Nuorten työllistymisen palveluketju

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012

NuorteN työllistymiseN palveluketjuPirilän Porras -hanke

2 Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012

Sisältö

1 Johdanto ............................................................................................................... 3

2 Pirilän Porras -hanke............................................................................................. 6

2.1 Palveluohjaus työmenetelmänä ...................................................................... 6

2.2 Pirilän Porras -hankkeen tuomat palvelut ja niiden toteutus .......................... 7

2.3 Työllistymisen portaat -apuväline nuorten tilanteiden hahmottamiseksi ...... 10

3 Edellytykset nuorten palveluohjaukselle hankkeen päätyttyä ............................. 13

4 Nuorten työllistymisen palveluketju .................................................................... 14

4.1 Palveluprosessi ja palveluketju määritelminä ................................................ 14

4.2 Nuoren työllistymisen palveluketjun perusperiaatteet Kempeleessä ............ 15

5 Asiantuntijoiden välinen yhteistyö ja osaaminen ................................................ 15

6 Nuorten työllistymisen palveluketju -mallinnus ................................................... 20

Nuorten työllistymisen palveluketju

tekstit: Ulla Hakola, projektisuunnittelija, Oulun seudun ammattiopisto/Kempeleen yksikkö Anu Tuominen, projektipäällikkö, Oulun seudun ammattiopisto/Kempeleen yksikkö Jenni Kiiskilä, projektipäällikkö, Oulun seudun ammattiopisto/Kempeleen yksikkö Leena Häikiö, opinto-ohjaaja, Oulun seudun ammattiopisto/Kempeleen yksikkö Satu Hillukkala, kuraattori, Oulun seudun ammattiopisto/Kempeleen yksikkö Sari Isojämsä, ammatinvalintapsykologi, Oulun seudun TE-toimisto Tapio Merentie, työvoimaohjaaja, Oulun seudun TE-toimisto Heidi Hyppänen, sosiaaliohjaaja, Kempeleen kunta/sosiaalitoimi Heini Raasakka, sosiaaliohjaaja, Kempeleen kunta/sosiaalitoimi Pentti Mätäsaho, työnsuunnittelija, Kempeleen kunta/sosiaalitoimi Sanna Tauriainen, nuorisotyön vastaava, Kempeleen kunta/nuorisotoimi Hannele Huhta, psykologi, Kempeleen kunta/mielenterveystyö Ritva Määttälä, terveydenhoitaja, Kempeleen kunta/opiskeluterveydenhuolto Virpi Huittinen, projektipäällikkö, Oulun seudun etsivän nuorisotyön hanke

painopaikka: Oulun seudun ammattiopisto 2012

3Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012

1 Johdanto

Käsilläsi on Pirilän Porras -hankkeen tuottama Nuorten työllistymisen palveluketju-kuvaus, jonka tarkoituksena on jäsentää nuorten työllistymisen ohjausta Kempeleen kunnassa.

Pirilän Porras -hanke on aikavälillä 1.8.2010–30.6.2013 toimiva ESR-hanke, jota hallinnoi Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, vastuullisena toimijana Oulun seudun ammattiopiston Kempeleen yksikkö. Hankkeen valmistelussa ovat olleet mukana OSAOn Kempeleen yksikkö, Kempeleen kunnan koulu-, nuoriso-, sosiaali- ja terveys-toimi sekä Oulun seudun TE-toimisto. Hankkeen tavoitteena on kehittää yhteistyötä ammatillisen koulutuksen, TE-hallinnon ja kunnan eri toimijoiden kanssa. Hanke to-teutetaan yhteistyössä edellä mainittujen tahojen sekä Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) Kempeleen yksikön kanssa.

Hankkeen tavoitteena on ollut • tukea15–24-vuotiaitanuoriaopiskeluunjatyöelämään (määrällinen tavoite 114 nuorta) • luodamoniammatillinenverkostomainentyöskentelytapajatoimintamalli, jossa kunnan ja valtion yms. eri asiantuntijat tarjoavat syrjäytymisvaarassa oleville nuorille soveltuvia oikea-aikaisia palveluja • kuvataorganisaatiomalli,jollamoniammatilliseenyhteistyöhönperustuva palvelukokonaisuus on parhaiten toteutettavissa

Kataisen hallitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen vuodes-ta 2013 siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. 3/2012 valmistui laajapoh-jaisen työryhmän esitys nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisesta. Työryhmä etsi ratkaisuja siihen, miten kaikille nuorille saadaan työelämässä tarvittavaa osaamista, miten tunnistetaan tuen tarve ja miten työvoimapalvelut saadaan kattamaan nuorten yhteiskuntatakuun haasteet. (TEM 2012.)

Edellä kuvattu nuorten yhteiskuntatakuu edellyttää yhteiskunnalta laaja-alaista eri toimijoiden yhteistyötä. Tämä palveluketjukuvaus on Pirilän Porras -hankkeen 2. ta-voitteen tuotos, joka konkretisoi paikallisia, hankkeessa saatuja kokemuksia nuorten ohjauksen verkostomaisen työskentelytavan ja toimintamallin kehittämiseksi. Tavoite on täsmentynyt vastaamaan pilottikuntana toimineen Kempeleen kunnan tarvetta ja siten palveluketjukuvauksen lähtökohtana on Kempeleen kunnassa toteutettava nuorten monialainen ohjaustyö. Kuitenkin kuvaus on käytettävissä myös muissa kun-nissa monialaisen työn jäsentämiseksi.


Monialaisen työn jäsentämiseksi ja hankkeen toiminnan juurruttamisen edistämiseksi hanke näki tärkeänä kuvata nuorten monialaisen työllistymisen palveluketjun yhdessä hankkeeseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Lähtökohtana palveluketjukuvaukselle oli, että koordinaatio ei ole mahdollista ilman hyvin kuvattua toimintamallia ja palve-luketjukuvausta. Palveluketjukuvaus ei kuitenkaan ole tyhjentävä katsaus prosessi-maiseen toimintaan tai sen teoreettisiin lähtökohtiin. Kuvauksen taustalla on käytetty Kaarina Tantun (2007) väitöskirjaa Palveluketjujen hallinta julkisessa terveydenhuol-lossa, johon lukija voi halutessaan palata.

Kuvauksen on laatinut 1.8.2010 lähtien hankkeen projektisuunnittelijana toiminut Ulla Hakola syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana. Palveluketjukuvauksen mallinnus on laa-dittuQPRProcessDesignerohjelmalla.RaporttionhyväksyttyPirilänPorras-hank-keen ohjausryhmässä 25.5.2012. Palveluketjukuvauksen asiantuntijatahona on toiminut hankkeen projektiryhmä, jonka tehtävä liittyi tämän palveluketjukuvauksen kehittämistyön lisäksi hankkeen asiakas-työn sisältöihin ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseen. Projektiryhmän toimintaan osallistuivat seuraavat Kempeleen kunnan, Oulun seudun TE-toimiston ja Oulun seu-dun ammattiopiston Kempeleen yksikön työntekijät:

Leena Häikiö, opinto-ohjaaja, OSAO/Kempeleen yksikkö Satu Hillukkala, kuraattori, OSAO/Kempeleen yksikkö SariIsojämsä,ammatinvalintapsykologi,OulunseudunTE-toimisto Tapio Merentie, työvoimaohjaaja, Oulun seudun TE-toimisto Heidi Hyppänen, sosiaaliohjaaja, Kempeleen kunta/sosiaalitoimi Heini Raasakka, sosiaaliohjaaja, Kempeleen kunta/sosiaalitoimi Sanna Tauriainen, nuorisotyön vastaava, Kempeleen kunta/nuorisotoimi

Lisäksi projektiryhmän toimintaan ovat osallistuneet: Ritva Määttälä, terveydenhoitaja, Kempeleen kunta/opiskeluterveydenhuolto Pirjo Juntunen, erityisopettaja, OSAO/Kempeleen yksikkö HanneleHuhta,psykologi,Kempeleenkunta/mielenterveystyö Pentti Mätäsaho, työnsuunnittelija, Kempeleen kunta/sosiaalitoimi Virpi Huittinen, projektipäällikkö, Oulun seudun etsivän nuorisotyön hanke

Projektiryhmän toimintaan osallistuivat myös 1.8.2010–19.2.2012 hankkeen projektipäällikkönä toiminut Anu Tuominen ja 19.2.2012 lähtien projektipäällikön tehtävässä toiminut Jenni Kiiskilä (toiminut hankkeen projektisuunnittelijana 15.8.2011–19.2.2012).

