Oma Häme -työryhmien

loppuraportti

23.8.2016

1

SISÄLLYS

1 ESIPUHE ..................................................................................................................................................... 1

2 IKÄIHMISET ................................................................................................................................................ 4

Ikäihmisten palveluiden toiminnalliset tavoitteet kunnissa ja kuntayhtymissä 2016 ....................... 5

Ikäihmisten palvelujen käyttötalousluvut kunnissa vuonna 2016 .................................................... 5

Yhteenvetoa ikäihmisten palveluista ja niiden myöntämisperusteista ............................................. 6

2.3.1 Yhteenvetona jatkotyöskentelyä varten ................................................................................... 7

2.3.2 Ikäihmisten kuntoutus ............................................................................................................... 8

2.3.3 Ikäihmisten palveluohjaus ......................................................................................................... 9

Ikäihmisten palveluihin liittyvät huolet ja rajapinnat ........................................................................ 9

2.4.1 Rajapinnat kuntiin jääviin palveluihin...................................................................................... 10

Ikäihmisten palvelujen hyvät käytännöt maakunnassa ja muualla ................................................. 11

Riskienhallinta.................................................................................................................................. 12

Ikäihmisten palvelujen valmistelun rakenne siirtymäkaudella ....................................................... 14

Ikäihmisten kärkihanke .................................................................................................................... 14

2.8.1 Muutosagentti ......................................................................................................................... 14

3 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT ......................................................................................... 15

Toimeksiannon kuvaus .................................................................................................................... 15

3.1.1 Työryhmän kokoontumiskerrat ja sisällöt ............................................................................... 16

Nykytilan kuvaus .............................................................................................................................. 16

3.2.1 Terveydenhuolto ..................................................................................................................... 16

3.2.2 Sosiaalitoimi ............................................................................................................................. 17

Keskeiset rajapinnat ........................................................................................................................ 20

3.3.1 Rajapinnat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ........................................ 20

3.3.2 Rajapinnat sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kanssa ...... 20

3.3.3 Uuden kunnan rajapinnat ........................................................................................................ 21

3.3.4 Rajapinta muihin sote-ryhmiin ................................................................................................ 22

Hyvät käytännöt .............................................................................................................................. 23

Riskien hallinta ................................................................................................................................. 24

Tavoitetilan kuvaus .......................................................................................................................... 25

Kolmiportaisen mallin käsitteiden määrittelyä ............................................................................... 27

Polku vuoteen 2019 ......................................................................................................................... 31

Lasten, nuorten ja perheiden pilotoinnit ........................................................................................ 32

2

3.9.1 Maakunnalliset pilotoinnit....................................................................................................... 32

3.9.2 Alueelliset pilotoinnit .............................................................................................................. 34

3.9.3 Lähialueen pilotoinnit .............................................................................................................. 35

Sote-organisaation luominen .......................................................................................................... 36

4 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUT ................................................................................................... 42

Nykytilan haasteet ja johtopäätökset .............................................................................................. 42

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yleiskuvaus seuduittain .......................................................... 43

4.2.1 Kanta-Hämeen keskussairaala ................................................................................................. 46

4.2.2 Hämeenlinnan seutu ............................................................................................................... 46

4.2.3 Janakkalan ja Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue ..................................... 47

4.2.4 Riihimäen seutu ....................................................................................................................... 47

4.2.5 Forssan seutu ........................................................................................................................... 47

Tavoitteet ........................................................................................................................................ 48

4.3.1 Asukaslähtöisyys ja asukkaiden tarpeiden analysointi ............................................................ 48

4.3.2 Sote-integraatio ja yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ..... 50

4.3.3 Kustannustehokkuus ............................................................................................................... 52

4.3.4 Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus ....................................................................................... 55

4.3.5 Hyvät käytännöt ...................................................................................................................... 55

4.3.6 Työryhmän jatkotyöskentely ................................................................................................... 56

5 OSALLISUUS JA VAPAA VALINTA .............................................................................................................. 58

Osallisuudesta .................................................................................................................................. 58

5.1.1 Valtakunnallinen kärkihanke ................................................................................................... 59

5.1.2 Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra) .......................................... 59

5.1.3 Oma Häme -valmistelu osallisuuden näkökulmasta ............................................................... 60

Toimeksiannon kuvaus .................................................................................................................... 61

Nykytilan kuvaus .............................................................................................................................. 62

5.3.1 Asukkaiden osallistamisen tapojen kartoitus .......................................................................... 62

5.3.2 Hyvät käytännöt ...................................................................................................................... 63

Tavoitetilan kuvaus .......................................................................................................................... 64

5.4.1 Uudistuksen tavoite osallisuuden ja osallistumisen näkökulmasta ........................................ 64

5.4.2 Viestintä osallisuuden edistämisen välineenä ......................................................................... 65

Polku vuoteen 2019 ......................................................................................................................... 66

5.5.1 Kanta-Hämeen asukkaiden näkemykset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ................ 67

5.5.2 Kanta-Hämeen malli ................................................................................................................ 69

3

6 SOTE-INTEGRAATIO, PALVELUVERKKO JA HOIDON PORRASTUS ............................................................ 72

Väestömuutokset ja ikääntymisen vaikutukset palveluihin ............................................................ 73

Talous............................................................................................................................................... 74

6.2.1 Kalliit potilaat/asiakkaat .......................................................................................................... 75

6.2.2 Päivystysasetus ja vapaa valinta .............................................................................................. 76

6.2.3 Lainsäädännön luonnokset ja integraatio ............................................................................... 76

6.2.4 Digitalisaatio ............................................................................................................................ 77

Hyviä käytäntöjä maakunnasta palveluintegraation ja palveluverkon kehittämisen kannalta ...... 78

Integraatiota edellyttävät hyvinvointiongelmat, asiakasryhmät ja tilanteet .................................. 79

6.4.1 Kysely esimiehille integraation toteutumisesta eri asiakasryhmien ja tilanteiden osalta ...... 80

Palveluverkon muodostamisen ja palvelujen porrastuksen periaatteet......................................... 83

6.5.1 Palveluverkko, saatavuus, resurssit, kysyntä ja kustannukset ................................................ 85

6.5.2 Palvelujen porrastus ................................................................................................................ 86

6.5.3 Integraatiotyöryhmän jatkotyö ............................................................................................... 88

Haasteet ja riskit .............................................................................................................................. 89

Johtopäätökset ja työryhmän ehdotukset jatkotyöskentelyksi ...................................................... 89

Työryhmän ehdotus pysyväksi rakenteeksi ..................................................................................... 90

7 TIETOHALLINTO JA SÄHKÖINEN ASIOINTI ............................................................................................... 91

Lähtökohdat ..................................................................................................................................... 91

7.1.1 Tietohallintoon liittyviä käsitteitä ........................................................................................... 91

7.1.2 Digitalisaatio kansallisena kärkihankkeena ............................................................................ 91

7.1.3 Valtakunnalliset tietohallintoon ja ICT-palveluihin liittyvät linjaukset .................................... 92

Valtakunnalliset ja maakunnalliset hankkeet .................................................................................. 92

7.2.1 Valtakunnallinen Omahoito ja digitaalisen palvelut (ODA) – hanke ...................................... 92

7.2.2 Valtakunnallinen UNA- hanke ................................................................................................. 93

7.2.3 Valtakunnallinen Kanta -palvelu .............................................................................................. 94

7.2.4 Kanta-Hämeen Effica -tietokantojen yhdistäminen ................................................................ 95

Toimeksiannon kuvaus .................................................................................................................... 96

Nykytilan kuvaus .............................................................................................................................. 98

7.4.1 Tietojärjestelmät ..................................................................................................................... 98

7.4.2 Sähköinen asiointi ja asiakaspalaute ..................................................................................... 100

7.4.3 Hankkeet, projektit ja toiminnan muutokset ........................................................................ 103

7.4.4 Hyvät käytännöt .................................................................................................................... 103

7.4.5 Rajapinnat .............................................................................................................................. 104

4

Tavoitetila, toimenpiteet ja polku vuoteen 2019 .......................................................................... 104

7.5.1 Keskeiset haasteet, riskit ja ratkaisut .................................................................................... 105

7.5.2 Tietohallinnon ja ICT-palvelujen maakunnallinen integraatio ja koordinointi ...................... 105

7.5.3 Talous- ja henkilöstöhallinto.................................................................................................. 111

7.5.4 Tietohallinnon resurssit ......................................................................................................... 111

Palvelujen digitalisaatio ja sähköinen asiointi ............................................................................... 113

Rakenne maakunnallisen kokonaisuuden koordinoimiseksi ......................................................... 114

8 HENKILÖSTÖ, OMAISUUDEN SIIRROT JA MUUTOKSEN SEURANTA ...................................................... 116

Maan hallituksen linjaukset 6.4.2016 ............................................................................................ 118

8.1.1 Maan hallituksen työryhmän toimialuetta koskevat lakiluonnokset 27.6.2016 ................... 118

8.1.2 Laki maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen voimaanpanosta ............ 119

Henkilöstö ...................................................................................................................................... 121

8.2.1 Henkilöstön asemaa koskeva esityskokonaisuus 27.6.2016 voimaanpanolain luonnoksessa

121

8.2.2 Henkilöstön asemaa koskevan sääntelyn kokonaisuus ......................................................... 122

8.2.3 Kanta Hämeen sote-henkilöstö ............................................................................................. 122

8.2.4 Henkilöstöasioiden alatyöryhmä (HR-ryhmä) – työsuunnitelma .......................................... 123

Omaisuus ....................................................................................................................................... 125

8.3.1 Ehdotukset omaisuusjärjestelyistä voimaanpanolain luonnoksessa .................................... 125

8.3.2 Kiinteistökartoitus ................................................................................................................. 125

Tukipalvelut ja hankinnat .............................................................................................................. 127

8.4.1 Hankinnat .............................................................................................................................. 130

Seurattavat mittarit ....................................................................................................................... 131

Haasteet ja riskit ............................................................................................................................ 132

Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset .................................................................................... 133

Pysyvä rakenne työryhmän toimialalla 1.7.2017 saakka ............................................................... 134

1(134)

1 ESIPUHE

Tämä on Oma Häme -hankkeen ensimmäisen aallon työryhmien loppuraportti. Työryhmät perustettiin ajalle helmikuu – elokuu 2016 ja niihin osallistui yli 100 asiantuntijaa kunnista, kuntayhtymistä ja erilaisista sidosryhmistä. Työryhmistä kolme oli asiakasryhmittäistä:

- lapset, nuoret ja lapsiperheet

- päihde- ja mielenterveyspalvelut

- ikäihmiset.

Näiden lisäksi työskenteli neljä teemallista ryhmää:

- osallisuus

- tietohallinto, ICT-palvelut ja sähköinen asiointi

- sote integraatio, palveluverkko ja hoidon porrastus

- henkilöstö, omaisuus ja muutoksen seuranta.

Työryhmien työskentelyn pohjana oli hankkeen valmistelumatriisi, jossa oli määritelty valmistelua ohjaavat periaatteet (oranssi palkki), arvot (vihreät palkit) sekä valmisteluun yhteisesti hankkeessa määritellyt teemat (siniset palkit).

Työryhmät tuottivat väliraportin, joka hyväksyttiin hankkeen ohjausryhmässä 26.5.2016. Samalla ohjausryhmä päätti väliraportin pohjalta seuraavat asiat:

2(134)

Käynnissä olevilta työryhmiltä pyydetään esitys pysyvästä rakenteesta työryhmän toimialueelle ennen maakuntauudistusta ja toimeksiantoa tarkistetaan joiltain osin

Päätöksentekomenettely kunnissa ja kuntayhtymissä; hankkeen työryhmä 7 (Henkilöstö, omaisuus ja muutoksen seuranta) tekee hanketta koskevat nykyisiä kuntia ja kuntayhtymiä sitovat päätökset ohjausryhmän välisinä aikoina työryhmien ja hanketoimiston esitysten pohjalta

Maakunnallinen näkökulma otetaan huomioon kaikissa keskeisissä sosiaali- ja terveydenhuollon investoinneissa

Hankekehittämisessä panostetaan maakuntatasoisiin hankkeisiin

Nykyiset merkittävät maakuntaa koskevat kehittämishankkeet eri organisaatioissa sidotaan Oma Häme -valmistelun kautta maakunnalliseen kehittämiseen.

Lisäksi ohjausryhmässä päätettiin uusien työryhmien perustamisesta osana maakunnallista sote-valmistelua.

Väliraportin julkaisemisen jälkeen maan hallitus on julkaissut alustavia luonnoksia sote- ja maakuntauudistuksen keskeisestä lainsäädännöstä, joiden on tarkoitus tulla lausunnolle syyskuussa 2016. Lainsäädännön luonnosten perusteella alkaa hahmottua myös Oma Häme -hankkeen aikataulu sekä sote- ja maakuntavalmistelun prosessi. Kesällä 2016 julkaistussa paketissa on luonnosteltu ja linjattu uudistuksen lainsäädäntöä ja valmistelua. Keskeinen valmistelussa oleva lainsäädäntö on koottu alla olevaan kuvaan.

Erityisen keskeisesti maakuntavalmistelua ohjaava prosessi on kirjoitettu järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolain luonnoksiin. Luonnosten mukaan maakunta perustetaan 1.7.2017 ja toimintaa johtaa väliaikainen valmistelutoimielin, jonka tehtävät on määritelty voimaanpanolain luonnoksen 7§:ssä. Väliaikaisen valmistelutoimielimen lakisääteiset tehtävät liittyvät pääosin maakunnan perustamisen tekniseen valmisteluun – henkilöstön, omaisuuden ja sopimusten kartoitukseen ja siirtoon maakunnalle. Lisäksi tehtävät liittyvät ICT-ratkaisuihin, maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämiseen, talousarvion 2018 valmisteluun ja muun muassa

3(134)

ensimmäisten maakuntavaalien järjestelyihin. Väliaikaisen valmisteluelimen toiminta saisi rahoitusta valtiolta.

Kanta-Hämeen maakunnan sote-valmistelussa on alun perin tavoiteltu puhtaan teknisen valmistelun lisäksi myös reformin tavoitteiden toteutumista sosiaali- ja terveyspalveluissa ja aktiivisen työn tekemistä tulevan maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi. Kuten tämäkin loppuraportti osoittaa, on maakunnassa halua rakentaa polku maakunnan palvelujen tulevaisuuden kehittämiseksi.

Alla olevassa kuvassa hahmotellaan maakunnallisen sote-valmistelun tulevaisuuden polkua vuodelle 2017–2018 siten, että valmistelu integroituisi sekä teknisesti että sisällöllisesti väliaikaisen valmistelutoimielimen toimintaan.

Tämän ensimmäisen aallon työryhmien loppuraportti sekä toisen vaiheen työryhmien raportointi muodostavat pohjan Oma Häme -toimintaohjelmalle, jossa määritellään eri työryhmien toimialueilla konkreettiset kehittämistoimet ajalle ennen maakunnan aloittamista 2019. Toimintaohjelma tuodaan hankkeen ohjausryhmään marraskuussa 2016. Puhdas uudistuksen tekninen valmistelu on syytä toteuttaa yhdenmukaisilla rakenteilla kaiken henkilöstön, omaisuuden ja sopimusten osalta. Sosiaali- ja terveydenhuolto toki muodostaa leijonanosan henkilöstöstä, omaisuudesta ja sopimuksista.

Raportin eteen on tehty työryhmissä iso työ. Siitä kiitos kaikille tekijöille. Raportit muodostavat tulevaisuudessa jatkuvasti kasvavan tietovarannon, jonka pohjalta tulevaisuuden toimintamallit rakennetaan tulevalle maakunnalle. Nyt on aika siirtyä konkreettisempaan kehittämiseen.

23.8.2016 Jukka Lindberg, projektipäällikkö

4(134)

2 IKÄIHMISET

Ikäihmisten työryhmän puheenjohtajana toimii Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän vanhuspalvelujen palvelualuejohtaja Annukka Kuismin ja sihteerinä projektiasiantuntija Raija Virtanen.

Työryhmän jäseniä ovat: Ala-Kokko Satu, palvelujohtaja Hämeenlinnan kaupunki Andersson-Tapio Susanne, ylihoitaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Haapanen Sisko, vanhuspalvelujen johtaja Lopen kunta Harjula Leena, tilaajapäällikkö Hämeenlinnan kaupunki Harmaa Soile, osastonhoitaja Hausjärven kunta Kangasmaa Eija, vanhustyön johtaja Janakkalan kunta 27.3.2016 asti Hintsala Anne, vs. vanhustyön johtaja Janakkalan kunta 28.3.2016 lähtien Kataja Eeva, sairaalan ylilääkäri Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Ylämurto Eeva, erityisasiantuntija Hattulan kunta Henkilöstön edustajat: Alasentie Maija-Liisa, KoHon edustaja Heino Leena, JHL:n edustaja Korpela Anne, JUKO ry/STHL

Ikäihmiset työryhmän tehtävänä on valmistella ikäihmisten palveluja asiakkaiden ja prosessien näkökulmasta.

Työryhmän on tunnistanut toimeksiantonsa perusteella tehtäväkseen tuottaa teemoittain tietoa seuraavista asioita:

1) Asukaslähtöisyys ja asukkaiden tarpeiden analysointi:

- Palvelujen porrastamisesta (asiakasnäkökulma ja prosessit) ja siihen liittyvästä kriteeristöstä ja asiakasmaksuista

- Maakunnallisen palveluohjauksen (sisältää kotiutumisen) roolista koko toiminnan koordinoijana

2) Sote - integraatio ja yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi:

- Kuntoutuksen uudesta roolista ikäihmisten elämässä ja myös palvelutarjonnassa

- Muualla toteutetuista valmistelun näkökulmista (hyvät käytännöt ja kokemukset), jotka on relevanttia huomioida

3) Kustannustehokkuus:

- Palvelujen porrastamisesta (asiakasnäkökulma ja prosessit) ja siihen liittyvästä kriteeristöstä ja asiakasmaksuista

4) Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus:

- Nykytilanteen keskeisistä haasteista ja ratkaisuista

- Ikäihmisten palveluiden seurantatiedoista ja niiden keräämisestä uudistuksen aikana.

- Seurantatieto tuotetaan syksyn aikana.

5(134)

Ikäihmisten palveluiden toiminnalliset tavoitteet kunnissa ja

kuntayhtymissä 2016

Maakunnan kuntien ja kuntayhtymien (Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Hattula, Hausjärvi, Hämeenlinna, Janakkala, Loppi, Riihimäki, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä) vanhuspalveluita koskevissa toiminnallisissa ja strategisissa tavoitteissa korostuvat monessa kunnassa/kuntayhtymässä kotihoitoon liittyvät tavoitteet, joiden mukaan ikäihmiset ovat aktiivisia ja toimintakykyisiä, he asuvat kotona tai kodinomaisessa ympäristössä ja kotona asuminen on ikäihmisen ensisijainen vaihtoehto sekä kotona asumista tuetaan eri tavoin. Kotihoitoon panostamalla pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palvelun tarpeen odotetaan vähenevän.

Teknologian hyödyntäminen kotihoidossa näyttäytyy selkeänä osana osa kotihoidon palvelukokonaisuutta. Tavoitteena on myös, että ikäihmiset saavat tarvettaan vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut oikeaan aikaan ja että palveluiden tuottaminen tai järjestäminen ikääntyneelle väestölle on osa sujuvia prosesseja (prosessien avaaminen). Kotisairaalatoimintaa kehitetään ja laajennetaan. Tavoitteista löytyvät myös vaativan saattohoidon kehittäminen, kotikuntoutuksen ja lyhytaikaispaikkojen lisääminen ja palveluihin liittyvän valinnanvapauden lisääminen (mm. palvelusetelin käytön laajentaminen).

Henkilöstön osalta tavoitteena on henkilöstöresurssien joustava johtaminen, henkilöstösuunnittelun positiivisen synergian lisääminen ja yksiköiden välillä joustavasti siirtyvä henkilökunta. Henkilöstöresurssien vapautumista tavoitellaan työjärjestelyillä ja kotihoidossa hyödynnettävien optimointiohjelmien avulla. Tavoitteena on kotihoidon resurssien määrän lisääminen asiakastarvetta vastaavaksi ja esimiehille tarvittavan ajan varaaminen suunnitteluun ja kehittämiseen. Tavoitteista löytyy myös maininta siitä, että vanhustenhuollon palvelujen kustannukset olisivat enintään valtakunnallista keskitasoa.

Ikäihmisten palvelujen käyttötalousluvut kunnissa vuonna 2016

Alla olevaan taulukkoon on koottu maakunnan kuntien ja kuntayhtymien ikäihmisten palveluja koskevat toimintakulut, toimintakate, henkilöstö ja yli 75-vuotiaiden kuntalaisten määrä ja % osuus koko väestöstä.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Riihimäen terveyskeskuksen kuntayhtymän luvut on jätetty vertailusta pois, koska ne eivät kohdistu pelkästään ikäihmisten palveluihin eivätkä ole siten vertailukelpoisia.

Taulukko 1. Toimintatuotot, -kulut, -kate, henkilöstö, yli 75-vuotiaiden kuntalaisten määrä

Kunta/ kuntayhtymä

Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

Henkilöstö Yli 75 vuotiaiden kuntalaisten määrä (% osuus koko väestöstä)

FSHKY 9 099 570 -34 616 350 -25 516 780 406 3849 (11,3 %)

Hausjärvi 2 048 200 -6 568 900 -4 520 700 82 668 (7,7 %)

Hattula 1 258 000 -5 682 521 - 4 424 521 82 762 (7,8 %)

Hämeenlinna 14 239 000 -61 482 000 - 47 243 000 515 7040 (10,4 %)

Janakkala 3 141 332 -12 265 948 -9 124616 132 1549 (9,2 %)

Loppi 1 587 990 -5 533 510 -3 945 520 73 757 (9,3 %)

Riihimäki 4 688 600 -20 060 400 -15 371 800 220 2434 ( 8,4 %)

6(134)

Yhteenvetoa ikäihmisten palveluista ja niiden

myöntämisperusteista

Kaikissa kunnissa (Hattula, Hausjärvi, Hämeenlinna, Janakkala, Loppi, Riihimäki) ja kuntayhtymässä (FSHKY) yhteisiä palveluja ovat

● Säännöllinen kotihoito: Myöntämisperusteena on arvioitu toimintakyky (RAI, Rava, ADL,

IADL, CPS,CAPS, MAPLe, MMSE) ja yksilöllinen tarpeen arviointi. Osassa kunnissa ei ole

varsinaisia myöntämisperusteita tai ne ovat valmistelussa.

● Tilapäinen kotihoito (ja kotisairaanhoito): Palvelun tarpeen arvioidaan olevan

lyhytkestoista (alle 2 kuukautta) tai sen on arvioitu kestävän enintään kolme kuukautta ja se

on harvemmin kuin kerran viikossa tapahtuvaa tai palveluita tarvitaan vähemmän kuin 1 h

kuukaudessa. Se voi olla yksittäisiä käyntejä tai rajatun ajanjakson ajan tapahtuvaa

palvelua tai tilapäistä sairaanhoidollista tarvetta. Tilapäistä kotihoitoa käynnistetään usein

silloin kun asiakkaan palvelutarpeen jatkuvuudesta ei ole tietoa tai käytetään muutoin

yksilöllistä harkintaa. Tätä ei arvioida varsinaisesti toimintakykymittareilla.

Myöntämiskriteereitä ei ole määritelty tai ne ovat valmistelussa.

● Päivätoiminta: Kohdentuu asiakkaille, joilla on muistihäiriö, he ovat

omaishoidettavia tai heidän muutoin arvioidaan hyötyvän päivätoiminnasta

(kuntoutuminen, toimintakyvyn säilyminen). Palvelua myönnetään matalalla kynnyksellä.

● Ruokahuoltoon liittyvät palvelut: Ateria kotiin kuljetettuna on tarkoitettu asiakkaille, jotka

eivät itse tai omaisten avustuksella pysty valmistamaan/lämmittämään ruokaa eivätkä

kykene kulkemaan ateriointi- paikkaan. Perusteena voi olla myös ravitsemustilan heikkous

tai muut terveydelliset syyt. Ateria voi olla lämmin, kylmä tai pakastettu. Ateriat voi hankkia

myös palvelukeskuksesta tai muusta toimipisteestä. Palvelu myönnetään matalalla

kynnyksellä.

● Omaishoito: Osassa kunnissa on hoidettavan toimintakykyyn liittyvät arviointimittarit.

Erityispalvelut: omaishoitajan vapaan aikainen hoito, omaishoidon tuen palveluseteli.

● Kylvetyspalvelu: Myönnetään kun peseytymistilat ovat puutteelliset tai haasteelliset tai

asiakas ei pysty itse huolehtimaan hygieniastaan. Palvelun hankintaan on myös

mahdollista saada palveluseteli.

● Vaatehuolto on mahdollinen kun asiallinen vaatteiden pesu mahdollisuus puuttuu tai

asiakas tai omainen ei pysty siitä huolehtimaan

● Turvapuhelin: Asiakkaalla on epävakaa terveydentila tai terveydellinen syy mikä edellyttää

nopeaa avun saantia, hän kokee turvattomuutta tai toimintakyky on alentunut. Kaikissa

kunnissa ei ole kriteereitä tai käytetään tarveharkintaa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala,

Loppi, Riihimäki). FSHKY:ssä palvelu on täysin ulkoistettu.

● Lyhytaikainen asuminen (palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen): Tarjotaan

kotiutustilanteessa, kun kotiolosuhteet ovat haasteelliset tai asunnossa tehdään

muutostöitä. Tarjotaan kotihoidon ja/tai omaisen tuella asuvan muistisairaan toimintakyvyn

tukemiseen ja sosiaalisen ja/tai psyykkisen toimintakyvyn tukemiseen. Se toimii myös

asiakkaan toimintakyvyn arviointijaksona, omaishoitajan vapaan järjestelyn tapana ja se

vastaa sosiaalipäivystyksen kautta tuleviin erityistilanteisiin. Kaikissa kunnissa ei ole tarjolla

lyhytaikaista asumispalvelua.

● Ympärivuorokautinen asumispalvelu, tehostettu palveluasuminen,

ympärivuorokautinen pitkäaikaishoiva ja hoito: Asiakkaalla on ympärivuorokautinen

hoivan/hoidon tarve ja kaikki asiakkaan tilanteeseen soveltuvat kotona selviytymistä tukevat

palvelut on kokeiltu käytännössä. Henkilö tarvitsee yhden tai kahden henkilön apua

7(134)

päivittäisissä toiminnoissa. Tarve arvioidaan toimintakykymittareilla. Toimintakykyä ja

asiakkaan selviytymistä arvioidaan yksilöllisesti.

● Kunnissa/kuntayhtymissä on tarjolla pitkä- ja lyhytaikaista laitoshoitoa tai

osavuorokautista laitoshoitoa (päivä- tai yöhoito), joka edellyttää lääketieteellistä tai

asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvää perustetta. Palvelun tarve on runsasta, asiakas

on kahden autettava tai vuoteeseen hoidettava. Ensin aina selvitetään mahdollisuus

myöntää palveluja muilla tavoin. Palvelua käytetään myös omaishoidettavien

jaksohoitotarpeeseen, kriisi- tai muuhun lyhytaikaistarpeeseen, päivä- ja yöhoitoon.

Tukipalveluissa, kuntoutus/liikuntapalveluissa ja muutamissa muissa palveluissa kunnissa on eroja:

● Asiointipalvelu, kauppapalvelu / kauppakassipalvelu: Välttämättömien asioiden

hoitamiseen tarkoitettu palvelu (asiakas tai omaiset eivät pysty muulla tavalla hoitamaan),

toteutetaan mahdollisesti yhdessä asiakkaan kanssa kun arvioidaan sen tukevan

toimintakykyä (FSHKY, Hämeenlinna, Janakkala, Loppi, Riihimäki)

● Kuljetuspalvelu: Kuljetus kylvetyspalveluihin tai päivätoimintaan, kun asiakas ei itse tai

omainen pysty sitä järjestämään (FSHKY, Riihimäki)

● Päiväkuntoutus /Päivätoiminta kuntouttava/ kuntoutus / liikuntaohjausta yksilöllisesti sekä

liikuntaryhmiä: FSHKY, Hämeenlinna, Janakkala, Loppi. Kunnissa on tarjolla kuntosalin

kausihinta ohjattuihin ja ei ohjattuihin vuoroihin (FSHKY).

● Tehostetun palveluasumisen asiakkaalle on tarjolla ateriapaketti, tukipalvelupaketti ja

mahdollisuus liinavaatteiden vuokraukseen (FSHKY)

● Liikkumista tukevana palveluna henkilökohtainen taksikortti (Hämeenlinna)

● Riihimäellä tarjotaan lyhytaikaista perhehoitoa ja osavuorokautista perhehoitoa.

● Riihimäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä tarjoaa tilapäistä kotisairaanhoitoa

(lääkärin tai muun henkilön kotikäynti) ja lyhytaikaista kotisairaala palvelua/hoitoa

(lääkärin, sairaanhoitajan käynti) sekä laitoshoitoa vuodeosastohoitona (yö- ja

päivähoito).

2.3.1 Yhteenvetona jatkotyöskentelyä varten

● Kokonaisuudessaan ikäihmisten palveluita kuvaavat käsitteet tulee maakunnallisesti

yhtenäistää

● Maakunnallisesti tulee sopia yhteiset palvelutarpeen arviointimenetelmät.

● Kotihoidon, asumispalveluiden, kuntoutuksen, tukipalveluiden ja muutamien muiden (esim.

muistineuvojatoiminta) palveluiden sisällöt tulee yhdenmukaistaa ja kriteerit määritellä.

● Ikäihmisten työryhmä tekee ehdotuksen ikäihmisten palveluverkosta maakunnassa

työryhmän 5 (Sote-integraatio, palveluverkkoja hoidon porrastustyöryhmä) määrittelemien

palveluverkon muodostamisen periaatteiden mukaisesti kotihoidon ja tukipalvelujen,

asumispalveluiden ja laitoshoidon, palveluohjauksen, omaishoidon, liikkumista tukevien

palvelujen ja perhehoidon palvelurakenteeksi, tuotantotavoiksi ja asiakasmaksuiksi.

Palveluverkon työstämistä varten on perustettu kolme alatyöryhmää.

● Indikaattorit ja seurantamittarit toiminnan, palvelujen vaikuttavuuden, muutoksen

aikaiseen ja ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin (hyvinvointikertomus) seurantaan tulee

määritellä.

8(134)

2.3.2 Ikäihmisten kuntoutus

Kuntoutus käsitteenä on laaja-alainen ja tulkinnat siitä, mikä mielletään kuntoutukseksi vaihtelevat eri konteksteissa ja eri toimijoilla. Usein kuntoutuksesta puhuttaessa fokus on fyysisessä kuntoutuksessa, jolloin psyykkinen ja sosiaalinen kuntoutus jäävät vähemmälle huomiolle. Myös tässä maakunnallisessa tarkastelussa keskityttiin selvästi fyysiseen kuntoutukseen.

Maakunnan kuntien ja kuntayhtymien tuottaman tiedon perusteella jokaisella toimijalla on käynnissä kehittämistoimintaa kuntoutuksen osalta joko suunnitelma- tai toteuttamisvaiheessa. Kuntoutuksen resurssit ovat kuitenkin hyvin vaihtelevia ja myös kuntoutuksen tämän hetken organisointi ja painotukset ovat erilaisia eri toimijoilla.

Ikäihmisten palveluiden lisäksi iäkkäiden kuntoutusta toteutetaan myös perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Näissä potilaita/asiakkaita ei kuitenkaan luokitella iän, vaan tulosyyn mukaan, joten iäkkäiden kuntoutusta on vaikea erottaa omaan tarkasteluun.

Terveydenhuollon toimijat tuottavat mm. lääkinnällistä kuntoutusta, apuvälinepalvelua ja psykiatrista kuntoutusta.

Maakunnallisessa tarkastelussa nousi seuraavia asioita:

● kuntouttaminen kotona asumisen tukena

● kuntouttamisen ympäristöt

● kuntoutus kaikkien työntekijöiden työssä

● koti vs. palveluyksikkö

● kuntoutusosaamisen ulottaminen koko henkilöstöön

● mm. kunnon hoitaja – koulutukset ja liikuntasuunnitelmat

● fysioterapeuttien rooli konsultoinnissa, kartoituksissa ja arvioinnissa sekä yksilö- tai

ryhmätoimintojen ohjauksessa

● kuntoutuksen erityisosaajat ovat pääsääntöisesti fysioterapeutteja ja kuntohoitajia

● miten kuntouttaviin palveluihin ohjaudutaan

● mihin painotus

● tulisiko olla myös muita ammattiryhmiä kuten toimintaterapeutit

● millä kriteereillä kuntoutukseen

● miten tarve tunnistetaan

● miten kuntouttamisen vaikuttavuutta voidaan arvioida

● liikuntatoimen osuus ryhmätoiminnoissa

Kuntouttamiseen liittyvät kysymykset ovat kaikilla toimijoilla samankaltaisia. Myös tehdyt

kehittämistoimenpiteet tai suunnitteilla olevat toimenpiteet istuvat hyvin ”samaan kuvaan”, vaikka

voivat olla erilaisiakin.

Yhteenvetona jatkotyöskentelyä varten:

- Kuntoutuksen kokonaiskuva tulee kirkastaa maakunnallisesti ja tehdä sen perusteella yhteiset tavoitteet, linjaukset ja kehittämissuunnitelma.

9(134)

- Kuntoutuksen rooli on keskeisessä asemassa ikäihmisten toimintakyvyn tukemisessa ja arjessa selviytymisessä. Kuntoutus otetaan ikäihmisten palvelujen valmistelussa jatkossa koko ajan huomioon. Kuntoutumista ja kuntoutuksen palveluja ja toimintaa myös kokonaisuudessaan suunnitellaan hankkeen toimesta syksyn aikana.

2.3.3 Ikäihmisten palveluohjaus

Maakunnan kunnissa ja kuntayhtymässä ikäihmisten palveluohjaus koostuu palveluohjauksesta, palveluneuvonnasta ja palvelutarpeen arvioinnista. Palveluohjauksessa tehdään myös yksityisten ostopalvelujen koordinointia ja hallinnointia, lyhytaikaishoidon koordinointia, perhehoitoa ja omaishoidon tuen prosessia. Osassa kunnista palveluohjaksessa tehdään myös palvelusuunnitelma ja päätöksiä esim. tukipalveluista ja kotihoidon palveluista kuukauden ajalle. Toimintatapoina ovat puhelinneuvonta, kotikäynnit, tapaamiset palveluohjaajan vastaanotolla, neuvontapisteet / tiskineuvonta ja neuvontapäivät. Kunta ja alueellisia yhteistyöpalavereita pidetään säännöllisesti kotihoidon ja asumispalvelujen edustajien kanssa. Yhteistyötä tehdään myös rajapinta asiakkaiden osalta vammaispalveluiden ja aikuissosiaalityön kanssa.

Ikäihmisten palvelutarpeen arvioinnissa käytetään erilaisia mittareita: MNA, MMSE, GDS, Cerad, RaVa, RAI, Audit, SPPB,VAS, Frop.

Palveluohjauksen henkilöresursseina ovat palveluohjaajat, palveluneuvojat, kotiutushoitaja, muistihoitaja ja -neuvoja, sairaanhoitaja, lähihoitaja, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, geriatri (tarvittaessa) ja kotihoidon ohjaaja. Palveluohjauksen henkilökunnasta nimetään asiakkaan lakisääteinen vastuuhenkilö (FSHKY, Hämeenlinna). Hämeenlinnassa asiakasohjausyksikössä tehdään kaikki asiakasmaksuja koskevat viranomaispäätökset. FSHKY:ssä palvelupäätöksen tekee palveluohjauksen päällikkö omaan vastuualueeseensa kuuluvien asiakkaiden osalta. Janakkalassa tehdään yli 65 -vuotiaille kaikissa vastaanottotilanteissa ja myös tarvittaessa toimintakykyarvio ja hoitopolun mukainen ohjaus lääkäri-hoitaja työparin toimesta.

Yhteenvetona jatkotyöskentelyä varten:

- Palveluohjauksen organisointitavasta, vastuualueiden laajuudesta, tehtävistä ja roolista on sovittava.

Ikäihmisten palveluihin liittyvät huolet ja rajapinnat

Työryhmä kokosi kunnan/kuntayhtymän ikäihmisten palveluihin liittyvät huolet, ratkaisut ja onnistumiset.

Työryhmä esitti huolen aiheita liittyen tehostettuun palveluasumiseen/laitoshoitoon, lyhytaikaishoitopaikkojen riittävyyteen (FSHKY), ympärivuorokautisen asumisen riittävyyteen, ympärivuorokautisten hoivapaikkojen tarpeeseen ja sijoitukseen tulevaisuudessa (FSHKY, Hattula, Loppi).

Kotihoitoon liittyviä huolia olivat ikäihmisten selviytyminen kotona mahdollisimman pitkään, ympärivuorokautiseen kotihoidon palvelun tarpeeseen vastaaminen ja palvelujen tuottaminen, kotihoidon resurssin riittävyys ja kotihoidon kaksi erillistä organisaatioita. Huolta aiheutti myös se, että vastaavatko kotiin tarjottavat palvelut sisällöltään tarvetta. Myös kotihoidon välittömän työajan lisääminen ja työn kehittäminen aiheuttivat huolta (FSHKY, Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Riihimäki).

Asiakkaisiin kohdistuvia huolia oli liittyen kasvavan asiakasmäärän palvelutarpeisiin ja muuttuviin palveluihin liittyviin odotuksiin vastaamiseen. Huolta aiheuttivat päihde- ja mielenterveystaustaiset asiakkaat kotihoidossa ja muistisairaiden potilaiden lisääntyminen (Riihimäki, Riihimäki tkk).

10(134)

Henkilöstön osalta huolta koettiin liittyen hoitajamitoituksiin, vaikeuteen saada päteviä sijaisia kotihoitoon ja yleensäkin vanhustyöstä innostuneen ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuteen. Huolta oli myös siitä, vastaako henkilöstön osaaminen asiakkaiden laaja-alaista palveluntarvetta (FSHKY, Hausjärvi, Hämeenlinna, Janakkala).

Huolta oli myös siitä, miten lähipalvelut järjestetään tulevassa maakunnassa.. Esimerkiksi huolta herätti se, jos palvelut hajaantuvat eri tahoille ja asiakkaan kokonaistilanne jää epäselväksi (Hattula, Riihimäki tk). Muistisairaiden palvelujen ”oikeanlaisuus” (Riihimäki tkk) ja ikäihmisten liikkuminen ja kuntoutumisen tukeminen olivat huolen aiheita (Loppi). Rahoituksen riittävyys suhteessa kasvaviin palvelutarpeisiin nähden huoletti (Hämeenlinna) ja tiedolla johtamisen puute ja vaikuttavuuden arvioinnin haasteet (Janakkala).

2.4.1 Rajapinnat kuntiin jääviin palveluihin

Työryhmässä pohdittiin kuntiin jäävien palvelujen roolia maakuntauudistuksen jälkeen. Kysymyksiä herätti mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, miten kaupunki- ja kuntasuunnittelu tukee ikäihmisten kotona asumista, kuntien tuottamien tukipalvelujen rooli, yhteistyö kuntien kanssa, ja yhdistystoiminnan ja vanhusneuvostojen rooli.

Terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen yhdistetään vahvasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Kuitenkin kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (Kuntalaki 1§ 410/2015) on edelleen kuntien tehtävä. Työryhmä pohti mitä tämä jatkossa tarkoittaa konkreettisesti, miten määritellään ne tehtävät/asiat, jotka jäävät ikäihmisten osalta kunnan vastuulle liittyen ikäihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Pohdinnassa oli myös miten käytetään vaikuttavia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen menetelmiä ja miten taataan riittävä henkilöstö (esim. hyvinvointikoordinaattori) ja riittävä osaaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Lisäksi pohdittavia asioita on miten saadaan ja hyödynnetään ajantasaista tietoa väestön hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Ehdotuksena on pysyvä poikkihallinnollinen yhteistyö- ja toimeenpanorakenne (hyvinvointityöryhmä), joka huolehtii terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen koordinaatiosta kuntien ja maakunnan välillä. Muissakin ikäihmisten palveluja koskevissa yhteistyössä tarvitaan hallinnonalojen rajat ylittäviä johtamisen käytäntöjä ja yhteistä vastuuta.

Kuntiin jäävät liikuntapalvelut tarjoavat ennaltaehkäiseviä ja ikäihmisten toimintakykyä edistäviä ja ylläpitäviä palveluita sekä kuntoutumista edistäviä palveluita. Liikuntapalvelut ovat järjestäneet osana erityisryhmien liikuntapalveluja esim. ikäihmisten ryhmäliikuntaa. Osa kuntosaleista on kuntien ylläpitämiä. Miten jatkossa yhteensovitetaan kuntien liikuntapalvelut ja maakunnalliset ikäihmisten liikuntapalvelut? Miten jatkossa huolehditaan siitä, että ikäihmisten liikuntapalvelut esim. kuntosalit toiminnallaan ja maksuillaan tukevat aidosti kotona asumista? Ratkaisuna ehdotetaan, että pääsääntöisesti ikäihmisten käytössä olevat (esim. palvelukeskusten yhteydessä olevat) kuntosalit ja muut liikuntatilat siirtyvät palveluiden osana maakuntaan tai ne voidaan vuokrata kunnalta. Tällöin voidaan varmistaa tehokas yhteistyö esim. kolmannen sektorin kanssa ja asiakasmaksujen sopivuus. Tällöin mahdollistetaan myös palveluja käyttävien asiakkaiden mahdollisuus kuntoiluun ja toimintakyvyn vahvistamiseen (ennaltaehkäisevä näkökulma) ja tehokas kuntoutus ja tilojen käyttö.

Kulttuuripalveluilla on ikäihmisten toimintakyvyn tukemisen kannalta merkitystä. Miten ikääntyneet huomioidaan näiden palveluiden tuottamissa ja sisällöissä. Huomioitavaa on sekä liikunta- että kulttuuripalveluissa myös niiden saatavuus ja saavutettavuus.

Työryhmässä nousi esiin huoli siitä, miten kaupunki- ja kuntasuunnittelu tukee ikäihmisten kotona asumista jatkossa. Ja miten kuntasuunnittelussa sitoudutaan hyvinvointia edistäviin tavoitteisiin. Miten ikääntyvät ja ikääntyneet kuntalaiset huomioidaan yleensä kaavoituksessa, maankäyttö-, tontti- ja asuntopolitiikassa. Asuntojen muutos- ja korjaustyöt on tehty pitkälti kuntien toimesta. Ikäihmisten palveluissa on paljon kiinteistöjä ja rakennuksia, joissa järjestetään palveluja esim. palvelukeskukset, ja jotka kunnat tällä hetkellä omistavat. Onko palvelun tuottaja (maakunta tai muu tuottaja) jatkossa kiinteistöjen omistaja vai vuokraaja. Palveluntuottaja vastaa aina siitä, että

11(134)

rakennus/tilat soveltuvat toimintaan. Tämä ratkaistaneen osana maakunnan kiinteistöjä koskevia ratkaisuja. Sopimustilanteissa on huolehdittava siitä, että ongelmatilanteisiin on sovittuna toimivat prosessit, joilla tehokkaasti puututaan ja kyetään vaikuttamaan rakennusten soveltuvuuksissa esiintyviin poikkeamiin ja puutteisiin. Sopimustilanteissa tulee huolehtia, että kummankin osapuolen vastuut ja velvollisuuden on huomioitu myös soveltuvuuden näkökulmasta..

Miten liikenne- ja ympäristösuunnittelulla tuetaan kotona selviytymistä. Liikennesuunnittelussa tulee huomioida joukko- ja palveluliikenne myös ikäihmisten näkökulmasta. Kuntien ympäristösuunnittelulla on merkitystä viihtyvyyden näkökulmasta. Ympäristön esteettömyys myös tukee toimintakykyä ja siten kotona selviytymistä.

Kunnat tuottavat merkittävästi tukipalveluja ikäihmisten palveluille. Suurimmat palvelukokonaisuudet ovat ateria- ja siivouspalvelut, joiden sisällön tuottaminen on tällä hetkellä riippuvainen kunnan linjauksista, arvoista, toiminnan organisoitumisesta ja infrastruktuurista. Tämä tarkoittaa maakunnallisesta näkökulmasta tällä hetkellä asiakkaiden kannalta eriarvoisuutta suhteessa esimerkiksi siihen minkälaisia aterioita on mahdollisuus saada. Toisaalta palvelujen yhdenmukaistaminen saattaa merkitä investointi- tai saneeraustarpeita esimerkiksi ateriapalvelujen osalta. Siivouspalveluissa sopimussisältöjen vaihtelun johdosta kustannukset eivät ole palvelujen sisällön osalta vertailukelpoisia. Maakunnassa /tulee palveluiden tarjoamisessa pyrkiä mahdollisimman yhdenmukaiseen toimintatapaan alusta lähtien tiiviissä yhteistyössä, jota saumattomasti jatketaan arjessa. Esimerkiksi asumispalveluissa ravitsemuksen liittyvä asiantuntemus on ateriapalvelujen tuottajilla ja se hyödyntää asiakasta, kun sitä saadaan myös virtautettua ikäihmisten palveluiden arkeen. Näin on mahdollisuus taata laadukkaat ja kustannustehokkaat prosessit monitoimijaisena yhteistyönä.

Tietoa niin tukipalveluista kuin muistakin ikäihmisten palveluista kuntalaiset saavat palveluohjauksen kautta. Palveluohjauksen toimivuus maakunnista kuntiin tulee taata ja palveluohjauksen käytännöissä tulee olla yhteiset pelisäännöt. Asiakkaan valinnanvapauden lainvalmistelu on vielä kesken ja mahdollisesti toteutuessaan se on käytössä pääsääntöisesti perustason palveluissa. Ikäihmisten valinnanvapauden toteutuminen tulee taata palveluohjauksessa. Haastetta tuo myös, se miten turvataan palvelujen tasapuolinen saatavuus, miten varmistetaan palvelut myös keskustaajamien ulkopuolelle. Ratkaisuna voisi olla mahdolliset teknologiset vaihtoehdot ja yhteiset kokeilut ja kehittämishankkeet kuntien kanssa.

Kuntalaissa (410/2015) 27§ säädetään osana kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, että ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi on asetettava vanhusneuvosto. Työryhmässä nousi esiin kysymys siitä, minkälainen vanhusneuvostojen rooli on maakunnallisen järjestämisvastuun jälkeen. Miten vanhusneuvostolle organisoidaan jatkossa lakisääteiset toimintamahdollisuudet? Ja miten niiden toiminta kytketään maakunnallisen järjestämisen, kunnan ja vanhusneuvostojen edustamien järjestöjen kontekstiin. Tavoitteena tulee olla kiinteä yhteistyö vanhusneuvostojen kanssa ja lakisääteiset toimintamahdollisuudet turvaava apu (esim. sihteerityövoima).

Monet yhdistykset tarjoavat ikäihmisille arkea tukevaa toimintaa. Miten kunnat jatkossa tukevat yhdistyksiä tämän näkökulman huomioiden ja miten yhdistykset niveltyvät osaksi maakunnallista toimintaa.

Ikäihmisten palvelujen hyvät käytännöt maakunnassa ja muualla

Työryhmä kokosi kunnan/kuntayhtymän ikäihmisten palveluihin liittyvät huolet, ratkaisut ja onnistumiset, jotka kuvaavat hyviä ja onnistuneita ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä.

Onnistumisia on liittyen palvelujen saatavuuteen viivytyksettä ja vähintään asetetuissa aikarajoissa (FSHKY), tasavertaisuuteen (yhtenäiset kriteerit palvelujen saatavuudessa ja asiakasmaksuissa)

12(134)

(FSHKY) ja asiakkaiden kokemaan palvelujen laatuun ja asumisympäristöjen parantumiseen liittyen (Hämeenlinna).

Palveluketjun toimivuudessa on onnistuttu: Vanhainkotitoiminnan päättyminen on lopettanut asiakkaiden turhan pallottelun vanhainkodin ja tehostetun palveluasumisen välillä (Hattula), vuodeosastolta löytyy lisäpaikkoja tarvittaessa ja jaksohoitopaikkoja on riittävästi (Hausjärvi). Lyhytaikaisen asumisen järjestämisessä on onnistuttu (Riihimäki, Loppi) ja siten pystytty tasaamaan paikkoihin liittyvää painetta ja vähentämään siirtoviivemaksuja. Asumis- ja laitoshoitopaikkoja ja kotiin vietäviä palveluja on hyödynnetty yli kuntarajojen (FSHKY).

Janakkalassa on luotu varhaisen puuttumisen toimintamalli, jolloin toimintakyvyn havainnointia tehdään kaikissa vastaanottotilanteissa yli 65-vuotiaiden asiakkaiden kohdalta. Tehty palvelurakennemuutos on ollut onnistunut ratkaisu (Janakkala). Monipuoliset kuntoutuspalvelut (Janakkala), kotikuntoutuksen käynnistyminen ja kotisairaalatoiminta osana palveluketjua (Riihimäki) ovat olleet hyviä ratkaisuja.

Onnistuneita ratkaisuja kunnissa ovat olleet palveluohjaukseen- ja neuvontaan liittyen (Hattula, Riihimäki) ja keskitetty palveluohjaus (Hämeenlinna), jota mallia on hiottu valtakunnallissa hankkeissa usean vuoden ajan. Moniammatillisen tiimin toiminta (Hausjärvi) sekä geriatrian poliklinikka ja geriatrin osastokonsultaatiot (Riihimäki) ovat sujuvoittaneet toimintaa.

Onnistumisia on ollut myös omaishoidon tukemisessa (Loppi). Vertaistukea ja vapaaehtoistyötä on vahvistettu järjestöyhteistyöllä ja eri toimijoiden välisellä yhteistoiminnalla (Riihimäki).

Kustannusten maltilliseen kehitykseen on päästy monituottajamallilla, kilpailulla, tuotteistamalla ja kustannusvertailulla, talouden johtamisella ja kustannuksista ääneen puhumalla. Kotihoidon mobiili ja toiminnanohjaus ovat myös vaikuttaneet myönteisesti maltilliseen kustannuskehitykseen (Hämeenlinna).

