Lapin tietoyhteiskuntaseminaariktk.ulapland.fi/isbn951-634-917-X · sen teemat sijoittuvat koulutukseen, opetukseen, opiskeluun ja oppimiseen sekä informaatioteknologiaan osana tietoyhteiskuntaa

Ab

stra

cts o

f the

La

pla

nd

Info

rm

atio

n S

oc

iety

Se

min

ar

Re

sea

rc

he

r W

or

ksh

op

20

04

Lap

in tieto

yh

teisku

ntasem

inaari

tutk

ijata

pa

am

isen

ab

strak

tit 20

04

Leh

ton

en M

R

uo

ka

mo

H

Ra

jala

R

Ja

ak

ko

la H

M

ultisilta

J

Viteli J

ISB

N 9

51

-63

4-9

17

-X (p

ainettu

)

Julkaisija jakaja Lapin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta (KTK) [httpw

ww

ulaplandfiktk] M

ediapedagogiikkakeskus (MPK) [httpw

ww

ulaplandfimpk]

PL 122 96101 R

OVAN

IEMI

Puh +358 (0)16 341 341 Fax +358 (0)16 341 2401 Publisher distributor U

niversity of Lapland Faculty of Education [httpw

ww

ulaplandfiktk] C

entre for Media Pedagogy (C

MP

) [httpww

wulaplandfim

pk] PO

BOX 122

FIN-96101 R

OVAN

IEMI

FINLAN

D

Tel +358 16 341 341 Fax +358 16 341 2401 Lapin Yliopistopaino R

ovaniemi 2004

ISBN 951-634-917-X (nid)

LAPIN TIETOYHTEISKUNTASEMINAARI TUTKIJATAPAAMISEN ABSTRAKTIT 2004

ABSTRACTS OF THE LAPLAND INFORMATION

SOCIETY SEMINAR RESEARCHER WORKSHOP 2004

[httpwwwlapinkesayliopistofi] [httpktkulaplandfitutkijatapaaminen]

16 - 1792004 Rovaniemi Finland

Toim (Eds) Miika Lehtonen Heli Ruokamo Raimo Rajala Hannu Jaakkola Jari Multisilta amp Jarmo Viteli

Julkaisija (Publisher)

Lapin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Mediapedagogiikkakeskus (MPK) University of Lapland Faculty of Education Centre for Media Pedagogy (CMP)

ISBN 951-634-917-X (nid)

LAPIN TIETOYHTEISKUNTASEMINAARI TUTKIJATAPAAMISEN ABSTRAKTIT 2004 ABSTRACTS OF THE LAPLAND INFORMATION SOCIETY SEMINAR RESEARCHER WORKSHOP 2004

Organsaatio

Lapin kesaumlyliopisto ja Lapin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Mediapedagogiikkakeskus (MPK)

Rovaniemi

Organisation

Summer University of Lapland and University of Lapland Faculty of Education

Centre for Media Pedagogy Rovaniemi

Finland

Tieteellinen ohjaus ja arviointitoimikunta Scintific steering and review board

professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto (pj) professori Paumlivi Haumlkkinen Jyvaumlskylaumln yliopisto professori Hannakaisa Isomaumlki Lapin yliopisto professori Hannu Jaakkola Tampereen teknillinen yliopisto dosentti Harri Ketamo Tampereen teknillinen yliopisto professori Raine Koskimaa Jyvaumlskylaumln yliopisto professori Juha Lindfors Lapin yliopisto professori Jari Multisilta Tampereen teknillinen yliopisto professori Raimo Rajala Lapin yliopisto professori Seppo Tella Helsingin yliopisto professori Jarmo Viteli Tampereen yliopisto eTampere

Tutkijatapaamisen koordinaattori

Tutkija Miika Lehtonen

Conference Coordinator

Researcher Miika Lehtonen

Email MiikaLehtonenulaplandfi

Tel +353 (0)40 556 3264


Tervetuloa Lapin tietoyhteiskuntaseminaarin ensimmaumliseen

Tutkijatapaamiseen Minulla on ilo toivottaa teidaumlt laumlmpimaumlsti tervetulleeksi Lapin yliopiston (LaY) kasvatustieteiden tiedekunnan (KTK) Mediapedagogiikkakeskuksen (MPK) Lapin kesaumlyliopiston kanssa yhdessauml jaumlrjestaumlmaumlaumln Lapin tietoyhteiskuntaseminaarin jaumlrjestyksessauml ensimmaumliseen Tutkijatapaamiseen Tapaaminen jaumlrjestetaumlaumln Rovaniemellauml 16-1792004 ja sen teemat sijoittuvat koulutukseen opetukseen opiskeluun ja oppimiseen sekauml informaatioteknologiaan osana tietoyhteiskuntaa Tutkijatapaamisen kutsuttuina KeyNote -puhujina toimivat professori Paul Lefrere Tampereen yliopistosta ja professori vararehtori Erno Lehtinen Turun yliopistosta Laumlmmin kiitos heille heidaumln asiantuntijuutensa jakamisesta tutkijatapaamisen osallistujien kanssa Tutkijatapaamiseen valitut 19 esitystauml on arvioinut tieteellinen 11 -jaumlseninen ohjaus- ja arviointitoimikunta jonka edustajat koostuvat neljaumln ndash Jyvaumlskylaumln - Lapin - Tampereen teknillisen - ja Tampereen yliopiston asiantuntijoista Laumlmpimaumlt kiitokset niin kirjoittajille arvioitsijoille kuin sessiopuheenjohtajillekin jotka kaikki yhdessauml tekivaumlt tutkijatapaamisen onnistumisen mahdolliseksi Tutkijatapaamiseen hyvaumlksyttyjen papereiden tiivistelmaumlt julkaistaan taumlssauml kaumlsillauml olevassa abstraktikirjassa ja paperit (laajatsuppeat) kokonaisuudessaan tammikuussa 2005 toimitettavassa artikkelikirjassa Kiitos kaikille toimitustyoumlhoumln osallistuville ja erityisesti tutkija Miika Lehtoselle joka on toiminut koko tutkijatapaamisen koordinaattorina Taumlmauml tapaaminen on aloitus vuosittain toistuvalle tutkijatapaamisten sarjalle Toivon ettauml viihdytte seurassamme niin tieteellisten kuin epaumlmuodollistenkin keskusteluiden parissa ja tulette ensi vuonna uudelleen kansainvaumllisemmaumlksi laajenevaan joukkoomme Ruska-aikaan Rovaniemellauml Heli Ruokamo professori Tutkijatapaamisen puheenjohtaja Lapin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Mediapedagogiikkakeskus (MPK)


2

Sisaumlllys Table of contents

KEYNOTE BECOMING SKILLED FASTER WHY WE NEED THIS - WHAT WE CAN DO TODAY - RESEARCH ISSUES helliphelliphelliphelliphelliphelliphellip 4 PROFESSOR PAUL LEFRERE UNIVERSITY OF TAMPERE KEYNOTE TIETO- JA VIESTINTAumlTEKNIIKKA OPPIMISEN HAASTEENA JA MAHDOLLISUUTENA helliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphellip 6 PROFESSORI ERNO LEHTINEN TURUN YLIOPISTO ARTIKKELIT VERKKO-OPETUKSEN LAADUN OSATEKIJAumlT OPETTAJIEN NAumlKOumlKULMASTA helliphelliphelliphelliphellip 8 ELINA USCHANOV OPETTAJAOPISKELIJAT TIETO- JA VIESTINTAumlTEKNIIKAN OPETUSKAumlYTOumlN OPISKELIJOINA helliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphellip 10 SUSANNA POumlNTINEN JUHANI RAUTOPURO amp JARI KUKKONEN VERKKO-OPETUS OPETTAJAN OPPIMISEN JA TOIMINNAN KEHITTAumlMISEN TUKEMINEN helliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphellip 12 JARI KUKKONEN TEEMU VALTONEN amp OLLI HATAKKA TIEDON LUOMISEN MALLEJA MENETELMIAuml JA KAumlYTAumlNTOumlJAuml VIRTUAALIYLIOPISTOSSA helliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphellip 13 VARPU TISSARI TEKNOLOGIAA LASTEN OPPIMISYMPAumlRISTOumlOumlN KOKEMUKSIA TESTIKENTAumlLTAuml helliphellip 15 PIRKKO HYVOumlNEN MARJAANA JUUJAumlRVI amp SUVI LATVA VERKKOVAumlLITTEISEN KOULUTUKSEN TUOTANTOMALLISTA VERKKO-OPETUKSEN JOKAPAumlIVAumlISEEN KAumlYTTOumlOumlN PIENIN ASKELIN UUSILLA MALLEILLA JA DIDAKTISTEN TIETOJEN AVULLA OPPILAITOSTEN TYOumlVAumlLINEEKSI KESKI-SUOMESSA helliphelliphelliphelliphelliphelliphellip 16 PETRI LOUNASKORPI UUDET OPISKELUKAumlYTAumlNNOumlT JA MOBIILI TEKNOLOGIA LAPIN YLIOPISTOSSA helliphelliphelliphelliphelliphelliphellip helliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphellip 17 HANNAKAISA ISOMAumlKI KIMMO KOKKONEN HANNA MATTILA amp KIRSI PAumlYKKOumlNEN KOULULAISET TV-INSERTIN TEKIJOumlINAuml DVMAIL-KOKEILU YLEN JA BBCN KANSSA hellip 18 HANNU LEINONEN HAumlILYVAumlT RAJAT - TYTOumlN JA VAPAA AJAN SUHDE OSANA IT-YRITYSTEN AIKAKULTTUURIA helliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphellip 19 SOJA UKKOLA LAPPILAINEN LAAJAKAISTAINEN MONIPALVELUVERKKO PALVELUJA ASUMISTA JA ALUEKEHITYSTAuml MAumlAumlRITTAumlVINAuml TEKIJOumlINAuml TULEVAISUUDESSA helliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphellip 20 MIIKA LEHTONEN amp RAINE KOSKIMAA DIGITAALINEN ERIARVOISUUS - IKTN KAumlYTTOumlORIENTAATIOT SOSIODEMOGRAFISEN TAUSTAN KOULUTUSURIEN JA TERVEYDEN SUHTEEN helliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphellip 22 LEENA KOIVUSILTA TOMI LINTONEN amp ARJA RIMPELAuml


