaa vetivät erityisasiantuntija Anne Sormunen Suomen Kuntaliitto ry:stä ja suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kuopi-on kaupungin kaupunkiympäristön suun-nittelupalveluista.

TERVEYTTÄ JA ELINVOIMAA LÄHILUONNOSTATyöpajassa ryhmät pohtivat, millä tavoin lähiluonnossa liikkumista voitaisiin edis-tää. Kukin ryhmä sai oman kysymyksen ja seuraava ryhmä jatkoi työstämistä siitä, mihin edellinen jäi. Ensimmäinen ryhmä pohti, mitkä tekijät estävät tai ra-joittavat helppoa luontoon pääsyä. Toi-nen ryhmä jatkoi näiden esteiden ja ra-joituksien ratkaisemista. Kolmas ryhmä puolestaan pohti aivan uusia keinoja, joil-la mahdollistaa luontoon pääsyä arjes-sa. Työpajaa vetivät erikoissuunnittelija Veikko Virkkunen ja projektipäällikkö Kati Vähäsarja Metsähallituksesta.

Lisätietoja Hyvinvoiva kunta – arkiliikunnan olosuhdeseminaarin esitykset, työpajojen koosteet sekä osan esityksien videotallenteet ovat katsottavissa KKI-ohjelman verkkosivuilla http://www.kkiohjelma.fi/tapahtumat_ja_kampanjat/hyvinvoiva_kunta_-_arkiliikunnan_olosuhdeseminaari

30

TEKSTI: ANNA SUUTARIKUVAT: MIIA MALVELA, NATTAWUT THAMMASAK

Kävely- ja pyöräilykaupungeissa ihmiset ovat kiinni elämän syrjässä

Hyvinvoiva kunta – arkiliikunnan olosuhde-seminaarissa puhuneen Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen tutkijatohtori Kalle Vaismaan esitys konkretisoi, millaisia positiivisia vaikutuksia pyöräilyn ja kävelyn edistämisellä on kaupunkikulttuuriin laajemminkin. Vaismaan alustus Elämä syrjäs-sä vai elämän syrjässä – kävelystä ja pyöräilys-tä elinvoimaa konkretisoi kävelyn ja pyöräilyn hyötyjä niin inhimillisen hyvinvoinnin kannalta katsottuna kuin taloudenkin näkökulmasta.

Päivän ensimmäisestä alustuksesta vastannut Vaismaa aloitti esityksensä näyttämällä yleisölle kolme kuvaa. Ku-vissa esiintyi sama pikkupoika, mutta pojan ilme oli jo-kaisessa kuvassa erilainen. Kuvat oli otsikoitu sanoilla joukkoliikenne, autoilu ja pyöräily. Joukkoliikennekuvassa pikkupojan naama oli jokseenkin ilmeetön, autoilukuvassa ärtynyt tai jopa vihainen ja pyöräilykuvassa iloisen hymyi-levä. Kuvilla Vaismaa halusi havainnollistaa eri kulkutapo-jen vaikutusta kaupungin yleisilmeeseen.

– Kaupungeissa, joissa liikuntaan paljon kävellen ja pyö-räillen, ihmisten on hyvä olla ja turvallista liikkua. Tällai-sissa kaupungeissa ihmiset ovat kiinni elämän syrjässä, Vaismaa totesi.

KULKUTAVALLA VAIKUTUSTA YMPÄRISTÖN KOKEMISEEN

Vaismaan esitys sisälsi useita havainnollistavia ja herät-täviä esimerkkejä. Sveitsiläisten lasten piirustukset kou-lumatkoiltaan olivat erityisen puhuttelevia ja vastaansa-nomattomia.

Koulumatkansa jalkaisin kulkevien lasten piirustukset olivat värikkäitä ja niihin oli kuvattu paljon kukkia, puita ja koulumatkan varrella sijaitsevia rakennuksia. Lapset, jotka viedään kouluun autolla, piirsivät puolestaan yleisimmin vain tien kodista kouluun. Heidän piirustuksissaan ei nä-kynyt sen paremmin koulumatkan varrella olevia luonto-elementtejä kuin rakennettua ympäristöäkään.

– Kuvat osoittavat, miten eri tavalla lapsi kokee ympä-ristönsä riippuen siitä, miten hän kulkee koulumatkansa.

