Mitä uutta opittu globalisaatiohaasteista · 2009-01-19 · Vesa Vihriälä 19.1.2007 G-analyysi vuonna 2004 • Kysymys: viekö globalisaatio työpaikat Kiinaan Suomesta ja muista

Mitä uutta opittu globalisaation aiheuttamista haasteista?

Vesa Vihriälä17.1.2007

19.1.2007Vesa Vihriälä

G-analyysi vuonna 2004

• Kysymys: viekö globalisaatio työpaikat Kiinaan Suomesta ja muista kehittyneistä maista?

• Yleinen analyysi:• Totta, kilpailu kiristyy hyödykemarkkinoilla; erityisesti teollisuustuotannossa• Mutta globalisaatio hyödyttää aiempien integraatiovaiheiden tapaan sekä kehittyviä että

kehittyneitä maita

• Suomen haittoina• Pieni koko, syrjäinen sijainti => ei suurta markkinapotentiaalia• ”Teollisena” maana Suomi haavoittuvampi kuin monet muut• Osa Aasiaa erikoistuu juuri Suomen vahvuusalueille

• Suomen etuina• (Pääosin) hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä (T&K, koulutus, verkottuminen)• Yhteiskunnan yleinen toimivuus ml. kunnollinen infrastruktuuri• Turvallisuus / korruption olemattomuus

• Päätelmä: jos Suomi parantaa edelleen innovaatiojärjestelmäänsä, hyödyntääulkomaisia mahdollisuuksia paremmin ja kykenee uudistuksiin hyödyke-, ja työ- ja rahoitusmarkkinoilla sekä julkisessa sektorissa, Suomen käy hyvin


Miksi uusi selvitys?

• ”Kotimaiset” perusteet päivitykselle• Uutta tutkimusta tehty 2004 jälkeen• Kokemusta Suomen sopeutumisesta globalisaatioon lisää• Paikallaan arvioida 2004-hankkeen suositusten toteutumista

• ”Eurooppalainen” peruste• Suomi EU-puheenjohtajamaa: syytä kontribuoida EU:ssa

käytävään keskusteluun• Innovaatiopolitiikka Suomen yksi painopiste• ”Globalisaatio” suuri mörkö monissa EU-maissa


Lähestymistapa heijasti tehtävän luonnetta

• Mahdollisimman korkeatasoinen perusanalyysi

• Eurooppalaisilta asiantuntijoilta napakat analyysit keskeisiltä politiikka-alueilta Euroopan näkökulmasta

• Talousneuvoston sihteeristön analyysi kotimaisten tutkimuslaitosten perustyön pohjalta Suomen sopeutumisesta ja politiikkastrategian tarkistamistarpeesta


Uusi analyysi ei muuta perustulemia

• Ns. kehittyvien maiden kasvu jatkuu vahvana ja niiden suhteellinen asema maailmantaloudessa (tuotannon sijaintipaikkana, investoinneissa, kulutuksessa) vahvistuu.

• Kehittyvien maiden suhteellinen etu perustuu edelleen korkeaan työn tuottavuuteen

• Agglomeraatioedut tärkeitä eri aluetasoilla, mutta sattuma ja politiikka voi vaikuttaa keskittymien syntyyn

• Globalisaatio on taloudellisesti myönteinen asia sekäkehittyville että kehittyneille mailla.


Tärkeitä lisänäkökohtia

• Tuotanto osittuu eri maihin aikaisempaa hienojakoisemmin toimintotasolla (unbundling, fragmentation, vertical specialisation, slicing up of the value chain)

• Kun lisäksi kehittyvien maiden osaaminen kasvaa nopeasti => • KV-kilpailu kohdistuu kaikille koulutustasoille, ei vain vähän koulutusta

vaativaan työhön • Skilled vs. non-skilled jaottelun sijasta tärkeä rutiininomaisuus vs. ei-

rutiininomaisuus; • myös vaativa päättely voi olla rutiininomaista • myös vähän koulutusta vaativa työ voi olla interaktiivisena ei-rutiininomaista

• Muutokset nopeita ja suuria, kun eri puolilla sijaitsevan tuotannon ”koordinaatiokustannukset” alenevat jonkin kynnyksen alle

• Energian kysynnän kasvu, yhä tärkeämmäksi muodostuva ilmastopolitiikka => energian hinta nousee pysyvästi


