Opin Ovi -lehti 1/2012

Opin Ovi Pirkanmaa, Opin Ovi Etelä-Pirkanmaa ja Oma Ovi -hankkeiden yhteinen tiedotuslehti

1/2012

1

Kiitosten aika

Lähes neljän vuoden matka alkaa olla nyt takana; luettavanasi on

Opin Ovi -lehden vihoviimeinen nu-mero. Opin Ovi Pirkanmaa projekti päättyy, mutta Pirkanmaan kaikki-aan kolmesta Opin Ovi -hankkeesta jatkaa kesäkuun jälkeen vielä yksi: Opin Ovi Etelä-Pirkanmaa.

Vaikka hankkeita päättyy, kan-taa niissä tehty hyvä työ kuitenkin hedelmää ja parhaat käytännöt jää-vät elämään. Opin Ovi Pirkanmaas-sa ideoidun sähköisen asiantun-tijaverkoston kehittämistä jatkaa AVOIN-hanke, joka on käynnistynyt tämän kevään aikana. Muita hyviä käytäntöjä, jotka jäävät projektin verkoston ansiosta elämään ovat mm. Opin Ovi -auto ja elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä sekä eri-laiset verkoston yhdessä järjestä-mät tapahtumat.

Ohjauksen saralla tapahtuu myös EU-tasolla, jossa elinikäisen oppimisen ja elinikäisen ohjauk-sen rinnalle on nostettu myös elin-ikäiset työelämävalmiudet. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tu-lisi olla kattavia ja helposti saatavilla olevia. EU-terveisiä lehden sivuille tuo artikkelissaan Raimo Vuorinen

Nyt sinetöin haikein mielin Opin Ovi -lehden arkiston ja www.issuu.com-sivuston suojiin. Kiitos lukijoil-le ja kaikille, jotka omalla panoksel-laan ovat lehteä olleet toteuttamas-sa. Viereisen kuvan innoittamana toivotan aurinkoisia ja ruusun tuok-suisia kesäpäiviä!

Marjo Nieminen

Seuraa Opin Ovi -hankkeita Facebookissa ja Twitterissä:

www.facebook.com/opinovethttp://twitter.com/#!/opinovi

• PYÖRRE- ja Opin Ovi Etelä-Pirkanmaa -hankkeiden yhteinen lop-puseminaari 30.5.2012 kello 12.30 -16.00 Valkeakoskella.

• Kevään viimeiset KoulutusalaBuffet-iltapäivät Tampereen TE-toimistossa 8.5.2012 ja 12.6.2012 klo 13.00 – 14.30. Buffeteja jatketaan syksyllä.

• Opin Ovi Pirkanmaan Yhden luukun periaate -kehittämistiimi ko-koontuu 9.5.2012 ja 13.6.2012.

• Ammatinvaihto Keskustorilla -tapahtuma Tampereen Keskustoril-la 23.8.2012.

Ajankohtaista Pirkanmaalla

Ammatinvaihto Keskustorilla 23.8.2012

Kuva: Maija Pekkanen

http://twitter.com/#!/opinovi


1/2012

2

Verkostoyhteistyö on mo-nisäikeistä toimintaa

Opin Ovi Pirkanmaa -projekti on lä-hes neljän vuoden ajan kehittänyt

tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja pir-kanmaalaisten aikuisten ja yritysten tar-peisiin. Opin Ovi Pirkanmaa -projektin vahvuutena on koko sen toiminnan ajan ollut aktiivinen, monien eri organisaa-tioiden toimijoista koostunut verkosto. Projektin yksi keskeinen tavoite onkin ollut monihallinnollisen ja eri ammatti-ryhmien välisen verkostoyhteistyön ke-hittäminen.

Verkostomainen työskentely oli Pir-kanmaalla tuttua jo Pirkanmaan Noste -hankkeen ajoilta ja sitä jatkettiin myös kuukautta aikaisemmin alkaneessa

AIKO-foorumissa. Opin Ovi Pirkanmaan verkosto koottiinkin näiden aikaisem-min toimineiden ja toiminnassa olevi-en verkostojen pohjalta. Nyt projektin loppuvaiheessa verkostoon kuuluu 40 organisaatiota. Verkosto koostuu Pirkan-maan alueen ammatillisen toisen asteen tutkintotavoitteista koulutusta, ammat-tikorkeakoulu-, jatko- ja täydennyskou-lutusta sekä vapaan sivistystyön piiriin kuuluvaa koulutusta järjestävien aikuis-koulutusorganisaatioiden, TE-toimis-tojen, yritysten ja työ- ja yrityselämää palvelevien järjestöjen sekä kolmannen sektorin toimijoiden aikuisohjauksen ammattilaisista.

Verkostoituminen alkoi jo hankkeen alkuvaiheessa toteutettujen teema-

haastattelujen avulla. Teemahaastatte-luissa kartoitettiin nykyisiä ohjauskäy-täntöjä, kehittämisen painopisteitä sekä verkostoyhteistyön toimivuutta. Yhtei-set kehittämisen visiot, tavoitteet ja toi-mintamallit työstettiin yhdessä teema-haastattelujen tulosten pohjalta kevään 2009 työseminaareissa.

