SOSIAALITURVAOPAS Järjestöjen Sosiaaliturvaopas · Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2017 Tähän julkaisuun on koottu pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöi-den yhteinen sosiaaliturva

2017

SOSIAALITURVAOPASJärjestöjen Sosiaaliturvaopas

VERKKOJULKAISUwww.sosiaaliturvaopas.fi

10.2.2017

Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2017

Tähän julkaisuun on koottu pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöi-den yhteinen sosiaaliturva pääpiirteittäin. Oppaan ovat koonneet viisi-toista kansanterveys-, potilas-, vammais- ja eläkkeensaajajärjestöä. Läh-teinä on käytetty pääosin julkisia asiakirjoja. Tavoitteena onsosiaaliturvan hyödyntäminen ja tunnetuksi tekeminen.

Opas on tarkoitettu järjestöjen työntekijöille jäsenten ohjausta ja neuvon-taa varten. Oppaasta hyötyvät myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiak-kaat sekä asiasta kiinnostuneet kansalaiset. Useat kirjoittajajärjestöt jul-kaisevat lisäksi omien jäsentensä erityistarpeisiin syvennettyjä oppaita.

Oppaan PDF-versio päivitetään kerran vuodessa. Viimeksi se on päivi-tetty helmikuussa 2017. Sen sijaan verkkosivuja päivitetään tarvittaessauseammin.

Otamme mielellämme vastaan palautetta ja kysymyksiä!

Helsingissä 10.2.2017

Tekijät

2 Sosiaaliturvaopas 2017

Sisällysluettelo

Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2017..............................................................................................21 Asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa................................................................................9

1.1 Oikeus sosiaaliturvaan ja syrjinnän kielto.........................................................................91.2 Syrjintään puuttuminen......................................................................................................91.3 Viranomaisilla on velvollisuus neuvoa............................................................................111.4 Asiakkaana sosiaalihuollossa...........................................................................................11

1.4.1 Erityistä tukea tarvitseva henkilö...........................................................................121.4.2 Palvelutarpeen arviointi.........................................................................................131.4.3 Asiakas- tai palvelusuunnitelmassa on huomioitava yksilölliset tarpeet...............131.4.4 Sosiaaliasiamieheltä saa apua................................................................................15

1.5 Potilaana terveydenhuollossa..........................................................................................151.5.1 Terveys- ja hoitosuunnitelma.................................................................................161.5.2 Julkisen terveydenhuoltoyksikön ja hoitohenkilön valinnanmahdollisuus Suomessa 161.5.3 Kiireettömään ja kiireelliseen hoitoon pääsy.........................................................171.5.4 Suomessa asuvan henkilön hakeutuminen hoitoon ulkomaille..............................181.5.5 EU-kansalaisen hoito Suomessa............................................................................181.5.6 Potilasvahingot.......................................................................................................191.5.7 Lääkevahingot........................................................................................................201.5.8 Potilasasiamies.......................................................................................................20

1.6 Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto...............................................................................201.7 Palvelun tai etuuden hakeminen......................................................................................211.8 Päätös on annettava kirjallisesti.......................................................................................211.9 Palveluseteli.....................................................................................................................22

2 Muutoksenhaku, kantelu ja muistutus.......................................................................................232.1 Muutoksenhaku kielteiseen päätökseen...........................................................................23

2.1.1 Itseoikaisu..............................................................................................................232.1.2 Päätöksen tiedoksianto ja muutoksenhakuosoitus.................................................242.1.3 Muutoksenhaun kirjoittaminen..............................................................................242.1.4 Muutoksenhaku on pääsääntöisesti maksutonta.....................................................252.1.5 Muutoksenhaku kunnan sosiaalitoimen päätökseen..............................................252.1.6 Muutoksenhaku terveydenhuollossa......................................................................262.1.7 Muutoksenhaku Kelan päätökseen.........................................................................262.1.8 Muutoksenhaku työeläkelaitosten päätöksistä.......................................................262.1.9 Muutoksenhaku tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöiden päätöksistä..................27

2.2 Muistutus ja kantelu kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa................................273 Liikkuminen ja kuljetuspalvelu.................................................................................................29

3.1 Alennukset ja avustaminen joukkoliikenteessä...............................................................293.1.1 Linja-autossa matkustaminen.................................................................................29

3.1.1.1 Kaukoliikenne...............................................................................................293.1.1.2 Paikallisliikenne............................................................................................30

3.1.2 Junalla matkustaminen...........................................................................................303.1.3 Laivalla matkustaminen.........................................................................................313.1.4 Lentokoneella matkustaminen...............................................................................32

3.2 Taksimatkojen korvaaminen............................................................................................333.3 Oma auto..........................................................................................................................33

3.3.1 Avustus auton hankintaan ja sen muutostöihin......................................................33

Sosiaaliturvaopas 2017 3

3.3.2 Vammaisen pysäköintilupa.....................................................................................343.3.3 Autoveron palautus................................................................................................353.3.4 Autoveron huojennus.............................................................................................353.3.5 Vapautus ajoneuvoveron perusverosta...................................................................353.3.6 Invalidialennus liikennevakuutuksen maksusta.....................................................363.3.7 Poikkeuslupa ajokorttiluvasta ja ajo-oikeudesta....................................................36

3.4 Kuljetuspalvelut...............................................................................................................373.4.1 Vaikeavammaisen kuljetus- ja saattajapalvelu.......................................................373.4.2 Sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuki.......................................................37

3.5 Sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvät matkat...........................................................383.6 Koulumatkat ja työmatkat...............................................................................................39

3.6.1 Perusopetuksen koulumatkat..................................................................................393.6.2 Kelan koulumatkatuki............................................................................................393.6.3 Vaikeavammaisen opiskelu- ja työmatkat..............................................................40

3.7 Liikkumisen apuvälineet..................................................................................................403.7.1 Kepit, sauvat, pyörätuolit, sähkömopot sekä opas- ja avustajakoira......................403.7.2 Invalidimopon ja tandempyörän hankintatuki.......................................................41

4 Itsenäinen suoriutuminen..........................................................................................................424.1 Yleinen asumistuki..........................................................................................................424.2 Eläkkeensaajan asumistuki..............................................................................................424.3 Kunnallinen kotipalvelu..................................................................................................434.4 Kunnallinen kotisairaanhoito...........................................................................................444.5 Kotona annettavista palveluista perittävät maksut..........................................................444.6 Sosiaalinen kuntoutus......................................................................................................454.7 Omaishoidon tuki............................................................................................................464.8 Palveluseteli.....................................................................................................................474.9 Kehitysvammaisten erityishuolto....................................................................................474.10 Kotikunnan vaihtuminen ja palvelujen saanti.................................................................494.11 Asuntojen korjausavustukset...........................................................................................494.12 Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet....................................494.13 Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet..........504.14 Palveluasuminen..............................................................................................................51

4.14.1 Palveluasuminen sosiaalihuoltolain mukaan..........................................................514.14.2 Palveluasuminen vammaispalvelulain mukaan......................................................514.14.3 Kehitysvammalain mukaiset asumispalvelut.........................................................52

4.15 Perhehoito........................................................................................................................524.16 Henkilökohtainen apu......................................................................................................534.17 Tulkkauspalvelut..............................................................................................................554.18 Ylimääräiset vaatetus- ja erityisravintokustannukset......................................................564.19 Päivätoiminta...................................................................................................................564.20 Vanhuspalvelulaki............................................................................................................574.21 Päihdetyö sosiaalipalveluna.............................................................................................574.22 Mielenterveystyö sosiaalipalveluna.................................................................................584.23 Postinjakelu kotiovelle....................................................................................................59

5 Lapset ja lapsiperheet................................................................................................................605.1 Lasten kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja joustava hoitoraha.............................605.2 Osittainen hoitoraha.........................................................................................................605.3 Alle 16-vuotiaan vammaistuki.........................................................................................615.4 Omaishoidon tuki............................................................................................................615.5 Sosiaalityö ja palveluohjaus............................................................................................62


5.6 Päivähoito........................................................................................................................625.7 Koulupäivän aikainen omahoidon tuki............................................................................625.8 Koulunkäyntiavustaja......................................................................................................635.9 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä loma-ajan hoito........................................635.10 Hoitoapua kotiin..............................................................................................................635.11 Tukihenkilö......................................................................................................................645.12 Henkilökohtainen apu......................................................................................................645.13 Tulkkauspalvelut ja kommunikaation apuvälineet..........................................................645.14 Lääkinnällinen kuntoutus................................................................................................655.15 Sopeutumisvalmennus.....................................................................................................655.16 Erityishoitoraha...............................................................................................................665.17 Kuntoutusraha vanhemmalle...........................................................................................665.18 Lapsen terveydenhoidon kustannukset............................................................................675.19 Vaipat...............................................................................................................................675.20 Ylimääräiset vaatetuskustannukset..................................................................................675.21 Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet....................................685.22 Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet..........685.23 Lapsen kanssa liikkuminen..............................................................................................685.24 Osittainen hoitovapaa......................................................................................................695.25 Pidennetty oppivelvollisuus.............................................................................................695.26 Kiireetön mielenterveyspalveluihin pääsy.......................................................................70

6 Toimeentulo...............................................................................................................................706.1 Vammaistuki aikuiselle....................................................................................................706.2 Eläkettä saavan hoitotuki.................................................................................................726.3 Sairauspäiväraha..............................................................................................................736.4 Osasairauspäiväraha........................................................................................................746.5 Sairauslomalta takaisin työhön........................................................................................756.6 Toimeentulotuki...............................................................................................................766.7 Sosiaalinen luototus.........................................................................................................776.8 Talous- ja velkaneuvonta.................................................................................................786.9 Eläkkeet...........................................................................................................................78

6.9.1 Työeläkettä työssäolon ja ansioiden mukaan.........................................................796.9.2 Kansaneläkettä Suomessa asuvalle........................................................................806.9.3 Työkyvyttömyyseläke............................................................................................816.9.4 Osatyökyvyttömyyseläke.......................................................................................826.9.5 Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan oikeus ansiotuloihin ja eläkkeiden lepäämään jättäminen 826.9.6 Perhe-eläke huoltajan kuoleman varalta................................................................826.9.7 Takuueläke.............................................................................................................83

7 Sairaanhoidon maksut ja korvaukset.........................................................................................847.1 Kelan sairaanhoitokorvaukset..........................................................................................84

7.1.1 Yksityislääkärin palkkio, tutkimus ja hoito...........................................................847.1.2 Yksityinen sairaalahoito.........................................................................................857.1.3 Yksityislääkärin kirjoittamat lääkärintodistukset...................................................857.1.4 Lääkekustannusten korvaukset...............................................................................85

7.1.4.1 Korvausryhmät.............................................................................................877.1.4.2 Rajoitetusti peruskorvattavat lääkkeet..........................................................877.1.4.3 Viitehintajärjestelmä.....................................................................................877.1.4.4 Annosjakelu..................................................................................................887.1.4.5 Lääkekustannusten vuotuinen omavastuu (lääkekatto)................................88


7.1.4.6 Sähköinen lääkemääräys...............................................................................887.1.5 Matkakorvaukset....................................................................................................89

7.1.5.1 Matkakorvaus kuntoutusmatkoista...............................................................907.1.5.2 Matkakatto....................................................................................................907.1.5.3 Taksimatkojen korvaus.................................................................................907.1.5.4 Saattaja..........................................................................................................917.1.5.5 Yöpyminen...................................................................................................91

7.2 Kelan verkkoasiointipalvelu: sairaanhoitokorvaukset.....................................................917.3 Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ja maksukatto.........................................92

7.3.1 Terveyskeskusmaksut.............................................................................................927.3.2 Kunnallinen hammashoito.....................................................................................927.3.3 Sairaalamaksut.......................................................................................................937.3.4 Elinluovuttajan maksuttomat terveyspalvelut........................................................937.3.5 Sarjahoito ja kuntoutushoito..................................................................................937.3.6 Pitkäaikainen laitoshoito........................................................................................947.3.7 Lääkärintodistukset................................................................................................947.3.8 Sakkomaksu...........................................................................................................947.3.9 Kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotihoito..............................................................947.3.10 Kotisairaala............................................................................................................957.3.11 Hoitotarvikkeet.......................................................................................................957.3.12 Terveydenhuollon maksukatto...............................................................................957.3.13 Maksukyvyn ottaminen huomioon.........................................................................96

8 Kuntoutus..................................................................................................................................968.1 Kuntoutuksen tavoitteista................................................................................................968.2 Kuntoutusjärjestelmästä...................................................................................................97

8.2.1 Kuntoutusta järjestävät tahot..................................................................................978.3 Kuntoutusohjaus..............................................................................................................988.4 Kuntoutussuunnitelma.....................................................................................................998.5 Kuntoutukseen hakeutuminen.........................................................................................998.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutus..........................................................................99

8.6.1 Rintamaveteraanit................................................................................................1008.7 Työterveyshuolto ja kuntoutus.......................................................................................1008.8 Kelan kuntoutus.............................................................................................................100

8.8.1 Vaativa lääkinnällinen kuntoutus.........................................................................1018.8.2 Kuntoutuspsykoterapia.........................................................................................1018.8.3 Harkinnanvarainen kuntoutus..............................................................................102

8.9 Potilas- ja vammaisjärjestöjen kuntoutus......................................................................1028.10 Ammatillinen kuntoutus................................................................................................102

8.10.1 Kelan ammatillinen kuntoutus.............................................................................1038.10.2 Työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus...........................................................1038.10.3 Ammattitaudit ja tapaturmat sekä liikennevahingot: ammatillinen kuntoutus.. . .103

8.11 Kuntoutusajan toimeentulo............................................................................................1048.11.1 Kelan kuntoutusraha.............................................................................................1048.11.2 Nuoren kuntoutusraha..........................................................................................1048.11.3 Toimeentulo Kelan ammatillisen kuntoutuksen ajalta.........................................1058.11.4 Toimeentulo työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen ajalta........................105

9 Apuvälineet.............................................................................................................................10710 Tapaturma-, ammattitauti- ja liikennevakuutus.......................................................................109

10.1 Lakisääteinen tapaturmavakuutus..................................................................................11010.2 Liikennevakuutus...........................................................................................................110


10.3 Kuntoutus ja tuki tapaturma ja liikennevakuutuksissa..................................................11010.3.1 Kuntoutuksen aikainen toimeentulo ja haittaraha................................................11110.3.2 Ammatillinen kuntoutus.......................................................................................11110.3.3 Toimintakykykuntoutus........................................................................................11110.3.4 Asunnonmuutostyöt.............................................................................................11210.3.5 Apuvälineet..........................................................................................................11210.3.6 Avo- ja laitoskuntoutus.........................................................................................11210.3.7 Avustus- ja tukipalveluiden järjestäminen kotiin.................................................113

10.4 Muutoksenhaku lakisääteisissä vakuutuksissa...............................................................11310.4.1 Tapaturmavakuutus..............................................................................................11310.4.2 Liikennevakuutus.................................................................................................114

11 Verotuksessa tehtävät vähennykset.........................................................................................11411.1 Autovero........................................................................................................................114

11.1.1 Autoveronpalautus ja -huojennus.........................................................................11411.1.2 Vapautus ajoneuvoveron perusverosta.................................................................116

11.2 Veronmaksukyvyn alentumisvähennys..........................................................................11711.3 Kotitalousvähennys........................................................................................................11711.4 Invalidivähennys............................................................................................................118

12 Kansainvälinen sosiaaliturva...................................................................................................11912.1 Tilapäinen oleskelu ulkomailla......................................................................................11912.2 Muu pidempiaikainen oleskelu tai työnteko ulkomailla................................................12112.3 Kahdenkeskisistä sosiaaliturvasopimuksista.................................................................12212.4 Hoitoon hakeutuminen EU/ETA-maahan tai Sveitsiin..................................................12312.5 Hoitoon hakeutuminen ennakkoluvalla.........................................................................12412.6 Lääkkeet ulkomaille ja eurooppalainen lääkemääräys..................................................125

13 Työllistymistä edistävät palvelut.............................................................................................12713.1 Yleistä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllisyydestä........................12713.2 TE-palvelut....................................................................................................................12813.3 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)............................................12913.4 Nuorisotakuu.................................................................................................................12913.5 Kelan järjestämä työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus................................13013.6 Kunnan järjestämä kuntouttava työtoiminta..................................................................13113.7 Työhönvalmennus..........................................................................................................13213.8 Työssä työkyvyttömyyseläkkeellä.................................................................................132

14 Opiskelu..................................................................................................................................13314.1 Taloudellinen tuki opiskeluun........................................................................................133

14.1.1 Opintotuki............................................................................................................13314.1.2 Opintolainan korkoavustus...................................................................................13514.1.3 Opintolainahyvitys ja opintolainavähennys.........................................................13514.1.4 Opintolainan maksuvapautus...............................................................................13614.1.5 Koulumatkatuki....................................................................................................13614.1.6 Aikuiskoulutustuki...............................................................................................137

14.2 Ammatinvalinta.............................................................................................................13714.2.1 Ammatinvalinta- ja urasuunnittelu.......................................................................13714.2.2 Koulutuskokeilu...................................................................................................138

14.3 Ammatilliset erityisoppilaitokset...................................................................................13814.3.1 Ammatillinen erityisopetus..................................................................................13814.3.2 Erityistä tukea ammatilliseen perustutkintoon tai valmentavaan koulutukseen...138

14.4 Ammatillinen työvoimakoulutus...................................................................................13914.5 Oppisopimuskoulutus....................................................................................................139


14.6 Muuta opiskeluun liittyvää............................................................................................14015 Omaisen kuollessa...................................................................................................................141

15.1 Hautauskulut..................................................................................................................14115.2 Perunkirjoitus.................................................................................................................14115.3 Perhe-eläke....................................................................................................................141

15.3.1 Leskeneläke Kelasta.............................................................................................14215.3.2 Lapseneläke Kelasta.............................................................................................14215.3.3 Leskeneläke työeläkejärjestelmästä.....................................................................14215.3.4 Lapseneläke työeläkejärjestelmästä.....................................................................14315.3.5 Perhe-eläke vahinkovakuutuslaitokselta..............................................................143

15.4 Työntekijäin ryhmähenkivakuutus.................................................................................14415.5 Kuolinpesän verotus......................................................................................................144

Asiasanat.................................................................................................................................145Työryhmä................................................................................................................................151


1 Asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa

1.1 Oikeus sosiaaliturvaan ja syrjinnän kielto

Jokaisella Suomen kansalaisella on perustuslain mukaan oikeus sosiaali-turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aika-na sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Tämän li-säksi perustuslaki velvoittaa valtiota ja kuntia turvaamaan jokaiselleoikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Yksilön tarpeista onhuolehdittava siten, että oikeus ihmisarvoiseen elämään toteutuu.

Suomi ratifioi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleis-sopimuksen ja yleissopimuksen valinnaisen lisäpöytäkirjan vuonna2016. Sopimuksella Suomi on sitoutunut siihen, että vammaisille taataantäysimääräiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet ilman syrjintää. Sopi-muksessa keskeistä on vammaisuuden perusteella tapahtuva syrjinnänkielto. Sopimus vahvistaa vammaisten asemaa aktiivisina jäseninä osanaympäröivää yhteiskuntaa.

(Suomen perustuslaki, YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus)

1.2 Syrjintään puuttuminen

Perustuslaissa ja useissa Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksissa sää-detään yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta. Näitä perus- ja ihmis-oikeussäännöksiä täsmentävät yhdenvertaisuuslain yhdenvertaisuudenedistämistä, syrjinnän kieltoa ja syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeustur-


vaa koskevat säännökset. Syrjinnässä voi joskus olla kyse myös rikos-asiasta.

Yhdenvertaisuuslaki kieltää laajasti syrjinnän henkilöön liittyvän syyn(esimerkiksi terveydentilan tai vammaisuuden) perusteella kaikessa jul-kisessa ja yksityisessä toiminnassa yksityis- ja perhe-elämää sekä uskon-nonharjoitusta lukuun ottamatta.

Välitön syrjintä tarkoittaa sitä, että jotakuta kohdellaan henkilöön liitty-vän syyn johdosta epäsuotuisammin kuin muita vastaavassa tilanteessaolevia. Välittömän syrjinnän lisäksi yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syr-jintää ovat välillinen syrjintä (näennäisesti yhdenvertainen kohtelu, jokajohtaa tosiasiallisesti syrjivään lopputulokseen), henkilön ihmisarvoaloukkaava häirintä, kehottaminen syrjintään sekä vammaisten henkilöi-den kohtuullisten mukautusten epääminen. Syrjintä on kielletty riippu-matta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaantosiseikkaan tai oletukseen. On esimerkiksi kiellettyä syrjiä lapsen van-hempaa lapsen sairauden tai vamman vuoksi.

Eriarvoinen kohtelu voi laissa säädetyillä edellytyksillä olla oikeutettua.Esimerkiksi syrjinnälle alttiiden ryhmien kuten vammaisten henkilöidenpositiivinen erityiskohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhden-vertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäise-minen tai poistaminen, on yhdenvertaisuuslain mukaan sallittua.

Työnantajien, koulutuksen järjestäjien, viranomaisten sekä tavaroiden taipalveluiden tarjoajiin kuten kauppojen, ravintoloiden tai hotellien tuleeyhdenvertaisuuslain mukaan tehdä kohtuullisia mukautuksia. Tämä edis-tää vammaisten henkilöiden tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Näiden toi-mijoiden tulee tehdä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvitta-vat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voiyhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada kou-lutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoinkuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.

Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu,yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä työelämää koskevien yksit-täistapausten osalta työsuojeluviranomaiset. Yhdenvertaisuusvaltuutettu,syrjintää kohdannut henkilö itse tai hänen suostumuksellaan yhdenver-taisuutta edistävä yhteisö voi viedä syrjintätapauksen yhdenvertaisuus-lautakunnan tutkittavaksi. Lautakunta voi antaa syrjintävalituksen joh-dosta syrjinnän jatkamisen kieltäviä tai yhdenvertaisuuslain mukaistenvelvoitteiden täyttämiseen määrääviä päätöksiä. Lainvastaisen syrjinnänkohteeksi joutuneella on myös oikeus hakea hyvitystä häntä syrjineeltäviranomaiselta, työnantajalta, koulutuksen järjestäjältä tai tavaroiden taipalveluiden tarjoajalta, mutta koska hyvitystä haetaan käräjäoikeudessanostettavalla kanteella, siihen liittyy oikeudenkäyntikuluriski.

(Perustuslaki, Yhdenvertaisuuslaki, Rikoslaki)


1.3 Viranomaisilla on velvollisuus neuvoa

Kaikkien viranomaisten on kohdeltava asiakkaita tasapuolisesti, asian-mukaisesti ja puolueettomasti. Heidän kielenkäyttönsä on oltava asiallis-ta ja ymmärrettävää. Tämä koskee asiointia niin kunnissa, valtiolla jaKelassa kuin lakisääteisiä työeläke-, tapaturma- ja potilasvahinkovakuu-tusasioita hoitavia tahoja.

Asiakkaille on annettava maksutonta neuvontaa hakemusten laatimises-sa, muutoksenhaussa jne. Neuvontavelvollisuus on kuitenkin rajoitettukunkin viranomaisen omaan toimialaan. Jos asia ei kuulu kyseessä ole-van viranomaisen toimialaan, viranomaisen on ohjattava asiakas otta-maan yhteyttä oikeaan tahoon.

Mikäli asia on tullut vireille viranomaisen aloitteesta (esimerkiksi oikai-su, takaisinperintä, tarkistus) eikä asiakas vamman tai sairauden perus-teella voi tulla ymmärretyksi, tulkitseminen ja kääntäminen ovat viran-omaisen vastuulla. Asiakkaan vireille panemissa asioissa tulkitsemis- jakääntämisvastuu on viranomaisilla myös silloin, kun kyse on perustoi-meentulon turvaamisesta muun muassa työkyvyttömyyden ja sairaudenvuoksi.

Asiakkailla on oikeus saada tietoa kaikista viranomaisen hallussa olevis-ta heitä itseään koskevista asiakirjoista. Tieto asiakirjan sisällöstä onpääsääntöisesti annettava pyydetyllä tavalla esimerkiksi suullisesti taiantamalla asiakirja nähtäväksi tai kopioitavaksi.

(Hallintolaki, Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta)

1.4 Asiakkaana sosiaalihuollossa

Sosiaalihuoltoa järjestettäessä asiakkaan etu on aina ensisijainen. Etuaarvioitaessa on otettava huomioon muun muassa asiakkaan hyvinvointi,itsenäinen suoriutuminen sekä omatoimisuuden vahvistuminen. Tämänlisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, kuinka eri palvelut vaikuttavatasiakkaan ja hänen perheensä kokonaistilanteeseen. Tuen ja palveluidentulee olla asiakkaan tarpeisiin nähden oikea-aikaista, oikeanlaista ja riit-tävää. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on kiinnitettävä huomiota erityistätukea tarvitsevien asiakkaiden edun toteutumiseen.

Kunnan on huolehdittava neuvonnan ja tiedottamisen järjestämisestä so-siaalipalveluja ja sosiaaliturvaetuuksia koskevissa kysymyksissä. Sosiaa-lipalveluja on järjestettävä tueksi jokapäiväiseen elämään, asumiseen jataloudelliseen selviytymiseen sekä lapsen tasapainoiseen kehitykseen jahyvinvointiin liittyen. Tämän lisäksi niiden tulee vastata tuen tarpeisiin,jotka johtuvat päihteiden käytöstä, mielenterveysongelmasta tai muustasairaudesta, vammasta, ikääntymisestä tai toimintakyvyn laskusta, lähi-suhde- tai perheväkivallasta, äkillisestä kriisitilanteesta tai läheisen tuentarpeesta. Sosiaalipalvelujen tulee ehkäistä asiakkaan syrjintää ja tukeahänen osallisuuttaan.


Asiakkaalla on oikeus saada hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua il-man syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaanloukata. Hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään tulee kunnioittaa. So-siaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan yksilöllisettarpeet ja näkemykset sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.

Sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyönte-kijä. Omatyöntekijää ei tarvitse nimetä, jos asiakkaalle on jo nimettymuu palveluista vastaava työntekijä tai nimeäminen on muusta syystä il-meisen tarpeetonta.

Asiakkaalle on annettava kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämi-sestä. Päätös on toimeenpantava viipymättä kiireellisissä tapauksissa jamuuten ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kolmen kuu-kauden kuluessa asian vireille tulosta.

Jos sosiaalihuollon henkilöstö ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä taiasiakas ei aisti- tai puhevian tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyk-si, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkinhankkimisesta. Osalla asiakkaista saattaa olla oikeus lakisääteiseen tulk-kauspalveluun.

Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava sosiaalihuollonedustajalle ne tiedot, joita tämä tarvitsee sosiaalihuollon järjestämisessäja toteuttamisessa.

(Sosiaalihuoltolaki, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista)

1.4.1 Erityistä tukea tarvitseva henkilö

Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on kiinnitettävä huomiota erityistä tukeatarvitsevien asiakkaiden edun toteutumiseen. Erityistä tukea tarvitsevillahenkilöillä tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea jasaada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Henkilö voi olla tilan-teessa, jossa hän ei itse kykene hakemaan tarvitsemaansa apua tai sensaaminen on vaarassa estyä, koska hän ei kykene riittävissä määrin anta-maan tai vastaanottamaan avun saamiseksi tarvittavaa tietoa. Vaikeudetvoivat johtua kognitiivisesta tai psyykkisestä vammasta tai sairaudesta,vakavasta päihdeongelmasta, useasta yhtäaikaisesta tuen tarpeesta taimuusta vastaavasta syystä. Tällainen muu syy voi olla esimerkiksi puut-teellinen kielitaito yhdistettynä traumaattiseen kokemukseen.

Lapsi voi tarvita erityistä tukea edellä mainittujen syiden lisäksi senvuoksi, että kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttätai kehitystä tai hän itse käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai ke-hitystään.

Korkeaan ikään liittyvä tuen tarve ei yksinään ole peruste sosiaalihuolto-lain mukaiseen erityisen tuen saamiseen.


Se, onko henkilö lain tarkoittamalla tavalla erityistä tukea tarvitseva hen-kilö, harkitaan ja ratkaistaan aina tapauskohtaisesti.

Kunnan viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä erityistätukea tarvitsevien asiakkaiden sekä lasten ja nuorten hyvinvointia sekäpoistettava epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä.

(Sosiaalihuoltolaki, Vanhuspalvelulaki)

1.4.2 Palvelutarpeen arviointi

Kiireellisissä tilanteissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymät-tä. Muissa kuin kiireellisissä tilanteissa palvelutarpeen selvittely on aloi-tettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asiakkaan yhteydenotosta,kun kyseessä on:

• 75 vuotta täyttänyt henkilö• Kelasta ylintä hoitotukea saava henkilö• Vammaispalvelulain mukainen vammainen henkilö• Toimeentulotuen hakija• Lastensuojelun tarpeessa mahdollisesti oleva lapsi• Erityistä tukea tarvitseva lapsi

Palveluntarpeen arviointia voi pyytää henkilö itse, hänen omaisensa, lail-linen edustajansa tai muu henkilö tai viranomainen. Yleisimmin arvioita-vaksi tulee henkilön oikeus koti-, asumis- ja laitoshoidon palveluihin,vammaispalveluihin, omaishoidon tukeen ja toimeentulotukeen. Useinpalvelutarpeen arvioiminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä.

Palvelutarpeen arviointi ei sinänsä johda palvelujen myöntämiseen, vaanpalveluja on erikseen haettava. Palvelujen järjestäminen edellyttää asian-mukaisen palvelusuunnitelman laatimista.

(Sosiaalihuollon asiakaslaki, Sosiaalihuoltolaki, Vammaispalvelulaki)

1.4.3 Asiakas- tai palvelusuunnitelmassa on huomioitava yksilölliset tarpeet

Kun järjestetään sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja, asiakkaalle teh-dään asiakassuunnitelma. Vammaispalvelulain perusteella palveluja jär-jestettäessä käytetään termiä palvelusuunnitelma. Käytännössä on kyselähes samasta suunnitelmasta. Asiakas- ja palvelusuunnitelmalla täyden-netään palvelutarpeen arviointia sekä tuetaan asiakkaan omatoimistasuoriutumista. Asiakassuunnitelma on laadittava aina, paitsi jos kyseessäon tilapäinen neuvonta tai jos se jostain muusta syystä on ilmeisen tar-peeton.

Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänenomaistensa tai edustajiensa kanssa asiakkaan itsemääräämisoikeutta kun-


nioittaen. Sosiaalihuollon edustajan on selvittävä vaihtoehdot asiakkaantilanteen tukemiseksi. Erilaisten palveluvaihtoehtojen selvittäminen ta-pahtuu luontevasti asiakassuunnitelman laatimisen yhteydessä. Asiak-kaan etu, toiveet ja yksilölliset tarpeet sekä mielipiteet on otettava huo-mioon palveluja ja tukitoimia järjestettäessä.

Ennen suunnitelman laatimista on asiakkaalle selvitettävä ymmärrettä-vällä tavalla hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoeh-dot palvelujen järjestämiseksi. Hänelle on selvitettävä asiakassuunnitel-maan sisältyvien palvelujen maksujen suuruus ja kuinka nemuodostuvat.

Asiakkaan on hyvä ennen suunnitelman laatimista hankkia tarpeellisetlääkärinlausunnot sekä muut tarvittavat selvitykset ja asiakirjat. Hänenkannattaa myös miettiä, missä suunnitelmaneuvottelu on parasta pitää:asiakkaan kotona, sosiaalitoimessa vai jossakin muualla. Samoin on syy-tä arvioida se, miltä tahoilta tarvitaan edustaja laatimaan suunnitelmaa(esimerkiksi vammaispalvelu, kotihoito, muu terveydenhuolto, kuntou-tus, opetustoimi, työhallinto) ja pyydettävä neuvottelun koollekutsujaahuolehtimaan asiasta.

Asiakassuunnitelmaan on kirjattava:

• asiakkaan ja ammattilaisen arvio tuen tarpeesta sekä tarvittavista pal-veluista ja toimenpiteistä

• omatyöntekijän arvio palveluista ja niiden kestosta• tieto kuinka usein asiakas ja omatyöntekijä tapaavat• asiakkaan ja työntekijän arvio asiakkaan vahvuuksista ja voimavarois-

ta• asiakkaan ja työntekijän yhdessä asettamat tavoitteet• arvio asiakkuuden kestosta• tiedot yhteistyötahoista• tieto seurannasta ja arvioinnista

Mikäli asiakkaan palvelutarve on runsas, voi olla hyvä kokoontuauseampaan kertaan laatimaan asiakassuunnitelmaa. Se on tarvittaessa so-vitettava yhteen muihin vastaaviin suunnitelmiin kuten esimerkiksi kun-toutussuunnitelmaan. Asiakkaan suostumuksella voidaan laatia yksi yh-teinen suunnitelma, joka koskee myös muita palveluja ja tukitoimia.

Asiakassuunnitelma ei ole päätös jonkun palvelun tai tukitoimen järjes-tämisestä. Siksi suunnitelman laatimisen yhteydessä asiakasta on neuvot-tava, miten suunnitelmaan kirjattuja palveluja ja tukitoimia haetaan.Lähtökohtaisesti asiakassuunnitelmaan kirjatut palvelut ja tukitoimet tu-lee myöntää asiakkaalle. Hakemus voidaan hylätä vain erityisen perus-telluista syistä.

(Sosiaalihuollon asiakaslaki, Sosiaalihuoltolaki, Vammaispalvelulaki, Vanhuspalvelulaki)


1.4.4 Sosiaaliasiamieheltä saa apua

Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on neuvoa asiakkaita sosiaalilainsäädän-nön soveltamisessa, auttaa muutoksenhaussa sekä tiedottaa asiakkaan oi-keuksista ja velvollisuuksista. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu myösavustaminen muistutuksen laatimisessa, jos asiakas on tyytymätön saa-maansa kohteluun. Jokaisen kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies, jokavoi olla myös yhteinen useamman kunnan kesken. Sosiaaliasiamiehenyhteystiedot saa kunnasta.

(Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista)

1.5 Potilaana terveydenhuollossa

Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Po-tilasta on kohdeltava ihmisarvoa loukkaamatta sekä hänen vakaumustaanja yksityisyyttään kunnioittaen. Mahdollisuuksien mukaan on hoidossaja kohtelussa otettava huomioon potilaan äidinkieli sekä hänen yksilölli-set tarpeensa ja kulttuurinsa. Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessaon tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutustakoskeva tai muu vastaava suunnitelma.

Potilaan on saatava ymmärrettävä selvitys terveydentilastaan, hoidonmerkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muis-ta hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista. Jos terveydenhuollon ammatti-henkilö ei osaa potilaan käyttämää kieltä tai potilas ei aisti- tai puhevianvuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdit-tava tulkitsemisesta. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänenkanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä,on häntä mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hä-nen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.

Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuu-den tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillistaedustajaa, lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätök-sen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaitenvastaisi potilaan tahtoa. Jos selvitystä ei saada, on potilasta hoidettava ta-valla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.

Alaikäisen potilaan mielipide on selvitettävä silloin, kun se on hänenikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos hän ikänsä ja kehi-tystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, on häntä hoidet-tava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Mikäli alaikäinen ei kykenepäättämään hoidostaan, on häntä hoidettava yhteisymmärryksessä hänenhuoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa.

Potilaan on hyvä varmistaa, että kaikki olennaiset hänen terveydentilaan-sa koskevat tiedot ovat hoitotahon käytettävissä ja virheettömiä. Lisätie-toa potilasturvallisuudesta THL:lta ja Potilaan oppaasta.


Lisätietoa terveyspalvelujen käytöstä Suomessa ja ulkomailla, potilaanoikeuksista ja hoitokustannusten korvauksista löytää Kelan ylläpitämältäsivustolta. Verkkosivuilta löytää neuvoa ja opastusta sekä kansallisestaterveydenhuollon valinnanvapaudesta että rajat ylittävästä terveyden-huollosta. Sivuilla kerrotaan mm. potilaan oikeuksista, kustannusten kor-vauksista ja lääkkeistä.

(Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, Terveydenhuoltolaki)

1.5.1 Terveys- ja hoitosuunnitelma

Potilaalle tulee tehdä tarvittaessa terveys- ja hoitosuunnitelma kiireettö-missä hoidoissa. Terveys- ja hoitosuunnitelma tulee tehdä yhteistyössäpotilaan kanssa. Suunnitelmaan kootaan potilaan kannalta tärkeät sairau-det ja terveysongelmat, riippumatta siitä hoidetaanko niitä terveyskes-kuksessa, työterveyshuollossa tai keskussairaalassa. Suunnitelma sisältäähoidon tarpeen, tavoitteiden ja keinojen lisäksi potilaan kokonaisterveyt-tä kuvaavat tiedot diagnooseista ja lääkityksestä. Terveys- ja hoitosuun-nitelma on erityisen hyödyllinen useita sairauksia sairastavien potilaidenkohdalla, koska hoitoa toteutetaan usein monen asiantuntijan avulla. Po-tilas voi tarkistaa terveys- ja hoitosuunnitelmasta, miten tulee toimia jakeneen tulee olla yhteydessä ongelman tai sairauden pahetessa. Suunni-telma auttaa niin potilasta kuin terveydenhuoltohenkilöstöä pysymäänajan tasalla hoitoon liittyvissä asioissa.

Terveys- ja hoitosuunnitelma liitetään Kanta-palvelun (Kansallinen ter-veysarkisto) tiedonhallintapalvelu-osioon, jossa se on potilaan nähtävä-nä. Suunnitelmaa voidaan käyttää potilaan luvalla kaikissa niissä hoito-paikoissa, joissa hän asioi. Tämä edistää osaltaan myös potilaan oikeuttavalita oma hoitopaikkansa.

Tutustu laajemmin terveys- ja hoitosuunnitelmaan.

(Terveydenhuoltolaki, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista)

1.5.2 Julkisen terveydenhuoltoyksikön ja hoitohenkilön valinnanmahdollisuusSuomessa

Julkisen terveydenhuollon potilaalla on mahdollisuus valita terveyskes-kus, terveysasema ja julkisen erikoissairaanhoidon toimintayksikkö Suo-messa. Valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveysase-maan, ja uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttuaedellisestä valinnasta. Lisäksi jos henkilö asuu tai oleskelee säännönmu-kaisesti tai pitempiaikaisesti kotikuntansa ulkopuolella työn, opiskelun,vapaa-ajanvieton, lähiomaisen tai muun läheisen asumisen tai muun vas-taavan syyn vuoksi, hän voi käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoi-don toteuttamiseen muuta terveyskeskusta tai julkisen erikoissairaanhoi-don toimintayksikköä. Erikoissairaanhoidon yksikkö valitaan


yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin tai hammaslääkärinkanssa.

Potilaalla on mahdollisuus valita häntä terveydenhuollon yksikössä hoi-tava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, mikäli se on mahdol-lista ja tarkoituksenmukaista. Potilaan jatkohoito on toteutettava siten,että hänet ohjataan häntä aiemmin hoitaneen lääkärin tai hammaslääkä-rin hoitoon, aina kun se hoidon asianmukaisen järjestämisen kannalta onmahdollista.

(Terveydenhuoltolaki)

1.5.3 Kiireettömään ja kiireelliseen hoitoon pääsy

Kiireetöntä hoitoa koskevassa asiassa on terveyskeskukseen saatava vir-ka-aikana arkipäivisin yhteys välittömästi puhelimella tai terveysasemal-la tulee vaihtoehtoisesti olla käytössään takaisinsoittopalvelu.

Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointiviimeistään kolmantena arkipäivänä yhteydenotosta. Perusterveyden-huollossa hoitoon on päästävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessahoidon tarpeen toteamisesta. Suun terveydenhuollossa tai perustervey-denhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa enimmäis-aika voidaan ylittää enintään kolmella kuukaudella, jos hoidon antamistavoidaan lykätä perustellusta syystä potilaan terveydentilaa vaarantamat-ta.

Jos erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislää-kärin arviointia tai tutkimuksia, on arviointi ja tutkimukset tehtävä kol-men kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan. Lähetetulee käsitellä kolmessa viikossa. Tarpeelliseksi todettuun erikoissairaan-hoitoon on päästävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa.

Kiireettömään hoitoon pääsyn turvaamiseksi ja hoidonporrastuksen to-teutumiseksi on sosiaali- ja terveysministeriössä laadittu erikoisalakoh-taiset yhtenäiset valtakunnalliset kriteerit (Yhtenäiset kiireettömän hoi-don perusteet. STM:n selvityksiä 2010:31). Lisäksi hoidossanoudatetaan Käypä hoito -suosituksia.

Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveyden-huolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki, on an-nettava potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoi-dolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairaudenvaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä ar-viota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vam-man vaikeutumista.

Kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin kunta-yhtymän on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys.


(Terveydenhuoltolaki, Sosiaalihuoltolaki)

1.5.4 Suomessa asuvan henkilön hakeutuminen hoitoon ulkomaille

Suomessa sairausvakuutettu henkilö voi hakeutua suunnitellusti hoitoonulkomaille joko ennakkoluvan kanssa tai sitä ilman. Ilman ennakkolupaavoi hakeutua hoitoon toiseen EU/Eta-maahan tai Sveitsiin. Kuluista voihakea korvausta jälkikäteen Kelasta lomakkeella SV128. Suomessa sai-rausvakuutetut voivat hakea korvausta sairaanhoitokorvauksiin lääkärinja hammaslääkärin palkkioista sekä lääkärin ja hammaslääkärin määrää-mistä tutkimuksista tai hoidosta sekä lääkkeistä. Jos hakeutuu ilman en-nakkolupaa hoitoon muualle kuin EU- tai Eta-maihin tai Sveitsiin, eiyleensä voi saada Kelasta korvauksia.

Hoitoon voi hakeutua myös ennakkoluvalla. Sitä haetaan julkisesta ter-veydenhuollosta. Ennakkolupaa voi hakea lomakkeella SV129. Kela voimyöntää ennakkoluvan hakemuksesta, jos kotikunnan julkinen tervey-denhuolto puoltaa luvan myöntämistä.

Ennakkoluvan saanut asiakas maksaa itse hoitoa antavan maan lainsää-dännön mukaisen asiakasmaksun. Matkojen, yöpymisten ja lääkkeidenkustannuksista voi anoa jälkikäteen korvausta Kelasta. Jos saattaja on ol-lut matkalla välttämätön, voi myös saattajan matkojen ja yöpymistenkustannuksista saada jälkikäteen jonkin verran korvausta Kelasta. Saatta-jan välttämättömyydestä on oltava maininta julkisen terveydenhuollonlausunnossa.

Sairaanhoitopiiri voi myös myöntää muun ennakkoluvan hoitoon ulko-maille terveydenhuoltolain perusteella. Tällöin sairaanhoitopiiri vastaakaikista järjestelyistä ja kustannusten korvauksista.

Jos sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei voi järjestää Suomessa hoitoa sää-detyissä enimmäisajoissa, sen on potilaan pyynnöstä annettava ennakko-lupa hakeutua sairaanhoitopiirin/kuntayhtymän kustannuksella hoitoonEU/Eta-maahan tai Sveitsiin. Ennakkolupaa myönnettäessä on otettavahuomioon potilaan sen hetkinen terveydentila ja todennäköinen taudin-kulku. Potilaan kannattaa etukäteen selvittää muun muassa potilasasia-kirjojen käännöskustannukset sekä tulkkauskulut. Potilaan on otettavahuomioon, ettei Potilasvahinkovakuutus kata ulkomailla annettua hoitoa,vaan potilasvahingoissa noudatetaan hoitoa antavan maan lainsäädäntöä.

Lisätietoa Hoitopaikan valinta -sivustolta

1.5.5 EU-kansalaisen hoito Suomessa

Kiireellinen hoito on annettava potilaan kansallisuudesta tai asuinpaikas-ta riippumatta. Kiireellisen hoidon tarpeen määrittelee lääkäri. Potilaaltaperitään asiakasmaksulain mukaiset potilasmaksut.


EU/ETA-etuuksiin ja sosiaaliturvasopimuksiin perustuvat oikeudet onosoitettava eurooppalaisella sairaanhoitokortilla/E-lomakkeella, sairaus-vakuutuskortilla tai passilla. Asiakasmaksut ovat samat kuin Suomessaasuvilla. EU:n ulkopuolella asuvilta potilailta peritään hoidon todellisetkustannukset.

Pohjoismaista sosiaaliturvasopimusta lukuun ottamatta sopimukset taiasetus eivät sisällä määräyksiä potilaan siirtokustannuksista maiden vä-lillä. Pohjoismaissa lähettävä sairaala huolehtii kuljetuksen järjestelyistäja maksamisesta. Muihin maihin menevien sairaalasiirtojen maksaja jajärjestäjä pitää selvittää aina erikseen. Useimmiten ensisijaisena maksa-jana on potilaan vakuutusyhtiö.

Henkilö, jolla ei ole väestökirjanpidon mukaista kotipaikkaa Suomessa,voidaan ottaa kiireettömään hoitoon silloin, kun hänelle on myönnettymaksusitoumus.

Lisätietoa Hoitopaikan valinta -sivustolta

(Terveydenhuoltolaki, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista)

1.5.6 Potilasvahingot

Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta huolehtii Potilas-vakuutuskeskus, puh. 040 450 4590. Potilasvakuutus korvaa tutkimuk-sissa ja hoidoissa syntyneitä haittoja ja menetyksiä potilasvahinkolainmukaan. Vahinkoilmoitus on perusteltua tehdä silloin, kun tutkimuksestatai hoidosta on aiheutunut henkilövahinko. Henkilövahingolla tarkoite-taan sairautta, ruumiinvammaa tai kuolemaa. Potilaan kannattaa keskus-tella ilmoituksen tarpeesta hoitavan lääkärin, hoitohenkilökunnan tai po-tilasasiamiehen (ks. luku 1.5.8) kanssa.

Potilasvahinkoilmoitus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa vahingon ta-pahtumisesta. Erityisestä syystä korvausta voi vaatia myöhemminkin,kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa hoidosta.

Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökseen tyytymätön voi pyytää rat-kaisusuosituksen potilasvahinkolautakunnalta tai saattaa asiansa tuomio-istuimeen.

Lisätietoja potilasvahinkolautakunnasta, puh. 020 743 4343

(Potilasvahinkolaki)


1.5.7 Lääkevahingot

Lääkevahinkovakuutusyhtiö, puh. 010 219 5716 tai 010 219 5717 (arki-sin klo 10–15), korvaa Suomessa myydyistä tai kulutukseen luovutetuis-ta lääkelaissa tarkoitetuista lääkkeistä aiheutuneita yllättäviä haittavaiku-tuksia. Lääkkeen aiheuttamasta vahingosta voi hakea rahallista korvaustalääkevahinkovakuutuksesta täyttämällä vahinkoilmoituslomakkeen. En-nen ilmoituksen tekemistä on hyvä keskustella asiasta hoitavan lääkärin,muun hoitohenkilökunnan tai potilasasiamiehen kanssa (ks. luku 1.5.8).Vahinkoilmoitus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa lääkkeen aiheutta-man vahingon syntymisestä. Korvausvaatimus on esitettävä viimeistään10 vuoden kuluttua lääkkeen käytön lopettamisesta.

(Lääkelaki)

1.5.8 Potilasasiamies

Jokaisessa terveydenhuollon yksikössä on oltava nimetty potilasasia-mies. Eri toimintayksiköillä voi olla myös yhteinen potilasasiamies.

Potilasasiamiehen tehtävänä on neuvoa potilaslain soveltamisessa sekätiedottaa potilaan oikeuksista ja toimia potilaan oikeuksien edistämisek-si. Potilasasiamiehen tehtävänä on myös neuvoa ja avustaa potilastamuistutuksen tai kantelun tekemisessä, jos tämä on tyytymätön saamaan-sa hoitoon tai kohteluun.

Potilasasiamies ei ota kantaa potilaan lääketieteellisiin hoitopäätöksiin.Hän ei ota myöskään kantaa siihen, onko potilaan hoidossa tapahtunuthoitovahinko.

Potilasasiamiehen yhteystiedot saa hoitavasta yksiköstä.

(Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, Potilasvahinkolaki)

1.6 Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto

Edunvalvontavaltuutuksella voi etukäteen huolehtia siitä, että joku toi-nen hoitaa taloudellisia ja muita asioita tulevaisuudessa, jos itse ei niitäenää pysty hoitamaan esimerkiksi sairauden vuoksi.

Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti. Kun valtakirja allekirjoite-taan, niin kahden esteettömän todistajan on oltava samanaikaisesti läsnäja todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Jokainen voi itse määrittääasiat, jotka valtuutus kattaa. Valtuutettu voi huolehtia esimerkiksi omai-suuden hoidosta ja muista taloudellisista asioista sekä terveyden- ja sai-raanhoidosta.


Edunvalvontavaltuutuksen laatimiseen on suositeltavaa pyytää oikeudel-lista apua esimerkiksi oikeusaputoimistosta. Lisätietoja saa myös maist-raatista.

Kun henkilö ei enää pysty hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairaudenvuoksi, valtuutettu pyytää maistraattia vahvistamaan valtuutuksen.Maistraatti valvoo valtuutetun toimintaa erityisesti taloudellisissa asiois-sa.

Hoitotahdossa henkilö ilmaisee omaa hoitoaan koskevan tahtonsa tule-vaisuuden varalle. Henkilö voi esimerkiksi kieltäytyä tietyistä hoidoista.

Hoitotahto voidaan ilmaista suullisesti tai tehdä kirjallisesti. Jos henkilöilmaisee hoitotahtonsa suullisesti, on siitä tehtävä henkilön itsensä var-mentama merkintä potilasasiakirjoihin. Suositeltavaa on tehdä hoitotahtokirjallisesti (käytetään myös nimitystä hoitotestamentti). Hoitotahdollavoi varmistaa, että annettava sairaanhoito on oman vakaumuksen mu-kaista tilanteissa, joissa potilaan tahtoa ei pystytä selvittämään kysymäl-lä, esimerkiksi sairauskohtaus- tai onnettomuustilanteissa. Jos henkilöntahtoa ei saada selvitetyksi eikä hoitotestamenttia ole tehty, lähiomaisiakuullaan potilaan hoidosta.

Lisätietoja edunvalvontavaltuutuksesta ja hoitotahdosta

(Laki edunvalvontavaltuutuksesta, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista)

1.7 Palvelun tai etuuden hakeminen

Hakemus on useimmiten laadittava kirjallisesti. Hakemuksessa on hyväesittää perustelut omille vaatimuksilleen. Viranomaisen suostumuksellahakeminen voi tapahtua myös suullisesti.

Hyvä hallintotapa edellyttää teknisen kirjaamisavun antamista hakemuk-sen täyttämiseksi. Viranomaisen on esimerkiksi merkittävä hakijan esit-tämät tiedot, vaatimukset ja niiden perustelut hakemuslomakkeisiin.Asiakkaan itsensä on varmistuttava, että oleelliset ja oikeat asiat on kir-jattu hakemukseen ennen hakemuksen allekirjoittamista.

Lisätietoa vakuutuskorvauksista

(Hallintolaki, Sairausvakuutuslaki)

1.8 Päätös on annettava kirjallisesti

Viranomaisen on käsiteltävä hakemus ilman aiheetonta viivytystä. Viran-omaisen on asiakkaan pyynnöstä annettava käsittelyaika-arvio ja myösvastattava tiedusteluihin käsittelyn etenemisestä.


Kirjalliseen hakemukseen on aina annettava kirjallinen päätös. Päätök-sestä on käytävä ilmi, mihin hakija on oikeutettu tai miten asia on muu-ten ratkaistu. Päätökset on perusteltava: on kerrottava sovelletut lainkoh-dat ja päätöksen perustana olevat tosiasiat.

Vammaispalvelussa viranomaisen tulee kirjata sosiaalitoimelle saapunuthakemus ja siihen tulee vastata seitsemän vuorokauden kuluessa hake-muksen saapumisesta. Päätös tulee tehdä kolmen kuukauden sisällä.

Toimeentulotuessa kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä käytettä-vissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arki-päivänä hakemuksen saapumisesta. Muussa kuin kiireellisessä tapauk-sessa päätös on tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänähakemuksen saapumisesta.

(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista jatukitoimista, Laki toimeentulotuesta ja Laki toimeentulotuesta annetunlain muuttamisesta)

1.9 Palveluseteli

Palvelusetelillä voi hankkia sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotkakunnan tai kuntayhtymän kuuluu järjestää asukkailleen. Palvelusetelillähankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuottamallepalvelulle. Palveluseteli ei kuitenkaan sovellu käytettäväksi kiireellisessähoidossa eikä tahdosta riippumattomassa hoidossa.

Kunta tai kuntayhtymä päättää, ottaako se palvelusetelin käyttöön ja mi-hin palveluihin se antaa setelin. Jos asiakas tai potilas ei halua käyttääpalveluseteliä, kunnan on ohjattava hänet muulla tavoin järjestettävienpalvelujen piiriin.

Setelin saaminen edellyttää, että kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuol-lon edustaja arvioi henkilön palvelun tarpeen. Palvelusetelin saa asuin-kunnan terveysasemalta, sosiaalivirastosta ja muista kunnan palveluyksi-köistä, jotka myös antavat lisätietoja palvelusetelistä.

Lisätietoa Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto

(Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä)


2 Muutoksenhaku, kantelu ja muistutusSosiaali- ja terveydenhuollon muistutuskäytännön ensisijaisuutta on vah-vistettu vuoden 2015 alusta voimaan tulleiden asiakas- ja potilaslakienmuutoksella.

Mikäli asiakas tai potilas on tyytymätön julkisessa tai yksityisellä sekto-rilla saamaansa hoitoon tai hoivaan, niiden laatuun tai niihin liittyväänkohteluun, hän voi tehdä asiasta muistutuksen toimintayksikköön taikantelun valvontaviranomaiselle. Muistutuksen voi tehdä myös suulli-sesti, mutta vastaus pitää aina antaa kirjallisesti.

Valvontaviranomainen, aluehallintovirasto AVI tai Sosiaali- ja terveys-alan lupa- ja valvontavirasto Valvira, voi siirtää sille tehdyn kantelun kä-siteltäväksi ensin muistutuksena toimintayksikössä. Kuitenkin vakavatasiat, kuten epäilyt vakavasta virheestä ammattitoiminnassa otetaan suo-raan viranomaiskäsittelyyn kuten aiemminkin.

Toimintayksikköjen on tiedotettava aktiivisesti asiakkaille ja potilaillemuistutusmenettelyn käytöstä. Muistutuksen tekemisen pitää olla ihmi-sille mahdollisimman vaivatonta. Toimintayksiköiden mahdollisuus val-voa ja parantaa toimintansa laatua paranee entisestään, kun tyytymättö-myyttä aiheuttaneet tapahtumat on käsitelty moitteeseen kohdistuneessayksikössä suoraan.

(Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, Laki potilaanasemasta ja oikeuksista, Hallintolaki)

2.1 Muutoksenhaku kielteiseen päätökseen

2.1.1 Itseoikaisu

Viranomaisilla on mahdollisuus itse muuttaa tekemäänsä päätöstä. Mikä-li on tyytymätön viranomaisen tekemään ratkaisuun, on ennen varsinais-ta muutoksenhakua hyvä neuvotella päätöksen tehneen viranomaisenkanssa. Tällöin voi esittää lisäperusteluja hakemuksensa tueksi ja täs-mentää jo aiemmin annettuja selvityksiä sekä pyytää viranomaista itseoikaisemaan tekemänsä päätös. Tärkeää on, että itseoikaisupyyntö esite-tään pian sen jälkeen kun päätös on annettu tiedoksi, jotta valitus on tar-vittaessa mahdollista tehdä sille erikseen säädetyssä määräajassa. Mikälimuutoksenhaulle säädetty määräaika ehtii umpeutua ja jos asiassa ilme-nee uusia seikkoja hakemuksen tueksi, on aina mahdollista tehdä uusihakemus.

(Hallintolaki)


2.1.2 Päätöksen tiedoksianto ja muutoksenhakuosoitus

Päätös on aina annettava tiedoksi joko alkuperäisenä tai oikeaksi todis-tettuna jäljennöksenä. Asiakkaan katsotaan saaneen tiedon päätöksestäseitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös on postitettu. Seitsemän päivänmääräajan laskeminen aloitetaan postituspäivää seuraavasta päivästä.Muutoksenhakuajan lasketaan alkavan siitä päivästä, jolloin asiakas onsaanut päätöksen tiedoksi.

Viranomaisten päätösten liitteenä on oltava muutoksenhakuosoitus, jossamainitaan, mille viranomaiselle valituskirjelmä toimitetaan sekä miten jamissä ajassa päätökseen saa hakea muutosta. Muutoksenhakuosoitukses-sa kerrotaan, mitä muutoksenhakuasiakirjan tulee sisältää, mitä liitteitäon oltava mukana sekä ohjeet, miten muutoksenhaku toimitetaan perille.Mikäli päätökseen ei voi hakea muutosta, on päätöksessä oltava tieto sii-tä, minkä säännöksen nojalla muutoksenhaku ei ole mahdollista.

(Hallintolainkäyttölaki, Hallintolaki)

2.1.3 Muutoksenhaun kirjoittaminen

Muutoksenhaun ensimmäinen vaihe on muutoksenhakuasiakirjan kirjoit-taminen. Se voi olla vapaamuotoinen kirje tai valmis lomake.

Siinä on kerrottava:

• miksi on tyytymätön saamaansa päätökseen• millä perusteilla muutosta haetaan• mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

Muutoksenhakuasiakirja on allekirjoitettava omakätisesti. Jos asiakas onhankkinut esim. uuden lääkärinlausunnon valituksen tueksi, on se liitet-tävä mukaan asiakirjaan. Asiakirja on toimitettava valitusajan kuluessamuutoksenhakuosoituksessa mainittuun osoitteeseen tai viranomaiselle.

Muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen:

• voi esittää uusia vaatimuksia olosuhteiden muuttumiseen tai valitus-ajan jälkeen tietoon tulleisiin seikkoihin

• vaatimusten laajentaminen alkuperäisistä ei ole mahdollista• voi esittää uusia perusteita vaatimuksensa tueksi• puutteellista valitusta voi myös täydentää esittämällä uusia perusteita

vaatimuksensa tueksi• täydentämisen tulee tapahtua kohtuullisessa ajassa valituksen jättämi-

sestä

(Hallintolainkäyttölaki)


2.1.4 Muutoksenhaku on pääsääntöisesti maksutonta

Sosiaaliturvaan liittyvien muutoksenhakuasioiden käsittely eri muutok-senhakuelimissä on pääsääntöisesti maksutonta ja kirjallista. Sosiaalitur-va-asioissa muutoksenhaku on mahdollista hoitaa itsenäisesti, esim. il-man asianajajan apua.

(Hallintolainkäyttölaki, Oikeusapulaki)

2.1.5 Muutoksenhaku kunnan sosiaalitoimen päätökseen

Sosiaalitoimen viranhaltijan päätökseen voi hakea muutosta sosiaalilau-takunnasta 14 päivän kuluessa siitä, kun on saanut päätöksen tiedoksi.Sosiaalilautakunnan päätökseen tyytymätön voi edelleen valittaa hallin-to-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kehitysvammalain perusteella laaditusta erityishuolto-ohjelmasta (EHO;ks. luku 4.9) voi valittaa 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista aluehallin-tovirastoon, jonka päätöksestä voi valittaa edelleen hallinto-oikeuteen.

Vammaispalvelulain mukaisista erityiseen järjestämisvelvollisuuteenkuuluvista palveluista ja tukitoimista (kuljetuspalvelut, henkilökohtainenapu, palveluasuminen, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineetja laitteet sekä päivätoiminta) voi hallinto-oikeuden kielteiseen päätök-seen hakea muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Sama koskeekehitysvammalain mukaista erityishuolto-ohjelmaa.

Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen on tehtävä kirjallisesti30 päivän kuluessa siitä, kun on saanut tiedoksi hallinto-oikeuden pää-töksen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen ei ole muutoksenha-kuoikeutta.

Muiden vammaispalvelulakiin sisältyvien palvelujen ja tukitoimien osal-ta hallinto-oikeuden päätöksiin voi hakea muutosta korkeimmasta hallin-to-oikeudesta vain jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Lu-van myöntämisen edellytyksenä on joko muutoksenhaun erittäin suurimerkitys muutoksenhakijalle, oikeuskäytännön yhtäläisyydelle tai ettäasia on tärkeä lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauk-sissa.

Sosiaalihuoltolain mukaisiin sosiaalipalvelun antamista tai sosiaalipalve-lusta määrätyn maksun suuruutta koskeviin hallinto-oikeuden päätöksiinei ole mahdollista hakea muutosta.

(Sosiaalihuoltolaki, Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)


2.1.6 Muutoksenhaku terveydenhuollossa

Varsinaisiin hoitopäätöksiin ei ole muutoksenhakuoikeutta.

Kun asiakas on tyytymätön kuntoutuksen palvelujen tai apuvälineidentarpeen arvioon ja hankintaan liittyviin päätöksiin, hänen tulee ensisijai-sesti ottaa yhteyttä päätöksentekijään tai tämän esimieheen. Asiakas voitehdä:

• muistutuksen asiasta terveydenhuollon toimintayksikön vastaavallejohtajalle eli sairaanhoitopiirissä johtajalääkärille ja terveyskeskuksis-sa ylilääkärille

• kantelun aluehallintovirastolle tai• hän voi viedä asian hallintoriitana hallinto-oikeuden ratkaistavaksi

Hallintoriita tulee vireille hakemuksella, joka toimitetaan hallinto-oikeu-delle. Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea muutosta edelleen kor-keimmasta hallinto-oikeudesta. Muistutus- ja kantelumenettely on käy-tettävissä myös silloin, jos kiireettömään hoitoon pääsy ei toteudusäädetyssä määräajassa.

Potilasasiamieheltä saa neuvoja ja apua muutoksenhakuun, muistutuk-seen ja kanteluun, potilaan asemaan ja oikeuksiin sekä vahingonkor-vauksiin liittyvissä kysymyksissä.

Lisätietoa potilaan oikeuksista terveydenhuollossa löytää Valviran op-paasta Potilaan oikeudet.

(Hallintolainkäyttölaki, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, Potilasvahinkolaki)

2.1.7 Muutoksenhaku Kelan päätökseen

Kelan päätöksiin haetaan muutosta kirjallisesti. Muutoksenhakuaika on30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakijalla on oikeussaada tietoa Kelalta asian käsittelyyn vaikuttaneista asiakirjoista. Kelatutkii, voidaanko päätös oikaista. Jos kaikki muutoksenhakijan vaati-mukset hyväksytään, valitus raukeaa ja Kela antaa oikaisusta päätöksen.Jollei päätöstä oikaista, valitus siirretään lausuntoineen muutoksenhaku-lautakunnalle. Lautakunnan päätökseen voi hakea muutosta vakuutusoi-keudesta 30 päivän kuluessa.

(Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta)

2.1.8 Muutoksenhaku työeläkelaitosten päätöksistä

Kaikissa yksityisten ja julkisten alojen työeläketurvaa koskevissa asiois-sa ensimmäinen muutoksenhakuaste on työeläkeasioiden muutoksenha-


kulautakunta. Muutoksenhakuasiakirja on toimitettava eläkelaitokseen30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakuun liite-tään mukaan jäljennös päätöksestä, johon haetaan muutosta ja selvityk-set, joihin vedotaan.

Lisäselvityksiä voi toimittaa myöhemmin. Jos eläkelaitos ei katso voi-vansa muuttaa päätöstä, asia siirtyy työeläkeasioiden muutoksenhakulau-takunnan tutkittavaksi. Eläkelaitos toimittaa asiassa aikaisemmin kerty-neet selvitykset lautakunnalle. Lautakunnan päätöksiin haetaan muutostavakuutusoikeudelta, joka on ylin oikeusaste. Muutoksenhausta säädetääntyöntekijän eläkelaissa (TyEL). Lisätietoja saa Työeläkeasioiden muu-toksenhakulautakunnasta.

(Hallintolainkäyttölaki, Kunnallinen eläkelaki, Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta, Työeläkelait, Vakuutusoikeuslaki, Valtion eläkelaki)

2.1.9 Muutoksenhaku tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöiden päätöksistä

Tapaturmavakuutuksen kuntoutusta koskeviin vakuutusyhtiöiden päätök-siin voi hakea muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnas-ta. Lautakunnan kielteisiin päätöksiin voi edelleen hakea muutosta va-kuutusoikeudesta. Vastaavissa liikennevakuutuslain kuntoutustakoskevissa asioissa muutosta haetaan suoraan vakuutusoikeudesta. Asia-kirjat on toimitettava muutoksenhakuelimille 30 päivän kuluessa siitäkun on saanut päätöksen tiedoksi. Katso myös luku 10.4. Lisätietoa tapa-turmalautakunnasta.

(Hallintolainkäyttölaki, Lait tapaturmavakuutuslain ja liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta, Tapaturmavakuutuslaki, Vakuutusoikeuslaki)

2.2 Muistutus ja kantelu kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa

Saamaansa kohteluun tai hoitoon tyytymätön henkilö voi tehdä kirjalli-sen muistutuksen sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaaville viranhalti-joille. Muistutuksen voi tehdä myös hänen laillinen edustajansa, omai-nen tai muu läheinen, jos asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvynvajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene itse tekemään muis-tutusta tai jos hän on kuollut. Toimintayksikön on tiedotettava muistutus-oikeudesta riittävällä tavalla sekä järjestettävä muistutuksen tekeminenmahdollisimman vaivattomaksi. Potilas- ja sosiaaliasiamiehen tehtävä onauttaa muistutuksen laatimisessa.

Johtavan viranhaltijan on käsiteltävä muistutus asianmukaisesti ja annet-tava siihen kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa. Annettuun vastauk-seen ei voi hakea muutosta, mutta samasta asiasta voi kannella kirjalli-sesti valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen (Aluehallintovirasto


tai Valvira) voi siirtää sille tehdyn kantelun käsiteltäväksi ensin muistu-tuksena. Tarkoituksena on, että asiat käsiteltäisiin ensin siinä toimintayk-sikössä, johon asiakkaan tai potilaan moite on kohdistunut.

Kunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa valvoo aluehallintovirasto AVI.Se vastaa käytännön valvonnasta ja kantelujen ratkaisemisesta toiminta-alueellaan. Kantelu voidaan tehdä esimerkiksi hallintopäätöksistä, tosi-asiallisesta toiminnasta tai asiakkaan kohtelusta. Kantelu tehdään kirjal-lisesti. Siinä tulee selvittää mitä toimenpidettä, menettelyä tai päätöstäkantelija pitää virheellisenä tai epäasianmukaisena. Kantelu ei ole muu-toksenhakukeino, eikä kantelulla voida määrätä maksettavaksi korvauk-sia tai tuomita rangaistuksia. Aluehallintovirasto voi ratkaisussaan huo-mauttaa kantelun kohteena olevaa tahoa tai antaa kantelun kohteellehallinnollista ohjausta siitä, miten asiassa olisi tullut menetellä. Kantelu-asioiden käsittelyraja on kaksi vuotta.

Aluehallintovirastoja ja kuntia valvoo ja ohjaa Sosiaali- ja terveysalanlupa- ja valvontavirasto Valvira. Se vastaa terveydenhuollon ammatti-henkilöiden ja organisaatioiden valvonnasta sekä terveydenhuollon kan-telujen valvonnasta silloin, kun kysymyksessä on kuolemaan tai vai-keaan vammautumiseen johtaneesta hoitovirhe-epäilystä.Sosiaalihuollon kantelut Valvira ratkaisee tapauksissa, joissa kyse onvaltakunnallisesti ja periaatteellisesti tärkeästä asiasta.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä Kelan etuuksiin liittyvistä seikoistavoi kannella myös eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelun voi kirjoit-taa itse vapaamuotoisesti tai käyttää kantelulomaketta, joka löytyy edus-kunnan oikeusasiamiehen internet-sivuilta tai sen voi tilata oikeusasia-miehen kansliasta, puh. 09 4321. Kanteluun on hyvä liittää kopiot asiaanliittyvistä päätöksistä ja muista asiakirjoista. Oikeusasiamies ei tutkikantelua, joka koskee yli viisi vuotta vanhaa asiaa, ellei kantelun tutki-miseen ole erityistä syytä.

(Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, Hallintolaki)


3 Liikkuminen ja kuljetuspalvelu3.1 Alennukset ja avustaminen joukkoliikenteessä

3.1.1 Linja-autossa matkustaminen

3.1.1.1 Kaukoliikenne

Täydellä eläkkeellä olevat henkilöt saavat 30 prosentin alennuksen ai-kuisten kilometritaksan mukaisista vähintään 60 kilometrin pituisista yh-densuuntaisista linja-automatkoista. Määräaikaisella täydellä eläkkeellä(kuntoutustuki) oleva on oikeutettu eläkeläisalennukseen eläkepäätöksenvoimassaoloajan.

Alle 65-vuotiaat eläkeläiset saavat alennuksen Matkahuollon eläkeläis-kortilla, kuvallisella Kela-kortilla, joka on varustettu Matkahuollon,VR:n tai Finnairin liikemerkillä, pahvisella Kelan eläkkeensaajakortillasekä työeläkeyhtiöiden myöntämällä työeläkekortilla. Kuvattoman kortinkanssa on esitettävä poliisin myöntämä henkilökortti, passi tai ajokortti.65 vuotta täyttäneet saavat alennuksen esittämällä poliisin myöntämänhenkilökortin, passin tai ajokortin.

Matkahuollon kuvallisen eläkekortin voi hankkia Matkahuollon toimi-paikoista sekä lippuja myyviltä Matkahuolto-asiamiehiltä. Eläkeläiskort-tia varten tarvitaan yksi passikuva sekä joko eläkepäätös, jonkin järjes-tön eläkekortti tai VR:n E-kortti. Matkahuollon eläkeläiskortti maksaakuusi euroa.

Lapset, nuoret ja opiskelijat saavat myös alennuksia.

Lisätietoja: Matkahuolto alennukset

Avustaminen linja-autoasemilla

Jos liikuntarajoitteinen tai vammainen henkilö ei pysty matkustamaanyksin linja-autolla, hänellä tulee olla matkalla mukana saattaja. Saattajamatkustaa avustettavan kanssa veloituksetta, kun matkan pituus on yli250 kilometriä. Myös mahdollinen avustajakoira matkustaa maksutta.

Liikuntaesteisen matkustajan matkalla tarvitsemat apuvälineet kuljete-taan matkatavarana maksutta. Mahdollisesta saattajasta, avustajakoirastatai apuvälineistä tulee ilmoittaa Matkahuoltoon avustusta varattaessa.

Suurimpien kaupunkien linja-autoasemilla avustetaan liikuntarajoitteisiaja vammaisia henkilöitä EU-asetuksen N:o 181/2011 mukaisesti. Asetuk-sesta poiketen avustusta annetaan linja-automatkan pituudesta riippumat-ta.

Avustusta voi saada linja-autoasemien lipunmyynnin aukioloaikoina siir-tymisiin lähtölaiturille, lipunmyyntipisteeseen ja odotustiloihin.


Avustaja tulee tilata etukäteen Matkahuollon asiakaspalvelukeskuksestaviimeistään 36 tuntia ennen linja-auton lähtö- tai saapumisaikaa. Kun onvarannut avustajan, linja-autoasemalla on oltava viimeistään 30 minuut-tia ennen auton lähtöä. Tilaus tulee tehdä ma—pe klo 8.00—17.00 puh.020 331 222 (puhelun hinta 8,8 snt/min) tai sähköpostitse [email protected].

Lisätietoja: Matkahuolto matkustajapalvelut

(EU-asetus N:o 181/2011 linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksista)

3.1.1.2 Paikallisliikenne

Liikuntavammainen henkilö voi saada alennusta paikallisliikenteen mat-koista ja hänen mahdollisesti tarvitsemansa saattaja voi matkustaa ilmai-seksi. Myös esimerkiksi eläkeläiset ja opiskelijat voivat saada alennuk-sia.

Alennuksen suuruus ja hakumenettely vaihtelee eri paikkakunnilla. Tar-kempia tietoja saa kunkin paikkakunnan liikennelaitoksesta ja liikennöit-sijöiltä.

3.1.2 Junalla matkustaminen

Eläkeläisalennuksen saavat kaikki 65 vuotta täyttäneet sekä ne alle 65-vuotiaat henkilöt, joille on myönnetty täysi eläke Kelasta tai Suomentyöeläkejärjestelmästä. Eläkeläisalennus on 45—55 prosenttia peruslipuntai joustavan lipun tai eläkeläisten ryhmälipun hinnasta. Eläkeläisen oi-keus alennukseen on osoitettava junassa lipuntarkastuksen yhteydessä.

Eläkeläisalennuksen saamiseksi on 65 vuotta täyttäneiden todistettavaikänsä esittämällä virallinen henkilökortti, ajokortti, kuvallinen pankki-kortti, passi, kuvallinen Kela-kortti tai VR:n eläkeläiskortti.

Alle 65-vuotiaat voivat todistaa junassa oikeutensa eläkeläisalennukseenKela-kortilla ja eläkeläispäätöksellä. VR:n eläkeläiskortteja ei tarvitseostaa enää 10.1.2016 alkaen. Aiemmin ostetut kortit kelpaavat edelleenjunassa.

Myös esimerkiksi opiskelijat saavat alennuksia.

Lisätietoja: VR eläkeläisalennukset, VR opiskelija-alennukset

Avustaminen rautatieasemilla ja saattajapalvelut

VR tarjoaa matkustusta helpottavia palveluita eri vammaisryhmille, mut-ta niitä ei ole saatavilla kaikissa junavuoroissa eikä kaikilla asemilla.Vammaispalvelut on merkitty junien aikatauluihin invamerkillä. Kon-duktööri voi auttaa pyörätuolilla matkustavaa junasta poistumisessa niis-


sä junissa, joissa on vammaispalvelut. Tarvittaessa voi myös tilata avus-tajan auttamaan junaan nousemisessa ja siitä poistumisessa. Avustamis-varaus tulee tehdä viimeistään 48 tuntia ennen matkan alkua.

Koska eri asemien vammaispalvelut vaihtelevat, kannattaa jo ennen mat-kaa tarkistaa lähtö- ja määräasemien palvelut. Myös asemien laituritiedotkannattaa tarkistaa, sillä osa laitureista on ns. korkeita laitureita, joiltapyörätuolimatkustajan on mahdollista siirtyä InterCity-junaan omatoimi-sesti. Avustamisvaraus tehdään VR Asiakaspalveluun puh. 0600 41 900(1,99 €/vastattu puhelu + pvm, klo 7—22).

Kun pyörätuolissa istuva liikuntavammainen asiakas matkustaa saattajankanssa, saattajalla on oikeus maksuttomaan matkaan, myös yöjunien ma-kuupaikoilla. Asiakkaalla on oltava aikuisen, lapsen, opiskelijan tai elä-keläisen junalippu. Saattajan maksuton lippu tulee hankkia verkkokau-pasta, aseman lipunmyynnistä, puhelimitse VR Asiakaspalvelun kauttatai junan konduktööriltä samalla kuin saatettavan vammaismatkustajanlippu.

Myös alle 6-vuotiaalle asiakkaalle tulee ostaa juniorilippu, jos hänensaattajalleen halutaan maksuton lippu. Saattajan on oltava yli 18-vuotias.Asiakkaan ja saattajan liput on hankittava samalla kertaa.

Lisätietoja: VR vammaispalvelut ja VR saattajapalvelut

(EU-asetus N:o 1371/2007 rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista)

3.1.3 Laivalla matkustaminen

Laivayhtiöiden ja terminaalinpitäjien on annettava vammaiselle ja lii-kuntarajoitteiselle matkustajalle maksutta apua satamaterminaaleissa, sa-tamissa ja aluksissa.

Avustamisvelvollisuus perustuu matkustajien oikeuksia meri- ja sisävesi-liikenteessä koskevaan EU-asetukseen. Avustettaessa on mahdollisuuk-sien mukaan pyrittävä vastaamaan asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin, mut-ta terminaalien ja/tai laivayhtiöiden avustamispalvelu on ns.yleisavustamista. Jos matkan aikana tarvitsee henkilökohtaista apua, tu-lee mukana olla oma avustaja.

Apua voi saada esimerkiksi terminaalissa laivan lähtöselvitykseen siirty-misessä sekä satamassa alukseen nousemisessa ja sieltä poistumisessa.

Avuntarpeesta on hyvä ilmoittaa jo varausta tehdessä, ja viimeistään 48tuntia ennen matkan alkua, laivayhtiölle tai matkatoimistolle. Laivamat-kaa varattaessa voi esittää myös toiveita esim. vammaiselle sopivasta hy-tistä, henkilökohtaisen avustajan hytin sijainnista ja pyörätuolilla liikku-van matkustajan autopaikasta lähellä hissiä.

Lisätietoja: Viking Line, Tallink Silja Line


(EU-asetus N:o 1177/2010 meri- ja sisävesiliikenteen matkustajien oikeuksista)

3.1.4 Lentokoneella matkustaminen

Finnair myöntää kotimaan lennoilla alennuksia mm. 65-vuotiaille eläke-läisille sekä alle 65-vuotiaille eläkeläisille. Liikuntarajoitteisen matkus-tajan liikkumisapuvälineet kuljetetaan ilman eri veloitusta, jos niistä il-moitetaan jo lentoa varattaessa ja niille on tilaa lentokoneen ruumassa.

Lisätietoja Finnairin kulloisista alennuksista, erikoispalveluista, hinnois-ta ja aikatauluista saa puh. +358 600 140 140 (3,17 €/vastattu puhelu +pvm), avoinna 24 h.

Muiden lentoyhtiöiden alennuksista kannattaa tiedustella suoraan palve-luntarjoajalta.

Avuntarpeesta ilmoittaminen

Jos henkilö tarvitsee lentokentällä apua esimerkiksi liikkumisessa tai ta-varoiden kantamisessa, asiasta tulee kertoa jo lentolippua varattaessa.Näin kenttähenkilökunta voi varautua avustamiseen jo ennalta. Mikälilento tai lomapaketti on ostettu matkatoimistosta, kannattaa olla avuntar-peesta yhteydessä suoraan matkanjärjestäjään.

Finnairille ilmoitus avustamisen tarpeesta on tehtävä viimeistään 48 tun-tia ennen koneen lähtöä joko soittamalla numeroon 010 804 042 tai täyt-tämällä Finnairin internetsivuilla oleva yhteydenottopyyntölomake

Lisätietoja: Finnair avustaminen

Avustaminen lentoasemalla EU-maissa

EU:n jäsenvaltioiden lentoasemat ovat vastuussa vammaisten ja liikunta-rajoitteisten henkilöiden avustamisesta.

Lähtevä matkustaja ilmoittautuu lähtöselvityksessä tai lentoaseman kut-supisteellä, joka on merkitty kansainvälisin invamerkein. Koulutettuavustaja tulee paikalle avustaakseen lähtevää tai jatkomatkustajaa lähtö-selvityksessä, turvatarkastuksessa sekä porttialueella aina lentokoneenistuimelle pääsyyn asti. Saapuvan matkustajan palveluketju päättyy jat-koyhteyden lähtöpisteeseen.

Ennen lähtöä tai saapumista kannattaa selvittää tarvitun lentokentän tar-kemmat toimintatavat.

(EU-asetus N:o 261/2004 lentoliikenteen matkustajien oikeuksista)


3.2 Taksimatkojen korvaaminen

Kunnan sosiaalitoimisto voi korvata vaikeavammaiselle taksimatkojavammaispalvelulain mukaan. Kunta voi myöntää myös vähävaraiselle japienituloiselle kuljetuspalvelua sosiaalihuoltolain perusteella (ks. luku3.4).

Kehitysvammaisten erityishuoltoa järjestävä kunta tai kuntayhtymä huo-lehtii erityishuollon saamiseksi välttämättömistä kuljetuksista tai suorit-taa niistä aiheutuvat kustannukset.

(Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

3.3 Oma auto

3.3.1 Avustus auton hankintaan ja sen muutostöihin

Kotikunnan sosiaalitoimi voi vammaispalvelulain harkinnanvaraisena ta-loudellisena tukitoimena korvata puolet vamman vuoksi liikkumisessatarvittavien muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvienvälineiden, koneiden ja laitteiden hankintahinnasta. Korvausta voi hakeaesimerkiksi auton hankintaan.

Kunnan sosiaalitoimi voi korvata vammaispalveluna kokonaan kustan-nukset, jotka syntyvät vakiomalliseen autoon tehtävistä vamman edellyt-tämistä välttämättömistä muutostöistä (esimerkiksi käsihallintalaitteet,ohjaustehostin ja pyörätuolin nostolaite).

Mutta kustannuksista, jotka aiheutuvat auton käyttöä helpottavista lait-teista kuten esimerkiksi lisälämmittimestä, voidaan vammaispalvelunakorvata puolet. Kunta myöntää vammaispalvelulain mukaisia korvauksiaauton hankinnasta, välttämättömistä muutostöistä ja tarvittavista lisälait-teista siihen tarkoitukseen varaamiensa määrärahojen laajuudessa.

Kansaneläkelaitoksen myöntämät tuet autoiluun liittyen ovat erittäinmarginaalisia ja harvinaisia. Kela myöntää kuitenkin toisinaan vaikea-vammaiselle henkilölle tukea auton hankintaan, jos auto on välttämätönapuväline hänen yritystoiminnassaan. Tällöin tuki kuuluu Kelan elinkei-notuen piiriin.

Kela on joissain tapauksissa myöntänyt nuorille vaikeavammaisille hen-kilöille tukea autokoulun suorittamiseen. Tuen saajilla on tällöin ollutKelan kuntoutuspäätös ammatilliseen koulutukseen ja ajokortin suoritta-minen on tukenut koulutuksesta suoriutumista. Kelan myöntämä tuki tä-hän tarkoitukseen on kuitenkin hyvin harvinaista.

Liikenne- ja tapaturmavakuutusten kuntoutuslakien mukaan on myösmahdollista saada taloudellista tukea auton hankintaan.


Vaikeasti vammaiselle henkilölle voidaan myöntää auton hankkimistavarten avustusta tai korotonta lainaa, kun kulkuneuvon tarve johtuu vam-man aiheuttamista rajoituksista käyttää julkisia kulkuvälineitä työmatkantekoon. Tukea auton hankintaan voi siis saada vain työssäkäyvä henkilö.

Liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt korvaavat lisäksi auton muutos-töistä sekä autoon tarvittavista vamman kannalta välttämättömistä apu-välineistä aiheutuvia kustannuksia.

Lisätietoja: Kunnan sosiaalitoimi, THL ja Vakuutuslaitosten myöntämätuki autoiluun

(Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista)

3.3.2 Vammaisen pysäköintilupa

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi voi myöntää vaikeasti vammaisellehenkilölle tai vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista varten vam-maisen pysäköintiluvan. Lääkäri arvioi sairauden, vian tai vamman laa-dun ja vaikeusasteen. Poliisin ennen 1.1.2016 myöntämät luvat ovat voi-massa lupaan merkityn voimassaoloajan mukaisesti.

Vammaisen pysäköintilupa myönnetään hakijalle, jolla on luvan saanninedellytykset täyttävä vamma. Tällä tarkoitetaan:

Sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvaa haittaa, joka estää henkilöä it-senäisesti kävelemästä ja joka kokonaisuudessaan tarkastellen kuuluu ta-paturmavakuutuslain 18 a §:n perusteella vähintään haittaluokkaan 11;tai

Näön tarkkuutta, joka on paremmassa silmässä enintään 0,1 tai joka onnäkökykyä kokonaisuudessaan arvioiden vähintään tapaturmavakuutus-lain 18 a §:n haittaluokan 17 mukainen.

Vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista varten lupa voidaan myön-tää, jos kuljetettavalla on säännöllinen ja usein toistuva kuljetustarveeikä hän selviydy kuljetuksen jälkeen ilman saattajaa.

Vammaisen pysäköintiluvalla saa vammainen tai häntä kuljettava henki-lö pysäköidä ajoneuvon maksulliselle pysäköintipaikalle ilmaiseksi, ai-karajoitetulle pysäköintipaikalle rajoitusta pidemmäksi ajaksi sekä pysä-köintikieltoalueelle ilman rangaistusta, kunhan invamerkki on asetettuselkeästi näkyville.

Suomessa käytettävän vammaisen henkilön pysäköintilupakortin muotonoudattaa EU:n suositusta ja sen pitäisi kelvata myös muissa EuroopanUnionin jäsenvaltioissa. Näin ei kuitenkaan aina käytännössä ole. FIA:njulkaisemalta englanninkieliseltä internetsivustolta saa veloituksetta tie-


toa vammaispysäköintisäännöistä niin EU:ssa kuin muualla Euroopassaja eri puolilla maailmaa.

Lisätietoja: Trafi vammaisen pysäköintiluvan hakeminen ja Ajovarmalupapalvelut

(Tieliikennelaki, Tieliikenneasetus)

3.3.3 Autoveron palautus

Tulli voi palauttaa vammaiselle henkilölle autoverolain 51 §:ssä säädet-tyjen edellytysten mukaan auton hintaan sisältyvän autoveron joko koko-naan tai osittain (ks. luku 10.1.1).

Autoveroa voi saada takaisin autosta, joka tulee omaan käyttöön ja rekis-teröidään ensimmäistä kertaa Suomessa. Palautusta on haettava kuudenkuukauden kuluessa siitä, kun auto on rekisteröity hakijan nimiin. Pää-töstä voi hakea jo ennen auton hankkimista tai rekisteröintiä.

Lisätietoja: Tulli autoveronpalautus

(Autoverolaki)

3.3.4 Autoveron huojennus

Tulli voi myöntää autoverosta huojennusta autoverolain 50 §:n perusteel-la, mikäli hakija ei täytä autoverolain 51 §:n edellytyksiä. Tällöin voi-daan erityisen painavista syistä palauttaa koko vero tai kohtuulliseksikatsottu osa siitä (luku 10.1.1).

Lisätietoja: Tulli autoveron huojennus

(Autoverolaki)

3.3.5 Vapautus ajoneuvoveron perusverosta

Ajoneuvoverosta voidaan myöntää vapautus muun muassa henkilölle,jolle on myönnetty vammaisen pysäköintilupa. Vammaisuuden perus-teella voi saada vapautuksen vain ajoneuvoveron perusverosta ja vainyhdestä autosta kerrallaan.

Vapautusta vammaisuuden perusteella haetaan Liikenteen turvallisuusvi-rasto Trafista (ks. luku 10.1.2).

Lisätietoja: Trafi vapautus ajoneuvoveron perusverosta


(Ajoneuvoverolaki)

3.3.6 Invalidialennus liikennevakuutuksen maksusta

Liikennevakuutusyhtiö voi myöntää alennusta liikennevakuutusmaksuis-ta invaliditeetin perusteella vammaiselle ensimmäisen kerran myönnet-tyä autoverolain 51 §:n mukaista autoveronpalautusta vastaan (ks. luku10.1). Alennus on henkilökohtainen ja se myönnetään samasta ajankoh-dasta lukien kuin autoveronpalautus.

Invalidialennuksen saamiseksi on omaan liikennevakuutusyhtiöön toimi-tettava hakemus, jossa on oman liikennevakuutuksen numero, sekä liit-teenä jäljennös autoveron palautuspäätöksestä. Myönnettävä alennus elilähtöbonusluokka on tarkistettava omasta vakuutusyhtiöstä. Alennusta eisaa, jos hakijalla on jo suurempi bonus kuin lähtöbonusluokka.

Lisätietoja saa liikennevakuutusyhtiöistä.

3.3.7 Poikkeuslupa ajokorttiluvasta ja ajo-oikeudesta

Poliisin myöntämän ajokorttiluvan saamisen edellytyksenä on kuljettajanikä- ja terveysvaatimusten täyttyminen. Liikenteen turvallisuusvirastoTrafi voi kuitenkin myöntää erityisistä syistä poikkeusluvan ajokorttilu-paa ja ajokorttia koskevista ikävaatimuksista.

Poikkeusluvan voi saada vain henkilöauton eli B-luokan ajokorttia var-ten. Terveysvaatimuksien osalta voidaan poiketa kuulovaatimuksiin liit-tyen. Liian heikon näkökyvyn takia poikkeuslupia ei myönnetä.

Trafi on myöntänyt poikkeuslupia vain erittäin painavista syistä. Kuljet-tajan ikään liittyen poikkeuslupa voidaan myöntää lain mukaan ainoas-taan 17 vuotta täyttäneille.

Poikkeuslupia on myönnetty lähinnä välttämättömiä sairaanhoito-, kou-lu-, tai muita vastaavia matkoja varten silloin, jos hakijan kokonaistilan-ne on poikkeuksellisen hankala. Hankalaksi se voidaan katsoa esimer-kiksi vanhempien terveydentilan takia tai, jos perheessä on sattunutkuolemantapaus. Tällöinkin poikkeuslupia on myönnetty yleensä vain,jos muita kulkumahdollisuuksia ei ole.

Poikkeuslupaa voi hakea Trafilta vapaamuotoisella, allekirjoitetulla ha-kemuksella. Hakemukseen tulee liittää selvitys ajokortin tarpeesta. Mi-käli ajokortin tarvetta perustellaan hakijan, vanhemman tai muun per-heenjäsenen terveydentilalla, on kyseisten henkilöidenlääkärintodistukset toimitettava hakemuksen liitteenä.

Lisätietoja: Trafi poikkeuslupa


(Ajokorttilaki)

3.4 Kuljetuspalvelut

3.4.1 Vaikeavammaisen kuljetus- ja saattajapalvelu

Kunnan on järjestettävä kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvinesaattajapalveluineen sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle, jolla onpitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa taisairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilmankohtuuttoman suuria vaikeuksia.

Kuljetuspalveluina on järjestettävä välttämättömien työhön ja opiskeluunliittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseenelämään kuuluvaa asiointi- ja vapaa-ajan matkaa kuukaudessa asuin- jalähikunnissa. Työ- ja opiskelumatkat järjestetään tarpeen edellyttämässälaajuudessa. Vaikeavammainen henkilö saa itse päättää, kuinka montamatkaa näistä matkoista hän käyttää asuinkunnassa ja kuinka monta lähi-kunnissa.

Kunta voi korvata asiakkaalle kuljetuspalveluista aiheutuneet kustannuk-set jälkikäteen tai järjestämällä matkan esimerkiksi taksikorttia tai taksi-seteleitä käyttäen. Kunnan on korvattava omavastuuosuuden (kuljetus-palveluista määrättävän asiakasmaksun) ylittävältä osinkuljetuspalveluista vammaiselle henkilölle aiheutuneet kohtuulliset kus-tannukset.

Saattajan tarpeesta on ilmoitettava kuljetuspalvelua haettaessa. Saattaja-palvelu on järjestettävä esimerkiksi silloin kun taksinkuljettajan antamaapu ei ole riittävää. Saattajapalvelu on maksutonta.

Henkilökohtainen apu

Vaikeavammainen henkilö voi saada henkilökohtaista apua myös liikku-miseen vammaispalvelulain perusteella. Kunnan on järjestettävä vaikea-vammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua päivittäisiä toimia vartensiinä laajuudessa kuin hän sitä välttämättä tarvitsee (ks. luku 4.14).

Lisätietoja: Kunnan sosiaalitoimi, Vammaispalvelujen käsikirja: kulje-tus- ja saattajapalvelu

(Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista, Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista)

3.4.2 Sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuki

Kunta voi järjestää liikkumista tukevia palveluja myös uudistetun sosiaa-lihuoltolain mukaisina sosiaalipalveluina. Sosiaalipalvelujen tavoitteena


on turvata asiakkaan hyvinvointi ja vahvistaa hänen itsenäistä suoriutu-mistaan ja osallistumismahdollisuuksiaan.

Huomattavaa on, että esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne mu-kaan lukien kutsu- ja palveluliikenne on ensisijainen tapa järjestää kai-kille soveltuva liikkuminen.

Kunta järjestää liikkumista tukevia palveluja henkilölle, joka ei kykeneitsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman taimuun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia. Palvelua voisaada asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeenvuoksi.

Liikkumisen tukea voidaan järjestää seuraavilla toteuttamistavoilla tainiiden yhdistelmillä:

• julkisten liikennevälineiden käytön ohjauksella ja ohjatulla harjoitte-lulla

• saattajapalveluna• ryhmäkuljetuksina• korvaamalla taksilla, invataksilla tai muulla vastaavalla ajoneuvolla

tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset• muulla soveltuvalla tavalla.

Yksilöllisiä kuljetuspalveluja ei voi saada, jos on oikeutettu kuljetuksiintai niiden kustannusten korvaamiseen muun lain nojalla. Lisätietoja liik-kumista tukevista palveluista saa kotikunnan sosiaalitoimesta.

Lisätietoja: Kunnan sosiaalitoimi

(Sosiaalihuoltolaki)

3.5 Sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvät matkat

Kelasta voi saada korvausta julkiseen tai yksityiseen sairaanhoitoon liit-tyvistä matkoista, kun kustannukset yhteen suuntaan ylittävät omavas-tuun. Kela korvaa myös kuntoutukseen tehtyjä matkoja, kun kuntoutusperustuu Kelan tai julkisen terveydenhuollon kuntoutuspäätökseen. Kelaei korvaa erikseen tehtyä lääkkeiden hakumatkaa apteekkiin.

Tarkempaa tietoa Kelan matkakorvauksista löytyy luvusta 7.1.

Lisätietoja: Kela matkakorvaukset


3.6 Koulumatkat ja työmatkat

3.6.1 Perusopetuksen koulumatkat

Perusopetuksessa, lisäopetuksessa tai pidennetyn oppivelvollisuuden pii-rissä olevalla oppilaalla on oikeus kunnan järjestämään maksuttomaankuljetukseen kotoa kouluun, jos matka on viisi kilometriä tai pidempi.

Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai päivähoi-dosta esiopetukseen on viittä kilometriä pidempi, oppilaalla on vastaa-vasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen taipäivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon.

Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeusmaksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matkaoppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalleliian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi.

Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista taisaattamista varten myönnettävä riittävä avustus (ks. luku 5.23).

Lisätietoja: Kunnan opetustoimi

(Perusopetuslaki)

3.6.2 Kelan koulumatkatuki

Kelan koulumatkatukeen on oikeus Suomessa päätoimisesti opiskeleval-la ja vakituisesti asuvalla henkilöllä, joka opiskelee lukiossa tai ammatil-lisessa peruskoulutuksessa.

Koulumatkatukea voidaan myöntää myös vammaisille opiskelijoille tar-koitetussa valmentavassa tai kuntouttavassa opetuksessa oleville. Tuensaamiseen vaikuttavat koulumatkan pituus ja kustannukset, mutta opis-kelijan ikä tai taloudellinen asema eivät siihen vaikuta. Tukea voi saadaniin kauan kuin tuen piiriin kuuluvat opinnot jatkuvat.

Koulumatkatuki voidaan myöntää, kun yhdensuuntainen koulumatkaopiskelijan asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä ja kuu-kausittaiset koulumatkasta aiheutuvat kustannukset ylittävät 54 euroa.Lisäksi edellytetään, että opiskelijalla on vähintään seitsemän koulumat-katukeen oikeuttavaa yhdensuuntaista matkaa viikossa yhdenjaksoisenvähintään 18 päivän ajan.

Koulumatkatukea voi saada myös itse järjestettyyn kulkutapaan. Tukeavoi saada omalla autolla matkustamiseen, esimerkiksi jos koulumatkajulkisia liikennevälineitä tai koulukuljetusta käyttäen olisi vaikea tai ra-sittava vamman tai sairauden vuoksi. Itse järjestetyllä kulkutavalla kor-vataan enintään 100 kilometrin yhdensuuntainen koulumatka.


Lisätietoja: Kunnan opetustoimi ja Kela

(Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta, Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus eräiden koulumatkakustannusten laskentaperusteista)

3.6.3 Vaikeavammaisen opiskelu- ja työmatkat

Kunnan on järjestettävä kuljetuspalvelut vaikeavammaiselle henkilöllesiten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa välttämättömät työhön jaopiskeluun liittyvät matkat. Nämä kuljetuspalvelut on järjestettävä tar-peen mukaisessa laajuudessa ilman kuukausittaisia rajoituksia.

