Minun Eloni 1/2015

LÄÄKÄRIASEMA ELONIN LEHTI TERVEYDESTÄ JA

HYVINVOINNISTA

20151

min

un

ELONIN IKÄPALVELUT tuovat hoidon kotiin asti

Tulehdukselliset suolistosairaudetUUSI KANSANTAUTIMME

Lapsen korvatulehduksenHOITO JA JÄLKIHOITO

Mitä sisätautilääkäri tekee? Haastattelussa

nefrologi Niina Koivuviita

Pääkirjoitus

Lääkäriasema Elonin lehti terveydestä ja hyvinvoinnista.

JAKELUALUE: Turku, Lieto, Naantali, Raisio, Kaarina, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Rusko, Aura ja PöytyäJAKELU: Itellan jakelu jokaiseen talouteen (ei kieltotaloudet, ei yritykset ja yhteisöt)VASTAAVA JULKAISIJA: Timo TalvioTAITTO: OS/G Viestintä Elina Malmi, www.osgviestinta.fiKANNEN KUVA: Jenni Virta/Iloinen liftari KANNESSA: Niina KoivuviitaPAINOPAIKKA: Punamusta OyPAINOSMÄÄRÄ: 135 000 kplTOIMITUSNEUVOSTO: Minna Talvio/johtava lääkäri, Sanna-Maria Sarelius/markkinointipääl-likkö, Robert Paul LKT, Atte Kivisaari LT, Harri Niinikoski LT, Tuulia Talvio/viestinnän asiantuntija

ISSN 2342-0618 (painettu)| ISSN 2342-0626 (verkkojulkaisu)

www.eloni.fi | www.facebook.com/eloni.fi

Yliopistonkatu 20, Kauppakeskus Hansan 3. krs

Ajanvaraus (02) 4844 500 ja www.eloni.fi

Puhelinajanvaraus ma–to 7–20, pe 7–18, la 9–15, su 11–16

Vastaanotot ja röntgen ma–to 8–20, pe 8–18, la 10–15, su 12–16

Laboratorio ma–to 7–20, pe 7–18, la 10–15, su 12–16

20151

UUSI VUOSI JA OMASTA terveydestä huolehtiminen

TERVEYS JA HYVINVOINTI ovat asioita, joihin voi myös itse vaikuttaa. Omasta terveydestä huolehtiminen on asia, joka voi tuoda lisää hyviä elinvuosia. Kun haluaa oikeasti voida parem-min, kannattaa hyödyntää elämäntapamuutoksessa ammattilaisen tukea. ELONIN TERVEYSTARKASTUS tarjoaa hyvän lähtökohdan pohtia terveysriskejä ja harkita elämäntapojen muuttamista riskien vähentämiseksi. Tarkastuksen yhteydessä saa tietoa omaan terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Yhdessä lääkärin tai hoitajan kanssa laadittu terveyssuunnitel-ma helpottaa asettamaan itselle tavoitteita ja seurannasta sopiminen tukee muutoksessa onnis-tumista.

IKÄÄNTYESSÄ TERVEYDEN ja toimintakyvyn turvaamisesta tulee entistä tärkeämpää. Hyvin-vointia ja terveyttä edistävillä palveluilla Eloni haluaa olla tukemassa ikääntyneille toimintaky-kyisiä elinvuosia. Sairaanhoidon ohella helposti saatavissa olevat kuntouttavat palvelut luovat turvaa kotona asumiselle. Lehdessä kerromme senioreille suunnatuista palveluistamme, muun muassa kotikäynneistä, jalkojenhoidosta, diabeteshoitajan vastaanotosta sekä tasapaino- ja kehonhuoltoryhmästä. Lehden toisena teemana on sisätaudit.

TERVEYDENHUOLTOALAN MURROKSESTA puhutaan paljon. Miten yksityinen, itsenäinen toimija vastaa alan haasteisiin? Elonin palvelut täydentävät ja antavat vaihtoehdon julkisen ter-veydenhuollon tarjoamille palveluille, joiden resursseihin ei ole tulevina vuosina odotettavissa li-säystä.

OLEMALLA JATKOSSAKIN joustava ja ketterä, sekä tarjoamalla asiakkaillemme entistä pa-rempia uusia palveluita, tuemme Turun talousalueen asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia.

MINNA TALVIO, johtava lääkäri

P.S Etkö saanut Minun Eloni -lehteä kotiin? Ilmoita osoitetietosi meille ja mainitse viestis-sä, että haluat postia Elonilta kotiinlähetettynä. Voit lähettää sähköpostia meille: [email protected] tai postia osoitteeseen Eloni Oy/Markkinointi, Yliopistonkatu 20, 20100 Turku.

2 Minun Eloni 1 | 15

2 ............. Pääkirjoitus4 ............. Terveys nyt6 ............. Teemasivut: Elonin ikäpalvelut

9 ............. Entä jos olisit myötätuntoisempi itsellesi?10 .......... Teemasivut: Sisätaudit12 .......... Kipuja nivelissä14 .......... Fibromyalgian hoito

16 .......... Iholuomet tarkastukseen!20 ......... Kun raskaus ei ala

21 ......... Mitä tehdä kun lapsi valittaa korvakipua?22 ......... På svenska 23 .......... Puuhapalsta 24 .......... Kevään kurssitarjonta26 ......... Elonin lääkärit ja asiantuntijat | Elonis läkare och experter28 ......... Elonissa tapahtuu

Sisällysluettelo

7Terveys tarkastus kartoittaa terveydentilan

20151

18 Fysioterapiasta apua virtsankarkailuun

22

Eloni on avoinna

joka päivä!

15IBD-taudit yleistyvät

ÖRON- OCH HÖRSEL-SPECIALISTER SOM MOTTAR PÅ SVENSKA I ELONI

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI Minun Eloni 1 | 15 3

Elonista apua viikon jokaisena päivänä

Terveys nyt

ELONI ON AUKI SEITSEMÄN PÄIVÄÄ VIIKOSSA Lauantaisin ja sunnuntaisin paikalla on aina yleislääkäri, lastenlääkäri ja sairaanhoitaja, myös röntgen ja laboratorio ovat

avoinna viikonloppuisin. Puhelinajanvaraus aukeaa ma–pe klo 7, lauantaisin klo 9 ja sunnun taisin klo 11.

Pneumokokkibakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta

voidaan ehkäistä rokotuksellaPNEUMOKOKKI ON MERKITTÄVIN kotisyntyisen (=ei sairaa-lassa alkaneen) keuhkokuumeen aiheuttaja. Pneumokokki aiheuttaa myös välikorvantulehduksia, poskiontelotulehduksia, verenmyrkytyk-siä ja aivokalvontulehduksia. Pneumokokkitautien riski lisääntyy yli 50-vuotiailla ja erityisesti yli 65-vuotiailla sekä perussairauksia sai-rastavilla henkilöillä. Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö lisäävät pneumokokkitauteja. Pneumokokkitaudin todennäköisyys lisääntyy entisestään, mikäli henkilöllä on useita riskitekijöitä.

Suomessa arvioidaan sairastettavan jopa 50 000 pneumokokin aiheuttamaa keuhkokuumetta vuosittain.

Lapset ovat saaneet Suomessa rokotusohjelmaan kuuluvana rokot-teen pneumokokkitautia vastaan 2010 alkaen. Rokotus on jo vähen-tänyt lasten vakavia pneumokokkitauteja (verenmyrkytykset, aivokal-

vontulehdukset, keuhkokuumeet) ja se näyttää vähentävän myös väli-korvan tulehduksia.

Uudessa hollantilaisessa Capita-tutkimuksessa pneumokokkiro-kote vähensi myös aikuisten vakavia pneumokokkitauteja. Tutkimuk-sessa, jossa 85 000 yli 65-vuotista henkilöä sai pneumokokkirokot-teen, saatiin lähes 50 prosentin vähentyminen pneumokokkikeuhko-kuumeissa ja 75 prosentin vähentyminen pneumokokin aiheuttamis-sa verenmyrkytyksissä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksen mukaan pneumokokkirokotteen tulisi ottaa kaikki yli 65-vuotiaat sekä perus-sairauksia sairastavat henkilöt. Rokotesuositus on hyvin yhtäläinen kausi-influenssarokotteen kanssa. Aikuisten rokote ei kuulu rokotusoh-jelmaan, oma lääkäri määrää rokotereseptin. ●

TEKSTI MARKKU BROAS, SISÄTAUTIEN JA INFEKTIOSAIRAUKSIEN ERIKOISLÄÄKÄRI KUVA SANNA-MARIA SARELIUS


RAKENTEELLISESTI AHTAAT ylähengitys-tiet voivat uneen liittyvän lihasten rentoutumi-sen myötä ahtautua joko osittain tai koko-naan. Osittainen ylähengitystieahtauma ai-heuttaa yöllisen hengitystyön lisääntymisen ja kuorsauksen. Täydellinen ylähengitystie-ahtauma aiheuttaa lisäksi unenaikaisia hen-gityskatkoja (apneajaksoja) ja havahduksia unesta.

Unenaikaisen ylähengitystieahtauman tyy-pillisiä oireita ovat päiväväsymys, pakon-omainen nukahtelutaipumus, muistihäiriöt, aloitekyvyttömyys, keskittymisvaikeudet, mieli-alahäiriöt, levoton yöuni ja aamupäänsärky.

Neljä prosenttia aikuisista miehistä ja 2 prosenttia naisista kärsii hoitoa vaativasta obstruktiivisesta uniapneasta. Osittainen yölli-nen ylähengitystieahtauma on vähintään yhtä yleinen. Kahdella kolmasosalla potilaista yli-

UniapneaUnenaikaisen ylähengitystieahtauman taustalla usein ylipaino

paino on myötävaikuttava tekijä. Normaa-lipainoisilla uniapnean taustalla on useim-miten ylähengitysteiden rakenteellinen poik-keavuus.

Hoitamaton uniapnea lisää verenpaine-taudin, sydäninfarktin ja aivoinfarktin riskiä. Uniapnea vaikuttaa myös elimistön metabo-liaan, mikä lisää diabeteksen ja korkean ko-lesterolin riskiä.

Uniapnea diagnosoidaan oirekuvan, klii-nisten statuslöydösten sekä unirekisteröinnin, yöpolygrafian perusteella. Uniapnean ensisi-jainen hoito on painonhallinta ja CPAP (con-tinuous positive airway pressure)-laitehoito. Joissakin tapauksissa voidaan harkita leikka-ushoitoa tai esimerkiksi alaleukaa eteenpäin tuovaa apneakiskoa. ●

TIESITKÖ?UNIAPNEADIAGNOOSI tehdään muun muassa unirekisteröinnin eli yöpoly-grafian perusteella. Elonissa suoritetaan yöpolygrafiaa asiakkaalle lainattavan laitteen avulla. Kannettava unirekisteröintilaite rekisteröi nenäpainetta ja kuorsa-usta sekä nukkuma-asentoa ja liikkumista. Lisäksi se mittaa veren happipitoisuutta ja pulssia.

Laite lainataan yleensä yhdeksi yöksi lääkärin lähetteellä ja palautetaan seuraavana päivänä takaisin. Yöpolygrafian hinta Elonissa on 391 euroa, Kela-korvauksen jälkeen 309 euroa.

ELONI LAAJENTAA ryhmävalmennustoi-mintaansa yritysasiakkaille. Fysioterapeut-tien, ravitsemusterapeuttien ja psykologien ohjaamat ryhmät tukevat terveyden ja työky-vyn parantamista sekä sairauk sien hoitoa. Ryhmätoiminnan taustalla on Elonin terapia-polku, hoitomalli, joka antaa kokonaisvaltai-sen avun potilaalle. Konsepti perustuu ”saat-taen vaihtoon”-ajatteluun ammattilaistemme välillä.

– Terapeutin vastaanottokäynti toteute-taan lääkärin tutkimuksen jälkeen. Alkukar-toituksen perusteella potilas ohjataan hänel-le sopivaan pienryhmään, kertoo Elonin vas-taava fysioterapeutti SAMU KAUKORANTA.

Sairauspoissaolot työpaikoilla aiheutuvat pääsääntöisesti tuki- ja liikuntaelinongelmis-ta, mielenterveysongelmista sekä lihavuuteen liittyvistä sairauksista. Pienryhmätoiminta aut-taa optimaalisen työkyvyn menettänyttä työn-tekijää palauttamaan sekä työ- että toimin-takykyään. Ryhmätoimintaan voi osallistua myös itse maksaen.

– Potilaalla voi olla ongelmia niskan, se-län, painonhallinnan tai liikkumattomuuden kanssa. Terapiapolulle osallistumisen pää-sylippuna käytetään kansallisien tutkimuksi-en perusteella annettuja määritelmiä, niinsa-nottuja Käypähoito-suosituksia. Pienryhmäto-teutus on ensisijaisesti Elonissa, mutta suun-taamme ryhmäpalvelumme tarvittaessa myös yritysten tiloihin, jatkaa Kaukoranta.●

Vastaava fysioterapeutti Samu Kaukoranta.