Palveluketjun laatimiseen käytettiin sovitusti kuusi (6) projektiryhmän tapaamiskertaa. Seuraavassa kuviossa on esitetty kunkin osallistujan läsnäolokertojen määrä.



2 Pirilän Porras -hanke

2.1 palveluohjaus työmenetelmänä

Pirilän Porras -hankkeen hankehakemuksen mukaan hankkeen lähtökohtana oli, että projektityöntekijä perehtyy hankkeeseen ohjautuneiden 15–24-vuotiaiden nuorten tilanteeseen, laatii alustavan palvelutarvearvion ja kokoaa moniammatillisen työryh-män verkostotapaamiseen sekä edelleen nuoren ja tarvittaessa huoltajien kanssa laaditaan toimintasuunnitelma, jossa sovitaan palveluntuottajat, nimikko-ohjaajat ja seuranta.

Pirilän Porras -hankkeen toimintatavaksi nuorten ohjaustyössä vakiintui sosiaali- ja terveysalan työmenetelmänä käytetty palveluohjaus (ks. esim. Hänninen 2007, 13):”(Työikäisten) palveluohjaus on toimintamalli, joka koordinoi ammatillisesti erikoistu-neiden asiantuntijoiden sekä samanaikaisesti usean ammattilaisen apua tarvitsevien ihmisten välille tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden, joka perustuu asiak-kaan tarpeisiin ja palvelujärjestelmän toimintamahdollisuuksiin. Toiminnassa näkyy koko ajan asiakkaan palvelutarve kuin palvelujärjestelmän mahdollisuudet.” (Reito 2006.)

On olemassa erilaisia palveluohjauksen muotoja; yleinen eli perinteinen palveluoh-jaus, voimavarakeskeinen palveluohjaus ja intensiivinen palveluohjaus. Palveluohja-uksen taso riippuu nuoren palvelutarpeesta: Jos nuori ei saa apua ns. yleisen palve-luohjauksen avulla, autetaan häntä seuraavalla palveluohjaustasolla. (ks. tarkemmin Hänninen 2007.)

Hankkeeseen tulleet nuoret ovat olleet sekä irrallaan yhteiskunnallisista toimintaym-päristöistä, liittyneinä niihin tai olleet palveluiden suurkuluttajia. Hankkeessa nuorten palveluohjauksellisella työotteella on tavoiteltu ennen kaikkea asiakkaiden ”luukutta-misen” vähentämistä.

Hankkeessa toteutettu palveluohjauksen toimintamalli on kuvattu seuraavasti:


2.2 pirilän porras -hankkeen tuomat palvelut ja niiden toteutus

Hankkeen työntekijöiden ja verkoston toteuttaman palveluohjauksen lisäksi hanke tarjosi nuorille palveluja, joiden on oletettu edesauttavan nuorten ohjautumista koulu-tukseen ja työllistymiseen: • TE-toimistonpalvelutKempeleessä: työvoimaohjaajan vastaanotto n. 2 pv/kk ammatinvalintapsykologinvastaanotton.2pv/kk • Verventoteuttama5-10päivänkuntoutustutkimusjaksotn.20nuorelle (Menolippu tulevaisuuteen - kuntoutustutkimus) • ohjaavatyövoimapoliittinenkoulutus,4x3kk:njaksoavuosina 2011–2012 (Arkielämän taidot ja ammatinvalinta -koulutus) • palkkatukirahaanuortentyöllistämiseen(PirilänPorrasTyövoima- poliittiset toimenpiteet -rinnakkaishankkeen hallinnoima osuus, jossa PiPo-hankkeen rooli oli ohjata nuoria palkkatukityöhön)

Seuraavassa on kuvattu keskeisiä asioita TE-toimiston ja Verven kanssa toteutetusta yhteistyöstä ja palvelun järjestämiseen liittyvästä prosessista.

te-toimiston nuorten työvoimaohjaaja • työvoimaohjaajavarasinuorelleajanjakutsuunuorenvastaanotolle/ projektityöntekijä varaa ajan tuntemalleen nuorelle työvoimaohjaajan vastaanotolle


• vastaanotottoteutettiinpääsääntöisestipariohjauksena projektityöntekijän kanssa • projektityöntekijätoteuttiyksilöohjaustavastanottojenvälilläesim. ohjaamalla nuorta CV:n laadinnassa, työharjoittelupaikkojen kartoittamisessa ja hakemisessa sekä työharjoittelusopimusten laatimisessa, työkokeilu-, koulutuskokeilu- tai siviilipalveluspaikan järjestämisessä, koulutukseen hakeutumiseen liittyvissä asioissa tai kuntoutustutkimusjaksoon liittyvissä järjestelyissä. Projektin tehtävänä oli myös huolehtia Kempeleen kuntaan tukityöllistyneiden sopimusten (5 kpl) toteutumisen seurannasta siltä osin kun ne koskivat hankkeen hallinnoimaa palkkatukirahaa.

ammatinvalintapsykologi • ammatinvalintapsykologiilmoittiprojektityöntekijällekäytettävissäolevat vastaanottopäivät • projektityöntekijäylläpitiammatinvalintapsykologinajanvarauskalenteria huolehtien hankkeeseen ohjautuneiden nuorten ajanvarauksesta, ja välitti varatutajatjanuorentiedotammatinvalintapsykologille(nuorilleilmoitettiin perustietojen välittämisestä; nimi ja syy ajanvaraukselle) • projektityöntekijätapasinuorenjaverkostonennenammatinvalinta- psykologinvastaanottoa,jolloinnuoriohjautuiammatinvalintapsykologille palvelutarvearvion kautta tai tietyissä tilanteissa verkoston asiantuntija varasi ajan suoraa projektityöntekijältä sekä välitti nuoren tiedot projektityöntekijälle • ensimmäinenvaihtoehtokoettiinnuorenkanssatehtävänyhteistyönkannalta tarkoituksenmukaisemmaksi tavaksi edetä • vastaanotottoteutettiinpääsääntöisestiammatinvalintapsykologinyksilö- ohjauksena, mutta myös pariohjauksena projektityöntekijän kanssa niiltä osin jos nuoren palvelussa oli käytännön järjestelyjä kuten työkokeilut tai koulutukseen hakeminen. Lisäksi järjestettiin laajempia verkostotapaamisia erityisesti nuoren ohjautuessa hankkeeseen ja ohjauksen edetessä.

ohjaava työvoimapoliittinen koulutus • työvoimaohjaajajaprojektityöntekijäohjasivatnuoriakoulutukseen/nuori hakeutui koulutukseen omatoimisesti • tarvittaessaprojektityöntekijäohjasisähköisenhakemuksenteossa • TE-toimistotekivalinnatohjaavaankoulutukseen/tarvittaessaprojekti- työntekijä osallistui valintakokoukseen • projektityöntekijäosallistuikoulutuksenaikanakouluttajanjärjestämiin asiakaspalavereihin • työvoimaohjaajavarasiTE-toimistonvastaanottopäivänkempeleläisille nuorille koulutuksen päätyttyä • työvoimaohjaajanjaprojektityöntekijänohjausjatkuikoulutuksenpäätyttyä kempeleläisten nuorten osalta


palkkatuki/ kempeleen kunnan palkkatukityö • nuori,työvoimaohjaajajaprojektityöntekijäkeskustelivatmahdollisuudesta palkkatuettuun työhön • työvoimaohjaajatarkistialustavastinuorenpalkkatukioikeuden • projektityöntekijäoliyhteydessäkunnantyönsuunnittelijaan,välittitiedon nuoren palkkatuetun työn tarpeesta ja oikeudesta palkkatukityöhön • työnsuunnittelijaottiyhteydenTE-toimistontyönantajapalveluihinjavarmisti nuoren oikeuden palkkatukeen • työnsuunnittelijaselvittinuorenpalkkatukipaikankunnaneriyksiköistä • ko.yksikönedustajahaastattelinuoren • työnsuunnittelijatekipalkkatukihakemuksenTE-toimistontyönantaja- palveluihin, johon liitettiin Pirilän Porras -hankkeen projektinumero • TE-toimistontyönantajapalveluttekivätpalkkatukipäätöksen,jokalähetettiin työnsuunnittelijalle • palkkatukityöntarjonnutyksikkölaatityösopimuksennuorenkanssa • yksiköntyöntekijäperehdyttinuorentehtäviinsä • nuorityöskenteliyksikössäsenhenkilöstönmukanajatyönsuunnittelijaon yhteydessä Pirilän Porras -hankkeeseen, mikäli nuoren palkkatukijaksoon liittyen tapahtui muutoksia • palkkatukityöjaksonlopullatyönsuunnittelijaselvittisekäkunnaltaettä TE-toimistosta, onko nuorella mahdollisuutta jatkaa palkkatuella tai, jos oikeutta ei ollut työnsuunnittelija ohjasi nuoren palkkatukijakson päätyttyä TE-toimiston vastaanotolle • nuori,työvoimaohjaajasekäprojektityöntekijälaativatjatkosuunnitelman nuoren työllistymisen edistämiseksi