Suomi on pärjännyt hyvin viime vuosina

• 2004 alkaen BKT ja työllisyys kasvaneet hyvin

• Työpaikkojen siirto ja ulkoistaminen ulkomaille ollut vähäistä(1500-3500 työpaikkaa vuodessa) verrattuna työpaikkojen katoamiseen ja syntymiseen yhteensä

• Myös lähitulevaisuutta koskevat ”siirtosuunnitelmat” maltillisia

• Samanaikaisesti Suomi on jatkanut avautumistaan• Ulkomaankauppa• Työpaikkojen ”ristiinluonti”• Pääomavirrat ml. suorat sijoitukset• Maahanmuutto


Kasvu ollut eurooppalaisittain vahvaa, työllisyyskin kasvussa taas 2003 notkahduksen jälkeen

Lähteet: Eurostat ja Tilastokeskus

95

100

105

110

115

120

125

2000q01 2001q01 2002q01 2003q01 2004q01 2005q01 2006q01

Suomi/BKT

EU-15/BKT

Suomi/Työllisyys


Suomalaisyritysten ulkoistusten ja toimintojen siirtojen määrä tammikuu 2000–heinäkuu 2006

Lähde: Etlatieto Oy:n kysely, ks. tarkemmin Ali-Yrkkö (2006)

0,4–1,0 % 5 000–14 000 Siirto Suomesta ulkomaille

0,4–0,6 % 5 000–9 000 Ulkoistuksetulkomaille

3,5–6,0 % 46 000–84 000 Ulkoistuksetkotimaahan

Osuus koko yrityssektorin työvoimasta

Määrähenkilötyövuosissa


Vienti ja tuonti vuosina 1975–2005, käyvin hinnoin, % BKT:sta

Lähde: OECD

10

15

20

25

30

35

40

45

1970 -72 -74 -76 -78 -80 -82 -84 -86 -88 -90 -92 -94 -96 -98 -00 -02 -04

Vienti (ml. palvelut) Vienti Tuonti (ml. palvelut) Tuonti

%


Suorat sijoitukset vuosina 1975–2005, kanta prosenttia BKT:sta

Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus

0

10

20

30

40

50

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Suorat sijoitukset ulkomaille Suorat sijoitukset Suomeen

%


Arvopaperisijoitukset vuosina 1975–2005, kanta prosenttia BKT:sta


0

50

100

150

200

250

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Arvopaperisijoitukset Suomesta Arvopaperisijoitukset Suomeen

%


Suomalaisten yritysten ulkomaisen henkilökunnan määrä ja ulkomaalaisomisteisten yritysten henkilökunta Suomessa, tuhatta henkeä


0

50

100

150

200

250

300

350

400

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Suomalaisten yritysten henkilökunta ulkomailla Ulkomaisten yritysten henkilökunta Suomessa

1 000 henkeä


Ei kuitenkaan tae kyvystä lisätä tulotasoa hyvin jatkossa

• Osin menestys suhdanneluonteista (kuinka paljon = ?)• Veronalennuksilla, alhaisilla koroilla tuettu kotimainen kysyntä• Vientimarkkinoiden kova veto

• Tunnetut haasteet eivät ole kadonneet• Epäedullinen erikoistuminen laskevien hintojen tuotteisiin =>

vaihtosuhde heikkenee => tulot eivät kasva BKT:n suhteessa

• Tuottavuus ensiluokkainen vain osassa teollisuutta; palvelualoilla keskinkertainen; kuitenkin palvelut suurin ja kasvava osa työllisyyttä

• Suomi ei kovin hyvä asiakaslähtöisessä innovaatiotoiminnassa, jonka merkitys eri syistä kasvaa teknologiseen innovointiin nähden

• Ja ikääntyminen Suomelle muita EU-maita nopeammin realisoituva ongelma


Suomen vientimenestys: prosenttimuutos viennin ja markkinoiden koon suhteessa*

Lähde: OECD, Economic Outlook 79 (2006)* Tavaroiden ja palveluiden viennin volyymi ja Suomen vientimaiden tuonnin volyymi