TEKSTI RIIKA LIUKKONEN, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLERGOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI

KUVA SANNA-MARIA SARELIUS

Terveyden ja työkyvyn tueksi uutta ryhmätoimintaa


Elonin Ikäpalvelut

Jo sadattuhannet suomalaiset sairastavat diabetesta ja eten-kin kakkostyypin diabetes lisääntyy nopeasti. Lisäksi jopa 200 000 ihmistä sairastaa diabetesta tietämättään. Elonin diabeteshoitajan vastaanotolla käy pääsääntöisesti työikäi-siä tyypin 2 diabetesta sairastavia sekä riskiryhmään kuu-

luvia. Diabeteshoitajan vastaanotolle olisikin hyvä tulla viimeis-tään, kun diabetes on diagnosoitu.

– Alkuvaiheessa on usein paljon kysyttävää ja ajatukset voivat olla ristiriitaisia, kertoo Elonin diabeteshoitaja ARMI JORTIKKA.

Monesti kysymyksiä herää vasta lääkärissä käynnin jälkeen, jolloin diabeteshoitaja on potilaan tukena heti sairauden alusta alkaen. Diabeteshoitaja toimii myös yhdyshenkilönä hoitoketjuun liittyvien eri tahojen kanssa.

– Näin aloitetaan heti hyvä ja tehokas hoidonohjaus. On tärke-ää, että diabeetikko ymmärtää oman sairautensa ja siihen liittyvät tekijät, kertoo Jortikka.

VASTAANOTOLLE MYÖS ENNAKOIVASTI Diabeteshoitajan vastaanotolle voi hakeutua myös ilman diagnoo-sia, jos oma sairastumisriski on suuri. Sukutausta, kohonnut veren paastosokeri, verenpaine tai veren rasva-arvot sekä ylipaino ovat yleisimpiä riskitekijöitä.

Diabeteshoitajan vastaanotolla TEKSTI TUULIA TALVIO KUVA SANNA-MARIA SARELIUS

– Helpoin tapa oman tyypin 2 diabetesriskin tunnistamiseen on tehdä riskitesti netissä. Testi ohjaa hakeutumaan tarvittaessa eteenpäin vastaanotolle, kertoo Jortikka.

YKSILÖLLISTÄ HOITOA TARPEEN MUKAAN Diabeteshoitaja antaa infoa diabeteksesta sairautena, siihen liitty-vistä lisäsairauksista tai niiden riskeistä sekä omahoidosta ja sen merkityksestä. Hoitaja opastaa tarvittavissa elintapamuutoksissa ja on tukena esimerkiksi painonhallinnassa.

– Diabetes on usein monimuotoinen sairaus, johon liittyy pal-jon erilaisia, haastaviakin asioita. Hoitoon liittyvät asiat toimivat parhaiten niin, että ne sovitaan yhdessä potilaan kanssa ja hänen ehdoillaan, kertoo Jortikka.

Diabeteksen hoidon tavoitteena on ehkäistä diabeteksen lisä-sairauksia ja taata potilaan oireettomuus sekä hyvä elämänlaatu.

– Potilaan tärkein tehtävä on omahoidon toteuttaminen par-haan kykynsä mukaan, toteaa Jortikka. ●

u TARKISTA OMA DIABETESRISKISI: www.diabetes.fi/riskitesti

u VARAA AIKA Elonin diabateshoitajalle numerosta 02 4844 500 tai nettiajanvarauksesta www.eloni.fi

Diabeteshoitaja antaa tietoa diabeteksesta ja sen hoidosta, on potilaan tukena sekä toimii yhdyshenkilönä hoitoketjuun liittyvien eri tahojen kanssa.

Arviolta 200 000 suomalaista sairastaa diabetesta tietämättään, sanoo diabeteshoitaja Armi Jortikka.


JOSKUS ON hankalaa päästä lääkärin vastaanotolle. Lääkärin kotikäynti on käte-vä tapa hoitaa asiointi tutun lääkärin kans-sa, mukavasti omassa kodissa. Eloni on marraskuusta lähtien tarjonnut kotisairaan-hoitoa osana uudistuneita Ikäpalveluita.

– Olemme kehittäneet paljon uusia pal-veluita ikäihmisille. Haluamme palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella ta-valla ja osalle iäkkäistä tai vaikeasti liik-kuvista asiakkaista voi olla mielekkääm-pää, että lääkäri tai sairaanhoitaja tulee kotikäynnille, kertoo johtava lääkäri MIN-NA TALVIO.

Elonin kotikäyntejä tekevät yleislääke-tieteen erikoislääkäri HEIKKI HEDBORG, sisä-tautien erikoislääkäri VELI-MATTI LEINONEN, fysiatrian erikoislääkäri CARITA KEMPPI sekä geriatrian erikoislääkärit JENNI VIRE ja MA-RIKKA KUOPPAMÄKI.

Elonin lääkäri ja sairaanhoitopalvelut nyt tilattavissa kotiin

TEKSTI SANNA-MARIA SARELIUS

SAIRAANHOITAJIEN KOTONA SUORITTAMIIN PALVELUIHIN KUULUVAT MUUN MUASSA:• terveydentilan seuranta• korvahuuhtelut, silmätippojen laitto• verenpainemittaukset• ompeleiden poistot• haavahoidot• lääkkeiden annostelu ja antaminen• rokotukset• injektiot, lääkeruiskeet• laboratoriokokeiden otto.

Lääkärin palvelu voidaan tarjota kotiin, mi-käli potilas on aiemmin asioinut Elonissa tai on muutoin lääkärille tuttu potilas. Lääkärin tai sairaanhoitajan kotikäynti varataan Elon-in puhelinajanvarauksen kautta. ●

ETENKIN IKÄÄNTYESSÄ on tärkeää pi-tää huolta itsestään ja tarkistaa säännöllises-ti oma terveydentila. Terveystarkastus auttaa löytämään terveystekijöitä, joihin vaikuttamal-la voidaan ennaltaehkäistä monia sairauksia kuten tyypin 2 diabetesta ja sydän- ja verisuo-nitauteja.

Elonin asiakkaana voit valita kahdesta eri terveystarkastuksesta, hoitajan suorittamasta Terveystarkastuksesta tai erikoislääkärin suorit-tamasta Terveystarkastus Plus -palvelusta. Mo-lempiin kuuluvat keskeiset laboratoriotutkimuk-set, Terveystarkastus Plus -pakettiin lisäksi ve-ren suolapitoisuuksia mittaava natrium- ja kali-umkoe. Laboratoriotutkimuksissa käydään noin kolme päivää ennen lääkärin tai sairaanhoi-tajan vastaanottoa. Vastaanotolla kartoitetaan terveyteen ja elämäntapoihin liittyviä asioita.

LÄÄKÄRIN SUORITTAMA TERVEYSTARKASTUS "PLUS" Sisältää seuraavat laboratoriotutkimukset:• perusverenkuva (hemoglobiini, punasolut,

valkosolut) ja trombosyytit• glukoosi eli verensokeri• natrium, nestetasapaino• kalium, nestetasapaino• kreatiniini eli munuaiskoe• maksakoe• lipidit eli kolesterolipaketti.

LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO:• lääkärin tekemä terveystarkastus sisältäen

yksilöllisen terveyssuunnitelman• keskustelua ja ohjausta terveyden edistä-

miseksi• kesto 30 minuuttia.

u Lääkärin suorittaman Terveystarkastus Plus -palvelun kokonaishinta on 169 euroa.

Terveystarkastukset eivät ole Kela-korvattavia. ELONIN TERVEYSTARKASTUKSIA TEKEVÄT LÄÄKÄRIT:MARJO LEHTONEN-VEROMAA, yleislääketieteen erikoislääkäri, LTKAJ METSÄRINNE, sisätautiopin dosentti, LTROBERT PAUL, sisätautiopin dosentti, LKTMARIKKA KUOPPAMÄKI, geriatrian erikoislääkäri, LLJENNI VIRE, geriatrian erikoislääkäri, LLHEIKKI HEDBORG, yleislääketieteen erikoislää-käri, LL

Terveystarkastus antaa kattavan kuvan terveyden tilasta

TERVEYSTARKASTUS SAIRAANHOITAJAN TEKEMÄNÄSairaanhoitajan suorittama Terveystarkastus sisältää seuraavat laboratoriotutkimukset: • perusverenkuva (hemoglobiini, puna-

solut, valkosolut) ja trombosyytit• glukoosi eli verensokeri• kreatiniini eli munuaiskoe• maksakoe• lipidit eli kolesterolipaketti.

SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTTO:• kartoitetaan sairastumisriski ennaltaeh-

käistäviin sairauksiin• liikunta- ja ravintotottumusten vaikutus

terveyteen• hyvinvointi sekä uni- ja vireystilaan

vaikuttavat tekijät• rokotusten voimassaolo• kutsu seurantatarkastukseen vuosittain

niin sovittaessa• kesto 60 minuuttia.

MITTAUKSET:• verenpaine• vyötärön ympärys• BMI-painoindeksi

u Terveystarkastus sairaanhoitajan suo-rittamana, sisältäen yksilöllisen terveys-suunnitelman, kokonaishinta 99,50 eur. ●


Elonin Ikäpalvelut

TEKSTI TUULIA TALVIO

ENMG-tutkimus ja neuropatia – mitä ne ovat?ENMG-tutkimus voi kertoa syyn pistelylle, puutumiselle ja lihasheikkoudelle. Neuropatia taas liittyy monesti diabetekseen. Elonissa ENMG-tutkimuksia tekevä kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Hannu Mikola kertoo, miten tutkimus tehdään ja mitä hoitoa neuropatiaan on tarjolla.

MIKÄ ENMGTUTKIMUS ON?– ENMG-tutki-mus on hermora-ta- ja lihassähkötut-kimus. Tutkimusta käytetään esimer-kiksi hermovammo-ja, hermopinteitä ja muita ääreisher-mosairauksia sel-vitettäessä. Se on

tärkeä tutkimus myös lihastulehdusten ja pe-rinnöllisten lihassairauksien toteamisessa.

MITKÄ OVAT YLEISIMPIÄ TUTKIMUKSEN SYITÄ?– Kipu, pistely, puutuminen, tunnottomuus, halvausoireet ja lihasnykinät. Lihasten ylei-

nen heikkous, voimattomuus ja ennenaikai-nen väsyminen. Katkokävely, selkävaivat, käden kömpelyys, tavaroiden pudottelu, nis-ka- ja hartiavaivat, käsisäryt. Käteen tai jal-kaan säteilevä oire.

MITEN ENMGTUTKIMUS TEHDÄÄN?– Hermoja tutkitaan iholle annettavilla pie-nillä sähkösykäyksillä. Lihaksia ja niiden her-motusta tutkitaan lihaksiin pistettävällä ohuel-la neulalla.

MITÄ NEUROPATIA TARKOITTAA?– Neuropatia on ääreishermojen sairaus. Diabetekseen liittyvä monihermosairaus on yleinen. Myös hermojen pinnetilat ovat hy-vin tavallisia, esimerkiksi sormien puutumis-ta aiheuttava rannekanavaoireyhtymä on jo-pa viidellä prosentilla ihmisistä. Lisäksi her-

HANNU MIKOLA KLIINISEN NEUROFYSIOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI

JALKOJEN OMAHOITO on osa joka-päiväistä hyvinvoinnista huolehtimista. Jal-kojen kunto vaikuttaa monella tavalla ter-veyteen.

Alaraajojen toimintojen ylläpitämisen merkitys korostuu, kun ikää tulee lisää. Oi-reilevat jalat voivat olla merkki vakavam-masta terveysongelmasta ja liikkumisen vaikeutumisella voi olla ratkaiseva merkitys yleiskunnolle ja sairauksien puhkeamiselle.

Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suo-rittaneen sairaanhoitajan antama hoito poikkeaa kosmeettisesta hoidosta. Sai-raanhoitaja keskittyy jalkojen terveyden ja erilaisten jalkavaivojen hoitoon. Sairaan-hoitajan antamaan hoitoon voi tulla omas-ta aloitteesta tai lääkärin lähetteellä. Elon-issa jalkojenhoitoa tekee sairaanhoitaja KIRSI SILLANPÄÄ.

Jaloista kannattaa pitää hyvää huoltaJALKOJENHOIDON AMMATTITUTKINNON SUORITTANEEN SAIRAANHOITAJAN ANTAMA JALKAHOITO

Yksi hoitokerta on 60–90 minuuttia.

Hoitoon kuuluu:• jalkojen tutkiminen• haavan hoito• kovettumien/känsien ja syylien hoito• sienikynsien hoito• sisään kasvaneen kynnen hoito• kynsien leikkaus/ohennus• kevyt hieronta ellei vasta-aiheita ole• omahoito-ohjeet.

