LAPIN MAAKUNNALLINEN JÄRJESTÖKYSELY 2018...Useimmilla toimialoilla toisten järjestöjen ja kuntien lisäksi yleisimpiä yhteistyötahoja ovat yritykset ja seurakunta. Järjestöjen

Yhdessä

näkyväksi

Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry

LAPIN MAAKUNNALLINENJÄRJESTÖKYSELY 2018

Marika Ahola

Yhdessä näkyväksi

Lapin maakunnallinen järjestökysely 2018

Marika Ahola

Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry

Kansankatu 13 A 28 (6.krs), 96100 Rovaniemi

[email protected]

www.lappilaiset.fi

Painovuosi 2019

Toinen painos

1

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ................................................................................................................................................. 4

1.1 Lapin maakunnan järjestökenttä ............................................................................................................. 4

1.2 Ensimmäinen Lapin maakunnallinen järjestökysely ....................................................................... 7

2 JÄRJESTÖKYSELYN TOTEUTUS ........................................................................................................... 9

2.1 Kyselyyn vastaaminen .................................................................................................................................. 9

2.2 Vastanneet järjestöt ..................................................................................................................................... 10

3 LAPPILAISTEN JÄRJESTÖJEN TOIMINTAMAHDOLLISUUDET ............................................... 13

3.1 Järjestötoiminnan mahdollistajat ja toteuttajat ............................................................................... 13

3.2 Järjestöjen taloudelliset resurssit .......................................................................................................... 21

3.3 Järjestöjen toimitilat ja muut toimintaympäristöt .......................................................................... 28

4 LAPPILAISTEN JÄRJESTÖJEN TOIMINTA ...................................................................................... 32

4.1 Järjestötoimintaan osallistujat ................................................................................................................ 32

4.2 Järjestötoiminnan kohderyhmät ............................................................................................................ 34

4.3 Moninaista järjestötoimintaa Lapissa .................................................................................................. 38

5 YHTEISTYÖTÄ LAPPILAISTEN HYVÄKSI ...................................................................................... 44

5.1 Järjestöjen ja kuntien välinen yhteistyö Lapissa .............................................................................. 44

5.2 Järjestöjen keskinäinen yhteistyö .......................................................................................................... 51

5.3 Järjestöjen ja muiden tahojen välinen yhteistyö .............................................................................. 53

6 YHTEENVETO ......................................................................................................................................... 56

7 LIITTEET .................................................................................................................................................. 61

Infograafit ja sähköinen versio raportista löytyvät osoitteesta:

https://www.lappilaiset.fi/yhdessa-nakyvaksi-lapin-maakunnallinen-jarjestokysely-2018/

https://www.lappilaiset.fi/yhdessa-nakyvaksi-lapin-maakunnallinen-jarjestokysely-2018/

2

ESIPUHE

Veli-Matti Ahtiainen, puheenjohtaja, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry

Mervi Kestilä, toiminnanjohtaja, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry

Lappilainen järjestötoiminta näkyväksi ja tunnetuksi - Lapin maakunnallinen järjestö-

kysely 2018 – tiedolla järjestöt näkyviksi, tunnistetuiksi ja vaikuttaviksi kumppaneiksi

Tarve maakunnallisen järjestötiedon tuottamiselle tuli esiin jo 2008, jolloin aloitettiin Lapin

maakunnan järjestörakenteen suunnittelu. Siinä vaiheessa ei vielä saatu tiedon tuotannolle

erillistä rahoitusta. Uudelleen järjestötiedon merkitys nousi esille Lapin maakunnallisen järjes-

töstrategian laadinnassa. Järjestöneuvottelukunnan alaisuuteen perustettiinkin helmikuussa

2015 kaikille avoin tiedontuotannon verkosto. Verkoston työskentelyyn on osallistunut järjes-

töjen, kuntien, Lapin yliopiston, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja muiden

maakunnallisten toimijoiden edustajia. Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys sai vuonna 2016

RAY:n (nyk. STEA) rahoituksen Järjestötieto järjestykseen hankkeelle vuosille 2016-2018. Näi-

den ansiosta järjestöissä olevan tiedon kerääminen ja hyödyntäminen on saatu hyvää alkuun.

Tiedontuotannon kokonaisuus on järjestöjen näkökulmasta tärkeä, mutta toteutuksen kan-

nalta mittava ja haasteellinen. Osa järjestöistä kerää jo paljon erilaista tietoa muun muassa

omiin tai rahoittajien tarpeisiin. Tiedon kerääminen koetaan kuitenkin vaikeana ja aikaa vie-

vänä. Erityisesti pienet paikalliset vapaaehtoisvoimin toimivat järjestöt kaipaavat tukea. Alu-

eellisesti tiedon kokoamisen tehtävä soveltuu erityisen hyvin maakunnallisille verkostojärjes-

töille, kuten Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistykselle.

Lapin maakunnallinen järjestökysely toteutettiin vuonna 2018. Kyselyn tavoitteena oli tehdä

näkyväksi ja tunnetuksi lappilainen järjestötoiminta moninaisuudessaan. Kiinnostusta oli myös

järjestötoiminnan resursseja ja toimintamahdollisuuksia kohtaan. Kyselyssä selvitettiin järjes-

töjen keskinäistä ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä yhteistyöhän liittyviä kehittämistar-

peita ja järjestöjen mahdollisuuksia digiloikkaan. Useimmilla toimialoilla toisten järjestöjen ja

kuntien lisäksi yleisimpiä yhteistyötahoja ovat yritykset ja seurakunta. Järjestöjen yhteistyö

toisten järjestöjen, kuntien ja seurakuntien kanssa keskittyi tapahtuminen, toiminnan ja koulu-

tusten järjestämiseen. Lisäksi kuntayhteistyössä korostui työllistäminen ja sen tukitoimet sekä

asukastiedon tuominen kunnan ohjelmatyöhön.

3

Haasteina oli muun muassa, ettei järjestöjen toimintaa tunneta riittävän hyvin ja kattavasti. Jär-

jestötoiminnalle on paljon odotuksia, mutta mitkä ovat realistiset toimintamahdollisuudet ja

resurssit? Yhteistyössä nähdään paljon voimaa, mutta kuinka se toteutuu? Järjestöistä koottu

tieto on usein sirpaleista eikä sitä ole koottu systemaattisesti. Osaa järjestöistä on vaikea ta-

voittaa eivätkä järjestöt koe tiedontuotantoa tärkeäksi – ne jäävät näkymättömiksi. Konkreet-

tisina esimerkkeinä järjestötiedon hyödyntämisestä ovat maakunnallisen hyvinvointiohjelman

laadinta ja hyvinvointikysely, jossa rakennettiin yhteinen tietopohja, ymmärrys ja hyvinvointia

kumppanuudella. Osa kunnista hyödyntää jo nyt järjestö- ja kokemustietoa hyvinvointisuunni-

telmissaan.

Tämä raportti on ensimmäinen laaja tietopaketti lappilaisten järjestöjen toiminnasta ja toimin-

taedellytyksistä. Se vastaa pitkälle olemassa olevaan tarpeeseen, mutta on vasta alku järjestel-

mälliselle ja pitkäjännitteiselle maakunnallisen järjestötiedon keräämiselle. Toivomme, että jo

tätä ensimmäistä raporttia hyödynnetään laajasti kehittämistyössä ja päätöksenteossa. Ra-

portti nostaa hyvin esille järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön monet mahdollisuudet kun-

talaisten sosiaalisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä.

Rovaniemellä 25.9.2019

4

1 JOHDANTO

1.1 Lapin maakunnan järjestö-

kenttä

Järjestökenttä on alati muuttuva, kun uusia

järjestöjä syntyy ja vanhoja lopettaa toimin-

tansa vuosittain. Patentti- ja rekisterihalli-

tuksen yhdistysrekisteriin oli 30.11.2018

rekisteröity 106 051 yhdistystä (myöh. jär-

jestö). Järjestökenttä kasvoi valtakunnalli-

sesti 3762 uudella järjestöllä vuonna 2018.

Saman vuoden marraskuun loppuun men-

nessä 1097 järjestöä lopetti toimintansa.

Järjestökentän vahvistuminen ei ollut yhtä

voimakasta Lapissa. Vuonna 2018 Lapissa

toimintansa aloitti 47 ja toimintansa lopetti

44 järjestöä.

Katsottaessa taaksepäin vuoteen 2013 re-

kisteröityjen lappilaisten järjestöjen määrä

on vähentynyt merkittävästi. Maakunnalli-

seen järjestöstrategiaan tehdyn selvityksen

mukaan vuonna 2013 Lapissa oli 7189 re-

kisteröityä järjestöä. Vuoden 2018 loppuun

mennessä 2471 lappilaista järjestöä on

poistettu Patentti- ja rekisterihallituksen

rekisteristä (myöh. PRH). Tämä tarkoittaa

34,4 prosentin vähennystä järjestöjen mää-

rässä vuosina 2013-2018.

Kuvio 1. PRH:n yhdistysrekisterin muutokset lappilaisten järjestöjen osalta v. 2013-2018.

Syy merkittävään järjestömäärän vähenty-

miseen on PRH:n tekemä yhdistysrekisterin

puhdistus toimimattomista järjestöistä

vuonna 2017. Kyseisenä vuonna Lappiin re-

kisteröitiin uusia järjestöjä 56 ja rekisteristä

poistettiin 2304 järjestöä. Myös vuosina

2015 ja 2016 lopettaneita järjestöjä on ollut

perustettuja enemmän. Poistetuissa järjes-

töissä on ollut eniten politiikan ja ammatti-

ja elinkeinon toimialojen järjestöjä. Vuoteen

1990 asti tarkasteltuna Lapin rekisteröity

järjestökenttä on melkein uusiutunut koko-

naan. PRH:n rekistereissä on lähes yhtä pal-

jon poistettuja kuin rekisteröityjä lappilai-

sia järjestöjä (molempia yli 4700). Lapissa

prosentuaalisesti eniten toimintansa lopet-

88

80

65

68

47

35

32

75

89

44

2013

2014

2015

2016

2018

-100 -80 -60 -40 -20 0 20 40 60 80 100

Lopettaneet ja rekisteröidyt järjestöt v. 2013-2018

Lopetetut Rekisteröidyt

5

taneita ja rekisteristä poistettuja järjestöjä

on ollut Itä-Lapin ja Tunturi-Lapin seutu-

kunnissa. Itä-Lapissa (Kemijärvi, Pelkosen-

niemi, Posio, Salla, Savukoski) järjestöjen

määrä on vähentynyt 42 prosentilla.

Tunturi-Lapissa (Enontekiö, Muonio, Kittilä,

Kolari) vähennystä on ollut 38 prosenttia.

Muissa seutukunnissa vähennystä on ollut

tasaisemmin 30-34 prosenttia.

Taulukko 1. Rekisteröityjen järjestöjen muutos seutukunnittain v. 2013-2018.

Seutukunta

Rekisteröidyt

järjestöt

2013

Rekisteröidyt

järjestöt

2018

Vähennys 2013-

2018

kpl

Vähennys

2013-2018

%

Itä-Lapin 1021 584 437 42,0

Kemi-Tornion 1902 1264 638 33,5

Pohjois-Lapin 819 565 254 31,0

Rovaniemen 2048 1419 629 30,1

Tornionlaakson 457 303 154 33,7

Tunturi-Lapin 942 583 359 38,1

Koko Lappi 7189 kpl 4718 kpl 2471 kpl 34,4 %

Lapin maakunnallisessa järjestöstrategias-

sa (2014) arvioitiin eri lähteisiin perustuen,

että noin puolet Lappiin rekisteröidyistä

järjestöistä toimivat aktiivisesti. PRH:n yh-

distysrekisterin poistomääriin verrattuna

arvio on ollut osuva. Poiston jälkeinen jär-

jestömäärä vastaa paremmin todellista toi-

mivien järjestöjen määrää Lapissa.

Usein sanotaan, että Suomi on järjestöjen

maa. Väestömäärään suhteutettuna jokaista

tuhatta suomalaista kohden on 19,2 re-

kisteröityä järjestöä (v. 2018: 106 051 jär-

jestöä / noin 5,5 miljoonaa asukasta). Koko

maahan verrattuna Lappi on vielä vahvem-

min järjestöjen maakunta, koska Lapissa on

asukasmäärään suhteutettuna enemmän

järjestöjä.

Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen

tekemän selvityksen mukaan joulukuussa

2018 yhdistysrekisterissä oli 4 718 Lappiin

rekisteröityä järjestöä. Lapissa oli vuoden

2018 alussa 179 223 asukasta. Näihin

tietoihin pohjautuen Lapissa on vuonna

2018 ollut 26 rekisteröityä järjestöä tuhatta

asukasta kohden. Toisin päin tarkasteltuna

jokaista rekisteröityä järjestöä kohden on

ollut 38 asukasta.

6

Kuvio 2. Lapin maakunta: 6 seutukuntaa, 21 kuntaa ja 4 718 järjestöä v. 2018 (kartta: Lapin liitto).

Vuonna 2018 Rovaniemen seutukunnassa

oli 30,1 prosenttia rekisteröidyistä järjes-

töistä ja Kemi-Tornion seutukunnassa 26,8

prosenttia. Tunturi-Lapin, Itä-Lapin ja Poh-

jois-Lapin seutukuntiin oli jokaiseen rekis-

teröity noin 12 prosenttia Lapin järjestöistä.

Määrällisesti vähinten järjestöjä oli Torni-

onlaakson seutukunnassa (6,4 %). Kemi-

Tornion ja Rovaniemen seutukunnat ovat

Lapin tiheimmin asuttuja alueita, mutta jär-

jestötiheydeltään väljimpiä. Kemi-Tornion

seutukunnassa on 45 asukasta ja Rovanie-

men seutukunnassa 46 asukasta jokaista re-

kisteröityä järjestöä kohden.

Taulukko 2. Lappiin rekisteröidyt järjestöt suhteutettuna väestömäärään vuonna 2018.

Seutukunta

Väestö

1.1.2018

Rekist.

järjestöt

12/2018

Väestö-

tiheys

/km2

Järjestö-

tiheys

/ 1000 as.

Asukasta /

järjestö

Itä-Lapin 16 389 584 0,8 41 28

Kemi-Tornion 57 658 1264 11,73 21 45

Pohjois-Lapin 16 656 565 0,52 33 29

Rovaniemen 66 392 1419 6,02 21 46

Tornionlaakson 7628 303 2,02 39 25

Tunturi-Lapin 14 500 583 0,71 40 24

Koko Lappi 179223 4718 1,93 26 38

565 järjestöä 12 % järjestöistä

583 järjestöä 12,4 % järjestöistä



1 419 järjestöä 30,1 % järjestöistä

1 264 järjestöä 26,8 % järjestöistä

7

Harvaan asutut Itä-Lapin ja Tunturi-Lapin

seutukunnat ovat järjestötiheydeltään tii-

veimpiä alueita. Näissä seutukunnissa jär-

jestömäärä on vähentynyt eniten vuosina

2013-2017. Asukastiheydeltään väljin Poh-

jois-Lappi poikkeaa muista harvaanasu-

tuista seutukunnista. Tämän väljään asutun

seutukunnan asukkaat ovat pystyneet yllä-

pitämään suhteellisen tiiviin järjestökentän,

koska järjestöjen määrä väheni seutukun-

nista toiseksi vähiten vuosina 2013-2017.

Pohjois-Lappia hieman tiiviimmin asutussa

Tornionlaakson seutukunnassa järjestö-

kenttä on pitänyt pintansa vähäisestä asu-

kasmäärästä huolimatta.

1.2 Ensimmäinen Lapin maa-

kunnallinen järjestökysely

Lapin maakunnallisessa järjestöstrategi-

assa järjestölähtöinen tiedontuotanto on

määritetty koko järjestökenttää läpileikkaa-

vaksi teemaksi. Järjestölähtöisen tiedontuo-

tannon tavoitteena on tehdä lappilaiset jär-

jestöt sekä järjestöjen monipuolinen toi-

minta ja asiantuntijuus näkyväksi ja tunne-

tuksi. Käsillä oleva ensimmäinen Lapin

maakunnallinen järjestökysely yhteiskehi-

tettiin vastaamaan tähän lappilaisen järjes-

tölähtöisen tiedontuotannon tarpeeseen.

Järjestökysely on laadittu Lapin järjestö-

neuvottelukunnan alaisen kaikille avoimen

Lapin maakunnallinen tiedontuotannon

verkoston toimesta. Verkoston toimintaan

on osallistunut järjestöjen, oppilaitosten,

kuntien, sosiaalialan osaamiskeskuksen ja

maakunnan edustajia. Ennen kyselyn julkai-

sua verkoston jäsenet testasivat kyselyn toi-

mivuutta ja jakoivat aktiivisesti kyselyä vas-

taajille. Tiedontuotannon verkoston jäsen-

ten järjestötoimintaan, kyselyjen laadintaan

ja eri sektoreiden väliseen yhteistyöhön liit-

tyvä asiantuntijuus on ollut ensisijaisen tär-

keä kyselyn onnistumiseksi.

Kyselyn muodostamisessa on hyödynnetty

muualla toteutettuja järjestökyselyjä (Poh-

jois-Karjalan Järjestökysely/JAKE Järjestö-

ja kansalaistoiminnan kehittämishanke, Jär-

jestöbarometri/SOSTE ry, Meri-Lapin Jär-

jestökysely/Pohjoisen yhteisöjen tuki - Ma-

jakka ry) sekä tiedontuotannon verkostojen

jäsenten toteuttamia järjestökohtaisia jär-

jestötiedon keräyslomakkeita.

Järjestökyselyprosessista vastasi Lapin so-

siaali- ja terveysturvayhdistys ja kysely to-

teutettiin osana Järjestötieto järjestykseen –

Lapin hanketta (2016–2018, STEA). Kysely-

prosessin vetäjänä toimi tiedontuotannon

koordinaattori Marika Ahola ja kyselyasian-

tuntijana suunnittelija Paula Ruuth. Analy-

sointiin osallistui suunnittelija Marko Palm-

gren.

Tämä raportti sisältää Lapin ensimmäisen

maakunnallisen järjestökyselyn keskeiset

tulokset. Tulokset kertovat ensisijaisesti ky-

selyyn vastanneesta 326 järjestöstä. Tulok-

set luovat samalla suuntaa antavaa kuvaa

Lapissa toimivista järjestöistä, koska vas-

taajat edustavat noin 7 prosenttia Lapin jär-

jestöistä. Kyselyn tuloksia ei yksilöidä jär-

jestöittäin ja tulokset esitetään pääsääntöi-

sesti seutukunnittain järjestöjen tunnista-

mattomuuden takaamiseksi. Tarkempi kun-

takohtainen tarkastelu olisi edellyttänyt

suuremman kuntakohtaisen vastaajamää-

rän. Paikallisten järjestöjen lisäksi kyselyyn

on vastannut useita seudullisesti ja maa-

kunnallisesti toimivia järjestöjä. Nämä jär-

jestöt täydentävät tietoa järjestöjen tuotta-

masta toiminnasta Lapin kunnissa.

8

Raportin ensimmäisessä pääkappaleessa

esitellään kyselyaineiston kerääminen ja

kyselyyn vastanneet järjestöt. Toisessa kap-

paleessa kerrotaan vastanneiden järjestö-

jen toimintamahdollisuuksista: jäsenistä,

vapaaehtoisista ja työntekijöistä, järjestöjen

taloudellisesta pohjasta sekä toimintaan

käytettävistä tiloista ja muista toimintaym-

päristöistä. Kolmas kappale sisältää järjes-

tötoiminnan sisällön, toiminnan kohderyh-

mät ja toimintaan osallistujat. Neljännessä

pääkappaleessa syvennytään järjestöjen

moninaiseen yhteistyöhön.

Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys kiit-

tää kaikkia kyselyn toteuttamiseen osallis-

tuneita ja erityisesti kyselyyn vastanneita

järjestöjä. Ilman yhteistä ponnistusta tämä

ensimmäinen askel lappilaisen järjestötoi-

minnan näkyväksi tekemiseksi ei olisi ollut

mahdollinen. Toivottavasti otamme yh-

dessä myös seuraavan, pitemmälle vievän,

askeleen.

9

2 JÄRJESTÖKYSELYN TOTEUTUS

2.1 Kyselyyn vastaaminen

Järjestökyselyä jaettiin monikanavaisesti

Lapin järjestöille. Kysely lähetettiin sähkö-

postitse kaikkiin tiedossa oleviin rekisteröi-

tyjen ja rekisteröimättömien järjestöjen

yleisiin sekä sihteerien ja puheenjohtajien

osoitteisiin. Kyselyä jaettiin sähköisesti eri-

laisten verkostojen ja yhteistyötahojen

kautta sekä jakamalla paperista kyselylo-

maketta tilaisuuksissa ja suoraan järjes-

töille. Sähköiseen kyselyyn oli vastauslinkki

lappilaiset.fi -verkkopalvelun etusivulla. Ky-

selyä markkinointiin järjestöjen tavoitta-

miseksi Facebook- ja lehti-ilmoituksin.

Kyselyn vastausaika oli 14.5.-31.10.2018.

Kyselyä pidettiin avoinna melkein puoli

vuotta, koska yhteystietoja kerättiin lisää

kyselyn vastausaikana. Pitempi vastausaika

antoi viimeiseksi tavoitetuille järjestöille

riittävästi aikaa vastaamiseen. Aktiivisin

vastausaika sijoittui kyselyn kahdelle vii-

meiselle kuukaudelle. Loppuvaiheen vas-

tauspainotusta vahvisti loppua kohden li-

sääntynyt markkinointi sosiaalisessa medi-

assa ja paikallislehdissä.

Järjestöjen tavoittamisen pohjana toimivat

Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysre-

kisteristä alueellisena otoksena hankitut

Lappiin rekisteröityjen järjestöjen perustie-

dot. Otokseen lisättiin PRH:n poistolistalla

olleet, mutta edelleen toimivat järjestöt

sekä Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdis-

tyksen tiedossa olevat Lapissa toimivat ei-

rekisteröidyt järjestötoimijat.

PRH:n otoksesta suurimmalta osalta puut-

tui sähköpostiosoite, tai yhteystieto oli van-

hentunut. Toimivien sähköpostiosoitteiden

keräämiseen osallistuivat kaikki Lapin sosi-

aali- ja terveysturvayhdistyksen työntekijät

ja keräyksen aikana yhdistyksessä olleet

opiskelijat ja työkokeilijat. Osoitteita haet-

tiin muun muassa järjestöjen omilta ja jär-

jestöjä kokoavilta verkkosivuilta, kuten lap-

pilaiset.fi -verkkopalvelusta. Osa osoitteista

saatiin yhdistyksen omasta yhteystietore-

kisteristä ja pyytämällä järjestöiltä suoraan

osoitteita kyselyn lähettämiseksi erilaisissa

tilaisuuksissa ja tapahtumissa.