Työryhmässä tutustuttiin myös Pohjois-Karjalan sote -hankkeen (Siun sote) raporttiin. Pohjois-Karjalan sote -hankkeesta hyödynnettäviä ideoita ovat

▪ Asukkaiden eri toimijoiden mallit

▪ Yhteisen strategian työstäminen

▪ Palvelupaketit

Jatkotyöskentelyssä työryhmä tutustuu vielä Keski-Suomen sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityshankkeen raporttiin

Riskienhallinta

Työryhmä kartoitti keskeisimmät ikäihmisten palveluita koskevat riskit maakuntamuutoksessa ja niiden hallintakeinot. Tunnistetut riskit ja niiden hallintakeinot on koottu taulukkoon 2. Riskit ja hallintakeinot

13(134)

Taulukko 2. Riskit ja hallintakeinot

Riski Hallintakeino

● Päätöksen teko on puutteellista (poliittinen

taso)

➢ Faktojen ja vaihtoehtojen tuottaminen,

perustelut

➢ Valtion napakka ohjaus

● Osallistuminen ja sitoutuminen muutokseen

ovat heikkoja

➢ Rehellinen, uskottava ja riittävä

tiedottaminen

➢ Paikallinen osallistaminen (tuloksista

tiedottaminen)

● Ennaltaehkäisevän työ puuttuu

➢ Etsivä työ, matala kynnys huolen

ilmaisemiselle

➢ Julkiset neuvontapisteet, palveluohjaus

● Säilyykö lähipalvelut (onko niitä ja jos on

niin missä muodossa, ovatko asiakkaat

tasa-arvoisessa asemassa)

➢ Lähipalveluiden määrittely, yhteiset

maakunnalliset periaatteet

➢ Digitalisaation hyödyntäminen

➢ Palvelukorttelit

● Asiakasmaksujen perusteet, sisältö, suurus:

organisaatio- vai asiakaslähtöisyys

➢ Valtakunnalliset maksut, joihin liittyy

maksukatto

➢ Kuntien maksuperusteiden selvittäminen ja

yhteisen kompromissin tekeminen näiden

perusteella

● Byrokratia korostuu laadun kustannuksella

ikäihmisten palveluiden tuottamisessa

➢ Tuotteistaminen ja laadun määrittely

➢ Valvonta, laatumittarit

Johtopäätöksenä työryhmän tähänastisesta työskentelystä voidaan todeta, että useimpiin tunnistettuihin riskeihin pystytään huolellisella valmistelulla ja suunnittelulla varautumaan (esim. tiedottaminen ja paikallinen osallistaminen), mutta osaan riskeistä on heikot vaikuttamismahdollisuudet (kuten päätöksenteko ja digitalisaation hyödyntäminen).

Riskeistä johdettuna välittömästi toimeenpantavana asiana työryhmässä on noussut esiin kotihoidon toiminnan ohjausjärjestelmän (ns. kotihoidon mobiili) yhtenäistäminen/yhteisen järjestelmän hankkiminen kuntiin.

14(134)

Ikäihmisten palvelujen valmistelun rakenne siirtymäkaudella

Ikäihmisten työryhmä esittää, että ikäihmisten palveluja valmisteleva työryhmä jatkaa nykyisellä kokoonpanolla, jolloin työryhmässä on edustaja maakunnan jokaisesta vanhuspalveluja järjestävästä kunnasta/kuntayhtymästä, sairaanhoitopiiristä ja Riihimäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymästä. Työryhmä vastaa valmistelusta. Tarpeen mukaan perustetaan valmistelevia määräajan työskenteleviä teemallisia alatyöryhmiä. Alatyöryhmät raportoivat Ikäihmisten työryhmälle. Henkilöstön edustajat ovat oman substanssin alatyöryhmässä.

Ikäihmisten kärkihanke

Sipilän hallituksen kotihoidon kehittämisen ja omaishoidon vahvistamisen kärkihankkeena on taata iäkkäille ja omaisille yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut. Kärkihankkeen tavoitteena on mm. kehittää iäkkäiden ihmisten kotiin annettavien palveluiden määrää ja sisältöä ja juurruttaa omais- ja perhehoitajien jaksamista tukevia käytäntöjä. Ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon kärkihankkeeseen on tulossa kuntien haettavaksi 20 miljoonaa euroa hankerahaa. Maakunnassa valmistellaan hankehakemus kotihoidon sisällön, laadun ja kuntoutuksen sekä omaishoidon kehittämiseen. Suunnittelutyö on integroitu osaksi Ikäihmisten palvelujen työryhmän toimintaa siten, että hankehakemuksen laatii perustettu alatyöryhmä.

2.8.1 Muutosagentti

Osana kärkihanketta palkataan jokaiseen maakuntaan kärkihankkeen ajaksi muutosagentti, jonka tehtävänä on muodostaa maakuntaan yhteen sovitettu palvelujen kokonaisuus. Muutosagentin palkkaamiseen myönnetään 100 % käyttöönottokorvaus. Muutosagentti tulee ikäihmisten palveluja valmistelevan työryhmän jäseneksi.

15(134)

3 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT

Toimeksiannon kuvaus

Lapset, nuoret ja perheet työryhmälle oli etukäteen asetettu kolme keskeistä tavoitetta: 1. Laatii tavoitetilan kuvauksen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen asiakaslähtöisistä moniammatillisista palveluketjuista. 2. Kokoaa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen hyvät käytännöt ja esittää niiden pohjalta muutoksia. 3. Laatii yksityiskohtaisen esityksen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen porrastuksesta Sote – integraatio -työryhmän alustavan jaottelun pohjalta.

Työryhmän jäsenet: puheenjohtaja Jari Wihersaari (Sivistysjohtaja, Hattulan kunta), sihteeri Riikka Haahtela (projektiasiantuntija), Riikka Lammintausta-Mäkelä (Palvelualuejohtaja, FSHKY), Arja Theis (Johtava sosiaalityöntekijä, Hausjärvi), Jari Pekuri (Tilaajapäällikkö, Hämeenlinna), Anna Roinevirta (Sosiaalityön johtaja, Janakkala), Marja Koljonen (Osastonhoitaja, KHSHP), Arja Tomminen (Ylilääkäri, KHSHP), Marjo Mutanen (Palvelualuepäällikkö, Riihimäki), Saija Numari (Osastonhoitaja, Riihimäen seudun terveyskeskus), Seija Junno (Erityissuunnittelija, Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy). Työryhmän henkilöstön edustajat: Anneli Wilenius (JUKO ry/Talentia), Päivi Pöyry (KoHo ry/Super), Peter Petro (Kunta-alan Unioni/JHL ry).

Annettuun toimeksiantoon olemme vastanneet monesta näkökulmasta annetun aikataulun puitteissa. 18.2.–12.8.2016 välisenä aikana työryhmämme on kokoontunut yhteensä 13 kertaa, joista yksi tapaamiskerta oli tutustuminen Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymään (FSHKY). Tiivistahtisiin tapaamiskertoihin on sisältynyt vierailevia asiantuntijoita, viikoittaisia kotitehtäviä, erilaisia työparityöskentelytapoja sekä kuntakohtaisia näkemyksiä palveluiden järjestämisestä maakunnallisessa sotessa.

Työryhmän puheenjohtaja ja sihteeri ovat käyneet tutustumassa myös Siun Soten (9.5.2016) ja Keski-Suomen (22.6.2016) maakunnallisiin sote-malleihin. Näiden lisäksi puheenjohtaja ja sihteeri ovat tutustuneet LAPE-mallin esittelyyn Turussa (6.6.2016), Ohjaamoon Helsingissä (28.6.2016) sekä neuvotelleet Tampereen yliopistossa (20.6.2016) LAPE-hankkeen toteuttamiseen liittyvän tutkimustoiminnan aloittamisesta. (Kuvio 1)

Näiden pohjalta loppuraportissa vastaamme kahteen keskeiseen esiin nousseeseen kysymykseen, jotka on nostettu keskeisiksi lape-kärkihankkeessakin:

I Palvelurakenteen ja toimintakulttuurin uudistaminen ja tähän liittyvän johtamisen ja koordinaatin kehittäminen.

II Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa asiakkaiden kohtaaminen

16(134)

3.1.1 Työryhmän kokoontumiskerrat ja sisällöt

Työryhmän työskentelyn tavoitteena oli saavuttaa yhteinen koheesio ja toimintamalli lasten, nuorten ja perheiden palveluista. Olemme jäsentäneet lasten, nuorten ja perheiden palveluita neljän eri teeman (asukaslähtöisyys, sote-integraatio, kustannustehokkuus ja tiedolla johtaminen) mukaisesti. Työryhmänä olemme myös löytäneet ja eritelleet kuntien, kuntayhtymän sekä terveydenhuollon haasteita, rajapintojen ongelmakohtia sekä hyviä käytäntöjä. Työryhmän työskentelyn tuloksena olemme rakentaneet yhteisen kolmiportaisen lasten, nuorten ja perheiden palvelurakennemallin (lähipalvelu, alueellinen palvelu ja maakunnallinen palvelu), jota esitellään tämän raportin luvussa VI.

Tämän raportin lopussa esitämme toimenpideohjelman asioista, joita tulee muuttaa saavuttaaksemme toimeksiannon mukaisen sote-integraation ja vastataksemme esiin nousseisiin palveluntarjonnan kysymyksiin.

Nykytilan kuvaus

Nykytilan kuvauksessa tuodaan esille olemassaolevat palvelut niin sosiaalihuollon kuin terveydenhuollon näkökulmasta. Tämän luvun pohjalta hahmotetaan riskit ja hyödyt sekä jo olemassa olevat hyvät maakunnalliset käytännöt, joihin pureudutaan seuraavissa luvuissa. Nykytilan kuvauksessa asioita käsitellään alla olevien valmistelumatriisin teemojen mukaisesti:

I Teema. Asukaslähtöisyys ja asukkaiden tarpeiden analysointi.

II Teema. Sote- integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi

III Teema. Kustannustehokkuus

IV Teema. Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus.

3.2.1 Terveydenhuolto

Nykytilan kuvauksessa palvelupolun jäsennys lähtee liikkeelle neuvolapalveluista ja etenee kouluterveydenhuollon ikäryhmätarkastuksiin. Terveydenhuollossa palvelujen asiakaslähtöisyys ja asukkaiden tarpeiden analysointi toimii systemaattisesti eri osa-alueilla neuvolapalveluissa, kouluterveydenhuollossa, suun terveyshuollossa sekä muussa kunnan järjestämässä terveydenhuollossa.

Neuvolapalvelut on keskeinen osa perusterveydenhuollon ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Äitiys- ja lastenneuvoloissa järjestetään neljä laajaa terveystarkastusta, joissa arvioidaan koko perheen terveyttä, hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

17(134)

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta perusterveydenhuollon ehkäisevää palvelua. Koko ikäluokan kattavat vuosittaiset terveystarkastukset muodostavat kouluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen oppilaan ja hänen perheensä tapaamisen. Pediatri-palveluita on saatavissa joissakin Kanta-Hämeen kunnista. Neuvola- ja kouluterveydenhuoltoa ohjaa niistä annettu valtakunnallinen lainsäädäntö ja ohjeistus.1

Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut tuotetaan pääosin lähipalveluina avun tarvitsijan kotikunnassa. Alueella on toimiva terveyskeskusjärjestelmä, joka tosin on toteutettu eri kunnissa erilaisilla hallinnollisilla rakenteilla. Kunnan järjestämässä suun terveydenhuollossa tehdään yhteistyötä erikoissairaanhoidon, muun terveydenhuollon ja kunnan sosiaalihuollon kanssa.

Kanta-Hämeen alueen lasten erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Kanta-Hämeen keskussairaalassa sekä osin Forssan sairaalassa. Keskussairaalassa on lasten vuodeosastot, lasten päiväsairaala, lastentautien erikoissairaanhoidon poliklinikat, lastenneurologian poliklinikka sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto. Synnytyksiä keskussairaalassa on n 1600/ vuosi. Esimerkiksi lastentautien poliklinikkakontakteja vuonna 2005 oli 8200, joista varsinaisia käyntejä 4920. Avo-osastokäyntejä 2400. Uusia lähetteitä tulee vuodessa n. 1600–1700. Keskussairaalassa toimii alueen lastentautien päivystys 24/7. Forssan sairaalassa on lastentautien poliklinikkatoimintaa.

Mittareina erikoissairaanhoidossa toiminnassa seurataan ja arvioidaan: lähetteiden määrä avohoidosta, hoitotakuun toteutuminen, avohoito- ja päivystyskäynnit, hoitojaksojen ja – päivien määrä, synnytykset, päiväsairaalakäynnit. Talouden näkökulmasta merkittäviä mittareita ovat talouden toteumaluvut sekä käytettyjen ostopalvelujen määrä. Tehokkuutta voidaan seurata kunnittain. Asiakaspalautteita seurataan säännöllisesti. Potilasturvallisuuteen liittyviä asioita seurataan HAIPRO- raportoinnin kautta.

3.2.2 Sosiaalitoimi

Uuden sosiaalihuoltolain (SHL 1301/2014) mukaisesti lasten, nuorten ja perheiden palvelujen painopiste on ollut vahvistaa peruspalveluja siirtämällä painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin ja kalliista korjaavasta toiminnasta ennalta ehkäisevään toimintaan. Sosiaalitoimi on perinteisesti jakautunut kahteen eri palvelusektoriin: lasten, nuorten ja perheiden palveluihin sekä aikuissosiaalityöhön. Sosiaalihuoltolain mukaan lastensuojelu määrittyy yhä enemmän erityisen tuen palveluihin ja osa avohuollon tukitoimista on siirtynyt sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi. Perustoimeentulotuki tulee siirtymään Kelaan vuodenvaihteessa 2017 ja se asettaa kuntien aikuissosiaalityön uuteen asemaan. Kunnissa tullaan jatkossa vastaamaan vain täydentävästä toimeentulotuesta nuorten ja perheiden osalta.

Kanta-Hämeen maakunnallisessa KiTi-hankkeessa kehitettiin sosiaalihuollon kirjaamista ja tilastointia2. Hankkeessa yhdenmukaistettiin Hämeenlinnan seudun kunnissa ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä tuotettujen lastensuojelun ja aikuissosiaalityön sosiaalipalvelujen kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjä, sovittiin yhteisistä tilastoista sekä otettiin käyttöön kansallisten

1 Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon

asetus (338 / 2011). Lastenneuvola lapsiperheiden tukena Opas työntekijöille STM Oppaita 2004:14

2 http://www.pikassos.fi/kiti

18(134)

linjausten mukaisia asiakasasiakirjapohjia ja luokituksia. Kunnissa on jo nyt käytössä erilaisia mittareita: palveluihin osallistuneiden määriä (esim. asiakasmäärät, asiakkuuksien kestot, työllistämistoimien tunnusluvut, lastensuojeluilmoitusten määrät, huostaanottojen määrät), mutta tietojen keräämisessä on kuntakohtaisia eroja eikä mittareita ole kehitetty yhdessä terveydenhuollon kanssa. Sosiaalipalveluihin tuleekin kehittää mittareita, jotka mittaavat palvelujen vaikuttavuutta ja samalla arvioivat lopputulosta. Mittareiden kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota laadullisen mittaamisen mahdollisuuteen. Alla olevassa taulukossa työryhmän esitys maakunnan LAPE-indikaattoreista.

Lasten, nuorten ja perheiden indikaattorit (LAPE–teksti viittaa siihen, että indikaattori on mainittu

LAPE-ohjelmassa)

Hyvinvoinnin

osoittimet

Hyvinvoinnista kertovat indikaattorit (esim. Kouluterveyskysely)

Perheen sosio-

ekonominen

asema

Vanhempien koulutustaso

Toimeentulotuki

Työttömyys

Talous Lapsibudjetointi (LAPE)

Budjetti (kustannusten jakautumisen seuranta maakunnassa / työpanos / käynnit)

Kustannusvaikuttavuus (LAPE)

Ostopalvelut ja päivystyskäynnit yliopistosairaaloissa

Ennaltaehkäisevien palveluiden kustannukset (LAPE)

Korjaavien palveluiden kustannukset (LAPE)

SOTE-

palvelujen

käyttö

SO

Ennaltaehkäisevät palvelut

Korjaavat palvelut

TE

lähetteet

päivystyskäynnit

poliklinikkakäynnit

päiväsairaalakäynnit

hoitojaksot ja hoitopäivät osastohoidossa

kotisairaalakäynnit

synnytysten määrä

perusterveydenhuollon indikaattorit

SO+TE

Vapaan valinnan siirtymät

OMA-HÄMEen

demografiset

tiedot

Alueen asukasluku

Lapsiväestön lukumäärä ja osuus prosentteina

19(134)

0 – 6 v. määrä

7-11 v. määrä

12-16 v. määrä

17 v. määrä

LAPE-

indikaattorit /

Perhe

Päätösten lapsivaikutusten arviointi

Lasten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on parantunut

Eroavia vanhempia tuetaan toimimaan niin, että ero vaikuttaisi lasten elämään

mahdollisimman vähän

Vanhempien työpaikoilla suhtaudutaan perheisiin ystävällisesti (esimerkiksi työajat voivat

olla joustavia), ja näin vanhemmat jaksavat töissä ja kotona paremmin

Lapset, nuoret ja vanhemmat kokevat, että yhteiskunnan palveluista ja tuesta on heille apua

ja hyötyä ja he voivat vaikuttaa oman elämänsä tärkeisiin asioihin

Lapset ja nuoret eivät joudu kärsimään väkivallasta eivätkä vanhempien päihteidenkäytöstä

Perherakenne (muutokset perherakenteessa)

Huoltajuuskiistat

LAPE-

Indikaattorit /

Lasta suojaavat

tekijät

Yksinäisyys on yhä harvempien lasten ja nuorten ongelma

Jokaisella lapsella on vähintään yksi läheinen ja turvallinen aikuinen

Jokaisella lapsella ja nuorella on jokin harrastus

Kiusaaminen päiväkodeissa, kouluissa ja vapaa-aikana on vähentynyt

Lapset ja nuoret pitävät koulunkäynnistä ja käyvät koulun loppuun

Nuoret eivät päädy mukaan rikolliseen toimintaan

Kustannusten tiedon keruusta on tehnyt vaikean sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon tilastointiperiaatteiden ja – ohjeiden erilaisuus ja lukujen tulkinta. Myös eri palvelujen määrittäminen tiedon keruun piiriin kuuluvaksi on nykyisin vaihdellut kunnittain. Tilastoinnin käytänteet ja tilastoinnilla seurattavat indikaattorit poikkeavat suuresti sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon välillä. Yhteismitallisten tietojen hankinnan vaikeus ilmeni myös siten, että terveydenhuollossa seurataan monin osin asiakaskäyntien lukumääriä ja sosiaalipalveluissa asiakkaiden lukumäärää. Kustannusten seurannan tehostaminen ja koordinointi helpottuu, kun uusi sote-organisaatio harmonisoi ohjeet ja käytännöt.

Vuositasolla lasten sosiaalipalveluiden kustannukset liikkuivat pienemmissä kunnissa 1 – 1,5 miljoonan euron välillä. Hämeenlinnassa lasten ja nuorten SOTE-palveluiden yhteenlasketut kustannukset vv. 2013 – 2015 vaihtelivat 21618000 – 23571000 euron välillä.

20(134)

SOTE/LAPE-hankkeen tiedon keruu / tilastotietoja asiakasmääristä ja palveluiden kustannuksista Kanta-

Hämeen sairaanhoitopiiri vv. 2013 – 2015

lapset lkm

nuoret lkm

lasten ja nuorten SOTE-

kustannukset / e

2013 11854 (RHL: 5996)3 2976 21618000

2014 11863 (RHL: 5812) 2871 22582862

2015 11809 (RHL:4877) 3205 23571040

Arja Theis (2016)

Keskeiset rajapinnat

Maakunnallisten palveluiden tavoitteena on se, että palvelut muodostavat asiakkaan kannalta toimivan ja selkeän kokonaisuuden. Tavoite on, että asiakkaan palvelutarpeeseen vastataan oikea-aikaisesti ja oikein mitoitetuilla toimenpiteillä ja aina mahdollisuuksien mukaan asiakkaan lähelle vietävänä palveluna

3.3.1 Rajapinnat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä

Rajapinnat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on saatava toimiviksi asiakasnäkökulma huomioiden. Yhtenä selkeänä tavoitteena on tieto-taidon lisääminen perustasolla siten, että asiakkuuksia ei siirretä erikoissairaanhoitoon niissä tilanteissa, joissa tutkimus ja hoito ovat toteutettavissa perustasolla.

Tämän hetken rajapintaongelmana on yhteistyön vähäisyys sekä koulutuksellisen yhteistyön ja osaamisen siirtämisen vähäisyys. Olemassa olevia hoitopolkuja ja luotuja konsultaatiomahdollisuuksia voisi hyödyntää enemmän. Toiminnallisten muutosten jalkauttaminen ja yhteistyöstä sopiminen on käytännössä vaikeaa. Maakuntaan ei ole luotu lasten kotisairaanhoitoon yhtä toimintatapaa, josta seuraa suuret erot palvelun saamisessa maakunnallisesti. Riihimäen ja Forssan seudulla on onnistuttu luomaan toimiva palvelurakenne.

Rajapintayhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on huomattavia alueellisia eroja. Kun rakennetaan maakunnallisia toimintoja, on syytä tutkia Forssan seudun jo toimivia käytänteitä.

3.3.2 Rajapinnat sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon sekä

erikoissairaanhoidon kanssa

Sosiaalihuollon palveluiden ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon väliltä puuttuu toimivat tiedonvaihtokäytännöt. Asiakkaan tuen tarvetta ei näissä tilanteissa käsitellä kokonaisvaltaisesti. Havaittavissa on myös se, että sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon välillä ei ole yhteistä näkemystä siitä. miten asiakkaan palvelukokonaisuus rakennetaan. Erityisesti tämä näkyy niissä tilanteissa, joissa arvioidaan asiakkaan tuen tarvetta

3 RHL = Riihimäki, Hausjärvi, Loppi

21(134)

psyykkisiin ongelmiin liittyen. Tavoitteet määritellään usein erikseen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon näkökulmasta. Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuudessa erityinen haaste on tarkastella sekä lasten että aikuisten eli koko perheen tilannetta kokonaisvaltaisesti ja koordinoida tarvittavaa palvelukokonaisuutta.

3.3.3 Uuden kunnan rajapinnat

Uuden kunnan perustehtäväksi jää jatkossakin terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Suuri haaste on se, miten tähän tavoitteeseen liitetään maakunnalliset SOTE-palvelut. Kunnat vastaavat jatkossa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta, jotka ovat lapsen ja nuoren peruskehitysympäristöjä. Nuoriso-, liikunta- ja vapaa-aikatoimi muodostavat merkittävän osan terveyttä ja hyvinvointia lisäävästä palvelukokonaisuudesta. Nämä palvelut tulee niveltää saumattomasti SOTE-palveluiden kanssa jotta lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen onnistuu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, ettei tähän muodostu uutta rajapintaa. Alla oleva kuva kertoo sote-organisaation ja kunnan palvelujen rajapinnoista. Kuva määrittää, kuinka työryhmässä määritämme rajapinnan kolmella eri ulottuvuudella palveluiden erityisyyden mukaisesti.

Hyvinvointisuunnitelman jatkuva päivittäminen tarjoaa tulevaisuudessa säännönmukaisen rakenteen suunnitella hyvinvointipalveluiden kokonaisuutta sekä lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tuen prosesseja yleisellä tasolla. Yksittäisen lapsen, nuoren ja hänen vanhempiensa tilanteeseen ja tarpeisiin tulee kuitenkin rakentua aina yksilöllinen palvelukokonaisuus ja prosessi kunnissa perheen kanssa toimivien esim. kasvatusammattilaisten sekä sote-ammattilaisten välillä. Sote-ratkaisun yhteydessä onkin kiinnitettävä huomiota palvelujen selkeään määrittelemiseen että niiden riittävään tarjontaan.

22(134)

Kuntiin jäävien palvelujen palvelukokonaisuuden rakentamisen kannalta yhteistyötä on rakennettava 3. sektorin ja yritysten suuntaan. Tällä hetkellä palvelujen tuottamisessa ei ole hyödynnetty riittävissä määrin kolmannen sektorin toimijoita sekä yrityksissä olevaa osaamista. Paikallisesti monitoimijaisesti maakuntaan perustettavat perhekeskukset eli lähelle vietävät palvelut nivoutuvat tulevaisuudessa yhteen asiakasta lähellä oleviksi sote-palveluiksi (esim. hyvinvointineuvolat), kuntien vastuulle jääviksi kasvatus- ja opetuspalveluiksi (esimerkiksi avoin varhaiskasvatus), yksityisiksi palveluiksi sekä 3. sektorin muiksi palveluiksi.

3.3.4 Rajapinta muihin sote-ryhmiin

Maakunnallisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa lapset, nuoret ja perheet -työryhmä on keskeinen teemaryhmä niin asiakas- kuin palveluorganisaationkin näkökulmasta. Työskentelyssä on otettu huomioon kuntaan jäävien palveluiden ja sote-organisaation yhteinen rajapinta ja saumaton yhteistyö.

Tiedon kulku ja tietohallintorakenteet ovat merkittävässä asemassa niin uudessa kunnassa kuin maakunnan palveluissa. Yhteistyö tietohallinto – työryhmän kanssa on merkittävä, jotta voimme saavuttaa maakunnallisesti yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnan

Palvelutarpeen arvio ja palveluohjausmalli korostuu merkittävästi Sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä. Se on työryhmämme näkemyksen mukaan keskeisin tapa, jolla haluamme lähestyä kantahämäläistä asukasta uudessa kolmiportaisessa lape-mallissamme (lähipalvelu, alueellinen palvelu ja maakunnallinen palvelu) sekä organisoida palveluitamme. Palvelutarpeen arvio tulee nähdä läpivalaisevana mallina ohi yksittäisten teemaryhmien. Esimerkkinä palvelutarpeen arviointi lapsiperheiden palveluissa yhtenäisenä maakunnallisena mallina toimisi alla olevan kuvion mukaisesti.

Alla olevassa kuviossa on määritelty sitä, mitä ja miten palvelutarpeen arviota toteutetaan lasten, nuorten ja perheiden osalta. On tärkeää tehdä yksi yhteinen toimintamalli maakuntaan ja luoda kriteerit palveluihin pääsemiseen. Palvelutarpeen arviossa määritellään sitä, onko asiakkaalla tarvetta lasten, nuorten tai perheiden palveluista. Palvelutarpeen arvioon liittyy myös työryhmän määrittelemä pilotointikokeilu.

23(134)

Hyvät käytännöt

Työryhmässämme olemme tarkastelleet hyviä käytäntöjä monesta eri näkökulmasta. Kuntien edustajat ovat itse tuoneet esiin kuntiensa hyviä käytäntöjä ja olemme työryhmänä vierailleet Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä (FSHKY). Sen lisäksi olemme koonneet laajemmin maakunnassa yhteisesti hyviksi todettuja käytäntöjä niin sosiaali- kuin terveydenhuollon näkökulmasta. Olemme myös perehtyneet muiden maakuntien hyviin käytäntöihin (esimerkiksi Eksote4, Siun Sote5 ja Keski-Suomen SOTE6) ja vertailleet ja analysoineet eri maakuntien malleja.

Esimerkkinä maakunnallisista, yli kuntarajoja ylittävistä hyvistä käytännöistä, ovat erilaiset digitaaliset kokeilut, kuten Kuntakokeilu ja Oda -hanke. Olemme työryhmässä vakuuttuneita siitä, että suuntana ovat hyvinvoinnin integroidut toimintamallit ja erilaiset sähköiset alustat, joihin myös asiakkailla on mahdollisuus tehdä kirjauksia.

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (FSHKY) on tuottanut vuodesta 2001 maakunnassa viidelle kunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja on ollut yksi keskeinen hyvä käytäntö maakunnallista mallia suunniteltaessa. Toiminnan kannalta merkityksellistä on ollut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen samaan organisaatioon. Se on madaltanut raja-aitoja terveydenhuollon sisällä, ja tuonut erikoissairaanhoidon osaamista lähemmäksi ja osaksi perusterveydenhuoltoa. Vuoden 2014 alusta alkaen myös sosiaalipalvelut on yhdistetty kuntayhtymään. Samalla on muodostettu kuusi palvelualuetta (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, aikuissosiaalityö, perhepalvelut ja

4 http://www.eksote.fi/Sivut/default.aspx

5 http://www.pkssk.fi/sote

6 http://www.jyvaskyla.fi/sote2020

24(134)

vanhuspalvelut).7 Koko alueen palvelut ovat samanlaisia ja seutukunnallisia ja prosessit, hallinto ja johtaminen ovat kaikkien kuntien osalta yhteneväiset. Maakunnallista mallia suunniteltaessa on otettava huomioon FSHKY:n kehittämistyössä saadut kokemukset muutosjohtamisen ja koulutuksen tärkeydestä. Laajemman, maakunnan tason integraation toteuttaminen edellyttää näiden asioiden analysointia ja kehittämistä.

Riskien hallinta

Kuvataan keskeisimmät työryhmän aiheeseen liittyvät riskit, niiden todennäköisyys sekä hallintakeinot.

Kuntalainen/asiakas Työntekijä Organisaatio

Riski 1. Hyvinvointia vaarantavat tekijät

määritelty psyykkisenä, fyysisenä ja

sosiaalisena.

2. Onko asiakas osallisena riskien

määrittelyssä vai määritelläänkö

riski palveluntuottajan

näkökulmasta.

3. Toteutuuko asiakkaan oikeus

saada lain mukaista kohtelua ja

hyvää palvelua (laki asiakkaan

oikeuksista, SHL ym.)

1. Riittämätön, kapea-alainen

osaaminen ja ammattitaito.

2. Työntekijällä ei ole

mahdollisuutta vaikuttaa eikä

omalla osaamisalueella aikaa

reagoida rakenteellisiin

muutoksiin.

3. Onko varmistettu, että

henkilöstö pääsee riittävästi

vaikuttamaan maakunnalliseen

SOTE:een?

1. Palveluorganisaatio ei vastaa

kuntalaisen/asiakkaan

monimuotoisiin ongelmiin oikea-

aikaisesti ja osuvasti.

2. Johtamisen malli ei tue

toimintatapojen, uudenlaisen ja

kokonaisvaltaisen toimintakulttuurin

kehittämistä

Riskin

todennäköisyys

1. Riskin toteutuminen

todennäköistä, jos asiakas ei saa

tarpeeseen nähden

kokonaisvaltaista palvelua eikä

arvioida asiakkaan/kuntalaisen

palvelutarvetta kokonaistilanne

huomioiden.

2. Arviointi tapahtuu ilman

asiakkaan osallisuutta ja

palveluiden kriteerit määritellään

1. Työtehtäviin, työnkuvaan,

ammatillisuuteen ja

organisaatioon ei olennaisesti

kuulu verkostomainen ja

monialainen työote.

2. Toimintakulttuurissa

dialogisuus, asiakkaan

kuuleminen ja huolen puheeksi

otto on vierasta.

3. Työntekijällä ei ole

mahdollisuutta tuoda näkyviin

palveluissa ilmeneviä puutteita

ja sen mukaisesti vaikuttaa

1. Organisaatio ei ole omaksunut

asiakas/asukaslähtöisyyttä arvona,

palvelut ja toimintakulttuuri

määrittyvät organisaatiolähtöisesti.

2. Organisaatioiden tasoilla ei

yhteistä palvelun tavoitteiden

määrittelyä; tavoitteet määritellään

organisaation ulkopuolella

luottamuselimissä ja talouden

näkökulmasta.

7 Perhepalveluiden palvelualue koostuu kolmesta tulosyksiköstä; lastensuojelu (ml. sosiaalihuoltolain mukaiset

lapsiperhepalvelut ja lastenvalvoja), perheneuvola ja oppilashuolto (ml. puheterapia), sekä terveyden edistäminen

(neuvolat, lapsiperheiden kotipalvelu ja kouluterveydenhuolto).

25(134)

organisaation tai talouden

näkökulmasta.

3. Asiantuntijat, ammattilaiset,

toimijat eivät ole tietoisia

lainsäädännön velvoitteista

rakenteellisten muutosten

välttämättömyyteen.

3. Organisaatiorakenne ja työnjako

hierarkkinen.

Riskin hallinta 1. Hoidon- ja palveluiden piiriin

pääsy tulee käynnistyä

kasvokkaisella palvelutarpeen

arvioinnilla.

2. Asiakas/kuntalainen pääsee

palveluiden piiriin ohjatusti

(palveluohjaus).

3. Monialaiset tiimit ovat

omaksuneet ja tiedostaneet

velvoitteensa monialaiseen

yhteistyöhön.

4. Toimintakulttuurinen muutos:

kuntalainen oman elämänsä

asiantuntija

1. Johdon ja henkilöstön

määriteltävä yhdessä palvelun

tavoitteet ja arvot.

2. Uudet, luovat ideat ovat

usein kustannustehokkaita.

3. Tiimille riittävästi

lähiesimiehen tukea.

4. Johtaminen tukee kriittistä

ajattelua, kannustaa

erimielisyyteen ja erilaisten

näkökulmien esilletuomiseen

1. Kaikilla organisaation tasoilla on

yhtenäinen näkemys palveluiden

tavoitteista ja arvoista

2. Organisaatiolla vahvaa tahtoa ja

kykyä muutos- ja tiimijohtamiseen.

3. Organisaatiota ja palveluita

johdetaan hyödyntäen kuntalaisilta

ja asiakkailta saatua tietoa

palveluiden vaikuttavuudesta.

4. Organisaatio tukee luovia ja

rohkeita ratkaisuja

Tavoitetilan kuvaus

Työryhmä on tarkastellut tavoitetilaa valmistelumatriisin teemojen mukaisesti:

I Teema. Asukaslähtöisyys ja asukkaiden tarpeiden analysointi.

II Teema. Sote- integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi

III Teema. Kustannustehokkuus

IV Teema. Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus.

I Teema. Kuntalaisen omatoimisuutta, osallisuutta ja valinnanvapautta palvelujen suhteen tulee jatkossa tukea. Työryhmä on määritellyt yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi kuntalaisten osallisuuden lisäämisen, mikä tarkoittaa kykyä toimia, vaikuttaa ja ottaa vahvemmin osaa itseään ja yhteisöään koskevaan päätöksentekoon. Olemme tunnistaneet, että osallistumisen ja voimaantumisen avulla

26(134)

kuntalaisilla on entistä paremmat mahdollisuudet kokea osallisuutta lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.

Sähköisten palvelujen käyttöönotto hillitsee kustannusten kasvua maakunnan tasolla. Palveluohjauksen tulee olla riittävän lähellä asiakkaan arkea, asumisen ympäristön tukena. Palveluohjauksen prosessi on harmonisoitava samanlaiseksi koko maakunnassa. Tavoitteena on toimiva palvelukokonaisuus, jossa lähtökohtana on kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi.8 Tämän edellytyksenä ovat:

- yhtenäiset palveluprosessit

- yhteensopivat tietojärjestelmät

- tieto-taidon lisääminen perustasolla

- resurssit (lääkäriresurssi, erit. työntekijäresurssi)

- oikea-aikainen tuki oikeassa paikassa yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti

- maakuntien välinen yhteistyö huomioiden asiakkaan vapaa valinta

II Teema Yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon välillä on lisättävä merkittävästi. Tämä edellyttää uudenlaisen toimintakulttuurin ja johtamisjärjestelmän luomista. Tavoitteena on palveluiden linkittyminen sujuvaksi sote-integraatiopalveluketjuksi maakuntaan perustettavan LAPE-tutkimus- ja resurssikeskuksen tutkimus- ja koulutustoiminnan avulla.9

Tutkimus- ja resurssikeskuksen avulla saavutamme yhtenäisen maakunnallisen lape-mallin ja sen avulla on mahdollista kehittää kolmiportaista ja kolminapaista mallia. Uudistuksessa tulee varmistaa lähipalveluiden ja asumisen alueille menevät kattavat palvelut (monipuolisuus/ laatu – havaita asiat varhaisessa vaiheessa). Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhtenäisyys ja yhteiset tietojärjestelmät mahdollistavat tiedonkulun uudella tavalla.

III Teema. Tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, varhaisemmat, kevyemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki ovat ensisijaisia. Peruspalveluja vahvistetaan ja siirretään painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen. Näin voidaan vähentää raskaita palveluita kuten lastensuojelun sijaishuoltoa sekä hillitä kustannusten nousua. Henkilöstö voi keskittyä kokonaisvaltaisiin palveluita koordinoiviin työtehtäviin, jotka hyödyttävät eniten asiakkaiden hyvinvointia. Monialaisen palvelun mahdollistaminen vähentää päällekkäisyyttä ja tiedonkulun ongelmia. Kuntalainen (lapsi, nuori tai perhe) saa saman katon alta monenlaista asiantuntijapalvelua yhdellä kertaa. Monialaisella työllä varmistetaan myös muille ammattilaisille riittävä konsultaatiotuki, esim. aikuisten palveluille. Nykyhetkellä aikuisten palveluissa harvoin otetaan huomioon perheessä asuvat alaikäiset, esim. psykiatrisissa palveluissa. Lähipalvelussa on

8 Palvelutarjotin rakennetaan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muista palveluista, tuottajina voivat olla kunnat,

yritykset ja 3. sektori.

9 Maakunnallinen lasten, nuorten ja perheiden tuki- ja resurssikeskus tulee olemaan keskitetty ydinyksikkö, josta käsin

koordinoidaan maakunnallinen tutkimus, kehittäminen ja uudenlaisten johtamismallien toteuttaminen kyseisen

kohderyhmän osalta. Maakunnan kaikki kunnat antavat taloudellisen panostuksen kyseisen keskuksen perustamiseen

ja se tulee olemaan tiivis yksikkö, johon osallistuu niin kuntien sivistyksen, sosiaalipuolen kuin terveydenhuollon

edustus.

27(134)

mahdollisuus turvata sosiaalihuoltolain mukainen monialainen palvelutarpeen arviointi ja kuntalaisen on mahdollista saapua mahdollisimman matalalla kynnyksellä paikalle. Vastaavanlainen hyvinvointipalvelu on rakennettavissa myös aikuisten palveluihin, joten voidaan tavoitella kuntaan monialaista hyvinvointiyksikköä.

IV Teema. Resurssien riittävyyden arviointi on tehtävä maakuntatasolla siten, että koko palvelukokonaisuus otetaan huomioon. Investoinnit henkilöstöresursseihin kohdistetaan peruspalveluita vahvistaen niin, että erikoissairaanhoidon päivystystoiminta 24/7 turvataan. SOTE-palveluiden tehtävänä on tukea kuntiin jääviä peruspalveluita. SOTE-tiimit, konsultaatioryhmät tuovat erityistä asiantuntemusta peruspalveluihin. Hyvä johtaminen varmistaa työntekijöiden työhyvinvointia, työssäjaksamista, tukee luovuutta sekä uusien toimintatapojen kehittämistä. Työnteon mielekkyyttä lisäävät kokeneet ja sitoutuneet työntekijät. Kustannustehokkuutta lisäävät vahvat ammattilaiset, moniammatilliset ja pysyvät tiimit. Kustannustehokkuutta lisää myös asiakkaan lähiyhteisöjen osallistuminen asiakkaan palveluprosesseihin (esim. Länsi-Pohjassa kehitetty avoimen dialogin toimintamalli psyk.hoidossa).

Palvelupolku etenee yleisestä matalan kynnyksen palvelusta erityisiin palveluihin siten, että asiantuntemus keskittyy sinne, missä sitä voidaan eniten hyödyntää. Palvelupolun kolmiportaisessa mallissa toteutetaan kaikilla tasoilla sote-integraation periaatetta. Perusajatus on asiakasnäkökulman vahvistuminen eli palvelut jalkautuvat asiakkaan luokse niin pitkälle kuin mahdollista.(Haahtela 2015)10 Työryhmän mukaan tavoite saavutetaan seuraavan kolmiportaisen jaottelun avulla, jossa kullakin osa-alueella on omat vastuualueet seuraavan taulukon mukaisesti.

Kolmiportaisen mallin käsitteiden määrittelyä

Lähipalvelun olemme määritelleet mahdollisimman lähelle kuntalaista vietäväksi palveluksi. Maakunnassa perhekeskukset edustavat lähipalvelua, joiden avulla palvelut viedään asumisen alueiden palveluiksi, esimerkiksi koulujen yhteyteen.

Lähipalvelun olemme määritelleet mahdollisimman lähelle kuntalaista vietäväksi palveluksi. Maakunnassa perhekeskukset edustavat lähipalvelua, joiden avulla palvelut viedään asumisen

10 http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/96654/978-951-44-9713-1.pdf?sequence=1

28(134)

alueiden palveluiksi, esimerkiksi koulujen yhteyteen. Perhekeskukset rakentuvat kuntaan jäävän sivistystoimen ja sote-organisaation rajapintaan.

Perhekeskusten avulla on tarkoitus muodostaa maakuntaan selkeä palvelumalli, jolla turvataan palvelut kuntalaisten lähelle ja mahdollistetaan maakunnan asukkaille yhdenvertaiset palvelut, asui kuntalainen Hämeenlinnan keskustassa tai esimerkiksi Ypäjän taajama-alueella.

Lähipalveluna perhekeskus kokoaa lasten, nuorten ja perheiden palveluita yhteen. Perhekeskukset ovat matalan kynnyksen tiloja, jotka ovat avoinna kaikille. Maakunnan perhekeskuksissa voi olla toiminnallisia sisältöeroja, mutta tavoitteena on, että niiden avulla vahvistuvat asumisen alueiden palvelut esimerkiksi lastenlääkäreiden ja konsultaatiotiimien avulla.

Aluepalvelut suunnitellaan maakunnassa kolminapaisesti Hämeenlinnaan, Riihimäelle ja Forssaan. Aluepalvelut rakentuvat asiakkaiden tarvitsemista erityispalveluista, kuten lastensuojelusta tai kasvatus- ja perheneuvolasta. Toiminnan keskittyminen tehostaa ja yhdenmukaistaa palveluita niin asiakkaiden kuin kustannustenkin näkökulmasta. Lisäksi keskittyminen vahvistaa henkilökunnan ammattitaitoa. Alueen erityisosaamista jalkautetaan lähialueelle ja asiakas liikkuu mahdollisimman vähän. Näin mahdollistetaan yhdenvertaiset ja yhdenmukaiset palvelut maakunnan alueella.

Maakuntaan keskitetään sellaiset terveyden- ja sosiaalihuollon erityispalvelut, joiden osaamista on mahdollista pitää yllä ja kehittää keskitetysti. Maakuntaan suunnitellaan myös kaikki päivystysluonteinen toiminta. Asiakasnäkökulma on voimakkaasti mukana maakunnan palveluissa. Osaamis- ja tukikeskus koordinoi maakunnallisten palveluiden suunnittelua ja kehittämistä.

29(134)

Maakuntaan keskitetään sellaiset terveyden- ja sosiaalihuollon erityispalvelut, joiden osaamista on mahdollista pitää yllä ja kehittää keskitetysti. Maakuntaan suunnitellaan myös kaikki päivystysluonteinen toiminta. Asiakasnäkökulma on voimakkaasti mukana maakunnan palveluissa. Osaamis- ja tukikeskus koordinoi maakunnallisten palveluiden suunnittelua ja kehittämistä.

30(134)

Kolmiportaiseen palvelurakennemalliin sisältyy voimakkaasti ajatus digitalisaation hyödyntämisestä sote-integraation palvelujen järjestämisessä. Tämä mahdollistaa entistä paremmin lähipalvelujen toteutumisen. Digitalisaation on edettävä samanaikaisesti kolmiportaisen mallin kehittämisen kanssa ja siksi vuoropuhelu tietohallinto – työryhmän kanssa on merkittävässä asemassa.

Oma Hämeen kolmiportaisen ja kolminapaisen LAPE-mallin toiminta rakentuu mahdollisimman suurelta osin maakunnan sisäisiin palveluihin. On kuitenkin syytä muistaa, että osa palveluista toteutetaan yli maakunnan rajojen.

31(134)

Polku vuoteen 2019

Lapset, nuoret ja perheet työryhmässä olemme rakentaneet kokonaisvaltaisen kuvauksen siitä, millaisin lyhyen ajan ja pidemmän ajan suunnitelmin meidän pitää rakentaa teemaryhmän kokonaisuutta.

Välittömät ehdotukset liittyvät siihen, että työryhmämme jatkaa työskentelyä sotemallin valmistumiseen asti eli vuoteen 2019. Olemme asettaneet tavoitteet vuositasoin. Ehdotuksemme keskittyvät substanssikokonaisuuksiin sekä työryhmien väliseen integroitumiseen. Tavoitteenamme on rakentaa kantahämäläinen lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkosto, jossa on yhdenvertaiset palvelut maakunnan joka alueella.

32(134)

Pidempiaikaisina tavoitteina (vuosina 2016–2019) on luoda lyhytaikaisten tavoitteiden tukemana yhtenäiset perhekeskukset. Perhekeskusten myötä painopiste siirtyy korjaavista palveluista maakunnan yhteisiin yleisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Polkujen rakentaminen ei tarkoita yksinomaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden tarkastelua, vaan Kanta-Hämeen sote-mallia on rakennettava elinkaarimaisesti niin, että vastaamme kaikenikäisten ja eri tarpeiden varassa olevien asiakkaiden tilanteisiin ja palvelupoluista sekä hoitoketjuista rakentuu saumattomia. Palveluiden saatavuuden ja palvelun piiriin pääsyn kriteerit tulee olla koko SOTE-alueella samanlaiset.

Lasten, nuorten ja perheiden pilotoinnit

Lasten, nuorten ja perheiden -työryhmän ajatuksena on toteuttaa lape-pilotointeja kolminapaisen mallin mukaisesti. Pilotointien suunnittelu ja toteutus aloitetaan syyskuussa 2016 ja tavoitteena on, että ne etenevät valtakunnallisen lape-kärkihankkeen aikataulun mukaisesti. Pilotoinnit kestävät vuoteen 2019 asti, jolloin maakunnallinen sote-organisaatio vakinaistetaan.

3.9.1 Maakunnalliset pilotoinnit

Maakunnallinen lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskus

keskitetty (5-10 henkilön) ydinyksikkö, josta käsin koordinoidaan lapeen linkittyvä

maakunnallinen tutkimus ja kehittäminen.

Yksikkö valvoo kolminapaisen mallin toteutusta ja uudenlaisten johtamismallien käyttöönottoa.

Toteutus: Osaamis- ja tukikeskus perustetaan syksyn 2016 aikana.

Maakunnan kaikki kunnat antavat taloudellisen panostuksen tai henkilöstöresurssin kyseisen

keskuksen perustamiseen ja se tulee olemaan tiivis yksikkö, johon osallistuu niin kuntien

sivistyksen, sosiaalipuolen kuin terveydenhuollon edustus.

33(134)

Keskus on välttämätön uudenlaisen toimintakulttuurin luomiseksi ja johtamisjärjestelmän

rakentamiseksi.

Yksikön yhteistyökumppaneina lakisääteiset toimijat omalta alueelta eli Sosiaalialan

osaamiskeskus Pikassos sekä KHSHPn perusterveydenhuollon yksikkö. Samoin varmaan

kouluttajatahoja, HAMK ym. Jo yksikön toiminnan käynnistymisvaiheen suunnittelua tulee tehdä

monitoimijaisesti.

Maakunnallinen asiakasohjaus lastensuojelussa (sijaishuolto)

Nykyisen perhehoitoyksikkö Kanervan laajentaminen ja kehittäminen tehostetuksi

maakunnalliseksi yksiköksi

Toteutus: Kehittäminen aloitetaan syksyllä 2016. Perustetaan ryhmä, joka kehittää uudenlaisen

toimintamallin.

Ryhmä arvioi myös maakunnallisen ensi- ja turvakodin tarvetta.

Maakunnalliset nuorten syrjäytymistä ehkäisevät palvelut

Ohjaamo -mallin rakentaminen koko maakunnan palveluksi.

Nuorten matalan kynnyksen palvelupiste Nuppi RHM, hyvät käytänteet maakunnalliseen

malliin.

Hämeenlinnassa alkavassa Stage-hankkeessa selvitetään sitä, miten hankkeesta saatavat

kokemukset hyödyntävät koko maakuntaa.

Poliisilaitoksen sosiaalityö Ankkuri

Toteutus: Kehittäminen ja maakunnallinen suunnittelu aloitetaan syksyn 2016 aikana ja ryhmä

pohtii kokonaisvaltaista nuorten kohtaamisen toimintamallia.

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden lisääminen palveluissa

Osallisuuden rakenteet:

Lasten, nuorten, perheiden ja vanhempien osallisuuden lisääminen ja huomioiminen

palveluiden kehittämisessä.

Asiakasraadit.

Sote-ammattilaisten työn kehittämisen näkökulma.

Sote-palveluiden johtamisen näkökulmasta palveluittain, palvelukokonaisuuksittain,

monialaisten palveluiden jne. näkökulmista.

Lasten, nuorten ja perheiden kokonaispalvelujärjestelmän suunnittelun, johtamisen ja

kehittämisen näkökulmasta.

Toteutus: Osallisuuden järjestelmällinen tarkastelu ja käyttöönotto lape-palveluissa ja niiden

kehittämisessä. Työryhmä perustetaan syksyn 2016 aikana.

34(134)

Terveydenhuollon maakunnalliset hoidonporrastukset

Asiantuntijatyöryhmä päivittää lastenneurologian osalta alueellista hoidonporrastusta. Ryhmän

tehtävänä on myös visioida, miten lastenneurologisten potilaiden hoito tulevaisuudessa tulisi

järjestää ja päivittää tarvetta esim. alueellisen osaamiskeskuksen suhteen.

Maakunnallinen asiakasohjausta tukeva Lapekompassi

Kompassi on Hämeessä käytössä oleva työkalu, jolla kartoitetaan työtä hakevan asiakkaan

tilannetta monelta eri kantilta (tilanne- ja toimintakompassi).