Hoitaja ohjaa tarpeen mukaan jatkohoitoon esimerkiksi fysioterapeutille tai lääkärille. Hoitajan vastaanotolle voi tulla myös yksittäi-sen jalkaongelman kanssa. 60 minuutin vas-taanoton hinta on 68 euroa. ●

mojuurien ärsytystilat niskassa ja alaselässä ovat yleisiä.

MITEN NEUROPATIAA HOIDETAAN?– Neuropatian hoito riippuu sen aiheutta-neesta perussairaudesta. Aiheuttajia on sa-toja erilaisia ja vain osaan on olemassa te-hoava hoito. Jollei neuropatian aiheuttajaa voida hoitaa (esim. suvussa periytyvät sai-raudet), pystytään oireita kuitenkin usein hel-pottamaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on hermoperäisen kivun hoito lääkkeillä. Her-mojen pinnetiloja vapautetaan usein leikka-uksella. ●

Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittaneen sairaanhoitajan antama jalkojenhoito keskittyy jalkojen terveyteen.


pelkoa motivointikeinona. Virheiden sat-tuessa teemme selväksi, etteivät ne ole hy-väksyttäviä.”

Mihin kouluun haluaisit lapsesi mene-vän? Valitsit luultavasti ensimmäisen vaih-toehdon. Esimerkki on tietenkin liioiteltu, mutta siinä piilee tärkeä oppi; meillä on sisäänrakennettu ymmärrys siitä, että kan-nustaminen, virheistä oppiminen ja raken-tava palaute ovat avuksi. Mieti seuraavaksi kumpi koulurehtoreista dominoi mielessäsi virheen, vastoinkäymisen tai vaikean ko-kemuksen hetkellä? Kumpi näistä suh-tautumistavoista dominoi työyhteisössäsi tällä hetkellä? Mieti myös, kumpi näistä voisi auttaa sinua tai työyhteisöäsi voimaan paremmin ja saamaan asioita aikaiseksi pidemmän päälle?

Entä jos olisit myötätuntoisempi itsel-lesi? ●

Myötätuntokeskeinen terapia on brittiläisen PAUL GILBERTIN kehittämä psykoterapiamuo-to. Terapiamuoto sai alkun-sa Gilbertin huomattua, että

moni ihminen kantaa kriittisesti ja kylmästi suhtautuvan puolensa mukanaan, mikä altis-taa masennukselle, ahdistukselle ja turvatto-muudelle. Lisäksi Gilbert huomasi ihmisten usein tiedostavan itsekriittisten ja stressaa-vien ajatustensa epäloogisuuden, mutta sen tiedostaminen ei välttämättä muuttanut tun-nekokemusta. Esimerkiksi; “tiedän loogisesti, että en ole maailman tyhmin, mutta minusta tuntuu kuitenkin siltä.”

Myötätuntokeskeisessä psykoterapiassa autetaan ihmistä löytämään ystävällisempi suhtautuminen itseensä, erityisesti virheiden ja vastoinkäymisten hetkellä. Tämä edellyt-tää kykyä huomata kärsimyksensä ja taitoja lievittää sitä. Lisäksi keskitytään siihen, että ihminen löytäisi itselle mielekkään suunnan elämässään.

Ajatus itsemyötätunnosta herättää tyypil-lisesti monenlaisia mietteitä. Tyypillisiä ensi-ajatuksia ovat, että myötätunto ja ymmärrys ovat jotain mitä voi suoda muille ihmisille, mutta ei itselleen. Usein herää huoli siitä, että itsemyötätunto johtaisi vastuuttomuu-teen, laiskuuteen, itsekkyyteen tai lisäänty-neisiin virheisiin.

Eri tutkimuksissa on kuitenkin nähty, että RONNIE GRANDELL TYÖT ERVEYSPSYKOLOGI, JOHTAJUUSCOACH

Entä jos olisit myötätuntoisempi itsellesi?

Terve Mieli

itsemyötätuntoiset ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä, onnellisempia parisuhteissaan ja kokevat vähemmän ahdis-tusta ja masennusta verrattuna henkilöihin, jotka suhtautuvat kriittisemmin itseään kohtaan. On myös osoitettu, että itsemyötä-tuntoiset henkilöt vitkuttelevat vähemmän kohdatessaan epämiellyttäviä tehtäviä, kestävät vastoinkäymisiä paremmin niistä lannistumatta ja ottavat enemmän vastuuta omista virheistään. Hyötyjen arvioidaan johtuvan muun muassa siitä, että itseensä myötätuntoisesti suhtautuvat ovat ystäväl-lisempiä itseään kohtaan vastoinkäymisten ja virheiden sattuessa, jonka ansiosta he jaksavat nousta ylös ja yrittää uudestaan. Itsekriittinen suhtautuminen taas johtaa helposti lannistumiseen, joka lamaannuttaa. Itsemyötätunto on siis taito, jota kannattaa harjaannuttaa.

KANNUSTAMINEN JA VIRHEISTÄ OPPIMINENKuvittele, että sinulla on lapsi, joka on aloit-tamassa koulun ja lapsellesi on tarjottu kahta eri kouluvaihtoehtoa. Ensimmäisen koulun rehtori sanoo: ” Me opetamme oppilaitamme arvostamaan itseään ja toisiaan. Meillä kan-nustus on keskeinen tapa motivoida ja vir-heiden sattuessa keskitymme niistä oppimi-seen.” Toisen koulun rehtori taas ilmaisee: ”Me ylläpidämme kovaa kuria ja käytämme

Oletko joskus huomannut suhtautuvasi ystävällisesti ja ymmärtäväisesti muita kohtaan, ollen samalla itsesi kovin arvostelija? Kamppailetko stressin, paineen tunteen tai itsekritiikin kanssa? Nämä ovat hyvin tavallisia kokemuksia, joihin myötätuntokeskeisen terapian välineet voivat olla avuksi.


Teema: Sisätaudit

TEKSTI KIMMO KUUSISTO, UROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI | KUVA SANNA-MARIA SARELIUS

TEKSTI JA KUVA SANNA-MARIA SARELIUS

Sisätautilääkäri on monen alan

erikois osaajaElonissa työskentelee suuri joukko kokeneita sisätautilääkäreitä. Sisätaudit käsittävät monta yleistä tautia, mutta mitä kaikkea kuuluu sisätautilääkärin työkenttään?

Elonissa vastaanottava sisätautien ja nefrologian eli munuaissairauk-sien erikoislääkäri NIINA KOIVUVIITA rinnastaa sisätautilääkärin entis-ajan perhelääkäreihin.

– Sisätautilääkäri tietää monista saira-uksista paljon ja toimii kokoavana voimana potilaalle. Sisätautilääkäri suhteuttaa oireet potilaan kokonaistilaan ja osaa myös ohjata eteenpäin, jos oma asiantuntemus ei kata kyseistä tautia.

Perinteisesti sisätautilääkärin koulutuk-sessa on korostettu akuutin sairastumisen diagnosointia.

– Perehdymme koulutuksessamme kaikkiin eri sisätautien suppeisiin erikois-aloihin ja saamme siten laajaa kokemusta eri aloista, Niina Koivuviita kertoo.

Paljon sairaalatyötä tehneelle sisätau-tilääkärille kehittyy Koivuviidan sanoin ”lääkärin silmä”, joka auttaa taudin vaka-vuuden arvioinnissa. Sairaalassa sisätauti-lääkäri on tottunut hoitamaan harvinaisia sairauksia ja pystyy hahmottamaan taudin-kuvan kummallisiltakin vaikuttavien oirei-den pohjalta. Vaikka kaikilla sisätautilääkä-reillä on oma erityisosaamisalueensa, ovat yleisimmät taudit jokaisen sisätautilääkärin

hallinnassa. Näihin kuuluvat diabetes, se-pelvaltimotauti, tuki- ja liikuntaelinsairau-det sekä ennen kaikkea verenpainetauti.

– Verenpainetaudissa hakeudutaan helposti kardiologille. Kaikki sisätautilää-kärit pystyvät hyvin hoitamaan verenpai-netautia, mutta erityisesti nefrologeilla ja endokrinologeilla on kokemusta vaikeasti hoidettavasta verenpainetaudista, Niina Koivuviita sanoo.

KOHONNUT VERENPAINE ON HELPPO HOITAANefrologiaan liittyy moni muu tauti. Nii-


PALJON SAIRAALATYÖTÄ TEHNEELLE SISÄTAUTI-LÄÄKÄRILLE KEHITTYY KOIVUVIIDAN SANOIN ”LÄÄKÄRIN SILMÄ”, JOKA AUTTAA TAUDIN VAKAVUUDEN ARVIOINNISSA.

Turun Optiikkaoptikko ja silmälääkäri

�

�

�

�

�

�

NäöntarkastuksetSilmälääkärin palvelutSilmä- ja aurinkolasitHarrastelasit

Piilolasit ja hoitonesteetKostutustipat

� Työlasit

Alle 300m Elonista, Humalistonkatu 5, Turku. Ma-to 9-18 , pe 9-17, la 10-14

SILMÄLÄÄKÄRIT:

Marja Leinonen

Sauli Forsman

Laura Hakkala

Markku Leinonen

Mikko Leinonen

AJANVARAUS puh (02)tai osoitteessa www.turunoptiikka.fi

251 0097

Tervetuloa hyvin palvelevaan, kotimaiseen asiantuntijaliikkeeseen

LÄHELLÄELONIA!

TIESITKÖ? LIEVÄÄ TAI KESKIVAIKEAA munuaisten vajaatoimintaa sairastavia on Suomessa todennäköisesti noin 500 000 henkilöä.

u Lue netissä NIINA KOIVUVIIDAN ja KAJ METSÄRINTEEN artikkeli diabeettisen nefropatian ehkäisystä ja hoidosta. www.eloni.fi

na Koivuviidan ja Elonin toisen nefrologian erikoislääkärin, KAJ METSÄRINTEEN, vastaan-otoilla korostuvat verenpaine- ja diabetes-potilaat. Niina Koivuviitaa harmittaa, et-tä moni kohonnut verenpaine jää edelleen hoitamatta tai havaitaan liian myöhään.

– Miten moni keski-ikäinen mies edes tietää verenpaineensa? Kohonnutta

SISÄTAUTILÄÄKÄRI HOITAA ESIMERKIKSI:• korkeaa verenpainetta• osteoporoosia• nivelsairauksia• diabetesta• veritauteja• sepelvaltimotautia• kilpirauhasen toimintahäiriöitä• suolistosairauksia • munuaissairauksia• reumasairauksia.

verenpainetta olisi niin helppo hoitaa, jos ihmiset vain heräisivät siihen, hän toteaa.

Korkea verenpaine tulee hiljaa hiipien, eikä sitä välttämättä tunne ennen kuin tilanne on edennyt vakavaksi. Monien muiden haittavaikutustensa lisäksi korkea paine tuhoaa munuaisten pieniä verisuonia ja aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa. Munuaisilla on keskeinen tehtävä elimis-tön kuona-aineiden poistossa sekä neste-, suola- ja happo-emästasapainon sääte-lyssä. Tämän vuoksi krooninen munuais-tauti voi johtaa monenlaisiin elimistön toiminnanhäiriöihin. Oman verenpaineen seuranta onkin pieni, mutta tärkeä teko terveyden puolesta. ●


Teema: Sisätaudit

Kipuja nivelissä – onko syytä epäillä niveltulehdusta?N

ivelkivut ja -säryt ovat taval-lisia syitä tulla lääkärin vas-taanotolle, koska niveltuleh-duksen syyn aikainen totea-minen antaa parhaat mah-

dollisuudet sen onnistuneelle hoidolle. Ai-na ei kipujen syyksi paljastu kuitenkaan niveltulehdus vaan monesti todetaankin nivelrikko tai muu säryn aiheuttaja esimer-kiksi fibromyalgia. Tällöinkin oikeaan diag-noosiin ajoissa pääseminen on potilaan toimintakyvyn säilymisen kannalta tärkeää.

Nivelrikko on paljon tavallisempi ni-velkivun syy kuin niveltulehdus varsinkin keski-iän ohittaneilla. Sen hoito ei ole niin kiireellistä kuin niveltulehduksen, joka vaurioittaa niveltä nopeammin kuin nivel-

rikko. Nivelrikossa nivelrusto, joka peittää nivelen luisia pintoja, sairastuu ensin ja rappeutuu aiheuttaen vähitellen nivelen liikekivun ja rasituksen jälkeisen säryn. Myös nivelrikkonivel voi ajoittain olla lievästi turvonnut vaikkakin nivelen luinen paksuuntuminen ja jäykkyys hallitsevat taudinkuvaa.

Niveltulehduksessa nivelen sisällä ni-veltä ympäröivä nivelkalvo tulehtuu, siihen kertyy tulehdussoluja, jotka aiheuttavat nivelkalvon turpoamisen ja niveleen kertyy usein nestettä. Vähitellen tulehdus voi levitä myös nivelrustoon ja luukudokseen ja tällöin nivelen rakenteet alkavat syöpyä vaurioittaen niveltä. Mitä kauemmin niveltulehdus saa jäytää kudoksia ilman

vaikuttavaa hoitoa, sitä enemmän vaurioita kehittyy.

