11

ADSUME, Nuorten päihdemittari - ADSUME, Nuorten päihdemittari - päihteiden käytön tunnistaminen ja päihteiden käytön tunnistaminen ja

varhainen puuttuminen koulu- ja varhainen puuttuminen koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossaopiskelijaterveydenhuollossa

Turku 9.6.2015 Turku 9.6.2015 Marjatta Pirskanen, TtTMarjatta Pirskanen, TtT

Terveyden edistämisen suunnittelija (1999-2011)Terveyden edistämisen suunnittelija (1999-2011) Tutkija, Terveyttä tukien –hanke 2010-2012Tutkija, Terveyttä tukien –hanke 2010-2012

Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueetKuopion perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet

22

Esityksen sisältöEsityksen sisältö

Tausta – Tausta – nuorten päihteiden käyttö - vnuorten päihteiden käyttö - varhaisen puuttumisen arhaisen puuttumisen teoreettiset lähtökohdatteoreettiset lähtökohdat

Varhaisen puuttumisen mallin esittelyVarhaisen puuttumisen mallin esittely

Varhaisen puuttumisen arviointitutkimuksen tuloksia Varhaisen puuttumisen arviointitutkimuksen tuloksia

Voimavaralähtösesti – uudet mittarit keskustelun tueksi Voimavaralähtösesti – uudet mittarit keskustelun tueksi

PohdintaaPohdintaa

33

Nuorten päihteiden käyttö v. 2010 Nuorten päihteiden käyttö v. 2010 Pohjois-Savossa / KuopiossaPohjois-Savossa / Kuopiossa

8. ja 9. luokkalaiset

%

Lukiolaiset

%

Ammatillisen koulutuksen opiskelijat

%

Tupakointi

päivittäin16 13 42

Tosihumala

vähint. 1 x kk14 21 35

Marihuana- tai hassiskokeilu ainakin kerran

5 9 16

Kouluterveys 2010: Pohjois-Savon tulokset / THL

44

Eurooppalaisten ja suomalaisten Eurooppalaisten ja suomalaisten nuorten (15-16 v.) päihteiden nuorten (15-16 v.) päihteiden

käyttö/ Espad-tutkimuskäyttö/ Espad-tutkimus

Suomalaisnuoret käyttävät alkoholia ja Suomalaisnuoret käyttävät alkoholia ja kannabistuotteita kannabistuotteita harvemminharvemmin kuin muut kuin muut eurooppalaisnuoreteurooppalaisnuoret

Suomalaisnuorten Suomalaisnuorten humalajuominenhumalajuominen sekä sekä lääkkeiden ja alkoholin lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttösekakäyttö yleisempää (Metso ym. 2009)yleisempää (Metso ym. 2009)

Humalajuominen – merkittävin nuorten ja nuorten aikuisten terveysuhka

Lukiot * Ammatill. oppilaitokset *

AMK **

miehet 28 43 49

naiset 23 37 43

*Kouluterveyskysely 2009, THL (tosi humalassa kerran kk)

**Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008 (miehet yli 7, naiset yli 5 annosta

(ks. Pirskanen M. & Pietilä A-M. 2011. Teoksessa: Kunttu ym. (toim.). Opiskeluterveys, sivu 182)

Humalajuominen huolestuttavaa (binge drinking, yli 5 alkoholiannosta)

16-18 vuotiaat pojat 48% ja tytöt 40% (n=159) Humalajuominen oli yhteydessä (p < 0.005) haitallisiin seurauksiin– muistin menetys, sammuminen– itsensä satuttaminen – matkustaminen päihtyneen kuljettamassa (toinen tai

itse) autossa – seksuaalinen hyväksikäyttö

Vaarallinen suurkulutus; nuoret arvioivat oman käyttönsä haitattomaksi ja vähäisemmäksi kuin toverien päihteiden käytön (Pirskanen

2007)

Aikuisten mallit: alkoholin suurkulutus huolestuttavaa

- 42 % aikuisista ylittää riskikulutuksen rajan (haittaa terveydelle, sosiaalisille suhteille) (Työterveyslaitos v. 2007)

- Alkoholi työikäisten yleisin kuolinsyy (Tilastokeskus 2008)

- Raittius: miehet 11 % ja naiset 14 % (Helakorpi ym. 2008)

Miksi tupakka- ja alkoholilaki ei toteudu? Miksi osa nuorista on vailla aikuisen huolenpitoa?