RYHMAumlN VUOROVAIKUTUS OPPIMISEEN VAIKUTTAVANA TEKIJAumlNAuml OPISKELUYMPAumlRISTOumlISSAuml helliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphellip 24 HEIKKI HAAPARANTA HARRI KETAMO amp KRISTIAN KIILI VERKOSTA TUKEA OHJAUKSEEN REFLEKTOIVAA VERKKO-OPETUSTA ETSIMAumlSSAuml helliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphellip 25 SANNA VAHTIVUORI-HAumlNNINEN OPISKELUINTOA VUOROVAIKUTUKSESSA - VERKKOYMPAumlRISTOuml REFLEKTIIVISENA TILANA helliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphellip 26 VIRPI VAATTOVAARA MOBIILI MULTIMEDIAVAumlLITTEISYYS OPETUS-OPSKELU- OPPIMISPROSESSISSA JA TUTKIMUKSEN TYOumlVAumlLINEENAuml helliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphellip 27 MIIKA LEHTONEN PAumlIVI KARPPINEN TUULA MATIKAINEN RIITTA SAumlKKINEN amp HELI RUOKAMO KAumlYTTAumlJAumlN KOGNITIIVISET REPRESENTAATIOT VERKKO-OPISKELU -YMPAumlRISTOumlSSAuml helliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphellip 28 MARKETTA NIEMELAuml SAMULI PEKKOLA ARI WAHLSTEDT KOGNITIIVINEN VERKKOPEDAGOGIIKKA helliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphellip 29 ESKO MARJOMAA SATU MANSIKKA amp ELINA USCHANOV PROFESSIONAALISEEN DIALOGIKULTTUURIIN KASVAMINEN DIGITAALISTEN VIDEOEPISODIEN MAHDOLLISUUDET LUOKANOPETTAJA- KOULUTUKSESSAhelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphelliphellip 30 KRISTIINA KUMPULAINEN MARI PUROILA amp MERJA VANHATALO KOHTAAMISIA JA KESKUSTELUJA FEMINISTISEN PEDAGOGIIKAN HAASTEITA VERKKOPEDAGOGIIKKAAN helliphelliphelliphelliphelliphelliphellip 32 JAANA SAARINEN amp MERVI KUTUNIVA


KEYNOTE

Becoming skilled faster

Why we need this - what we can do today ndash research issues

Lefrere Paul

Traditional approaches to the problem of how to become skilled are based on a ldquotell show try it for yourselfrdquo model of training (eg Patrick 1992) that has changed little in decades It assumes that in the words of Sun amp Merrill (2001) being skilled is the result of ldquofirst acquiring generic verbal declarative knowledge then through practice turning that knowledge into specific usable procedural skillrdquo But as Prahalad says ldquoYou canrsquot find a new land with an old maprdquo (quoted in Pulkkinen 2003) That top-down model is too slow expensive and inefficient to deliver the skilled workforce that is anticipated in the Lisbon Declaration and that Europe needs if it is to be competitive in the Information Society It is also arguably increasingly inappropriate for todayrsquos performance-driven workplace - where people are expected to know already how to ldquoget the job donerdquo The same criticisms apply to e-learning and e-training if all they do is use new technologies to support traditional approaches I will outline a possible alternative with a working title of ldquoMyLifeSkillsrdquo and discuss some implications for Researchers Policy Makers Trainers Lifelong Learners and Technology Transfer (eg Klus et al 1986) MyLifeSkills makes two key assumptions First that we can record the observable aspects of how an expert undertakes a task (using processes developed in projects such as Microsoftrsquos MyLifeBits) then replay that recording in a way that enables someone else to experience performing at that level with the rapid execution and economy of effort associated with being able to accomplish the task almost without thinking I call this Vicarious Expertise One implication is that all members of a community could potentially benefit from skills gained by any member of the community without first needing to formalise their knowledge (in contrast to eg Hakkinen Jarvela amp Dillenbourg 2000) Second that Vicarious Expertise if coupled with computer-based productivity tools offers a way to help people who meet a task for the first time and who do not know how to complete the task to achieve their immediate goals AS IF they were already expert at the task then if they wish to reflect on what they have just managed to do as part of Continuous Lifelong Learning and of personal development through Appropriation (Polman 2000) A core underlying model is ldquobottom-uprdquo learning which according to Sun amp Merrill enables people without a priori knowledge to construct the explicit declarative knowledge that they need to fully make sense of and generalise the skills they acquire

4


5

References Hakkinen P Jarvela S amp Dillenbourg P (2000) Group Reflection Tools for Virtual Expert Community -

REFLEX Project In B Fishman amp S OConnor-Divelbiss (Eds) Fourth International Conference of the Learning Sciences (pp 203-204) Mahwah NJ Erlbaum

Klus JP Markkula M Venho J Jarvenpaa A Sirkeinen U amp Ahlroos R (1986) Effective Technology Transfer ndash Project for Developing Continuing Engineering Education in Finland Helsinki Katakaoffset Oy

Patrick J (1992) Training Research amp Practice London Academic Press

Polman JL (2000) Identity Development through Participation in an Informal Setting In B Fishman amp S OConnor-Divelbiss (Eds) Fourth International Conference of the Learning Sciences (pp 340-341) Mahwah NJ Erlbaum

Pulkkinen J (2003) The Paradigms of E-Education An analysis of the communication structures in the research on information and communication technology integration in education in the years 2000ndash2001 Faculty of Education Department of Educational Sciences and Teacher Education University of Oulu POBox 2000 FIN-90014 Finland

Sun R Merrill E amp Peterson T (2001) From implicit skills to explicit knowledge a bottom-up model of skill learning Cognitive Science Vol25 No2 pp203-244

Author Paul Lefrere Executive Director e-learning paullefmicrosoftcom httpwwwmicrosoftcomemeaeducation Educational Solutions Group Microsoft EMEA Microsoft Campus Reading RG6 1WG UK


KEYNOTE

Tieto- ja viestintaumltekniikka oppimisen haasteena ja mahdollisuutena

Lehtinen Erno

Tieto- ja viestintaumltekniikalla on ollut merkittaumlvauml vaikutus yleiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen ja sen mukana tulleet muutokset heijastuvat voimakkaasti talouden ja tyoumln muotoihin sekauml ihmisten arkipaumlivaumliseen elaumlmaumlaumln Taumlmauml on asettanut koko vaumlestoumllle uudenlaisia osaamisen haasteita Taumlhaumln kehitykseen olennaisesti liittyvauml muutoksen nopeus asettaa koulutuksen suunnittelun vaativien haasteiden eteen Millaista pitaumlisi olla vaikkapa taumlmaumln paumlivaumln peruskoululaisten opiskelun jotta se loisi heille parhaat mahdollisuudet hankkia ne valmiudet joita tarvitaan 2000-luvun toisen ja kolmannen vuosikymmenen tyoumlelaumlmaumlssauml

Myoumls koulutuksen sisaumlllauml toiveet kohdistuvat tietoja viestintaumltekniikkaan Se avulla toivotaan ja uskotaan syntyvaumln sellaisia oppimisen ympaumlristoumljauml ja kulttuureita joilla naumlihin tulevaisuuden osaamishaasteisiin voitaisiin vastata Tieto- ja viestintaumltekniikka on ollut merkittaumlvaumlssauml asemassa siinauml tutkimus- ja kehitystoiminnassa jolla oppimisen uusia muotoja on kehitetty Tekniikkaa hyvaumlksikaumlyttaumlen on pureuduttu ongelmanratkaisutaitojen kehittaumlmiseen sekauml edistetty tiedonhankinnan ja kaumlsittelyn taitojen oppimista Teknisten ympaumlristoumljen avulla on pyritty loumlytaumlmaumlaumln keinoja oppia hallitsemaan syvaumlllisiauml kaumlsitteellisiauml muutoksia ongelmien kompleksisuutta ja puutteellisen informaation perusteella tapahtuvaa paumlaumltoumlksentekoa Teknologia on myoumls keskeisesti mukana niissauml malleissa joissa oppimista on edistetty yhteisoumlllisenauml prosessina

Innovatiivisen kehittelytoiminnan ja kokeellisen tutkimuksen antama kuva teknologian mahdollisuuksista on hyvin positiivinen Teknologian avulla on voitu luoda sellaisia opiskelun oppimisen ja ongelmanratkaisun prosesseja joiden toteuttaminen olisi ollut vaikeaa ilman edistyneitauml teknologisia ympaumlristoumljauml Jo kolmen vuosikymmenen ajan tehdyn kokeellisen tutkimuksen yhteenvedot osoittavat ettauml teknologian avulla voidaan myoumls saada vaikutuksia oppimiseen

Taumlmaumln optimismin kaumlaumlntoumlpuolena on sekauml kansainvaumllisesti ettauml kansallisesti havaittu ongelma siinauml miten lupaaviksi ja vaikuttaviksi havaittuja kaumlytaumlntoumljauml voitaisiin levittaumlauml erityisten tutkimusasetelmien ja pienten innovaatioprojektien ulkupuoelle

