33 // 22000099 nnrroo 2233 99.. 1111 .. 22000099

KKoollkkkkaa JJuussssii

A d v e n t t i k a l e n t e r e i t a j o v u o-

d e s t a 1 9 4 7

Partiolaisten adventtikalentereita on myyty jo yl i

kuusi vuosikymmentä. Tuona aikana kalenterit ovat

val lanneet oman paikkansa suomalaisten jouluper-

inteessä – ja sydämissä. Adventtikalenteri on yksi

merkittävimmistä varainhankintamuodoista suomal-

aisi l le partiolaisi l le. Kalentereita myyvät paikal l iset l ip-

pukunnat, joi l le suurin osa myyntituotosta menee:

kalenterin myyntihinta on kuusi euroa, josta l ip-

pukunta saa 2,40 e, partiopi iri 1 ,70 e ja Suomen Par-

tiolaiset 1 ,90 e.

Adventtikalentereita saavat myydä kaikki partiolaiset

sudenpennuista aikuisi in. Kalentereiden myyntiaika

on lokakuusta marraskuun loppuun, jonka aikana

pienet ja isotkin partiolaiset myyvät kalentereita

muun muassa ovelta ovel le, kadui l la ja eri laisissa

tapahtumissa. Meil lä Kolkankävijöissä keskitytään

tuohon ovelta ovel le myymiseen – unohtamatta ni itä

monia sukulaisia, mummeja, kummeja ja naapureita,

jotka jo odottavat kalenterimyyj iä.

Kyseessä on si itä erikoinen tuote, ettei sitä voi

lainkaan ostaa kaupasta tai edes verkosta, koska kam-

panja on verotonta varojenkeräystä. Jos kalentereita

myytäisi in kaupassa tai verkossa ol isi se

yleishyödyl l isen yhteisön el inkeinotuloa, josta yhteisö

ol isi sekä tuloverolain että arvonl isäverolain mukaan

verovelvol l inen. Partiolaisten adventtikalenterin os-

tamal la si is tukee suoraan paikal l ista l ippukuntaa,

joka ohjaa kalenterin myynnistä saadut tuotot –

ainakin meil lä Kolkankävijöissä – lyhentämättömänä

toimintaan. Kyseessä voi esimerkiksi ol la avustus

leirimaksun alentamiseksi , uuden teltan osto tai mak-

suton retkipäivä osal l istuj i l le.

Ensimmäisistä adventtikalentereista on päästy

kuudessa vuosikymmenessä pitkäl le. Ennen

kalentereita myyti in l ippukunnan hyväksi . Sitä te-

hdään edel leen, mutta nykyään jokainen ri ittävän

P ä ä k k y4 P a r t i o l a i n e n i n t i s s ä

6 A d v e n t t i k a l e n t e r i e n

h i s t o r i i a

8 K i l k e

1 2 K i l p i k o n n a t

KA L A S S A

1 4 R e i l a 0 9

1 6 S h a m a a n i n

t a i k a j u o m a

1 7 P y ö r ä i l y r a p a h t u m a

1 9 L a u l u j a l e t t u j a

i l t a n u o t i o l l a

2 0 Y h t e y s t i e t o j a

monta kalenteria myynyt partiolainen voi saada pienen

palkinnon itsel leen tai laumalleen/ vartiol leen jotakin

mukavaa. Kymmenen kalenteria myynti in ottava saa it-

sel leen omaksi kangaskassin, jossa myytävät kalenterit

kulkevat helposti mukana.

Tänä vuonna uutuutena ovat varainhankintamerkit,

jotka on helppo yhdistää partio-ohjelman tekemiseen.

Sudenpennuil le tämä on Varainhankinta-jälkimerkki ja

seikkai l i joi l le on samanniminen taitomerkki. Merkin

suorittaminen tapahtuu koloi l loissa ryhmänjohtajan

opastuksel la, joskaan tehtävät eivät ole kovin vaikeita,

ja osal l istumalla kalenterien myynti in yhdessä lau-

mansa/ vartionsa kanssa. Myös tarpoj i l le, samoaj i l le ja

vaeltaj i l le on omat adventtikalenteriaktiviteetit, vaikka

hei l le ei eri l l istä merkkiä olekaan. Lisäksi kymmenen

kalenterin myyjä saa hihaansa tämän vuoden tont-

tumerkin, joka kertoo osal l istumisesta.

Adventtikalenteri eroaa joulukalenterista si l lä, että ad-

venttikalenterista avataan ensimmäinen kalenterin-

luukku ensimmäisenä adventtina (vuonna 2009 se on

29. marraskuuta). Kalenterin kääntöpuolelta löytyy

joka joulu uusi joulutarina ja tietoa partiotoiminnasta.

Tämän vuoden adventtikalenterin on kuvittanut Timo

Kästämä. Voit käydä katsomassa kalenterien kuvituk-

set aina vuodesta 1 947 tähän päivään saakka osoit-

teesta www.partio.fi/adventtikalenteri , ja huomata,

miten kuvitus on muuttunut vuosien varrel la – vai

onko sittenkään?

Viime vuosina me Kolkankävijät olemme rikkoneet 600

myydyn kalenterin rajan, joka on tietysti vähimmäista-

voitteemme tänäkin vuonna. Jos jokainen jäsenl istal la

oleva Kolkankävijä myisi 5 kalenteria, pääsisimme ta-

voitteeseen helpostikin. Eniten myyneet Kolkankävijät

(ni in yksi lö- kuin ryhmätasol lakin) pääsevät seur-

aavaan l ippukuntalehteen.