Ristiriitainen vanhempien suhtautuminen: Ei rajoja, ostetaan viikonloppu siiderit viesti??Kontrolli, autoritäärisyys, tiukat rajat kapinointiKeskustelu, yhteiset sopimukset tunne huolenpidosta, luottamuksesta

88

Kehitettyjä interventioitaKehitettyjä interventioita

Nuorten psykososiaalista kehitystä ja Nuorten psykososiaalista kehitystä ja käyttäytymistä tukevat sekä perheissä tai käyttäytymistä tukevat sekä perheissä tai kouluissa toteutetut interventiot vaikuttavia kouluissa toteutetut interventiot vaikuttavia humalajuomisen vähentämisessä (Foxcroft ym. humalajuomisen vähentämisessä (Foxcroft ym. 2007, Foxcroft ja Tsertsvadze 2011a, 2011b, 2007, Foxcroft ja Tsertsvadze 2011a, 2011b, 2011c.)2011c.) Mini-interventio ja motivoiva haastattelu (Tripoldi Mini-interventio ja motivoiva haastattelu (Tripoldi 2010)2010)Mini-intervention toteuttamisesta ohjeita Mini-intervention toteuttamisesta ohjeita terveydenhoitoyksiköille (terveydenhoitoyksiköille (Wachtel T & Wachtel T & Staniford M. 2010, Staniford M. 2010, NIAA. 2011, Wilson GB NIAA. 2011, Wilson GB ym. 2011, ym. 2011, Käypä hoito 2012Käypä hoito 2012)

Varhaisen puuttumisen mallin kehittäminen

Yhteistyö vuosina 2003-2007– Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon palvelualue– Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos– Kuopion yliopistollinen sairaala, nuorisopsykiatrian

yksikkö

Mallin testaus 10 oppilaitoksessa Pohjois-Savossa

Mallin esittely väitöskirjassa 2007 (Pirskanen M.)

Kiitokset ohjaajille: Professori Anna-Maija Pietilä ja

professori, LT Eila Laukkanen

ADSUME ja varhaisenpuuttumisen malli valtakunnalliseen käyttöön

Pirskanen. 2011. Nuorten päihdemittari, ADSUME. Teoksessa: Mäki P, Wikström K, Hakulinen-Viitanen T & Laatikainen T. (toim.) 2011. Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. THL. (s. 163, 169-172)

Pirskanen M. & Pietilä A-M. 2011. Opiskelijoiden päihteiden käyttö ja päihteettömyyden edistäminen. Teoksessa: Kunttu K. ym. (toim.) Opiskeluterveys. Duodecim, 179–190.

STM 2006. Opiskeluterveydenhuollon opas. STM:n julkaisuja 2006:12.

Neuvontakortti suun terveydenhuollon ammattilaisille. 2013. THL ja Suomen Hammaslääkäriliitto.

ADSUME ja varhainen puuttuminen käytössä eri palveluissa:

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossaNuorten mielenterveys- ja päihdevastaanotoillaKoulukuraattorien ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työssäSuun terveydenhuollossa

Tehostettavaa: tapaturmien jatkohoidon vastaanotoilla

Ongelmat

Raittius

Kokeilu-luonteinen käyttö

Säännöllinen

(”Sosiaalinen”) käyttö

Ongelmakäyttö (Haitalliset

seuraukset)

Riippuvuus (Toleranssi, vieroitus-oireet)

Väärinkäyttö(Jatkuva käyttö

haitoista huolimatta)

Kehityksellisetmuunnelmat

Nuorten päihteiden käytön kehityksellinen näkökulma (mukaillen Knight 2001, Pirskanen 2007) ja varhaisen puuttumisen tärkeä alue

Varhainen puuttumisen tärkeä

alue

Häiriöt

Kysytkö mielessäsi:

Voinko / saanko / pitääkö / hyödyttääkö kysyä nuoren päihteiden käytöstä?

Kuinka otan puheeksi?

Loukkaantuuko nuori, kun kysyn ja sitten puutun hänen käyttäytymiseensä?

Tutkitun tiedon mukaan voit kysyä, on tärkeää kysyä, ks. seuraava dia

Asiakkaiden kokemuksia varhaisesta puuttumisesta ja tuesta

Aikuisista alkoholin suurkuluttajista vain 2 % arvioi varhaista puuttumista kielteisesti (Aalto ym. 2002) Asiakkaat odottavat terveystottumuksiin liittyviä ohjeita (Duaso ym. 2002) 11-16-vuotiaat nuoret kokevat myönteisiksi lääkärien ja hoitajien kysymykset sensitiivisistä aiheista (huumeet, alkoholi, tupakka, seksuaalisuus, syntyvyyden säännöstely, mieliala tai perheen ongelmat). Keskustelu vahvistaa nuorten luottamusta hoitajiin ja lisäsi nuoren vastuunottoa omasta terveydestään (Brown ja Wissow 2007) Nuorten (n=326) arvio: terveydenhoitaja luotettava asiantuntija, keskustelu tärkeä, tupakoijat ja runsaasti päihteitä käyttävät kokivat puuttumisen tärkeäksi, keskustelu herätti muutoshalukkuutta tuki ja seurantakäynnit puutteelliset (Pirskanen 2007)

1515

Varhaisen puuttumisen lähtökohtia Varhaisen puuttumisen lähtökohtia – – salutogenesis, terveys- ja voimavarakeskeisyyssalutogenesis, terveys- ja voimavarakeskeisyys