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

16

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

%


Vaihtosuhteella korjattu BKT:n kasvu vuosina 2000–2004, %

Lähde: KTM

Korjattu BKT:n kasvu henkeä kohden

0 1 2 3

Alankomaat

Japani

Saksa

Tanska

Italia

Suomi

Ruotsi

Ranska

USA

Norja

Kanada

Iso-Britannia

Australia

BKT:n kasvu henkeä kohden

0 1 2 3

Vaihtosuhdekorjaus BKT:een

-1 0 1

+


Innovaatioaktiivisuus: järjestys asukasta kohden laskettujen indikaattoreiden perusteella

RuotsiLuxemburgTanskaSaksaAlankomaatSuomiBritanniaItävaltaRanskaBelgiaItaliaIrlantiEspanjaNorjaPortugaliKreikka

Tavaramerkit Mallisuoja

2136485

109

13127

11141516

Triadipatentit

265341

10978

121314111516

312645

107

1198

1413121516

Lähde: Tietoaika 4-5/2005 - Economic Trends 2/2005, Aku Alanen


Lisää haasteita Suomelle

• Sijaintietujen muutosten nopeus ja suuruus => • viime vuosien vähäinen offshoring ei tae jatkosta; palvelualojen ulkomaille

siirtymiselle altis potentiaali 15-20 % työpaikoista• Koulutusjärjestelmän reagointikyvylle entistäkin isompi haaste

• Korkea koulutustaso sinänsä ei yhtä vahva kilpailutekijä kuin ennen; tärkeämpää koulutuksen laatu ja sen osuvuus työelämän kulloisiakin tarpeita vastaavasti

• Palkat voivat aiempaa vähemmän poiketa yksilöiden tuottavuudesta => Suomen palkanmuodostusmalli ei istu tähän hyvin; voidaanko joustavoittaa ilman makrokoordinaation menetystä?

• Teknologian eturintamassa kisa yhä kovempaa ja Suomen absoluuttiset resurssit pieniä => tarve erikoistua entisestään, mikä riskialtista

• Suomi energiaintensiivinen talous => energian hinnan nousu iskeekeskimääräistä kovemmin


Työpaikkojen siirrettävyys ja niiden koulutus-jakauma vuonna 2003

1291941181001 529 099Yhteensä

128184419681 046 130Paikalliset

101220391915 226 677Osittainen siirrettävyys

151223331615234 432Helppo siirrettävyys

48184922221 860Ilma- ja vesiliikenne

Ylempi korkeakoulu ja tutkija-

aste

Alempi korkea-koulu-aste

Alin korkea-

asteKeski-aste

Perus-aste

Osuus, %HenkilöäToimialojen siirrettävyys

Työlliset koulutusasteen mukaan, %Palveluiden työpaikat


Työllisyyden kasvu vuosina 1995–2003

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 %

Helppo siirrettävyys

Osittainen siirrettävyys

Paikalliset

Palvelut yhteensä

Kaikki yhteensä


Energiaintensiteetti Suomessa ja eräissä OECD-maissa vuosina 1993–2004

Lähde: Eurostat

0

50

100

150

200

250

300

350

400

45019

93

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

YhdysvallatSuomiRuotsiIso-BritanniaEU-25NorjaRanskaEU-15SaksaTanskaJapani

Kgoe per 1 000 euroa


Miten politiikan pitäisi reagoida?

• Osaamista ja muutoskykyä painottava strategia edelleenkin perusteiltaan viisas

• Tarvitsee kuitenkin kehittämistä ja ennen kaikkea hyväätoteuttamista

• Huomiota ansaitsevia asioita:

• Huippuosaamispanostusten ja laajan osaamispohjan yhdistäminen

• Koulutusjärjestelmän kyky tuottaa nopeasti työelämän tarpeita vastaavia valmiuksia ja Suomen kyky houkutella osaajia

• Osaamispanostuksiin tarvittavien resurssien mitoittaminen

• Yritystoiminnan, työmarkkinoiden ja julkisen sektorin uudistumiskyky

• Talouden sopeutuminen korkeisiin energian hintoihin


Huippuosaamispanostusten ja laajan osaamispohjan yhdistäminen

• Strategiset huippuosaamisen keskittymät (SHOK) luonteva valinta• Tavoitteen oltava globaali kärki• Yrityssektorin roolin oltava vahva ja aloitteellinen• Exit-strategiatkin tarvitaan

• Yliopisto- ja korkeakoulujärjestelmän tehostaminen avainkysymys• Paras keino erikoistuminen ja profiloituminen• Myös samalla alueella toimivien yksiköiden fuusioita harkittava• Lisää autonomiaa ja ammattimaista johtamista• Rahoituspohjaa laajennettava