Tarkoitus on laajentaa toimintakompassi Lapen käyttöön ja maakunnalliseksi menetelmäksi

kolminapaisessa maakunnallisessa mallissa.

Toteutus: Kehittäminen maakunnalliseksi toimintamalliksi ja keskeiseksi palveluohjauksen

välineeksi aloitetaan syksyn 2016 aikana. Perustetaan ryhmä syksyn 2016 aikana.

Maakunnallinen lape-johtamiskoulutus

Lape -kärkihankkeen ja työryhmämme keskeiseksi kehittämistarpeeksi nousi uudenlainen

toimintakulttuuri ja johtaminen. Tätä toimintaa koordinoi perustettava maakunnallinen osaamis-

ja tukikeskus.

Toteutus: Syksy ja kevät 2016-2017 uudenlaiseen johtamiseen keskittyvä seminaari

Syksy ja kevät 2017-2018 asiakkaiden kohtaamiseen keskittyvä seminaari

Kevät 2017-kevät 2018 työpajat lapeen liittyville sote-työntekijöille täydennettynä kuntien

sivistystoimi, 3.sektori, 4. sektori ja seurakunnat (osana kärkihanketta)

Maakunnalliset sähköiset yhteiset palvelut

Tällä hetkellä on käytössä yhteisiä maakunnallisia hankkeita (Kuntakokeilu, Oda -hanke) ja

niiden hyödyntäminen yhteisiksi maakunnallisiksi sähköisiksi palveluiksi. Maakunnallisen

kolminapaisen mallin palveluohjauksen tehostaminen sähköisten palveluiden avulla.

Toteutus: työryhmä perustetaan syksyn 2016 aikana.

Maakunnalliset yhteiset indikaattorit

Työryhmässä on työstetty yhtenäisiä maakunnallisia lape-indikaattoreita. Näiden käyttöönotto ja

jatkotyöstäminen syksystä 2016 alkaen ja liittyminen osaksi maakunnallista suunnittelua.

Toteutus: työryhmä perustetaan syksyn 2016 aikana.

3.9.2 Alueelliset pilotoinnit

Lastensuojelun keskittäminen alueellisiin keskuksiin

Työryhmässä olemme linjanneet lastensuojelun erityisen tuen palveluksi. Lastensuojelun

sisältöjen kehittäminen ja työskentelyn maakunnallinen yhdenmukaistaminen vaativat sitä, että

työ keskitetään alueille (Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki), josta jalkaudutaan lähialueille.

35(134)

Toteutus: maakunnallinen suunnittelu aloitetaan syksyllä 2016 ja perustetaan ryhmä syksyn

2016 aikana.

Kasvatus- ja perheneuvola

Työryhmässä olemme havainneet kuntakohtaisia eroja kasvatus- ja perheneuvoloissa. Työn

kehittämiseksi ja tehostamiseksi kasvatus- ja perheneuvola keskitetään alueille /Hämeenlinna,

Forssa ja Riihimäki), josta jalkaudutaan lähialuille.

Toteutus: maakunnallinen suunnittelu aloitetaan syksyllä 2016 ja perustetaan ryhmä syksyn

2016 aikana.

Perheasianyksikkö

Perustetaan alueelliset perheasiainyksiköt, joissa käsitellään elatus-, huolto- ja tapaamisasiat.

Alueellinen yksikkö yhdenmukaistaa toimintaa. Yksiköstä jalkaudutaan alueille ja lähipalveluihin

tarpeen mukaan.

Toteutus: Kehittäminen aloitetaan syksyllä 2016 ja perustetaan ryhmä.

3.9.3 Lähialueen pilotoinnit

Maakunnallinen lähialueille ja asumisen alueille kiinnittyvä perhekeskus

Perhekeskuspilotoinnit aloitetaan ympäri maakuntaa erimuotoisina (asiakkaiden ja

asuinalueiden mukaan). Kyseessä on asuinalueiden avoimet yhteiset palvelut (satelliittina

asumisen alueille kiinnittyvät yksiköt) ja niiden ympärille koordinoitu laaja verkosto:

kansalaistoiminta, seurakunnat, yritykset, kulttuuri, sivistys ja varhaiskasvatus.

Toteutus: maakunnallinen suunnittelu aloitetaan syksyllä 2016 ja perustetaan työryhmä.

36(134)

Sote-organisaation luominen

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden näkökulmasta sosiaali- ja terveydenhuollon integraation avaintekijänä ovat uudenlaiset maakunnalliset työtavat ja siihen liittyen muutosjohtaminen. Niin kantahämäläisten asukkaiden, työntekijöiden, esimiesten kuin johtajienkin on merkityksellistä tietää, miten ja miksi palvelumme muotoutuvat uudelleen.

37(134)

On myös tärkeää rakentaa kuntiin jäävien ja sote-organisaation väliin jäävä aukoton yhteistyömalli. Tähän kysymykseen pystymme vastaamaan uudenlaisella muutosjohtamisella. Uudenlaisella muutosjohtamisella varmistamme lasten, nuorten ja perheiden palveluiden tulevien vuosien tavoitteet kuten pilotoinnit, kärkihankkeen tavoitteet, asiakkaita lähelle vietävät palvelut ja ennen kaikkea sen, että palveluiden tarpeessa olevat asiakkaat tulevat Kanta-Hämeessä kohdatuiksi.

Muutoksen johtaminen edellyttää asiakkaan näkökulman huomioon ottamista arjen palvelutarjonnassa. Uuden oppiminen ja vanhasta poisoppiminen vaatii määrätietoista työskentelyä ja johtamisen uusien periaatteiden työstämistä eri esimiesportaissa. Eri hallinnonalojen rajalinjat ja ammattiryhmien professionaaliset kysymykset eivät uudessa toimintakuntuurissa voi olla asiakkaan saaman palvelun laadun ja tehokkuuden este. Siksi lasten, nuorten ja perheiden työryhmä on lähtenyt valmistelemaan lähiesimiehille suunnattua sote-johtamisen erityisammattitutkintoa JET(LAPE/SOTE), jonka esimiehet suorittavat vuoden aikana. Koulutus on suunnattu kuntiin jäävien palvelujen sekä maakuntaan sijoittuvien terveydenhuollon ja sosiaalityön esimiehille.

38(134)

Lähiesimiesten lisäksi ylemmille johtajille tulee järjestää yliopistollinen MBA tai PD-johtamiskoulutus, joka on suunnattu erityisesti kunnan ja maakunnan rajapintajohtamiseen. Tavanomaista SoTePD-koulutusohjelmaa tulee laajentaa uuden tilannekuvan mukaisesti siten, että se aidosti ohjaa asiakkaan prosessien mukaiseen ja organisaatiorajat ylittävään johtamisajatteluun.

Olemme loppuraportissa määritelleet erilaisia pidemmän ja lyhemmän ajan tavoitteita, joiden toteutumista valvoo lape-työryhmä. Työryhmä vastaa pilotointien toteuttamisesta ja tarvittaessa uusien palvelumallien rakentamisesta ja tiedonkeruusta.

Määrätietoisella muutosjohtamisella varmistamme lasten, nuorten ja perheiden läpikulkevan palvelujen integraation. Pystymme arvioimaan palveluitamme: vaikuttavuuden, tuottavuuden, kustannustehokkuuden ja asiakastyytyväisyyden näkökulmista. Maakunnallista lasten, nuorten ja perheiden suunnitelmallista sote-valmistelua jatkaa jo olemassa oleva työryhmä, jota täydennetään lasten, nuorten ja perheiden kärkihankkeen tavoitteiden mukaisesti.

Työryhmän alaisuuteen perustetaan nopeasti toteutettavia, pieniä ad hoc- asiantuntijaryhmiä, jotka voivat koostua työryhmän jäsenistä tai ulkopuolisista asiantuntijoista Suunnitelmallinen muutosjohtaminen vaatii myös eri näkökulmien huomioimista, onnistumisten ja epäonnistumisten reflektointia ja tulevaisuuteen kurkottavaa innovatiivista kokeilua.

Hallitusohjelman mukaisen LAPE -kärkihankkeen valmistelijana toimii lapset, nuoret ja perheet työryhmä kuntien edustajilla ja ad hoc -ryhmillä vahvistettuna. Kuntien edustukseen tulee mukaan LAPE -hankkeen rakenteen mukaisesti kuntiin jäävien palvelujen sekä 3.-sektorin edustajia.

39(134)

Syyskuussa maakuntaan valitaan muutosagentti, jonka tehtävänä on jalkauttaa maakunnan kuntiin edellä mainitun LAPE-työryhmän ideoimat ja kärkihankkeen sisältönä olevat pilotit.

Seminaarit

Lapset, nuoret ja perheet työryhmä järjestää seminaarit, joiden tarkoituksena on avata toimintakulttuurin muutos lasten, nuorten ja perheiden osalta. Seminaarit kestävät kaksi vuotta. Ensimmäisenä vuonna (syksy 2016-kevät 2017) keskitymme istunnoissa lape-toimintakulttuurin muutokseen. Toisena vuonna keskitymme (syksy 2017- kevät 2018) kohtaamisen kysymyksiin. Seminaariohjelma koostuu kuudesta kerrasta. Jokaisella kerralla on lyhyet puheenvuorot (10 min.), paneeli ja kysymyksiä. Alan asiantuntijat kertovat toimintakulttuurin muutokseen liittyvistä lape-asioista omasta näkökulmastaan.

40(134)

Sote-organisaation luomisessa ja koko palvelutarjonnan järjestämisessä asiakkaiden kohtaaminen on kysymys, johon tulee jatkossa kiinnittää merkittävästi enemmän huomiota. Asiakkaiden kohtaamattomuuden kysymykset ja vuorovaikutuksen ongelmat ovat nousseet esiin maakuntien kartoituksissa ja siksi järjestettävässä johtamiskoulutuksessa sekä palvelujen uudessa organisoinnissa on kiinnitettävä tähän huomiota.

Kohtaamisessa ei ole kyse vain organisaatiosta, vaan asiakkaan aidosta välittämisestä ja inhimillisestä tilanteen ymmärtämisestä. Uuden organisaation ja matalan kynnyksen ajattelumallin varaan rakentuva palveluohjaus tarvitsee kohtaamisen kysymyksen aktiivista työstämistä.

Palveluissa on aina kyse vallan käytöstä ja kohtaaminen nähdään usein ammatillisessa työssä yhdensuuntaisena. Symmetrinen vuorovaikutus liittyy vapaaehtoisuuteen ja tasapainoon, asymmetrinen taas pakollisuuteen ja epätasapainoon. Dialogissa kumppanit ovat aaltomaisessa keskinäisessä riippuvuussuhteessa, jossa riippuvuus toisen toiminnoista ja tulkinnoista on jatkuvasti läsnä. (Wihersaari 2010)11

Vuorovaikutteinen dialoginen keskustelu pitää sisällään keskustelijoiden väliset oletetut merkitykset ja oletukset, joiden kautta yhteinen ymmärrys voi syntyä. Tämä ei synny ilman selkeästi organisoitua ja hyvin johdettua sote-organisaatiota. Ensimmäisen vuoden toimintakulttuurin

11 https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66693/978-951-44-8310-3.pdf?sequence=1

41(134)

muutoksen (mallien myötä) syvennymme toisena vuonna kohtaamisen kysymykseen asiakkaiden, työntekijöiden ja asiakkaiden, henkilöstön ja johtamisen näkökulmasta.

Työpajat

Seminaarien lisäksi lasten, nuorten ja perheiden palveluiden toimijat kootaan työpajoihin, joissa tutustutaan muutoksen alaisiin palveluasioihin ja kehitetään näin omaa ymmärrystä uudesta organisaatiorajat ylittävästä asiakasprosessista Työpajat toteutetaan muutosjohtamisen näkökulmasta. Niiden tarkoituksena on vastata soteintegraation työprosessien kehittämisestä. Useampia työpajoja toimii samanaikaisesti. Työpajat suunnitellaan syksyn 2016 aikana ja niitä toteutetaan vuosina 2017–2018.

Työpajoissa keskitytään kolminapaisen mallin toimivuuteen ja asiakaslähtöisyyteen:

- perusterveydenhuolto/erikoissairaanhoito

- lastenpsykiatria/nuorisopsykiatria

- shl:n mukaiset palvelut/lastensuojelu

- palvelutarjotin (yritykset, 3. ja 4 sektori)

Järjestettävän koulutuksen ja kärkihankkeen valmistelun kautta maakuntaan muodostuu rakenne, jonka toimia voidaan vakinaistaa jatkossa.

Vuonna 2017–2019

1. Olemme aktiivisesti ajamassa yhteistä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmää.

Vain tätä kautta saamme integraation toimimaan.

2. Rakennamme yhteisen lapset, nuoret ja perheet kärkihankkeen maakunnallisella tasolla.

Sen avulla saamme rakennettua sisällöllisesti yhdenmukaisen kolmiportaisen

palvelurakennemallin.

3. Käynnistämme lähiesimiehille suunnatun JET(LAPE/SOTE)- koulutuksen maakunnan

esimiehille.

4. Perustamme maakunnallisen koulutus- ja oppimis/resurssikeskuksen henkilöstölle.

5. Järjestämme LAPE-organisaation henkilöstölle ja päättäjille suunnatun kuuden kerran

seminaarin. Seminaarit integroidaan muuhun johtamiskoulutukseen(JET).

6. Suunnittelemme pilottien ja kehittämistyön kautta uuden maakunnallisen LAPE-

organisaation.

7. Teema-alueiden maakuntien välinen yhteistyö jatkuu. Benchmarkkaamme muiden

maakuntien organisaatio- ja palvelumalleja sekä hyviä käytänteitä.

Näiden välittömien toimenpiteiden avulla maakunnassa on vuonna 2019 eheä ja toimiva lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuus. Työskentelyn tulee rakentua sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja sivistyksen yhteistyössä, koska uuden kunnan palvelut jäävät sivistystoimen järjestämisvastuulle.

42(134)

4 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUT

Päihde- ja mielenterveyspalvelut- työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin tilaajapäällikkö Liisa Lepola Hämeenlinnasta ja sihteeriksi projektiasiantuntija Sanna Puolakka (30.4.2016 asti) ja Auli Anttila (16.5.2016 lähtien) Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymästä.

Muut työryhmän jäsenet ovat: Tarja Nurmi-Niemelä, A-klinikan päällikkö, Forssan seudun hyvinvointi ky Hanna Kiesi, psykiatrian ylilääkäri, Forssan seudun hyvinvointi ky, 27.4.2016 alkaen Sari Kiviranta, sosiaalipalvelujen ohjaaja, potilasasiamies, Hattula Satu Ahvonen, mielenterveys-päihdetyöntekijä, Hattula Suvi Linnanmäki-Koskela, sosiaalityöntekijä, Hausjärvi Minna Porras, palvelupäällikkö, Hämeenlinna Pirjo Meriläinen, avohoidon ylihoitaja, Janakkala Markku Anttonen, psykiatri, Janakkala Ilpo Vaarnamo, osastonylilääkäri, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ky Johanna Hämäläinen, johtava sosiaalityöntekijä, MPY, Riihimäen seudun tk ky Leena Westerberg, psykiatri, MPY, Riihimäen seudun tk ky Jaakko Maijala, osastonhoitaja, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ky Tuula Metsä, psykiatrian tulosalueylilääkäri, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ky. 22.6. alkaen Minna Ritakallio, psykiatrian tulosalueylihoitaja, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ky

Henkilöstön edustajina työryhmässä olivat Anna Kenni, KoHo/ Tehy ry, Joanna Terävä- Karhinen, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Jerkko Ahtinen JHL. Erityissuunnittelija Matti Mäkelä oli nimetty Pikassos Oy:n edustajaksi. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen työryhmä on kokoontunut 10 kertaa eli 17.2.2016, 9.3.2016, 23.3.2016, 6.4.2016, 27.4.2016, 11.5.2016, 25.5.2016, 8.6.2016, 22.6.2016 ja 10.8.2016.

Työryhmä on työskentelyn aikana kuullut vs. psykiatrian tulosalueen ylilääkäri Tiina Tuomista sekä A-klinikkasäätiöstä aluejohtaja Juha Siliusta, ylilääkäri Kaarlo Simojokea, palvelupäällikkö Markku Kautiaista ja ylilääkäri Pekka Salmelaa.

Nykytilan haasteet ja johtopäätökset

Työryhmä kartoitti päihde- ja mielenterveyspalvelujen nykytilan haasteita Webropol-kyselyllä ja keskustellen työryhmän kokouksissa. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin psykiatrian vs. tulosaluejohtaja Tiina Tuomiselta ja A-klinikkasäätiön ylilääkäri Kaarlo Simojoelta pyydettiin alustusta päihde- ja mielenterveyspalvelujen haasteista. Työryhmä toteaa, että osa päihde- ja mielenterveyspalveluiden haasteista on kolmella eri seuduilla paljolti samoja. Työryhmän näkemys tärkeimmistä haasteista ja niiden ratkaisuehdotuksista esitellään taulukossa 1:

Taulukko 1: Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tärkeimmät haasteet ja niiden ratkaisuehdotukset

Haasteet

Ratkaisuehdotus

Yhtenäinen palveluohjaus, monialaisen palvelutarpeen arviointi

Perustetaan asiakasohjausyksikkö ”Ohjaamo”, palveluohjaus yhtenäistetään

43(134)

Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten kotiin vietävät, jalkautuvat palvelut

Lisätään kotiin vietäviä päihde- ja mielenterveyspalveluita Arvioidaan resurssitarve ja voidaanko resurssi siirtää toisesta toiminnasta Sähköisten palvelujen hyödyntäminen

Päihde- ja mielenterveys-palveluiden integraatio

Yhdistetään sote-sektorin päihde- ja mielenterveyspalvelut hallinnollisesti ja toiminnallisesti, ratkaisussa huomioitava lasten ja nuorten palvelut

Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö

Luodaan rakenteet ehkäisevälle mielenterveys- ja päihdetyölle Ehkäisevän päihdetyön seutukoordinaattorin vakanssien perustaminen

Yhtenäiset toimintamallit ja ohjeet Nimetään yhtenäisesti sovittavat maakunnalliset toimintatavat, yhtenäiset hoito-/ palveluprosessit ja laaditaan ohjeet, jotka viedään käytäntöön, esimerkiksi:

- alueen palvelutuottajien ja psykoterapioiden tarkastelu - työttömien toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi

(Kerättären malli)

- palvelutarpeen arviointi ja seuranta (toimintakykymittari) - perheiden/ läheisten huomiointi (toimiva lapsi ja perhetyö, avoin

dialogi jne.) - päihdeperheiden hoito - katkaisuhoito - opioidiriippuvaisten korvaushoito - neuropsykiatrinen tutkimus ja kuntoutus

- psykiatrinen hoitotahto - PKV-lääkkeiden käyttö (pääasiassa keskushermostoon

vaikuttavat lääkkeet) - ryhmämuotoiset palvelut - kokemusasiantuntijat ja tukihenkilöt

Henkilöstön kouluttaminen, myös peruspalvelujen (mm. koulut, kotihoito, muu sosiaali- ja terveydenhuolto) henkilöstön mielenterveys- ja päihdeosaaminen

Koulutuksesta vastaavan tahon nimeäminen Päihde- ja mielenterveysosaamisen kartoitus Koulutussuunnitelmien laatiminen

Päivystyspalvelut, varhainen puuttuminen

Päivystyksellisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen perustaminen seudullisena ja maakunnallisena palveluna

Matalan kynnyksen palvelut Lähetekäytäntöjen purkaminen

Tiedonkulku Tietojärjestelmiin liittyvien esteiden poistaminen (yhtenäiset potilastietojärjestelmät)

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yleiskuvaus seuduittain

Mielenterveys- ja päihdepalvelut on järjestetty eri seutukunnissa eri tavoin. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri järjestää pääosin alueen erikoissairaanhoidon palvelut, poikkeuksena Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä järjestää suureksi osaksi myös erikoissairaanhoidon psykiatriset palvelunsa itse.

Hämeenlinnassa on erikoissairaanhoidosta siirretty osa toiminnasta perusterveydenhuollon vastuulle ja A-klinikkasäätiö tuottaa päihdepalvelut kumppanuussopimukseen pohjautuen. Janakkalan perusterveydenhuollossa toimii psykiatrian avohoidon yksikkö ja päihdepalvelut ostetaan A-klinikkasäätiöltä. Hattulassa on perustason mielenterveyspalveluja terveyskeskuksessa, muut palvelut ostetaan mm. Hämeenlinnasta, sairaanhoitopiiriltä ja A-klinikkasäätiöltä. Riihimäen seudulla on terveyskeskuksen mielenterveys- ja kaupungin päihdepalvelut yhdistetty vuoden alussa.

Mielenterveys- ja päihdetyötä tekevää henkilöstöä on alueella yhteensä 292,75. Taulukossa 2 on esitetty toistaiseksi voimassa olevien vakanssien lukumäärä kunnissa ja kuntayhtymissä. Tämä

44(134)

lisäksi on aikuissosiaalityössä mielenterveys- ja päihdetyötä tekevää henkilöstöä, jotka esim. Hämeenlinnassa työskentelevät eri palveluyksikössä. Ostopalvelujen, kuten säätiöiden ja yhdistysten sekä asumispalvelutuottajien henkilöstöä ei sisälly taulukon lukuihin.

Taulukko 2: Aikuisten mielenterveys- ja päihdetyön henkilöstöresurssit (vakanssit) keväällä 2016.

Psykiatri/

lääkärit

Hoitajat Psykologi/

tutkimushlöt

Muu henkilöstö Yhteensä

KHSHP

aikuispsykiatria

18 123 15 8,75 (sis. 2 sos.tt) 164,75

Hämeenlinna 2 18 2 8 (sis.

palvelupäällikön)

30

Fshky

5 36 6 8 55

Ri tk ky

1 8 1 2 sos.tt. 12

Riihimäki 13

4 17

Janakkala

1 5 2 2 päihdett. 10

Hattula

1 1 2 4

Yhteensä

27 204 27 34,75 292,75

Vuonna 2015 mielenterveys- ja päihdetyön kustannukset olivat yhteensä 35 047 528 euroa (taulukko 3). Luku sisältää myös kunnan tai kuntayhtymän asumispalvelujen ja työtoiminnan kustannukset. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä tuottaa palvelut suurelta osin itse, kun taas Hämeenlinna ostaa palveluja mm. A-klinikkasäätiöltä, asumispalveluja jne. Asumispalvelut ovat kallista toimintaa niiden pitkäkestoisuuden vuoksi.

Taulukko 3: Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kustannukset vuonna 2015.

Kunnan tai ky

tuottama palvelu €

Ostopalvelut € Yhteensä €

KHSHP

aikuispsykiatria

13 098 050 2 235 305* 15 333 355

Hämeenlinna 1 696 967** 6 677 008 *** 8 373 975

Fshky 4 755 000 192 000 4 947 000

Ri tk ky 463 728 463 728

Riihimäki 1 457 543 1 475 054 2 932 597

Hausjärvi 287 000 224 000 511 900

Loppi 197 166 324 727 521 893

Janakkala 399 167 822 073 1 221 240

Hattula 182 192 560 548 742 740

Yhteensä 22 536 813 12 510 715 35 047 528

45(134)

* hoidot muissa sairaaloissa

**sisältää avopalvelut, päivätoiminnan, kuntoutuspoliklinikan ja päiväosaston toiminnot

***sisältää mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, kaikki päihdepalvelut, klubitalon ja päihde- ja mielenterveys järjestöiltä

ostetut palvelut

Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamien päihdehuollon erityispalveluihin sekä raittiustyöhön suunnattujen palveluiden nettokustannuksia asukasta kohden. Päihdehuollon nettokustannusten määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden yleisyyttä.

Taulukko 4: Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas vuodelta 2014. Lähde Sotkanet.

Taulukossa 5 kuvataan mielenterveyspalvelujen suoritteita vuodelta 2015. Käyntimäärät eivät kuvaa henkilöstöresurssin todellista käyttöä. Esimerkiksi verkostopalaverista tilastoidaan vain yksi käynti, vaikka paikalla on useampi ammattihenkilö. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ja Forssan hyvinvointikuntayhtymä ovat isoimmat palveluntuottajat maakunnan alueella. Taulukko 5: Psykiatrian ja mielenterveyspalvelujen kuntalaskutettavat suoritteet vuonna 2015

Hoitojaksojen

lkm

Hoitopäivien lkm Pkl tai vastaanotto

käynnit

Kanta-Hämeen shp 758 16 977 35 815

Hämeenlinna 40* 1 561** 16 213

Janakkala 6 731

Hattula 1 063

Fshky 396 3 647 17 470

Ri tk ky 2 255

*Hämeenlinnan päiväosaston hoitojaksot

** Hämeenlinnan päiväosaston ja nuorten aikuisten päiväkuntoutuksen hoitopäivät

Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin psykiatrian osastohoito on keskitetty Hämeenlinnaan (62 aikuispsykiatrian potilaspaikkaa). Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä on psykiatrialla ja

35,2

28,8

8,9

13,6

11,5

37,2

21,6

27,6

11,9

37,3

10,3

0 10 20 30 40

Koko maa

Forssa

Hattula

Hausjärvi

Humppila

Hämeenlinna

Janakkala

Jokioinen

Loppi

Riihimäki

Tammela

2014

46(134)

päihdehoidossa 17 osastopaikkaa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä, HUS-sairaanhoitopiirissä ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on asetettu sairaalapaikkojen konkreettinen vähentämistavoite (4 potilaspaikkaa/10 000 asukasta). Psykiatrisen vuodeosastohoidon vähentämisen tavoite voi toteutua vain hyvin toimivien avohoitopalvelujen kautta. Työnjakoa Forssan ja sairaanhoitopiirin välillä voisi tarkastella ja sopia esim. tiettyjen potilasryhmien hoitamisesta.

Päihdehoidon laitoshoitoa ei ole Kanta-Hämeessä Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän toiminnan loputtua. Huumeiden käyttäjien opioidiriippuvaisten korvaushoidon arvioinnin ja aloituksen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ostaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Opioidiriippuvaisten jatkohoidot toteutetaan kunkin seudun palveluissa. Korvaushoito tulee toteuttaa mahdollisimman lähellä potilaan asuinpaikkaa sen pitkäkestoisuuden vuoksi.

4.2.1 Kanta-Hämeen keskussairaala

Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin psykiatrian osastohoito on keskitetty Hämeenlinnaan. Aikuispsykiatrian osastoja on neljä ja ne sijaitsevat Ahveniston sairaalakiinteistössä. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin avopalveluita antavat psykiatrian poliklinikat Hämeenlinnassa ja Riihimäellä, psykiatrian toimintaterapia sekä tehostettu kotiutusyksikkö (TEHKO). Riihimäen ja Hämeenlinnan yksiköissä on yleissairaalapsykiatristen potilaiden konsultaatiotoimintaa.

Hämeenlinnan aikuispsykiatrian poliklinikat toiminnot ovat tällä hetkellä Keinusaaressa ja Ahveniston kiinteistössä. Kanta-Hämeen keskussairaalan toimintojen ja tilojen uudistaminen on parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on saada tehokkaasti toimiva ja yhteistyötä edistävä terveydenhuollon palvelukeskus. Hämeenlinnan ydinkeskustan terveyspalvelut keskitetään samaan rakennukseen erikoissairaanhoidon palvelujen kanssa. Psykiatristen potilaiden hoidossa on lähtökohtana potilaslähtöiset palvelukokonaisuudet lähipalveluina. Psykiatrisia palveluja tuotetaan enemmän avopalveluina ja kotiin annettavina palveluina. Sähköisiä yhteydenpitokeinoja hyödynnetään. (Sairaalasuunnittelun periaatteet, sairaalasuunnittelu-ryhmä).

Riihimäen yksikön psykiatrian poliklinikoiden toiminnot siirtyvät Kontiontieltä terveyskeskuksen tiloihin Penttilänkadulle vuosien 2016 - 2017 aikana. Uudessa toimipisteessä yhteistyö terveyskeskuksen mielenterveys- ja päihdeyksikön kanssa mahdollistuu paremmin. Aikuispsykiatrian poliklinikat toimivat Hämeenlinnassa ja Riihimäellä lähete- ja ajanvarauspoliklinikkana.

4.2.2 Hämeenlinnan seutu

Henkisen hyvinvoinnin palvelut vastaa aikuisten avomielenterveyspalveluiden tuottamisesta Hämeenlinnassa. Henkisen hyvinvoinnin palvelut koostuu neljästä yksiköstä: avopalvelut, psykiatrinen päiväosasto, psykiatrinen kuntoutuspoliklinikka ja psykiatrinen päivätoiminta.

Työmuotoina ovat tarpeen mukaan yksilökäynnit, kriisihoito, perhe- ja paritapaamiset, kotikäynnit ja ryhmähoito. Moniammatillista liitospintayhteistyötä tehdään laajasti eri toimijoiden kanssa ja omassa Koho-tiimissä. Lisäksi hoidetaan opioidikorvaushoidon asiakkaita.

Toimintaa kehitetään matalakynnyksiseen, päivystykselliseen suuntaan. Mielenterveystalo.fi on käytössä asiakasneuvonnassa ja materiaalipankkina.

Psykiatrisella päiväosastolla ja kuntoutuspoliklinikalla tarjotaan tehostettua avohoitoa masennus- ja ahdistusasiakkaille ja nuorille aikuisille. Ryhmiä ohjataan yhdessä kolmannen sektorin kanssa ja vertaistoiminta on mukana.

Henkisen hyvinvoinnin palvelujen yksiköt sijaitsevat Viipurintien terveysaseman yhteydessä.

Hämeenlinnan kaupungin järjestämiin ostopalveluihin kuuluvat mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, jälkipuintipalvelut Hyvinkään mielenterveysseuralta ja mielenterveyskuntoutujien työtoiminta.

47(134)

4.2.3 Janakkalan ja Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue

Janakkala ja Hattula perustivat perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen vuonna 2009. Yhteistoiminta-alue vastaa Janakkalan ja Hattulan kansanterveyslain mukaisista terveydenhuollon palveluista. Yhteistoiminta-alue ostaa Hämeenlinnan kaupungilta vähän psykiatrisia palveluita (päiväosasto ja nuorten päiväkuntoutus).

Janakkalan psykiatrisessa avohoidossa hoidetaan elämäntilannekriisejä, mielenterveyden häiriöitä ja psyykkisiä sairauksia Turengin ja Tervakosken terveysasemilla. Hoitoon pääsee ilman lähetettä. Hoitomuotona on yksilö-, pari-, koti- ja ryhmäkäynnit.

Avoterveydenhuollon palveluita Hattulassa tuottaa Pihlajalinna Oy, Janakkala-Hattula perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Mielenterveyspalvelut ovat Hattulassa Henkisen hyvinvoinnin yksikössä. Lähetettä palveluun ei tarvita ja asiakas voi myös itse ottaa suoraan yhteyttä työntekijään ajan varaamiseksi. Mielenterveys-päihdetyöntekijän työ on pääsääntöisesti asiakkaiden kotiin tehtävää työtä, kotikuntoutusta. Se pitää sisällään asiakkaan tarpeista riippuen mm. terapeuttista keskustelua, sosiaalista kuntoutusta, arkielämän taitojen opettelua, asiakkaan ohjausta ja neuvontaa, asiakkaan läheis- ja viranomaisverkoston kanssa tehtävää yhteistyötä sekä asiakkaan aktivointia ja omien voimavarojen vahvistamista.

4.2.4 Riihimäen seutu

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut ja Riihimäen kaupungin A-klinikan päihdepalvelut yhdistettiin samaan organisaation, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän alaisuuteen Mielenterveys- ja päihdeyksiköksi (MPY) 1.1.2016. Kyseessä on vahvasti kehittämistyön alla oleva yksikkö, joka tuottaa avomuotoisia mielenterveys- ja päihdepalveluita seudullisesti Riihimäen, Hausjärven ja Lopen täysi-ikäisille asukkaille. Yksikössä toimii päihdepalvelujen matalan kynnyksen päivystysvastaanotto sekä terveysneuvontapiste Vinkki ilman ajanvarausta. Yksikkö vastaa laitosmuotoisen katkaisu- ja vieroitushoidon sekä päihdekuntoutuksen tarpeen arvioinnista ja näihin liittyvästä tarpeenmukaisesta päätöksenteosta sekä maksusitoumuksista. Lisäksi yksikössä toteutetaan opioidiriippuvaisten korvaushoitoa. Työskentely Mielenterveys- ja päihdeyksikössä (MPY) käynnistetään strukturoidulla alkuarvioinnilla hoidon tarpeen arvioimiseksi ja mahdollisen hoitosuosituksen tekemiseksi. Riihimäen kaupungin Tiilikadun kuntoutumisyksikkö tarjoaa kuntouttavaa asumispalvelua sekä päihde- ja mielenterveystyön tuetun asumisen palveluja. Nuorten palvelupiste Nuppi on moniammatillinen ohjaus-, neuvonta-, ja arviointipalvelu alle 25 – vuotiaille Riihimäen seudulla asuville nuorille ja heidän vanhemmilleen tai läheisilleen esimerkiksi fyysiseen tai psyykkiseen terveydentilaan, elämänhallintaan tai päihteidenkäyttöön liittyvissä asioissa. Nuorten palvelupiste Nupissa toimii myös ehkäisevä päihdetyöntekijä. Riihimäen kaupungilla on psykiatrista työtoimintaa ja työvalmentaja sekä sosiaalityöntekijä, joka vastaa erityisesti mielenterveyskuntoutujien palveluista. Lopen kunnan Taarinrinteen tukiasumiskeskus tarjoaa tuettua asumista kuntoutujille.

4.2.5 Forssan seutu

Forssan hyvinvointikuntayhtymän jäsenkunnat ovat Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Forssan sairaalassa toimii 17-paikkainen psykiatrinen avo-osasto. Osastolla hoidetaan laaja-alaisesti potilaita, joilla on akuutteja sairaalahoitoa vaativia mielenterveyden häiriöitä ja kriisejä, sekä järjestetään kuntouttavaa laitoshoitoa ja intervallihoitoa pitkäaikaispotilaille.

Psykiatrian poliklinikan ajanvarausvastaanotto toimii pääsääntöisesti lähetepoliklinikkana. Akuuttiryhmä hoitaa akuutteja kriisejä ja vaikeita mielenterveyshäiriöitä, joissa tarvitaan tiivistettyä avohoitoa. Akuuttiryhmän vastaanotolle pääsee ilman lähetettä. Kiireelliset tapaukset voidaan

48(134)

arvioida hoitajan sekä lääkärin vastaanotolla virka-aikana. Virka-ajan ulkopuolella avo-osastolla vastataan Akuuttiryhmän puhelimeen. Lisäksi poliklinikalla toimii psykogeriatrinen konsultaatiopoliklinikka.

Tehostetun avohoidon yksikkö (Purola) tarjoaa tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta mm. vaikeista mielenterveyshäiriöistä, masennuksesta ja vaikeasta ahdistuneisuudesta kärsiville potilaille.

A-klinikalla hoidetaan erilaisista päihdeongelmista kärsiviä, peliriippuvaisia ja läheisiä. A-klinikalle pääsee arkisin aamupäivisin ilman ajanvarausta. Alkoholin vieroitusoireiden hoito toteutetaan avokatkaisuna tai osastokatkaisuna. Alle 25-v nuorille on oma päihdesairaanhoitaja. Terveysneuvontapiste TerHo toimii A-klinikan tiloissa. A-klinikalla on opioidiriippuvaisten korvaushoito-ohjelma avoarviointiprosesseineen ja hoidossa on tällä hetkellä 20 asiakasta. Hoitomuotoina käytetään yksilö-, pari-, perhe- ja verkostotyöskentelyä, tehdään tarvittaessa kotikäyntejä ja sairaalan osastoilla päihdehoidontarpeen arviointia.

Sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluja ostetaan mielenterveys- ja päihdekuntoutujille yhteistyössä aikuissosiaalityön palvelualueen kanssa yksilöllisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman perustella henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua ja tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä.

Tavoitteet

4.3.1 Asukaslähtöisyys ja asukkaiden tarpeiden analysointi

Asukkaiden osallisuus ja asiakaslähtöisyys tarkoittavat ihmisten kuulemista ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä itseä koskevassa päätöksenteossa, palveluissa ja niiden kehittämisessä. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi on otettu käyttöön yhteisöllisiä työmenetelmiä, joita ovat esimerkiksi kokemusasiantuntijuus, asiakasraadit, asukasinfot, neuvostot ja foorumit.

Kansallisen mieliohjelman ohjausryhmä ehdottaa kokemusasiantuntijatoiminnan vakiinnuttamista ja kokemusasiantuntijakoulutuksen suositukset tulee huomioida kokemusasiantuntijatoiminnassa.12 Kanta-Hämeessä kokemusasiantuntijatoiminta tulisi käynnistää ja vertaistoimintaa lisätä. Kuntalaisten ja asiakkaiden osallistuminen palvelujen kehittämiseen on nostettu esille lainsäädännössä, kuten kuntalaissa (410/2015), terveydenhuoltolaissa, sosiaalihuoltolaissa sekä laissa ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä.

Työryhmä toteaa, että monia asukkaiden osallistumiskeinoja on jo käytössä Kanta-Hämeen maakunnassa ja saatavaa tietoa hyödynnetään palvelujen suunnittelussa. Potilas- ja omaisjärjestöillä on keskeinen rooli palvelujen uudistuksessa. Järjestöillä on sekä ammatillista että jäsentensä edustaman erityisryhmän kokemuksista nousevaa asiantuntijuutta palvelutarpeista ja erityispalveluista.

Asiakaslähtöisillä toimintamalleilla voidaan lisätä hoidon vaikuttavuutta, palvelujen kustannustehokkuutta ja asiakkaiden ja työntekijöiden tyytyväisyyttä. Oma Häme - asukaskyselyn mukaan lääkäripalvelut, laboratoriopalvelut sekä hammashoito nousivat tärkeimmiksi lähipalveluiksi. Mielenterveys- ja päihdepalvelut eivät nousseet esille, mutta kyselyn osallistujamäärä oli pieni. Olettavasti ko. asiakasryhmä ei osallistu tämän tyyppisiin kyselyihin aktiivisesti.

12 Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmä. Mielenterveys- ja

päihdesuunnitelma 2009 -2015. Suunnitelman loppuarviointi ja ohjausryhmän ehdotukset. 2016,16, 22, 27.

49(134)

Mielenterveysyhdistyksen (Hämi ry) toukokuussa 2016 tehdyssä jäsenkyselyssä toivottiin tulevaisuudessa mm:

palvelut yhdeltä luukulta

terveyspisteet, matalan kynnyksen palvelut eri toimijoiden kanssa yhdessä paikassa

omaisten huomiointi

mielenterveyskuntoutujan leiman poistaminen

ennalta ehkäisy ja kuntoutus

nopea hoitoon pääsy

avopalvelujen painotusta laitoshoidon tilalle

kotiin vietävät palvelut

palvelujen yhteisöllisyys tärkeää

asiakas tasavertainen, oman sairautensa kokemusasiantuntija

mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistäminen

Mielenterveysomaisten keskusliiton (FinFamin) kyselyssä Kanta-Hämeessä esiin nousivat nopean hoitoon pääsyn tarve, tukihenkilötoiminnan ja omaisten huomioimisen tarve.

Työryhmä esittää, että asukkaan ohjautuminen psykososiaalisiin palveluihin ja hoitoon tapahtuu yhden keskuksen (OHJAAMO) kautta. Keskuksessa työskentelee psykososiaalisen hoito-/palvelukentän erityisosaajien moniammatillinen työryhmä. Keskuksessa on yksi puhelinnumero, johon asiakas ottaa yhteyttä. Asiakas täyttää sähköisen yhteydenottolomakkeen, jolla hän antaa luvan hoitoon yli organisaatiorajojen. Ohjaamossa tehdään palvelu- ja hoidon tarpeen arvio. Asiakkaan asioita koordinoi nimetty työntekijä tarpeen mukaan. Hallinto ja toiminnan ohjaus, koulutus voivat olla maakunnallisesti keskitettyä, mutta toimipisteet olisivat seutukunnilla.

Asiakkaiden palveluntarpeen arvioimisessa voidaan käyttää alueen väestöpohjaa tai segmentoituja asiakasryhmiä. Asiakasryhmittelyn haasteena on löytää ryhmittelyn oikea taso. Tiedon avulla voidaan löytää toiminnasta ne asiakasryhmät tai palvelut, joihin panostamalla saadaan pienimmällä panostuksella suurin hyöty sekä eniten palveluita kuluttavat asiakasryhmät. Asiakassegmentoinnissa väestö jaetaan asiakasryhmiin jonkin ominaisuuden tai palvelujen käytön perusteella (ikä, tautiryhmä, käytetyt palvelut). Tavoitteena on löytää paljon palveluja käyttävät asiakkaat (suurkuluttajat). Kun analysoidaan suurkuluttajien palvelujen käyttöä ja niistä aiheutuvia kustannuksia, voidaan kohdistaa palvelut tehokkaammin.13

Tilannekompassissa asiakas arvioi tilannettaan kuuden osa-alueen (työelämä, terveys, psyykkinen hyvinvointi ja toimintakyky, arjen hallinta, talous, osallisuus ja sosiaalinen tilanne) kautta yhdessä ohjaajan kanssa.

Toimintakompassin avulla tarkastellaan asiakkaan tarvitsemia palveluja: asiakkaan aktivoitumisen, asiakaspalvelijan työn jäsenemisen, toimintaverkoston yhteistyön sekä johtamisen ja tulosseurannan näkökulmista. Ohjelmaan syötetään alueella käytettävissä olevat palvelumuodot.

Kompassi-ohjelma on kehitetty Työn paikka- hankkeessa ja sitä kehitetään edelleen Parempi arki- hankkeessa. Ohjelma on käytössä mm. etsivän nuorisotyössä, sosiaalityössä, Kanta-Hämeen MYP:ssa ja kuntien TYP:ssa (Työvoiman palvelukeskus) Hattulassa ja Hämeenlinnassa.

Suuntima on kehitetty Kurkiaura-hankkeessa. Asiakkaan kanssa täytetään sähköinen kyselylomake, jonka perusteella asiakas määritellään eri ryhmiin tarvittavien palvelujen ja hoidon perusteella. Omatoimiasiakas huolehtii itse hoidostaan ja käyttää mm. sähköisiä palveluja. Yhteistyöasiakkaan arki on helppoa, mutta hoito monimutkaista. Verkostoasiakkaan arki on vaikeaa ja hoito monimutkaista. Yhteisöasiakkaille nimetään oma hoitaja ja hänen

13 Klemola K. Ym. 2014. Sitra. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojohtamisen käsikirja

50(134)

hoitovalikoimansa on monipuolinen. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin esimerkki asiakassegmentoinnista esitellään kuvioissa 1.

Kuvio 1: Psykiatrian asiakassegmentointi (KHKS)

Seudullinen psykiatrian hoidon porrastus on tehty Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla. Myös Forssan seutu voi hyödyntää tehtyjä hoidon porrastuksia.

4.3.2 Sote-integraatio ja yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi

Työryhmä jatkaa tavoitteisiin liittyvien yhteistyörakenteiden ja eri toimijoiden välisen työnjaon kuvaamista. Työryhmä huomioi työssään rajapinnat kuntaan, erikoissairaanhoitoon ja muihin toimijoihin.

Työryhmä tunnisti useita mielenterveys- ja päihdepalvelujen rajapintoja. Kuviossa 2 esitetään keskeiset rajapinnat. Työryhmä ehdottaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapintojen tarkempaa tarkastelua ja tiiviimpää yhteistyötä.

51(134)

Kuvio 2: Mielenterveys- ja päihdepalvelujen keskeiset rajapinnat

Eri päihde- ja mielenterveysjärjestöt ja seurakunnat ovat mukana palvelujen kehittämisessä, tuottamisessa ja tukemassa julkisia palveluita. Järjestöjen toiminnan muotoja ovat vertais- ja tukihenkilötoiminta, kokemusasiantuntijatoiminta, koulutus, virkistystoiminta, ohjaus palveluihin, päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta, klubitalotoiminta kunnan lakisääteisiä palveluita täydentävänä toimintana ja ryhmätoiminta. Kunnat avustavat toiminta-avustuksilla toimintaa tai antavat toimitiloja käyttöön. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Kanta-Hämeen kuntien ja maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävien ja pysyvien rakenteiden varmistaminen tulee huomioida sote- suunnittelussa. Kuntiin jäävien palveluiden ja maakuntien palveluiden yhteensovittamiseksi tarvitaan selkeät hallinnonalarajat ylittävät yhteistyö- ja toimeenpanorakenteet. Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyön rakenteet esitetään kuviossa 3. Ehkäisevä päihdetyö koskettaa kunnissa varhaiskasvatusta, opetus-, kulttuuri ja nuorisoalaa, yhdyskuntasuunnittelua sekä elinkeinoelämää. Kuntien ja sote-alueen välille tarvitaan rakenteita, joilla varmistetaan ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö. Kanta–Hämeen kuntien tehtävänä on asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seuraaminen väestöryhmittäin. Hyvinvointikertomuksessa raportoidaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä raportointi valtuustolle vuosittain sekä laaditaan terveys- ja hyvinvointivaikutusten ennakkoarviointi. Kuntiin on myös nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kuntiin on suunniteltu rahallisia kannusteita (osana valtionosuutta), jotka tukevat ja palkitsevat kuntia, joissa kyetään parantamaan tai ylläpitämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä.

Päihde- ja mielenterveyspalvelut

PäivystysAikuissosiaalityö

Lapsiperheiden palvelut esim. päihdeperheiden

hoito

Huume-, alkoholi- ja lääkepoliklinikka = HAL-pkl odottaville äideille

Työllisyyspalvelut

Ikäihmisten päihde- ja mielenterveyspalvelut

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden

asuminen

Etsivä nuorisotyö

Ehkäisevä päihdetyö

Mielenterveys- ja päihdejärjestöt

52(134)

Kuvio 3: Esitys ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön yhteistyöstä ja toiminnan rakenteista.

Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan Kuntalaki 1 §.

Laki ehkäisevästä päihdetyöstä (523/2015) 5§ TOIMIELIMET / kuntien ehkäisevä työ.

4.3.3 Kustannustehokkuus

Palvelurakenteen keventäminen, palveluverkon asiakaslähtöinen optimoiminen ja toiminnan tuottavuuden parantaminen ovat työryhmän keskeiset huomiot.

Palvelurakentamisen keventämiseksi työryhmä esittää seuraavaa:

SOTE-ALUE

- Tehtävänä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

-Maakunnallinen hyvinvointikertomus (HVK)

Ehkäisevän mielenterveystyön ja päihdetyön seutukoordinaattori

- koordinoi ja kehittää seudullisesti tehtävää mielenterveys- ja päihdetyötä sekä tukee seutujen toimintaa

- alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja muiden päihtymiseen käytettävien aineiden sekä rahapelaamisen aiheuttamien haittojen ehkäisyn koordinointi

Hämeenlinnan seutu

Aluekoordinaattori

Hämeenlinna

67976 as

Janakkala

16840 as

Hattula

9738 as

Forssan seutu

Aluekoordinaattori

Forssa 17521 as

Humppila

2440 as

Tammela

6395 as

Jokioinen

5516 as

Ypäjä

2468 as

Riihimäen seutu

Aluekoordinaattori

Riihimäki 29350 as

Loppi 8291 as

Hausjärvi

8815 as

53(134)

- Palvelurakenteen kokonaisuudistus; päihde-, mielenterveys- ja sosiaalipalvelut järjestetään yhtenä kokonaisuutena

- Koordinoitu ja hyvä palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi, tavoitteena on hoitaa potilas tarkoituksenmukaisesti hoitoportaan oikealla tasolla

- Matala kynnys palveluihin ohjautumisessa ja lähetekäytäntöjen poistaminen - Psykiatristen laitospaikkojen määrä valtakunnallisten tavoitteiden mukainen - Monipuoliset avopalvelut; liikkuvien mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluja lisätään

osana muita palveluja, tuetaan kotona pärjäämistä, ryhmätoiminta ja verkostomaiset moniammatilliset työryhmät ovat käytössä

- Palveluvalikoimasta käytetään optimaalista potilaan tarpeen mukaista palvelua - Monipuoliset ja kuntouttavat asumispalvelut sekä edulliset vuokra-asunnot palvelujen

lähellä mahdollistavat itsenäisen asumisen - Maakunnalliset hankinnat esim. mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kilpailutuksen

valmistelu - Palveluntuottajien ostopalvelukriteerit ja valvonta yhdenmukaisia - Sähköisiä palveluja ja teknologiaa hyödynnetään, esimerkiksi verkkokuntoutus,

nettiterapiat, yhteiset asiakas-ja potilaskertomukset - Asiakkaiden omavastuuta tuetaan ja kannustetaan sähköisten palvelujen käyttöön - Mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen konsultaatiokäytännöt luodaan - Psykiatrista ja päihdeosaamista lisätään yhteispäivystyksessä ja muissa palveluissa

(ohjautuminen osastohoitoon minimiin)

Esitys palvelurakennemallista: Kuviossa 4 esitetään mielenterveys- ja päihdepalvelut jaoteltuna lähipalveluihin, seudullisiin ja maakunnallisiin palveluihin.

Kuvio 4: Esitys mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelurakennemallista.

54(134)

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen käyttäjillä lähipalvelujen tarve korostuu, koska he ovat usein julkisen liikenteen varassa. Pieniltä paikkakunnilta pääsee huonosti suuriin keskuksiin, mikä heikentää hoitoon pääsyä ja voi estää hoidon toteutumisen. Mielenterveys- ja päihdeasiakkailla on vaikeuksia käyttää palveluja, jotka ovat pitkän matkan päässä mm. kognitiivisten vaikeuksien, psyykkisen sairauden tuomien haittojen, vähävaraisuuden, oman kulkuneuvon puutteen takia. He ovat usein ns. kalliita asiakkaita eli kuuluvat siihen 10- 20 % ryhmään, jotka aiheuttavat eniten kustannuksia. Kanta-Hämeen 11 jäsenkuntaa ryhmittyvät Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen kaupunkiseutuihin. Osa päihde- ja mielenterveyspalveluista esitetään järjestettävän maakunnallisena palveluna. Maakunnalliset palvelut ovat pisimmillään Ypäjältä, jolloin matkaa tulee noin 75 km. Kuviossa 5 havainnollistetaan seudun etäisyyksiä. Etäisyydet Hämeenlinnasta maanteitse Kanta-Hämeen alueen kuntiin: Forssa 55 km Janakkala 14 km Riihimäki 38 km Humppila 71 km Hattula 12 km Loppi 46 km Jokioinen 63 km Hausjärvi 49 km Ypäjä 75 km Tammela 44 km

Kuvio 5: Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen seutukunnat ja etäisyydet. Sisimmäinen rengas on 20 km ja ulompi rengas on 40 km seutukeskuksista.