Erilaisia kansainvaumllisiauml vertailutuloksia yhdistaumlmaumlllauml piirtyy kuva suomalaisesta koululaitoksesta Meillauml on hyvauml tekninen ympaumlristouml jossa on melko paljon tietokoneita oppilaiden kaumlytoumlssauml ja kansainvaumllisesti ottaen erittaumlin hyvaumlt Internet-yhtyedet Lisaumlksi opettajat ovat saaneet melko runsaasti koulutusta tietotekniikan kaumlytoumlssauml Kaikesta taumlstauml huolimatta teknologian viikoittainen kaumlyttoumlaika on eurooppalaisessa vertailussa melko alhainen Kansainvaumllisissauml selvityksissauml ei ole saatu naumlyttoumlauml siitauml ettauml tietotekniikan vaikutukset koulujen arkipaumlivaumlaumln olisivat olleet kovin suuria tai ettauml tietotekniikan aktiivinen kaumlyttouml olisi systemaattisesti yhteydessauml parempiin oppimisen tuloksiin Luennossa kaumlsitellaumlaumln taumltauml mahdollisuuksien ja todellisuuden vaumllistauml ristiriitaa ja pohditaan keinoja muutosten aikaansaamiseksi

6


7

Kirjoittaja Erno Lehtinen professori ernolehtinenutufi httpusersutufiernoleh Turun yliopisto 20014 TURUN YLIOPISTO Turku


Verkko-opetuksen laadun osatekijaumlt opettajien naumlkoumlkulmasta

Uschanov E

Etaumlopiskelu ei ole uusi kaumlsite sillauml jo 1800-luvun lopulla Yhdysvalloissa hyoumldynnettiin ensimmaumlisen kerran tilannetta jossa opiskelijat ja opettajat olivat maantieteellisesti eri paikoissa Uuden teknologian nopean kasvun ja informaation siirtaumlmiseen tarvittavien vaumllineiden kehittyminen ovat taanneet etaumlopiskelun kehittymisen niin ettauml nykyisin etaumlopiskelun avulla on samat koulutusmahdollisuudet kuin normaalin opiskelun puitteissa Internetin ja tietokonevaumllitteisten kommunikaatiovaumllineiden kehitys mahdollisti uuden ja monipuolisen vuorovaikutteisuuden opettajan ja opiskelijoiden tai opiskelijoiden vaumllille Taumllloumlin mahdollistui mm videon kuvan ja aumlaumlnen sekauml grafiikan ja animaatioita sisaumlltaumlvaumln opetusmateriaalin vaumllitys verkon vaumllityksellauml Toisin sanoen 1990 -luvulla uusi teknologia mahdollisti etaumlopetuksen verkon vaumllityksellauml Verkko-opetus ei varmastikaan tulevaisuudessa tule korvaamaan perinteistauml luentotyyppistauml opetusta mutta eraumls varteenotettava vaihtoehto se kuitenkin on

Verkko-opettajana ollessaan opettajan rooli poikkeaa huomattavasti perinteisestauml luokkahuoneessa tyoumlskentelystauml Opiskelu verkossa pohjautuu hyvin pitkaumllle opiskelijoiden omatoimiseen tyoumlskentelyyn ja opettajan rooliksi jaumlauml opiskelijan tukeminen ja ohjaaminen Eraumls keskeisimmistauml verkko-opetuksen ongelmista onkin selvittaumlauml kuinka opettaja voi suunnitella ja toteuttaa oppimisympaumlristoumlstauml pedagogisesti toimivan Laadukas tekniseltauml toteutukseltaan toimiva verkkokurssi on ehdoton edellytys onnistuneelle oppimiselle Oppimisen esteeksi voivat muodostua myoumls monet muut seikat kuten opetuksen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa vaumlaumlraumlllauml tavalla valitut opetukselliset ratkaisut Millauml tavalla opettaja voi vaumllttaumlauml naumlitauml verkko-opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen liittyviauml ratkaisuja jotka ovat verkkokurssin onnistumisen kannalta kriittisiauml

Samalla kun verkkokurssien kaumlyttouml yleistyy kursseilla esiintyviin ongelmiin ja sitauml kautta verkko-opetuksen laadukkuuteen tulisi kiinnittaumlauml entistauml enemmaumln huomiota Uusia ja erilaisia oppimisympaumlristoumljauml esitellaumlaumln kaiken aikaa mutta millauml tavalla uudet opetusmenetelmaumlt muuttavat opettajan tyoumltehtaumlviauml ja opetustyoumln vaativuutta Laadukkaan verkkokurssin suunnittelu ja toteutus vie nimittaumlin opettajalta paljon enemmaumln aikaa kuin tuttu jo monia vuosia luennoitu kurssi

Taumlmauml artikkeli on kirjoitettu vuonna 2002 tekemaumlni pienimuotoisen tutkimuksen vaiheista ja tuloksista Tutkielmassani keskityin nimenomaan verkko-opetuksen laatuun opettajan naumlkoumlkulmasta Tutkimuksestani kaumlvi ilmi ettauml Joensuun yliopiston opettajien keskuudessa verkko-opetus koettiin positiiviseksi asiaksi Tietenkin verkko-opetusta aloittelevalle opettajalle tulee vastaan ongelmia mutta haastatellut opettajat eivaumlt pitaumlneet ongelmia ylitsepaumlaumlsemaumlttoumlminauml

8


9

Kirjoittaja Elina Uschanov lehtori ElinaUschanovcsjoensuufi httpcsjoensuufipagesamanuenssistaffelinauschanovhtml Joensuun yliopisto PL111 80101 JOENSUU


Opettajaopiskelijat tietoja viestintaumltekniikan opetuskaumlytoumln13 opiskelijoina 13

Poumlntinen S amp Rautopuro J amp Kukkonen J

Tietoyhteiskuntataitojen ja ndashtietojen omaksuminen edellyttaumlauml uteliaisuutta ja ennakko-luulotonta mutta kriittistauml suhtautumista nopeasti kehittyvaumln teknologian hyoumldyntauml-miseen Taumlssauml muutoksessa tietoja viestintaumltekniikan opetuskaumlytoumlllauml on merkittaumlvauml rooli opiskelijoiden ja oppilaiden kokemusten ja kaumlsitysten muokkaajanaTieto- ja viestintaumltekniikan opetuskaumlyttoumloumln liittyvien mahdollisuuksien ja rajoitteiden tunnistaminen on taumlrkeauml haaste sekauml opettajakoulutuksen ettauml kouluopetuksen toteut-tamisessa Opettajankoulutuksen on tuettava opettajaopiskelijoiden osaamista tietoja viestintaumltekniikan opetuskaumlytoumlssauml siten ettauml heille muodostuu teoreettiseen tietoon pohjautuva kaumlytaumlnnoumln opetustyoumltauml tukevat valmiudet Teknisten taitojen opettamisen sijaan opettajankoulutuksessa on kiinnitettaumlvauml huomiota oppimisen siirrettaumlvyyteen ja opettajaopiskelijoiden halukkuuteen kaumlyttaumlauml tietoja viestintaumltekniikkaa omassa tyoumls-saumlaumlnTaumlssauml tutkimuksessa etsitaumlaumln vastausta siihen millaisella verkko-opetuksella on positiivinen vaikutus opiskelijoiden asenteisiin ja naumlkemyksiin hyoumldyntaumlauml tietoja viestintaumltekniikkaa tulevina opettajina Artikkelissamme kuvataan yhden tietoja viestintaumltekniikan opetuskaumlyttoumloumln tarkoitetun oppimisympaumlristoumln suunnittelu- ja toteutuspro-sessi sekauml esitetaumlaumln oppimisympaumlristoumloumln kaumlyttoumloumln ja arviointiin perustuvat tutkimustulokset Taumlmaumln tutkimuksen mukaan tietoja viestintaumltekniikan opetuskaumlyttoumlauml edistaumlvaumlt piirteet verkko-oppimisympaumlristoumlssauml ovat oppimisympaumlristoumln mielekkyys asian-mukaisuus opittavuus ja yksiloumlllisyys Naumlitauml piirteitauml tukeva oppimisympaumlristouml parantaa oppimistuloksia ja muuttaa opiskelijoiden asenteita entistauml positiivisemmaksi tietoja viestintaumltekniikan opetuskaumlyttoumlauml kohtaan

10


11

Kirjoittajat Juhani Rautopuro yliassistentti JuhaniRautopurojoensuufi Joensuun yliopisto PL 111 80101 JOENSUU Susanna Poumlntinen paumlaumltoiminen tuntiopettaja SusannaPontinenjoensuufi Joensuun yliopisto PL 111 80101 JOENSUU Jari Kukkonen Koulutussuunnitelija jarikukkonenjoensuufi Joensuun yliopisto PL 111 80101 JOENSUU


Verkko-opetus opettajan oppimisen ja toiminnan kehittaumlmisen tukeminen

Kukkonen J Valtonen T amp Hatakka O

Verkossa opettamisen kaumlytaumlnteitauml on harjoiteltu jo vuosikymmenen ajan Asialla ovat olleet useimmissa organisaatioissa ns varhaiset edellaumlkaumlvijaumlt Verkko-opetuksen kaumlytaumlnteitauml on opiskeltu ja testattu erilaisten projektien ja hankkeiden avulla Taumlllauml hetkellauml ollaan siinauml vaiheessa ettauml naumliden kouluttautuneiden osaajien osaamisen levittaumlytyminen osaksi laajempaa toimintakulttuuria on ajankohtaista Taumlssauml paperissa pohdimme teoreettisesti suunnittelua toiminnan kehittaumlmisen viitekehyksenauml Suomessa saavutetut hyvaumlt oppimistulokset mm Pisa tutkimuksen mukaan johtuvat suurelta osalta taitavasta hyvin koulutetusta opettajakunnasta Mielestaumlmme samaan osaamiseen sen tukemiseen ja edelleen kehittaumlmiseen taumlhtaumlaumlvaumln toiminnan avulla voidaan verkko-opetuksen hyoumldyntaumlmistauml yllaumlpitaumlauml sekauml levittaumlauml