Välttämättömillä matkoilla tarkoitetaan pääsääntöisesti matkoja kodistatyö- tai opiskelupaikalle sekä takaisin kotiin.

Jos henkilö on vammautunut liikennetapaturmassa tai työtapaturmassa,voidaan hänelle mahdollisesti korvata vakuutuksesta työstä tai opiske-lusta aiheutuvat matkakustannukset.

Lisätietoja: Kunnan sosiaalitoimi, Vakuutusyhtiöt ja Vammaispalvelujenkäsikirja

(Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Työtapaturma- ja ammattitautilaki, Liikennevakuutuslaki,Laki ja asetuskehitysvammaisten erityishuollosta)

3.7 Liikkumisen apuvälineet

3.7.1 Kepit, sauvat, pyörätuolit, sähkömopot sekä opas- ja avustajakoira

Julkisen terveydenhuollon apuvälinepalveluiden lähtökohtana on lääke-tieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, jokaheikentää henkilön toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviy-tymistään.

Apuvälinepalveluiden tavoitteena on edistää henkilön kuntoutumistasekä tukea, ylläpitää tai parantaa hänen toimintakykyään jokapäiväisissätoiminnoissa tai ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.

Liikkumisen apuvälineitä ovat esimerkiksi kepit, sauvat, rollaattorit, rat-taat, polkupyörät, pyörätuolit, sähköpyörätuolit ja mopedit sekä niihinliittyvät lisälaitteet. Lisäksi niihin kuuluvat auto lisävarusteineen, henki-lönostimet ja aistivammaisen liikkumisen apuvälineet kuten näkövam-maisen suunnistautumiskepit ja äänimajakat.

Apuvälineiden järjestäminen on pääosin kuntien terveydenhuollon vas-tuulla. Terveyskeskukset vastaavat perustason lääkinnällisen kuntoutuk-sen apuvälinepalveluista. Näitä ovat esimerkiksi kyynärsauvat, kävely-


kepit ja rollaattorit sekä näkövammaisten valkoiset kepit. Keskussairaa-lat huolehtivat vaativien ja kalliiden apuvälineiden järjestämisestä. Täl-laisia ovat esimerkiksi sähköpyörätuolit, sähkömopot ja opaskoirat.

Avustajakoira on fyysisesti toimintarajoitteisten käyttäjien yksilöllisiätarpeita vastaavaksi koulutettu apuväline, virkakoira, joka avustaa käyt-täjäänsä päivittäisissä toimissa. Avustajakoira saattaa esimerkiksi avataja sulkea ovia, sytyttää ja sammuttaa valoja, poimia esineitä lattialta,kantaa ostoksia selkärepussa ja avustaa pukeutumisessa.

Maksuttomia terveydenhuollon apuvälinepalveluja ovat apuvälineidentarpeen määrittely, sovitus, luovutus omaksi tai lainaksi, käytön opetus jaseuranta sekä huolto ja korjaukset. Apuvälineistä on tarkemmin luvussa9.

Lisätietoja: Avustajakoira-sivusto ja THL apuvälineet

(Terveydenhuoltolaki, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista)

3.7.2 Invalidimopon ja tandempyörän hankintatuki

Kunnan sosiaalitoimi voi vammaispalvelulain perusteella korvata puoletpäivittäisistä toiminnoista suoriutumiseksi tarvittavien välineiden, konei-den ja laitteiden hankintahinnasta, jos ne eivät kuulu julkisen terveyden-huollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden piiriin (ks. luku3.3.1).

(Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista)


4 Itsenäinen suoriutuminen4.1 Yleinen asumistuki

Yleisessä asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen määrään vaikut-tavat asunnon sijaintikunta, ruokakunnan koko ja bruttokuukausitulojenyhteismäärä. Asumistukea voidaan myöntää vuokra-, asumisoikeus-,osaomistus- tai omistusasuntoon.

Asumistuki on 80 prosenttia enintään enimmäismääräisten hyväksyttä-vien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Asumismenojenenimmäismäärät löytyvät Kelan Enimmäisasumismenot-taulukosta.

Omaisuutta, alaikäisten lasten tuloja ja omaishoidon tukea ei lasketa tu-loksi asumistukea määritettäessä. Pääomatulot otetaan kuitenkin huo-mioon.

Jos vammaisen henkilön tilantarve on apuvälineiden, avustajan tai hoi-don vuoksi erityisen suuri, Kela voi hyväksyä enimmäisasumismenotyhtä henkilöä suuremman henkilöluvun mukaan kuin mitä ruokakunnankoko on.

Asumistuen määrän voi arvioida laskurilla Kelan verkkosivuilla. Asu-mistuki voidaan myöntää takautuvasti enintään hakemista edeltävältäkuukaudelta.

Kela tarkistaa asumistuen vuoden välein, jos sitä ei ole syytä tarkistaa ai-kaisemmin. Olosuhteiden muutoksista on aina itse ilmoitettava Kelaan.

Asumistuki on verotonta tuloa ja sitä haetaan Kelasta.

(Laki yleisestä asumistuesta 14.11.2014/938 ja laki yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta 29.12.2016/1533)

4.2 Eläkkeensaajan asumistuki

Kela voi myöntää eläkkeensaajan asumistukea pienituloiselle, 16 vuottatäyttäneelle eläkkeensaajalle. Kaikilla eläkkeensaajilla (osatyökyvyttö-myys- ja osa-aikaeläkettä saavat) ei kuitenkaan ole oikeutta eläkkeensaa-jan asumistukeen. Tällöin on mahdollista hakea yleistä asumistukea.

Eläkettä saavat henkilöt, joiden taloudessa on alle 18-vuotias lapsi tailapsia tai muita aikuisia kuin avio- tai avopuoliso, kuuluvat yleisen asu-mistuen piiriin. Henkilö, joka ei olisi oikeutettu eläkkeensaajan asumis-tukeen, saa yleistä asumistukea 65 vuotta täytettyäänkin.

Tuen määrä riippuu asumiskustannusten lisäksi hakijan perhesuhteista,perheen koosta sekä tulojen ja omaisuuden määrästä. Omaa asuntoa ei


lueta omaisuudeksi. Tuen määrää voi arvioida Kelan verkkosivuilla elä-keläisten asumistuen laskurilla.

Eläkkeensaajan asumistuki on verotonta tuloa. Sitä voidaan maksaa ta-kautuvasti enintään puolen vuoden ajalta. Tukea voi saada myös jatku-vassa julkisessa laitoshoidossa enintään yhdeksän kuukauden ajan.

Tuki tarkistetaan aina kun olosuhteissa on tapahtunut muutos tai vähin-tään kahden vuoden välein. Olosuhteissa tapahtuvista muutoksista onitse ilmoitettava Kelaan.

(Laki eläkkeensaajan asumistuesta 11.5.2007/571)

4.3 Kunnallinen kotipalvelu

Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimin-takyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä mui-hin jokapäiväisen elämään kuuluvien toimintojen suorittamista tai niissäavustamista. Kotipalvelua annetaan alentuneen toimintakyvyn, erityisenperhe- tai elämäntilanteen sairauden, synnytyksen, vamman tai muunvastaavan syyn perusteella silloin, kun apu on tarpeen tavanomaiseenelämään kuuluvista tehtävistä suoriutumiseksi. Lapsiperheellä on oikeussaada välttämätöntä kotipalvelua edellä mainittujen syiden perusteella.

Kotipalvelun sisältyvinä tukipalveluina järjestetään ateria-, vaatehuolto-ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja.Lisätietoa saa usein oman kunnan verkkosivuilta.

Kotona annettavien palvelujen maksuista katso kappale 4.5.

Kunta voi järjestää osan kotipalveluista palveluseteleiden avulla. Kun-nan on sovittava erikseen palvelusetelin käytöstä asiakkaan kanssa. Pal-velusetelin hyväksyvän henkilön on itse otettava yhteyttä kunnan hyväk-symään kotipalveluiden tuottajaan ja sovittava palveluidenjärjestämisestä käytännössä. Kunnan on annettava ohjausta palvelusete-lin käytöstä (ks. luku 4.8).

Tilapäisessä kotipalvelussa asiakas voi selvittää, onko edullisinta käyttääpalveluseteliä tai kustantaa palvelut itse ja hakea verotuksen kotitalous-vähennystä (ks. luku 11.3).

Monet kunnat tarjoavat ainoastaan lapsiperheiden kotipalvelua. Muilleasiakasryhmille on tarjolla kotihoitoa, joka tarkoittaa kotipalvelun ja ko-tisairaanhoidon tehtävien muodostamaa kokonaisuutta. Kotipalvelu jakotihoito ovat sosiaalipalveluja, joita järjestetään yksilöllisen palvelutar-peen arvioinnin mukaisesti. Asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen pää-tös sosiaalipalvelujen järjestämisestä.

Katso tarvittaessa myös luku 10.3.7 tapaturma- ja liikennevakuutuslainmukaan korvattavista kotiin järjestettävistä avustus- ja tukipalveluista.


Kotipalvelua haetaan kunnan sosiaalitoimesta.

Lisätietoja: sosiaalihuoltolain soveltamisoppaasta. Uudistettu opas12/2016

(Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 24.7.2009/569)

4.4 Kunnallinen kotisairaanhoito

Kotisairaanhoito huolehtii erilaisista kotona tarvittavista terveyden- jasairaanhoidon palveluista, kuten lääkehoidon seurannasta ja hoidon sekäopastuksen antamisesta sairauden hoidossa. Kotiin on myös mahdollistasaada maksutta hoidossa tarvittavia sairaanhoitotarvikkeita sekä kotonaselviytymistä helpottavia apuvälineitä. Tarkoituksena on mahdollistaaasiakkaan kotona asuminen sairaudesta huolimatta.

Niissä kunnissa, joissa peruskunta vastaa sekä sosiaalitoimesta että pe-rusterveydenhuollosta, kotisairaanhoito ja kotipalvelu on usein yhdistet-ty organisaatiossa kotihoidon yksiköksi.

Jatkuvan ja säännöllisen kotisairaanhoidon piiriin pääsemiseksi tarvitaanlääkärin lähete. Lisätietoja saa oman kunnan terveyskeskuksesta.

(Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326)

4.5 Kotona annettavista palveluista perittävät maksut

Jatkuvasta ja säännöllisestä kotipalvelusta veloitetaan asiakasmaksuase-tukseen perustuva maksu, joka määräytyy palvelun laadun ja määrän,asiakkaan tulojen ja perhesuhteiden mukaan. Asiakasmaksujen tulorajatja maksuprosentit voi tarkistaa Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Tukipalvelujen maksuista ei ole erikseen säädetty asiakasmaksulaissa tai-asetuksessa, joten kunta voi periä niistä päättämänsä maksun. Tilapäi-sestä kotipalvelusta peritään asiakasmaksulain mukaan kunkin kunnanpäättämä kohtuullinen maksu.

Jos asiakas on tyytymätön maksun määräytymiseen, hän voi hakea mak-suun oikaisua palvelusta vastaavalta toimielimeltä. Ohjeet maksupäätök-sen oikaisemisesta ovat laskussa.

Kunnan on jätettävä perimättä tai alennettava sosiaalihuollon maksu taimaksukyvyn mukaan määräytyvä terveydenhuollon maksu, mikäli mak-sajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset seikatniin vaativat.

Kunta voi harkintansa mukaan jättää myös muita maksuja perimättä taialentaa niitä edellä mainituilla perusteilla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden


maksuihin voi saada myös toimeentulotukea. Maksun alentaminen taiperimättä jättäminen ovat kuitenkin ensisijaisia toimenpiteitä.

Lisätietoja: kunnan sosiaali- ja terveystoimi, sosiaali- ja terveysministe-riö

(Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734 ja Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 9.10.1992/912)

4.6 Sosiaalinen kuntoutus

Sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa yksilöllisenja toiminnallisen tuen yhdistävää palvelua sosiaalisen toimintakyvynvahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämisek-si.

Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu:

• sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen• kuntoutusneuvonta ja ohjaus sekä kuntoutuspalvelujen yhteensovitta-

minen• valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallin-

taan• ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin• muut sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet.

Sosiaalisen kuntoutuksen tavoite voi olla arkielämän taitojen oppimista,päihteettömän arjen hallintaa, tukea ryhmässä toimimiseen sekä koulu-tukseen tai työhön tarvittavien asioiden harjoittelua. Sosiaalisen kuntou-tuksen kokonaisuuteen yhdistetään tarvittaessa päihde- ja/tai mielenter-veyshoito sekä muut tarvittavat palvelut ja tukitoimet yli sektorirajojen.

Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-,työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistäännäiden keskeyttämistä.

Sosiaalisen kuntoutuksen muotoja ovat esimerkiksi yksilöllinen psyko-sosiaalinen tuki ja lähityö, erilaiset toiminnalliset ryhmät tai työtoimintasekä erilaiset palvelut ja tukitoimet osana sovittua suunnitelmaa.

Lisätietoja: Sosiaalihuoltolaki, soveltamisopas

Palvelua haetaan kunnan sosiaalitoimelta.

Muusta kuntoutuksesta katso luku 8.

(Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301)


4.7 Omaishoidon tuki

Omaishoidon tuella kunta voi tukea sairaan, vanhuksen tai vammaisenhenkilön kotona tapahtuvaa hoitoa. Omaishoidon tuki on määrärahasi-donnainen palvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan.Omaishoitajana voi toimia omainen tai joku muu hoidettavan läheinenhenkilö.

Omaishoidon tukea voidaan myöntää jos:

• Henkilö tarvitsee sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksihoitoa tai muuta huolenpitoa.

• Hoitoa voidaan antaa hoidettavan kotona.• Hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö on valmis vastaamaan

hoidosta yhdessä muiden tarpeellisten palvelujen kanssa.• Omaishoitajan terveys ja muu toimintakyky vastaavat hoidon asetta-

mia vaatimuksia.• Hoidettavan koti soveltuu hoidon antamiseen.• Omaishoidon tuen myöntäminen on hoidettavan edun mukaista ja se

riittää turvaamaan hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuu-den.

Kunta ja hoitaja tekevät hoidosta sopimuksen, jonka liitteeksi laaditaanhoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoidon tuki koostuu hoitajan palk-kiosta ja vapaasta sekä muusta hoidon tueksi saatavasta kunnallisestapalvelusta, jotka määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa.

Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mu-kaan. Kunta päättää palkkion tasosta. Palkkio on vähintään 392,00 euroakuukaudessa (2017). Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana palk-kio on vähintään 784,01 euroa kuukaudessa (2017). Hoitopalkkio on ve-ronalaista tuloa.

Omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan,hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajalle kertyy palk-kiosta eläkettä kunnallisen eläkelain mukaan. Kunnan on otettava hoita-jalle tapaturmavakuutuslain mukainen vakuutus.

Kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle valmennusta ja kou-lutusta hoitotehtävää varten. Lisäksi kunnan on tarvittaessa järjestettäväomaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvin-vointiaan ja hoitotehtäväänsä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla on oikeus vä-hintään kahden vuorokauden vapaaseen kalenterikuukautta kohti.Omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti tai vähäisinkeskeytyksin ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, oikeus va-paaseen on jatkossakin vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukauttakohti. Kunta ja omaishoitaja voivat sopia, että omaishoitaja pitää va-paansa useampana alle vuorokauden pituisena jaksona.


Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon järjestämisestä vapaittenaikana. Omaishoitajan vapaapäivien ja virkistysvapaan pitäminen eivätvähennä hoitopalkkion määrää.

Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito voidaanjärjestää toimeksiantosopimuksella, jonka kunta tekee sijaishoitajankanssa. Sijaishoitajan avulla toteutettava hoito järjestetään hoidettavanhenkilön kotona. Kunta päättää sijaishoidon hoitopalkkioiden suuruuden.

Hakeminen: palvelua haetaan kunnan sosiaali- ja terveystoimelta. Mikälinämä on eriytetty, palvelua haetaan yleensä kotihoidosta tai kotisairaan-hoidosta vastaavasta yksiköstä.

Lisätietoja: sosiaali-ja terveysministeriö omaishoito

(Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937, Julkisten alojen eläkelaki 81/2016, Työtapaturma- ja ammattitautilaki 24.4.2015/459, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734, Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 9.10.1992/912)

4.8 Palveluseteli

Palvelusetelin tarkoituksena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuk-sia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kunta päättää, ottaako se palvelusete-lin käyttöön ja mihin palveluihin ja missä laajuudessa seteliä käytetään.Kunta päättää myös onko palveluseteli tulosidonnainen vai kaikille käyt-täjille samansuuruinen.

Asiakkaalla on aina oikeus kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin kunnan onohjattava hänet muilla tavoin järjestettyjen palvelujen piiriin. Asiakkaal-la ei myöskään ole ehdotonta oikeutta vaatia palveluseteliä. Asiakkaanpalvelun ja hoidon tarve on arvioitava sekä laadittava palvelusuunnitel-ma ennen palvelusetelin myöntämistä.

Palvelusetelin arvon tulee olla asiakkaan kannalta kohtuullinen. Maksut-tomaksi säädettävistä palveluista ei saa jäädä maksettavaksi omavastuu-osuutta. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen hankkimiseksi annet-tavalla palvelusetelillä täytyy voida hankkia yksilöllistä tarvetta vastaavatavanomainen apuväline.

Lisätietoja: kunnan sosiaali- ja terveystoimi

(Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 24.7.2009/569)

4.9 Kehitysvammaisten erityishuolto

Erityishuollon järjestämistä varten maa on jaettu erityishuoltopiireihin.Erityishuoltopiiriin kuuluvat kunnat ovat jäseninä erityishuoltopiirin


kuntayhtymässä, jonka tulee järjestää kuntien velvollisuudeksi säädettyerityishuolto. Kunnat voivat järjestää erityishuoltoa myös itse.

Jokaiselle erityishuollon tarpeessa olevalle henkilölle on laadittava yksi-löllinen erityishuolto-ohjelma (EHO). Erityishuollon palveluiden saami-nen ei edellytä kehitysvammadiagnoosia, vaan tarpeen mukaisia erityis-huollon palveluita annetaan henkilöille, joiden henkinen toiminta onestynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden,vian tai vamman vuoksi. Erityishuolto-ohjelmaan tulee kirjata kaikki nepalvelut, jotka järjestetään kehitysvammalain perusteella. Kehitysvam-maisille vammaispalvelulain mukaan järjestettävät palvelut tulee kirjatapalvelusuunnitelmaan (ks. luku 1.4.3).

Hallituksen periaatepäätöksen 8.11.2012 mukaisesti jokaisella kehitys-vammaisella henkilöllä on oikeus yksilölliseen asumiseen ja palveluihin.Tavoitteena on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan vammainen henkilö eiasu laitoksessa.

Kehitysvammaisten erityishuoltona järjestetään asumisen tukitoimien li-säksi muun muassa työ- ja päivätoimintaa, koululaisten aamu- ja iltapäi-vätoimintaa, kuntouttavaa päivähoitoa, tilapäishoitoa, kuntoutusohjaustaja sopeutumisvalmennusta, tukihenkilöpalvelua sekä erityisneuvolan taikuntoutuskeskuksen tuottamia palveluita. Kehitysvammalaki on vam-maispalvelulakiin ja yleislakeihin nähden toissijainen, mutta erityishuol-lon tarpeessa olevalla henkilöllä on oikeus sen mukaisiin palveluihin sil-loin, kun hän ei voi saada tarvitsemiaan palveluita muun lain nojalla taikehitysvammalain mukaiset palvelut ovat hänelle vaihtoehtoisia palve-luita edullisempia.

Erityishuoltopiirin kuntayhtymä tai erityishuoltoa järjestävä kunta huo-lehtii kuljetuksista, jotka erityishuollon saamiseksi ovat välttämättömiä,tai suorittaa niistä aiheutuvat kustannukset.

Kehitysvammalain uuteen 3 a lukuun on 10.6.2016 alkaen lisätty sään-nökset itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta sekä rajoitustoimenpitei-den käytöstä. Rajoitustoimenpiteitä voi käyttää vain viimesijaisena kei-nona laissa tarkkaan määritellyissä tilanteissa.

Kehitysvammalain muutoksista löytyy tietoa sosiaali- ja terveysministe-riön nettisivuilta, mm. Kuntainfosta 3/2016

Lisätietoja: kunnan sosiaalitoimi

(Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 23.6.1977/519, Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta 23.12.1977/988)


4.10 Kotikunnan vaihtuminen ja palvelujen saanti

Kotikunta ei automaattisesti muutu tilanteessa, jossa henkilön asuminentoisessa kunnassa johtuu perhehoidosta, laitoshoidosta tai asumisestaasumispalvelujen avulla.

Pitkäaikaisessa eli yli vuoden kestävässä hoitosuhteessa kotikuntansa ul-kopuolella asuvalla henkilöllä on kuitenkin kotikunnan valintaoikeus.Oikeus koskee henkilöä, joka on sijoitettu laitoshoitoon, perhehoitoon taiasumaan asumispalvelujen avulla. Lisäksi pitkäaikaisen laitoshoidon,asumispalvelujen tai perhehoidon tarpeessa oleva henkilö voi muuttaatoiseen kuntaan myös omasta aloitteestaan. Tällöin henkilölle tehdäänpalvelutarpeen arviointi uudessa kunnassa ennen muuttoa.

Lisätietoa: maistraatit

(Kotikuntalaki 11.3.1994/201)

4.11 Asuntojen korjausavustukset

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää tukea sosiaalisenja taloudellisen tarveharkinnan perusteella ikääntyneiden ja vammaistenasuntojen korjausavustusta, avustusta jälkiasennushissin rakentamiseensekä esteettömyysavustusta.

Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustuksen enimmäismääräon 50 prosenttia, terveydelliseen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvästäerityisestä syystä 70 prosenttia kustannuksista. Hissiavustusta voidaanmyöntää enintään 45 prosenttia hyväksytyistä hissin tai hissien rakenta-miseen liittyvistä kokonaiskustannuksista.

Korjausavustusten myöntäminen siirtyi kunnista ARAan vuoden 2017alusta voimaan tulevan uuden korjausavustuslain myötä.

Lisätietoja ja hakemukset: ARA. Helmikuussa 2017 otetaan käyttöönmyös verkkoasiointi.

(Laki asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista 9.12.2016/1087)

4.12 Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet

Asunnon muutostyöt ovat vaikeavammaiselle subjektiivinen oikeus.Kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutos-töistä sekä asuntoon kiinteästi kuuluvien välineiden ja laitteiden hankki-misesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos henkilö vammansa taisairautensa johdosta niitä välttämättä tarvitsee suoriutuakseen tavan-omaisista elämäntoiminnoista.


Muutostöiden välttämättömyys tulee arvioida vaikeavammaisen henki-lön tarpeista lähtien. Vammaisella henkilöllä tulee olla itsenäisesti mah-dollisuus liikkua asunnossa ja käyttää asunnon niitä tiloja, jotka mahdol-listavat henkilön itsenäisen selviytymisen kotona.

Korvattavia asunnon muutostöitä voivat olla esimerkiksi:

• ovien leventäminen, luiskien rakentaminen• valaistusmuutostyöt ja/tai sisätilojen häikäisyn estäminen näkövam-

maiselle henkilölle• WC-pesutilojen välttämättömät purkutyöt, pintatyöt, LVI- ja sähkö-

työt, kalusteet ja lattialämmitys• sisäänkäynnin yhteyteen rakennettavat suojakaiteet

Asunnon muutostöiksi luetaan myös niiden suunnittelu sekä esteidenpoistaminen asunnon välittömästä läheisyydestä, kuten pihalta ja kerros-talojen porrashuoneista.

Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voivat olla:

• nostolaitteet, porrashissi, nostolevy• erilaiset hälytyslaitteet, turvahälytysjärjestelmät ja hälytysjärjestelmät

(optiset ja akustiset)• puhelin-, turva- ja tekstipuhelin• induktiosilmukka• ulko-oven sähköinen ovenavausjärjestelmä, exit-työntöpainike• muut vastaavat asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet

Korvausta on haettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa kustan-nusten syntymisestä.

Katso tarvittaessa myös luku 10.3.4 Tapaturma- ja liikennevakuutuslainmukaan korvattavat asunnonmuutostyöt

Lisätietoja: kunnan sosiaalitoimi

(Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380 ja Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 18.9.1987/759)

4.13 Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet jalaitteet

Vammainen henkilö voi saada tukea päivittäisissä toiminnoissaan tarvit-tavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankintaan. Hankintakustannuk-sista voidaan korvata puolet. Vamman edellyttämät välttämättömät muu-tostyöt välineisiin, koneisiin ja laitteisiin korvataan kokonaan.

Vammaisen henkilön on pystyttävä näyttämään, missä määrin haettavaväline tai laite on tarpeellinen ja toisaalta välttämätön vamman johdosta


jokapäiväisessä elämässä, kuten liikkumisessa, viestinnässä, henkilökoh-taisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnassa. Kunta kor-vaa kustannuksia varaamiensa määrärahojen puitteissa. Kunta voi myösantaa välineitä, koneita tai laitteita korvauksetta vammaisen henkilönkäytettäväksi.

Kehitysvammaisten erityishuoltoon oikeutettu henkilö voi lisäksi saadapäivittäisissä toimissa tarvittavia välineitä kehitysvammalain perusteella.

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä myöntää julkinen terveyden-huolto.

Katso tarvittaessa myös luku 10.3.5 Tapaturma- ja liikennevakuutuslainmukaan korvattavat apuvälineet.

Lisätietoja ja hakemukset: Kunnan sosiaali- ja/tai terveystoimi

(Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380, Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 18.9.1987/759, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 23.6.1977/519, Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta 23.12.1977/988, Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta 19.12.2011/1363)

4.14 Palveluasuminen

4.14.1 Palveluasuminen sosiaalihuoltolain mukaan

Kunta järjestää palveluasumisen pääsääntöisesti sosiaalihuoltolain perus-teella ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille henkilöille. Tällöin asiakas-maksut määräytyvät asiakasmaksulain mukaan, jolloin henkilön tulotvaikuttavat maksun suuruuteen. Henkilöllä tulee olla toimintakykyä niinpaljon, ettei hän tarvitse laitoshoitoa.

Lisätietoja ja hakemukset: kunnan sosiaalitoimi

(Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734)

4.14.2 Palveluasuminen vammaispalvelulain mukaan

Kunnan on järjestettävä palveluasuminen sellaiselle vaikeavammaisellehenkilölle, joka tarvitsee jatkuvasti tai erityisen runsaasti toisen henkilönapua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa, mutta joka ei ole jatku-van laitoshoidon tarpeessa.


Palveluasumiseen kuuluvat asunto, joka voi olla oma asunto, palvelutalotai ryhmä- tai hajautettu asuminen. Palveluasumiseen sisältyvät myösasumiseen ja arjesta selviytymiseen liittyvät välttämättömät palvelut, joi-ta ovat esimerkiksi liikkumisesta, pukeutumisesta, siivouksesta ja lääki-tyksestä huolehtiminen. Nämä palvelut voidaan järjestää esimerkiksikunnan kotipalveluna ja -sairaanhoitona.

Palveluasuminen voidaan järjestää myös esimerkiksi henkilökohtaisenavun turvin, omaishoidon tukena, asunnon muutostöinä ja turvapuhelin-järjestelyinä. Useimmiten palveluasuminen järjestetään edellä kuvattujenpalveluiden ja tukitoimien yhdistelminä. Palvelut perustuvat yksilölli-seen palvelusuunnitelmaan ja ovat maksuttomia käyttäjälleen.


(Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380, Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 18.9.1987/759)

4.14.3 Kehitysvammalain mukaiset asumispalvelut

Kehitysvammaisten erityishuoltoon oikeutetuille henkilöille voidaan jär-jestää asumispalveluita myös kehitysvammalain perusteella. Kehitys-vammaisten erityishuollosta voidaan periä maksua vain ylläpidosta lu-kuun ottamatta alle 16-vuotiaan henkilön osittaista eli käytännössä allevuorokauden kerrallaan kestävää ylläpitoa.

Ylläpitoon kuuluvat kaikki tavanomaiset henkilölle vammasta riippu-matta aiheutuvat menot, kuten vuokra, ruoka, lääkkeet sekä vesi- ja säh-kömaksut. Asiakkaan osallistuessa osana erityishuollon palveluaan hen-kilökunnan tuella oman ruokansa valmistamiseen, ylläpitoon kuuluvatkuitenkin vain ruoan raaka-ainekustannukset. Vamman vuoksi tarvitta-vista palveluista ei saa periä maksua.

(Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 23.6.1977/519, Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta 23.12.1977/988)

4.15 Perhehoito

Perhehoidosta tehdään toimeksiantosopimus silloin, kun perhehoitosopi-mus tehdään kunnan tai kuntayhtymän ja perhehoitajan välillä. Jos kuntatai kuntayhtymä hankkii perhehoidon palvelun yksityiseltä palveluntuot-tajalta kuten ammatilliselta perhekodilta, tehdään sopimus perhehoidonjärjestämisestä.

Asiakkaan sijoitus perhehoitoon voidaan tehdä esimerkiksi vammaispal-velulain, kehitysvammalain tai sosiaalihuoltolain perusteella. Perhehoi-toon sijoitetulle asiakkaalle laaditaan asiakas- tai palvelusuunnitelma.


(Perhehoitolaki 20.3.2015/263)

4.16 Henkilökohtainen apu

Vaikeavammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus henkilökohtai-seen apuun. Siihen ovat oikeutettuja sellaiset vaikeavammaiset henkilöt,jotka tarvitsevat välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön antamaa apuasuoriutuakseen päivittäisistä toimistaan, työstään ja opiskelustaan sekävoidakseen harrastaa, osallistua yhteiskunnallisiin toimintoihin ja ylläpi-tääkseen sosiaalisia suhteitaan. Vamma tai sairaus katsotaan pitkäaikai-seksi myös tilanteissa, joissa sen aiheuttamat rajoitukset henkilön toi-mintakyvylle vaihtelevat.

Avun järjestäminen edellyttää sitä tarvitsevan henkilön kykyä määritelläavun sisältö ja toteutustapa. Tämä ns. voimavaraedellytys on asetettu oi-keuskäytännössä matalalle. Henkilö voi muun muassa ilmaista avusta-mista koskevia toiveitaan muuten kuin puheella, mutta avun tarpeenmäärittelyn ei tule kokonaan perustua toisen henkilön näkemyksiin.

Myös ikääntyneillä vammaisilla henkilöillä sekä ikääntyneinä vammau-tuneilla henkilöillä on oikeus henkilökohtaiseen apuun. Sen sijaan tavan-omaiseen ikääntymiseen liittyvät avun tarpeet eivät oikeuta henkilökoh-taiseen apuun. Palvelu- ja hoidontarpeensa kannalta perustellustilaitoshoidossa olevat ihmiset rajautuvat henkilökohtaisen avun ulkopuo-lelle.

Henkilökohtaisen avun turvin ei myöskään voida vastata pääosin hoi-vaan, hoitoon tai valvontaan liittyviin tarpeisiin. Runsaskaan valvonnantai ohjauksen tarve apua toteutettaessa ei kuitenkaan ole este avun myön-tämiselle, kun avun tarve perustuu pääasiassa muuhun seikkaan. Pääosinhoitoon, hoivaan tai valvontaan perustuviin avustamisen tarpeisiin tuleevastata muilla soveltuvilla sosiaalihuollon palveluilla.

Apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinälaajuudessa kuin apuun oikeutettu henkilö tarvitsee. Harrastuksia, yhteis-kunnallista osallistumista ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämistävarten henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukau-dessa.

Kaikkia henkilökohtaisen avun järjestämistapoja voidaan myös yhdistäätoisiinsa sekä muihin vammais- ja sosiaalipalveluihin kuten koti- jaomaishoitoon, jos se on tarkoituksenmukaista henkilön palvelusuunnitel-massa määriteltyyn avuntarpeeseen vastaamiseksi. Myös asumiseen liit-tyviä palveluja voidaan täydentää henkilökohtaisella avulla, mikäli ne ei-vät riittävästi turvaa henkilön tarvitsemia palvelujaasumispalveluyksikön tai kodin ulkopuolella.

Eduskunnan oikeusasiamies on todennus kanteluratkaisussaan 4.11.2016Dnro 1101/4/16, että kunnan tulee tarjota muuta tapaa henkilökohtaisen


avun saamiseksi, mikäli henkilö ei halua tai ei pysty toimimaan avusta-jan työnantajana.

Asiakasmaksulain 4 §:n mukaan kaikki henkilökohtaisen avun muodotovat saajalleen maksuttomia. Henkilökohtainen apu voi sisältää myöskotihoidon ja myös kotisairaanhoidon palveluja. Mikäli henkilökohtaistaapua järjestetään palvelusuunnitelman ja tehdyn yksilöhuollon päätöksenperusteella osin kotihoidon palvelujen avulla, ovat myös nämä palvelutosana henkilökohtaista apua maksuttomia saajalleen.

Katso tarvittaessa myös luku 10.3.7 tapaturma- ja liikennevakuutuslainmukaan korvattavista kotiin järjestettävistä avustus- ja tukipalveluista.

Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua seuraavilla tavoilla:

1. Työnantajamalli

Työnantajamallissa kunta korvaa henkilökohtaisen avustajan palkkaami-sesta aiheutuvat kustannukset avustajan työnantajana toimivalle vam-maiselle tai pitkäaikaissairaalle henkilölle. Palkan ohella korvataan työn-antajan maksettavaksi kuuluvat lakisääteiset maksut ja korvaukset.Lisäksi korvattavia ovat työaikalain mukaiset korvaukset pyhä- ja yli-töistä sekä vuosilomalain mukaiset korvaukset ja sairausajan palkka.Myös lakisääteisestä työsuojelusta johtuvat perehdytys- ja muut välttä-mättömät kulut voivat tulla korvattaviksi. Samoin korvattavia ovat vaki-tuisen työntekijän tilalle palkatun sijaisen palkkakulut. Edelleen korvat-tavia ovat muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut.Sellaisina voidaan pitää esimerkiksi avustajan matkakuluja silloin, josavustaminen edellyttää matkustamista työnantajan mukana.

Henkilökohtaisten avustajien työehtosopimus koskee niitä avustajia, joi-den työnantaja eli vammainen henkilö on Heta ry:n (Henkilökohtaistenavustajien työnantajaliiton) jäsen. Mikäli työnantaja ei ole Heta ry:n jä-sen, työsuhteeseen sovelletaan työsopimuslakia. Henkilökohtaisen avunjärjestäminen työnantajamallin mukaan edellyttää työnantajaksi aikoval-ta henkilöltä sekä kykyä että halua toimia työnantajana. Tarvittaessa kun-nan viranomaisten tulee ohjata ja auttaa avustajan palkkaamiseen liitty-vissä asioissa. Työnantajana toimiva henkilö voi myös osoittaa osantehtävistään kolmannelle osapuolelle ostamalla tältä esimerkiksi palkan-laskennan, palkanmaksun, koulutuksen ja avustajavälityksen palveluja.

Henkilökohtaista apua tarvitsevien ihmisten omaiset tai läheiset voivattoimia avustajina vain, jos se on erityisen painavasta syystä apua tarvit-sevan henkilön edun mukaista. Tällaisena syynä voidaan pitää esimer-kiksi äkillisiä avuntarpeita avustajan sairastuttua tai hänen työsuhteensapäätyttyä tai tilannetta, jossa perheen ulkopuolisen avustajan löytäminenosoittautuu vaikeaksi. Myös vammaan tai sairauteen liittyvät erityisetsyyt voivat oikeuttaa omaisen palkkaamiseen avustajaksi esimerkiksi sil-loin kun kyse on toimintakykyyn voimakkaasti vaikuttavista sairauksistaja vammoista.


2. Palveluseteli avustajapalvelujen hankkimiseksi

Setelin on oltava arvoltaan sellainen, että sillä on mahdollista kattaa hen-kilölle palvelusuunnitelmassa määritellyn riittävän henkilökohtaisenavun kustannukset kokonaisuudessaan. Palveluseteli voi sopia henkilö-kohtaisen avun järjestämistavaksi pienten viikoittaisten tuntimäärien ti-lanteessa tai silloin, kun vakituiselle avustajalle tarvitaan sijaisia. Kuntahyväksyy ne sosiaalihuollon palvelujen tuottajat, joiden palvelujen osta-miseen palveluseteliä voidaan käyttää. Asiakas voi kieltäytyä hänelle tar-jotusta palvelusetelistä, jolloin hänet on ohjattava muiden palvelujen pii-riin.

3. Avustajapalvelu kunnan omana toimintana tai ostopalveluna

Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua omana toimintanaan tai järjes-tää sitä ostopalveluna. Ostopalvelumallissa kunnan on erityisesti otettavahuomioon asiakkaan itsemääräämisoikeuteen liittyvät seikat.


(Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380, Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 18.9.1987/759, Laki sosiaali-ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734)

4.17 Tulkkauspalvelut

Kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisten tulkkauspalvelua haetaan Kelas-ta. Tulkkauspalvelua voi saada työssä käyntiin, opiskeluun, asiointiin,yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen ja virkistykseen. Senkäyttö edellyttää, että pystyy ilmaisemaan itseään tulkkauksen avulla jakäyttää jotain toimivaa kommunikointimenetelmää.

Oikeutta palveluun haetaan tavallisesti vain kerran. Lisätunteja, opiske-lutulkkausta ja tulkkausta ulkomaanmatkoille on haettava erikseen. Tulk-kauspalvelu voidaan järjestää myös etätulkkauspalveluna.

Kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä on oikeus käyttää tulkkauspalve-lua vähintään 180 tuntia vuodessa. Kuulonäkövammaisella henkilöllä onoikeus käyttää tulkkauspalvelua vähintään 360 tuntia vuodessa. Opintoi-hin liittyvää opiskelutulkkausta voi saada siinä laajuudessa kuin sitävälttämättä tarvitsee. Ulkomaanmatkalle tulkkauspalvelua myönnetäänyleensä enintään kahden viikon ajalle. Tulkkaustunteja voi saada enem-mänkin kuin vähimmäismäärän, jos se on perusteltua. Lisätuntien myön-tämisessä otetaan huomioon käyttäjän yksilölliset tarpeet.

Lisätietoja saa Kelasta.


Hakemukset: Kela. Tulkkauspalveluun liittyvät hakemukset käsitteleeKelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskus (VATU-keskus).

(Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 19.2.2010/133)

4.18 Ylimääräiset vaatetus- ja erityisravintokustannukset

Korvausta ylimääräisistä vaatetuskustannuksista voivat hakea kunnaltahenkilöt, joille vamma tai sairaus aiheuttaa vaatteiden tavanomaista suu-rempaa kulumista tai jotka eivät vamman tai sairauden vuoksi voi käyt-tää kaupasta ostettavia vaatteita tai jalkineita.

Pitkäaikaisesti ja säännöllisesti tarvittavan erityisravinnon tai erityisra-vintovalmisteiden käytöstä aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin voiniin ikään hakea korvausta. Korvauksia on haettava puolen vuoden ku-luessa kustannusten syntymisestä. Etuudet ovat määrärahasidonnaisia.


(Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380, Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 18.9.1987/759)

4.19 Päivätoiminta

Kunnan on järjestettävä päivätoimintaa vaikeavammaisille henkilöille,joilla vamman aiheuttama toimintarajoite on niin vaikea, että se estääosallistumisen sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan ja joilla ei oleoikeutta kehitysvammalain nojalla järjestettävään päivätoimintaan. Päi-vätoimintaan on oikeus esimerkiksi silloin, kun toimintakyky on voi-makkaasti alentunut useamman eri vamman tai sairauden yhteisvaiku-tuksen seurauksena.

Suurin yksittäinen päivätoiminnan piiriin kuuluva ryhmä ovat henkilöt,joilla on erittäin vaikea mielenterveysongelma.


(Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380, Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 18.9.1987/759, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 23.6.1977/519, Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta 23.12.1977/988)


4.20 Vanhuspalvelulaki

Vanhuspalvelulaki ei velvoita kuntia järjestämään uusia palveluja van-husten sosiaalihuoltoon. Laki täydentää muuta sosiaali- ja terveyden-huollon lainsäädäntöä. Lain tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät ihmi-set saavat yksilöllistä tarpeiden mukaista hoitoa ja huolenpitoa.

Lain lähtökohtana on kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus. Pitkäai-kaishoito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain silloin, kun siihen on lää-ketieteelliset perusteet tai se on iäkkään henkilön edun mukaista. Pitkäai-kaishoidossa puolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä.

Iäkkäiden henkilöiden palvelujen tarve on arvioitava viivytyksettä ja laa-dittava palvelusuunnitelma. Vaihtoehdoista on neuvoteltava iäkkään hen-kilön kanssa ja hänen näkemyksensä on kirjattava palvelusuunnitelmaan.Sosiaalipalvelut on järjestettävä viimeistään kolmessa kuukaudessa pää-töksenteosta ja kiireellisissä tapauksissa viipymättä.

Lain mukaan iäkkään henkilön palvelujen on oltava laadukkaita. Laa-dukkaiden palvelujen yksi edellytys on henkilöstön riittävä määrä. Hen-kilöstön mitoituksia ohjataan ikäihmisten palvelujen laatusuosituksella(Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen paranta-miseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11). Ympärivuo-rokautisessa hoidossa suositus henkilöstön vähimmäismääräksi on 0,5työntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa.

Kunta on velvollinen nimeämään vastuuhenkilön iäkkäälle henkilölle,jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamisesta ja yhteensovittamisessa.

Lisätietoja: kunnan sosiaalitoimi, sosiaali- ja terveysministeriö iäkkäidenpalvelut

(Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980)

4.21 Päihdetyö sosiaalipalveluna

Päihdetyöllä tuetaan päihteettömyyttä, vähennetään riskitekijöitä ja vah-vistetaan voimavaroja ja hyvinvointia tukevia elementtejä. Yhteisöllisyy-den ja osallistumisen vahvistamista voidaan tukea esimerkiksi sosiaali-sella isännöinnillä.

Sosiaalipalveluna järjestettävän päihdetyön muotoja ovat:

• ohjaus ja neuvonta• päihteiden ongelmakäyttäjille ja heidän läheisilleen suunnatut palvelut

(esimerkiksi a-klinikka, painopisteenä avopalvelut)• muut päihteettömyyttä tukevat tai ongelmakäytön haittoja vähentävät

sosiaalipalvelut (esimerkiksi asumisen tukeminen tai riittävän pitkäkuntoutus katkaisuhoidon jälkeen).


Potilaan ja asiakkaan asema ja oikeudet muodostuvat erilaisiksi siitäriippuen järjestetäänkö palvelut sosiaalipalveluina vai terveydenhuollonpalveluina. Terveydenhuollossa on noudatettava terveydenhuoltolainmukaista hoitotakuuta. Se on luonteeltaan tosiasiallista toimintaa, jossaei tehdä muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä. Sen sijaan sosiaali-huolto perustuu keskeiseltä osin hallintopäätöksiin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa on sovellettava niitäsosiaali- ja terveydenhuollon säännöksiä, jotka asiakkaan edun mukai-sesti parhaiten turvaavat tarvetta vastaavat palvelut ja lääketieteellisentarpeen mukaisen hoidon

Sosiaalipalveluna järjestettävä päihdetyö on toteutettava siten, että semuodostaa toimivan kokonaisuuden kunnan muiden mielenterveys- japäihdepalvelujen kanssa.

Raskaana olevalla on subjektiivinen oikeus saada välittömästi riittävätpäihteettömyyttä tukevat palvelut. Tarvittavat palvelut – esimerkiksi en-sikotipalvelu – on järjestettävä välittömästi, jotta voidaan turvata tulevanlapsen terveys ja kehitys.

Lisätietoja: kunnan sosiaalitoimi ja sosiaaliturvalain soveltamisopas

(Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301)

4.22 Mielenterveystyö sosiaalipalveluna

Mielenterveystyön tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä suojaavia te-kijöitä ja poistaa ja vähentää vaarantavia tekijöitä.

Mielenterveystyön muotoja ovat:

ohjaus ja neuvonta

yksilön ja perheen tarpeen mukainen psykososiaalinen tuki

yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä,järkyttävissä kriisitilanteissa

muut yksilön mielenterveyttä tukevat sosiaalipalvelut

Useat sosiaalipalvelut tukevat välillisesti mielenterveyttä ja toimivat osa-na mielenterveystyötä. Kotiin voidaan tarvittaessa järjestää siivousapua,ateriapalveluja tai muuta kotipalvelun tukea päivittäisistä toiminnoistasuoriutumiseksi. Liikkumista tukevana palveluna kyseeseen voi tulla esi-merkiksi saattajapalvelu. Saattaja voi tukea esimerkiksi hoitoon osallis-tumista tai muuta asiointia.

Sosiaalihuollon mielenterveystyö on toteutettava siten, että se muodostaatoimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. So-


siaalipalvelut voivat olla tukena mielenterveysongelman tunnistamises-sa, hoitoon ohjaamisessa ja motivoinnissa sekä hoitosuhteessa olevanpotilaan kuntoutuksen ja mahdollisen työelämäpolun suunnittelussa jatoteuttamisessa.

Mielenterveyttä ja kuntoutumista tukevia sosiaalipalveluja voivat ollamm. erilaiset asumispalvelut, sosiaalinen kuntoutus sekä sosiaalityö ja-ohjaus.

Lisätietoja: kunnan sosiaalitoimi, sosiaaliturvalain soveltamisopas

(Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301, Mielenterveyslaki 14.12.1990/1116 )

4.23 Postinjakelu kotiovelle

Postilain mukaan kirjelähetykset tulee jakaa pientaloihin kohtuullisenmatkan päähän postin saajan osoitepaikasta ja kerrostaloihin rakennuk-seen asiakaskohtaisena jakeluna. Postilakia ja Viestintäviraston sen no-jalla antamia määräyksiä ei sovelleta sanoma- ja aikakauslehtien jake-luun.

Viestintäviraston määräyksissä todetaan, että yksittäistapauksissa voi-daan ottaa huomioon postin saajan henkilökohtaiset erityistarpeet. Postinjakelutapaan ja postilaatikkojen sijoitteluun vaikuttava henkilökohtainenerityistarve on esimerkiksi postin saajan liikuntaesteisyys tai vähintään75 vuoden ikä. Liikuntaesteisyys voi johtua postin saajan invaliditeetista,kroonisesta tai muuten pitkäaikaisesta sairaudesta tai korkeasta iästä.

Liikuntaesteisellä sekä 75 vuotta täyttäneellä postin saajalla on pyynnös-tään oikeus saada kirjepostinsa jaetuksi joko tontin rajalle ajo- ja kulku-liittymään sijoitettuun postilaatikkoon tai huoneistokohtaiseen postiluuk-kuun. Poikkeavan postijakelun edellytys on, että jokainen samantalouden postinsaajista on oikeutettu poikkeavaan postinjakeluun. Poik-keuspalveluun on oikeutettu myös yhteistaloudessa asuva liikuntaestei-nen tai 75-vuotias postin saaja, joka säännönmukaisesti tai toistuvastijoutuu olemaan yksin siten, että hänen kirjepostin noutamisensa huomat-tavasti vaikeutuu.

Kirjelähetysten siirtopyynnöt tulee esittää oman postitoimipaikan jakelu-päällikölle. Kirjepostilähetysten jakelupisteen siirto lähemmäs on mak-sutonta vain silloin, kun se tapahtuu hyväksytyn erityistarpeen perusteel-la.

(Postilaki, Viestintäviraston määräys 61/2011)


5 Lapset ja lapsiperheet5.1 Lasten kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja joustava hoitoraha

Kotihoidon tuki

Vanhempainrahakauden päätyttyä alle kolmevuotiaiden lasten vanhem-mat voivat valita kunnallisen päivähoitopaikan, lasten kotihoidon tuen jalasten yksityisen hoidon tuen välillä. Kotihoidon tukea ja yksityisen hoi-don tukea haetaan Kelasta, silloin kun lapsi ei ole kunnallisessa päivä-hoidossa. Kotihoidon tukea voi saada myös, jos palkkaa alle 3-vuotiaallelapselleen hoitajan kotiin.