Tämän jälkeen neljä kehittämistii-miä aloitti työnsä: Yhden luukun peri-aate -kehittämistiimissä pohdittiin, millä keinoin ja millaisin ratkaisuin tieto-, neu-vonta- ja ohjauspalvelut Pirkanmaalla saadaan kaikkien aikuisten ulottuville mahdollisimman tasalaatuisina ja ns. yh-den luukun periaatteella. Ohjaus työelä-mässä -kehittämistiimissä ideoitiin uusia menetelmiä ja toimintatapoja työelä-

Projekti päättyy

Opin Ovea ei suljeta!

Työseminaari 26.8.2010: Verkostotyön solmut ja rusetit. Kuva: Pertti Nurmi.


1/2012

3

mäyhteistyön ja yrityksissä tapahtuvan ohjauspalvelujen kehittämiseen. Opin Ovi -auto -kehittämistiimissä ideoitiin ja suunniteltiin Opin Ovi –auton toimin-taa, jotta se palvelisi mahdollisimman kattavasti koko Pirkanmaata. Aikuisoh-jauksen asiantuntijaryhmän arvokkaana tehtävänä oli työstää Pirkanmaan aikuis-ohjausstrategia.

Edellä mainittujen tiimien lisäksi verkostomaista kehittämistyötä to-teutettiin neljä kertaa vuodessa järjes-tetyissä työseminaareissa, joissa eri kehittämistiimien edustajilla oli mah-dollisuus tietojen vaihtoon ja oman tii-min kehittämistoiminnan fokusointiin toisten tiimien evästysten saattelemana. Vuoropuhelu ja tietojen vaihto onkin verkostoyhteistyössä ensiarvoisen tär-keää.

Myös kerran vuodessa toteutetut alueelliset seminaarit palvelivat paitsi verkostoitumisen myös osaamisen ke-hittämisen tavoitteita. Osaamisen kehit-tämisestä huolehtivat myös ERKKERI- ja

STUDIO -projektit, jotka yhteistyössä Opin Ovi Pirkanmaa projektin kanssa räätälöivät alueellisia ohjausta ja peda-gogiikkaa käsitteleviä koulutuskokonai-suuksia.

Verkostoyhteistyötä kehittävässä hankkeessa projektipäällikkö toimii ver-konkutojana. Opin Ovi Pirkanmaan verk-ko kudottiin niin, että jokaisesta toimija-organisaatioista nimettiin yhdyshenkilö tai yhdyshenkilöt kehittämistyöhön. Or-ganisaatiokohtaisen yhdyshenkilön teh-tävänä taas oli tiedottaa projektissa tapahtuvasta kehittämistyöstä oman or-ganisaationsa sisällä.

Koska kysymys on valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan kuuluvasta hank-keesta, myös verkostoituminen muiden opin ovi -hankkeiden sekä valtakunnal-listen kattohankkeiden kanssa oli tärke-ää. Bechmarking -vuoropuhelua käytiin muiden alueellisten opin ovi -hankkei-den kanssa; Opin Ovi Pirkanmaan pro-jektihenkilöstö sekä aktiiviset toimijat osallistuivat sekä valtakunnallisten kat-

tohankkeiden järjestämiin klinikoihin ja seminaareihin että valtakunnallisesti toimivien teematyöryhmien toimintaan.

Verkostoyhteistyön hedel-mät ja niiden poiminta

Opin Ovi -auton toiminta jatkuu

Opin Ovi -auto aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Auto kiersi

pitkin Pirkanmaata palvellen sekä hen-kilöasiakkaita että yrityksiä. Auton toi-mintamuodoiksi vakiintuivat ryhmä- ja yksilötapaamiset, yrityskäynnit sekä erilaisiin tapahtumiin, kuten messuille ja markkinoille, osallistuminen. Runsaan kahden vuoden aikana auto on tarjon-nut neuvontaa ja ohjausta 2261 henkilö-asiakkaalle ja n. 150 yritykselle.

Auton ohjaimissa on ollut projekti-työntekijä Pertti Nurmi, joka palkittiin valtakunnallisessa Opinpaikka -tapah-tumassa innovatiivisen ohjaajan palkin-nolla.

(Jatkuu seuraavalla sivulla)

Työseminaari 26.8.2010: Verkostotyön solmut ja rusetit. Kuva: Maija Pekkanen.


1/2012

4

(jatkoa edelliseltä sivulta)

Opin Ovi -auto on jo melko tunnet-tu palvelujen tarjoaja. Tunnettavuutta on lisännyt paitsi aktiivinen toiminta myös Pirkanmaan eri puolilla ilmesty-vien maakuntalehtien kiinnostus tätä ”yhden luukun periaatetta” toteuttavaa palvelumallia kohtaan. Runsaan kahden toimintavuotensa aikana autosta ja sen tarjoamista palveluista on kerrottu yh-teensä 25 kertaa useissa maakunnallisis-sa lehdissä.

Monet henkilöasiakkaat ja yritys-asiakkaat ovat ottaneet suoraan yh-teyttä Opin Ovi -autoon ja pyytäneet projektityöntekijä Pertti Nurmen asian-tuntijuutta oman tilanteensa kartoitta-miseen. Voidaan siis sanoa, että tämä palvelumuoto on alkanut jo vakiintua asiakkaiden keskuudessa.