• Lahjoitusten rohkaisu olennaisesti suuremmalla verottomuudella• Lukukausimaksut eivät saa olla tabu, kunhan varmistetaan kaikkien mahdollisuus

kouluttautumiseen esim. vouchereilla

• Varmistettava, että keskittymien ulkopuolellakin innovatiiviselle toiminnalle tukea

• Syytä harkita T&K-investointien verotukea• Uusi osaamiskeskusohjelma nivellettävä hyvin SHOKeihin• Elinkeino-, innovaatio- ja aluepolitiikan alueellisia organisaatioita ja ohjelmia syytä

rationalisoida


Koulutusjärjestelmän kyky tuottaa nopeasti työelämän tarpeita vastaavia valmiuksia ja Suomen kyky houkutella osaajia

• Perusvalmiuksien merkitys korostuu

• Koulutuksen modulointi lyhytkestoisempiin kokonaisuuksiin auttaisi reagointikykyä

• Suuren korkeakoulutettujen osuus ei niin tärkeä kuin koulutuksen laatu eri koulutustasoilla

• Sekava aikuiskoulutusjärjestelmä kaipaa kokonaisuudistusta

• Huippuosaamiseen tarvitaan tukea ulkomailta


Ulkomaalaisten osuus korkeasti koulutetusta väestöstä eri maissa, %

Lähde: OECD0 1 2 3 4 5 6 7 8

PuolaMeksikoSUOMIKoreaUnkariJapani

SlovakiaSaksa

PortugaliAlankomaat

Iso-BritanniaEU-19EU-15

KreikkaIrlantiUusi-

TanskaTsekki

ItävaltaTurkkiBelgia

RanskaNorja

EspanjaRuotsi

KanadaSveitsi

LuxemburgYhdysvallat

Australia


Korkeasti koulutettujen suomalaisten maasta- ja maahanmuutto 1998-2004, henkeä

Lähde: Alanen

-571-841

-601

-1 427-1 310-1 610-1 680

-2 000

-1 000

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

PoismuuttoPaluumuutto- Aivovuoto


Osaamispanostuksiin tarvittavien resurssien mitoittaminen

• Tavoite T&K-panostusten nostamisesta 4 prosenttiin BKT:staperusteltu (vaikka rajahyöty epävarma), koska tavoitellaan

• teknologian eturintaman työntämistä ulospäin kärkialoilla JA• laajan osaamispohjan turvaamista

• Edellyttää 2010 toteutuakseen vähintään 7 % vuotuista kasvua JULKISESSA rahoituksessa (> kehyksen mukaiset alustavat linjaukset)

• Koulutuspanostuksia myös tarve lisätä• Nyt oletetaan ikäluokkien supistumisen vähentävän menojen BKT-

osuutta• Koulutuspanostuksissa Suomi keskikastia, T&K:ssa maailman kärkeä


Suomen panostukset suuria tutkimuksessa, koulutuksessa keskitasoa

Tutkimuksen menot vuonna 2003, % BKT:sta

Lähteet: OECD (2005): Main Science and Technology Indicators ja Education at a Glance

Koulutuksen menot BKT:sta* vuonna 2002

* Ml. yliopistojen tutkimus

0 1 2 3 4

PuolaSlovakia

Kreikka 1)Portugali 1)

UnkariEspanja

Irlanti 2)Uusi-Seelanti

TsekkiNorja

Alankomaat 2)EU-25 2)

Iso-BritanniaKanada

EU-15 2)Belgia 1)Itävalta

Ranska 2)Tanska 1)

SaksaUSA

JapaniSuomiRuotsi

JulkinenYksityinen

%1) 20012) 2002

0 1 2 3 4 5 6 7

Kreikka Slovakia

IrlantiTsekkiJapani

EspanjaItalia

AlankomaatSaksa

UnkariItävalta

PortugaliIso-Britannia

SuomiPuola

RanskaSveitsiBelgia

Uusi-SeelantiNorja

RuotsiTanska

USA

JulkinenYksityinen

%


Yritystoiminnan uudistumiskyky

• Kilpailun tärkeyttä ei voi ohittaa

• Kasvuvaiheen yritysten rahoitukseen lisätoimia; erityisesti riskisijoittajien verotukea syytä harkita