Palveluiden ostot

Laki julkisista hankinnoista velvoittaa kilpailuttamaan palveluja. Mielenterveys- ja päihdepalveluita on kilpailutettu melko vähän. Hämeenlinnassa on kilpailutettu mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut kahdesti. Tällä hetkellä voimassa oleva puitesopimus kuntouttavaista asumispalveluista päättyy 31.10.2018. Janakkalassa, Hattulassa ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä ei ole kilpailutettu mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita.

55(134)

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä suunnittelee laitosmuotoisten päihdepalvelujen kilpailuttamista (katkaisu-, vieroitus- ja kuntoutuspalvelut).

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen tuottajina ovat yksityiset palveluntuottajat ja säätiöt. Liitteessä 1 esitetään seutukunnittain palveluntuottajat ja asukaspaikkojen määrä. Kanta-Hämeessä on mielenterveys- ja päihdekuntoutujille 447 asumispalvelupaikkaa. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköihin on sijoitettu myös Kanta-Hämeen kuntien ulkopuolisia asukkaita. Kunnat ostavat myös Kanta-Hämeen ulkopuolella sijaitsevista palvelutaloista palveluasumista. Palveluasuminen on kallista. Toiminnan tulisi olla itsenäiseen asumiseen kuntouttavaa. Maakuntatasoinen hankinta yhtenäistäisi palvelujen laatua ja kustannuksia.

Työryhmä esittää, että mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kilpailutus valmistellaan maakunnallisena hankintana vuoden 2018 aikana. Mielenterveyskuntoutujat asuvat tulevaisuudessa yhä useammin tavallisissa asunnoissa palveluasumisen sijaan. Asumisen painopisteen siirtäminen tavallisiin asuntoihin edellyttää, että kuntoutujille on tarjolla kohtuuhintaisia pieniä vuokra-asuntoja palveluiden ja julkisen liikenteen lähellä. Kuntoutujien saaman tuen pitäisi olla kiinteä osa tavallista arkea, ja se tulisi saada omaan kotiin. Valtakunnallisesti tarkasteltuna on meneillään mielenterveyskuntoutujien asumisen rakennemuutos.

4.3.4 Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus

Tiedolla johtaminen sisältää aikasarjalliset indikaattoritiedot ulkoisista tietolähteistä (THL; Sotkanet, TEAviisari), taloustiedot kirjanpitojärjestelmistä, henkilöstötiedot henkilöstöjärjestelmistä, potilastiedot potilastietojärjestelmistä ja asiakastiedot asiakastietojärjestelmistä. Tällä hetkellä tieto on pirstaloitunut useisiin eri järjestelmiin. Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen seudun kunnilla ja kuntayhtymillä on käytössä eri järjestelmiä. Osa tiedoista on yksityisten palveluntuottajien järjestelmissä. Kerätyillä tiedolla tulisi pystyä ennustamaan palvelujen kysyntää, suunnitella tulevia palveluja ja seurata kuntien väestön terveyden ja hyvinvoinnin kehitystä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojen yhdistäminen mahdollistaa palvelurakenteen ja palveluverkoston kehittämisen yhtenä kokonaisuutena. Tällä hetkellä tietojen kokoaminen ja yhdistäminen on hankalaa.

Mittarit ja indikaattorit

Maakuntaan otetaan käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen työryhmän alatyöryhmässä tarkasteltiin koko maata, maakuntaa ja seutuja kuvaavia hyvinvoinnin ja terveyden indikaattoreita. Tiedot kerättiin Sotkanet – tietokannasta erilliseksi diasarjaksi (saatavilla pyydettäessä). Päihde – ja mielenterveysindikaattoreiden perusteella todetaan yleisesti, että maakunnan kolme seutua eroavat toisistaan asukkaiden sairastavuuden ja palvelujen käytön osalta. Seuduilla on erilainen työllisyys-, asunto-, rikollisuustilanne ja koulutustaso.

4.3.5 Hyvät käytännöt

Työryhmä kokosi hyviä käytäntöjä Webropol – kyselyllä ja lukemalla Siun Sote ja Eksote – hankkeiden raportteja sekä tutustumalla THL:n Mieli – hankkeen raportteihin. Työryhmä esittää seuraavia hyviä käytäntöjä ja muutoksia toimintatapoihin:

- Päihde-, mielenterveys- ja sosiaalipalvelut yhdistetään yhdeksi organisatoriseksi ja toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, sisältäen myös erikoissairaanhoidon palvelut

- Päivystyksellisten palvelujen lisääminen - Matalan kynnyksen palvelujen järjestäminen, lähetteetön hoitoon pääsy - Yhden oven ja yhden puhelinnumeron periaate - Alkuarviointiin panostaminen; yksi maakunnallinen ”Ohjaamo”

56(134)

- Konsultaatiokäytänteet turvataan - Yhteinen palvelu-/hoitosuunnitelma otetaan käyttöön huomioiden rajapinnat ja verkostotyö - Nimetään asiakkaalle omatyöntekijä - Kotiin vietävien palveluja lisätään ja laitospalveluja vähennetään - Verkkopalveluja lisätään - Omaisten huomioiminen palvelujen eri vaiheissa - Monipuolinen palvelutarjonta ja palvelujen saatavuus turvataan - Tiivis yhteys kolmanteen sektoriin, kokemusasiantuntijat ja vertaisohjaajat

4.3.6 Työryhmän jatkotyöskentely

Kuvio 6: Mielenterveys- ja päihdetyöryhmän jatkotyöskentely.

Seudullinen työryhmä jatkaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen suunnittelua, kunnes uusi

maakunta aloittaa vuonna 2019. Alatyöryhmät työstävät kuvion 6 mukaisia teemoja tarkemmin.

•Rajapintatyöskentelyn jatkaminen, aloitetaan lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista 2016 ->

•Hoitoprosessien ja hoidon porrastuksen laatiminen syksy 2016 - kevät 2017,

•Toimintatapojen yhtenäistäminen

•Maakunnan alueen palvelutuottajien ja psykoterapioiden tarkastelu syksyllä 2016

•Päihdedementiayksikön suunnittelu syksy 2016 alkaen.

•Mielenterveys- ja päihdepalvelujen hallinnollisen ja toiminnallisen integroinnin valmistelu Hämeenlinnan seudulla 2017 -2018, ratkaisussa huomioitava aikuissosiaalityö.

• Maakuntatasolla valmisteltu mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden hankinta, kevät 2018.

•Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden laatiminen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuudelle sote-uudistusta varten

57(134)

Liite 1: Kanta-Hämeessä sijaitsevat mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen tuottajat, sijaintikunta ja paikkojen lukumäärä 2016.

Toimipaikan nimi Sijaintikunta Hilmon palveluala Paikat

Riihimäen seutu

Huunan palvelukoti ja työsali; Mehiläinen Oy Janakkala

Psykiatrian asumispalveluyksikkö, ei-ympärivuorokautinen 34

Kimmo Ranssi Oy Riihimäki Psykiatrian asumispalvelu, ympärivuorokautinen 15

Lipen Hoivakoti Oy Hausjärvi Psykiatrian asumispalvelu, ympärivuorokautinen 10

PS Linnunpesä Oy Riihimäki Psykiatrian asumispalveluyksikkö, ei-ympärivuorokautinen 15

Inkilänrinne Medivida Oy Riihimäki Psykiatrian asumispalvelu, ympärivuorokautinen 16

Palvelukoti Huvikumpu Oy Loppi Psykiatrian asumispalvelu, ympärivuorokautinen 11

Kukkolan palvelukoti, Mehiläinen Oy Hausjärvi

Psykiatrian asumispalveluyksikkö, ei-ympärivuorokautinen 23

Hämeenlinnan seutu

Sotkan asumispalveluykskkö, A-klinikkasäätiö Hämenelinna Päihdekuntoutujien asumispalveluyksiikö 25

Ilonakoti. Esperi Oy Hämeenlinna Psykiatrian asumispalveluyksikkö, ei-ympärivuorokautinen 7

Attendo Oy Villa Häitilä Hämeenlinna Psykiatrian asumispalvelu, ympärivuorokautinen 15

Palvelutalo Länsituuli, Erityisasuntosäätiö Hämeenlinna Psykiatrian asumispalvelu, ympärivuorokautinen 30

Sairionrannan palvelukoti, Mikeva Oy Hämeenlinna Psykiatrian asumispalvelu, ympärivuorokautinen 30

Palvelukoti Linnamäki, Mehiläinen Oy Hämeenlinna Psykiatrian asumispalvelu, ympärivuorokautinen 25

Ilovuorikoti, Esperi Oy Hämeenlinna Psykiatrian asumispalvelu, ympärivuorokautinen 25

Vanajanharjun palvelukoti, Mehiläinen Oy Hämeenlinna

Psykiatrian asumispalveluyksikkö, ei-ympärivuorokautinen 37

Visamäen palvelukoti, Mehiläinen Oy Hämeenlinna

Psykiatrian asumispalveluyksikkö, ei-ympärivuorokautinen 42

Provesta Oy Messi Hämeenlinna Psykiatrinen asumispalveluyksikkö, ei-ympärivuorokautinen 15

Forssan seutu

Hoivakoti Wanha Pehtoori Oy Jokioinen Ympärivuorokautinen palveluasuminen, 24

Kaarnakoti Oy Jokioinen Psykiatrian asumispalvelu, ympärivuorokautinen 28

Ameliakoti Oy Jokioinen Psykiatrian asumispalvelu, ympärivuorokautinen 14

Rehti-Haka Oy Jokioinen Psykiatrian asumispalvelu, ympärivuorokautinen 6

Kanta-Häme, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelupaikat yhteensä 447

58(134)

5 OSALLISUUS JA VAPAA VALINTA

Osallisuudesta

Osallisuus1415 on jatkuva prosessi, johon kuuluu mukana oleminen sekä kuuluminen johonkin ryhmään tai joukkoon. Se on yhdessä tekemistä sekä vaikuttamista yhteisiin asioihin. Osallisuus vahvistaa hyvinvointia.

Osallisuutta voidaan tarkastella useista näkökulmista. Asiakaslähtöisyyden näkökulmasta lähtökohtana on se, että asiakas on osallinen omassa asiassaan sekä oman palvelunsa suunnittelussa ja toteutuksessa(subjekti). Tästä hieman laajemmassa tarkastelukulmassa asiakkaan kokemuksia palvelujen käyttäjänä hyödynnetään niiden kehittämisessä. Asiakkailta kerätään palveluun liittyviä kokemuksia tms. tai asiakkaat voivat toimia kumppanina palvelujen toteuttamisessa (kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen). Laajimmassa näkökulmassa osallisuus koskee asukkaita tai kansalaisia, joilta esimerkiksi kerätään tietoa hyvinvoinnista.

Osallisuuteen liittyy erilaisia tasoja, joita voi tiivistetysti hahmotella seuraavasti:

a) Tieto-osallisuus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden tieto-osallisuuden vähimmäistaso omassa asiassaan on määritelty lainsäädännössä. Tieto-osallisuus liittyy informaatioon ja sen jakamiseen.

Tieto-osallisuus edellyttää palveluilta kohtaamista, kuuntelemista, kysymistä, asiakkaan hyväksymistä omana itsenään, yksilön äänen hyväksymistä, vuorovaikutuksen osaamista ja esteetöntä tiedottamista. Tieto-osallisuus voidaan ymmärtää myös perusedellytykseksi, jotta henkilö palvelun asiakkaana voi päästä mukaan niihin prosesseihin, joissa hän voi kokea osallisuutta.

b) Suunnitteluosallisuus

Asiakkaalla on tietoa palvelutarjonnasta ja omasta palveluprosessista sekä lisäksi oikeus saada konkreetista tietoa valmisteilla olevista hankkeista ja osallistua suunnitteluprosesseihin. Suunnittelu-osallisuus edellyttää palveluilta asiakkaan asiantuntemuksen hyväksymistä sekä hallinnollisia rakenteita, jotka sallivat ja mahdollistavat osallisuuden. Palveluiden ammattilaisten vuorovaikutusosaaminen luo perustan osallisuudelle.

c) Päätösosallisuus

Päätösosallisuus tarkoittaa sitä, että asiakkailla tai asukkailla päätösvaltaa palvelujen tuottamiseen. Tämä voi välillisesti toteutua esimerkiksi asukasraatien kuulemisen kautta. Päätösosallisuus edellyttää palveluissa hallinnollisia rakenteita, luottamusta, vallan ja vastuun jakamista uudella tavalla viranomaisten ja asiakkaiden kesken sekä mahdollisuutta myös tuettuun päätöksentekoon.

d) Toimintaosallisuus

14 Isola, A-M (2015) Asiakasosallisuus. Kaste-seminaari 10.11.2015.

15 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 28.9.2015.

59(134)

Toimintaosallisuus tarkoittaa osallistumista toimintaan omassa elinympäristössään. Se edellyttää palveluissa todellisten toimintamahdollisuuksien luomista ja esteettömyyttä. Tehdään osallisuuden tunteen kokeminen mahdolliseksi toiminnassa yhdessä muiden kanssa, osallistumisen ja mukana olemisen lisäksi.

e) Arviointiosallisuus

Arviointiosallisuus viittaa palvelujen käyttäjien ja kansalaisten osallistumista palvelujen tai niitä koskevien mielikuvien arvioitiin. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluissa varmistetaan asiakas- ja käyttäjäpalautteen kulku päättäjille ja viranomaisille sekä sen huomioiminen. Arviointiosallisuus edellyttää palveluissa hallinnollisia rakenteita ja organisaation valmiutta muuttaa tarvittaessa rakenteita palautteen pohjalta.

5.1.1 Valtakunnallinen kärkihanke

Hyvinvointi ja terveys on yksi hallituksen viidestä ns. kärkihankkeesta. Tavoitteina on muun muassa asiakaslähtöisyys ja omatoimisuuden tukeminen. Palvelut asiakaslähtöisiksi – kokonaisuuden tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit sekä nostaa asiakas keskiöön.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien uudistus käynnistetään. Toiminnat yhdistetään asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Digitalisaation keinot otetaan käyttöön ja byrokratiaa vähennetään. Asiakkaan omatoimisuutta tuetaan ja tietojen yhteiskäyttö mahdollistetaan. Resursseja kohdennetaan uudelleen kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Tarvittavat lainsäädännön muutokset toteutetaan.

Uudistus tuottaa asiakaslähtöiset, matalan kynnyksen moniammatilliset ja sähköiset palvelut. Palvelut räätälöidään asiakkaiden tarpeiden ja valmiuksien mukaan. Hoito- ja palvelusuunnitelman avulla varmistetaan oikea-aikainen ja koordinoitu hoito/palvelu. Asiakkaiden kokemukset ja palaute otetaan huomioon palveluiden kehittämisessä ja ohjauksessa.

Toteuttaminen koordinoidaan muutosohjelmalla, joka edellyttää laaja-alaista ja poikkihallinnollista yhteistyötä kansallisen palveluarkkitehtuurin mukaisesti. Meneillään olevat tietojärjestelmämuutosten suunnitellaan olevan toteuttamisvaiheessa vuoden 2017 loppupuolella.

Innokylä- verkkoympäristössä tehdään parhaillaan valmistelua Asiakkaiden osallisuus ja asiakaslähtöisyys palvelujen toteuttamisessa – otsikon alla: Linkki verkkoympäristöön

5.1.2 Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra)16

Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää sosiaaliseen osallisuuteen liittyvää tietoa ja tukee osallisuutta edistäviä ESR-hankkeita. Hankkeen tavoitteina on välittää tietoa osallisuuteen liittyvistä lakiuudistuksista, tukea osallisuuden toteuttamista ja kehittämistä koko Suomessa sekä koota hyviä käytäntöjä. Tukea asiakasosallisuutta. Lisäksi hanke kehittää indikaattorityökalu Kykyviisaria yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa.

Hankkeessa luodaan sosiaalisen osallisuuden kansallinen ja alueellinen kumppanuusverkosto sekä välitetään, luodaan ja kehitetään osallisuuteen liittyvää tietopohjaa esimerkiksi alueellisten

16 Leemann, L. & Hämäläinen, R.-M. (2015). Asiakasosallisuus. Sosiaalisen osallisuuden

edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

60(134)

tilaisuuksien, seminaarien ja viestinnän keinoin. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja sen toimintakausi kestää syyskuuhun 2017.

Hanketta koordinoi Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos. Yhteistyökumppaneita ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), Itä- ja Pohjois-Suomen eriarvoisuuden vähentämishanke (ISEA), Raha-automaattiyhdistys (RAY), Sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos: Solmu-hanke (mittari- ja indikaattoriyhteistyö).

5.1.3 Oma Häme -valmistelu osallisuuden näkökulmasta

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on Suomen historian suurin julkisen hallinnon reformi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusvastuun siirtäminen kokonaisuudessaan valtion vastattavaksi sekä, järjestämis- ja toteuttamisvastuun siirtäminen kunnilta maakunnille tarkoittaa valtavaa lainsäädännön uudistustyötä, joka on parasta aikaa käynnissä. Rahoitukselle, järjestämisvastuulle ja hallinnolle tarvitaan ohjaava lainsäädäntö. Lisäksi reformin yhteydessä on tavoitteena lisätä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien valinnan vapautta. Maan hallituksen tavoitteena on toteuttaa uudistus vuoden 2019 alusta.

Reformi merkitsee maakunnille suurta haastetta. Hanke koskettaa kokonaisuutena maakunnan koko väestöä, noin 6 000 ammattilaista erilaisissa tehtävissä, kuntia ja kuntayhtymiä sekä laajaa joukkoa erilaisia sidosryhmiä. Se on kokoluokaltaan valtava. Muutoksen tavoitteiden saavuttaminen Kanta-Hämeessä edellyttää valmistautumista. Valmistautuminen toteutetaan yhteisen Oma Häme- hankkeen kautta. Alkuvaiheessa hanke keskittyy sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteuttamiseen. Myöhemmin tähän integroidaan myös aluehallinnon uudistus.

Oma Häme-hanke etenee vaiheittain. Vuosina 2015–2016 luodaan perusteet uudistuksen toteuttamiselle. Vuoden 2016 toisella puoliskolla hankkeen tulevaisuus selkiytyy lainsäädännön valmistelun myötä. Hankkeelle tarvitaan päätökset toteuttamisvaiheen aikataulutuksesta sekä resursoinnista. Toimeenpanovaihe jakaantuu valmisteluvaiheeseen sekä varsinaiseen muutoksen toteuttamiseen. Suunnitelmat hankkeen jatkovaiheistuksesta tehdään syksyyn 2016 mennessä ja viedään hankkeen ohjausryhmän ja tarvittaessa kuntien ja kuntayhtymien päätettäväksi

61(134)

Alla kuviossa 1. hahmoteltu Oma Häme- hankkeen vaiheita vuosille 2015–2019.

Vuoden 2015 aikana pidettyjen tilaisuuksien ja toteutetun kyselyn perusteella vuoden 2016 strategisiksi painopisteiksi muodostuivat

1) osallisuuden edistäminen sekä

2) prosessien ja palvelurakenteen asukaslähtöinen suunnittelu.

Prosessien ja palvelurakenteen asukaslähtöinen suunnittelu tarkoittaa Kanta-Hämeessä sitä, että asukkaiden, palvelujen käyttäjien ja eri sidosryhmien näkökulmia hyödynnetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen ja asiakasprosessien suunnittelussa.

Vuoden 2015 seminaarien ja työpajojen aineistoa hyödynnetään jalostamalla edelleen hankkeessa esiin tulleita ajatuksia ja ehdotuksia konkreettiseksi tekemiseksi elämänkaarisia palveluprosesseja tai erilaisia teemoja käsittelevissä työryhmissä. Ensimmäiset seitsemän työryhmää ovat aloittaneet työskentelynsä helmikuussa 2016

Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta työryhmä oli yksi keskeisistä seitsemästä työryhmästä, jotka perustettiin Oma Häme-valmistelun ensimmäisessä vaiheessa alkuvuodesta 2016.

Toimeksiannon kuvaus

Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta työryhmän puheenjohtajana toimii Lopen kunnanjohtaja Karoliina Frank ja sihteerinä projektikoordinaattori Marjo Lindgren. Työryhmän jäseniä ovat:

Jaana Paasikangas, palvelualuejohtaja FSHKY Pekka Taipale, sosiaalityöntekijä Hattula Kari Masalin, kunnanvaltuuston pj Hausjärvi Tarja Majuri, kehitysjohtaja Hämeenlinna Timo Ilomäki, hankinta-asiamies Hämeen Yrittäjät ry

62(134)

Päivi Raukko, palvelutuotanto-johtaja Hämeenlinna Riitta Julin, vammaistyön johtaja Janakkala Michael Rossing, kehittämispäällikkö KHSHP Tommi Räty, kunnanhallituksen pj Riihimäki Sari Järvinen, johtava ylihoitaja Rmk seudun terveyskeskuksen ky Kristiina Laiho, toimitusjohtaja Sosiaalialan kehittämiskeskus Pikassos Oy Henkilöstön edustajat: JUKO ry/Lääkärikartelli, Elina Olander KoHo ry/SuPer, Jenni Törmä Kunta-alan Unioni/JHL ry, Tuija Linna

Työryhmän kokoonpano on säilynyt alkuperäisen mukaisena. Ulkopuolisena asiantuntijana on kuultu Hämeenlinnan kaupungin kehittämispäällikkö Juuso Heinisuota 16.3.2016.

Työryhmän on kokoontunut kevään 2016 aikana yhteensä kuusi kertaa. Kokouksia on pidetty 18.2., 2.3., 16.3., 30.3., 7.4. sekä 20.4.2016.

Alla taulukossa 1. on kuvattu työryhmän toimeksianto jaoteltuna Oma Häme valmistelun teemojen

mukaan.

Nykytilan kuvaus

5.3.1 Asukkaiden osallistamisen tapojen kartoitus

Työryhmä laati lyhyen kyselyn asukkaiden osallistamisen tavoista kuntien ja kuntayhtymien johtaville viranhaltijoille. Kysely lähetettiin vastaajille sähköpostilinkkinä 19.4.2016 ja vastausaikaa oli 27.4.2016 saakka.

Yhteenveto kyselyn tuloksista on tämän raportin liitteenä 1.

Vastausten perusteella Kanta-Hämeen maakunnan kunnissa ja kuntayhtymissä käytetään asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistamiseen ja kuulemiseen eniten:

63(134)

1) Toiminnasta kertovia kotisivuja (7 organisaatiota)

2) Esitteitä ja tiedotusmateriaalia (7 organisaatiota)

3) Mahdollisuutta ottaa yhteyttä ja antaa spontaania asiakaspalautetta sähköisesti (7 organisaatiota)

4) Teemallisia asukas- tai asiakastilaisuuksia (6 organisaatiota)

5) Satunnaisia, yksittäisiin muutostilanteisiin tai hankkeisiin liittyviä info- ja kuulemistilaisuuksia (6 organisaatiota)

5.3.2 Hyvät käytännöt

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on edelläkävijä asiakkuuden johtamisessa. Asiakaskeskeisyys ja kattava asiakasymmärrys on menestyvän palveluyrityksen toiminnan lähtökohta. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä on asiakasymmärrystä syvennetty yleisesti ja erityisesti asiakassegmenteittäin. Asiakaskuuntelua on lisätty palveluprosessin eri vaiheissa eikä vain sen päätyttyä. Toimintaa kehitetään aktiivisesti asiakaspalautteen pohjalta. Vuonna 2015 vastaanotettiin yhteensä yli 16 000 kirjallista / sähköistä palautetta. Asiakaspalautetta saadaan mm. seuraavien kanavien / foorumien kautta:

1. internetsivut

2. palautelaatikot

3. HaiPro

4. asiakaspalautelomakekampanja (2 kertaa vuodessa)

5. yksikkö- ja tulosaluekohtaiset kyselyt

6. verbaalinen palaute mm. potilasasiamies

7. Happy or Not -laite

8. asiakasillat

9. asiakasraati- ja potilasjärjestötapaamiset

10. markkinatutkimus

Hämeenlinnan kaupungin osallistamiskäytänteet

Kuntalainen Hämeenlinnassa voi vaikuttaa ja osallistua kunnan toimintaan usealla erilaisella tavalla. Asukkaalla tai asukasryhmällä on mahdollisuus tehdä kuntalaisaloitteita liittyen kunnan toimintaan. Luottamuselimien päätöksentekoa voi Hämeenlinnassa seurata esityslistojen ja pöytäkirjojen avulla sekä valtuuston kokouksia Internetin kautta. Oikeusministeriön ylläpitämässä Otakantaa.fi – palvelussa kansalaiset, järjestöt ja viranomaiset voivat käydä myös vuoropuhelua yhdessä.

Hämeenlinnan alueella toimii neljä (Kanta-Hämeenlinna, Hauho, Lammi ja Tuulos) nuorille suunnattua NuVa – vaikuttajaryhmää. NuVa-ryhmissä käsitellään nuorten asioita, kuten esimerkiksi nuorisotiloja ja nuorisotakuuta. Ikähaarukka NuVassa on 12–20 vuotta. NuVat kokoontuvat noin kerran kuukaudessa. Kaupungin asukkailla on mahdollisuus osallistua asioiden valmisteluun myös raatitoiminnan kautta. Tällä hetkellä kaupungissa toimii seitsemän vaikuttajaraatia (lapset ja nuoret, elämänlaatu, ikäihmiset, terveys- ja toimintakyky, yhdyskunta,

64(134)

ympäristö ja rakentaminen, maaseutuelinkeinojen neuvottelukunta ja yrittäjäraati ELPO). Vaikuttajaraatien näkemykset, palautteet ja havainnot otetaan huomioon poliittisessa päätöksenteossa.

Kaupungin palveluista voi antaa palautetta myös Internetin palautepalvelun kautta 24/7. Palautteet ohjautuvat suoraan asioista vastaaville tahoille. Kaupunki tekee säännöllisesti vuoden aikana eri palvelualueilla myös asiakaskyselyitä. Asiakaskyselyt liittyvät esimerkiksi palveluiden, kuten kotihoidon, opiskelijaterveydenhuollon, kirjaston tai koulujen kehittämiseen. Lisäksi laajempia asukaskyselyitä on toteutettu kerran vuodessa. Laajemmassa asukaskyselyissä on kysytty mielipiteitä Hämeenlinnan palveluista kokonaisuudessaan. Uusimpina osallistamisen keinoina kaupungissa on kokeiltu kaupunkisuunnittelua pelin ja kilpailun avulla. Pelaajat rakentavat Hämeenlinnan kaupungin valittua asuinaluetta pelissä ja Hämeenlinnan kaupungin virkamiesraati valitsee suunnittelukilpailun voittajan.

Seuraavalla sivulla esitellään havainne kuva vaikuttamisen keinoista.

Alla kuvassa 1. on havainnollistettu Hämeenlinnassa käytössä olevia asukasvaikuttamisen keinoja.

Tavoitetilan kuvaus

5.4.1 Uudistuksen tavoite osallisuuden ja osallistumisen näkökulmasta

Tavoitteena on, että Kanta-Hämeen maakunnan asukkaat osallistuvat tulevaisuudessa tavoitteellisesti ja aktiivisesti oman hyvinvointinsa edistämiseen, asuinpaikastaan riippumatta. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilla on osavastuu asukkaiden aktivoimisessa ja osallistamisesta hyvinvointikysymyksiin liittyen, kuten myös kunnilla oma tehtävänsä ja vastuunsa asukkaiden hyvinvoinnin rakentamisessa.

65(134)

Lähtökohtana on, että aktiivinen, osallistuva kansalainen voi paremmin ja on tyytyväisempi elämäänsä kuin passiivinen kansalainen. Sote-rakenneuudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämis- ja tuotantovastuu siirtyvät kauemmas kuntalaisesta. Aiemmin kyseisten palveluiden osalta on voitu olla yhteydessä sekä kehittämis- että palautekysymyksissä omaan kotikuntaan tai omiin kunnallisiin päätöksentekijöihin. Jatkossa päätöksenteko ehkä muuttuu kasvottomammaksi eikä sote-palveluita enää koeta ”omiksi” palveluiksi. Tämän välttämiseksi maakunnan asukkaat on otettava mukaan yhteisen sote-kokonaisuuden rakentamiseen. Asukkaita on kuultava, heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään aidosti hyödynnettävä. Asukkaiden tulisi kokea maakunnan Sote-palvelut omikseen, omia tarpeitaan ja odotuksiaan vastaaviksi palveluiksi.

Uudistuksen myötä olisi pystyttävä luomaan uusia tapoja kuulla asukkaita ja asiakkaita, uusia tapoja osallistaa palvelun käyttäjiä ja uusia tapoja aktivoida asiakkaita osallistumaan subjekteina palveluketjuun. Myös uusia palautekanavia ja palvelukokemuksien keräämiskeinoja tulee kehittää – ja näiden tuloksia pitää pystyä hyödyntämään niin palveluiden sisällöllisessä kuin palveluverkonkin kehittämisessä.

5.4.2 Viestintä osallisuuden edistämisen välineenä

Oma Häme – hankkeen ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valtakunnallisenkin onnistumisen kannalta kriittinen tekijän on keskeisten sidosryhmien sitouttaminen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tämä tarkoittaa osallisuuden varmistamista kaikin tavoin sekä aktiivista viestintää. Keskeisiä sidosryhmiä ovat:

1) Asukkaat ja palvelujen käyttäjät

2) Henkilöstö ja henkilöstöjärjestöt

3) Poliittiset päättäjät ja puolueiden piirijärjestöt

4) Palvelutuottajat ja yrittäjäjärjestöt

5) Järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat

Viestintä on osa Oma Häme -hankkeen ydintehtävää. Se edesauttaa tavoitteiden toteuttamista perustehtävistä osallistamiseen ja yhtenäisyyden tukemiseen. Viestintää ohjaavat samat arvot kuin koko hanketta. Arvojen lisäksi viestintää ohjaavat seuraavat tavoitteet:

I. Avoimuus

Oma Häme -hankkeen toiminnasta pyritään tiedottamaan läpinäkyvästi ja selkeästi virkamieskieltä ja tietoähkyä välttäen. Tavoitteena on tiedon jakamisen ja aktiivisen tiedottamisen periaate, jossa tieto liikkuu reaaliaikaisesti.

Avoimuus tukee kantahämäläisten osallistumista hankkeen valmisteluun. Avoimuus lisää luottamusta, kiinnostusta ja motivaatiota hanketta kohtaan. Avoimuus on olennaista yhtenäisyyden kannalta, jotta viesti yhtenäisestä päätöksenteosta tavoittaa asukkaiden lisäksi poliittiset päättäjät, poliittiset ryhmät ja muut yhteistyökumppanit. Avoimuuden periaate vahvistaa mielikuvaa siitä, että kaikkia osapuolia kuullaan.

II. Nopeus

Oma Häme -hankkeen viestinnässä pyritään ajankohtaisuuteen. Viestittävistä asioista tiedotetaan:

Viestitään riittävän nopeasti eikä kierrätetä jokaista viestiä työryhmissä viilattavana. Nopeudella vahvistetaan mielikuvia siitä, että meneillään oleva Oma Häme – hanke on ajan hermolla, kiinni reaaliajassa, katse tulevassa.

66(134)

III. Suunnitelmallisuus

Viestintä otetaan huomioon kaikessa toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Suunnitelmallisessa viestinnässä mietitään tarkasti, miten viestitään. Pyritään selkeyteen, toimitettuun sisältöön ja palasteluun. Faktan lohkominen pienempiin paloihin helpottaa kokonaisuuden hahmottamista. Tehdään tiedon suodatustyö valmiiksi. Tiivistetään, toimitetaan ja suunnitellaan etukäteen, mitä tiedotetaan mistäkin aiheesta, miten, milloin ja miksi.

IV. Monikanavaisuus

Viestinnän ykkösfoorumi on Oma Häme -hankkeen oma verkkopalvelu. Se on ensisijainen viestintäkanava, jonka kautta palvellaan myös perinteistä mediaa, niin printtimediaa kuin sähköistä mediaa. Kaikki julkaistaan omassa verkkopalvelussa. Mitä ei voi tehdä nettiin, sitä ei kannata tehdä.

Polku vuoteen 2019

Oma Hämeen valmistelun aikana on tarkoitus luoda uusia malleja ja tapoja asukkaiden aktivoimiseen ja osallistamiseen. Tavoitteena on luoda jatkuva osallistumisprosessi: Osallistuminen ei ole kertaluontoinen toimi vaan jatkuva toimintamalli. Uusien mallien lanseeraamisessa hyödynnetään muualla testattuja malleja ja pyritään hyödyntämään mm. nuorten osaamista ja uusia ajatuksia ja tapoja osallistua ja ilmaista näkemyksiä. Tavoitteena on hyödyntää nykyistä monipuolisemmin ja innovatiivisemmin erilaisia sähköisiä välineitä – niin ennakoivaan kuin jälkikäteiseenkin kuulemiseen.

Kuntien rooli ja tehtäväkenttä suhteessa asukkaisiinsa muuttuu merkittävästi sote-rakenneuudistuksen myötä. Kunnat pohtivat tällä hetkellä omaa uutta rooliaan ja joidenkin kuntien osalta jopa olemassaolon oikeutustaan. Näihin kysymyksiin vastausten saaminen edellyttää kanssakäymistä kuntalaisten – kunnan keskeisimpien rahoittajien kanssa. Kuntalaisten nykyistä aktiivisempi osallistaminen kunnan päätöksentekoon, palvelutuotantoon ja palveluiden kehittämiseen on tärkeää. Tuleva Oma Häme painii aivan samojen osallistamishaasteiden kanssa kuin peruskunnat. Kuntien ja Oma Hämeen yhteistyö ja vuoropuhelu on tärkeää: kuntien asukkaat ovat Oma Hämeen asiakkaita ja näiden asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvointi ja aktiivisuu on kummankin toimijatahon etu.

Kesäkuussa 2016 julkaistiin keskeneräiset luonnokset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen liittyvästä lakipaketista. Vapaan valinnan osalta valtakunnalliset linjaukset saadaan aikaisintaan marraskuussa 2016. Tästä johtuen työryhmä päätyi rajaamaan asiakkaan vapaan valinnan pois loppuraportista.

Keskeneräinen luonnos esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi määrittelee muun muassa maakunnan asukkaiden kuulemisvelvoitteen. Esityksen 35 §:ssä on hahmoteltu maakunnan velvoitetta edistää asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista siten kuin maakuntalain 23 §:ssä säädetään. Alustavan tekstin mukaan asukkaiden näkemykset on otettava huomioon valmisteltaessa maakunnan palvelulupausta, maakuntien yhteistyösopimusta sekä yhteistyöalueen ehdotusta sosiaali- ja terveysministeriölle siitä, miten alueen palvelut ja niiden kehittäminen sekä maakuntien välinen yhteistyö pitäisi ottaa huomioon (järjestämislain) 27 §:n mukaisissa valtakunnallisissa tavoitteissa.

Aikaisemmin mainittu alustava luonnos maakuntalaiksi määrittelee 23 §:ssä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet seuraavasti: Maakunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa maakunnan toimintaan. Maakuntavaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista.

67(134)

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:

1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukas raateja;

2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;

3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia maakunnan toimielimiin;

4) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa;

5) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua maakunnan talouden suunnitteluun;

6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

Alustavat säädöstekstit antavat viitteitä siitä, että asukkaiden ja palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuudet suhteessa maakuntaan halutaan varmistaa valtakunnallisesti.

5.5.1 Kanta-Hämeen asukkaiden näkemykset sosiaali- ja terveydenhuollon

palveluista

Oma Hämeen ensimmäinen kaikille kantahämäläisille suunnattu sähköinen asukaskysely toteutettiin toukokuussa 2016. Vastauksia saatiin yhteensä 773. Kyselyllä haluttiin selvittää erityisesti kantahämäläisten näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilasta ja palveluiden uudistamisesta. Asukkailta tiedusteltiin myös sote-valmistelun ja tulevan ison maakunnallisen muutoksen toteutumiseen liittyvistä huolenaiheista ja mahdollisuuksista. Lopuksi oli myös mahdollisuus lähettää vapaamuotoisesti evästyksiä valmisteluun.

Asukaskyselyn vastaajista (N= 772) 296 asuu Hämeenlinnassa, 130 Lopella, 79 Riihimäellä, 76 Janakkalassa, 57 Forssassa, 36 Hattulassa, 31 Hausjärvellä, 25 Tammelassa 20, Jokioisilla, 13 Humppilassa, 5 Ypäjällä ja 4 jossakin muualla. Vastaajista alle 18-vuotiaita oli 7, 18 – 29 -vuotiaita 53. Suurin osa, 627 vastaajaa, oli 30 – 68 -vuotiaita ja yli 68-vuotiaista vastauksen antoi 83. Suurin osa vastaajista on elämäntilanteeltaan (N=722) työelämässä (515 vastaajaa) tai eläkkeellä (176 vastaajaa). Lisäksi kyselyyn vastasi 32 työtöntä, 30 koululaista tai opiskelijaa sekä 19 muunlaisessa elämäntilanteessa olevaa.

Julkiset sosiaalipalvelut

Palveluiden nykytilaan liittyvissä kysymyksissä vastaajia pyydettiin nimeämään omasta näkökulmastaan sosiaalipalveluista kolme parhaiten ja kolme heikoiten toimivaa julkista sosiaalihuollon palvelua. Koko aineistossa vastanneiden mielestä parhaiten toimivia julkisia sosiaalihuollon palveluita (N=604) olivat perheneuvolapalvelut (213 vastaajaa), kehitysvammapalvelut sisältäen asumispalvelut (137), perhetyö (121), sekä ikäihmisten asumispalvelut (120).

Huonoiten toimiviksi palveluiksi (N= 634) nimettiin ikäihmisten kotihoito (367 vastaajaa), ikäihmisten asumispalvelut (224), mielenterveyspalvelut (171) sekä lastensuojelu (169). Huonoimmin toimiviksi arvioitujen palvelujen osalta aineistossa ei ollut eroa seutukuntien välillä.

Vastaajien näkemyksissä oli jonkin verran seutukunnittaista eroa parhaiten toimiviksi arvioitujen sosiaalipalvelujen osalta. Kaikilla seutukunnilla perheneuvolapalvelut arvioitiin parhaiten toimivaksi julkiseksi sosiaalipalveluksi. Hämeenlinnan seudulla seuraavaksi parhaiten toimiviksi julkisiksi sosiaalipalveluiksi arvioitiin perhetyö (N=77) ja kehitysvammapalvelut sisältäen asumispalvelut (N=66). Riihimäen seudulla vastaava järjestys oli kehitysvammapalvelut sisältäen asumispalvelut (N=44), toimeentulotuki (N=38) ja vammaispalvelut (sisältäen asumispalvelut) (N=37). Forssan seudulla perheneuvolapalvelujen jälkeen parhaiten toimiviksi julkisiksi sosiaalipalveluiksi arvioitiin

68(134)

ikäihmisten asumispalvelut (N=27), kehitysvammapalvelut sisältäen asumispalvelut (N=26) ja sosiaalityö (N=23).

Koko aineistosta seikoiksi, jotka tekevät julkisesta sosiaalipalvelusta erityisen hyviä, olivat ammattitaitoinen henkilökunta (255), ystävällinen palvelu (179), palvelujen läheinen sijainti (167) sekä tutut työntekijät (156). Palveluja erikseen tarkasteltaessa ilmeni kuitenkin, että toimeentulotuen osalta vastaajat arvostivat eniten ystävällistä palvelua (N=12), omaa työntekijää (N=10) sekä sähköistä asiointimahdollisuutta (N=9). Ikäihmisten asumispalvelujen osalta vastaajat katsoivat palvelusta tekevän erityisen hyvää läheisen sijainnin (N=35). Vaikeavammaisten ja vanhusten kuljetuspalvelujen osalta vastaajat arvostivat eniten ystävällistä palvelua (N=12).

Julkinen terveydenhuolto

Julkisista terveydenhuollon palveluista (N=604) parhaiten toimiviksi nimettiin äitiys- ja lastenneuvola (275 vastaajaa), laboratoriopalvelut (275) ja hammashoito (244). Tuloksissa oli eroja seutukunnittain. Hämeenlinnan seudulla parhaiten toimivaksi julkiseksi terveyspalveluksi arvioitiin äitiys- ja lastenneuvola (N=170), toiseksi parhaaksi laboratoriopalvelut (N=155) ja kolmanneksi terveyskeskuslääkärin palvelut (N=113). Riihimäen seudulla vastaajat pitivät parhaiten toimivana julkisena terveyspalveluna niin ikään äitiys- ja lastenneuvolaa (N=106), mutta toiseksi parhaaksi arvioitiin hammashoito (N=98) ja kolmanneksi ehkä hieman yllättäen koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Forssan seudulla parhaaksi terveyspalveluksi arvioitiin laboratoriopalvelut (N=55) ja toiseksi äitiys- ja lastenneuvolapalvelut=47). Jaetulle kolmannelle sijalle ylsivät hammashoito (N=42) ja terveyskeskuslääkärin palvelut (N=42).

Vastaajat arvioivat huonoiten toimiviksi terveydenhuoltopalveluiksi (N= 702) terveyskeskuslääkärin palvelut (304 vastaajaa), hammashoito (253), mielenterveyden hoito (196) sekä ensiapu- ja päivystysluonteinen hoito (183). Vastauksissa oli jonkin verran eroja seutukunnittain tarkasteltuna. Hämeenlinnan seudulla huonoiten toimivaksi julkiseksi terveyspalveluksi arvioitiin hammashoito (N=164), toiseksi terveyskeskuslääkärin palvelut (N=119) ja kolmanneksi mielenterveyden hoito (N=111). Riihimäen seudun vastaajat arvioivat heikoiten toimivaksi terveyskeskuslääkärin palvelut (N=160), ensiapu- ja päivystysluonteisen hoidon (N=82) sekä mielenterveyden hoidon (N=48). Forssan seudun vastaajat olivat kriittisimpiä hammashoidosta (N=42), mielenterveyden hoidosta (N=33), päihdehoidosta (N=25) sekä terveyskeskuslääkärin palveluista (N=22).

Aineiston mukaan seikkoja, jotka tekevät terveyspalvelusta erityisen hyvää (N= 707) ovat ammattitaitoinen henkilökunta (423 vastaajaa), ystävällinen palvelu (299), nopea palveluun pääsy (285) sekä palvelujen läheinen sijainti (255). Mielenkiintoista oli, että terveyskeskuslääkärin palvelujen osalta vastaajat arvostivat nopeaa palveluun pääsyä (N=66) enemmän kuin ammattitaitoista henkilökuntaa (N=53).

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen

Palveluiden uudistamiseen liittyen vastaajia pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä palvelua, jotka he haluaisivat tulevaisuudessa saada lähipalveluna omalta paikkakunnalta. Vastaajista (N=763) useimmat nimesivät lääkärin vastaanoton (504), hammashoidon (294), laboratoriopalvelut (245), sekä yleislääkärin päivystyksen iltaisin ja viikonloppuisin (218). Vastauksissa ei ollut merkittäviä seutukuntaisia eroja. Kaikki vastaajaryhmän mukaan lukien koululaiset ja opiskelijat, työelämässä olevat, työttömät ja eläkeläiset nimesivät lääkärin vastaanoton tärkeimmäksi lähipalveluksi.

Kysyttäessä mitä palveluja vastaaja toivoo saavansa tulevaisuudessa tarvittaessa myös omaan kotiin (N=752), vastaajista 448 toivoo tilapäisiä hoivapalveluita lapsille, ikäihmisille tai muille hoitoa tarvitseville, 328 palvelutarpeen selvittämisen palveluja sekä 294 sairaanhoitoa kotiin. Eläkkeellä olevat vastaajat toivoivat kotiinsa myös yleislääkärin kotikäyntejä (N=44).

Sähköisistä palveluista puolestaan toivottiin useimmiten ajanvarauksen ja peruutuksen mahdollisuuksia (641 vastaajaa), reseptien uusimista (609), sekä omien terveystietojen ja sosiaalipalveluita koskevien tietojen tarkastelun mahdollisuutta (596). Vastaajista 30 ei halua

69(134)

käyttää sähköisiä palveluita lainkaan. Asiakkaan valinnanvapauden laajentamisessa tärkeimpänä vastaajat pitivät asiakasmaksujen kohtuullisuus (573 vastaajaa). Vastaajan elämäntilanteella ei ollut tähän vaikutusta. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että palvelutuottajia valvotaan yhtenäisillä kriteereillä (430) ja että palvelujen laadusta on saatavilla helposti ymmärrettävää ja vertailtavaa tietoa (366).

Suurimpia huolenaiheina sote-uudistukseen liittyen (N= 770) nähtiin lähipalveluiden karkaaminen kauemmaksi (454 vastaajaa), asiakasmaksujen nouseminen (318), palvelujen laadun heikkeneminen (305), sekä pelko siitä, että kaikki palvelut keskitetään keskuskaupunkiin/ seutukeskukseen/ kuntakeskukseen (282). Keskeisimpinä hyvinä puolina ja uutena mahdollisuutena sote-uudistuksessa vastaajat (N= 752) näkevät yhtenäisen asiakastietojärjestelmän, johon ammattilaisilla ja asiakkaalla itsellään on pääsy (335 vastaajaa). Toiseksi eniten mainintoja annettiin sille mahdollisuudelle, että asiakas saa valita hänelle sopivimmat palvelut julkisista, yksityisistä tai järjestöjen palveluista (235), ja kolmanneksi eniten sille, että kaikille kansalaisille olisi yhdenvertainen pääsy palveluihin (179). 132 vastaajan mielestä sote-uudistuksessa ei ole hyviä puolia lainkaan.

Suurin osa vastaajista (548 vastaajaa) haluaa vastata Oma Hämeen kyselyihin jatkossakin. Asukkaat haluavat myös antaa palautetta nykyisistä palveluista (207), osallistua kuulemis- ja keskustelutilaisuuksiin (156), sekä osallistua valmisteluun Oma Hämeen verkkosivuilla (154).

5.5.2 Kanta-Hämeen malli

Oma Hämeen vuorovaikutus maakunnan asukkaiden kanssa on tähän mennessä kanavoitunut verkkosivujen ja asukaskyselyn kautta. Vuoropuhelua asukkaiden kanssa jatketaan maakunnallisesti merkittävässä tapahtumassa Elomessuilla Hämeenlinnassa 13.–14.8. sekä 23.8. alkaen jokaisessa kunnassa pidettävissä asukasilloissa. Hämeenlinnassa asukasiltoja toteutetaan useampia. Iltojen sisältönä ovat asukasnäkökulmasta mielenkiintoisimmat Oma Häme – työryhmien väliraporttien havainnot sekä asukaskyselyn keskeisimmät tulokset. Tilaisuuksissa on sekä kunnan että Oma Häme- tiimin edustus. Tilaisuuksia pidetään noin kaksi viikossa aina syyskuun loppuun saakka. Kierrokselta saatu palaute hyödynnetään tulevan maakunnan asukasosallisuuden rakenteiden suunnittelussa.

Lakisääteisten neuvostojen ja nuorisovaltuustojen rooli

Koko maakunnan lakisääteisille vammaisneuvoille ja vanhusneuvostoille sekä nuorisovaltuusoille tehdään elokuun lopussa niiden Oma Häme- valmisteluun osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvä kysely. Kyselyn tarkoitus on käynnistää keskustelu neuvostojen ja nuorisovaltuustojen Sote-uudistuksen myötä muuttuvasta roolista.

Vammaisneuvostojen, vanhusneuvostojen sekä nuorisovaltuustojen puheenjohtajat ja sihteerit kutsutaan maakunnalliseen tapaamiseen syys-lokakuussa. Tapaamisessa käydään keskustellen mielipiteen vaihtoa neuvostojen ja nuorisovaltuustojen tulevaisuuden roolista ja erityisryhmien osallistamisesta. Lisäksi neuvostoilta ja valtuustoilta pyydetään syyskaudella yhteinen lausunto niiden näkemyksistä kunkin elimen maakunnallisesta toiminnasta 1.1.2019 jälkeen.

Tutkimus- ja koulutusyhteistyö

Nuoret huomioidaan Oma Häme valmistelussa erityisenä kohderyhmänä. Tavoitteena on aktivoida alueen opiskelijoita mukaan ideoimaan palveluiden sisältöä, palveluverkkoa ja uusia palvelumuotoja.

Sosiaalialan kehittämiskeskus Pikassos Oy toimii Oma Häme- hankkeen ja työryhmän kumppanina osallisuuden toteuttamisessa. Nuorten osalta osallistamisen tavat tarkentuvat syksyllä 2016. Yhtenä kärkenä tässä tulee olemaan yhteistyö maakunnan oppilaitosten, erityisesti Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kanssa. HAMK tulee olemaan osa laajempaa tutkimus- ja koulutusyhteistyöverkostoa, joka luodaan muun muassa Tampereen yliopiston kanssa. Tutkimus-

70(134)

ja koulutusyhteistyöverkostosta ja sen toimintaan liittyvästä työnjaosta sovitaan eri osapuolten kesken syyskaudella 2016.

Hyvien käytäntöjen hyödyntäminen

Työryhmän näkemyksen mukaan maakunnan tavoitteena tulee olla Hämeenlinnan kaupungin ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien kehittämien asukkaiden ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien hyvien käytäntöjen laajentaminen koko maakuntaan. Hämeenlinnan kaupungilla on käytössään erityisen laaja valikoima erilaisia sekä asukkaille että palvelujen käyttäjille tarkoitettuja vaikuttamisen tapoja, joiden toteutuksessa on huomioitu palvelujen järjestämisen ja tuottamisen vastuun eriyttäminen organisaatiossa.