Opin Ovi -auton toiminta jatkuu, vaikka projekti päättyykin. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus ottaa auton hal-lintaansa ainakin vuoden 2012 loppuun

saakka ja neuvottelut toimintaan mu-kaan lähtemisestä on käynnissä myös muiden organisaatioiden kanssa.

Pirkanmaan aikuisohjaus-strategia jalkautuu

Merkittävä verkostoyhteistyön tu-los on myös Pirkanmaan aikuisoh-

jausstrategia 2011-2014. Aikuisohjauk-sen asiantuntijaryhmä työsti strategiaa vuosina 2010 - 2011. Ensimmäinen stra-tegialuonnos valmistui vuoden 2011 alkupuolella, jonka jälkeen se oli laajalla lausuntokierroksella. Saatujen kom-menttien ja ehdotusten perusteella strategia sai nykyisen muotonsa marras-kuussa 2011. (www.opinovi.fi ).

Pirkanmaan ELY-keskus asetti tämän vuoden alussa alueellisen Ohjauksen yh-teistyöryhmän, jonka tehtävänä on mm. huolehtia elinikäisen ohjauksen alueel-lisesta kehittämisestä. Toiminnassaan yh-teistyöryhmä tulee huolehtimaan myös

Pirkanmaan aikuisohjausstrategian to-teutumisesta ja päivityksestä valtakun-nallisen elinikäisen ohjauksen kehittämi-sen strategisten tavoitteiden mukaisesti.

Ohjaus- ja neuvontapalveluja henkilö- ja yritysasiakkaille

Verkostoyhteistyönä toteutettiin lu-kuisia sekä henkilöasiakkaille että

yritysasiakkaille suunnattuja tapahtu-mia ja tilaisuuksia. Aikuiskoulutuksen neuvontapistetapahtumat organisoitiin kerran vuodessa keväällä ja Ammatin-vaihto Keskustorilla taas alkusyksystä, elokuussa. Yhteistyössä Tampereen TE-toimiston kanssa toteutettiin alakohtai-sia KoulutusalaBuffet -tilaisuuksia joka kuukauden toinen tiistai .

Aikuisopiskelijaviikolla 2010 ja Elin-ikäisen oppimisen ja ohjauksen viikolla 2011 järjestettiin teemoitettuja tapahtu-mia ja innostettiin aikuisia opintojen ää-relle. Projektin aikana kokeiltiin lähinnä

Pohjois-Pirkanmaalla myös yrityksille suun-nattuja Vauhtia uuteen nousuun tapahtumia. Pulmalliseksi koettiin yritysten saaminen heille suunnattuihin tapahtumiin. Yrityksiä palvelevaksi toiminta-malliksi Opin Ovi -auton henkilökohtaisten yri-tyskäyntien lisäksi täs-mentyikin yhteistyön tiivistäminen alueellis-ten yrittäjäjärjestöjen kanssa ja osallistumi-nen alueellisiin yritysil-toihin sekä muihin vas-taaviin tapahtumiin.

Yhden luukun pe-riaate -kehittämistiimi on organisoinut hen-kilöasiakkaille järjes-tettäviä tilaisuuksia ja

Vuoden 2011 innovatiivisena ohjaajana palkittiin Opin Ovi –auton ohjastaja Pertti Nurmi. Kuva: Opin Ovi Pirkanmaa


1/2012

5

Ammatinvaihto Keskustorilla 23.8.2011, Kuva: Pertti Nurmi.

Opin Ovi Pirkanmaa -projekti saa ESR-rahoitus-ta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta ja hank-keen toteuttajana toimii Tampereen Aikuiskou-lutuskeskus (TAKK). Projektin verkostoon kuuluu 40 pirkanmaalaista organisaatiota ja yhteisöä. Tavoittena on kehittää tieto-, neuvonta-, ja ohjauspalveluita ja edistää ohjauksen ammat-tilaisten verkostoitumista Pirkanmaalla sekä laatia Pirkanmaan aikuisohjauksen strategia. Projekti toimii ajalla 1.9.2008 - 30.6.2012.

todennäköisesti alueellisen Ohjauksen yhteistyöryhmän toimeksiannosta tu-lee jatkamaan tätä työtä myös projektin päättymisen jälkeen.

Ohjaajien arkityötä, verkostoitumista ja yhteistyötä helpottamaan projektissa kehitettiin idea sähköisestä asiantuntija-verkostosta. Tätä ideaa lähti käytännössä toteuttamaan Länsi-Pirkanmaan koulu-tuskuntayhtymä erillisenä ESR -hankkee-na (AVOIN-hanke).

Ja vielä yksi hedelmä

Yksi verkostoyhteistyön hedelmä on myös tämä kolme kertaa vuodessa

ilmestynyt Opin Ovi-lehti. Lehti toimi Pir-kanmaan opin ovi -hankkeiden (Oma Ovi, Opin Ovi Etelä-Pirkanmaa ja Opin Ovi Pirkanmaa) yhteisenä tiedotuskana-vana. Ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 2009. Kaikki numerot ovat luet-tavissa osoitteessa http://issuu.com/search?q=opin%20ovi%20lehti&si=0&ps=10&sb=visual&rp=*

Kiitosten aika

Nyt projektin päättyessä haluan lau-sua lämpimät kiitokset kaikille yh-

teistyökumppaneille ja aktiivisille ver-kostotoimijoille. Yhdessä olemme olleet

kehittämässä tieto-, neuvonta- ja ohja-uspalveluja Pirkanmaalle ja pirkanmaa-laisten aikuisten ja yritysten hyväksi. Ol-kaamme tästä yhdessä myös ylpeitä!Maija PekkanenProjektipäällikköOpin Ovi Pirkanmaa

http://issuu.com/search?q=opin%20ovi%20lehti&si=0&ps=10&sb=visual&rp=*




1/2012

6

Opin Ovi –autotietoa, ohjausta, hakevaa toimintaa

”Joka neljäs nuori on työtön EU:ssa” otsikoi Aamulehti tänään 19.4.2012.