PANOSTUS KÄVELYYN JA PYÖRÄILYYN MAKSAA ITSENSÄ TAKAISIN MONIKERTAISESTI

Inhimillisen hyvinvoinnin lisääntyminen on kiistatonta, muttei yleensä riitä kävelyn ja pyöräilyn myyntipuheen tueksi yhä niukemmista resursseista taisteltaessa. Pöytään pitää olla iskeä kylmiä faktoja myös pyöräilyn ja kävelyn edistämisen mukanaan tuomista euromääräisistä säästöis-tä. Näistäkin on onneksi olemassa yhä enemmän näyttöä, kun jo useat kunnat Suomessa ovat suorittaneet HEAT-laskennan (Health Economic Assessment Tool) selvittääkseen kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten rahallisen arvon.

– Helsingissä on laskettu, että yhden euron panostus

31

pyöräilyyn ja kävelyyn tuo kahdeksan euron arvosta ter-veyshyötyjä. Joensuussa puolestaan on arvioitu, että jos tulevina vuosina onnistutaan nostamaan kävelyn ja pyö-räilyn määrää 20 prosenttia, vuosittaiset hyödyt nousevat 3–4 miljoonaan euroon.

Mikäli halutaan luoda yhteiskuntaan kävelyä ja pyöräi-lyä suosiva ilmapiiri, joka näkyy myös poliittisissa päätök-sissä, Vaismaan mukaan päättäjille pitää saada enemmän tietoa euromääräisistä säästöistä. Lisäksi tarvitaan tietoa ja kokemuksia hyvistä ratkaisuista, joita on jo toteutettu.

Vaismaan mukaan Helsingin Baana on Suomessa hyvä esimerkki toimivasta ratkaisusta, jolla on edistetty kävelyä ja pyöräilyä kaupungin keskustassa kustannustehokkaas-ti. Baana on vuonna 2012 avattu entiseen ratakuiluun ra-kennettu 1,3 kilometrin mittainen kävely- ja pyöräilyväylä, joka kulkee Kiasmalta Ruoholahteen.

KÄVELLEN JA PYÖRÄILLEN KANSANTAUTEJA TALTUTTAMAAN

Kävelyn ja pyöräilyn positiiviset vaikutukset kansanter-veyteen ovat merkittävät. Maailman terveysjärjestö on to-dennut kävelyn ja pyöräilyn vähentävän sairastumis- ja kuolleisuusriskiä sydän- ja verisuonisairauksissa, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksissa, tyypin II diabeteksessa, syöpäsairauksissa, aivohalvauksissa sekä psyykkisissä sai rauksissa.

Vaismaa kertoi myös, että tutkimuksissa on todet-tu kolmen tunnin viikoittaisen pyöräilyn pienentävän 30–60-vuotiaiden kuolleisuusriskiä 40 prosenttia.

KAUPPA KUKOISTAA KÄVELYKESKUSTOISSA

Vaismaa nosti esityksessään esille kävelyn ja pyöräilyn myönteiset vaikutukset myös kaupunkikeskustojen liike-elämään. Liike-elämä kukoistaa, jos kaupungissa on paljon kävelijöitä ja pyöräilijöitä.

– Kaupunki ilman kävelijöitä ei ole kaupunki, Vaismaa tiivisti.

Valitettavan usein kauppiaat kuitenkin pitävät asiak-kaina vain autolla ostoksille saapuvia ihmisiä. Tämä huo-mataan esimerkiksi silloin, kun kadunvarsipysäköintiä jollakin vilkkaalla kauppakadulla pyritään vähentämään. Kauppiaat älähtävät, koska pelkäävät asiakasvirran tyreh-tyvän pysäköinnin rajoittamisen myötä.

Vaismaan mukaan kauppiaat olisi saatava ymmärtä-mään, että asiakaspotentiaali piilee nimenomaan käveli-jöissä ja pyöräilijöissä, ei niinkään autoilijoissa.

– Viestintää on tehostettava, jotta kauppiaat oppisivat ymmärtämään, että kävelyn ja pyöräilyn edistäminen lisää myös kauppaa.

HYVIÄ ESIMERKKEJÄ LÖYTYY LÄHELTÄ

Vaismaan mukaan Kööpenhaminan Strøget on hyvä esi-merkki onnistuneesta kävelykeskustan luomisesta. Strø-getiä alettiin määrätietoisesti 1960-luvulta lähtien muut-taa kävelykaduksi. Alkuun kauppiaat Kööpenhaminassakin protestoivat muutosta vastaan, mutta sittemmin muutos on nähty positiivisena.