Aikaa vievä sähköpostiosoitteiden kerää-

mistyö oli kannattavaa. Tehokkain tapa ta-

voittaa järjestöt vastamaan kyselyyn oli

suora sähköposti järjestön toimihenkilölle

tai -henkilöille. Kyselyyn vastanneesta 326

järjestöstä 68 prosenttia vastasi sähköpos-

tiviestissä olleen kyselylinkin kautta. Joulu-

kuussa 2018 Lapissa oli 4 718 rekisteröityä

järjestöä. Kysely pystyttiin lähettämään

sähköpostitse 1577 järjestölle, eli 33,4 pro-

sentille Lappiin rekisteröidyistä järjestöistä.

Tästä järjestöjoukosta kyselyyn vastasi 265

järjestöä. Sähköpostitse lähetetyn kyselyn

vastausprosentti oli 16,8 prosenttia.

10

Taulukko 3. Järjestökyselyn jakelukanavien toimivuus.

Jakelukanava / vastaustapa Vastausten lkm %:a vastauksista

Sähköposti 222 68

Lappilaiset.fi 79 24

Verkostojen välittämänä 18 6

Paperinen 7 2

Yhteensä 326 100

Lappilaiset.fi -verkkopalvelun kautta tavoi-

tettiin 24 prosenttia vastaajista. Verkkopal-

velun kyselylinkkiä käytettiin kyselymark-

kinoinnissa. Osa verkkopalvelun kautta tul-

leista vastauksista ovat myös sähköposti-

viestinnän tulosta, koska järjestöille lähete-

tyssä sähköpostissa oli linkki verkkopalve-

luun. Palveluun ohjauksen kautta järjestöt

tutustuivat palvelun sisältöön ja halutes-

saan antoivat kyselyn liitteenä olevan luvan

kirjata järjestön perustiedot palveluun ky-

selyvastauksen pohjalta. Kyselyn kautta

verkkopalveluun kirjattiin 195 uuden jär-

jestön tiedot.

Kyselyä ei ole pystytty lähettämään kaikille

rekisteröidyille tai rekisteröimättömille jär-

jestöille puuttuvien yhteistietojen vuoksi.

Ajantasaisilla yhteystiedoilla oli merkittävä

rooli kyselyn saavutettavuuden näkökul-

masta. Kyselyyn liittyvän yhteystietojen ke-

räystyön myötä muodostui Lapin sosiaali- ja

terveysturvayhdistyksen ylläpitämä Lapin

alueen järjestörekisteri. Rekisterin tietoja

päivitetään säännöllisesti Lapin järjestöjen

tavoittamiseksi. Uudet järjestöt lisätään re-

kisteriin Patentti- ja rekisterihallituksen yh-

distysrekisterin päivitysten mukaisesti ja

järjestön ilmoittaessa tietonsa lisättäväksi.

Tiedot poistetaan yhdistyksen rekisteristä

järjestöjen PRH rekisteröinnin purkautu-

essa ja järjestön itsensä pyytäessä poistoa.

2.2 Vastanneet järjestöt

Lapin maakunnalliseen järjestökyselyyn

vastasi 326 Lapissa toimivaa järjestöä. Vas-

tauksia tuli alkujaan 335 kappaletta. Näistä

oli yhdeksän päällekkäistä vastausta, joista

toinen poistettiin vastaajan ilmoitettua säi-

lytettävä vastaus. Osa järjestöistä halusi sa-

malla täydentää säilytettävää vastausta.

Vastanneista järjestöistä Lappiin rekisteröi-

tyjä tai vain Lapissa toimivia oli 320. Joulu-

kuussa 2018 Lapissa oli 4 718 rekisteröityä

yhdistystä, jolloin vastanneet järjestöt edus-

tavat noin 7 prosenttia Lapin järjestöken-

tästä. Kuuden järjestön kotipaikka oli

muussa maakunnassa, mutta niillä oli toi-

mintaa Lapin alueella. Vastanneista järjes-

töistä 97 % (316) on rekisteröity Patentti- ja

rekisterihallituksen (PRH) yhdistys- tai sää-

tiörekisteriin. Vastaajista rekisteröimättö-

miä oli kymmenen (3 %).

Kysely lähettiin kaikkien toimialojen järjes-

töille tavoitteena saada kokonaiskuva Lapin

järjestökentästä. Kyselyssä järjestöjen toi-

mialat jaoteltiin PRH:n toimialaluokitusta

hienojakoisemmin (25 toimialaa). Järjestöt

ovat kokeneet PRH:n luokituksen (9 toimia-

laa) järjestöjä liian yleisellä tasolla luokitte-

levana. Monelta rekisteröidyltä järjestöltä

myös puuttuu toimialaluokitus PRH:n yh-

distysrekisterissä. Maakunnallisen Järjestö-

strategian selvityksen (2014) mukaan noin

11

38 prosentilla rekisteröidystä järjestöistä

oli toimialaluokitus.

Analysointivaiheessa hienojakoisempi toi-

mialajako muutettiin PRH:n luokituksen

mukaiseksi. Vastaajamäärä 326 ei ollut riit-

tävä tulosten käsittelyyn hienojakoisem-

malla toimialaluokituksella. Uuden toimi-

alaluokituksen käyttö ei myöskään mahdol-

lista vertailua aikaisempiin järjestötoimin-

taa koskeviin selvityksiin. Lapin maakun-

nallisessa järjestöstrategiassa lappilaiset

järjestöt oli luokiteltu PRH:n mukaisesti.

Kaikilta kyselyyn vastanneelta järjestöltä ei

löytynyt PRH-luokitusta. Luokitus on tehty

joko järjestön kyselyyn antaman toimiala-

luokituksen mukaisesti tai tutustumalla tar-

kemmin järjestön kuvaukseen omasta toi-

minnastaan ja sen kohderyhmästä. Lisäksi

luokittelussa on tehty vertailua toimialal-

taan vastaavanlaisiin järjestöihin hakien yh-

tenäistä linjausta luokituksiin.

Toimialoittaisessa tarkastelussa kyselyyn

vastasi eniten sosiaali- ja terveysalan (22

%), kulttuurialan (20 %) ja vapaa-ajan (15

%) järjestöjä. Vähiten vastauksia on uskon-

non ja maailmankatsomuksen (2 %), maan-

puolustuksen ja kansainvälisten suhteiden

(3 %) sekä politiikan (3 %) järjestöiltä.

Kuvio 3. Kyselyyn vastanneet järjestöt toimialoittain (N326).

Verrattuna maakunnalliseen järjestöstrate-

giaan sosiaali- ja terveysalan sekä ammatti-

ja elinkeinoalan järjestöjä lukuun ottamatta

järjestökyselyyn vastanneet järjestöt ovat

hyvin lähellä järjestöstrategiaan selvitettyä

toimialajakoa. Sosiaali- ja terveysjärjestöt

ovat hieman yliedustettuina ja ammatti- ja

elinkeinojärjestöt aliedustettuina. Tulee

huomioida, että lappilaisten järjestöjen ja-

kautumista toimialaluokkiin voidaan pitää

suuntaa-antavana tietona. PRH:n yhdistys-

rekisterin puutteellisten toimialaluokitus-

3 %

12 %

22 %

20 %

15 %

11 %

2 %

3 %

12 %

Vastanneet järjestöt toimialoittain

Poliittiset (8)

Ammatti ja elinkeino (39)

Sosiaali- ja terveys (72)

Kulttuuri (66)

Vapaa-aika (48)

Urheilu- ja liikunta (36)

Uskonto ja maailmankatsomus (7)

Maanpuolustus ja kansainväliset suht. (11)

Muut (39)

12

ten ja vuonna 2017 rekisteriin tehdyn pois-

tourakan vuoksi lappilaisten järjestöjen ja-

kautumisesta toimialaluokkiin ei ole tark-

kaa tietoa. Toimialakohtainen nykytilanne

vaatii erillisen selvityksen.

Tässä järjestökyselyssä politiikan sekä am-

matti- ja elinkeinon toimialojen järjestöjen

pienentynyt edustavuus on yhteydessä

vuonna 2017 tehtyyn yhdistysrekisterin

toimimattomien yhdistysten joukkopois-

toon. Poistettujen yhdistysten joukossa on

ollut erityisesti näiden toimialojen järjes-

töjä.

Vastaajien sijoittuminen eri puolille Lappia

vastaa lähelle rekisteröityjen järjestöjen

maantieteellistä jakaumaa. Rovaniemen

seutukunta on hieman yliedustettuna. Vas-

taavasti Itä-Lappi ja Kemi-Tornion seutu-

kunta ovat lievästi aliedustettuja.

Kuvio 4. Järjestökyselyyn vastanneet järjestöt seutukunnittain (N326).

Rovaniemen seudun järjestöjen kasvava

osuus on yhteneväinen vuosina 2013-2018

rekisteröityjen järjestöjen tilastoon. Tarkas-

tellulla ajanjaksolla 38 prosenttia uusista

järjestöistä on rekisteröity Rovaniemen

seutukuntaan.

12%

12%

6%

22%

35%

10%

2%

Vastanneet järjestöt seutukunnittain

Pohjois-Lappi (40)

Tunturi-Lappi (39)

Torniolaakso (21)

Kemi-Tornio (73)

Rovaniemen seutukunta (113)

Itä-Lappi (34)

Muu (6)

13

3 LAPPILAISTEN JÄRJESTÖJEN TOIMINTAMAHDOLLISUUDET

3.1 Järjestötoiminnan mahdol-

listajat ja toteuttajat

Järjestöjen jäsenet

Jäsenet ovat järjestöjen perusta. He eivät ole

vain toimintaan osallistujia. He ovat niitä,

jotka jäsenmaksuillaan rahoittavat järjestö-

jen toimintaa ja omalla aktiivisuudellaan

mahdollistavat toiminnan toteutumisen toi-

sille jäsenille ja muille kohderyhmille.

Järjestöillä on monenlaisia jäseniä. Vuoden

2017 lopussa 51 järjestöllä oli yhteensä 1

643 yhteisöjäsentä ja 303 järjestöllä oli yh-

teensä 68 577 henkilöjäsentä1. Määrällisesti

henkilöjäsenet muodostavat järjestöjen

suurimman jäsenryhmän. Tilastollisesti

vuonna 2017 järjestöjen jäseninä oli 38 pro-

senttia Lapin väestöstä (Väestö 1.1.2018:

179 223 henkilöä, Tilastokeskus). Huomioi-

tavaa on, että sama henkilö voi olla yhtäai-

kaisesti jäsenenä useammassa järjestössä ja

jäseninä voi olla muiden maakuntien asuk-

kaita.

Järjestöjen jäsenmäärän kehitys näyttää va-

kaalta. 48 prosentilla jäsenmäärä on pysy-

nyt vakaana vuosina 2015-2017 (N313).

Hieman useammalla jäsenmäärä on kasva-

nut (28 % vastanneista) pienentymisen (24

%) sijaan. Jäsenmäärän kehitys on pysynyt

vakaimpana Pohjois-Lapin ja Tornionlaak-

son järjestöillä. Jäsenmäärä on vahvistunut

eniten Rovaniemen (37 %) ja Tunturi-Lapin

(36 %) seutukunnissa. Suurin vähennys on

tapahtunut Kemi-Tornion (35 %) ja Itä-La-

pin (31 %) järjestöissä.

Taulukko 4. Järjestöjen jäsenmäärät seutukunnittain v. 2017.

Seutukunnat

N

Väestö

1.1.2018

Järjestöjen

jäsenet

%

väestöstä

Rovaniemen 108 66 392 37 301 56,6

Kemi-Tornio 66 57 658 12 336 21,4

Pohjois-Lappi 38 16 656 4 323 26

Itä-Lappi 30 16 389 3 953 24,1

Tornionlaakso 20 7 628 3 429 45

Tunturi-Lappi 39 14 500 3 401 23,5

Muu 2 3 834

Yhteensä 303 179 223 68 577 38,3

Toimialakohtaisessa tarkastelussa jäsen-

määrän suhteellista kasvua on ollut eniten

urheilun ja liikunnan (33 %), muun (31 %)

sekä kulttuurin (29 %) toimialojen järjes-

töissä. Vastaavasti vähennystä on ollut

1 Kyselyyn vastanneella 53 järjestöllä oli yhteensä

1737 yhteisöjäsentä ja 305 järjestöllä 81 091 henkilöjä-

sentä. Luvut sisältävät kahden kotipaikaltaan muun

maakunnan järjestön ilmoittamat koko toimintaan kos-

maanpuolustuksen ja kansainvälisten suh-

teiden (55 %), ammatti- ja elinkeinon (42

%) sekä sosiaali- ja terveyden (34 %) toi-

mialojen järjestöissä.

kevat yhteisöjäsenten (94 yhteisöä) ja henkilöjäsenten

(12 514 henkilöä) määrät. Lappiin kohdentuvat

määrät ovat 1643 yhteisöjäsentä ja 68 577 henkilöjä-

sentä.

14

Kuvio 5. Järjestöjen henkilöjäsenmäärät luokiteltuna (N303).

Järjestöjen keskimääräinen henkilöjäsen-

määrä on ollut 100 jäsentä (mediaani). 41

prosentilla järjestöistä oli 51-200 jäsentä.

Noin kymmenellä prosentilla jäseniä oli yli

500. Jäsenmäärältään viidellä suurimmalla

järjestöllä oli 2 000-4 000 jäsentä. Nämä jär-

jestöt toimivat joko koko Lapin tai useam-

man kunnan alueella.

Keskimääräiseltä henkilöjäsenmäärältään

suurimmat järjestöt keskittyvät väkiluvul-

taan tiheimpään Rovaniemen seutukun-

taan. Huomioitavaa on, että seutukuntaan

on rekisteröity useita alueellisesti ja maa-

kunnallisesti toimivia järjestöjä, joilla on jä-

seniä eri puolilla Lappia. Lisäksi jäsenmää-

rissä on merkittäviä eroja järjestöjen välillä.

Jäsenmäärältään pienimmät järjestöt löyty-

vät Tunturi-Lapista.

Taulukko 5. Henkilöjäsenet seutukunnittain ja toimialoittain Lapissa v. 2017.

Henkilöjäsenet seutukunnittain Henkilöjäsenet toimialoittain

N

Jäsenten

lkm

Med

N

Jäsenten

lkm

Med

Rovaniemen 108 37 301 150 Sosiaali- ja terveys 65 17 217 119

Kemi-Tornio 66 12 336 91 Ammatti- ja elinkeino 34 12 453 197,5

Pohjois-Lappi 38 4 323 82,5 Muut 38 12 227 109,5

Itä-Lappi 30 3 953 100 Vapaa-aika 47 10 589 120

Tornionlaakso 20 3 429 100 Urheilu- ja liikunta 35 7 469 107

Tunturi-Lappi 39 3 401 51 Kulttuuri 58 6 324 60

Muu 2 3 834 1 917 Maanpuolustus ja

kansainväliset suhteet

11 1 484 92

Uskonto ja

maailmankatsomus

7 590 24

Poliittiset 8 224 11,5

Yhteensä 303 68 577 100 Yhteensä 303 68 577 100

3

11 1

6 17 2

2

22

62

62

36

24

15

13

1 4 5 6 7 7

20

20

12

8 5 5

E I O L E 1 - 1 0 1 1 - 2 0 2 1 - 3 0 3 1 - 4 0 4 1 - 5 0 5 1 - 1 0 0 1 0 1 - 2 0 0 2 0 1 - 3 0 0 3 0 1 - 5 0 0 5 0 1 -1 0 0 0

1 0 0 1 J A Y L I

JÄSENTEN MÄÄRÄ, YHTEENSÄ 68 577 JÄSENTÄ

Järjestöjen henkilöjäsenet v. 2017

Vastanneita yhdistyksiä % vastanneista yhdistyksistä

15

Toimialoittain tarkasteltuna keskimääräi-

seltä jäsenmäärältään suurimmat järjestöt

löytyvät ammatti- ja elinkeinon, vapaa-ajan

sekä sosiaali- ja terveyden2 toimialoilta. Jä-

senmääriltään pienimmät järjestöt olivat

poliittisen, uskonnon ja maailmankatso-

muksen sekä kulttuurin toimialoilla. Toimi-

aloista sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on

suurimmat erot jäsenmäärissä.

Aktiiviset jäsenet

Järjestöjen toiminnan toteutuksen kannalta

tärkeä tieto on järjestöissä aktiivisesti toi-

mivien henkilöjäsenten määrä. Kaikki jär-

jestöissä jäseninä olevat henkilöt eivät toimi

aktiivisesti järjestön toiminnan toteutu-

miseksi. Toiminnallisesti ei-aktiivisilla jäse-

nillä on kuitenkin olennaisen tärkeä tehtävä

järjestön toiminnan rahoituksessa eli kan-

natusjäseninä.

Vuoden 2017 aikana 279 järjestöllä oli yh-

teensä 22 747 aktiivisesti toimivaa henkilö-

jäsentä3. Tulee huomioida, että vain osa jär-

jestöistä oli ilmoittanut sekä henkilöjäsen-

ten että aktiivisten henkilöjäsenten määrän.

Molemmat tiedot ilmoittaneen 272 lappilai-

sen järjestöjoukon 60 349 henkilöjäsenestä

22 567 on toiminut aktiivisesti. Prosentuaa-

lisesti yli kolmannes jäsenistä on toiminut

aktiivisesti (33,2 % kokonaisjäsenistöstä ja

37 % ilmoitetusta jäsenistöstä).

Kuvio 6. Aktiivisten jäsenien osuus kokonaisjäsenistöstä (N272).

Aktiivisten jäsenten määrä on merkittävästi

pienempi kuin järjestöjen kokonaisjäsen-

määrä. Noin 50 prosentilla järjestöistä oli

vähintään 100 henkilöjäsentä. Noin 77 pro-

sentilla oli enintään 30 aktiivista jäsentä.

2 Kyselyyn vastanneiden sosiaali- ja terveysjärjestöjen

kokonaisjäsenmäärä on 29 731. Luku sisältää kahden kotipaikaltaan muun maakunnan sosiaali- ja terveys-

järjestön (N2) ilmoittama koko toimintaan koskeva jä-

senmäärä 12 514. Lappiin kohdistuva sosiaali- ja ter-

veysjärjestöjen henkilöjäsenmäärä on 17 217.

Henkilöjäsenten mediaani on 100 ja aktii-

visten jäsenten 15. Selkeä ero kokonaisjäse-

nistön ja aktiivisten henkilöjäsenten mää-

rissä kertoo järjestöjen toimintamahdolli-

suuksien todellisuudesta.

3 Kyselyyn vastanneella 280 järjestöllä oli ollut vuo-den 2017 aikana yhteensä 22 767 aktiivisesti toimi-vaa jäsentä. Luku sisältää yhden kotipaikaltaan muun maakunnan järjestön ilmoittaman koko toi-mintaan koskevan aktiivisten jäsenten määrän, 20 jäsentä. Lappiin kohdistuva aktiivisten jäsenten määrä on 22 747.

63 %

37 %

Aktiivisten jäsenten osuus kokonaisjäsenistöstä

Passiiviset jäsenet (37 782)

Aktiiviset jäsenet (22 567)

16

Kuvio 7. Järjestöjen aktiiviset jäsenet (N279) ja kokonaisjäsenistö (N303) vuonna 2017.

Jäsenistöltään aktiivisimmat järjestöt löyty-

vät Rovaniemen, Kemi-Tornion ja Tunturi-

Lapin seutukunnista. Jäsenistön näkökul-

masta Rovaniemen seutukunta näyttäytyy

vahvimpana, koska alueen järjestöissä on

keskimääräisesti eniten henkilöjäseniä ja

heissä aktiivisesti toimivia. Huomioitavaa

on, että jäsenistön tavoin aktiivit voivat si-

joittua koko Lapin alueelle.

Kemi-Tornion alueella jäsenistöstä melkein

kolmannes osallistuu aktiivisesti järjestön

toiminnan toteuttamiseen, mutta järjestö-

jen toiminta toteutetaan pienemmän jäse-

nistön voimin. Tunturi-Lapissa aktiivisuus

on yksi korkeimmista, mutta jäsenistön ko-

konaismäärä ja aktiivisten määrä järjestöit-

täin on Lapin matalin. Tilastollisesti Poh-

jois-Lapin järjestöillä on passiivisin jäse-

nistö (12,8 prosenttia kokonaisjäsenis-

töstä).

Toimialoittain tarkasteltuna aktiivisin jäse-

nistö on urheilu- ja liikunta-alan järjestöillä.

Seuraavaksi aktiivisimmat jäsenet ovat

muiden, poliittisten ja vapaa-ajan toimialo-

jen järjestöissä. Vapaa-ajan järjestöissä on

määrällisesti laaja jäsenistö, joka mahdollis-

taa hieman heikommasta aktiivisuudesta

huolimatta keskimääräisesti suurimman

järjestökohtaisen aktiivijäsenistön. Poliit-

tisten järjestöjen toiminta toteutetaan mää-

rältään pienimmän, mutta suhteellisen ak-

tiivisen jäsenistön voimin.

0

20

40

60

80

100

120

140

Ei ole 1-10 11-20 21-30 31-40 41-50 51-100 101-500 501 ja yli

Henkilöjäsenet (68 577) ja aktiiviset henkilöjäsenet (22 747)

Henkilöjäseniä Aktiivisia henkilöjäseniä

17

Taulukko 6. Aktiiviset henkilöjäsenet seutukunnittain ja toimialoittain Lapissa v. 2017.

Aktiiviset jäsenet seutukunnittain Aktiiviset jäsenet toimialoittain

N

Aktiivit

lkm

Med

%

jäsen

N

Aktiivit

lkm

Med

%

jäsen

Rovaniemen 100 13 898 20 37,3 Sosiaali- ja terveys 59 2 401 12 13,9

Kemi-Tornio 63 3 890 15 31,5 Ammatti- ja elinkeino 31 2 696 15 21,6

Pohjois-Lappi 33 554 12 12,8 Muut 31 3 433 20 28,1

Itä-Lappi 28 690 15 17,5 Vapaa-aika 47 2 647 30 25

Tornionlaakso 20 565 20 16,5 Urheilu- ja liikunta 33 3 553 20 47,6

Tunturi-Lappi 34 950 10 27,9 Kulttuuri 57 1 382 10 21,9

Muu 1 2 200 Maanpuolustus

ja kansainväliset suht.

9 246 10 16,6

Uskonto ja

maailmankatsomus

5 6 330 7 %4

Poliittiset 7 59 8 26,3

Yhteensä 279 22 747 15 33,2 Yhteensä 279 22 747 15 33,2

Sosiaali- ja terveysjärjestöissä sekä maan-


järjestöissä on tilastollisesti passiivisimmat

jäsenet. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä on

määrällisesti laaja jäsenistö, mutta alhaisen

aktiivisuuden takia toiminta toteutetaan

pienellä aktiivijoukolla. Maanpuolustuksen

ja kansainvälisten suhteiden järjestöissä on

hieman korkeampi aktiivisuus, mutta toi-

minta toteutetaan kokonaisuudessaan pie-

nemmällä joukolla.