Samoin jo vuosia on pohdittu työurien pidentämistä – myös ja ennen kaikkea työurien alkupäästä. Paljon siis pitää tehdä ja erityisesti syrjäytymisuhan alais-ten nuorten parissa ja myös ns. haja-asutusalueilla.

TAKKin hallinnoima Opin Ovi Pir-kanmaa -projekti ja projektissa toiminut Opin Ovi -auto tarjosivat erään ratkai-sun sekä tähän että koulutustiedottami-seen ja –suunnitteluun yleensäkin.

ESR-projekti käynnistyi 1.9.2008 ja auto aloitti toimintansa 1.1.2010 ja toi-mi 31.3.2012 saakka. Projektin tavoit-teissa mainittiin mm. seuraavaa: ”Pro-jektin tavoitteena on myös kehittää ja testata pirkanmaalaisen neuvonnan ja ohjauksen palvelupiste, joka alueen laa-juuden vuoksi on pyörillä kulkeva ”Opin Ovi” -auto. Liikkuva palvelupiste tarvi-taan, jotta voidaan tuottaa lisäarvoa jo olemassa oleviin oppilaitosten ym. toi-mijoiden palveluihin. Tällä mallilla ta-voitetaan joustavasti niin aikuiset kuin yritykset Pirkanmaan eri puolilta.”

Ohjaavana kouluttajana ja auton kuljettajana toimi projektityöntekijä Pertti Nurmi. Itse auto oli vuokrasopimuksella vuokrattu Fiat Ducato-merkkinen asun-toauto, joka oli muunneltu toimistokäyt-töön ja varustettu hyvin monipuolisella AV- ja tietoteknisellä laitteistolla. Sisus-tukseltaan auto soveltui hyvin ohjaus- ja neuvontakäyttöön.

Opin Ovi -auto on ollut asiakkaiden tavoitettavissa Pirkanmaan alueella eri tapahtumissa, kirjastojen, kauppojen,

TE-toimistojen jne. edustalla. Näistä ti-laisuuksista on ilmoitettu eri paikkakun-tien lehdissä.

Auton palvelut käsittivät 1457 yksi-lötapaamista runsaan kahden toiminta-vuoden aikana. Ryhmätapaamisia oli yh-teensä 85, ja ne käsittivät 804 henkeä.

Pääpaino oli aikuisille suunna-tuissa palveluissa, mutta nuoriakaan ei unohdettu. Ne käsittivät jatkokou-lutusmahdollisuuksia koskevaa tiedo-tusta, aikuisten ja nuorten kohtaamista erilaisissa tapahtumissa, vierailuja kut-suntatilaisuuksissa, varuskunnissa ym. Erityisesti pyrittiin tavoittamaan syrjäy-tymisvaarassa olevia nuoria ja aikuisia.

Asiakkaitten tapaamisten yhtey-dessä kerrottiin koulutusvaihtoehdoista, opintoihin hakeutumisesta ja opintojen rahoituksesta. Nuoria ja aikuisia innos-tettiin opiskelemaan, heille järjestettiin tutustumiskäyntejä oppilaitoksiin ja työ-paikoille sekä heitä ohjattiin työvoima-palvelujen pariin.

Toisena osa-alueena olivat yrityk-siin, yrittäjäjärjestöihin, työ- ja elinkei-notoimistoihin ja oppilaitoksiin suun-natut räätälöidyt palvelut. Yrityksissä kartoitettiin kehittämistarpeita ja niihin vastaamista, henkilöstölle annettiin tie-toa mm. koulutusmahdollisuuksista. Yrityksistä löytyi tarvetta palkata mm. ko-neistajia, kuljettajia, levyseppiä ja muo-vityöntekijöitä. Kontakteja yrityksiin ja yrittäjiin syntyi yhteensä n. 150 kappa-letta.

Työ- ja elinkeinotoimistojen sekä oppilaitosten kanssa järjestettiin info-tilaisuuksia, asiakaskäyntejä autossa

erityisesti niillä alueilla, joilla palvelut olivat vähäisempiä sekä mm. asiakkail-le suunnattuja asiantuntijapalveluja esimerkiksi ammatinvalintapsykologin tapaamisia.

Lisäksi järjestettiin mm. videoneu-vottelutilaisuus, jossa yliopisto- ja am-mattikorkeakouluopinnoista kiinnostu-neet henkilöt Virroilta, Parkanosta ja Mänttä-Vilppulasta saivat keskustella Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden kanssa.