MILTÄ TULEHTUNUT NIVEL NÄYTTÄÄ?Tulehtunut nivel on liikearka, kankea, turvon-nut ja usein myös nivelen lämpötila on ko-honnut. Levossa tuntuva särky ei ole nivel-tulehdukselle tyypillistä vaan nivelen liikear-kuus, jäykkyys ja turvotus hallitsevat taudin-kuvaa. Lääkärin huolellinen potilaan kuunte-leminen ja nivelten tutkiminen on välttämä-töntä oikeaan diagnoosiin pääsemiseksi.

MIKÄ VOI AIHEUTTAA NIVELTULEHDUKSEN?Monet eri syyt voivat aiheuttaa niveltuleh-duksen – niistä merkittävimpänä nivelreu-

KUVAT DREAMSTIME, TIMO MÖTTÖNEN JA JENNI VIRTA


ma. Nivelreumaan voi sairastua missä iäs-sä tahansa, mutta tavallisin sairastumisikä on vähän yli 60 vuotta. Tauti alkaa yleen-sä pikku hiljaa, mutta joskus potilas muis-taa tarkan sairastumisen päivämäärän. Ni-velreumassa yleensä useat nivelet tulehtu-vat, tavallisimmin ranteet, sormien pikku-nivelet ja päkiänivelet jalkaterissä. Toisaalta mikä tahansa nivel voi sairastua. Juuri näi-den tulehtuneiden nivelten toteamiseen perustuu nivelreuman diagnoosi. Lääkärin on tutkittava kaikki nivelet painellen nii-tä ja arvioiden, josko nivel on turvonnut ja potilaalta kysellen, tuntuuko kipua. Labo-ratoriokokeista, ultraäänitutkimuksesta ja röntgenkuvauksista on apua diagnoosin varmentamisessa, vaikka joka kolmannella

nivelreumaan sairastuneella laboratorioko-keet ja röntgenkuvat ovat normaalit, vaikka potilaalla on selkeä aktiivista hoitoa vaati-va nivelreuma. Osalla potilaista (60–70%:lla) voidaan verikokeilla todeta korkea reuma-tekijän (RF) tai sitrulliini vasta-aineiden (CCPva:t) pitoisuus.

Niveltulehduksen syyksi voi paljastua myös kihti, jolloin tavallisimmin isovarpaan tyvinivel on äkäisen tulehtunut, punoittava ja hipaisuarka. Kihtikohtauksessa tuleh-tuneita niveliä on tavallisimmin vain yksi, mutta pienellä osalla potilaista voi kysees-sä olla usean nivelen äkillinen tulehdus. Polvi ja nilkkanivel tulehtuvat myös usein. Kihtikohtaus rauhoittuu itsestäänkin viikon parin kuluessa, mutta voi uusia nopeasti, ellei asianmukaista hoitoa aloiteta. Kihdille altistavat muun muassa ylipaino ja verenpai-netaudissa usein käytettävät nesteenpoisto-lääkkeet.

Myös selkärankareumaan voi liittyä muidenkin kuin selkänikamaniveltentuleh-duksia ja vaikeaa ihon psoriaasista sairasta-valla on nivelpsoriaasiin sairastumisen riski korkea.

Joskus niveleen voi kulkeutua – yleensä verenkierron kautta – elävä bakteeri, jolloin syntyy nivelen bakteeritulehdus (septinen niveltulehdus), jolloin potilas on kuumeinen, yleisesti sairas, voipunut ja nivel on punoit-tava ja hyvin arka. Septistä niveltulehdusta epäiltäessä potilas kuuluu sairaalahoitoon. Myös monet virukset aiheuttavat niveltuleh-duksia – esimerkiksi vihurirokko, nivelrokko (pogostan tauti) ja parvorokko. Punkin levittämän borrelioosin myöhäisoireena voi kehittyä viikkoja kestävä niveltulehdus, joka vaatii antibioottihoitoa.

MIKSI NIVELTULEHDUS TULISI DIAGNOSTISOIDA AJOISSA?Tulehtunut nivel antaa aina syyn tarkem-min tutkia, mikä sairaus on kyseessä, koska niveltulehduksen oikealla hoidolla voidaan vähentää ja parhaassa tapauksessa estää ni-velten vaurioituminen. Tulehtuneen nive-len hoidossa pelkkä tulehduskipulääkitys ei yleensä ole riittävä hoito, vaan tarvitaan vai-kuttavampia nivelvaurioita estäviä lääkkei-tä. Reumatologi varmistaa niveltulehduspo-tilaan diagnoosin ja valitsee tilanteeseen so-pivimman lääkityksen, jota on monesti syytä jatkaa esimerkiksi nivelreuman kyseessä ol-len vuosien ajan.●

TIMO MÖTTÖNEN, LKT, SISÄTAUTIEN JA REUMATOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, REUMATOLOGIAN EMERITUSPROFESSORII

Nivelreuman myöhäismuutos

Varhaiset nivelreumamuutokset

TULEHTUNEEN NIVELEN HOIDOSSA PELKKÄ TULEHDUS-KIPULÄÄKITYS EI YLEENSÄ OLE RIITTÄVÄ HOITO, VAAN TARVITAAN VAIKUTTAVAMPIA NIVELVAURIOITA ESTÄVIÄ LÄÄKKEITÄ.


Fibromyalgial-la tarkoitetaan kroonista kipu-uupumus -oi-reyhtymää. Se

liittyy keskushermos-ton kivun säätelyjärjes-telmän epätasapainoon. Oireistoon kuuluu tuki- ja liikuntaelimistön, li-hasten, jänteiden ja ni-velten kipua, joiden si-jainti ja voimakkuus

voivat vaihdella. Lisäksi kosketusaistimus on voinut muuttua osassa kehoa. Osa fib-romyalgiaa sairastavista oireilee saunottu-aan seuraavana päivänä tai yönä. Yleistä on myös säänvaihteluiden tunnistaminen. Oi-rekuva ei ole yhtenäinen ja vaihtelee suu-resti. Fibromyalgiaan liittyy usein unen häi-riöt. Yöuni ei ole virkistävää, mikä voi vai-kuttaa päiväsaikaiseen toimintaan.

Fibromyalgiadiagnoosi perustuu lääkä-rin tutkimukseen ja arvioon, jossa keskei-sellä sijalla on potilaan antama informaa-tio. Fibromyalgiaa epäiltäessä ei yleensä tarvita laajoja laboratoriotutkimuksia, mutta on pyrittävä toteamaan, ettei kyse ole tulehduksellisesta reumasairaudesta, anemiasta, kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai lisämunaisen liikatoiminnasta. Tutki-muskäyttöä varten on luotu luokittelukri-teereitä. Yhdysvaltojen reumatologinen yhdistys on esittänyt tutkimuskäyttöä varten uudet luokittelukriteerit, joissa huo-mioidaan aikaisempaa paremmin kivun aistimisen lisäksi taudin kokonaisvaltaista

LAURA PIRILÄ, DOSENTTI, REUMA-TOLOGIAN, SISÄTAUTIEN JA GERIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, LT

Sisätaudit

Fibromyalgian hoidossa korostuu potilaan ymmärrys taudista

KUVAT JENNI VIRTA JA DREAMSTIME

Fibromyalgian syntymekanismia ei tunneta. Hoidossa tärkeää on taudin luonteen ymmärtäminen, omien voimavarojen oikeinmitoittaminen ja säännöllinen liikunta.

luonnetta. Fibromyalgia voi liittyä oheissairautena esimerkiksi nivelreumaan, diabetekseen tai nivelrikkoon.

POTILAS ON ITSENSÄ PARAS AUTTAJAFibromyalgian syntymekanismia ei tunne-ta ja todennäköisesti taustalla on useita eri aiheuttajia tai niiden yhteisvaikutus. On esitetty, että geneettisesti alttiille henkilöl-le psyykkinen tai fyysinen rasitus laukaisee kroonisen kipuja uupumusoireyhtymän. Kun tautimekanismien ymmärrys lisääntyy tutkimuksen myötä, voidaan myös hoitoa täsmentää ja parantaa.

Potilas on itsensä paras auttaja. Hoito räätälöidään yksilöllisesti. Potilaan tunteva lääkäri on oiva taitaja. Taudin luonteen ymmärtäminen ja oireiden kanssa toimeen tuleminen ovat tärkeitä. Oman kehon kuunteleminen, omien voimavarojen oi-keinmitoittaminen ja yksilöllisten keinojen löytäminen helpottavat potilaan arkea. Usein myös ympäristölle fibromyalgiaan liittyvä väsymysoireisto voi olla vieras ja outo, mutta tieto taudin hyvälaatuisuudes-ta helpottaa yleensä myös läheisten huolta.

Sopiva, riittävä ja mieluinen liikunta on tärkeä hoitokeino. Jos on aikaisemmin liikkunut vähän, niin liikuntaharrastus on aloitettava varoen, mutta vähitellen rasi-tusta lisäten. Sopivia lajeja voivat olla ve-siliikunta, tanssi, sauvakävely, pyöräily tai hiihto. Säännöllinen liikunta usein myös parantaa unenlaatua, mikä heijastuu myös valveajan vointiin. Jotkut fibromyalgiasta

LISÄTIETOA FIBROMYALGIASTA:

u fibroguide.med.umich.edu/u www.reumaliitto.fi/reuma-aapinen/u Lauri Kivikoski ja Pekka Hannonen: Fibromyalgian taustalla on kivunsäätelyn ja autonomisen hermoston herkistyminen, Suomen Lääkärilehti 2013u www.potilaanlaakarilehti.fiu www.terveyskirjasto.fi

kärsivät saavat apua avantouinnista. Suuri osa potilasta selviää ilman lääk-

keellistä hoitoa tai lääkehoitoa tarvitaan vain ajoittain. Lääkehoito on suunniteltava lääkärin kanssa, mutta potilaalle usein jää mahdollisuus säätää sitä itsenäisesti. ●


IBD :ssä on kyse erityisesti

pohjoisella pallonpuo-liskolla esiintyvistä taudeista, joita esiin-tyy vähemmän päi-väntasaajan eteläpuo-lella. Ryhmään kuu-luvat haavainen koliit-ti eli Colitis Ulcerosa (CU) ja Crohnin tauti. Kyseessä ovat erityi-sesti nuorten aikuisten

taudit mutta ne saattavat ilmaantua myös työelämän jälkeen tai jopa ennen koulu-ikää. Tällä hetkellä Suomessa tautia sairas-taa noin 41 000 ihmistä, joista kolmasosa Crohnin tautia ja loput haavaista koliittia. Taudin syntymekanismi ei ole vielä selvillä, mutta se liittynee ympäristön, perimän ja oman immuunipuolustuksen monimutkai-seen vuorovaikutukseen. Suoliston omalla mikrobikannalla on osuutta taudin kehit-tymiselle, tähän viittaa esimerkiksi lapsuu-dessa toistuvien antibioottikuurien aihe-uttama Crohnin taudin puhkeamisen riski ja toisaalta antibioottien hoitava vaikutus haavaisessa koliitissa.

Koliittien oirekuva vaihtelee mutta sairauden jäljille johtaa usein ripuliuloste ja erityisesti veriripuli, ulostuskertojen lisään-tyminen ja yöulostamisen tarve, laihtumi-nen, selittämätön kuumeilu ja erityisesti Crohnin taudissa vatsakipu.

TAUDIN TOTEAMINENTaudin diagnostiikka perustuu tähystystut-kimuksiin. Perustutkimuksena on ohutsuo-len loppuosan ja koko paksusuolen tähys-tys eli ileokolonoskopia. Tutkimus katso-

PETRI MÄKELÄ, SISÄTAUTIEN JA GASTROENTEROLOGIAN ERIKOIS-LÄÄKÄRI

Tulehdukselliset suolistosairaudet

– UUSI KANSANTAUTIMME?IBD (Inflammatory bowel disease) eli tulehdukselliset suolistosairaudet on tautiryhmä jonka ilmaantuvuus lisääntyy vuosi vuodelta. Taudin syntymekanismi ei ole vielä selvillä mutta se liittynee ympäristön, perimän ja oman immuunipuolustuksen monimutkaiseen vuorovaikutukseen.

taan ripulipotilaalla onnistuneeksi, kun on tähystimellä päästy ohutsuolen loppuosaan ja otettu sieltä edustavat koepalat. Tarvitta-essa voidaan jatkotutkimuksina tehdä ma-halaukun tähystys eli gastroskopia, ohut-suolen MRI eli magneettikuvaus, ohut-suolen kapselikamerakuvaus (potilas nie-lee kookkaan kapselikameran joka kuvaa koko ohutsuolen) ja uusimpana tutkimuk-sen ohutsuolen tähystystutkimus (palloen-teroskopia-tutkimus). Edellä mainituilla tutkimuksilla varmistetaan, että diagnoosi saadaan selville. Tarvittaessa voidaan ottaa täydentävinä tutkimuksina erilaisia veriko-keita, joilla voidaan poissulkea esimerkik-si anemia ja saada viitettä taudin aktiivi-suudesta tulehdusarvoja mittaamalla (CRP, leukosyytit). Ulosteesta mitattava valkuais-aine kalprotektiiini antaa lisäarvoa taudin aktiivisuutta määritettäessä ja sitä seuraa-malla voidaan ennakoida yksittäisen hen-kilön taudin kulkua.