Helena Si ivonen

Kolkankävijöiden sihteeri

P ä ä k k ySuominen Joonas taittoTekstitAulio MarikaLahti MiiaLindström MiaMäkinen MariaNiittymäki JukkaSiivonen HelenaSiivonen KatariinaVesterinen OutiVirtanen EveliinaKuvatKouti SakariKreivilä MattiKuru PekkaNiittymäki JukkaPelkonen ElinaPelkonen HennaRapi KallePalaute & materiaaliKolkakävijät ryAskaistentie 139 D21230 Lemukolkkajussi@kolkankavijat.fi

JulkaisijaKolkankävijät ry

PainopaikkaX-Copy, Turku

Ajatuksen varusmiespalveluksen suorittamisesta

sain ammattikouluaikana, kun tulevaisuudesta ei

ol lut varmuutta. Kevääl lä 2008, kun valmistuin

ammattikoulusta, laitoin paperit puolustusvoimi-

in. Kutsuntojen ol lessa edessä, tiesin jo, että me-

rivoimiin menen.

U p i n n i e m i v s . P a n s i o

Alokaskauden suoritin si is Upinniemessä, jonka

jälkeen si irryin Pansioon, josta lähden

kuukauden sisäl lä Haminaan suorittamaan

kul jettajakoulutuksen. Alokasaikoina Upin-

niemessä päiväohjelma ol i melko samanlainen

päivästä ri ippumatta. Aamulla nousti in kuudelta

ylös, puuroa mahaan, teoriaa ja varusmiehen

perustaitoja, lounas, metsässä ryömintää ja per-

uskoulutusta, päiväl l inen, si ivousta,

i ltavahvuuslaskenta ja nukkumaan.

Nyt Pansiossa päivärytmi on pal jon rauhal-

l isempi, ja koska olen ainut kul jettaja tuvas-

samme, ei esimerkiksi kaappitarkastusta ole aina

ennen lomil le lähtöä. Aamulla kuudelta ylös,

seiskaksi aamupalal le, kul jetuskeskuksessa

olei lua, lounas, kirjaston muuttamista ja muuta

hyödyl l istä, päiväl l inen, kuuden jälkeen vapaata,

kunnes i ltavahvuuslaskenta puol i kymmeneltä ja

nukkumaan.

A U KK I I N ? E s a - P e k k a ? K u n t-

s a r i t ?

Alokaskauden jälkeen ol isin halunnut

laivastoaukki in (el i al iupseerikouluun), toisena

vaihtoehtona ol i moottoriaukki ja kolmantena

laivamies. Ensimmäiseen vaihtoehtoon en mah-

tunut mukaan, toisessa ol isi tarvinnut tietää

kaikki autoista jo etukäteen ja kolmanteenkin ol i

tunkua. Haastattelussa päädyin si ihen, että ei

kul jettajakaan ole huono vaihtoehto. Yhteensä

vuosi palvelusta ja valtio tarjoaa toisen ammat-

in. Ei huono, mielestäni.

Jos puolustusvoimien omaisuutta sattuu kadot-

tamaan tai tekee muita hölmöyksiä, voi sitä

seurata Esa-Pekka el i esitutkinta ja lomat saattaa

palaa el i vi ikonlopun saa ol la ki inni tuon

seurauksena. Si l loin ei pääse edes sotkuun el i

soti laskoti in. I lmoittautua täytyy päivystäjäl le

tunnin välein. Toisaalta, jos juoksee Cooperin

testin hyvin, voi saada kuntsarin el i kun-

toisuuslomaa. Voi myös anoa HL: lää (henk.ko-

ht. lomaa), jos si ltä tuntuu.

Miltä tuntuu olla partiolaisena merivoimissa? Miten alokasaika eroaa sitä seuraavasta

koulutuskaudesta? AUKKIIN vai ei? Esa-Pekka, sotku ja kuntsarit.

P A R T I O L A I N E NI N T I S S Ä

5

KOLKKA JUSSI 3 / 2009 KOLKANKÄVIJÄT

Teksti

Katariina Siivonen

Te l t a n p y s t y t y s j a u u d e t

e l ä m y k s e t

Partiossa opituista monipuol isista taidoista on ol-

lut hyötyä. Teltanpystytystaidot, kiehisten

veistely, ryhmätyötaidot, eri laisten ihmisten

kanssa toimeen tuleminen ja toiminta luonnossa

ovat ol leet suureksi hyödyksi . Kaminan sytyt-

tämisen taitojani kunnioitetaan, ”Sä saat sen ni-

in nopeesti ja varmasti pääl le” .

Suosittelen armeijaa kaiki l le ni i l le, joi l la se ei si is

kuulu velvol l isuuksi in, jotka uskovat selviytyvän-

sä ympäristössä, jossa toimitaan ainoastaan,

kun käsketään. Uusia elämyksiä ja tapoja tehdä

asioita sata kertaa saa taatusti .

TKM Siivonen

A d v e n t t i k a l e n t e r i e n

h i s t o r i aAdventtikalenteri on siivittänyt suomalaista joulunodotusta kuuden vuosikymmenen ajan.

