WE LEAD.WE LEARN.

METSIEMMEJÄKÄLIÄ

2

Jäkälät ovat sienen ja levän muodostamia kaksoiseliöitä.Sieniosakas tarjoaa levälle soveliaat olosuhteet yhteyttämisel-le. Sieni hyödyntää tehokkaasti leväosakkaan yhteyttämistuot-teita omiin elintoimintoihinsa.

Valtaosa jäkälöityneistä sienistä lukeutuu kotelosieniin. Napalakit ovat tunnetuimpia jäkälöityneitä kantasieniä. Jäkä-lien levät ovat suurimmaksi osaksi viherleviä. Sienen ja levänyhteiselo tuottaa jäkäliä, jotka pystyvät elämään äärevissäkinolosuhteissa. Jäkäliä tavataan siksi maailmanlaajuisesti siellä-kin, missä muut eliöt eivät menesty. Jäkäliä kasvaa maassa,puissa, kivillä ja betonissakin. Suomessa on tavattu lähes 1 500 jäkälälajia.

Jäkälät voidaan jakaa kasvutavan mukaan rupi-, pensas- jalehtijäkäliin. Tämä jaottelu ei kuitenkaan osoita lajien välisiäsukulaisuussuhteita. Jäkälät saatetaan mieltää väritykseltäänyksitotisen harmaiksi, mutta jäkälien värimaailma on yllättä-vänkin loistokas.

Jäkälillä on monia leviämistapoja. Kotelosieniin kuuluvatjäkäläsienet tuottavat itiöitä kotelomaljoissa ja kotelopulloissa.Sienen itiön tulee jäkälöityäkseen kohdata leväosakas, mikä eivälttämättä ole helppoa. Jäkälille onkin siksi suotuisaa levitäniin, että sieni- ja leväosakas leviävät yhdessä. Tällainen mah-dollistuu mm. jäkälämurujen avulla. Ne ovat hyvin pieniä le-viämiskappaleita, joissa on mukana sekä levä- että sieniosa-kas. Jäkälämurut leviävät tehokkaasti tuulessa ja vedenkin mu-kana.

Jäkälälajiston turvaaminen on tärkeä osa luonnon monimuo-toisuuden suojelulle asetettuja tavoitteita. Jäkälien uhanalai-suutta on arvioitu osana Suomen lajien uhanalaisuusarviointiavuonna 2000. Arvioiduista jäkälälajeista noin kymmenesosaarvioitiin uhanalaisiksi. Metsissä esiintyvien jäkälien uhanalai-suuden syitä ovat mm. metsien käsittelyn historiasta johtuvatmetsien puulajisuhteiden muutokset ja lahoavan puuaineksenväheneminen.

Talousmetsien luonnonhoidon tavoitteena on turvata metsä-luonnon monimuotoisuutta, myös jäkäliä. Talousmetsien ar-vokkaat elinympäristöt edustavat tyypillisesti metsämaisemanääripäitä niin ravinteisuuden kuin pienilmastonkin suhteen.Siksi talousmetsien suojeltavat arvokkaat elinympäristöt ovattärkeitä myös monille jäkälälajeille. Haavan ja harvalukuisem-pien lehtipuiden suosiminen säästöpuina on tärkeää useillepuiden rungoilla eläville jäkälille. Järeän runkolahopuun lisää-minen eri keinoin edistää lahopuulla elävien jäkälien elinmah-dollisuuksia.

Yleistietoa jäkälistä

3

Jäkäliä voi harrastaa monin tavoin, maastossakin ympärivuoden. Jäkälänäytteiden keruu on helppoa kivillä kasvaviarupijäkäliä lukuunottamatta. Valokuvaamalla löytää jäkälienlukemattomat muodot ja värit. Lajimäärityksen ammattilainentarvitsee käyttöönsä värireagensseja ja mikroskoopin.