Kirjoittajat Jari Kukkonen Koulutussuunnitelija jarikukkonenjoensuufi Joensuun yliopisto PL 11180101 JOENSUU Teemu Valtonen Kouluttaja TeemuValtonenjoensuufi Joensuun yliopisto PL 11180101 JOENSUU Olli Hatakka Erikoissuunnittelija OlliHatakkajoensuufi Joensuun yliopisto PL 11180101 JOENSUU

12


Tiedon luomisen malleja menetelmiauml ja kaumlytaumlntoumljauml virtuaaliyliopistossa

Tapaustutkimus virtuaaliyliopistohankkeen kaumlytaumlnnoumln yhteisoumln verkostoyhteistyoumlssauml kehitetyistauml innovaatioista

Tissari V

Esityksessauml tarkastelun kohteena on Suomen Akatemian Life as Learning ndashtutkimusohjelmaan kuuluvan MOMENTS-tutkimushankkeen yksi tapaustutkimus Pedagogiset mallit ja sosiaaliset ja kulttuuriset kaumlytaumlnnoumlt virtuaaliyliopistossa (VirtUni) Tapaustutkimuksen yhtenauml teoreettisena laumlhtoumlkohtana on sosiokulttuurinen ajattelu jonka mukaan yksiloumln kehitys ja oppiminen tapahtuvat osallistumalla vuorovaikukseen kulttuurin kontekstissa ja joka korostaa sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystauml kulttuuristen vaumllineiden kaumlytoumln oppimista ja tiedon oppimista autenttisissa kaumlyttoumlyhteyksissauml (Vygotsky 1978 Lave amp Wenger 1991 Tynjaumllauml 1999) Tutkimukseni laumlhtoumlkohtana on ajatus ettauml yliopistorajat ylittaumlvaumlssauml verkostoyhteistyoumlssauml kehitetaumlaumln innovaatioita ja yliopiston toimintakulttuuria suunnittelijoiden opettajien ja ohjaajien osallistuessa virtuaaliyliopistohankkeessa uudenlaisiin yhteistyoumln muotoihin ja kaumlytaumlntoumlihin verkkokursseja suunnitellessaan ja toteuttaessaan Tavoitteenani on kuvailla ja analysoida virtuaaliyliopistohankkeen kaumlytaumlnnoumln yhteisoumloumln osallistuvien toimijoiden kaumlsityksiauml siitauml miten he yhdistaumlvaumlt verkostoyhteistyoumlssauml asiantuntijuuttaan ja osaamistaan sekauml rakentavat tietoa ja luovat uudenlaisia toimintakaumlytaumlnteitauml Tutkimustehtaumlvaumlnaumlni on yrittaumlauml ymmaumlrtaumlauml ja kuvailla virtuaaliyliopistohankkeen suunnittelijoiden ja opettajien kaumlsityksiauml oppimista asiantuntijuutta ja tiedon rakentamista koskevista innovaatioista joita he ovat kehittaumlneet verkostoyhteistyoumlssauml osallistuessaan verkkokurssin suunnittelu- ja toteutusprosessiin Innovaatioksi maumlaumlrittelen Rogersin (1983) maumlaumlritelmaumln mukaisesti idean kaumlytaumlnnoumln tai kohteen jota yksilouml tai muu toimija (kuten yhteisouml) pitaumlauml uutena Tutkin sekauml toimijoiden kaumlsityksiauml ettauml heidaumln toimintaansa jonka keskeisenauml elementtinauml on tietoja viestintaumltekniikan kaumlyttouml opetuksen suunnittelu- ja toteutusprosessin aikana Tutkimuksen tuloksena on kaumlytaumlnnoumln yhteisoumln toimijoiden kaumlsityksiin perustuvia kuvauksia ja analyyseja oppimista asiantuntijuutta ja tiedon rakentamista koskevista innovaatioista sekauml toiminnan havainnointiin perustuvia kuvauksia virtuaaliyliopistohankkeen verkostoyhteistyoumln malleista menetelmistauml ja toimintakaumlytaumlnnoumlistauml Taumlssauml esityksessauml tarkastelen verkostoyhteistyoumlhoumln osallistuvien toimijoiden (eli suunnittelijoiden ja opettajien) kaumlsityksiauml oppimiseen asiantuntijuuteen ja tiedon rakentamiseen liittyvistauml innovaatioista Esityksessauml tarkastelen tiedon luomisen malleja menetelmiauml ja kaumlytaumlntoumljauml teoreettisesti ja empiirisesti

13


14

Kirjoittaja Varpu Tissari tutkija varputissarihelsinkifi httpwwweduhelsinkifimediamomentshtml Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos PL 9 00014 Helsingin yliopisto


Tieto- ja viestintaumltekniikkaa lasten oppimisympaumlristoumloumln ndash kokemuksia testileikkikentaumlltauml

Hyvoumlnen P Juujaumlrvi M amp Latva S

Taumlssauml artikkelissa tarkastellaan tietoja viestintaumltekniikkaa hyoumldyntaumlvaumln ympaumlristoumln soveltuvuutta leikkimiseen Keskeinen kaumlsite on playful learning joka korostaa leikkiin sisaumlltyvaumlauml toiminnallisuutta yhteisoumlllisyyttauml juonellisuutta ja keksivaumlauml oppimista Kaumlytetty tietoja viestintaumltekniikka perustuu leikkiympaumlristoumln tunnistuspisteiden ja tietokoneohjelman vaumlliseen vuorovaikutukseen Ohjelmaan syoumltettiin 16 juonellista vaiheittain etenevaumlauml leikkiauml Empiirinen aineisto koottiin kevaumlaumlllauml 2004 jolloin 6-10-vuotiaat lapset sekauml aikuiset kasvattajat testasivat niitauml sekauml muistipelin tapaan toimivaa ruutuhyppelyalustaa Aineiston luokittelussa ja analyysissa hyoumldynnettiin SWOT-analyysin nelikenttaumlauml Vahvuutena (S) naumlhtiin leikkien toiminnallisuuden ja lasten yhteisoumlllisyyden toteutuminen heikkoutena (W) ohjelman jaumlykkyys joka rajoittaa lasten omaa ideointia luovuutta ja leikkien varioitavuutta Mahdollisuudet (O) kohdistuvat ympaumlristoumln tekniikkaan jota kehittaumlmaumlllauml voitaisiin lisaumltauml sen mukautuvuutta leikkijoumliden taitoja osaamistasoon ja taumllloumlin nostaa myoumls ympaumlristoumln pedagogista arvoa Myoumls keskeisimmaumlt uhat (T) liittyvaumlt tekniikkaan ja sen seurauksena vuorovaikutukseen toiminnan mielekkyyteen sekauml varsinaisiin teknisiin ongelmiin

Kirjoittajat Pirkko Hyvoumlnen projektipaumlaumlllikkouml PirkkoHyvonenulaplandfi httpwwwsmartusfi Lapin yliopisto PL122 96101 ROVANIEMI Marjaana Juujaumlrvi tutkija MarjaanaJuujarviulaplandfi httpwwwsmartusfi Lapin yliopisto PL122 96101 ROVANIEMI Suvi Latva suunnittelija SuviLatvaulaplandfi httpwwwsmartusfi Lapin yliopisto PL122 96101 ROVANIEMI

15


Verkkovaumllitteisen koulutuksen tuotantomallista verkko-opetuksen jokapaumlivaumliseen kaumlyttoumloumln

pienin askelin uusilla malleilla ja didaktisten taitojen avulla oppilaitosten tyoumlvaumllineeksi Keski-Suomessa

Lounaskorpi P

Jaumlmsaumln seudun toisen asteen oppilaitoksissa toteutetussa verkkovaumllitteisen koulutuksen kaumlyttoumloumlnotto

(TUKEKO) hankkeessa kehitettiin kustannustehokas opettajien didaktisten verkko-opetustaitojen koulutusjaumlrjestelmauml Opettajien verkko-opetustaitoja laumlhdettiin kohottamaan vierikoulutuksen avulla Vierikoulutus on opettajille annettavaa yksiloumlllistauml tietoja viestintaumlteknistauml koulutusta jossa otetaan huomioon opettajan omat taidot ja oppiaine Vierikoulutus toteutetaan opettajan henkiloumlkohtaisesti valitsemana aikana

Projektin tarjoamalla jatkuvalla koulutuksella pyrittiin jakamaan vastuuta mahdollisimman monelle koulutusorganisaation jaumlsenelle Uudenlaisen vierikoulutuksen avulla mataloitettiin merkittaumlvaumlsti koulutuksiin osallistumiskynnystauml sekauml saavutettiin valtaosa oppilaitosten opettajista Opettajien palaute vierihoidosta oli myoumlnteistauml (rdquohyvauml yleiskuva mahdollisuuksistardquo rdquooman aineen erityiskysymykset pystyi nostamaan esiinrdquo rdquoylitin henkkoht kynnyksenrdquo)

Mallia toteutetaan maakunnallisessa Opinpolku ndashprojektissa ( 112003 ndash 31122005 ) Keski-Suomessa taumlllauml hetkellauml 42 toisen asteen oppilaitoksessa