Suomalaiset partiotytöt toivat kalenteriperinteen maahamme vuonna 1947. Sen jälkeen

partiolaisten adventtikalenteri on ilmestynyt joka vuosi. Vuosikymmenten saatossa se on

voittanut pysyvän sijan suomalaisten jouluperinteessä – ja sydämissä.

Ajatus adventtikalenterin käytöstä partiotyttöjen

varainhankinnassa rantautui Suomeen Ruotsista.

Kalenteri-idean Suomalaisel le Partiotyttöl i itol le

toi suomenruotsalaisen partiotyttöjärjestön

johtaja Tessi Fazer. Partiotytöt suunnittel ivat en-

simmäisen kalenterin myyntiä jo vuonna 1945,

mutta haave kariutui painatusongelmiin.

Ensimmäinen Lasten adventtikalenteri pääsi

markkinoi l le syksyl lä 1 947 ja si itä otetti in 1 5 000

kappaleen painos. Kalenterin ol i kuvittanut Tessi

Fazerin ystävä Ulla von Wendt. Adventtikalenter-

ia koristi ruskea piparkakkutalo, jossa ol i 25

luukkua. Luukut alkoivat ensimmäisestä ad-

ventista 30.11 . Tämä ominaispi irre on säi lynyt

partiolaisten kalenterissa kautta vuosikymmenen

ja on juuri se pi irre, joka erottaa adventtikalenter-

in joulukalenterista. Adventtikalenterin luukut al-

kavat jo ensimmäisestä adventista si l loin, kun se

sijoittuu marraskuun lopul le. Joulukalentereissa

ensimmäinen luukku avataan aina 1 .1 2.

Partiotyttöjen ensimmäinen kalenteri ei ol lut

suuri menestys. Se kävi kaupaksi kovin kehnosti .

Suomalaiset eivät ymmärtäneet kalenterin ideaa,

eikä kuvakaan ol lut kovin houkutteleva. Idea

kuitenkin jäi itämään, ja pian lapset löysivät

kalenterin. Vain pari vuotta myöhemmin par-

tiotytöt ottivat kalenterista jo kaksi painosta,

koska kysyntä kasvoi ni in suureksi . Joulun-

odotusta si ivittävän kalenterin suosio kasvoi, ja

partiolaisten kalenteri sai nopeasti muita advent-

tikalentereita seuraaj ikseen.

Ulla von Wendt pysyi kalenterin kuvittajana

useita vuosia. Alkuvuosina kalenteria koristi aina

talo, jonka ikkunat ja ovet toimivat kalenterin

luukkuina. Tietyt kuva-aiheet vaki intuivat

nopeasti tietyi l le päivämääri l le jo ensimmäisinä

vuosina. Jos si l loin – kuten nykyäänkin – parti-

olaisten kalenterista pal jastui jokaisena advent-

tina kyntti lä, itsenäisyyspäivänä Suomen lippu ja

Lucian päivänä Lucia-neito. Sittemmin

kalentereita ovat kuvittaneet muun muassa Ulla

Vaajakal l io, Camil la Mickwitz, Maija-Li isa

Pitkäranta, Timo Kästämä, Sari Airola ja Virpi

Pekkala.

Vuosikymmenten aikana adventtikalenterista on

muodostunut partiolaisten merkittävin ja

näkyvin varainhankintakampanja. Vuosittain

kymmenettuhannet partiolaiset myyvät kalenter-

ia kautta maan.

Lähde: www.partio. fi/adventtikalenteri

7

KOLKKA JUSSI 3 / 2009 KOLKANKÄVIJÄT

Tarkempia tietoja adventtikalenterien myynnistä antaa

Kolkankävijöiden Kalenterikettu Hanna Vesterinen

hanna. vesterinen@kolkankavijat. fi

M i k ä K i l k e o n ?

Kilke on ensi vuoden suurleiri Hämeenl innassa

Evon Maisemissa. Leiri l le voivat osal l istua

vuonna 1998 syntyneet ja sitä vanhemmat el i

ne jotka täyttävät 1 2 vuotta vuonna 201 0 ja sitä

vanhemmat.

I l m o i t t a u t u m i n e n

I lmoittautuminen leiri l le alkaa 1 .11 .2009 ja

päättyy 22.1 .201 0. Jälki-i lmoittautuminen koro-

tetul la maksul la on mahdoll ista 31 .5.201 0

saakka. I lmoittautuminen tehdään l ippukunnit-

tain sähköisesti netissä. Al le 1 8-vuotiaat toimit-

tavat paperisen i lmoittautumislomakkeen

huoltajan al lekirjoituksel la l ippukunnan yhtey-

shenki löl le, joka hoitaa tietojen tal lentamisen

polkuun. Kolkankävijöiden yhteyshenki lö on

Marika Aulio.

I lmoittautumislomake tulee lokakuun aikana

jakoon, ryhmänjohtajat jakavat. Lomake löytyy

myös lokakuun Partio-lehdestä.

M i n k ä l a i n e n o h j e l m a K i l k-

k e e l l ä o n ?

Kilke on ensimmäinen suurleiri , jonka ohjel-

massa käytetään uusia ikäkausia sekä uutta par-

tio-ohjelmaa. Tarpojat, samoajat ja vaeltajat

osal l istuvat leiri l lä uuden ohjelman mukaisi in

yhteisi in ohjelmiin sekä ikäkausikohtaisi in

ohjelmiin. Lisäksi kaikki osal l istuvat työ- ja

palvelutehtävi in omaan ikäkauteen sopivi l la ta-

voi l la.