Jatkotyöskentelyn toteuttaminen

Osallisuus- ja valinnanvapaustyöryhmän työskentelyn jatkosta on käyty Oma Hämeen valmistelun aikana keskustelua. Ryhmässä on todettu, että tarkoituksenmukaista olisi muodostaa osallistamisen konkretisointia ja valinnanvapauden toteutumisen koordinointia varten pientyöryhmä, joka olisi muiden työryhmien tukena ja apuna näiden asiakokonaisuuksien osallistamisen ja asiakkaiden aktivointikysymysten osalta.

Työryhmän tulisi olla ripeä, kuunteleva, konsultoiva ja konkreettisia toimenpiteitä täytäntöönpaneva kokoonpano (3-4 henkilöä), joka toimisi tiiviissä yhteistyössä Oma Häme projektiryhmän ja viestinnän kanssa mutta toimisi myös ”substanssiryhmien” apuna osallisuutta koskevassa suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Pientyöryhmä myös vastaisi kappaleessa 5.2.5 kuvatusta toimintamallin kehittämisestä Kanta-Hämeen osalta. Työryhmän puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi olisi luontevaa, että asukasdemokratian ja asiakkuuksien hallintaan panostavat Hämeenlinnan kaupunki ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri osallistuisivat pientyöryhmän toimintaan.

Kokonaisuutena työryhmän haluaa todeta, että osallisuus ja osallistuminen, vaikuttaminen ja palautteen antaminen liittyvät kiinteästi palveluihin ja niiden käyttökokemuksiin eikä osallistuminen tai osallistaminen siten voi olla irrallaan varsinaisesta palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta.

Valtakunnallinen asiakkaiden osallistumisen toimintamallin kehittäminen

Valtakunnallisessa kärkihankkeessa kehitetään asiakkaiden osallistumisen valtakunnallinen toimintamalli, joka:

- ottaa asiakkaat mukaan tasavertaisina kumppaneina palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen maakuntien järjestämisvastuulla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollossa

- tehostaa palvelujen oikea-aikaista kohdentumista ja väestön palvelutarpeisiin vastaavuutta arvioimalla yhdessä asiakkaiden kanssa heidän palvelukokemuksia ja kehittämisideoitaan

- parantaa henkilöstön ymmärrystä väestön palvelutarpeista ja väestön ymmärrystä palvelutoiminnasta edistäen asiakkaiden itsenäistä selviytymistä

- tuottaa mallin, kuinka asiakkaiden kokemustieto ja kehittämisideat välittyvät virkamiesjohdolle ja poliittiseen päätöksentekoon.

Lisäksi hankkeessa arvioidaan asiakkaiden osallistumisen ja kokemustiedon tuottamisessa käytettävien menetelmien osuvuutta, tiedon hyödyntämistä ja uusien menetelmien, erityisesti digitaalisten menetelmien käyttöön ottoa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on kutsunut Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöhön toimintamallin kehittämiseksi. Yhteistyösopimus on tarkoitus laatia elokuussa 2016 ja tämä tarkoittaisi maakunnalle 30 000 euron rahoitusta toimintamallin kokeiluun. Alustavan aikataulun mukaan

71(134)

toimintamallin kokeiluversio tuotetaan lokakuussa 2016 ja sitä testataan marraskuusta 2016 seuraavan vuoden lokakuuhun saakka.

72(134)

6 SOTE-INTEGRAATIO, PALVELUVERKKO JA HOIDON

PORRASTUS Työryhmään 5. sote-integraatio, palveluverkko ja hoidon porrastus nimettiin seuraavat jäsenet:

Mirja Saarni, sosiaali- ja terveysjohtaja Riihimäki, (pj) Jukka Lindberg, projektipäällikkö, Hämeen liitto, (siht.) Katrina Harjuhahto-Madetoja, toimitusjohtaja Eteva kuntayhtymä Antti Heinilä, tekninen johtaja Forssa Katja Tommiska, hallintojohtaja FSHKY Anitta Leinonen, perusturvajohtaja Hattula Teija Suorsa-Salonen, perusturvajohtaja Hausjärvi Maarit Sihvonen, hallintojohtaja Humppila Markku Nurmikari, tilaajapäällikkö Hämeenlinna Juha Haukka, Hämeen Yrittäjät ry. Virpi Kröger, ylilääkäri Janakkala - Hattula Eija Patteri, ylihoitaja KHSHP Petrus Kukkonen, kuvantamisyksikön johtaja KHSHP Seppo Ranta, johtajaylilääkäri KHSHP Riitta Lehtinen, perusturvajohtaja Loppi Juha Tiainen, johtajaylilääkäri Riihimän seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Kristiina Laiho, toimitusjohtaja Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy Jorma Vettenranta, kamreeri Tammelan kunta Oili Aumo, KHSHP, henkilöstön edustaja Miikka Viitala, Pelastuslaitos, henkilöstön edustaja Ilkka Kankaanpää, FSHKY, henkilöstön edustaja

Työryhmä on kokoontunut helmi-elokuussa yhteensä seitsemän kertaa. Työryhmä perusti myös pienryhmän, johon kuuluivat Seppo Ranta, Markku Nurmikari, Juha Tiainen, Katja Tommiska, Mirja Saarni sekä Jukka Lindberg. Pienryhmällä on ollut kolme valmistelevaa kokousta. Työryhmässä on kuultu asiantuntijana Erkki Vauramoa sekä Jonna Taegenia Aalto yliopistosta.

Tässä loppuraportissa vastataan toimeksiannon seuraaviin kohtiin:

● maakunnan palveluverkon nykytila

● integraation kannalta keskeiset hyvinvointiongelmat, tilanteet ja palvelujen käyttäjäryhmät

● sosiaali- ja terveydenhuollon esimiesten mielipiteitä integraation toteutumisesta

● palveluverkon muodostamisen periaatteet eri näkökulmista

● hyviä käytäntöjä maakunnasta palveluintegraation ja palveluverkon kehittämisen

näkökulmista

● keskeiset tulevaisuuden haasteet ja riskit

● Johtopäätökset ja työryhmän ehdotukset jatkotyöskentelyksi sekä pysyväksi

valmistelurakenteeksi

Keskeisiä tulevaisuuden haasteita tarkastellaan lyhyesti vain väestöllisten muutosten, talouden, kalliiksi muodostuvien asiakas- potilasryhmien ja digitalisaation näkökulmista. Lisäksi valtakunnallinen sääntely keskittämisestä ja vapaa valinta tulevat määrittämään palveluverkkoa ja palveluintegraatiota omalta osaltaan.

73(134)

Väestömuutokset ja ikääntymisen vaikutukset palveluihin

Voimassa olevan Hämeen liiton väestösuunnitteen tavoiteväkilukuna vuodelle 2040 on Kanta-Hämeessä reilut 191 000 asukasta. Väestön määrän ennustetaan kasvavan vuodesta 2015 yli 16 000 asukasta. Väestön määrää oleellisempi muutos ennustetaan tapahtuvan väestön rakenteessa. Ennusteiden mukaan lasten määrä vähenee yli 10 % ja työikäisen väestön määrä vähenee 7 %. Seniorikansalaisten - eli 65–74-vuotiaiden määrän ennustetaan pysyvän maakunnassa samana. Sote-palveluja enemmän käyttävän yli 75-vuotiaan väestön lukumäärä kasvaa 17 000 asukkaasta 33 000 asukkaaseen. Maakuntaliiton ennusteissa on otettu huomioon erilaisia tekijöitä kuten esimerkiksi maahanmuuton vaikutus. Maahanmuuton (kiintiöpakolaiset, pakolaisstatus ja maan sisäinen muutto) vaikutusta sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutarpeeseen ja palvelukysyntään on vaikea ennakoida.

Johtopäätöksenä edellisestä voidaan todeta, että noin 6 % pienemmällä veronmaksukyvyllä on soten hoidettava kaksinkertainen määrä yli 75 v henkilöitä. Lasten ja nuorten määrän väheneminen ja ikäihmisten määrän raju kasvu ovat tekijöitä, jotka on otettava sosiaali- ja terveyspalvelujen maakunnallisessa suunnittelussa huomioon. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen siirtyminen valtiolle pehmentää aikuisväestön vähenemän vaikutusta palvelujen rahoitukseen.

Laskelmien mukaan vuonna 2013 Kanta-Hämeen maakunnassa ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan paikkoja oli n. 600 enemmän, kuin ikäihmisten laatusuosituksen taso olisi edellyttänyt. Vuoden 2013 ympärivuorokautisten paikkojen määrä riittäisi laatusuosituksen mukaan Kanta-Hämeen shp:ssä vuoteen 2023 (koko maassa 2028) asti, mikäli 91 % vanhuksista asuisi tuettuna kotonaan.

Palvelurakenteen suurimmat haasteet liittyvät ikääntymiseen, optimaaliseen palvelurakenteeseen ja tehokkaisiin toimintamalleihin prosesseissa, joita ikääntyminen kuormittaa erityisesti. Ikääntyneen väestön määrän kasvu edellyttää lisäpanostusta kotihoitoon ja kuntoutukseen, jotta voidaan vastata hoivan tarpeeseen lisäämättä raskaampia palveluja - tehostettua asumispalvelua ja laitoshoitoa.

Kuntoutuksen tulee perustua tavoitteellisiin ja intensiivisiin ohjelmiin. Kuntouttava hoito-ote ei ole riittävän tavoitteellista ja tuloksellista, vaikka sitäkin tarvitaan koko järjestelmän läpileikkaavana periaatteena. Kuntoutuksen tulee olla systemaattista siinä vaiheessa, kun arjen hallinnan vaikeuksia ilmaantuu ja jo ennen sitä. Kuntoutuksen pitää tapahtua erillisissä osaavissa yksiköissä, mutta myös kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kuntouttavan työotteen tulee olla läpikulkevana keskeisenä teemana. Laitoskuntoutuksen lisäksi tarvitaan joustavia kotikuntoutusohjelmia. Ympärivuorokautiseen hoivaan ei saisi päästä ilman intensiivistä kuntoutusjaksoa ja kaikkien kuntoutusmahdollisuuksien tehokasta toteuttamista.

Nykyiseen verrattuna vuosittain alueelta pystyttäisiin kuntouttamaan satoja ikäihmisiä selviytymään tuettuna kotona, mikäli kuntoutusjärjestelmä toimisi hyvin. Kuntoutuksen haasteita ei kuitenkaan voida ratkaista pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin. Tarvitaan myös hyvää ja ennakoivaa asuntopolitiikkaa ja vetovoimaisia asumisympäristöjä, joissa turvallinen ikääntyminen on mahdollista. Tästä esimerkkinä ovat erilaiset palvelukortteli -tyyppiset ratkaisut.

Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien ennakoidaan kasvavan keskimäärin noin 15 % Kanta-Hämeessä vuoteen 2040 mennessä. Resursseja ei kyetä lisäämään kysynnän kasvua vastaavaksi. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integrointi edellyttää uusia toimintamalleja. Erityisen suuren haasteen aiheuttaa toimintojen järjestäminen vapaan valinnan oloissa markkinatalouden säännöillä.

74(134)

Talous

Kanta-Hämeen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustaso on koko maahan verrattuna varsin maltillinen. Kanta-Hämeessä oli kolmanneksi alhaisimmat sote-kustannukset (€/asukas) vuonna 2013.

THL:n Kanta-Hämeen aikaisemman selvityksen mukaan tarvitaan vuoden 2010 tasoon (430 M€) noin 330 M€ lisää rahaa vuoteen 2040 mennessä, jotta nykyistä palvelurakennetta kyettäisiin ylläpitämään (Pekurinen 2010). Julkisen talouden kestävyys edellyttää maan hallituksen tavoitteen mukaan puolestaan sosiaali- ja terveydenhuollon vuosittaisen menokasvun painamista 0,9 % tasolle aina vuoteen 2030 saakka, jotta saavutettaisiin julkisen talouden kannalta kestävä taso. Tämä on myös asetettu Sote-uudistuksen taloudelliseksi tavoitteeksi. Rahoituksen näin matala kasvu-ura edellyttää selkeästi uutta toimintakulttuuria ja -tapaa resurssien suunnittelussa ja käytössä. Talouden hallinta edellyttää jatkuvaa parantamista ja valmistautumista erityisesti ikääntymisestä johtuvan kysynnän kasvuun.

Kinnula, Malmi ja Vauramo (2015) ovat vertailleet kuntien ja maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia raportissaan sekä todellisilla että tarvekorjatuilla kustannuksilla.

Vertailuja on tehty kuntien kustannusten keskiarvoihin, keskikokoisten kuntien kustannuksiin ja tehokkaisiin kuntiin. Eri malleilla tarkasteltuna Kanta-Hämeessä sosiaali- ja terveydenhuollossa löytyy tehostamisen varaa, mutta lähtökohtaisesti Kanta-Hämeen sosiaali- terveydenhuoltoa ei voi pitää kalliina.

Maan hallitus on julkaissut maakuntien rahoituslain luonnokseen liittyvät koelaskelmat soten ja pelastustoimen osalta. Laskelmista (julkaistu 6/16) käy ilmi uusilla rahoituskriteereillä laskettu rahoitustaso verrattuna nykyiseen. Koelaskelmien mukaan Kanta-Hämeen osalta soten ja pelastustoimen rahoitustaso olisi siirtymäkauden jälkeen noin 11,4M€ nykytasoa korkeampi (65 euroa/asukas). Kyseessä on vajaan 2 % lisäys nykyiseen rahoituksen tarpeeseen.

75(134)

6.2.1 Kalliit potilaat/asiakkaat

Pieni osa palvelun käyttäjistä käyttää valtaosan sosiaali- ja terveydenhuollon resursseista. Riihimäen seutu on selvittänyt kalliita asiakasryhmiä yhdessä Nordic Healthcare Groupin kanssa. Selvityksen tuloksia voidaan karkealla tasolla yleistää koskemaan koko maakuntaa. Kuvassa alla on eritelty asiakasryhmäkohtaisia kustannuksia ja asiakasryhmien koko.

Paljon palveluja käyttävät asiakkaat ovat keskeinen haaste tulevaisuuden palveluverkon ja palveluintegraation toteuttamisessa. Oleellista on keskittyä erityisesti niihin kalliisiin asiakasryhmiin ennaltaehkäisevästi, joiden palvelupolkuun voidaan vaikuttaa. On tärkeää tunnistaa nämä paljon palveluja käyttävät asiakkaat varhaisessa vaiheessa. Nämä palvelujen käyttäjäryhmät hyötyvät eri palvelujen yhteisistä palvelusuunnitelmista, tehokkaasta ja kohdennetusta kuntoutuksesta, sekä palvelutarjottimen jatkuvaan kehittämiseen perustuvasta palvelumuotoilusta. Näitä asiakasryhmiä pitää voida tunnistaa myös kunnalle jäävissä palveluissa.

Maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon jatkovalmistelussa on erityisen keskeistä kehittää tehokkaita, kohdennettuja ja vaikuttavia käytännön toimia näiden kalliiden asiakasryhmien palvelujen:

- riittävän ennakoivaan toimintaan

- palvelusuunnittelun ja asiakasohjauksen parantamiseen erityisesti monipalveluasiakkaiden kohdalla

- palvelutarjottimen kehittämiseen vastaamaan erityisesti kuntoutukseen ja monipuoliseen toimintakyvyn parantamiseen

- yhteisten asiakasprosessien kehittämiseen ja ammattilaisten yhteistoiminnan parantamiseen

- muiden kuin palvelujen resurssien mobilisoimiseen palvelun käyttäjän hyvinvoinnin rakentamisessa (verkostot, kansalaisyhteiskunta, vapaaehtoistyö jne.)

76(134)

6.2.2 Päivystysasetus ja vapaa valinta

Keskittämisen osalta päivystysasetuksen, keskittämisasetuksen sekä sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muutosten lakiesitysten paketista on pyydetty lausunnot 10.9.2016 mennessä ja tältä osin lopullinen lainsäädäntö on vielä päättämättä. Kanta-Hämeen sote-integraation ja palveluverkon kannalta keskeistä on, kuinka paljon yhtäältä nk. ”suppean” päivystyksen sairaaloiden palveluvalikoimaa tullaan rajoittamaan ministeriön asetuksin tai toisaalta kuinka paljon työnjako perustuu yhteistyöalueiden sopimiseen? Kysymys on keskeinen siinä, miten paljon Kanta-Hämeen maakunnalle jää vapausasteita järjestää ja toteuttaa palveluja.

Vapaan valinnan osalta maan hallitus julkaisi 27.6.2016 linjaukset, joiden pohjalta STM valmistelee marraskuuhun mennessä hallituksen esityksen vapaan valinnan lainsäädännöstä. Vapaasta valinnasta linjattiin kesäkuussa seuraavat tavoitteet:

- hyvinvointi ja terveyserojen kaventaminen

- kustannustenhallinnan parantaminen

- palvelutoimijoiden markkinoille tulemisen kynnykset ovat matalat

- valinnan vapaus on pääsääntö perustason palveluissa ja erikoistason palveluissa soveltuvin osin

- nykyinen valinnan vapaus valita julkisten palvelun tuottajien välillä säilytetään

Valinnan vapauden toteuttamisen päälinjat määriteltiin:

- perustason palveluissa väestövastuulla toimiva sosiaali- ja terveyskeskus

- suppeamman palveluvalikoiman väestövastuulla toimiva omatiimi tai sote-asema

- palveluseteli

- henkilökohtainen budjetointi (STM, Vapaan valinnan linjaukset, 27.6.2016)

Monikanavarahoituksen linjauksina on päätetty olla tekemättä muutoksia työterveyshuollon asemaan. Koulu ja opiskeluhuollon osalta palvelujen järjestämisvastuu kuuluu koulutuksen järjestäjän ja kunnan tehtäviin. Lisäksi jatkovalmistelussa linjataan erikseen suun terveydenhuollon ja Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön toiminnan muutostarpeet. (STM, Valinnanvapauden toteuttamisen ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamisen jatkovalmistelu, 27.6.2016).

Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan kaupunki suunnittelee hakemusta vapaan valinnan kokeilun hankerahoituksen piiriin. Oma Häme -hankkeen on tarkoituksenmukaista olla mukana kokeiluissa, koska ne ovat arvokas tiedon lähde tulevaisuuden maakunnalle siitä, miten väestö ja palvelun tuottajat toimivat vapaata valintaa laajennettaessa.

6.2.3 Lainsäädännön luonnokset ja integraatio

Valmisteilla oleva lainsäädäntö julkaistiin luonnoksina 27.6.2016. Luonnoksissa tulevassa sote-rakenteessa on määritelty roolit maakunnan palvelun järjestäjälle, maakunnan palvelulaitokselle, vapaan valinnan palveluita tuottaville yhtiöille sekä ei-vapaan valinnan piirissä oleville toimijoille. Alla olevassa STM:n esityksiin kuuluvasta kuvasta käy ilmi suunniteltu rakenne, joka on erityisen haastava erityisesti palveluintegraation toteuttamiselle.

77(134)

Palveluintegraation osalta julkaistussa luonnoksessa laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 13§:ssä on maakunnalle (palvelun järjestäjä) määritelty vastuu palvelujen yhteensovittamisesta sekä neuvonnasta ja asiakasohjauksesta.

13§ Asiakkaiden palvelujen yhteensovittaminen

Maakunnan on huolehdittava laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluita tarvitsevien

asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien

kuvaamisesta sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä.

Lisäksi maakunnan on huolehdittava asiakkaan oikeuksista ja etuuksista tiedottamisesta,

palvelujen käyttöön liittyvästä neuvonnasta, palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman

laatimisesta sekä näihin liittyvästä ohjauksesta siten kuin niistä erikseen säädetään.

Kokonaisuutena lainsäädännön luonnoksissa hahmoteltu toiminnallinen kokonaisuus ja työnjako on tarkasti analysoitava erityisesti palveluintegraation näkökulmasta. Esityksen riskinä on selkeästi palvelujen yhteensovittamisen muuttuminen vaikeammaksi monituottajaverkostossa, jossa järjestäjällä ei ole selkeää järjestäjän roolia ja maakunnan palvelulaitoksen ja järjestäjän keskinäiset roolit ovat epäselvät.

6.2.4 Digitalisaatio

Palveluverkon suunnittelun kannalta digitalisaatio on keskeinen tulevaisuuden tekijä, sillä se tulee merkittävästi muuttamaan asioinnin tapoja ja tarjoamaan mahdollisuuksia ammattilaisten saavutettavuuteen. Digitalisaatio voi myös irrottaa palvelun osittain fyysisistä palvelupisteistä ja aukioloajoista. Digitalisaation laajentaminen palveluissa on yksi keskeisistä valtakunnallisista

78(134)

kehitysurista. Käyntiasiointia pyritään korvaamaan osittain digitaalisilla yhteydenpidon tavoilla. Oletuksena on, että kehitys jatkuu tulevaisuudessa tämän suuntaisena - todennäköisesti kiihtyvänä - digitaalisten kanavien laajenevan kehityksen ja käytön kautta. Digitalisaatio vaikuttaa sekä ammattilaisten työhön että palveluverkon suunnitteluun. Käyttäjien aktiivisuuden omahoidossa ja vastuun hoidon seurannasta ennakoidaan edelleen kasvavan. Digipalvelut sopivat niille asiakkaille, jotka pärjäävät hyvin arjessa ja joiden ongelmat ovat yksittäisiä. Osalle väestöä palvelut tulee kuitenkin tuottaa perinteisillä tavoilla. Alla oleva kuva kertoo Hämeenlinnan perusterveydenhuollon osalta eOmahoidon käyttöönoton kasvun vuosina 2011–2014. Sähköinen asiointi kasvaa nopeasti hitaan alun jälkeen, kun käyttäjät ja ammattilaiset oppivat hyödyntämään sitä. Samanaikaisesti käyntiasioinnin määrä vähenee. Digitalisaatio mahdollistaa myös palvelupisteiden kehittämisen siten, että esimerkiksi osa tutkimuksesta ja hoidosta voi tapahtua siten, että ammattilainen on paikalla digitaalisesti. Käytännössä digitaalisuus mahdollistaisi esimerkiksi hoitajavetoisia terveysasemia tai -pisteitä, joissa lääkäri on paikalla konsultatiivisesti verkon välityksellä.

Hyviä käytäntöjä maakunnasta palveluintegraation ja palveluverkon

kehittämisen kannalta

Työryhmä kartoitti hyviä käytäntöjä maakunnan sisältä, jotka liittyvät integraatiota edellyttäviin asiakasryhmiin, tilanteisiin ja hyvinvointiongelmiin. Lisäksi tarkasteltiin palveluverkon kehittämiseen liittyviä hyviä käytäntöjä. Kartoituksessa koottiin noin 70 erikokoista hanketta ja hyvää käytäntöä maakunnan eri puolilta. Kokonaisuutena voidaan todeta, että jo nyt Kanta-Hämeessä on todella paljon hyviä käytäntöjä, joita monistamalla ja laajentamalla maakunnalla on mahdollisuus kehittää osuvia ja vaikuttavia työmuotoja. Hankkeet ovat kuitenkin usein paikallisia ja rajattuja eikä niistä nykyisellään muodostu maakunnan tasolla strategista kokonaisuutta.

Maakunnan hyviä käytäntöjä integraation ja palveluverkon näkökulmista voi jaotella seuraaviin ryhmiin:

● varhaiseen riskiryhmien ja -tilanteiden interventioihin keskittyvät hyvät käytännöt (lapset,

nuoret ja lapsiperheet, ikäihmiset)

79(134)

● ammattilaisten verkostoitumiseen ja yhteistoimintaan keskittyvät hankkeet

● konsultaatioiden lisäämiseen keskittyvät hankkeet

● eri käyttäjäryhmien hoito- ja palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien kehittäminen

● avainasiakasorganisaation luominen

● tiedon integraatio (mm. Effica-tietokantojen yhdistäminen) ja yhteiset palvelusuunnitelmat

● henkilöstökoulutuksen koordinaatio yli organisaatiorajojen

● palvelujen yhdistämisiä integroiduiksi kokonaisuuksiksi (mm. kotipalvelun ja kotihoidon

yhdistäminen, päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistäminen, Forssan integroitu

palvelukokonaisuus jne.)

● uudet palvelukonseptit satelliittiterveysasemille (vrt. Riihimäen seutu)

● uudet palvelukonseptit ikäihmisten palveluissa (mm. Iittalan hyvinvointikeskus)

● Järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen (mm. Kumppanuustalo)

● Kantasairaala -hanke ja siihen liittyvä palveluintegraatio

● digitalisaation hyödyntäminen ja asiointimallien kehittäminen (ODA-hanke, Riihimäen

terveysaseminen etä-lääkärimallin kehittäminen)

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakentamisvaiheessa ennen vuotta 2019 on tarpeen koota nykyisiä hyviä käytäntöjä ja kehittämishankkeita maakunnallisiin kokonaisuuksiin. Keskeistä on lisäksi jakaa hyviä käytäntöjä toimijoiden kesken systemaattisesti. Jo nyt Kanta-Hämeessä on päätetty hakea rahoitusta maakunnan kokoisiin kärkihankkeisiin ainakin ikäihmisten sekä lasten ja perheiden palveluissa. Kärkihankkeiden lisäksi maakuntaan haetaan molemmille toimialueille muutosagenttia, joiden tehtävänä on varmistaa koko sote-reformin tavoitteiden suuntainen muutos maakunnassa. Kehittämisyhteistyön organisoiminen maakunnan tasolla on luonteva seuraava askel Oma Häme-hankkeen väli- ja loppuraportista.

Hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen on luonteva kytkeä Oma Häme hankkeen eri substanssialueiden työryhmien kehittämistyöhön.

Integraatiota edellyttävät hyvinvointiongelmat, asiakasryhmät ja

tilanteet

Järjestelmäintegraatiosta saadaan hyötyä rakenteiden ja kokonaisuuksien tasoilla, joissa palveluja myös tarkastellaan suuremmilla suunnittelupöydillä osana kokonaisuuden resursointia ja johtamista. Näihin kysymyksiin palataan Oma Häme -valmistelussa keskeisen lainsäädännön valmistuttua ja kun saadaan valmis lainsäädäntö sille, minkälaiset roolit eri toimijoille sote-palvelujen kokonaisuudessa syntyy. Väli- ja loppuraporteissa integraatiota on tarkasteltu lähinnä asiakkaiden (mikrotaso) ja asiakasryhmien tasolla (mesotaso).

Kaikki asiakasryhmät eivät hyödy tai eivät tarvitse palvelujen yhteensovittamista ja integraatiota. Monissa tapauksissa palvelun käyttäjä saa avun yksittäiseen palvelun tarpeeseen yhdestä palvelupisteestä. Työryhmä on määritellyt keskeisiä hyvinvointiongelmia, tilanteita tai asiakasryhmiä, joissa sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja / tai erikoissairaanhoidon integraatiota tarvitaan. Asiaa on tarkasteltu eri käyttäjäryhmien näkökulmasta (lapset, nuoret ja lapsiperheet, aikuiset ja ikäihmiset).

80(134)

Lapset, nuoret ja lapsiperheet

1) Päihdepalvelujen tarve (jollakin perheenjäsenellä) 2) Nuoren mielenterveyspalvelujen tarve 3) Nuoren syrjäytyminen 4) Erilaiset elämänkriisit (esim. perheenjäsenen kuolema) 5) Lapsen tai vanhemman vammaisuus, kehitysvammaisuus tai pitkäaikaissairaus 6) Lähisuhde- ja perheväkivalta sekä lapsen muu kaltoin kohtelu - erityisesti seksuaalinen

hyväksikäyttö 7) Lasten mielenterveysongelmat 8) Alaikäiset yksin maahan tulleet henkilöt

Aikuiset

1) Monisairaat, kriisiytyneet tilanteet ja vammaiset potilaat/asiakkaat 2) Pitkäaikaistyöttömät ja toimeentulotukiasiakkaat 3) Elämänhallinnan ongelmat: 4) päihde- ja mielenterveyspotilaat, 5) palvelujen suurkuluttajat 6) henkilöt, joilla on vaikeutta pärjätä arjessa 7) Maahanmuuttajien kotoutustilanteet 8) Perheväkivalta

Ikäihmiset

1) Moniasiakkuus. 2) Tilanteet, joissa tarvitaan monipuolista kuntoutusta (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, päihteet) 3) Paljon päivystystä käyttävät 4) Heikosti toimeentulevat asiakkaat 5) Muistisairaat 6) Palvelutarpeen muutostilanteet: palvelujen piirissä olevan akuutti tai vähittäinen muutos, joissa palveluohjauksen (case management) tarve, 7) kotiutustilanne, 8) Omaishoidon päättyminen 9) Muutos palvelutarpeessa, 10) Uusi asiakas, 11) Riittämättömät palvelut 12) Palveluista kieltäytyjät, joilla ilmeinen palvelun tarve 13) Maantieteellisesti, somaattisesti tai systeemisesti väliin pudonneet asiakkaat

6.4.1 Kysely esimiehille integraation toteutumisesta eri asiakasryhmien ja

tilanteiden osalta

Työryhmä toteutti touko-kesäkuussa 2016 kyselyn kuntien ja kuntayhtymien esimiehille integraation toteutumisesta. Vastaajien tehtävänä oli arvioida käyttäjäryhmittäin sekä erilaisten hyvinvointiongelmien ja tilanteiden osalta integraation toteutumista. Vastaajamäärä jäi suhteellisen pieneksi (79 vastaajaa), joten tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina, mutta ne voivat toimia pohjana siirryttäessä Oma Häme -toimintaohjelman toteuttamiselle. Vastauksissa painottuu terveystoimen esimiehet ja lähiesimiestaso. Aikuisten ja ikäihmisten palvelujen esimiesten vastauksia oli enemmän kuin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen. Eri seuduilta saatiin myös vastauksia eri määriä suhteessa vastaajien perusjoukkoon.

81(134)

Tässä loppuraportissa kysely raportoidaan ainoastaan pintapuolisesti, mutta tuloksia

hyödynnetään laajemmin erityisesti maakunnan siirtyessä toimintaohjelman vaiheeseen.

Lapset, nuoret ja lapsiperheet

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta palveluintegraation arvioidaan toteutuvan kokonaisuutena suhteellisen heikosti. Hyvin tai melko hyvin vastanneiden määrät ovat kauttaaltaan suhteellisen alhaisia. On myös hyvä huomioida se, että näissä palveluissa on selkeästi laajemmat rajapinnat sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkopuolelle – opetuksen ja päivähoito/varhaiskasvatuksen palveluihin. Tällä asialla voi olla vaikutusta arvioihin integraation toteutumisesta.

Vastauksissa oli kuitenkin suurta vaihtelua eri seutujen välillä. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden kohdalla Forssan seudun esimiehet arvioivat integraation toteutumisen merkittävästi paremmaksi kuin Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla. Vastausten seudullinen profiili antaa hyviä viitteitä palvelujen jatkokehittämiselle ja hyvien integraatiokäytäntöjen jalostamiselle ja siirtämiselle maakunnan sisällä. Erilaisissa elämänkriisitilanteissa ja vammaiskysymyksissä integraation arvioidaan toimivan paremmin kuin muissa tilanteissa.

Kyselyssä vastaajat toivat esille myös muita tärkeitä palveluintegraation tilanteita. Avoimissa vastauksissa mainittiin esimerkiksi monisairaiden asiakkaiden ja vailla diagnoosia olevien oirehtivien lasten tilanteet. Lisäksi tuotiin esille eri kuntien palvelujen heterogeenisyys, tarve parantaa lasten ja nuorten palvelujen ja aikuisten palvelujen integraatiota, sosiaali- ja terveydenhuollon integraation parantaminen, palvelujen erillisyys, yhteistyötarpeet, työnjakokysymykset peruspalvelujen ja erityispalvelujen kesken, päällekkäinen työ. Positiivisia mainintoja esiintyi myös integraation kehittämisestä ja hyvistä verkostoista.

Aikuisten palvelut

Aikuisten palveluissa integraation arvioitiin toteutuvan kaikkein heikoimmin, kuten alla oleva kuva osoittaa. Myös aikuisten palvelujen osalta oli suhteellisen suurta seudullista vaihtelua. Forssan seudun esimiesten vastauksissa myös tässä ryhmässä integraation arvioitiin toteutuvan paremmin.

82(134)

Aikuisten palvelujen palveluintegraation kannalta muina tärkeinä tilanteina mainittiin muun muassa uusperheet, yksinhuoltajaperheet sekä perheiden kriisitilanteet. Pulmina mainittiin miesten syrjäytyminen palveluista, elämänhallintaa tukevien palvelujen niukkuus sekä perus- ja erityispalvelujen yhteensovittaminen sekä osaoptimointi. Kokonaisuutena maahanmuuttajien palveluiden osalta integraation arvioitiin toteutuvan huonoiten sekä lasten, nuorten ja perheiden osalta että aikuisten palveluiden osalta.

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelujen osalta integraation arvioitiin toteutuvan lähes kauttaaltaan paremmin ja vastausten jakautuminen seutujen välillä oli selkeästi tasaisempaa. Vastaukset kuvastavat sitä, että Kanta-Hämeessä ikäihmisten palveluja on kehitetty tasaisemmin eri seuduilla. Palvelujen yhteensovittamisen prosessit ovat ilmeisesti kehittyneempiä kuin muilla sektoreilla.

83(134)

Sanallisissa arvioissa nostettiin esille yhteisen tietojärjestelmän hyödyt, tiedonkulun lisääntyminen, integraation toimiminen hallintojen erillisyydestä huolimatta, sekä parantunut yhteistyö. Panostukset kuntoutukseen, avopalveluihin ja omaishoitoon mainittiin tärkeinä. Pulmina mainittiin palvelujen yhteensovittaminen, päihde- ja mielenterveysongelmien lisääntyminen asiakaskunnassa, palvelujen etääntyminen sekä resurssien suhde tarpeisiin.

Kehittämisehdotuksina ikäihmisten palveluissa mainittiin yhteinen johto, sektoroitumisen purkaminen, sähköisten palvelujen lisääminen, palvelujen kokoaminen seudullisiin kokonaisuuksiin, selkeämpi vastuutus sekä kuntoutuksen sujuvampi ja laajempi käyttö.

Palveluverkon muodostamisen ja palvelujen porrastuksen

periaatteet

Työryhmä on koonnut tiedot seutukunnittain julkisesta palveluverkosta, seudun alueella olevista toimipisteistä, sopimuskumppaneista, palveluseteliyrittäjistä sekä kunnan avustuksista järjestöille. Aineisto on varsin laaja, sillä sosiaali- ja terveystoimi koostuu monipuolisesta julkisesta ja yksityisestä toimipaikkaverkostosta, minkä lisäksi julkisesti rahoitettua palvelutuotantoa tukee joukko yksityisiä ammatinharjoittajia, jotka eivät käy ilmi toimipaikkareksiteristä tai kunnan ja kuntayhtymien sopimustoimijoista. Esimerkiksi yksityisesti toimivia fysioterapeutteja jää tältä osin kartoittamatta. Olemassa olevan palveluverkon inventointi käsittää toimipisteiden lisäksi kartoituksen palveluseteliyrittäjistä sekä järjestöistä, joita kunnat avustavat. Kartoituksen aineisto on hankkeen käytössä jatkotyöskentelyssä.

Väliraportissa on määritelty palveluverkon muodostamisen periaatteita ottamatta kantaa palvelujen organisointiin ja johtamistapaan, koska keskeinen lainsäädäntö palvelujen organisoinnista vielä puuttuu. Joka tapauksessa on selvää, että palveluja tuotetaan myös tulevaisuudessa eri käyttäjäryhmille soveltuvilla tavoilla

● asukkaiden kotiin fyysisessä tai digitaalisessa muodossa

● lähipalveluina ja liikkuvina palveluina

84(134)

● asiakkaan lähelle verkostoituvina palveluina

● seuduille koottuina kokonaisuuksina

● maakunnallisesti keskitettyinä palveluina

● maakunnan ulkopuolelta hankittuina palveluina

Palveluverkon muodostamisen periaatteita on työryhmässä tarkasteltu asiakkaan, integraation, kustannustehokkuuden, ja vaikuttavuuden näkökulmista. Työryhmässä työstetyt palveluverkon periaatteet on koottu alla olevaan taulukkoon.

ASIAKASNÄKÖKULMA VAIKUTTAVUUS INTEGRAATIO KUSTANNUSTEHOKKUUS

Kansalaisten hyvin

tuntemat palvelut on

helppo saada ja saavuttaa

eri asiakasryhmille

tyypillisillä tavoilla

(fyysisesti, digitaalisesti)

Tarvelähtöiset ja oikea-

aikaiset palvelut oikeille

väestöryhmille

ennakoivalla,

proaktiivisella ja

kuntouttavalla tavalla

Alueellinen

moniammatillinen

yhteistyö perustuu

hoitovastuun

määrittelyyn

mahdollisimman lähelle

asukasta (yleislääkäri,

vastuutyöntekijä) ja

hyvään yhteistyöhön

muiden palveluiden

kanssa

Resursseja (henkilöstö, tilat,

laitteet) käytetään

optimaalisesti

(kustannustehokkuus,

virtaustehokkuus)

Osaavat palvelut, joihin

kansalaiset luottavat,

turvaavat hengen, hyvän

elämän käyttäjän kannalta

saumattomina

kokonaisuuksina

Hyvin johdetut

ammattilaiset oikeissa

paikoissa muodostavat

oikein mitoitetut palvelut,

joissa vakioidut näyttöön

perustuvat menetelmät ja

työkalut

Haja-asutusalueiden

palveluintegraatiota

varten on olemassa

ratkaisuja (liikkuvat

palvelut, kotisairaala,

mobiilitoiminnot)

Usein tai paljon tarvittavat

palvelut annetaan aina

mahdollisimman lähellä

asukasta tai viedään

digitaalisesti kotiin

Usein ja/tai jatkuvasti

palvelua tarvitsevien

palvelut ja ammattilaisten

osaaminen lähelle.

Moniammatillinen

yhteistyö perustuu

selkeisiin hoitovastuisiin

(vastuuhenkilö) ja

ammattilaisten

verkostoitumiseen.

Johtaminen perustuu

jatkuvasti vertailtuun

tietoon ja mittareihin.

Toiminnan laatu pidetään

tasaisena jatkuvalla

seurannalla.

Harvoin tai vähän tarvittavat ja

erityistä osaamista vaativat

palvelut järjestetään

seudullisesti, maakunnallisesti

tai maakuntien yhteistyönä

Palveluverkko on julkisten,

yksityisten ja 3. sektorin

kokonaisuus, jossa yhteys

kunnan

hyvinvointipalveluihin

turvataan ja palvelujen

saamisen määräajat

toteutuvat

Älykkäät teknologiat

mahdollistavat

ammattilaisten paikalla-

olon digitaalisesti ja

joustavan

ammattilaisverkoston

toiminnan

Digitaalisuutta hyödynnetään

maksimaalisesti kaikissa

palveluissa

85(134)

Palveluluissa toteutuu

käyttäjien yhdenvertaisuus Palvelun käyttäjän omat ja

lähiverkostojen resurssit ovat

maksimaalisessa käytössä

prosessin eri vaiheissa

6.5.1 Palveluverkko, saatavuus, resurssit, kysyntä ja kustannukset

Palveluverkon muodostamisen periaatteita voidaan hahmotella erilaisilla muuttujilla. Kun palvelujen saatavuus resurssien ja kustannusten näkökulmasta on hyvä ja palvelun kysyntä suuri, palvelut voidaan viedä kustannustehokkaasti lähelle palvelujen käyttäjiä. Saatavuuden heiketessä ja kysynnän pienentyessä palveluja kannattaa tuottaa keskitetysti suuremmille väestöille seudullisesti, maakunnallisesti ja ylimaakunnallisesti.

Palvelun tarpeen ollessa kertaluontoinen ja tilan pysyvyys tilapäinen, voidaan palveluja keskittää. Mitä jatkuvampi ja pysyvämpi palvelutarve on, sitä lähemmäs palvelut on tuotava joko fyysisesti tai digitaalisesti. Alueellisten palveluiden volyymit voivat vaihdella, joten palvelut tuottamissa voidaan käyttää digitaalisia sovelluksia ja liikkuvia yksiköitä.

Vaativa hoito, joka tarvitsee vakioidut tilat, tekniikan ja prosessit, on järkevää keskittää maakunnalliseen osaamiskeskukseen. Osaamiskeskuksella varmistetaan vaativamman hoidon laatu ja joustava konsultaatio. Osaamiskeskus tukee ja koordinoi alueellista toimintaa liikkuvilla palveluilla. Strategisen yhteistyön tarkoituksena on varmistaa erittäin vaativan hoidon saatavuus ja laatu. Erittäin vaativa hoito on yleensä tilapäistä. Jatkuvan vaativan hoidon osalta yhteistyö yli maakuntarajojen korostuu.

Kustannusten ja palvelun vaativuuden kasvaessa palveluprosessien toimivuus korostuu. Palvelujen keskittäminen on osa palveluprosessin kehittämistä. Alhaisen kustannuksen (esim. teknologiakustannukset) ja alhaisemman hoidon vaativuuden tilanteissa palvelut voidaan viedä asiakkaan lähelle.

86(134)

6.5.2 Palvelujen porrastus

Palvelujen porrastuksen suunnittelussa ei tässä valmistelun vaiheessa ole sijoitettu erillisiä palveluita eri vyöhykkeisiin. Palveluverkosta päättäminen edellyttää myös poliittisia käsittelyä Maakunnan eri seuduilla on tehty erilaisia kartoituksia ja selvityksiä palveluverkosta. Forssan hyvinvointikuntayhtymässä, Hämeenlinnan kaupungissa ja Hattula-Janakkalan yhteistoiminta-alueella on kullakin omat suunnitelmansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta ja sen kehittämispisteistä. Kattavin ja suhteellisen tuore kartoitus seudun palvelurakenteesta ja sen kehittämiskohteista on tehty Riihimäen seudulla kuntaliitosselvityksen yhteydessä. Tämä materiaali on koottu väliraportin tausta-aineistoksi.

Alla olevassa kuvassa on esimerkinomaisesti esitetty Riihimäen palvelurakennevision kuva palvelujen sijoittamisesta palvelun käyttäjän näkökulmasta eri vyöhykkeisiin. (Sosiaali- ja terveyspalvelut, Työryhmäraportti, Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys). Väliraportin valmistelussa kuvan palveluvalikoimaa on edelleen täydennetty erityisesti sosiaalipalvelujen osalta. Tältä pohjalta työstämistä jatketaan siirryttäessä toimeenpanon valmisteluun.

87(134)

Palvelukokonaisuuden arkkitehtuuria ja visiota pohditaan eri puolilla. Uuden-Seelannin Canterburyn alue koostuu noin 500 000 asukkaan kokonaisuudesta, missä erilaiset integroidut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on kuvattu eri vyöhykkeille alla olevan kuvan mukaisesti. (Timmins, Ham, 2013)

88(134)

6.5.3 Integraatiotyöryhmän jatkotyö

Integraatiotyöryhmän työtä on jatkettu ja syvennetty neljässä erillisessä alatyöryhmässä, jotka julkaisevat väliraporttinsa samassa yhteydessä käsillä olevan loppuraportin kanssa. Työryhmät ovat tehneet peruskartoitusta perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, päivystyksen, suun terveydenhuollon sekä sosiaalipäivystyksen palvelurakenteesta. Näiden alatyöryhmien tiedon hankinta on keskittynyt ensivaiheessa keräämään aineistoa päivystys- ja keskittämisasetusten ja niihin kytkeytyvän lakipaketin lausumiseen. Näiden alatyöryhmien työn pohjalta valmistellaan laajemmin palveluintegraatioon, palveluverkkoon sekä maakunnan sisäiseen sekä maakuntien väliseen työnjakoon liittyvät visiot, kehityskuva ja Oma Häme -toimintaohjelma.

Työryhmän valmistelussa on lisäksi todettu, että erikoissairaanhoidon osalta palveluverkon muodostumiseen vaikuttaa käynnissä oleva Kantasairaalan valmistelu, johon on välttämätöntä kytkeä sekä Kanta-Hämeen maakunnan että Hämeenlinnan seudun palveluverkon kysymykset. Oma Häme -hankkeella on kattava edustus sairaalasuunnittelun työryhmissä. Maakunnassa on myös käynnissä erilaisia hankkeita perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen palveluketjujen integraation parantamiseksi (Parempi Arki -hanke, Effica tietokantojen yhdistäminen, konsultaatioiden lisääminen jne.). Tätä kehitystyötä on tarpeen jatkaa jo maakuntahallintoon siirtymisen aikana.

Seutujen palveluverkkojen ja porrastuksen suunnittelu, visiot, tavoitteet ja toteuttaminen tapahtuvat nykyisten organisaatioiden johtamisen ja päätöksenteon rakenteissa kunnissa, yhteistoiminta-alueilla ja kuntayhtymissä ennen maakuntauudistuksen toteuttamista. Keskeinen haaste maakunnan Oma Häme -hankkeen ohjausryhmälle, projektiryhmälle ja projektin toteuttamiselle on luoda rakenteet, joiden varassa nykyisten toimijoiden palveluverkon suunnittelu tapahtuu maakunnan kokonaisuus huomioon ottaen. Tämän loppuraportin pohjalta ehdotetaan siirryttäväksi Oma Häme -toimintaohjelmaan, jossa integraation ja palveluverkon kehittämistä jatketaan saumattomasti maakuntahallintoon siirryttäessä.

89(134)

Haasteet ja riskit

Työryhmän näkökulmasta keskeiset haasteet ja riskit uudistuksen valmistelun tässä vaiheessa

ovat:

1. Vapaan valinnan toteuttamistapa valtakunnallisesti ja vapaata valintaa säätelevän

lainsäädännön riskinä on palveluketjujen ja -kokonaisuuksien pirstoutuminen ja

palvelukoordinaation häviäminen erityisesti monipalvelutilanteissa.

2. Palvelukysynnän kasvun, matalan menotason ja kiristyvien talouden tasapainotusvaatimusten

yhdistäminen erityisesti tilanteissa, jossa asukkaiden oikeudet ja odotukset palveluihin

kasvavat.

3. Keskeiset strategiset kehittämiskokonaisuudet (digitalisaatio, palveluprosessien parantaminen,

palvelutarjottimen kehittäminen, kalliit asiakkaat, palveluohjaus jne.) on koottava

maakunnallisiksi yhteisiksi kehityspoluiksi valmisteluvaiheessa kohti maakuntaa.

4. Aikana ennen maakuntahallinnon aloittamista on luotava yhdenmukaisia rakenteita sille, miten

nykyiset sote-palveluista vastaavat organisaatiot (kunnat, kuntayhtymät) niveltävät toimintansa,

suunnittelunsa ja päätöksenteon tulevaisuuden rakenteeseen.

5. Maakunnallinen valmistelu ei tavoita asiakasrajapinnassa työskentelevien ammattilaisten työtä.

Kehittäminen jää ylätasolle eikä integraatio parane käytännössä.

Johtopäätökset ja työryhmän ehdotukset jatkotyöskentelyksi

Väestörakenne muuttuu merkittävästi. Seniorikansalaisten määrän kasvuun on varauduttava ennakolta. Erilaisiin toimintaympäristöihin sopivan palveluverkon ja palvelusisältöjen kehittäminen on keskeinen onnistumisen edellytys. Monipuoliset asumisvaihtoehdot, ennakoiva tehokas kuntoutus, palvelutarjottimen monipuolisuus ja aktiivisten kansalaisten toiminta ja osallisuus tukevat ikääntyvien laaja-alaista hyvinvointia ja toimintakykyä. Resursseja on siirrettävä supistuvilta sektoreilta kasvavan kysynnän osa-alueille.

Talouden hallinnassa valtion rahoitus tasoittaa maakunnan oman huoltosuhteen alenemaa. Resurssit kasvavat selvästi kysynnän kasvua hitaammin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on mahdollisuuksia tehostamiselle, jolle on asetettava selkeät mitattavat tavoitteet. NHG on tehnyt keväällä 2016 STM:n toimeksiannosta kartoituksen eri sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusajureista sekä säästöpotentiaaleista. Kyseistä selvitystä on syytä hyödyntää myös maakunnallisessa kehittämistyössä. Palvelujen tuotantokustannukset ovat läpinäkyviä ja vertailtavia, jotta löydetään tarkoituksenmukaisimmat palvelujen tuottamistavat ja – kokonaisuudet. Julkisen ja yksityisen tuotannon parhaita tuotantotapoja hyödynnetään palvelukokonaisuuksien rakentamisessa.

Vetovoimatekijät on rakennettava. Maakuntapohja mahdollistaa asukkaan palvelupisteen valinnan kuntarajoista riippumatta. Maakunnan sijainti ja liikenneyhteydet ovat vetovoimatekijä myös maakunnan ulkopuolella asuville. Palvelujen käyttäjien kasvava valinnanvapaus merkitsee sitä, että raha seuraa palvelun käyttäjän valintoja. Terve palvelurakenne, laadukkaat ja vaikuttavat palvelut, asiakaslähtöinen palvelukulttuuri ja sujuvat prosessit ovat vetovoimatekijä, joilla palvelut pysyvät mahdollisimman lähellä käyttäjiä.

Palveluohjaus ja selkeät palveluvastuut asiakkaan eri palveluprosesseissa luovat asiakkaalle palvelukokonaisuuksia, joissa jatkuvuus on turvattu. Tarvittaessa nimetään vastuutaho (omatyöntekijä, moniammatillinen omatiimi) huolehtimaan palvelujen yhteensovittamisesta. Asiakasryhmien tarpeet on tunnistettu ja erilaisille asiakkaille on rakennettu vaikuttava ja monipuolinen palvelutarjotin, jonka kaikki ammattilaiset tuntevat. Palveluja kehitetään jatkuvasti laajassa yhteistyössä, jossa on positiivinen suhtautuminen kehittämiseen ja kokeiluun.