• Teknologian eturintamassa oleville yrityksille innovatiiviset julkiset hankinnat voivat olla tärkeä riskien rajoittamisen keino

• Työvoiman joustava vähentäminen tärkeä sopeutuskeino: peruste arvioida irtisanomissuojan tasoa uudelleen

• Monipuolinen omistajuus on etu


Työmarkkinoiden uudistuminen

• Työvoiman tarjonnan vahvistaminen korostuu ikääntymisen myötä• Suurin potentiaali ikääntyneissä ja nuorissa• Kannustinloukkujen lieventäminen edelleen perusteltua

• Verotus• ”Perustulo” ikääntyneille työttömille

• Vaikeasti työllistyvät: ilman palkkatuen ja aktiivitoimien lisäystä tuskin tuloksia• Maahanmuuttopolitiikan linjaa arvioitava uudelleen (tarveharkinnan säilyttäminen)• Erityistoimet osaajien houkuttelemiseksi ja pitämiseksi aiheellisia

• Työvoiman liikkuvuuden esteitä vähennettävä edelleen• Asuntopolitiikka: alueellinen liikkuvuus• Pendelöinnin ja etätyön tuki: alueellinen liikkuvuus• Työttömyysturvan ehdollisuus: alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus• Aikuiskoulutusjärjestelmä: ammatillinen liikkuvuus

• Palkanmuodostus enemmän yritystasolle: hitaaseen etenemiseen olisi syytä saada vauhtia

• Joustavuuden ja riskinkannon tasapaino tärkeä asia (”joustoturva”)• Muutosturvan ideaa syytä laajentaa• Yksi vaihtoehto uudenlainen oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino nuorille työntekijöille

(irtisanomissuojan lievennys; muutosturvan mukaiset työllistymisen tukitoimet)


Uudistumista tukeva julkinen sektori

• Osaamista ja uudistumista tukevat meno- ja veronkevennystarpeet sopivat huonosti julkisen talouden pitkän ajan näkymiin

• Palvelutuotannon tehokkuutta lisättävä• Tuottavuusohjelma• Kunta- ja palvelurakenneuudistus• Mutta tällä rajansa: Suomen julkinen sektori kv-tehokas

• Harkittava myös julkisen vastuun rajojen tarkistamista: selvin kandidaatti eläkejärjestelmä

• Mittakaavaltaan suuri, suurimmat menopaineet• Rahoitusjärjestelmä kehittynyt sitten eläkejärjestelmän luomisen• Vaurastumisen myötä paternalismin tarve vähentynyt• Perusteltua vähentää eläkkeelle siirtymisen houkuttimia myös

työvoiman tarjonnan varmistamisen takia


Ikäsidonnaisten menojen kasvu, prosenttia BKT:sta

Lähde: VM

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

8

2010 2020 2030 2050-1

0

1

2

3

4

5

6

7

8

Terveydenhoito japitkäaikaishoito

Eläkkeet

Koulutus

Yhteensä pl. tyött.

%

Muutos vuodesta 2005

%


Talouden sopeutuminen korkeisiin energian hintoihin

• Globaalit trendit ja energiamarkkinoiden integroituminen => Luovuttava ajatuksesta, että toimialojen kilpailukyky Suomessa voisi perustua halpaan energiaan

• Kilpailukykyä ja yhteiskunnan riskinsietokykyä voidaan sen sijaan tukea monipuolistamalla tarjontaa edelleen

• Ilmastopolitiikassa globaalit ratkaisut tärkeitä paitsi sinänsämyös Suomen kilpailukyvyn takia => EU yhä tärkeämpi areena Suomelle ympäristöpolitiikassa

• Päästöttömien energiamuotojen kehittämiseen ja käyttöön ottoon syytä panostaa paitsi omien tarpeiden takia myös teknologiaviennin mahdollisuuksien hyödyntämiseksi

• Bioenergia nopea lisääminen edellyttää julkista interventiota, mutta varottava lukitsemasta tuottajia ja kuluttajia nopeasti vanhentuvaan tehottomaan teknologiaan

Documents

Mitä uutta opittu globalisaatiohaasteista · 2009-01-19 · Vesa Vihriälä 19.1.2007 G-analyysi vuonna 2004 • Kysymys: viekö globalisaatio työpaikat Kiinaan Suomesta ja muista