Yksityisen hoidon tuki

Yksityisen hoidon tukea voidaan maksaa siihen saakka, kunnes lapsi me-nee kouluun. Kotihoidon tukeen ja yksityisen hoidon tukeen kuuluu hoi-toraha sekä tulosidonnainen hoitolisä ja kuntalisä kotikunnasta riippuen.

Joustava hoitoraha

Jos vanhempi tekee lyhempää työaikaa alle kolmevuotiaan lapsen hoi-don vuoksi, hän voi hakea Kelasta joustavaa hoitorahaa. Joustavan hoi-torahan määrä riippuu vanhemman viikkotyöajasta. Kun viikoittainentyöaika on enintään 22,5 tuntia tai työaika on enintään 60 prosenttia ta-vanomaisesta, hoitoraha on 241,19 euroa kuukaudessa.

Kun työaika on yli 22,5 tuntia viikossa tai enintään 80 prosenttia alankokopäivätyön työajasta, hoitoraha on 160,80 euroa kuukaudessa. Jous-tavaa hoitorahaa voi saada samaan aikaan yksityisen hoidon tuen kanssaja myös silloin, kun lapsi on osan aikaa kunnallisessa päivähoidossa.Joustavaa hoitorahaa maksetaan kerrallaan vain yhdestä lapsesta.

(Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta)

5.2 Osittainen hoitoraha

Osittaista hoitorahaa voidaan maksaa, kun lapsi aloittaa koulun. Osittais-ta hoitorahaa voidaan maksaa lapsen toisen perusopetusvuoden päätty-miseen saakka (31.7.). Vanhemmat, joiden lapsi on pidennetyn oppivel-vollisuuden piirissä, voivat saada osittaista hoitorahaa kunnes lapsipäättää kolmannen perusopetusvuotensa.

Osittaisen hoitorahan edellytyksenä on, että vanhemman keskimääräinenviikoittainen työaika on enintään 30 tuntia viikossa. Osittaista hoitorahaavoidaan maksaa molemmille vanhemmille, mutta he eivät saa hoitaa las-ta yhtä aikaa. Toinen vanhemmista voi lyhentää työaikaansa esimerkiksiaamusta ja toinen illasta. Osittaista hoitorahaa maksetaan kerrallaan vainyhdestä lapsesta, vaikka tuen saamisen ehdot täyttäviä lapsia olisi per-


heessä useampiakin. Osittaista hoitorahaa ei voi saada samaan aikaanjoustavan hoitorahan kanssa.

Osittaisen hoitorahan määrä on 96,89 euroa. Oikeus osittaiseen hoitova-paaseen ei ole sidottu aikaan, jolta Kela maksaa osittaista hoitorahaa.

(Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta)

5.3 Alle 16-vuotiaan vammaistuki

Kela voi myöntää alle 16-vuotiaan vammaistukea, jos pitkäaikaisesti sai-raan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta ai-heutuu vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasi-tusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavan ikäiseen terveeseen lapseen.Tukea maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna sidonnaisuuden ja ra-situksen mukaan. Tukea ei myönnetä yksinomaan kustannusten perus-teella.

Vammaistuki voidaan myöntää määräajaksi tai siihen asti kun lapsi täyt-tää 16 vuotta. Kela ratkaisee asian sen mukaan, miten pysyvä lapsen hoi-dosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus on, ja miten pal-jon nämä sitovat perhettä. Määräaikaiseksi myönnettyyn tukeen voihakea jatkoa.

Tuen määrät ovat:

• perustuki 92,14 euroa/kk• korotettu tuki 215,00 euroa/kk• ylin tuki 416,91 euroa/kk

Perusvammaistuen edellytyksenä on, että lapsen hoidosta, huolenpidostaja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, vähintään viikoit-taista rasitusta ja sidonnaisuutta. Korotettua vammaistukea maksetaan,kun lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus jasidonnaisuus ovat vaativia tai vievät päivittäin huomattavasti aikaa. Ylinvammaistuki on tarkoitettu lapsille, joiden hoidosta, huolenpidosta jakuntoutuksesta aiheutuu perheelle vaativaa ja ympärivuorokautista rasi-tusta ja sidonnaisuutta. Hakemukseen liitetään lääkärintodistus.

Kun lapsi täyttää 16 vuotta, hänellä voi olla oikeus 16 vuotta täyttäneenvammaistukeen, nuoren kuntoutusrahaan tai joissakin tapauksissa eläket-tä saavan hoitotukeen.

(Laki- ja asetus vammaisetuuksista)

5.4 Omaishoidon tuki

Ks. luku 4.6


5.5 Sosiaalityö ja palveluohjaus

Sosiaaliturvaa ja palveluihin hakeutumista koskevaa neuvontaa ja palve-luohjausta saa kunnan sosiaalityöntekijältä ja vammaispalveluohjaajalta.Heihin kannattaa ottaa yhteyttä myös palvelutarpeen arvioinnin ja palve-lusuunnitelman saamiseksi. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan sosiaali-huoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muuvastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaustai jollei suunnitelman laatiminen ole muutoin ilmeisen tarpeetonta.

Neuvontaa ja ohjausta saa sairaaloiden sosiaalityöntekijöiltä ja kuntou-tusohjaajilta, potilas- ja vammaisjärjestöistä sekä yhteispalvelupisteistä.

(Sosiaalihuoltolaki, Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

5.6 Päivähoito

Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää päivähoito alle koulu-ikäisille lapsille. Lapsella on rajoitetusti oikeus päivähoitoon (20 tuntiinviikossa) vanhemman ollessa työtön sekä silloin, kun toinen vanhemmis-ta hoitaa perheen toista lasta esimerkiksi äitiys-, isyys- tai vanhempain-vapaalla. Kokopäiväinen päivähoito on edelleen sitä erityisistä syistä tar-vitsevien lasten saatavilla. Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevallelapselle tulee taata riittävä yksilöllinen tuki ja ohjaus päivähoidossa esi-merkiksi avustajan avulla tai huomioimalla lapsi henkilöstömäärässä.Vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen päivähoito voidaan järjestäämyös päiväkodin erityisryhmässä, erityispäiväkodissa tai perhepäivähoi-dossa. Lisätietoja eri vaihtoehdoista saa kuntien varhaiskasvatuksen pal-veluneuvojilta ja erityislastentarhanopettajilta. Kunnallisen päivähoidonvaihtoehtona perhe voi hakea Kelasta lasten kotihoidon tukea alle 3-vuo-tiaalle lapselle tai yksityisen hoidon tukea alle kouluikäiselle lapselle(ks. luku 5.1).

Kun kehitysvammaisten erityishuoltoon oikeutetulla lapsella on tarvepäivähoitoon ensisijaisesti kuntoutuksellisista syistä, päivähoito järjeste-tään päivähoitolain sijasta kehitysvammalain perusteella, ja se on asiak-kaalle maksutonta.

(Varhaiskasvatuslaki, Asetus lapsen päivähoidosta, Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

5.7 Koulupäivän aikainen omahoidon tuki

Pitkäaikaissairaalla lapsella on oikeus saada yksilöllisesti tarvitsemansatuki sairautensa omahoitoon koulupäivän aikana osana kouluterveyden-


huollon palveluita. Tuen järjestämisestä vastaa kouluterveydenhuolto yh-dessä muiden oppilashuollon toimijoiden kuten koulunkäyntiavustajienkanssa.

(Terveydenhuoltolaki)

5.8 Koulunkäyntiavustaja

Vammaisella tai muuta erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeussaada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät avustajapalvelut.Koulunkäyntiavustaja / koulunkäynninohjaaja voi olla henkilö- tai ryh-mäkohtainen. Avustajan tarvetta arvioitaessa tulee riittävästi ja monipuo-lisesti selvittää lapsen yksilöllinen tilanne, avun tarve ja muu saatavillaoleva tuki. Koulunkäyntiavustajan myöntää opetustoimi.

(Perusopetuslaki)

5.9 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä loma-ajan hoito

Kunta voi järjestää koululaisille aamu- ja iltapäivätoimintaa aamulla en-nen koulupäivän alkua, iltapäivällä koulupäivän jälkeen ja koulun loma-aikoina. Perusopetuslain mukainen koululaisten aamu- ja iltapäivätoi-minta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosi-luokkien oppilaille, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös. Kuntapäättää toiminnan laajuudesta. Toimintaan osallistumisesta voidaan periäkohtuullisia kuukausimaksuja. Kehitysvammaisille lapsille aamu- ja ilta-päivätoimintaa järjestetään yleensä erityishuoltona, joten siitä ei peritäasiakasmaksuja. Lisätietoja saa oppilaan koulusta.

Kunta voi järjestää koulujen loma-ajan hoitoa vammaisille lapsille, jotkasitä vanhempien työssäkäynnin tai muun erityisen syyn vuoksi tarvitse-vat. Kehitysvammaisille lapsille loma-ajan hoitoa järjestetään erityis-huoltona. Vammaisille lapsille on mahdollista hakea avustajaa opetustoi-men kustantamana myös aamu- ja iltapäivätoimintaan.

(Perusopetuslaki, Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

5.10 Hoitoapua kotiin

Kunnan sosiaalitoimistosta voi tiedustella tilapäistä hoitoapua kotiin jahoidosta perittäviä maksuja. Lastenhoitoapua voi tiedustella myös Man-nerheimin lastensuojeluliitosta tai Väestöliitosta.



5.11 Tukihenkilö

Sosiaalitoimiston kautta voidaan järjestää vapaaehtoinen tukihenkilökouluikäiselle lapselle tai nuorelle, joka tarvitsee erityistä tukea sosiaali-sissa suhteissa, harrastuksissa ja muussa vapaa-ajan vietossa. Tukihenki-löä haetaan lastensuojelun tai vammaispalvelun sosiaalityöntekijältä.

Vapaaehtoisuuteen ja vertaisuuteen perustuvaa tukihenkilötoimintaa jär-jestävät myös monet vammais- ja potilasjärjestöt.

(Lastensuojelulaki, Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

5.12 Henkilökohtainen apu

Vaikeavammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus henkilökohtai-seen apuun (ks. luku 4.14). Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun onaina arvioitava yksilö- ja tilannekohtaisesti.

Henkilökohtaista apua annetaan niiden toimintojen tukemiseen, mitkäsaman ikäinen vammaton lapsi jo tekisi itse. Henkilökohtaisen avun tar-ve ei saa perustua ensisijaisesti hoivaan, hoitoon tai valvontaan eikä sesiis ole esimerkiksi päivähoitoa korvaava palvelu. Lapsen palvelujen tar-ve tulee kartoittaa kokonaisvaltaisesti ja pyytää kunnan sosiaalitoimealaatimaan kattava palvelusuunnitelma (ks. luku 1.3.2). Päivähoidossatarvittavan avustajan järjestää päivähoito ja koulussa opetustoimi.

(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista jatukitoimista, Varhaiskasvatuslaki, Perusopetuslaki)

5.13 Tulkkauspalvelut ja kommunikaation apuvälineet

Kelalla on tulkkauspalvelujen järjestämisvelvollisuus kuulonäkö-, kuulo-ja puhevammaisille lapsille (ks. luku 4.15). Kunnat ovat vastuussa kuu-lonäkö-, kuulo- ja puhevammaisten tarvitsemista muista palveluista. Esi-merkiksi tulkkauspalvelujen tarpeen arviointiin liittyvä selvittelytyö to-teutetaan osana vammaispalvelulain mukaista palvelutarpeen arviointiaja palvelusuunnitelman laatimista.

Kommunikaatioapuvälineet, elleivät ne liity suoraan tulkkauspalveluun,ovat osa kuntien järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta. Viittomakielenopetus ja muu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä opastuskommunikaation parantamiseen ovat vammaispalvelulain tai kehitys-vammalain mukaista sopeutumisvalmennusta.


(Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista, Terveydenhuoltolaki, Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

5.14 Lääkinnällinen kuntoutus

Ensisijainen vastuu kuntoutuksesta on kotikunnalla. Lääkinnällistä kun-toutusta ovat esimerkiksi kuntoutustutkimukset ja -neuvonta, erilaiset te-rapiat, sopeutumisvalmennus sekä apuvälineet. Kela kustantaa lääkinnäl-listä kuntoutusta vaikeavammaisille lapsille. Kuntoutuksen saaminenedellyttää julkisessa terveydenhuollossa tehtyä asianmukaista kuntoutus-suunnitelmaa. Kela korvaa myöntämäänsä kuntoutukseen liittyvät mat-kat omavastuun ylittävältä osalta (ks. 7.1.5.1).

Muiden kuin vaikeavammaisten lasten lääkinnällisen kuntoutuksen vas-tuu on yleensä kunnallisella terveydenhuollolla. Näin on myös silloin,kun kuntoutus liittyy välittömästi sairaanhoitoon. Vammaisen lapsen tar-vitsemat jokapäiväiset liikkumisen, toimimisen ja kommunikoinnin apu-välineet kustantaa tavallisesti julkinen terveydenhuolto (ks. luku 9). Lää-kinnällisen kuntoutuksen apuvälineet ovat terveydenhuollonasiakasmaksulain nojalla käyttäjälleen maksuttomia.

(Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuk-sista, Terveydenhuoltolaki, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkin-nällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta, Laki- ja asetus so-siaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista)

5.15 Sopeutumisvalmennus

Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus pitkä-aikaissairaan tai vammaisen lapsen ja läheisten sosiaalisen toimintaky-vyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennusta järjestetään kursseina ja ver-taistukitoimintana osana kuntoutusta, se voi toteutua yksilöllisesti tairyhmäkohtaisesti ja tarvittaessa olla myös toistuvaa. Sopeutumisvalmen-nukseen pääsyyn tarvitaan kuntoutussuunnitelma ja lääkärin lausunto.Sopeutumisvalmennusta järjestävät Kela, vammaisjärjestöt, kuntoutus-laitokset sekä kunnat ja kuntayhtymät. Palvelut ovat asiakkaalle maksut-tomia.

(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista jatukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta, Asetuslääkinnällisestä kuntoutuksesta, Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, Laki liikennevakuutuksen kuntoutuksesta)


5.16 Erityishoitoraha

Kelan maksama erityishoitoraha korvaa vanhemman ansionmenetystäsiltä ajalta, jona hän osallistuu alle 16-vuotiaan vaikeasti sairaan tai vam-maisen lapsen sairaanhoitoon tai kuntoutukseen. Kyseessä voi olla omalapsi, avio- tai avopuolison lapsi tai adoptiolapsi. Myös henkilö, jokavanhemman tavoin hoitaa lasta, voi saada erityishoitorahaa.

Erityishoitoraha edellyttää, että lapsen hoitaja

• osallistuu alle 7-vuotiaan lapsen hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa,poliklinikalla tai kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla

• osallistuu 7–15-vuotiaan vaikeasti sairaan lapsen sairaala- tai polikli-nikkahoitoon tai kuntoutukseen tai

• hoitaa kotona alle 16-vuotiasta vaikeasti sairasta lasta ja kotihoito liit-tyy lapsen sairaalahoitoon tai sairaalan poliklinikkahoitoon ja kun toi-pumassa oleva lapsi on palaamassa kouluun tai päivähoitoon ja hoitajaon varalla koulu- tai päivähoitokokeilun ajan.

Erityishoitorahan saaminen edellyttää, että lasta hoitava lääkäri on katso-nut vanhemman osallistumisen lapsen hoitoon tai kuntoutukseen tarpeel-liseksi ja että henkilö on lapsen hoitoon osallistumisen takia estynyt te-kemästä työtään tai opiskelemasta päätoimisesti.

Hoitava lääkäri määrittelee, onko lapsen sairaus vaikea. Vaikea sairausvoi olla esimerkiksi leukemia tai muu pahanlaatuinen kasvain, vaikea sy-dänvika, vaikea palovamma tai tapaturma, vaikeasti tasapainotettava dia-betes ja diabeteksen hoidon aloitusvaihe, vaikea mielenterveyden häiriö,vaikea kehitysvamma, vaikea keuhkoastma ja vaikea nivelreuma.

Erityishoitorahaa maksetaan saman sairauden perusteella enintään 60 ar-kipäivältä lasta kohden, mutta tämä enimmäisaika lasketaan erikseen sai-raalahoidon ja kotihoidon ajalta. Maksuaikaa voidaan jatkaa vielä 30 ar-kipäivällä, ja sairaalahoidon ajalta erittäin painavista lääketieteellisistäsyistä pidempäänkin.

Erityishoitorahan suuruus määräytyy vanhempien työtulojen perusteella.Erityishoitorahaa on haettava neljän kuukauden kuluessa takautuvastilapsen hoidon alkamisesta.

(Sairausvakuutuslaki)

5.17 Kuntoutusraha vanhemmalle

Kelan kuntoutusraha on korvaus lyhytaikaisesta ansionmenetyksestävanhemmalle, joka osallistuu sopeutumisvalmennukseen tai perhekun-toutukseen ja on sen vuoksi estynyt tekemästä työtä. Kuntoutusrahamääräytyy yleensä sairauspäivärahan tavoin työtulojen mukaan ja on ve-ronalaista tuloa (ks. luku 8.11).


(Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista)

5.18 Lapsen terveydenhoidon kustannukset

Julkisen terveydenhuollon avosairaanhoidon lääkäripalveluista ei peritämaksuja alle 18-vuotiailta. Lasten sairaalahoito julkisessa terveyden-huollossa on maksutonta seitsemän vuotuisen omavastuupäivän jälkeen.

Kohtuuttoman suureksi kasvavan maksurasituksen estämiseksi on tietyil-le asiakkaan maksettaviksi tuleville sosiaali- ja terveydenhuollon mak-suille määrätty vuotuinen maksukatto. Perheen lasten julkisten sosiaali-ja terveydenhuollon asiakasmaksut voidaan laskea yhteen toisen van-hemman maksujen kanssa (ks. luku 7.3.1).

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista on mahdollista hakeaalennusta tai vapautusta perheen tulojen perusteella tai erityisten sosiaa-listen tai taloudellisten syiden vuoksi. Alennusta haetaan siitä yksiköstä,jossa kyseinen asiakasmaksu on määritetty (ks. luku 7.3.13).

Sairausvakuutus korvaa osan yksityislääkärin palkkiosta, lääkärin mää-räämistä tutkimuksista ja hoidoista sekä lääkärin määräämistä lääkkeistähyväksyttyjen taksojen mukaan (ks. luvut 7.1.1 ja 7.1.4). Korvausta hae-taan Kelasta. Kela korvaa myös matkakustannuksia lääkäriin sekä lääkä-rin määräämiin tutkimuksiin ja hoitoihin omavastuun ylittävältä osalta(ks. luku 7.1.5) sekä maksaa yöpymisrahaa, mikäli matka edellyttää yö-pymistä.

(Kansanterveyslaki, Terveydenhuoltolaki, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, Sairausvakuutuslaki)

5.19 Vaipat

Terveyskeskus myöntää vaipat maksutta esimerkiksi yli 3-vuotiaallevaippoja edelleen päivittäin tarvitsevalle pitkäaikaissairaalle tai vammai-selle lapselle. Hakemus toimitetaan terveysaseman terveydenhoitajalle.

(Terveydenhuoltolaki, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista)

5.20 Ylimääräiset vaatetuskustannukset

Vammainen henkilö voi vammaispalvelulain perusteella saada korvaustaylimääräisistä vaatekustannuksista, jotka johtuvat vamman tai sairaudenaiheuttamasta vaatteiden tavanomaista suuremmasta kulumisesta tai sii-tä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaat-teita tai jalkineita. Tukea haetaan sosiaalitoimesta (ks. luku 4.16).


(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista jatukitoimista)

5.21 Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet

Vaikeavammaisen lapsen kodin muutostyöt, muutostöiden suunnittelu jaesteiden poisto asunnon välittömästä lähiympäristöstä sekä asuntoonkiinteästi asennettavat välineet ja laitteet korvataan, jos lapsi välttämättätarvitsee ne vammansa tai sairautensa takia suoriutuakseen tavanomaisis-ta elämän toiminnoista. Tukea haetaan sosiaalitoimesta (ks. luku 4.11).

(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista jatukitoimista)

5.22 Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet jalaitteet

Muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden,koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin voi hakeatukea sosiaalitoimesta (ks. luku 4.12).

(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista jatukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

5.23 Lapsen kanssa liikkuminen

Mikäli auto on tarpeellinen vaikeavammaisen lapsen kuljetuksen vuoksi,voidaan uutena hankittavaan autoon hakea autoveron palautusta tai huo-jennusta (ks. luku 11.1).

Vapautus ajoneuvoverosta voidaan myöntää, mikäli auton hankintaan onsaatu autoveronpalautusta tai mikäli lapselle on myönnetty vammaisenpysäköintilupa. Vammaisen pysäköintilupaa haetaan poliisilaitokselta.Luvan saaminen voi perustua lapsen liikuntavammaan tai johonkin muu-hun lapsen erityisongelmaan, jonka vuoksi lapsen saattaminen autostamääränpäähän on vaikeaa (ks. luku 3.3.2).

Kuljetuspalveluja saattajapalveluineen voidaan myöntää kunnan sosiaa-litoimesta vaikeavammaiselle lapselle, joka ei vammansa takia voi va-paa-ajan matkoilla käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä. Kuljetuspal-veluja voidaan myöntää mm. asiointiin sekä harrastus- javirkistystoimintaan tarvittaviin matkoihin. Kuljetuspalveluja ei voi käyt-tää terveyden- ja sairaanhoidon matkoihin (ks. luku 3.4). Kehitysvam-maisten erityishuollon palveluiden saamiseksi välttämättömät kuljetuk-set kuuluvat erityishuoltoa järjestävän kunnan tai kuntayhtymänvastuulle.


Vaikeavammaisilla ja pitkäaikaissairailla lapsilla on oikeus koulutoimenjärjestämiin koulukuljetuksiin, jos he eivät kykene käyttämään julkistaliikennettä. Koulu hoitaa koulukuljetusasiat yhteistyössä huoltajien kans-sa. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista taisaattamista varten myönnettävä riittävä avustus. Lapset, jotka kuuluvatpidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, ovat oikeutettuja koulukuljetuk-seen. Kaikilla koululaisilla on oikeus koulukuljetukseen, jos matka kou-luun on yli viisi kilometriä tai on vaarallinen. Lisätietoa saa kunnan ope-tus- ja sosiaalitoimesta sekä lastenneuvolasta.

(Autoverolaki, Laki ja asetus ajoneuvoverosta, Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta, Perusopetuslaki)

5.24 Osittainen hoitovapaa

Vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan lapsen vanhemmilla on oikeuskäyttää osittaista hoitovapaata siihen asti kun lapsi täyttää 18 vuotta, joslapsi vaatii erityistä huoltoa tai hoitoa. Järjestelyistä tulee sopia työnan-tajan kanssa. Osittaista hoitovapaata voi käyttää työajan lyhentämiseenesimerkiksi tekemällä 6-tuntisia työpäiviä tai 4-päiväistä työviikkoa,mutta keskimäärin lyhennetty työskentelyaika voi olla enintään 30 tuntiaviikoittain. Työajan lyhennyksen osalta ei makseta palkkaa. Kela maksaahoitorahaa lapsen 3. lukuvuoteen asti (ks. luku 5.2).

(Työsopimuslaki)

5.25 Pidennetty oppivelvollisuus

Lapsille, jotka eivät todennäköisesti saavuta perusopetukselle asetettujatavoitteita yhdeksässä vuodessa, määritetään pidennetty oppivelvolli-suus. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa suoritetaan perusopetuksen op-pimäärä joko erityis- tai yleisopetuksessa. Yksittäisiä oppiaineita taikoko oppimäärä voidaan yksilöllistää lapsen tilanteen mukaan. Lähtö-kohtana myös erityistä tukea tarvitsevan oppilaan osalta on koulupaikanosoittaminen perusopetuslain mukaisesta lähikoulusta. Oppilaan opetusvoidaan järjestää osittain tai kokonaan erityisluokalla tai erityiskoulussa,jos opetusta ei voida järjestää yleisopetuksen ryhmässä oppilaan edunedellyttämällä tavalla.

Pidennetty oppivelvollisuus kestää 11 vuotta ja sen piirissä olevat lapsetvoivat saada esiopetusta jo viisivuotiaina. Oppilaalle laaditaan lapsenesiopetuksen oppimissuunnitelma (LEOPS) ja hänen oppivelvollisuuten-sa alkaa 6-vuotiaana. Lapsella on tarvittaessa oikeus myös koulu-/kou-lunkäyntiavustajaan. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien las-ten opetuksen järjestämisvastuu on kunnalla. Jos lapselle tehdään päätöspidennetystä oppivelvollisuudesta, hänelle tehdään samalla kirjallinenpäätös erityisestä tuesta. Perusopetuslain mukaan jokaiselle erityiseen tu-


keen oikeutetulle oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksenjärjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

(Perusopetuslaki, Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta)

5.26 Kiireetön mielenterveyspalveluihin pääsy

Alle 23-vuotiaan on päästävä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kol-messa kuukaudessa.

(Kansanterveyslaki, Terveydenhuoltolaki)

6 Toimeentulo6.1 Vammaistuki aikuiselle

16 vuotta täyttäneen henkilön vammaistuen tarkoitus on helpottaa sel-viytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Vammaistu-kea maksetaan Suomessa asuvalle 16 vuotta täyttäneelle pitkäaikaisestisairaalle tai vammaiselle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynytvähintään vuoden ajan eikä hän ole eläkkeellä.

Toimintakyvyn katsotaan heikentyneen silloin, kun sairaus tai vammaheikentää kykyä huolehtia itsestään, selviytyä välttämättömistä kotita-loustöistä tai selviytyä työ- ja opiskelutehtävistä. Lisäksi sairauden taivamman tulee aiheuttaa haittaa, joka yleensä arvioidaan lääketieteellisinperustein sekä avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta.


Vammaistukea myönnetään:

• perusvammaistukena 92,14 euroa/kk, jos henkilön viasta, vammastatai sairaudesta aiheutuu olennaista haittaa.

• korotettuna vammaistukena 215 euroa/kk, jos haittaa aiheutuu huo-mattavasti tai avun, ohjauksen tai valvonnan tarve on viikoittain tois-tuvaa

• ylimpänä vammaistukena 416,91 euroa/kk, jos henkilö on vaikeastivammainen tai avuntarve on monissa henkilökohtaisissa toimissa jo-kapäiväistä, tai avun ohjauksen tarve on huomattava.

Vammaistuki voidaan myöntää korotettuna, jos perusvammaistuen edel-lytykset täyttyvät ja erityiskustannusten arvioidaan kohoavan vähintäänkorotetun tuen määrään. Erityiskustannukset ovat tarpeellisia ylimääräi-siä kustannuksia, jotka sairaus tai vamma aiheuttaa. Kustannuksina hy-väksytään yleensä vain jatkuvat kustannukset. Niitä tulee olla vähintäänkuuden kuukauden ajalta.

Erityiskustannuksia ovat:

• kotipalvelusta, tukipalveluista ja kotisairaanhoidosta aiheutuvat kus-tannukset

• palveluasumisen tai tuetun asumisen yhteydessä aiheutuvat hoito- jahoivakustannukset

• lyhytaikaisesta laitoshoidosta ja sairaanhoidosta aiheutuvat kustannuk-set

• lääkärin tai hammaslääkärin antamasta tai määräämästä hoidosta ai-heutuvat kustannukset

• lääkärin määräämästä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset• lääkärin tai hammaslääkärin antamaan tai määräämään hoitoon tai

kuntoutukseen liittyvät matkakustannukset• lääkekustannukset lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä lääkkeis-

tä

Kun vammaistuen saaja siirtyy vanhuuseläkkeelle, täydelle työkyvyttö-myyseläkkeelle, kuntoutustuelle (määräaikainen työkyvyttömyyseläke)tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle, hän voi hakea eläkettä saavan hoi-totukea. Vammaistukea voidaan myöntää takautuvasti enintään kuudeltakuukaudelta.

Vammaistuki on verotonta tuloa. Vammaistuen määrään eivät vaikuta tu-lot tai varallisuus.

Vammaistukea haetaan Kelasta. Lisätietoja saa Kelasta.

(Laki vammaisetuuksista 11.5.2007/570)


6.2 Eläkettä saavan hoitotuki

Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu tukemaan sairaan tai vammaiseneläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Tuki korvaaosin myös toimintakyvyn heikentymisestä aiheutuvia kustannuksia. Toi-mintakyvyn tulee olla heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi yhtäjak-soisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan olevan heiken-tynyt, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään (esim.peseytyä tai pukeutua), tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioidakodin ulkopuolella. Lisäksi sairauden tai vamman pitää aiheuttaa sään-nöllistä avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta.

Eläkettä saavan hoitotukea voi saada 16 vuotta täyttänyt henkilö, jokasaa:

• työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea kansaneläkkeenä tai työ-eläkkeenä

• vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä kansaneläkkeenä taityöeläkkeenä

• täyteen työkyvyttömyyteen perustuvaa lakisääteisen tapaturmavakuu-tuksen, liikennevakuutuksen, sotilasvammalain tai sotilastapaturma-lain mukaista jatkuvaa eläkettä tai korvausta

• takuueläkettä• ulkomailta vastaavia etuuksia

Hoitotukea ei makseta hakijalle, joka saa osatyökyvyttömyyseläkettä,osa-aikaeläkettä tai työttömyyseläkettä, mutta silloin voi olla oikeutettusaamaan 16 vuotta täyttäneen vammaistukea.

Eläkettä saavan hoitotuki maksetaan kolmeen ryhmään porrastettunaavuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella.

Perushoitotuki 61,71 euroa/kk: Viikoittainen avuntarve tai ohjauksen javalvonnan tarve henkilökohtaisissa toiminnoissa oikeuttaa perushoitotu-keen. Avun, ohjauksen tai valvonnan tarve pelkästään kotitaloustöissä taiasioiden hoidossa ei oikeuta hoitotukeen. Sokealla ja liikuntakyvyttö-mällä on aina oikeus vähintään perushoitotukeen.

Korotettu hoitotuki 153,63 euroa/kk: Jokapäiväinen aikaa vievää avuntarve useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa (esim. syömisessä, pukeu-tumisessa ja peseytymisessä) tai säännöllinen ohjauksen ja valvonnantarve synnyttää oikeuden korotettuun hoitotukeen.

Ylin hoitotuki 324,85 euroa/kk: Ympärivuorokautinen tarve toisen hen-kilön hoitoon ja valvontaan oikeuttaa ylimpään hoitotukeen.

Henkilökohtaisilla toiminnoilla tarkoitetaan mm. pukeutumista, peseyty-mistä, liikkumista tai toimintoja, jotka liittyvät sosiaaliseen vuorovaiku-tukseen.

Hoitotuki voidaan myöntää korotettuna, jos perushoitotuen edellytyksettäyttyvät ja erityiskustannusten arvioidaan kohoavan vähintään korotetun


tuen määrään. Erityiskustannukset ovat tarpeellisia ylimääräisiä kustan-nuksia, jotka sairaus tai vamma aiheuttaa. Kustannuksina hyväksytäänyleensä vain jatkuvat kustannukset. Niitä tulee olla vähintään kuudenkuukauden ajalta.

Erityiskustannuksia ovat:

• kotipalvelusta, tukipalveluista ja kotisairaanhoidosta aiheutuvat kus-tannukset

• palveluasumisen tai tuetun asumisen yhteydessä aiheutuvat hoito- jahoivakustannukset

• lyhytaikaisesta laitoshoidosta ja sairaanhoidosta aiheutuvat kustannuk-set

• lääkärin tai hammaslääkärin antamasta tai määräämästä hoidosta ai-heutuvat kustannukset

• lääkärin määräämästä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset• lääkärin tai hammaslääkärin antamaan tai määräämään hoitoon tai

kuntoutukseen liittyvät matkakustannukset• lääkekustannukset lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä lääkkeis-

tä

Hoitotukea voidaan myöntää takautuvasti enintään kuudelta kuukaudel-ta. Hoitotuki on verotonta tuloa. Hoitotukeen eivät vaikuta eläkkeensaa-jan ja hänen perheensä tulot eikä omaisuus.

Eläkettä saavan hoitotukea haetaan Kelasta. Lisätietoja saa Kelasta.

(Laki vammaisetuuksista 11.5.2007/570)

6.3 Sairauspäiväraha

Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheut-tamaa ansionmenetystä. Kela maksaa sairauspäivärahaa 16–67-vuotiaal-le hakijalle, jos hän ei sairautensa vuoksi kykene tekemään työtä ja onollut työssä kolmen kuukauden aikana ennen työkyvyttömäksi tuloaan.Tämä koskee hakijaa, joka on ollut ansiotyössä, yrittäjänä, hoitamassaomaa talouttaan, opiskelemassa päätoimisesti, työttömänä työnhakijana,sapattivapaalla tai vuorotteluvapaalla (=työedellytys). Sairauspäivärahaavoi myös saada, jos on työkyvytön elintenluovutuksen takia tai jos ei voitehdä työtään, koska on eristetty tarttuvan taudin tartuntavaaran takia.

Hakijalla on oikeus päivärahaan vasta, kun hänen työkyvyttömyytensäon kestänyt yhtäjaksoisesti omavastuuajan, joka on sairastumispäivä jayhdeksän seuraavaa arkipäivää. YEL- ja Myel-vakuutetulla omavastuu-aika on neljä päivää. Jos työedellytys ei täyty, voi sairauspäivärahaa saa-da vasta, kun työkyvyttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti 55 päivää.

Päivärahaa maksetaan yleensä enintään 300 päivältä, jonka jälkeen sa-masta sairaudesta maksetaan sairauspäivärahaa vasta vuoden työkykyi-syyden jälkeen. Jos kuitenkin palaa työhön vähintään 30 päiväksi, mutta


tarvitsee saman sairauden takia lisää sairauslomaa esim. leikkauksen ta-kia, voi olla mahdollisuus saada sairauspäivärahalle vielä 50 päivän jat-koajan.

Kun sairauspäivärahaa on maksettu 60 arkipäivältä eli noin kolmeltakuukaudelta, Kela selvittää, voisiko kuntoutuksesta olla apua sairaudenparantamisessa. Kuntoutustarve voidaan selvittää lääkärinlausunnon pe-rusteella.

Sairauspäivärahan maksaminen 90 arkipäivän jälkeen edellyttää työter-veyslääkärin lausuntoa jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisenmahdollisuuksista. Yrittäjien, opiskelijoiden, työttömien ja omaa talout-taan hoitavien ei tarvitse toimittaa Kelaan työkykylausuntoa.

Puolen vuoden sairauspäivärahan (150 arkipäivää) jälkeen Kela lähettääkirjeen, jossa kerrotaan eri kuntoutusmahdollisuuksista sekä tarvittaessaeläkkeen tai muun korvauksen hakemisesta.

Päivärahan suuruus määrittyy yleensä verotuksessa vahvistetun vuosi-työtulon mukaan, joten vuoden 2017 sairauspäiväraha lasketaan vuoden2015 verotettujen työtulojen mukaan. Kela saa tiedon vuosityötuloistasuoraan verottajalta. Jos hakijan tulot ovat vuodesta 2015 kasvaneet vä-hintään 20 prosenttia, hän voi hakea päivärahaa niiden perusteella. Sai-rauspäivärahaa voi saada, vaikka ei olisi lainkaan työtuloja. Tällöin päi-värahaa maksetaan 23,73 euroa/arkipäivä sen jälkeen kuntyökyvyttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti 55 päivää.

Sairauspäivärahaa maksetaan arkipäiviltä, joiksi lasketaan päivät maa-nantaista lauantaihin pois lukien sunnuntait ja arkipyhät.

Jos työnantaja maksaa työntekijälle sairausloman ajalta palkkaa, sairaus-päiväraha maksetaan työnantajalle.

Jos työtön työnhakija sairastuu ja hakee sairauspäivärahaa, on työnhakuTyö- ja elinkeinotoimistossa syytä pitää voimassa Näin menetellen tur-vaa toimeentulon siinä tilanteessa, että Kela hylkää sairauspäivärahaha-kemuksen.

Sairauspäivärahaa haetaan Kelasta. Lisätietoja saa Kelasta.

(Sairausvakuutuslaki 21.12.2004/1224)

6.4 Osasairauspäiväraha

Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työssäpysymistä ja paluuta työhön. Kokoaikaisessa työsuhteessa oleva sopiityönantajansa kanssa työhön paluusta osa-aikaisesti. Tältä ajalta hän saaKelan maksamaa osasairauspäivärahaa.


Osasairauspäiväraha on tarkoitettu 16–67-vuotiaalle kokoaikatyötä teke-välle työntekijälle tai yrittäjälle. Osasairauspäivärahaa maksetaan ilmanomavastuuaikaa, kun se jatkuu välittömästi sairauspäivärahan tai kuntou-tusrahan jälkeen. Jos osasairauspäivärahaa haetaan suoraan ilman edeltä-vää sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahassa on omavastuuaika. Oma-vastuuajan työntekijän on oltava kokonaan pois työstä (sairastumispäiväja sitä seuraavat 9 arkipäivää) ja osa-aikainen työskentely voidaan aloit-taa vasta tämän jälkeen.

Osa-aikaiseen työhön paluu on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaansekä työntekijän että työnantajan suostumus. Se ei saa vaarantaa terveyt-tä eikä toipumista. Työajan on vähennyttävä 40–60 prosenttia aiemmastaja yrittäjällä työmäärän tulee vähentyä 40–60 prosenttia.

Osasairauspäiväraha on suuruudeltaan puolet sairauspäivärahan määräs-tä. Osasairauspäivärahasta vähennetään muut saman työkyvyttömyydenperusteella maksettavat ansionmenetyskorvaukset. Jos työnantaja mak-saa osa-aikatyön ajalta kokoaikatyön palkkaa, osasairauspäiväraha mak-setaan työnantajalle.

Etuutta maksetaan vähintään 12 arkipäivää (noin kaksi viikkoa) ja enin-tään 120 arkipäivää (vajaat viisi kuukautta). Arkipäiviä ovat päivät maa-nantaista lauantaihin pois lukien sunnuntait ja arkipyhät. Enimmäisai-kaan lasketaan kaikki osasairauspäivärahapäivät viimeiseltä kahdeltavuodelta. Jos osasairauspäivärahaoikeuden enimmäisaika täyttyy, voisaada osasairauspäivärahaa saman sairauden vuoksi uudelleen vasta, kunon ollut työkykyinen vuoden ajan.

Osasairauspäivärahaa haetaan Kelasta. Lisätietoja saa Kelasta.


6.5 Sairauslomalta takaisin työhön

Töihin paluu lyhyen sairauspoissaolon jälkeen sujuu yleensä hyvin. Pit-kä poissaolo saattaa vaatia työhön paluuta helpottavaa tukea. Työnantaja,työntekijä ja työterveyshuolto toimivat yhdessä työkyvyn tukena. Kunhenkilö sairastuu tai työkyvyttömyys jatkuu, on siitä ilmoitettava hetityönantajalle. Sairauspoissaolon aikana työntekijän kannattaa pitää yh-teyttä työpaikkaan. Näin työhön paluuta tukevat järjestelyt, kuten muu-tokset työajoissa tai -tehtävissä toteutuvat joustavasti. Jo sairauden alus-sa kannattaa miettiä työhön paluuta tukevia toimenpiteitä ja sitä, mitenyhteydenpito työpaikkaan järjestetään sairauspoissaolon aikana.

Työhön paluun suunnittelun olisi hyvä lähteä liikkeelle työterveyshuol-lon kautta. Myös työnantajalla ja esimiehellä on tärkeä rooli työhön pa-luun tukemissa. Monilla työpaikoilla on erityisiä työhön paluuta tukeviasuunnitelmia tai ohjeita. Työhön paluun järjestelyt onnistuvat parhaitentyöntekijän, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä.


Sairauspäivärahan maksaminen 90 arkipäivän jälkeen edellyttää työter-veyslääkärin lausuntoa jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisenmahdollisuuksista.

Viimeistään silloin, kun työntekijä on saanut sairauspäivärahaa 90 arki-päivää, työterveyshuollon on arvioitava jäljellä oleva työkyky. Työnanta-jan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa, voi-daanko paluuta työhön tukea joillakin toimenpiteillä, kuten työtehtävienmuutoksilla tai joustavilla työaikajärjestelyillä. 90 sairauspäivärahapäi-vää ovat voineet kertyä yhtäjaksoiselta ajalta tai kahden vuoden ajalta.Kelaan pitää toimittaa lausunto työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaatyössä viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on kahden vuoden ai-kana maksettu 90 arkipäivää. Lausunnon saa työterveyslääkäriltä. Kelapyytää lausuntoa kirjeitse jokaiselta sairauspäiväraha-asiakkaalta, jotaasia koskee tai saattaa koskea. Lausuntoa ei tarvita yrittäjiltä, opiskeli-joilta, työttömiltä, omaa talouttaan hoitavilta eikä ulkomaan työkomen-nuksella olevilta työntekijöiltä.

Sairauspäivärahaa voi hakea itse valitsemansa lääkärin lausunnon perus-teella, mutta lisäksi on toimitettava Kelaan työterveyslääkärin lausuntosiitä, että jäljellä oleva työkyky ja työhön paluun mahdollisuudet on sel-vitetty.

Kun työntekijä tarvitsee kuntoutusta, on otettava yhteyttä hoitavaan lää-käriin tai työterveyslääkäriin. Kuntoutukseen hakemisen tarvitaan lääkä-rinlausunto tai kuntoutussuunnitelma (ks. luku 8).


6.6 Toimeentulotuki

Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, joka kattaa elämänperusmenoja. Toimeentulotuessa on kolme osaa, perustoimeentulotuki,täydentävä toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki. Perustoimeen-tulotuki siirtyi Kelan tehtäväksi vuoden 2017 alusta alkaen. Täydentäväja ehkäisevä toimeentulotuki (ns. harkinnanvarainen toimeentulotuki)jäävät edelleen kunnan sosiaalitoimen hoidettaviksi.

Harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntäminen on toimeentulotuki-laissa määritelty siten, että sosiaalityöntekijälle jää mahdollisuus ottaaasiakkaan yksilöllinen tilanne huomioon. Siksi sen myöntäminen on jä-tetty sosiaalitoimen tehtäväksi. Sosiaalitoimessa kuitenkin edellytetään,että päätös perustoimeentulotuen myöntämisestä tai hylkäämisestä onsaatu ensin Kelalta. Vain kiireellisissä tapauksissa Kelan toimipisteidenollessa suljettuina, voi kunta myöntää tukea ilman Kelan päätöstä.

Perustoimeentulotuen määrään vaikuttavat lähes kaikki käytettävissäolevat tulot ja varat. Huomioon otettavat tulot ja menot on määriteltytarkkaan toimeentulotukilaissa. Kun huomioitavat menot ovat suurem-mat kuin käytettävissä olevat tulot ja varat, syntyy oikeus perustoimeen-


tulotukeen. Mahdollisuuden perustoimeentulotukeen voi arvioida toi-meentulotukilaskurilla.

Perustoimeentulotukea myönnettäessä huomioidaan menoina perusosan(487,89 e/kk yksinasuvalla v. 2017) lisäksi kohtuulliset asumismenot javälttämättömiin muuttoihin liittyvät menot, taloussähkö, kotivakuutus,isot terveydenhoitomenot pääsääntöisesti julkisella puolella, lasten päi-vähoitomenot ja koululaisten iltapäivähoitomenot, lasten tapaamisista ai-heutuvat kulut ja henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustus-asiakirjan hankintamenot.

Perusosa kattaa jokapäiväiseen elämään kuuluvat menot:

• ravinto• vaatteet• vähäiset terveydenhoitomenot• puhtaus• paikallisliikenteen käyttö• sanomalehdet• puhelin ja tietoliikenne• harrastus- ja virkistystoiminta ja• muut vastaavat menot.

Kelasta voi hakea perustoimeentulotukea verkossa, samoin toimittaa liit-teet. Kirjallinen hakeminen on edelleen mahdollista. Kela neuvoo ja oh-jaa hakemuksen teossa. Voit varata ajan Kelan toimistoon tai puhelinpal-veluun. Päätös hakemukseen on tehtävä seitsemän arkipäivän kuluessa.

Sekä sosiaalitoimen että Kelan päätöksistä voi valittaa. Päätöksissä onaina oltava muutoksenhakuohjeet. Sosiaalitoimen päätöksestä valitetaanensin kunnan sosiaalilautakuntaan (tai vastaavaan) ja sieltä edelleen hal-linto-oikeuteen. Kelan päätöksissä valitus osoitetaan Kelan oikaisuvaati-muskeskukseen ja sieltä edelleen hallinto-oikeuteen.

Lisätietoja:

• Kela• Toimeentulotukilaskuri

(Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/ 1412)

6.7 Sosiaalinen luototus

Jotkut kunnat myöntävät osana omaa sosiaalitoimeaan pieniä lainoja.Sosiaalinen luotto on tarkoitettu pienituloiselle ja vähävaraiselle henki-lölle, joilla ei ole eri syistä kuten muun muassa vakuuksien puuttumisentai maksuhäiriömerkintöjen vuoksi, mahdollisuutta saada kohtuuhintaistalainaa pankista. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää kodin hankintoihin,pieniin asunnon muutostöihin, takuuvuokriin, työn edellyttämän auton


tai työvälineiden ostoon, vuokra- ja osamaksurästeihin sekä muihin itse-näiseen selviytymiseen liittyviin menoihin.

Ennen luoton myöntämistä on selvitettävä hakijan mahdollisuus saadatoimeentulotukea. Oikeutta toimeentulotuen saamiseen ei voida rajoittaasillä perusteella, että asiakkaalla on mahdollisuus saada sosiaalinen luot-to.

Mahdollisuutta sosiaaliseen luottoon voi tiedustella oman kunnan sosiaa-litoimistosta tai talous- ja velkaneuvonnasta.

Lisätietoja: STM sosiaalinen luototus

(Laki sosiaalisesta luototuksesta 20.12.2002/1133)

6.8 Talous- ja velkaneuvonta

Jos henkilö tarvitsee apua maksuja velkaongelmien hoidossa, hän voivarata ajan oman kunnan talous- ja velkaneuvojalta. Neuvoja auttaa ko-konaistilanteen kartoittamisessa, sovintoratkaisuehdotusten laatimisessa,velkajärjestelyhakemusten ja maksuohjelman laatimisessa ja tarkistami-sessa. Neuvoja kertoo myös tarvittaessa muista tukipalveluista ja voi ollamukana sovintoneuvotteluissa velkojien kanssa. Neuvonta on maksuton-ta.

Takuusäätiö antaa maksutonta puhelinneuvontaa 0800 9 8009, arkisinklo 10.00 – 14.00 talousvaikeuksissa oleville ja heidän läheisilleen.

Lisätietoja: talous- ja velkaneuvonta ja Takuusäätiö

(Laki talous- ja velkaneuvonnasta 4.8.2000/713)

6.9 Eläkkeet

Suomen eläkejärjestelmä turvaa toimeentulon vanhuuden, työkyvyttö-myyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Lakisääteinen eläkejär-jestelmä koostuu työeläkkeestä ja kansaneläkkeestä. Työeläke on ansioi-den mukaan kertyvä eläke. Kansaneläke on vähimmäisturvan varmistavaeläke sille, jolle ei ole kertynyt lainkaan työeläkettä tai kertynyt työeläkeon pieni.

Kummankin eläkejärjestelmän etuuksiin kuuluu vanhuuseläke, työkyvyt-tömyyseläke ja perhe-eläke. Järjestelmät poikkeavat hieman toisistaan.Vanhuuseläke on etuus, joka mahdollistaa ikääntyneen jäämisen poistyöelämästä osa-aikaisesti tai kokonaan. Työkyvyttömyyseläke korvaapitkäaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiotulojen menetystä.Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Leskeneläkettäja perhe-eläkettä maksetaan kuolleen henkilön puolisolle ja lapsille.


Lakisääteistä pakollista eläketurvaa on mahdollista täydentää työnanta-jan järjestämällä tai itse hankitulla lisäeläketurvalla.

6.9.1 Työeläkettä työssäolon ja ansioiden mukaan

Työeläkeuudistus tuli voimaan 1.1.2017.