Palkkatukirahaa on käytetty myös kahden nuoren oppisopimuskoulutuksen tukemi-seen yrityksissä.

kuntoutustutkimusjaksot vervellä (hankkeessa kilpailutettu palvelu) • projektityöntekijä/muunuorenkanssatoiminuttunnistinuoren kuntoutustutkimuksen tarpeen ja motivoi nuoren tutkimukseen • jospalvelutarpeentunnistajaolijokumuukuinprojektityöntekijä, otti hän yhteyden projektityöntekijään • projektityöntekijälaatinuorenkanssayhdessälähetteenVervelle • Vervekutsuinuorenjaksollekirjeitsejapyysisamallanuorelta kirjallisen luvan tietojenkeruuseen • ennenkuntoutustutkimusjaksonalkuaVervejärjestialoituskeskustelunja toimitti tiedon tilaisuuden ajankohdasta projektityöntekijälle (sovitusti projektityöntekijä toimi yhteyshenkilönä myös nuoreen ja muihin nuoren luvalla tilaisuuteen kutsuttaviin päin) • kuntoutustutkimusjaksonaikanaVervetiedottiprojektityöntekijää mahdollisista lisätutkimustarpeista hankkeen toteuttamaa kustannus- seurantaa varten/varmisti lisäpalvelun hankinnan


• kuntoutustutkimusjaksonpäätyttyäVervejärjestiloppukeskustelunja toimittaa tiedon tilaisuuden ajankohdasta projektityöntekijälle (sovitusti projektityöntekijä toimii yhteyshenkilönä myös nuoreen ja muihin nuoren luvalla tilaisuuteen kutsuttaviin päin)

Hankkeessa tarjottujen palvelujen arviointi esitellään hankkeen loppuraportin yhte-ydessä.TE-toimistonpalvelujen(ammatinvalintapsykologinjanuortentyövoimaoh-jaaja) jatkuminen Kempeleessä hankkeen jälkeen selviää vuoden 2012 aikana. Muut palvelut juurtuvat nuorten työllistymisen palveluiksi, mikäli hankkeen toteuttama palveluohjaus jatkuu hankkeen päätyttyä.

2.3 työllistymisen portaat -apuväline nuorten tilanteiden hahmottamiseksi

Suunnitteluvaiheessa hankkeen kohderyhmänä ajateltiin olevan julkisen työvoimahal-linnonasiakassegmentinII(Osaamisenkehittämisenkauttatyömarkkinoillesuuntaa-va) mukaiset nuoret (ks. taulukko 1), joita TE-toimisto ohjasi hankkeeseen.

Hankkeessa on ollut kevääseen 2012 mennessä mukana 136 nuorta (tavoite han-keajalle 114). Vastoin ennakko-oletusta hankkeen asiakaskunnasta noin puolet oli perusasteen ja toisen asteen opiskelijoita, ja työttömistä nuorista (ml. he, joka eivät olleet työttöminä työnhakijoina TE-toimistossa) suurin osa oli ammattikouluttamatto-mia. Ammatillinen koulutus oli kaikkiaan n. 15 %:lla nuorista.

Taulukko1.Työvoimahallinnonasiakassegmentointi.(Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö)

2.3 Työllistymisen portaat -apuväline nuorten tilanteiden hahmottamiseksi

Suunnitteluvaiheessa hankkeen kohderyhmänä ajateltiin olevan julkisen työvoimahallinnon

asiakassegmentin II (Osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntaava) mukaiset nuoret

(ks. taulukko 1), joita TE-toimisto ohjasi hankkeeseen.

Hankkeessa on ollut kevääseen 2012 mennessä mukana 136 nuorta (tavoite hankeajalle 114).

Vastoin ennakko-oletusta hankkeen asiakaskunnasta noin puolet oli perusasteen ja toisen asteen

opiskelijoita, ja työttömistä nuorista (ml. he, joka eivät olleet työttöminä työnhakijoina TE-

toimistossa) suurin osa oli ammattikouluttamattomia. Ammatillinen koulutus oli kaikkiaan n. 15

%:lla nuorista.

Taulukko 1. Työvoimahallinnon asiakassegmentointi. (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö)

Nuorten tilanteet olivat hyvin moninaisia; hankkeeseen ohjautuneet nuoret ovat olleet sekä irrallaan

yhteiskunnallisista toimintaympäristöistä, liittyneinä niihin tai olivat palveluiden suurkuluttajia


Nuorten tilanteet olivat hyvin moninaisia; hankkeeseen ohjautuneet nuoret ovat olleet sekä irrallaan yhteiskunnallisista toimintaympäristöistä, liittyneinä niihin tai olivat pal-veluiden suurkuluttajia (useita palveluntarjoajia, erillisiä ohjausprosesseja). Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa lähestymistapa nuoren asiantuntijaverkoston kokoami-seen ja nuoren palvelutarpeen kartoittamiseen oli luonnollisestikin erilainen. Useissa tilanteissa hankkeen työntekijä liittyi nuoren asioiden ympärille jo rakentuneeseen valmiiseen, mutta usein hajanaiseen verkostoon.

Työvoimahallinnon asiakasryhmittelyn kuuluvien nuorten lisäksi hankkeen asiakas-ryhmään kuuluvina voidaan erikseen luokitella nuoret, jotka etsivät tukea elämänti-lanteeseensa. Heidän asiassaan opiskelu tai työelämään pääsy ei ollut ensisijainen palvelutarpeenaiheuttaja(esim.terveydellisistäjasosiaalisistaongelmistakärsivätnuoret). Kuitenkin hankkeeseen mukaantulo on useammalla nuorella mahdollistanut myös opiskeluun ja työelämään suuntautumiseen liittyviä askeleita. Kaikkia nuoria hanke ei kyennyt tavoittamaan toivotusti, sillä osa nuorista ei kyennyt kiinnittymään hankkeessa tarjottuun ohjaukseen. Hankkeen tilastossa he näkyvät ”piipahtelijoina”, joille ei saatu aikaan pidempikestoisia suunnitelmia.

Nuorten tilanteiden selkiyttämiseksi Pirilän Porras -hanke on käyttänyt Kuopion kau-pungintyöllistyminenportaat-taulukkoa(ks.taulukko2).Taulukossatyöllistyminennähdään vaiheittain etenevänä prosessina, mikä auttaa hahmottamaan toteuttamis-kelpoista palvelupolkua: Hyppääminen ensimmäiseltä portaalta suoraan vaativam-malle portaalle on usein mahdotonta.

Taulukko2.Kuopionkaupungintyöllistymisenportaat.

Taulukko 2. Kuopion kaupungin työllistymisen portaat.

Taulukon avulla on pystytty arvioimaan hankkeeseen ohjautuneiden nuorten tilanteita

kokonaisuutena, ja arvioimaan laajemmin nuorten palvelutarvetta.

Nuorten moninaisista tilanteista johtuen tarvitaan hyvin monitasoisia työllisyyspalveluja (ks.

tarkemmin esim. Oulun kaupungin Työllisyysverkko):

• Kunta/ työllistymisen alkuvaiheen palvelut (kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen

kuntoutus)

• TE-toimisto/ työllistymisen aktivoivat ja ohjaavat palvelut (ammatinvalinnanohjaus sekä

yksilö- ja ryhmäohjaus)


Taulukon avulla on pystytty arvioimaan hankkeeseen ohjautuneiden nuorten tilanteita kokonaisuutena ja arvioimaan laajemmin nuorten palvelutarvetta.