* * *

Jäkälien nimet ovat teoksen ”Vitikainen, O., Ahti, T., Kuusi-nen, M., Lommi, S. & Ulvinen, T. 1997: Checklist of lichensand allied fungi of Finland. Norrlinia 6:1–123.” mukaiset, lu-kuunottamatta metsätorvijäkälän epävirallista ruotsalaista ni-meä, joka on saatu asiantuntija Anders Nordinilta.

Nijolò Kalinauskaitò on julisteen ja samalla tämän oppaanjäkäläpiirrosten tekijä. Opasvihkosen ovat laatineet UPM Met-sän harjoittelija Sakari Suuriniemi ja ympäristöpäällikkö TimoLehesvirta. Sampsa Lommi Helsingin yliopistosta on kommen-toinut asiantuntijana lajitekstejä. Lommi yhdessä emeritus pro-fessori Teuvo Ahdin kanssa olivat mukana valitsemassa julis-teen jäkälälajeja.

Toivotamme kaikille kiehtovia retkiä jäkälöityneiden sientenparissa!

Kesäkuussa 2008UPM Metsä

KirjallisuuttaHakulinen, Rainar. 1963. Jäkäläkasvio. Werner Söderström

Osakeyhtiö. Porvoo. 235 s.Jahns, Hans Martin. 1996. Sanikkaiset, sammalet, jäkälät.

Otava. Helsinki. 262 s.Kuusinen, M., Ahti, T., Lommi, S. 1995. Pieni jäkäläopas.

Yliopistopaino. Helsinki. 53 s.Moberg, R., Holmåsen, I. 1984. Lavar – En fälthandbok.

Andra reviderade upplagan. Interpublishing. Stockholm. 240 s.Paasio, Ilmari. 1974. Pieni jäkälä- ja sammalkirja. Otava.

Helsinki. 96 s.Rikkinen, Jouko. 2008. Jäkälät & Sammalet Suomen luon-

nossa. Otava. Helsinki. 208 s.Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö. Helsingin

yliopisto. http://www.helsinki.fi/biosci/pinkka/

4

HaavankeltajäkäläVägglavXanthoria parietina

Isokokoinen, 5–15 cm.Melko leveät liuskatalustanmyötäisiä, litteitä.Yläpinta kellanoranssi,

poimuinen, keskiosassausein runsaasti oransseja

kotelomaljoja; alapinta vaalea. Kasvaa yleisenä Etelä- ja Kes-ki-Suomessa erityisesti haavalla, mutta myös muilla lehtipuil-la, lintukivillä ja betonilla.

HankakarveGällavPseudevernia furfuracea

Suurikokoinen, 5–15 cm.Nuorena alustanmyötäi-nen, myöhemmin pensas-mainen, pysty tai riippu-va. Litteät liuskat vaihtele-vanlevyisiä 1–10 mm. Yläpintaharmaa; alapinta nuorena vaalea, myöhem-min musta. Kasvaa yleisenä männyllä, kuusella ja koivulla,joskus kivillä Etelä- ja Keski-Suomessa.

HaavankehräjäkäläVeckkantlavLecanora allophana

Sekovarsi melko paksu,valkea tai harmaa. Keskel-tä punaruskeat, vaaleareu-nuksiset, 1–3 mm leveätkotelomaljat yleisiä. Kas-vaa yleisenä Etelä- ja Kes-ki-Suomessa haavalla, jos-kus myös jaloilla lehtipuil-la sekä pihlajalla ja pajulla.

5

HarmaanokijäkäläSotlavCyphelium inquinans

Sekovarsi vihertävänharmaa,kotelomaljat ruukkumaisia, alle 1 mm

halkaisijaltaan. ”Ruukussa” on nokimaista mustaa itiömassaa.Kasvaa vanhojen kuusten tyvikaarnalla ja keloutuneilla oksil-la, erityisesti korpipainanteissa.

HarmaaporonjäkäläGrå renlavCladonia rangiferina

Kookas, 5–15 cm. Tuhkan-harmaat, korkeat rangatkärjestä joskus ruskettu-neet. Päärangat vahvat; lyhyet, jykevät sivuhaaratsamaan suuntaan taipuneet.Kasvaa laajoina kasvustoi-na kuivissa kangasmetsissäja kallioilla. Hyvin yleinenkoko Suomessa.