Perinteiset retkitaidot ja käsi l lä tekeminen ovat

Kilkkeen kantavia voimia. Näitä harjoitel laan

omassa l ippukunnassa jo ennen leiriä en-

nakkotehtävien kautta. Ki lkkeen ohjelmat jakau-

tuvat nel jään teemaan, jotka ovat tul i , vesi , i lma

ja maa.

Kuva Pekka Kuru

9

KOLKKA JUSSI 3 / 2009 KOLKANKÄVIJÄT

Kilkkeen ohjelmaan kuuluu vuorokauden mittain-

en vael lus el i haikki Evon maastossa.

Ta r p o j a o h j e l m a

Tarpoj ien leiriohjelma tempaa mukaansa kaikki

1 2-1 5-vuotiaat leiri läiset. Tarpoj ia on leiri läisistä

lähes puolet, joten ohjelmissa tapaa varmasti

uusia tuttavuuksia. Ohjelma koostuu nel jän tee-

man mukaisista ohjelmapisteistä, joissa on

luvassa unohtumattomia kokemuksia. Ohjel-

massa pääsee tutustumaan kiehtovien element-

tien saloihin mytologian ja tarinoiden

väl ityksel lä.Leirin ohjelmassa voi palata men-

neisyyteen ja kurkistel la jopa hieman

tulevaisuuteen. Ohjelmateemojen l isäksi tarpojat

pääsevät haastamaan itsensä ja kaverinsa

vuorokauden mittaisel le vael luksel le el i haiki l le.

Haiki l la on reittivaihtoehtoja, joista tarpojavartio

voi val ita itsel leen sopivimman.

Kuva: Kalle Rapi, Tarus 2004

S a m o a j a o h j e l m a

Leiriohjelma haastaa samoajaikäiset 1 5-17-vuo-

tiaat leiri läiset kokei lemaan rajojaan leirin eri

ohjelmapisteissä. Ohjelma teemoittuu nel jän ele-

mentin ympäri l le tarpoj ien ohjelman tavoin. Peri-

nteinen haikki on ehkä nähty ja koettu jo

useasti . Siksi samoaj i l le on tarjol la haastavia ja

uudenlaisia vaihtoehtoja. Samoaj ien ohjelmaan

kuuluu myös vi ides elementti " Fifth Element" ,

joka koostuu leirin askareista.   Samoaj ien on os-

ana ohjelmaa mahdoll ista päästä osal l istumaan

leirin arkiaskareisi in mm. ohjelmapisteiden pyörit-

tämisen merkeissä.

Leiri l lä pidetään totisesti hauskaa! Ys-

täviä ja uusia tuttavuuksia samoajat pää-

sevät tapaamaan mm. hengai lumestal la.

Hengai lumesta on tarkoitettu kaiki l le in-

nokkai l le leiri läisi l le, jotka haluavat vi-

ettää aikaa kavereiden kanssa pelai l len,

jutustel len tai vaikka " chattai l len" . Sam-

oaj i l le räätälöity hengai lumesta on

avoinna myös i lta-aikaan.

Va e l t a j a o h j e l m a

Uusi ohjelma tuo mukanaan uudet

kujeet, kuten myös ihan oikeaa omaa

ohjelmaa vaeltaj i l le! Kaukana unohduk-

sissa ovat ne päivät, jol loin 1 8-22-vuo-

tiaat johtajat menivät rankan pestipäivän

jälkeen johtajakahvi laan hieman kahvia

maistelemaan, sitten suoraan telttaan ja

hauskaa ol i taas, eikös vaan? No, saat-

toihan si inäkin ol la puolensa, mutta ei

sitä voi suin surminkaan partio-ohjel-

maksi kutsua!

Vaeltaj i l le on Kilkkeel lä tarjol la äsken esitel lyn i l-

lanviettotavan l isäksi nel jä noin puolen päivän

mittaista aktiviteettia teemojen mukaisesti ,

yhteiskunnal l isten asioiden seminaari sekä ikio-

mat i ltabi leet! Kaikki tämä yritetään soluttaa

mukaan juuri sinun Kilke-pesti isi , ohjeistamal la

vaeltaj ia pestaavia henki löitä ottamaan vaelta-

jaohjelma huomioon jo pestausvaiheessa sekä

" työvuoroja" tehdessä. Mikäl i olet 1 8-22-vuotias

ja olet tulossa Kilkkeel le työtehtävi in, muista

vaatia oikeutesi osal l istua vaeltaj ien ohjelmatar-

jontaan - se on tehty juuri sinua varten! Vaelta-

Kuva: Sakari Kouti, Tarus 2004

11

KOLKKA JUSSI 3 / 2009 KOLKANKÄVIJÄT

Kilkkeen aakkoset

Oletko kuullut koskaan sitä, että leirillä voi olla omat

aakkoset? No, tässä teille kerron Kilkkeen aakkosista.

A= Aikuinen on yli 22-vuotias partiolainen. Tule sinä

Aikuinen tekemään nuoremmille hyvä ja ikimuistoinen

leiri!

B= Baden-Powell Partion perustaja. Ilman häntä ei

Kilkettäkään olisi.

C= Cupido Leiriromanssien sytyttäjä, pieni amorin

apulainen.

D= Donitsi Pelastuslautta luonnon tarvikkeista. Voi tarvita

haikilla tai kahvilassa

E= Evo Kilke-leirin leiripaikka.