Kirjoittaja Petri Lounaskorpi vastaava projektipaumlaumlllikkouml petrilounaskorpititujyufi httpwwwjyufiptlounas httpwwwopinpolkufi Jyvaumlskylaumln yliopisto PL 35 40014 Jyvaumlskylaumln yliopisto

16


Uudet opiskelukaumlytaumlnnoumlt ja mobiili teknologia Lapin yliopistossa

Isomaumlki H Mattila H Kokkonen K amp Paumlykkoumlnen K

Taumlssauml paperissa kuvataan kaumlynnistymaumlssauml olevaa tutkimushanketta jonka tavoitteena on selvittaumlauml Lapin yliopiston opiskelijoiden opiskelukaumlytaumlntoumljen muotoutumista otettaessa syksyllauml 2004 kaumlyttoumloumln kannettavat tietokoneet ja langaton tietoverkko Hankkeessa selvitetaumlaumln kannettavien tietokoneiden kaumlyttoumloumlnoton tuomia muutoksia opiskelukaumlytaumlntoumlihin joita tarkastellaan kaumlytaumlnnoumln toiminnassa yhteen nivoutuvista yhteisoumlllisen oppimisen teknologiavaumllitteisen vuorovaikutuksen sekauml mobiilin teknologian tietoturvan ja sosiaalisen kaumlytettaumlvyyden naumlkoumlkulmista Tutkimus on osa Lapin yliopiston MobIT-hanketta

Kirjoittajat Hannakaisa Isomaumlki professori HannakaisaIsomakiulaplandfi Lapin yliopisto PL122 96101 ROVANIEMI Hanna Mattila tohtorikoulutettava HannaMattilaulaplandfi Lapin yliopisto PL122 96101 ROVANIEMI Kimmo Kokkonen lehtori KimmoKokkonenulaplandfi Lapin yliopisto PL122 96101 ROVANIEMI Kirsi Paumlykkoumlnen tutkimusassistentti KirsiPaykkonenulaplandfi Lapin yliopisto PL122 96101 ROVANIEMI

17


Koululaiset tv-insertin tekijoumlinauml

- kokeilu Ylen ja BBCn kanssa

Leinonen H

Pilotti on osa prosessia jonka tavoitteena on kehittaumlauml mediaan ja viestintaumlaumln liittyviauml kansalaistaitoja Vuoden valmistelujakson jaumllkeen paumlaumldyimme Ylen ja BBCn kanssa kokeilemaan lyhyttauml intensiivistauml koulutusjaksoa jossa 15 ndash 16 ndashvuotiaat opetetaan tekemaumlaumln tv-insertti TV-insertti on noin 3 minuutin itsenaumlinen osio joita kaumlytetaumlaumln erityisesti uutis- ja asiaohjelmien osina Lontoossa koulutuksesta vastasi BBCn 21CC koulutusyksikkouml ja BBC2 Blast nuorten ohjelma Jyvaumlskylaumlssauml koulutuksesta vastasi Jyvaumlskylaumln ammattiopiston Mediapaja Tietotekniikan tutkimusinstituutti ja Mediacity sekauml Ylen opetusohjelmat

Koulutusjakso toteutettiin 8 ndash 1392004 sekauml Lontoossa ettauml Jyvaumlskylaumlssauml Opiskelijoiden tuotokset on netissauml

httpwwwylefiopinporttikouluporttikampanjatdvmailshtml (tarkistettu 2092004)

Tiivistelmauml abstraktiin on kirjoitettu 2092004 eli kokeilun jaumllkeen Esitys abstraktiksi on jaumltetty kesaumlkuussa 2004 eli ennen varsinaista kokeilua

Pilotin tavoitteena oli kaumlynnistaumlauml yhteistyouml ja etsiauml sopivia toimintatapoja Kokeilu on virittaumlnyt keskustelua ja kiinnostusta aiheeseen Mahdollisuudet ja mahdolliset ongelmat tulivat esille jo nopealla testauksella Prosessi jatkuu kansallisena ja kansainvaumllisenauml ponnistuksena

Kirjoittaja Hannu Leinonen Tutkija hakaleccjyufi wwwdvreportinfo Jyvaumlskylaumln yliopisto journalistiikka Projektijohtaja hannuleinonenjaofi Jyvaumlskylaumln ammattiopisto Mediapaja Sepaumlnkatu 3D 40720 Jyvaumlskylauml

18


Haumlilyvaumlt rajat minus tyoumln ja vapaa-ajan suhde osana it-yritysten aikakulttuuria

Ukkola Soja

Tietoyhteiskunnan jokapaumlivaumlisen elaumlmaumln suurimpia muutoksia on tyoumln ja tyoumln ulkopuolisen elaumlmaumln vaumllisen suhteen muutos johon informaatio- ja kommunikaatioteknologioilla on vaikutusta Tyoumln ja vapaa-ajan suhde naumlyttaumlytyykin erityisenauml juuri it-sektorilla tyoumln luonteen yritysten organisaatiomuodon ja tyoumlntekijoumliden sosiaalisen rakenteen myoumltauml Artikkelissa tarkastellaan tyoumln ja muun elaumlmaumln suhdetta osana organisaation laajempaa aikakulttuuria sen yhtenauml piirteenauml Yrityksissauml aikakulttuurilla on ratkaiseva merkitys yrityksen menestymisen kannalta Artikkelin painopiste on tyoumlaikakysymyksen tarkastelussa it-alalla mutta sen tarkoituksena on myoumls tehdauml tunnetuksi organisaatioiden aikakulttuurin tutkimusta joka maassamme on ollut vaumlhaumlistauml

Kirjoittaja Soja Ukkola tutkija SojaUkkolaulaplandfi Lapin yliopisto PL122 96101 ROVANIEMI

19


Lappilainen laajakaistainen monipalveluverkko palveluja asumista ja aluekehitystauml maumlaumlrittaumlvinauml tekijoumlinauml tulevaisuudessa

Lehtonen M amp Koskimaa R

Nykyisin kaumlydaumlaumln paljon keskustelua laajakastoista ja verkoista Internetistauml tietoyhteiskunnasta ja muista modernilta kuulostavista asioista ja kaumlsitteistauml Taumlmaumln artikkelin sisaumlltouml mediavaumllitteinen viestintauml globaalissa ja Lappilaisessa laajakaistaisessa monipalveluverkossa osana erilaisia palveluja opetusta opiskelua tutkimusta sekauml tyoumltauml liittyy taumlhaumln keskusteluun Taumlmaumln takia on perusteltua kaumlsitellauml taustalla vaikuttavia ilmioumlitauml myoumls vaumlhaumln laajemmin ja osin yhteiskuntahistoriallisen jatkumon eraumlaumlnauml vaiheena sekauml pohtia osin myoumls tulevaisuuden mahdollisia skenaarioita Eraumlaumlt mielenkiintoisimmista kaumlsitteistauml ovat mobiliteetti ja mobiilisuus Vaikka niitauml tarjotaan nykyisin laumlhinnauml matkapuhelimen mainoslauseitten sanoiksi on niillauml laajempi sisaumlltouml joka ei vaumllttaumlmaumlttauml liity tekniikkaan vaan liikkumiseen eri tavoilla sekauml fyysisesti ettauml virtuaalisesti

Taumlmauml artikkeli kaumlsittelee mobiliteettia sekauml tietoyhteiskuntakehitystauml ja tietoverkkoja osana muuta liikennettauml ja liikkumista MOMENTS (Tiedon luomisen mallit ja metodit tulevaisuudessa Mobiiliteknologiaa hyoumldyntaumlvaumlt monitieteiset sovellukset) -tutkimushankkeen taustateoreettisesta naumlkoumlkulmasta

Artikkelin paumlaumlvaumlite on ettauml fyysinen liikkuminen liikennevaumllineet ja -yhteydet sekauml immateriaalinen liikenne eivaumlt ole juurikaan toistensa kilpailijoita vaan kietoutuvat monin tavoin toisiinsa ja saattavat jopa vahvistaa toistensa vaikutuksia yleisen vuorovaikutuksen lisaumlaumlntyessauml

Artikkelin toinen paumlaumlvaumlite on myoumls se ettauml erilaiset kansalaisten yhdenvertaisuus- saavutettavuus- sekauml kustannustekijaumlt naumlyttelevaumlt taumlssauml kehityksessauml merkittaumlvaumlauml roolia Mikaumlli tietoja viestintaumlyhteiskunnaksi nimettyauml yhteiskuntakehityksen vaihetta ei riittaumlvaumlsti koordinoida voivat siltauml odotetut positiiviset tulokset jaumlaumldauml saavuttamatta Pahimmillaan kehitys voi johtaa uudentyyppiseen syrjaumlytymiseen kehitykseltauml odotetun yhdistymisen sijasta Naumlmauml ovat ilmioumlitauml jotka tulee naumlkemyksemme mukaan huomioida selkeaumlnauml osana tietoyhteiskuntakehitystauml

20


21

Kirjoittajat Miika Lehtonen Tutkija mediakasvatuksen yliasistentti vv MiikaLehtonenulaplandfi httpwwwulaplandfiMiikaLehtonen Kasvatustieteiden tiedekunta KTK MPK Lapin yliopisto PL122 96101 ROVANIEMI Raine Koskimaa professori koskimaacampusjyufi httpwwwccjyufi~koskimaa Jyvaumlskylaumln yliopisto TAIKU PL 35 (JT) 40014 JYVAumlSKYLAumlN YLIOPISTO