Ammatti- ja elinkeinojärjestöissä on keski-

määräisesti eniten jäseniä, joka mahdollis-

taa hieman alhaisemmasta aktiivisuudesta

huolimatta keskimääräisen järjestökohtai-

sen aktiivijäsenistön. Kulttuurialan järjes-

töissä jäsenistö on määrällisesti yksi pie-

nimmistä, jolloin toiminta toteutetaan pie-

nellä aktiiviporukalla. Jäsenistö näyttää

määrällisesti heikoimmalta uskonnon ja

maailmankatsomuksen järjestöissä. Järjes-

töissä toimii vähän aktiivisia henkilöjäseniä.

Yhden järjestön toiminnassa on mukana

4 Viisi järjestöä ilmoitti aktiivisten henkilöjäsenten määrän suuremmaksi kuin henkilöjäsenten. Yhtä järjestöä lukuun

ottamatta ilmoitettu luku oli vain muutamia henkilöitä suurempi. Yhden järjestön ilmoittamissa luvuissa oli huomattava

tuhansien henkilöiden ero.

paljon aktiivisia henkilöitä, jotka eivät ole

jäseniä.

Järjestöjen aktiiviset vapaaehtoiset

Aktiivisten jäsenten lisäksi järjestöissä toi-

mii aktiivia vapaaehtoisia. Järjestöillä on vä-

hemmän aktiivisia vapaaehtoisia kuin aktii-

visia jäseniä. Huomioitavaa on, että jäsenet

ja vapaaehtoiset voivat tarkoittaa yhtä ja sa-

maa joukkoa, mutta ne voivat myös olla eril-

lisiä toisistaan. Esimerkiksi ammatillisesti

johdetuissa vapaaehtoistoiminnan järjes-

töissä toimijoina ovat rekrytoidut vapaaeh-

toiset ilman jäsenyysvaatimusta. Monessa

pienessä järjestössä aktiiviset jäsenet ja va-

paaehtoiset ovat samoja henkilöitä. Vapaa-

ehtoisina voivat toimia lisäksi muun muassa

perheen jäsenet.

Vapaaehtoisuuteen perustuva toimijuus on

tärkeä osa järjestöjen toimintaedellytyksiä.

Suuri osa kyselyyn vastanneiden järjestöjen

toiminnasta on toteutettu aktiivisten vapaa-

ehtoisten tekemänä. 190 järjestössä vapaa-

18

ehtoiset ovat mahdollistaneet vähintään 75

prosenttia järjestön toiminnasta. Näistä 153

järjestön toiminta on toteutunut kokonaan

vapaaehtoisvoimin. Yhdeksällä järjestöllä

vapaaehtoiset eivät ole osallistuneet toi-

minnan toteuttamiseen. 93 vastaajaa ei ole

joko osannut arvioida vapaaehtoisten teke-

mää osuutta yhdistyksen toiminnasta tai oli

jättänyt vastaamatta määrää koskevaan ky-

symykseen. Moni järjestö ei tilastoi järjes-

tössä toteutunutta vapaaehtoistoimintaa.

Kuvio 8. Vapaaehtoisten tekemä prosenttiosuus järjestöjen toiminnan toteutuksesta (N256).

Vapaaehtoisten keskimääräinen osuus toi-

minnan toteutuksessa on 100. Seudullisesti

ja toimialakohtaisessa tarkastelussa on ha-

vaittavissa vain pieniä eroja. Pienimmät va-

paaehtoisuusosuudet (0-50 %) keskittyvät

Kemi-Tornion ja Rovaniemen seutukuntiin.

Näistä seutukunnista on määrällisesti eni-

ten palkattuja työntekijöitä. Toimialoittai-

sessa tarkastelussa pienimmät prosentti-

osuudet jakaantuvat tasaisemmin.

Järjestöjen vapaaehtoisten määrän kehitys

näyttää vakaalta (N293). 57 prosentilla va-

paaehtoisten määrä on pysynyt vakaana

vuosina 2015–2017. Hieman useammalla

vapaaehtoisten määrä on pienentynyt (24

%) kasvamisen (19 %) sijaan. Kokonaiske-

hityksenä järjestöjen vapaaehtoisten määrä

on kasvanut jäsenmäärää vähemmän.

Vapaaehtoisten määrän kehitys on pysynyt

vakaimpana Rovaniemen ja Pohjois-Lapin

seutukunnissa. Aktiivisten vapaaehtoisten

määrä on vahvistunut eniten Tunturi-

Lapissa (33 %). Suurin vähennys on tapah-

tunut Tornionlaakson (29 %) ja Kemi-Tor-

nion (28 %) järjestöissä. Toimialakohtai-

sessa tarkastelussa aktiivisten vapaehtois-

ten suhteellista kasvua on tapahtunut eni-

ten politiikan (38 %), kulttuurin (25 %) ja

muun (21 %) alan järjestöissä. Vastaavasti

vähennystä on ollut uskonnon ja maailman-

katsomuksen (43 %), vapaa-ajan (29 %)

sekä maanpuolustuksen ja kansainvälisten

suhteiden (18 %) järjestöissä. Pientä vähen-

nystä on tapahtunut myös sosiaali- ja ter-

veysalan järjestöissä.

9

29

18

10

37

15

3

63

3 9 6 3

12

48

20

0 % 1 - 2 5 % 2 6 - 5 0 % 5 1 - 7 5 % 7 6 - 9 9 % 1 0 0 % E N O S A A S A N O A

Vapaaehtoisten osuus toiminnan toteutuksesta

Vastanneet yhdistykset % vastanneista yhdistyksistä

19

Lapissa 231 järjestöllä on ollut yhteensä 5

958 aktiivista vapaaehtoista5 vuoden 2017

aikana. Aktiivisten vapaaehtoisten medi-

aani on 10. Puolella vastaajista on ollut

enintään kymmenen aktiivista vapaaeh-

toista ja 81,8 prosentilla enintään 30 vapaa-

ehtoista. Määrällisesti neljällä suurimmalla

järjestöllä on ollut yhteensä 1 672 vapaaeh-

toista (28 %). Nämä järjestöt ovat joko maa-

kunnallisesti toimivia järjestöjä, joilla on va-

paaehtoisia laajasti Lapissa tai paikallisia

ammatillista vapaaehtoistoimintaa toteut-

tavia järjestöjä.

Vapaaehtoisten jakautuminen seutukunnit-

tain on yhteneväinen aktiivisten jäsenten ja-

kautumisen kanssa. Tornionlaakson, Rova-

niemen ja Tunturi-Lapin järjestöillä on kes-

kimääräisesti eniten aktiivisia vapaaehtoi-

sia. Tunturi-Lapin järjestöillä on määrälli-

sesti vankempi tilanne aktiivisten vapaaeh-

toisten kuin aktiivisten jäsenten osalta. Pie-

nimmät vapaaehtoisten määrät löytyvät

Pohjois-Lapista, Itä-Lapista ja Kemi-Tor-

nion seutukunnista.

Taulukko 7. Vapaaehtoiset seutukunnittain ja toimialoittain v. 2017.

Vapaaehtoiset seutukunnittain Vapaaehtoiset toimialoittain N Lkm Med N Lkm Med

Rovaniemen 87 2 657 15 Sosiaali- ja terveys 56 1 447 10

Kemi-Tornio 53 883 10 Ammatti- ja elinkeino 18 173 9

Pohjois-Lappi 27 319 10 Muut 32 1 662 15

Itä-Lappi 21 320 10 Vapaa-aika 34 762 14,5

Tornionlaakso 15 322 20 Urheilu- ja liikunta 28 691 17

Tunturi-Lappi 27 457 15 Kulttuuri 44 764 10

Muu 1 1 000 Maanpuolustus ja

kansainväliset suhteet

7 216 10

Uskonto ja

maailmankatsomus

6 142 9

Poliittiset 6 101 15

Yhteensä 231 5 958 10 Yhteensä 231 5 958 10

Toimialoittain tarkasteltuna keskimääräi-

sesti eniten aktiivisia vapaaehtoisia on ur-

heilu- ja liikunnan, muun, poliittisen sekä

vapaa-ajan toimialan järjestöissä. Poliitti-

silla järjestöillä on keskimääräisesti enem-

män vapaaehtoisia kuin aktiivisia jäseniä.

5 Kyselyyn vastanneella 233 järjestöllä oli ollut vuoden

2017 aikana yhteensä 6 398 aktiivisesti toimivaa va-

paaehtoista. Luku sisältää kahden kotipaikaltaan muun

maakunnan järjestön ilmoittaman koko toimintaan kos-

Keksimääräisesti vähiten vapaaehtoisia on

uskonnon ja maailmankatsomuksen sekä

ammatti- ja elinkeinon toimialojen järjes-

töissä. Vapaaehtoismäärien suurimmat

vaihtelut löytyvät sosiaali- ja terveyden, ur-

heilun ja liikunnan sekä muun alan järjes-

töistä.

keva aktiivisten vapaaehtoisten määrän, 440 henkilöä.

Lappiin kohdistuva aktiivisten vapaaehtoisten määrä on

5 958.

20

Työntekijät

Aktiivisten jäsenien ja vapaaehtoisten li-

säksi järjestöjen toimintaa toteuttavat pal-

katut työtekijät. Noin 23 prosentilla järjes-

töistä oli palkattuja työntekijöitä vuonna

2017. Työntekijöitä oli yhteensä 827

(N73)6. Järjestöillä oli keskimääräisesti

kolme työntekijää. Noin 70 prosentilla oli

enintään viisi työntekijää. Henkilöstömää-

rältään viidellä suurimmalla järjestöllä oli

yhteensä 473 työntekijää (57 %). Näistä

suurin osa on palveluntuottajajärjestöjä.

Kuvio 9. Järjestöjen palkattujen työntekijöiden lukumäärät luokiteltuna vuodelta 2017 (N73).

Seutukunnittain tarkasteltuna prosentuaa-

lisesti ja määrällisesti eniten työntekijöitä

on Rovaniemen (30 % järjestöistä, 426

työntekijää), Itä-Lapin (27 %, 147) ja Kemi-

Tornion (21 %, 153) järjestöillä. Järjestö-

kohtaisesti tarkasteltuna keskimääräisesti

eniten työntekijöitä järjestöittäin on Rova-

niemen (4,5) ja Pohjois-Lapin (3,5) järjes-

töissä. Suhteellisesti vähiten työntekijöitä

on Tunturi-Lapin ja Tornionlaakson järjes-

töissä.

Järjestöjen työntekijöiden määrän kehitys

näyttää nousujohteiselta (N80). 58 prosen-

tilla työntekijöiden määrä on pysynyt va-

kaana vuosina 2015–2017. Työntekijöiden

määrä on kasvanut 36 prosentilla ja laske-

nut 6 prosentilla. Työntekijöiden määrä on

kasvanut kaikissa seutukunnissa. Toimi-

aloista sosiaali- ja terveysalan sekä uskon-

6 Kyselyyn vastanneella 76 järjestöllä oli ollut vuoden

2017 aikana yhteensä 953 palkattua työntekijää. Luku

sisältää kolmen kotipaikaltaan muun maakunnan järjes-

non ja maailmankatsomuksen järjestöissä

on tapahtunut eniten suhteellista kasvua.

Vastaavasti eniten vähennystä on ollut ur-

heilu- ja liikunta sekä muun toimialojen jär-

jestöissä.

Toimialoittain tarkasteltuna uskonnon ja

maailmankatsomuksen (43 % järjestöistä),

kulttuurin (33 %) sekä sosiaali- ja tervey-

den (26 %) alojen järjestöissä on yleisim-

min palkattuja työntekijöitä. Vastaavasti

muun (8 %) sekä urheilun ja liikunnan (17

%) aloilla oli harvimmin työntekijöitä. Mää-

rällisesti eniten työntekijöitä oli uskonnon

ja maailmankatsomuksen (272 työnteki-

jää), ammatti- ja elinkeinon (139) sekä sosi-

aali- ja terveyden (154) alojen järjestöissä.

Maanpuolustuksen ja kansainvälisten suh-

teiden järjestöissä ei ollut lainkaan palkat-

tuja työntekijöitä.

tön ilmoittaman koko toimintaan koskevan työntekijöi-

den määrän, 126 työntekijää. Lappiin kohdistuva pal-

kattujen työntekijöiden määrä on 827.

25

14

12

7 8

2

5

34

19

16

10 11

3

7

1 2 - 3 4 - 5 6 - 1 0 1 1 - 2 0 2 1 - 5 0 5 1 J A Y L I

TYÖNTEKIJÖITÄ YHT. 827

Palkattu henkilöstö


21

Kuvio 10. Järjestöjen erilaiset työntekijät vuonna 2017.

Järjestöillä on erilaisia työntekijöitä. Määrä-

aikaisia ja vakituisia työntekijöitä on mo-

lempia noin kolmannes työntekijöistä. Vii-

meinen kolmannes jakaantuu tukityöllistet-

tyjen ja muiden työntekijämuotojen kesken.

Muissa muodoissa on yleisimmin satunnai-

semmin työtä tekeviä henkilöitä. Esimerk-

keinä ovat tuntityötä tekevät ryhmänohjaa-

jat, kirjanpitäjät ja nettisivujen ylläpitäjät

sekä kausityöntekijät.

3.2 Järjestöjen taloudelliset re-surssit

Järjestöjen taloudellisen tilanteen ke-

hitys

Järjestöjen taloudellinen tilanne vuodesta

2015 vuoteen 2017 on pysynyt vakaana. Ky-

selyyn vastanneista järjestöistä 60 prosent-

tia arvioi taloudellisen tilanteensa pysyneen

ennallaan (N321). Taloudellinen tilanne on

parantunut 23 prosentilla ja heikentynyt 15

prosentilla järjestöistä. Vaikka tilanne on

heikentynyt pienellä osalla järjestöjä, hei-

kentynyt taloustilanne koskee 49 järjestöä.

Kuvio 11. Järjestöjen taloudellisen tilanteen muutos v. 2015-2017 (N321).

34%

33%

17%

16%

Järjestöjen erilaiset työntekijät

Määräaikaisia työntekijöitä (49)

Vakituisia työntekijöitä (48)

Työllistettyjä (25)

Muut (23)

23%

60%

15%2%

Järjestöjen taloudellisen tilanteen muutos

Parantunut (75)

Pysynyt ennallaan (192)

Heikentynyt (49)

En osaa sanoa (5)

22

Kaikissa seutukunnissa useamman järjes-

tön taloudellinen tilanne on parantunut

kuin heikentynyt. Taloudellinen tilanne on

eniten parantunut Tornionlaakson ja Tun-

turi-Lapin järjestöillä. Vakainta taloustilan-

teen kehitys on ollut Itä-Lapin ja Kemi-Tor-

nion seutukuntien järjestöillä.

Toimialoittaisessa vertailussa talouskehitys

on ollut positiivisinta kulttuurin, maanpuo-

lustuksen ja kansainvälisten suhteiden sekä

muun toimialan järjestöillä. Näillä toimi-

aloilla järjestöjen taloudellinen tilanne on

kaksi kertaa useammalla parantunut kuin

heikentynyt. Urheilu- ja liikuntajärjestöistä

yhtä monella järjestöllä taloudellinen ti-

lanne on parantunut ja heikentynyt. Ai-

noana toimialana ammatti- ja elinkeinojär-

jestöistä useamman taloudellinen tilanne

on heikentynyt kuin parantunut. Tälläkin

toimialalla suurimman osan taloustilanne

on pysynyt vakaana.

Järjestöjen kokonaiskulut

Lappilaiset järjestöt toimivat pääosin va-

paaehtoispohjalta ja pienillä taloudellisilla

resursseilla. Puolet järjestöistä toimii alle

5 000 euron vuosibudjetilla (N314). 75 pro-

sentilla järjestöistä kokonaiskulut olivat alle

20 000 euroa vuonna 2017. Yli 50 000 eu-

ron vuosibudjetti oli 50 järjestöllä.

Kuvio 12. Järjestöjen kokonaiskulut vuonna 2017 (N314).

Alle 5 000 euron vuosibudjetilla toimivat

järjestöt jakaantuvat tasaisesti kaikkiin La-

pin seutukuntiin. Tornionlaaksossa alle

5 000 euron vuosibudjetilla toimivia järjes-

töjä on suhteellisesti enemmän kuin muu-

alla Lapissa, eikä yli 50 000 euron vuosibud-

jetilla toimivia järjestöjä ole lainkaan. Yli

100 000 euron vuosibudjetilla toimivien

järjestöjen keskittymä löytyy Rovaniemen

seutukunnasta. Loput jakaantuvat muihin

seutukuntiin Tornionlaaksoa lukuun otta-

matta. Kaikki kyselyyn vastanneet muihin

maakuntiin rekisteröidyt järjestöt kuuluvat

suurimpaan kokonaiskululuokkaan.

Alle 5 000 euron vuosibudjetilla toimivat

järjestöt ovat suurin ryhmä lähes kaikilla

toimialoilla. Poikkeuksena ovat urheilun ja

liikunnan sekä uskonnon ja maailmankatso-

muksen toimialojen järjestöt, joissa on hie-

man enemmän 5 000-20 000 euron kuin

alle 5 000 euron vuosibudjetilla toimivia

järjestöjä. Vapaa-ajan järjestöissä on yhtä

paljon kahteen alimpaan kululuokkaan kuu-

50%

25%

9%

4%

12%

Järjestöjen kokonaiskulut

alle 5000€ (158)

5000 - 20 000€ (79)

20 001 - 50 000€ (27)

50 001 - 100 000€ (12)

yli 100 000€ (38)

23

luvia. Suhteellisesti eniten kahteen suurim-

paan kululuokkaan kuuluvia järjestöjä on

urheilun ja liikunnan (36 %) sekä sosiaali-

ja terveyden (32 %) alan järjestöissä. Sosi-

aali- ja terveysjärjestöissä on eniten yli

100 000 euron kululuokkaan kuuluvia jär-

jestöjä.

Kuvio 13. Järjestöjen kokonaiskululuokat toimialoittain vuonna 2017 (N314).

Ammatti- ja elinkeinoalan sekä sosiaali- ja

terveysalan järjestöissä on nähtävissä sa-

manlaista kahtia jakoa. Molemmissa on eni-

ten pienellä budjetilla toimia järjestöjä.

Myös suurimpaan kululuokkaan kuuluvia

järjestöjä on suhteellisesti korkea määrä.

Taloudellisella tilanteella on osaltaan vaiku-

tusta järjestöjen toimintamahdollisuuksiin.

Järjestöt, joilla on palkattuja työntekijöitä,

painottuvat kahteen suurimpaan kululuok-

kaan. Sama suhde on nähtävissä käytössä

olevien vakituisten toimitilojen osalta,

mutta ei yhtä vahvana.

Kuvio 14. Vapaaehtoisuus ja palkatut työntekijät talouden kokonaiskululuokittain 2017 (N314).

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Poliittiset (8)

Ammatti ja elinkeino (38)

Sosiaali- ja terveys (68)

Kulttuuri (63)

Vapaa-aika (46)

Urheilu- ja liikunta (36)

Uskonto ja maailmankats (7)

Maanpuolustus ja kans.väl.suht (11)

Muut (37)

Järjestöjen kokonaiskululuokat toimialoittain

alle 5000 € 5000 - 20 000 € 20 001-100 000€ yli 100 000 €

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Yli 100 000€

50 001-100 000€

20 001-50 000€

5001-20 000€

alle 5000€

Vapaaehtoisuus ja palkatut työntekijät kokonaiskululuokittain

Palkattuja työntekijöitä Vapaaehtoisvoimin

24

Kuvio 15. Vakituiset toimitilat talouden kokonaiskululuokittain 2017 (N313).

Alimpiin kululuokkiin kuuluvilla järjestöillä

on useammin vakituiset toimitilat kuin pal-

kattuja työntekijöitä. Vain alimpaan kulu-

luokkaan kuuluvista järjestöistä alle puo-

lella oli vakituiset tilat (39 %). Kaikissa

muissa kululuokissa yli puolella oli vakitui-

set toimitilat. Kahteen alimpaan kululuok-

kaan kuuluvilla järjestöillä 48 prosentilla oli

vakituiset toimitilatilat ja kahdeksalla pro-

sentilla palkattuja työntekijöitä. Kahdessa

suurimmassa kululuokassa vakituiset toi-

mitilat oli 96 prosentilla ja palkattuja työn-

tekijöitä 90 prosentilla järjestöistä.

Järjestöjen toiminnan rahoitus

Järjestötoiminnan rahoitus muodostuu

useista eri lähteistä. Yleisimpiä rahoituskei-

noja ovat järjestötoiminnan perinteiset va-

rainhankintamuodot. Jäsenmaksut ovat

yleisin yksittäinen tulolähde (83 %). Järjes-

töaktiivien omalla toiminnallaan toteutta-

mat erilaiset varainkeruut arpajais-, myy-

jäis-, kanttiini- ja tuotemyyntinä ovat järjes-

töjen keskeisiä keinoja hankkia toimin-

taansa tarvittavaa rahoitusta. Myös järjestö-

toimintaan liittyvät osallistumis-, harras-

tus- ja lisenssimaksut ovat tärkeä tulolähde

(59 %).

Kuvio 16. Järjestötoiminnan rahoitusmuodot v. 2017 (N326, vastauksia yhteensä 1601).

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Yli 100 000€

50 001-100 000€,

20 001-50 000€

5001-20 000€

alle 5000€

Järjestöjen vakituiset toimitilat kokonaiskululuokittain

Vakituiset toimitilat Ei vakituisia toimitiloja

491

272

192

158

152

147

8851 50

Järjestötoiminnan eri rahoitumuodotArpajaiset, myyjäiset, kanttiini, tuotemyynti

Jäsenmaksut

Osallistumis-, harrastus- ja lisenssimaksut

Kunnan tuki

Projekti- tai muu julkinen rahoitus

Sponsorit ja lahjoitukset

Liiton tai aluejärjestön tuki

Vuokratulot

Maksullinen palvelutuotanto

25

Kuntien myöntämä tuki oli tulolähteenä 158

järjestölle. Lähes yhtä moni järjestö sai

sponsorituloja ja lahjoituksia. Rahallista tu-

kea omalta liitolta tai aluejärjestöltä sai 88

järjestöä. Projekti- tai muuta julkista rahoi-

tusta järjestöt saavat hyvin monista eri ra-

hoituslähteistä. Yksittäisinä lähteinä ne kos-

kevat harvoja järjestöjä, mutta yhteen koot-

tuna niistä muodostuu merkittävä rahoitus-

kanava monille järjestöille. Maksullista pal-

velutuotantoa oli 50 järjestöllä. Samoin

vuokratulot ovat pienemmän järjestöjou-

kon tulonlähde.