F= Finn jamboreeSuomen suurleiri. Kilke on Suomen

kuudes suurleiri.

G= Geokätkö Kilkkeellä etsitään myös kätköjä.

Valmistaudu ensintöihin!

H= Home Hospitality Löytää uusia partioystäviä. Leirin

jälkeen tämän avulla ulkomaalaiset partiolaiset

majoittuvat suomalaisen partiolaisten koteihin.

I= Iiik Jos lippukunnasta ei ole lähdössä ketään, ota

yhteyttä piiriin niin asia hoituu ja pääset leirille.

J= Juhlavuoden huipennus Vuonna 2010 vietetään

suomalaisen partiotoiminnan 100-vuotisjuhlaa. Huipennus

tapahtuu Kilkkeellä.

K= Kansainvälisyys Leirille on tulossa paljon

ulkomaalaisia partiolaisia.

L= Lapa Yhden alaleirin nimi. Alaleirien nimet tulevat

suomalaisten partiolegendojen lempinimistä.

M= Muonitus Muonitus hoitaa alaleirien ruoat. Itse ei

tarvitse niistä huolehtia.

N= Nettikahvila Pääsee nettiin, jossa voi lähettää terkkuja

tutuille.

O= Ohjelmauudistus Näkyy suuresti Kilkkeellä, myös uudet

ikäkaudet.

P= Pesti Aikuiset, Vaeltajat ja Samoajat voivat olla leirillä

pesteissä välillä. Eli työtehtävä.

Q = Morseaakkosissa Q merkitään _ _ . _. Yöllä voi

nähdä Q:n taivaalla

R = Radio Kilke Leirin tapahtumista ja menoista

kuulutetaan tämän kautta.

S= Samoaja Samoaja on 15-17-vuotias partiolainen.

T= Tarpoja Tarpoja on 12-15-vuotias partiolainen.

U= Uudet ystävät Alaleireissä tutustutaan uusiin ihmisiin

ja leirin jälkeen voi jopa olla uusia ystäviä.

V= Vaeltaja Vaeltaja on 18-22-vuotias partiolainen.

W= www.partio. fi/kilkeLöydät tietoa Kilkkeestä.

X = X-treme Menoa ja melskettä löytyy

Y= Yhteiset ohjelmat Yhdessä tekemisen ilo näkyy

ohjelmissa.

Z= Zzzzzzzz Leirillä nukutaan välillä, vaikka hauskaa

onkin.

Å= kielikylpy Ruotsalaisia partiolaisia tulee myös. Tule ja

tutustu heihin!

Ä= Äiti Toivottavasti kenellekään ei tule koti-ikävää.

Ö= Öööö Ei-partiolainen pääsee myös mukaan jos vain

haluaa. Ota yhteyttä oman kunnan lippukuntaan.

jaohjelmasta on tulossa parasta, mitä partiossa

on nähty sitten Baden-Powell in kuuluisan sukka-

nukketeatterin!

Jos tarvitset l isää tietoa Kilkkeestä, ota yhteyttä

Marika Aulioon marika.aul io@kolkankavijat. fi tai

käy nettisivui l la http: //www.ki lke.fi

Nähdään suurleiri l lä Ki lkkeel lä!

L o k i k i r j a K I L P I K O N N A T

K A L A S S A – r e t k e l t äP E R J A N TA I

1 8.03 Lippu l iehumaan ja säännöt selviksi .

1 8.17 Ankkuroidutti in Askaisi in.

1 8.53 Pystytetti in puol ijoukkuetelttaa.

1 9.09 Pinotti in polttopuita

puol ijoukkueeseen.

20.04 Istahdetti in i ltanuotiol le.

20.1 6 Lauletti in leiri lauluja.

20.32 Mutustelti in makkaraa.

21 .05 Herkutelti in hedelmäsalaati l la.

21 .38 Harjatti in hampaita.

22.01 Hil jaisuus ja hyvää yötä.

L A U A N TA I

08.04 Heräi lti in helposti .

08.17 Puetti in partiopaidat.

08.31 Suomenlippu saati in salkoon.

08.37 Jumpatti in joutuisasti .

08.45 Puuroa ja partiomehua.

09.07 Saaritavarat salkkuun.

09.30 Rasteja. Rasteja.

09.36 Turval l isuusohjeita ja taitoa.

09.49 Puetti in pelastusl i ivit pääl le.

1 0.01 Asetutti in alukseen ja suunta saareen.

1 0.17 Opetelti in osia ja pistetti in purjeita

paikoi l leen.

11 .03 Solmitti in siansorkkaa.

11 .37 Maa-meri-laiva. Laiva-meri-maa.

1 2.1 0 Tehti in trangiat ja kokatti in kolkkamössöä.

1 2.26 Napostelti in nannaa.

1 2.50 Seikkai lti in saaressa.

1 3 .07 Pul lotetti in postia.

1 3 .21 Haaksirikkoudutti in hetkeksi .

1 4.00 Veneeseen ja matka Mannerlahteen.

1 4.1 5 Merimerkkejä. Etelävi itta. Pohjoisvi itta.

1 6.00 Syöti in kanaa.

17.05 Saunaan, saunaan. Sukel letti in syvyyksi in.

17.35 Paperipurjeveneitä.

1 9.29 Osal l istutti in ohjelmaan.

1 9.38 Katsotti in ki lpikonnaa ja partiolaisia

telttaretkel lä.