ULKOISET VOIMAVARAT – Vanhempien tuki, lämmin keskusteluyhteys, vanhempien valvonta– Ikätoverit, ystävät– Harrastusmahdollisuudet, mielekäs tekeminenSISÄISET VOIMAVARAT– Itsetunto– Sosiaaliset taidot – Tieto(Antonovsky 1996, Pitkänen ym. 2008, Veselska ym. 2009)

Puuttuvien voimavarojenja riskitekijöiden tunnistaminentärkeää murrosiässä(Cleveland ym. 2012)

Mallin testaaminenNuoret (n=326)

Terveydenhoitajat (n=10)Yhteistyökumppanit

(n=12) v. 2004

II –vaiheen päihdekysely

ja toimintaohje

Käytännön kehittämistyö

v. 2000 I –vaiheen

päihdekysely jatoimintaohje

PilottitutkimusAsiantuntijat (n=30)

Nuoret (n=16) v. 2003

III–vaiheen päihdemittari

ja toimintaohje

Aineiston analyysit, ADSUMEn ja mallin

korjaukset

2004-2007

IV–vaiheen päihdemittarin (ADSUME),

toimintakaavion ja interventiosuositusten

levittäminen käytäntöön 2007

Varhaisen puuttumisen mallin kehittämistarpeiden arviointi

2008 - 2012

Varhaisen puuttumisen mallin kehittämisen vaiheet vuosina 2000-2012

1717

Varhaisen puuttumisen malliVarhaisen puuttumisen malli- - työvälineettyövälineet

Nuorten päihdemittari (Nuorten päihdemittari (Adolescents' Substance Adolescents' Substance Use Measurement, Use Measurement, ADSUME)ADSUME) - 3 ulottuvuutta: 1. määrä, 2. seuraukset, 3. - 3 ulottuvuutta: 1. määrä, 2. seuraukset, 3.

sosiaalinen tuki ja altistuminensosiaalinen tuki ja altistuminen

ToimintakaavioToimintakaavio– Taustalla voimavarat ja ”huolen harmaa Taustalla voimavarat ja ”huolen harmaa

vyöhyke”vyöhyke”

Interventiosuositukset Interventiosuositukset – Taustalla voimavarakeskeinen dialogi, mini-Taustalla voimavarakeskeinen dialogi, mini-

interventio, motivaatiointerventio, motivaatio(Pirskanen 2007)(Pirskanen 2007)

Nuorten päihdemittari (ADSUME) - yleisohje

Tämän koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kyselyn tavoitteena on arvioida mahdollista päihteiden käyttöäsi. (Poistettu: Terveydenhoitaja keskustelee luottamuksellisesti päihdemittarin tuloksesta kanssasi terveystarkastuksen yhteydessä. Luottamuksellisuus tarkoittaa terveydenhuoltoviranomaisten (terveydenhoitaja, lääkäri jne.) ammattiin kuuluvaa vaitiolovelvollisuutta. )

Merkitse vaihtoehdot, jotka kuvaavat sinun päihteiden käyttöäsi viimeisen vuoden aikana

I Päihteiden käytön määrä

1. Tupakoitko tai käytätkö nuuskaa? 0. En 1. Tupakoin (käytän nuuskaa) satunnaisesti 2. Tupakoin (käytän nuuskaa) päivittäin Minkä ikäisenä aloitit tupakoinnin? __

2. Oletko kokeillut tai käyttänyt päihteitä viimeisen vuoden aikana?

0. En 1. Alkoholia (ei huomioida maistamista esim.

lusikallisen verran) 4. Lääkkeitä, että saisin ”pään sekaisin” 4. Liuotinaineita (imppaaminen) 4. Huumausaineita, mitä ______________ 4. Jotain muita päihteitä, mitä___________ 5. Alkoholia ja edellä mainittuja aineita

samaan aikaan (sekakäyttö) Minkä ikäisenä kokeilit ensikerran? ______

Jos vastasit edelliseen kysymykseen ”En”, voit siirtyä kysymykseen 14.

3. Kuinka usein olet kokeillut tai käyttänyt muita päihteitä kuin tupakkaa viimeisen vuoden aikana?

1. 1–3 kertaa 2. 4–6 kertaa 3. Noin kerran kuukaudessa 4. Pari kertaa kuukaudessa 5. Kerran viikossa tai useammin Milloin käytit viimeksi ja mitä _____

4. Kuinka monta annosta alkoholia juot yleensä niinä päivinä, jolloin käytät alkoholia? (Annosten laskeminen, katso seuraava taulukko)

0. En käytä alkoholia 1. 1–2 annosta 2. 3–4 annosta 3. 5–6 annosta 4. 7 annosta tai enemmän

II Päihteiden käytön seuraukset Kysymykset 5-9

5. Oletko myöhästynyt, lähtenyt kesken päivän tai jäänyt pois koulusta päihteiden käyttösi takia? 0. En koskaan 1. Kerran 3. 2–3 kertaa 4. 4 kertaa tai

useammin

6. Oletko toiminut päihtyneenä seuraavilla tavoilla viimeisen vuoden aikana? (Yksi tai useampi rengastus) Olen satuttanut itseäni. Olen satuttanut toista. Olen ollut autossa, jota on ajanut päihtynyt. Olen ajanut itse päihtyneenä ajoneuvoa. Olen rikkonut omaisuutta tai varastanut. Olen ollut seksisuhteessa, jota olen katunut jälkeenpäin. En ole joutunut mihinkään vaikeuksiin.