Taloudellinen tuki kunnilta

Kuntien myöntämät avustukset ovat yksi

tärkeimmistä taloudellisen tuen kanavista

järjestöille. 48 prosenttia järjestöistä sai

kunnilta taloudellista tukea. Järjestöistä 30

prosenttia ei saanut avustuksia. Avustusta

saamattomien osuus voidaan olettaa suu-

remmaksi, koska 50 järjestöä ei vastannut

avustuksia koskevaan kysymykseen. Vas-

tanneet järjestöt saivat kunnilta avustuksia

yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa vuonna

2017 (N152). Tästä summasta muihin maa-

kuntiin rekisteröityjen järjestöjen osuus on

382 000 euroa. Summa on poistettu seutu-

kunnittaisesta tarkastelusta, koska avustuk-

sia ei voida kohdentaa Lappiin.

Kuvio 17. Kuntien järjestöille myöntämät avustukset vuonna 2017 (N152).

Kuntien myöntämä avustus on ollut keski-

määrin 1 000 euroa (mediaani). Enintään

5 000 euron avustuksen sai 79 prosenttia

järjestöistä. Yli 30 000 euron avustuksen sai

5 prosenttia järjestöistä. Seutukunnittai-

sessa vertailussa euromääräisesti eniten

avustuksia myönnettiin Rovaniemen seutu-

kunnassa (536 490 €), toiseksi eniten Kemi-

Tornion (112 250 €) ja kolmanneksi eniten

Tunturi-Lapin seutukunnassa (83 354 €).

Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukun-

nissa oli kaikkiin avustusluokkiin kuuluvia

järjestöä. Järjestöt saivat suhteellisesti

isompia avustuksia Rovaniemen seutukun-

nassa. Muissa seutukunnissa painottuvat

pienemmät avustusluokat.

34%

19%

26%

9%

9%5%

Kuntien järjestöille myöntämät avustukset

1-500€ (51)

501-1000€ (29)

1001-5000€ (39)

5001-10 000€ (13)

10 001-30 000€ (13)

30 000- € (7)

26

Kuvio 18. Järjestöille myönnetyt kunta-avustukset seutukunnittain (N150).

Toimialoittaisessa tarkastelussa yleisimmin

kunta-avustuksia saivat kulttuurin (83 %)

sekä urheilun ja liikunnan (71 %) toimialo-

jen järjestöt. Kulttuurijärjestöt saivat muita

järjestöjä useimmin alle 5 000 euron avus-

tuksia. Sosiaali- ja terveysjärjestöistä hie-

man yli puolet saivat avustuksia. Suurin osa

sosiaali- ja terveysjärjestöistä saa pienimpiä

alle 500 euron avustuksia, mutta toimialan

järjestöt saavat muihin aloihin verrattuna

eniten isoimpia yli 30 000 euron avustuksia.

Yli 30 000 euron avustuksia sai seitsemän

järjestöä, joista kuusi oli sosiaali- ja terveys-

järjestöjä.

Kaikissa seutukunnissa ja kaikilla toi-

mialoilla oli avustusta saamattomia järjes-

töjä. Rovaniemen ja Tornionlaakson seutu-

kunnissa oli eniten avustusta saamattomia

järjestöjä. Yli puolet kyselyyn vastanneista

seutukuntien järjestöistä ei saanut avus-

tusta kunnilta. Muissa seutukunnissa avus-

tusta saamattomien osuus oli pienempi.

Ammatti- ja elinkeinon (80 %), uskonnon ja

maailmankatsomuksen (71 %) ja muun (61

%) toimialojen järjestöissä oli eniten kunta-

avustusta saamattomia järjestöjä. Poliittiset

järjestöt eivät saaneet lainkaan kuntien

myöntämiä avustuksia.

Taloudellinen tuki muilta tahoilta

Järjestöt saavat taloudellista tukea kuntien

lisäksi muilta tahoilta. Tuki on useimmin

erilaisia julkisen rahoituksen muotoja, ku-

ten projektirahoitusta. Järjestöt saavat ra-

hoitusta Manner-Suomen maaseudun kehit-

tämisrahastosta ja sieltä useimmin paikal-

lista kehittämistä tukevasta Leader-toimin-

nasta. Erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestö-

jen pysyväis- ja hanketoimintaa rahoittaa

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskes-

kus STEA (Sosiaali- ja terveysministeriö).

Tähän kyselyyn vastanneista järjestöistä 44

prosenttia sai avustusta muilta tahoilta.

Avustuksia ei saanut 38 prosenttia järjes-

töistä. järjestöä ei vastannut avustuksia kos-

kevaan kysymykseen. Järjestöt saivat muilta

tahoilta noin 6,4 miljoonaa euroa taloudel-

lista tukea vuonna 2017. Tästä summasta

muihin maakuntiin rekisteröityjen järjestö-

jen osuus on 2 000 000 euroa. Summa on

poistettu seutukunnittaisesta tarkastelusta,

koska avustuksia ei voida kohdentaa Lap-

piin.

536 490

112 250

83 354

48 396 45 650 8 400

Järjestöjen kunta-avustukset seutukunnittain

Rovaniemen (49)

Kemi-Tornio (35)

Tunturi-Lappi (21)

Pohjois-Lappi (21)

Itä-Lappi (16)

Tornionlaakso (8)

27

Kuvio 19. Järjestöille myönnetyt muut avustukset vuonna 2017 (N143).

Muiden tahojen myöntämä tuki on ollut kes-

kimäärin 1 500 euroa (mediaani). Enintään

5 000 euron avustuksia sai 72 prosenttia

järjestöistä. Alle 50 000 euron avustukset

ovat useimmin Leader-toiminnasta saatua

tukea. Isoimmat yli 100 000 euron avustuk-

set ovat yleisimmin STEA:n myöntämää

projekti- ja pysyväisrahoitusta.

Kuvio 20. Järjestöjen saamat muut avustukset seutukunnittain vuonna 2017 (N142).

Seutukunnittaisessa vertailussa nousee

esille Rovaniemen seutukunta yli kahden

miljoonan euron avustussummalla. Pohjois-

Lapissa avustusmäärä on lähes miljoona eu-

roa ja Kemi-Torniossa yli 700 000 euroa.

Tornionlaakson (49 100 €), Tunturi-Lapin

(241 985 €), Itä-Lapin (325 000 €) järjestö-

jen avustussummat ovat seutukunnittai-

sessa vertailussa pienimmät.

Toimialoittaisessa vertailussa sosiaali- ja

terveysjärjestöt jäävät harvimmin ilman

avustusta tai saavat pienimpiä avustuksia.

Toimialan järjestöt erottuvat muista järjes-

töstä isoimpia avustuksia saavina. Sosiaali-

ja terveysjärjestöt saavat valtaosan yli 100

24 %

21 %

27 %

5 %

8 %

6 %

6 %3 %

Järjestöjille myönnetyt muut avustukset

1-500€ (34)

501-1000€ (30)

1001-5000€ (39)

5001-10 000€ (7)

10 001-30 000€ (12)

30 001-100 000€ (8)

100 001-300 000€ (8)

300 001€ - (5)

2 080 427

989 088

705 519

325 000

241 985 49 100

Järjestöjen muut avustukset seutukunnittain

Rovaniemen (55)

Pohjois-Lappi (15)

Kemi-Tornio (32)

Itä-Lappi (15)

Tunturi-Lappi (20)

Tornionlaakso (5)

28

000 avustuksista (62 %). Kulttuurialan jär-

jestöistä noin 59 prosenttia sai avusta mui-

den tahoilta. Uskonnon ja maailmankatso-

muksen järjestöistä lähes kaikki saavat

muita avustuksia. Vapaa-ajanjärjestöistä,

poliittisista järjestöistä ja muun toimialan

järjestöistä alla puolet saa avustuksia. Suu-

rin osa ammatti- ja elinkeinojärjestöistä ei

saa muita avustuksia.

3.3 Järjestöjen toimitilat ja muut toimintaympäristöt

Järjestöjen moninaiset toimitilat

Järjestöjen toimintapuitteet ovat erilaisia.

Toimintaan liittyvät puitteet voidaan jakaa

vakituisiin toimitiloihin ja muihin tilapäi-

semmin käytössä oleviin toimintaympäris-

töihin. Vakituiset toimitilat kuvaavat järjes-

tön toiminnan pysyvyyttä. Muut toimitilat

ovat eri toimintamuotoihin sopivia tiloja ja

ympäristöjä, joita käytetään tarpeen ja mah-

dollisuuksien mukaan. Muita ovat myös eri-

laiset väkiaikaiset tilalliset ratkaisut, jotka

osin pakon sanelemana mahdollistavat jär-

jestöjen toiminnan toteuttamisen.

Melkein jokaisella järjestöllä on käytössään

joko vakituinen tai muunlainen toimitila.

Vakituinen toimitila on käytössä 58 prosen-

tilla järjestöistä (N324). Näistä järjestöistä

suurin osa hyödynsi toiminnassaan myös

muita tiloja ja ympäristöjä. Järjestöistä 42

prosenttia toimi ilman vakituisia tiloja,

mutta suurin osa mahdollisti toimintansa

muunlaisilla tilaratkaisuilla. Vakituiset tilat

voidaan järjestöjen kuvausten mukaan ja-

kaa kolmeen ryhmään: omistustiloihin,

omiin vuokratiloihin ja muiden toimijoiden

ylläpitämien tilojen käyttö- tai vuokratiloi-

hin.

Kuvio 21. Järjestöjen käytössä olevat vakituiset toimitilat ja muut tilat v. 2017 (N324).

Noin 18 prosenttia järjestöistä omisti omat

toimitilat ja 9 prosentilla oli omat vuokrati-

lat. Kuntien ja muiden järjestöjen tiloissa

toimi vakituisesti 21 prosenttia järjestöistä.

Yleisimpiä toisten järjestöjen tarjoamia ti-

loja ovat järjestötalot ja -keskukset sekä ky-

lätalot. Muita järjestöjen vakituisia tiloja oli-

vat muun muassa seurakuntien ja oppilai-

tosten tilat sekä erilaiset liikuntatilat. 32

järjestöä ei ilmoittanut vakituisten toimiti-

lojensa muotoa.

48 %

39 %

10 %3 %

Järjestöjen käytössä olevat tilat

Vakituiset tilat ja muita tiloja (155)

Ei vakituisia tiloja, mutta muita tiloja(127)

Vakituiset tilat (31)

Ei vakituisia tiloja, ei tietoa muistatiloista (11)

29

Seutukunnittain tarkasteltuna järjestöillä

oli useimmin käytössään vakituisia tiloja

Pohjois-Lapin (67 %) ja Kemi-Tornion (63

%) seutukunnissa. Järjestöjen toimitilati-

lanne näyttää heikoimmalta Tornionlaak-

sossa, jossa alle puolella järjestöistä (43 %)

oli käytössään vakituiset toimitilat.

Toimialoittain paras tilanne oli uskonnon ja

maailmankatsomuksen alan järjestöillä,

joilla lähes kaikilla oli vakituiset toimitilat.

Myös vapaa-ajan järjestöillä oli muihin toi-

mialoihin verrattuna useammin vakituiset

tilat (73 %). Ammatti- ja elinkeinojärjes-

töillä (41 %), poliittisilla järjestöillä (38 %)

sekä maanpuolustus- ja kansainvälisten

suhteiden järjestöillä (40 %) alle puolella oli

vakituiset tilat.

Järjestöt toimivat moninaisissa toimitiloissa

ja -ympäristöissä sekä vakituisten tilojen li-

säksi että ainoana toimitilana. Ainoastaan

muiden tilojen varassa toimintansa mahdol-

listi 39 prosenttia järjestöistä (N324). Jär-

jestöt kertoivat 24 erilaista toiminnan to-

teuttamiseen tarkoitettua ympäristöä. Vaki-

tuisten toimitilojen tavoin kunnat (48 %,

N282) ja toiset järjestöt (29 %) toimivat

keskeisinä ei-vakituisten muiden tilojen tar-

joajina. Yleisimmin mainittuja muita toimi-

tiloja ovat koulut, erilaiset liikuntapaikat,

kylätalot, järjestökeskukset ja -talot sekä

muut toisten järjestöjen tarjoamat tilat.

Kuvio 22. Järjestöjen yleisimmin käytössä olevat muut tilat v. 2017 (N282, vastauksia yhteensä 377).

Monet järjestöt hyödyntävät toiminnassaan

luontoa joko keskeisenä toimintaympäris-

tönä tai paikkana järjestää tapahtumia tai

virkistystä. Aktiivisten jäsenten kodit ja

ruokapaikat tarjoavat järjestöille paikan pi-

tää kokouksia ja kokoontua.

Lisäksi järjestöt hyödyntävät yritysten tar-

joamia toimitiloja. Yritykset vuokraavat jär-

jestöille tiloja moninaisiin tarkoituksiin ja

tarjoavat esimerkiksi aulatiloja toiminnan

esittelyyn. Esittelyitä tehdään myös julki-

sissa tiloissa, esimerkiksi sairaaloiden au-

loissa ja oppilaitoksissa.

134

83

58

57

2619

Yleisimmät järjestöjen muut toimitilat ja -ympäristöt

Kunnan tilat

Toisten järjestöjen tilat

Luonto

Aktiivisten jäsenten kodit

Ruokapaikat

Yritysten tilat

30

Toimitilojen sopivuus ja riittävyys

Suurin osa järjestöistä (80 %, N186) koki

käytössään olevat vakituiset toimitilat sopi-

viksi ja riittäviksi. Kyselyssä toimitilojen toi-

mivuutta ja riittävyyttä koskeva kysymys oli

kohdennettu vakituisiin tiloihin.

Kysymykseen oli vastannut 16 järjestöä,

jolla ei ollut vakituista tiloja. He arvioivat

muiden käytössä olevien tilojen sopivuutta

ja riittävyyttä. Kysymyksen asettelun takia

muiden tilojen ja ympäristöjen toimivuus

jää kokonaisuutena selvittämättä.

Kuvio 23. Käytössä olevien toimitilojen ja -ympäristön sopivuus ja riittävyys (N324).

Kaikkein sopivimmiksi ja riittävimmiksi jär-

jestöjen vakituiset tilat koettiin Tornion-

laakson (89 %), Itä-Lapin (87 %) ja Kemi-

Tornion (82 %) seutukunnissa. Tunturi-

Lapissa (69 %) ja Pohjois-Lapissa (70 %)

toimitiloihinsa tyytyväisten järjestöjen

määrä oli matalin.

Toimialoittain vertailtuna maanpuolustuk-

sen ja kansainvälisten suhteiden järjestöt

olivat toimitilojen sopivuuteen ja riittävyy-

teen kaikkein tyytyväisimpiä (100 %). Myös

ammatti- ja elinkeinojärjestöt (88 %) sekä

uskonto- ja maailmankatsomusjärjestöt (83

%) olivat tyytyväisiä toimitiloihinsa. Näillä

järjestöillä on vähiten vakituisia toimitiloja

käytössään, mutta toimitilat omaavat olivat

tyytyväisimpiä niihin. Vapaa-ajan järjes-

töillä oli eniten vakituisia toimitiloja, mutta

toimitiloihin tyytyväisten osuus oli pienin

(66 %).

Järjestöjen toimitilojen sopimattomuuteen

ja riittämättömyyteen oli useimmin syynä

toimitilojen pienuus (31 %, N59) ja sopi-

mattomuus käyttötarkoitukseen (24 %).

”Keittiö ei mahdollista ruokakurssien pi-

tämistä. Tila ei ole oma, niin yhdistyksen

tavaroita ei voi säilyttää siellä.”

”Tilojen suuren kysynnän vuoksi hankala

saada sopivia aikataulullisia vuoroja.”

46 %

12 %

3 %2 %

34 %

3 %

Toimitilojen ja -ympäristöjen sopivuus ja riittävyys

Vakituiset ja sopivat (148)

Vakituiset, mutta sopimattomat (38)

Muut ja sopivat (8)

Muut, mutta sopimattomat (8)

Muut, ei tietoa sopivuudesta (111)

Ei tietoa tiloista (11)

31

”Olemme 15km päässä keskustasta. Tilat

eivät palvele sitä tarkoitusta, jonka

vuoksi kerho aikoinaan perustettiin.”

”Jonkin verran sisätilaongelmaa uusia ti-

loja etsitään. Pitäisi saada edulliset toimi-

vat tilat.”

Sisäilmaongelma koskettaa myös järjestö-

toimijoita. Kuudessa vastauksessa toimitilo-

jen mainittiin olevan terveydelle haitalliset.

Muita haasteita tiloissa aiheuttivat huono

sijainti, useat käyttäjät, varastotilan puute,

remontin tarve, tilojen suuruus tai se, ettei

ollut varaa parempaan.

32

4 LAPPILAISTEN JÄRJESTÖJEN TOIMINTA

4.1 Järjestötoimintaan osallistu-

jat

Järjestöjen toimintaan osallistuu laaja

joukko lappilaisia vuosittain. Järjestötoi-

mintaan osallistuneiden kokonaismäärää

on vaikea tavoittaa, koska kaikki järjestöt

eivät tilastoi osallistujia. Tähän kyselyyn

noin 80 prosenttia vastaajista (N260) il-

moitti vuoden 2017 osallistujamäärän. Näi-

den järjestöjen toimintaan osallistui yh-

teensä 72 716 henkilöä vuonna 20177. Osal-

listujamäärä vastaa noin 40 prosenttia La-

pin väestöstä.

Toimintaan osallistuneiden määrän kehitys

näyttää kasvavalta. 48 prosentilla järjes-

töistä osallistujamäärä on pysynyt vakaana

vuosina 2015-2017 (N320). Useammalla

järjestöllä osallistujamäärä on kasvanut (30

%) pienentymisen sijaan (20 %). Osallistu-

jamäärät ovat selkeimmin kasvussa Tun-

turi-Lapin järjestöillä (44 %). Muualla

Lapissa osallistujamäärät ovat enimmäk-

seen pysyneet vakaana. Ainoana poikkeuk-

sena on Kemi-Tornion seutukunta, jossa jär-

jestöjen osallistujamäärät ovat hieman

useammin pienentyneet (28 %) kuin kasva-

neet (23 %).

7 Kyselyyn vastanneella 261 järjestöllä oli yhteensä 76 716 osallistujaa. Luku sisältää yhden kotipaikal-taan muun maakunnan järjestön ilmoittaman koko

Toimialakohtaisessa tarkastelussa osallis-

tujamäärät ovat hieman useammin pienen-

tyneet kasvun sijaan uskonnon ja maail-

mankatsomuksen, maanpuolustuksen ja

kansainvälisten suhteiden sekä ammatti- ja

elinkeinon järjestöissä. Muilla toimialoilla

on nähtävissä pientä kasvua osallistujamää-

rissä, mutta suurimmalla osalla määrät ovat

pysyneet vakaana. Kasvu on ollut vahvinta

sosiaali- ja terveysjärjestöissä, jossa ai-

noana toimialana hieman useammalla osal-

listujamäärät ovat kasvaneet (38 %) va-

kaana pysymisen (34 %) sijaan.

Järjestöjen keskimääräinen osallistuja-

määrä on ollut 41 henkilöä (mediaani).

Osallistujamäärissä on suuria eroja järjestö-

jen välillä. Määrät vaihtelevat järjestöittäin

alle kymmenestä yli tuhanteen. 74 prosen-

tilla järjestöistä on ollut enintään 100 osal-

listujaa. Reilulla puolella (57 %) on ollut

enintään 50 osallistujaa. Osallistujamääräl-

tään kymmenen suurimman järjestön toi-

mintaan osallistui puolet kokonaisosallistu-

jamäärästä (36 461 henkilöä).

toimintaan koskevan osallistujamäärän (4 000 osal-listujaa). Lappiin kohdentuva 260 järjestön osallis-tujamäärä on 72 716.

33

Kuvio 24. Järjestöjen toimintaan osallistuneet luokiteltuna vuodelta 2017 (N260).

Seutukunnittaisessa tarkastelussa pienim-

mät osallistujamäärät korostuvat Kemi-

Tornion ja Pohjois-Lapin järjestöissä. Suu-

rimmat osallistujamäärät keskittyvät Rova-

niemen seutukuntaan. Järjestön toimiala ei

vaikuta osallistujamäärään. Kulttuuri-, va-

paa-ajan sekä urheilu- ja liikuntajärjestöissä

osallistujamääriä on laidasta laitaan. Kult-

tuurijärjestöissä korostuvat osallistujamää-

rät luokassa 11-20, urheilu- ja liikuntajär-

jestöissä sekä vapaa-ajanjärjestöissä vas-

taavasti korostuu 51-100 osallistujan

luokka. Sosiaali- ja terveysalan järjestöissä

korostuvat osallistujaluokat 11-20 ja 101-

500. Yli tuhannen osallistujan järjestöjä on

useimmilla toimialoilla, mutta määrällisesti

niitä on eniten vapaa-ajan järjestöissä.

Isot osallistujamäärät vaativat järjestöiltä

taloudellista resursointia. Valtaosalla alle

5 000 euron vuosibudjetilla toimivista jär-

jestöistä on korkeintaan 50 osallistujaa. Yli

100 000 euron budjetilla toimivissa järjes-

töissä osallistujamäärät ovat pääosin suu-

ria. Yli tuhannen osallistujan järjestöistä

suurin osa (64 %) on yli 100 000 euron bud-

jetilla toimivia järjestöjä.

Kokonaisuutena pienimmät osallistujamää-

rät on tavoitettu pienillä aktiivisten jäsen-

ten ja vapaaehtoisten toteuttamalla toimin-

nalla. Vastaavasti isommat osallistujajoukot

ovat vaatineet enemmän aktiivisia jäseniä ja

vapaaehtoisia sekä palkattua henkilökun-

taa. Poikkeuksiakin löytyy, koska useampi

enintään 10 aktiivin järjestö on tavoittanut

toiminnallaan sadoista yli tuhanteen osallis-

tujaa.

Järjestöt kokoavat yhteen ison joukon ihmi-

siä osallistumaan, kannattamaan ja toteut-

tamaan. Laskettaessa yhteen järjestöjen toi-

mintaa toteuttavat jäsenet, vapaaehtoiset ja

työntekijät, toimintaa tukevat ei-aktiiviset

jäsenet sekä toimintaan osallistuneet henki-

löt 326 järjestöä ovat tavoittaneet lähes 83

prosenttia Lapin väestöstä.