Työeläkejärjestelmä perustuu useaan lakiin. Omat eläkelakinsa on mm.työntekijöille, merimiehille, kuntien työntekijöille, valtion työntekijöilleja yrittäjille.

Työeläkettä saa henkilö, jolle on kertynyt ansioiden mukaista eläkettätyösuhteessa tai yrittäjätoiminnassa. Työeläkkeen suuruus määräytyy an-sioiden mukaan. Työeläkeyhtiöt lähettävät vakuutetuille vuosittain työ-eläkeotteen. Siitä voi seurata eläkkeen karttumista.

Eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkeikää (nyt 63 vuotta) nostetaan1.1.2017 alkaen kolmella kuukaudella vuodessa, kunnes vanhuuseläke-iän alaraja on 65 vuotta. Uudet ikärajat koskevat vuonna 1955 ja sen jäl-keen syntyneitä. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikärajakytketään elinajan keskimääräiseen kehitykseen vuodesta 2030 alkaen.

Eläkettä karttuu 17 vuoden iästä lähtien kaikenikäisille 1,5 prosenttiakoko palkasta vuodessa. Uusina eläkemuotoina käyttöön tulevat osittai-nen vanhuuseläke ja työuraeläke. Eläkkeen lykkäyskorotus kannustaajatkamaan työssä.

Elinaikakerroin leikkaa kuukausieläkkeitä sen mukaan, miten elinikäjatkaa kasvuaan. Kun ihmisten elinikä pitenee, saman eläkepotin pitääriittää pidemmäksi ajaksi.

Vuoden 2017 uudistuksen jälkeen jokainen saa viisi vuotta ennen van-huuseläkeikänsä alarajaa arvion siitä, paljonko elinaikakerroin leikkaaeläkettä ja kuinka paljon lisätyöskentelyä vähentämätön eläke edellyttäi-si. Näin määräytyy henkilön tavoite-eläkeikä. Se on syntymävuodestariippuen noin 1-3 vuotta alinta vanhuuseläkeikää korkeampi.

Joka tapauksessa jos henkilö jatkaa työuraansa alinta eläkeikäänsä pi-tempään, jokainen jatkokuukausi kerryttää lisää eläkettä.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke tulee nykyisen osa-aikaeläkkeentilalle. Eläkkeelle voi jäädä osittain jo ennen alinta vanhuuseläkeikää,mutta se vähentää lopullista eläkettä pysyvästi.

Vuodesta 2017 lähtien voi siirtyä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläk-keelle 61 vuotta täytettyään. Voi valita ottaako eläkkeestään maksuunpuolet (50 prosenttia) vai neljäsosan (25 prosenttia). Tällöin nostettavaaosittaista varhennettua vanhuuseläkkeen osaa koskee varhennusvähen-nys, joka on 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta ennen varsinaista van-huuseläkeikää. Vähennys on pysyvä ja vaikuttaa näin ollen koko eläke-ajan kuukausieläkkeen suuruuteen. Lisäksi eläkettä pienentääelinaikakerroin.


Aiemmasta osa-aikatyötä koskevasta vaatimuksesta luovutaan ja eläk-keeseen ei liity palkka- tai työaikaseurantaa. Osittaisen varhennetun van-huuseläkkeen alaikäraja nostetaan 62 vuoteen vuonna 2025.

Raskas ja pitkä työura voi antaa mahdollisuuden hakeutua eläkkeelle jo63-vuotiaana. Työuraeläkettä voi hakea 38 vuoden työskentelyn jäl-keen, jos on työskennellyt rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassatyössä ja työkyky on heikentynyt. Työuraan katsotaan kuuluvan äitiys-,isyys- ja vanhempainpäivärahakautta enintään 3 vuoden ajalta.

Vuonna 2017 otetaan käyttöön lykkäyskorotus, joka kannustaa jatka-maan töissä yli alimman vanhuuseläkeiän. Lykkäyskorotus on 0,4 pro-senttia kuukautta kohden, joten eläkkeen lykkääminen vuodella tuo eläk-keeseen 4,8 prosentin korotuksen. Lykkäyskorotuksen suuruuteenvaikuttaa koko työuran aikaiset ansiot. Siksi uudistus osaltaan tasaa eläk-keiden suuruutta eri sosioekonomisissa ryhmissä.

Eläkeuudistus ei kosketa jo maksussa olevia eläkkeitä. Myös jo ansaituteläkkeet ovat uudistuksen ulkopuolella. Vuoden 2017 eläkeuudistus kos-kee vasta lain voimaantulon jälkeen karttuvia eläkkeitä.

Kaikkia eläkkeitä täytyy hakea. Työeläkettä haetaan siltä eläkelaitoksel-ta, jossa työntekijä tai yrittäjä on ollut viimeksi vakuutettuna.

Jos eläkehakemukseen saa hylkäyspäätöksen ja valittaa päätöksestä, toi-meentulon turvaamiseksi on ilmoittauduttava Työ- ja elinkeinotoimis-toon työttömäksi työnhakijaksi. Näin menetellen on mahdollista saadatyöttömyyskorvausta.

Neuvontaa, hakuohjeita ja -lomakkeita kaikkiin eläkkeisiin saa Eläketur-vakeskuksesta ja Kelasta.

Lisätietoja työeläkkeistä

(Työtekijän eläkelaki 19.5.2006/395) (Yrittäjien eläkelaki 22.12.2006/1272)(Merimieseläkelaki 22.12.2006/1290) (Julkisten alojen eläkelaki 29.1.2016/81)

6.9.2 Kansaneläkettä Suomessa asuvalle

Kansaneläkettä voi saada Suomessa asuva henkilö, joka ei saa lainkaantyöeläkettä tai jonka työeläke jää pieneksi.

Kansaneläke pienenee työeläkkeen kasvaessa. Täyden eläkevähenteisenkansaneläkkeen saa, jos muut eläkkeet ja korvaukset eivät ylitä yksin-asuvalla 55,54 euroa/kk ja toisaalta kansaneläkettä ei saa lainkaan, josmuut eläkkeet ja korvaukset yltävät 1299,88 euroa/kk.

Kansaneläkkeen määrä riippuu paitsi muista eläkkeistä myös 16 ja 65ikävuoden välillä Suomessa asutun ajan pituudesta. Täysi eläkevähentei-


nen kansaneläke on 628,85 euroa/kk ja avo- tai aviopuolisoilla 557,79euroa/kk.

Kansaneläkejärjestelmästä maksetaan vanhuuseläkettä 65 vuotta täyttä-neille. Vanhuuseläkkeen hakemista voi lykätä, jolloin sitä maksetaan ko-rotettuna. Varhennettua vanhuuseläkettä voi saada. Se kuitenkin pienen-tää vanhuuseläkettä pysyvästi.

Pitkäaikaistyötön voi saada vanhuuseläkkeen jo 62- tai 63-vuotiaana.Kansaneläkettä haetaan Kelasta.

Lisätietoja Kelasta

(Laki kansaneläkkeestä 11.5.2007/768)

6.9.3 Työkyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläkettä voi saada 16–65-vuotias henkilö, joka ei sairau-den, vian tai vamman vuoksi kykene ansaitsemaan toimeentuloaan.

Työkykyä arvioidaan lääkärinlausunnon perusteella. Hakijan ikään, am-mattiin, koulutukseen, asuinpaikkaan ja mahdollisuuksiin saada ammat-titaitoaan vastaavaa työtä kiinnitetään arvioinnissa myös huomiota.

Työkyvyttömyyseläkkeellä korvataan pitkäaikaisen työkyvyttömyyden(=sairauspäivärahaoikeus täyttyy 300 päivän jälkeen) aiheuttamaa ansio-tulojen menetystä.

Eläke voi olla työkyvyttömyyseläke toistaiseksi tai määräaikainen työ-kyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki niin työeläkkeenä kuin kansaneläk-keenä. Sen sijaan osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki on mah-dollista vain työeläkejärjestelmässä.

Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi henkilön saavutettuavanhuuseläkeiän.

Työeläkejärjestelmän mukaisissa työkyvyttömyyseläkkeissä otetaan huo-mioon ansiot ennen työkyvyttömäksi tuloa ja tuleva aika eläketapahtu-masta vanhuuseläkeikään. Tulevan ajan ansio määräytyy pääsääntöisestieläketapahtumavuotta edeltäneiden viiden viimeisen kalenterivuoden an-sioiden perusteella. Huomioon otetaan vain Suomen eläkelakien mukaanvakuutetut työansiot.

Kansaneläkejärjestelmässä työkyvyttömyyseläkettä maksetaan, jos hen-kilö ei saa muuta eläkettä tai muu eläke on pieni. Eläkkeen määrä riip-puu myös siitä, kuinka kauan henkilö on asunut Suomessa.

Neuvontaa, hakuohjeita ja -lomakkeita saa Eläketurvakeskuksesta ja Ke-lasta. Työtapaturman, ammattitaudin ja liikennevahingon johdosta mak-settavista ansionmenetyskorvauksista on lisätietoa (ks. luku 5.11).


Lisätietoja Kelasta ja Työeläke-sivustolta

6.9.4 Osatyökyvyttömyyseläke

Osatyökyvyttömyyseläkettä maksetaan työeläkejärjestelmän mukaan,kansaneläkettä ei voi saada osatyökyvyttömyyseläkkeenä.

Osatyökyvyttömyyseläke on tarkoitettu henkilölle, joka pystyy edelleenjatkamaan ansiotyötä sairaudestaan huolimatta. Osatyökyvyttöm9yyse-läkkeen voi saada myös työtön, joka voisi sairaudestaan huolimatta teh-dä työtä. Hän voi saada osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla työttö-myyspäivärahaa, josta on vähennetty osaeläkkeen määrä.

Osatyökyvyttömyyseläke myönnetään joko toistaiseksi tai määräajaksiosakuntoutustukena. Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä on puolet täy-destä työkyvyttömyyseläkkeestä.

Oikeudesta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen voi saada ennakkopäätök-sen, joka on voimassa yhdeksän kuukautta. Osatyökyvyttömyyseläke al-kaa työkyvyttömyyden alkamista ja ansioiden alenemista seuraavan kuu-kauden alusta.

Neuvontaa, hakuohjeita ja -lomakkeita saa Eläketurvakeskuksesta ja Ke-lasta. Työtapaturman, ammattitaudin ja liikennevahingon johdosta mak-settavista ansionmenetyskorvauksista on lisätietoa luvussa 10.

6.9.5 Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan oikeus ansiotuloihin ja eläkkeiden lepäämään jättäminen

Työkyvyttömyyseläkettään menettämättä voi ansaita ainakin 737,45 eu-roa kuukaudessa, ja yksilöllinen ansioraja voi olla tätä korkeampi. Yksi-löllinen ansioraja ilmoitetaan eläkepäätöksessä. Ansiorajansa voi ainatarkistaa työeläkelaitokselta ennen ansiotyön alkua. Jos ansiotulot tulevatylittämään edellä kerrotut rajat, eläkkeen voi jättää lepäämään vähintäänkolmen kuukauden ja enintään kahden vuoden ajaksi. Lepäämässä ole-vaa eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen, jos työnteko lakkaa tai an-siotulot jäävät alle edellä mainitun tulorajan.

Eläkkeensä lepäämään jättävälle henkilölle maksetaan ylintä vammaistu-kea 416,91 euroa kuukaudessa enintään 24 kuukauden ajan. Vammaistu-ki maksetaan vain niille, jotka ovat eläkkeellä ollessaan saaneet eläkettäsaavan hoitotukea. Vaikka eläke olisi lepäämässä, henkilö kuuluu edel-leen eläkkeensaajan asumistuen piiriin. Vanhuuseläkkeellä voi hankkiaansiotuloja ilman, että menettää maksettavan eläkkeen.

Lisätietoja Työeläkelakipalvelu

6.9.6 Perhe-eläke huoltajan kuoleman varalta

Kuolemantapauksen kohdatessa perhettä puolison ja lasten toimeentuloturvataan perhe-eläkkeellä. Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää laki-sääteistä perhe-eläkejärjestelmää, Kelan hoitama perhe-eläke ja työelä-


kejärjestelmän perhe-eläke, joka perustuu edunjättäjän ansaitsemaan työ-tai yrittäjäeläkkeeseen. Eläketurva koostuu leskeneläkkeestä ja lapsen-eläkkeestä.

Leskeneläkkeeseen on oikeutettu leski, joka oli puolisonsa kanssa naimi-sissa tai parisuhde oli rekisteröity. Avopuoliso ei ole oikeutettu lesken-eläkkeeseen. Leskeneläkkeen saamiseen vaikuttaa puolisoiden ikä, avioi-tumisajankohta ja se, onko yhteisiä lapsia vai ei. Kela maksaaleskeneläkettä 65 ikävuoteen saakka. Työeläkejärjestelmän mukainenleskeneläke jatkuu koko loppuelämän. Leskeneläkkeet lakkaavat, jossolmii uuden avioliiton alle 50-vuotiaana.

Lapseneläkkeen voi saada kuolleen henkilön oma lapsi, ottolapsi, avio-puolison ja rekisteröidyn parisuhteen eloonjääneen osapuolen lapsi, jokaasui puolisoiden yhteisessä kodissa. Avopuolison lapsi ei ole oikeutettulapseneläkkeeseen. Lapseneläkettä maksetaan työeläkejärjestelmästä alle18-vuotiaalle lapselle. Kela voi jatkaa eläkkeen maksamista opiskelijalle,kunnes tämä täyttää 21 vuotta.

Perhe-eläkettä haetaan Kansaneläkelaitokselta ja työeläkelaitoksesta,jossa vainaja on ollut vakuutettuna tai josta hänelle on maksettu työelä-kettä.

Työtapaturman tai ammattitaudin seurauksena kuolleen lapsille ja leskel-le maksetaan eläkettä ja kuolinpesälle hautausavustusta tapaturmavakuu-tuksesta. Niitä haetaan ko. vakuutusyhtiöltä tai valtionkonttorilta, josvainaja oli valtion palveluksessa. Lapset ja puoliso voivat saada korvaus-ta työnantajan ryhmähenkivakuutuksesta tai sairauskassasta, jotenomaisten kannattaa ottaa näihin yhteyttä.

Lisätietoja: Työeläke ja Kela

6.9.7 Takuueläke

Takuueläke parantaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentu-loa. Jos eläkkeensaajan kansaneläke ja ansioeläke yhdessä jäävät alle ta-kuueläkerajan 760,26 euroa/kk, maksetaan puuttuva osa takuueläkkeenä.Tuloraja ja vähimmäiseläke jäävät kuitenkin pienemmäksi silloin, kuneläkkeensaaja on varhentanut vanhuuseläkkeelle siirtymisen. Jos takuu-eläkkeen määrä jää pienemmäksi kuin 6,69 e/kk, sitä ei makseta.

Takuueläkkeen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut henkilön saamateläkkeet, myös ulkomailta saadut eläkkeet. Perhesuhteet eivät vaikuta ta-kuueläkkeeseen.

Takuueläkettä eivät pienennä eläkkeensaajan ansiotulot, pääomatulot jaomaisuus. Myöskään eläkettä saavan hoitotuki, eläkkeensaajan asumis-tuki ja omaishoidontuki eivät vaikuta sen määrään. Takuueläke pienentääkuitenkin asumistukea ja henkilön tai perheen mahdollisesti saamaa toi-meentulotukea.


Takuueläkettä ei makseta, jos hakija saa pelkästään osa-aikaeläkettä,osatyökyvyttömyyseläkettä tai perhe-eläkettä. Takuueläkettä on haettavaKansaneläkelaitokselta. Takuueläkkeessä on kuuden kuukauden takautu-va hakuaika.

(Laki ja asetus vammaisetuuksista, Sairausvakuutuslaki, Laki toimeentulotuesta, Laki sosiaalisesta luototuksesta, Laki talous- ja velkaneuvonnasta, Kansaneläkelaki ja – asetus, Työeläkelait, Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä, Laki takuueläkkeestä)

7 Sairaanhoidon maksut ja korvaukset7.1 Kelan sairaanhoitokorvaukset

Hallituksen säästötavoitteet lääkekorvauksiin ovat vuodesta 2017 alkaen150 miljoonaa euroa. Tämä aiheuttaa muutoksia mm. erityisen kalliisiinlääkkeisiin sekä diabeteslääkkeiden korvauksiin.

7.1.1 Yksityislääkärin palkkio, tutkimus ja hoito

Sairausvakuutuksesta korvataan osa yksityislääkärin ja -hammaslääkärinpalkkioista sekä tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Kela vahvistaalääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioille sekä tutkimuksille ja hoidoilleeuromääräisen taksan. Potilaalle maksettava korvaus on taksan suurui-nen. Taksaluettelo ja korvausten määrät ovat nähtävissä Kelan verkkosi-vuilla.


Suorakorvaus

Lähes kaikki palveluntuottajat kuuluvat suorakorvauksen piiriin, jolloinkorvaus huomioidaan jo maksettaessa. Korvaushakemus on lääkärin-palkkiolomakkeen ja tutkimus- ja hoitomääräyksen kääntöpuolella. Sai-raanhoitokorvaus on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kunmaksu on suoritettu.

Suun ja hampaiden tutkimus

Yksityisen hammaslääkärin tekemä suun ja hampaiden tutkimus korva-taan joka toinen kalenterivuosi. Myös yksityisen suuhygienistin tekemäsuun terveystarkastus korvataan joka toinen kalenterivuosi. Korvaus tar-kastuksesta voidaan kuitenkin maksaa vuosittain, jos se on hammaslää-kärin arvion vuoksi tarpeellista.

Kela korvaa myös hammashoitoon liittyviä lääke- ja matkakustannuksia.

Rintamaveteraaneille ja miinanraivaajille on hammashoidossa erityiskor-vauksia, joista saa lisätietoja Kelasta.

Lisätietoja:

• Kelan taksat• Kelan hammashoidon korvaukset

7.1.2 Yksityinen sairaalahoito

Osasta yksityissairaalan hoitokustannuksista saa sairausvakuutuskor-vausta. Sairausvakuutuskorvausta ei kuitenkaan saa esimerkiksi yksityis-ten laitosten toimistomaksuista, leikkaussalimaksuista, hoitopäivä- taipoliklinikkamaksuista eikä ennaltaehkäisevän hoidon maksuista.

7.1.3 Yksityislääkärin kirjoittamat lääkärintodistukset

Sairausvakuutuskorvausta voi hakea yksityislääkärin kirjoittamien lääkä-rinlausuntojen palkkioista, kun lausunto on kirjoitettu sairasvakuutuslainmukaista etuutta varten. Korvausta saa muun muassa lääkekorvausta,sairauspäivärahaa tai kuntoutustarpeen arviointia varten kirjoitetuistalausunnoista ja todistuksista, jotka Kela on pyytänyt lisäselvityksiä var-ten.

Korvausta ei voi saada esimerkiksi ajokorttia, oppilaitokseen pyrkimistä,työhöntulotarkastusta, eläkettä tai kuntoutusta varten kirjoitetuista lääkä-rinlausunnoista.

7.1.4 Lääkekustannusten korvaukset

Kelasta voi hakea korvausta lääkkeistä, perusvoiteista ja kliinisistä ra-vintovalmisteista, joita lääkäri on määrännyt sairauden hoitoon. Lääke-ostoista maksetaan korvauksia kolmessa eri korvausryhmässä. Korvauk-set maksetaan prosenttiosuutena lääkkeen hinnasta. Vuoden 2017 alusta


lääkereseptien voimassaoloaika muuttui tiettyjä poikkeuksia lukuun otta-matta yhdestä vuodesta kahteen vuoteen.

Kelan korvauksen saa jo apteekissa esittämällä Kela-kortin. Kela voikorvata lääkärin määräämiä lääkkeitä vain, jos lääkkeiden hintalautakun-ta on vahvistanut lääkkeelle korvattavuuden ja kohtuullisen tukkuhinnan.Markkinoilla on myös reseptilääkkeitä, joista ei saa sairausvakuutuskor-vausta. Lääkekuluja ei korvata, jos lääkkeet on määrätty terveydentilanylläpitämiseksi tai sairauden ehkäisemiseksi.

Erityisen kalliiden lääkkeiden korvaaminen

Erityisen kalliita lääkkeitä (=yhden pakkauksen arvonlisäverollinen vä-hittäishinta on yli 1000 euroa) korvataan vuoden 2017 alusta lähtien ker-ralla kuukauden tarvetta vastaava määrä aiemman kolmen kuukauden si-jaan. Uusi lääke-erä korvataan noin viikkoa ennen edellisen loppumista.Lääkettä voi esim. ulkomaanmatkan vuoksi saada kuitenkin kuukaudentarvetta suuremman määrän. Matkan vuoksi tehtävä poikkeus saadalääkkeet suorakorvattuna edellyttää, että asiakas (tai apteekki) pyytääKelan toimistosta poikkeusluvan. Matkalta paluupäivä tulee olla tiedos-sa.

Alkuomavastuu

Asiakas saa lääkeostoista Kela-korvausta vasta kalenterivuotuisen 50 eu-ron alkuomavastuun täytyttyä. Alkuomavastuu ei koske alle 18-vuotiaita.

Yhdellä ostokerralla voi hankkia enintään kolmen kuukauden aikana tar-vittavat lääkkeet. Jos lääkkeitä tarvitaan tätä pidemmäksi ajaksi, tulee ot-taa yhteyttä Kelaan. Jatkossa korvausta voi saada uuden lääkkeen, kliini-sen ravintovalmisteen ja perusvoiteen erästä vasta sen jälkeen, kunaiemmin ostettu erä on käytetty annetun ohjeen mukaisesti lähes koko-naan loppuun. Kun asiakas asioi apteekissa, apteekki tarkistaa voiko uu-den erän jo toimittaa korvattuna.

Ulkomailla syntyneet lääkekulut

Ulkomailla syntyneistä lääkekuluista voi maasta riippuen saada korvaus-ta paikallisesta sairausvakuutuslaitoksesta tai anoa sitä jälkikäteen Kelas-ta. Suomessa kirjoitetulla eurooppalaisella lääkemääräyksellä voi ostaalääkkeitä EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä. Oikeus koskee lääkkeitä,joita vastaava lääkevalmiste on hyväksytty Suomessa korvattavaksi.Asiakas maksaa lääkkeet kokonaan ja hakee myöhemmin korvausta Ke-lasta (ks. luku 12.6).

Muutoksia diabeteslääkkeiden korvattavuuksiin

1.1.2017 muut kuin insuliinia sisältävät diabeteslääkkeet siirtyvät 100prosentin korvausluokasta 65 prosentin korvausluokkaan. Insuliinia si-sältävästä lääkkeestä asiakas saa jatkossakin 100 prosentin erityiskor-vauksen ja maksaa lääkkeestä 4,50 euron omavastuun. Muutokset eivätedellytä asiakkaalta toimenpiteitä.


7.1.4.1 Korvausryhmät

Peruskorvattavuus

Reseptilääkkeiden peruskorvaus on 40 prosenttia lääkkeen hinnasta taiviitehinnasta. Suurin osa reseptilääkkeistä kuuluu peruskorvausryhmään.Myös perusvoiteet ovat peruskorvattavia, kun reseptissä on merkintä”pitkäaikaisen ihosairauden hoitoon”.

Erityiskorvattavuus

Peruskorvaus40 prosenttia lääkkeen hinnasta 50 euron alkuomavas-tuun täyttymisen jälkeen

Alempi erityiskorvaus65 prosenttia lääkkeen hinnasta 50 euron alkuomavas-tuun täyttymisen jälkeen

Ylempi erityiskorvaus100 prosenttia 50 euron alkuomavastuun täyttymisen jäl-keen

Lääkekohtainen omavastuu ylem-män erityiskorvausluokan lääkkeillä

4,50 euroa / lääke

7.1.4.2 Rajoitetusti peruskorvattavat lääkkeet

Osa kalliista lääkkeistä on rajoitetusti peruskorvattavia. Tämä tarkoittaasitä, että tietyille potilaille tietyissä sairauksissa näillä lääkkeillä on mer-kittävä hoidollinen arvo. Peruskorvattavuutta tulee hakea erillisellä B-lääkärinlausunnolla.

7.1.4.3 Viitehintajärjestelmä

Lääkärin määräämä lääke voidaan apteekissa vaihtaa halvempaan vas-taavaan valmisteeseen. Vaihto tehdään lääkevalmisteiden kesken, jotkasisältävät samaa lääkeainetta ja ovat teholtaan ja turvallisuudeltaan vas-taavia.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea vahvistaa luettelonkeskenään vaihtokelpoisista valmisteista.

Viitehintajärjestelmä koostuu viitehintaryhmistä, jotka muodostuvat kes-kenään vastaavista, samaa lääkeainetta sisältävistä korvattavista lääke-valmisteista. Viitehintaryhmälle asetettava viitehinta on korkein hinta,jonka perusteella ryhmään kuuluvalle lääkkeelle maksetaan korvaus. Joslääke ei kuulu viitehintajärjestelmän piiriin, Kela maksaa korvauksenlääkkeen myyntihinnasta.

Lääkevaihdosta voi myös kieltäytyä ja ostaa lääkärin määräämän viite-hintaa kalliimman lääkkeen. Tällöin korvauksen saa vain viitehinnasta.Viitehinnan ylittävä osuus tulee maksaa itse, eikä erotus kerrytä lääkkei-den vuotuista omavastuuosuutta.


Lääkäri voi kieltää hoidollisin tai lääketieteellisin perustein lääkkeenvaihdon edullisempaan valmisteeseen tekemällä siitä merkinnän resep-tiin. Tällöin potilas saa korvauksen lääkärin määräämästä lääkkeestä jaomavastuuosuus kerryttää vuotuista lääkkeiden maksukattoa.

7.1.4.4 Annosjakelu

Annosjakelulla tarkoitetaan sitä, että tabletti- ja kapselimuotoiset lääk-keet voi ostaa joistakin apteekeista kerta-annoksiin pakattuina yleensäkahden viikon erissä. Annosjaeltavat lääkkeet korvataan samojen peri-aatteiden mukaan kuin muutkin lääkkeet.

Apteekit perivät annosjakelusta palkkion. Mikäli henkilö on yli 75-vuo-tias ja käytössä olevia annosjakeluun soveltuvia ja korvattavia lääkkeitäon vähintään kuusi, Kela voi korvata osan palkkiosta. Mikäli lääkäri kat-soo annosjakelun tarpeelliseksi, hän tekee siitä merkinnän lääkemää-räykseen.

Lisätietoja: Annosjakelu

7.1.4.5 Lääkekustannusten vuotuinen omavastuu (lääkekatto)

Reseptilääkkeiden kustannuksilla on vuotuinen kattosumma. Oikeus li-säkorvaukseen syntyy, jos saman kalenterivuoden aikana korvatuistalääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista maksetut oma-vastuuosuudet ylittävät 605,13 euroa. Vuotuisen omavastuuosuuden täy-tyttyä potilas maksaa 2,50 euroa / lääke. Maksukattoa kerryttävät vainlääkkeet, joista saa sairausvakuutuskorvausta.

Kela seuraa lääkeostoja apteekista saatujen tietojen perusteella. Kunmaksukatto on ylittynyt, Kela lähettää kirjeen ja erillisen ilmoituksen,joka on esitettävä apteekissa Kela-kortin lisäksi. Tällöin lisäkorvauksensaa suoraan apteekista. Maksukaton omavastuuosuuden kertymistä voimyös itse seurata Kelan sähköisestä asiointipalvelusta.

7.1.4.6 Sähköinen lääkemääräys

Sähköinen resepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaasähköisesti ja tallentaa Reseptikeskukseen. Sähköinen lääkemääräys tulipakolliseksi vuoden 2017 alusta. Tämä tarkoittaa, että lääkäri voi laatialääkemääräyksen kirjallisesti ja puhelimitse enää vain poikkeustapauk-sissa (esim. tekninen häiriö, kiireellinen lääkkeen tarve, erityislupaval-miste). Lääkemääräyksen tiedot säilyvät Reseptikeskuksessa 2,5 vuottakirjoittamispäivämäärästä, jonka jälkeen ne siirtyvät Reseptiarkistoon.

Potilas saa lääkäriltä potilasohjeen, jossa on tiedot määrätystä lääkkees-tä. Potilasohje nopeuttaa asiointia apteekissa, mutta se ei ole välttämä-tön. Kela-kortti on välttämätön lääkekorvausten saamiseksi.

Lääkkeen voi hakea mistä tahansa apteekista. Reseptin uusimista voipyytää apteekista tai terveydenhuollosta sekä lähettää uusimispyynnönitse Omakannassa.


Omakanta-palvelu

Täysi-ikäinen voi katsella omia Reseptikeskuksessa olevia tietojaanOmakanta-palvelun kautta. Palveluun kirjaudutaan joko henkilökohtai-silla verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Omakannankautta voi myös lähettää reseptin uusimispyynnön.

Huoltaja näkee alle 10-vuotiaan lapsen terveystiedot Omakannasta, mi-käli lapsen terveystiedot on tallennettu Kanta-palveluihin. Huoltaja voimyös pyytää lapsen sähköisten reseptien uusimista. Yli 10-vuotiaan lap-sen puolesta huoltaja voi vain katsella tietoja, jotka on tallennettu ennenkuin lapsi on täyttänyt 10 vuotta. Alaikäiset pääsevät katsomaan omiasähköisiä reseptejään ja terveystietojaan sekä pyytämään reseptin uusi-mista.

Lisätietoja: Omakanta-palvelu

7.1.5 Matkakorvaukset

Kela korvaa sairaudesta ja kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuk-sia. Korvausta voi hakea matkoista lääkäriin, lääkärin määräämään tutki-mukseen tai hoitoon terveyskeskukseen, sairaalaan tai yksityiselle lääkä-riasemalle. Kela maksaa yleensä korvauksen matkasta lähimpäänlääkäriin, tutkimustai hoitolaitokseen halvimman kulkuneuvon mu-kaan. Jos hoito on valittu hoitopaikan valinnan vapauden perusteella,Kela korvaa matkan perusterveydenhuoltoon enintään niiden kustannus-ten mukaan, jotka aiheutuisivat matkasta oman kunnan tai kuntayhtymänpääterveyskeskukseen. Erikoissairaanhoitoon tehdyn matkan Kela kor-vaa enintään niiden kustannusten mukaan, jotka aiheutuisivat matkastalähimpään yliopistosairaalaan.

Kela voi korvata myös taksilla tehdyn matkan, jos asiakkaan terveyden-tila tai puutteelliset liikenneolosuhteet sitä edellyttävät.

Matkaomavastuu

Sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen omavastuuosuuson 25,00 euroa yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Omavastuuosuudetkerryttävät vuotuista matkakattoa. Myös omavastuuta halvemmat, tar-peelliset matkakulut kerryttävät matkakattoa, joten kaikki matkakuititkannattaa säilyttää.

Matkakustannukset voivat olla henkilön omia, hänen saattajansa tai per-heenjäsenen kustannuksia. Korvausta tulee hakea kuuden kuukauden ku-luessa matkan maksamisesta. Matkojen omavastuuosuuden täyttymistävoi seurata Kelan sähköisestä asiointipalvelusta

Oma auto

Oman auton käytön kustannuksista on mahdollista saada korvausta 0,20euroa/kilometri yhdensuuntaisen omavastuun 25,00 euroa ylittävältäosalta.


Kun matkustaa omalla autolla terveyskeskukseen, julkiseen sairaalaantai Kelan järjestämään kuntoutukseen ja yhdensuuntainen matka on alle100 kilometriä, ei tarvita matkakorvaushakemuksen liitteeksi terveyden-huollon antamaa todistusta oman auton käytöstä (Todistus oman autonkäytöstä SV 67). Yli 100 km:n matka korvataan silloin kun oman autonkäyttö johtuu puutteellisista liikenneolosuhteista tai joukkoliikennettä eiole käytettävissä tai asiakkaalla on terveydenhuollon antama todistus.Matkat yksityiseen terveydenhuoltoon korvataan vain mikäli tutkimustai hoito on Kelasta korvattavaa ja oman auton käyttö edellyttää aina SV67 todistusta.

7.1.5.1 Matkakorvaus kuntoutusmatkoista

Kela korvaa kuntoutuksesta aiheutuneita matkakuluja omavastuun 25,00euroa / suunta ylittävältä osalta. Matkat Kelan kuntoutukseen korvataanKelan tekemän kuntoutuspäätöksen perusteella.

Järjestöjen toteuttamille sopeutumisvalmennuskursseille matkat korva-taan, kun lähetteessä on lääkärin suositus kurssille hakeutumisesta. Edel-lytyksenä on myös, että kurssiohjelmassa on lääkärin tai sairausvakuu-tuslaissa tarkoitetun muun terveydenhuollon ammattihenkilön antamaahoitoa, tutkimusta tai hoidon opastusta.

Matkakorvaushakemuksen liitteenä tulee olla kurssiohjelma ja osallistu-mistodistus, jossa on kurssin järjestäjän merkintä siitä, kenen lääkärin lä-hetteeseen sopeutumisvalmennuskurssi perustui ja kopio kuntoutuspää-töksestä.

Kun rintamaveteraani osallistuu Valtiokonttorin järjestämään kuntoutuk-seen, Kela maksaa hänen matkakulunsa kokonaan.

7.1.5.2 Matkakatto

Vuotuinen omavastuuosuus, eli matkakatto, on 300,00 euroa. Jos matka-katto täyttyy kalenterivuoden aikana, Kela korvaa ylittävän osan koko-naan. Kela seuraa korvattujen matkojen osalta matkakaton täyttymistä jalähettää sen täytyttyä asiakkaalle vuosiomavastuukortin (SV 191).Asiointipalvelusta voi itse seurata matkakorvauksia ja omavastuun ker-tymistä.

7.1.5.3 Taksimatkojen korvaus

Taksia tai muuta erityiskulkuneuvoa käytettäessä tulee pyytää hoitopai-kan todistus (SV 67) matkan tarpeellisuudesta. Todistus voidaan kirjoit-taa kertamatkalle, määräajaksi tai toistaiseksi. Erikseen tehtyä lääkkei-den hakumatkaa apteekkiin ei korvata.

Matka tulee tilata sairaanhoitopiirin tilausnumerosta. Asiakas maksaataksimatkan yhteydessä vain omavastuuosuuden 25,00 euroa näyttämälläKela-korttia.


Terveydenhuollosta saatu todistus (SV 67) tai muu selvitys oikeudestataksin käyttöön tulee säilyttää, sillä Kela voi pyytää sitä myöhemmin.Myös kiireellisissä sairaustapauksissa matkan voi tilata tilausnumerosta.Samalla kertaa voi tilata kaikki tiedossa olevat matkat terveydenhuol-toon.

Mikäli matkan tilaa muualta kuin sairaanhoitopiirin keskitetystä tilaus-numerosta, matka on maksettava ensin kokonaan itse ja haettava korvausKelasta jälkikäteen. Omavastuu on tällöin kaksinkertainen, eli 50,00 eu-roa. Tällaiset matkat eivät kerrytä matkakattoa.

Vakiotaksiasiakkuuden saanut henkilö voi tilata ja sopia matkan ajan-kohdan suoraan valitsemaltaan suorakorvausmenettelyyn liittyneeltä tak-siautoilijalta.

Lisätietoja: Taksimatkojen tilausnumerot ja ohjeet

7.1.5.4 Saattaja

Matkan aikana tarvittavan saattajan matkakuluista voi myös saada kor-vausta. Edellytyksenä on, että hoitohenkilökunta on katsonut saattajantai perheenjäsenen hoitoon osallistumisen tarpeelliseksi. Mikäli saattajantarve on ilmeinen (esim. asiakas on lapsi), ei erillistä selvitystä tarvita.Saattaja hakee korvausta saatettavan henkilön nimissä.

Potilaan ja hänen saattajansa matkat korvataan yleensä sen mukaan, mitämatka olisi tullut maksamaan halvinta matkustustapaa käyttäen (yleensäjunalla tai linja-autolla). Muu matkustustapa kuten oma auto, tulee erik-seen perustella terveydenhuollosta saatavalla todistuksella (SV 67).

7.1.5.5 Yöpyminen

Kelasta voi hakea yöpymisrahaa, jos matkalla joudutaan yöpymään tut-kimuksen, hoidon, kuntoutuksen tai liikenneolosuhteiden takia. Sitä voisaada enintään 20,18 euroa vuorokaudessa. Yöpymiskustannuksista tuleeesittää kuitti. Yöpymisraha ei kerrytä vuotuista matkakattoa.

(Sairausvakuutuslaki, Lääkelaki, Laki sähköisestä lääkemääräyksestä)

7.2 Kelan verkkoasiointipalvelu: sairaanhoitokorvaukset

Kelan sähköisessä asiointipalvelussa voi seurata sairaanhoitokorvauk-sien ja hakemusten käsittelyä. Tiedoissa näkyvät mm. korvaukset, jotkaon maksettu hakijalle itselle ja terveydenhuollon palvelujen tuottajalle(esim. yksityiset lääkäriasemat). Asiointipalvelussa voi seurata myös lää-kekaton ja matkakaton täyttymistä. ”Omavastuuta kerryttävät matkat”-kohdasta näkee kaikki ne matkat, joista on peritty omavastuuta.


Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla, si-rullisella henkilökortilla tai matkapuhelimella, jonka SIM-kortilla onmobiilivarmenne.

Lisätietoja: Verkkoasiointipalvelu

7.3 Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ja maksukatto

Maksut ovat maksimääriä ja kunnat ja kuntayhtymät voivat myös päättääolla perimättä maksuja tai periä maksimimääräisiä hintoja alhaisemmatmaksut.

7.3.1 Terveyskeskusmaksut

Terveyskeskuksen kertamaksu voi 18 vuotta täyttäneeltä olla enintään20,90 euroa ja se voidaan periä kolmelta käyntikerralta kalenterivuodes-sa. Vaihtoehtona kertamaksulle on vuosimaksu, joka on enintään 41,70euroa kalenterivuodessa.

Terveyskeskuksen päivystyskäynniltä voidaan periä enintään 28,70 eu-roa. Päivystysmaksu voidaan periä arkisin klo 20-8 välillä sekä lauantai-sin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Maksu voidaan periä myös vuosimak-sun maksaneelta tai henkilöltä, joka on käynyt kolme kertaavastaanotolla.

Alle 18-vuotiailta ei peritä maksua terveyskeskuksen antamista avopal-veluista (esimerkiksi käynti lääkärin vastaanotolla tai hammashoidossa).

Terveyskeskuksessa ei peritä maksua neuvolakäynneistä, käynnistä ter-veydenhoitajan vastaanotolla (esim. rokotusohjelman mukainen rokotus)eikä laboratorio- tai röntgentutkimuksista. Osa terveydenhoitajan käyn-neistä voi olla maksullisia. Lisätietoa saat oman kunnan terveyskeskuk-sesta.

7.3.2 Kunnallinen hammashoito

Hammashoidosta peritään perusmaksu, jonka summa määräytyy hoidonantajan koulutuksen mukaan. Esimerkkejä perusmaksuista:

• suuhygienisti 10,30 euroa• hammaslääkäri 13,30 euroa• erikoishammaslääkäri 19,40 euroa

Lisäksi suoritetuista toimenpiteistä peritään aina erillinen maksu niidenlaadun ja laajuuden mukaan.

Kunnallinen hammashoito on maksutonta alle 18-vuotiaille. Veteraaneil-le hampaiden tarkastus ja proteeseihin liittyvä kliininen työ on maksu-tonta julkisessa hammashoidossa.


7.3.3 Sairaalamaksut

Sairaalat voivat periä maksun poliklinikkakäynnistä, päiväkirurgisestatoimenpiteestä, hoitopäivältä, sarjahoidosta ja kuntoutuksesta.

Sairaalan poliklinikkamaksu on enintään 41,70 euroa käynniltä.

Päiväkirurgisesta toimenpiteestä voidaan periä enintään 136,80 euroa.Päiväkirurgian maksun lisäksi voidaan periä hoitopäivämaksu silloin,kun potilas joutuu ennalta suunnittelemattomasti jäämään hoitoon yönyli esim. komplikaation vuoksi.

Sairaalan hoitopäivä maksaa 49,50 euroa. Psykiatrisessa sairaalassamaksu on 22,80 euroa. Psykiatrian poliklinikalla käynneistä ei peritämaksua. Päivä- tai yöhoito sairaalassa maksaa enintään 22,80 euroa vuo-rokaudessa.

Vuodeosastohoidosta voidaan alle 18-vuotiaalta periä hoitopäivämaksusekä terveyskeskuksessa että sairaalassa enintään seitsemältä päivältä ka-lenterivuodessa. Sairaalan poliklinikkakäynnistä peritään maksu myösalle 18-vuotiailta.

7.3.4 Elinluovuttajan maksuttomat terveyspalvelut

Elinluovuttajille toimenpiteestä aiheutuvat kustannukset, tutkimukset jahoito ovat maksuttomia. Maksuton hoito sisältää luovutukseen liittyvättutkimukset ja toimenpiteet sekä avo- että laitoshoidossa. Maksutonta onmyös luovuttajalle luovutuksesta mahdollisesti aiheutuvien komplikaa-tioiden tutkimus ja hoito. Henkilö on oikeutettu myös luovutuspäivära-haan. Lääkkeisiin voi hakea sairausvakuutuskorvausta.

Elimen siirtoa varten tai siirron edellytysten selvittämiseksi tehdyt mat-kat korvataan sairausvakuutuslain mukaan sen henkilön kustannuksina,jolle elimen siirto tehdään. Korvauksen hakijana voi olla myös elimenluovuttaja (perheenjäsen, sukulainen tai muu henkilö). Tällöin hakijallatulee olla valtakirja elimen vastaanottajalta. Elinsiirron jälkeen matkatkorvataan elimen luovuttajan kustannuksina.

7.3.5 Sarjahoito ja kuntoutushoito

Sarjahoito maksaa enintään 11,50 euroa hoitokerralta. Maksun saa periäenintään 45 käynnistä kalenterivuodessa mukaan lukien eri sarjahoidotsekä terveyskeskuksessa että erikoissairaanhoidossa. Sarjahoitoa ovatmuun muassa jatkuva dialyysihoito, säde- ja sytostaattihoito, valohoito,puhe- ja äänihäiriöhoito sekä lääkinnällinen kuntoutus.

Sarjahoitomaksua ei peritä alle 18-vuotiaalta.

Kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 17,10 euroa hoitopäivältä,kun vammainen tai kehitysvammainen saa kuntoutushoitoa laitoksessa.


7.3.6 Pitkäaikainen laitoshoito

Pitkäaikaisesta laitoshoidosta peritään enintään 85 prosenttia hoidettavannettotuloista. Jos laitoshoidossa olevalla on kotona asuva pienituloisempipuoliso, maksu on 42,50 prosenttia puolisoiden yhteenlasketuista netto-tuloista. Tuloista on jäätävä vähintään 107,00 euroa kuukaudessa henki-lön omaan käyttöön.

7.3.7 Lääkärintodistukset

Lääkärintodistuksesta ei peritä maksua silloin, kun todistus liittyy hoi-toon, esim. sairauslomatodistus työnantajalle. Maksuttomia ovat perus-terveydenhuollossa mm. B- todistus kuntoutusta varten, lääkinnälliseenkuntoutukseen liittyviä apuvälineitä varten ja lääkekorvausoikeuden saa-mista varten. Todistukset potilaan kuljetuksesta sekä neuvola- ja koulu-terveydenhuollon todistukset (esim. nuorison terveystodistus) ovat myösmaksuttomia. Myös veteraanien todistukset ovat maksuttomia.

Hoitoon liittymättömät todistukset, joilla haetaan etuuksia, ovat maksul-lisia. Ajokortin saamiseksi tarvittavan lääkärintodistuksen maksu onenintään 61,80 euroa ja muiden maksullisten todistusten enimmäismaksuon 51,40 euroa.

7.3.8 Sakkomaksu

Käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä palvelusta voidaan 15 vuottatäyttäneeltä periä enintään 51,40 euron maksu. Tällaisia ovat terveyskes-kuslääkärin vastaanotto, erikoissairaanhoidon avohoidon käynti, ham-mashuollon käynti tai kuvantamistutkimus.

7.3.9 Kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotihoito

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon maksut määräytyvät sen mukaan,onko hoito tilapäistä vai jatkuvaa. Tilapäisestä kotipalvelusta voidaanperiä kunnan päättämä kohtuullinen maksu, kuitenkin enintään 19,10 eu-roa lääkärin tai hammaslääkärin suorittamasta kotikäynnistä ja enintään12,10 euroa muun henkilön, kuten esim. kodinhoitajan tai sairaanhoita-jan suorittamasta kotikäynnistä (ks. luku 4.5).

Jatkuvasta kotihoidosta peritään kuukausimaksu, joka määräytyy palve-lun laadun, määrän ja saajan maksukyvyn sekä perheen koon mukaan.Maksukykyä määriteltäessä otetaan huomioon palvelun saajan ja hänenkanssaan yhteistaloudessa elävän puolison tulot.

Palveluseteli

Kunnat voivat tarjota henkilölle palveluseteliä, joka lisää asiakkaan va-lintamahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Setelillä voi itsehankkia tarvitsemansa kotipalvelun tai kotisairaanhoidon palvelut kun-nan hyväksymältä palveluntuottajalta. Palvelusetelin arvo on joko tasa-suuruinen kaikille tai määräytyy tulorajojen mukaan. Palvelusetelistä voikieltäytyä (ks. luku 4.8).


7.3.10 Kotisairaala

Kotisairaalahoito on lääkärijohtoista, ja lyhytaikaista ympärivuorokautis-ta kotihoitoa, joka korvaa osastohoidon. Kotisairaalahoito tarvitsee lää-kärin lähetteen ja hoidontarpeen arvioinnin. Kotisairaalan hinnat selviä-vät oman kotikunnan terveystoimesta.

7.3.11 Hoitotarvikkeet

Kotona tapahtuvaan pitkäaikaisen sairauden hoitoon saa terveyskeskuk-sesta erilaisia hoitotarvikkeita, kuten diabeteksen hoitovälineitä, sidetar-peita, avannetarvikkeita tai vaippoja. Hoitosuunnitelmaan kuuluvat hoi-totarvikkeet ovat maksuttomia.

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut kunnille toimenpide-ehdotuksetkoskien terveyskeskusten hoitotarvikkeiden jakelua.

Palvelutalossa asuminen rinnastetaan kotona asumiseksi ja pitkäaikainensairaudenhoito siellä määritellään avohoidoksi. Avohoidon asiakkaalla,jolla on pitkäaikaissairaus, on oikeus saada hoitotarvikkeet maksutta,eikä kunta tai yksityinen palveluntuottaja voi niistä erikseen periä mak-sua tai sisällyttää osaksi palveluasumisen asiakkaan maksamaa hoito-maksua.

Pitkäaikaissairauden hoitoon kuuluvien hoitotarvikkeiden jakelun tuleeperustua aina yksilöllisesti määriteltyyn tarpeeseen ja terveydenhuollonammattihenkilön suorittamaan arviointiin ja seurantaan.

7.3.12 Terveydenhuollon maksukatto

Julkisen terveydenhuollon maksuilla on vuotuinen maksukatto, joka on691,00 euroa kalenterivuodessa. Maksukatto on henkilökohtainen, muttaperheen alle 18-vuotiailta perittävät maksut voi yhdistää toisen huoltajanmaksuihin.

Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen avosairaanhoidonlääkäripalvelut, fysioterapia, sarjahoito, sairaalan poliklinikkamaksut,päiväkirurgian maksu sekä lyhytaikaisen laitoshoidon maksut.

Maksukaton täytyttyä loppuvuoden avohoidon palvelut saa pääsääntöi-sesti maksutta ja lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivämaksu alenee22,80 euroon.

Maksukattoon ei lasketa mukaan hammashoidon, sairaankuljetuksen,lääkärintodistusten, yksityislääkärin lähetteellä tehtävien laboratorio- jakuvantamistutkimusten (esim. röntgen-, ultraääni- tai magneettikuvaus)maksuja eikä tulosidonnaisia maksuja.

Maksukaton täyttymistä on seurattava itse. Tätä varten voi pyytää ter-veydenhuollosta seurantakortin.