Kaksi kolmasosaa tämän Euroopan pisimmän kävely-kadun ostoksia tekevistä ihmisistä käyttää niin kutsuttuja kestäviä kulkutapoja eli saapuu ostoksille kävellen, pyöräl-lä tai julkisilla kulkuneuvoilla.

– Tällaisen muutoksen jälkeen kaupat haluavat sinne, missä kävelijät ovat, Vaismaa huomautti.

Vastaavia hyviä esimerkkejä Vaismaalla oli esittää myös muista kaupungeista niin maailmalta kuin meiltä koti-Suomestakin.

32

Hälsomotion lever i nuet och litar på framtiden

Konditionstesterna för Finska Män populärare än någonsin

År 2014 har varit det 20:e verksam-hetsåret I form för livet -programmet. Jubileumsåret kulminerade i IFFL-ju-bileumsseminariet som ordnades i Helsingfors universitets festsal den 5 november. Jubileumsseminariet sam-lade över 300 aktörer inom det centrala nätverket för hälsomotion. I seminariet deltog ett antal hälsomotionsexper-ter med lång erfarenhet av branschen, IFFL-programmets samarbetspartner från åren som gått samt personer som arbetar inom IFFL-projekt.

Under seminariet gav IFFL-program-mets före detta ordförande, idrottsråd Timo Haukilahti en kort överblick över hälsomotionens historia. Improvisa-tionsteatern Stella Polaris tog med sina medryckande föreställningar semina-riedeltagarna till det förflutna, tillbring-ade en stund i nuet och tog en titt på framtiden. Sina visioner om framtiden framförde även festtalarna Jeff French (UK) som är expert på internationell samhällelig marknadsföring och tek-nologiföretagaren Teemu Arina.

IFFL-programmet belönade under ju-bileumsseminariet fem riksomfattan-de hälsoorganisationer för beaktande av motion och idrott som en viktig del

av det hälsofrämjande arbetet. Orga-nisationerna som belönades var And-ningsförbundet rf, Diabetesförbundet i Finland rf, Föreningen för mental hälsa i Finland, Reumaförbundet i Finland rf samt Finlands Hjärtförbund rf. Samt-liga 15 distriktsorganisationer inom idrott belönades i sin tur för en lång-siktig utveckling av hälsomotion både regionalt och som en fast del av ett riksomfattande nätverk. Därutöver be-lönades Hyvinge och Jyväskylä städer för främjande av möjligheter till motion.

Priserna överräcktes av försvarsmi-nister Carl Haglund som även svarar för ärenden som gäller idrott och motion vid undervisnings- och kulturministe-riet. Även omsorgsminister Susanna Huovinen från social- och hälsovårds-ministeriet framförde sin hälsning un-der tillställningen genom videokonfe-rens.

Efter det officiella programmet fort-satte jubileumsfesten i mera informella tecken i form av en cocktailbjudning.

TEXT: ANNA SUUTARI

BILD: MIKKO KÄKELÄ

Under hösten som gått stannade lång-tradaren för Finska Män på äventyr på sammanlag t 36 orter under sin sju veckor långa Fin-landsturné. Totalt 9 898 män testade

sin kondition under höstens turné.Långtradarturnén Finska Män på

äventyr genomfördes i samarbete med distriktsförbunden inom idrott och kom-munerna. Evenemangen samlade även många andra aktörer kring den gemen-samma frågan. Folkhälsoorganisatio-nernas lokala föreningar, motions- och idrottsföreningar, lokala motionsföreta-gare, Marthor och talrika andra instanser presenterade sin verksamhet under eve-nemangen och erbjöd männen hälsomät-ningar samt möjligheter att bekanta sig med olika idrottsgrenar och sportartiklar.

Under höstens långtradarturné sat-sade man även på tvåspråkighet. Bland evenemangsorterna fanns sådana starkt tvåspråkiga orter som Kimitoön och Ja-kobstad. Tvåspråkigheten beaktades såväl i materialen som delades ut till männen som i språkutbudet under re-sponsföreläsningarna. Såväl blanketten för bakgrundsuppgifter för konditions-tester, Träningsguiden för Finska Män som Kroppens konditionsindex hade översatts till svenska och responsföre-läsningar hölls ömsom på finska, ömsom på svenska på de tvåspråkiga orterna.