Nuorten moninaisista tilanteista johtuen tarvitaan hyvin monitasoisia työllisyys-palveluja(ks.tarkemminesim.OulunkaupunginTyöllisyysverkko): • Kunta/työllistymisenalkuvaiheenpalvelut (kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus) • TE-toimisto/työllistymisenaktivoivatjaohjaavatpalvelut (ammatinvalinnanohjaus sekä yksilö- ja ryhmäohjaus) • TE-toimisto/ammatillisenosaamisenkehittämisenpalvelut (työharjoittelu, työelämävalmennus, työvoimakoulutus, työ- ja koulutuskokeilu, omaehtoinen opiskelu) • TE-toimisto/kohtiavoimiatyömarkkinoita(palkkatukityö,oppisopimus, työhönvalmennus, edelleensijoittaminen)

Yllä olevaan taulukkoon on kuvattu Kempeleen kunnan nuorten työllistymisen palve-lut Pirilän Porras -hankkeen aikana. Taulukossa työllisyyspalveluja on ajateltu laajasti hankkeessa mukana olleiden tahojen; Kempeleen kunnan, Oulun seudun TE-toimis-ton ja Oulun seudun ammattiopiston Kempeleen yksikön näkökulmista.


Tarkasteltaessa hankkeeseen ohjautuneiden nuorten tilanteita tulevat esille sosiaali-huollonydinalueeseenkuuluviasosiaalisiaongelmiakutentoimeentulonjaterveydenongelmiasekämielenterveys-japäihdeongelmia.Onnähtävissä,ettävakiintuneillaoh-jaus- ja palvelujärjestelmillä ei ole tarpeeksi keinoja vastata sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviin koulutus-, kuntoutus- ja työllistymistarpeisiin. Nuorten saattaminen koulutuk-seen tai työmarkkinapolulle edellyttää usein pitkäjänteistä sosiaalista tukemista. Hank-keessa onkin nähty tarve nuorisososiaalityölle, joka vahvistaisi kunnan lasten, nuorten ja lastensuojelun kysymyksiin liittyvää erityisosaamista (kasvuolojen turvaamiseen ja perheeseen liittyvät kysymykset, lainsäädäntö, ennaltaehkäisevä työ, lastensuojelutyö, psykososiaalinen työ, arviointi, moniammatillinen yhteistyö, palvelujen verkostoitumi-nen, vaikuttaminen ja asiantuntijatiedon tuottaminen päätöksentekoon). Nuorisososiaa-lityön kehittämisen myötä nuorten asiat eivät tulisi sosiaalityön kohteeksi vasta sitten, kunneovatkehkeytyneetvakaviksiongelmiksi.(ks.myösSTM2005,51.)

Kuopionkaupungintyöllistyminenportaat-taulukonkinkauttatarkasteltunahankkeenkohtaamat nuoret tarvitsevat sosiaalitoimen palveluna erityisesti kuntouttavaa työtoi-mintaa ja sen ohjausta sekä nuorten yhteiskuntatakuun esille nostamia työkokeilu- ja työharjoittelupaikkoja.

Hankkeen kohderyhmää ja sen palvelutarpeita analysoidaan tarkemmin hankkeen loppuraportissa.

3 Edellytykset nuorten palveluohjaukselle hankkeen päätyttyä

Pirilän Porras -hankkeen toteuttama nuorten työllistymisen palveluketjun hallinta organisaationsyrjässäonosoittautunuterityisestikoordinoinninnäkökulmastahaas-teelliseksi. Koordinaatiolla pyritään siihen, että ryhmän jäsenet näkevät työllään ole-van yhteisen päämäärään, jolloin heidän toiminnallaan on myös pyrkimys yhteiseen päätöksentekoon.

Hankkeen juurruttamisseminaarissa 30.11.2011 hanke esitteli ohjausja projektiryh-mälleen kolme mallia tai toimintatapaa, joiden mukaisena nuorten palveluohjaus voisi jatkua Kempeleessä Pirilän Porras -hankkeen päätyttyä. Lisäksi neljäntenä vaihtoeh-tona ohjausja projektiryhmä saivat esittää oman toimintamallin.

Annetuista vaihtoehdoista eniten kannatusta sai palveluohjaajan tehtävän perus-taminen. Palveluohjaaja paneutuu nuorten tilanteisiin, kokoaa ja koordinoi nuoren palvelutarpeen edellyttämää verkostoa ja selvittelee työllistymisen mahdollisuuksia. Yhteistyön tiivistäminen palveluohjaajan tuella on tärkeää, jotta vältetään nuoren pu-toaminenorganisaatioidenjatoimijoidenvälimaastoon.

Tämä palveluketjukuvaus korostaa nuorten ohjaustoiminnan avoimuutta ja verkosto-maiseen yhteistyöhön pohjautuvaa palvelutapaa. Nuorten moninaiset palvelutarpeet


edellyttävätmonientoimienyhteistyötäjareiluadialogia.Näissäverkostoissanuorettoimivat osallistuvina kumppaneina, eivätkä yksittäisten asiantuntijoiden määritte-leminä kohteina, joille suunnitellaan toimenpiteitä. Asiantuntijavetoisen ohjauksen kompastuskivenä on usein myös vääränlainen asiantuntijavallan käyttö. Sekä nuorten moninaisiin tilanteisiin että monialaisen yhteistyön haasteellisuudesta johtuen, on tärkeää, että palveluohjaajalla on laaja-alainen tieteellinen ja ammatillinen asiantunti-juus, kokemusta ja ymmärrystä verkostoissa toimimisesta ja niiden koordinoimisesta sekä tietoa nuorten työllistymiseen liittyvästä palvelujärjestelmästä ja sen palveluista. Nuorten työllistymisen palvelujärjestelmä kattaa useita tasoja ja palveluja ylisektori-sesti, jolloin kapea-alainen asiantuntijuus ei ole nuoren edun mukaista.

Tarkemmat ratkaisut hankkeen toiminnan juurruttamisesta Kempeleen kunta tekee vuoden 2012 aikana.

4 Nuorten työllistymisen palveluketju

4.1 palveluprosessi ja palveluketju määritelminä

Palveluketjuajattelunlähtökohtinaovatasiakaslähtöinenpalvelu,yhteistyönorgani-sointi, verkostomainen toiminta ja toimijoiden itseohjautuvuus. Lähtökohtana on asi-akkaan tarpeisiin vastaaminen, jolloin palveluprosessit tulee määritellä ja suunnitella asiakkaan tarpeesta käsin. Prosessilähtöisyys merkitsee myös asiantuntijoiden välis-tä yhteistyötä ja sen johtamista: Asiantuntijoiden osaaminen ja sen hyödyntäminen, jakaminen, ylläpito sekä johtaminen ovat tärkeitä prosessilähtöisessä toiminnassa. Prosessilähtöisen ajattelun taustalla on tavoite toimintojen riippuvuuksien yhteenso-vittamisesta eli koordinoinnista asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Palveluketjun kuvaaminen edellyttää seuraavien käsitteiden ymmärtämistä:

Palveluketju • Asiakkaantiettyynongelmakokonaisuuteenkohdistuva,suunnitelmallinenja yksilöllisesti toteutettava palveluprosessien kokonaisuus • Ylittääorganisaatiorajat

Palveluprosessi • Joukkotoisiinsaliittyviätoistuviatoimintojajaniidentoteuttamiseen tarvittavia resursseja tuotos • Palveluketjumuodostuupalveluprosesseista

Yhteistyön koordinointi ja verkostomainen toiminta vaativat koordinaatiota ja sovittuja resursseja. Koordinoitavat osa-alueet ovat 1. Palveluprosessi (tässä; nuorten työl-listymisen palveluketju), 2. Asiantuntijoiden välinen yhteistyö ja 3. Asiantuntijoiden osaaminen (Tanttu 2007).