Auto liikkui yhteensä 33:n etupääs-sä pirkanmaalaisen kunnan alueella, jonka ääripäitä olivat kuitenkin Helsinki, Turku, Vaasa ja Kuopio. Käynnit on tilas-toitu; esimerkiksi Parkanossa auto vie-raili 13 kertaa.

Opin Ovi -auton tulevaisuu-desta

Opin Ovi Pirkanmaa –projektin vä-liraportissa todetaan, että ”auton

toiminnan vakiinnuttamiseksi verkos-ton tulee jo projektin aikana ottaa vas-tuuta toiminnan rahoittamisesta.” Ja: ”Haasteena onkin nyt löytää sellainen uudenlainen ratkaisu, joka turvaisi auton palvelut myös tulevaisuudessa ja tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen saatavuu-den nimenomaan alueellisen tasa-arvon näkökulmasta.”

Aiemmin päättyneessä valtakunnal-lisessa NOSTE-hankkeessa oli ns. hake-vaa toimintaa yrityksissä, yhteisöissä ja vapaa-ajan ympäristöissä. Ihmisiä tavoi-teltiin sieltä, missä he luontevasti olivat. Koulutettiin työpaikkaohjaajia ja kar-


1/2012

7

toitettiin henkilöstön koulutustarpeita. NOSTE-hankkeen päätyttyä osoittautui, että tämän tyyppistä palvelua jatkossa-kin tarvitaan. Vaikuttaa siltä, että Opin Ovi -auto vastaisi tähän jatkuvaan ja yhä kasvavaan kysyntään.

Samoin 2012 kiihdytettiin nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista. Alle 25-vuotiaat ja valmistuneet alle 30-vuo-tiaat tulee saada kolmen kuukauden si-sällä työttömyyden alkamisesta töihin, opintoihin, työpajatoimintaan tms. Tu-levina vuosina on valtion budjettiin esi-tetty huomattavia määrärahalisäyksiä yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi.

Monet ESR-hankkeessa mukana ol-leet tahot pitivät tärkeänä Opin Ovi au-to-hankkeen jatkumista. Jotkut yhteis-työkumppanit (esim. SASKY, LPKKY, TAO, Pirkanmaan ELY-keskus) lupasivat osal-listua rahallisestikin hankkeen kustan-nuksiin. Opin Ovi –auton nähtiin omalta osaltaan toteuttavan hyvin Pirkanmaan aikuisohjausstrategiaa vastaten koulu-tushakua suunnittelevien nuorten ai-kuisten ohjaustarpeisiin.

Hyvien tulosten ja tunnistettujen kysyntätarpeitten perusteilla päätimme jatkaa Opin Ovi -auton toimintaa, Pertti Nurmen työsuhdetta ja auton vuokraso-

pimusta vielä ESR-hankkeen päättymi-sen jälkeen ainakin yhdeksän kuukau-den ajan eli vuoden 2012 loppuun.

Vuoden 2012 aikana olisi äärimmäi-sen tärkeää laajentaa ja vakiinnuttaa Opin Ovi auton rahoituspohjaa, jotta tällaisen palvelun saatavuus olisi jat-kossakin mahdollista. Tampereen Ai-kuiskoulutuskeskus vastaa edelleenkin toiminnan hallinnoinnista. Mukaan voi lähteä joko vuosittaisella rahoitusosuu-della tai tällä hetkellä 400 euron suurui-sella päiväveloituksella.

Martti SantasaloRehtoriTAKK

Opin ovi -auto Ammatinvaihto Keskustorilla tapahtumassa 17.8.2010. Vasemmalla projektityöntekijä Pertti Nurmi. Kuva: Opin Ovi Pirkanmaa


1/2012

8

Tarkastelen pro gradussani pien-yritysten osaamisen kehittämistä

ja sitä, millaisia palvelutarpeita kehit-tämiseen liittyy. Lähestyn aihetta ole-massa olevan palvelun, Opin Ovi -auton kautta. Tutkielmaa varten haastattelin helmikuussa 2012 seitsemää kyseisen palvelun yritysasiakasta eri puolilta Pirkanmaata. Seuraavassa esittelen yh-teenvetoa haastateltavien mietteistä Opin Ovi -autoon liittyen.

Yritysasiakkaat suhtautuivat kaiken kaikkiaan myönteisesti Opin Ovi -au-toon ja palvelu koettiin pää-sääntöisesti tarpeelliseksi. Ainoastaan yksi yrittäjä kyseenalaisti palvelun toi-mivuuden omalla toimialal-laan. Hän kuitenkin arvioi, että muiden alojen yrityk-sille palvelu voisi toimia paremmin.

Erityisen hyvänä Opin Ovi -autossa pidettiin sitä, että palvelu tuodaan yri-tyksen luo. Tämä toimintaperiaate sai kiitosta, koska yrittäjät eivät välttämät-tä hae tukea ja tietoa oma-aloitteisesti. Palvelun tarpeellisuutta perusteltiin myös sillä, että Opin Ovi -auto herättää ajatuksia osaamisen kehittämiseen liit-tyen.

”Niin paljon asioita unohtuu ja sit-te ku se lähtee menemään sitä omaa rataansa, niin sitte ei osaa lähteä hake-maan ulkopuolista apua, rekrytointia tai muuta. Se vaan junnaa sitä samaa, samaa rataa ja takoo päätä seinään… Se (Opin Ovi -auto) avaa uusia näkemyksiä.”