Intresset för konditionstesterna för Finska Män var väldigt stort. Även om projektlångtradaren nu drar sig tillbaka till sitt stall är det fortfarande möjligt för Finska män att testa sin kondition på fle-ra orter runtom i Finland. Idrottsinstitut har inkluderat projektets konditionstes-ter i sina serviceutbud och även distrikts-organisationerna inom idrott genomför testerna.

motions gnistan

TEXT: ANNA SUUTARIBILD: KKI-OHJELMA

ÖVERSÄTTNING TILL SVENSKA MULTIDOC

33

Hälsomotion enligt Heinolamodellen

IFFL-verksamheten i Ruokolax har pressats ihop till diamanter på 20 år

IFFL-verksamheten inleddes i Heinola un-der det år då I form för livet -programmet kom till, år 1995. Grundidén var att produ-cera motionstjänster för företag till ett för-månligt pris.

– Idén var att kommunen producerar tjänsten som är gratis för personalen på de företag som deltar i verksamheten, förkla-rar idrottsdirektören för Heinola stad Matti Nieminen.

I början fick man kundkontakter huvud-sakligen via företagshälsovården. För när-varande deltar cirka 50 företag i verksamhe-ten, det vill säga praktiskt taget alla företag i Heinola. Det finns 35 regelbundna motions-grupper och varje vecka erbjuds all slags motion från vattenjumppa till kettlebell.

– I företag har IFFL-verksamheten resul-terat i helt konkreta nyttor, såsom minskat antalet sjukfrånvaro. Friska arbetstagare som mår bra är en fördel för såväl företa-gen som staden, konstaterar Nieminen.

År 2006 bestämde man sig i Heinola att staden skulle profileras som hälsomotions-

stad vilket har haft många positiva följder. Det strategiska beslutet engagerade bland annat social- och hälsovården allt starkare i samarbetet.

– Inom idrotts- och motionsrådgivningen hänvisar man klienter från hälsovårdaren till tjänsterna inom hela sektorn, från fy-sioterapi till IFFL-verksamhet och vidare till föreningsverksamhet. Även läkarna är medvetna om den lokala hälsomotions-verksamheten och hänvisar sina klienter direkt till motionsgrupperna.

När det gäller befästning av verksamhe-ten har det enligt Nieminen varit väsentligt att man redan i början tog itu med de rätta frågorna.

– Framgångar skapar en positiv cirkel och bidrar till idérikedomen och viljan att ut-vecklas.

Som en framtida utmaning ser Nieminen ojämlikhetsutvecklingen och bevarandet av funktionsförmågan hos äldre.

– Man borde med hjälp av motion också försöka aktivera personer med låg socio-

ekonomisk ställning för att undvika anhop-ning av problem och förebygga margina-lisering.

Ruokolax fick en impuls till hälsofrämjan-de motion redan innan IFFL-programmet grundades.

– Det var 1994 då man på riksnivå börja-de oroa sig för orörlighet. Till kommunerna skickades en vädjan om att något borde göras, minns ledaren och själen för IFFL-verksamheten i Ruokolax Harri Tonder.

I januari 1995 fattade man tillsammans med föreningarna, klubbarna och organi-sationerna i kommunen ett beslut om att delta i det riksomfattande programmet I form för livet.

– En människa som rör sig är värdefull förutom för sig själv även för hela samhäl-let. Människor som rör sig och mår bra är viktiga också för kommunen, säger Tonder.

Grundarbetet gjordes noggrant – man kartlade utgångspunkterna och utredde vart man skulle och vad man ville nå. De två

hörnstenarna – eller diamanterna som Ton-der kallar dem – i verksamheten är gång-tävlingar mellan byar och månadsvand-ringar. I bådadera har man tagit Ruokolax styrka, den vackra och mångsidiga naturen tillvara och sett till att alla byar i den vid-sträckta kommunen har möjlighet att delta i verksamheten.

– Naturmotion är ett av våra trumfkort: vi har skogar, sjöar och ödemarker. Bara man ännu skulle få fram budskapet om att det är bra för människan att röra sig i naturen, hoppas Tonder.

Månadsvandringarna från januari till ok-tober är förutom gemensam motion även hembygdsutflykter till olika delar av den vidsträcka socknen Ruokolax. I oktober 2014 ordnades den 120:e månadsvand-ringen i ordning. Gångtävlingar har man i sin tur ordnat sedan 1997 och antalet pre-

stationer har uppgått till över en halv miljon under de 18 åren.

