Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Lineaarialgebra MATH.1040 / trigonometriaa
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometriset funktiot
Arcus-funktiot
Kulman laskeminen
Vektorit ja koordinaatistot
Kahden vektorin valinen kulma
Avaruusvektoreista
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Kulmayksikot 1
I Aste, 1◦ (engl. degree) Taysi kierros on 360◦ (360astetta). Yksi aste jaetaan 60 kulmaminuuttiin(1◦ = 60′) ja yksi kulmaminuutti jaetaan 60kulmasekuntiin (1′ = 60′′).
I Gradiaani, grad, eli gooni (engl. grad, ransk grade,saks. gon, ruots. gon) on 1/400 taydesta kierroksesta.(Ala kayta, ellei ole aivan pakko.)
I Radiaani, rad, on kulman ympyrasta erottaman kaarenpituuden suhde ympyran sateeseen (kun ympyrankeskipiste on kulman karjessa). Taysi kierros on silloin2π radiaania.
I Piiru, Taysi kierros on 32 kompassipiirua ja 6400tykiston piirua.
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Kulmayksikot 2
360◦ = 2π180◦ = π 90◦ = π/2 45◦ = π/4
Kuva : (a) taysi kierros 2π, (b) oikokulma π, (c) suora kulma π/2,(d) suoran kulman puolikas π/4.
Kulma α on terava, jos 0◦ ≤ α < 90◦ (0≤ α < π/2). Kulmaα on tylppa, jos 90◦ < α < 180◦ (π/2< α < π).
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Kulmayksikot 3
ϕ
b =b
r
r
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Kulmayksikot 4
α
a
β
b
c
α +β = 90◦
c2 = a2+b2
sinα = a/ccosα = b/ctanα = a/bcotα = b/a
Sini = vastainen kateettihypotenuusa , sinα =
a
c
Kosini = viereinen kateettihypotenuusa , cosα =
b
c
Tangentti = vastainen kateettiviereinen kateetti , tanα =
a
b
Kotangentti = viereinen kateettivastainen kateetti , cotα =
b
a
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Pythagoran lause, ja muita lauseita 5
(Pythagoran lause:) Suorakulmaisessa kolmiossahypotenuusan pituuden nelio on kateettien pituuksiennelioiden summa.
α
c a
b
c2 = a2+b2
Seuraus:sin2 α +cos2 α = 1
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Pythagoran lause, ja muita lauseita 6
Lause: Kolmion kulmien summa on π (eli 180◦).
α β
γα β
α +β + γ = π
Lause:(Seuraus edellisesta) Jos kolmiossa on tylppa kulma(> π/2), niin muut kaksi kulmaa ovat teravia (< π/2).
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Pythagoran lause, ja muita lauseita 7
Lause: Kolmion ala on puolet kahden sivun pituuksien janiiden valisen kulman sinin tulosta.(Kaavana: A= 1
2 ·b · c · sinα.)
h
α
b
c
h
α
b A= 12bc sinα
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Pythagoran lause, ja muita lauseita 8
Lause: Sinilause:
a
sinα=
b
sinβ=
c
sinγ.
α β
γ
ab
c
Perustelu: Kolmion kaksinkertainen pinta-ala voidaan laskeaseuraavilla tavoilla: bc sinα = ac sinβ = ab sinγ. Vaiteseuraa, kun lausekkeet jaetaan abc:lla ja siirrytaankaanteislausekkeisiin. 2
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Pythagoran lause, ja muita lauseita 9
Lause: Kosinilause:
c2 = a2+b2−2ab cosγ.
Perustelu:
hγ
a
b
c
u”Terava γ”
b−u = acosγ
hγ
a
b
c
s”Tylppa γ”
s =−acosγ
Jos γ on terava, niin Jos γ on tylppa, niin
c2 = h2+u2
= a2− (b−u)2+u2
= a2−b2+2bu= a2+b2−2b(b−u)= a2+b2−2ab cosγ
c2 = h2+(b+ s)2
= a2− s2+(b+ s)2
= a2+b2+2bs= a2+b2−2ab cosγ
2
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Trigonometriset funktiot 10
c
s
(cx ,sx) = (cos(x),sin(x))
x
cos(x)
sin(x)
x
tan(x) =sin(x)
cos(x), cot(x) =
cos(x)
sin(x).
Sini-funktio, Kosini-funktio,Tangentti-funktio, Kotangentti-funktio.
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Trigonometriset funktiot 11
x−2π −π π 2π
sin(x)
x−2π −π π 2π
cos(x)
Sini- ja kosini-funktioiden kuvaajat.
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Trigonometriset funktiot 12
x−π π
tan(x)
x−2π −π π 2π
cot(x)
tangentti- ja kotangentti-funktioiden kuvaajat.