29

55

34

12

18

44

43

11 1

4

11

21

13

5

7

17

17

4 5

1 - 1 0 1 1 - 2 0 2 1 - 3 0 3 1 - 4 0 4 1 - 5 0 5 1 - 1 0 0 1 0 1 - 5 0 0 5 0 1 - 1 0 0 0 1 0 0 1 J A Y L I

Osallistujaluokat

Toimintaan osall istuneet luokiteltuna


34

4.2 Järjestötoiminnan kohderyh-

mät

Ikäryhmittäiset kohderyhmät

Järjestöt tarjoavat toimintaa kaikissa ikä-

ryhmissä melko tasaisesti. Iso osa järjes-

töistä (48 %) ei kohdenna toimintaansa iän

mukaan. Ikäryhmittäin tarkasteltuna järjes-

töjen toiminta kohdentuu yleisimmin alle

80 -vuotiaisiin täysi-ikäisiin henkilöihin:

30-62 -vuotiaat aikuiset (45 %), 63-79-vuo-

tiaat ikääntyvät (40 %) ja 18-29 -vuotiaat

nuoret aikuiset (38 %). Suuri osa järjestö-

toiminnan toteuttajista kuuluu näihin ikä-

ryhmiin. Pienimpiä kohderyhmiä ovat 13-

17 -vuotiaat nuoret (27 %) ja yli 80-vuotiaat

vanhukset (24 %).

Kokonaisuutena 12-vuotiaat ja sitä nuorem-

mat lapset on merkittävä järjestöjen kohde-

ryhmä. Mikäli lapset jaetaan hienojakoisem-

min eri kehitysvaiheiden mukaan esimer-

kiksi leikki-ikäisiin ja vauvoihin, kohden-

nettua toimintaa tarjoavien järjestöjen

määrä pienenee. 7-12 -vuotiaille lapsille toi-

mintaa on 22 prosentilla ja alle 7 -vuotiaille

21 prosentilla järjestöistä. Järjestöt tarjoa-

vat lapsille toimintaa myös koko perheelle

tarkoitetun toiminnan kautta (N101).

Kuvio 25. Järjestöjen ikäryhmittäiset kohderyhmät v. 2017 (N326, vastauksia yhteensä 870).

Järjestöjen toiminnan ikäryhmittäisessä

kohdentumisessa ei ole merkittäviä alueel-

lisia eroja. Toimialoittain tarkasteltuna sosi-

aali- ja terveysalan järjestöt järjestävät toi-

mintaa tasaisesti kaikille ikäryhmille. Mui-

hin järjestöihin verrattuna sosiaali- ja ter-

veysjärjestöt ovat vahvimmin edustettuina

elinkaaren ääripäissä: vauvoissa ja vanhuk-

sissa. Urheilu- ja liikuntajärjestöt ovat vah-

vimpia leikki-ikäisistä, lapsiin ja nuoriin

saakka, mutta aikuisuuden jälkeen ikäänty-

vien ja erityisesti vanhusten kohdalla toi-

minta vähenee merkittävästi. Vapaa-ajan

järjestöt kohdentavat toimintaansa erityi-

sesti nuorille aikuisille ja nuorille. Vauvoille

ja vanhuksille vapaa-ajanjärjestöillä on vain

vähän toimintaa.

157

147

131125

89

78

73

4525

Järjestöjen toiminnan ikäryhmittäiset kohderyhmät

Ei suunnattu tietylle ikäryhmälle

Aikuiset (30-62v.)

Ikääntyvät (63-79v.)

Nuoret aikuiset (18-29v.)

Nuoret (13-17v.)

Vanhukset (80v.-)

Lapset (7-12v.)

Leikki-ikäiset (3-6v.)

Vauvat ja taaperot (0-2v.)

35

Kulttuurijärjestöt kohdistavat useimmin

toimintansa koko väestöön. Kulttuurijärjes-

töiksi luokitellaan esimerkiksi kyläyhdis-

tykset, joilla on toimintaa oman kylän asuk-

kaille vauvasta variin. Uskonnon ja maail-

mankatsomuksen järjestöillä toiminta kat-

taa kulttuurijärjestöjen tavoin kaikki ikä-

ryhmät. Maanpuolustuksen ja kansainvälis-

ten suhteiden sekä poliittisilla järjestöillä

toiminta on suunnattu lapsia lukuun otta-

matta kaikille ikäryhmille.

Ammatti- ja elinkeinojärjestöt suuntaavat

oman toimintansa pääosin nuoriin aikuisiin

ja aikuisiin sekä jonkin verran ikääntyviin.

Muun toimialan järjestöt ovat vahvasti

edustettuina ikääntyville ja vanhuksille

kohdennetussa toiminnassa. Muihin järjes-

töihin kuuluvat muun muassa eläkeläisjär-

jestöt.

Teemalliset kohderyhmät

Ikäryhmittäisen jaottelun lisäksi järjestöt

määrittelevät kohderyhmänsä erilaisten

teemojen mukaan. Järjestöt tarjoavat toi-

mintaansa moninaiselle kohderyhmäjou-

kolle. Moninaisuudesta huolimatta yhdistä-

vänä tekijänä on toiminnan keskiössä oleva

ihminen. Yhteistyön sekä vaikuttamis-,

edunvalvonta- ja asiantuntijatyön kautta

järjestöjen kohderyhmiin kuuluvat myös

muut toimijat, kuten toiset yhdistykset, vi-

ranomaiset, yritykset sekä muut samalla

alalla tai toiminta-alueella toimivat tahot.

Järjestöt eivät valitse kohderyhmiään sattu-

manvaraisesti, vaan toiminta kohdennetaan

järjestön tarkoituspykälän mukaisesti. Toi-

minta voidaan jakaa yleisesti kahteen tee-

malliseen luokkaan. Toiminta voi olla tar-

koitettu laajasti kaikille järjestöstä ja sen

toiminnasta kiinnostuneille, järjestön toimi-

alueella asuville sekä järjestön säännöt hy-

väksyville. Vaihtoehtoisesti toiminta on ra-

jatusti kohdennettua esimerkiksi tietylle vä-

estöryhmälle, tietyn harrastuksen harrasta-

jille tai samassa elämäntilanteessa oleville.

Kolme keskeistä kohderyhmää ovat alueen

asukkaat (59 %), jäsenet (56 %) ja kaikki

kiinnostuneet (54 %). Järjestöt määrittele-

vät säännöissään toiminta-alueensa ja tar-

joavat toimintaa tämän alueen sisällä ole-

ville henkilöille. Monen järjestön toiminta

rakentuu jäsenyydelle, jolloin järjestön toi-

minta kohdentuu ensisijaisesti omalle jäse-

nistölle. Rajausten sijaan järjestötoiminta

pidetään avoinna kaikille, jotka kokevat jär-

jestön toiminnan tärkeäksi ja itselle sopi-

vaksi. Muita yleisiä teemallisia kohderyh-

mät ovat naiset (44 %), miehet (42 %), elä-

keläiset (31 %), perheet (31 %), opiskelijat

(30 %), vapaaehtoiset (29 %) sekä toiset

järjestöt, viranomaiset ja muut kumppanit

(25 %).

36

Kuvio 26. Järjestöjen 10 yleisintä teemallista kohderyhmää (N326, vastauksia yhteensä 1307).

Kyselyssä määrällisesti vähemmän valitut

kohderyhmät tuovat esille järjestötoimin-

nan monialaisuuden ja erikoistumisen. Mitä

rajatummasta kohderyhmästä on kyse, sitä

harvempi järjestö tarjoaa toimintaa kysei-

selle ryhmälle.

Kymmenet järjestöt järjestävät toimintaa

rajatummille ryhmille, esimerkiksi sek-

suaali- ja sukupuolivähemmistöille, asun-

nottomille, veteraaneille, pitkäaikaissairail-

le tai maahanmuuttajille ja pakolaisille.

Kuvio 27. Järjestöjen kohdennetummat teemalliset kohderyhmät (N326, vastauksia yhteensä 792).

192

182

176

142136

102

101

98

95

83

10 yleisintä teemallista kohderyhmää

Alueen asukkaat

Jäsenet

Kaikki kiinnostuneet

Naiset

Miehet

Eläkeläiset

Perheet

Opiskelijat

Vapaaehtoiset

Toiset järjestöt, viranomaiset ja muut kumppanit

82

81

70

66

62

5956

42

38

37

36

35

31

28

2716 14 12

Kohdennetummat teemalliset kohderyhmät

Työssäkäyvät

Työttömät

Tietyn asian harrastajat

Pariskunnat

Läheiset ja omaiset

Ammattilaiset

Vammaiset tai invalidit

Kuntoutujat

Asiakkaat

Pitkäaikaissairaat

Maahanmuuttajat tai pakolaiset

Veteraanit

Yhdistyksen työntekijät

Potilaat

Kokemusasiantuntijat

Asunnottomat

Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöt

Muu

37

Seutukunnittaisessa vertailussa järjestöjen

kohderyhmät painottuvat pääpiirteittäin

samalla tavalla kuin koko Lapissa. Poik-

keuksina ovat Kemi-Tornion ja Rovaniemen

seutukunnat. Kemi-Tornion järjestöillä ylei-

simmät kohderyhmät ovat kaikki kiinnostu-

neet ja jäsenet. Rovaniemen seutukunnassa

kärkisijalla ovat jäsenet. Pienemmistä ryh-

mistä Kemi-Torniossa veteraanit ovat muita

seutukuntia vahvemmin edustettuina ja Ro-

vaniemellä puolestaan seksuaali- ja suku-

puolivähemmistöt.

Toimialakohtaisessa tarkastelussa ensim-

mäisellä sijalla oleva kohderyhmä erottuu

usein selvimmin muista kohderyhmistä.

Muut kohderyhmät voivat olla määrällisesti

hyvin lähellä toisiaan, jolloin esimerkiksi

kolmanneksi ja neljänneksi yleisimmät koh-

deryhmät on yhdistetty.

Taulukko 8. Yleisimmät teemalliset kohderyhmät toimialoittain (N326, vastauksia yhteensä 2088).

Toimiala 1. kohderyhmä 2. kohderyhmä 3. kohderyhmä

Sosiaali- ja terveys (570) Jäsenet Kaikki kiinnostuneet Läheiset ja omaiset

Ammatti- ja elinkeino (164) Ammattilaiset Jäsenet Alueen asukkaat

Muut (242) Eläkeläiset Jäsenet Alueen asukkaat

Vapaa-aika (253) Alueen asukkaat Jäsenet Kaikki kiinnostuneet

Urheilu- ja liikunta (242) Alueen asukkaat Kaikki kiinnostuneet Naiset / miehet

Kulttuuri (409) Alueen asukkaat Kaikki kiinnostuneet Miehet / naiset

Maanpuolustus

ja kansainväliset suhteet (54)

Jäsenet


Alueen asukkaat

Uskonto ja

maailmankatsomus (81)


Alueen asukkaat

Jäsenet

Poliittiset (73) Alueen asukkaat Jäsenet Kaikki kiinnostuneet

Kaikkien toimialojen kolmen yleisimmän

kohderyhmän joukosta löytyy vähintään

kaksi kohderyhmistä alueen asukkaat, jäse-

net tai kaikki kiinnostuneet. Eroja löytyy

vertailtaessa, mikä kohderyhmä korostuu

muita enemmän. Osalla toimialoista kohde-

ryhmävalinnat ovat laajempia ja osalla tar-

kemmin kohdennettuja.

Laajempaa kohderyhmäajattelua on nähtä-

vissä uskonnon ja maailmankatsomuksen,

kulttuurin, urheilu- ja liikunnan sekä politii-

kan toimialojen järjestöissä. Uskonnon ja

maailmankatsomuksen alan järjestöjen toi-

minta on ensisijaisesti kaikille pitäen sisäl-

lään kaikki kohderyhmät. Toimialan järjes-

töt olivat valinneet tasaisesti lähes kaikki

kohderyhmät. Kulttuurijärjestöt sekä ur-

heilu- ja liikuntajärjestöt tarjoavat toimin-

taansa kaikille asiasta kiinnostuneille oman

toiminta-alueensa asukkaille. Urheilu- ja lii-

kuntajärjestöissä korostuu kaikille univer-

saali toiminta, mutta ei niin vahvasti eläke-

läisille kuin muille ryhmille. Poliittiset jär-

jestöt tarjoavat toimintaansa ensisijaisesti

oman toiminta-alueensa jäsenille, mutta jär-

jestöt ovat lisäksi valinneet tasaisesti lähes

kaikki kohderyhmät.

Jäsenyys ja kiinnostus yhteiseen asiaan ovat

sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä maan-


järjestöjen kohderyhmävalintojen kärjessä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt kohdentavat toi-

mintaansa muita järjestöjä useammin raja-

tumpiin toimialansa mukaisiin kohderyh-

miin, kuten läheiset ja omaiset, vammaiset

tai invalidit, pitkäaikaissairaat, kuntoutujat,

38

potilaat, asiakkaat sekä kokemusasiantunti-

jat. Maanpuolustuksen ja kansainvälisten

suhteiden järjestöt ovat valinneet laajasti

kaikkia kohderyhmiä.

Ammatti- ja elinkeinojärjestöt sekä muun

toimialan järjestöt kohdentavat toimin-

taansa ensisijaisesti omille jäsenilleen

omalla toimialueellaan. Ammatti- ja elinkei-

nojärjestöjen keskeinen kohderyhmä ovat

ammattilaiset ja muun toimialan järjestöjen

eläkeläiset. Huomioitavaa on, että muussa

toimialassa korostuvat eläkeläiset, koska

vastaajissa oli useita eläkeläisiin ja seniorei-

hin liittyviä järjestöjä. Myös vapaa-ajan jär-

jestöt kohdentavat toimintaansa tietyn

asian harrastajille ja oman toiminta-alu-

eensa kyseisestä harrastuksesta kiinnostu-

neille.

4.3 Moninaista järjestötoimintaa

Lapissa

Toimintaa kaikissa Lapin kunnissa

Järjestöt järjestävät toimintaa kaikissa La-

pin kunnissa. Usein kysytään omassa kun-

nassa toimintaa järjestävien järjestöjen

määrää. Vastausta ei ole helppo antaa,

koska kunnissa toimii paikallisten järjestö-

jen lisäksi monia naapurikuntien, yleensä

samaan seutukunnan, järjestöjä sekä koko

Lapin alueella toimivia maakunnallisia ja

valtakunnallisia järjestöjä.

Kuntakoko vaikuttaa toimintaa toteuttavien

järjestöjen lukumäärään. Suuremmissa

kunnissa toimii useampia järjestöjä kuin

pienissä. Rovaniemellä järjestötoimintaa

järjestävien osuus näyttää suurelta, mutta

asukasmäärän suhteutettuna luku ei ole

suuri. Rovaniemellä asuu hieman yli kol-

mannes Lapin väestöstä, joten asukasta

kohden toimintaa järjestäviä järjestöjä on

vähemmän kuin muualla Lapissa. Pelkosen-

niemellä toimintaa järjestäviä järjestöjä on

asukaslukuun suhteutettuna eniten.

Kunnissa toimii keskimääräisesti 19 kyse-

lyyn osallistunutta järjestöä. Kaikki järjestöt

eivät toimi omassa kotikunnassaan, vaan

toimintaa toteutetaan muualla järjestön toi-

minta-alueella. Kyselyn tulokset antavat

vain suuntaa paikallisten järjestöjen osuu-

desta, sillä monien kuntien osalta vastan-

neita järjestöjä on määrällisesti vähän. Tu-

lokset tuovat esille naapurikuntien sekä

maakunnallisten ja valtakunnallisten järjes-

töjen toiminnan merkityksen kunnissa.

Nämä muualta tulevat järjestöt lisäävät toi-

minnan ja osallisuuden mahdollisuuksia

kunnan asukkaille.

39

Kuvio 28. Kunnat, joissa kyselyyn vastanneilla järjestöillä oli toimintaa v. 2017 (N326).

Koko Lapin alueella toimivia maakunnalli-

sia ja valtakunnallisia järjestöjä oli 44. Nämä

järjestöt on esitetty omana ryhmänään,

koska kyselyaineisto ei antanut vastausta

järjestöjen toiminnan toteutumista kunnit-

tain. Vaikka järjestön toiminta-alue on koko

Lappi, toimintaa ei välttämättä ole toteu-

tettu joka vuosi kaikissa kunnissa. Iso osa

maakunnallisista järjestöistä on rekiste-

röity Rovaniemen seutukuntaan (64 %), jol-

loin niiden toiminta näkyy kyseisessä seutu-

kunnassa paikallisten järjestöjen toimin-

tana. Maakunnallisista järjestöistä 36 pro-

senttia on sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Puo-

let toimijoista jakaantuvat tasaisesti am-

matti- ja elinkeinon, urheilun ja liikunnan,

kulttuurin ja vapaa-ajan järjestöihin.

Toimintamuotojen laajuus järjestöjen

toiminnassa

Järjestöjen toiminta on sisällöltään moni-

naista ja toiminnan eri muotojen rooli ja laa-

juus vaihtelevat järjestöittäin. Kyselyssä jär-

jestöt pystyivät valitsemaan 29 erilaisesta

toimintamuodosta omaa toimintaansa par-

haiten koskevat vaihtoehdot ja arvioida nii-

den roolin laajuutta toiminnassaan as-

teikolla suuri, kohtalainen tai pieni. Valitta-

vana oli myös ”ei koske järjestöä” -vaihto-

ehto niille järjestöille, joilla ei ole kyseistä

toimintamuotoa.

0 20 40 60 80 100

Rovaniemi (101)

Kemi (80)

Sodankylä (73)

Tornio (78)

Kittilä (69)

Pello (65)

Inari (64)

Kemijärvi (64)

Kolari (59)

Keminmaa (69)

Ylitornio (62)

Pelkosenniemi (63)

Salla (60)

Posio (58)

Simo (64)

Ranua (59)

Enontekiö (58)

Muonio (56)

Utsjoki (59)

Tervola (59)

Savukoski (55)

Kunnissa toimivat järjestöt

Rekisteröity kuntaan Rekisteröity toiseen kuntaan Maakunnallinen tai valtakunnallinen

40

Kuvio 29. Toimintamuotojen laajuus järjestöjen toiminnassa vuonna 2017 (N101-261/267-303, vas-

tauksia yhteensä 4 611).

Vähintään 100 järjestöä on vastannut as-

teikolla suuri-kohtalainen-pieni yllä oleviin

toimintamuotoihin. Kokonaistarkastelussa

määrällisesti yleisimmiksi toimintamuo-

doiksi nousevat virkistystoiminta (261), tie-

dotustoiminta (253), säännölliset tapahtu-

mat (239), järjestön asiantuntijatoiminta

(238) ja harrastustoiminta (226).

Tarkasteltaessa toimintamuotojen laajuutta

(asteikolla: suuri) järjestöjen toiminnassa

tärkeimmiksi toimintamuodoiksi nousevat

harrastustoiminta (107), virkistystoiminta

(101), vapaaehtoistoiminta (97) ja säännöl-

liset tapahtumat (96). Kohtalainen laajuus

huomioiden tärkeimpien toimintamuotojen

listalle nousevat lisäksi tiedotus, asiantunti-

juus, vaikuttaminen sisältäen edunvalvon-

nan sekä ohjaus- ja neuvonta.

Vapaaehtoistoiminta kuuluu pienemmän

järjestöjoukon toimintaan, mutta sen rooli

koetaan järjestön kannalta tärkeänä. Valta-

osa järjestöjen toiminnasta toteutetaan va-

paaehtoisvoimin. Vapaaehtoistoiminta on

arvokasta myös tekijöilleen: ”Teemme itse

vapaaehtoistyötä; meille tekijöille sillä on

suuri merkitys, siksi olemme hakeutuneet tä-

hän toimintaan.”.

Järjestötoiminta ei rajaudu harrastusten,

virkistyksen, tuen ja avun tai tapahtumien

tuomiseen ihmisten arkeen. Järjestötoimin-

nan tavoitteena on myös vaikuttaa laajem-

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300 320

Leiri- ja retkitoiminta (157/275)

Kilpailu- ja koetoiminta (101/267)

Hankkeet ja projektit (167/301)

Oleskelu ja ajanvietto (154/276)

Liikunta- ja jumppa (157/275)

Koulutustoiminta (179/281)

Palveluntuottaminen (156/298)

Kerhot ja muut ryhmät (145/269)

Vaikuttamistoiminta (sis. edunvalv.) (219/303)

Tiedotustoiminta (253/301)

Ohjaus ja neuvonta (196/275)

Asiantuntijuus (238/302)

Säännölliset tapahtumat (239/291)

Vapaaehtoistoiminta (179/285)

Virkistystoiminta (261/294)

Harrastustoiminta (226/295)

Toimintamuotojen laajuus järjestön toiminnassa

Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske yhdistystä

41

min yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kehittää

toimintojaan sekä jakaa asiantuntijuuttaan

ja tiedottaa toiminnastaan. Lisäksi järjestö-

jen rooli hyvinvointiyhteiskunnan palvelu-

jen tuottamisessa on kasvussa. Isolla jou-

kolla järjestöjä on tiedotus-, asiantuntija- ja

vaikuttamistoimintaa, mutta niitä ei koeta

yhtä tärkeänä järjestön perustoiminnan

kannalta kuin ihmisten arkeen liittyviä toi-

mintoja. Palvelutuotanto, hankkeet ja pro-

jektit koskevat pienempää järjestöjoukkoa,

mutta niille nämä toimintamuodot ovat

merkityksellisiä.

Toimialoittaisessa tarkastelussa vaikutta-

mistoiminnan tärkeys korostuu poliittisilla

sekä ammatti- ja elinkeinojärjestöillä. Jär-

jestöjen asiantuntijarooli koetaan tärkeänä

sosiaali- ja terveyden sekä ammatti- ja elin-

keinon alan järjestöissä. Palvelutuotannon

rooli nähdään suurena tai kohtuullisena yli

puolella kulttuuri-, vapaa-aika- sekä ur-

heilu- ja liikuntajärjestöistä. Palvelutuotan-

non merkitys on pieni tai merkityksetön 61

prosentille järjestöistä.

Toimintamuodot ikäryhmittäin, toimi-

aloittain ja seutukunnittain

Väestön elinkaaren mukainen tarkastelu

tuo esille, että järjestöjen toimintaa ei ole ta-

saisesti tarjolla kaikille ikäryhmille. Kyse-

lyssä järjestöt ovat valinneet toiminnan laa-

juuden yhteydessä kyseisen toiminnan koh-

deryhmän. 63 vuotta täyttäneille laajasti

tarjottavia toimintamuotoja oli valittu 980

kappaletta. Vastaavasti alle kouluikäisille

rooliltaan suuria toimintamuotoja oli 93.

Alle kouluikäisille tarjotun toiminnan vähäi-

syys tuo esille lasten rajatumman aseman

järjestötoiminnan kohderyhmänä.

Taulukko 9. Yleisimmät ikäryhmittäiset toimintamuodot (vastauksia yhteensä 4611).