Jos et ole joutunut vaikeuksiin, voit siirtyä kysymykseen 8.

7. Kuinka usein olet toiminut edellä mainitulla tavalla?

1. Kerran 2. Kahdesti 4. Useammin

8. Kuinka usein päihtymisen jälkeen olet unohtanut, mitä teit tai mitä tapahtui? (”Menikö muisti?”)

0. En kertaakaan 1. Kerran 3. Useammin 9. Oletko ”sammunut”?0. En kertaakaan 1. Kerran 4. Useammin

III Sosiaalinen tuki ja altistuminen

10. Miksi käytät päihteitä? - Seuran vuoksi kavereiden kanssa - Hauskanpitoon - Rentoutumiseen - Helpottaakseni pahaa oloa - Humalan vuoksi tai saadakseni ”pääni

sekaisin” -. Jonkin muun syyn takia, minkä _______

11. Millaiseksi arvioit oman päihteiden käyttösi? _______________________

12. Onko joku läheisesi tai ystäväsi ollut huolissaan päihteiden käytöstäsi tai ehdottanut, että vähentäisit sitä?

- Ei - Keskusteltu kerran - Keskusteltu useita kertoja

13. Tietävätkö vanhempasi, että käytät päihteitä?

-. Kyllä- Kyllä, mutta eivät tiedä kuinka paljon käytän- Eivät

14. Kuuluuko lähiystäväpiiriisi joku, joka on kokeillut huumausaineita?

- Ei - Yksi henkilö- 2–5 henkilöä - Useampi kuin 5 henk.

15. Miten vaikeaksi tai helpoksi arvioit nuorten mahdollisuudet hankkia huumausaineita paikkakunnallasi?

- Vaikeaksi - En osaa sanoa - Helpoksi

16. Mitä olet keskustellut vanhempiesi kanssa nuorten päihteiden käytöstä? _______________________

17. Mitä mieltä yleensä olet ikäistesi nuorten päihteiden käytöstä? ____

ADSUMEn kysymysten 1-9 pisteet lasketaan yhteen (0 - 43 p)Jos nuori käyttänyt muita päihteitä kuin alkoholia tai tupakkaa, lasketaan kysymysten 2 ja 3 pisteet erikseen yhteen

Pisteiden tulkinta:

Alkoholi + tupakka

Muut päihteet Päihteiden käyttö

0-3 p. 0 p. Raittius, kokeilu

4-6 p. 1-5 p. Toistuva käyttö

7-9 p. 6 p. Riskikäyttö

≥ 10 p. (vastaa AUDIT 8 pistettä)

≥ 7 p Vaarallinen suurkulutus

ADSUMEn TAVOITE: Nuoren ja lääkärin/hoitajan yhteinen arviointi - keskustelun herättäminen – varhainen puuttuminen – ei diagnostisointi

2323

ADSUMEN täyttäminen - milloin, missä ?

Milloin? Kaikille nuorille 8. luokalla, lukion ja

ammatillisen koulutuksen 1. tai 2. luokalla terveyskyselyn osana

Missä?

Kotona ”piilottelu”

Luokassa ”liioittelu” - etu: ryhmän ja yksilöiden havainnointimahdollisuus

Terveydenhoitajan huoneessa ”neutraali” - puute: nuorelle ei tule kysymysten prosessointiaikaa

(Akateeminen terveyskeskus-hanke, Järvenpää K, 2008)

Päihteiden käytön syyt

Hauskanpitoon ja rentoutumiseen 61%

Seuran vuoksi 15 %

Pahan olon helpottamiseen 8 % *)

Humalan vuoksi, pään sekaisin saamiseksi 6 % *)

Muun syyn vuoksi 10 %

*) useammin vaarallisen suurkulutuksen ryhmän nuoret , muitakin ongelmia

(Pirskanen 2007)

LsL/2007 25 §

…terveydenhuollon ammattihenkilöstöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäädösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. (LsL 25§ 1 momentti)

2626

Pisteet 0-3Raittius,

kokeilukäyttö

Voimavarojavahvistava interventio

Pisteet 4-6Toistuva käyttö

Preventiivinenmini-

interventio

Voima-varoja

on

Pisteet 7-9 (14-15-v.), 7-12 (16-18-v.)