IBD:N LÄÄKEHOITO Lääkehoidossa on tapahtunut kehitystä vii-me vuosina. Akuutin taudin hoidossa kor-tikosteroidit ovat ensisijaisia lääkkeitä ja ne mullistivat taudin hoidon ja ennusteen tul-lessaan käyttöön 1950-luvulla. Tämän jäl-keen tulivat niinsantut 5-ASA-valmisteet, joista eniten käytetään mesalatsiinivalmis-teita. Näillä useamman henkilön tauti saa-daan pidettyä kurissa (remissiossa). Han-kaliin tapauksiin on käytössä niinsanotut tiopuriinivalmisteet (atsatiopriini, merkap-topuriini) ja siklosporiini. Uutena lääke-ryhmänä 2000-luvulla on otettu käyttöön ns. biologiset valmisteet. Nämä vaikuttavat suoraan tulehdustapahtumassa tärkeiden solujen vuorovaikutukseen ja sammuttavat

taudin. Näitä uusia lääkeitä käytetään po-tilailla, joilla tautia ei saada kuriin perintei-sillä lääkkeillä.

Mikäli lääkehoito ei tehoa tai niiden vaste vuosien varrella menetetään, on mahdollista turvautua leikkaukseen. Uudet lääkkeet ovat vähentäneet kirurgian tar-vetta, mutta aina on tapauksia, joissa ainoa vaihtoehto on joko koko paksusuolen poisto ja ns. J-pussi leikkauksen teko (haa-vainen koliitti) tai tulehtuneen suolenosan poisto yhdistettynä maksimaaliseen lääki-tykseen (Crohn).

Virallisen hoitojärjestelmän lisäksi poti-laiden apuna on aktiivinen valtakunnalli-nen potilasjärjestö, Crohn ja Colitis ry. ●

IBDLUENTOSARJA ELONISSA

SYKSYLLÄ ALKANUT IBDLUENTOSARJAMME JATKUU. IBD ja ravitsemus -luento pidetään 11.2. klo 17–19 Elonissa, luennoitsijana ravit-semusterapeutti LAURA PIENIHÄKKINEN.

u Ilmoittautumiset Elonin nettisivuilta www.eloni.fi

KUVAT JENNI VIRTA JA DREAMSTIME


Ihotaudit

TEKSTI ATTE KIVISAARI, IHOTAUTIEN JA ALLERGOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, LT KUVAT DREAMSTIME, JENNI VIRTA JA ATTE KIVISAARI

Luomet tarkastukseen!Luomet ovat ihon kasvaimia, jotka voivat olla joko hyvänlaatuisia tai pahanlaatuisia. Luomia tai luomenkaltaisia muutoksia esiintyy iholla kymmeniä eri alatyyppejä, mikä tekee luomitarkastuksesta vaativan.

Kuva 6. Dermatoskooppi on yksi ihotautilääkärin tärkeimmistä työkaluista ja sitä käytetään muun muassa luomitarkastuksessa.

Luomet voivat olla synnynnäisiä tai hankittuja, jolloin ne ovat ilmaantu-neet iholle vasta syntymän jälkeen. Tavallisimpia luomia ovat pigment-tiluomet (kuva 1), rasvaluomet (ku-

va 2), verisuoniluomet ja erilaiset ihon si-dekudoskasvaimet (kuva 3). Luomitarkas-tuksen pääasiallinen tarkoitus on löytää ihosyövät (kuvat 4 ja 5) ajoissa, jolloin nii-den hoito helpottuu ja hoidon ennuste pa-ranee. Luomista on syytä puhua, sillä jo lähes kolmasosa kaikista syövistä on iho-syöpiä.

MITEN LUOMITARKASTUS TEHDÄÄN?Luomitarkastuksessa tulisi tutkia potilaan koko iho päästä varpaisiin, korvantauksia ja varvasvälejä unohtamatta. Luomitarkas-tukseen on hyvä tulla ilman meikkiä. Jo sil-mämääräisellä tutkimisella voi löytyä jo-kin pahanlaatuiseksi epäiltävä ihomuutos. Luomet tarkastetaan kuitenkin usein myös dermatoskoopilla (kuva 6), jolla luomen ra-kenne nähdään suurennettuna. Tämä suu-rennettu näkymä voi joko vahvistaa epäilyä pahanlaatuisuudesta tai sillä voidaan toisi-naan saada riittävä varmuus siitä, että ky-seessä onkin hyvänlaatuinen ihomuutos.

MILLAINEN ON EPÄILYTTÄVÄ LUOMI?Karkeasti ottaen mikä tahansa muutos luomessa voi olla merkki pahanlaatuisuu-desta. Tosin on hyvä muistaa, että suinkaan kaikki muuttuneet tai oireilevat luomet ei-vät ole pahanlaatuisia. Yksinomaan luomen ulkonäkö ei kerro kaikkea, vaan myös tie-to luomen kehityksestä on oleellista. Pig-menttiluomien osalta niinsanotun vaaran merkkejä ovat luomen kasvu ja ulkonäön muuttuminen, suuri koko (yli 6 mm), vä-rityksen epäyhtenäisyys, luomen reunojen epätarkkarajaisuus sekä luomen muodon epäsymmetrisyys. Kutakin luomea arvioi-taessa otetaan kaikki edellä mainitut piir-teet huomioon. Lisäksi runsasluomisuus on tunnettu melanooman riskitekijä. Vaik-kakin melanooma voi puhjeta olemassa olevaan luomeen, niin valtaosa melanoo-mista (70-80 %) ilmaantuu iholle uutena ihomuutoksena.

LUOMIEN TUTKIMINEN JA HOITAMINENJos dermatoskoopilla ei voida varmistua siitä, että kyseessä on hyvänlaatuinen iho-muutos, joudutaan ottamaan ihokoepa-la. Ihokoepalan otto tapahtuu paikallis-puudutuksessa ja siinä luomesta otetaan joko pieni osa näytepalaksi tai tarvittaes-sa koko luomi voidaan leikata näytteek-si. Mikäli ihomuutosta epäillään ensisijai-sesti hyvänlaatuiseksi pigmentoituneek-


Kuva 1. Yli 6 mm kokoinen, hieman epäsymmetrinen ja vähitellen suurentunut pigmenttiluomi on hyvä leikata koepalaksi. Kyseinen luomi osoittautui hyvänlaatuiseksi.

Kuva 2. Hyvänlaatuinen pigmentoitunut rasvaluomi otsan iholla.

Kuva 3. Pisamaiselle, toistuvasti auringossa palaneelle iholle ilmaantunut kasvain osoittautui näytepalassa hyvänlaatuiseksi sidekudoskasvaimeksi, vaikka kliinisesti herättikin epäilyn tyvisolusyövästä.

Kuva 4. Ihosta koholla oleva ihon tyvisolusyöpä oikean kulmakarvan alueella. Pahanlaatuisuuteen viittaavia piirteitä ovat kasvaimen poikkeava verisuonitus ja kasvaimen alaosan haavautuminen.

Kuva 5. Vasemman kulmakarvan alueella sijaitseva laakeampi ihon tyvisolusyöpä (kasvaimen rajat piirretty tussilla ihoon).

si rasvaluomeksi (eikä muuttuneeksi pig-menttiluomeksi), on sovelias toimenpi-de ihomuutoksen kauhonta eli kyretointi. Kauhonta toimii samalla sekä hoitotoi-menpiteenä että tutkimuksenakin, mikä-li kauhottu ihomuutos päätetään lähettää patologille arvioitavaksi. Mikäli luomi on kehitykseltään ja kliiniseltä kuvaltaan tyy-pillisen hyvänlaatuinen, niin luomi voidaan tarvittaessa leikata tai poistaa hiilidioksidi-laserilla ilman koepalanottoakin.

Luomitarkastus on paikallaan, jos luomissa on tapahtunut muutoksia ja var-sinkin, jos iho on altistunut elämän aikana runsaasti auringon UV-säteille. ●

EUROMELANOOMAPÄIVÄÄ VIETETÄÄN 19.5. ELONISSAiholuomitarkastus tarjoushintaan!


Virtsankarkailu voidaan jakaa alatyyppeihin. Näiden eri ala-tyyppien hoidot eroavat toi-sistaan ja siksi on tärkeää tun-nistaa, mistä virtsankarkailun

tyypistä on kunkin potilaan kohdalla ky-se. On todettu, että kaikissa virtsankarkai-lutyypeissä saadaan apua fysioterapiasta. Fysioterapia onkin Käypä hoito -suosituk-sen mukaan ensisijainen hoito virtsankar-kailuun.

KUVAT JENNI VIRTA, PFIZER JA DREAMSTIME

Lantionpohjan toimintahäiriöt ovat moninaisia ja hyvin yksilöllisiä. Usein häiriöitä esiintyy lantion-pohjan alueella yhtä aikaa sekä ulostamisessa, virtsaamisessa että seksuaalielämän puolella. Virtsankarkailulle altistavat muun muassa van-hempi ikä, ylipaino, tupakointi, laskeumat ja alatiesynnytykset sekä diabetes.

TIINA MALMISALO, FYSIO-TERAPEUTTI, SEKSUAALINEUVOJA

Virtsankarkailu

Fysioterapiasta

virtsankarkailuunapua


Rakon tyhjentäjälihaseli detrusorlihas

LantiopohjanlihasVirtsaputki

Yliaktiivinen rakko.

VIRTSAAMISEEN LIITTYVIÄ ONGELMIA EI TARVITSE HÄVETÄ.

VIRTSANKARKAILUN ERI ALATYYPIT

PONNISTUSINKONTINENSSIVirtsan karkaaminen fyysisen rasituksen tai ponnistuksen (esimerkiksi yskäisyn tai aivastuksen) yhteydessä.

PAKKOINKONTINENSSIVirtsan karkaaminen äkillisen virtsaamis-pakon yhteydessä samanaikaisesti virt-saamispakko-oireen kanssa tai välittö-mästi sen jälkeen.

SEKATYYPPINEN INKONTINENSSIPonnistus- ja pakkoinkontinenssin yhtäai-kainen esiintyminen.

YLIVUOTOINKONTINENSSIVirtsan karkaaminen liittyneenä virtsara-kon akuuttiin tai krooniseen tyhjenemis-häiriöön.

YLIAKTIIVINEN RAKKOYliaktiivinen rakko hankaloittaa jokapäi-väistä elämää monin tavoin. Uni, työnteko, seksielämä ja ihmissuhteet saattavat häi-riintyä.

Yliaktiivisen rakon tyhjentäjälihas on liian aktiivinen ja se supistelee jo pienestä virtsamäärästä. Se aiheuttaa yleensä tihen-tynyttä virtsaamistarvetta ja mahdollisesti myös virtsan karkaamista. Yliaktiivisen rakon oireet voivat olla peräisin rakon pienestä tilavuudesta tai virtsaamistarvetta hillitsevien mekanismien puutteellisesta toiminnasta. Se taas johtaa virtsarakkoa ympäröivän lihaksen toimintahäiriöön. Yli-aktiivinen rakko voi aiheuttaa tihentynyttä virtsaamistarvetta ja/tai pakkovirtsankar-kailua. Ponnistusvirtsankarkailu, joka on yleinen vaiva synnyttäneillä naisilla, ei liity yliaktiiviseen rakkoon, mutta voi esiintyä sen kanssa samaan aikaan. Tällöin puhu-taan sekamuotoisesta virtsankarkailusta.

LANTIONPOHJAFYSIOTERAPIASTA APUVirtsaamiseen liittyviä ongelmia ei tarvit-se hävetä. Kyseessä ei ole sen kummempi vaiva kuin korkea verenpaine tai likinäköi-syys. Silti ongelmasta kärsivät eivät hakeu-du asiantuntijan puheille, vaan uskovat on-gelman kuuluvan normaaliin ikääntymi-seen tai elämäntilanteeseen liittyvään vai-vaan. Esteenä voi myös olla häveliäisyys tai luulo, ettei vaivaa voida hoitaa. Älä ujostele ottaa yhteyttä lääkäriin!

Voit varata ajan joko urologille tai gynekologille, lääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen fysioterapiaan. Yliaktiivisen rakon hoidon tavoitteena on vähentää virtsaa-miskertoja ja virtsankarkaamista sekä pakko-oireita.