Ikäryhmä 1. toimintamuoto 2. toimintamuoto 3. toimintamuoto

Alle 7-vuotiaille (93) Kerhot ja muut ryhmät Harrastustoiminta Säännölliset tapahtumat

7-17 -vuotiaille (391) Harrastustoiminta Leiri- ja retkitoiminta Kilpailu- ja koetoiminta

18-29 -vuotiaille (671) Virkistystoiminta Koulutustoiminta Harrastustoiminta

30-62 -vuotiaille (842) Virkistystoiminta Koulutustoiminta Harrastustoiminta

63 -vuotiaille ja yli (980) Virkistystoiminta Harrastustoiminta Säännölliset tapahtumat

Kaikille (1634) Virkistystoiminta Säännölliset tapahtumat Harrastustoiminta

Harrastustoiminta on jokaisessa ikäryh-

mässä kolmen laajimmin toteutetun toimin-

nan joukossa. Muutoin toiminta vaihtelee

jonkin verran ikäryhmittäin. Kaikille ikä-

ryhmille on suunnattu eniten toimintoja.

Kaikille ikäryhmille keskeisimpiä toiminta-

muotoja ovat virkistystoiminta, säännölliset

tapahtumat ja harrastustoiminta. Alle kou-

luikäisille tarjotaan kerho- ja muita ryhmä-

toimintoja sekä säännöllisiä tapahtumia. 7-

17 -vuotiaiden osalta korostuvat leiri- ja ret-

kitoiminta sekä kilpailu- ja koetoiminta.

Nuorista aikuisista ikäihmisiin virkistystoi-

minta nousee keskeisimmäksi toiminta-

muodoksi. Koulutustoiminta korostuu ai-

kuisilla ja nuorilla aikuisilla.

Virkistystoiminta, säännölliset tapahtumat

ja harrastustoiminta ovat toimialasta riip-

pumatta keskeisimpiä järjestöjen toiminta-

muotoja. Yhteisten toimintamuotojen rin-

nalla eri toimialoilla on omia painotuksia

toiminnan muodoissa. Kulttuurin, maan-


42

muun toimialojen järjestöillä kolme ylei-

sintä toimintamuotoa ovat kärjessä.

Ammatti- ja elinkeinojärjestöillä virkistys-

toiminnan lisäksi kolmen kärkeen nousevat

ohjaus ja neuvonta sekä koulutustoiminta.

Koulutustoiminta on myös vapaa-ajan sekä

poliittisten järjestöjen toiminnan keskiössä.

Urheilu- ja liikuntajärjestöillä harrastustoi-

minnan rinnalle nousevat kilpailu- ja koe-

toiminta sekä liikunta ja jumppa. Uskonto-

ja maailmankatsomusjärjestöillä ohjaus- ja

neuvonta on kolmen kärjessä virkistystoi-

minnan ja säännöllisten tapahtumien

ohella, kun taas sosiaali- ja terveysjärjes-

töillä se on vertaisryhmätoiminta.

Taulukko 10. Järjestöjen yleisimmät toimintamuodot toimialoittain.

Toimiala 1. toimintamuoto 2. toimintamuoto 3. toimintamuoto

Sosiaali- ja terveys Virkistystoiminta

Vertaisryhmätoiminta

Säännölliset tapahtumat

Ammatti- ja elinkeino Virkistystoiminta Ohjaus ja neuvonta Koulutustoiminta

Muut Säännölliset tapahtu-

mat

Harrastustoiminta Virkistystoiminta

Vapaa-aika Harrastustoiminta Koulutustoiminta Säännölliset tapahtumat

Urheilu- ja liikunta Harrastustoiminta Kilpailu- ja koetoiminta Liikunta- ja jumppa

Kulttuuri Virkistystoiminta Harrastustoiminta Säännölliset tapahtumat

Maanpuolustus

ja kansainväliset suhteet

Virkistystoiminta Harrastustoiminta Säännölliset tapahtumat

Uskonto ja

maailmankatsomus

Virkistystoiminta Säännölliset tapahtumat Ohjaus ja neuvonta

Poliittiset Virkistystoiminta Koulutustoiminta Säännölliset tapahtumat

Alueellisesti tarkasteltuna järjestöjen toi-

minnat jakautuvat suhteellisen tasaisesti

seutukuntien väkiluku huomioiden. Virkis-

tys- ja harrastustoiminnat sekä säännölliset

tapahtumat ovat kaikissa seutukunnissa

kolmen keskeisimmän toimintamuodon

joukossa. Ainoastaan Tornionlaakson seu-

tukunnassa ohjaus ja neuvonta nousevat

kolmen yleisimmän toiminnon joukkoon

pudottaen säännölliset tapahtumat pois

kolmen kärjestä.

Kaikille ikäryhmille suunnatut toiminnat

ovat kaikissa seutukunnissa kattavimpia ja

ikäryhmittäiset toiminnat esiintyvät seutu-

kunnissa samassa suhteessa kuin koko maa-

kunnan tasolla tarkasteltuna. Kun koko

Lapin alueen alle kouluikäisille tarjottu toi-

minta jaetaan kuuteen seutukuntaan,

toimintojen vähäisyys suhteessa muihin

ikäryhmiin korostuu entisestään.

Järjestöjen toiminnan luokittelu 29 erilai-

seen toimintamuotoon yleistää järjestötoi-

mintaa piilottaen sen monipuolisuuden. Jär-

jestöjen omat toimintakuvaukset rikastut-

tavat ja elävöittävät kyselyn valmiita luoki-

tuksia. Valtaosa järjestöjen omista toimin-

nan kuvauksista kertoo järjestöjen ydinteh-

tävästä toteuttaa jokaisen järjestön sääntö-

jen mukaista perustaa.

43

”Yhdistyksen tarkoituksena on

toimia jäsentensä välisenä yh-

dyssiteenä, edistää jäsentensä

virkistys- ja harrastustoimintaa

ja toimia yhteisten sosiaalisten

ja oikeudellisten etujen ajajana.

Vuonna 2018 painotetaan yh-

distyksen toiminnassa jäsenten

henkistä ja fyysistä hyvinvoin-

tia. Kuukausittain järjestettä-

vissä jäsentilaisuuksissa [---]

pääsevät mukaan sosiaaliseen

verkostoomme. Jäsenten hyvin-

voinnin ylläpitämiseksi järjeste-

tään kuukausittain erilaisia jä-

sentilaisuuksia: Teatteri-, kon-

sertti-, taidemuseo- ja yms. vie-

railuja. Retket eri puolille Lap-

pia sekä hyvinvointiin liittyvät

luennot kuuluvat ohjelmaan.

Perinteinen joululounas nauti-

taan yhdessä jossakin viih-

tyisässä paikassa. Yhdistys jär-

jestää kokous-, esitelmä-, huvi-,

matka- ym. vastaavanlaisia ti-

laisuuksia ja retkeilyä. Tutustu-

taan alueen eri toimijoihin esim.

tehtaisiin, yhtiöihin, varuskun-

taan, koulumaailmaan jne.

Teatteriesitykset sekä Rovanie-

mellä että Oulussa kuuluvat oh-

jelmaan sekä retket eri puolille

maakuntaa. Ulkomaanmatko-

jakin järjestetään.”

Järjestöt haluavat korostaa toimintansa

muotoutumista ihmisten erilaisten tarpei-

den, moninaisten kiinnostuksen kohteiden

ja harrastusten mukaisesti. Järjestöt koh-

dentavat toimintaansa erilaisten ryhmien

tarpeisiin, eri ikävaiheisiin ja elämäntilan-

teisiin sopiviksi. Sekä lähellä ihmisiä oleva

paikallinen ja välitön toiminta että alueelli-

nen ja ammatillinen toiminta, pyrkivät tar-

joamaan toimintaa ajasta ja paikasta riippu-

matta. Järjestöt tuovat vastauksissaan esille

järjestöjen välisen yhteistyön merkityksen

moninaisen toiminnan mahdollistajana.

Vaikka järjestöjen toiminta kohdentuu

usein tietylle ryhmälle, haluavat järjestöt

tuoda toimintaansa tunnetuksi suurem-

malle yleisölle. Esimerkiksi kouluvierailu-

jen ja tapahtumien avulla järjestöt tekevät

toimintaansa tunnetuksi, vaikuttavat kuuli-

joiden tietoisuuteen tärkeäksi kokemistaan

asioista, löytävät uusia kohderyhmäänsä

kuuluvia henkilöitä ja herättävät kiinnos-

tusta järjestön toimintaan. Uusien jäsenten,

aktiivien, vapaaehtoisten ja osallistujien

avulla järjestöjen toiminta kehittyy ja saa

jatkuvuutta. Järjestöjen perustana on toi-

minta ihmisiltä ihmisille, yhdessä tehden ja

kaikkia hyödyttäen.

44

5 YHTEISTYÖTÄ LAPPILAISTEN HYVÄKSI

5.1 Järjestöjen ja kuntien

välinen yhteistyö Lapissa

Yhteistyön toteutuminen

Järjestöt ja kunnat tekevät yhteistyötä kai-

kissa Lapin kunnissa. Tähän kyselyyn vas-

tanneista järjestöistä 62 prosenttia oli teh-

nyt yhteistyötä vähintään yhden kunnan

kanssa. Yhteistyötä tekemättömät järjestöt

jakaantuvat pääosin kahteen ryhmään; yh-

teistyötä haluaviin (16 %) ja omaa yhteis-

työhaluaan määrittelemättömiin (ei osaa

sanoa 20 %) järjestöihin.

Kuvio 30. Järjestö-kuntayhteistyön toteutuminen ja halukkuus yhteistyöhön vuonna 2017 (N323).

Kaikkien toimialojen järjestöt haluavat

tehdä kuntayhteistyötä. Positiivisimmin yh-

teistyöhön suhtautuvat kulttuurialan järjes-

töt. Alan järjestöistä 80 prosenttia teki jo

kuntayhteistyötä. Yhteistyötä tekemättö-

mistä järjestöistä kaksi kolmesta haluaa

aloittaa sen. Kuntayhteistyö on yleistä

myös muun toimialan (62 %) ja sosiaali- ja

terveysalan (60 %) järjestöillä. Kuntayh-

teistyö on vähäisintä poliittisilla, ammatti ja

elinkeinon sekä uskonnon ja maailmankat-

somuksen järjestöillä. Näistä järjestöistä

enintään puolet teki kuntayhteistyötä.

Viidennes (20 %) järjestöistä ei osannut ar-

vioida haluaan tehdä yhteistyötä kuntien

kanssa. Yhteistyöhön liittyvää epätietoi-

suutta oli eniten Rovaniemen (29 %) ja Tor-

nionlaakson (25 %) seutukunnissa. Toimi-

aloittaisessa tarkastelussa eniten ei osaa sa-

noa -vastauksia oli uskonnon ja maailman-

katsomuksen (50 %), ammatti ja elinkeinon

(40 %), maanpuolustuksen (27 %), poliitti-

silla (25 %) sekä vapaa-ajan (21 %) järjes-

töillä.

Murto-osa vastanneista järjestöistä ei teh-

nyt, eikä halunnut tehdä, kuntayhteistyötä

(2 %). Aktiivisten vapaaehtoistoisten vä-

hyys ja kuormittuminen järjestön perustoi-

minnassa on keskeinen syy yhteistyöhalut-

tomuuteen. Rajallisten resurssien vuoksi

kuntayhteistyö koetaan liian vaativana ja

järjestön toimintaa sitovana: ”Emme halua

62 %16 %

2 %

20 %

Järjestöjen kuntayhteistyö

Tehdään jo yhteistyötä (200)

Ei tehdä, mutta halutaan tehdä (53)

Ei tehdä, ei haluta tehdä (7)

Ei osaa sanoa (64)

45

sitoutua liikaa kunnan toimintaan, koska

toimimme vapaaehtoisvoimin, resurssit ovat

rajalliset.” Muutamissa vastauksissa kunnan

yhteistyöhalua ja -asennetta ei pidetty

järjestöyhteistyölle suopeana. Kunnissa

nähtiin puuttuvan myös työntekijäresurssia

vastavuoroiseen yhteistyöhön.

Yhteistyön paikallisuus ja alueellisuus

Kunnan kanssa yhteistyötä tekeviä järjes-

töjä on enemmän kuin kunnassa on aktiivi-

sesti toimivia paikallisia järjestöjä. Järjestö-

jen kuntayhteistyö voidaan jakaa paikalli-

seen, seutukunnan sisäiseen ja maakunnal-

liseen yhteistyöhön. Järjestöjen kuntayh-

teistyössä korostuu yhteistyö oman koti-

kunnan kanssa. Nyt kunta yhteistyötä teke-

vistä järjestöistä 95 prosenttia toimi oman

kotikunnan kanssa. 26 prosenttia järjes-

töistä teki yhteistyötä kotiseutukunnan

muiden lähikuntien kanssa. Muiden seutu-

kuntien kuntien kanssa yhteistyötä teki 20

prosenttia järjestöistä. Kunnittain yhteis-

työtä teki keskimäärin 26 tähän kyselyyn

vastannutta järjestöä.

Kuvio 31. Järjestöjen kuntayhteistyö (N318, vastauksia yhteensä 408) ja yhteistyön määrällinen laa-

juus vuonna 2017(N318, vastauksia yhteensä 555). Selitteen suluissa on yhteistyötä tekevät järjestöt

suhteessa kaikkiin vastanneisiin järjestöihin.

Yksittäiset järjestöt tekevät yhteistyötä use-

ampien kuntien kanssa seutukunnittain ja

maakunnallisesti. Omaa kotikuntaa laajem-

min toimivien järjestöjen kuntayhteistyön

laajuus tulee näkyväksi tarkasteltaessa teh-

dyn yhteistyön kokonaismäärää. Seutukun-

nan sisäinen kuntayhteistyö on laajinta

Kemi-Tornion ja Tunturi-Lapin seutukun-

nan järjestöillä. Yhteistyö muiden seutu-

kuntien kuntien kanssa on laajinta Rovanie-

men seutukunnan järjestöillä. Rovaniemelle

on rekisteröity iso osa maakunnallisesti toi-

mivista järjestöistä.

0 25 50 75 100 125 150 175 200 225 250 275 300 325 350

Rovaniemen (laajuus)

Rovaniemen (56/113)

Kemi-Tornion (laajuus)

Kemi-Tornion (51/73)

Pohjois-Lapin (laajuus)

Pohjois-Lapin (31/40)

Tunturi-Lapin (laajuus)

Tunturi-Lapin (28/39)

Itä-Lapin (laajuus)

Itä-Lapin (28/34)

Tornionlaakson (laajuus)

Tornionlaakson (16/21)

Järjestöjen kuntayhteistyön kokonaisuus

Ei yhteistyötä / EOS Kotikunta Kotiseutukunta Muut seutukunnat

46

Kuvio 32. Kuntien yhteistyö erilaisten järjestöjen kanssa v. 2017 (N215, vastauksia yhteensä 569).

Maakunnallisten ja muiden maakuntien jär-

jestöjen kuntayhteistyön jakautuminen

koko Lapin alueelle tulee näkyväksi tarkas-

teltaessa yhteistyötä kuntien näkökulmasta.

Kunnan ulkopuolisten järjestöjen merkitys

korostuu pienissä kunnissa, joissa on vähän

paikallisia järjestöjä. Kahdeksalla kyselyyn

vastanneella järjestöllä on yhteistyötä kaik-

kien Lapin kuntien kanssa. Näistä järjes-

töistä kuudella on palkattuja työntekijöitä.

Kaikki kunnat tekivät yhteistyötä vähintään

kahden muun maakunnan järjestön kanssa.

Yhteistyön muodot

Järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön

yleisimpiä muotoja olivat yhdessä toteute-

tut tapahtumat ja koulutukset sekä järjestö-

jen kunnalle toteuttamat toiminnot ja palve-

lut. Järjestöt toimivat kuntalaisten työllistä-

jinä ja työllistämiseen liittyvien tukitoimin-

tojen toteuttajina. Yhteistyötä tehdään

myös kunnallisessa ohjelmatyössä, johon

järjestöt tuovat oman asiantuntijuutensa ja

järjestöissä olevan tiedon.

Kunnat ovat toimineet aktiivisina osapuo-

lina yhteistyön aloittamiseksi. Kunnat olivat

esittäneet 70 järjestölle uusia yhteis-

työpyyntöjä vuosina 2015-2017 (N316).

Pyynnöt liittyivät järjestöjen perustoimin-

toihin, kuten erilaisten ryhmien ohjaukseen,

kulttuuri- ja muiden tapahtumien järjestä-

miseen, lasten ja ikäihmisten hoitoon, työt-

tömien tukitoimintoihin sekä kansalaisnä-

kökulman tuomiseen päätöksentekoon.

Kunnat pyysivät järjestöjä myös hankkei-

den hakemiseen ja toteuttamiseen liitty-

vään yhteistyöhön.

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150

Kemi-Tornion

Itä-Lapin

Rovaniemen

Tunturi-Lapin

Pohjois-Lapin

Tornionlaakson

Kuntien yhteistyö erilaisten järjestöjen kanssa

Kotikunnan Oman seutukunnan Toisen seutukunnan Toisen maakunnan

47

Kuvio 33. Kuntien yhteistyöesitykset ja järjestöjen mahdollisuus vastata niihin (N316).

Järjestöt vastasivat suurimpaan osaan kun-

nan uusista pyynnöistä (83 %). Kaikkiin

pyyntöihin järjestöt eivät pystyneet tai ha-

lunneet lähteä mukaan (4 %). Keskeinen

peruste pyynnön toteuttamatta jättämiselle

oli järjestöjen resurssivaje: ”Toimintaa voi-

taisiin tarjota, mutta ei ole resursseja pal-

kata sitä varten henkilökuntaa. Henkilökun-

nan palkkaukseen ratkaisu.”. Osa kuntien

pyynnöistä oli järjestön omaan toimintaan

sopimattomia, tai suunniteltu yhteistyö ei

toteutunut haetun hankkeen peruunnuttua.

Yhteistyön kehittäminen

Järjestöille kuntayhteistyö on tärkeää, sillä

yhteistyöllä voidaan vastata entistä parem-

min kunnan asukkaiden tarpeisiin. Järjestöt

näkevät yhteistyössä vielä parannettavaa ja

ovat valmiita kehittämään kuntien kanssa

tehtävää yhteistyötä (N137). Järjestöissä

olevia voimavaroja sekä osaamista ja asian-

tuntijuutta ei ole vielä kokonaisuudessaan

tunnistettu ja hyödynnetty kunnissa.

”Huomioikaa meidät hyvinvoin-

tikertomuksissa ja huomioikaa

järjestöjen merkitys palveluja

täydentävinä toimijoina.”

”Olemme valmiit tekemään har-

rastuksemme puitteissa vapaa-

ehtoistyötä mm. syrjäytymisen

ehkäisemiseksi sekä maahan-

muuttajien kotouttamiseksi. Us-

kon vahvasti, että jos onnis-

tumme yhdenkin nuoren "tönäi-

semään" sen nuoran toiselle

puolen, on yhteiskunnallemme

iso asia, myös taloudellisesti, pu-

humattakaan inhimillisestä hin-

nasta…”

”Kunnilla ja tulevilla maakun-

nilla on nyt ja tulevaisuudessa

iso paine pienentää sosiaali- ja

terveystoimen kustannuksia.

Ennaltaehkäisevää toimintaa

kuntien ja liikuntajärjestöjen

välillä pitäisi kehittää ja tehdä

jo nyt yhä enemmän. Tutkimus-

ten mukaan liikunnalla voidaan

ennaltaehkäistä monia sairauk-

sia ja sitä myöten terveyskus-

tannuksia."

Järjestöt ovat halukkaita toteuttamaan kun-

talaisten hyvinvointia edistävää toimintaa,

72 %

18 %

4 %6 %

Kuntien esitykset yhteistyön aloittamiseksi

Kunta ei ole esittänyt (226)

Kunta on esittänyt ja järjestö ontoteuttanut (58)

Kunta on esittänyt, mutta järjestö ei oletoteuttanut (12)

Ei osaa sanoa (20)

48

mutta toivovat kunnalta vastavuoroisesti

yhteistyörakenteita sekä parempaa resur-

sointia ja tukea järjestöjen toiminnan mah-

dollistumiseksi. Järjestöt toivovat enemmän

neuvottelua yhteistyön muodoista kunnan

lähtökohdista lähtevän ohjauksen sijaan.

Pitkäjänteinen ja vastavuoroisuudelle ra-

kentuva yhteistyö sisältää toiminnan lisäksi

yhteisen suunnittelun ja tavoitteiden aset-

telun (N32).

”Toteutuksen suunnittelua

enemmän yhdessä. Useat 3.sek-

torin palvelut ovat paikallisia ja

lähellä ihmisiä. Sellaisena nii-

den tulee pysyäkin, koska pai-

kallistuntemuksesta ja ihmisten

tuntemisesta on hyötyä juuri

3.sektorin toimintaa järjestettä-

essä. Toiminnalla on tärkeää

olla paikalliset "kasvot".”

Järjestöt nostavat keskeisiksi kuntayhteis-

työn kehittämisen alueiksi 1) pysyvien yh-

teistyörakenteiden ja yhteistyön koordinaa-

tion rakentamisen (N45) sekä 2) järjestöjen

toimintamahdollisuuksien vahvistamisen

(N42). Pysyvät yhteistyörakenteet ovat pe-

rusta pitkäjänteiselle yhteistyölle.

”Yhteistyö pitäisi saada pitkä-

jännitteisemmäksi ja osaksi

kuntarakennetta. Yhteistyön pi-

täisi pohjautua yhdessä järjes-

töjen kanssa yhdessä tehtyihin

sopimuksiin ja toimintaperiaat-

teisiin. Järjestöt tulisi ottaa mu-

kaan tasavertaisina toimijoina

kehittämään kunnan hyvinvoin-

tia terveyttä ja turvallisuutta.”

”Sopimuksellinen yhteistyö on

tärkeää. Meillä on hyviä koke-

muksia yhteistyöstä, jossa on

määritelty järjestölähtöinen

toiminta täydentävänä toimin-

tana ei julkisia palveluja kor-

vaavana.”

”Yhteistyötä tulee laajentaa

kaikkia kuntia kattavaksi ja so-

pimukselliseksi. Yhteistyöasia-

kirjojen- tai sopimusten laadin-

ta. Tiedontuotannon näkökul-

masta systemaattinen toiminta-

tapa. Kuntiin tulee nimetä jär-

jestöyhdyshenkilö. Yhteistyön

tulee olla tasapuolista ja

avointa koko järjestökentän ja

kunnan välillä.

”On kehitettävä toiminnan

koordinointia, yhteistä suunnit-

telua ja tiedottamista sekä tilo-

jen yhteiskäyttöä. Yhdistykset

aktiivisemmin osaksi päätök-

sentekoa.”