Alkuperäiset maksukuitit on kuitenkin säilytettävä ja ne on esitettävä tar-vittaessa ennen kuin saa todistuksen maksukaton täyttymisestä. Todis-tuksen antaa se terveyskeskus tai muu julkinen terveydenhuollon yksik-kö, jossa maksukatto täyttyy. Takautuvasti voi anoa edellisen vuodenmaksukaton ylittäneitä maksuja.

7.3.13 Maksukyvyn ottaminen huomioon

Kunnan on alennettava tai jätettävä perimättä tulojen ja maksukyvynmukaan määräytyvä sosiaali- ja terveydenhuollon maksu, jos periminenvaarantaa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon tai lakisääteisenelatusvelvollisuudesta huolehtimisen. Asiakas voi saada sosiaali- ja ter-veyspalveluiden maksuihin myös toimeentulotukea. Maksun alentami-nen tai perimättä jättäminen ovat kuitenkin ensisijaisia toimeentulotuenmyöntämiseen nähden. Lisätietoa saa esimerkiksi sairaalan sosiaalityön-tekijältä.

(Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, Sairausvakuutuslaki, Perustuslaki, Potilaslaki, Sosiaalihuoltolaki, Terveydenhuoltolaki, Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä)

8 Kuntoutus8.1 Kuntoutuksen tavoitteista

Kuntoutuksella tähdätään toimintakyvyn ja työkyvyn turvaamiseen jamahdollisimman itsenäiseen selviytymiseen elämässä. Kuntoutujan ak-tiivinen osallistuminen ja sitoutuminen kuntoutuksen suunnitteluun, to-teutukseen ja arviointiin on keskeistä. Kuntoutuja voi joutua hakemaanpalveluja usealta eri taholta.


8.2 Kuntoutusjärjestelmästä

Kuntoutusjärjestelmä on eri vastuutahojen johdosta monimutkainen jahajanainen palveluiden tarvitsijoille. Siksi tarvitaan eri toimijoiden, ku-ten sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten, opetushenkilöstön sekäKelan ja TE-palveluiden välistä yhteistyötä niin paikallisella, alueellisel-la kuin valtakunnallisella tasolla.

8.2.1 Kuntoutusta järjestävät tahot

Kuntoutusta järjestävät sosiaali- ja terveydenhuolto, Kela, vakuutus- jatyöeläkelaitokset, opetustoimi, Te-palvelut ja työterveyshuolto. LisäksiRaha-automaattiyhdistys rahoittaa järjestöjen toteuttamaa kuntoutusta.

Kunnilla on lakisääteinen vastuu terveydenhuollon lääkinnällisen kun-toutuksen ja sosiaalihuollon kuntoutuksen järjestämisestä. Kela järjestääja korvaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sekä järjestää harkinnanva-raisesti muuta kuntoutusta vuosittaisen määrärahan puitteissa. Kuntou-tusta voi hakea myös tapaturma- ja ammattitautilain, liikennevakuutus-ja sotilasvammalain perusteella. Vastuu ammatillisen kuntoutuksen jär-jestämisestä kuuluu työeläkelaitoksille ja Kelalle.

Kuntoutuksen järjestäjä

Kohderyhmä TavoiteKuntoutuksen keskeinen sisäl-tö

terveydenhuolto koko väestötyö- ja toimintaky-vyn parantaminen

työ- ja toimintakyvyn arviointi, kuntoutustarvetta ja -mahdolli-suuksia selvittävä tutkimus, apu-välinepalvelut, sopeutumisval-mennus, kuntoutusohjaus, terapia- ja kuntoutusjaksot

vammaispalvelut,sosiaalihuolto

koko väestö

erityisesti sosiaali-sen selviytymisen jaosallistumisen yllä-pito ja kehittäminen

asumista, liikkumista ja tiedon-saantia edistävät palvelut ja ta-loudellinen tuki, henkilökohtainen avustaja, sosiaalinen kuntoutus, perhekuntoutus, työllistymistä tu-keva toiminta

Kela

alle 65-vuotiaat jaharkinnanvarai-sesti yli 65-vuo-tiaat

työelämään pääse-minen tai siellä py-syminen työ- ja toi-mintakyvyn tukeminen

sopeutumisvalmennus- ja perhe-kurssit, vaativa lääkinnällinen kuntoutus, KIILA-kuntoutus (kor-vaa TYK- ja ASLAK -kuntoutuk-set), kuntoutustarpeen selvitys, kuntoutustutkimus, työkokeilu, ammatillinen koulutus, psykotera-pia, avo- ja laitoskuntoutus, apu-välineet opiskelussa ja työssä, työhönvalmennus


Kuntoutuksen järjestäjä

Kohderyhmä TavoiteKuntoutuksen keskeinen sisäl-tö

Vakuutusyhtiö

työtapaturman, ammattitaudin, tapaturman tai lii-kenneturman vammauttamat henkilöt

tapaturman aiheut-taman menetyksen korvaaminen kun-toutuksen tarjoaminmahdollisuuksin

kuntoutuksen tarvetta ja mahdolli-suuksia selvittävät tutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut, työhön valmennus, ammatillinen koulu-tus, vaikeavammaisten sosiaali-sen suoriutumisen ja itsenäisyy-den tukeminen (mm. apuvälineet,asunnon muutostyöt), elinkeino-tuki

työeläkelaitoksettyökyvyttömyys-uhanalaiset hen-kilöt

työelämässä jatka-minen tai sinne pa-luu

ammatillinen kuntoutus eri muo-doissaan pääasiassa työolojen järjestelyjen, työkokeilun, työhön-valmennuksen ja uudelleen kou-lutuksen kautta

TE- palvelutvammaiset ja osatyökykyiset työnhakijat

ammatillinen kehit-tyminen, työllistymi-nen tai työssä pysy-minen

ammatinvalinta ja urasuunnittelu, työ- ja koulutuskokeilut, työhön-valmennus, työkokeilu työpaikal-la, valmentava ja ammatillinen työvoimakoulutus, työolosuhtei-den järjestelytuki, palkkatuet työnantajalle, henkilöasiakkaalle

valtiokonttori

sotainvalidit ja so-taveteraanit sekä heidän puolison-sa

toimintakykyisyydenja itsenäisen suoriu-tumisen tukeminen

avo- ja laitoskuntoutus

Lähde: Kuntoutuskirja, Duodecim 2008, taulukko päivitetty 10.12.2015

(Terveydenhuoltolaki, Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista sekä – asetus, Työeläkelait, Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta, Työtapaturma- ja ammattitautilaki, Vakuutussopimuslaki, Hallintolaki,Lastensuojelulaki, Päihdehuoltolaki ja -asetus, Sotilasvammalaki, Lakirintamaveteraanien kuntoutuksesta, Vammaispalvelulaki ja – asetus, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta ja asetus, Laki raha-automaattiavustuksista)

8.3 Kuntoutusohjaus

Kuntoutusohjauksen tavoitteena on auttaa ja edistää pitkäaikaissairastatai vammaista henkilöä sekä hänen lähiyhteisöään saavuttamaan mahdol-lisimman hyvä toimintakyky, hyvinvointi ja elämänhallinta. Kuntoutus-ohjaus on kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tukemista, neuvontaa, oh-jausta sekä palveluista tiedottamista.


Kuntoutusohjaajat työskentelevät useimmiten yliopisto- ja keskussairaa-loissa. Kuntoutusohjaajat ovat yhdyshenkilöitä kuntoutujan ja hänen per-heensä, hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien ammattihenkilöiden sekäeri palvelujärjestelmien välillä. Kuntoutusohjaus on asiakkaalle maksu-tonta.

8.4 Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma on kuntoutusta koossa pitävä työkalu. Se on laki-sääteinen edellytys tiettyjä etuuksia tai palveluja haettaessa. Kuntoutus-suunnitelma tulisi tehdä muulloinkin pitkäaikaissairaan tai vammaisenhenkilön tulevaisuutta suunniteltaessa julkisessa terveydenhuollossa ter-veyskeskuksessa tai sairaalassa. Kuntoutussuunnitelma laaditaan asiak-kaan, omaisten ja kuntoutukseen osallistuvien ammattilaisten yhteistyö-nä.

Kuntoutussuunnitelmassa on määriteltävä kuntoutujan nykytila, tavoiteja keinot, joilla asetettuihin tavoitteisiin päästään. Kuntoutuksen tarve,tavoitteet, laatu, toteutus ja seuranta suunnitellaan yhteistyössä hoitavanlääkärin ja kuntoutujan kanssa. Kuntoutussuunnitelmassa on myös ku-vattava kuntoutujan oma sitoutuminen kuntoutukseen. Kuntoutuksensuunnittelussa tulee tarvittaessa hyödyntää myös muiden ammattiryh-mien osaamista. Kuntoutussuunnitelmaa tulee seurata ja arvioida määrä-ajoin sekä tarvittaessa muuttaa.

Kuntoutujalla tulee olla selkeä käsitys siitä, kuinka suunnitelma etenee jakenellä on vastuu sen eri vaiheiden toteutumisesta sekä olla itse sitoutu-nut kuntoutuksen toteuttamiseen.

8.5 Kuntoutukseen hakeutuminen

Aloitteen kuntoutukseen hakeutumisesta voi tehdä asiakas itse, sosiaali-ja terveydenhuolto, työterveyshuolto, Kela, vakuutusyhtiö, TE-palvelutja opetushenkilöstö. Kuntoutuja tulee ohjata asianmukaisiin kuntoutus-palveluihin.

Kuntoutushakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto B (SV 7).Kelalta haettavan lääkinnällisen kuntoutuksen hakemukseen tarvitaanliitteeksi lisäksi kirjallinen kuntoutussuunnitelma.

Pääosa kuntoutuspalveluista on maksuttomia. Osasta kuntoutuspalveluja,kuten terapioista ja kuntoutuslaitosjaksoista voidaan periä kuntoutujaltaasiakasmaksu.

8.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutus

Terveyskeskukset ja sairaalat vastaavat lääkinnällisestä kuntoutuksestasilloin kun se liittyy välittömästi sairaanhoitoon.

Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja ovat esimerkiksi kuntoutustarvet-ta selvittävät tutkimukset, sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit, fy-sioterapia, apuvälinepalvelut, erilaiset terapiat ja kuntoutusohjaus. Ter-


veyskeskuksilla ja sairaaloilla on vastuu myös yli 65-vuotiaiden vaikea-vammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta.

Terveyskeskukset ja sairaalat voivat järjestää lääkinnällistä kuntoutustaomana toimintanaan tai ostaa sitä yksityiseltä taikka julkiselta palvelun-tuottajalta.

Kunnan sosiaalitoimi (lastensuojelu, päihdehuolto ja vammaispalvelut)voi järjestää esimerkiksi sopeutumisvalmennusta tai kuntoutusohjausta,päihdekuntoutusta tai muuta sosiaalista toimintakykyä tukevaa kuntou-tusta. Kunta voi ostaa palveluja myös yksityisiltä palveluntuottajilta, am-matinharjoittajilta tai järjestöiltä. Kuntien vastuulle kuuluva kuntoutuson lakisääteistä. Kunnan budjettiin varattu määräraha rajaa kunnan vas-tuuta toteuttaa kuntoutusta, eli kyseessä on ns. määrärahasidonnainenkuntoutus.

8.6.1 Rintamaveteraanit

Rintamaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutuslakien mukaisen kuntou-tuksen korvaa kunnille valtiokonttori. Kuntoutusta haetaan oman asuin-kunnan sosiaali- ja terveystoimesta.

Lisätietoa Valtiokonttorista.

8.7 Työterveyshuolto ja kuntoutus

Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työntekijän kuntoutustarpeen jatyökyvyn selvittämisessä sekä kuntoutukseen ohjaamisessa. Työkykyäarvioitaessa toimenpiteinä voidaan käyttää esimerkiksi työnantajan kans-sa sovittavia työkokeiluja ja työaikamuutoksia. Työterveyshuollon ontarvittaessa ohjattava työntekijä työssä jaksamisen tueksi Kelan ammatil-lista työkykyä tukevaan kuntoutukseen. KELA on uudistanut työikäistenkuntoutusta ja korvannut ASLAK- ja Tyk-kuntoutukset uudella KIILA-kuntoutuksella.

Työeläkelaitokset järjestävät tietyin edellytyksin ammatillista kuntoutus-ta työntekijöille, joilla on terveydentilan perusteella odotettavissa työky-vyttömyyden uhka lähivuosina.

Lisätietoa työeläkelaitoksista, Kelasta ja omasta työterveyshuollosta.

(Työterveyshuoltolaki, Sairausvakuutuslaki, Työeläkelait)

8.8 Kelan kuntoutus

Kela järjestää ja korvaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta alle 65-vuo-tiaille ja harkinnanvaraista kuntoutusta sekä ammatillista kuntoutustatyöikäisille. Kelan kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja tukea työky-kyä sekä edistää työelämään pääsyä tai sinne paluuta.


Kelan on selvitettävä kuntoutustarve niiltä henkilöiltä, joille on maksettusairauspäivärahaa yli 60 päivää ja tiedotettava heille kuntoutusmahdolli-suuksista 150 sairauspäivärahapäivän jälkeen (ks. luku 6.4).

Kelan kuntoutukseen haettaessa on hakemukseen liitettävä lääkärinlau-sunto, josta selviävät sekä kuntoutustarve että kuntoutuksen perusteenaoleva sairaus tai vamma ja niiden aiheuttamat haitat (tavallisesti lääkä-rinlausunto B). Vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen haettaessa onhakemukseen liitettävä kuntoutussuunnitelma.

Monelle Kelan sopeutumisvalmennus- tai perhekuntoutuskurssille voihakea myös omainen ja läheinen yhdessä kuntoutujan kanssa.

8.8.1 Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus uudistui 1.1.2016. Uusinimi on vaativa lääkinnällinen kuntoutus. Alle 65-vuotiaiden vaativallalääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään tukemaan kuntoutujan mahdolli-suuksia selviytyä arkielämän toiminnoista. Kuntoutusta järjestetään työs-tä, opiskelusta tai muista arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistu-mista varten.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä ovat:

• alle 65-vuotias• sairaus tai vamma ja siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite, jos-

ta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve• huomattavat vaikeudet arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistu-

misessa• kuntoutus ei liity välittömästi sairaanhoitoon• kuntoutuksen tavoitteet eivät ole ainoastaan hoidollisia, vaan suoriutu-

mista ja osallistumista mahdollistavia• kuntoutus on perustellusti tarpeen.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus ei enää edellytä vammais- tai hoitotuensaamista.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hakemuksen liitteenä on oltava jul-kisessa terveydenhuollossa tehty kirjallinen kuntoutussuunnitelma (ks.luku 8.4). Omaisen kuntoutuskurssille osallistumisen tarpeesta on oltavamaininta kuntoutussuunnitelmassa.

Kun asiakas täyttää 65 vuotta, vastuu kuntoutuksen järjestämisestä siir-tyy Kelalta julkiselle terveydenhuollolle. Kela voi kuitenkin myöntää yli65-vuotiaille harkinnanvaraisesti kuntoutusta.

8.8.2 Kuntoutuspsykoterapia

Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa sitä tarvitseville 16–67-vuotiaillehenkilöille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriönvuoksi uhattuna. Korvaaminen edellyttää kolmen kuukauden pituistaasianmukaista hoitosuhdetta sekä psykiatrian erikoislääkärin arviota ha-


kijan diagnoosista ja kuntoutustarpeesta. Terapiaa myönnetään vuodeksikerrallaan ja enintään kolmeksi vuodeksi. Terapiakuluista voi joutuamaksamaan osan itse. Alle 16-vuotiaiden terapiasta vastaa julkinen ter-veydenhuolto.

8.8.3 Harkinnanvarainen kuntoutus

Kela järjestää ja korvaa harkinnanvaraista kuntoutusta eri vamma- ja sai-rausryhmiin kuuluville henkilöille eduskunnan myöntämän vuotuisenmäärärahan puitteissa. Tämä kuntoutus on tarkoitettu pääasiassa työikäi-sille, joilla sairaus tai vamma haittaa työkykyä. Harkinnanvarainen kun-toutus voi olla esimerkiksi yksilöllisiä kuntoutusjaksoja, ryhmämuotoisiakuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja, kuntoutus- ja kuntouttavaahoitoa, neuropsykologista kuntoutusta ja ammatillista työkykyä tukevaakuntoutusta.

Harkinnanvaraista kuntoutusta voivat joissain tapauksissa saada myöstyöelämän ulkopuolella olevat, yli 65-vuotiaat, joiden toimintakykyä jaelämänlaatua voidaan parantaa kuntoutuksella.

Haettaessa harkinnanvaraiseen kuntoutukseen hakemukseen liitetään lää-kärinlausunto B. Siitä pitää käydä ilmi seuraavat asiat:

• mikä sairaus tai vamma hakijalla on• hakijan työ- ja toimintakyky ja sen rajoitukset• mitä kuntoutusta lääkäri siihen suosittaa• perustelut, miksi kuntoutus on tarpeellista• mitkä ovat kuntoutuksen tavoitteet• sairauden tai vamman todennäköinen kehitys

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen kuntoutuspäätöksistä ei ole valitusoi-keutta.

8.9 Potilas- ja vammaisjärjestöjen kuntoutus

Useilla järjestöillä on sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseja taikuntoutusohjausta. Myös järjestöjen ohjaus ja neuvonta edistävät sairas-tuneiden tai vammaisten kuntoutumista. Kuntoutusta rahoittavat Kela,Raha-automaattiyhdistys sekä sosiaali- ja terveydenhuolto. Järjestöjenkuntoutuksesta ja niihin hakeutumisesta saa lisätietoa järjestöistä ja Ke-lasta.

8.10 Ammatillinen kuntoutus

Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää kun-toutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Tavoitteena on, että pitkäai-kaissairas tai vammainen henkilö pystyy jatkamaan työelämässä hänellesoveltuvassa työssä tai palaamaan työhön.

Työeläkelaitokset järjestävät suurimman osan ammatillisesta kuntoutuk-sesta. Muita ammatillisen kuntoutuksen järjestäjiä ovat Kela ja tapatur-ma- ja liikennevakuutusyhtiöt. Kuntoutuksen aikaisen toimeentuloturvan


suuruus ja ehdot määräytyvät kuntoutuksen järjestäjätahoa koskevanlainsäädännön mukaan.

8.10.1 Kelan ammatillinen kuntoutus

Kela järjestää ja korvaa ammatillista kuntoutusta henkilöille, joilla asian-mukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma aiheuttaa tai sen arvioidaanaiheuttavan lähivuosina työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksienolennaista heikentymistä. Työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuk-sien olennaista heikentymistä arvioitaessa huomioidaan sairauden lisäksimyös henkilön muu kokonaistilanne, kuten psyykkinen, fyysinen ja so-siaalinen toimintakyky sekä muut elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät.

Tarkoituksenmukaisella ammatillisella kuntoutuksella pyritään säilyttä-mään tai parantamaan työ- ja ansiokykyä. Tavoitteena on edistää hakijantyössä jatkamista, tukea työelämään pääsyä tai sinne paluuta.

Ammatillisena kuntoutuksena järjestetään kuntoutustarvetta ja -mahdol-lisuuksia selvittäviä tutkimuksia, työ- ja koulutuskokeiluja, ammatillistakoulutusta, ammatillisen koulutuksen vuoksi välttämätöntä yleissivistä-vää koulutusta, työhönvalmennusta, työkykyä ylläpitävää ja parantavaavalmennusta, ammatillisia kuntoutuskursseja, elinkeinotukea yritystoi-mintaan, vaikeavammaisille teknisesti vaativia apuvälineitä työhön jaopiskeluun sekä muuta opiskelun tai työn takia välttämätöntä kuntoutus-ta.

Työelämässä olevien ja pidempään työskennelleiden (noin viisi vuotta)ammatillisen kuntoutuksen ensisijaisena järjestäjätahoina ovat työeläke-laitokset.

8.10.2 Työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus

Työelämässä pidempään olleiden henkilöiden ammatillisesta kuntoutuk-sesta vastaavat pääasiassa työeläkelaitokset. Kuntoutukseen voivat hakeahenkilöt, joilla on sairaudesta tai vammasta aiheutuva työkyvyttömyydenuhka seuraavan viiden vuoden kuluessa. Työeläkelaitosten ammatillinenkuntoutus edellyttää, että kuntoutukseen hakija on ollut työelämässä jaansainnut työeläketurvaa kohtuullisessa määrin (noin viisi vuotta). Kun-toutusmuotoja ovat esimerkiksi työkokeilu, työhön valmennus ja uudel-leenkoulutus.

Työeläkelaitosten ammatillista kuntoutusta voi hakea yhteistyössä työ-terveyshuollon ja työnantajan kanssa omalta työeläkelaitokselta. Hake-muksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto ja kuntoutussuunnitelma.Eläkelaitokselta voi hakea myös ennakkopäätöstä oikeudesta kuntoutuk-seen, vaikka kuntoutussuunnitelmaa ei vielä olisikaan.

8.10.3 Ammattitaudit ja tapaturmat sekä liikennevahingot: ammatillinen kuntoutus

Tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt huolehtivat kuntoutuksesta, jos sentarpeen on aiheuttanut ammattitauti tai työ- tai liikennetapaturma. Niihin


liittyvää ammatillista kuntoutusta haetaan vakuutusyhtiöltä. Edellytykse-nä ammatilliselle kuntoutukselle on, että vahingoittuneen työ- ja ansait-semiskyky on alentunut tai saattaa myöhemmin alentua korvattavan va-hingon vuoksi.

Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia ovat työ- ja koulutuskokei-lu, työhönvalmennus, uudelleenkoulutus ja elinkeinotuki. Ensisijaisestiselvitetään mahdollisuudet sijoittua omaan työhön työjärjestelyin. Kun-toutusasioiden selvittelystä ammatillisen kuntoutuksen osalta vastaa va-kuutusyhtiöiden toimeksiannosta usein keskitetysti VakuutuskuntoutusVKK.

8.11 Kuntoutusajan toimeentulo

8.11.1 Kelan kuntoutusraha

Kuntoutuksen ajalta voi Kelasta hakea kuntoutusrahaa toimeentulon tur-vaamiseksi. Kuntoutusrahaa maksetaan, jos kuntoutuksen tarkoituksenaon työelämään pääsy, siellä pysyminen tai sinne paluu.

Kelan kuntoutusrahaan on oikeutettu 16–67-vuotias kuntoutuja siltä ajal-ta, jolloin hän on kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä työtään. Myön-tämisen edellytyksenä on, että kuntoutujalla on Kelan tai muun kuntou-tuksen järjestäjän tekemä kuntoutuspäätös.

Kuntoutusraha on pääsääntöisesti samansuuruinen kuin tulojen mukaanmääräytyvä sairauspäiväraha (ks. luku 6.4). Veronalaista kuntoutusrahaamaksetaan kuntoutukseen osallistumisen ajalta enintään kuudelta päiväl-tä viikossa. Kuntoutusrahaa ei makseta omavastuuajalta, jonka pituusvaihtelee 0–30 päivään järjestettävän kuntoutuksen ja sitä edeltävien so-siaaliturvaetuuksien mukaan. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myösvuosiloman ajalta. Kuntoutusrahaa voivat saada myös sopeutumisval-mennukseen ja perhekuntoutukseen osallistuvat omaiset.

8.11.2 Nuoren kuntoutusraha

Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan opiskelun tai muun työelämään täh-täävän kuntoutuksen ajalta. Nuoren kuntoutusrahan määrä vastaa vuo-desta 2017 alkaen takuueläkkeen määrää.

Voit saada nuoren kuntoutusrahaa, jos

• olet 16–19-vuotias• työkykysi tai mahdollisuutesi valita ammatti tai työ on heikentynyt

sairauden tai vamman vuoksi• tarvitset erityisiä tukitoimia, jotta voit opiskella tai osallistua muuhun

työllistymistä edistävään kuntoutukseen (esim. työkokeilu tai -harjoit-telu)

• sinulle on laadittu kotikunnassa henkilökohtainen opiskelu- ja kuntou-tumissuunnitelma (KHOPS) opiskelun tai muun kuntoutuksen ajalle.


Jos kuntoutuksesi on opiskelua, Kela selvittää samalla oikeutesi amma-tilliseen kuntoutukseen koulutuksen ajalta (2017 alkaen).

Nuoren kuntoutusraha on vuodesta 2017 alkaen saman tasoinen kuin ta-kuueläke. Nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärä on 30,41 euroa arki-päivältä vuonna 2017. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin.Arkipyhiä ei lasketa arkipäiviksi. Palkkatulo ei vähennä kuntoutusrahanmäärää.

Kuntoutuspäätöksen ja kuntoutuksen väliseltä ajalta sekä kuntoutusjak-sojen välissä kuntoutusraha maksetaan yleensä 20 % pienempänä.

16 vuotta täyttäneen vammaistukea (ks. luku 6.1) ja nuoren kuntoutusra-haa voidaan maksaa yhtä aikaa. Alle 20-vuotiaalle nuorelle työkyvyttö-myyseläke voidaan myöntää vain, jos mahdollisuuksia ammatilliseenkuntoutukseen ei ole.

8.11.3 Toimeentulo Kelan ammatillisen kuntoutuksen ajalta

Kelan ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahan suuruus on 75prosenttia työtuloista ja vähintään 23,93 euroa päivässä. Kuntoutusrahaavoidaan maksaa ammatilliseen kuntoutukseen liittyen 20 prosentillaalennettuna kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisenväliseltä ajalta tai kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta, kuten esimerkiksilukukausien välisiltä loma-ajoilta.

Kun henkilön kuntoutusrahan määrä on enintään 23,93 euroa päivässä,voi Kela maksaa harkinnanvaraisesti verotonta ylläpitokorvausta. Sentarkoituksena on korvata kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuneitakustannuksia (matkat). Ylläpitokorvaus on 9 euroa päivältä ja sitä voi-daan maksaa pääasiassa avomuotoisen kuntoutuksen ajalta.

Mikäli kuntoutuja ei saa työttömyysturvaa kuntoutuksen jälkeen tai an-siotaso uudessa työssä on huomattavasti edellistä heikompi, voi Kelastakysyä mahdollisuutta harkinnanvaraiseen kuntoutusavustukseen. Kun-toutusavustus on enintään kuntoutusrahan suuruinen.

8.11.4 Toimeentulo työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen ajalta

Työeläkelaitokset maksavat kuntoutusrahaa aktiivisen ammatillisen kun-toutuksen ajalta. Kuntoutusrahan suuruus on sama kuin hakijan lasken-nallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Osakuntoutus-raha (50 prosenttia kuntoutusrahasta) voidaan maksaa henkilölle, jokajatkaa osittain ansiotyötään ammatillisen kuntoutuksen rinnalla.

Kuntoutuskorotus maksetaan työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutus-tuella oleville aktiivisen kuntoutuksen ajalta. Korotus on 33 prosenttiamaksussa olevien eläkkeiden määrästä. Jos osatyökyvyttömyyseläkkeel-lä oleva joutuu olemaan pois työstä kuntoutuksen aikana, voidaan hänel-le tältä ajalta maksaa täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen eläkesekä siihen perustuva kuntoutuskorotus.


Työeläkekuntoutujalle voidaan myöntää harkinnanvaraista kuntoutus-avustusta esimerkiksi kuntoutukseen pääsyä odottaessa tai kuntoutusjak-sojen väliajalle, mikäli kuntoutuja ei saa sairauspäivärahaa tai työttö-myysturvaetuuksia.

Työeläkelaitoksesta voi tiedustella myös muiden kuntoutuksesta aiheutu-vien kulujen korvaamisesta (matkat, opiskelu) sekä yrittäjien ja ammatti-harjoittajien elinkeinotukea.

Työeläkejärjestelmän kuntoutusetuudet

Etuus Kuka voi saada Suuruus

KuntoutusrahaTyöelämässä oleva henkilö, jonka työ-kyvyttömyyttä ehkäistään työeläkekun-toutuksella.

Työkyvyttömyyseläke +33 %

OsakuntoutusrahaHenkilö, joka jatkaa osittain ansiotyössätyöeläkekuntoutuksena tuetun kuntou-tusohjelman rinnalla.

Puolet kuntoutusrahan mää-rästä

Harkinnanvarainen kuntoutusavustus

Esimerkiksi työeläkekuntoutuja, jonka kuntoutussuunnitelman laatiminen on kesken tai joka odottaa kuntoutusohjel-man alkamista.

Työkyvyttömyyseläke

KuntoutustukiMääräaikaisesti työkyvytön henkilö, jon-ka työkyky on palautettavissa kuntou-tuksella.

Työkyvyttömyyseläke

Osakuntoutustuki Määräaikaisesti osatyökyvytön henkilö Osatyökyvyttömyyseläke

KuntoutuskorotusKuntoutustukea tai työkyvyttömyyselä-kettä saava henkilö, jonka työhön pa-luuta tuetaan työeläkekuntoutuksella.

33 % kuntoutustuesta tai eläkkeestä. Kuntoutustuki tai eläke jatkuu kuntoutuksen ajan.

Muiden kustannusten korvaus

Kuntoutusrahan tai kuntoutuskorotuk-sen saaja esimerkiksi opiskeluiden ajal-ta.

Työeläkevakuuttajat TELAn ohjeiden mukaan.


9 ApuvälineetEsteettömyysratkaisujen ohella tarvitaan usein apuvälineitä, jotta vam-mainen henkilö voi toimintarajoitteista huolimatta selviytyä mahdolli-simman omatoimisesti kotona, koulussa, opiskelussa, työssä ja vapaa-ai-kana. Toimintarajoitteen voi tunnistaa itsekin tai sen voi havaitaomainen, läheinen, ammattilainen, työnantaja tai koulu. Näistä jokainenvoi toimia aloitteen tekijänä apuvälinehankinnassa.

Apuvälinehankinta käynnistyy apuvälinetarpeen arvioinnilla, jonka pe-rusteella tehdään apuvälineen hankintasuunnitelma; se voi olla kuntou-tussuunnitelman osana. Vastuu apuvälineen järjestämisestä ja kustanta-misesta määräytyy sen mukaan, mihin käyttötarkoitukseen apuvälinetarvitaan. Kiireettömän suunnitelman tekemiseen on perusterveyden-huollossa ja sosiaalitoimessa asetettu kolmen kuukauden enimmäisaika-raja – ja kiireettömässä erikoissairaanhoidossa kuuden kuukauden enim-mäisaika.

Lähtökohtaisesti tavanomaisiksi luokiteltavat apuvälineet ovat asiakkaal-le maksuttomia, lukuun ottamatta vammaispalvelulain mukaisia päivit-täisten toimintojen tukemiseen tarkoitettuja välineitä, kojeita ja laitteita,joista saatetaan korvata vain puolet. Lisäksi maksuttomia ovat esimer-kiksi lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden sovitus, tarpeellinen uu-siminen sekä huolto, ellei niitä korvata muun lain perusteella. Myös asu-mispalveluyksiköiden asukkaiden tulee saada tarvitsemansa apuvälineetmaksutta käyttöönsä.

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinetarpeen arviointi kuuluu asiak-kaan hoito- ja kuntoutusprosessiin. Apuvälinetarpeen arvioinnissa tode-tut tarpeet on syytä kirjata hoito-/kuntoutussuunnitelmaan. Terveyden-huollon apuvälinepalvelut on porrastettu perus- ja erikoissairaanhoidonvälille. Näitä apuvälinepalveluita määrittelevät myös Apuvälinepalvelui-den laatusuositus (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:7) sekähoitotakuuseen liittyvät apuvälinepalvelujen ohjeet (Yhtenäiset kiireettö-män hoidon perusteet. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä2010:31 ja niiden verkkopäivitykset) sekä asetus lääkinnällisen kuntou-tuksen apuvälineiden luovutuksesta 1363/2011.

Erikoissairaanhoidon vastuulla ovat vaativat lääkinnällisen kuntoutuksenapuvälineet. Vaativia apuvälineitä ovat esimerkiksi liikkumisen, kommu-nikoinnin ja ympäristönhallinnan kalliit apuvälineet. Perustason apuväli-neistä vastaavat terveyskeskukset, ja niitä ovat esimerkiksi kävelykeppi,suihkutuoli, rollaattori ja pyörätuoli.

Yhdenvertaisuuslain mukaan pitkäaikaissairaan henkilön työnantajan taikoulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiinhenkilön työhön tai koulutukseen pääsyn varmistamiseksi, työssä selviä-miseksi ja työuralla etenemiseksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaanhuomioon toimista aiheutuvat kustannukset, työnantajan tai koulutuksenjärjestäjän taloudellinen asema sekä heidän mahdollisuutensa saada tu-


kea julkisista varoista tai muualta. Työpaikan esteettömyyskartoituksessaja -ratkaisuissa kannattaa hyödyntää Työterveyslaitoksen Esteetön työ-paikka -arviointimenetelmää. Työpaikan esteettömyyspulmissa on tar-peen kääntyä työterveyshuollon ja työsuojeluvaltuutetun tai luottamus-miehen puoleen.

Yleistä tietoa apuvälineistä ja apuvälinepalveluista löytyy Terveyden jahyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta.

Lisätietoja: Ergonomiaratkaisuista, THL:stä ja Työterveyslaitokselta.

Apuvälinetyönjakoa koskevan taulukon avulla voi selvittää, kenen puo-leen tulee kääntyä apuvälineasiassa.

Apuvälinepalvelujen työnjako

Vastuutaho Menettelytapa Kuvaus Lainsäädäntö

Perusterveydenhuolto

Oma yhteydenotto ter-veyskeskukseen, jos-ta ohjataan apuväline-yksikköön tai fysio- ja toimintaterapiaosas-toon

Arkielämään liittyvät lääkinnällisen kuntou-tuksen apuvälineet.

Terveydenhuoltolaki, STM:n asetus lääkin-nällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovu-tuksesta, Palvelusete-lilaki, Asiakasmaksu-laki

ErikoissairaanhoitoLähete apuvälineyk-sikköön tai erikoisalanyksikköön

Vaativat apuvälineet

SosiaalitoimiOma hakemus ja asiantuntijalausunto

Vammaispalveluna osittain tai kokonaan

Vammaispalvelulaki ja–asetus, Kehitysvam-malaki ja –asetus, Tulkkauspalvelulaki

KoulutoimiOsana koulun hankin-toja

Opetukseen liittyvät apuvälineet

Perusopetuslaki, Laki ammatillisesta koulu-tuksesta, Yhdenvertai-suuslaki

KelaOma hakemus ja asiantuntijalausunto

Vaativaa lääkinnällistäkuntoutusta työstä, opiskelusta tai muista arjen toiminnoista suoriutumista ja osal-listumista varten.

Kelan kuntoutuslaki

Työnantaja Oma yhteydenottoKohtuulliset mukau-tukset

Yhdenvertaisuuslaki


Vastuutaho Menettelytapa Kuvaus Lainsäädäntö

Työhallinto

Työnantajan hakemusja lääkärinlausunto ml.tuen välttämättömyy-destä työterveyshuol-lolta/ työsuojeluviran-omaiselta

Työolosuhteiden jär-jestelytuki välineisiin ja työolosuhdemuu-toksiin (työtoverin opastukseen)

Työvoimapalvelulaki, Asetus työvoimapal-veluetuuksista

ValtiokonttoriOma hakemus ja asiantuntijalausunto

Sotainvalidien ja vete-raanien apuvälineet

Sotilasvammalaki

VakuutuslaitoksetOma hakemus ja asiantuntijalausunto

Liikenne- ja tapatur-mavahinkojen vuoksi tarvittavat apuvälineet

Työtapaturma- ja am-mattitautilaki ja laki lii-kennevakuutuskun-toutuksesta

10 Tapaturma-, ammattitauti- ja liikennevakuutus

Työtapaturmasta, liikenteen henkilövahingosta, ammattitaudista tai poti-lasvahingosta puhuttaessa korvaukset määrittyvät suoraan lain nojalla.Korvauksista on säädetty Työtapaturma- ja ammattitautilaissa(24.4.2015/459) ja Laissa liikennevakuutuslain perusteella korvattavastakuntoutuksesta (27.3.1991/626) sekä Liikennevakuutuslaissa(17.6.2016/460). Laki määrittää työtapaturmavakuutuksen ja liikenneva-kuutuksen pakollisiksi. Myös Potilasvakuutus on lakisääteinen, ks. 1.5.6Potilasvahingot.

Lakisääteisten vakuutusten lisäksi on olemassa myös joukko vapaaehtoi-sia tapaturmavakuutuksia, tapaturmia korvaavia matkavakuutuksia sekämuita henkilövakuutuksia (kuten henkivakuutus ja sairauskuluvakuutus).


Niiden korvausperusteet määrittyvät vakuutusehtojen mukaisesti. Ne ei-vät perustu lakiin, joten vakuutusehdot sairaanhoidon ja kuntoutuksenkorvauksissa vaihtelevat. Näiden vakuutusten osalta voi ottaa yhteyttäomaan vakuutusyhtiöön sekä tutustua vakuutusehtoihin. Seuraavassa esi-tellään lakisääteiset vakuutukset, joiden korvauskäytännöt ovat vakuu-tusyhtiöstä riippumatta yhtenäiset.

Tapaturma- ja liikennevakuutuksia hoitavat yksityiset vakuutuslaitokset.Vakuutuslaitoksen toiminta lakisääteisissä vakuutuksissa rinnastuu vi-ranomaisen toimintaan ja niihin sovelletaan ao. lakien lisäksi mm. hal-lintolain säännöksiä.

Tapaturma- ja liikennevakuutus ovat ensisijaisia korvaajia niiden kor-vausvastuulle kuuluvissa tapauksissa. Ensisijaisen korvauksen lisäksivammautuneella on usein oikeus lisäkorvauksiin muista vakuutuksista.

10.1 Lakisääteinen tapaturmavakuutus

Tapaturmavakuutus vastaa työtapaturmissa vahingoittuneiden ja ammat-titautiin sairastuneiden menetysten korvaamisesta. Tapaturmavakuutus-lain perusteella korvataan sairaanhoitokuluja, maksetaan päivärahaa, ta-paturmaeläkettä, haittarahaa, perhe-eläkettä ja muita korvauksia, kutenhaitta-, vaate- ja opaskoiralisää, korvauksia lisääntyneistä kodinhoito-kustannuksista tai korvausta esinevahingoista sekä hautausapua.

Lakisääteinen tapaturmavakuutus on aina ensisijainen korvaaja, kun ky-seessä on työtapaturma. Onnettomuus saattaa olla samalla liikennevahin-ko. Tällöin vammautuneella on usein oikeus saada lisäkorvausta liiken-nevakuutuksesta. Oikeus korvaukseen tapaturmavakuutuksesta perustuutyö- tai virkasuhteeseen. Työntekijällä on aina oikeus saada korvauksiatyötapaturmasta tai ammattitaudista, riippumatta siitä onko työnantajahuolehtinut vakuuttamisvelvollisuudestaan vai ei.

10.2 Liikennevakuutus

Liikennevakuutus vastaa liikennevahingoissa vammautuneiden sosiaali-turvasta ja kuntoutuksen korvaamisesta. Korvauksia maksetaan sairaan-hoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kustannuksista, ansionmene-tyksestä, kivusta, särystä sekä tilapäisestä haitasta ja pysyvästä haitasta.Liikennevakuutus on ensisijainen korvaaja aina kun kyseessä on liiken-nevahinko, joka ei ole työtapaturma.

10.3 Kuntoutus ja tuki tapaturma ja liikennevakuutuksissa

Sekä työtapaturma- että liikennevakuutuksesta korvataan vammautuneenhenkilön kuntoutusta. Edellytyksenä kuntoutuksen korvaamiselle on työ-ja toimintakyvyn taikka ansiomahdollisuuksien heikentyminen tai hei-kentymisen uhka. Kuntoutuksena korvataan kuntoutuksesta aiheutuneetkustannukset ja ansiomenetystä.

Myönnettävän kuntoutuksen tavoitteena on edistää ja tukea kuntoutujantyöhön paluuta, ehkäistä tai vähentää työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia


haittoja sekä ylläpitää ja parantaa itsenäistä suoriutumiskykyä. Vakuutus-yhtiön tulee selvittää toimintakykyä tukevaa eli lääkinnällisen kuntou-tuksen sekä ammatillisen kuntoutuksen tarvetta.

10.3.1 Kuntoutuksen aikainen toimeentulo ja haittaraha

Sekä tapaturma- että liikennevakuutuksesta maksetaan kuntoutuksenajalta ansionmenetyskorvausta. Korvauksen perusteena on pääsääntöi-sesti onnettomuushetken työansioiden perusteella määritetty ns. vuosi-työansio.

Haittaraha maksetaan aiheutuneen haitan perusteella. Sosiaali- ja ter-veysministeriö on antanut asetuksen tapaturmavakuutuslaissa tarkoite-tusta haittaluokituksesta. Tapaturma- ja liikennevakuutus hyödyntävätlääketieteellisen haitan arviossa sosiaali- ja terveysministeriön antamanasetuksen liitteenä julkaistua haittaluokitusta.

10.3.2 Ammatillinen kuntoutus

Mikäli liikenne- tai työtapaturmassa vammautuminen heikentää olennai-sesti työ- ja ansiokykyä, vammautuneella henkilöllä on oikeus saada tar-koituksenmukaista ammatillista kuntoutusta. Kuntoutuksella voidaan tu-kea työelämässä jatkamista tai työelämään paluuta. Terveydentilanmuutosten myötä työnkuvan räätälöinti, työpaikan vaihto tai uudelleen-koulutus voi olla tarpeen.

Ammatilliseen kuntoutukseen voi sisältyä:

• ammatinvalinnan ohjausta• kuntoutustutkimusta• työ- ja koulutuskokeiluja• työhön valmennusta• ammatillista (ja muuta) koulutusta• työvoimaneuvontaa ja työhön sijoitusta• elinkeinotukea• työn tai opiskelun apuvälineitä• työolosuhteiden järjestelytukea

10.3.3 Toimintakykykuntoutus

Liikennevahingon tai työtapaturman jälkeen tarvitaan usein toimintaky-kyä edistävää ja ylläpitävää kuntoutusta. Toimintakykykuntoutuksessaon tavoitteena mahdollisimman sujuva, omatoiminen ja itsenäinen elä-mä. Sitä varten tarvitaan kuntoutus- ja tukipalveluja.

Toimintakykykuntoutuksessa keinoina ovat esimerkiksi avo- ja laitos-kuntoutus, tarvittavat apuvälineet sekä kodinmuutostyöt ja muut tukipal-velut.

Järjestämisvastuu toimintakykykuntoutuksen osalta on aina kotikunnalla.Vakuutusyhtiö korvaa vamman vuoksi välttämättömästä kuntoutuksestaaiheutuvat kustannukset.


10.3.4 Asunnonmuutostyöt

Jotta asunnossa liikkuminen ja toimiminen onnistuvat mahdollisimmanitsenäisesti, saattaa työtapaturmassa tai liikennevahingossa pysyvästivammautunut tarvita asuntoonsa muutostöitä. Näitä ovat esimerkiksi tu-kikaiteet, oviaukkojen leventäminen sekä keittiön ja peseytymistilojenmuutostyöt. Vakuutusyhtiö korvaa vammasta aiheutuneiden toiminnan-rajoitteiden vuoksi tarvittavat välttämättömät muutostyöt ja tekee kor-vauspäätöksen.

Asunnonmuutostyöselvittely käynnistyy kotikunnan terveydenhuollon-sekä rakennusalan ammattihenkilön kotikäynnillä, jonka jälkeen tervey-denhuollon edustaja tekee kirjallisen lausunnon tarvittavista muutostöis-tä ja rakennusalan ammattilainen laatii töistä rakennusteknisen työselos-teen ja kustannusarvion. Vakuutusyhtiön korvaamissa muutostöissätilaajana toimii asiakas.

Muutostöiden korvaaminen perustuu lakiin. Kaikkia suunnitelmaan si-sältyviä muutostöitä ei välttämättä korvata. Esimerkiksi tavanomaisiaperuskorjauksia tai asunnon arvoa nostavia perusparannustoimenpiteitäei korvata.

Asunnonmuutostöihin on aina oltava asunnon omistajan lupa. Vakuutus-yhtiö korvaa kustannukset korvauspäätöksen mukaisesti.

10.3.5 Apuvälineet

Kuntoutuksen kuluina liikennevakuutuksesta ja tapaturmavakuutuksestavoidaan korvata myös apuvälineitä. Niiden tarpeen tulee johtua korvatta-vasta vammasta. Apuvälineiden osalta otetaan yhteyttä ensisijaisesti jul-kiseen terveydenhuoltoon. Siellä ammattilaiset arvioivat apuvälineidentarpeen ja tekevät maksusitoumuspyynnön vakuutusyhtiöön. Usein apu-välineet luovutetaan suoraan käyttäjälle apuvälineyksiköstä, joka laskut-taa kulut suoraan vakuutusyhtiöltä. Vakuutusyhtiöt korvaavat myös apu-välineitä, joita terveydenhuolto ei arvioi ja myönnä, kuten asuntoontarvittavat, kiinteästi asennettavat laitteet. Näissä tapauksissa yhteyttäotetaan kunnan vammaispalvelun sosiaalityöntekijään.

Auton lisävarusteiden osalta korvataan ajamisen vuoksi välttämättömiäja kohtuuhintaisia lisävarusteita ja apuvälineitä kuten käsihallintalaittei-ta. Sen sijaan auton vakiovarusteita ei korvata vakuutusjärjestelmästälainkaan. Vain vakituisesti työssä käyvien kuntoutujien on mahdollistasaada auton hankintatukea.

10.3.6 Avo- ja laitoskuntoutus

Liikenne- tai työtapaturmavahingon jälkeen saatetaan tarvita kuntoutus-ta, esimerkiksi fysio-, toiminta- tai puheterapiaa tai neuropsykologistakuntoutusta. Terapia voidaan toteuttaa yksityisen terapeutin vastaanotol-la vakuutusyhtiön maksusitoumuksella. Toisinaan tarvitaan myös laitos-kuntoutusjaksoja kuntoutuslaitoksessa.


Kuntoutustarpeen arviointi tapahtuu hoidon ja kuntoutuksen seurannastavastaavan julkisen terveydenhuollon yksikössä. Heidän tehtävänsä onkartoittaa kuntoutuksen tarve ja laatia sen pohjalta kuntoutussuunnitel-ma, joka toimii maksusitoumuspyyntönä vakuutusyhtiöön. Kuntoutus-suunnitelman pohjalta vakuutusyhtiö tekee ratkaisun kuntoutukseenmyönnettävistä maksusitoumuksista.

10.3.7 Avustus- ja tukipalveluiden järjestäminen kotiin

Apua kotona selviytymiseen tarvittaessa otetaan yhteys kotikunnan vam-maispalveluun, jonka tulee laatia palvelusuunnitelma. Kunnan vammais-palvelulain mukaan järjestämien palveluiden, kuten henkilökohtaisenavun tai kuljetuspalveluiden aiheuttamat kustannukset peritään vakuu-tusyhtiöltä.

Vakuutusyhtiöt voivat maksaa korvausta kohonneista kodinhoitokustan-nuksista. Vaikeasti vammautuneelle henkilölle voidaan maksaa esimer-kiksi siivouksesta aiheutuvia kustannuksia. Työtapaturmalain mukaisestikohdalla kohonneita kodinhoitokustannuksia korvataan enintään yhdenvuoden ajalta. Liikennevahinkolain mukaan korvatavissa kodinhoitokus-tannuksissa ei ole aikarajaa.

10.4 Muutoksenhaku lakisääteisissä vakuutuksissa

Lakisääteisissä vakuutuksissa, kuten tapaturmavakuutuksessa ja liiken-nevakuutuksessa on oma erillinen muutoksenhakujärjestelmänsä. Josolet tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen, selvitä asiaa ensin vakuu-tusyhtiön korvauskäsittelijän kanssa ja pyydä asian käsittelyä uudelleen.