– Gång har blivit ett begrepp hos oss. Be-folkningen minskar och föråldras dock i av-lägsna trakter vilket naturligtvis leder till att antalet prestationer minskar.

Den vitala verksamheten bygger på flera års aktiva arbete. Tonder lyfter fram i syn-nerhet kommunikationens och volontärer-nas betydelse.

– Det krävs informationsutdelning, påmin-nelser, uppmuntran, till och med lirkande och övertalande för att få folk att röra på sig. Nuförtiden är informationsflödet så väldigt att även viktiga frågor ibland drun-knar i det.

TEXT: NOORA MOILANEN

TEXT: NOORA MOILANENBILD: LAURI ROTKO

34

R

I

IKk

K

S

k

T

O

RISTIKON LAATIJA HARTO HAKONEN

Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kkiohjelma.fi –› Viestintä ja materiaalit –› Kipinät-lehti.

35

Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkostoViidellätoista Liikunnan aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikunta-hankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fiPuh. 0400 478 134Kotipolku 2, 55120 Imatrawww.eklu.fi

Etelä-Savon Liikunta ry

Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fiPuh. 044 341 0057Teemu Ripatti, teemu.ripatti@esliikunta.fi, puh. 044 341 0053Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli, www.esliikunta.fi

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fiPuh. 040 595 4195Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinkiwww.eslu.fi

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Harri Appelroth, harri.appelroth@hlu.fiPuh. 0207 482 603Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tamperewww.hlu.fi

Kainuun Liikunta ry

Matias Ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fi Puh. 044 532 5924Kisatie 28, 87250 Kajaaniwww.kainuunliikunta.fi

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fiPuh. 0440 916 075Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkolawww.kepli.fi

Keski-Suomen Liikunta ry

Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fiPuh. 010 666 2404, 045 650 3771Rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskyläwww.kesli.fi

Kymenlaakson Liikunta ry

Kirsi Kiiskinen, kirsi.kiiskinen@kymli.fiPuh. 040 483 5405Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvolawww.kymli.fi

Lapin Liikunta ry

Arto Piuva, arto.piuva@lapli.inet.fiPuh. 040 832 9321Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemiwww.lapinliikunta.com

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto

Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi Puh. 0400 463 790Tino-Taneli Tanttu, tino-taneli.tanttu@liiku.fi, puh. 040 9000 846Yliopistonkatu 31, 20100 Turku, www.liiku.fi

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto

Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fiPuh. 050 5360 334Liisankatu 11, 28100 Poriwww.liiku.fi

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Antero Kangas, antero.kangas@plu.fiPuh. 050 406 4789Huhtalantie 2, 60220 Seinäjokiwww.plu.fi

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Vesa Martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fiPuh. 040 773 9243Rantakatu 35, 80100 Joensuuwww.pokali.fi

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry

Ilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.fiPuh. 050 308 7711Sammonkatu 6, 90570 Ouluwww.popli.fi

Pohjois-Savon Liikunta ry

Tanja Tukiainen, tanja.tukiainen@pohjois-savonliikunta.fiPuh. 050 571 8400Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopiowww.pohjois-savonliikunta.fi

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Keijo Kylänpää, keijo.kylanpaa@phlu.fiPuh. 040 552 9233Urheilukeskus, 15110 Lahtiwww.phlu.fi

36

Träningsguiden för Finska Män sammanför inspirerande kunskap och de bäst funge-rande praktiska träningstipsen för att höja den fysiska konditionen. I delen som be-handlar träningsmat beskrivs det centrala gällande hälsosamt ätande, som underlät-tar viktbemästring och håller män i form.

Guiden innehåller praktiska råd om hur du- börjar din träning och hur du går vidare,- ökar din uthållighetsförmåga,- åter mångsidig mat, som stöder ditt trä-

nande och underlättar viktbemästringen,- förbättrar din smidighet med enkla och lätt ut-

förda rörelser samt- ökar din muskelmassa snabbare än du trodde var

möjligt.

• träningsguiden är en 24-sidors väggkalender i färg, i formatet A4

• kostnadsfri, beställaren betalar expeditions-kostnader

KKI-korttiperheen uusin tuote työmatkaliikkumiskortti kannustaa työmatkojen kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Työmatkojen kul-keminen fyysisesti aktiivisesti kannattaa, koska työmatka toistuu lähes päivittäin.