Nuorten työllistymisen palveluketjukuvauksen taustalla on seuraava perusprosessi: • palveluunohjautuminen • palvelutarpeenarviointi • tavoitteidenasettaminen • suunnitelmanlaadinta • palveluntoteutus • seuranta,arviointijapäivitys

4.2 Nuoren työllistymisen palveluketjun perusperiaatteet kempeleessä

• palveluketjuhuomioityöttömättyönhakijat,toimeentulotuenvarassaolijatja oppilaitoksissa opiskelevat nuoret • keskeistäonvälittäväsuhtautuminennuoreen,nuorenongelmienvarhainen havaitseminen ja niihin rohkeasti puuttuminen • diagnoosiaeitarvitaaikaiseenpuuttumiseenjatukitoimenpiteisiin • kunnassaolevattyöllistymisenpalvelutovattiedossa • työllistymistäedistävätkunnanmuutpalvelutovattiedossa(sosiaali-, terveys-, nuoriso-, sivistys) • palveluketjustavastaavallaonhyväpalvelujärjestelmäntuntemus • sovittuverkostontoiminta;säännöllisettapaamiset • selkeätyönjakojatiedonkulku • sovittuverkostontoimintakunkinnuorentilanteessa • yhteisvastuusovituistaasioista • vastuuhenkilönnimeäminennuorenverkostossa;verkostontiedottaminen

5 Asiantuntijoiden välinen yhteistyö ja osaaminen

Prosessilähtöisessä toiminnassa asiantuntijat jakavat osaamistaan toinen toiselleen vuorovaikutuksessa yksilöiden välillä, uutta tietoa kartoitetaan yhteisissä tilaisuuksis-sa, tieto varastoidaan kaikille saatavaksi, luodaan osaamisen hyödyntämisen toimin-tamalli ja sovelletaan käytännössä (Nanoka & Takeuchi 1995, Sydänmaanlakka 2002). Vastaavassa toiminnassa asiantuntijuutta tarkastellaan useiden asiantuntijoiden, verkostojenjaorganisaatioidenkykynäratkaistayhteistoiminnallisestiuusiajamuut-tuviaongelmia(Launis1994).

Kekin (1990) mukaan asiantuntijoiden välinen yhteistyö sisältää: • yhteistätekemistä • suunnitteluunosallistumista • päätöstentekemistä • vastuunjakamista • ongelmienratkaisua • tulostenarviointia


• toimintojenkoordinointia • co-operointia • avointakommunikaatiota

Nuorten työllistymisen palveluketju sisältää useiden asiantuntijoiden osaamista. Palveluohjaajan tehtävän kannalta oleelliset asiantuntijat ja heidän osaamisensa on kuvattu alla.

osao/koulukuraattori • opiskelijankoulunkäynnintukeminen,sosiaalistenjapsyykkistenongelmien ehkäiseminen • opiskelijanjavanhempienohjaaminenkoulunulkopuolellesuuntautuvassa toiminnassa (vapaa-aika, kaverisuhteet, elämänhallintaan liittyvät asiat) • opiskelijanjavanhempienpalveluohjaus(mm.päihdehoitoonjalasten- suojeluun ohjaaminen, Kela-etuisuuksien haussa ohjaaminen) • opintoihinjaopiskeluunliittyvätasiat(poissaolojenseuraaminen,opiskeluun liittyvienongelmienselvitteleminenjakeskustelu,opiskeluunmotivoiminen)

osao/opinto-ohjaaja • opiskelijoidenopintojensuunnitteluun,opiskelutaitoihin,jatko-opintoihin hakeutumiseen ja työelämään suuntautumiseen liittyvä ohjaus • koulutukseenjaopiskeluunliittyväkokonaisvaltainenohjaus • oppilaitokseenhakeutuvienohjaus

osao/erityisopettaja • erityinentukivamman,sairauden,kehityksessäviivästymisen,tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi • opetuksenjaopetusjärjestelyjensuunnittelu,tehtävienjakokeiden tarkastaminen, oppilaan tai opiskelijan edistymisen arviointi ja seuranta • pienryhmäopetus • konsultaatioapuryhmäohjaajalle • lukiseula

osao/ryhmäohjaaja • omanammattialanjaopetusaineenhyvätuntemus

kempeleen kunta, terveystoimi/ammattiopiston kouluterveydenhoitaja • erilaisetterveystarkastukset,terveysneuvontajaterveydenedistäminen sekä sairausvastaanoton pitäminen • ohjaanuorenmuihinterveydenhuollonpalveluihinkutenpsykologilleja puheterapeutille • perhesuunnitteluunjaehkäisyynliittyvätasiat • keskustelutukiHuomioita: vastaanotolle ajanvarauksella.


kempeleen kunta, sosiaalitoimi/sosiaalityöntekijä • ohjaus,neuvontajatukiarkielämänongelmissa,taloudellisissaasioissasekä tietoja ja välineitä oman ja perheiden elämän hallintaan sekä ratkaisujen ja valintojen tekemiseen • sosiaalipalveluidenjärjestäminenkunnanasukkailleensekäohjausja neuvonta kyseisiin palveluihin liittyen, kuten esim. lastensuojelu, vammais- palvelu, päihdehuolto, perheoikeudelliset palvelut ja kuntouttava työtoiminta • toimeentulotukiasioidenkäsittelykunnanasukkaille kempeleen kunta, sosiaalitoimisto/sosiaaliohjaaja • yli18-vuotiaidentoimeentulotukihakemustenkäsittely,päätöksentekoja toimeenpano • toimeentulotuenhakemiseenliittyväneuvontajaohjaus taloudellisissa asioissa • puhelintunti • ajanvaraus • uusienasiakkaidentilannearviointi • suunnitelmanlaatiminenperusosanalentamisenyhteydessäasiakkaan itsenäisen suoriutuminen edistämiseksi (Totul 10§ 2 mom.) • palvelusuunnitelmanlaatiminentoimeentuloasiakkuudenperusteella(SHAL 7§)

kempeleen kunta, sosiaalitoimisto/työnsuunnittelija • tukityöllistämis-,työelämävalmennus-jatyöharjoittelupaikkojenetsiminenja täyttäminen (kunnan oma palvelutuotanto) • yhdistyksille/järjestöillekunnanmyöntämänpalkkatuenkäsittely • kunnankesätyöpaikkojenjakesätyöseteleidenhakemusten käsittely ja arvonta • viranomaisyhteistyö(TE-toimisto);palkkatuenhakeminenja palkkatukitilitykset • työttömienohjausjaopastus(TE-toimisto,Kela)

kempeleen kunta/nuorisotoimi/Nuorisotyöntekijä • nuortenohjausjakasvuntukeminenlasten-januortentalolla, henkilökohtainen vuorovaikutus nuoren kanssa • lastenjanuortenkasvattaminenhyviintapoihinsekä vastuunottamiseen omasta toiminnasta • eri-ikäistentapahtuma-jaleiritoiminta(pääpaino10–22-vuotiaissa) • yksilöohjausjapienryhmätoiminta • yksilötyötarkoittaatiiviimpiäkeskustelujajatyötäniidennuortenkanssa, jotka sitä tarvitsevat. Käymme keskusteluja, joissa kartoitamme lapsen tai nuoren elämää sekä ohjaamme tarvittaessa eri palvelujen pariin (mielenterveystyö, kuraattori, sosiaalitoimi yms.) • pienryhmätoiminnallatavoitammelapsiajanuoria,jotkaeivätpysty/halua osallistua yleiseen toimintaan tai joiden kohdalla nähdään hyvänä vaihtoehtona syvällisempi ohjattu toiminta.


• tyttöjenryhmä:kasvuntukeminen,ohjaaminenelämänhallintaanliittyvissä asioissa • poikaryhmä;aikuiskontaktientarjoaminen,elämänhallinnantukeminen • pienryhmätoiminnallakohtaammemyöserityistätukeatarvitsevia lapsia ja nuoria

Eriytettytyttö-japoikatoimintaantaamahdollisuudenpureutuaajatuksiinjaongel-miin sekä sukupuolen tuomiin elämäntilanteisiin.