90(134)

Integraatiosta hyötyvien asiakasryhmien palvelut on otettava erityisen huomion kohteeksi maakunnan palvelujen kehittämisessä. Nämä ryhmät on kyetty riittävällä tarkkuudella tunnistamaan tehdyissä valtakunnallisissa ja paikallisissa kartoituksissa. Näiden ryhmien palvelujen integraation toteutuminen myös asiakastasolla on varmistettava riittävillä yhteistoiminnan rakenteilla ja yhteistoiminnallisilla prosesseilla.

Olemassa olevat hyvät käytännöt on syytä ottaa maakunnallisen kehittämistoiminnan lähtökohdaksi laajentamalla ja juurruttamalla niitä koko maakunnan alueelle. Turvallisten ja helppokäyttöisten digitaalisten palveluratkaisujen kehittämisen ja käyttöön siirtämisen edelläkävijyys on strateginen onnistumisen tekijä. Digitalisaatiolla mahdollistetaan omahoito, ammattilaisten tehokas työ ja verkostoituminen, vertaistuki ja asiantuntemuksen tuominen lähelle. Digitalisaatiolla tavoitellaan tuloksellisuuden – erityisesti vaikuttavuuden – kasvua ja hyvää asiakaskokemusta.

Tiedolla johtaminen ja toimiva johtamisjärjestelmä ovat perusedellytyksiä hyvän toimintakulttuurin ja toimintamallien kehittämiselle. Toiminnan kehittäminen perustuu tietoon ja lähtee asiakkaiden tarpeista. Tietojärjestelmiä on kehitettävä arvontuotannon lähtökohdasta palvelemaan palveluintegraatiota ja vaikuttavia palvelukokonaisuuksia. Maakunnan omien palvelujen on tunnettava toimintojensa kustannusvaikuttavuus suhteessa muihin palvelun tuottajiin.

Palvelurakenteissa yhdistyvät lähipalveluperiaate ja tuotannollinen tehokkuus. Arkipalvelut viedään kotiin tai lähelle asiakasta. Palvelujen merkitys paikalliselle elinvoimalle tunnistetaan. Liikkuvia palveluita kehitetään. Rakennetaan muuntojoustavia ratkaisuja sekä monikäyttöisiä tiloja väestörakenteen ja teknologioiden muuttaessa palvelun kysyntää ja tuottamistapoja. Rakennusten ei pidä ohjata palveluverkon suunnittelua, koska kiinteistökustannukset ovat marginaaliset palvelukustannuksiin verraten. Ryhmän hahmottelemat palveluverkon muodostamisen periaatteet on vietävä palveluverkkoselvityksessä käytäntöön.

Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio palvelee asiakkaan tarpeista lähtevää palvelua, poistaa päällekäisyyksiä ja lisää vaikuttavuutta. Järjestelmäintegraation ja palveluintegraation hyödyt saadaan toteutumaan käytännössä.

Palvelukulttuuri ja henkinen ilmapiiri rakennetaan tukemaan edellä mainittujen tavoitteiden toteutumista, asukkaiden omaa aktiivisuutta, hyvää yhteisöllisyyttä ja vertaistukea

Maakunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoa rakennetaan nykyisissä organisaatioissa maakuntauudistus silmällä pitäen tavoitteelliseksi kokonaisuudeksi jo aikana ennen maakunnan rakenteiden valmistumista. Luodaan yhdessä maakunnalliset kehittämiskokonaisuudet strategisesti tärkeimmille alueille mahdollistaen samalla jatkuvan ammattilaisten työn kehittämisen.

Työryhmän ehdotus pysyväksi rakenteeksi

Työryhmän ehdotus pysyväksi rakenteeksi työryhmän toimialueella on seuraava:

- koko työryhmä kokoontuu tarvittaessa harvajaksoisesti seuraamaan työryhmän toimialueen

valmistelun etenemistä. Tarvittaessa työryhmä kutsutaan kokoukseen

- työryhmälle voidaan kokousten väliaikana tiedottaa keskeisistä valmistelun asioista

- työryhmää voidaan käyttää kokousten väliaikoina erilaisten yksittäisten asioiden linjaamiseen,

jotka eivät edellytä kokouksen järjestämistä

- jo toimiva pienempi valmistelukokoonpano jatkaa työskentelyä ja Oma Häme toimintaohjelman

valmistelua väli- ja loppuraporttien pohjalta.

91(134)

7 TIETOHALLINTO JA SÄHKÖINEN ASIOINTI

Lähtökohdat

7.1.1 Tietohallintoon liittyviä käsitteitä 17

Tietohallinto on määritelty osana valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta laajasti johtamistoiminnoksi, joka sisältää tietohallinnon perinteiset osa-alueet (mm. toimintaa tukevat tietojärjestelmät, perustietotekniikka, tietoliikenne) sekä organisaation toiminnassaan tarvitseman tiedonhallinnan. Tietohallintoon voidaan katsoa kuuluvan tietojenkäsittely- ja tiedonhallintavälineitä ja – palveluja tuottavan tukitoiminnon lisäksi myös toiminnassa käsiteltävien ja säilytettävien tietojen hallintaan liittyvät tehtävät. Tietohallinnolla tarkoitetaan ohjaustoimintoja, joiden tarkoituksena on kehittää, ylläpitää ja varmistaa organisaation tietojenkäsittelyä, tietovarantojen ja tietojärjestelmien yhteen toimivuutta sekä varmistaa tietotoimintojen turvallisuus ja taloudellisuus. Tietohallinnot tehtävät ovat julkisessa hallinnossa lähtökohtaisesti palvelutoiminnasta vastaavan organisaation (järjestämisvastuu) vastuulla. Tietohallinto on toisaalta myös organisaation osa, jonka vastuulle on määritelty tietohallintoon kuuluvia tehtäviä.

Tietohallinto ja ICT- palvelut tarkoittavat (palvelun)tuottajan tilaajalle toimittamia palveluja. ICT – palveluita ovat esimerkiksi kapasiteettipalvelut ja työasemapalvelut. Tietohallintopalveluita ovat erilaiset tietohallintotehtävien hoitamiseen liittyvät asiantuntijapalvelut kuten esimerkiksi kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen asiantuntijatyö. Vaikka tietohallinnon palveluita hankittaisiin organisaation ulkopuolelta, ei tietohallinnon vastuita voi kokonaisuudessaan ulkoistaa. Tulevaisuudessa palvelun järjestäjä toimii rekisterinpitäjänä ja järjestelmän omistajana ja vastaa järjestelmän lainmukaisuudesta.

7.1.2 Digitalisaatio kansallisena kärkihankkeena 18

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman läpileikkaava teema on digitalisaatio. Hallitus on ilmoittanut digitalisaation kärkihankkeeksi julkisten palvelujen digitalisoinnin ja siihen liittyviksi päätoimikseen kaikkia julkisia palveluja koskevien digitalisoinnin periaatteiden luomisen, hallinnonalojen ja kuntien prosessien digitalisoinnin sekä yhden luukun palvelumallin käyttöön ottamisen hallituskauden aikana.

Digitalisaatio liittyy olennaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Uudistuksen keskeisten sote-integraatioon ja kustannuksen hillitsemiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaisia välineitä ovat palvelujen digitalisaatio sekä tietohallintoon ja ICT-palveluihin liittyvät ratkaisut. Jatkossa tietojärjestelmät ja uudet sähköiset palvelut tukevat asiakkaita ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia mahdollisimman hyvin. Digitalisaation avulla palveluita myös voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja.

ICT-ratkaisut ja digitalisaatio ovat välineitä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden paremmalle palvelulle sekä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Sähköisillä palveluilla voidaan myös tukea kansalaisten mahdollisuuksia itse ylläpitää toimintakykyään ja terveyttään. Tietojärjestelmien kehittämisen keskeisinä tavoitteina on palvelun käyttäjän pääsy kaikkeen häntä koskevaan tietoon ja avoimet rajapinnat niin, että myös käyttäjä voi tallentaa tietoa järjestelmään.

17 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tiedonhallinto sosiaali- ja terveysalalla: www.thl.fi/sostiedonhallinta

18 Pääministeri Sipilän hallitusohjelman toteutus: http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus

92(134)

7.1.3 Valtakunnalliset tietohallintoon ja ICT-palveluihin liittyvät linjaukset19

Hallituksen reformiministerityöryhmä käsitteli digitalisaatiota, ICT-palveluja ja tietohallintoa koskevat peruslinjaukset jatkovalmistelua varten tammikuussa 2016. Sote-uudistuksen projektiryhmä on hyväksynyt linjaukset 14.1.2016.

Lähtökohtana on se, että kukin maakunta vastaa tietohallinnon ja ICT-palveluidensa järjestämisestä. Maakuntien ICT-palveluiden tuottamista keskitetään valtakunnalliseen ICT-palvelukeskukseen tai kilpailutetaan valtakunnallisen yhteishankintayksikön kautta. ICT-palveluiden tuotantoa voidaan myös hoitaa maakuntien yhteistyönä tai maakuntien ja kuntien välisenä yhteistyönä.

Valtakunnallisen ICT-palvelukeskukseen liittyvä selvitystyö valmistuu syyskuun 2016 loppuun mennessä. Selvityksessä tuotetaan tarkennetut ehdotukset palvelukeskuksen organisointimalliksi, liiketoimintasuunnitelmaksi sekä käydään neuvottelut sen vastuulle siirtyvistä tehtävistä ja palveluista. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että palvelukeskuksen, valtion ja maakuntien välistä työnjakoa on selkiytettävä. Keskitettävät palvelut määritellään selvitystyön tulosten pohjalta. ICT-palvelukeskuksen organisointimuodoksi on ehdotettu maakuntien omistamaa osakeyhtiötä. Valtion ja Kelan mahdollinen omistus ICT-palvelukeskuksessa arvioidaan osana selvitystyötä. Selvitystyö kytketään yhteen maakuntien tietohallinnon valtakunnallisen ohjausmallin selvitystyön ja muutossuunnitelmavalmistelun kanssa. Valtakunnallisena tavoitteena on tietojärjestelmien koordinaatio kansallisesti.

Valtakunnalliset ja maakunnalliset hankkeet

7.2.1 Valtakunnallinen Omahoito ja digitaalisen palvelut (ODA) – hanke 20

Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut -hanke ODA on hallitusohjelman digitalisaatio-osuuden ja Sotetieto hyötykäyttöön – strategian kärkihanke. ODA liittyy sosiaali- ja terveyspalveluihin ja tukee keskeisesti Sote-uudistuksen tavoitteita.

Hankkeessa luodaan kaikkien kuntien ja sairaanhoitopiirien käyttöön palvelu, jossa asiakkaat voivat laatia oman hyvinvointisuunnitelman sekä tehdä hoidon tarpeen arvioinnin. ODA:n tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen perinteisen toimintamallin uudelleen muotoilu. Hankkeessa kehitetään, hankitaan ja otetaan käyttöön sähköinen palvelukokonaisuus, joka mahdollistaa uuden toimintamallin.

ODA:n tavoitteena on kansallisen palvelukokonaisuuden syntyminen ja kytkeytyminen tiiviisti muihin kansallisiin hankkeisiin (mm. kansallinen PHR, palveluväylä, tunnistautuminen, suostumusten hallinta, SADe-Sote- palvelut). Palvelukokonaisuus on kaikkien kuntatoimijoiden käyttöönotettavissa ilman kilpailutusta vuonna 2018. Tarkoitus on ennen kaikkea tehdä muutosta, mutta kehittää myös järjestelmää. Toimijat ovat sitoutuneet toiminnalliseen muutokseen.

19 Sote- ja aluehallintouudistus – sivusto: Kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ja ICT-

toiminnan nykytila Sote- ja alueuudistuksen näkökulmasta 26.1.2016:

http://alueuudistus.fi/documents/1477425/2096487/Versio_1.0_Muistio_tietohallinnon+nykytila_luonnos.pdf/8

5d78523-a5eb-4581-b810-0d9ce98acaf0

20 Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut esitys 7.3.2016 Hanna Nordlund ja Niina Haake.

93(134)

Kuvio 1. ODA-kokonaisuuden palvelut.

Omahoito ja Digitaaliset Arvopalvelut Hämeenlinnan pilotin ohjauksesta vastaa ohjausryhmä, johon on nimetty edustajat Hämeenlinnan kaupungilta ja Kanta-Hämeen keskussairaalasta. Ohjausryhmä toimii myös tiedonvälityskanavana kansallisen ODA-hankkeen toiminnasta.

7.2.2 Valtakunnallinen UNA- hanke 21

Alueiden ja kuntien, Kuntaliiton sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen AKUSTI-yhteistyö pyrkii lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyötä. AKUSTIn tavoitteena on systematisoida ja vakinaistaa yhteistyömalli kuntien, sairaanhoitopiirien sekä muiden sosiaali- ja terveysalan toimijoiden välille. AKUSTI-yhteistyön projektisalkkuun kuuluva UNA-hanke on sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittelyprojekti. Projekti on kuntien rahoittama.22

Hankkeen tavoitteena on tuottaa organisaatio- ja toimittajariippumaton vaatimusmäärittely asiakaslähtöisten ja vaikuttavien hyvinvointipalveluiden tuottamisessa edellytettävästä yhteen toimivasta sote-tietojärjestelmä-kokonaisuudesta. Hankkeessa toteutettavan vaatimusmäärittelyn perusteella voidaan jatkossa arvioida nykyisten järjestelmien toimivuutta ja mahdollisesti käynnistää järjestelmäkilpailutuksia. Määrittelyssä huomioidaan laajasti eri sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeet aina kotiin tuotavista palveluista yliopistotasoiseen sairaanhoitoon asti.

21 UNA-hankkeen esittelymateriaali:

http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/projektit/akusti/akustiprojektit/una/Sivut/default.aspx

22 AKUSTI- yhteistyön kehittämissalkku:

http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/projektit/akusti/akustiprojektit/Documents/AKUSTI-

kehitt%C3%A4missalkku_9-10_2015_1.1.pdf

94(134)

Kehittämistyön tavoitteena on tukea vaikuttavien ja asiakaslähtöisten sote-palveluiden uudistamista siten, että tietojärjestelmäratkaisujen mahdollistamat toimintamallit ovat otettavissa käyttöön erilaisissa tulevaisuuden sote-alueiden organisoitumismalleissa. 23

Keväällä 2015 käynnistyneessä UNA-yhteistyössä ovat mukana 18 sairaanhoitopiiriä 20:stä. HUS valmistelee pääkaupunkiseudulle omaa Apotti-kokonaisuuttaan ja Satakunnassa on meneillään vuonna 2012 alkanut uuden Effica-järjestelmän käyttöönotto. HUS-alueelta mukana on kuitenkin Espoon kaupunki. Muita kaupunkeja hankkeessa ovat Oulu, Kuopio, Kokkola, Lahti, Tampere ja Turku. Lisäksi työhön osallistuvat kuntaomisteinen Hyvis ICT oy, sairaanhoitopiirien inhouse-toimittajat Istekki oy ja Medbit Oy sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Sosiaali- ja terveysministeriö. UNA-hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös APOTTI-hankkeen kanssa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä toimii UNA-hankkeen isäntäorganisaationa. Kanta-Hämeestä UNA – työskentelyyn on lähtökohtaisesti osallistunut sairaanhoitopiiri. UNA ja ODA- hankkeiden kehittämiskoordinaatiota toteutetaan kansallisella tasolla.

Määrittelytyön painopiste oli toiminnallisissa vaatimusmäärittelyissä. UNA:ssa tavoitellaan modulaarista järjestelmäkokonaisuutta joka ei edellytä yhtä laajaa kertahankintaa kuin Apotissa (yksi tuottaja). UNA:ssa mahdollistuu hankintojen vaiheistaminen, joka puolestaan mahdollistaa useiden toimittajien valikoitumisen toteuttajiksi. Tavoitteena on hankintojen sarja, ei yksi iso kilpailutus ja kokonaisvastuullinen toimittaja. Tavoitteen toteutuminen vähentäisi riippuvuutta harvoista toimittajista.

UNA:n määrittelyvaihe päättyi toukokuussa 2016. Määrittelyt olivat yhteistyökumppaneiden kommentoitavana 11.–24.4.2016. Määrittelytyötä tehtiin kymmenissä työpajoissa, Kanta-Hämeestä edustajia niissä on ollut ainakin sairaanhoitopiiristä. Sosiaalihuollon määrittelytyöstä on vastannut Turun kaupunki. Tietohallinnon työryhmässä on sovittu pientyöryhmä, joka käy määrittelyt läpi. UNA-hankkeen määrittelytyön rinnalla käynnistyneessä Hanko (Hyvinvointipalveluiden tietojärjestelmäkokonaisuuden uudistamisen valmistelu) -projektissa ollaan viimeistelemässä ehdotusta kansallisen yhteistyön etenemispolusta sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistukseen liittyvien hankintojen toteutusmalleista. Vaatimusmäärittelyvaihe päättyi 1.6.2016. UNA-hankkeen tilannekatsaus oli 20.6.2016 Kanta-Hämeen alueellisen tietohallintoryhmän käsiteltävänä. UNA-hankkeen ohjausryhmä keskustelee jatkosuunnitelmista 9.9.2016 kokouksessa.

7.2.3 Valtakunnallinen Kanta -palvelu

Kanta-palvelu on yksi valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelu, joka kattaa tällä hetkellä terveydenhuollon ja myöhemmin myös sosiaalihuollon. Palvelut otetaan käyttöön vaiheittain koko Suomessa.

Kanta on sähköinen potilastiedon järjestelmä, jonne terveydenhuollon yksiköt vievät potilaiden terveystietoa ja luovuttavat niitä toimipisteestä toiseen potilaan suostumuksella. Tällä hetkellä Kanta sisältää Sähköisen lääkemääräyksen, Kansallisen lääketietokannan, Potilastiedon arkiston ja Omakannan. Sähköistä lääkemääräystä ja Potilastiedon arkistoa käytetään potilastieto-ja apteekkijärjestelmien kautta. Kansalaiset voivat käyttää omia terveystietojaan Omakannan kautta. Tavoitteena on myös kansalaisen omien hyvinvointitietojen tallennusmahdollisuus.

Kanta-palveluihin kuuluvaan sähköiseen lääkemääräykseen ovat liittyneet kaikki julkisen terveydenhuollon toimijat (noin 180 kuntaa ja kuntayhtymää), noin 250 yksityisen terveydenhuollon toimintayksikköä sekä kaikki noin 820 apteekkia Suomessa. Sähköisiä lääkemääräyksiä on laadittu

23 Kuntalehti 3/2016, ”Asiakas- ja potilastietojärjestelmät uudistuvat kansallisessa yhteistyössä”, korjattu

5.3.2016: http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/sote/asiakas-ja-potilastietojarjestelmat-uudistuvat-kansallisessa-

yhteistyossa/

95(134)

noin 70 miljoonaa kappaletta ja toimituksia apteekeista on tehty noin 110 miljoonaa. Kansalaisista noin 90 prosenttia on saanut sähköisen lääkemääräyksen.

Potilastiedon arkistoon ovat liittyneet kaikki julkisen terveydenhuollon yksiköt (noin 180 kuntaa ja kuntayhtymää) ja yksityisten terveydenhuollon toimijoiden liittyminen on käynnistynyt vuosien 2015–2016 vaihteessa. Potilastiedon arkistoon oli joulukuussa 2015 kertynyt yli 275 miljoonaa asiakirjaa ja arkistossa oli 4,65 miljoonan potilaan tietoja.

Omakanta-palvelu tarjoaa kansalaisille tietoturvallisen näkymän valtakunnallisten Reseptikeskuksen ja Potilastiedon arkiston tietoihin. Tämän lisäksi kansalainen voi laatia palvelussa eräitä asiakirjoja (suostumus, kielto, hoitotahto tai elinluovutustahto) tai laittaa pyyntöjä terveydenhuoltoon esimerkiksi lääkemääräyksen uusimista varten. Omakantaan oli vuoden 2015 lopussa kirjauduttu noin 10 miljoonaa kertaa ja kuukausittainen kirjautumismäärä oli yli 500 000 kirjautumista. Lukumäärä on ollut voimakkaassa kasvussa. Terveydenhuollon päivittäisessä käytössä Kantapalveluissa esiintyy viikoittain teknisiä ongelmia

Sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluun etenee vaiheissa. Sosiaalihuollon liittymisen ensimmäinen vaihe käynnistynee kesällä 2018. Seuraavien vaiheiden aikatauluista tullaan säätämään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Käynnissä olevassa ”Kansa-hankkeessa” luodaan edellytykset sosiaalihuollon valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan mukaiselle toimintatavalle (lainsäädännön mukaan). Vuoden 2018 jälkeen Omakanta laajenee vastaamaan myös sosiaalihuollon tarpeita ja Kanta-palvelu tulee toimimaan muun muassa sosiaalihuollon sähköisistä asiakasasiakirjoista koostuvana arkistona.

Sosiaalihuollon tietojen siirtäminen Kanta-arkistoon tulee olemaan erittäin suuri tehtävä. Liittyminen Kantaan on ensimmäisessä vaiheessa vapaaehtoista. Tässä vaiheessa ei vielä ole tietoa, milloin liittyminen muuttuu pakolliseksi. Säädökset asiasta ovat vielä epäselviä. Voimassa olevan linjauksen mukaan Pdf-arkistoon siirrettävät asiakastiedot jäisivät rekisterinpitäjän käyttöön. Tämä merkitsisi sitä, että maakunnilla ei olisi oikeutta asiakastietoihin. Linjaus on toisin sanoen käytännössä kestämätön.

Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden liittyminen Kantaan tulee koordinoida maakunnan tasolla. Yksi vaihtoehto voisi olla liittyä Kantaan vasta vuoden 2019 aikana sen jälkeen kun maakuntatasolla on saatu ratkaistua sosiaalihuollon kokonaisratkaisu.

7.2.4 Kanta-Hämeen Effica -tietokantojen yhdistäminen

Sairaanhoitopiiri ja kaikki Kanta-Hämeen terveyskeskukset sekä ikäihmisten kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan palvelut käyttävät Effica- potilastietojärjestelmää. Kanta-Hämeen Effica-kantojen yhdistämisen tavoitteena on yhtenäistää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kotihoidon ja palveluasumisen toimintamalleja ja kirjaamista potilastietojärjestelmään.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella on käytössä alueEffica, joka mahdollistaa sen, että esimerkiksi keskussairaalassa hoidossa olevasta potilaasta sairaanhoitopiirin henkilöstö voi nähdä aluekatselun kautta myös perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon tiedot. Vastaavasti sairaanhoitopiirin hoitotiedot ovat nähtävissä kaupungin palveluiden puolella. Nykyisen lainsäädännön mukaan ei kuitenkaan ole mahdollista kirjata tietoja toisen rekisterinpitäjän tietokannan tietoihin, joten esimerkiksi terveyskeskuslääkäri ei voi tehdä sähköistä kysymystä sairaanhoitopiirin erikoislääkärille suoraan erikoissairaanhoidon tietoihin. Asiasta on tehtävä erillinen lähete ja vastaus tiedusteluun tulee myös erillisenä palautteena. Myöskään yhteisiä hoitosuunnitelmia ei ole mahdollista tehdä Efficaan.

Kantojen yhdistämisen E1-projektissa työ toteutetaan siten, että Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Effica -kantaan yhdistetään Hämeenlinnan kaupungin, Riihimäen terveyskeskuksen kuntayhtymän

96(134)

(sis. Riihimäen kaupungin sekä Hausjärven ja Lopen kuntien kotihoidon, palveluasumisen ja pitkäaikaishoidon Effica-tiedot) ja Janakkala-Hattulan yhteistoiminta-alueen ja kuntien Effica-kantojen tiedot. Tavoitteena on saada kantojen yhdistäminen tehdyksi kuluvan vuoden 2016 aikana.

Forssan seudun tietokantaa ei voi toistaiseksi yhdistää keskussairaalan tietoihin, koska Forssassa on omaa erikoissairaanhoitoa eikä Efficassa ole teknisesti mahdollista olla rinnakkain kahta erikoissairaanhoidon yksikköä. Effican seuraavassa kehitysversiossa, Lifecaressa tämä ilmeisesti on mahdollista. Forssan seudulla Lifecareen liittymistä on suunniteltu alustavasti vuonna 2017.

Effica-tietokantojen yhdistäminen edistää merkittävästi Kanta-Hämeen alueen vertikaalista integraatiota seuraavilla tavoilla:

- Asiakkaan asiointi on sujuvaa, kun asiakkaiden / potilaiden kaikki tiedot ovat ajantasaisesti

käytettävissä käyttöoikeuksien puitteissa huomioiden potilaan kiellot (ajanvaraukset,

laskutustiedot jne.).

- Asiakkaat/potilaat voivat hakeutua hoidettavaksi mihin tahansa toimipisteeseen, tiedot ovat

käytettävissä kaikkialla.

- Sijaishenkilöstön liikkuvuus ja perehdyttäminen helpottuu yhtenäisten toimintamallien ja

yhteisen tietojärjestelmän myötä

- Tiedon tuottamis- ja hyödyntämistavat ovat yhtenäiset. Toiminnalliset prosessit on

yhtenäistetty ja potilasasiakirjojen dokumentoinnissa syntyvät tiedot ovat yhteismitallista

- Käytäntöjen vertailtavuus paranee yhteisten tilastointi- ja raportointikäytäntöjen myötä.

- Potilastiedon arkisto: yksi ja yhteinen järjestelmä liitetään osaksi kansallisia palveluja.

Kanta-arkistoon pystytään toimittamaan yhtenäiset potilastiedot yhteisestä Effica-

järjestelmästä

- Laskutus ja tilastointitiedot ovat samassa kannassa. Tämä mahdollistaa tarvittaessa

tukipalvelujen (raportointi, taloushallinto) käytäntöjen yhtenäistämisen.

- Seuraavassa vaiheessa toimintaa voidaan tehostaa, koska monen organisaation raportointi

ja laskutus pystytään hoitamaan keskitetysti.

- Tarvitaan vain yhdet ylläpidettävät tuotanto-, testi- ja koulutuskantakannat. Monia tuotanto-,

testi- ja koulutusympäristöjä ei tarvita.

- Pääkäyttäjien tehtäviä on mahdollista ja suositeltavaa keskittää.

Suurin hyöty yhdistämisestä tulee ammattihenkilöiden ajan säästön kautta. Siirtymällä yhteiseen tietokantaan, hoidossa olevaa asiakasta/potilasta koskevat kaikki tiedot ovat käytettävissä siellä, missä asiakas/potilaskin on. Yhteisellä tietokannalla voidaan helpottaa ammattilaisten keskinäistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä.

Toimeksiannon kuvaus

Tietohallinto ja sähköinen asiointi-työryhmän toimeksianto on erittäin laaja. Alkuperäisen toimeksiannon mukaan väliraportissa kuvattavia kokonaisuuksia ovat kuvaus tietohallinnon keskeisistä haasteista ja ratkaisuista, suunnitelma sähköisen asioinnin toteuttamisesta sekä esitys

97(134)

maakunnallisten tietohallintohankkeiden koordinoinnista sekä kuvaus tietohallinnon keskeisistä haasteista ja ratkaisuista.

Työryhmä päätti nimettyjen edustajien ehdotuksesta muuttaa alkuperäistä kokoonpanoaan siten, että Hattulan kunnan edustajaksi pyydettiin ICT asiantuntija Petri Heino ja työryhmään kutsuttiin Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän sosiaalihuollon Effica-pääkäyttäjä Juha Hörhä. Työryhmän työskentelyyn on RHL-Data Oy:sta osallistunut toimitusjohtajan lisäksi kehittämispäällikkö Pentti Palomäki.

Tietohallinto ja sähköinen asiointi työryhmän puheenjohtajana toimii Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän tietohallintopäällikkö Johanna Tulander-Välkki ja sihteerinä projektikoordinaattori Marjo Lindgren. Työryhmän jäseniä ovat:

Leena Järvenpää, talousjohtaja Forssa Petri Heino, ICT-asiantuntija Hattula Timo Rantanen, toimitusjohtaja RHL-data Oy (Hausjärvi, Loppi, Rmk edustaja) Lea Jaakkola, IT-asiantuntija Humppila Jouni Jäkkö, tietohallintojohtaja Hämeenlinna Niina Haake, kehittämispäällikkö Hämeenlinna Mirja Ottman-Salminen, ylihoitaja KHSHP Henri Yoki, tietohallintojohtaja KHSHP Hanna Narsakka, controller KHSHP Mari Kuusinen, Effica-pääkäyttäjä (terv.huolto) Rmk seudun terveyskeskuksen ky Juha Hörhä, Effca-pääkäyttäjä (sos.huolto) Rmk seudun terveyskeskuksen ky Matti Karvonen, erikoissuunnittelija, Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy

Henkilöstön edustajat: JUKO ry/Lääkärikartelli, Johannes Kerälä KoHo ry/Tehy, Varpu Partti Kunta-alan Unioni/JHL ry, Sirpa Virtanen

Henri Yokin siirryttyä toisiin tehtäviin, hänen tilallaan sairaanhoitopiirin edustajana viimeisessä kokouksessa 11.8.2016 oli tietojärjestelmäarkkitehti Olli Herranen.

Tietohallinto- ja sähköinen asiointi työryhmässä päätettiin toukokuussa 2016 muodostaa pientyöryhmä, jonka tehtävänä oli valmistella asiat varsinaisen työryhmän käsiteltäväksi. Pientyöryhmän työskentelyyn osallistuvat puheenjohtaja Johanna Tulander-Välkki, sairaanhoitopiirin edustajana Hanna Narsakka, Pikassos Oy:sta Matti Karvonen ja sihteerinä Marjo Lindgren.

Seuraavan sivun taulukossa on kerrottu työryhmän toimeksianto.

98(134)

Taulukko 1. Työryhmän toimeksianto jaoteltuna Oma Häme valmistelun teemojen mukaan.

Nykytilan kuvaus

7.4.1 Tietojärjestelmät

Työryhmä päätti selvittää maakunnan nykytilaa kartoittamalla käytössä olevia tietojärjestelmiä. Työryhmä laati Excel -taulukon, johon organisaatioiden tuli kuvata lyhyesti käytössään olevat tietojärjestelmät, kertoa niiden toimittajat, määritellä tuotantotapa, käyttäjien lukumäärä ja järjestelmien vuosikustannukset. Taulukko oli otsikoitu siten, että siinä oli ehdotettu valmiiksi esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmä ja kuvantamisjärjestelmät. Taulukko laadittiin hyödyntäen Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä tehtyä tietojärjestelmäkartoitusta.

Tietojen saaminen osoittautui osittain haasteelliseksi ja osa niistä jäi puuttumaan. Ennen tietojärjestelmien integraatiota ne on käytävä vielä huolellisesti läpi kussakin organisaatiossa. Alustavan selvityksen perusteella maakunnassa on esimerkiksi käytössä yli 80 jollakin tavalla pelkästään asiakas- tai potilastapahtumaan liittyvää erilaista tietojärjestelmää tai – sovellusta. Sairaanhoitopiirillä on näiden lisäksi käytössä vähintään 50 erikoissairaanhoitoon liittyvää ohjelmaa.

Taloudenhallintaan liittyvät tietojärjestelmät ja sovellukset

Talous- ja henkilöstöhallinnossa maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa käytettävät tietojärjestelmät määräytyvät pitkälti palveluntuottajan mukaan. Hämeenlinnan seudulla ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä palveluntuottajana toimii KuntaPro Oy. Yhtiö vaihtoi vuoden 2016 alusta kirjanpitojärjestelmäksi Kuntax-järjestelmän sekä talousarvion laatimiseen ja – seurantaan FPM-ohjelman.

Forssan seudulla palveluntuottajana toimii Loimijoen kuntapalvelut Oy. Loimijoen Kuntapalveluissa kirjanpitojärjestelmänä käytetään Raindancea ja budjetoinnissa ja raportoinnissa Budnettia ja Tanea. Riihimäen seudulla on palveluntuottajana RHL-Data ja käytössä myös Raindance. Lopen kunnassa on käytössä omat ohjelmansa. Johdon raportointi – järjestelmät poikkeavat myös toisistaan.

99(134)

Asiakas- ja potilastietojärjestelmät

Koko maakunnassa on terveydenhuollon osalta käytössä Tiedon TerveysEffica, joka on maakunnallisesti käytössä myös suun terveydenhuollossa. Terveydenhuollon kuvantamisesta on tehty oma esiselvitys Effica-kantojen yhdistämiseen liittyen. Suurimmat haasteet terveydenhuollon tietojärjestelmien harmonisoinnissa liittyvät tällä hetkellä kuvantamisen tietoihin.

Terveydenhuollon osalta tilanne tietojärjestelmien osalta näyttäytyy melko selkeänä. Käynnissä oleva TerveysEffica-tietokantojen yhdistämisen yhteydessä tullaan tekemään ratkaisuja, jotka edistävät maakunnallista potilastietojärjestelmien integraatiota. Tähän liittyen tulee huomioida, että maakunnassa on tällä hetkellä käytössä kolme eri kotihoidon mobiilisovellusta (Hilkka, Effica ja eHoiva). Lisäksi Riihimäen seudulla ollaan tekemässä mobiilisovelluksen hankintaa.

Kanta-Hämeen kunnissa on sosiaalihuollon asiakastietojärjestelminä käytössä Tiedon Effica Yksilö- ja perhehuolto – ohjelma (Effica YPH) Hämeenlinnassa sekä muissa kunnissa CGI:n Pro Consonan sosiaalitoimen ohjelmaratkaisuja. Lisäksi sosiaalihuollon kirjauksia tehdään terveydenhuollon järjestelmiin lähinnä kotihoidon, vammaispalvelujen ja asumispalveluyksiköiden osalta. Kotihoidon osalta on Kanta-Hämeen kunnissa käytössä myös kotihoidon mobiili-ratkaisuina eHoiva-kotihoito (eHoiva Palveluverkko), Hilkka (FastROI) sekä Effican kotihoidon mobiili (Tieto).

Sosiaalihuollon asiakastietojen liittäminen Kanta-palveluihin

Tieto- ja viestintäteknologian käyttöä sosiaalihuollossa vuonna 2014 selvittäneen valtakunnallisen kyselyn mukaan sosiaalihuollon organisaatioiden käyttämien tietojärjestelmien rakenteet eivät ole keskenään yhtenäisiä. 24 Lisäksi eri organisaatioiden asiakastietojärjestelmien sisältämissä rakenteissa on huomattavia eroavaisuuksia ja tämä luo haasteita sosiaalialan organisaatioille. Ylipäätänsä valtakunnallisen standardin mukaisia rakenteita käyttää selvä vähemmistö kaikista palvelun tuottajista. Laajasti tietojärjestelmiin implementoitujakin luokituksia hyödynnetään ensisijaisesti sovellettuina, eikä yhtenäisesti koodistopalvelumuodossa.

Nykyisissä sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä asiakastietojen ja asiakastietojärjestelmien tiedonhallinnan rakenne on pitkälti organisaatiokohtaisesti räätälöity eikä edes saman järjestelmätoimittajan sovelluksissa tieto ole samassa rakenteessa kaikissa organisaatioissa. Asiakirjoja on pyritty esimerkiksi hankkeiden avustuksella määrämuotoistamaan saman sisältöisiksi, mutta silti sisällöllisiä eroja on. Asiakirjojen kehittäminen määrämuotoisista pidemmälle rakenteisiin asiakirjoihin vaatii nykyisissä sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä vielä kehitystyötä. Kehitystyö mahdollistuu sen myötä kun THL antaa määräyksiä asiakirjarakenteista.

Tämä tulee aiheuttamaan haasteita sosiaalihuollon tietojärjestelmille niiden liittyessä Kanta-palveluihin asteittain vuodesta 2018 alkaen. Sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämistyötä on tehty määrätietoisesti vuodesta 2005. Päävastuu kehittämistyöstä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen operatiivisen toiminnan ohjausyksiköllä (Oper).

Sosiaalihuollon valtakunnallisessa kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilassa vuodelle 2020 25 on asetettu yhdeksi tavoitteeksi, että sosiaalihuollon toimijat käyttävät yhtenäisiä asiakastietomalliin perustuvia asiakasasiakirjoja ja tallentavat ne standardoidussa muodossa sosiaalihuollon valtakunnalliseen asiakastiedon arkistoon.

24 Jarmo Kärki ja Miia Ryhänen (2015) Tieto- ja viestintäteknologian käyttö sosiaalihuollossa vuonna 2014.

THL raportti nro 20/2015: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129708/URN_ISBN_978-952-302-

593-6.pdf?sequence=1

25 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-515-8

100(134)

Valtakunnallinen asiakastiedon arkisto tullaan toteuttamaan neljässä vaiheessa:

Vaihe 1: Olemassa olevien asiakastietojen arkistoiminen pdf- tai xthml – muodossa ja tietojen saatavuus rekisterinpitäjän omaan käyttöön.

- Asiakastietojen siirto mahdollistuu vuonna 2018

- Liittyminen ja siirto arkistoon on tässä vaiheessa organisaatioille vapaaehtoista

Vaihe 2: Tiedon saatavuus rekisterien välillä ja Omakannan käyttöönotto

Vaihe 3: Asiakirjojen rakenteinen tallentaminen ja Omakannan toiminnallisuuksien laajennus

Vaihe 4: Toimijoiden välinen yhteistyö ja raportointi

Arkistolaitos on tiedotteessaan 17.3.2016 ilmoittanut, että Arkistolaitoksen, sosiaali- ja terveysministeriön, Kelan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteinen linjaus on, että Kanta-palveluiden potilastiedon arkisto ja sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto ovat ainoat ratkaisut säilyttää sosiaali- tai terveydenhuollon asiakastyössä syntyneitä ja syntyviä pysyvästi säilytettäviä sähköisiä asiakas- ja potilastietoja. Arkistolaitos ei tule antamaan sähköistä säilytysmuotoa koskevia päätöksiä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedoille muissa tietojärjestelmissä tai tietovarannoissa kuin Kanta-palveluissa.

Asiakastiedon arkiston käyttöönoton aikataulutuksesta tullaan säätämään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Lakiin on valmisteilla muutoksia vuoden 2016 aikana ja vasta lakimuutoksen myötä saadaan tietoa siitä, milloin asiakastiedon arkiston vaiheet 2 – 4 toteutuvat.

Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 2015/254 astui voimaan 1.4.2015 ja siirtymäsäännöksillä laki tulee voimaan vaiheittain. Vuoden 2017 alussa astuu voimaan sosiaalihuollon asiakirjoihin kirjattavien tietojen sisältöä koskevia määräyksiä jos niitä käsitellään sähköisessä muodossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antaa tarkempia määräyksiä sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen rakenteista ja niihin merkittävistä tiedoista sekä määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoaikatauluista. Ensimmäisen asiakasasiakirjalain mukaisen määräyksen THL antoi 2016 sosiaalihuollon palvelutehtäväluokituksesta, joka astui voimaan 1.3.2016. Palvelutehtäväluokituksen perusteella asiakirjat tullaan tallentamaan sosiaalihuollon asiakasrekisteriin ja luokituksen perusteella tullaan myöntämään ammatillisen henkilöstön käyttöoikeudet asiakastietoihin. Valtakunnalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon liityttäessä tai viimeistään vuoden 2021 alusta siirrytään monista nykyisin käytössä olevista sosiaalihuollon asiakasrekistereistä kahteen rekisteriin: sosiaalihuollon asiakasrekisteriin ja ilmoitusrekisteriin.

Tämän työryhmän aloitteesta toteutettiin hankehakemus, jolla THL:lta haettiin hankerahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon lasten, nuorten ja perheiden palvelujen rajapintatoimintojen kirjaamisen sekä toimintakäytäntöjen yhtenäistämiseen (2 htv). Hankehakemus ei saanut rahoitusta.

7.4.2 Sähköinen asiointi ja asiakaspalaute

Sähköistä asiointia on kehitetty Kanta-Hämeen alueen terveydenhuollon organisaatioissa. Hämeenlinnassa, Riihimäellä sekä Janakkalassa ja Hattulassa on käytössä Effican Omahoito – sovellus, jonka kautta omahoitosopimuksen tehneet asiakkaat näkevät tiettyjä potilastietojärjestelmään tallennettuja tietoja ja voivat viestiä turvallisesti terveyteen ja sairauteen liittyvissä asioissa terveysaseman henkilöstön kanssa. Lisäksi Hämeenlinnassa on toteutettu useita edistyneitä sähköisen asioinnin osioita kuten oirearviointi, terveystarkastus ja -valmennus, terveystili sekä havaintoja terveydestä – palvelut. Palvelut ovat koottu Minunterveyteni.fi – sivustoon.

101(134)

Effican Kansalaisen ajanvaraus – sovellus on käytössä Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja osittain myös KHSHP:ssä. Forssassa käyttöönotto on juuri meneillään. Sovellusta käytetään erityisesti suun terveydenhuollossa, mutta sitä on käyttöönotettu myös avoterveydenhuollon toiminnoissa. Palvelun avulla asiakas näkee ajanvarauksensa ja ajasta riippuen asiakas voi perua, siirtää tai varata uuden ajan netin kautta. Lisäksi Fimlabin laboratoriolla on käytössään sähköinen ajanvaraus.Forssan ja Riihimäen seudulla sekä Janakkalassa on käytössä ajanvarauksien tekstiviestimuistutus. Ideana on vähentää perumattomia poisjääntejä.

Mielenterveystalo.fi on HUSin tuottama verkkopalvelu, jonka tarkoituksena on tarjota mielenterveyteen liittyvää tietoa niin asukkaille kuin terveysalan ammattilaisillekin. Verkkopalvelusta löytyy luotettavaa ja ajan tasalla olevaa tietoa mielenterveys- ja päihdeongelmista sekä palveluista. Palvelussa on omat osionsa täysi-ikäisille ja nuorille. Lisäksi tarjolla on nettiterapiaa, johon voi päästä lääkärin lähetteellä. Kanta-Hämeen alueella kaikilla organisaatioilla on mahdollisuus käyttää Mielenterveystalo.fi palveluja mutta toistaiseksi niitä on käytetty ainoastaan KHSHP:ssä.

Kaikki Kanta-Hämeen terveydenhuollon organisaatiot ovat liittyneet valtakunnalliseen Kanta-palveluun, joka sisältää sähköisen lääkemääräyksen (eResepti) ja potilastiedon arkiston (eArkisto). Kansalaisilla on mahdollisuus katsella omia sähköisiä resepti – ja terveystietojaan Omakanta-palvelun kautta. Sähköinen hakemus on käytössä Hämeenlinnassa (e-Business Suite-, Liferay- ja Orbeon-pohjainen portaali). Lisäksi Riihimäen seudulla on käytössä eLomakepalvelu, jonka käyttötuki on päättymässä.

Sosiaalihuollossa Hämeenlinnassa on käytössä sähköisinä hakemuksina toimeentulotukihakemus, vammaispalveluhakemus sekä vammaispalvelun kuljetuspalveluhakemus. Näissä sähköisissä palveluissa hakijat pääsevät myös seuraamaan hakemuksensa käsittelyn ja päätöksenteon tilaa.

Seuraavan sivun taulukossa on kuvattu sähköisen asioinnin tilannetta terveydenhuollon osalta.

Taulukko 2. Terveydenhuollon sähköisen asioinnin nykytila Kanta-Hämeessä

Asiakaspalautteen keräämiseen käytetyt järjestelmät ovat kaikilla seuduilla erilaiset. Sairaanhoitopiiri käyttää happy or not- järjestelmää nettisivujen kautta.

Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista

Heinäkuussa 2016 astui voimaan laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (ns. KaPA-laki). Laissa säädetään julkisen hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista, niitä koskevista vaatimuksista, niiden tuottamiseen liittyvistä tehtävistä sekä tuottamiseen liittyvästä

102(134)

henkilö- ja muiden tietojen käsittelystä. Lisäksi laissa säädetään oikeudesta ja velvollisuudesta käyttää yhteisiä sähköisen asioinnin tukipalveluja sekä tukipalvelujen käytön edellytyksistä.

Sähköisen asioinnin tukipalvelut keskitetään pääsääntöisesti Väestörekisterikeskukseen (VRK). Valtiovarainministeriö ohjaa tukipalvelujen järjestämistä, palvelujen laatua sekä yhteen toimivuutta sekä kokonaisarkkitehtuurin mukaisuutta.

Sähköisten tukipalvelujen käyttöön velvoitettujen organisaatioiden on:

1) liitettävä uudet, käyttöönotettavat palvelut tai vanhoihin palveluihin toteutettavat uudet integraatiot palveluväylään, toimet on aloitettava 15.7.2016

2) kuvattava palvelujaan koskevat tiedot palvelutietovarantoon ja tuotava rekisteritietojaan palveluväylän kautta palvelunäkymään viimeistään 1.7.2017

3) otettava luonnollisen henkilön tunnistuspalvelu käyttöön viimeistään 1.1.2018

4) otettava verkkomaksamisen kokoamis- ja hallinnointipalvelu käyttöön 1.1.2018

5) otettava viestinvälityspalvelu käyttöön 1.7.2017 mennessä.

Hämeenlinnan kaupunki sähköisten palvelujen edelläkävijänä

Hämeenlinnassa on meneillään merkittävä sähköisten terveyspalvelujen kehitystyö. Kehittäminen on keskitetty ns. Virtuaaliyksikköön sekä hankkeina että varsinaisena toimintana, erityisesti osana minunterveyteni.fi – palvelujen kehittämistä. Tällä hetkellä Virtuaaliyksikössä työskentelee hoitaja (ja lääkärin työpanosta osa-aikaisesti); lisäksi hankkeiden kautta mukana useampi ammattilainen. Virtuaaliyksikössä toteutetaan sekä ODA-hanketta, etämittauksiin ja oirearviointien kehittämiseen tähtäävää HECSAD-hanketta (päättyy 6/2016) sekä käynnistetään etäyhteyspilotti.

Hämeenlinnan Hecsad hankkeessa kehitetään minunterveyteni.fi – palvelun käytettävyyttä sekä lisätään palveluja, kuten lisää oirearviointeja, esitietoja ja eOmahoitokirjasto. Hecsad Kanavamallin tukihankkeessa on pilotoitu ja otettu käyttöön etämittalaitteita PEF-mittauksiin, verensokerin mittaukseen sekä verenpaineen mittaamiseen Mittaustulokset asiakas voi jatkossa siirtää Taltioni – terveystililleen ja sitä kautta tiedot ovat asiakkaan käytössä minunterveyteni.fi – palvelussa. Toiminnallisuus edellyttää Elisan ja Taltionin välistä liitosta, joka on valmistumassa Elisan toimesta lähiaikoina tämän hetkisen tiedon varassa. Applen Health Kit – sovellusten ja Taltionin välille on jo luotu yhteys taltioni Uoman avulla. Jokainen asiakas perehdytetään mittalaitteen käyttöön hoitajan vastaanotolla.

Liittyen sähköisten palvelujen kehittämiseen Hämeenlinnan ikäihmisten kotihoidossa on kokeilussa ja myös käytössä useita erilaisia älylaitteita. Sähköinen ovenavaus on käytössä kolmessa tiimissä, työn apuna on 50 Evondos-lääkeautomaattia ja lisäksi käytetään erilaisia ikäihmisten toimintakykyä, muistia ja vireyttä ylläpitäviä apuvälineitä.

Aikaisemmin mainitun lisäksi Hämeenlinnassa terveyspalveluissa käynnistyi toukokuussa 2016 etäyhteyspilotti, joka mahdollistaa tietoturvallisen yhteyden ammattilaisten sekä ammattilaisen ja asiakkaan välille. Pilotin demovaiheessa kokeillaan yhteyden toimivuutta myös ikäihmisten hoidon ja hoivan sekä asiakasohjauksen kanssa. Pilotti kestää vuoden 2016 loppuun.

VideoVisit – etäyhteyspilotissa testataan tietoturvallista etäyhteyttä sekä ammattilaisten että asiakkaiden välillä. Pilottivaiheessa laiteriippumaton etäyhteys on käytössä terveyspalvelujen avosairaanhoidossa, ikäihmisten hoidossa ja hoivassa sekä ikäihmisten asiakasohjausyksikössä. Etäyhteyden avulla voidaan tehostaa esim. lääkäripalvelujen saatavuutta satelliittiasemilla, konsultointimahdollisuutta kotihoidossa sekä vahvistaa omaisten mukaanottoa hoito- ym. suunnittelupalavereihin.

103(134)

7.4.3 Hankkeet, projektit ja toiminnan muutokset

Pientyöryhmä laati Excel -taulukon, johon organisaatioiden tuli kuvata lyhyesti käynnissä olevat tai vuosina 2016–2018 suunnitellut tietojärjestelmiin liittyvät hankkeet tai projektit sekä investoinnit, jotka ovat kustannuksiltaan tai toiminnallisesti merkittäviä. Lisäksi kartoitettiin suunnitelmissa olevat toiminnan muutokset, esim. ulkoistukset ja toiminnan yhdistämiset.

Vastauksia saatiin vain neljästä organisaatiosta (KHSHP, Hämeenlinnan kaupunki, FSHKY ja Riihimäen tk). Vastausten perusteella suuri osa käynnissä olevista tai suunnitelluista hankkeista liittyy Effican tietokantojen yhdistämiseen sekä Effican osajärjestelmien tai lakisääteisten versioiden käyttöönottoon. Lisäksi Hämeenlinnan kaupungilla ja FSHKY:llä on käynnissä strategiset hankkeet teknologian hyödyntämiseen.

Hankkeista kuntakokeiluun

Koko maakuntaa koskeva hanke on Sähköinen pitkäaikaisarkistointi, joka alkuvaiheessa korvaa Effican ns. oheisdokumenttitoiminnon alueelliseen yhteiseen Effica-tietokantaan siirryttäessä. Arkistointiratkaisun tulee skannattujen potilasasiakirjojen lisäksi soveltua erilaisilta lääkintälaitteilta ja erillisjärjestelmistä tulostettavien sekä hallinnollisten dokumenttien tallennukseen ja arkistointiin. Ratkaisun tulee myös mahdollistaa vanhojen käytöstä poistuneiden järjestelmien (esim. Finstar ja Pegasos) arkistointi ja tietojen katselu sekä vanhojen ennen Potilastiedon arkistoon liittymistä syntyneiden sähköisten potilasasiakirjojen valmistelu ja siirto Kanta-arkistoon pitkäaikaisarkistoitavaksi.