Opin Ovi -auto yritysasiakkaiden silmin

”Se (Opin Ovi -auto) tulee pihalle niin kyllähän se näkeminen ja palvelujen tieto tulee… Ei meillä välttämättä tule lähettyä sitä muualta hakkeen. Että kyl-lä se tällä hetkellä on hyvä tapa lähestyä yrityksiä.”

Lähes kaikkien haastateltavien mu-kaan yhteistyö Opin Ovi -auton kanssa on tuottanut tuloksia. Yli puolet yritys-ten edustajista mainitsi rekrytoineensa palvelun kautta harjoittelijoita ja lähes yhtä moni oli hankkinut yhden tai useam-man oppisopimusopiskelijan. Palvelun

kautta rekrytoituja henkilöitä oli jää-nyt yrityksiin töihin myös pidemmäksi aikaa. Yhden haas-tateltavan kanssa oli harjoittelijan hankkimisen lisäksi järjestetty osaami-

sen kehittämiseen liittyvä tilaisuus muille alueen yrittäjille.

Kahdessa yrityksessä oli suunniteltu Opin Ovi -auton kanssa henkilöstökoulu-tusta, joista toisessa suunnitelmat olivat myös toteutuneet. Toisessa henkilöstö-koulutuksen toteutuminen oli jäänyt kesken järjestelyongelmien ja henkilös-tön heikon motivaation takia. Yrittäjä kuitenkin piti mahdollisena sitä, että koulutus järjestetään myöhemmin, so-pivampana ajankohtana.

Vain yksi haastateltava kertoi, että he eivät olleet jatkaneet yhteistyötä Opin Ovi -auton kanssa. Yhteistyöhön ei ryhdytty, koska kyseisessä yrityksessä

oli juuri aloitettu henkilöstökoulutus toisen instanssin toimesta ja rekrytointi haluttiin hoitaa omin voimin. Keskus-telimme haastatteluissa jonkin verran myös siitä, mikä vaikuttaa tämän tyyppi-sen palvelun onnistumiseen.

Useamman haastateltavan mielestä palvelun tarjoajan tulee olla asiantunte-va. Laajat verkostot sekä koulutuspuolen ja yrittäjän arjen tunteminen koettiin tärkeiksi ominaisuuksiksi. Tehtävään so-pivina piirteinä mainittiin myös innostu-neisuus, suorapuheisuus ja joustavuus. Haastateltavien mukaan liian byrokraat-tinen tai kaikkitietävä työskentelyote ei toimisi tässä yhteydessä.

Kun puhuimme palvelun tarpeelli-suudesta, kyselin yritysasiakkailta myös ideoita Opin Ovi -auton kehittämiseksi. Useimmat haastateltavat eivät äkkisel-tään keksineet parannusehdotuksia. Hetken mietittyään muutama kuitenkin esitti toiveita palvelun jatkoa ajatellen.

Eräs yrittäjä toivoi, että henkilöstö-koulutusten suunnittelussa otettaisiin huomioon myös opitun jonkinasteinen kertaaminen. Ehdotettiin myös, että eri alojen asiantuntijoita voisi kiertää auton mukana. Näillä asiantuntijoilla tulisi olla tietoa sekä yrityksen toimialasta että jonkin verran kokemusta alalla yrittämi-sestä.

Palvelulle toivottiin myös lisää nä-kyvyyttä, jota voisi saada toimimalla yhä enemmän yhteistyössä esimerkiksi yrittäjäyhdistysten kanssa ja osallistu-malla tulevaisuudessakin erilaisiin ta-pahtumiin.

Emma SalmiKasvatustieteen kandidaattiTampereen yliopisto

” Ei meillä välttämät-tä tule lähettyä sitä muualta hakkeen. Että kyllä se tällä

hetkellä on hyvä tapa lähestyä yrityksiä.”


1/2012

9

Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä

Pirkanmaalle

Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen järjestämisen valtakunnallisena tavoitteena on, että eri hallinnonalojen ja toimijoiden tarjoamat palvelut näyttäytyvät tulevaisuudessa kan-

salaisille saumattomina palveluketjuina elämän eri vaiheissa. Ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen mukaisesti ja niissä hyödynnetään eri hallinnonalojen ohja-uspalvelujen osaamista ja asiantuntemusta.

Ohjauspalvelujen kehittäminen on ollut keskeisesti esillä muun muassa hallitusohjel-massa sekä valtioneuvoston vahvistamassa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitel-massa vuosille 2011 – 2016. OKM:n ja ELY-keskusten välinen tulossopimus vahvistaa ELY-kes-kusten roolia ohjaukseen liittyvien palvelujen koordinoinnissa ja alueellisen yhteistyön kehittämisessä.

Edellä olevien tavoitteiden toteutumisen tukemiseksi ja ohjaustoiminnan koordinoimi-seksi Pirkanmaan ELY-keskus asetti 30.1.2012 ohjauksen yhteistyöryhmän Pirkanmaalle vuosiksi 2012 –2015. Ryhmässä ovat edustettuina kaikki koulutusmuodot sekä koulutusas-teet perusopetuksesta yliopistokoulutukseen, yritykset, kuntien sosiaalitoimi, aluehallin-non nuorisotoimi, TE-toimistot, elinkeinoelämän järjestöt ja ELY-keskus.