• Erityisryhmätoiminta;ryhmät,tapahtumatjaretket • Näppihaukka-toiminta • TimeOut-Aikalisä-toiminta • Etsivänuorisotyö,Kempeleessäkirjoillaolevatnuoret • syrjäytymisvaarassaoleviennuorten(15–25-vuotiaat)etsiminen • nuortenelämäntilanteenkartoitus,yksilöllinenohjaus,tulevienpolkujen kartoitus ja näkyväksi tekeminen • yhteistyövanhempien,oppilaitosten,seudullisenetsivätyönkanssasekä muiden toimijoiden kanssa • ohjauseriviranomaistenpiiriin(Kela,kunnansosiaali-jaterveystoimi, TE-toimisto) • tulossapienryhmätoimintaa(esim.vertaistukitoiminta, ryhmätoiminta 10-luokka ja ammattistartti)

Palveluohjaajan työn kannalta on tärkeää tunnistaa myös Oulun seudun Etsivän nuorisotyön hankkeen toiminta, johon ohjataan ei-kempeleläisiä. Etsivän nuoriso-työn kohderyhmä on 15–25-vuotiaat nuoret, jotka ovat työn, koulutuksen tai muun aktiivisen toiminnan ulkopuolella tai vaarassa jäädä niiden ulkopuolelle. Seudullisen toimintamallin mukaisesti kohderyhmän nuoret ohjautuvat etsivään nuorisotyöhön pääasiassa oppilaitosten kautta. Nuoria ohjautuu etsivän nuorisotyön ohjausja neu-vontapalveluihin myös Aikalisä-toimintamallin kautta, lastensuojelusta sekä vanhem-pien tai muiden läheisten yhteydenottojen perusteella. Nuoret voivat olla myös itse yhteydessä etsivään nuorisotyöhön. Etsivä nuorisotyö tekee tarvittaessa yhteistyötä myös vanhempien tai muun verkoston kanssa.

etsivä nuorisotyö/ etsivän nuorisotyön hanke • tavoittaakohderyhmäänkuuluvatnuoretjakartoittaaheidänkanssaan tulevaisuuden suunnitelmia. • ohjaanuoriayksilöllistentarpeidenmukaisestijatekeenäkyväksierilaiset polut kohti koulutusta, työelämää tai muuta tarkoituksenmukaista ratkaisua. • ohjauskeskustelutnuorenkanssa,opiskelupaikan/työharjoittelupaikan hakemisessa avustaminen ja tutustumisvierailujen järjestäminen • kohderyhmäänkuuluviennuortenohjaaminenryhmämuotoisestiopiskeluun, työllistymiseen ja/tai muihin nuoren tarvitsemiin palveluihin liittyen


kempeleen kunta, mielenterveysneuvola/psykologi/yli 16-vuotiaat nuoret • psykoterapiatyö,lähinnäyksilöpsykoterapiaakognitiivisen psykoterapian työotteella • neuvontajaohjausmielenterveyteenjapsyykkisestikuormittaviin elämäntilanteisiin liittyvissä kysymyksissä • psykologinenarviointijatutkimusesim.työkykyasioissa(lääkärinlähetteellä) • terapeuttistenryhmienohjaaminen

te-toimisto/psykologi, ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut • alle25-vuotiaidenammatinvalinnanohjaus • kartoitetaanelämäntilanne,vahvuudetjakiinnostuksetelämään,opiskeluun ja työhön liittyen • opiskeluvalmiudet,oppimisvaikeudet • nuorellesoveltuvienjarealististenkoulutuspolkujen,alojenjaammattien löytäminen • välitehtävienjapsykologistentestienkäyttäminen:kykytestit,ominaisuudet, kiinnostukset, elämäntilanne • työkokeilutjakoulutuskokeilutsekäohjaaminenterveydentilantutkimuksiin • alle17-vuotiaillamyösmahdollisuustullaohjaukseenjamennätyökokeiluun • konsultoivatyö,verkostoyhteistyömuidennuortenkanssatyöskentelevien kanssa.

te-toimisto/Nuorten työvoimaohjaaja • alle25-vuotiaidentyönhakija-asiakkaidenkokonaisvaltainenasiakaspalvelu • tavoitteenasaadaaikaanyhteistyössäasiakkaanjayhteistyökumppaneiden kanssa työllistymiseen tai koulutukseen johtava ratkaisu • neuvontajaohjaustyö • työvoimapalveluihinjatyöttömyysturvanhoitoonliittyvättehtävät:työnvälitys, palvelutarvearviointi, työnhaku-, aktivointi- ja työllistymissuunnitelmien laatiminen, osaamiskartoitukset, ohjaus alueelliseen liikkuvuuteen: liikkuvuus- ja matka-avustukset sekä ammatillisen liikkumisen suunnittelu: koulutus- neuvonta, uraohjaus ja työmarkkinainformaation antaminen • markkinointijaohjaaminentyöllistymistäedistäviinpalveluihinmm.palkkatuki, työharjoittelu, työelämävalmennus, ryhmäpalvelut, työhönvalmennus lähetteineen • ohjaaminentyö-jaelinkeinotoimistonmuihinpalveluihin(urasuunnittelu, työvoiman palvelukeskus, ammatillinen kuntoutus, kansainväliset työvoima- palvelut), sosiaali- ja terveystoimen ja muiden sidosryhmien palveluihin ohjaaminen ja lähetteiden laatiminen • asiakkaantyöllistymissuunnitelmassayhteisestisovittujenasioiden toteutumisen seuranta


6 Nuorten työllistymisen palveluketju -mallinnus

Nuorten työllistymisen palveluketju -mallinnus sisältää kuusi (6) prosessiaskelta, joi-den avulla on pyritty kuvaamaan monialaisen työllistymisen palveluketjun etenemistä siten, että sekä nuoren että eri alojen asiantuntijoiden toiminnot ja päätöksenteko palveluketjun eri vaiheissa tulevat esille. Palveluketjun avulla on myös avattu palve-luohjaajan tehtäväkuvaa, jota Pirilän Porras -hanke ehdottaa kunnan pysyväksi toi-minnaksi hankkeen päätyttyä. Palveluketju ei sisällä eri asiantuntijoiden työn sisältöjä tai sektorikohtaisia palveluprosesseja. Kuitenkin palveluketju on tuonut esille asian-tuntijoiden osaamisalueita, joiden toivon myös avaavan eri alojen tehtäväkenttää sii-nä määrin kuin se on tarpeellista nuorten työllistämisen edistämiseksi. Alussa todet-tiin, että lähtökohtana palveluketjukuvaukselle oli, että koordinaatio ei ole mahdollista ilman hyvin kuvattua toimintamallia ja palveluketjukuvausta. Kuvauksen toivotaan auttavan paitsi monialaisen työn kehittämistä nuorten hyväksi, kuin myös innostavan prosessimaisen ajattelun äärelle.

1. Palvelutarpeen syntyminen

2. Palvelutarpeen tunnistaminen

3. Ohjaukseen hakeutuminen/ ohjautuminen

4. Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus

5. Palvelujen käyttö

6. Seuranta, arviointi, päivitys


1. palvelutarpeen syntyminen


Toiminto Kuvaus Toimija

Palvelutarve moniammatilliselle palveluohjaukselle syntyy, kun

– nuorella ei ole ammatillista koulutusta tai opiskelu- tai työpaikkaa ja/tai

– hänellä on tarve tuelle ja ohjaukselle koulutukseen ja työllistymiseen liittyen ja/tai

– hänellä on elämässään asioita, jotka estävät työllistymisen tai opiskelun (esim. taloudellisia,

terveydellisiä tai sosiaalisia ongelmia) ja, joihin hän tarvitsee tukea/ohjausta

Pirilän Porras -hankkessa tarve nuorten moniammatilliselle ohjaukselle syntyi myös nuoren TE-

toimiston asiakkuudesta. TE-toimiston kanssa nuorten ohjaus toteutui nuorten työvoimaohjaajan ja

projektityöntekijän pariohjauksena.



Palvelutarve moniammatilliselle palveluohjaukselle syntyy, kun

– nuorella ei ole ammatillista koulutusta tai opiskelu- tai työpaikkaa ja/tai

– hänellä on tarve tuelle ja ohjaukselle koulutukseen ja työllistymiseen liittyen ja/tai

– hänellä on elämässään asioita, jotka estävät työllistymisen tai opiskelun (esim. taloudellisia,

terveydellisiä tai sosiaalisia ongelmia) ja, joihin hän tarvitsee tukea/ohjausta

Pirilän Porras -hankkessa tarve nuorten moniammatilliselle ohjaukselle syntyi myös nuoren TE-

toimiston asiakkuudesta. TE-toimiston kanssa nuorten ohjaus toteutui nuorten työvoimaohjaajan ja

projektityöntekijän pariohjauksena.