HarmaanapajäkäläRagglavUmbilicaria hirsuta

Melko kookas, jopa 10 cm. Laajoi-na kasvustoina kasvavat liuskat reu-noiltaan repaleisia. Yläpinta sinertä-vänharmaa, alapinta ruskea. Kasvaa avoi-milla paikoilla kallioilla, yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa.

6

IsorustojäkäläBrosklavRamalina fraxinea

Suurikokoinen, 10–30 cm. Harmaanvihreä, riippuva.Litteät, 5–15 mm leveätliuskat kouruisia ja harjui-sia. Kasvaa jaloilla lehti-puilla ja haavalla Lounais-Suomessa, sekä kulttuuri-ympäristöissä Etelä-Suo-messa. Harvinaistunut.

HarmaaröyhelöNäverlavPlatismatia glauca

Kookas, 5–15 cm. Alustastaankohoavat, siihen löyhästi kiinnittyneet, 5–15 mm leveät liuskatreunoiltaan repaleisia.Yläpinta harmaa; alapinta keskeltä mus-ta, reunoilta ruskea. Kasvaa hyvin yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa kuusen oksilla ja koivulla, myös kivillä ja kallioilla.

IsohirvenjäkäläIslandslav Cetraria islandica

Kookas, 5–10 cm. Kiiltävä,väri vaihtelee vihertävän-harmaasta punertavan rus-keaan, alapinta vaaleampi.Pystyt, selvästi kourumai-set, melko leveät liuskat.Kasvaa yleisenä maanpin-nalla ja kannoilla kuivissakangasmetsissä.

7

KantosuomujäkäläKolflarnlavHypocenomyce anthracophila

Sekovarsi koostuu suomuista, jotkaovat limittäin kuin kattopäreet. Suo-muja reunustaa niitä selvästi vaa-leampi jauhe. Kasvaa varsinkin hiil-tyneillä havupuiden pystyrungoillatai kannoilla valoisissa kangasmet-sissä.

Keltakultajäkälä AsporangelavCaloplaca flavorubescens

Laajoja laikkuja muodostavasekovarsi vihertävänkeltainen,rupimainen. Oranssin- tai kel-lanruskeat, noin 1 mm:n levyi-set kotelomaljat yleisiä. KasvaaEtelä- ja Keski-Suomessa haaval-la ja jaloilla lehtipuilla.

Kallioisokarve Färglav Parmelia saxatilis

Suurikokoinen, jopa 20 cm. Löyhästi alustassa kiinni olevatliuskat leveitä, kärjestä verkko-kuvioisia. Päältä vihertävän- tai sinertävänharmaa; alapintamusta. Kasvaa erittäin yleisenä koko Suomessa kallioilla ja ki-villä, harvemmin puiden tyvillä.

8

KoivunruskokarveSnömärkeslavMelanohalea olivacea

Kookas, 5–15 cm. Tiukasti alustassakiinni olevat, ryppyiset ja poimuiset lius-kat litteitä, 2–5 mm leveitä. Yläpinta vihertävän tummanrus-kea; alapinta tummanruskea tai musta. Kasvaa koivulla jamuilla lehtipuilla, harvemmin havupuilla ja kivillä. YleisinPohjois-Suomessa, erityisesti tunturikoivikoissa.

KorpiluppoGarnlavAlectoria sarmentosa

Kookas, 20–40 cm. Vaa-leankeltainen, hienohaa-rainen riippuva parta,jonka päärangat vahvoja.Kasvaa vanhojen mänty-jen ja kuusten, joskusmyös koivujen oksilla jarungoilla, erityisesti Itä-ja Pohjois-Suomen kuu-sikoissa. Etelä-Suomessaharvinaistunut.