Elinikäinen ohjaus kuuluu sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että työ- ja elinkeinomi-nisteriön vastuulle. Tähän mennessä ministeriöt eivät ole määritelleet elinikäisen ohjauk-sen alueellisia tavoitteita tai ohjeistaneet toimintaa. Tästä on seurauksena, että toiminnan toteutustapa, -vaihe ja sisältö vaihtelevat suuresti alueittain.

Yhteistyöryhmän toimintaan ei ole ainakaan toistaiseksi osoitettu erillistä resurssia, joten toiminta on suunniteltava yhteistyöryhmän edustajien taustayhteisöjen normaalitoiminnan varaan. Tällöin on olennaista keskittyä sellaisiin palvelujen kehittämistoimenpi-teisiin, mitkä ovat käytettävissä olevien resurssien kannalta mahdollisia, vähen-tävät päällekkäistä työtä ja vievät palve-luja yhteisesti sovittuun suuntaan. Konk-reettisena työmuotona ovat tilanteen ja tarpeen mukaisesti asetettavat työryh-mät. Ryhmissä työskenteleminen perus-tuu vapaaehtoisuuteen ja aitoon kiinnos-tukseen kehittää kyseistä toimintaa.

Pirkanmaan ohjauksen yhteistyö-ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 19.3.2012. Työskentelyn aluksi laaditaan toimintasuunnitelmaa lähivuosille. Yh-teistyöryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuo-dessa ja työryhmät tarpeen mukaan.

Reino MyllymäkiKoulutusasiantuntija, koulutus- ja kehit-tämispalvelutPirkanmaan ELY-keskusOhjauksen yhteistyöryhmän sihteeri

Reino Myllymäki ENO-seminaarissa v. 2010. Kuva: Opin Ovi Pirkanmaa.


1/2012

10

Opin ovi Etelä-Pirkanmaa –hanke (ESR) aloitti toimintansa heinä-

kuussa 2008. Hankkeessa on mukana myös Sastamalan koulutuskuntayh-tymä. Rinnalleen Opin ovi sai vuonna 2009 Pyörre-hankkeen (ESR). Molem-pia hallinnoi Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto (VAAO).

Alun jälkeen ja toiminnan muotou-tuessa tämän parivaljakon yhteistyö on kehittynyt ja tiivistynyt. Niiden toiminta on tukenut ja täydentänyt toisiaan mo-nestakin syystä.

Yhteisiä tavoitteita

Molemmilla hankkeilla on ollut pit-kälti samansuuntaiset tavoitteet:

aikuisten ohjauksen ja neuvonnan ke-hittäminen sekä verkostoyhteistyö. Toki painotuseroja on ja kohderyhmä on Opin ovessa laajempi.

Opin ovi Etelä-Pirkanmaan tavoit-teena on tarjota uraohjausta ja neu-vontaa aikuiseen makuun. Sen palvelut on - kaikkien Opin ovien tapaan - tarkoi-tettu kaikille aikuisille, jotka tarvitsevat ammatillista uraohjausta ja neuvontaa koulutukseen sekä ammatinvalintaan liittyvissä asioissa. Tavoitteena on ollut myös saada alueelle toimiva yhteistyö-kumppaneiden verkosto.

Pyörteen tavoitteena on ollut kehit-tää verkostomainen yhteistoimintamalli ja osaamispalveluja Etelä-Pirkanmaan alueelle. Kohderyhmänä ovat olleet ir-

OPIN OVESTA PYÖRTEESEEN JA PÄINVASTOIN

-konkreettista hankeyhteistyötä Etelä-Pirkanmaalla

tisanotut ja lyhyen aikaa työttömänä olleet henkilöt. Myös työelämän tiivistä yhteistyötä on painotettu alusta alkaen.

Yhteisiä toimijoita

Toiseksi molemmissa hankkeissa on ollut paljon yhteisiä toimijoita. Hank-

keiden pääasialliset työntekijät (projek-tipäällikkö ja projektityöntekijät) ovat ol-leet pitkälti samoja henkilöitä. Tehtävät ja roolit ovat vaihdelleet ja vaihtuneet (esim. projektipäällikkö) ja tekijöitä on tullut lisääkin, mutta niin, että töitä on tehty yleensä molemmissa hankkeissa.

Myös VAAO:n muita kouluttajia ja henkilöstöä on ollut tarpeen mukaan käytettävissä sekä Opin ovessa että Pyörteessä. Esimerkiksi erityisopettaja on käynyt Pyörre-ryhmissä kertomassa palveluistaan ja Opin ovessa hän on osal-listunut ohjausprosessiin tarvittaessa (esim. oppimisen vaikeudet).

Hankkeiden ohjausryhmien jäse-nissä on ollut muutama henkilö, jotka ovat toimineet sekä Opin oven että Pyörteen ohjausryhmässä. Myös hank-keiden verkosto on ollut osittain yhte-neväinen. Esimerkiksi TE-toimiston ja muiden Etelä-Pirkanmaan hankkeiden kanssa on ollut yhteistyötä molemmilla. Opin ovessa on painottunut enemmän yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa ja valtakunnallisen Opin ovi –perheen kanssa, kun taas Pyörteessä on painottunut Etelä-Pirkanmaan työ-

elämä.