2. palvelutarpeen tunnistaminen

2. Palvelutarpeen tunnistaminen


1. Tunnistaa palvelutarpeen (Toiminto)

Nuori tunnistaa itse palvelutarpeen: - tarve tuelle ja ohjaukselle koulutukseen, työllistymiseen tai elämään liittyen (taloudellisia, terveydellisiä tai sosiaalisia ongelmia) - nuori ei palvelujen (kunnan peruspalvelut, TE-toimiston palvelut tai koulutuspalvelut) piirissä tai hänellä on jo useita palveluntoteuttajia = tarve koordinoituun palveluohjaukseen Palvelutarve= Opiskeluun liittyvät - opintojen nivelvaiheeesa ja tunnistettu tuen tarve opintopolulla etenemisessä - ei ammatillista koulutusta eikä ammatillisen

Nuori tai nuoren läheinen tai muu ohjaava taho (viranomainen)


koulutuksen opiskelupaikkaa - keskeytyneitä ammatillisia opintoja (1x tai useammin) - vaikeuksia/ tuen tarvetta aiemmissa opinnoissa (perusopetus, ammatilliset opinnot) esim. oppimisvaikeuksien, keskittymiskyvyttömyyden tai muiden terveydellisten tai sosiaalisten vaikeuksien vuoksi - tuen tarvetta ammatinvalinnassa (vaikeus löytää omaa alaa tai opiskelupaikan löytämisessä) - tuen tarvetta opiskelupaikan hakemiseen liittyvissä käytännön asioissa - tuen tarvetta opintojen suunnittelussa esim. keskeytyneet ammatilliset opinnot ja niiden täydentäminen Työhön ja työllistymiseen liittyvät - ei työkokemusta ja työkokemusta vain vähän (opiskelija/ työtön) - pitkittynyt työttömyys ammatillisesta oppilaitoksesta valmistumisen jälkeen - pitkittynyt työttömyys, aiempaa työkokemusta - pätkätyösuhteita - tuen tarvetta työnhakuvalmiuksiin liittyen (esim. työ tai työharjoittelupaikkojen kartoittaminen, CV:n teko, yhteydenotto työnantajiin, tietoa oppisopimuksesta jne.) Muut opiskelun tai työhön suuntautumiseen vaikuttavat tekijät - terveydelliset ja sosiaaliset ongelmat - ammatillisen kuntoutuksen tarpeen huomioiminen TE-toimiston asiakkuudessa olevan nuoren kohdalla palveluohjausta toteutetaan lähtökohtaisesti pariohjauksena Kempeleessä. Muut opiskelun tai työhön suuntautumiseen vaikuttavat tekijät - terveydelliset ja sosiaaliset ongelmat - ammatillisen kuntoutuksen tarpeiden huomioiminen


3. ohjaukseen hakeutuminen/ ohjautuminen

3. Ohjaukseen hakeutuminen/ ohjautuminen



Lupa tietojen välittämiseen (Päätös) tai Ottaa itse yhteyden palveluohjaajaan (Toiminto) Nuori tekee päätöksen omien tietojen antamisesta palveluohjaajalle. Ohjaava taho pyytää luvan toimittaa nuoren perustiedot (nimen, yhteystiedot) palveluohjaajalle tai nuori voi hakeutua itse palveluohjaajan luo omatoimisesti.

Nuori

2. Yhteys palveluohjaajaan (Päätös)

Mikäli nuori ei anna lupaa tietojen välittämiseen tai ota omatoimisesti yhteyttä palveluohjaajaan, verkostomainen palveluohjaus ei toteudu.

Nuori

3. Keskustelee palveluohjaajan kanssa (Toiminto)

Nuori keskustelee palveluohjaajan kanssa joko otettuaan itse yhteyden palveluohjaajaan tai palveluohjaajan otettua yhteyden nuoreen saatuaan nuoren tiedot.

Nuori

4. Osallistuu palveluohjaukseen? (Päätös)

Nuori tekee päätöksen palveluohjaukseen osallistumisesta keskusteltuaan palveluohjaajan kanssa. Palveluohjaus ei toteudu, mikäli nuori kieltäytyy siitä.

Nuori

Palveluohjaus alkaa (Prosessin loppu)

Prosessi jatkuu vaiheessa 4. Nuori

1. Kysyy luvan tietojen välittämiseen palveluohjaajalle (Toiminto)

Mikäli ohjaava taho on nuoren läheinen, palveluohjaaja kirjaa yhteydenoton ja aloittaa nuoren tavoittelemisen saamiensa yhteystietojen avulla.

Ohjaava taho (viranomainen)

2. Välittää tiedon (Päätös)

Mikäli ohjaava taho saa nuorelta luvan välittää tiedon (nimi, yhteystiedot), välittää se tiedot palveluohjaajalle. Jos nuori ei anna lupaa tietojen välittämiseen, palveluohjaus ei toteudu.


3. Saa tiedon, jos nuori ei osallistu palveluohjaukseen (Toiminto)

Ohjaava taho saa tiedon, jos nuori ei osallistu palveluohjaukseen eli ei ota oma-aloitteisesti yhteyttä palveluohjaajaan tai palveluohjaaja ei tavoita nuorta.


(Prosessin loppu) Prosessi jatkuu vaiheessa 4. Ohjaava taho (viranomainen)


1. Vastaanottaa tiedon (Toiminto)

Palveluohjaaja vastaanottaa ohjaavan tahon hänelle välittämät tiedot nuoresta (nimi, yhteystiedot)

Palveluohjaaja

2. Ottaa yhteyttä nuoreen (Toiminto)

Palveluohjaaja tavoittelee nuorta puhelimitse ja tekstiviestillä: Jos nuori ei vastaa puheluun, palveluohjaaja lähettää tekstiviestin, jossa kertoo; kuka on ja ilmoittaa soittavansa tiettynä aikana uudelleen/ lähettää ehdotuksen tapaamisajankohdasta. Jos nuori ei edelleenkään vastaa, palveluohjaaja ilmoittaa nuoren tiedot etsivälle nuorisotyölle. Jos hän ei saa toistuvista yhteydenotoista huolimatta nuoreen yhteyttä (esim. yhteydenottoja yhteensä kolme (3) viikon aikana), hän ilmoittaa siitä ohjaavalle taholle sekä tarvittaessa toimittaa nuoren perustiedot etsivälle nuorisotyöntekijälle. Ohjaava taho tai etsivä nuorisotyöntekijä voi saattaa nuoren uudelleen palveluohjaajan ohjaukseen, kun se nuoren tilanteessa on tarkoituksenmukaista.

Palveluohjaaja

3. Palveluohjaus alkaa (Päätös)

Nuori ja palveluohjaaja keskustelevat palveluohjauksen aloittamisesta ensimmäisen tapaamisen yhteydessä. Nuori päättää keskustelun perusteella, haluaako hän osallistua palveluohjaukseen.

Palveluohjaaja

(Prosessin loppu) Prosessi jatkuu vaiheessa 4. Palveluohjaaja


4. palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus

4. Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus



1. Keskustelee palveluohjaajan kanssa (Toiminto)

Nuori keskustelee palveluohjaajan kanssa Nuori

2. Lupa verkosto- palaveriin (Päätös)

Nuori antaa luvan verkostopalaverin koolle kutsumiseen (moniammatillisen tiimin palvelutarpeen arviointi)

Nuori

2. Palveluohjaus jatkuu? (Päätös)

Mikäli nuori ei anna lupaa moniammatillisen tiimin koolle kutsumiseen, nuori ja palveluohjaaja tarkastelevat samalla palveluohjauksen jatkamista ja sen tavoitteita

Nuori

3. Jakaa yksilö- ohjauksessa (Päätös)

Jos nuori ei halua moniammatillisen yhteispalaverin jäsenten arviota ja ohjausta tilanteeseensa, voi palveluohjaus jatkua yksilöohjauksena ja sen myötä tarvittavien asiantuntijoiden palvelujen käytöllä. Tällöin nuoren palvelutarve määräytyy nuoren ja palveluohjaajan yhteisellä arviolla tilanteesta.