Kuntayhteistyön kehittämisessä korostuu

kunnan rooli yhteistyötä koordinoivana ta-

hona sekä järjestöjen toiminnan mahdollis-

tajana. Yhteistyön kirjaaminen kunnallisiin

ohjelmiin, järjestöjen kanssa tehdyt yhteis-

työsopimukset sekä kuntaan nimetty järjes-

töyhteistyöstä vastaava henkilö (esim. jär-

jestökoordinaattori tai -yhdyshenkilö, hy-

vinvointikoordinaattori) ovat esimerkkejä

järjestöjen esiin nostamista yhteistyötä

edistävistä rakenteista. Yhdessä järjestöjen

ja kunnan kesken luodut ja kaikkien tie-

dossa olevat rakenteet mahdollistavat tasa-

puolisen ja avoimen yhteistyön.

49

Toimintamahdollisuuksien vahvistamiseksi

järjestöt tarvitsevat taloudellista tukea

(N17), järjestöjen toiminnasta tiedotta-

mista (N14) sekä ilmaisia toimitiloja sekä

tavaroiden ja arkistojen säilytystiloja (N11).

Taloudellinen tuki ja ilmaiset toimitilat pa-

rantavat suoraan järjestöjen käytännön

mahdollisuuksia toiminnan toteuttamiseen.

Pienillä vapaaehtoisvoimilla toimivat järjes-

töt kokevat varainhankinnan paljon voima-

varoja vaativana tehtävänä. Jo ilmaiset toi-

mitilat helpottavat varojen hankintaan tar-

vittavaa resursointia, jolloin järjestöjen va-

paaehtoiset pystyvät keskittämään rajalli-

set voimavaransa varsinaisen toiminnan to-

teuttamiseen.

”Kunnan rikkautena on moni-

puolinen yhdistystoiminta. Tä-

män tulisi näkyä taloudellisena

tukena ja myötämielisenä suh-

tautumisena yhdistysten tarkoi-

tusperiä kohtaan.”

”Rahallista tukea toiminnan

turvaamiseksi, vapaaehtoisten

aika kuluu rahanhankkimiseen”

”Toimitiloja kaivataan kunnalta

ilmaiseksi käyttöön. Yhdistysten

varainhankinta on haastavaa ja

kuntien tulisi tulla yhdistystoi-

mijoita vastaan tarjoamalla il-

maisia tiloja käyttöön.”

”Yhdistyksemme toivoisi kun-

nan järjestävän ns. kohtaamis-

paikan, jossa voisimme järjestää

mm. jäsentapaamisen, kokouk-

sia tms. Yhdistyksellämme olisi

tarvetta toimistotilalle tai edes

mahdollisuus arkistoida yhdis-

tyksen materiaalia, mappeja,

esitteitä ja kaikkea mitä vuosien

varrella on kertynyt yhdistystoi-

minnastamme. Nyt nämä täyt-

tävät puheenjohtajan kotona

kaapit ja jopa yhden huoneen.”

”Kunnat voisi enemmän tiedot-

taa järjestötoiminnasta. Kunnat

voisivat enemmän sosiaalisessa

mediassa markkinoida järjestö-

jen toimintaa.”

Suurin osa järjestöistä kokee tavoittaneensa

kohderyhmänsä kohtalaisen hyvin ja 17

prosenttia jopa hyvin (N324). Kunnilta toi-

votaan kuitenkin apua toiminnasta tiedotta-

miseen. Tiedottamisella lisätään järjestöjen

näkyvyyttä, jolloin asukkaat löytävät hel-

posti järjestötoiminnan piiriin. Osallistuja-

määrien lisääntyessä useammat asukkaat

hyötyvät järjestöjen toiminnasta. Aktiivis-

ten jäsenten lisääntyessä järjestöjen toimin-

taresurssit vahvistuvat.

Yhteistyötä tulevaisuuden toimintara-

kenteissa

Järjestökyselyn tiedonkeruuvaiheessa, syk-

syllä 2018, maakunta- ja sote-valmistelu oli

täydessä vauhdissa. Kyselyssä järjestöt ar-

vioivat oman toimintansa osuutta tulevai-

suuden kunnan (N186) ja maakunnan

(N148) toimintaan ja palveluihin. Suurin

osa järjestöistä arvioi järjestöjen toiminto-

jen ja palvelujen jatkuvan ja toteutuvan ny-

kyisen kaltaisena oli tulevaisuuden yhteis-

työkumppanina sitten kunta tai maakunta.

Yhteistyön koordinoinnin ja järjestöjen re-

sursoinnin osalta toiveet ovat samantapai-

sia kuin nykyiset kunnille asetetut odotuk-

set. Järjestöt tarvitsevat yhteistyön koordi-

naatiota ja toimintaresursseja jopa nykyistä

50

enemmän tilanteessa, jossa kuntayhteis-

työstä siirrytään laajemman alueen yhteis-

työverkostoihin. Verkostojen laajentumisen

myötä myös tiedottamisen tarve kasvaa.

”Tietoisuus toiminnasta puolin

ja toisin. Yhteistä suunnittelua,

toteutusta ja kehittämistä.

Päällekkäisyyksien karsimista.

Vaikuttamista.”

”Jos maakunta on tulevaisuu-

dessa terveyden edistämisen

vastuutaho niin maakunnan

täytyy rahoittaa tätä työtä teke-

viä tahoja.”

”Maakunnan tasolla koordinoi-

taisiin järjestötoimintaa ja pi-

dettäisiin yllä koko maakunnan

kattavaa toimintaa. Maakunta

kouluttaisi yhdistysväkeä ja vas-

tapainoksi saisi alueelleen ter-

veyttä ja hyvinvointia edistävää

toimintaa.”

”Yhdistykset voisivat olla tuke-

massa koulutus-, tapahtuma-

ym. tarjontaa koko maakunnan

alueella ja samantyyppiset, pai-

kalliset yhdistykset voisivat har-

joittaa yhteistyötä maakunnan

alueella toimivien samantyyp-

pisten yhdistysten kanssa.”

Rakenneuudistuksen nähtiin lisäävän yh-

teistyön tarvetta ja tuovan uusia mahdolli-

suuksia järjestöille. Mahdollisuuksien li-

säksi uudistuksessa nähtiin huolenaiheita,

jopa uhkia järjestötoiminnan tulevaisuu-

delle. Huolena oli uudistuksen vaikutus jär-

jestön itsenäisyyteen ja toiminnan jatku-

vuuteen.

”Resurssimme eivät varmaan

riitä maakunnalliseen toimin-

taan.”

”Järjestöjen itsenäisyys on aivan

välttämätön. Yhteistyötä pitää

tehdä, mutta järjestön on tiedet-

tävä ja pidettävä rajat, ettei

kunta tai maakunta sanele toi-

minnan ehtoja. Järjestöjen ää-

nen pitää kuulua, onhan järjes-

tön toiminta ruohonjuuritason

toimintaa ja aina jäsenistön

ääni. Palvelutuotannossa järjes-

töillä pitää olla vapaus toteut-

taa toimintaa asiakkaiden läh-

tökohdista ja kriteereitä luo-

dessa pidettävä siitä huolta.

Alueet erottavat toisistaan, elin-

olosuhteet ja elinympäristö ovat

erilaisia ja ne pitää huomioida.”

Järjestöjen oma tulevaisuus huoletti jonkin

verran, mutta useimmin oltiin huolissaan

ihmisistä: ”Muistaa kaikkia kansalaisia tasa-

puolisesti. Asuinpaikasta tai tulotasosta riip-

pumatta.”. Epätietoisuudesta huolimatta

järjestöt haluavat olla mukana rakenta-

massa tulevaisuutta suunnitelma- ja ohjel-

matasolta käytännön toteutukseen ja toi-

mintaan: ”Muistattehan ottaa järjestöt ja eri

toimijat huomioon uutta maakuntaa suunni-

teltaessa ja toteutukseen vietäessä.”.

51

5.2 Järjestöjen keskinäinen yhteistyö

Yhteistyön toteutuminen

Järjestöt tekevät aktiivisemmin keskinäistä

yhteistyötä kuin kuntayhteistyötä. Järjes-

töistä 76 prosenttia teki yhteistyötä vähin-

tään yhden järjestön kanssa vuonna 2017

(N322). Yhteistyötä tekemättömät järjestöt

jakaantuvat pääosin kahteen ryhmään; yh-

teistyötä haluaviin (61 %) ja omaa yhteis-

työhaluaan määrittelemättömiin (ei osaa

sanoa 30 %) järjestöihin.

Kuvio 34. Järjestöjen keskinäinen yhteistyön toteutuminen ja halukkuus yhteistyöhön vuonna 2017

(N322).

Suurimmalla osalla omaa yhteistyöhaluaan

määrittelemättömistä järjestöistä ei ollut ai-

kaisempaa kokemusta järjestöyhteistyöstä.

Eniten epätietoisuutta oli Rovaniemen ja

Kemi-Tornion seutukunnissa. Vastaukset

jakaantuvat tasaisesti toimialojen kesken.

Seitsemän järjestöyhteistyöhön halutonta

järjestöä jakaantui tasaisesti eri seutukun-

tien ja toimialojen kesken.

Kokonaisuutena järjestöt suhtautuvat posi-

tiivisesti yhteistyöhön toisten järjestöjen

kanssa. Järjestöistä 90 prosenttia joko teki

jo yhteistyötä tai haluaisi aloittaa yhteistyön

(N326). Järjestöyhteistyökumppaneiden

määrää haluaisi laajentaa 11 prosenttia jär-

jestöistä. Toimialoittain tarkasteltuna suh-

teellisesti eniten keskinäistä yhteistyötä te-

kivät uskonnon ja maailmankatsomuksen

järjestöt (100 %). Seuraavaksi eniten yh-

teistyötä tekivät kulttuurijärjestöt sekä

maanpuolustus ja kansainvälisten suhtei-

den järjestöt. Vähiten yhteistyötä tekevät

ammatti- ja elinkeinojärjestöt sekä poliitti-

set järjestöt, joista kuitenkin yli puolet teki

järjestöyhteistyötä.

Järjestöt tekivät yhteistyötä pääasiassa joko

saman alan järjestöjen tai saman kohderyh-

män ja asian ympärillä toimivien järjestöjen

kanssa. Lähes 40 prosenttia järjestöistä te-

kee yhteistyötä enintään kolmen järjestön

kanssa. Suuremman joukon, yli 30 järjestön

kanssa yhteistyötä teki viisi järjestöä. Nämä

järjestöt ovat joko valtakunnallisia, maa-

kunnallisia, seudullisia tai paikallisia eri toi-

mialojen järjestöjen sekä muiden toimijoi-

den yhteistyöverkottajia.

76 %

15 %

2 %7 %

Järjestöjen keskinäinen yhteistyö

Tehdään jo yhteistyötä (245)

Ei tehdä, mutta halutaan tehdä (47)

Ei tehdä, ei haluta tehdä (7)

Ei osaa sanoa (23)

52

Järjestöjen välinen yhteistyö on hyvin moni-

puolista. Yhteistyö kohdentuu erityisesti re-

surssien ja osaamisen yhdistämiseen eri-

laisten tapahtumien, koulutusten ja tem-

pausten järjestämiseksi. Yhteisten tapahtu-

mien järjestäminen oli keskeinen yksittäi-

nen yhteistyömuoto (50 %, N237). Asian-

tuntijaluentojen, retkien järjestäminen ja

yhteisten hankkeiden toteuttaminen ovat

myös yleisiä yhteistyömuotoja.

Yhteistyön kehittäminen

Järjestöjenvälisen yhteistyön keskeinen ke-

hittämisen tarve koskee yhteistyön aloitta-

mista (N138). Järjestöt kaipaavat lisää yh-

teistyötä rajallisten resurssien ja toisten jär-

jestöjen erityisosaamisen jakamiseksi. Jär-

jestöt toivoivat yhteistyön aloittamista ja li-

säämistä erilaisten tapahtumien ja toimin-

tojen järjestämiseksi, yhteisten hankkeiden

toteuttamiseksi ja yhteisten toimitilojen

mahdollistamiseksi.

Kuntayhteistyön tavoin järjestöjen keski-

näinen yhteistyö vaatii vastavuoroista re-

surssointia. Yhteistyön toteutumisen hel-

pottamiseksi järjestöt toivovat yhteistyöra-

kenteiden muodostamista ja toimintatapo-

jen selkeyttämistä. Yhteiset tapahtumat ja

toiminnat vaativat sovittuja käytäntöjä esi-

merkiksi kulujen jakamisesta.

”Kenelläkään ei tunnu olevan

aikaa”

8 Vuonna 2012 perustetun maakunnallisen järjestöneu-

vottelukunnan tehtävänä on tuoda maakunnallista pai-

noarvoa järjestöjen laajalle ja toiminnalle: 1. tekemällä

järjestötoimintaa näkyväksi ja tunnetuksi, 2. edistämäl-

lä järjestöjen välisen, järjestöjen ja julkisen sektorin

yhteistyötä, 3. toimimalla lappilaisen järjestökentän ää-

nenä ja vaikuttajana järjestöjen tärkeinä pitämissä asi-

”Lisää yhteisiä tapahtumia,

mutta ongelma on siinä, että

kuka maksaa.”

”Lappiin selekeämpi rakenne

yhteistyötä varten”

”Yhteinen foorumi, jossa sa-

manlaiset yhdistykset voisivat

tavata ja päivittää omaa tilan-

nettaan.”

Järjestöt toivovat koordinoituja tapahtumia,

joissa voi tavata toisia järjestöjä, jakaa tie-

toa omasta toiminnastaan ja löytää yhteis-

työkumppaneita. Koordinoidun yhteistyön

tärkeys korostuu tilanteissa, jossa järjestön

omat voimavarat ovat vähissä. Keskitetysti

hallinnoidut yhteistyörakenteet säästävät

rajallisia voimavaroja järjestöjen oman en-

sisijaisen toiminnan toteuttamiseen.

Lapin maakunnallinen järjestöneuvot-

telukunta

Laajasti lappilaista järjestökenttää edusta-

van maakunnallisen järjestöneuvottelukun-

nan yhtenä keskeisenä tehtävänä on edistää

järjestöjen keskinäistä sekä järjestöjen ja

julkisen sektorin välistä yhteistyötä8. Kyse-

lyn vastausten mukaan järjestöneuvottelu-

kunnan toiminta ei ollut tunnettua (N326).

Yhteensä 66 prosenttia järjestöistä tunsi

toimikunnan toiminnan joko huonosti (45

%) tai melko huonosti (21 %). Hyvin tai

melko hyvin toiminnasta oli tietoisia 15

prosenttia järjestöistä.

oissa, 4. tukemalla järjestöjen integroitumista entistä

tiiviimmin mukaan maakunnalliseen hyvinvointi- ja

ohjelmatyöhön sekä 5. vastaamalla maakunnallisen

järjestöstrategian laatimisesta, prosessin ohjaamisesta

ja toimeenpanosuunnitelman seuraamisesta. Lisätie-

toja: Lapin liitto: http://www.lappi.fi/lapinliitto/kehit-

taminen-ja-eduvalvonta/jarjestoasiat

http://www.lappi.fi/lapinliitto/kehit-taminen-ja-eduvalvonta/jarjestoasiat

http://www.lappi.fi/lapinliitto/kehit-taminen-ja-eduvalvonta/jarjestoasiat

53

Kuvio 35. Järjestöjen tietoisuus Lapin maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan toiminnasta vuonna

2017(N326).

Tietoisuus neuvottelukunnasta ja osallistu-

minen sen toimintaan olivat heikkoa koko

Lapin alueella. Parhaiten neuvottelukunta

ja sen toiminta tunnettiin Rovaniemen seu-

tukunnassa ja erityisesti sosiaali- ja terveys-

järjestöissä. Kuitenkin saman alan järjes-

töistä huomattavasti suurempi määrä tunsi

huonosti toimintaa.

Maakunnallisen neuvottelukunnan rinnalle

on esitetty perustettavaksi seudullisia jär-

jestöneuvottelukuntia edistämään seudul-

lista ja paikallista yhteistyötä sekä tuomaan

paikallista näkökulmaa maakunnalliseen

työskentelyyn. Järjestöistä 64 prosenttia ei

osannut arvioida seudullisten neuvottelu-

kuntien perustamisen tarvetta (N324). Seu-

dulliset neuvottelukunnat tarpeelliseksi

näki 22 prosenttia järjestöistä. Neuvottelu-

kunnat tarpeettomiksi koki 15 prosentin

järjestöjoukko.

5.3 Järjestöjen ja muiden

tahojen välinen yhteistyö

Järjestöillä on myös monia muita yhteistyö-

tahoja toisten järjestöjen ja kuntien lisäksi.

Määrällisesti eniten muuta yhteistyötä teh-

dään erilaisten julkisen sektorin toimijoi-

den kanssa (oppilaitokset, pelastuslaitos,

ELY-keskus, poliisi, sairaanhoitopiirit, AVI

ja Lapin liitto). Keskeinen yksittäinen yh-

teistyötaho on yksityiset yritykset, joiden

kanssa yhteistyötä oli tehnyt 36 prosenttia

järjestöistä. Seurakuntien kanssa yhteis-

työtä teki 32 prosenttia järjestöistä. Oppilai-

tosyhteistyötä tehdään ammatillisten oppi-

laitosten (29 %), ammattikorkeakoulun (20

%) ja yliopiston (12 %) kanssa.

45 %

21 %

11 %

10 %

8 %5 %

Järjestöjen tietoisuus Lapin maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan toiminnasta

Huonosti (146)

Melko huonosti (67)

Ei hyvin, ei huonosti (37)

Melko hyvin (32)

En osaa sanoa (27)

Hyvin (17)

54

Kuvio 36. Järjestöjen yhteistyö muiden tahojen kanssa vuonna 2017 (N326).

Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa on

nähtävissä toimialoittaisia eroja9. Yritykset

ovat tärkeimpien yhteistyökumppaneiden

joukossa kaikilla muilla toimialoilla paitsi

sosiaali- ja terveysjärjestöillä sekä uskon-

non ja maailmankatsomuksen järjestöillä.

Seurakunnat olivat useimmin mainittu yh-

teistyötahoksi. Neljän toimialan järjestöt ni-

mesivät seurakunnan keskeiseksi yhteis-

työtahoksi.

Taulukko 11. Yleisimmät muut yhteistyötahot (vastauksia yhteensä 752).

Toimiala 1. yhteistyötaho 2. yhteistyötaho 3. yhteistyötaho

Sosiaali- ja terveys (195) Seurakunnat Sairaanhoitopiirit Ammattikorkeakoulut

Ammatti- ja elinkeino (84) Ammatilliset

oppilaitokset

Yritykset ELY-keskus

Muut (75) Seurakunnat Yritykset

Vapaa-aika (112) Yritykset Ammatilliset

oppilaitokset

Pelastuslaitos

Urheilu- ja liikunta (84) Ammatilliset

oppilaitokset

Yritykset Ammattikorkeakoulut

Kulttuuri (157) Yritykset Seurakunnat ELY-keskus

Maanpuolustus ja

kansainväliset suhteet (19)

Seurakunnat Yritykset

Uskonto ja

maailmankatsomus (21)

Seurakunnat

Poliittiset (5) Lapin liitto, sairaanhoitopii-

rit, pelastuslaitos, ammatilli-

set oppilaitokset, yritykset

9 Toimialakohtaisesti on mainittu kolme suurinta tai vä-

hemmän, jos vain yksi tai kaksi tahoa erottuu selkeästi

muista. Poliittisten järjestöjen vastauksissa hajontaa oli

eniten ja ensimmäiselle sijalle päätyi viisi tahoa, joten

kaikki viisi mainittuna.

117

104

93

6554

50

44

42

39

38

3620 16

Järjestöjen muut yhteistyötahot

Yritykset

Seurakunnat

Ammatilliset oppilaitokset

Ammattikorkeakoulut

Pelastuslaitos

ELY keskus

Poliisi

Sairaanhoitopiirit

Yliopisto

Aluehallintovirasto

Lapin liitto

Ulkomaiset toimijat

Muu

55

Rovaniemen seutukunnassa tehtiin muita

enemmän yhteistyötä ammattikorkeakou-

lujen, yliopiston ja Lapin liiton kanssa. Poh-

jois-Lapissa korostui Pelastuslaitoksen,

seurakuntien ja yritysten kanssa tehtävä yh-

teistyö. Itä-Lapissa korostui yritysten

kanssa tehtävä yhteistyö, mutta ammatti-

korkeakoulun kanssa tehtävä yhteistyö

puuttui kokonaan.

Kunta- ja järjestöyhteistyön tavoin muiden

tahojen kanssa tehtävä yhteistyö on moni-

muotoista (N171). Yhteneväisyyttä löytyy

myös sisällöissä, joissa korostuvat tapahtu-

mat ja koulutukset. Yritysyhteistyön muo-

dot erottuivat muista yhteistyön tavoista.

Yritysyhteistyö sisältää ostopalveluita, lah-

joituksia ja järjestötoiminnan sponsoroin-

tia.

56

6 YHTEENVETO

Järjestöt järjestävät toimintaa kaikissa

Lapin kunnissa. Usein kysytään omassa

kunnassa toimintaa järjestävien järjestöjen

määrää. Vastausta ei ole helppo antaa,

koska kunnissa toimii paikallisten järjestö-

jen lisäksi monia naapurikuntien, yleensä

saman seutukunnan, järjestöjä sekä koko

Lapin alueella toimivia maakunnallisia ja

valtakunnallisia järjestöjä. Kunnissa toimii

keskimääräisesti 19 kyselyyn osallistunutta

järjestöä. Kaikki järjestöt eivät toimi omassa

kotikunnassaan, vaan toimintaa toteutetaan

muualla järjestön toiminta-alueella. Tulok-

set tuovat esille naapurikuntien sekä maa-

kunnallisten ja valtakunnallisten järjestöjen

toiminnan merkityksen kunnissa. Nämä

muualta tulevat järjestöt lisäävät toiminnan

ja osallisuuden mahdollisuuksia kunnan

asukkaille.

Järjestöt järjestävät toimintaa lapsista van-

huksiin ympäri Lappia. Järjestöt eivät va-

litse kohderyhmiään sattumanvaraisesti,

vaan toiminta kohdennetaan järjestön tar-

koituspykälän mukaisesti. Järjestöjen kolme

keskeisintä kohderyhmää ovat alueen asuk-

kaat, jäsenet ja kaikki kiinnostuneet. Rajaus-

ten sijaan monen järjestön toiminta pide-

tään avoinna kaikille, jotka kokevat järjes-

tön toiminnan tärkeäksi ja itselle sopivaksi.

Iso osa järjestöistä (48 %) ei kohdenna toi-

mintaansa iän mukaan, vaan se on tarkoi-

tettu kaiken ikäisille.