10.4.1 Tapaturmavakuutus

Muutoksenhaun ensimmäinen aste tapaturmavakuutuksessa on tapatur-ma-asioiden muutoksenhakulautakunta. Muutoksenhakulautakuntaantehtävä kirjallinen valitus toimitetaan sille vakuutuslaitokselle, jonkapäätökseen muutosta haetaan. Vakuutuslaitoksella on silloin mahdolli-suus oikaista päätöstään vaatimuksen mukaisesti. Mikäli vakuutuslaitosei hyväksy kaikkia valituskirjelmässä esitettyjä vaatimuksia, se toimittaavalituskirjelmän, valitusasiaa koskevat asiakirjat ja vastineensa muutok-senhakulautakunnan käsiteltäväksi. Tapaturma-asioiden muutoksenhaku-lautakunnan käsittely on maksutonta, mutta asianomistajalla on mahdol-lisuus saada eräissä tapauksissa korvausta oikeudenkäyntikuluista.

Toinen muutoksenhakuaste on vakuutusoikeus. Mikäli on tyytymätön ta-paturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen, voi siihen ha-kea kirjallisesti muutosta vakuutusoikeudelta 30 päivän kuluessa. Tässä-kin tapauksessa valitus toimitetaan sille vakuutuslaitokselle, jonkapäätöksestä valitetaan.

Viimeisenä mahdollisuutena on hakea valituslupaa Korkeimmalta oikeu-delta, jos kyse on oikeudesta korvaukseen. Tältä osin muutoksenhaku onsiis rajattu.


10.4.2 Liikennevakuutus

Liikennevakuutuksessa on mahdollista pyytää lausuntoa liikennevahin-kolautakunnalta. Lautakunta antaa asiassa ratkaisusuosituksen. Lausun-topyyntö lautakunnalle on tehtävä vuoden kuluessa korvauspäätöksestä.Korvausasiaa koskevan kirjallisen lausuntopyynnön voi tehdä vahinkoakärsinyt, muu korvaukseen oikeutettu, vakuutuksen ottaja, vakuutuslai-tos tai korvausasiaa käsittelevä tuomioistuin. Lautakunnan ratkaisusuosi-tukset eivät sido vakuutusyhtiöitä, mutta vakuutusyhtiöt noudattavat nii-tä lähes poikkeuksetta. Asian käsittely muutoksenhakulautakunnassa onmaksuton. Vaihtoehtoisesti vakuutusyhtiötä vastaan voi nostaa kanteenyleisessä tuomioistuimessa. Se on yleensä lautakuntaprosessia kalliimpija raskaampi tapa. Liikennevahingoissa kuntoutusasiat ovat poikkeus,niissä muutosta haetaan vakuutusoikeudesta.

11 Verotuksessa tehtävät vähennykset11.1 Autovero

11.1.1 Autoveronpalautus ja -huojennus

Vammaiselle henkilölle voidaan myöntää autoverolaissa (51 §) säädetty-jen edellytysten mukaan palautus auton hintaan sisältyvästä autoverostajoko kokonaan tai osittain.

Autoveron palautuksen voi saada Suomessa ensi kertaa rekisteröitävästäautosta silloin:

• kun hakijan pysyvästä liikunta- tai näkövammasta aiheutuva haitta-as-te on vähintään 80 prosenttia ja auto tulee hakijan henkilökohtaiseenkäyttöön. Hakijan ei tarvitse itse toimia kuljettajana. Liikuntavammal-la tarkoitetaan alaraajojen vammoja tai sairauksia.


• kun hakijan pysyvästä invaliditeetista aiheutuva haitta on vähintään 60prosenttia ja auton hankinta on olennaisen tarpeellista työn, toimen taiammattiin valmistumista tapahtuvan opiskelun vuoksi. Lukiolaiselleautoveroa ei palauteta.

• kun henkilön liikuntakyky on alaraajan tai -raajojen puuttumisen taitoiminnan vajavuuden vuoksi siten alentunut, että hänen pysyvä hait-ta-asteensa on vähintään 40 prosenttia, ja ajoneuvon hankinta on hä-nelle olennaisen tarpeellinen hänen työnsä, toimensa tai ammattiinvalmistumista varten tapahtuvan opiskelunsa vuoksi. Tällöin autove-rosta palautetaan 60 prosenttia, kuitenkin enintään 2 460 euroa.

Palautettavan autoveron enimmäismäärä on kohtien 1 ja 2 perusteella 3770 euroa. Automaattivaihteista autoa välttämättä tarvitsevalle (lääkärinkirjattava tarve lausuntoon) palautettava enimmäismäärä on kohtien 1 ja2 perusteella 4 980 euroa.

Autoon asennetut lisävarusteet voivat korottaa autoveron palautuksenenimmäismäärää (autoverolain 51 a §), mikäli asennetut varusteet ovatvaikuttaneet auton yleiseen vähimmäismyyntiarvoon perustuvaan auto-veroon ja siitä kannettavaan arvonlisäveroon.

Autoveron palautusta haetaan kirjallisesti kuuden kuukauden kuluessaauton rekisteröintipäivästä tai jos auto on ostettu osamaksulla, siitä kunhakija on tullut auton yksinomistajaksi. Hakemukset toimitetaan osoit-teeseen: Verohallinto/Autoverotus, PL 1000,10901 Hanko

Hakemukseen liitettävät asiakirjat:

• lääkärinlausunto (esim. B), jossa on tarkkaan kuvattu invaliditeetinlaatu/haitta-asteprosentti ja toiminnallinen haitta.

• oikeaksi todistettu jäljennös hakijan ajokortista tai kuljettajana toimi-van henkilön ajokortista

• luotettava selvitys siitä, mihin tarkoitukseen ja kuinka usein autoakäytetään. Jos perusteena on työn hoitaminen, tarvitaan työnantajantodistus, jossa selvitetään työsuhteen kesto, työmatkan pituus, mahdol-lisuus yleisten kulkuneuvojen käyttöön sekä auton tarve työmatkalla jatyön hoitamisessa.

• kirjallinen ilmoitus autoveron lopullisesta määrästä, arvonlisäverostasekä verotuspäivästä ja paikasta. Selvityksen saa auton myyneeltä liik-keeltä.

• kahden henkilön oikeaksi todistama jäljennös auton rekisteröintitodis-tuksen teknisestä osasta, jossa on merkintä: Autoveroa alennettu.

Päätöstä autoveron palauttamisesta voi hakea myös ennakkoon eli ennenkuin auto on rekisteröity hakijan nimiin tai jo ennen auton hankkimista.Ennakkohakemukseen on liitettävä lääkärintodistus, kopio hakijan/kul-jettajan ajokortista sekä yksityiskohtainen selvitys auton käyttötarpeesta.Jos perusteena on työn hoitaminen, tarvitaan työnantajan todistus, jossaselvitetään työsuhteen kesto, työmatkan pituus, mahdollisuus yleistenkulkuneuvojen käyttöön sekä auton tarve työmatkalla ja työn hoitamises-sa.


Lisätietoja saa Verohallinnosta.

Verohallinto voi myöntää autoverosta huojennusta autoverolain 50 §:nperusteella. Tällöin vero voidaan erityisen painavista syistä palauttaajoko kokonaan tai kohtuulliseksi katsottu osa siitä. Verohuojennuksenaautoveroa on palautettu myös vanhemmille, joille auto on vaikeavam-maisen lapsen kuljetuksen vuoksi tarpeellinen ja vammaisille, jotka eivättäytä 51 §:n mukaisia ehtoja, mutta joille auto on henkilökohtaisen liik-kumisen vuoksi olennaisen tarpeellinen.

Verohuojennusta voi hakea myös ennakkoon. Hakemuksessa on mainit-tava, että se perustuu autoverolain 50 §:ään. Hakemusta käsiteltäessäkiinnitetään huomiota liikkumista estävän tai merkittävästi rajoittavanvamman laatuun, auton tarpeeseen, sopivuuteen ja tarkoituksenmukai-suuteen sekä perheen taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan. Hakemuk-set osoitetaan ja lähetetään osoitteeseen: Verohallinto/Autoverotus, PL42, 00052 Vero. Hakemukseen on liitettävä samat asiakirjat kuin haet-taessa veronpalautusta 51 §:n perusteella.

Autoveronpalautuksesta ja autoveronhuojennuksesta saa lisätietoja puhe-limitse autoverotusneuvonnasta, p. 029 497 150.

11.1.2 Vapautus ajoneuvoveron perusverosta

Auton haltija on verovelvollinen. Ajoneuvoverolain mukaan auton vero-kausi on 12 kuukauden jakso, joka alkaa silloin, kun auto ensi- tai uudel-leen rekisteröidään tai kun henkilö ostaa käytetyn auton.

Vapautusta koskeva hakemus tehdään Trafille (entinen Ajoneuvohallin-tokeskus).

Vapautus myönnetään henkilölle, joka on ajoneuvosta verovelvollinen.Vapautuksen voi saada vain perusverosta. Dieselkäyttöisestä ajoneuvostaon maksettava ajoneuvoveron käyttövoimaveroa.

Erillistä hakemusta ei tarvita, mikäli henkilöllä on ajoneuvorekisterissämerkintä autoverolain 50 tai 51 §:ssä tarkoitetusta autoveron palautuk-sesta. Muissa tapauksissa vapautusta on haettava erikseen esimerkiksivammaisen pysäköintiluvan perusteella (ks. luku 3.3.2).

Hakemuslomakkeita saa Trafista, poliisilta ja katsastuspaikoilta. Hake-muksen vireille tulosta huolimatta ajoneuvovero on maksettava eräpäi-vänä. Jos hakemus hyväksytään, vero palautetaan hakemuksessa ilmoite-tulle pankkitilille.

Vapautuksen hakemiseen ja myöntämisperusteisiin liittyviin kysymyk-siin saa tietoa Trafin ajoneuvoveroneuvonnasta tai puh. 029 534 5125.

(Autoverolaki, Laki ja asetus ajoneuvoverosta)


11.2 Veronmaksukyvyn alentumisvähennys

Jos verovelvollisen veronmaksukyky on hänen sekä hänen perheensä tu-lot ja varat huomioon ottaen erityisestä syystä vähentynyt oleellisesti,voi hän vaatia veronmaksukyvyn alentumisvähennystä. Erityisiä syitävoivat olla esimerkiksi elatusvelvollisuus, työttömyys ja sairaus.

Yksinomaan sairaudesta aiheutunut olennainen veronmaksukyvyn alen-tuminen voi olla vähennysperusteena silloin, kun verovelvollisen ja hä-nen perheensä yhteenlaskettujen sairauskustannusten määrä verovuonnaon vähintään 700 euroa ja samalla 10 prosenttia puhtaiden ansio- ja pää-omatulojen yhteismäärästä. Vähennys on harkinnanvarainen, vaikkanämä edellytykset täyttyisivätkin. Harkintaan vaikuttavat omat sekä puo-lison tulot ja varat. Vähennys ansiotuloista, joista on vähennetty tulon-hankkimiskulut, on enintään 1 400 euroa.

Lisätietoja: verotus

(Tuloverolaki)

11.3 Kotitalousvähennys

Kodissa tai vapaa-ajan asunnossa teetettävän kotitalous-, hoiva- ja hoito-työn, kunnossapito- ja perusparannustyön sekä tietoja viestintätekniik-kaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito- ja opastustyön kustan-nukset voi osittain vähentää verotuksessa. Vähennysoikeus koskee myösomien tai puolison vanhempien kodissa tai vapaa-ajan asunnossa teetet-tävää työtä. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus taipalkka ja palkan sivukulut on maksettu.

Kotitalousvähennyksenä voidaan vähentää 15 prosenttia maksetusta pal-kasta sekä palkan sivukulut tai 45 prosenttia ennakkoperintärekisteriinkuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksetusta työkorvauksesta. Kotita-lousvähennyksen enimmäismäärä on verovelvollista kohti 2 400 euroavuonna 2016. Vähennykseen liittyy 100 euron omavastuu.

Vähennys myönnetään vain, jos työn suorittava yritys tai yrittäjä kuuluuennakkoperintärekisteriin. Vähennystä ei voi saada, mikäli vähennyk-seen oikeutettu henkilö on saanut samaa työsuoritusta varten esimerkiksiomaishoidon tukea, lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea, kun-nan myöntämän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin tai jos asun-non korjaukseen on myönnetty valtion tai muun julkisyhteisön varoistakorjausavustusta. Vähennykseen oikeuttavaa hoiva- ja hoitotyötä eimyöskään ole valvottu terveyden- ja sairaanhoitopalvelu kuten esimer-kiksi lääkärin, hierojan, fysioterapeutin tai sairaanhoitajan tekemä työ.

Lisätietoja: verotus


(Arvonlisäverolaki, Tuloverolaki)

11.4 Invalidivähennys

Invalidivähennykseen on oikeus henkilöllä, jolla on sairaudesta, viastatai vammasta aiheutunut pysyvä haitta ja jonka haitta-aste on vähintään30 prosenttia. Täyden vähennyksen saa henkilö, jonka haitta-aste on 100prosenttia. Jos haitta-aste on pienempi, invalidivähennys on haitta-asteenmukainen prosenttimäärä täydestä vähennyksestä.

Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan henkilön haitta-asteeksi katsotaan100 prosenttia ja osaeläkettä saavan haitta-asteeksi 50 prosenttia ilmaneri selvitystä. Henkilö säilyttää oikeutensa vähennykseen senkin jälkeen,kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi.

Valtionverotuksessa täyden vähennyksen määrä on 115 euroa. Vähennystehdään valtion tuloverosta. Kunnallisverotuksessa täysi vähennys on440 euroa. Vähennys tehdään muusta puhtaasta ansiotulosta kuin eläke-tulosta ja se voi siten olla enintään ansiotulon suuruinen.

Invalidivähennyksen saamiseksi on ensimmäiselle kerralla toimitettavaverottajalle lääkärintodistus, josta pysyvä haitta-aste ja sen alkamisajan-kohta ilmenevät. Jatkossa verottaja tekee vähennyksen viran puolesta.Haitta-asteen muuttuessa on verottajalle toimitettava uusi lääkärintodis-tus. Invalidivähennystä voi hakea takautuvasti viiden vuoden ajalta.

Lisätietoa: verotus

(Tuloverolaki)


12 Kansainvälinen sosiaaliturvaEU-maat: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia,Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg,Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slo-venia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro.

ETA-maat: Islanti, Liechtenstein ja Norja, jotka ETA-sopimuksen nojal-la soveltavat EU-lainsäädäntöä.

Lisäksi Sveitsiin sovelletaan lähes samoja sääntöjä kuin EU/ETA-mai-hin.

12.1 Tilapäinen oleskelu ulkomailla

Suomessa asuva henkilö voi oleskella tilapäisesti ulkomailla ja kuuluasilti Suomen sosiaaliturvan piiriin. Pääsääntö on, että alle vuoden oleske-lua pidetään tilapäisenä, jolloin henkilö kuuluu Suomen sosiaaliturvanpiiriin. Kuitenkin jo lyhytkin työskentely toisessa EU/ Eta-maassa taiSveitsissä riittää yleensä siirtämään henkilön työskentelymaan sosiaali-turvaan.

Yli vuoden oleskelua pidetään vakinaisena, jolloin oikeus Suomen so-siaaliturvaan päättyy. Jos henkilö muuttaa ulkomaille tai oleskelee ulko-mailla yli kolme kuukautta, on siitä aina ilmoitettava Kelaan.

Matkavakuutus lomamatkalle

Lomamatkan tai tilapäisen oleskelun ajaksi kannattaa aina ottaa matka-vakuutus. Matkavakuutuksia tarjoavat yksityiset vakuutusyhtiöt. Matka-vakuutuksen ehdot kannattaa vakuutusta otettaessa selvittää tarkasti. Eri-tyisesti mahdolliseen sairaankuljetukseen ja olemassa olevienpitkäaikaissairauksien uusimiseen liittyvät ehdot on muistettava selvittääerikseen. Mikäli vakuutusasioissa on epäselvyyttä, on suositeltavaa kes-kustella vakuutusvirkailijan kanssa henkilökohtaisesti ja tarvittaessa kir-jata asiat vakuutussopimukseen.

Matkavakuutus haetaan yksityisestä vakuutusyhtiöstä. Joidenkin ammat-tiliittojen jäsenetuihin kuuluu matkavakuutus.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Eurooppalaisen sairaanhoitokortin (EHIC-European Health InsuranceCard) saa Kelasta. Se on maksuton. Sillä saa lääketieteellisesti välttämä-töntä sairaanhoitoa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä samaan hintaan ja sa-malla tavoin kuin kohdemaassa asuvat henkilöt. Lisäksi on aina todistet-tava henkilöllisyys passilla tai virallisella henkilöllisyystodistuksella.

Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla saa sairaanhoitoa, jos sairastuuäkillisesti, joutuu tapaturmaan tai pitkäaikaissairaus edellyttää kiireellis-


tä hoitoa. Kortilla saa myös raskauteen tai synnytykseen tarvittavaa hoi-toa.

Kortti kelpaa EU/ETA-maissa ja Sveitsissä julkisessa terveydenhuollos-sa sekä sairausvakuutussopimuksen tehneiden yksityisten lääkäreidenvastaanotoilla/laitoksissa.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei kata sairaanhoitokuluja, jos henkilöon matkustanut ulkomaille tarkoituksenaan saada hoitoa sairauteen taivammaan, joka hänellä on ollut jo ennen matkustamista. Eurooppalainensairaanhoitokortti ei myöskään korvaa ambulanssilentoa tai muuta ko-tiinkuljetusta.

Eurooppalaisen sairaanhoitokortin voi tilata Kelasta joko sähköisesti Ke-lan asiointipalvelusta, puhelimitse tai asioimalla Kelassa. Kortin voi tila-ta myös hakemuslomakkeella SV 193, jonka voi täyttää ja tulostaa Kelaninternetsivuilla.

Sairaanhoito muualla

Muualla kuin EU-alueella tilapäisesti oleskelevalla on Suomen solmi-mista sosiaaliturva- ja sairaanhoitosopimuksista sairaanhoidon kannaltamerkitystä Australian, Kanadan Quebecin ja Pohjoismaiden kanssa sol-mituilla sopimuksilla. Oikeus sosiaaliturvaan todistetaan Suomen passil-la ja Kela-kortilla.

Australian kanssa Suomella on tilapäistä oleskelua koskeva sairaanhoito-sopimus. Sen mukaan Suomen sosiaaliturvaan kuuluvalla on Australias-sa tilapäisen oleskelunsa aikana oikeus välittömästi tarvittavaan sairaan-hoitoon. Kanadan Quebecin sopimus koskee terveydenhuoltoa jasairausvakuutusta. Pohjoismaiden välinen sosiaaliturvasopimus kattaavälttämättömän sairaanhoidon lisäksi paluumatkan toisesta Pohjoismaas-ta Suomeen, jos paluumatkasta on aiheutunut sairauden vuoksi lisäkus-tannuksia alun perin suunniteltuun paluumatkaan verrattuna.

Suomella on kahdenkeskisiä sosiaaliturvasopimuksia myös muiden mai-den kanssa, mutta niihin ei sisälly sääntöjä tilapäisen oleskelun aikaises-ta sairaanhoidosta, joten näihin maihin pätevät samat periaatteet kuin so-pimuksettomiin maihin. Hoidon saaminen ja siitä perittävät kustannuksetperustuvat aina hoitoa antavan maan lainsäädäntöön.

Jos matkustaa EU- ja Eta-maiden ulkopuolelle, kannatta selvittää etukä-teen kohdemaan terveydenhuollon käytännöt sekä matkavakuutukseenliittyvät terveydenhuollon toimipisteet ja sairaalat.

Jollei ole matkavakuutusta, perusperiaate on, että henkilö maksaa ensinitse hoidon sekä lääkkeet täysimääräisesti ja hakee Kelasta jälkikäteenkorvausta Suomen sairausvakuutuslain nojalla.

Lisätietoja: Kelan rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteestä


Korvausten hakeminen jälkikäteen

Jos sairastunut maksaa Euroopassa tai sen ulkopuolella saamastaan hoi-dosta kaikki kustannukset itse, voi hän hakea Kelasta jälkikäteen sai-raanhoitokorvausta lomakkeella SV 128 ’Ulkomailla syntyneet sairaan-hoitokustannukset’. Hakemuksen liitteenä tulee toimittaa maksukuitit,lääkemääräykset ja selvitys annetusta hoidosta.

Sairastunut voi korvaushakemuksessa itse valita joko Suomen lainsää-dännön mukaisen korvauskäsittelyn tai hoitoa antaneen valtion lainsää-dännön mukaisen korvauskäsittelyn. Jos henkilö valitsee Suomen lain-säädännön mukaisen korvauskäsittelyn, kustannukset korvataan hänelleenintään siihen määrään saakka, joka olisi aiheutunut vastaavan hoidonantamisesta henkilön kotikunnan julkisessa terveydenhuollossa.

Sairastuneelta peritään aina asiakasmaksu, jonka hän olisi maksanut vas-taavassa tilanteessa kotikuntansa julkisessa terveydenhuollossa.

Lisätietoja:

• Kelasta• Kelan lomakkeet• Kelan kansainvälisten asioiden keskus neuvoo sekä puhelimitse että

sähköpostitse.

(Sairausvakuutuslaki, Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta ns. soveltamisalalaki (1573/1993), EU-asetus 883/2004, EU-asetus 1408/71, Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta, EU-direktiivi 2011/24/E, Terveydenhuoltolaki 7 a § ja 78 a §, Laki Kansaneläkelaitoksesta, Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus)

12.2 Muu pidempiaikainen oleskelu tai työnteko ulkomailla

Sen mukaan, kuuluuko henkilö Suomen sosiaaliturvan piiriin, määräytyyminkälaisia korvauksia hän voi saada tutkimuksista, hoidosta ja lääk-keistä ja mitä etuuksia maksetaan ulkomaille. Jos henkilö kuuluu Suo-men sosiaaliturvan piiriin ollessaan ulkomailla, hän voi yleensä saada sa-moja etuuksia, joita Suomessa asuessaan saisi. Muussa tapauksessasovelletaan yleensä kohdemaan lainsäädäntöä.

Suomen sosiaaliturva perustuu maassa asumiseen. Lähdettäessä ulko-maille työhön, työkomennukselle, opiskelemaan, työnhakuun tai muutet-taessa ulkomaille pysyvästi, oikeus sosiaaliturvaan tulee selvittää Kelas-ta hyvissä ajoin ennen matkustamista tai muuttoa ulkomaille. Kela tekeepäätöksen oikeudesta Suomen sosiaaliturvaan.

Pääsääntöisesti suomalaiseen sosiaaliturvan piiriin voi kuulua enintäänvuoden mittaisen ulkomailla oleskelun jakson ajan. Ulkomailla säännöl-


lisesti yli puolet vuodesta oleskelevilla henkilöillä ei yleensä ole oikeuttaSuomen sosiaaliturvaan.

Työskentelyn tai oleskelun aikainen sosiaaliturva riippuu myös kohde-maasta. Maa voi kuulua EU:n piiriin, jolloin sovelletaan EU-säädöksiä,maalla voi olla Suomen kanssa kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus (ks.luku 12.3) tai maa voi olla ns. kolmas maa, joka ei kuulu sopimusmai-hin.

Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisen voi tarkistaa myös Kelanasiointipalvelusta.

Työkomennus ulkomaille

Kun työntekijä lähtee työkomennukselle ulkomaille, on työnantajan vas-tuulla hakea yhdessä työntekijän kanssa päätöstä työntekijän säilymises-tä Suomen sosiaaliturvan piirissä.

Hakemus lähetetään Eläketurvakeskukseen, jos työnantaja on lähettä-mässä työntekijän väliaikaisesti työkomennukselle toiseen EU- ja ETA-maahan tai Sveitsiin tai maahan, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturva-sopimus. Kela saa automaattisesti tiedon Eläketurvakeskuksen myöntä-mästä todistuksesta. Jos on lähdössä muihin maihin, hakemus lähetetäänKelaan.

Lisätietoja:

• Sosiaaliturva, työeläke ja verotus työkomennuksen aikana – julkaisus-ta

• Eläketurvakeskus• Kelasta muutto ulkomaille.• Verohallinnosta liittyen muuttoon ja verotukseen ulkomailla• Suomi.fi sivustolta• Kansainvälisen sosiaaliturvan pikakurssi

Hyödyllisiä tiedonlähteitä ovat myös pitkäaikaissairaita ja vammaisiahenkilöitä edustavien järjestöjen internet-sivut eri maissa.

(Sairausvakuutuslaki, Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta ns. soveltamisalalaki (1573/1993), EU-asetus 883/2004, EU-asetus 1408/71, Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta, EU-direktiivi 2011/24/E, Terveydenhuoltolaki 7 a § ja 78 a §, Laki Kansaneläkelaitoksesta)

12.3 Kahdenkeskisistä sosiaaliturvasopimuksista

Suomella on kahdenkeskisiä sosiaaliturvasopimuksia joidenkinEU/ETA-maiden ulkopuolella olevien maiden kanssa. Näissä sopimuk-sissa määritellään sosiaaliturvaetuudet sekä niiden taso maasta- ja maa-hanmuuton yhteydessä.


Suomella on sosiaaliturvasopimukset Pohjoismaiden, USA:n, Kanadan,Chilen, Israelin, Intian ja Australian kanssa. Erikseen sosiaaliturvasta onsovittu Kanadan Quebecin osavaltion kanssa. Australian kanssa Suomel-la on myös tilapäistä oleskelua koskeva sairaanhoitosopimus. Sopimuk-sen mukaan Suomen sosiaaliturvaan kuuluvalla on Australiassa tilapäi-sen oleskelunsa aikana oikeus välittömästi tarvittavaan sairaanhoitoon.Oikeus sosiaaliturvaan todistetaan Suomen passilla ja Kela-kortilla.

Suomi ja Kiina ovat solmineet kahdenvälisen sosiaaliturvasopimuksen,joka koskee eläkkeitä ja työttömyysvakuutusta.

Muissa, niin sanotuissa kolmansissa maissa, hoidon saaminen ja siitä pe-rittävät kustannukset perustuvat aina hoitoa antavan maan lainsäädän-töön. Perusperiaate on, että henkilö maksaa hoidon ja lääkkeet aina ensinitse täysimääräisesti. Hän voi hakea Kelasta korvausta jälkikäteen Suo-men sairausvakuutuslain nojalla.

Lisätietoa:

• Kelasta• Eläketurvakeskuksesta

(Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisestans. soveltamisalalaki (1573/1993)

12.4 Hoitoon hakeutuminen EU/ETA-maahan tai Sveitsiin

EU:n potilasdirektiivi selkeyttää potilaan oikeuksia tilanteissa, joissatämä hakeutuu hoitoon toiseen EU-maahan. Sen perusteella hoitoon ha-keutumiseen ei tarvita ennakkolupaa.

Lähtökohtana on, että henkilö voi hakea itsenäisesti terveyspalveluja toi-sesta EU-maasta ja Norjasta. Islanti, Liechtenstein ja Sveitsi eivät tois-taiseksi sovella direktiiviä. Sairaanhoitokustannuksista vastuussa olevanmaan tulee jälkikäteen korvata hoitokustannukset samoin kuin, jos hoitoolisi annettu omassa maassa. Direktiiviä sovelletaan sekä julkiseen ettäyksityiseen terveydenhuoltoon. Hoitoa saa toisessa jäsenmaassa samoinperustein kuin vastaavaa hoitoa kotimaassa.

Kustannusten korvaus

Henkilö maksaa hoitokustannukset hoidonantajalle aina ensin itse, mikä-li hoitoon ei ole ennakkolupaa (ks.luku 12.5). Henkilö voi hakea jälkikä-teen korvausta Kelasta hakemuksella SV 128 ’Ulkomailla syntyneet sai-raanhoitokustannukset’. Hänellä on oikeus ns. Kela-korvauksiinsairausvakuutuslain mukaan eli korvaukseen lääkärin ja hammaslääkärinpalkkioista sekä lääkärin ja hammaslääkärin määräämistä tutkimuksistatai hoidosta sekä lääkkeistä.


Sairausvakuutuksesta korvataan myös matkakustannukset, mutta ne kor-vataan vain lähimpään kotimaassa sijaitsevaan hoitopaikkaan. Käytän-nössä matkakustannukset jäävät potilaan itsensä kustannettaviksi.

Mistä hoidosta tai toimenpiteestä saa korvauksen?

Korvauksen saa ainoastaan suomalaiseen terveydenhuollon palveluvali-koimaan kuuluvasta hoidosta tai toimenpiteistä. Samaa palveluvalikoi-maa sovelletaan sekä kotimaisiin että rajat ylittäviin tilanteisiin. Poik-keuksena on tutkimus tai hoito, jos se on henkilön henkeä tai terveyttävakavasti uhkaavan sairauden tai vamman takia välttämätöntä henkilönterveydentila tai sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ot-taen.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii palveluvalikoimaneu-vosto, joka antaa tarkempia suosituksia palveluvalikoiman sisällöstä,mutta ei ota kantaa yksittäisen potilaan hoitopäätöksiin.

Myös muista EU-maista tulevilla potilailla on oikeus hakea terveyspal-veluja Suomesta. Direktiivi velvoittaa kohtelemaan näitä henkilöitä ku-ten kunnan asukkaita. Sama periaate koskee myös yksityistä terveyden-huoltoa. Terveydenhuollon palveluntuottajalla on velvollisuus ottaavastaan tällainen henkilö, jos hänen tarvitsemansa hoito on sellaista, jotapalveluntuottaja muutenkin järjestää.

Jokaisessa EU-maassa on kansallinen yhteyspiste, jonka tehtävänä ontarjota tietoa hoitoon hakeutumisesta. Suomen yhteyspiste sijaitsee Ke-lassa.

Lisätietoja:

• Kelasta ja Kelan Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteestä• Sosiaali- ja terveysministeriöstä• Kelan kansainvälisten asioiden keskuksesta saa neuvontaa puhelimitse

ja sähköpostitse.• Kelan lomakkeet• Hoitopaikanvalinta sivusto

(Sairausvakuutuslaki, EU-asetus 883/2004, EU-asetus 1408/71, Direktiivi potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa, 2011/24/EU, Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013), Terveydenhuoltolaki 7 a § ja 78 a §, Laki Kansaneläkelaitoksesta)

12.5 Hoitoon hakeutuminen ennakkoluvalla

EU/ETA-maahan tai Sveitsiin voi hakeutua hoitoon myös ennakkoluval-la. EU-lainsäädännön mukaan ennakkolupa on myönnettävä, jos lääke-tieteellisesti perusteltua sairaanhoitoa ei voida järjestää asuinvaltiossa.


Suomessa ennakkolupaa haetaan Kelasta hakemuksella SV 129 ’Lupasaada hoitoa asuinvaltion ulkopuolella’. Kotikunnan julkisen terveyden-huollon tulee puoltaa luvan myöntämistä.

Jos ennakkolupa myönnetään Kelasta, hoitoa annetaan hoidonantajaval-tion lainsäädännön ja järjestelmän mukaisesti. Ennakkoluvan saanutasiakas maksaa itse hoitoa antavan valtion lainsäädännön mukaisen asia-kasmaksun. Matkojen, yöpymisten, lääkkeiden ja mahdollisen välttämät-tömän saattajan kustannuksista voi saada jälkikäteen korvausta Kelasta.Saattajan välttämättömyydestä on oltava maininta julkisen terveyden-huollon lausunnossa.

Lisätietoja:

• Kelasta• Kelan lomakkeet

(Sairausvakuutuslaki, Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta ns. soveltamisalalaki (1573/1993), EU-asetus 883/2004, EU-asetus 1408/71)

12.6 Lääkkeet ulkomaille ja eurooppalainen lääkemääräys

Omaan hoitoon kuuluvat lääkkeet ja välineet on syytä ottaa kotimaastamukaan. Matkalle kannattaa varata lääkkeitä mukaan runsaasti, esimer-kiksi viikon matkalle kahden viikon lääkkeet.

Suomessa voi apteekista pääsääntöisesti lunastaa kerralla lääkkeitä kol-men kuukauden lääkemäärän, jolloin Kela maksaa niistä sairausvakuu-tuslain mukaisen korvauksen. Yli kolmen kuukauden lääkemäärän Kelavoi korvata vain erityisestä syystä, esimerkiksi pitkän ulkomailla oleske-lun takia. Tällöin lääkkeet tulee maksaa itse kokonaan ja hakea niistäkorvaus Kelasta jälkikäteen.

Ennen matkaa tulee selvittää millaisia rajoituksia lääkkeiden maahantuonnissa on kohdemaassa ja välikulkumailla. Resepti ei välttämättä ainariitä dokumentiksi, vaan joissakin maissa edellytetään esim. tuontilupaa,tullille esittämistä tai lähtömaan viranomaisen antamaa todistusta.

Reseptit kannattaa myös ottaa mukaan ja jättää niistä kopiot kotiin. Säh-köistä reseptiä (eReseptiä) käytettäessä, voi matkalle ottaa mukaan jokinseuraavista asiakirjoista:

• lääkärin tulostama potilasohje• apteekista saatava yhteenvetotuloste• yhteenveto, jonka voit itse tulostaa Kansallisen terveysarkiston (Kan-

ta) Omakannasta

Jos ei ole varmuutta matkakohteen tullimääräyksistä, voi lääkäriltä pyy-tää paperiset lääkemääräykset. Lääkäriltä voi pyytää myös oman sairau-


den diagnoositietoja tai hoitokertomuksia. Joskus asiakirjojen käännättä-minen englanniksi tai kohdevaltion kielelle voi olla järkevää.

Lääkkeet suoraan apteekista Euroopassa

EU-maissa ja Sveitsissä voi lääkkeet hakea paikallisesta apteekista, josmukana on eurooppalainen lääkemääräys. Henkilön on itse pyydettäväeurooppalaista lääkemääräystä, jos hän haluaa hakea lääkkeensä Suomenulkopuolelta.

Lääkemääräyksen vastavuoroinen tunnustaminen ei toistaiseksi koskeETA-valtioita (Norja, Islanti ja Liechtenstein) tai Sveitsiä, jotka voivatkuitenkin oman kansallisen lainsäädäntönsä perusteella hyväksyä myösSuomessa kirjoitetun lääkemääräyksen.

Lääkemääräyksessä tarkoitetulla lääkkeellä tulee olla myyntilupa siinäjäsenmaassa, jossa se aiotaan hankkia.

Pääsääntöisesti lääkäri kirjoittaa reseptin vaikuttavalla aineella, biologi-sia valmisteita lukuun ottamatta. Lääkemääräys voidaan kirjoittaa tuote-merkillä, jos lääkkeen määrääjä pitää sitä lääketieteellisistä syistä välttä-mättömänä, mutta lääkemääräyksessä on silloin esitettävä syyttuotemerkin käyttöön.

Henkilö maksaa itse kokonaan Suomen rajojen ulkopuolella ostamansalääkkeet ja hakee myöhemmin korvausta Kelasta. Lääkevalmisteen hin-nasta saa sairausvakuutuskorvauksen, jos valmiste on Suomen lainsää-dännön mukaan korvattava.

Eurooppalainen apteekki voi kieltäytyä toimittamasta lääkettä potilaalle,jos apteekissa herää epäilys ulkomaisen reseptin aitoudesta, sisällöstä taiymmärrettävyydestä.

Lisätietoja:

• Kanta.fi• Kelasta• Sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätietoja lääkkeiden maahantuontirajoituksista saa kohdemaan edus-tustosta Suomessa.

(EU-direktiivi 2011/24/EU, Laki (251/2014) ja asetus (485/2008) sähköisestä lääkemääräyksestä, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 250/2014, Asetus lääkkeen määräämisestä 1088/2010)


13 Työllistymistä edistävät palvelut13.1 Yleistä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllisyydestä

Julkisen vallan on Suomen perustuslain mukaan edistettävä työllisyyttäja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Tämä koskee yhden-vertaisesti myös vammaisia ja pitkäaikaissairaita ihmisiä.

Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllistymistä ja työssäpysymistä voidaan edistää monin eri tavoin.

Työsuhteessa tehtävään työhön sovelletaan työsopimuslakia ja muutayleistä työlainsäädäntöä kuten työehtosopimuslakia, työaikalakia, vuosi-lomalakia, työturvallisuuslakia ja työterveyshuoltolakia. Työsuhteessatehtävästä työstä maksettavan palkan ja muiden työtä koskevien ehtojenon oltava työehtosopimuksen ja lainsäädännön mukaisia.

Työntekijät voivat työtään koskevissa asioissa kääntyä työterveyshuol-lon, työpaikan työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen sekä ammatti-liittojen palvelujen puoleen. Apua voi saada myös TE-palveluista sekäaluehallintovirastoista (AVI). Irtisanotun muutosturvasta saa tietoa työn-antajalta sekä TE-toimistosta.

Yhdenvertaisuuslaki kieltää kaikenlaisen syrjinnän myös työelämässä.Kielletyksi syrjinnäksi katsotaan myös vammaisten henkilöiden tarvitse-mien kohtuullisten mukautusten epääminen. Yhdenvertaisuuslain nou-dattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä työelämäasioiden osalta lisäksi työsuojeluviran-omaiset. Lisätietoa työelämän yhdenvertaisuusasioista löytyy työsuojelu-hallinnon internetsivuilta.

Pitkäaikaissairaan ja vammaisen henkilön työelämään pääsyä ja työssäpysymistä tukevat tässä luvussa mainittujen palveluiden lisäksi erilaisetkuntoutuspalvelut (ks. luku 8) ja apuvälineet (ks. luku 9) sekä vammais-palvelut kuten kuljetuspalvelut, tulkkauspalvelut ja henkilökohtainenapu sekä auton hankintaan ja muutostöihin liittyvät tuet (ks. luvut 3.3,3.4, 4.16 ja 4.17). Oppisopimuksesta löytyy tietoa luvusta 14.5.

Yritystoiminnan aloittava vammainen tai pitkäaikaissairas henkilö voisaada tukea esimerkiksi Kelasta ja TE-toimistosta (mm. elinkeinotukeaja starttirahaa).

Myös vakuutusten perusteella voi olla mahdollista saada erilaisia tukiatyöllistymiseen tai yritystoiminnan aloittamiseen.

Hyödyllisiä ohjeita työpaikan esteettömyyskartoituksiin ja -ratkaisuihinlöytyy Työterveyslaitoksen internetsivuilta.

(Laki yksityisyyden suojasta työelämässä, Perustuslaki, Työaikalaki,


Työehtosopimuslaki, Työsopimuslaki, Työterveyshuoltolaki, Työttömyysturvalaki, Työturvallisuuslaki, Vuosilomalaki, Yhdenvertaisuuslaki)

13.2 TE-palvelut

Työ- ja elinkeinopalvelut eli TE-palvelut tarjoavat ilmaisia palvelujatyönhakijoille ja työnantajille. TE-palveluja tuottavat työ- ja elinkeino-toimistot (TE-toimistot) sekä työvoiman palvelukeskukset (TYP:it). Yh-teistyössä palveluja tuottavat myös kunnat, oppilaitokset, yhteispalvelu-pisteet ja seudulliset yrityspalvelut.

Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymisen tukitoimia voidaankohdentaa sekä työnantajalle että työntekijälle/harjoittelijalle. Työnantajavoi hakea tukea palkkaukseen, palveluihin ja työympäristön muutoksiinsiltä osin kuin ne eivät kuulu työnantajan velvoitteisiin. Tietoa ja käytän-nön tukea työllistämiskysymyksissä antavat TE-toimistot.

Jos Kelan sairauspäivärahaoikeus on evätty tai päättynyt, henkilön onsyytä hakeutua toimeentulonsa turvaamiseksi TE-toimistoon työnhaki-jaksi, vaikka työsuhde olisikin voimassa. Näin on siitä riippumatta, jat-kuuko sairausloma tai onko työkyvyttömyyseläkehakemus vireillä taihylätty. Mahdollisen uuden työkyvyttömyyseläkehakemuksen tueksi tar-vitaan usein työkokeiluja, työkyvyn arviointia, lisätutkimuksia sekä uu-sia eri alojen erikoislääkärien tai fysioterapeutin täydentäviä lausuntoja.

Myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi ilmoittautua työnhakijaksiTE-toimistoon. Työkyvyttömyyseläke ei ole este TE-palveluiden saan-nille.

Työolosuhteiden järjestelytuki

Työpaikan saanti tai sen säilyttäminen voi edellyttää muutoksia työpai-kalla. Työntekijä voi vamman tai sairauden takia myös tarvita apua jois-sakin työtehtävissä. Työnantajalla on velvollisuus mukauttaa työtä jatyöolosuhteita kohtuullisesti, jos se poistaa vamman tai sairauden aiheut-taman haitan työnteossa. Työnantajan on myös mahdollista saada TE-toi-mistosta työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työs-sä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää uusia työvälineitä taikalusteita, muutostöitä työpaikalla tai apua työssä toiselta työntekijältä.

Palkkatuki

TE-toimisto voi maksaa palkkatukea työnantajalle, joka palkkaa työttö-män työnhakijan, jonka vamma tai sairaus olennaisesti ja pysyvästi vai-kuttaa työsuoritukseen tarjotussa tehtävässä. Jos palkkatuki myönnetäänsillä perusteella, että työnhakijan vamma tai sairaus olennaisesti ja pysy-västi tai pysyväisluonteisesti alentaa tuottavuutta tarjolla olevassa työ-tehtävässä, tuki on enintään 50 prosenttia palkkauskustannuksista. Tuki-jakson kesto on tällöin enintään 24 kuukautta kerrallaan.


Jotkut kunnat voivat myöntää palkkatuen päälle kuntalisää.

Työkokeilu

TE-palvelujen työkokeilun tavoitteena on selvittää vaihtoehtoja amma-tinvalinnalle ja uralle tai tukea paluuta työmarkkinoille. Työkokeilu voi-daan järjestää esimerkiksi silloin, kun henkilöltä puuttuu ammatillinenkoulutus tai hän suunnittelee alan tai ammatin vaihtoa. Tai jos henkilö onollut pitkään poissa työmarkkinoilta, työkokeilun tavoitteena on selvit-tää, minkälaista tukea hän tarvitsee päästäkseen takaisin työhön. TE-pal-veluiden työkokeilun järjestäjänä voi olla yritys, yksityinen elinkeinon-harjoittaja, yhteisö (esim. kunta tai yhdistys), säätiö, valtion virasto tailaitos tai työpaja. Työkokeilu järjestetään aidossa työympäristössä. Yksi-tyishenkilö ei voi toimia työkokeilun järjestäjänä. Työkokeilu voi kestääenintään 12 kuukautta – samalla työnantajalla yleensä kuitenkin enintäänkuusi kuukautta.

Työkokeilun käyttötarkoitusta on laajennettu 1.1.2017 lukien siten, ettätyökokeilua voidaan käyttää lyhytkestoisesti myös henkilön soveltuvuu-den arviointiin ns. rekrytointikokeiluna ennen työsopimuksen tekemistä.Rekrytointikokeilu on työttömälle vapaaehtoinen, ja se voi kestää enin-tään kuukauden. TE-toimisto ei ohjaa ketään rekrytointikokeiluun, vaankokeilun järjestäminen edellyttää, että asiakas esittää yhdessä kokeilunjärjestäjänä toimivan työnantajan kanssa kokeilun järjestämistä.

Lisätietoja: TE-palvelut ja TE-toimistot

(Laki ja valtioneuvoston asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, Yhdenvertaisuuslaki)

13.3 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Kun työttömyys on pitkittynyt ja työnhakija tarvitsee tukea työllistymi-seen, TE-toimisto tai kunnan sosiaalitoimi voi ohjata asiakkaan työllisty-mistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP-palvelun) piiriin, jossaasiakas saa TE-toimiston, kuntien ja Kelan työllistymistä edistäviä pal-veluja yhdestä paikasta.

(Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta)

13.4 Nuorisotakuu

Nuorisotakuu edellyttää, että alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaillevastavalmistuneille tarjotaan koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaik-ka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisota-kuuseen kuuluu myös koulutustakuu, jonka on tarkoitus taata jokaisellejuuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikka.


Nuorisotakuuta täydentää uudistetun sosiaalihuoltolain mukainen alle25-vuotiaisiin nuoriin kohdistuva nuorisopalvelutakuu, johon sisältyymoniammatillinen palvelutarpeen arviointi, omatyöntekijä, kohdennettusosiaalinen kuntoutus sekä muut tarvittavat palvelut yhteistyössä muidentoimijoiden kuten työ- ja elinkeinohallinnon kanssa. Sosiaalisella kun-toutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu- taikuntoutuspaikkaan tai työpajaan sekä ehkäistään näissä keskeyttämistä.

Lisätietoja: Nuorisotakuu


13.5 Kelan järjestämä työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus on 1.1.2017 lukien kor-vannut Kelan järjestämän työkokeilun, työhönvalmennuksen ja mielen-terveyskuntoutujien työhönvalmennuksen.

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu henkilöil-le, jotka tarvitsevat sairauden tai vamman ja kokonaistilanteensa vuoksiyksilöllistä työhönvalmentajan tukea työtehtävän, ammattialan tai opis-kelualan valintaan. Valmentaja voi myös tukea tällaista henkilöä työllis-tymään työntekijänä tai yrittäjänä.

Kuntoutus on yksilökuntoutusta, joka toteutetaan henkilön kuntoutusta-voitteen mukaan. Sairauden hoidon tulee olla sellaisessa vaiheessa, ettähenkilö voi sitoutua työpaikalla tapahtuvaan työskentelyyn.

Työllistymistä edistävässä ammatillisessa kuntoutuksessa on 3 vaihtoeh-toista palvelulinjaa: 1) työkokeilu, 2) työhönvalmennus ja 3) työkokeiluja työhönvalmennus. Kela valitsee kuntoutujan kanssa yhden palvelulin-jan, joka soveltuu parhaiten kuntoutujan ajankohtaiseen tilanteeseen jakuntoutustarpeeseen.

Työkokeilu

Työkokeilun tavoitteena on varmistaa ammatillinen urasuunnitelma,opiskeluala tai konkreettinen työtavoite. Tällöin kuntoilija kokeilee työtäjollakin työpaikalla. Hän työhönvalmentajan tukea soveltuvan ammatti-alan, opiskelualan tai työtehtävän valintaan ja sen soveltuvuuden varmis-tamiseen. Työkokeilu kestää 3–6 kuukautta, ja se voi jatkua työhönval-mennuksena.

Työhönvalmennus

Työhönvalmennus soveltuu silloin, jos kuntoutuja tarvitsee tukea työpai-kan etsimiseen ja hänen tavoitteensa on saada palkkatyöpaikka tavoitte-lemaltaan ammattialalta. Työhönvalmennus voi auttaa kuntoutujaa löytä-mään työpaikan, työllistymään avoimilla työmarkkinoilla ja


muodostamaan palkkatyösuhteen. Työhönvalmennus kestää 3–21 kuu-kautta.

Työkokeilu ja työhönvalmennus

Työkokeilun ja työhönvalmennuksen yhdistelmä soveltuu silloin, joskuntoutuja tarvitsee työhönvalmentajalta paljon tukea uratavoitteensatäsmentämiseen sekä työkykyään vastaavien ammattialojen ja työnku-vien löytämiseen.

Työkokeilun ja työhönvalmennuksen yhdistelmä alkaa työkokeiluna, jos-sa henkilö saa työhönvalmentajan tukea urasuunnitelman teossa ja ala-vaihtoehtojen valinnassa sekä ammattialan ja työn soveltuvuuden var-mistamisessa. Työkokeiluvaiheen jälkeen kuntoutus jatkuutyöhönvalmennuksella, jossa kuntoutuja saa tukea etsiessään laaja-alai-sesti palkkatyöpaikkaa tavoittelemaltaan ammattialalta ja siirtyessään ul-kopuoliseen työpaikkaan palkkatyöhön.

Työkokeilun ja työhönvalmennuksen yhdistelmä kestää 6-26 kuukautta.

(Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista)

13.6 Kunnan järjestämä kuntouttava työtoiminta

Kuntouttavalla työtoiminnalla laissa tarkoitetaan kunnan järjestämää toi-mintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luodaedellytyksiä työllistymiselle, ja jossa ei synny virka- eikä työsuhdettahenkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille. Kunta voijärjestää kuntouttavan työtoiminnan itse tai tekemällä kirjallisen sopi-muksen sen järjestämisestä toisen kunnan tai kuntayhtymän taikka rekis-teröidyn yhdistyksen, rekisteröidyn säätiön, valtion viraston tai rekiste-röidyn uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Kuntouttavaa työtoimintaa eisaa hankkia yritykseltä. Tällä pyritään siihen, että kuntouttavan työtoi-minnan asiakkaiden työpanosta ei käytetä taloudellisen voiton tuottami-seen. Myös yhdistys tai säätiö voidaan katsoa yritykseksi, jos se harjoit-taa elinkeinotoimintaa.