KeltaröyhelöGranlavVulpicida pinastri

Pienikokoinen, 1–4 cm.Löyhästi alustaan kiin-

nittyneet, melko kapeat, kärjes-tä pyöreähköt liuskat reunoilta kohenevia. Helppo tunnistaakellanvihreästä väristä ja sitruunankeltaisen jäkälämurun pei-tossa olevista liuskojen laidoista. Kasvaa yleisenä puiden tyvi-rungoilla, oksilla, kannoilla, kivillä ja varvuilla koko maassa.

9

MetsätorvijäkäläBägarstängellavCladonia gracilis subsp. turbinata

Keskikokoinen, 1–5 cm.Sekovarresta nousevatpystyt osat, podeetiot,paksuhkoja, leveäpikaril-lisia, kärjestä ruskeita,tyvestä vihreitä. Kasvaakallioilla ja metsämaallakoko Suomessa.

PalleroporonjäkäläFönsterlavCladonia stellaris

Kookas, 5–15 cm. Kellertävänharmaa. Runsaasti haaroittuneet

päärangat eivät selvästi erotu. Ran-kojen latvaosat haaroineen pyöristy-

neet puolipallonmuotoiseksi kuvuksi. Kasvaa laajoja alueitapeittäen karuilla ja kuivilla kankailla, kivillä ja kallioilla kokoSuomessa. Vähentynyt Lapissa porojen liikalaidunnuksenvuoksi.

KuhmujäkäläTuschlavLasallia pustulata

Kookas, 5–20 cm. Päältä ruskean-harmaa, alapinta vaaleanruskea taimusta. Liuskojen laidat repaleiset, ylä-pinnalla suuria rakkulamaisia pullistumia,alapinnalla syviä kuoppia. Kasvaa Etelä-Suomessa, erityisestirannikon tuntumassa, valuveden kostuttamilla jyrkänteillä jaavoimilla rantakallioilla.

10

Pikkuröyhelö GärdsgårdslavCetraria sepincola

Pieni, 1–2 cm. Ruusukkeinakasvavat lyhyet, melko leveät lius-

kat ovat pystyt, mutta matalat. Ruskea, alapuolivaaleampi. Liuskojen reunoilla kiiltäviä, kiekkomaisia kotelo-maljoja. Kasvaa koko Suomessa ohuilla männyn ja koivun ok-silla, sekä katajapensailla ja suovarvuilla.

PilkkunahkajäkäläTorsklav Peltigera aphthosa

Suurikokoinen, jopa 40 cm. Leveät, kärjestä pyöristyneet lius-kat alustanmyötäiset, reunoilta kohenevat. Yläpinta kosteanakirkkaan vihreä, kuivana vihreän-harmaa, tummien pisteidentäplittämä; alapinta keskel-tä tumma, reunoilta vaa-lea. Kasvaa metsien sam-malilla, erityisesti van-hoissa kangas- ja korpi-metsissä, koko Suomessa.

Piirtojäkälä SkriftlavGraphis scripta

Vaihtelevankokoisia laik-kuja muodostava sekovarsiharmaata rupea. Itiöemät mus-tia, pitkiä, kapeita ”palkomaisia”, joskus haarautuvia. Kasvaa jalojen lehtipuiden, harmaalepänja tuomen tyvirungoilla, erityisesti lehdoissa.

Punavahajäkälä Almlav Gyalecta ulmi

Rupimainen, harmaanval-koinen, melko paksu ja ryy-nimäinen. Lähes täysin kote-lomaljojen peittämä. Kotelo-maljat ovat keskeltä punarus-keita ja niissä on paksut, valkoiset reunat. Kasvaa vanhojenlehtipuiden rosoisella kaarnalla Etelä- ja Keski-Suomessa.

Pohjankorvajäkälä Norrlandslav Nephroma arcticum

Isokasvuinen, jopa 50 cm.Muodostaa hyvin leveitäruusukkeita. Pyöreät, leveätliuskat reunoiltaan alas-käänteisiä. Yläpinta kostea-na kellanvihreä, kuivanasiniharmaa; alapintakeskeltä tumma, laidoilta vaa-lea. Kasvaa hyvin yleisenä Pohjois-Suomen kangas-metsissä, etelässä harvinaisempana kosteilla kallionrinteillä.