Osa järjestöistä tarjoaa toimintaansa enem-

män rajatuimmille kohderyhmille oman eri-

koistumisensa ja asiantuntijuutensa mukai-

sesti. Mitä rajatummasta kohderyhmästä on

kyse, sitä harvempi järjestö tarjoaa toimin-

taa. Iän mukaan rajattu toiminta kohdentuu

yleisimmin alle 80 -vuotiaisiin täysi-ikäisiin

henkilöihin. Alle seitsemän vuotiaille lap-

sille kohdennettua toimintaa on vähiten.

Yhteistyön sekä vaikuttamis-, edunval-

vonta- ja asiantuntijatyön kautta järjestöjen

kohderyhmiin kuuluvat myös muut toimi-

jat, kuten toiset järjestöt, viranomaiset, yri-

tykset sekä muut samalla alalla tai toiminta-

alueella toimivat tahot.

Järjestöjen toiminta on sisällöltään moni-

naista, mutta kaikkea toimintaa yhdistä-

vänä tekijänä on keskiössä oleva ihminen.

Järjestötoiminnan eri muotojen rooli ja laa-

juus vaihtelevat järjestöittäin. Yleisimpiä

toimintamuotoja ovat virkistystoiminta, tie-

dotustoiminta, säännölliset tapahtumat,

asiantuntijatoiminta ja harrastustoiminta.

Vapaaehtoistoiminta ei ole kaikkein ylei-

simpien toimintamuotojen joukossa, mutta

sen rooli koetaan järjestön kannalta tär-

keänä. Vapaaehtoistoiminta on arvokasta

myös tekijöilleen.

Järjestötoiminta ei rajaudu harrastusten,

virkistyksen, tuen ja avun tai tapahtumien

tuomiseen ihmisten arkeen. Järjestötoimin-

nan tavoitteena on myös vaikuttaa laajem-

min yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kehittää

toimintaa sekä jakaa asiantuntijuutta.

Lisäksi järjestöjen rooli palvelujen tuotta-

misessa on kasvussa. Isolla joukolla järjes-

töjä on tiedotus-, asiantuntija- ja vaikutta-

mistoimintaa, mutta niitä ei koeta yhtä tär-

keänä järjestön perustoiminnan kannalta

kuin ihmisten arkeen liittyviä toimintoja.

Palvelutuotanto, hankkeet ja projektit kos-

kevat pienempää järjestöjoukkoa, mutta

niille nämä toimintamuodot ovat merkityk-

sellisiä.

57

Järjestöt kokoavat yhteen ison joukon ihmi-

siä osallistumaan, kannattamaan ja toteut-

tamaan. Laskettaessa yhteen järjestöjen toi-

mintaa toteuttavat jäsenet, vapaaehtoiset ja

työntekijät, toimintaa tukevat ei-aktiiviset

jäsenet sekä toimintaan osallistuneet henki-

löt, 326 järjestöä ovat tavoittaneet lähes 83

prosenttia Lapin väestöstä.

Kuvio 37. Järjestöt kokoavat yhteen laajan joukon lappilaisia (N326).

Järjestöjen jäsenet ja vapaaehtoiset sekä

työntekijät mahdollistavat järjestöjen toi-

minnan. Vuonna 2017 Lapissa 303 järjes-

töllä oli 68 577 henkilöjäsentä, 279 järjes-

töllä oli 22 747 aktiivista henkilöjäsentä,

231 järjestöllä oli 5 958 aktiivista vapaaeh-

toista ja 73 järjestöllä oli 827 työntekijää.

Aktiivisia vapaaehtoisia lukuun ottamatta

järjestöjen jäsenmäärät ja palkattujen työn-

tekijöiden määrät ovat kasvaneet vuosina

2015-2017.

Järjestöt tarvitsevatkin uusia aktiivisia toi-

mijoita, koska myös toimintaan osallistu-

neiden määrät ovat kasvaneet. Järjestöillä

oli keskimäärin 100 henkilöjäsentä, 15 ak-

tiivista jäsentä, 10 aktiivista vapaaehtoista

ja kolme työntekijää. Prosentuaalisesti yli

kolmannes jäsenistöstä on ollut aktiviinen.

Aktiivisten jäsenten määrä on merkittävästi

pienempi kuin järjestöjen kokonaisjäsen-

määrä. 50 prosentilla järjestöistä oli vähin-

tään 100 henkilöjäsentä. 77 prosentilla oli

enintään 30 aktiivista jäsentä. Enintään

kymmenen vapaaehtoista oli 50 prosentilla

ja enintään 30 vapaaehtoista 82 prosentilla

järjestöistä.

49 %

31 %

15 %

4 % 1 %

Järjestöt kokoavat yhteen laajan joukon lappilaisia

Toimintaan osallistuneet (72 716)

Ei-aktiviinen jäsenistö (45 830)

Aktiivinen jäsenistö (22 747)

Aktiiviset vapaaehtoiset (5 958)

Työntekijät (827)

58

Kuvio 38. Järjestöjen kehitystrendejä vuosilta 2015-2017 (N326).

Lappilaiset järjestöt toimivat pääosin va-

paaehtoispohjalta ja pienin taloudellisin re-

surssein. Vapaaehtoiset ovat mahdollista-

neet kokonaisuudessaan 153 järjestön toi-

minnan (47 %). Puolet järjestöistä toimii

alle 5 000 euron vuosibudjetilla. Järjestöjen

taloudellisella tilanteella on vaikusta järjes-

töjen toimintamahdollisuuksiin. Enintään

20 000 euron vuosibudjetilla toimivista jär-

jestöistä 48 prosentilla oli vakituiset tilat ja

8 prosentilla palkattuja työntekijöitä. Yli 50

000 euron vuosibudjetilla toimivista järjes-

töistä 96 prosentilla oli vakituiset tilat ja 90

prosentilla palkattuja työntekijöitä.

Järjestöjen taloudellinen tilanne on koko-

naisuutena hieman parantunut, vaikka hei-

kentynyt taloustilanne koettelee 49 järjes-

töä. Järjestötoiminnan yleisimpiä rahoitus-

lähteitä ovat järjestötoiminnan perinteiset

varainhankintamuodot. Paikallista järjestö-

toiminta voi jokainen rahoittaa ostamalla

järjestöjen arpoja, kakkuja, villasukkia ja

ensiapulaukkuja, maksamalla jäsenmaksun

sekä osallistumalla järjestöjen maksulliseen

toimintaan. Lappilaisten jäsenyys omaan

alueen järjestöihin on merkittävä pienistä

puroista kertyvä rahoituspohja järjestöille.

Kuntien ja muiden tahojen myöntämä julki-

nen rahoitus on merkittävää niitä saaville

järjestöille. Vastanneista järjestöistä 48 pro-

senttia sai kunnilta taloudellista tukea. Kun-

tien myöntämä avustus on ollut keskimää-

rin 1 000 euroa. Enintään 5 000 euron avus-

tuksen sai 79 prosenttia järjestöistä. Yli 30

000 euron avustuksen sai 5 prosenttia jär-

jestöistä. Muiden tahojen myöntämä tuki on

ollut keskimäärin 1 500 euroa. Enintään 5

000 euron avustuksia sai 72 prosenttia jär-

jestöistä. Alle 50 000 euron avustukset ovat

useimmin Leader-toiminnasta saatua tukea.

Isoimmat yli 100 000 euron avustukset ovat

yleisimmin STEA:n myöntämää projekti- ja

pysyväisrahoitusta.

Lapissa järjestöt toimivat moninaisissa toi-

mitiloissa ja -ympäristöissä. Tilat voivat olla

vakinaisia tai rajatun aikaa järjestöjen käy-

tettävissä. Järjestöjen keskinäinen yhteistyö

sekä järjestöjen ja kuntien välinen yhteistyö

konkretisoituu monen järjestön kohdalla

mahdollisuutena saada käyttöönsä toisen

88

57

29

75

95

149166

46

192

155

76 70

5

4964

Jäsenet (313) Aktiiviset vapaaehtoiset(293)

Palkatut työntekijät(80)

Taloudellinen tilanne(316)

Toimintaanosallistuneet (314)

0

25

50

75

100

125

150

175

200

225

Järjestöjen kehitystrendejä vuosilta 2015-2017

Kasvanut Pysynyt ennallaan Pienentynyt

59

järjestön tai kunnan toimitiloja. Koulut, lii-

kuntapaikat, järjestötalot- ja keskukset, ky-

lätalot sekä muut järjestöjen ja kuntien tilat

ovat tärkeitä järjestötoiminnan mahdollis-

tajia Lapissa. Muina keskeisinä toimitiloina

ovat järjestöjen aktiivisten jäsenten kodit

sekä erilaiset ruokapaikat ja huoltoasemat

mahdollistaen paikan kokoontumisille.

Lapissa luonto tarjoaa monelle järjestölle

laajan toimintaympäristön.

18 prosenttia järjestöistä omisti omat toimi-

tilat ja 9 prosentilla oli omat vuokratilat.

Kuntien ja muiden järjestöjen tiloissa toimi

vakituisesti 21 prosenttia järjestöistä. Suu-

rin osa järjestöistä (80 %) koki käytössään

olevat vakituiset toimitilat sopiviksi ja riit-

täviksi. Järjestöjen toimitilojen sopimatto-

muuteen ja riittämättömyyteen oli useim-

min syynä toimitilojen pienuus (31 %) ja so-

pimattomuus käyttötarkoitukseen (24 %).

Sisäilmaongelma koskettaa myös järjestö-

toimijoita. Kuudessa vastauksessa toimitilo-

jen mainittiin olevan terveydelle haitalliset.

Muita haasteita tiloissa aiheuttivat huono

sijainti, useat käyttäjät, varastotilan puute,

remontin tarve, tilojen suuruus tai se, ettei

ollut varaa parempaan.

Järjestöt tekevät yhteistyötä monien taho-

jen kanssa toimintansa mahdollistamiseksi.

Yleisimpiä yhteistyökumppaneita ovat toi-

set järjestöt ja kunnat. Järjestöistä 62 pro-

senttia oli tehnyt yhteistyötä vähintään yh-

den kunnan kanssa. Kunnittain yhteistyötä

teki keskimäärin 26 tähän kyselyyn vastan-

nutta järjestöä. Järjestöjen kuntayhteis-

työssä korostuu yhteistyö oman kotikunnan

kanssa. Kuntayhteistyötä tekevistä järjes-

töistä 95 prosenttia toimi oman kotikunnan

kanssa. 26 prosenttia järjestöistä teki yh-

teistyötä kotiseutukunnan muiden lähikun-

tien kanssa. Muiden seutukuntien kuntien

kanssa yhteistyötä teki 20 prosenttia järjes-

töistä

Järjestöistä 90 prosenttia joko teki jo yhteis-

työtä tai haluaisi aloittaa yhteistyön toisten

järjestöjen kanssa. Järjestöyhteistyön mää-

rää haluaisi lisätä 11 prosenttia järjestöistä.

Järjestöt tekivät yhteistyötä pääasiassa joko

saman alan järjestöjen tai saman kohderyh-

män ja asian ympärillä toimivien järjestöjen

kanssa. Lähes 40 prosenttia järjestöistä te-

kee yhteistyötä enintään kolmen järjestön

kanssa. Suuremman joukon, yli 30 järjestön

kanssa yhteistyötä tekivät valtakunnalliset,

maakunnalliset, seudulliset tai paikalliset

eri toimialojen järjestöjen sekä muiden toi-

mijoiden yhteistyöverkottajat.

Järjestöt tekevät muuta yhteistyötä erilais-

ten julkisen sektorin toimijoiden kanssa

(oppilaitokset, pelastuslaitos, ELY-keskus,

poliisi, sairaanhoitopiirit, AVI ja Lapin

liitto). Yksityisten yritysten kanssa yhteis-

työtä teki 36 prosenttia järjestöistä. Seura-

kuntien kanssa yhteistyötä teki 32 prosent-

tia järjestöistä. Oppilaitosyhteistyötä teh-

dään ammatillisten oppilaitosten (29 %),

ammattikorkeakoulun (20 %) ja yliopiston

(12 %) kanssa.

Kuntien kanssa yleisimmät yhteistyön muo-

dot ovat yhdessä toteutetut tapahtumat ja

koulutukset sekä järjestöjen kunnalle to-

teuttamat toiminnot ja palvelut. Järjestöt

toimivat kuntalaisten työllistäjinä ja työllis-

tämiseen liittyvien tukitoimintojen toteut-

tajina sekä oman asiantuntijuutensa ja jär-

jestöissä olevan tiedon tuojina kunnalliseen

ohjelmatyöhön. Järjestöjen keskinäinen yh-

teistyö kohdentuu resurssien ja osaamisen

yhdistämiseen erilaisten tapahtumien, kou-

lutusten ja tempausten järjestämiseksi.

Asiantuntijaluentojen, retkien järjestämi-

60

nen ja yhteisten hankkeiden toteuttaminen

ovat myös yleisiä yhteistyömuotoja. Muiden

tahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ko-

rostuvat tapahtumat ja koulutukset. Yritys-

yhteistyö sisältää ostopalveluita, lahjoituk-

sia ja järjestötoiminnan sponsorointia.

Järjestöjen ja kuntien välisessä yhteistyössä

on vielä kehittämisen varaa. Järjestöissä

olevia voimavaroja sekä osaamista ja asian-

tuntijuutta ei ole vielä kokonaisuudessaan

tunnistettu ja hyödynnetty kunnissa. Järjes-

töt haluavat toteuttaa kuntalaisten hyvin-

vointia edistävää toimintaa, mutta toivovat

kunnalta vastavuoroisesti yhteistyöraken-

teita sekä parempaa resursointia ja tukea

järjestöjen toiminnan mahdollistumiseksi.

Pitkäjänteinen ja vastavuoroisuudelle ra-

kentuva yhteistyö sisältää toiminnan lisäksi

yhteisen suunnittelun ja tavoitteiden aset-

telun. Pysyvät yhteistyörakenteet ovat pe-

rusta pitkäjänteiselle yhteistyölle. Kuntayh-

teistyön kehittämisessä korostuu kunnan

rooli yhteistyötä koordinoivana tahona. Yh-

dessä järjestöjen ja kunnan kesken luodut ja

kaikkien tiedossa olevat rakenteet mahdol-

listavat tasapuolisen ja avoimen yhteistyön.

Toimintamahdollisuuksien vahvistamiseksi

järjestöt tarvitsevat taloudellista tukea, jär-

jestöjen toiminnasta tiedottamista sekä il-

maisia toimitiloja sekä tavaroiden ja arkis-

tojen säilytystiloja. Taloudellinen tuki ja il-

maiset toimitilat parantavat suoraan järjes-

töjen käytännön mahdollisuuksia toimin-

nan toteuttamiseen. Tiedottamisella lisä-

tään järjestöjen näkyvyyttä, jolloin asukkaat

löytävät helposti järjestötoiminnan piiriin.

Osallistujamäärien lisääntyessä useammat

asukkaat hyötyvät järjestöjen toiminnasta.

Aktiivisten jäsenten lisääntyessä järjestöjen

toimintaresurssit vahvistuvat.

Järjestöt kaipaavat lisää yhteistyötä rajallis-

ten resurssien ja toisten järjestöjen erityis-

osaamisen jakamiseksi. Järjestöjen välisen

yhteistyön keskeinen kehittämisen tarve

koskee yhteistyön aloittamista. Järjestöt toi-

voivat yhteistyön aloittamista ja lisäämistä

erilaisten tapahtumien ja toimintojen järjes-

tämiseksi, yhteisten hankkeiden toteutta-

miseksi ja yhteisten toimitilojen mahdollis-

tamiseksi. Kuntayhteistyön tavoin järjestö-

jen keskinäinen yhteistyö vaatii vastavuo-

roista resurssointia. Yhteistyön toteutumi-

sen helpottamiseksi järjestöt toivovat yh-

teistyörakenteiden muodostamista ja toi-

mintatapojen selkeyttämistä.

Järjestöt toivovat koordinoituja tapahtumia,

joissa voi tavata toisia järjestöjä, jakaa tie-

toa omasta toiminnastaan ja löytää yhteis-

työkumppaneita. Koordinoidun yhteistyön

tärkeys korostuu tilanteissa, jossa järjestön

omat voimavarat ovat vähissä. Keskitetysti

hallinnoidut yhteistyörakenteet säästävät

rajallisia voimavaroja järjestöjen oman en-

sisijaisen toiminnan toteuttamiseen.

61

7 LIITTEET

LIITE 1 PRH:N YHDISTYSREKISTERIN LUOKITUSRUNKO

1. Poliittiset yhdistykset

1.01 puolueyhdistykset (puolueet, niiden piiri- ja kunnallisjärjestöt, paikallisyhdistyk-set)

1.02 puolueiden nais-, nuoriso- ja opiskelijajärjestöt

1.99 muut poliittiset yhdistykset (mm. vaaliyhdistykset, puolueiden yhteistyö- ja tu-kiyhdistykset, sitoutumattomien yhdistykset)

2. Ammattiin ja elinkeinoon liittyvät yhdistykset

2.01 työmarkkinajärjestöt (työnantajajärjestöt, työntekijöiden ja toimihenkilöiden am-mattiyhdistykset, maa- ja metsätaloustuottajien yhdistykset)

2.02 eri ammattialoihin/elinkeinoihin ja niiden edistämiseen liittyvät yhdistykset (mm. kauppa, teollisuus, liikenne, kulttuuri, maa- ja metsätalous, osuustoimintayhdistyk-set)

2.03 henkilökuntayhdistykset

2.04 työllisyyden ja työllistymisen edistämiseen liittyvät yhdistykset

2.05 sijoittamiseen, säästämiseen, kuluttamiseen ja asumiseen liittyvät yhdistykset (mm. asunto-, arvopaperi- ym. säästäjien ja sijoittajien yhdistykset, kuluttajayhdis-tykset, asumiseen liittyvät edunvalvontayhdistykset)

2.99 muut ammattiin ja elinkeinoon liittyvät yhdistykset

3. Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset

3.01 sairauteen ja vammaan liittyvät yhdistykset (mm. potilas- ja vammaisyhdistykset, sotainvalidit)

3.02 lastensuojeluun, -hoitoon, sekä vanhemmuuteen ja huoltajuuteen liittyvät yhdis-tykset

3.03 vanhusten hyvinvointiin liittyvät yhdistykset

3.04 päihde-, huume- ym. riippuvuuksiin liittyvät yhdistykset, raittiusyhdistykset

3.05 terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen liitty-vät yhdistykset

3.99 muut sosiaali- ja terveysalan yhdistykset

62

4. Kulttuurialan yhdistykset

4.01 tieteeseen ja tutkimukseen liittyvät yhdistykset

4.02 opiskeluun ja sivistykseen liittyvät yhdistykset

4.03 säveltaiteisiin liittyvät yhdistykset

4.04 näyttämötaiteisiin liittyvät yhdistykset

4.05 kuvataiteisiin liittyvät yhdistykset

4.06 muut taideyhdistykset

4.07 perinne- ja museoyhdistykset

4.08 tapa-, ruoka- ja juomakulttuureihin liittyvät yhdistykset

4.09 kotiseutu- ja kyläyhdistykset

4.10 sukuyhdistykset

4.11 luonnon-, ympäristön- ja eläinsuojeluyhdistykset

4.12 etniset yhdistykset

4.99 muut kulttuuriyhdistykset

5. Vapaa-ajan yhdistykset

5.01 nuorisoyhdistykset (mm. nuorisoseurat, partiolaiset, 4H- ym. nuoriso- ja varhais-nuorisoyhdistykset)

5.02 metsästykseen, kalastukseen ja muihin eräharrasteisiin liittyvät yhdistykset

5.03 lemmikkieläin- ja muut eläinharrasteyhdistykset

5.04 keräilyyn, rakenteluun, käsityöharrastuksiin ja peleihin liittyvät yhdistykset

5.05 auto-, vene-, ilmailu- ja moottoriharrasteisiin liittyvät yhdistykset (ei urheiluun liit-tyvät)

5.06 retkeily- ja matkailuharrastusyhdistykset

5.99 muut harrasteyhdistykset

6. Urheilu- ja liikuntayhdistykset

6.01 monen lajin yhdistykset, yleisseurat (ei moottoriurheiluun liittyvät)

6.02 yksilölajien yhdistykset (ei moottoriurheiluun liittyvät)

6.03 joukkuelajien yhdistykset (ei moottoriurheiluun liittyvät)

6.04 moottoriurheiluyhdistykset

63

6.05 urheilun ja liikunnan tukiyhdistykset ja kattojärjestöt

6.99 muut urheiluun ja liikuntaan liittyvät yhdistykset

7. Uskontoon ja maailmankatsomukseen liittyvät yhdistykset

7.01 uskontoihin sekä elämän- ja maailmankatsomuksiin liittyvät yhdistykset (mm. kristinuskoon ja muihin uskontoihin liittyvät yhdistykset, lähetysyhdistykset, pip-liaseurat, kirkkojen ja seurakuntien tuki- ja yhteistyöyhdistykset, erilaisiin elämän- ja maailmankatsomuksiin liittyvät yhdistykset)

8. Maanpuolustukseen ja kansainvälisiin suhteisiin liittyvät yhdistykset

8.01 maanpuolustukseen liittyvät yhdistykset (mm. varusmies-, ja reserviläisyhdistyk-set, eri aselajien killat, rauhanturvaajien ja siviilipalvelusmiesten yhdistykset)

8.02 rauhanjärjestöt (mm rauhanpuolustajien ja aseistakieltäytyjien yhdistykset)

8.51 kansainvälisyyteen liittyvät yhdistykset (mm. kansainvälisiin kahden- ja monen-keskisiin suhteisiin ja yhteistyöhön liittyvät yhdistykset, ystävyysseurat)

8.99 muut maanpuolustukseen tai kansainvälisiin suhteisiin liittyvät yhdistykset (mm. sotaveteraanien, kaatuneitten omaisten ja sotalasten yhdistykset)

9. Muut yhdistykset

9.01 vapaaehtoiseen pelastustoimintaan liittyvät yhdistykset (mm. vapaapalokunnat, liikenne- ja vesiliikenneturvallisuuteen liittyvät yhdistykset)

9.02 klubit, loosit ja veljeskunnat (mm. lions club, rotaryt, round table, soroptimistit)

9.03 naisyhdistykset (mm. ladies' circle, zontayhdistykset, feministit)

9.04 marttayhdistykset

9.05 eläkeläisyhdistykset

9.99 muut em. luokkiin sopimattomat yhdistykset

Documents

LAPIN MAAKUNNALLINEN JÄRJESTÖKYSELY 2018...Useimmilla toimialoilla toisten järjestöjen ja kuntien lisäksi yleisimpiä yhteistyötahoja ovat yritykset ja seurakunta. Järjestöjen