MITÄ LANTIONPOHJAN TOIMINNAN FYSIOTERAPIASSA TAPAHTUU?Lantionpohjan toimintahäiriöiden hoitoon erikoistunut fysioterapeutti kartoittaa ko-konaistilanteen keskustelun ja haastattelun avulla sekä tekemällä tarvittavat testaukset. Elonissa fysioterapeutti tekee EMG-mitta-uksen emättimen tai peräaukon kautta pie-nellä elektrodilla. Tutkimus on kivuton ja antaa tietoa lantionpohjanlihasten kunnos-ta. Tarvittaessa voidaan antaa sähköstimu-laatiohoitoa, jolla voidaan rauhoittaa rak-koa, aktivoida lihaksia, lisätä tuntoa, lisä-tä lantionpohjan verenkiertoa tai helpot-taa kipuja. Saat aina myös kotiharjoitteet ja tarvittaessa virtsarakonkoulutusohjeet. Ko-konaistilanteeseen kuuluu myös seksuaa-lisuudesta keskusteleminen ja samalla saat neuvoja seksuaalisuuden osa-alueeseen.

MIKSI LANTIONPOHJANLIHAKSIA PITÄÄ HARJOITTAA?Lantionpohjan lihasharjoitukset vahvistavat lihaksia, jolloin myös virtsan karkaaminen vähenee. Lihasharjoitukset auttavat eten-kin ponnistus- ja sekamuotoisen virtsankar-kailun hoidossa. Tutkimukset osoittavat, et-tä lantionpohjanlihaksia harjoittavien nais-ten riski sairastua virtsanpidätysongelmiin on pienempi. Nykyiset hoidot auttavat suurinta osaa vaivoista kärsiviä. Vaivat lievittyvät joko kokonaan tai oireet vähentyvät merkittäväs-ti. Oireiden hallinta edellyttää tehokasta lää-kehoitoa, rakon harjoitteluohjelman noudat-tamista ja mahdollisesti juomistottumusten muuttamista. ●

u LISÄÄ TIETOA virtsankarkailusta, kotihoito-vinkkejä ja yliaktiivisen rakon eri oireista netti-sivuillamme www.eloni.fi

u TESTAA ONKO SINULLA YLIAKTIIVINEN RAKKO: www.yliaktiivinenrakko.fi/testaa.html


vina kuukautiskipuina, jotka voivat alkaa jo joitakin päiviä ennen vuodon alkua.

Endometrioosi voi aiheuttaa myös yh-dyntä- ja tärinäkipua, tai kipua voi tuntua virtsaamisen tai ulostamisen yhteydessä. Joskus endometrioosin ainoa oire on se, ettei raskaus ala. Endometrioosi voi aiheuttaa vatsaontelossa kiinnikkeitä ja aiheuttaa mu-nanjohtimien tukkeutumisen. Se voi myös heikentää alkion kiinnittymistä kohtuun.

POLYYPIT JA MYOOMATEndometrioosin lisäksi munanjohdinvaurioi-ta voivat aiheuttaa myös vatsaontelon ja su-kuelinten alueella tehdyt leikkaukset sekä tulehdukset. Kohtuperäisiä syitä hedelmättö-myydelle ovat muun muassa kohdun hyvän-

laatuiset lihaskasvaimet eli myoomat, eri-tyisesti kohtuonteloon kasvavat, sekä

erilaiset synnynnäiset rakennevi-at, mitkä voivat haitata raskauden

alkamista ja sen kulkua. Myös koh-tuontelossa olevat limakalvopullistumat

eli polyypit voivat haitata alkion kiinnitty-mistä, samoin kuin kohtuontelon kiinnike-muodostukselle altistavat toistuvat kaavinnat ja tulehdukset.

IÄN VAIKUTUS HEDELMÄLLISYYTEENIkä vaikuttaa voimakkaasti ras-kausyrityksen onnistumiseen. Nainen on hedelmällisimmillään 20-30-vuotiaana. Tämän jälkeen hedelmällisyys alkaa heiketä, voi-makkaammin 35 ikävuoden jäl-keen, loppuen kokonaan yleensä 43 ikävuoteen mennessä. Ennen-aikainen menopaussi tulee noin 1 prosentille naisista ja tällöin munasarjojen toiminta loppuu jo ennen 40 ikävuotta.

Kun raskaus ei ala

KATI HÄRKÖNEN, LTNAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI

Kun raskausyritys pitkittyy, eli raskautta on yritetty tuloksetta vähintään vuoden ajan, voi taustalla olla hedelmättömyyttä aiheuttava syy. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua tässä vaiheessa tai jo aiemmin, mikäli epäilee hedelmällisyytensä olevan alentunut, esimerkiksi jos kuukautiskierto on hyvin epäsäännöllinen.KUVAT JENNI VIRTA JA DREAMSTIME

Hedel-mättö-myys voi johtua

naisesta, miehes-tä tai molemmista. Aina selkeää syytä hedelmättömyy-delle ei tutkimuk-sista huolimatta löydy. Häiriöt mu-nasolun irtoami-

sessa eli ovulaatiossa ovat yleinen syy nai-sen hedelmättömyyteen. Ne voivat ai-heuttaa häriöitä kuukautiskierrossa, jolloin kierto voi esimerkiksi pit-kittyä, se voi olla epäsäännöl-linen tai kuukautiset voivat puuttua kokonaan. Taustal-la voi olla munasarjojen monirak-kulainen oireyhtymä (PCOS). Yli- tai alipaino voivat aiheuttaa ovulaatiohäiri-öitä, samoin liiallinen liikunta. Ylipainoisel-la jo 5–10 prosentin painonlasku voi mah-dollistaa munasolun irtoamisen. Tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö voivat myös hai-tata hedelmällisyyttä.

Kilpirauhasen vajaatoiminta sekä maitohormonin eli prolaktiinin liikaeritys voivat olla ovulaatiohäiriöiden taustalla. Näihin tiloihin on omat hoitonsa, jotka edesauttavat hedelmällisyyttä ovulaatioi-den palautuessa.

ENDOMETRIOOSI JA HEDELMÄTTÖMYYSEndometrioosi on tärkeä syy naisen hedel-mättömyyteen. Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa koh-tuontelon ulkopuolelle muodostaen pe-säkkeitä vatsakalvon pinnalle. Munasarjan sisälle kasvanut endometrioosi voi muo-dostaa endometrioosikystan eli endomet-riooman. Usein endometrioosi oireilee ko-

MIEHEN HEDELMÄLLISYYSHÄIRIÖTMiehestä johtuvan lapsettomuuden syitä ovat muun muassa siittiöiden alhainen määrä ja niiden huono liikkuvuus. Huonon siemennes-teen laadun taustalla voi olla kivesperäinen syy tai se voi johtua häiriöstä hormonitoiminnassa. Tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö haittaavat myös miehen hedelmällisyyttä.

MITEN HEDELMÄLLISYYTTÄ TUTKITAAN?Lääkärin vastaanotolla selvitetään ensin ylei-nen terveydentila, aiemmat raskaudet ja syn-nytykset, käytössä olevat lääkitykset ja tehdyt leikkaukset. Naiselle tehdään normaali gyne-kologinen tutkimus.

Emättimen kautta tehtävällä ultraäänitut-kimuksella tutkitaan kohdun ja munasarjojen rakenne sekä nähdään munarakkuloiden määrä. Verestä tutkitaan kilpirauhas- ja maito-hormonin pitoisuudet, mieheltä siemenneste-analyysi. Tarvittaessa voidaan munanjohdinten aukiolo tutkia ruiskuttamalla keittosuolan ja ilman seosta kohtuun. Samanaikaisesti tehtä-vällä ultraäänitutkimuksella nähdään virtaus vatsaontelon puolelle munanjohdinten ollessa auki.

HEDELMÖITYSHOIDOTOvulaatiohäiriöissä munarakkulan kypsytys-hoito voi mahdollistaa raskauden alkamisen.

Yleensä käytetään tablettilääkitystä (klomi-feeni tai aromataasinestäjä) kierron alkuvai-

heessa 5 päivän ajan. Ultraäänitutkimuksel-la kontrolloidaan munarakkulan kasvu. Lap-settomuusklinikalla toteutettavia hoitoja ovat inseminaatiohoidot, koeputkihedelmöitys- (IVF-) ja mikroinjektio- (ICSI-)hoidot.

Hedelmättömyyteen on monia syitä. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua epäröimät-tä, koska useimmiten hedelmättömyys on hoidettavissa ja toive lapsesta voi toteutua. ●

Gynekologia

TIESITKÖ, että Elonissa on myös lauantaisin gynekologin vastaanotto?


KUVAT STUDIO RAJALA JA DREAMSTIME

Korvatulehduksen aiheuttajina voivat olla erilaiset baktee-rit, kuten pneumokokki, mutta myös virukset. Useasti on ky-seessä bakteerien ja virusten ai-

heuttama sekainfektio. Infektio voi kehit-tyä, kun välikorvan ilmastoituminen häi-riintyy ylähengitystieinfektion (flunssa, influenssa jne) aikana. Ylähengitystiein-fektio voi aiheuttaa ylempien ilmateiden limakalvoturvotusta johtaen myös korva-torven toimintahäiriön ja sitä kautta vä-

likorvan alipaine-tilanteeseen, minkä seurauksena bakteereita tai viruksia voi päästä nenänielusta välikorvaan aiheuttaen siellä tu-lehdusreaktion. Välikorvaan kertyy nestettä, joka aiheuttaa täry-kalvon pullotusta ja sitä kautta kipua.

TAVALLISIA OIREITA OVAT YÖLLINEN KIPU JA LEVOTTOMUUSOireet, jotka saattavat viitata nuoren lapsen välikorvatuleh-dukseen hengitystieinfektion aikana ovat muun muassa varsinkin yöhön painottuva kipu ja levottomuus (vaa-kaasento lisää tärykalvon pullotusta), korvien haromi-nen tai alentunut kuulo. Useasti nuoren lapsen oireet ovat kuitenkin vaikeasti tulkittavissa, koska jo hen-gitystieinfektiokin aiheuttaa oireita. Korvakivun puuttuminen ei myöskään sulje pois välikorva-tulehdusta. Mikäli lapsella ei ole eikä äskeittäin ole ollut hengitystieinfektiota, on korvatuleh-duksen mahdollisuus pieni ja tällöin esimer-kiksi yöllisen itkuisuuden tai korvien haro-misen taustalta ei yleensä löydy korvatar-kastuksessa poikkeavaa.

KIVUNHOITO ON HYVÄ ALOITTAA JO ENNEN LÄÄKÄRILLE LÄHTÖÄTärkeintä lapsen välikorvatulehduksen hoidossa on hyvä kivunhoito jo ennen lääkärille lähtöä. Suun kautta otetta-vien lääkkeiden lisäksi voi tilapäisesti alkuvaiheessa käyttää myös apteekista

Mitä tehdä kun lapsi valittaa korvakipua?

Lapsen välikorvatulehdus on tavallisin lapsen ylähengitystieinfektion komplikaatio. Sitä ilmaantuu eniten puolen vuoden ikäisistä kaksivuotiaisiin ja se on lasten tavallisin antibioottihoidon syy.

saatavia puuduttavia korvatippoja. Tippoja ei tulisi käyttää, jos kor-vasta vuotaa eritettä tai tärykalvossa tiedetään olevan aukko. Yöllä ei tarvitse korvatulehdusepäilyn vuoksi lähteä päivystykseen, mut-ta kivunhoidon aloitus on suotavaa.

TURHAT ANTIBIOOTTIKUURIT VAIKUTTAVAT HAITALLISESTI MIKROBISTOONAntibioottihoidon hyödyistä on tutkimusnäyttöä. Epävarmoissa ti-lanteissa antibioottihoidon haitat ovat kuitenkin useasti hyötyjä isommat. Lievissä tapauksissa antibioottihoidon aloitus ei ole vält-tämätöntä, mikäli lapsen vointia seurataan tarkasti ja suoritetaan tarvittaessa uusi korvatarkastus muutaman vuorokauden sisäl-lä. Turhia antibioottikuuria on syytä välttää, koska ne vaikuttavat lapsen mikrobistoon pidemmäksikin aikaa. Jos antibioottihoito on tarpeen, on hyvä käyttää myös maitohappobakteereita negatiivis-ten suolistovaikutusten minimoimiseksi.

KORVIEN JÄLKITARKASTUS TÄRKEÄÄElonissa pyrimme toteuttamaan mahdollisimman tarkkaa

diagnostiikkaa unohtamatta korvapotilaidemme helläva-raista hoitoa. Tähän hyvää apua antaa Elonissa käytettävis-sä oleva tympanometri, joka kivuttomasti ja objektiivisesti mittaa tärykalvon liikkuvuutta ilman, että korvakäytävää

joudutaan puhdistamaan täydellisesti. Tympanomet-ria on tekniikka, joka ei tuota kaikkien lapsien koh-dalla luotettavia tuloksia, mutta normaalituloksen myötä on korvatulehduksen todennäköisyys var-

sin pieni. Välikorvatulehdus on yleinen pienten

lasten vaiva, johon ei yleensä liity vakavampia riskejä. Tilanteen pitkittyminen voi kuitenkin vaikuttaa lapsen kuuloon, joka on lapsen kehityksen kannalta keskeinen aisti. Tämän

vuoksi korvien jälkitarkastus noin 3-4 viikkoa akuutin tulehduksen jälkeen on suotavaa. Välikor-

vatulehdusten ehkäisy operatiivisesti asennettujen tympanostomiaputkien avulla on joissakin

tapauksissa aiheellista. ●

LINNEA SCHUEZ-HAVUPALO, LL, LASTENTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI

Lastentaudit


Öron- och hörselspecialister som mottar

på svenska i Eloni TEXT OCH BILD: SANNA-MARIA SARELIUS

Öronläkaren undersöker öronen med mikroskop. Elonis öronläkare tar emot även barnpatienter med öronbesvär.