Nuori

3. Osallistuu yhteispalaveriin (Toiminto)

Nuori osallistuu moniammatilliseen yhteispalaveriin (antanut palveluohjaajalle luvan sen koollekutsumiseen)

Nuori

4. Osallistuu palvelusuunnitelman laadintaan (Toiminto)

Nuori osallistuu palvelusuunnitelman laatimiseen yhdessä palveluohjaajan (ja mahdollisen moniammatillisen yhteispalaverin jäsenten) kanssa. Palvelusuunnitelma sisältää nuoren kanssa yhteistyössä suunnitellut: palveluohjauksen ja sen kokonaistavoitteet palvelut ja niiden tavoitteet palvelujen toteuttajat aikataulun seurannan (ml. prosessin aikainen tiedotus ja siihen liittyvät vastuut palvelujen toteutumisesta)

Nuori

(Prosessin loppu) Prosessi jatkuu vaiheessa 5. Nuori 1. Osallistuu yhteispalaveriin (Toiminto)

Ohjaava taho osallistuu pääsääntöisesti moniammatilliseen yhteispalaveriin.

Ohjaava taho

2. Osallistuu tarvittaessa palvelusuunnitelman

Ohjaava taho osallistuu pääsääntöisesti palvelusuunnitelman laatimiseen.

Ohjaava taho


laatimiseen (Toiminto) (Prosessin loppu) Prosessi jatkuu vaiheessa 5. 1. Keskustelee nuoren kanssa= alustava palvelutarve (Toiminto)

Palveluohjaajan palvelutarvearvioon sisältyy aina: - Palvelutarpeen kartoitus -lomake Lisäksi alustava palvelutarpeenkartoitus sisältää tarvittaessa myös lomakkeet liittyen mm.; - elämänhallintaan - päihteidenkäyttöön - peliongelmiin

Palveluohjaaja

2. Tarve verkosto- palaverille (Päätös)

Palveluohjaaja arvioi yhdessä nuoren kanssa, edellyttääkö nuoren palvelutarve palveluohjauksen alkuvaiheessa laajempaa moniammatillista yhteispalaveria. Nuori voi myös kieltää moniammatillisesta yhteispalaverin koollekutsumisen asiassaan.

Palveluohjaaja

3. Kutsuu koolle tarvittavat asiantuntijat (Toiminto)

Asiantuntijatahoja ovat - TE-toimisto - Kempeleen kunta ja - OSAO:n Kempeleen yksikkö sekä näiden työntekijät Yhteisessä palaverissa sovitaan prosessinaikaisesta tiedonvälityksestä. Nuoren suostumus tietojen välittämiseen on suositeltavaa olla kirjallisena.

Palveluohjaaja

3. Varaa ajan asiantuntijalle (Toiminto)

Palveluohjaaja voi varata ajan suoraan asiantuntijalle, kuten - talous- ja velkaneuvontaan tai - mielenterveystoimistoon Tarvittaessa palveluohjaaja voi sopia palveluntuottajan kanssa, että osallistuu tapaamiseen. Palveluohjaaja voi myös sopia, että saattelee nuoren tapaamiseen/ osallistuu tapaamiseen siten, että kertoo tapaamisen alussa nuoren tilanteen lyhyesti palveluntuottajalle

Palveluohjaaja

4. Laatii palvelusuunnitelman

Palvelusuunnitelma sisältää nuoren (ja mahdollisen moniammatillisen yhteispalaverin jäsenten) kanssa

Palveluohjaaja


(Toiminto) yhteistyössä suunnitellut: - palvelut ja niiden tavoitteet - palvelujen toteuttajat - aikataulun - seurannan (ml. prosessin aikainen tiedotus ja siihen liittyvät vastuut palvelujen toteutumisesta)

(Prosessin loppu) Prosessi jatkuu vaiheessa 5. Palveluohjaaja Osallistuu yhteispalaveriin (Toiminto) tai Tapaa nuoren ensimmäisen kerran yksin (Toiminto) Palvelua tuottava taho osallistuu nuoren luvalla järjestettyyn moniammatilliseen yhteispalaveriin tai tapaa nuoren omalla vastaanotollaan.

Palvelua tuottava taho

2. Osallistuu palvelusuunnitelman laatimiseen (Toiminto)

Palvelua tuottava taho osallistuu palvelusuunnitelman laatimiseen. Jos hän tapaa nuoren omalla vastaanotolla, on hänen keskusteltava nuoren kanssa, mitä tietoa hän voi välittää palveluohjaajalle palvelusuunnitelman laatimista varten ja, miten yhteistyö palveluohjaajan kanssa prosessin edetessä toteutuu. Palvelusuunnitelma sisältää nuoren (ja mahdollisen moniammatillisen yhteispalaverin jäsenten) kanssa yhteistyössä suunnitellut: - palvelut ja niiden tavoitteet - palvelujen toteuttajat - aikataulun - seurannan (ml. prosessin aikainen tiedotus ja siihen liittyvät vastuut palvelujen toteutumisesta)


(Prosessin loppu) Prosessi jatkuu vaiheessa 5. Palvelua tuottava taho


5. palvelujen käyttö

5. Palvelujen käyttö


6. seuranta, arviointi, päivitys



Osallistuu seurantaan (Toiminto)

Osallistuu seurantaan palvelusuunnitelmassa sovitun mukaisesti. Mikäli ohjaava taho on myös nuoren palveluntuottaja, vastaa hän omalta osaltaan tiedonvälityksestä palveluohjaajalle

Ohjaava taho



Osallistuu seurantaan (Toiminto)

Osallistuu seurantaan palvelusuunnitelmassa sovitun mukaisesti. Mikäli ohjaava taho on myös nuoren palveluntuottaja, vastaa hän omalta osaltaan tiedonvälityksestä palveluohjaajalle

Ohjaava taho


palvelusuunnitelmassa esiintyvien poikkeusten suhteen. Ks. kohta Ohjaava taho

(Prosessin loppu) Vastaa seurannasta (Toiminto)

Palveluohjaaja vastaa seurannasta palvelusuunnitelmassa sovitulla tavalla. Palvelusuunnitelmaan voidaan kirjata myös säännölliset seuranta-ajat. Palveluohjaaja kutsuu koolle palvelusuunnitelmassa palveluntoteuttajiksi nimetyt, mikäli suunnitelma ei toteudu palvelusuunnitelmassa kirjatulla tavalla. Palvelusuunnitelman seuranta edellyttää, että palveluntoteuttajat myös itse tiedottavat nuoren palvelussa tapahtuneissa muutoksista palveluohjaajalle. Tästä on sovittava nuoren kanssa jo palvelusuunnitelman laadintavaiheessa.

Palveluohjaaja

(Prosessin loppu) Vastaa seurannasta palvelusuunnitelman mukaisesti (Toiminto)

Palveluohjaaja kutsuu koolle tai muuten tiedottaa (puhelimitse, sähköisesti) palvelusuunnitelmassa palvelua tuottavaksi tahoiksi nimetyt, mikäli suunnitelma ei toteudu palvelusuunnitelmassa kirjatulla tavalla. Palvelusuunnitelman seuranta edellyttää, että palvelua tuottavat tahot myös itse tiedottavat nuoren palvelussa tapahtuneissa muutoksista. Tästä on sovittava nuoren kanssa jo palvelusuunnitelman laadintavaiheessa. Erityisen tärkeää tämä on palvelussa, jossa palveluohjaaja ei säännöllisesti ole mukana nuoren ja palveluntuottajan tapaamisissa. Palveluohjaaja tulee saada tieto, jos nuori ei esim. saavu sovitulle tapaamiselle.


(Prosessin loppu)


lähteet

Hänninen, Kaija (2007) Palveluohjaus. Asiakaslähtöistä täsmäpalvelua vauvasta vaa-riin. Helsinki: Valopaino Oy.

Karjalainen, Pekka ja Pirjo Sarvimäki (2005) Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä 2015 - toimenpideohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2005:13. Helsin-ki: STM.

Sosiaaliportti (2012) Palveluohjaus. Saatavissa: http://www.sosiaaliportti.fi/Page/5ae494f7-1736-416a-a9fe-a7c696dc1925.aspx[haettu30.4.2012].

Tanttu, Kaarina (2007) Palveluketjujen hallinta julkisessa terveydenhuollossa. Vaasan yliopiston väitöskirja, Acta Wasaensia No 176.

Työ- ja elinkeinoministeriö (2012) Nuorten yhteiskuntatakuu. TEM raportteja 8/2012.


Muistiinpanoja:

Nuorten työllistymisen palveluketju • Pirilän Porras -hanke 2012

Documents

Nuorten työllistymisen palveluketju