Digitaalinen eriarvoisuus - IKTn kaumlyttoumlorientaatiot sosiodemografisen taustan koulutusurien ja terveyden

suhteen

Koivusilta L Lintonen T amp Rimpelauml A

Tutkimme informaatio- ja kommunikaatioteknologian (IKT) roolia nuorten elaumlmaumlssauml Halusimme selvittaumlauml esiintyykouml nuorten keskuudessa digitaalista eriarvoisuutta siten ettauml osa heistauml kaumlyttaumlauml IKTa runsaasti tavoilla jotka kehittaumlvaumlt informaation etsimisessauml ja hyoumldyntaumlmisessauml tarvittavia taitoja (tietokoneet Internet) kun taas osa kaumlyttaumlauml uutta teknologiaa paumlaumlasiassa viihteenauml ja yhteydenpitovaumllineenauml (tietokone- konsoli- TV- ja videopelit matkapuhelin) Havaintoaineisto keraumlttiin Nuorten terveystapatutkimuksen postikyselyllauml suomalaisia 12- 14- 16- ja 18-vuotiaita edustavalta otokselta vuonna 2001 (n=7292 vastausprosentti 70 ) Vastaajilta kysyttiin kuinka paljon he yleensauml kaumlyttivaumlt vuorokaudessa aikaa IKTn muotoihin Lisaumlksi kysyttiin sosiodemografista taustaa (huoltajan koulutus sosioekonominen asema ammatissa toimiminen perherakenne) koulutusuraa (koulumenestys koulunkaumlynti ja koulumuoto jatkokoulutussuunnitelmat) ja koettua terveyttauml (itse arvioitu terveys oireet depressiivisyys aamupirteys paumlivaumlvaumlsymys) Runsas informaatiotarkoituksiin suuntautuva IKTn kaumlyttouml oli ominaista korkeasti koulutettujen korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevien ja ammatissa toimivien isien lapsille ja kahden vanhemman perheissauml elaumlville Naumlmauml nuoret kaumlvivaumlt koulua ja suunnittelivat jatkavansa opintojaan peruskoulun jaumllkeen Viihteeseen suuntautunut kaumlyttouml liittyi heikkoon koulumenestykseen ja siihen ettauml koulutusvaumlylaumlksi oli valittu ammattioppilaitos eikauml lukio Naumlmauml nuoret eivaumlt usein suunnitelleet yliopisto-opintoja Matkapuhelinta runsaasti kaumlyttaumlvaumlt erottuivat selvaumlsti muista nuorista kaikkien ominaisuuksien suhteen He tulivat usein perheistauml joissa isaumlllauml oli matala koulutustaso ja sosioekonominen asema sekauml perheistauml joista puuttui toinen vanhemmista Hyvin runsas minkauml tahansa IKT-muodon kaumlyttouml liittyi terveysongelmiin ja erityisesti taumlmauml naumlkyi matkapuhelimen kohdalla On siis merkkejauml digitaalisesta eriarvoisuudesta suomalaisten nuorten keskuudessa IKTn kaumlytoumln suuntautuminen informaatiotarkoituksiin on yleisempaumlauml koulutetuissa ja hyvin toimeentulevissa perheissauml kun taas viihdekaumlyttouml kasautuu sosioekonomisen jatkumon toiseen paumlaumlhaumln Runsaasti matkapuhelinta kaumlyttaumlvien heikko koettu terveys voi olla osoitus terveyttauml kuluttavan elaumlmaumlntavan kasautumisesta naumlille nuorille

22


23

Kirjoittajat Koivusilta Leena Leenakoivusiltautufi Sosiaalipolitiikan laitos 20014 TURUN YLIOPISTO Lintonen Tomi Tomilintonenutafi Terveystieteen laitos 33014 TAMPEREEN YLIOPISTO Rimpelauml Arja Arjarimpelautafi Terveystieteen laitos 33014 TAMPEREEN YLIOPISTO


Ryhmaumln vuorovaikutus oppimiseen vaikuttavana tekijaumlnauml opiskeluympaumlristoumlissauml

Haaparanta H Ketamo H amp Kiili K

Taumlssauml artikkelissa tarkastellaan ryhmaumln vuorovaikutusta teknisissauml ympaumlristoumlissauml Oppimisen tutkimuksessa on viime vuosina painotettu voimakkaasti vuorovaikutuksen merkitystauml Toisaalta opiskelun varsin nopea siirtyminen verkkoon aiheuttaa voimakkaita muutoksia myoumls ryhmaumln jaumlsenten vaumlliseen vuorovaikutukseen Monet normaaliin ryhmaumln vuorovaikutukseen ja yhteistoiminnallisuuteen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt ovat vaikeita tai jopa mahdottomia toteuttaa teknisissauml ympaumlristoumlissauml Sen vuoksi onkin tarpeellista tarkastella onko ryhmaumln vuorovaikutus yleensaumlkaumlaumln mahdollista uusissa teknisissauml opiskeluympaumlristoumlissauml ja millaisia reunaehtoja vuorovaikutuksen syntyyn liittyy Taumlrkeaumlauml on myoumls etsiauml tyoumlskentelymuotoja joita voidaan teknologisten jaumlrjestelmien avulla tukemaan Artikkeli esittelee kaksi esimerkkitapausta opetuskokeiluista joissa on kaumlytetty yhteistoiminnallisia ryhmaumltyoumlteknologioita Molemmissa kokeiluissa on mukana teknologiaa joskin sillauml on eri kokeiluissa varsin erilaiset roolit

Kirjoittajat Heikki Haaparanta Akatemiatutkija HeikkiHaaparantatutfi httpwwwporitutfi Tampereen teknillinen yliopisto Porin yksikkouml Pohjoisranta 11 (PL 300) 28100 Pori Harri Ketamo tutkija HarriKetamotutfi httpwwwporitutfi Tampereen teknillinen yliopisto Porin yksikkouml Pohjoisranta 11 (PL 300)28100 Pori Kristian Kiili tutkija KristianKiilitutfi httpwwwporitutfi Tampereen teknillinen yliopisto Porin yksikkouml Pohjoisranta 11 (PL 300) 28100 Pori

24


Reflektoivaa verkko-opetusta etsimaumlssauml

Vahtivuori-Haumlnninen S

Esityksessauml pohditaan opettajien ja opiskelijoiden kaumlsityksiauml laadukkaasta opetuksesta didaktisessa verkkoympaumlristoumlssauml Tutkimuskohteena oli Kasvatustieteiden tiedekunti-en virtuaaliyliopistohankkeen (KasVin) Tieto- ja viestintaumltekniikan opetuskaumlytoumln opin-tokokonaisuuden johdantokurssi (3 ov) Paumlaumltutkimusongelmina oli miten opettajat ja opiskelijat kokivat verkko-opetuksen toteutuneen sekauml miten he kokivat kurssin suun-nittelussa ja toteutuksessa kaumlytettyjen pedagogisten mallien tukeneen opetusta Tutkit-tavat olivat KasVi-hankkeen opettajia ja opiskelijoita Aineiston hankinnan menetel-minauml kaumlytettiin etnografisen tutkimusperinteen mukaisesti osallistuvaa observointia haastatteluja ja verkkokyselyjauml Aineisto analysoitiin kvalitatiivisella sisaumllloumlnanalyysil-la Esityksessauml tarkastellaan kurssin toteutusta ja tutkimuksen tuloksia verkko-ohjauk-sen -opetuksen ja -ympaumlristoumljen kehittaumlmisen naumlkoumlkulmista Tutkimus osoitti ettauml pedagogisten mallien kaumlyttouml tuki opettajia ja opiskeluyhteisoumlauml tyoumlskentelyn organisoin-nissa Suunnitteluprosessin tiedostaminen koettiin keskeiseksi verkko-opetuksen onnis-tumisen edellytykseksi Viestinnaumlllisen ilmapiirin luomiseen tulisi panostaa mahdolli-simman varhain verkko-opetuksen suunnitteluvaiheessa Opettajien moraalinen vas-tuu opiskelijoiden ohjauksesta ja tukemisesta korostui aineistossa Aidosti laumlsnaumlolevan ja tiheaumln opettajan kommentoinnin koettiin edistaumlvaumln opiskelua ja oppimista

Avainsanat verkko-opetus ja -ohjaus pedagogiset mallit didaktinen verkkoympaumlristouml

Kirjoittaja Sanna Vahtivuori-Haumlnninen tutkija SannaVahtivuorihelsinkifi httpwwwhelsinkifisoklamedia Helsingin yliopisto Soveltavan kasvatustieteen laitos Mediakasvatuskeskus PL9 00014 HELSINGIN YLIOPISTO