På svenska

J OHANNA KALLINEN är bekant för många svenskspråkiga med öron- och hörselproblem. Hon har se-dan 1990 jobbat på Åbolands sjukhus som sjukhusets enda spe-

cialläkare i öron-, näs- och halssjukdomar. Före det jobbade hon i många år som häl-socentralläkare i Pargas och Dalsbruk och är sedan länge bosatt i Pargas.

På Åbolands sjukhus utför hon opera-tioner en dag i veckan, bland annat opere-rar hon tonsiller och installerar ventilation-srör för öronen. På mottagningen i Eloni behandlar hon allehanda besvär i hals-, öron- och näsområdet. Till öronläkarens arbete hör även mindre kirurgiska ingrepp, såsom att operera olika slags födelsemär-ken och basalcellscanser i ansiktsområdet.

– Öronläkare punkterar bihålor och avlägsnar bulor och knölar ingrepp genast på mottagningen om det bara är möjligt.

Ett viktigt område av öronläkarens arbete är behandling av hörselsvårigheter.

Johanna Kallinen har ett långvarigt samarbete med Elonis audionom PÄIVI MATTI, som också talar flytande svenska efter flera års arbete på Åland.

– Hörselundersöknin-gen kartlägger hörseln och kan reda ut var felet ligger, i mellanörat eller innerörat. Om innerörat är skadat kan öronläkaren inte göra så mycket utan då är det hörse-lapparat som gäller.

FÖRSÄMRAD HÖRSEL ÄR INGEN SKAMJohanna Kallinen gläder sig över att män-niskor skyddar sin hörsel bättre än förr. Däremot är det fortfarande många som drar sig för att tala ut om sin försämrade hörsel.

– En del skäms fortfarande över att ha hörselapparat, men det är mycket jobbiga-re att höra dåligt än att bära hörselapparat,

konstaterar Johanna Kallinen.Hörselapparaterna har utvecklats tekniskt och

är numera digitala. De programmeras på dator enligt användarens hörsel och installe-ras allt oftare i båda öronen, vilket förbättrar riktsinnet märkbart och

hjälper speciellt i bullriga miljöer.– Det kan jämföras med att

ha nedsatt syn – även där hjälper det om man har glasögon på båda ögonen, konstaterar Kallinen.

Johanna Kallinen och alla Elonis öron-läkare tar även emot små öronpatienter. Många föräldrar har traumatiska minnen av att doktorn punkterat trumhinnan, men numera görs det inte längre på barn. Läs mer om behandlingen av öroninflamma-tioner på sidan 21 i den här tidningen. ●


Vårens viktiga datum u DEN 11 FEBRUARI KL 17–19 TEMAKVÄLL kring Crohns sjukdom och ulcerös kolit. Näringsterapeut Laura Pienihäkkinen från ÅUCS föreläser på finska om IBD-sjukdomar och kost. u Anmälningar via www.lyyti.in/Tulehdukselliset_suolistosairau-det_ja_ravitsemus_5788 eller www.eloni.fi

u I FEBRUARI startar gruppverksamheten. För personer med dystoni ordnas en grupp för avslappnande övningar, start den 23 februari. Pris för kursen (5x60 min) 100 euro. u Anmälningar på finska till [email protected] eller 02 4844 500

u MINDFULNESSGRUPPEN ”Tyyni” ger dig verktyg till bättre koncentrationsförmåga och stresslindrande övningar. Gruppen star-tar den 25 februari och leds av psykolog Sini Cavén, pris 272 eu-ro (5 x 90 min). u Anmälningar till [email protected] eller gsm 040 5405 369.

u BÄTTRE BALANS OCH MUSKELSTYRKA för seniorer i sju-veckorsgruppen som startar den 26 februari. Pris 238 euro. Grup-pen leds av fysioterapeut Tuula Sivander-Heinonen. u Anmälningar på finska till [email protected] eller 02 4844 500.

u I MARS Coaching för förmän fr o m 4.3. Kursen leds av psy-kolog Anneli Romana. Pris 950 euro+moms 24 %. u Anmälningar till [email protected] eller gsm 040 5030 659.

u I APRIL Bättre stresshantering -gruppen startar under ledning av psykolog RONNIE GRANDELL, pris 290 euro.u Anmälningar senast 2.4. till [email protected] eller gsm 040 9655 383.

u I MAJ Euromelamomdagen 19.5.

PRENUMERERAR DU REDAN PÅ ELONIS NYHETSBREV?

u Via vår webbplats kan du beställa vårt elektroniska nyhets-brev som vi skickar ut en gång i månaden. Du får bland annat erbjudanden och information om våra kurser, föreläsningar och tjänster. Nyhetsbrevet är på finska.

AKTUELLA HÄNDELSER PÅ FACEBOOK & WEBBEN

u På vår Facebook-sida www.facebook.com/eloni.fi publicerar vi bilder från våra evenemang, ordnar tävlin-gar, berättar om nya läkare och delar intressanta länkar.

u På adressen www.eloni.fi kan du bekanta dig med våra läka-re och experter, där ser du även vilka som betjänar på svenska.

Puuhapalsta ELOHIIIRI-PIIRROKSET KRISTIINA TURTONEN

ETSI Elohiiri! MILLÄ LEHDEN SIVULLA ELOHIIRI SEIKKAILEE?

KUKA Elohiiristä SAA JUUSTON?

MIKÄ ON Elohiiren LEMPIVUODENAIKA?

LÖYSIN!Elohiiri seikkailee sivulla:

A B C


MielenmaisemaniKevään kurssitarjontaaElonissa järjestetään kevään aikana ryhmä val-mennuksia. Alle kymmenen hengen pien ryhmissä vahvistetaan kehoa ja mieltä.

FYSIOTERAPIA/IKÄPALVELUT

FYSIOTERAPIA/DYSTONIARYHMÄT

TASAPAINOILUA JA KEHON HUOLTOA IKÄIHMISILLE

Ryhmä on suunnattu ikäihmisille, jotka liikkuvat ilman apuvälineitä ja selviytyvät itsenäisesti. Ryhmän tavoitteena on kehittää ryhtiä, kehon hallintaa, liikkuvuutta, tasapainoa ja lihaskuntoa. Harjoittelun myötä jokapäiväiseen liikkumiseen tulee varmuutta. Ryhmäkertoja on viisi. Yksi kerta kestää 60 minuuttia.

Ryhmään mahtuu kuusi osallistujaa. Ryhmä aloitetaan mikäli osal-listujia on vähintään 4. 7 viikon valmennuksen hinta on 238 euroa. Hinta sisältää alku- ja lopputestauksen ja yksilölliset ohjeet.

u Alkutestit tehdään viikolla 8. Ensimmäinen ryhmäkerta on 26.2. klo 11.00–12.00.

u Lisätiedot ja ilmoittautumiset 13.2. mennessä Tuula Sivander-Heinonen, s-posti: [email protected]

DYSTONIAA SAIRASTAVAN RENTOUTUSRYHMÄ

Ryhmä on suunnattu ilman avustajaa liikkuville, omatoimisille dystoni-aa sairastaville. Ryhmässä käydään läpi rentoutuksen teoriaa ja eri tekniikoita. Ryhmän tavoitteena on löytää oma rentoutumisen keino ja asento, jossa on mahdollista rentoutua.

Ryhmään mahtuu kahdeksan osallistujaa, hinta on 100 euroa. Yhteensä 5x60 min harjoituskertaa lääkäriasema Elonissa.

u Ryhmä kokoontuu maanantaisin 23.2.2015 alkaen klo 16.30–17.30.

DYSTONIAA SAIRASTAVAN LIHASKUNTORYHMÄ

Ryhmä on suunnattu ilman avustajaa liikkuville, omatoimisille dystoniaa sairastaville. Ryhmässä harjoitetaan erityisesti keskivarta-lon syviä lihaksia ja tasapainoa ylläpitäviä lihaksia. Tavoitteena on löytää mielekkäät liikkeet joilla ylläpitää lihasten voimaa.

Ryhmään mahtuu kuusi osallistujaa. Hinta on 169 euroa sisältäen alkututkimuksen ja 5 ryhmäkertaa.

Ennen ryhmän alkua on fysioterapeutin toteuttama alkututkimus ja -haastattelu. Varaathan 60 minuutin ajan alkutarkastukseen ennen ryhmän alkua.

u Ryhmä kokoontuu maanantaisin 30.3. alkaen klo 16.30–17.30.

u Lisätiedot ja ilmoittautumiset dystoniaryhmiin 16.2. mennessä Mirjami Moisiolle puh. 02 4844 500 tai [email protected]


TUKEA AJAN- JA ARJENHALLINTAAN.

TERVE MIELI

TIETOISEN LÄSNÄOLON RYHMÄ ”TYYNI”

Onko jatkuva kiireen tunne ja keskittymisvaikeudet sinulle tuttuja? Tie-toisen läsnäolon harjoitukset lisäävät muun muassa kykyä keskittyä ja rauhoittua ja vaikuttavat suotuisasti unen laatuun, suorituskykyyn ja stressioireiden vähenemiseen. Ryhmässä syvennytään tietoisen läsnä-olon merkitykseen kehon ja mielen rauhoittajana ja tehdään harjoi-tuksia yhdessä.

Yhden kokoontumisen kesto on puolitoista tuntia. Jokaisen ryhmä-kerran aluksi ja lopuksi on mahdollisuus vartin rauhoittumiseen. Ryh-män ohjaajana toimii vastaava psykologi SINI CAVÉN.

Ryhmävalmennus koostuu 5 valmennustilaisuudesta (5 x1 h 30 min). Ryhmään otetaan enintään 10 osallistujaa. Ryhmävalmennuk-sen hinta on 272 euroa.

u Tyyni-ryhmä kokoontuu Elonissa viisi kertaa kevään 2015 aikana alk. 25.2. klo 14.00–15.30.

u Ilmoittautuminen ja lisätiedot Sini Cavénilta [email protected] tai gsm 040 5405 369.

UUSIA NÄKÖKULMIA JA RATKAISUJA AJANKÄYTÖN JA STRESSINHALLINTAAN.

ESIMIESTYÖSKENTELYVALMENTAVA RYHMÄCOACHING ESIMIEHILLE

Ryhmäcoaching on tavoitteellinen, esimiestyötä tukeva, osallistujien mukaan räätälöityvä keskustelu- ja valmennusprosessi. Ryhmä voi ol-la joko eri yritysten esimiehistä koostuva tai organisaatiokohtainen ja sopii myös uusille esimiehille.

Ryhmäcoaching• antaa valmiuksia ja työkaluja esimiestyöhön ja tukee toiminnan

tuloksellisuutta• lisää itseymmärrystä omasta toiminnasta ja sen vaikutuksista

muihin• tukee esimiesten ja työyhteisön hyvinvointia.

Ryhmän koko on 5–8 henkilöä. Tapaamiskertoja on 6 noin 3 viikon välein, alkaen 4.3. lääkäriasema Elonissa. Coachina toimii ANNE-LI ROMANA työ- ja organisaatiopsykologi (PsL), työnohjaaja (STOry), ICF professional coach ja työterveyspsykologi. Hinta on 950 euroa + alv 24 % per osallistuja.

u Ilmoittautuminen 20.2. mennessä Anneli Romanalle, [email protected] tai gsm 040 5030 659.

PUUHANURKAN OIKEAT RATKAISUT:Sokkelo: vastaus B, Elohiiri seikkailee sivulla 10., Ristikon ratkaisu: kevät

ARKI HALLINTAAN – RYHMÄVALMENNUS

Kamppailetko stressin tai paineen tunteen kanssa? Onko sinulla tyypil-lisesti enemmän tekemistä kuin aikaa? Tässä valmennuksessa etsitään uusia näkökulmia ja ratkaisuja ajankäytön ja stressinhallinnan suhteen. Valmennuksessa haetaan osallistujille parhaiten sopivia tapoja ja työka-luja ottaa arkea hallintaan onnistuneesti ilman jatkuvaa kiireen tunnetta. Valmennus pohjautuu tutkittuun stressinhallinta-valmennusmenetelmään, jonka vaikuttavuudesta on selkeää tieteellistä näyttöä (Richardson & Rothstein, 2008).