Riskikäyttö

Mini-interventio

Uusi aika 2-6 viikon kuluessa terveydenhoitajalle 1), 2) 3), 4), 5)

Pisteet ≥10 (14-15-v.), ≥13 (16-18-v.)

Vaarallinen suurkulutus

Hoidon tarpeen arviointi

Seurantakäynnit koulu-/opiskeluterveyden-huollossa 1-2 viikon välein 1) - 7)

Osastohoito 7)

Hoitoonohjaus - kunnan päihdehuollon avohoito 1) - 7)

Lääkärin arvio

Nuorten päihdemittarinpisteet

VoimavaratVoima-varoja

on

Voima-varoja

on

Ei voima-varoja

Ei voima

-varoja

Voima-varoja

on

Ei voima-varoja

EI HUOLTA

LIEVÄ HUOLI

TUNTUVAHUOLI

VAKAVAHUOLI

1) Nuoren muutosvalmius2) Perheen/läheisten tuki3) Yhteys huoltajaan 4) Yhteistyö lääkärin kanssa 5) Yhteistyö opinto-ohjaajan, kuraattorin,

opiskeluhuoltoryhmän kanssa 6) Yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa, lastensuojelun

tarvearvio alle 18-vuotiaalla 7) Verkosto-/hoitokokous: sovitaan yht.työstä, vastuunjaosta

Huolen määrittäminen

Interventio-suositus

Itsetuhoisuus, vaikea masennus

VieroitusoireetPsykoottisuus

Seuranta, jatkotoimenpiteet

Nuorten päihdemittari, voimavarat ja toimintakaavio

Normaalit terveystapaamiset

Tarvittaessa kontrolli-käynti

1), 2), 3)

Pisteet 0-3Raittius,

kokeilukäyttö

Voimavarojavahvistava interventio

Pisteet 4-6Toistuva käyttö

Preventiivinenmini-

interventio

Voima-varoja

on

Pisteet 7-9 (14-15-v.), 7-12 (16-18-v)

Riskikäyttö (>9)HUOM. tupakkapisteitä

EI lasketa

LASTENSUOJELUILMOITUS

- Ilmoituksesta hyvä kertoa huoltajalle- Ilmoituksessa tieto onko Klaaraan jo yhteys* 6* 7

Pisteet ≥10 (14-15-v.), ≥13 (16-18-v.)

Vaarallinen suurkulutus

Nuorten päihdemittarinpisteetVoimavaratYstävät, harrastukset Vanhempien/läheisten tuki, vuorovaikutusOpiskelumotivaatioItsetunto, mielialamittariTieto, oma asenne

Voima-varoja

onVoima-varoja

on

Ei voima

-varoja

Ei voima

-varoja

Voima-varoja

on

Ei voima-varoja

EI HUOLTA

LIEVÄ * 3HUOLI *4

TUNTUVA * 3HUOLI *4

VAKAVA *3HUOLI *4

1) Nuoren muutosvalmius2) Perheen / läheisten tuki* 3 Yhteys huoltajaan nuoren luvalla* 4 Yhteistyö lääkärin kanssa * 5 Yhteistyö opinto-ohjaajan, kuraattorin,

oppilashuoltoryhmän kanssa * 6 Yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa,

lastensuojelun tarvearvio alle 18-vuotiaalla * 7 Verkosto-/hoitokokous: sovitaan yhteistyö,

vastuu

Huolen määrittäminen

Interventio-suositus

Seuranta, jatkotoimenpiteet

Copyright © marjatta.pirskanen@kuopio.fi/mukautettu Vaasan oloihinKuvio 1. Vaasan sovellus Nuorten päihdemittarista,

voimavarat ja toimintakaavio 12/08 t.p

Normaalit terveystapaamiset

Kontrollikäynti

* 5

Tilanne ei muutu

KLAARA

KLAARA

Kirjaaminen: Pegasokseen pisteet + voimavarat + suunnitelma

Pisteet 0-3Raittius,

kokeilukäyttö

Voimavarojavahvistava interventio

Pisteet 4-6Toistuva käyttö

Preventiivinenmini-

interventio

Pisteet 7-12 (16-18-v.)Riskikäyttö

LÄHETE LASTEN JA NUORTEN PÄIHDE

POLIKLINIKALLE (turkulaiset)

Pisteet ≥13 (16-18-v.) Vaarallinen suurkulutus

1. Nuorten päihdemittarinpistemäärä?

Voima-varoja

on

Voima-varoja

on

Ei voima

-varoja

Ei voima

-varoja

Voima-varoja

on

Ei voima-varoja

EI HUOLTA

LIEVÄ HUOLI

TUNTUVAHUOLI

VAKAVAHUOLI

3. Huolen asteenmäärittäminen

4. Miten puututaan?(Interventio-Suositus)

5. Seuranta, jatkotoimenpiteet?

Normaalit terveystapaamiset

Tarvittaessa kontrolli-

käynti

Tilanne ei muutu

Nuorten päihdemittarin toimintakaavio (Turun opiskelijaterveydenhuolto)

2. Nuoren voimavarojen määrittäminen

Uusi aika 2-6 vk Lääkärin

arvio

Seuranta-käynnit

Mini-interventio

Hoidon tarpeen

arvio

Yhteys huoltajaan

ILMOITUS KOTIKUNNAN LASTENSUOJELUUN

(ulkokuntalaiset)

VARHAINEN PUUTTUMINEN -interventiosuositukset Päihteiden käyttö Huolen,

yhteistyötarpeen määrittäminen

Interventiosuositukset

Raittius, kokeilu 0-3 p.