KKI-työmatkaliikkumiskortin avulla voit seurata, kuinka paljon sinulle kertyy päivittäistä liikkumista kävellen ja pyöräillen. Kortin sisäaukeamalla olevaan taulukkoon voi kirjata joko minuutteina tai rasteilla kahdeksan viikon ajalta päivittäiset kävellen tai pyöräillen liikutut matkat. Tavoitteena on liikkua mahdollisimman monena päi-vänä lihasvoimin.

Korttia voi myös hyödyntää vaikkapa työpaikan työmatkahaaste-kilpailussa, koska kortissa on varattu paikka käyttäjän yhteystiedoille.

• kortin koko 9 x 12,5 cm• maksuton, tilaaja maksaa toimituskulut

Träningsguide för Finska Män

KKI-työmatkaliikkumiskortti

TEKSTI: ANNA SUUTARI Virikkeitä vertaisohjaajille

Työmatkojen kulkeminen fyysisesti aktiivisesti kannattaa, koska työmatka toistuu lähes päivittäin. Lähes kolmannes henkilöautomatkoista on alle kolme kilometriä ja melkein puolet alle viisi kilometriä.

haluatko, että työmatkaliikunta• parantaa terveyttäsi, ehkäisee ylipainoa ja kohottaa

kuntoasi• virkistää mieltäsi ja parantaa muistia• säästää rahaa, lyhyillä matkoilla myös aikaa• poistaa murheet ruuhkista ja aikatauluista• pienentää hiilijalanjälkeäsi

KorttitilauksetKunnossa kaiken ikää -ohjelma Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskyläsähköposti: tilaukset@likes.fi

www.kkiohjelma.fi

Miten kuljet töihin? Onnistuisiko työmatkasi osin tai kokonaan kävellen tai pyöräillen? Kokeile.

kki-työmatkaliikkumiskortti

Ulkoasu: Kotisaari Graphic Management OyKuvat: Mikko KäkeläPaino: Grano Oy 2014

Liiku viisaasti!

Träningsguide för finska män

f i n s k a m ä n p å ä v e n t y r

lätta på stegen

– uthållighets-

träning som passar alla

musKelKonDitions-

träning hemma oCh i

KonDissalenVarJe mans BÖJ oCh tÖJ

– oCKså Järnet går att BÖJa

Kulan

i Bättre

Form

37

BÖRJA HEMMAMuskelkondition tränar man inte enbart i konditionssal. Det går bra att genomföra en basträning hemma helt utan redskap. Med dessa rörelser kommer du igång.

1. BENPRESS. Stå i grenstående lite bredare än dina axlar och håll

armarna utsträckta framför kroppen. Böj knäna ungefär till 90 graders

vinkel. Sträck dig upp igen och repetera. Håll tyngden på hälarna

under hela utförandet. När du klarar rörelsen fl ytande kan du öka

kraven genom att gå så långt ner att låren är i vågrätt läge såsom

golvet. När det här känns lätt kan du byta ut knäböjningen mot

hopp på huk!

2. ARMPRESS. Lägg dig i utgångsläget för armpress med händerna

lite bredare än axlarna. Sänk dig ner tills kroppen berör golvet. Pressa

dig upp igen.

Variation: Om armpress med enbart tårna i golvet känns oöver-

komligt, kan du sätta knäna i golvet eller luta med händerna mot

ett bord eller en stol.

3. MAGE. Lägg dig ner och lyft benen upp på en stol. Sätt händerna

bakom nacken för att stöda den. Drag först in magen och lyft sedan

upp bröstkorgen från golvet och repetera denna rörelse.

4. DIAGONAL RYGGSTRÄCKNING. Ställ dig på alla fyra och sträck

ut motsatt arm och ben, turvis. Drag lätt in magen och försök hålla

ryggen rak. Rörelsen ska kännas i rygg- och stjärtmusklerna. Samtidigt

utmanar du balansförmåga och kroppskontroll.

TRÄNA SÅ HÄR:

• Sträva småningom till 15 repetitioner. I början räcker det med det antal repetitioner som åstadkommer tydlig men liten trötthet i musklerna. Muskelkonditionen ökar fastän du inte skulle göra rörelserna ända till utmattning.

• Vila mellan rörelserna. Beroende på kondition är vilan ungefär en minut.