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Kaavoja 13
−1≤ sin(x)≤ 1, ja −1≤ cos(x)≤ 1, (1)
sin(−x) =−sin(x), ja cos(−x) = cos(x), (2)
sin(π−x) = sin(x), ja cos(π−x) =−cos(x). (3)
sin(π/2−x) = cos(x), ja cos(π/2−x) = sin(x). (4)
sin(x±y) = sin(x)cos(y)± cos(x)sin(y) (5)
cos(x±y) = cos(x)cos(y)∓ sin(x)sin(y) (6)
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Arcus-funktiot 14
Maaritelma: Maarittelemme funktiot arcsin, arccos, arctanja arccot valeille I0 = [−π
2 ,π
2 ] ja J0 = [0,π] rajoitettujentrigonometristen funktioiden kaanteisfunktioina seuraavasti:
funktio kaanteisfunktio
sin : [−π
2 ,π
2 ]→ [−1,1] arcsin : [−1,1]→ [−π
2 ,π
2 ]
cos : [0,π]→ [−1,1] arccos : [−1,1]→ [0,π]
tan : [−π
2 ,π
2 ]→ R arctan : R→ [−π
2 ,π
2 ]
cot : [0,π]→ R arccot : R→ [0,π]
(Arcus-sini, arcus-kosini, arcus-tangentti, arcus-kotangentti.)
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Arcus-funktiot 15
Sini- ja Arcus-sini -funktiot
α
y
−π/2 0 π/2
y = sin(α)
y
α
−1 0 1
α = arcsin(y)
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Arcus-funktiot 16
Kosini- ja Arcuskosini -funktiot
α
y
0 π/2 π
y = cos(α)
y
α
−1 0 1
α = arccos(y)
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Arcus-funktiot 17
Tangentti- ja Arcus-tangentti -funktiot
α
y
−π/2 0 π/2
y = tan(α)
y
α
−4 −2 0 2 4
α = arctan(y)
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Kulman laskeminen 18
Esimerkki Laske pisteiden P1 = (2,1), P2 = (−1,2),P3 = (−2,−1) paikkavektoreiden ja x-akselin valiset kulmat.
x
y
(2,1)
α1x
y(−1,2)
α2
x
y
(−2,−1)
α3
Periaatteessa tehtava on helppo, silla
tanαk =ykxk
⇒ αk = arctan
(ykxk
)+n ·π.
Nyt tulee muistaa, etta laskin antaa arctan-funktion arvonaina valilta −π/2≤ α ≤ π/2, joten laskijan tulee lisatalaskimen antamaan kulmaan π laskiessaan kulmia α2 ja α3
mutta ei tule lisata laskimen antamaan arvoon mitaanlaskiessaan kulmaa α1.
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Kulman laskeminen 19
Siis
α1 = arctan
(1
2
)= 0.46365(rad) = 26.565◦
α2 = arctan
(2
−1
)+π = 2.03444(rad) = 116.565◦
α1 = arctan
(−1−2
)+π = 3.60524(rad) = 206.565◦
Johtopaatos esimerkin perusteella
α =
{arctan(y/x), kun x ≥ 0,arctan(y/x)+π, kun x < 0.
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Vektorit ja koordinaatistot 20
x
y
P = (xP ,yP)
xP
yP
Pisteen koordinaatit tasossa.
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Vektorit ja koordinaatistot 21
Vektorilla ~a on pituus |~a| ja suunta ~a0 =1|~a| ·~a.
Janalla PQ on paatepisteet P ja Q.
Suuntajanalla−→PQ on alkupiste P ja loppupiste Q.
~a
x
y
P
xP
yP
Q
xQ
yQ
−→PQ
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Vektorit ja koordinaatistot 22
Merkitaan koordinaattiakselin suuntaisia yksikkovektoreitaerityisesti:
vektori pituus suunta~i 1 x-akselin suunta~j 1 y -akselin suunta
Suuntajanan pituus ja suunta on helppo esittaayksikkovektoreiden~i ja~j avulla:
x~i
y
~j~i ~i ~i
~j
~j3 ·~i+2 ·~j
”Kolme oikealle ja kaksi ylos”~i+~i+~i+~j+~j = 3 ·~i+2 ·~j”a oikealle ja b ylos”
= a ·~i+b ·~j
”Kolme oikealle ja kaksi ylos”.