25


Opiskeluintoa vuorovaikutuksessa

- verkkoympaumlristouml reflektiivisenauml tilana

Vaattovaara V

Kiinnostuin uuden tutkimuksen tekemisestauml osallistuessani tutkijana vuoden 2003 aikana Helsingin ja Lapin yliopistojen yhteiseen tutkimus- ja kehittaumlmisprojektiin Erityisesti opiskelijaryhmien verkkotehtaumlvien keskustelut pohdintoineen innostivat tutkimaan opiskelijanaumlkoumlkulmasta yliopisto-opettajan ajattelua ja pedagogista toimintaa Tieto- ja viestintaumltekniikan opetuskaumlyttouml -virtuaaliopintojen verkkokeskusteluissa kyseenalaistettiin nykyinen oppimisteoreettinen tausta-ajattelu ja pedagogisten kaumlytaumlntoumljen maumlaumlrittely liian kapeasti sen kautta Opiskelijat mainitsivat ettauml mm psykologisten sosiologisten ja filosofisten laumlhestymistapojen mukaisen tutkimustiedon soveltaminen voisi olla yliopisto-opetusta -opiskelua sekauml -oppimista ohjaavana ja ihmisten erilaisuutta kunnioittavana laumlhtoumlkohtana Reflektoivan ja kriittisen ajattelun korostuminen opiskelussa ja vuorovaikutuksessa sekauml kiinnostus sisaumlltoumlalueisiin tukivat HelLa-projektin tutkimusosuudessani hyvin opiskelijoiden sosiokonstruktivistisen ajattelun laumlhtoumlkohtia Opiskelijat pohtivat kuitenkin ansiokkaasti myoumls sitauml mitauml heiltauml tulevina opettajina ja kasvattajina vaaditaan suhteessa niihin valmiuksiin joita opintosuunnitelmissa luvataan Virtuaaliopinnoissa on mahdollisuus verkon kautta opiskella uusia tietoja tai taitoja verkko tarjoaa myoumls laajan koulutus- ja oppiainevalikoiman Opetus- opiskelu- ja oppimisprosessin onnistumisen kannalta taumlrkeitauml ovat kuitenkin vuorovaikutus pedagogiset taidot sekauml toimintatavat ja nykyisin myoumls monipuoliset mediataidot - tapahtuipa opiskelu verkossa tai rdquokreikkalaisilla kivillaumlrdquo kuten eraumls opiskelija (O60 LaY) sanoo Reflektiivisen tilan saaminen ja antaminen ovat keskeisiauml viestintaumlaumln vuorovaikutukseen ja oppimiseen liittyviauml tekijoumlitauml Oppimisprosessi tarvitsee kypsyaumlkseen yksinaumlistauml keskittymistauml asiaan tilan ja aikaa - laadukkaaseen oppimiseen ja ilon jakamiseen taas tarvitaan toinen ihminen

Kirjoittaja Virpi Vaattovaara Suunnittelija VirpiVaattovaaraulaplandfi httpwwwulaplandfihomektkyleistahenkilokuntavvaattov Lapin yliopisto KTK PL122 96101 ROVANIEMI

26


Mobiili multimediavaumllitteisyys opetus-opskelu-oppimisprosessissa ja tutkimuksen tyoumlvaumllineenauml

Lehtonen M Karppinen P Matikainen T Saumlkkinen R amp Ruokamo H

Taumlmauml artikkeli raportoi ja arvioi Lapin yliopistossa toteutettuja tapaustutkimuskokeiluja MOMENTS ndashhankkeessa kehiteltaumlvaumln verkko-opetuksen ja opiskelun sekauml tyoumlssaumloppimisen pedagogisen MOMENTS-metamallin naumlkoumlkulmasta Naumlissauml kokeiluissa testattiin erilaisia vaumllittyneen mobiiliteetin mahdollistavia IP-videoneuvottelujaumlrjestelmiauml erilaisissa kaumlyttoumlindikaatioissaTapaustutkimuksellisissa kokeiluissa audio- ja videoperustainen multimediaviestintauml naumlhdaumlaumln opetus- ja opiskelutoiminnan sekauml yhdessauml tapaustutkimuksessa tutkimusaineiston hankinnan osakomponenttina MOMENTS-metamallin ns komponenttimallin idean mukaisesti Kokeilujen tulokset osoittavat ettauml videoneuvottelu naumlyttaumlauml toimivan odotusten mukaisesti verkko-opetuksen ja opiskelun sekauml tutkimusaineiston hankinnan osakomponenttina

Kirjoittajat Miika Lehtonen Tutkija mediakasvatuksen yliasistentti vv Lapin yliopisto KTK MPK httpwwwulaplandfiMiikaLehtonen Paumlivi Karppinen Projektipaumlaumlllikkouml Opetuksen kehittaumlmispalvelut httpwwwulaplandfideptid=12985 Tuula Matikainen Lehtori Kasvatustieteiden tiedekunta Riitta Saumlkkinen Atk-amanuenssi Kasvatustieteiden tiedekunta Heli Ruokamo Professori Kasvatustieteiden tiedekunta httpwwwulaplandfiMPK

27


Kaumlyttaumljaumln kognitiiviset representaatiot verkko-oppimisympaumlristoumlssauml

Niemelauml M Pekkola S amp Wahlstedt A

Verkko-oppimisympaumlristoumlt ovat oppimisjaumlrjestelmiauml joiden tarkoitus on toimia ihmisen oppimista mahdollistavina teknologisina apuvaumllineinauml Verkko-oppimisympaumlristoumlt mahdollistavat oppimisen ja siihen liittyvaumlt sosiaalisen vuorovaikutuksen ilman fyysisessauml maailmassa tapahtuvia laumlhikontakteja Taumlssauml artikkelissa tarkastelemme verkko-oppijaa verkko-oppimisympaumlristoumln eli tietokonejaumlrjestelmaumln kaumlyttaumljaumlnauml Kuvaamme yksiloumln oppijan ja kaumlyttaumljaumln tiedonkaumlsittelyauml haumlnen toimiessaan verkko-oppimisympaumlristoumlssauml Tarkastelemme kognitiivisten representaatioiden tasolla kuinka oppija havaitsee informaatiotilan piirteitauml ja ominaisuuksia tietokoneen kaumlyttoumlliittymaumln vaumllittaumlmaumlnauml ja tulkitsee havaitsemaansa aktivoituneiden skeemojen kautta niin ettauml havaittu saa (sosiaalisen) merkityksen ja tila ymmaumlrretaumlaumln paikkana kontekstina

Kirjoittajat Marketta Niemelauml yliassistentti niemarkjyufi httpwwwccjyuf~niemark Jyvaumlskylaumln yliopisto PL35 40014 JYVAumlSKYLAumlN YLIOPISTO Samuli Pekkola erikoistutkija samuliccjyufi Jyvaumlskylaumln yliopisto PL35 40014 JYVAumlSKYLAumlN YLIOPISTO Ari Wahlstedt tutkijakoulutettava arisievjyufi Jyvaumlskylaumln yliopisto PL35 40014 JYVAumlSKYLAumlN YLIOPISTO

28


Kognitiivinen verkkopedagogiikka

Marjomaa E Mansikka S amp Uschanov E

Kognitiivinen verkkopedagogiikka on tutkimussuuntaus jossa kasvatustieteellisiauml ja kognitiotieteellisiauml menetelmiauml sovelletaan tietoja viestintaumltekniikan tutkimukseen ja kehittaumlmiseen Kognitiivisessa verkkopedagogiikassa keskitytaumlaumln erityisesti verkkopedagogiikan ja modernin kognitiotieteen vaumllisten yhteyksien kuvaamiseen virtuaalisissa oppimisympaumlristoumlissaumlAihepiiristauml jaumlrjestettiin ensimmaumlinen workshop ITK04-tapahtuman yhteydessauml Haumlmeenlinnassa huhtikuussa 2004 Taumlmauml kirjoitus toimii johdantona syyskuussa 2004 julkaistavalle Kognitiivinen verkkopedagogiikka -teokselle joka on toimitettu workshopissa pidettyjen esitelmien pohjalta

Kirjoittajat Esko Marjomaa suunnittelija EskoMarjomaajoensuufi httpcsjoensuufi~marjomaa Joensuun yliopisto Tietojenkaumlsittelytiede PL111 80101 JOENSUU Satu Mansikka kehittaumlmispaumlaumlllikkouml SatuMansikkaoutokumpucom Outokumpu Research Oy PL 60 28101 PORI Elina Uschanov lehtori ElinaUschanovjoensuufi httpcsjoensuufipagesamanuenssistaffelinauschanovhtml Joensuun yliopisto Tietojenkaumlsittelytiede PL111 80101 JOENSUU

29


Professionaaliseen dialogikulttuuriin kasvaminen Digitaalisen case-materiaalin mahdollisuudet luokanopettajakoulutuksessa

Kumpulainen K Puroila M amp Vanhatalo M

Taumlssauml artikkelissa kuvaamme tutkimusta jossa selvitetaumlaumln digitaalisen case-materiaalin mahdollisuuksia tukea luokanopettajaksi opiskelevien (N=37) reflektoivaa dialogia kouluopetuksen pedagogisiin kysymyksiin liittyen Kansainvaumllinen opettajankoulutuksen tutkimus on antanut viitteitauml digitaalisen oppimateriaalin potentiaalista luoda mielekkaumlitauml dialogisia ongelmanratkaisutilanteita jolloin opettajaksi opiskelevat voivat tarkastella tutkia ja reflektoida kaumlytaumlnnoumln opetustyoumltauml teorian ja praktiikan naumlkoumlkulmista yhteisoumlllisissauml keskustelutilanteissa Taumlssauml tutkimuksessa pyrittiin ensisijaisesti selvittaumlmaumlaumln luokanopettajaopiskelijoiden diskurssien laatua ja sisaumlltoumlauml heidaumln tyoumlskennellessaumlaumln pienryhmissauml digitaalisen case-materiaalin parissa Analyysin kohteena tutkimuksessa ovat luokanopettajaksi opiskelevien ryhmaumlkeskustelut case-materiaalin tutkimisen yhteydessauml sekauml opiskelijoiden suulliset esitykset liittyen heidaumln itsenaumlisiin tutkimuksiinsa digitaalisen oppimateriaalin parissa Tutkimuksen teoreettis-metodologinen perusta maumlaumlrittaumlauml opettajaksi oppimisen sosiaalisena ja situatiivisena prosessina (Wenger 1998 Putnam amp Borko 1997 2000) Opiskelijoiden ryhmaumlkeskustelujen analyysissauml huomio on kiinnitetty vuorovaikutuksen sisaumlltoumloumln (Tuomi amp Sarajaumlrvi 2002) ja dialogisuuteen (Mercer 2000) Tutkimuksen alustavien tulosten mukaan digitaalisen oppimateriaalin kaumlyttouml osana opettajankoulutusta luo mahdollisuuksia aitoon ja reflektoivaan keskusteluun joka omalta osaltaan edesauttaa luokanopettajaopiskelijoiden kiinnittymistauml professionaalisiin diskursseihin Opiskelijoiden keskustelut osoittautuivat sisaumllloumlllisesti rikkaiksi pureutuen monipuolisesti kouluopetuksen pedagogisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin Keskustelujen luonne oli paikoittain reflektoivaa sisaumlltaumlen dialogista ongelmanratkaisua ja merkityksenantoa Tutkimuksen tulokset tuovat esiin dialogisen toimintakulttuurin omaksumisen taumlrkeyden opiskelijoiden reflektoivan ja yhteisoumlllisen keskustelun toteutumisessa myoumls digitaalisen oppimateriaalin tutkimisen yhteydessauml