Maakunnan kunnat ovat mukana THL:n valtionavusteisessa Kansa-koulu-hankkeessa, jossa valmennetaan kirjaamisvalmentajia, jotka omissa organisaatiossaan kouluttavat työntekijöitä sosiaalihuollon Kanta-palveluihin liittyviin kirjaamiskäytäntöihin sekä hyviin kirjaamiskäytäntöihin. Kansa-koulu-hankkeessa koulutetaan Kanta-Hämeessä sosiaalihuollon ammattilaisista yli 40 kirjaamisvalmentajaa. He tulevat kouluttamaan sosiaalihuollon työntekijöitä määrämuotoiseen ja Kanta-palveluun liittymisen edellyttämään kirjaamiseen liittyen. Valmentajien koulutukset (4 pv) alkavat syyskuussa 2016 ja heidän valmennuksensa jälkeen alkavat työntekijöiden kouluttamiset.

Sairaanhoitopiirillä on käytössä potilaskohtaisten kustannusten seurantaan ja raportointiin Ecomed-tuoteperheeseen kuuluvia ohjelmia. Näitä tietoja hyödynnetään myös Hämeenlinnan kanssa käyttöönotettavassa Alue-Ecomed ohjelmistossa, jossa voidaan mm. seurata potilaiden hoitopolkuja ja kustannuksia. Järjestelmää voidaan laajentaa myös koko maakunnan alueelle.

Hämeenlinnan seudun kuntakokeilussa ”Hyvinvoinnin integroidut toimintamallit” edistetään monialaista hyvinvointipalvelujen toimintamallia ja yksilöllisten palvelusuunnitelmien monialaista yhdistämistä yhdelle lomakkeelle (YPA-lomake). Yhdistetty palvelusuunnitelma on sähköisellä alustalla. Hanke kestää vuoden 2016 loppuun. Mukana ovat Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala ja se kattaa sekä lasten ja nuorten palvelut, ja perusterveydenhuollon avopalvelut (myös päihde- ja mielenterveyspalvelut).

Maakunnan näkökulmasta merkityksellinen on myös Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin tietohallinto ja siinä mahdollisesti tapahtuvat muutokset. Sairaanhoitopiirin tietohallinnosta tehtiin syksyllä 2015 selvitys, jonka pohjalta tullaan tekemään suunnitelma toimintojen ja prosessien kehittämiseksi sekä vastuiden selkeyttämiseksi. Toimenpiteiden määrityksissä huomioidaan mahdolliset ohjaukset valtakunnallisesta ICT-ratkaisuista, jotka tulevat syksyllä 2016.

7.4.4 Hyvät käytännöt

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä on sote-integraatiossaan tietohallinnon osalta pisimmällä. Lounais-Hämeen kansanterveystyön ja Lounais-Hämeen aluesairaalan yhdistyessä vuoden 2001 alusta otettiin uudessa terveydenhuollon organisaatiossa käyttöön yhteinen Effican asiakaskertomusjärjestelmä. Jäsenkuntien vanhuspalvelut liittyivät vuodesta 2005 lähtien terveydenhuollon Efficaan. Ensimmäinen yksityinen toimija, Hoivakoti Wanha Pehtoori, liittyi

104(134)

seudun yhteiseen asiakaskertomusjärjestelmään vuonna 2006. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (FSHKY) perustettiin 1.1.2014, jolloin Forssan kaupungin sekä Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän sosiaalihuollon palvelut, lasten päivähoitoa lukuun ottamatta, siirrettiin hyvinvointikuntayhtymän toiminnaksi.

Tällä hetkellä FSHKY:n Effica-tietojärjestelmä kattaa alueen viiden jäsenkunnan ja 11 yksityisen toimijan kertomustiedot. Alueen hyvät käytännöt liittyvät lähinnä Effican hyötykäyttöön ja yhteisten tietojen hyödyntämiseen. FSHKY:llä ajanvarauksia voi tehdä joustavasti yli kunta- ja erikoissairaanhoito/perusterveydenhoito-rajojen, käytössä ovat sisäiset lähetteet ja konsultaatiot. Lisäksi kotihoidon hoitohenkilökunnalla ja lääkäreillä on käytössään Citrix ja 4G -liittymällä varustettuja kannettavia tietokoneita mukanaan asiakkaan luona, jolloin kaikki asiakasta koskevat tiedot ovat käytettävissä käynnin aikana. Lisäksi asiakasta koskevat kirjaukset, tutkimuspyynnöt ja sähköiset reseptit pystytään kirjaamaan asiakkaan luona. Uusi käytäntö on nopeuttanut prosesseja ja nostanut kirjaamisen tasoa. Lisäksi asiakkaan luona käytettävissä oleva aika on lisääntynyt.

Hämeenlinnan virtuaaliyksikkö on hyvä esimerkki sähköisten palvelujen kehittämistyöstä. Hämeenlinnan terveyspalveluissa on tehostettu sähköisten palvelujen käyttöä perustamalla virtuaaliyksikkö 18.1.2016. Yksikön tavoitteena on hoitaa potilaan ongelma aina ilman vastaanottokäyntiä. Minunterveyteni.fi-palvelun oirearviointien käsittely on keskitetty virtuaaliyksikköön. Yksikössä työskentelevät toimintatapaan tottuneet hoitajat ja heillä on mahdollisuus konsultoida lääkäriä. Nimensä mukaisesti yksikkö ei ole sidottu toimitilaan. Virtuaaliyksikkö on tärkeässä roolissa uusien sähköisten palveluiden pilotoinnissa, käyttöön otossa ja kehittämisessä.

7.4.5 Rajapinnat

Tietohallinto- ja ICT-palvelut liittyvät keskeisesti kaikkien muiden työryhmien toiminnan muutosten toteuttamiseen. Toimintaa ei voi uudistaa eikä prosesseja tehostaa ellei ole toimivia ICT-palveluja tukemaan tätä kehitystä. Jossakin määrin toiminnan suunnittelussa pitää ottaa huomioon myös nykyisten tietojärjestelmien ohjaava vaikutus. Tavoitetilana tulee kuitenkin olla tilanne, jossa tietojärjestelmät tukevat tarkoituksenmukaisia asiakasprosesseja.

Tietohallinnon ja ICT-palvelujen kokonaisuuden hallinnan haasteellisuutta lisää se, että kokonaisuuteen liittyy useita eri palveluntuottajia. Aikaisemmin mainitun alustavan selvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että organisaatiot välttämättä itsekään eivät aina ole tietoisia siitä, millaisia tietojärjestelmiä niillä on käytössä tai mitä niiden ylläpito maksaa.

Tietojärjestelmien osalta suurimmat palveluntuottajat ovat Tieto Oyj (Effica) ja CGI (Pro Consona, talous- ja henkilöstöhallinto). Infrastruktuurin eli palvelin- ja perustietotekniikan tärkeimmät palveluntuottajat seuduittain ovat Istekki (Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri), KuntaPro (HML seutu), CGI (Forssan seutu) ja RHL-Data (RMK seutu). Työasematukea tuottavat HTT, CGI ja RHL-Data. Riihimäen terveyskeskuksen kuntayhtymällä on oma kahden henkilön It-tuki, joka vastaa terveyskeskuksen työasematuesta.

Palkka- ja henkilöstöhallinnon palveluja tuottavat KuntaPro (HML seutu), Loimijoen kuntapalvelut (Forssan seutu), RHL-Data (Riihimäen seutu) ja Lindorff Potilaslaskutus (KHSHP).

Tavoitetila, toimenpiteet ja polku vuoteen 2019

Kuntia koskevat rakennemuutokset tuovat aina muutoksia myös kuntien tietohallinnon ja ICT-toiminnan järjestämiseen. Käytännössä rakennemuutokset tarkoittavat lähes poikkeuksetta esimerkiksi tietojärjestelmien yhtenäistämistä ja uusimista. ICT-toiminnan muutostarpeisiin vaikuttavat esimerkiksi rakennemuutoksen laajuus, kuntien tietohallinnon tuotantotavat ja ICT-palvelujen käytännön toteutustavat. Mitä laajempi rakennemuutos ja mitä enemmän kunnilla on

105(134)

erilaisia sisällöllisiä ratkaisuja, joiden tuotantotavat ja tuottajat poikkeavat toisistaan, sitä haastavampi rakennemuutos on tietohallinnon näkökulmasta.

7.5.1 Keskeiset haasteet, riskit ja ratkaisut

Työryhmä nimesi keskustelujensa perusteella erityisesti tietohallintoon ja ICT-palveluihin liittyviä Oma Häme-hankkeen selvitysvaiheen keskeisiä riskejä. Näistä kolmeksi kaikkein merkittävimmäksi todettiin seuraavat:

1. Puutteellinen osaaminen ja resurssit (erityisesti sosiaalihuollon osalta)

2. Tietojärjestelmien ja niiden toimittajien laaja kirjo

3. Kokonaisuuden hallinta ja johtaminen.

Keskeisimmät riskit ja niiden hallintakeinot on kuvattu Oma Häme -hankkeen väliraportin liitteessä 1.

Työryhmän näkemyksen mukaan tietohallinnon ja ICT-palvelujen tavoitetilassa on erotettavissa kolme merkittävää kokonaisuutta:

1) Tietohallinnon ja ICT-palvelujen maakunnallinen integraatio ja koordinointi (sisältäen tietojärjestelmäintegraation)

2) Palvelujen digitalisaatio ja sähköinen asiointi

3) Asiakkaan vapaan valinnan mahdollistaminen

Työryhmä on tarkastellut tavoitetilaa suhteessa Oma Häme – valmistelumatriisin teemoihin, joita

ovat:

a) Asukaslähtöisyys ja asukkaiden tarpeiden analysointi

b) Sote integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi

c) Kustannustehokkuus

d) Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus

Hallituksen 5.4.2016 neuvottelutuloksen mukaisesti asiakkaan vapaa valinta tullaan integroimaan osaksi sote-uudistusta. Koska vapaan valinnan jatkolinjauksia ei tätä loppuraporttia kirjoitettaessa ole tehty, työryhmä päätti jättää tämän kokonaisuuden raportin ulkopuolelle. On joka tapauksessa selvää, että valinnanvapaus tulee toteutuessaan edellyttämään mittavaa tietojärjestelmäinfrastuktuuria.

7.5.2 Tietohallinnon ja ICT-palvelujen maakunnallinen integraatio ja koordinointi

Työryhmän alustavan kartoituksen mukaan maakunnassa on käytössä satoja tietojärjestelmiä tai – sovelluksia. Yksinomaan Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän hallinnoimia järjestelmiä on 101. Pienimuotoinen selvitys toi esille tietohallintoon ja ICT-palveluihin yleisesti liittyvän ongelman – kokonaisuus on laaja ja sen hallinta on erittäin haastavaa. Osittain organisaatioilla on vaikeuksia tunnistaa käytössään olevia tietojärjestelmiä ja niiden kokonaiskustannuksia. Toisaalta Kanta-Hämeessä on käynnissä erittäin laaja Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen sekä sairaanhoitopiirin Effica-tietokantojen yhdistäminen. Tietokantojen yhdistäminen on merkittävä askel tietojärjestelmien integraatiossa. Integraation edistämiseksi myös käynnissä olevat tietojärjestelmähankinnat tulee ehdottomasti koordinoida maakunnallisesti. Yleisesti ottaen

106(134)

kaikkien Kanta-Hämeen organisaatioiden tulee huomioida se, että jos tietojärjestelmien nykyiset sopimukset vanhenevat, niin uutta suunnitellessa otetaan huomioon alueellinen näkökulma.

Kokonaisuutena arvioiden maakunnassa käytettiin vuonna 2015 sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien vuosittaisiin käyttökustannuksiin noin 15 milj. euroa, tämä sisältää osittain myös ulkoistettuja palveluita etenkin infrastruktuurin ja talous- ja henkilöstöhallinnon osalta. Tässä kustannuksessa ei ole mukana organisaatioissa omana toimintana työskentelevien ICT-henkilöiden palkkakustannuksia.

Valtakunnalliset linjaukset asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämisestä ovat erittäin keskeisiä ja vaikuttavat koko maakunnallisen arkkitehtuurin suunnitteluun merkittävästi. Kesäkuussa 2016 julkaistussa keskeneräisessä luonnoksessa esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi tulee vaikuttamaan maakuntien tietohallinnon järjestämiseen. Esityksen 16 § mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien on laadittava yhteistyösopimus jossa em. lakiluonnoksen 8 mom. mukaan on sovittava sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja sähköisten palvelujen kehittämisestä ja asiakas- ja potilastietojen käytön yhteensovittamisesta sekä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) mukaisen alueellisen kokonaisarkkitehtuurin määrittelystä yhteistyöalueella.

Edelleen saman lakiluonnoksen 19 § 3 mom. määrittelee, että tietojärjestelmäpalvelujen ja tiedonhallinnan kustannusvaikuttavan ja tehokkaan toteutuksen varmistamiseksi ja hyödyntämiseksi valtioneuvosto voi päättää olemassa olevien järjestelmien muuttamisesta ja uusien järjestelmien hankkimisessa noudatettavista vaatimuksista. Valtion ohjaus tietohallinnon osalta tulee siten vahvistumaan. Kokonaisuuteen vaikuttavat myös valtakunnalliset linjaukset liittyen valtakunnalliseen ICT-palvelukeskukseen sekä pääministeri Sipilän syyskuun alussa lupaamat linjaukset valtakunnallisesta tietojärjestelmäratkaisusta.

Työryhmän näkemyksen mukaan Kanta-Hämeessä tulee jatkaa terveydenhuollon tietojärjestelmien integraatiota ja tavoitella järjestelmäintegraatiota myös sosiaalihuollossa. Mitä paremmin sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät saadaan integroitua, sitä helpompaa hallittu siirtyminen mahdolliseen yhteiseen asiakas- ja potilastietojärjestelmään tulee olemaan. Maakunnan kumpikin asiakas- ja potilastietojärjestelmien tuottaja Tieto ja CGI ovat panostaneet merkittävästi tuotekehitykseen ja nykyisten asiakas- ja potilastietojärjestelmiensä kehittämiseen siten, että ne toimivat myös monituottajamallissa.

Maakunnan osallistumista UNA – ja ODA-hankkeisiin tulee vahvistaa ja koordinoida nykyistä paremmin. Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tasapainoinen osallistuminen hankkeen jatkovaiheisiin tulee varmistaa. UNA-hanke on syksyllä 2016 aikataulun suhteen kriittisessä vaiheessa. Toistaiseksi hankkeesta ei ole saatu käyttökelpoisia konkreettisia tuloksia. Edellä mainitusta johtuen maakunnan tulisi selvittää yhtenä vaihtoehtona myös pääkaupunkiseudulla vuonna 2018 käyttöön otettava Apotti-järjestelmä.

Seuraavalla sivun taulukkoon on tiivistetty työryhmän näkemys tietohallinnon ja ICT-palvelujen maakunnalliseen integraatioon ja koordinointiin liittyvästä tavoitetilasta ja tavoitetilaan johtavista konkreettisista toimenpiteistä. Taulukossa esitettyjä näkemyksiä selitetään seuraavissa luvuissa potilastiedon integraation ja erityisesti sosiaalihuollon asiakastiedon integraation toteuttamisen osalta. Lisäksi käsitellään talous- ja henkilöstöhallintoon liittyviä näkökulmia ja tietohallinnon resursseja.

107(134)

Alla esitetyssä taulukossa 3. on tiivistelmä tietohallinnon ja ICT-palvelujen maakunnalliseen integraatioon ja koordinointiin liittyvästä tavoitetilasta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä.

Asukaslähtöisyys Sote-integraatio Kustannus-tehokkuus Tiedolla johtaminen

Tavoite-

tila Tietojärjestelmät ja

niihin liittyvät ratkaisut

tukevat ammattilaisia

työssään siten, että

palvelujen käyttäjien

näkökulmasta

palveluihin pääsy

nopeutuu ja niiden

laatu paranee.

Sosiaali- ja

terveydenhuollossa

on käytössä joko

yhteinen tai yhteen

toimiva

asiakastieto-

järjestelmä, joka

tukee palvelujen

sisältöä ja sote-

integraatiota.

Maakunnan talous-

ja henkilöstö-

hallinnossa on yksi

palveluntuottaja.

Järjestelmät ja

käytännöt ovat

yhteiset.

Tietohallinto ja ICT-palvelut on

organisoitu kustannus-

tehokkaasti koko maakunnan

näkökulmasta.

Kilpailutukset tms. tehdään

vähintään maakunta-

tasoisesti.

Maakunnassa on

käytössä yhteinen tieto-

järjestelmä johdon

raportoinnin tukena,

talous-hallinnossa ja

henkilöstö-hallinnossa.

Maakunnassa on

käytössä pth:n ja esh:n

tiedot yhdistävää

potilaskohtaista

vaikuttavuus- ja

kustannustietoa.

Toimen-

piteet Maakunnan tasolla on

varmistettu riittävä ja

tarpeeksi

monipuolinen

osaaminen

tietohallinnon ja ICT-

palvelujen

toteuttamiseksi.

Osallistutaan

maakuntatasolla

laajasti UNA-hankkeen

jatkotyöskentelyyn.

Effican yhteinen

kanta käytössä Hml

ja Rmk seuduilla

2017.

Yhtenäistetään

sosiaalihuollon

asiakastieto-

järjestelmää.

Yhtenäistetään

asiakasmaksut

(samasta palvelusta

sama maksu).

Effica Uusi

Laskutus

käyttöönoton aloitus

2018.

Kilpailutetaan

talous- ja

henkilöstö-

palvelujen

maakunnallinen

tuottaja.

Kilpailutetaan

potilaslaskujen

lähettäminen,

reskontra ja perintä

erillään muusta

myyntilaskutuksesta

Suunnittelu ja toteutus

tapahtuvat maakunnallisesta

näkökulmasta.

Tietojärjestelmien

maakunnallisen

kokonaisarkkitehtuurin

tavoitetila kuvataan. Tähän

palkataan resurssi, joka

integroidaan osaksi Oma

Häme-valmistelua.

Laaditaan esitys

maakunnallisen tietohallinto- ja

ICT-palvelujen rakenteesta ja

organisaatiosta vuoden 2019

alusta.

Tietojärjestelmien hankinta-

aikataulut koordinoidaan

maakunnallisesti.

Kilpailutetaan

maakuntaan yksi

visuaalinen ja helppo-

käyttöinen johdon

tietojärjestelmä.

Alue-Ecomedin käytön

laajentaminen Effica-

tietokantojen

yhdistämisen jälkeen.

.

108(134)

7.5.2.1 Potilastiedon integraation eteneminen

Effican yhteinen kanta terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen osalta on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2017 alusta. Tällöin yhdistetään sairaanhoitopiirin, Hämeenlinnan, Janakkalan, Hattulan, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen tiedot samaan kantaan. Yhdistymisessä tulee ottaa huomioon maakunnallinen näkökulma sekä yhtenäistää käytäntöjä ja toimintatapoja mahdollisimman pitkälle. Esimerkiksi asiakasmaksujen tulee samasta palvelusta olla yhtenäiset koko maakunnassa.

Yhteisen kannan käyttöönoton jälkeen voidaan alkaa suunnitella Effica Uusi Laskutuksen käyttöönottoa, joka todennäköisesti menee vuoden 2018 alkuun. Uusi Laskutuksen käyttöönotto on tehtävä ennen kuin voidaan päivittää Vuosijulkaisu 2015, joka on Lifecare-versio Efficasta. Tämän päivittäminen tapahtunee vuoden 2018 alkupuolella. Vuosijulkaisu 2015 myötä voidaan ottaa käyttöön myös uusi lääkitysosio. Lisäksi tässä versiossa on mahdollista, että useampi erikoissairaanhoidon yksikkö toimii samassa kannassa. Forssan seudun liittyminen yhteiseen Effica-kantaan on mahdollista aikaisintaan vuoden 2018 aikana.

Työryhmän näkemyksen mukaan hoidon laadun ja potilaan hoitopolkujen tarkasteluun tulee ottaa

koko maakunnassa käyttöön Alue-Ecomed – järjestelmä. Yhteisen Effica-kannan myötä liittymä

tähän kantaan tulee yhdenmukaiseksi, joten ohjelman käyttöönotto on helppoa. Järjestelmän

kautta voidaan seurata potilaan kulkua erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä ja

löytää ongelmakohdat palveluketjuissa. Lisäksi, mm. erityisen kalliit potilaat tai valitut

sairausryhmät esim. diabetespotilaat ovat helposti tunnistettavissa.

Alla olevassa kuviossa 2. on kuvattu terveydenhuollon Effica-tietokannan yhdistämisen aikataulua sekä vastaavaa suunnitelmaa sote-kokonaisuudesta.

Kuvio 2. Suunnitelma sote-tiedon integraatiosta 8/2016.

109(134)

7.5.2.2 Sosiaalihuollon asiakastiedon integraation toteuttamisen vaihtoehtoja

Järjestelmätoimittajat valmistautuvat nykyisten sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmien kehittämiseen Kanta-palveluihin liittymiseen kelpaaviksi. Tiedon Effica YPH:n osalta tämä toteutunee Lifecare-kehittämisenä ja CGI:n Pro Consonan osalta Omni 360-kehitystyönä.

Hämeenlinnan kaupungin tietohallinto- ja sähköinen asiointi – työryhmä kutsui tämän työryhmän toimeksiannosta Kanta-Hämeen alueella käytössä olevien sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmien toimittajat kahteen eri tilaisuuteen keskustelemaan Pro Consona ja Effica Yksilö- ja perhehuolto- tietojärjestelmien tulevaisuudennäkymistä elokuussa 2016.

Molempien järjestelmätoimittajien näkemyksenä on, että yksi yhteinen kansallinen tietojärjestelmä sosiaali- ja terveydenhuoltoon ei välttämättä ole järkevin toteutustapa. Molemmat toimittajat ovat suunnanneet kehittämistyönsä monitoimittajatyyppiseen malliin, jossa eri järjestelmiä on integroitavissa avointen rajapintojen kautta ammattilaisen työpöydälle.

Integraatiot

Molemmissa järjestelmissä integraatio saman toimittajan terveydenhuollon järjestelmään on toteutettavissa. Tiedon Lifecaressa ratkaisu on jo toteutettu ja hankittavissa syksyllä 2016. CGI:n OMNI 360 ratkaisuun ominaisuus on tulossa. Kehitystyötä leimaa myös odotus siitä, miten hyvin sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen yhteiskäyttö lakiuudistusten myötä tulee mahdollistumaan.

Jos sosiaalihuollossa ja terveydenhuollossa on käytössä eri toimittajien järjestelmä, on tietojen yhteiskäyttö hankalampaa. Tiedon Lifecare – työpöydälle tietojen saanti Pro Consona – sosiaalitoimen järjestelmästä on teknisesti mahdollista, muttei ehkä järkevää. CGI:n Omni – ratkaisuun terveydenhuollon tietoja haettaisiin Kanta-palveluista. Näyttää siltä, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen yhdistäminen eri valmistajan järjestelmistä on haasteellista. Keskustelun ja esittelyjen pohjalta OMNI 360 vaikuttaisi avoimemmalta ja modulaarisemmalta järjestelmältä.

Integraatiot palveluväylään on luvattu toteuttaa kun kansalliset määritykset rajapinnoista on käytettävissä. Olemassa olevia integraatioita muihin järjestelmiin on jo olemassa tarpeen mukaan (esim. VRK-aineistoon). Laki sähköisen asioinnin tukipalveluista astui voimaan 15.7.2016 joten liityntää palveluväylään järjestelmätoimittajat pystyvät paremmin kehittämään.

Ammattilaisen käyttöliittymä, monialainen palvelutarpeen arviointi ja raportointi

Työpöytäratkaisujen kehittämisen myötä ammattilaisen käyttöliittymä ei nopeasti muutu vaan kirjaaminen jatkossakin tapahtuu Effica Yksilö- ja perhehuolto – ohjelmaan tai Pro Consonaan. Molemmat on koettu vanhanaikaisiksi ja hankalakäyttöisiksi ja vaativat käyttäjältään paljon muistamista tietojen kirjaamiseksi oikein ja oikeaan paikkaan. Tähän on luvassa kehitystä, mutta vielä ei ole tietoa, miten paljon paremmiksi ohjelmat saadaan tehtyä ja millä aikataululla.

Monialaisen palvelutarpeen arvioinnin ja suunnitelmien kirjaaminen on koettu hankalaksi. Kertakirjaaminen niin, että syntyvät asiakirjat olisivat kaikkien asiaa hoitavien käytössä, on ollut vaikeaa tai mahdotonta. Osittain tämä johtuu tietosuojasta ja tietojen näkyvyyksien rajauksista. Uusissa työpöytäratkaisuissa ongelma helpottuu mutta ei ratkea täysin. Monialainen asiakaan palvelutarpeen arviointi ja yhden yhteisen suunnitelman periaate on käytännön työssä erittäin keskeinen periaate ja tavoita. Lainsäädäntö ei estä käytännön työtä, mutta tietotekniikan ja ohjelmistojen tuki siihen ei vielä palvele käytännön työtä kitkattomasti. Tämä johtuu osin lainsäädännöstä, mutta varmasti helpotusta olisi saatavissa myös ohjelmistokehityksellä.

Molemmissa järjestelmissä on raportointijärjestelmä, johon tuotetaan valmiita raportteja. Raportointi on erikseen hankittava ominaisuus, joka Hämeenlinnan Efficaan on hankittu, mutta Pro Consona -kunnissa sitä ei ole käytössä. Tiedon ratkaisu on ilmeisen kehittyneempi, koska se

110(134)

mahdollistaa valmiiden raporttien lisäksi tiedon haun tilastokuutioista muuttuvissa tiedonsaantitarpeissa ja myöskin keinoja tutkia indikaattorilukujen virheellisyyden syitä ja taustoja.

Sähköinen asiointi ja kansalaisen sähköiset palvelut

Sähköisissä asioinnissa ja palveluissa Tiedon Lifecare-järjestelmä on pidemmälle edennyt ja Hämeenlinnassa näitä palveluja on jo ollut käytössä. CGI:n järjestelmässä sähköistä asiointia ja palveluja on luvassa lähitulevaisuuden kehityksessä. Sosiaalihuollon keskeisiä sähköisiä asiointi- ja palvelukanavia ovat erilaiset hakemukset, ilmoitukset palvelutarpeesta, hakemusten tilanseuranta, hakemusten lisäselvityspyynnöt, päätöksen tiedoksiannot, asiakkaalle maksettavien maksujen tilanseuranta, interaktiiviset suunnitelmat, ajanvaraus, puolesta asioinnin salliminen sekä kirjeenvaihto asiakkaan ja ammattilaisen välillä.

Käyttäjäkokemuksia

Työryhmä teki myös joitakin nykyisten järjestelmien käyttäjien, pääkäyttäjien sekä johtavien työntekijöiden haastatteluja. Järjestelmien käyttäjien mielestä Pro Consonan käyttö on nopeampi ja helpompi oppia ja palvelee rivityöntekijää hyvin, muttei tiedolla johtamista kovin hyvin. Haastatelluista ne, jotka olivat käyttäneet molempia järjestelmiä, eivät kuitenkaan enää vaihtaisi Effica YPH:ta Pro Consonaan.

Pääkäyttäjien mielestä Effica on parempi tilastoinnin ja tietoturvan/tietosuojan osalta. Effica tosin tarvitsi panostusta tarpeellisten lisäosien hankkimiseen ja päivityksiin. Käyttöoikeuksien hallinta on Efficassa monipuolisempaa ja tarjoaa enemmän mahdollisuuksia varioida käyttäjien oikeuksia. Tilastoinnin ja raportoinnin osalta Effican työkalut koettiin monipuolisemmiksi ja virheellisten indikaattoritietojen löytäminen ja sen mukainen tietohuolto paremmaksi. Nyt käytössä olevan Effican asiakastietojen tarkistaminen ja esimerkiksi asiakkuuksien voimassa olon tarkistaminen pitäisi tehdä ennen suurempia muutoksia. Voi olla harkinnan arvoista aloittaa ainakin osittain ”puhtaalta pöydältä maakunnallisen ratkaisuun siirryttäessä.

Johtamisen näkökulmasta järjestelmästä toiseen vaihdettaessa on otettava huomioon taloudelliset ja muut resurssikysymykset. Järjestelmätoimittajat eivät pysty tekemään kattavia konversioita ohjelmasta toiseen ja siihen sisältyy aina riskejä virheistä. Siirto vaatii mittavaa panostusta henkilöstöresursseihin, koska tietoja on siirrettävä manuaalisesti. Joka tapauksessa on myös varauduttava siihen, että ainakin vuoden ajan tietoja on kahdessa järjestelmässä ennen kuin asiakastiedot ovat vakiintuneet uuteen käytettävään järjestelmään ja vanhat arkistoitu.

Yhteenveto

Yhteenvetona sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmän seuraavan vaiheen tietojärjestelmäratkaisusta voidaan todeta, että on selvitettävä keskeisten toimijoiden ja ohjelmistojen liittäminen tarpeellisilta osin yhteisesti koordinoitavaksi maakunnalliseksi ekosysteemiksi. Kokonaisuutta suunniteltaessa on huomioitava, että toimittajatapaamisissa maakunnalle suositeltiin sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän yhtenäistämistä poikkeusluvalla jo syksyllä 2018.

Näyttää todennäköiseltä, että maakuntaan siirryttäessä olisi järkevää aloittaa puhtaalta pöydältä eli kannattaisi siirtyä uuteen ”tyhjään” tietokantaan mieluummin kuin yrittää yhdistää olemassa olevia asiakastietoja yhteen tietokantaan. Tämä voisi olla järkevää myös valtakunnallisen palvelutehtäväluokituksen ja sosiaalipalvelujen luokituksen käyttöön ottamiseksi ja käyttöoikeuksien myöntämiseksi niiden pohjalta. Joka tapauksessa asiakastiedot pitää olla samassa rakenteessa ja ne pitäisi nykyisissä organisaatiokohtaisissa järjestelmissä muuttaa ennen tietojen yhdistämistä. Vanhojen asiakastietojen siirtäminen Kanta-arkistoon vuonna 2018 helpottaisi maakunnallisen järjestelmän käyttöön ottoa siten, että se olisi mahdollista tehdä ”puhtaalta pöydältä”.

111(134)

Sosiaalihuollon tietojen kirjaaminen terveydenhuollon järjestelmään ja joiltakin osin potilastiedon kirjaaminen sosiaalihuollon järjestelmään olisi suunniteltava uudelleen niin, että tietojen siirto tulevaisuudessa Kanta-palveluihin varmasti onnistuu oikein. Tämä jatkotyö vaatii merkittävää resursointia suunnittelun ja toteutuksen suhteen, joka ei työryhmän näkemyksen mukaan onnistu osana nykyisiä toimenkuvia

7.5.3 Talous- ja henkilöstöhallinto

Kanta-Hämeen alueella talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät ja osa niihin liittyvistä palveluista on pääsääntöisesti ulkoistettu palveluntuottajille. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä on kuitenkin oma palkanlaskenta. Forssan seudulla ulkoistettuja talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita hoitaa Loimijoen kuntapalvelut Oy, Riihimäen seudulla RHL-Data Oy ja Hämeenlinnan seudulla sekä sairaanhoitopiirissä KuntaPro Oy.

Kaikilla maakunnan toimijoilla tulee olla yhtenäiset käytännöt ja sama palveluntuottaja talous- ja henkilöstöhallinnossa. Näistä kolmesta nykyisestä toimijasta KuntaPro Oy on selkeästi suurin. Heillä on toimipisteet Hämeenlinnan lisäksi Porissa ja Tuusulassa. Toisaalta sairaanhoitopiirissä Lindorff Oy hoitaa potilasreskontran ja potilaslaskuihin liittyvän asiakaspalvelun sekä tarvittaessa perinnän. Tämä palvelukokonaisuus on paljon laajempi kuin muilla nykyisillä toimijoilla. Palveluun kuuluu esimerkiksi puhelinpalvelu iltaisin ja viikonloppuisin sekä sähköisten yhteydenottokanavien hyödyntäminen.

Palveluntuottajan talous- ja henkilöstöpalveluihin tulee kilpailuttaa siten, että potilasreskontran hoitaminen ja potilaslaskuihin liittyvä asiakaspalvelu sekä perintä -kokonaisuus kilpailutetaan erikseen. Tällä tavalla voidaan kartoittaa muutkin valtakunnassa toimivat palvelukeskukset. Palveluntuottajan valinta vaikuttaa myös tietojärjestelmiin, koska nämä tulevat palveluntuottajien kautta. Palveluntuottajan kautta tulevia tietojärjestelmiä ovat ainakin kirjanpito-, laskujen kierrätys-, talouden toteuman raportointi-, talousarvion suunnittelu- sekä henkilöstöhallinnon järjestelmät. Lisäksi suunnittelussa tulee huomioida materiaalihallinnon järjestäminen.

Tiedolla johtamiseen tarvitaan yhteisiä tietojärjestelmiä, joihin on kehitetty sellaiset mittarit, että alueellisesta toiminnasta saadaan hyvä käsitys ja sitä on helppo seurata. Tämä vaatii visuaalista ja helppokäyttöistä johdon raportointijärjestelmää. Tällä hetkellä näitä on joillakin käytössä, mutta yhteiseen käyttöön nämä on syytä kilpailuttaa, koska järjestelmiä on paljon tarjolla.

7.5.4 Tietohallinnon resurssit

Tietohallinnon järjestäminen maakunnallisesti mahdollistaisi selkeitä laadullisia hyötyjä. Nykyisiä resursseja voitaisiin koordinoida paremmin koko seudun tarpeet huomioiden. Yhteinen tietohallinto mahdollistaisi ICT-henkilöstön osaamisen kohdentamisen erityisosaamisalueille siten, että tietohallintoasiantuntijat voisivat paremmin tukea johtoa ja eri toimintoja niiden tavoitteiden saavuttamisessa. Tietohallinnon suunnittelun ja organisoinnin kehittämisellä on mahdollista lisätä tietohallinnon vaikuttavuutta ja sen kykyä tukea organisaation sisäisen ja palvelutoiminnan kehittämistä.

Työryhmä selvitti Kanta-Hämeen sote- organisaatioiden ICT-henkilöstön lukumäärää. Alustavan selvityksen mukaan ICT-henkilöstöä on yhteensä 39 henkilöä ja alueen ICT-henkilöstön palkkakustannukset ovat n. 1,7 miljoonaa euroa. Tulokset on koottu alla olevaan taulukkoon 4

112(134)

Taulukko 4. Maakunnassa toimiva ICT-henkilöstö.

Henkilöstön määrä organisaatioittain ei ole vertailukelpoinen, sillä osassa organisaatioista esim. lähituki on omaa toimintaa ja osassa taas ulkoistettu. Myös nimikkeissä ja toimenkuvissa on alueella suurta kirjoa. Pääasiassa Effica-potilastietojärjestelmän parissa työskentelee alueella n. 11 henkilöä. Lisäksi n. 15 henkilöä tekee oman toimen ohella sosiaalihuollon Pro Consona – pääkäyttäjätöitä. Alustavan arvion mukaan 6-7 ICT-asiantuntijaa jäisi kuntiin eikä ole siirtymässä maakuntaan. Maakuntaan siirtyvien ICT-asiantuntijoiden lukumäärä saattaa olla arvioitua pienempi, koska joukossa on useita lähivuosina eläköityviä henkilöitä.

Alla olevaan taulukkoon 5. on koottu tiedot Kanta-Hämeen sote-palvelujen käytössä olevista

päätelaitteista.

Päätelaitteiden määrä sosiaali- ja terveydenhuollossa

Nimike KHSHP HML FSHKY RiiTK RiiKun

(sos)

Jan Hattula Yhteensä

1 Pöytätyöasemat 1600 487 550 358 287 290 160 3732

2 Kannettavat työasemat 300 412 130 74 51 25 15 1007

3 Tabletit 10 8 18 0 9 45

4 Älypuhelimet 250 500 243 34 10 50 1087

5 Etämittauksen älypuhelimet 100 100

2160 1499 931 484 338 325 234 5971

Organisaation ICT-henkilöstön

palkkakustannukset yhteensä (ilman

henkilösivukustannuksia) 645 000 529 400 123 000 204 500 58 800 112 000 1 672 700

Nimike KHSHP HML FSHKY RiiTK RiiKun

(sos)

Jan Hattula Yhteensä

1 Tietohallintojohtaja 1 1 2

2 Tietohallintopäällikkö 1 1

3 ICT-suunnittelupäällikkö 1 1

4 ICT-erityisasiantuntija 1 1

5 Tietopalveluasiantuntija 1 1

6 ICT-asiantuntija 1 1 2

7 Järjestelmäasiantuntija 5 5

8 Tietojärjestelmäarkkitehti 1

9 Tietojärjestelmäkoordinaattori 1

10 Tietojärjestelmäsuunnittelija 3 3

11 Projektipäällikkö 2 1 3

12 ICT-suunnittelija 3 3

13 ICT-tukihenkilö 2 2

14 Tietojenkäsittelyn suunnittelija 1 1

15 Palvelusuunnittelija 4 4

16 IT-tukihenkilö 2 2

17 Effica-pääkäyttäjä 2 2

18 Järjestelmävastaava (=Effica-pääkäyttäjä) 1 1

19 ICT-suunnittelija (50%) 0,5 0,5

20 ICT-päällikkö (Effica-pääkäyttäjä) 1 1

21 ICT- Tukihenkilö 50% Yhteistoiminta-alue 0,5 0,5

13 13 3 5 1,5 2,5 38

113(134)

ICT-palvelujen ja tietohallinnon organisointi mietittäessä on syytä huomioida, että ulkoinen toimija voi hoitaa teknisen neuvonnan, mutta työntekijöiden perehdyttämiseen ja toiminnan kehittämiseen tarvitaan omia organisaation toiminnan ja sen tavoitteiden tuntijoita ja substanssiosaajia. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien tuen ja substanssiosaamisen ulkoistaminen ja kehittämisen siirtäminen ulkoiselle toimijalle ei aina ole osoittautunut tehokkaaksi ratkaisuksi.

Palvelujen digitalisaatio ja sähköinen asiointi

Palvelujen digitalisaatioon ja sähköiseen asiointiin liittyvän tavoitetilan ja siihen liittyvien toimenpiteiden hahmottaminen oli työryhmälle haasteellista. Kumpikin kokonaisuus on vahvasti riippuvainen valtakunnallisista linjauksista. Merkittävä linjaus oli heinäkuussa voimaan tullut ns. KaPA-laki (laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista). Maakunnallisen valmistelun näkökulmasta edellä mainituin lain velvoitteiden täyttäminen on palvelujen digitalisaation ja sähköisen asioinnin osalta ensimmäinen toimenpide.

Sähköisen asioinnin nykyistä laajempi ja monipuolisempi mahdollistaminen on Soten ydinkysymyksiä. Maakunnassa tehtävä sähköisten palvelujen kehittämistyö tulisi koordinoida maakunnallisesti ja laatia tästä suunnitelma. Käytännössä tulisi varmistaa, että esimerkiksi Hämeenlinnan kaupungin pilotoimat hyvät käytännöt on mahdollista soveltuvin osin ottaa käyttöön mahdollisimman pian koko maakunnassa. Sähköisten palvelujen kehittämiseen liittyy myös asiakaspalautteen systemaattisen hyödyntämisen kehittäminen.

Seuraavalla sivulla on taulukko, johon on tiivistetty työryhmän näkemys.

114(134)

Taulukko 6. Tiivistelmä työryhmän näkemyksestä palvelujen digitalisaatiosta ja sähköisestä

asioinnista sekä niihin liittyvästä tavoitetilasta ja toimenpiteistä.

Asukaslähtöisyys Sote-integraatio Kustannus-tehokkuus Tiedolla johtaminen

Tavoite-

tila

Asukkaiden

näkökulmasta

sähköisten palvelujen

käyttäminen on

sujuvaa ja pääsy omiin

tietoihin on helppoa.

Palautteen antaminen

sähköisesti on

arkipäiväistä.

Maakunnassa on

määritelty sähköisesti

tarjottavat palvelut

sekä yhtenäiset

sähköisen asioinnin ja

palautteen antamisen

tavat.

Em. palvelut on

toteutettu samalla

tavalla koko

maakunnassa.

Palvelujen digitalisaatio ja

sähköisten palvelujen

lisääntyminen vähentää

kustannuksia.

Palvelujen digitalisaatio

edistää tiedolla

johtamista. Tieto

sähköisesti tuotettavista

palveluista on suoraan

saatavissa johdon

raportointi-järjestelmästä.

Raportointitapa on

yhtenäinen.

Toimen-

piteet

Suunnitellaan ja

toteutetaan

maakunnallisesti ns.

KaPA lain velvoitteet.

Hämeenlinna pilotoi

uusien sähköisten

palvelujen ja

hyvinvointi-teknologian

käyttöön ottoa ODA-

hankkeessa.

Toteutetaan Hecsad-

hanke ja VideoVisit

pilotti.

Laaditaan sähköisen

asioinnin ratkaisuista

maakunnallinen

suunnitelma

toimenpiteineen.

Hyödynnetään

maakunnallisesti

Hämeenlinnan pilottia

ja otetaan

suunnitelman

perusteella

maakunnassa

käyttöön yhtenäiset

sähköiset palvelut.

Laaditaan palvelujen

porrastus siten, että

sähköiset palvelut aidosti

vähentävät ns.

tavanomaisen palvelun

käyttöä.

Varmistetaan, että tekniset

ratkaisut tukevat tehtyjä

linjauksia.

Kehitetään ja otetaan

koko maakunnassa

käyttöön palvelun laatua,

kustannuksia ja

vaikuttavuutta seuraavat

mittarit.

Yhtenäistetään tiedon

tuottamiseen liittyviä

kirjaamisen käytäntöjä.

Osana palvelujen digitalisaatioon liittyy myös tiedon kerääminen ja sen hyödyntäminen. Hämeenlinnan ja Forssan seuduilla toteutettiin vuosina 2014–2016 KiTi-hanke (Kirjaamisen ja tilastoinnin kehittäminen Kanta-Hämeen sosiaalipalveluissa), joka päättyi helmikuussa 2016. Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy jatkaa sovitusti indikaattorien työstämistä ja indikaattoritietojen keruuta maakunnasta edelleen. Yhtenä hankkeen tavoitteista oli tilastoinnin kehittäminen siten, että indikaattoreita voidaan tulevaisuudessa hyödyntää asiakastyön suunnittelussa ja sosiaalipalvelujen johtamisessa. Oma Häme työryhmässä 2. Lapset, nuoret ja perheet on sovittu yhteisten indikaattoreiden jatkotyöstämisestä. Indikaattoreita tullaan hyödyntämään osana kuntien hyvinvointikertomuksia. Tammikuussa 2016 Kanta-Hämeessä päätettiin yhteisesti ottaa käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus, joka sujuvoittaa huomattavasti indikaattoreiden seurantaa ja hyvinvointikertomuksen laatimista.

Rakenne maakunnallisen kokonaisuuden koordinoimiseksi

Työryhmä ehdottaa, että sairaanhoitopiirin johtama alueellinen tietohallinnon ohjausryhmä nykyisessä kokoonpanossaan lopettaa toimintansa 29.8.2016. Edelleen ehdotetaan, että osaksi Oma Häme valmistelua perustetaan maakunnallinen tietohallinnon ohjausryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvää tietohallintokokonaisuutta sekä hoitaa siirtymävaiheen tietohallintoon ja ICT-palveluihin liittyvät operatiiviset tehtävät ainakin 30.6.2017 saakka. Sosiaali- ja terveydenhuollon alustavan voimaanpanolain mukaan maakunnan väliaikainen valmistelutoimielin aloittaa 1.7.2017.

115(134)

Tietohallinnon ohjausryhmä vastaa maakunnallisesta tietojärjestelmien ja ICT-palvelujen integraatiosta sisältäen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon ratkaisut. Edelleen ohjausryhmä varmistaa strategisesti tärkeiden hankkeiden maakunnallisen ja keskinäisen koordinoinnin sekä linjaa sote-tietojärjestelmiin liittyviä hankintoja ja palvelujen ulkoistuksia. Ohjausryhmä vastaa maakunnallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kuvauksen laatimisesta.

Perustettavaan maakunnalliseen tietohallinnon ohjausryhmään esitetään kutsuttavaksi seuraavat edustajat:

- pj Seppo Ranta, KHSHP johtajaylilääkäri

- sihteeri Marjo Lindgren, Oma Häme projektikoordinaattori

- Johanna Tulander-Välkki, FSHKY tietohallintojohtaja

- Katja Tommiska, FSHKY hallintojohtaja

- Jouni Jäkkö, Hämeenlinnan kaupunki tietohallintojohtaja

- Eija Leppänen, Hämeenlinnan kaupunki vs. tilaajajohtaja

- Veli-Pekka Rautava, Hämeenlinnan kaupunki terveysjohtaja

- Virpi Kröger, Janakkalan kunta ylilääkäri

- Timo Turunen, Riihimäen kaupunki palveluesimies

- Juha Tiainen, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä johtajaylilääkäri

- KHSHP tietohallintojohtaja (haku käynnissä)

- Hanna Narsakka, KHSHP controller

- Matti Karvonen, sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos erikoissuunnittelija

- Henkilöstön edustaja (pääsopijajärjestöjen yhteinen)

Työryhmä esittää, että perustettava ohjausryhmä nimeää asioiden valmistelua ja esitysten tekemistä varten valmistelevan pientyöryhmän, joka toimii samalla tietohallinnon osalta Oma Häme valmistelun pysyvänä toimielimenä.

Mikäli jonkin linjauksen osalta organisaatioilta tarvitaan poikkeuksellisen vahvaa sitoutumista, tietohallinnon ohjausryhmän valmistelutyöryhmä tekee asiasta lisäksi esityksen Oma Häme työryhmän 7. käsiteltäväksi. Kyseessä on henkilöstövaikutuksia, omaisuuden siirtoja ja muutoksen seurantaa käsittelevä pääosin kunnanjohtajista koostuva työryhmä.

116(134)

8 HENKILÖSTÖ, OMAISUUDEN SIIRROT JA MUUTOKSEN

SEURANTA

Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Janakkalan kunnanjohtaja Tanja Matikainen ja sihteeriksi projektipäällikkö Jukka Lindberg. Ryhmään nimettiin seuraavat henkilöt:

Petri Alaluusua, henkilöstöjohtaja, KHSHP Aleksi Heikkilä, kunnanjohtaja, Hausjärvi Marja-Liisa Forsell, henkilöstön edustaja Jarmo Määttä, kunnanjohtaja, Jokioinen Juha Isosuo, apulaiskaupunginjohtaja, Hämeenlinna Kalle Larsson, kunnanjohtaja, Tammela Karoliina Frank, kunnanjohtaja, Loppi Timo Kenakkala, kaupunginjohtaja, Hämeenlinna Lauri Inna, kunnanjohtaja, Hattula Kirsi Leino, hallintoylihoitaja, KHSHP Maarit Sihvonen, vt. kunnanjohtaja, Humppila Antti Mali, henkilöstön edustaja Matti Pietilä, kaupunginsihteeri, Forssa Miia Luukko, hallintojohtaja, KHSHP Helena Pimperi, henkilöstön edustaja Päivi Uusi-Rauva, henkilöstöpäällikkö, FSHKY Heini Ristavaara, henkilöstön edustaja Seppo Keskiruokanen, kaupunginjohtaja, Riihimäki Tanja Matikainen, kunnanjohtaja, Janakkala Tapio Vekka, hallituksen jäsen, KHSHP Tero Pitkämäki, yhtymäjohtaja, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Timo Finning, talousjohtaja, FSHKY Matti Valtonen, perusturvajohtaja, Janakkala Vesa Ketola, kunnanjohtaja, Ypäjä Päivi Vähämäki, henkilöstön edustaja Työryhmä on kokoontunut maalis-elokuussa 6 kertaa. KHSHP:n henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua on koonnut pienemmän henkiöstöasioita valmistelevan alatyöryhmän (HR-ryhmä) tekemään suunnitelmaa henkilöstöasioista hankkeen perusteiden valmisteluvaiheessa ja siirryttäessä hankkeen toimeenpanoon. Petri Alaluusua on myös osallistunut Oma Häme -hankkeen henkilöstöfoorumin toimintaan.

Työryhmässä on kuultu asiantuntijoina RHL-datan, Loimijoen kuntapalveluiden, Tekme Oy:n sekä KuntaPron edustajia tukipalveluihin liittyen. Työryhmä on seurannut tiiviisti keskeisen lainsäädännön valmistelua liittyen kuntien ja kuntayhtymien omaisuusjärjestelyihin, henkilöstön asemaan sekä seurannut keskustelua valtakunnallisista tukipalveluratkaisuista. Hankkeen kokonaisuuteen liittyvä seuranta on toteutettu Oma Häme alatyöryhmien puheenjohtajien tuottaman aineiston sekä projektipäällikön ja työryhmän puheenjohtajan raporttien kautta.

Tässä väliraportissa vastataan toimeksiannon seuraaviin kohtiin:

● siirtyvien organisaatioiden (kuntien ja kuntayhtymien) henkilöstökartoitus ja

henkilöstöasioiden linjaukset sekä osallisuus uudistuksen valmisteluvaiheessa

● toimenpideohjelman luonnos, jolla henkilöstöasioiden valmistelu tapahtuu

maakuntauudistuksen eri vaiheissa

117(134)

● omaisuuteen liittyvien linjausten seuranta maakuntauudistuksessa

● alustava selvitys kuntien ja kuntayhtymien omista toimitiloista sekä vuokratiloista ja niiden

sopimuksista

● tukipalveluiden alustava kartoitus

● alustavat linjaukset hankintaperiaatteista

Loppuraporttiin vaikuttaa merkittävästi se, millaisessa lopullisessa muodossa 27.6.2016 luonnoksina julkaistu lakipaketti saa, kun se lähetetään syyskuussa lausuntokierrokselle. Henkilöstö, omaisuus ja muutoksen seuranta -ryhmässä on luotu rakenteita, joilla tulevaan uudistukseen voidaan valmistautua erityisesti henkilöstön siirtojen osalta, kunhan uudistusta säätelevä lainsäädäntö valmistuu. On tärkeätä luoda periaatteita eri henkilöstöryhmien rekrytoinnista - erityisesti johtajien, toimistohenkilöstön ja tukipalvelujen osalta myös ajalle ennen maakuntauudistuksen toteuttamista.