20.32 Täytetti in torti l loja.

20.45 Syöti in suupalat.

21 .1 5 Kuunnelti in kertomusta seikkai lujen

saaristosta.

22.01 Nyt nukkumaan. Kauniita unia.

1 3

KOLKKA JUSSI 3 / 2009 KOLKANKÄVIJÄT

S U N N U N TA I

08.03 Nousti in nihkeästi .

08.30 Lippu l iehumaan.

08.47 Aamupalaksi ahvenia.

09.20 Si ivoi lua sisäl lä. Saarretti in sotalaiva.

1 0.1 5 Romut rinkkaan ja reppuun.

11 .07 Leikkejä. Leikkejä.

11 .34 Maistelti in meriherkkuja ja makkarakeittoa.

1 2.00 Puuvajal le päin.

1 2.06 Veistelti in veitsiä ja veneitä.

1 2.39 Muurahaisenpurema. Suuri AUTS.

1 3.20 Puol ikaareen pihal le.

1 3 .25 Lasketti in l ippu, jaetti in jälkimerkit ja irrottaudutti in

Askaisista.

1 3 .37 Mukavaa kotimatkaa, merel lä nähdään!

Kiitokset kaiki l le osal l istumisesta; Keittiöl le kokkauksesta;

El inal le logosta; Annal le ideoista.

Teksti Helena Siivonen

Kuvat Henna & Elina Pelkonen

Reila 09 oli Lounais-Suomen Partiopiirin 1. piirileiri, joka järjestettiin Pyhärannan kunnan

Reilassa partion kaikille ikäkausille 29.7. -6.8.2009. Kolkankävijöistä leirille osallistui

yhteensä 37 leireilijää.

Linja-auto pysähtyi. Ulkona lastasimme reput

selki imme ja lähdimme kohti alaleiriämme ja si-

el lä suuntasimme savuihimme. Jätime reput

mustikoiden piirittämiksi ja menimme autamaan

leirin rakennuksessa. Kengät saivat heti uuden

värin mustikoista. Pystytimme teltat joiden jäl-

keen aloimme väsäämään ruokai lupussitel ineitä,

savun porttia jne. Edessä ol i ensimmäinen

ruokai lu. Ensimmäinen ruoka ol i aika erikoinen

leiriruuaksi , si l lä emme ikinä oleet syöneet

katkarapu, tomaatti keittoa leiri l lä.

Seuraavana päivänä ei ol isi mil lään jaksanut

nousta l ipun nostoon johon tul i koko alaleiri .

Lipunnoston jälkeen ol i perustoimia, kuten

aamupala jne. (Huussit eivät ol leet ni in mukavia

vaikka ol ivatkin melko si istejä). Suihku ol i melko

kaukana, joten kävimme siel lä vain vähän. On-

neksi meri ol i lähel lä ja siel lä ol i kiva räpiköidä.

Koko leirin ohjelmaan kuului eri laisia rasteja

joi l la ol i maiden nimet kuten: Japani, Etetlä-

Amerikka, Madagascar, Siperia jne. Sudenpen-

nui l la ja seikkai l i joi l la ol i hieman eri laiset rastit

R E I L A 0 9

Seikkailijat Veera ja Elene ja leirihuuto: ”Ryhti, puhti ja tahti, siinä on Reilan mahti!”

Kuva Matti Kreivilä

1 5

KOLKKA JUSSI 3 / 2009 KOLKANKÄVIJÄT

kuin Tarpoj i l la. Samoaj i l la ja Vaeltaj i l la ol i hie-

man ohjelmaa myös, mutta vähemmän kuin

muil la. Leiri l lä kävel imme myös haikin. Tarpojat

Krookuksen (20km) ja vanhemmat hieman

pidempiä kokemuksen mukaan. Pisin el i

Nahkal i l ja ol i haastavin. Sudenpennut ja seikkai l i-

jat pääsivät vähemmällä kuin tarpojat ja si itä

vanhemmat, jotka osal l isuivat haikki in ja hikoi l-

ivat reput selässä.

Leiri in kuului myös hienot avajaiset jossa ol i

hauska ohjelma. Kivointa taisi ol la jättinopan

heittäminen johon alaleirit osal l istuivat. Haikin

takia emme ehtineet suurel le i ltanuotiol le. Jotkut

kyl lä ehtivät. Sudenpennut ja seikkai l i jat ol ivat

kuitenkin kaikki suurel la i ltanuotiol la. Suuri

i ltanuotio ol i kuulemma tosi hauska, vaikka

emme olleetkaan siel lä. Monena i ltana ol i

savujen omia i ltanuotioita. Niihin osal l istuivat

kaikki jotka ol ivat savussamme. Kaikki saivat

ehdotel la ohjelmaa savun iltanuotioon. Yhtenä

i ltana ol i koko alaleirin i ltanuotio ja siel lä ol i

hauskoja kisoja. Pian vastassa ol ivatkin päät-

täjäiset. Päättäjäiset ol ivat mahtavat. Niissä ri itti

naurua ja hupia.

Leiri sujahti ohi ni in nopeasti kun ol i kivaa.