Valmennus on tarkoitettu henkilöille, jotka kamppailevat stressin kans-sa, kokevat jatkuvaa kiireen tunnetta tai kokevat arjen hallinnan vai-keaksi. Vetäjänä toimii RONNIE GRANDELL, työterveyspsykologi ja johta-juuscoach.

Ryhmävalmennus koostuu 5 valmennustilaisuudesta (5 x 1h 45 min). Valmennus toteutetaan 6–12 hengen ryhmässä. Ryhmävalmennuksen hinta on 290 euroa/osallistuja.

u Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin alk. 8.4. klo 15-16.45.

u Lisätiedot ja ilmoittautumiset 2.4. mennessä Ronnie Grandellille, [email protected] tai 040-9655383.


ERIKOISLÄÄKÄRIPALVELUT/SPECIALLÄKARE

FYSIATRIA/FYSIATRI JUUTINEN TERHI LL KEMPPI CARITA LL

GERIATRIA/GERIATRIKUOPPAMÄKI MARIKKA LL VIRE JENNI LL

IHOTAUDIT JA ALLERGOLOGIA/ HUDSJUKDOMAR OCH ALLERGOLOGIKIVISAARI ATTE LT MAJASUO SUSANNA LLMATTILA ULLA LL

INFEKTIOSAIRAUDET/INFEKTIONSSJUKDOMARBROAS MARKKU LL, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäriOLLI RUUSKANEN professori, LKT, lastentautien ja lasten infektiotautien erikoislääkäri

KARDIOLOGIA/KARDIOLOGIVIHINEN TAPANI LT

KEUHKOSAIRAUDET/ LUNGSJUKDOMAR OCH ALLERGOLOGISEPPÄLÄ OLLI-PEKKA LTLIUKKONEN RIIKA LL

KIRURGIA/KIRURGIGRÖNROOS IRMELI LLLAINE SIMO LT, kirurgia ja gastroenterologinen kirurgia NYLAMO ERKKI dosentti, LKT

KLIININEN FYSIOLOGIA/KLINISK FYSIOLOGIMIKOLA ANTTI LL

Elonissa toimivat lääkärit ja asiantuntijat Elonis läkare och experter

KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA/ KLINISK NEUROFYSIOLOGIKOIVU MARJA LL, myös botuliinihoidotMIKOLA HANNU LL

KORVA, NENÄ JA KURKKUTAUDIT/ ÖRÖN, NÄS OCH HALSSJUKDOMARIRJALA HEIKKI LTKALLINEN JOHANNA LTKYTÖ EERO LL, erikoistuva

LASTENTAUDIT/BARNSJUKDOMARAROLA ANITA LTHUURRE ANU LTKERO PENTTI professori, LKT (lastentaudit ja neonatologia)KUJARI ANNA-MAIJA LTLÄHDESMÄKI TUIRE LT (myös lasten neurologia)NIINIKOSKI HARRI dosentti, LT (lastentaudit ja lasten endokrinologia) PAAVILAINEN ELISA LL, erikoistuvaPENTTINEN MAILA LL (lastentaudit ja perinnöllisyyslääketiede)SALMI TOIVO T. professori, LKT (lastentaudit, lastenhematologia ja -onkologia)

SAVOLAINEN JOHANNES professori, LT(lastentaudit ja lasten allergologia)SCHUEZ-HAVUPALO LINNEA LLTERHO PIRJO LL (lastentaudit ja nuorisolääketiede)

LASTENKIRURGIA/BARNKIRURGILUOMA REIJO LL (lastenkirurgia ja lastenurologia)

LASTENNEUROLOGIA/BARNNEUROLOGIHOLOPAINEN IRMA lastenneurologian dosentti, LTLÄHDESMÄKI TUIRE LT (lastenneurologia ja lastentaudit)

LASTENPSYKIATRIA/BARNPSYKIATRIPIHA JORMA professori

NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET/ GYNEKOLOGI OCH OBSTETRIKHEIKKILÄ ANNE LTHÄRKÖNEN KATI LTJOHANSSON KATRIINA LLKERO KATJA LTKIVIJÄRVI ANNELI LKT MATTILA MIRJAMI LTNEOVIUS KAISA LL

NEUROLOGIA/NEUROLOGIAIRAS LAURA dosentti, LTERJANTI HANNA LLKUOPPAMÄKI MIKKO dosentti, LT

ORTOPEDIA/ORTOPEDIBROBERG ARSI LT

PSYKIATRIA/PSYKIATRIKARLSSON HASSE professori, LTKORKEILA JYRKI professori, LT

SILMÄTAUDIT/ÖGONSJUKDOMARFORSMAN SAULI LL (ainoastaan kirurgiset toimenpiteet) LEINONEN MIKKO LL (ainoastaan kirurgiset toimenpiteet)

LÄÄKÄRIASEMA ELONI Yliopistonkatu 20, 20100 Turku | puh. (02) 4844 500 | www.eloni.fi


LÄKARSTATION ELONI Universitetsgatan 20, 20100 Åbo | tfn. (02) 4844 500 | www.eloni.fi

SISÄTAUDIT/INRE MEDICINBROAS MARKKU LL, (sisätaudit ja infektiosairaudet)KOIVUVIITA NIINA LT (sisätaudit ja nefrologia) LEINO RAULI professori, LKT (sisätaudit ja gastroenterologia)LEINONEN VELI-MATTI LLMETSÄRINNE KAJ dosentti, LT (sisätaudit ja nefrologia)MÄKELÄ PETRI LL (sisätaudit ja gastroenterologia)MÖTTÖNEN TIMO reumatologian professori, LT (sisätaudit ja reumatologia) NELIMARKKA LASSI LT (sisätaudit ja endokrinologia)NURMI HEIMO LL (sisätaudit ja gastroenterologia) PAUL ROBERT dosentti, LKT (sisätaudit ja kliininen hematologia) PIRILÄ LAURA dosentti, LT (geriatria ja reumatologia) REMES KARI kliinisen hematologian professori, LKT (sisätaudit ja kliininen hematologia)SOINIO MINNA LT (sisätaudit ja endokrinologia)SOPPI ESA dosentti, LKT

UROLOGIAKUUSISTO KIMMO LL

YLEISLÄÄKÄRIPALVELUT/ ALLMÄNLÄKARE

AJOSENPÄÄ JAAKKO LLERJANTI TUULI LL HEDBORG HEIKKI LL, yleislääketieteen erikoislääkäriLEHTONEN-VEROMAA MARJO LT, yleislääketieteen erikoislääkäriLUOSTARINEN JANNE LL, yleislääketieteen erikoislääkäriNIEMI MATTI LLNIKULAINEN VEIKKO LLTUOMOLA NELLI LLVIRKKI ELLA LLVIRKKUNEN TIMO LL YRJÄNÄINEN HETA LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri

TYÖTERVEYSPALVELUT/FÖRETAGS HÄLSOVÅRD

TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT/FÖRETAGSLÄKAREAJOSENPÄÄ TUIJA LL, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäriARVILOMMI PAULA LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, vastaava työterveyslääkäriLAUERMA PÄIVI LL, työterveyshuollon erikoislääkäriMIETTINEN PIRKKO LL, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäriPITKÄRANTA HELENA LL, työterveyshuollon erikoislääkäriRISTOLAINEN BIRGITTA LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, eMBATALVIO MINNA LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, eMBATOIVOLA KRISTIINA LL, työterveyshuollon erikoislääkäri TUOKKO ANNA-MARI LL, työterveyshuollon erikoislääkäri

TYÖTERVEYSHOITAJAT/ FÖRETAGSHÄLSOVÅRDAREJARHIO TEIJA KANKARE SABINANUMMELIN LEENA PAJAMÄKI SATUSAITAJOKI TUULISIRÉN MAIJATUORILA SUVIVON ZWEYGBERGK KAISA

TYÖTERVEYSPSYKOLOGIT/FÖRETAGSPSYKOLOGERCAVÉN SINI PsL,vastaava psykologi, työterveyspsykologi, psykoterapeutti, työnohjaajaGRANDELL RONNIE PsL, työterveyspsykologiROMANA ANNELI PsL, työterveyspsykologi

TYÖFYSIOTERAPEUTIT/FÖRETAGSFYSIOTERAPEUTERIISAKKILA JAANA työfysioterapeuttiLEINO RIITTA työfysioterapeutti, kuntoutuksen ohjaaja (AMK)MOISIO MIRJAMI fysioterapeutti, erikoistuvaSIVANDER-HEINONEN TUULA fysioterapeutti, työfysioterapeutti

AJANVARAUS ( 02 4844 500 www.eloni.fi

MUUT ASIANTUNTIJAPALVELUT/ÖVRIGA EXPERTER

DIABETESHOITAJA/DIABETESSKÖTAREJORTIKKA ARMI diabeteshoitaja

FYSIOTERAPEUTIT/FYSIOTERAPEUTERHELIN HANNA-MARIA (lasten neurologiset sairaudet)IISAKKILA JAANA työfysioterapeutti KAUKORANTA SAMU vastaava fysioterapeuttiLEINO RIITTA työfysioterapeutti, kuntoutuksen ohjaaja (AMK)MALMISALO TIINA (vain lantionpohjafysiotera-pia) seksuaalineuvoja, työnohjaajaMIKKOLA SIRKKU syömishäiriöhoidon asiantuntijaMOISIO MIRJAMI työfysioterapiaan erikoistuvaSIVANDER-HEINONEN TUULA fysioterapeutti, työfysioterapeutti

KUULONTUTKIJAT/AUDIONOMERMATTI PÄIVI MATTI MAISA

PSYKIATRINEN SAIRAANHOITAJA/PSYKIATRISK SJUKSKÖTARETURKKO ULLA-MAIJA psykiatrinen sairaanhoitaja, työnohjaaja

PSYKOLOGIPALVELUT/PSYKOLOGERCAVÉN SINI PsL, työterveyspsykologi, psykoterapeutti, työnohjaajaGRANDELL RONNIE PsL, työterveyspsykologiKEISKI-SALONEN IRJA psykologi, lapsi- ja perheterapeuttiROMANA ANNELI PsL, työterveyspsykologi, UNTAMALA ANNE psykologi, pari- ja perheterapeutti

PUHETERAPEUTIT/TALTERAPEUTERHÄMÄLÄINEN MAIJA laillistettu puheterapeuttiKALJONEN TIIA laillistettu puheterapeutti

RAVITSEMUSTERAPEUTTI/NÄRINGSTERAPEUTHIMBERG TARJA laillistettu ravitsemusterapeutti


TEEMAILTA: IBD JA RAVITSEMUS 11.2. KLO 17–19 Ravitsemusterapeutti LAURA PIENIHÄKKINEN (TYKS) luennoi aihees-ta Tulehdukselliset suolistosairaudet ja oikeanlainen ravitsemus. Maksuton tilaisuus on suunnattu tulehduksellisia suolistosairauk-sia (Crohnin tauti ja haavainen koliitti) sairastaville henkilöille ja heidän omaisilleen. Tilaisuuden järjestää yhteistyössä Abbvie Oy, Lääkäriasema Eloni, Crohn ja Colitis ry.

u Ilmoittaudu ennakkoon luennolle osoitteessa http://www.lyy-ti.in/suolistosairaudet_ja_ravitsemus_1102 tai osoitteessa www.eloni.fi (luentosaliin mahtuu 35 henkilöä).

HELMIKUUSSA STARTTAAVAT VALMENNUKSET:u Tasapainoilua ja kehon huoltoa ikäihmisilleu Dystoniaa sairastavan rentoutusryhmäu Tietoisen läsnäolon ryhmä ”Tyyni”

u Lue lisää ryhmistä sivulla 24.

MAALISKUUSSA STARTTAAVAT VALMENNUKSET:u Dystoniaa sairastavan lihaskuntoryhmäu Valmentava ryhmäcoaching esimiehille

u Arki hallintaan -ryhmävalmennus

Elonissa tapahtuu

HUHTIKUU

TOUKOKUU

MAALISKUU

Kevään tärkeitä päivämääriä – merkkaa kalenteriin!

HALUATKO TIETÄÄ ELONIN TAPAHTUMISTA ENSIMMÄISENÄ?u Kerromme tapahtumistamme ja tarjouksistamme sähköisessä uutiskirjeessämme, Facebook-sivullamme ja nettisivuillamme. Facebook-sivumme löydät osoitteesta www.facebook.com/eloni.fi

UUTISKIRJEELLÄ TIETOA TAPAHTUMISTA JA TARJOUKSISTA SUORAAN SÄHKÖPOSTIISI

u Sähköisen uutiskirjeemme tilaajana saat tietoa ajan-kohtaisista tapahtumista ja tarjouksista noin kerran kuussa sähköpostiisi. Voit ilmoittautua luennoille ja kursseillemme ensimmäisten joukossa. Liity postituslistallemme osoitteessa www.eloni.fi

HELMIKUU

u Euromelanooma-päivä 19.5.

Documents

Minun Eloni 1/2015