Investointeja ja sopimuksia on valtion toimesta rajoitettu kesällä 2016 valmistuneella lainsäädännöllä. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta (548/2016) astui voimaan 1.7.2016. Lailla rajoitetaan kuntien ja kuntayhtymien sopimuksia, rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskevia sopimuksia sekä investointeja. Lain 3§ rajoitetaan sopimuksia seuraavasti:

3 § Sopimukset yksityisen palvelun tuottajan kanssa sekä rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai

muuta käyttöoikeutta koskevat sopimukset

Kunnan ja kuntayhtymän tulee sisällyttää tämän lain voimaantulon jälkeen tehtäviin ja vuoden 2018

jälkeen voimassa oleviin sopimuksiin yksityisen palvelun tuottajan kanssa ja rakennusten ja toimitilojen

vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskeviin sopimuksiin sopimusehto, jonka mukaan sosiaali- ja

terveydenhuollon lakisääteisessä järjestämisvastuussa olevalla on oikeus irtisanoa sopimus vuoden

2019 aikana päättymään kahdentoista kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Sen estämättä, mitä julkisista

hankinnoista annetussa laissa (348/2007) säädetään, irtisanomisehto voidaan sisällyttää myös voimassa

oleviin hankintasopimuksiin ilman uutta hankintamenettelyä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu sopimusehto on sisällytettävä sellaisiin 1 momentissa tarkoitettuihin

yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehtäviin sopimuksiin, joiden ennakoitu vuotuinen arvo ylittää

viisikymmentä prosenttia kyseisen kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja

terveydenhuollon osalta viimeisimmän tilinpäätöksen mukaisista vuosittaisista käyttötalousmenoista ja

sopimus on voimassa vähintään viisi vuotta. Jos kunta tai kuntayhtymä tekee tämän lain

voimassaoloaikana useamman kuin yhden sopimuksen saman yksityisen palvelun tuottajan kanssa

siten, että sopimusten yhteenlaskettu arvo ylittää edellä mainitun rajan, irtisanomisehto on vastaavasti

sisällytettävä kaikkiin näihin sopimuksiin.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu sopimusehto on sisällytettävä myös ennen tämän lain voimaantuloa

yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehtyihin tässä laissa tarkoitettuihin sopimuksiin, ja rakennusten ja

toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskeviin sopimuksiin, jos niitä olennaisilta osin

muutetaan tämän lain voimaantulon jälkeen.

Voidakseen irtisanoa 1 momentissa tarkoitetun irtisanomisehdon sisältävän sopimuksen, on palvelujen

järjestämisvastuussa olevan tarjottava sopimuksen osapuolena olevalle yksityiselle palvelujen

tuottajalle mahdollisuutta sopimusta koskeviin neuvotteluihin.

Kuntien ja kuntayhtymien yli 5M€ investointeja rajoitetaan lain 4§.ssä siten, että niitä varten tarvitaan poikkeuslupa STM:stä.

Investointien ja sopimusten rajoittamislaki on ajankohtainen myös Kanta-Hämeen kohdalla. Oma Häme hankkeen ohjausryhmässä käsiteltiin 17.6.2016 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän

118(134)

sekä Hattulan kunnan osa- ja kokonaisulkoistusten suunnitelmia. Päätöksessä todettiin, että hanke antaa suunnitelmista lausunnon ennen niiden toimeenpanoa.

Maan hallituksen linjaukset 6.4.2016

Sote- ja maakuntauudistuksen taustalla olevat linjaukset ovat pysyneet muuttumattomina sen

jälkeen kun ne huhtikuussa 2016 julkaistiin. Sipilän hallituksen keskeiset linjaukset esiteltiin

reformiministerityöryhmän tiedotustilaisuudessa 6.4.2016. Sen lisäksi maan hallitus on julkaisuut

laajan paketin luonnoksia sote- ja maakuntauudistusta säätelevästä keskeisestä lainsäädännöstä,

joka tulee lopullisessa muodossa lausunnolle syyskuussa 2016 valinnanvapauslainsäädäntöä

lukuun ottamatta, joka on tarkoitus valmistella marraskuuhun 2016 mennessä.

Hallituksen 6.4 julkaisemat linjaukset

● kestävyysvajeen vähentäminen 3 Mrd eurolla sekä terveys- ja hyvinvointierojen

kaventaminen

● kustannusten hallinnan parantaminen

● taitava muutosjohtajuus

● valtio vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista

● käyttäjän valintaan perustuvan valinnanvapauslainsäädännön valmistelu

● palveluiden järjestämisen ja tuottamisen eriyttäminen – mahdollisuus yhtiömuotoiseen

maakunnan palvelujen tuottamiseen, markkinoilla tapahtuvien toimintojen

yhtiöittämisvelvoite

● maakunta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta,

ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisestä

sekä alueiden käytön ohjauksesta ja edistämisestä. Pelastustoimen ja ensihoidon tehtävien

järjestämisvastuu kuuluu viidelle yliopistosairaalaa ylläpitävälle maakunnalle rahoituksen

säilyessä kuitenkin kaikilla maakunnilla.

● kunnat hoitavat päättämiään itsehallintotehtäviä (yleinen toimiala) sekä laissa säädettyjä

paikallisia tehtäviä. Kunnalle jää vastuu työllisyyden hoidosta ja edistämisestä, osaamisen

ja sivistyksen edistämisestä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, liikunta-, kulttuuri ja

vapaa-ajan palveluista, nuorisotoimesta, paikallisesta elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä,

rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta

8.1.1 Maan hallituksen työryhmän toimialuetta koskevat lakiluonnokset 27.6.2016

Luonnoksina julkaistun lakipaketin kokonaisuus on koottu alla olevaan kuvaan.

119(134)

Keskeiset tämän työryhmän toimialaa koskevat lakiluonnokset ovat: - sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki - laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta - laki maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen voimaanpanosta - maakuntalaki (tietyin osin) - pelastustoimen linjaukset - henkilöstön asemaa koskevat esitysluonnokset

8.1.2 Laki maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

voimaanpanosta

Voimaanpanolain yksi keskeinen kysymys on luonnoksen 2. luvun maakuntien perustamiseen ja väliaikaishallintoon liittyvä kokonaisuus, johon koko maakuntavalmistelu ja sen sisällä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on kytkettävä. Molemmat prosessit on koottu samaan kuvaan alla.

120(134)

Maakunnat perustetaan 1.7.2017 lähtien. Maakunnan päätösvaltaa käyttää väliaikainen

valmistelutoimielin, jonka lainmukaisena tehtävänä ja toimivaltana luonnoksen 7§ mukaan on:

7§ 1)selvittää maakunnille siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset

henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi;

2) osallistua maakunnille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen;

3) osallistua maakunnille siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien

selvittämiseen;

4) osallistua maakunnille siirtyvien hallinto- ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tieto- ja

viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen;

5) valmistella maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä;

6) päättää maakunnan vuoden 2018 talousarviosta;

7) osallistua ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen;

8) valmistella muut maakuntien toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen välittömästi liittyvät

asiat.

Valmistelutoimielimen toimivalta on rajoitettu siten, että se voi:

1) nimittää henkilöitä vain määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen siten, että määräaika

päättyy viimeistään vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta;

2) tehdä maakuntaa sitovia sopimuksia vain määräaikaisesti voimassa oleviksi siten, että

määräaika päättyy viimeistään vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta.

Tämän työryhmän pohjatyö on luontevasti siirrettäväksi väliaikaisen valmistelutoimielimen

tietovarannoksi. Tulevan maakunnan henkilöstöstä, omaisuudesta ja sopimuksista sosiaali- ja

terveydenhuolto muodostaa leijonan osan. Kokonaisuuden hallinnan kannalta on

tarkoituksenmukaista, että näihin kysymyksiin liittyvät prosessit muodostuvat samanlaisiksi soten ja

121(134)

muun maakunnan toiminnan osalta ja että valmistelussa nojaudutaan samoihin rakenteisiin, joita

sote-valmistelussa on jo tehty (henkilöstöfoorumi, viestintä ym.).

On huomattavaa, että kunnilla ja kuntayhtymillä on ehdotuksessa lakiin perustuva

selvitysvelvollisuus henkilöstön omaisuuden ja sopimusten osalta osana maakunnan valmistelua

1.7.2017 lähtien.

Henkilöstö

8.2.1 Henkilöstön asemaa koskeva esityskokonaisuus 27.6.2016 voimaanpanolain

luonnoksessa

Henkilöstön asemaa koskeva esityskokonaisuus koostuu voimaanpanolain 3 luvusta, jossa säädetään periaatteet henkilöstön asemasta ja siirroista. Lakiluonnoksen mukaan maakunnan tai sen omistaman yrityksen palvelukseen siirtyvät liikkeen luovutuksella kuntien ja kuntayhtymien sote-henkilöstö, kuntien yhteisten tukipalvelujen henkilöstö, mikäli työskentelevät yli 50% sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä sekä pelastustoimen, maatalouslomituksen, ympäristöterveydenhuollon, maakuntien liittojen sekä valtion aluehallinnon työntekijät. Huomattavaa Kanta-Hämeen näkökulmasta on se, että pelastustoimen linjauksen mukaan:

”Pelastustoimen järjestämisestä vastaavat samat viisi yliopistollista keskussairaalaa ylläpitävää maakuntaa,

jotka vastaavat ensihoidon järjestämisestä. Tämä on edellytys pelastustoimen ja ensihoidon

yhteistoimintajärjestelyille.

Pelastustoimen henkilöstö on järjestämisvastuussa olevan maakunnan palvelulaitoksen palveluksessa.

Henkilöstö ja kalusto sijoitetaan kuten nykyisinkin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavassa

laissa tarkoitettujen yhteistyöalueiden kaikkiin maakuntiin.” (Pelastustoimen uudistuslinjaus, SM, 29.6.2016)

122(134)

Kunnilla ja kuntayhtymillä on selvitysvelvollisuus henkilöstön omaisuuden ja sopimusten osalta

osana maakunnan valmistelua.

8.2.2 Henkilöstön asemaa koskevan sääntelyn kokonaisuus

Muilta osin henkilöstön asemaa säätelevä esityskokonaisuus koostuu suuresta joukosta eri lakeihin tehtäviä muutoksia, jotka ovat ajankohtaisia maakuntaa muodostettaessa. Ne liittyvät muutoksiin:

- lakiin kunnallisesta viranhaltijasta

- lakiin kunnallisen virkaehtosopimuslain muuttamisesta

- lakiin työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnasta kunnissa

- lakiin kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä

- lakiin lakisääteisestä eläketurvasta (Keva-laki)

Näiden lakien osalta valmistelu tulee ajankohtaiseksi väliaikaisen valmistelutoimielimen aloitettua 1.7.2016 sekä maakunnan järjestäytyessä 2018 ensimmäisellä puoliskolla, jolloin muodostetaan 2019 aloittavan maakunnan organisaatio.

8.2.3 Kanta Hämeen sote-henkilöstö

Työryhmä toteutti henkilöstökartoituksen nykyisissä organisaatioissa. Tässä vaiheessa tyydyttiin kartoittamaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa välittömästi oleva työvoima kunnissa ja kuntayhtymissä. Tilanne kartoitettiin henkilöstötilinpäätöksistä 2015 viimeisen päivän tilanne, joka esitetään taulukossa alla.

Organisaatio Henkilöstö 31.12.2015. Vakituinen ja määrä-aikainen

HML kaupunki 1183

Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky 396

Janakkalan perusturva 333

Hattulan suun terveydenhuolto 10

KHSHP 1923

Lopen kunta, perusturva 87

FSHKY 1080

Hausjärven kunta 119

Riihimäen kaupunki 443

Hattulan kunta 161

Eteva kuntayhtymä/Kanta-Häme 158

Luku ei kuvaa koko työssäkäyvää henkilöstömäärää. Esimerkiksi Forssan Hyvinvointikuntayhtymä ilmoitti lisäksi vuokratyövoiman määräksi 79 henkilöä. Lisäksi kunnissa ja kuntayhtymissä on erilaisilla työllistämistoimilla ja oppisopimuksilla työskentelevää henkilöstöä. Kokonaisuutena henkilöstömäärä on tässä kartoituksessa hieman pienempi kuin valtion kartoituksessa vuoden 2014 tietojen perusteella saatu luku, joka oli noin 6060 henkilöä. Todellinen henkilöstömäärä, jota muutos koskettaa on siis noin 6000 henkilöä.

Maakuntauudistuksen välillisiä henkilöstövaikutuksia selvitettiin Valtiovarainministeriön toimesta joulukuussa 2015. Kanta-Hämeen osalta nämä tiedot on saatavissa ainoastaan Janakkalasta, Hausjärveltä, Hämeenlinnasta ja KHSHP:stä. Kartoituksessa selvitettiin tukipalvelujen piirissä

123(134)

kunnissa olevaa henkilöstöä sekä tukipalveluiden ostopalveluita euroina. Tukipalveluita kyseisessä selvityksessä olivat:

● hankintatoimi

● taloushallinto

● henkilöstöhallinto

● tietohallinto

● toimitilapalvelut

● tutkimuksen koordinaatiopalvelut (kehittäminen)

● laiteinfraan liittyvät palvelut

● muut palvelut

Maakuntauudistuksen toimeenpanovaiheessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota kuntien tukipalveluhenkilöstön tarkempaan kartoittamiseen sekä hyvään henkilöstösuunnitteluun, jotta sekä kuntiin jäävän että maakuntaan siirtyvän henkilöstön määrä ja osaaminen on tasapainossa suhteessa organisaatioiden tehtäviin. Lainsäädännön valmistuessa saadaan myös tarkempi kuva siitä, mitkä tukipalvelut siirtyvät valtakunnallisille toimijoille, tukipalvelut, joiden suhteen tavoitellaan maakunnallisia ratkaisuja ja miltä osin tukipalveluita kannattaa tuottaa yhteistyössä kuntien ja maakuntahallinnon kesken.

Maakunnan organisaatioon siirtyy henkilöstöä myös muista organisaatioista - maakuntahallinnosta, ELY-keskuksesta ja mahdollisesti pelastustoimesta. Henkilöstön siirtoihin liittyvät prosessit on syytä toteuttaa yhdessä kaikkien henkilöstöä luovuttavien ja vastaan ottavan maakunnan kesken.

8.2.4 Henkilöstöasioiden alatyöryhmä (HR-ryhmä) – työsuunnitelma

Työryhmä perusti KHSHP:n henkilöstöjohtaja Petri Alaluusuan johdolla alatyöryhmän.

Alatyöryhmän työskentelyyn osallistuivat Alaluusuan lisäksi Hämeenlinnan kaupungin

henkilöstöjohtaja, Forssan Hyvinvointikuntayhtymän henkilöstöpäällikkö sekä kolme henkilöstön

nimeämää edustajaa.

Alatyöryhmältä pyydettiin aluksi määrittely henkilöstötietojen keräämisen tavasta väliraporttiin sekä

annettiin tehtäväksi laatia työsuunnitelma loppuraporttiin kerättävistä henkilöstötiedoista. Lisäksi

työryhmä sai toimeksiannoksi tehdä työlista ja aikataulu maakuntauudistuksen muutoksen

valmistelun ja toteuttamisen myöhempiin vaiheisiin henkilöstön osalta. Samassa yhteydessä

alatyöryhmän työtä koordinoiva Petri Alaluusua kutsuttiin Oma Häme henkilöstöfoorumin

varsinaiseksi jäseneksi, jotta foorumin ja henkilöstöasioiden valmistelun yhteys henkilöstöä

askarruttaviin kysymyksiin saadaan muodostettua.

Alatyöryhmä on listannut henkilöstönäkökulmasta valmisteltavat Oma Häme hankkeen asiakokonaisuudet:

Työsuhteen ehtoihin, muutoksen hallintaan ja yhteistoimintaan liittyvät kysymykset:

keskeiset siirtymisen ehdot tulevassa lainsäädännössä ja henkilöstöpolitiikan periaatteet tulevassa vastaanottavassa organisaatiossa

palkkojen ja henkilöstöetuuksien harmonisointi, työn vaativuuden arviointi

paikalliset sopimukset liittyen henkilöstöön, ammattiryhmiin, toimialoihin

124(134)

yhteistoimintarakenne valmistelussa ja tulevassa organisaatiossa – myös työsuojeluorganisaatio

työnantajan edustajien määrittely (edellyttää, että organisaatio on perustettu)

viestintärakenne – muutoksen aikana ja toiminnan käynnistyttyä

osaamisen kehittäminen, osaamiskartoitukset – osana organisaation muodostamista ja sijoittamista eri tehtäviin

muutosvalmennus

eläkepoistuma ja henkilöstön vaihtuvuus

Organisaatioiden toiminta ennen maakuntahallintoa:

henkilöstömäärän kehitys ja rekrytointien seuranta

valmisteluvaiheen palkkapolitiikka

henkilöstöä koskevien tietojen ylläpito

henkilöstöasioiden kytkeminen tulevan organisaation organisaatiomalliin

avainhenkilöiden valintaprosessit Alatyöryhmä ehdotti, että se muodostaa tarvittavat työryhmät edellä mainittujen asiakokonaisuuksien valmisteluun ja antaa muodostettaville työryhmille toimeksiannon sekä nimeää muodostettavien työryhmien kokoonpanot. Alatyöryhmä ehdotti myös, että se koordinoi ko. työryhmien työskentelyä, kokoaa yhteen niistä tuotetut ehdotukset ja muodostaa esityksen työryhmä 7:lle. Työryhmä 7 muodostaa tältä pohjalta esityksen edelleen väliaikaiselle valmistelutoimielimelle.

Henkilöstöasioiden yhteistoiminnallinen valmistelu on tärkeä uudistuksen onnistumisen edellytys. Henkilöstöasioiden valmisteluun ja yhteistoiminnan toteuttamiseen liittyy suuria mahdollisuuksia ja myös riskejä, joiden realisoituminen voidaan hyvällä valmistelulla estää.

Lähes kaikilla organisaatioilla on käytössä tällä hetkellä vaikeutettu rekrytointimenettely (täyttölupamenettely) henkilöstön rekrytoinnissa. Rekrytoinnin hallinta on edelleen keskeinen osa-alue maakuntauudistuksen valmisteluvaiheessa. Rekrytointipolitiikan lisäksi on huomioitava myös muita henkilöstöpoliittisia kysymyksiä. Henkilöstöasioita käsittelevä alatyöryhmä on valmistellut muutoksessa mukana oleville organisaatioille suosituksia liittyen maakunnan valmisteluvaiheen rekrytointiin, palkkapolitiikkaan ja paikallisiin henkilöstöä koskeviin sopimuksiin. Työryhmä 7 on hyväksynyt alatyöryhmän esitykset henkilöstöasioiden valmistelun koordinoinnista sekä suositukset liittyen valmisteluvaiheen rekrytointiin, palkkapolitiikkaan ja henkilöstöä koskeviin paikallisiin sopimuksiin.

Maakunnan väliaikainen valmistelutoimielin aloittaa toimintansa 1.7.2017. Valmistelutoimielimen tehtävänä on mm. kartoittaa maakunnille siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja – sopimuksiksi. Henkilöstöasioiden alatyöryhmä jatkaa henkilöstöasioiden valmistelua työryhmä 7:n ohjauksessa siten, että mahdollisimman paljon keskeisiä henkilöstöön liittyviä periaatteellisia ja toiminnallisia kysymyksiä on valmiina käsiteltäväksi väliaikaisessa valmistelutoimielimessä sen aloittaessa toimintansa. Henkilöstöasioiden alatyöryhmä on aktiivinen ja käytettävissä koko väliaikaisen valmistelutoimielimen toimikauden ajan.

125(134)

Omaisuus

8.3.1 Ehdotukset omaisuusjärjestelyistä voimaanpanolain luonnoksessa

Lakiluonnoksissa omaisuuden siirroissa sovelletaan aiemmin valmistelussa ollutta nk. ”suppeaa jakautumismallia”, jossa lakisääteisten kuntayhtymien kiinteä ja irtain omaisuus siirtyy tuleville maakunnille (18§). Kuntien sote-toiminnan ja pelastustoimen toimitilat siirtyvät maakunnan hallintaan 1.1.2019 vuokrasopimuksin, jotka ovat voimassa vähintään vuoden 2021 loppuun saakka. Irtain omaisuus siirtyy näiltäkin osin maakunnille (20–21§).

Sosiaali- ja terveystointa ja pelastuslaitosta koskevat sopimukset ja sektoria koskevat takaussitoumukset siirtyvät maakunnalle samoin 1.1.2019. Kunnilla ja kuntayhtymillä on selvitysvelvollisuus henkilöstön omaisuuden ja sopimusten osalta osana maakunnan valmistelua.

Nykyisten kuntayhtymien taseisiin kertyneet ali- ja ylijäämistä lakiluonnoksissa on mainintana se, että alijäämät jäisivät kuntien katettavaksi ennen toiminnan siirtymistä maakuntaan (27§) ja ylijäämistä kuntien olisi mahdollisuus päättää itsenäisesti.

Voimaanpanolain lakiluonnoksen 31§ mukaan kiinteistöjen omistus, maanvuokraus- ja vuokrasopimukset tulisi siirtää apporttina valtakunnalliselle kiinteistöosakeyhtiölle 1.1.2019 lukien.

8.3.2 Kiinteistökartoitus

Lakisääteisiä kuntayhtymiä, joita omaisuuden jakautumista koskevat linjaukset koskevat ovat maakuntien liittojen lisäksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymät sekä erityishuollon kuntayhtymät. Näin ollen Kanta-Hämeessä omaisuuden siirrot koskevat Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymää sekä Eteva-kuntayhtymän Kanta-Hämeessä sijaitsevia toimintayksiköitä, joita on maakunnassa viisi, 3 kpl Hämeenlinnassa sekä yksi yksikkö Janakkalassa ja yksi Lopen kunnassa. Omaisuuskysymyksillä on kiinteä yhteys maakunnan sote-palveluverkon kokonaisuuteen, jota inventoidaan työryhmän 5 valmistelussa. Palveluverkon muodostamisessa myös kuntakonsernien yksiköillä ja yksityisillä palveluntuottajilla on käytössään osa palvelun tuotannon infrastruktuurista, joka ei käy ilmi tässä kartoituksessa. Kuntakonsernien inhouse-tuotannon suunnittelu osana kokonaisuutta on tärkeä osa uudistuksen toimeenpanoa.

Toteutettu kiinteistökartoitus on väliraportissa jäänyt tiedoiltaan osittain vajaaksi, mutta se antaa riittävän hyvän kuvan siitä, minkälaisesta kiinteistömassasta sosiaali- ja terveydenhuollossa maakunnan tasolla on kysymys. Väliraportin tausta-aineistona ovat vastaajien antamat seikkaperäiset tiedot kiinteistöistä, joita ei raportoida kokonaan väliraportissa. Kartoitusten pohjalta valmistelua voidaan luontevasti jatkaa siirryttäessä muutoksen toimeenpanoon. Nykyisten toimijoiden omistettujen ja vuokrattujen kiinteistöjen koko, vuokra ja tasearvotiedot on koottu alla olevaan taulukkoon (5.5.2016 versio, tietoja puuttuu).

126(134)

Kiinteistöyhteenveto Oma Häme (5.5.2016) Sarake1 Sarake2 Sarake3 Sarake4

Organisaatio m2/oma tila m2/vuokratila

Vuokra M€ Tasearvo

Riihimäki tk ky 15950 0,2 4,1

Riihimäen kaupunki 15500 5000 2,5 15,6

Janakkala 19639 1,8 13,4

Hausjärvi 5140 916 0,5 2,5

Hämeenlinna 46576 15862 0,5 26,3

Forssan seutu 56950 13500 6,4 39,7

Loppi 4785 817 0,4 3,8

SHP Hämeenlinna 73440 102,8

SHP Riihimäki 19800 11,1

Eteva Kanta-Häme 6028 3,7

Hattula

Yhteensä 263808 m2 36095 m2 12,2M€ 223M€

Taulukosta käy ilmi, että sosiaali- ja terveydenhuollolla on käytössä

● noin 300 000 m2 omistettua ja vuokrattua tilaa, josta ulkoa vuokratun tilan osuus on vajaat

40 000 m2.

● kaikille tiloille ei ole määritelty vuokraa (vrt. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri). Karkeasti

laskien sisäisiä ja ulkoisia vuokria peritään yli 12 M€/vuosi

● kiinteistöjen tasearvo on noin 220 M€, josta noin puolet koostuu Kanta-Hämeen

sairaanhoitopiirin sairaaloista Hämeenlinnassa ja Riihimäellä

● erikoissairaanhoito toimii pääosin omissa kiinteistöissä. Muut kuntayhtymät ja kunnat

käyttävät myös ulkoa vuokrattuja kiinteistöjä

● Hämeenlinna, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Forssan seutu,

Janakkala sekä Hausjärvi ilmoittavat vuokrien kattavan pääsääntöisesti käyttö- ja

pääomakulut. Muualla pääomakuluja ei kateta tai lainoja ei käytännössä lyhennetä. Kanta-

Hämeen sairaanhoitopiiristä on saatu tiedot rakennuksista,

rakennusvuodesta/peruskorjauksesta ja jäljellä olevasta rakennusoikeudesta. Tietoihin ei

kuulu erikseen kiinteistöjen käyttö- ja pääomakulut tai niiden kohdentuminen eri

rakennuksille.

● Forssan seudun sote-kiinteistöistä reilu 1/3 on kuntayhtymän ja vajaat 2/3 seudun kuntien

omistuksessa.

● ulkoisten vuokratilojen vuokrasopimusten pituus ei käy kartoituksesta kattavasti ilmi.

Ainakin joistain kiinteistöstä on tehty pitkiä vuokrasopimuksia, joiden hallinta ennen

maakuntaan siirtymistä on tärkeää. Vuokrasopimusten pituudet on syytä kartoittaa

jatkotyössä tarkemmin.

127(134)

Kiinteistöt muodostavat maakuntauudistuksen kannalta haasteellisen kokonaisuuden. Palvelurakenteen muutos ja uudet palvelukonseptit asettavat uudenlaisia vaatimuksia tilojen muodoille, sijainnille ja koolle. Palvelujen integraatio saattaa edellyttää uudenlaisia tilakonsepteja. Digitalisaation ennakoidaan vähentävän käyntiasiakkuuksia ainakin keskipitkällä aikajänteellä. Joissain palveluissa osa kiinteistä palvelupisteistä on tarkoituksenmukaista tehdä liikkuviksi ja siirtää pyörille. Laitosten muotoon rakennettuja tiloja tullaan korvaamaan modernilla esteettömällä asumisella. Tehokas kuntoutus edellyttää toimivia ympäristöjä. Tilojen käytön tehostaminen vähentää toimitilojen kokonaistarvetta. Tilojen yhteiskäytöllä ja palveluaikojen laajentamisella voidaan nostaa tilojen käyttöasteita. Vapaa valinta saattaa vähentää maakunnan omien toimitilojen tarvetta ja luoda uusia tilakonsepteja, joissa esimerkiksi julkinen ja yksityinen palvelu toimivat samoissa tiloissa.

Maakunnallinen palvelukokonaisuus edellyttää peruskorjaus- ja uusinvestointien koordinaatiota sekä palvelualueilla että perus- ja erityispalveluissa. Palvelurakenteen kannalta Kantasairaalan (www.kantasairaala.fi) suunnittelu on kytkettävä Hämeenlinnan seudun ja keskitettyjen maakunnallisten palvelujen suunnitteluun.

Oulun Yliopiston selvityksen mukaan perusterveydenhuollon palveluverkkoa on mahdollista tiivistää erityisesti kaupungeissa. Hämeenlinnan kantakaupungin osalta uusi Kantasairaala voi tarjota mahdollisuuden harventaa terveydenhuollon palveluverkkoa ja luoda tilojen puolesta edellytyksiä aidolle perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluintegraatiolle. Palveluverkon suunnittelu liittyy myös palveluvalikoimaan, joita eri palvelupisteissä toteutetaan sekä luonnollisesti tulevaisuudessa liikkuviksi suunniteltuihin palveluihin.

Lasten- ja nuorten palvelujen osalta palvelupisteiden sijoittelulla voidaan puolestaan edesauttaa integraatiota kuntiin jäävien ja maakuntaan siirtyvien palvelujen välillä. Muiden investointien ja peruskorjausten osalta on tarpeellista luoda kuntien ja kuntayhtymien sekä maakuntasuunnitteluun rakenteet, joilla investoinnit tukevat tulevaisuuden palveluja.

Sote- ja maakuntauudistuksessa on päätetty, että toimitilat siirtyvät maakuntien kautta valtakunnalliselle osakeyhtiölle. Voimaanpanolain 31§ on asiaa koskeva pykäläluonnos. tulevan järjestelyn joustavuudesta pitkälle riippuu se, kuinka dynaamiseksi maakunnan palveluverkon suunnittelu muodostuu yhteistyössä valtakunnallisen yhtiön kanssa.

Tukipalvelut ja hankinnat

Voimaanpanolain luonnoksen 5 luvussa ehdotetaan perustettavaksi maakuntien palvelukeskukset

(§38). Voimaanpanolain luonnos jää tältä osin epämääräiseksi. Asiaa tarkennetaan Maakuntalain

16 luvussa, jonka 124§ määrittää valtakunnallisiksi palvelukeskuksiksi

- yhteishankintojen palvelukeskuksen (joka tuottaa myös logistiikkapalveluja 126§)

- toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskuksen (127§)

- talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (128§)

- tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskuksen (ICT-palvelukeskus 129§)

Lisäksi maakunnat voivat perustaa muita vastaavia asiantuntija- tai tukipalveluja tuottavia

valtakunnallisia palvelukeskuksia.

Maakuntakonsernin on käytettävä valtakunnallisten palvelukeskusten palveluja. Palvelukeskuksille

määritellään voimaanpanolaissa (40§) siirtymäaika vuoden 2022 loppuun saakka hankkia niiden

128(134)

tuottamisvastuulle kuuluvia palveluita ilman kilpailutusta kunnilta ja kuntayhtymiltä tai niille

palveluja tuottavilta yksityisiltä tahoilta.

Työryhmä on työskentelyssään todennut, että hankintoja ja tukipalveluita ei voi maakuntauudistuksen perusteiden valmistelussa jättää käsittelemättä. Tukipalvelut koostuvat kuntien ja kuntayhtymien seuraavista kokonaisuuksista:

● talous- ja palkkahallinto

● ICT-tukipalvelut (laite- ja käyttäjätuki, tietojärjestelmät, tietohallinto)

● hankinnat

● varastointi ja logistiikkapalvelut

● ateria- ja ruokahuollon palvelut

● sairaala- ja laitoshuoltopalvelut

● siivous,

● kiinteistönhuolto,

● laitehuolto

● rekrytointipalvelut

● pesulapalvelut

● vaatehuolto

● erilaiset (henkilö)kuljetuspalvelut

Terveydenhuollossa tukipalveluiksi määrittyvät ainakin lisäksi seuraavat palvelut, jotka on myös järjestetty maakunnassa toisistaan poikkeavalla tavalla.

● laboratoriopalvelut

● röntgenpalvelut

● välinehuolto

Tukipalveluita tuotetaan Kanta-Hämeessä tällä hetkellä monin eri tavoin. Osa tehdään omana työnä, osa tehdään inhouse-yhtiöillä ja osa ostetaan kilpailutuksella markkinoilta. Valmistelun perusteiden vaiheessa on tarkoituksenmukaista varata resurssia tukipalveluiden erilaisten tuotantotapojen kartoittamiseen. Lisäksi on syytä jakaa tukipalvelut ainakin seuraaviin kategorioihin.

● tukipalvelut, jotka siirtyvät maakuntien yhdessä hoidettavaksi (palvelukeskukset)

● tukipalvelut, jotka maakunta hoitaa itse ja kunnat tahollaan itse

● tukipalvelut, joita varten kannattaa tehdä kuntien ja maakunnan välistä yhteistyötä ja

perustaa esimerkiksi yhteisiä tukipalveluyhtiöitä

Työryhmä on kuullut kokouksessaan Loimijoen kuntapalvelujen, RHL-datan, Tekme Oy:n ja KuntaPron edustajia, jotka tekevät seudullisesti, maakunnallisesti ja yli maakunnan rajojen erilaisia tukipalveluita.

129(134)

Keskustelusta kävi ilmi, että tukipalvelut ovat:

● usein palveluita, joissa volyymillä saadaan yksikköhintoja alenemaan

● kuntien ja maakunnan yhteistyöstä on saavutettavissa hyötyjä

● integroitumisesta on hyötyä (esim. arteria-, siivous- ja kiinteistöhuolto). Suurempien

toimijoiden kokoamista on jo tapahtunut, mutta kenttä on maakunnallisesti vielä hajanainen

● vähintään seutukunta on luonteva kokonaisuus tukipalveluille ja itse työn (työpaikkojen)

olisi tarpeen säilyä seutukunnilla, vaikka toimijoiden koko kasvaisi

● talous- ja palkkahallinnossa kannattaa hakea isompia kokonaisuuksia, jotka pilvipalvelut

mahdollistavat. Pilvipalvelujen kehittäminen vaatii panoksia ja teknologinen kehitys tulee

olemaan nopeaa (esim. ohjelmistorobotit)

● on hyvä odottaa rauhassa valtakunnan ratkaisut, jotta selvitään ainoastaan yksillä

muutoskustannuksilla

● yhtiöiden kannattaa verkottua (joissain palveluissa fuusioitumisesta saataisiin vahvempi

toimija) ja yhteistyötä on syytä tiivistää.

● Verkottumisen lisäksi tarvitaan strategista omistajapolitiikkaa mielekkäiden

kokonaisuuksien rakentamisessa

● talous- ja palkkahallinto sekä ICT-tukipalvelut muodostavat kokonaisuuden. Hankinnat on

siitä erillinen strateginen kokonaisuus (hankintatekninen neuvonta)

● ateriapalvelut, laitoshuolto, siivous ja kiinteistönhuolto muodostavat yhden kokonaisuuden

(jonka sisällä on myös erityisiä osaamisalueita)

● tukipalveluista kannattaisi muodostaa isompia kokonaisuuksia

● henkilöstön saaminen tukipalveluihin on pääsääntöisesti onnistunut – joistain

henkilöstöryhmisstä on rekrytointiongelmia (esim. siivous)

● kustannustehokkuudella on suuri merkitys tukipalvelujen kohdalla nyt ja tulevaisuudessa,

kun varaudutaan matalaan menokehitykseen

● hyvä ennakkosuunnittelu vähentää muutoskustannuksia

Kokonaisuutena voidaan todeta, että tukipalvelujen kehittäminen edellyttää sekä nykyisten tuottajien verkostoitumista synergiahyötyjen saamiseksi. Vähintään yhtä tärkeätä on omistajien strateginen yhteistyö riittävien kilpailukykyisten tukipalvelutoimijoiden muodostamisessa.

Tässä vaiheessa tukipalveluista voidaan vetää ainakin seuraavat johtopäätökset:

- maakunnallisiin palvelukeskuksiin siirrettävistä tukipalveluista tulee olla selvä sitova lainsäädäntö ennen lopullisen tukipalvelustrategian tekemistä kunnissa

- joka tapauksessa tukipalvelukenttään on jäämässä tehtäviä, jotka on tarkoituksenmukaista tehdä kuntien ja maakunnan yhteistyönä

- kuntien tukipalveluyhteistyön merkitys tulee entisestään kasvamaan maakuntaan siirtyvien tukipalveluiden vähentäessä palveluvolyymiä kunnissa

130(134)

8.4.1 Hankinnat

Myös hankintojen siirtäminen maakuntien osalta valtakunnallisiin palvelukeskuksiin on mainittu sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännön yhteydessä. Yhteishankintojen palvelukeskuksen tehtävät ovat (126§)

- tuottaa yhteishankihankintatoimintoja ja hankintojen tukitoimintoja maakunnille sekä ylläpitää hankintasopimuksia

- tuottaa hankintatoimen kehittämis- ja asiantuntijapalveluita

- tuottaa markkinoihin ja hankintoihin liittyviä analyysipalveluja

- tuottaa logistiikkapalveluja

Hankintojen kannalta erikoiselta näyttää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin rakennettu ohjausmalli, jossa maakunnan palvelulaitos toimii ei-vapaan-valinnan palvelujen hankkijana – ei maakunnan järjestäjä. Keskeistä on myös se, onko kysymys tavaroiden vai palvelujen hankinnasta ja miten valtakunnallisen yksikön ja maakunnan vastuut määritellään erilaisissa hankinnoissa.?

Työryhmä on pohtinut maakuntaan siirtyvien hankintasopimusten muotoa. Minkälaiset hankintasopimukset ovat tulevan maakunnan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia? Miten hankintojen koordinaatio hoidetaan kuntien/kuntayhtymien kesken 2016–2018, jos maakuntaan siirrytään 2019? Mitä hankintojen siirtyminen edellyttää kunnalliselta/kuntayhtymien päätöksenteolta? Alla olevaan taulukkoon on koottu työryhmän alustava pohdinta hankintojen linjaamisesta ennen maakuntauudistusta.

Periaatteet Sopimuksen muoto Sopimuksen

osapuolet

Koordinaatio ja yhteistyö

Ensimmäinen tehtävä:

Sopimusarsenaalin

kartoittaminen (11 kuntaa +

kuntayhtymät)

Kaikki sopimukset eivät

saa päättyä 31.12.2018

Selvitettävä, onko

maakunta oikea

sopimushallinnoitsija

(vrt. Erva-alue)

Korkeatasoinen yhteistyöryhmä

isompiin

sopimuksiin/rekrytointeihin

(hyväksymismenettely) ja tälle

mandaatti hallitusten päätöksillä

Resurssi syksystä 2016 asian

selvittämiseen ja

kokonaisuuden

suunnitteluun

Sopimukset tehtävä yli

muutos-ajankohdan

(2019 loppuun) +

riittävät optiot

sopimuksiin (2+1+1)

Sopimusten rajapinnat

kunta – maakunta.

Mahdolliset yhteiset

hankinta- ja

palvelusopimukset

tulevaisuudessa?

Koordinaatio maakunnan

valmisteluorganisaatiossa ja

toimintamalli koordinaatiolle

Ylimenokausi on kriittinen

kohta

Puitesopimuksiin

sitouduttu. eri

organisaatioilla

samanlaiset - ei

ongelmia

Kuntiin ohjeistus syksyllä 2016

hankinnoista, malli

sopimusaikatauluihin ja linjaus

sopimuspolitiikasta

Hankintojen kohdalla

katsottava pitemmälle

tulevaisuuteen (esim.

tietojärjestelmät)

Leasing on voimassa

sopimuskauden loppuun

(vastuu ei siirry ilman

toimittajan

suostumusta)

Sopimusten

henkilöstövaikutukset arvioitava

131(134)

Uudet ulkoistukset

harkittava tarkkaan.

Hankintasopimuksiin ei

sellaisia ehtoja, jotka

vaikeuttavat siirtoa tai

aiheuttavat riskejä

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hankinnat, tukipalvelujen tapaan, edellyttävät maakunnallista koordinaatiota ja selkeitä periaatteita jo valmisteluvaiheessa. Osa koordinaatiosta on teknistä, jolla luodaan jo valmiiksi yhdenmukaisia käytäntöjä maakunnan hallintoon siirtymisen pohjaksi. Osa koordinaatiosta on strategista, jolla valmistaudutaan kuntien ja maakunnan väliseen yhteistyöhön sitä vaativissa asioissa.

Hankittaviin ja kilpailutettaviin palveluihin liittyy toimialakohtaisesti suuriakin kokonaisuuksia. Esimerkiksi ikäihmisten ja eri erityisryhmien palveluasuminen muodostaa suuren kokonaisuuden, jossa on paljon palveluntarjoajia. Kilpailutettavat puitesopimukset on tarkoituksenmukaista jo nyt koordinoida hankintasopimusten pituuden ja sisällön suhteen mahdollisimman yhdenmukaiseksi.

Seurattavat mittarit

Työryhmä on väliraportin vaiheessa hyväksynyt mittareita, joilla muutoksen suuntaa nykyorganisaatioissa seurataan. Henkilöstön siirtoja käsittelevän alatyöryhmän tehtäväksi on luontevaa antaa valmisteluun henkilöstöön liittyvien mittareiden määrittely, seuranta ja tiedon tuottaminen. Maakuntavalmistelun eri substanssityöryhmät keskittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueiden tiedolla johtamiseen ja indikaattoreihin myös osana hyvinvoinnin kartoitusta, seurantaa ja raportointia. Eri palvelujen prosesseihin keskittyvät työryhmät luovat tahollaan yhteisiä seurantamittareita maakunnallisen valmistelun pohjaksi.

Tämän työryhmän toimialaan on tarpeen liittää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuteen liittyvien mittareiden seuranta niin kauan kun sote-palveluiden rahoitus-, järjestämis- ja toteuttamisvastuu on nykyisillä organisaatioilla. Näin ollen keskeisiä seurattavia mittareita ovat.

● sote-kustannusten kokonaisuus e/asukas maakunnassa, seuduilla, kunnissa ja

kuntayhtymissä reaalisesti ja tarvekorjattuina

● sote-kustannusten vertailu kaikkein tehokkaimpiin kuntiin, seutuihin ja maakuntiin

● väestömuutokset ja elinvoiman indikaattorit

● työllisyys ja elinkeinorakennetta kuvaavat indikaattorit

● yleiset hyvinvointi-indikaattorit (THL:n avainindikaattorit)

● kuntayhtymien talous

Työryhmän on tarpeen seurata sosiaali- ja terveydenhuollon yleiskuvaa ja sen sisällä määritellä hyviä ja haitallisia ilmiöitä maakunnassa, seuduilla ja kunnissa. Sosiaali- ja terveyspalveluihin käytetyt resurssit ovat Kanta-Hämeessä suhteellisen maltillisella tasolla. Euroa/asukas mitattuna Kanta-Häme on maan kolmanneksi edullisin maakunta. On tärkeä säilyttää matala ja

132(134)

kilpailukykyinen taso myös maakuntaan siirryttäessä. Se on varmin pohja kehittää maakunnan hyvinvointia vakaalla uralla, kun siirrytään valtiolta tulevaan yleiskatteiseen rahoitukseen suoraan maakunnille.

Maakuntaan siirtyvien kuntayhtymien ali- ja ylijäämät ovat keskeinen seurattava tekijä maakuntauudistuksen lähestyessä. Lakkautettavien kuntayhtymien yli- ja alijäämien ei voimaanpanolain luonnoksen 27§ mukaan siirry maakunnille. Isojen alijäämien jääminen kuntien vastattavaksi on maakuntauudistuksen riski, johon on syytä varautua sillä, että kuntayhtymillä on selkeä, seurattava ja realistinen talouden tasapainottamisohjelma aikana ennen maakuntauudistusta.

Tiedon tuotannon näkökulmasta maakunnan ja kuntien on järkevää luoda yhteiset rakenteet hyvinvoinnin seurannalle. Maakunnalle jää vastuu sote-palveluista ja kuntien tuesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Niin maakunta kuin kunnat hyötyvät jatkossa yhteisestä tietopohjasta hyvinvoinnin kartoituksessa, suunnitelmissa sekä seurannassa.

Haasteet ja riskit

Väliraportin aineiston pohjalta Oma Häme hankkeen valmistelun haasteiksi ja riskeiksi näyttäytyvät:

- Kanta-Hämeen maakuntavalmistelun näkökulmasta sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä poliittinen riski on ilmeinen. Nyt julkaistu lakipaketti muodostuu suureksi kokonaisuudeksi, joka sisältää valuvikoja, joiden korjaaminen lausuntovaiheen jälkeen nopeasti voi olla vaikeata. Tulevan vapaan valinnan säätelyn integroiminen lakipakettiin voi kohdata vaikeuksia. Riskinä on koko sote- ja maakuntauudistuksen lykkääntyminen. Riski arvioidaan kohtalaisen suureksi.

- yleisenä haasteena ja riskinä on maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon

suunnittelun sekä nykyisten sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta,

järjestämisestä ja toteuttamisesta vastaavien organisaatioiden toiminnan

koordinoimattomuus. Riski on kohtalainen ja sitä voidaan vähentää luomalla hyvät

yhteissuunnittelun rakenteet

- vapaan valinnan toteuttamiseen liittyy maakunnan osalta henkilöstö- ja

omaisuusriski, mikäli vapaan valinnan lainsäädäntö nopeasti siirtää palvelujen

kysyntää joko maakuntaan siirtyvistä palveluista ulkoisille tuottajille tai kysyntää

maakunnan ulkopuolelle. Riski on varsin suuri. Sitä voidaan ainakin osittain hallita

hyvällä ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla sekä panostamalla asiakaslähtöisiin,

laadukkaisiin ja vaikuttaviin palveluihin.

- tiettyjen henkilöstöryhmien osalta (johto, hallinto, tukipalvelut) riskinä on se, että

rekrytoinnit jatkuvat nykyorganisaatioissa toistaiseksi voimassa oleviin virka- ja

työsuhteisiin ilman ennakointia maakunnan johto- ja hallintorakenteesta. Tämä voi

johtaa poukkoilevaan henkilöstöpolitiikkaan maakunnan aloittaessa toimintansa.

133(134)

Riski on varsin suuri ja sitä voidaan pehmentää ennakoinneilla sekä

nykyorganisaatioiden yhteistyöllä

- riskiksi maakunnalle voivat muodostua vuokrakiinteistöjen pitkät sopimukset tai

väärin suunnatut investoinnit, jotka jäykistävät tarvittavaa palvelurakenteen

muutosta ja kiinteistöjen käytön suunnittelua tai palvelujen muuttamista

digitaalisiksi tai liikkuviksi. Riski on kohtalainen ja se on hallittavissa hyvällä

ennakkosuunnittelulla.

- kuntayhtymien alijäämien hallinta ja talouden tasapainotuksessa onnistuminen

aikana ennen maakuntauudistusta. Riskinä on alijäämien siirtyminen kuntien

taseisiin.

- Maakunnan toimijoiden sote-palveluiden osa- tai kokonaisulkoistukset sisältävät

riskin, mikäli ne jäykistävät ja sementoivat tulevan maakunnan palvelurakenteita

tai luovat vaikeasti purettavia alueellisia tai seudullisia monopoleja. Riski on

kohtalainen. Sitä voidaan vähentää sillä, että kaikki toimijat sitoutuvat

maakuntauudistuksen yhteiseen valmisteluun

Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset

Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset työryhmän työskentelyn pohjalta liittyvät seuraaviin asioihin:

1) Sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin tullessa lausunnolle kuntien ja kuntayhtymien on tarpeen kaikin tavoin yhdistää voimat mahdollisimman yhdenmukaisten maakunnan toimijoiden lausuntojen valmistelemiseksi. Oma Häme hanke koordinoi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvät lausunnot

2) Kuntien ja kuntayhtymien on tarkoituksenmukaista jatkaa sote- ja maakuntavalmistelun perusteiden valmistelua ajalla ennen valtion rahoittaman väliaikaisen valmistelutoimielimen käynnistymistä 1.7.2017.

3) Teknisen valmistelun lisäksi kunnissa ja kuntayhtymissä tehdään yhteiset strategiset

linjaukset ja visiot koskien tukipalvelujen tulevaisuuskuvaa heti kun lainsäädäntö selkiytyy, jotta niihin löydetään maakunnan ja kuntien kannalta kustannustehokkaimmat ratkaisut

4) Hakea aktiivisesti keinoja pehmentää maakuntauudistuksen henkilöstövaikutuksia

5) Oma Häme -hankkeen loppuraportin jälkeen tehtävä Oma Häme -toimintaohjelma on

keskeinen maakunnan sote-uudistusta jäsentävä tekijä maakuntauudistuksen teknisen

valmistelun lisäksi. Uudistuksen keskeisiä tavoitteita on syytä toteuttaa käytännössä jo

ajalla ennen uudistuksen voimaantuloa.

6) Maakunta hakeutuu aktiivisesti mukaan vapaan valinnan kokeiluun/kokeiluihin, jotta

saadaan mahdollisimman ennakoidusti tietoa vapaan valinnan vaikutuksista

134(134)

Pysyvä rakenne työryhmän toimialalla 1.7.2017 saakka

Voimaanpanolain luonnoksessa maakunta organisaationa ja väliaikainen valmistelutoimielin

aloittaa 1.7.2017. Väliaikainen valmistelutoimielin ottaa vastuun keskeisistä työryhmä 7 tehtävistä

koskien henkilöstöä, omaisuutta, sopimuksia, ICT-infrastruktuuria, maakunnan hallintoa, toimintaa

ja taloutta. Väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävässä korostuu tekninen uudistuksen

valmistelu. Sen lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon muutosprosessiin liittyy tarve suunnata

nykyorganisaatioiden toiminnan johtamista myös ajalla 1.7.2017 - 31.12.2018. Työryhmän 7 on

tärkeä maakuntavalmistelun rakenne, jota tuleva maakunnan väliaikainen valmistelutoimielin voi

myös tarvittaessa nojautua.

Työryhmän ehdotus pysyväksi rakenteeksi työryhmän toimialueella on seuraava:

- työryhmässä 7 koordinoidaan keskeisiä sote- ja maakuntauudistukseen liittyviä kysymyksiä

- työryhmä jatkaa toimintaansa kevennettynä 1.7.2017 saakka siten, että työryhmässä

käsitellään nykyorganisaatioiden sote-valmisteluun liittyviä kysymyksiä ja se toimii tarvittaessa

väylänä kuntien ja kuntayhtymien päätöksentekoon. Työryhmän kokoustahtia harvennetaan ja

se voi linjata asioita myös sähköpostikokouksissa. Työryhmä on tarvittaessa nivellettävissä

väliaikaisen valmistelutoimielimen toimintaan

- henkilöstöasioiden alatyöryhmä jatkaa toimintaansa työryhmän ehdottaman työsuunnitelman

mukaisesti siten, että sen toiminta on nivellettävissä väliaikaisen valmistelutoimielimen

toimintaan