Nukuimme yön yl i ja seuraavana aamuna

pakkasimme ja purimme leirin. Kaikki osal l is-

tuivat leirin purkuun. Hyvästel imme Hollannissa

asuvan ystävämme ja saksalaiset, jotka ol ivat

myös koko leirin ajan yhteisessä Ceres-savus-

samme. Sitten ol i vi imeisen ruuan aika. Kun

ruoka ol i syöty, lähdimme kohti bussi laituria,

josta bussi noutaisi meidät. Pian ol ivat kaikki

bussissa ja leiri ol i melkein ohi. Melkein koko

Kuva Matti Kreivilä

Vuorossa päättäjäiset ja laululeikki ”esterin auto on datsun gee…”

bussi nukkui matkan ajan ja siksi ol i ihanan hi l-

jaista. Lemun paloasemalta kotiväki haki leiri läis-

et. Leiri ol i leiri läisten osalta ohi ja seuraavaa

leiriä odottelemmekin jo innol la.

Teksti Miia Lahti ja Maria Mäkinen,

Sorsat-tarpojavartio

S h a m a a n i n t a i k a j u o m a9 . 1 0 – 1 1 . 1 0 . 2 0 0 9

Perjantai ol i vihdoin saapunut ja ol i aika hypätä

Shamaanien matkaan ja lähteä kohti Maskun

Vähä-Joumoa. Salen pihal le ol i kertynyt huima

joukko innokkaita partiolaisia lähdössä Shamaan-

in loitsujen matkaan.

Perjantain i l lan ohjelmassa ol i telttojen kasausta,

joka piti tehdä melko nopeasti pimeyden takia.

Kun teltat ol i saatu pystytettyä ja kamiinat kasat-

tua, ol i aika kerääntyä i ltanuotion äärel le. Nuo-

tion äärel lä paistetti in perinteisesti makkaraa ja

tehti in ihanat suklaabanaanit, vaikka osa söinkin

suklaat ja banaanin erikseen. I lta shamaanin

pauloissa riensi todel la nopeasti , joten pian

ol ikin jo aika käydä läpi kipinämikkovuorot ja

kömpiä lämpöiseen makuupussi in.

Lauantaiaamu saapui jo ehkä l i iankin nopeaan,

si l lä yöunet osal la ol i tainnut jäädä hieman li ian

lyhyiksi . Herätys ol i kel lo 8.00, jonka jälkeen ol i

tarjol la maukas aamupala. Aamutoimien jälkeen

ol i aika valmistautua Shamaanin kinkkiseen

matkaan, mutta vielä sitä ennen ol i 1 . luokan ri i-

hittäj ien aika pakata kampeensa ja lähteä

matkaan. Edessä ol i matka Härmälän rotkoi l le ja

sieltä yöpymispaikal le. Matkaan mukaansa he

saivat materiaal ia, jota piti käyttää rastei lta

löytyvi in kysymyksi in. Matka, jonka he taival-

sivat, ei kuitenkaan ol lut l i ian pitkä, ja si itä ol-

ivat myös 1 . luokan suorittajat samaa mieltä.

Kun 1 . luokan ri ihittäjät ol ivat jo omil la tei l lään,

muut lapset olti in si l lä väl in jaettu vi iteen ryh-

mään: örkit, peikot, haltijat, menninkäiset ja

keijut. Jokaisel le ryhmälle jaetti in yhteisiä tav-

aroita, kuten trangia, ensiapupakkausta jne.

Kaikki ryhmät pääsivät onnel l isesti matkaan

pienen odottelun ja leikkien jälkeen.

Edessä ol i pitkä taival , suunnistaen kohti ras-

teja. Ryhmien piti suoriutua rastei lta ansaitak-

seen aineksia taikajuomaa varten. Rasteina ol i

mm. ensiapua, tikkaiden rakentelua ja nuotion

tekoa, jotta taikajuoma saataisi in valmistettua.

Päivän päätteeksi jokainen ryhmä oli pääsyt

turval l isesti takaisin määränpäähän ja saivat

taikajuomallaan parannettua Shamaanin.

Päiväl l isen jälkeen ol i tiedossa kamiinoiden

huoltoa ja tavaroiden si irtoa yhteen samaan

telttaan. Näin saati in lyhyemmät kip-

inämikkovuorot ja pidemmät yöunet, vaikkakin

17

KOLKKA JUSSI 3 / 2009 KOLKANKÄVIJÄT

nel jä tyttöä halusi nukkua kylmässä teltassa.

I ltaohjelman täl lä kertaa ol i järjestänyt tarpoja-

vartio Si i l it, koska he saivat siten suoritettua yh-

den aktiviteetin. I ltanuotion ja leikkien jälkeen

ol i aika taas kömpiä lämpimään telttaan ja mak-

uupussi in, raskas päivä ja ulkoi lma ol i tehnyt te-

htävänsä.  

Raikkaana ja hieman vii leänä sunnuntaiaamuna

kaiki l la ol i mielessä koti in pääseminen, mutta

edessä ol i telttojen purkamista, yhteisten tavar-

oiden kasaamista yhteen ja si ivousta. Kun kaikki

tavarat ol i vi imein saatu kasaan, tarjoi lti in onnis-

tuneen retken kunniaksi pientä väl ipalaa (mm.

vaahtokarkkeja ja keksejä). Sitten koitti aika jol-

loin vanhemmat saapuivat hakemaan Shamaani-

en uuvuttamia lapsiaan.    