Puistoripsijäkälä Allélav Anaptychia ciliaris

Keskikokoinen, läpimitta 5–15cm. Harmaa tai ruskehtava, ka-pealiuskainen, pensasmainen.Liuskojen reunoista lähtee 2–6mm:n pituisia ripsiä. KasvaaEtelä- ja Keski-Suomessa haa-valla ja jaloilla lehtipuilla,etenkin avoimilla paikoillapuistoissa ja pihoissa.

11

12

Riippunaava SkägglavUsnea dasypoga

Kookas, 10–40 cm. Veltosti riippu-vista pitkistä päärangoista lähteerunsaasti lyhyitä sivuhaaroja. Har-maanvihertävä, päärankojen tyvetmustia. Päärankaa varovasti venyt-tämällä saa esiin vaalean keskus-jänteen. Kasvaa Etelä- ja Keski-Suomessa kuusen oksilla ja koi-vulla, erityisesti vanhoissa metsis-sä. Suomen yleisin riippuva naava-laji.

Raidankeuhkojäkälä LunglavLobaria pulmonaria

Kookas, 10–40 cm. Laajoi-na peitteinä kasvavat pitkät,

haaraiset liuskat ovat 1–2 cm le-veitä ja tylppiä. Yläpinta harmaan-

vihreä, verkkoharjuinen; alapinta vaaleanruskea, nukkainen.Kasvaa Keski- ja Itä-Suomessa vanhoilla lehtipuilla, etenkinhaapojen, raitojen ja pihlajien tyvirungoilla. Taantunut, erityi-sesti Etelä-Suomessa.

Reikäkarve HållavMenegazzia terebrata

Keskikokoinen, 3–5 cm. Melkolaajoja ruusukkeita muodostava vi-hertävänharmaa lehtijäkälä. Helppotunnistaa selvästi reikäisistä liuskoista. Suomessa harvinainenreikäkarve kasvaa varjoisilla kallionseinämillä Etelä- ja Keski-Suomessa.

13

Suomutinajäkälä Klipp-påskrislavStereocaulon saxatile

Keskikokoinen, 2–4cm. Muodostaa vaa-leanharmaita, tiheitä,alustaa vasten painu-neita mättäitä. Kasvaayleisesti Etelä- ja Kes-ki-Suomessa paljaillakalliopinnoilla.

Suppilotorvijäkälä Mjölig kochenillavCladonia pleurota

Pieni, 2–4 cm. Torvet kellertävän harmaita tai vihreitä, pysty-jä, lyhyitä, leveäpikarisia, pinnaltaan epätasaisia, osin jauhei-sia; torvien reunoissa usein punaisia kotelomaljoja.Kasvaa yleisenä koko Suomessasammaleisilla kivillä ja kal-lioilla, humuksella ja laho-puulla.

Sormipaisukarve Blåslav Hypogymnia physodes

Keskikokoinen, 3–7 cm.Monimuotoinen, runsaastiliuskoittunut, alustaansa löyhästi kiinnittynyt. Vihertävänhar-maa, alapinta ruskea tai musta. Metsäpuidemme yleisimpiäepifyytti- eli päällysjäkäliä. Kasvaa puiden rungoilla ja oksilla,kivillä ja kallioseinillä. Hyvin yleinen lähes koko Suomessa.

14

Turvejäkälä VitmosslavIcmadophila ericetorum

Muodostaa laajoja kasvusto-ja. Harmaanvihreän tai vaa-lean sekovarren pinta epäta-sainen. Sekovarren pinnallesyntyy kookkaita vaaleanpunaisiakotelomaljoja eli maljamaisia itiöemiä. Kasvaa yleisenä kokoSuomessa turpeella, lahopuulla, soiden mättäillä ja suo-ojienpenkereillä.