Ei huolta Voimavaroja vahvistava interventio- Positiivinen palaute, keskustelu

Toistuva käyttö4-6 p.

Lievä huoli Preventiivinen mini-interventio- nuoren oma arvio -Voimaannuttava keskustelu hyvää oloa tuottavasta päihteettömästä toiminnasta (lukeminen, ulkoilu, musiikki, ystävien ja perheen kanssa oleminen)

Riskikäyttö 7-9 p. 14-15-v.,7-12 p. yli 16 – v.10 pistettä - aikuisten alkoholin suurkulutuksen raja ylittynyt tai useita haittall. seurauksia

Tuntuva huoli, tunne th:n auttamiskeinojen puutteesta ja yhteistyön tarpeesta herää

Mini-interventio - nuoren vastuu, muutoshalukkuus- yhteistyön tiivistäminen, poissaolojen seuranta yms.- Yhteys kotiin, ehkäisevä lastensuojelu- nuoren sitoutuminen muutokseen

Vaarallinen suurkulutus≥ 10 p. 14-15-v.≥ 13 p. yli 16 -v.

Vakava huoli, kouluterveyden-huollon keinot loppumassa

Tarvittavan hoidon arvioiminen / järjestäminen / lääkärin arvio / lastensuojelu

RAAMIT - Mini-intervention periaatteet

Rohkeus; asiakkaalle valetaan rohkeutta ja optimismia onnistumisestaAlkoholitietous; palautetta ja tietoa, käyttö, rajat, riskit Apu; avustetaan päätöksenteossa vähentää, lopettaa juominen, asiakaan omilla ehdoilla  Myötätunto; lämmin, empaattinen ja ymmärtäväinen lähestymistapa, ei moralisointia eikä syyllistämistä Itsemääräämisvastuu; asiakas päättää itse juomisen vähentämisestä   Toimintaohjeet; tukea, käytännön välineitä ja vaihtoehtoisia strategioita juomisen vähentämiseen

Nuorten kokemuksia terveyskeskustelusta

Terveydenhoitaja luotettava asiantuntijaKeskustelu tärkeä, mutta puolet nuorista ei muistanut konkreettisia ohjeitaTupakoijat ja runsaasti päihteitä käyttävät kokivat puuttumisen tärkeäksi, keskustelu herätti muutoshalukkuutta tuki ja seurantakäynnit puutteelliset Onnistumisia: esimerkki lääkärin keskustelun vaikutuksesta mopokortin hankinnan yhteydessäNuorten oma päihteiden käytön arviointi epärealistinen, eivät tunnistaneet terveydenhoitajan huolta neuvonnan kehittäminen

(Pirskanen 2007)

Varhaisen puuttumisen toimintamallissa keskeistä

Luottamuksellisen suhteen luominenYhteinen pohtiminen ja reflektioYhteisymmärrys päihteiden käyttöön liittyvästä huolestaNuoren asenteiden, itsenäisyyden, motivaation ja tiedon tunnistaminenNuoren voimavarojen tunnistaminenVarautuminen nuoren vastarintaan Arvostaminen - hyväksyntä - empatiaYmmärretyksi ja kuulluksi tuleminen – huomion saaminen

(Pirskanen 2007)

Terveydenhoitajien kokemuksia varhaisen puuttumisen mallista v. 2010

Kysely lähetettiin 92 kuntaan, vastauksia 35 kunnasta

Vastaajat olivat terveydenhoitajia, terveydenhoitajaryhmiä tai heidän lähijohtajiaan

Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä

Terveydenhoitajien kuvauksia nuorten suhtautumisesta:

Nuorten suhtautuminen myönteistä

Vastaaminen helppoa, nopeaa, totuudenmukaista

Käsitteiden ymmärtäminen toisille vaikeaa

Pysäytti miettimään omaa päihteidenkäyttöä

Konkretisoi keskustelua päihteistä

Päihdemittarin luottamuksellisuus ja yhteydenotto vanhempiin aiheutti kysymyksiä

Terveydenhoitajien kuvauksia vanhempien suhtautumisesta:

Vanhemmat tyytyväisiä siihen, että päihteidenkäyttöä selvitetään

Terveydenhoitajan ohjeet arvioitiin tärkeiksi ja ennalta ehkäiseviksi

”Tulokset ovat usein hätkähdyttäneet myös vanhempia”

Terveydenhoitajien arvioita varhaisen puuttumisen mallista:

Systemaattista, samansisältöistä tietoa

Hyvä apuväline puheeksi ottamisessa, ennalta ehkäisyssä ja kokonaistilanteen arvioimisessa

Edellyttää huolellista keskittymistä

Päihteistä puhuminen nykyisin jo osa arkityötä

Mahdollistaa seurannan toisella asteella

Pisterajat olivat toisten mielestä liian tiukat ja niitä verrattiin mm. AUDIT –pisteisiin

ADSUME on validoitu AUDIT:n 5 pisteen mukaan (Pirskanen 2007)

AUDIT:n rajat riskikäytölle (NIAAA 2005) miehet 7 pistettä tai enemmän

naiset 5 pistettä tai enemmän

nuoret 4 pistettä tai enemmän

Käypähoitosuositus / Duodecim (Seppä 2010)– Kohtuukäyttö: naiset 0-5 p, miehet 0-7 p.– Riskikäytön raja:

miehet 8 pistettä tai enemmän

naiset 6 pistettä tai enemmän

Terveydenhoitajien kuvauksia yhteistyökumppaneiden arvioista:

Kuraattorien palaute myönteistä, vaikka he pelkäsivät työmääränsä lisääntyvänTunnistettiin nuoren / perheen muitakin ongelmiaMyös A-Klinikalla päihdenmittari ja varhaisen puuttumisen malli koettiin hyvänä työvälineenä esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen tekemisen yhteydessä.

Esitettyjä kehittämistarpeita mallin kehittämiseksi:

Päihdemittarin kehittäminen sähköiseen muotoon

Pisteiden laskeminen ja tulkitseminen yksinkertaisemmaksi kirjaimet poistettu

Koulutuskokonaisuus mallin käyttöönottoon liittyen

Mallin arviointia - interventiotutkimus 2008-2012

Tutkimusryhmä:– Eila Laukkanen, LT, nuorisopsykiatrian professori /KYS– Anna-Maija Pietilä, THT, professori / Itä-Suomen yliopisto– Marjatta Pirskanen, TtT, tutkija

Aineisto kerättiin 2008-2009, ennen interventiota (8. luokkalaiset, n=386) ja intervention jälkeen (9. luokkalaiset n=296)

Tulokset tiivistetysti

Nuorten arviot päihteisiin liittyvästä terveyskeskustelusta kouluterveydenhoitajan kanssa olivat myönteiset sekä interventio- että vertailuryhmissä. Nuorten päihteiden käyttö lisääntyi seuranta-aikana molemmissa ryhmissä. Seurantatilanteessa tyttöjen päihteiden vaarallinen suurkulutus (32 %) oli yleisempää kuin poikien (25 %). Nuorten päihteiden käyttö oli yhteydessä mm. Nuorten päihteiden käyttö oli yhteydessä mm. ystävyyssuhteisiin ja nuoren itsetuntoon.ystävyyssuhteisiin ja nuoren itsetuntoon.Terveydenhoitajien toteuttamissa interventiossa jäi Terveydenhoitajien toteuttamissa interventiossa jäi vähäiseksi nuorten sosiaalisten suhteiden ja itsetunnon vähäiseksi nuorten sosiaalisten suhteiden ja itsetunnon tukeminen sekä nuorten voimavaroista etenevä ohjaus.tukeminen sekä nuorten voimavaroista etenevä ohjaus.

4242

PäätelmätPäätelmätIntervention aikaansaaman muutoksen arvioiminen 14–Intervention aikaansaaman muutoksen arvioiminen 14–15-vuotiaiden nuorten kohdalla on vaativaa 15-vuotiaiden nuorten kohdalla on vaativaa Tässä nuoruusiän kehitysvaiheessa osa nuorista saattaa Tässä nuoruusiän kehitysvaiheessa osa nuorista saattaa kokeilla päihteiden käyttöä sosiaalisiin suhteisiin liittyvien kokeilla päihteiden käyttöä sosiaalisiin suhteisiin liittyvien paineiden johdosta interventioista huolimatta paineiden johdosta interventioista huolimatta Intervention vaikutus voi kuitenkin ilmetä myöhemmin Intervention vaikutus voi kuitenkin ilmetä myöhemmin aiempaa itsenäisemmissä valinnoissaaiempaa itsenäisemmissä valinnoissaTarvitaan intervention sekä ryhmämuotoisten terveyskeskustelujen kehittämistä – työvälineitä ja koulutusta voimavarojen tunnistamiseksi sekä työvälineitä ja koulutusta voimavarojen tunnistamiseksi sekä

tukemiseksitukemiseksi– varhaisen puuttumisen ja mini-intervention tehostamistavarhaisen puuttumisen ja mini-intervention tehostamista– moniammatillisen työn tehostamistamoniammatillisen työn tehostamista– keskusteluja vanhempien tuen ja mallien merkityksestä / laaja keskusteluja vanhempien tuen ja mallien merkityksestä / laaja

terveystarkastus, vanhempainillatterveystarkastus, vanhempainillat

Tarvittava kehittämistyö toteutui Terveyttä tukien –hankkeessa v. Tarvittava kehittämistyö toteutui Terveyttä tukien –hankkeessa v. 2010-20132010-2013

Pohdintaa

Uskaltavatko nuoret vastata totuudenmukaisesti erityisesti kysymykseen huumeiden käytöstä

Ohjaako pisteytys vastauksia?