Ykkösluokan ri ihittäj iä ei myöskään ol lut uno-

hdettu! Lauantai-i ltana pari johtajaa lähti kat-

somaan heitä, mutta kuutta tarpojaa ei löytynyt

sieltä, mistä piti . . . Tästä seurasi pieni ”soittor-

umba” ja kiukustuneet shamaanit eivät pitäneet

kuulemastaan. Loppujen lopuksi kaikki ol i hyvin

ja shamaanitkin rauhoittuivat.

Sunnuntaina hei l lä ol i edessä melomista Hirvi-

jokea pitkin Kustavintien varteen. Kaikki kolme

kanoottia meloj ineen pääsi turval l isesti peri l le i l -

man kastumista hyisessä vedessä. Kaiken l isäksi

ol ivat ri ihittäjät meloneet tarpeeksi rivakasti , ja

ol imme pysyneet onnel l isesti aikataulussa.

Shamaanit ki ittävät ja kumartavat onnistuneesta

syysretkestä kaikkia osal l istuneita. Mukana syys-

retkel lä ol i 1 3 seikkai l i jaa, 1 5 tarpojaa, 3 sam-

oajaa, 4 vaeltajaa ja 3 aikuista sekä 2 vaparia.

Teksti Mia Lindström ja Outi Vesterinen

P y ö r ä i l y t a p a h t u m aLokakuun 10. päivä oli Lemun Urheilutalon pihalla vipinää. Suomenlipun liehuessa,

Aleksis Kiven päivän kunniaksi uljaasti salossa, oli sudenpennuille järjestetty

pyöräilytapahtuma. Paikalle olikin saapunut kaksipyöräistensä kera parikymmentä

reipasta, kypäräpäistä ja iloista sudenpentua. Päivän aikana tutustuttiin polkupyöräilyyn

liittyviä tärkeisiin juttuihin.

Tämän vuoksi piha-alueel le ol ikin viritetty kuusi

eri toimintapistettä, joissa ryhmät kävivät vuoro-

tel len testaamassa ja harjoittamassa taitojaan.

Karin rasti l la tutustutti in kypärän käytön tär-

keyteen. Hanna puolestaan opetti sudenpennu-

i l le rasti l laan ensiaputaitoja ja I rina kertasi

pyöräi lysääntöjä ja tutustutti sudenpennut

polkupyörän tärkeisi in varusteisi in. Minnan rasti

ol i " ihan pimeä" si l lä hän tutustutti ryhmäläis-

ensä pimeässä näkymisen ihmeel l iseen maai l-

maan. Jukan rasti l la putsatti in fi l laria ja

opetelti in pumppaamaan renkaaseen i lmaa. Ari

ja Jarmo opettivat sudarei l le taitoradal la ajoa

missä treenatti in pujottelua kei lojen väl issä,

tarkkuusajoa ohuen laudan pääl lä, keikkulaudan

yl iajoa ajoa ja lopuksi harjoitelti in vielä kovan ki i-

hdytyksen jälkeen hal l itun pani ikkijarrutuksen

tekemistä.

Aamupäivän ti ivi in harjoittelun jälkeen ol ikin jo

aika lähteä pienel le pyöräretkel le.

Polkupyörien keulat käännetti in kohti Lemun

pikkulaavua ja ei kun menoksi. Ennen lähtöä ol i

tietysti vielä kerrattu jonossa ajamisen säännöt

ja muistutettu turvaväl in tärkeydestä.

Laavul la paistetti inkin sitten makkarat ja syöti in

vähän väl ipalaa. I lma ol i mitä mainion ja

laavul la ol ikin mukava hetken aikaa istuskel la

nuotion äärel lä ja nauttia syksyisestä luonnosta.

Sitten ol ikin enää jäl jel lä paluumatka

Urhei lutalol le. Pyöräi lypäivä sujui mukavasti ja

sudenpennut jaksoivat ol la innokkaasti mukana

koko tapahtuman ajan! Kiitos myös mukana ol-

lei l le johtaj i l le ti laisuuden järjestelyistä.

Teksti & kuvat

Jukka Niittymäki

1 9

KOLKKA JUSSI 3 / 2009 KOLKANKÄVIJÄT

L a u l u j a j a l e t t u j a

i l t a n u o t i o l l a

Kolkankävijöiden partiosyksy aloitettiin iltanuotiolla yhteisesti isolla porukalla.

Kolkankävijät vanhempineen kokoontuivat Lemussa Mäntylään iltanuotiolle sunnuntai-

iltana 6.9.2009. Iltanuotio kokosi ympärilleen yli 70 osallistujaa.

I ltanuotiol la lauletti in, leikitti in ja kisatti in tv-

ohjelmien innoittamina. Ohjelmaa i ltanuotiol le

ol i suunnitel lut mm. tarpojavartio Sorsat.

I ltanuotion päättetti in sisaruspi iri in, jonka jäl-

keen vuorossa ol i herkul l isten lettujen paistoa!

I ltanuotiol la julkistetti in myös metsäkisan 2008 -

2009 voittajat. Ahkerimmin vi ime toimin-

takauden aikana ovat retkei l leet Kyyhkyt, Sorsat

ja Apinat, jotka ansiokkaasti voittivat omat sar-

jansa. Johtaj ien henki lökohtaisen sarjan kierto-

palkinnon el i metsäpeikkopestin itsel leen sai

Marika Aulio. Onnittelut voittaj i l le!

Iltanuotio-ohjelman päätteeksi paistettiin herkullisia lettuja nuotiolla.

Teksti Eveliina Virtanen

Kuva Jukka Niittymäki