Täplätorvijäkälä SvartfotslavCladonia phyllophora

Keskikokoinen, 1–6 cm. Kal-peanharmaat torvet osittain rus-kettuneita, runsashaaraisia japensasmaisia tai haarattomia jakapeita; hyvin monimuotoisia.Kasvaa kivillä, kallioilla, tien-varsilla ja niityillä koko Suo-messa.

Tummaluppo ManlavBryoria fuscescens

Kookas, 20–30 cm. Tum-manruskea, tyveltä vaa-leampi. Veltosti riippuvaja sotkuisesti haaroittu-nut. Kasvaa yleisenä ko-ko Suomessa havupuillaja koivulla, myös kivilläja kallionseinämillä.

15

Valkohankajäkälä SlånlavEvernia prunastri

Keskikokoinen, 2–10 cm. Tupsu-mainen, riippuva, yläpinnaltaan

vihreänharmaa, alapinta valkea. Usein hie-man kourumaiset liuskat ovat hankakohdistaan leveitä ja suip-penevat kärkeä kohti. Kasvaa yleisenä lehtipuilla, joskus myöskuusen oksilla ja kivillä, erityisesti avoimilla paikolla.

Valkolaakajäkälä RosettlavPhyscia aipolia

Pieni, 3–5 cm. Ruusukkeinen,harmaanvalkea. Alustassa tiu-kasti kiinni olevat, litteäpäisetliuskat kapeita, 1–2 mm. Kasvaa koko Suomessa haavalla, pih-lajalla, raidalla ja jaloilla lehtipuilla, erityisesti puistoissa japuutarhoissa.

Vihernuppijäkälä Grön spiklavCalicium viride

Perälliset 2–6 mm korkeat itiö-emät muistuttavat nuppineulo-ja. Sekovarsi kasvaa ohuenarupena puuaineen tai kaarnanpinnalla. Usein kellanvihreä,mutta väri vaihtelee paljon.Yleinen koko Suomessa.

Törmänastajäkälä HattlavBaeomyces rufus

Vaihtelevankokoinen, yleensäkuitenkin alle 10 cm laajoja, vi-hertävänharmaita peitteitä muo-dostava rupijäkälä. Yläpinnalla muutaman milli-metrin korkuisia nastoja, joiden päissä ruskeita kotelomaljoja.Kasvaa koko Suomessa kivialustoilla, metsäojien penkoissa jahiekkakuopissa.

UPM MetsäPL 32, 37601ValkeakoskiPuh. 0204 16 121Faksi 0204 16 120

www.upm-kymmene.fi www.puukauppa.com 6/

2008

• P

aper

i U

PM

Fin

esse

mat

t 13

0 g/

m2

UPM-Kymmene on suomalainen, kansainvälisesti toimiva metsä-yhtiö, jonka juuret juontavat jo 1700-luvulle. UPM-konsernilla onSuomessa 24 puuta raaka-aineenaan käyttävää tehdasta, joiden vuo-tuinen puuntarve on yli 20 milj. m3. Valtaosa tästä puumäärästä saa-daan kotimaan yksityismetsistä. Sitä varten UPM Metsä, joka onkonsernin metsäosasto Suomessa, tekee vuosittain noin 30 000 puu-kauppaa.

UPM Metsä vastaa myös konsernin omien metsien hoidosta. Niitä onnoin 900 000 hehtaaria. Metsäosastolla on oma taimitarha Joroisissa.Metsäosaston palveluksessa on 600 toimihenkilöä. Metsäkone- ja autoyrittäjiä ja heidän kuljettajiaan on 1 600. Lisäksi UPM:n tytär-yhtiön Silvesta Oy:n palveluksessa on runsaat 250 metsuria.

UPM tarjoaa monipuolisia metsäpalveluja metsänomistajille, mm. metsäpalvelusopimuksen muodossa. Sopimuksia on tehty runsaat 11 000. Metsäpalvelusopimus on pitkäaikaiseksi tarkoitettu metsän-omistajan ja UPM:n välinen yhteistyösopimus, mikä laajimmillaan voi käsittää myös metsien täyden hoidon.

Kansi: Korpiluppo Garnlav (Alectoria sarmentosa)