Tutkimuksen raportointi

Pirskanen M, Laukkanen E, Varjoranta P, Lahtela M & Pietilä A-

M. Varhaisen puuttumisen mallin vaikuttavuuden arviointia – tavoitteena nuorten päihteiden käytön

ehkäiseminen. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2012: 49: 328–341

Pirskanen M, Laukkanen E, Varjoranta P, Lahtela M & Pietilä A-

M. Nuorten päihteiden käyttö ja voimavarat - kouluterveydenhoitajan toteuttaman intervention

arviointi. Hoitotiede 2013: 25(2), 118‒129.

Nuorten voimavarat - mittari Mittarilla voidaan arvioida yläkouluikäisen nuoren

voimavaroja kuudesta näkökulmasta: 1. terveys ja elämäntavat2. ihmissuhteet3. perhe4. koulunkäynti5. itsetunto6. elämänhallinnan valmiudetYhteensä 53 väittämää: täysin samaa mieltä – täysin eri

mieltä

Kysymyksissä 54. ja 55. nuorta pyydetään kuvailemaan omin sanoin "Minulle voimia antavia /kuormittavia tekijöitä".

Nuoret ja heidän vanhempiensa voimavarat -mittari

Arvio vanhempien voimavaroista viidestä näkökulmasta:

1. Vuorovaikutus nuoren kanssa,

2. Vanhempien kumppanuus

3. Perheen hyvinvointi ja tulevaisuuden näkymät

4. Arjen sujuvuus ja elämäntavat

5. Perheen tukiverkosto

Voimavaramittarit

Käytössä 8-luokan ja/tai 9-luokan terveystapaamisissa (Terveyttä tukien hankkeen kunnissa: Kuopio, Iisalmen seutu, Savonlinna, Outokumpu-Liperi)

VTR-tutkimus (2013-2014) ryhmämuotoisesta nuorten voimavaralähtöisestä keskusteluista / tutkija TtT Minna Rytkönen

48484848

ADSUMEn käännökset, uudet ADSUMEn käännökset, uudet sovellutuksetsovellutukset

Käännökset ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja Nepalin kielelle

ADSUMEn pilotointi Nepalissa 11-12/2011

Itsearvioinnin väline:Itsearvioinnin väline: Sähköisesti täytettävä ADSUME päivitetty A-klinikkasäätiön kanssa v. 2013 http://www.nuortenlinkki.fi/testialue/testit

Sähköinen terveyskyselykooste,Sähköinen terveyskyselykooste, pisteytys ja pisteytys ja tulkinta: ADSUME, R-BDI, ravitsemus, uni ja liikunta / tulkinta: ADSUME, R-BDI, ravitsemus, uni ja liikunta / Teräste –hanke Ulvilassa 2010Teräste –hanke Ulvilassa 2010– juha.lehtonen@activitystones.comjuha.lehtonen@activitystones.com

4949

Puuttua vai olla puuttumatta? Puuttua vai olla puuttumatta? OIKEUDET JA VELVOLLISUUDETOIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

Nuoren oikeus saada neuvoja, palautetta, Nuoren oikeus saada neuvoja, palautetta, oikeaa tietoa, joskus ”pysäyttämistä”oikeaa tietoa, joskus ”pysäyttämistä”Hoitajien ja lääkärien velvollisuus neuvoa ja Hoitajien ja lääkärien velvollisuus neuvoa ja puuttua (puuttua (lastensuojelulaki 2007:25§, 34§, laki potilaan lastensuojelulaki 2007:25§, 34§, laki potilaan asemasta ja oikeuksista 9§)asemasta ja oikeuksista 9§)

Riskitekijöitä Riskitekijöitä velvollisuus puuttua; sopiva aika velvollisuus puuttua; sopiva aika ja tapaja tapaPäihteiden suurkulutus – kokeiluako ? Päihteiden suurkulutus – kokeiluako ? vähenee harvoin itsestäänvähenee harvoin itsestään

Nuoren etuNuoren etu

5050

Voimavaralähtöisyys, huomaa hyvä nuoressa!NUORUUS ON UUSI MAHDOLLISUUS!NUORUUS ON UUSI MAHDOLLISUUS!

KIITOS KIITOS