• Utför rörelserna efter varandra som cirkelträning 2–3 gånger.

1

2a2b

34

Esimerkkitreeni Träningsguide för Finska Män -oppaasta. Kuvat: Jiri Halttunen

38

MAKSUTON KKI-MATERIAALI

KKI-yleisesite

IFFL-broschyr med allmän information

Hanketukiesite• sisältää hanketuen hakuohjeet

Koulutustukiesite• sisältää koulutustuen hakuohjeet ja -lomakkeen

KKI-kuntokortti• oman liikkumisen seurantaan tarkoitettu kortti vuoden ajalle

KKI-istumiskortti• istumisen määrän seurantaan tarkoitettu kortti, johon kirjataan

yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumismäärät

KKI-työmatkaliikkumiskortti• työmatkaliikkumiskortti kannustaa työmatkojen kulkemiseen

pyörällä ja kävellen. Kortin avulla voit seurata, kuinka paljon sinulle kertyy päivittäistä liikkumista kävellen tai pyöräillen.

Julisteet• ”SuomiMies seikkailee”, 42 x 59,4 cm (A2) sekä 21 x 43 cm kirjoi-

tusalalla• Porraspäivät" A3

Kohti tasaPainoa – Painonhallinnan säätöjä• sisältää keskeisintä tietoa ravinnon ja liikunnan merkityksestä

painonhallinnassa liikennevaloajatuksella: värit viestivät sää-döistä eri painoindeksiryhmissä

• 8 sivua, kuvitettu

SuomiMiehen säätöjä• kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valintojaan ja tekemään

niihin pieniä säätöjä• 8 sivua, kuvitettu

Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti• tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta

Kunnossa kaiken ikää – Aktiivisena arjessa• sisältää tiivistettynä perustiedot arkiliikunnasta, hyvästä syömi-

sestä ja istumisen vähentämisestä• 8 sivua, kuvitettu

KUNTO-OPPAAT

Matka hyvään kuntoon• Työikäisille suun-

nattu opas on jaet-tu kolmeen neljä viikkoa kestävään jaksoon, joiden aikana liikuntaa lisätään arkeen työmatka- ja hyöty-liikunnan, erilaisten kotijumppien, kun-tosaliharjoittelun ja monipuolisten lajikokeilujen avulla.

• sisältää myös liik-kuvuusharjoituksia

IFFL-motionshandbok• motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder.

Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna

• tips för god ergonomi samt gott sinnelag

KKI-kunto-opas 60+• sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman• vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen

Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!• sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuu-

den lisäämiseen• mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin sekä

ruokavalion muuttamiseen terveellisemmäksi

Ta chansen, låt det bli en vana!• under detta 32 veckor program går vikten tryggt ner på ett avs-

lappnat sätt och bra ”filis”• innehåller fakta och råd om bra matintag, motion och var-

dagsaktiviteter

SuomiMiehen treeniopas• SuomiMiehen treeniopas kokoaa yhteen innostavan tiedon ja

toimivimmat käytännön treenivinkit fyysisen kunnon kohotta-misesta sekä hyvän syömisen keskeiset asiat

Träningsguide för Finska Män• Träningsguiden för Finska Män sammanför inspirerande kuns-

kap och de bäst fungerande praktiska träningstipsen för att höja den fysiska konditionen

KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon• turvalliset kotiharjoitteluohjeet harjoittamaan lonkkaa ja hei-

kompaa jalkaa• kahdeksan viikon ohjelmassa keskitytään lihaskunnon, koordi-

naation ja tasapainon vahvistamiseen sekä lantion hallintaan

RAPORTIT

Liikuntaneuvonnan tila kunnissa. Kettingistä ketjuihin – kohtaamisia kentällä• esittelee Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -kyselyn tuloksia sekä

antaa kehittämisideoita liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen

• 68 sivua

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa

• esittelee Joensuun kaupungin laskelmat kävelyn ja pyö-räilyn terveysvaikutuksen taloudellisista vaikutuksista WHOn kehittämän HEAT-työkalun avulla

• 40 sivua

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten talou-dellinen arviointi – Liikenneinfrastruktuurin ja toimenpiteiden taloudellinen arviointi

• HEAT-laskentatyökalu kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutus-ten rahallisen arvion laskemiseen