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena tulee olla asiakkaiden työ- ja toi-mintakyvyn parantaminen siten, että he voisivat osallistua julkisiin työ-voimapalveluihin tai työhön. TE-toimisto ja kunta laativat aktivointi-suunnitelman yhdessä henkilön kanssa. Aktivointisuunnitelmassasovitaan henkilön tarpeen mukaisista palveluista, jotka voivat olla työ-tarjouksia, julkisia työvoimapalveluja, kuntouttavaa työtoimintaa, muitasosiaalipalveluja sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja. Työllis-tymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun TYP:iin ohjatun henki-lön kanssa on aktivointisuunnitelman sijasta voitu laatia monialainentyöllistymissuunnitelma.


(Laki kuntouttavasta työtoiminnasta, Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta)

13.7 Työhönvalmennus

Työhönvalmentajan (työvalmentajan) tukea omaan työllistymiseensä voisaada TE-palveluista, Kelasta tai kunnan sosiaalitoimen tarjoamana työ-hönvalmentajapalveluna.

(Kehitysvammalaki, Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, Sosiaalihuoltolaki)

13.8 Työssä työkyvyttömyyseläkkeellä

Kaikilla työeläkelakien mukaista pientä työkyvyttömyys- ja osatyöky-vyttömyyseläkettä saavilla on oikeus hankkia palkkatuloja 737,45 eu-roon asti kuukaudessa eläkettään menettämättä. Jos bruttoeläke on suu-rempi kuin 737,45 euroa, niin työeläkelaitos määrittää yksilöllisen, tätäkorkeamman ansiorajan.

Ennen työllistymistään on eläkettä saavan henkilön välttämätöntä pyytäätarkka selvitys omalta eläkelaitokseltaan siitä, miten ansiotulo vaikuttaisieläkkeeseen ja paljonko on oikeus kuukausittain ansaita eläkettään me-nettämättä.

Mikäli työkyvyttömyyseläkeläinen ennakoi ansaitsevansa kuukausittainenemmän kuin hänen yksilöllinen ansaintarajansa on, hän voi etukäteenhakea ns. eläkkeen lepäämään jättämistä 3–24 kuukauden ajaksi. Jos le-päämään jätettyä työkyvyttömyyseläkettä ei vaadita uudelleen maksetta-vaksi 24 kuukauden kuluessa lepäämään jättämisestä, työkyvyttömyys-eläke lakkautetaan sen lepäämään jättämisestä lukien. Mikälityökyvyttömyyseläkkeellä oleva saa eläkkeen lepäämäänjättämishetkelläKelan eläkettä saavan hoitotukea, myönnetään hänelle Kelan ylin vam-maistuki siksi ajaksi, kun eläke on lepäämässä.

(Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä)


14 Opiskelu14.1 Taloudellinen tuki opiskeluun

14.1.1 Opintotuki

Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamastaopintolainasta. Sitä voivat hakea Kelasta päätoimiset opiskelijat. Harjoit-teluajalle tai työssä oppimisjaksolle voidaan myöntää opintotukea, sil-loin kun kyseessä on tutkinnon pakollinen opintojakso tai suoritettavantutkinnon osa.

Opintotuen myöntäminen ja maksaminen edellyttävät edistymistä päätoi-misissa opinnoissa. Opintojen edistymistä pidetään riittävänä, jos opis-kelijan päätoiminen opiskeluaika ei tule olennaisesti ylittämään asian-omaisia opintoja varten määriteltyä tukiaikaa.

Kela ja korkeakoulujen opintotukitoimistot voivat edellyttää, että opinto-tukea vastaan tulee suorittaa tietyssä ajassa vaaditun määrän opintoja.Mikäli opinnot hidastuvat tilapäisesti opiskelijan esittämien erityistensyiden, kuten sairastumisen tai vaikean elämäntilanteen vuoksi, voidaanopintotuen maksamista jatkaa.

Jos opiskelija suorittaa tutkintoa suomalaisessa oppilaitoksessa ja opis-kelee siihen liittyen tilapäisesti ulkomailla tai opinnot vastaavat edellätarkoitettuja opintoja Suomessa, hänelle voidaan myöntää opintotukeaulkomaille.

Opintorahan suuruus määräytyy hakijan iän, asumismuodon ja siviilisää-dyn sekä oppilaitoksen mukaan. Tietyissä tilanteissa opintorahan mää-rään vaikuttavat myös vanhempien tulot. Myös opiskelijan omat tulotvaikuttavat aina opintorahaoikeuteen. Tuloraja on henkilökohtainen japerustuu tukikuukausien määrään. Opiskelijan on itse huolehdittava sii-tä, ettei vuosituloraja ylity. Vuositulorajaan voi vaikuttaa perumalla tu-kea tai palauttamalla maksettuja tukia tukivuotta seuraavan vuoden tou-kokuun loppuun mennessä. Harjoitteluajan palkka, työssäoppimisjaksonpalkka tai oppilaitoksen maksama apuraha ei estä opintorahan saamista.Ne otetaan huomioon vuosituloina. Opintoraha on veronalaista tuloaeikä sitä myönnetä alle 17-vuotiaille. Opintoraha myönnetään aikaisin-taan hakemiskuukauden alusta.

Opintorahan määrä eri koulutusasteilla euroa/opiskelukuukausi 1.8.2015 alkaen.

Toinen asteKorkeakoulu: ensimmäi-set korkeakouluopinnot aloitettu ennen 1.8.2014

Korkeakoulu: ensimmäi-set korkeakouluopinnot aloitettu 1.8.2014 tai sen jälkeen

Avioliitossa tai elatus- 250,28 303,19 336,76


Toinen asteKorkeakoulu: ensimmäi-set korkeakouluopinnot aloitettu ennen 1.8.2014

Korkeakoulu: ensimmäi-set korkeakouluopinnot aloitettu 1.8.2014 tai sen jälkeen

velvollinen

Itsenäisesti asuva 20 vuotta täyttänyt

250,28 303,19 336,76

Itsenäisesti asuva 18–19-vuotias

250,283 303,19 336,76

Itsenäisesti asuva 17-vuotias

101,742 147,521 163,801

Vanhempansa luona asuva 20 vuotta täyttä-nyt

81,391 124,121 137,351

Vanhempansa luona asuva 17–19-vuotias

38,662 55,961 62,061

1)voidaan korottaa vanhempien tulojen perusteella

2)voidaan korottaa tai alentaa vanhempien tulojen perusteella

3)voidaan alentaa vanhempien tulojen perusteella

Kelan sivuilla voi laskea opintotuen määrän sekä omien tulojen vaiku-tuksen tukeen. Kelan verkkoasiointipalvelussa opiskelija voi tarkistaaomat opintotukitietonsa sekä tehdä hakemuksen ja muutosilmoituksen.

Asumislisään on oikeutettu lapseton opiskelija, joka asuu vuokralla, asu-misoikeus- tai osaomistusasunnossa tai erillisellä vuokrasopimuksellaopiskelija-asuntolassa. Jos opiskelijalla on lapsia, hän voi saada asumis-lisää, jos hän asuu opiskelun vuoksi vuokra-asunnossa muulla paikka-kunnalla kuin perhe. Opiskelijat, jotka eivät ole oikeutettuja asumisli-sään, voivat hakea yleistä asumistukea (ks. luku 4.1).

Asumislisä myönnetään vain opiskelukuukausilta opiskeluajan asuntoon.Asumislisää myönnetään myös alle 17-vuotiaille. Asumislisä on 80 pro-senttia vuokrasopimuksessa mainituista hyväksyttävistä asumismenoista.Asumislisää ei myönnetä alle 33,63 euron kuukausivuokrasta eikä 252euron kuukausivuokran ylittävästä osasta. Asumislisä on siten 26,90 –201,60 euroa/kk. Asumislisä on kuitenkin enintään 58,87 euroa/kk, kunasunto on vuokrattu vanhemmalta tai se on vanhemman omistama. Kan-sanopiston tai liikunnan koulutuskeskuksen maksullisella linjalla opiske-levalle ja oppilaitoksen asuntolassa asuvalle se on enintään 88,87euroa/kk. Ulkomailla opiskelevan asumislisä on yleensä 210,00euroa/kk. Puolison tulot eivät vaikuta asumislisän määrään.


Asumismenoina huomioidaan vuokra tai asumisoikeusasunnon käyttö-vastike ja vuokra/asumisoikeussopimuksessa mainittu kiinteä vesi-, säh-kö- ja kalustemaksu. Asumislisä on veroton etuus.

Opintolainaa voi hakea pankista opintolainan valtiontakauksen myöntä-misen jälkeen. Lainan takaisinmaksu alkaa useimmiten opintojen päätyt-tyä. Opintolainan valtiontakaus myönnetään kerralla koko opiskelunajalle, mutta takauspäätös annetaan lukuvuodeksi kerrallaan.

Opintolainan valtiontakaukseen on oikeus opiskelijalla, joka saa opinto-rahaa tai aikuiskoulutustukea. Myös lapsilisään oikeutettu opiskelija,joka asuu muualla kuin vanhempiensa luona on oikeutettu takaukseen,jos hän vanhempiensa tulojen perusteella olisi oikeutettu opintorahaan.Lisäksi oikeus on 18–19-vuotiaalla toisen asteen oppilaitoksen opiskeli-jalla, vaikka hän ei olisi vanhempiensa tulojen perusteella oikeutettuopintorahaan.

Lainatakausta tai seuraavan lukuvuoden takauspäätöstä ei myönnetä, josaiempi opintolaina on takausvastuun perusteella Kelan perittävänä tailuottorekisteritietoihin on merkitty maksuhäiriö. Lainatakauksen voi kui-tenkin saada, jos maksuhäiriö on yksittäinen, määrältään vähäinen ja senrekisteröinnistä on kulunut kohtuullisen pitkä aika.

Opintolainan valtiontakauksen määrä euroa/kk

• Alle 18-vuotias (toinen aste) 260,00• 18 vuotta täyttänyt (toinen aste) 400,00• Korkeakouluopiskelija tai aikuiskoulutustukea saava 400,00• Ulkomailla opiskeleva 700,00

14.1.2 Opintolainan korkoavustus

Kela maksaa valtion takaaman opintolainan erääntyvät korot ilman vii-västyskorkoa ja pankin kuluja pienituloisille ilman takaisinmaksuvelvol-lisuutta sillä ehdolla, että opintolainan korkoja ei lisätä lainapääomaantai hakijalla on korkotukilainaa eikä hänelle ole maksettu opintotukeakoron erääntymiskuukautta edeltävän viiden kuukauden ajalta.

Pienituloiseksi katsotaan henkilö, jonka bruttotulot ovat koron maksuaedeltävän neljän kuukauden tarkastelujakson aikana keskimäärin enin-tään 1 311 euroa kuukaudessa. Hakijan puolison tulot eivät vaikuta kor-koavustuksen saamiseen. Tulorajaa korotetaan, jos hakijalla on huolletta-vanaan alaikäisiä lapsia tai jos hakijan luona asuu hänen puolisonsaalaikäisiä lapsia. Korkoavustusta haetaan viimeistään kahden kuukaudenkuluttua koron säännönmukaisesta erääntymiskuukaudesta.

14.1.3 Opintolainahyvitys ja opintolainavähennys

Korkeakouluopiskelija voi saada opintolainahyvityksen, jos hän nostaaopintolainaa opintojen aikana ja suorittaa tutkinnon määräajassa. Hyvi-tys tarkoittaa, että Kela maksaa osan opintolainasta. Hyvitys koskee ai-noastaan korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset


korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen. Hyvityksen voi saadavain ensimmäisestä suoritettavasta tutkinnosta.

Päätös hyvityksestä tulee automaattisesti tutkinnon suorittamisen jäl-keen. Ulkomailla opiskelleen on ilmoitettava suorittamansa tutkinto Ke-lalle. Opintolainahyvitys on 40 prosenttia siitä opintolainan määrästä,joka ylittää 2500 euroa.

Korkeakouluopiskelija voi saada opintolainavähennyksen verotuksessa,jos hän suorittaa korkeakoulututkinnon määräajassa ja on aloittanut tut-kinnon suorittamisen 1.8.2005 jälkeen ja on aloittanut ensimmäisen kor-keakoulututkinnon opinnot ennen 1.8.2014. Määräajalla tarkoitetaan tut-kinnon laajuuden mukaista opiskeluaikaa. Vähennyksen suuruus on 30prosenttia opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä. Jos tutkinnonsuorittamisaika ylittää määräajan, lainavähennyksen voi saada, jos opin-not ovat viivästyneet sairauden, varusmiespalveluksen tai lapsen hoita-misen vuoksi.

Opintolainavähennykseen oikeuttavia tutkintoja ovat ylempi korkeakou-lututkinto, ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi ammattikorkeakoulu-tutkinto. Alempi korkeakoulututkinto oikeuttaa lainavähennykseen vain,jos opiskelija on valittu suorittamaan pelkästään alempi korkeakoulutut-kinto. Lainavähennyksen voi saada vain ensimmäiseksi suoritetun vä-hennykseen oikeuttavan tutkinnon perusteella.

Tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on ollut opintolainaa 31.7.2005 taisen jälkeen, saa hakemuksetta päätösehdotuksen ja päätöksen opintolai-navähennyksestä. Ulkomailla opiskelleen on ilmoitettava suorittamansatutkinto Kelalle. Päätösehdotuksen saaja voi määräajassa pyytää asiankäsittelyä uudelleen, jonka jälkeen hänelle annetaan päätös. Kela ilmoit-taa verovähennyksessä tarvittavat tiedot sekä opintolainan lyhennyksetverottajalle.

14.1.4 Opintolainan maksuvapautus

Kun opintolaina on valtiontakauksen perusteella maksettu pankille, voilainan ottaja anoa Kelalta vapautusta velan maksusta Kelalle pysyväntyökyvyttömyyden tai määräaikaisen vähintään viisi vuotta kestävän työ-kyvyttömyyden perusteella. Täysimääräisen maksuvapautuksen edelly-tyksenä on lisäksi, että täysimääräistä takaisinperintää olisi taloudellinentilanne ja muut olosuhteen huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana.

14.1.5 Koulumatkatuki

Koulumatkatukea voidaan myöntää lukiossa, ammatillisessa oppilaitok-sessa tai valmentavassa tai kuntouttavassa opetuksessa päätoimisestiopiskelevalle päivittäisten koulumatkojen kustannuksiin, jos kustannuk-set ovat yli 54 euroa kuukaudessa ja yhdensuuntainen koulumatka on vä-hintään 10 kilometriä. Koulumatkatuki maksetaan matkalipun myyvälletaholle. Oma maksuosuus on enintään 43 euroa kuukaudessa.


Opiskelija voi käyttää mitä tahansa omaa matkustustapaa mm. silloin,kun joukkoliikennettä tai koulukuljetusta ei ole käytettävissä tai koulu-matka on joukkoliikennettä tai koulukuljetusta käytettäessä vaikea tai ra-sittava esimerkiksi vamman tai sairauden vuoksi. Näissä tilanteissa kou-lumatkatuki maksetaan kuukausittain suoraan opiskelijalle. Kun edellämainitut ehdot täyttyvät, niin oman matkustustavan mukainen matkakorvataan 100 kilometriin asti ja ylimenevä osa jää itse maksettavaksi.

Tuen suuruus lasketaan koulumatkan pituuden ja koulumatkan kulkuta-van mukaan. Koulumatkatukea haetaan erikseen joka lukuvuodeksi. Ta-kautuva hakuaika on yksi kuukausi. Hakemus toimitetaan oppilaitok-seen.

Lisätietoja: Kela

14.1.6 Aikuiskoulutustuki

Aikuiskoulutustuella ja siihen liittyvällä opintolainan valtiontakauksellatuetaan työssä olevien palkansaajien ja yrittäjien omaehtoista koulutusta.Ehtona on, että hakija on ollut työelämässä vähintään kahdeksan vuotta,nykyinen työsuhde on kestänyt vähintään vuoden eikä hakija saa muutatukea opintoihinsa. Aikuiskoulutustuen myöntäminen edellyttää opinto-vapaata ansiotyöstä ja työstä poissaolo koulutuksen johdosta kestää yhtä-jaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Aikuiskoulutustukea maksetaanenintään 15 kuukauden ajalta. Aikuiskoulutustukea haetaan Koulutusra-hastosta. 1.8.2017 alkaen aikuiskoulutustuen rahoittaa Työttömyysva-kuutusrahasto.

Jos opintovapaajakso kestää alle kaksi kuukautta tai opiskelu on osa-ai-kaista tai jaksottaista, on mahdollista hakea soviteltua aikuiskoulutustu-kea.

Lisätietoja: Koulutusrahasto

14.2 Ammatinvalinta

14.2.1 Ammatinvalinta- ja urasuunnittelu

TE-palveluiden ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelun tavoitteenaon selvittää yhdessä ammatinvalintapsykologin kanssa asiakkaan edelly-tyksiä ja vaihtoehtoja koulutuksessa ja työelämässä sekä auttaa häntä te-kemään tilanteeseensa sopiva ammatilliseen kehittymiseen tähtääväsuunnitelma.

Palvelut on tarkoitettu sekä nuorille että aikuisille. Palvelujen tueksi käy-tetään tarvittaessa soveltuvuustestejä, työ- ja koulutuskokeiluja tai ter-veydentilan tutkimuksia. Omatoimisen urasuunnitteluun on myös erilai-sia verkkopalveluja. Tietoa ja neuvontaa ammatinvalinta- jaurasuunnittelusta saa TE-toimistosta tai valtakunnallisesta Työlinjan ura-ohjaus tai koulutusneuvonta puhelinpalvelusta.

Lisätietoja: TE-palvelut


14.2.2 Koulutuskokeilu

Koulutuskokeilu tarkoittaa kokeilevaa opiskelua ammatillisessa oppilai-toksessa. Kokeilun tarkoituksena on saada kuva koulutuksen asettamistavaatimuksista ja selvittää, mitä ammattiala vaatii. Lisäksi voidaan arvioi-da henkilön kiinnostusta alaan ja tarjota mahdollisuus tutustua kouluelä-mään. Koulutuskokeilu on tutustumis- ja arviointijakso, jonka tavoittee-na on tukea ja selkeyttää kokeilijan koulutusvaihtoehdon valintaa jaohjata häntä hakeutumaan sopivaan ammatilliseen koulutukseen omankiinnostuksensa ja opiskeluvalmiuksiensa mukaisesti. Koulutuskokei-luun liittyy alakohtaisia käytännön tehtäviä, yksilöllisiä ohjauskeskuste-luja sekä opiskeluvalmiuksien ja tuen tarpeen kartoituksia.

Koulutuskokeilut kestävät muutamasta päivästä kahteen viikkoon. Kou-lutuskokeilu on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat hakeutumassa ammatil-liseen peruskoulutukseen ja jotka tarvitsevat opinnoissaan erityistä tukeaja ohjausta.

Koulutuskokeilusta annetaan yleensä kirjallinen lausunto, josta käy ilmikokeilun sisältö sekä arvio asiakkaan selviytymisestä koulutusalalla.Maksusitoumuksen koulutuskokeiluun voi saada esim. TE-toimistosta(ammatinvalinnanohjaus), Kelasta tai vakuutuslaitokselta.

Lisätietoja:

• TE-palvelut• Kela

14.3 Ammatilliset erityisoppilaitokset

14.3.1 Ammatillinen erityisopetus

Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu erityistä tukea tai järjestelyitäopinnoissaan tarvitseville opiskelijoille. Syy erityisjärjestelyihin voi ollaesimerkiksi vamma, sairaus tai kehityksen viivästyminen. Opetuksessaotetaan huomioon opiskelijan yksilölliset tarpeet.

Lisätietoja:

• Opintopolku• Valteri

14.3.2 Erityistä tukea ammatilliseen perustutkintoon tai valmentavaan koulutukseen

Erityisopetusta voidaan järjestää ammatilliseen perustutkintoon ja myösammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa. Sitä voisaada henkilöt, jotka oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muunsyyn vuoksi tarvitsevat pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisenja opiskelun tukea. Erityisopetukseen osallistuvalle opiskelijalle laadi-taan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma


(HOJKS). Ammatilliset oppilaitokset ja ammatilliset erityisoppilaitoksetantavat erityisopetuksena järjestettävää ammatillista peruskoulutusta.

Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus (VALMA)

Erityistä tukea voi saada ammatilliseen perustutkintoon valmentavassakoulutuksessa. Valmentavassa koulutuksessa saadaan valmiuksia hakeu-tua ammatilliseen peruskoulutukseen ja paremmat edellytykset ammatil-lisen perustutkinnon suorittamiseen.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA)

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus on tarkoitettu opis-kelijoille, jotka sairauden tai vamman vuoksi tarvitsevat erityistä tukeasekä henkilökohtaista opetusta ja ohjausta, ja joilla ei ole mahdollisuuttaosallistua tutkintoon johtavaan koulutukseen. Koulutusta annetaan am-matillisissa erityisoppilaitoksissa

Lisätietoja: Opintopolku

14.4 Ammatillinen työvoimakoulutus

Ammatillisen työvoimakoulutuksen tavoitteena on usein suorittaa pe-rus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai tutkinnon osa. Monilla eriammattialoilla järjestetään lisäksi jatko- tai täydennyskoulutusta.

Maksutonta ammatillista työvoimakoulutusta järjestetään ammatillisissaaikuiskoulutuskeskuksissa, korkeakouluissa tai yksityisissä oppilaitok-sissa.

Ammatillinen työvoimakoulutus on tarkoitettu ensisijaisesti työttömilletai työttömyysuhan alaisille aikuisille, jotka ovat suorittaneet oppivelvol-lisuutensa. Myös korkeakoulututkintoon johtavia opintoja voidaan hank-kia työvoimakoulutuksena henkilöasiakkaalle keskeytyneiden korkea-kouluopintojen loppuunsaattamiseksi.

Opiskelijaksi voidaan valita koulutukseen ja sen tavoitteena olevaan am-mattiin tai tehtävään soveltuva henkilö, jolla on työ- ja elinkeinotoimis-ton toteama koulutustarve. Yrittäjyyttä harkitsevalle tai yrittäjäksi aiko-valle järjestetään uravalmennusta yrittäjyyteen sekä yrittäjäkoulutusta.

Opiskelijat koulutukseen valitsee valintaryhmä, johon kuuluu TE-palve-lujen asiantuntijoita ja koulutuksen järjestäjän edustaja. Jos työvoima-koulutuksena hankitaan korkeakoulututkintoon johtavia opintoja, yli-opisto tai ammattikorkeakoulu päättää opiskelijaksi ottamisesta.

Lisätietoja: TE-palvelut

14.5 Oppisopimuskoulutus

Oppisopimuskoulutus on määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa am-matillista koulutusta. Sitä täydennetään ammattioppilaitoksissa tai ai-


kuiskoulutuskeskuksissa järjestettävillä tietopuolisilla opinnoilla. Oppi-sopimuskoulutuksella voi opiskella pääasiassa samoihin ammatillisiinperustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin kuinoppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Oppisopimuskoulutus kestää tut-kintoon valmistavassa/johtavassa koulutuksessa yleensä 2–4 vuotta.

Oppisopimuskoulutukseen liittyy henkilökohtainen opiskeluohjelma,jossa opiskelijan aikaisempi työkokemus ja koulutus voidaan ottaa huo-mioon.

Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta. Opiskelija saa työehtosopi-muksen mukaista palkkaa työssä oppimisen ajalta sekä taloudellista tu-kea tietopuolisen opetuksen ajalta. Työttömien oppisopimuskoulutukses-ta työhallinto voi maksaa työnantajalle lisäksi palkkatukea. Yleensäopiskelija hankkii oppisopimustyöpaikan itse ottamalla yhteyttä työnan-tajiin. Oppisopimuskoulutukseen liittyvistä asioista vastaa oman alueenoppisopimustoimisto ja oppisopimuskoulutusta järjestävät oppilaitokset.

Lisätietoja:

• TE-palvelut• Oppisopimustoimistot• Oppisopimusopas

14.6 Muuta opiskeluun liittyvää

Ammatillista kuntoutusta voi hakea, jos vamma tai sairaus rajoittaaoleellisesti ammatinvalintamahdollisuuksia tai työllistymistä. Apuväli-neitä opiskeluun voidaan myöntää ammatillisena kuntoutuksena, kunkyse on työelämään tähtäävästä ammatillisesta koulutuksesta tai yleissi-vistävästä opiskelusta peruskoulun yläasteelta alkaen (ks. luku 8 ja luku9).

Vaikeavammaisille opiskelijoille on myönnettävä kuljetuspalvelu opis-kelumatkoihin (ks. luku 3.6.3). Vammaispalvelulain mukaisia muita pal-veluita vaikeavammaiselle opiskelijalle ovat palveluasuminen opiskelu-paikkakunnalle ja henkilökohtainen apu. Tulkkauspalvelulain mukaisetpalvelut kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisille ihmisille on haettavissaKelasta (ks. luku 4.17).

(Asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta, Laki aikuiskoulutustuesta, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta, Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalveluista, Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta, Opintotukilaki, Työvoimapalveluasetus)


15 Omaisen kuollessa15.1 Hautauskulut

Hautauskulut maksetaan ensisijaisesti kuolinpesän varoista. Mikäli kuo-linpesä on todettu varattomaksi, voi välttämättömiin hautauskustannuk-siin hakea toimeentulotukea. Toimeentulotukihakemuksen on liitettävätositteet kuluista, joihin tukea haetaan, perunkirja sekä selvitys lesken tu-loista ja varoista.

Vainajalla saattaa olla oikeus edellisen työnantajan tai ammattiyhdistyk-sen maksamaan hautausavustukseen. Asiaa voi tiedustella viimeiseltätyönantajalta ja ammattiliitosta. Hautausavustusta maksetaan pakollisistatapaturma-, liikenne-, sotilastapaturma-, sotilasvamma- ja potilasvakuu-tuksista.

Sotainvalidin kuolinpesällä voi olla oikeus Valtiokonttorin maksamaanhautausapuun. Lisätietoja saa Valtiokonttorista.

Hautausjärjestelyihin saa lisätietoa hautaustoimistoista.

15.2 Perunkirjoitus

Perunkirjoitus on toimitettava kaikista Suomessa asuneista ja kuolleistahenkilöistä kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolinpäivästä. Tarvit-taessa perunkirjoitukselle voi hakea jatkoaikaa. Perunkirjoitusta vartenlaaditaan perukirja, jossa ilmoitetaan mm. vainajan perilliset sekä pesänvarat ja velat. Perukirja toimitetaan kuukauden kuluessa perunkirjoituk-sesta verotoimistoon perintöverojen määräämistä varten ja se toimii kuo-linpesän veroilmoituksena. Lisätietoja verotoimistosta.

(Perintökaari)

15.3 Perhe-eläke

Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä perhe-eläkejärjes-telmää, Kelan hoitama perhe-eläke ja työeläkejärjestelmän perhe-eläke,joka perustuu vainajan ansaitsemaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen. Kelanleskeneläkettä ei makseta 65 vuotta täyttäneelle leskelle, kun sen sijaantyöeläkelakien mukaisella leskeneläkkeellä ei ole ikärajaa. Lapsi ja alle65-vuotias leski voivat saada perhe-eläkettä samaan aikaan sekä Kelastaettä työeläkkeitä hoitavista eläkelaitoksista. Kaikkia perhe-eläkkeitä voihakea Kelan kautta.

(Kansaneläkelaki ja Työeläkelait)


15.3.1 Leskeneläke Kelasta

Kelan leskeneläkettä voi saada leski, joka ei ole täyttänyt 65 vuotta. Les-keneläkkeeseen kuuluvat alkueläke ja sen jälkeen mahdollisesti jatkoelä-ke. Alku- ja jatkoeläkkeen lisäksi Kela voi maksaa leskelle asumistukea.

Alkueläkettä maksetaan kuusi kuukautta tai enintään sen kuukauden lop-puun, jona leski täyttää 65 vuotta. Lesken omat tulot saattavat vaikuttaaleskeneläkkeen määrään. Jos leski solmii uuden avioliiton ennen kuinhän on täyttänyt 50 vuotta, alkueläke lakkaa.

Jatkoeläke koostuu perusmäärästä ja tulosidonnaisesta täydennysmääräs-tä. Sitä maksetaan sen kuukauden loppuun, jona leski täyttää 65 vuotta.Jos leski solmii uuden avioliiton, ennen kuin hän on täyttänyt 50 vuotta,Kela maksaa hänelle kertasuorituksena sen määrän, joka leskellä olisi ol-lut oikeus saada seuraavien kolmen vuoden ajalta. Edellytyksenä on, ettähän on ehtinyt saada leskeneläkettä vähintään vuoden ajan ennen avioi-tumistaan.

Lisätietoa: Leskeneläke

(Kansaneläkelaki)

15.3.2 Lapseneläke Kelasta

Lapseneläke maksetaan alle 18-vuotiaalle lapselle, jonka äiti, isä,äiti-/isäpuoli tai kasvattiäiti/-isä on kuollut. Jos nuori opiskelee päätoimi-sesti, Kela voi jatkaa lapseneläkkeen maksamista 21 ikävuoteen asti.Lapseneläke muodostuu perusmäärästä ja täydennysmäärästä.

Alle 18-vuotias voi saada perusmäärän lisäksi täydennysmäärän, johonvaikuttavat lapsen muut perhe-eläkkeet.

Lisätietoa: Lapseneläke

(Kansaneläkelaki)

15.3.3 Leskeneläke työeläkejärjestelmästä

Leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen, jos puolisoilla on tai on ollut yh-teinen lapsi. Lisäksi puolisoiden tulee olla naimisissa toisen puolisonkuollessa ja heidän avioliitonsa on solmittu ennen kuin kuollut puolisotäytti 65 vuotta. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolella on oikeus lesken-eläkkeeseen samoin edellytyksin kuin aviopuolisolla. Avoliitossa oleval-la ei ole leskeneläkeoikeutta.

Lapseton leski saa leskeneläkkeen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:avioliitto on solmittu ennen kuin leski on täyttänyt 50 vuotta, avioliittoon jatkunut vähintään viisi vuotta, avioliitto on solmittu ennen kuin


kuollut puoliso täytti 65 vuotta, leski on vähintään 50-vuotias puolisonkuollessa tai saanut työkyvyttömyyseläkettä vähintään kolme vuotta.

Lisätietoa: Leskeneläke

(Työeläkelait)

15.3.4 Lapseneläke työeläkejärjestelmästä

Lapseneläkkeeseen on oikeutettu alle 18-vuotias oma lapsi, ottolapsi japuolison lapsi, joka asui puolisoiden yhteisessä kodissa sekä rekisteröi-dyn parisuhteen eloonjääneen osapuolen samassa taloudessa asuva lapsi.Rekisteröidyn parisuhteen lapsilla on samat oikeudet.

Avopuolison lapsi ei voi saada perhe-eläkettä avopuolison kuoleman jäl-keen. Myöskään kasvattilapsella ei ole oikeutta työeläkelakien mukai-seen lapseneläkkeeseen kasvattivanhempansa kuoltua.

Työeläkelakien mukainen perhe-eläke (leskeneläke ja lapseneläke) mää-räytyy kuolleen henkilön oman eläkkeen mukaan. Jos hän ei kuollessaansaanut eläkettä, perhe-eläke määräytyy sen työkyvyttömyyseläkkeenmukaan, jonka kuollut henkilö olisi saanut.

Leskeneläkkeen määrän vaikuttavat lasten lukumäärä sekä lesken omateläkkeet tai ansiotulot. Omat eläkkeet ja tulot eivät kuitenkaan vaikutaeläkkeeseen ennen kuin nuorin lapsi täyttää 18 vuotta. Lapseneläkkee-seen vaikuttaa edunsaajina olevien lasten määrä. Leskelle ja lapsillemaksettavien eläkkeiden yhteismäärä voi enintään olla edunjättäjän eläk-keen suuruinen. Leskeneläke lakkaa, jos leski menee uudelleen naimisiinalle 50-vuotiaana. Tällöin leskelle maksetaan kolmen vuoden leskenelä-kettä vastaava kertasuoritus. Lapseneläke lakkaa, kun lapsi täyttää 18vuotta.

Lisätietoa työeläkejärjestelmän mukaisesta perhe-eläkkeestä

(Työeläkelait)

15.3.5 Perhe-eläke vahinkovakuutuslaitokselta

Leski ja lapsi voivat saada perhe- tai huoltoeläkettä myös tapaturma-, lii-kenne-, sotilastapaturma-, sotilasvamma- ja potilasvahinkovakuutukses-ta. Jos näiden vakuutuslaitosten perhe-eläke antaa riittävän toimeentu-lon, Kela ei maksa perhe-eläkkeen täydennysmäärää.

Lisätietoja näistä eläkkeistä saa vakuutusyhtiöiden ja Valtiokonttorin in-ternetsivuilta ja esitteistä.


15.4 Työntekijäin ryhmähenkivakuutus

Leskellä ja lapsella voi olla oikeus korvaukseen ryhmähenkivakuutuksenperusteella, jos kuollut henkilö oli kuollessaan työelämässä. Useimpienalojen työehtosopimukset velvoittavat työnantajan vakuuttamaan työnte-kijänsä työntekijäin ryhmähenkivakuutuksella. Työntekijäin ryhmähen-kivakuutuksesta maksetaan korvausta kaikenlaisissa kuolemantapauksis-sa. Edunsaajia ovat työntekijän puoliso, rekisteröidyn parisuhteenosapuoli ja alle 22-vuotiaat lapset.

Korvauksesta voi tiedustella työnantajalta tai Työntekijäin ryhmähenki-vakuutuspoolista. Korvaussummaan vaikuttavat vakuutetun ikä kuolin-hetkellä, korvaukseen oikeutettujen lasten määrä sekä se onko kuolemaollut tapaturmainen.

Lisätietoja: Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspooli

15.5 Kuolinpesän verotus

Henkilön kuollessa muodostuu kuolinpesä. Kuolinpesän tulot verotetaanja ilmoitetaan Verohallintoon samojen säännösten mukaan kuin muiden-kin verovelvollisten. Kuolinpesän osakkaat ovat vastuussa sekä ilmoitta-misesta että veron maksamisesta. Kuolinpesän osakkaita ovat kuolleenhenkilön perilliset sekä yleistestamentin saajat ja ositukseen asti myösleski. Tietyn omaisuuden testamentilla perivä henkilö ei ole osakas.

Vainajan kuolinvuoden esitäytetyn veroilmoituksen tiedot voi tarkistaa jailmoituksen tarvittaessa palauttaa ja allekirjoittaa joku pesän osakkaistatai muu henkilö, jonka hallussa pesä on tai pesän asioista vastaava asian-hoitaja, jos hänet on siihen valtuutettu.

Henkilön kuolinvuoden verotus toimitetaan samalla tavalla kuin jos hen-kilö itse olisi elänyt vuoden loppuun asti. Kuolinvuotta seuraavina vuosi-na kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena sen tuloista ja va-roista. Tuloja ja varoja ei siis jaeta verotuksessa osakkaiden tuloiksi javaroiksi.

Kuolinpesä lakkaa olemasta, kun pesän kaikki varat on jaettu perillistenkesken. Kuolinpesän lakkaaminen Verohallinnossa edellyttää, että perin-nönjakosopimuksesta toimitetaan kopio verotoimistoon. Kuolinpesä saaesitäytetyn veroilmoituksen vielä perinnönjakovuodelta.

Verotusasioista saa lisätietoa Verohallinnosta.


Asiasanat

16 vuotta täyttäneen vammaistuki 6.1

Aamu- ja iltapäivätoiminta 4.9Aikuiskoulutustuki 14.1.6Ajoneuvovero 11.1.2Alennukset eri liikennevälineissä 3.1Alkuomavastuu 7.1.4Alle 16-vuotiaan vammaistuki 4.3Ammatillinen erityisopetus 14.3.1Ammatillinen kuntoutus 8.10, 8.10.1, 8.10.2, 8.10.3Ammatillinen työvoimakoulutus 14.4Ammattitauti 6.11Ammatinvalinta- ja urasuunnittelu 14.2.1Annosjakelu 7.1.4.4Apuvälineet 3.7, 3.12, 6Asiakasmaksut 1.5.5, 4.3, 4.5, 3.13.1, 7.3Asiakassuunnitelma 1.4.3Asiakkaana sosiaalihuollossa 1.4Asuminen ja itsenäinen suoriutuminen 4Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara 4.10Asumistuki 4.1, 4.2Asunnon korjausavustus 4.10Asunnon muutostyöt 4.11, 4.21Ateriapalvelu 4.3Autoveron huojennus 3.3.4, 11.1.1Autoveron palautus 3.3.3, 11.1.1Avustajapalvelu 3.14Avustaminen eri liikennevälineissä 3.1Avustus auton hankintaan 3.3.1

Edunvalvontavaltuutus 1.6Elinluovuttajan maksuttomat terveyspalvelut 7.3.4Eläkejärjestelmä 6.10Eläkettä saavan hoitotuki 6.3Eläkkeensaajan asumistuki 3.2Eläkkeiden lepäämään jättäminen 6.10.5Ennakkolupa 1.4.4, 12.4, 11.5Erityishoitoraha 4.16Erityishuoltopiiri 3.8Erityishuolto-ohjelmasta 1.8.5Erityishuolto-ohjelma Eho 3.8Erityisravinto 3.16Erityistä tukea ammatilliseen perustutkintoon tai valmentavaan koulutukseen 14.3.2Erityistä tukea tarvitseva henkilö 1.4.1EU- ja ETA-maat ja Sveitsi 1.5.4, 1.5.5, 12.4EU/Eta-maat 12EU-kansalaisen hoito Suomessa 1.5.5


Eurooppalainen lääkemääräys 7.1.4, 12.6Eurooppalainen sairaanhoitokortti 1.5.5, 12

Hallinto-oikeus 2.1.5, 2.1.6Harkinnanvarainen kuntoutus 8.8, 8.8.1, 8.8.3Hautauskulut 15.1Henkilökohtainen apu 3.14, 4.12Hoito- ja palvelusuunnitelma 3.6Hoitoapu 4.10Hoitoon hakeutuminen ulkomaille 1.5.4, 12.4, 12.5Hoitoon pääsy, kiireetön ja kiireellinen hoito 1.5.3Hoitopalkkio 3.6Hoitotahto (hoitotestamentti) 1.6Hoitotarvikkeet 7.3.11

Invalidialennus liikennevakuutuksen maksusta 3.3.6Invalidivähennys verotuksessa 11.4Itseoikaisu 2.1.1

Jalkineet 3.16Joustava hoitoraha 4.1Järjestöjen kuntoutus 8.9

Kansainvälinen sosiaaliturva 12Kansaneläke 6.10.2Kantelu 1.10Kehas-ohjelma 3.8Kehitysvammaisten erityishuolto 3.8Kelan ammatillinen kuntoutus 8.10.1Kelan harkinnanvarainen kuntoutus 8.8.3Kelan sähköinen asiointipalvelu 7.2Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus 8.8.1KIILA-kuntoutus 8.7Kirjallinen päätös 1.8Kommunikaation apuvälineet 4.12Korjausavustus 3.10Kotihoidon tuki 4.1Kotihoito 3.3Kotikunta 3.9Kotipalvelu 3.3, 3.13.2, 6.3.9Kotisairaala 7.3.10Kotisairaanhoito 3.4, 3.13.2Kotitalousvähennys verotuksessa 3.3, 11.3Koulumatkat ja työmatkat 3.6Koulumatkatuki 3.6.2, 14.1.5Koulunkäyntiavustaja 4.8Koulupäivän aikainen omahoidon tuki 4.7Koulutuskokeilu 14.2.2Kuljetuspalvelut 3.4Kunnallinen hammashoito 7.3.2


Kuntouttava työtoiminta 13.6Kuntoutukseen hakeutuminen 8.5Kuntoutus 8Kuntoutushakemus 8.5Kuntoutusjärjestelmä 8.2Kuntoutuskurssi 8.8.3, 8.9Kuntoutusohjaus 8.3, 8.9Kuntoutuspsykoterapia 8.8.2Kuntoutusraha 4.17, 8.11.1, 8.11.4Kuntoutusraha nuoren 8.11.2Kuntoutussuunnitelma 8.4, 8.8, 8.8.1Kuntoutusta järjestävät tahot 8.2.1Kuolinpesän verotus 15.5

Laitoshoito 3.2, 3.9, 3.14Lapsen terveydenhoidon kustannukset 4.18Lapseneläke 15.3.2Lasten kotihoidon tuki 4.1Lastensuojelu 5.10, 5.11Leskeneläke 15.3.1Liikennevakuutus 6.11.1Liikkuminen 3, 4.23Liikkumisen apuvälineet 3.6Liikkumisen tuki 3.4.2Loma-ajan hoito 4.9Lääkekustannusten korvaukset 7.1.4Lääkekustannusten maksukatto (lääkekatto) 7.1.4.5Lääkevahinko 1.5.7Lääkevaihto 7.1.4.3Lääkinnällinen kuntoutus 8.2.1, 8.6Lääkkeet ulkomaille 12.6Lääkkeiden korvausryhmät 7.1.4.1Lääkärintodistukset 7.1.3, 7.3.7

Maksukatto 7.3Maksukyky 7.3.13Matkakatto 7.1.5.3Matkakorvaukset 7.1.5Matkustaminen 12Mielenterveyspalvelut 4.26Muistutus 2.2Muutoksenhaku 2.1, 2.1.2, 2.1.3, 1.8.4, 2.1.4, 2.1.6Muutoksenhaku Kelan päätökseen 2.1.7Muutoksenhaku kunnan sosiaalitoimen päätökseen 2.1.5Muutoksenhaku tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöiden päätöksistä 2.1.9Muutoksenhaku terveydenhuollossa 1.9.6Muutoksenhaku työeläkelaitosten päätöksistä 2.1.8

Nuoren kuntoutusraha 8.11.2Nuorisotakuu 13.4


Oikeus sosiaaliturvaan 1.1, 1.3Oikeusaputoimisto 1.6Oma auto 33.3Omaishoidon tuki 4.7Omaishoitaja 4.7Omaishoito 4.7Omakanta-palvelu 7.1.4.6Omatyöntekijä 1.4Opintolaina 14.1.1, 14.1.2, 14.1.3, 14.1.4Opintotuki 14.1.1Opiskelu 14Oppisopimuskoulutus 14.5Osa-aikaeläke 3.2Osasairauspäiväraha 6.5Osatyökyvyttömyyseläke 6.10.4Osittainen hoitoraha 4.2Osittainen hoitovapaa 4.24

Palveluasuminen 3.13.1, 3.13.2Palvelun ja etuuden hakeminen 1.7Palveluseteli 3.3, 3.7, 3.14, 7.3.9Palvelusuunnitelma 1.3.2Palvelutarpeen arviointi 1.4.2, 3.9Perhe-eläke 15.3, 6.10.6Perhehoito 3.9Perunkirjoitus 15.2Pidennetty oppivelvollisuus 4.25Pitkäaikainen laitoshoito 7.3.6Poikkeuslupa ajokorttiluvasta ja ajo-oikeudesta 3.3.7Postinjakelu 3.18Potilaan oikeudet terveydenhuollossa 1.5, 2.1.6Potilasasiamies 1.5.8, 2.1.6Potilasvahinko 1.5.6Psykoterapia 8.8.2Päihdehuolto 8.6Päivähoito 4.6Päivätoiminta 3.17

Rajoitetusti peruskorvattavat lääkkeet 7.1.4.2Rintamaveteraani 8.6.1Ryhmähenkivakuutus 6.11.2

Sairaalamaksut 7.3.3Sairaanhoitokorvaukset 7.1, 7.2Sairaanhoitokorvaus ulkomailta 12.1, 12.2, 12.3Sairaanhoitotarvikkeet 3.4Sairauspäiväraha 6.4Sakkomaksu 7.3.8Sarjahoito ja kuntoutushoito 7.3.5


Siivouspalvelu 3.3Sopeutumisvalmennus 4.15, 8.8, 8.9Sosiaaliasiamies 1.4.4Sosiaalinen luototus 6.8Syrjintä 1.2Sähköinen resepti 7.1.4.6

Taksimatkojen korvaus 3.2, 7.1.5.3Takuueläke 6.10.7Talous- ja velkaneuvonta 6.9Tapaturmavakuutus 6.11.1Terveydenhuollon maksukatto 7.3.12Terveyshaitta-avustus 3.10Terveys- ja hoitosuunnitelma 1.4.1Terveyskeskusmaksut 7.3.1TE-palvelut 13.2Tilapäinen oleskelu ulkomailla 12.1, 12.2Toimeentulo 8.11.3, 8.11.4Toimeentulotuki 6.7Toimeksiantosopimus 3.6Tuet palkkaukseen 13.2, 13.9Tukihenkilö 4.11Tulkkauspalvelu 3.15, 4.13TYP-palvelu 13.3Työeläke 6.10.1Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta 2.1.8Työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus 8.10.2Työhönvalmentaja/työvalmentaja 13.7Työkokeilut 13.2, 13.5Työkyvyttömyyden uhka 8.7Työkyvyttömyyseläke 6.10.3Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan oikeus ansiotuloihin 6.10.5, 13.8Työllistyminen 13, 13.1Työntekijäin ryhmähenkivakuutus 6.11.2, 15.4Työntekijäksi ulkomaille 12.2Työvoimapalvelujen ammatillinen kuntoutus 8.2.1Työssä työttömyyseläkkeellä 13.8Työtapaturma 6.11Työterveyshuolto 8.7

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus 8.8.1Vaatteet 3.16Vaikeavammaisen opiskelu- ja työmatkat 3.6.3Vaipat 4.19Vakuutukset 6.11Valaistusmuutostyöt 3.11Valinnanmahdollisuus Suomessa 1.4.2Vammaisen pysäköintilupa 3.3.2Vammaispalvelu 3.11, 3.12, 3.13.2, 3.14, 3.16, 3.17, 8.6Vammaistuki aikuiselle 6.1


Vanhuspalvelulaki 3.19Vapautus ajoneuvoveron perusosasta 3.3.5, 11.1.2Veronmaksukyvyn alentumisvähennys 11.2Verotus 11Viitehintajärjestelmä 7.1.4.3Viranomaisen neuvontavelvollisuus 1.3, 1.4Välineet ja laitteet 3.11, 3.12, 4.21

Yhdenvertaisuus 1.2Yhdenvertaisuusvaltuutettu 1.2Yksityinen sairaalahoito 7.1.2Yksityisen hoidon tuki 4.1Yksityislääkärin palkkio, tutkimus ja hoito 7.1.1Yleinen asumistuki 3.1Yli vuoden oleskelu ulkomailla 12.2Ylimääräiset erityisravintokustannukset 3.16Ylimääräiset vaatekustannukset 3.16, 4.20

Äkillinen sairastuminen ulkomailla 12.1, 12.2, 12.3


Työryhmä

STM tukee Veikkauksen tuotoilla.

Aivovammaliitto ryEläkkeensaajien Keskusliitto EKL ryHengitysliitto ryInvalidiliitto ryKehitysvammaisten Tukiliitto ryMielenterveyden Keskusliitto ryMunuais- ja maksaliitto ryNeuroliitto ryNäkövammaisten liitto ryPsoriasisliitto rySuomen CP-liitto rySuomen Diabetesliitto rySuomen Nivelyhdistys rySuomen Reumaliitto rySuomen Sydänliitto rySuomen Syöpäpotilaat ry


http://www.diabetes.fi/

http://www.hengitysliitto.fi/

http://www.invalidiliitto.fi/

http://www.kvtl.fi/

http://www.musili.fi/

http://www.neuroliitto.fi/

http://www.nkl.fi/fi/etusivu

http://www.cp-liitto.fi/

http://www.nivel.fi/

http://www.reumaliitto.fi/

http://sydanliitto.fi/

http://www.syopapotilaat.fi/

Documents

SOSIAALITURVAOPAS Järjestöjen Sosiaaliturvaopas · Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2017 Tähän julkaisuun on koottu pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöi-den yhteinen sosiaaliturva