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Vektorit ja koordinaatistot 23
Kun tiedamme suuntajanan paatepisteiden koordinaatit, niinsuuntajanan pituus ja suunta saadaan seuraavasti
−→PQ = (xQ −xP) ·~i+(yQ −yP) ·~j
x~i
y
~j
P
Q
PQ
x~i
y
~j
P
xP
yP
Q
xQ
yQ −→PQ = (xQ −xP)~i+(yQ −yP)~j
|−→PQ|=
√(xQ −xP)2+(yQ −yP)2
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Vektorit ja koordinaatistot 24
Kahden vektorin,~a ja ~b, summa~a+~b konstruoidaan piirtaensiten, etta ensin piirretaan jokin vektoria ~a edustava
suuntajana−→PQ, sitten piirretaan pisteesta Q alkava vektorin
~b edustaja−→QR. Nyt suuntajana
−→PR edustaa summavektoria
~a+~b.
x~i
y
~j
P
QR
−→PR =
−→PQ+
−→QR
x~i
y
~j
~a
ax~iay~j
~b
bx~iby~j
~a+~b = (ax +bx)~i+(ay +by )~j
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Kahden vektorin valinen kulma 25
Lause: Tason vektorin~a= ax~i+ay~j pituus |~a| voidaan laskealausekkeesta
|~a|=√
a2x +a2y .
Perustelu: Kun piirramme vektorille ~a origosta alkavanedustajan, syntyy luonnollisella tavalla suorakulmainenkolmio, jonka hypotenuusan pituus on sama kuin vektorinpituus ja kateettien pituudet ovat |ax | ja |ay |. Vaite seuraanyt Pythagoran lauseesta. 2
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Kulman laskeminen 26
Lause: Kaksi tasovektoria ~a= ax~i+ay~j ja ~b = bx~i+by~j janiiden valinen kulma γ toteuttavat yhtalon
cosγ =axbx +ayby
|~a| |~b|.
Perustelu: Piirretaan vektoreille origosta alkavat edustajat.Olkoon edustajien loppupisteita yhdistavan janan pituus c.Kosinilauseen mukaan:
x
y
~aa
~b
bγ
c
c2 = a2+b2−2ab cosγ
(ax −bx)2+(ay −by )
2 = a2x +a2y +b2x +b2y −2ab cosγ
−2axbx −2ayby = −2|~a||~b|cosγ
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Kulman laskeminen 27
Esimerkki: Laske vektoreiden ~a= 4~i +~j ja ~b =−2~i +3~jvalinen kulma.
|~a| =√
42+12 =√17
|~b| =√(−2)2+32 =
√13
cosγ =axbx +ayby
|~a| |~b|
=4 · (−2)+1 ·3√
17 ·√13
=−5√
17 ·√13
−→ γ = arccos
(−5√
17 ·√13
)= 109,65◦ = 0,6092π
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Avaruusvektoreista 28
x
y
z
x
y
z
P
Pxy
xP
yP
zP
(x ,y ,z)-koordinaatisto.Samoin kuin edella maaritellaan koordinaattiakseliensuuntaiset yksikkovektorit
vektori pituus suunta~i 1 x-akselin suunta~j 1 y -akselin suunta~k 1 z-akselin suunta
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Avaruusvektoreista 29
x
y
z
~i~i~i~j ~j ~j ~j
~k
~k
~k
~k
~k P = (3,4,5)
−→OP = 3 ·~i+4 ·~j+5 ·~k
x
y
z
P Q −→PQ =
−→PO+
−→OQ
= ~rQ −~rP
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Avaruusvektoreista 30
Lause: (1) Vektorin ~a= ax~i+ay~j+ay~j pituus saadaanlausekkeesta
|~a|=√a2x +a2y +a2z .
(2) Olkoon P = (xP ,yP ,zP) ja Q = (xQ ,yQ ,zQ) kaksipistetta. Pisteiden P ja Q etaisyys, eli janan PQ pituus, eli
suuntajanan−→PQ pituus saadaan lausekkeesta
|PQ|=√(xQ −xP)2+(yQ −yP)2+(zQ − zP)2.
Perustelu loytyy opetusmonisteesta.
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Avaruusvektoreista 31
Lause: Kaksi avaruusvektoria ~a= ax~i+ay~j+az~k ja~b = bx~i+by~j+bz~k ja niiden valinen kulma γ toteuttavatyhtalon
cosγ =axbx +ayby +azbz
|~a| |~b|.
Perustelu loytyy opetusmonisteesta.
Aiheet
Kulmayksikot
Pythagoran lause
Trigonometrisetfunktiot
Arcus-funktiot
Kulmanlaskeminen
Vektorit jakoordinaatistot
Kahden vektorinvalinen kulma
Avaruusvektoreista
Avaruusvektoreista 32
Esimerkki: Laske vektoreiden ~a= 4~i +5~j+2~k ja~b = 3~i +6~j+~k valinen kulma.
|~a| =√
42+52+22 =√45
|~b| =√32+62+12 =
√46
cosγ =axbx +ayby +azbz
|~a| |~b|
=4 ·3+5 ·6+2 ·1√
45 ·√46
=44√
45 ·√46
−→ γ = arccos
(44√
45 ·√46
)= 14,7◦ = 0,0819π