30


31

Kirjoittajat Kristiina Kumpulainen Akatemiatutkija kristiinakumpulainenoulufi httpwwwnorssiporttioulufilearn Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkouml PL 2000 90014 - OULUN YLIOPISTO Mari Puroila tutkija maripuroilaoulufi httpwwwnorssiporttioulufilearn Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkouml PL 2000 90014 - OULUN YLIOPISTO Merja Vanhatalo tutkija merjavanhatalooulufi httpwwwnorssiporttioulufilearn Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkouml PL 2000 90014 - OULUN YLIOPISTO


Kohtaamisia ja keskusteluja

Feministisen pedagogiikan haasteita verkkopedagogiikkaan

Saarinen J amp Kutuniva M

Artikkelissa pohdimme millaisia naumlkoumlkulmia feminististen pedagogiikkojen kysymystenasettelut avaavat verkkopedagogiikkaan liittyviin keskusteluihin Tutkimusaineistona kaumlytaumlmme valtakunnallisen naistutkimuksen yliopistoverkoston Hilman Kasvatuksen sukupuolistavat kaumlytaumlnnoumlt -opintojaksoa Tutkimme yhteisoumlllisyyttauml yhdessauml oppimisen tiloja ja tiedon tuottamisen prosesseja Pohdimme myoumls kirjoittamisen merkitystauml verkko-oppimisessa ja opetuksen tekstuaalisuutta Miten oppiminen tapahtuu kirjoittamalla Miten opiskelijat kaumlyttaumlvaumlt toistensa kommentteja ja tekstejauml omassa argumentoinnissaanYhteisoumlllisissauml oppimisen prosesseissa opiskelijat voivat tuottaa syvaumlllistauml tietoa luomalla tavoitteita sekauml jakamalla tutkimuksia ja merkitysten muodostamisen prosesseja Yhdessaumloppimisen prosessien tuotokset rakentuvat henkiloumlkohtaisista merkitysten muodostamisista sekauml tiedon ja merkitysten sosiaalisesta konstruoinnista Opettajanohjaajan tehtaumlvaumlnauml on luoda yhteisoumlllisiauml oppimisen tilanteita jotka edistaumlvaumlt opiskelijoiden aloitteellisuutta luovuutta kriittisyyttauml ja dialogiaOppimisyhteisoumlt eivaumlt voi olla paikkoja joissa perustellaan samuutta tai reflektoimatonta yhtenaumlisyyttauml Niiden tulisi olla paikkoja joissa maailmaa eri tavalla jaumlsentaumlvaumlt ihmiset kohtaavat ja naumlissauml kohtaamisissa voi nousta esille asioita jotka voivat haastaa osallistujien syvimpiauml uskomuksia Feminististen pedagogiikkojen periaatteille rakentuva opintojakso vaatii osallistujilta kriittisyyttauml kykyauml kyseenalaistaa ja mahdollisuutta tuoda kokemustieto teoreettisen tiedon rinnalle

32


33

Kirjoittajat Jaana Saarinen yliassistentti JaanaSaarinenedujyufi Jyvaumlskylaumln yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta PL 35 40014 JYVAumlSKYLAumlN YLIOPISTO Mervi Kutuniva assistentti MerviKutunivaulaplandfi Lapin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta PL122 96101 ROVANIEMI

Julkaisija jakaja Lapin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta (KTK) [httpw

ww

ulaplandfiktk] M

ediapedagogiikkakeskus (MPK) [httpw

ww

ulaplandfimpk]

PL 122 96101 R

OVAN

IEMI

Puh +358 (0)16 341 341 Fax +358 (0)16 341 2401 Publisher distributor U

niversity of Lapland Faculty of Education [httpw

ww

ulaplandfiktk] C

entre for Media Pedagogy (C

MP

) [httpww

wulaplandfim

pk] PO

BOX 122

FIN-96101 R

OVAN

IEMI

FINLAN

D

Tel +358 16 341 341 Fax +358 16 341 2401 Lapin Yliopistopaino R

ovaniemi 2004

ISBN 951-634-917-X (nid)









ISBN 951-634-917-X (nid)


Organsaatio


Rovaniemi

Organisation



Finland








Tel +353 (0)40 556 3264





2






KEYNOTE



Lefrere Paul


4


5










KEYNOTE


Lehtinen Erno






6


7




Uschanov E





8


9






10


11







12




Tissari V


13


14







15




Lounaskorpi P






16






17




Leinonen H







18



Ukkola Soja



19








20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33










ISBN 951-634-917-X (nid)


Organsaatio


Rovaniemi

Organisation



Finland








Tel +353 (0)40 556 3264





2






KEYNOTE



Lefrere Paul


4


5










KEYNOTE


Lehtinen Erno






6


7




Uschanov E





8


9






10


11







12




Tissari V


13


14







15




Lounaskorpi P






16






17




Leinonen H







18



Ukkola Soja



19








20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33



Organsaatio


Rovaniemi

Organisation



Finland








Tel +353 (0)40 556 3264





2






KEYNOTE



Lefrere Paul


4


5










KEYNOTE


Lehtinen Erno






6


7




Uschanov E





8


9






10


11







12




Tissari V


13


14







15




Lounaskorpi P






16






17




Leinonen H







18



Ukkola Soja



19








20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33






2






KEYNOTE



Lefrere Paul


4


5










KEYNOTE


Lehtinen Erno






6


7




Uschanov E





8


9






10


11







12




Tissari V


13


14







15




Lounaskorpi P






16






17




Leinonen H







18



Ukkola Soja



19








20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33



2






KEYNOTE



Lefrere Paul


4


5










KEYNOTE


Lehtinen Erno






6


7




Uschanov E





8


9






10


11







12




Tissari V


13


14







15




Lounaskorpi P






16






17




Leinonen H







18



Ukkola Soja



19








20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33





KEYNOTE



Lefrere Paul


4


5










KEYNOTE


Lehtinen Erno






6


7




Uschanov E





8


9






10


11







12




Tissari V


13


14







15




Lounaskorpi P






16






17




Leinonen H







18



Ukkola Soja



19








20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33



KEYNOTE



Lefrere Paul


4


5










KEYNOTE


Lehtinen Erno






6


7




Uschanov E





8


9






10


11







12




Tissari V


13


14







15




Lounaskorpi P






16






17




Leinonen H







18



Ukkola Soja



19








20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33



5










KEYNOTE


Lehtinen Erno






6


7




Uschanov E





8


9






10


11







12




Tissari V


13


14







15




Lounaskorpi P






16






17




Leinonen H







18



Ukkola Soja



19








20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33



KEYNOTE


Lehtinen Erno






6


7




Uschanov E





8


9






10


11







12




Tissari V


13


14







15




Lounaskorpi P






16






17




Leinonen H







18



Ukkola Soja



19








20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33



7




Uschanov E





8


9






10


11







12




Tissari V


13


14







15




Lounaskorpi P






16






17




Leinonen H







18



Ukkola Soja



19








20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33




Uschanov E





8


9






10


11







12




Tissari V


13


14







15




Lounaskorpi P






16






17




Leinonen H







18



Ukkola Soja



19








20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33



9






10


11







12




Tissari V


13


14







15




Lounaskorpi P






16






17




Leinonen H







18



Ukkola Soja



19








20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33






10


11







12




Tissari V


13


14







15




Lounaskorpi P






16






17




Leinonen H







18



Ukkola Soja



19








20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33



11







12




Tissari V


13


14







15




Lounaskorpi P






16






17




Leinonen H







18



Ukkola Soja



19








20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33







12




Tissari V


13


14







15




Lounaskorpi P






16






17




Leinonen H







18



Ukkola Soja



19








20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33





Tissari V


13


14







15




Lounaskorpi P






16






17




Leinonen H







18



Ukkola Soja



19








20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33



14







15




Lounaskorpi P






16






17




Leinonen H







18



Ukkola Soja



19








20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33







15




Lounaskorpi P






16






17




Leinonen H







18



Ukkola Soja



19








20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33





Lounaskorpi P






16






17




Leinonen H







18



Ukkola Soja



19








20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33







17




Leinonen H







18



Ukkola Soja



19








20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33





Leinonen H







18



Ukkola Soja



19








20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33




Ukkola Soja



19








20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33









20


21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33



21




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33




suhteen



22


23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33



23







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33







24







25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33








25




Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33





Vaattovaara V



26






27






28






29





30


31







32


33







27






28






29





30


31







32


33







28






29





30


31







32


33







29





30


31







32


33






30


31







32


33



31







32


33







32


33



33


Documents

Lapin tietoyhteiskuntaseminaariktk.ulapland.fi/isbn951-634-917-X · sen teemat sijoittuvat koulutukseen, opetukseen, opiskeluun ja oppimiseen sekä informaatioteknologiaan osana tietoyhteiskuntaa