• Maailman terveysjärjestön kehittämän työkalun suomen-kielinen opas

• 68 sivua

KKI-materiaalit

Matka hyvään kuntoon

39

Nuorimies seikkailee – Karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma• kokoaa tietoa nuorten miesten vapaa-ajanvietosta, fyysisestä

aktiivisuudesta, ravitsemustottumuksista ja nuoria miehiä tavoittavista organisaatioista

• 60 sivua

Kouluttajaverkosto paikallisyhdistysten liikuntatoi-minnan tukena – Valtakunnallinen kouluttajaverkosto soveltavan liikunnan tueksi -hankkeen 2011–2013 loppuraportti• tiivistää Soveltava Liikunta SoveLi ry:n hankkeen toiminnan ja

tulokset• 48 sivua

Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012 – TEAviisari• nostaa esille keskeisimmät toimenpiteet kunnan terveyttä

edistävän liikunnan kehittämiseksi• 16 sivua

Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä• kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki -kehittämishankkeen koke-

muksia• 64 sivua

Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti• tiivistää rekkakiertueen kuntotestien tulokset sekä rekkakiertu-

een ja kuntotestien toteutustavan• 36 sivua

VIRIKKEITÄ VERTAISOHJAAJILLE -SARJA

Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille.

Taukojumppaopas 10 e• antaa virikkeitä vertaisohjaajille taukojumppatuokion järjestämi-

seen ja toteuttamiseen työpaikalla• 38 sivua

Toiminnallinen harjoittelu 10 e• tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilai-

sen harjoitusohjelman avulla• 40 sivua

Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 e• vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoi-

tuksia• 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista• 24 sivua

Kuntopiiriopas + liikekortit 17 e• seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet• 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kunto-

piirin ohjaamista• 28 sivua

Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 e• kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta

sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaa-tioliikkeet sekä loppuvenyttelyn

• selkeät kuvalliset liikeohjeet• 44 sivua

Venyttelyn liikekuvasto 10 e• opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden

avulla• valmiita venyttelyohjelmia• 40 sivua

Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 e• virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja

harjoitteluun• ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan• 32 sivua

Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu 12 e• perusteita ja käytännön ohjeita• antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi

huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät

• 44 sivua

MUUT JULKAISUT

Liikkeelle – Liikuntavastaavan käsikirja 10 e• liikuntavastaavan työkirja on tarkoitettu erityisesti

kansanterveys- ja vammaisyhdistyksissä toimiville liikuntavastaaville

Reseptillä liikkeelle – Liikkumisreseptin arviointi • kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista• sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutetta-

van liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi

Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM tarjoushinta 5 e• tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksista, ohjaajan roolista sekä

vesiliikunnan eri muodoista• mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi

KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla.

TILAA KKI-MATERIAALIA TILAUSPALVELUN KAUTTAKKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voit tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut.Tilauspalvelu on osoitteessa http://kauppa.likes.fi/orders.asp.

Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. LIKESin toimistosihteerit Sari Muhonen ja Sirkku Majori käsittelevät tilaukset.

www.kkiohjelma.fi

KKI-neuvottelukuntaPuheenjohtajaRauno Anttila, opetus- ja kulttuuriministeriö

JäsenetPäivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriöPirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ryElina Karvinen, IkäinstituuttiAri Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ryMari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriöMatleena Livson, Valo ryAntti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosTommi Vasankari, UKK-instituuttiEino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

KKI-toimistoLutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä

ohjelmajohtajaJyrki Komulainen0500 542 193jyrki.komulainen@likes.fi

kehittämispäällikköLiisamaria KinnunenKKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki050 366 1162liisamaria.kinnunen@likes.fi

kenttäpäällikköSari Kivimäki0400 247 444sari.kivimaki@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriMiia Malvela050 443 2376miia.malvela@likes.fi

hankekoordinaattori, vs.Tanja Onatsu040 588 0263tanja.onatsu@likes.fi

tiedottajaKipinät-lehtiKatri Siivonen050 441 3692katri.siivonen@likes.fi

tiedotussihteeriAnna Suutari0400 247 986anna.suutari@likes.fi

hankevalmistelijahanketuetElina Tarkiainen050 441 4025elina.tarkiainen@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriNiina Valkama0400 247 390niina.valkama@likes.fi

materiaalitilauksettoimistosihteeriSari Muhonentilaukset@likes.fi

maksatuksettoimistopäällikkö Pirjo Tolvanen0400 261 022pirjo.tolvanen@likes.fi