Opin oven ja Pyörteen työ-muotoja

Opin ovi Etelä-Pirkanmaan työmuo-doista tärkeimpänä on ollut henki-

lökohtainen ohjaus. Käytössä on ohja-uspiste Hämeen ammattikorkeakoulun tiloissa. Tosin ohjausta on voitu asiakkaan tarpeen ja asuinpaikan mukaan järjes-tää muuallakin (esim. TE-.toimiston tilat tai vaikkapa kahvila). Tapaamisten määrä asiakkaiden kanssa on vaihdellut yhdes-tä kerrasta pitkäkestoisiin prosesseihin, joissa on myös tehty yhteistyötä esim. ammatinvalintapsykologin, erityisopet-tajan tai työvoiman palvelukeskuksen kanssa.

Opin ovi -pysäkit ovat olleet lyhyitä päivystyksiä (tunti kerrallaan), jolloin on jaettu esitteitä ja kerrottu ohjauspal-veluista. Näitä on ollut TE-toimistossa ja kirjastoissa. Myös erilaisissa tilaisuuksis-sa on pidetty infoja sekä Opin ovesta että Pyörteestä.

Erilaiset suuremmat ja pienemmät koulutukseen ja uravalintaan liittyvät tapahtumat ovat kuuluneet myös Opin oven toimintaan sekä paikallisesti että maakunnallisesti yhteistyössä Opin ovi Pirkanmaan, Oma oven ja muiden toimi-joiden kanssa. Ja em. valtakunnallinen yhteistyö on kuulunut myös tärkeänä osana toimintaan.

Opin ovessa on siis painottunut hen-


1/2012

11

kilökohtainen ohjaus. Sen sijaan Pyörre on tarjonnut kohderyhmälleen ryhmä-palveluja. Niihin on kuulunut sekä Pyör-re-ryhmä -toiminta että teemapäivät. Pyörre-ryhmät ovat olleet lähinnä infor-matiivisia: tietoa koulutusvaihtoeh-doista, opiskelusta, oppimisesta ja eri aloista, vierailijoita ja tutustumiskäyn-tejä. Syksyn 2011 ja kevään 2012 ryhmät oli kohdistettu tietyn alan koulutuksista ja ammateista kiinnostuneille (metallia-la, kauppa ja hallinto, kiinteistönhoito ja laitoshuolto, sosiaali- ja terveysala). Tee-mapäivissä on nimensä mukaisesti keski-tytty johonkin tiettyyn aiheeseen (esim. työnhaku, ATK-pajat, kuntokartoitukset, itsetunto jne.).

Pyörre-ryhmissä on aina kerrottu myös Opin oven palveluista ja halukkail-la on ollut mahdollisuus siirtyä saamaan henkilökohtaista ohjausta sen pariin. Vastaavasti Opin oven ohjauksessa ole-ville on tarpeen mukaan voitu esittää osallistumista Pyörre-ryhmään tai tee-mapäiviin saamaan tietoa tai vaikkapa päivittämään työnhakupapereita. Tässä juuri ruohonjuuritasolla on konkretisoi-tunut hankkeiden merkitys toisilleen.

Aika monelle Pyörre-ryhmän ja tee-mapäivien tarjonta on ollut riittävä. Niillä on ollut ainakin osalle aktivoiva vaikutus. Kokemuksen mukaan pelkkä ryhmä-palvelu ei kuitenkaan riitä kaikille, vaan heidän tilanteensa ja suunnitelmansa vaativat pitempää ja perusteellisempaa

pohdintaa. Siksi on ollut todella hienoa, että Opin oven ohjaus- ja neuvon-tapalvelut ovat olleet lä-hellä ja tarjolla niitä tar-vitseville ja haluaville.

Hankkeiden yh-teistyö käytännös-sä

Opin oven ja Pyörteen yhteistyöstä kerto-

vat varmasti parhaiten konkreettiset esimerkit. Projektityöntekijä Min-na Kotilainen on koonnut esimerkkejä, joista koos-te seuraavassa. Ne puhu-koon puolestaan.

Esimerkki 1

Hieman alle 40–vuotias nainen osal-listui sosiaali- ja terveysalan Pyörre-

ryhmään sekä kahteen teemapäivään. Pyörre-ryhmässä hän sai infoa oppimi-sen tukipalveluista. Hän siirtyi Opin oven ohjaukseen erityisopettaja Arja Hori-lalle ja hänellä todettiin lukihäiriö. Hän hakeutui lastenohjaajakoulutukseen ja pääsi opiskelemaan. Opiskeluun hän sai lainaksi välineitä, jotka helpottavat kes-kittymistä ja tekstin ymmärtämistä.

Opiskelija oli erityisen tyytyväinen saamaansa apuun ja yhteistyöhön oman opettajan kanssa. Opinnot ovat suju-

neet nyt hyvin ja opiskelijan itseluotta-mus on parantunut. Helpottuneisuus on myös suuri, koska nyt on selvä syy oppimisen vaikeudelle. Opiskelija totesi ohjauksen lopuksi, että tämän avun hän olisi tarvinnut jo paljon aikaisemmin Hän ei ole tarvinnut opintojen aikana erityistukea ja on pärjännyt hienosti.

Esimerkki 2

Joskus ohjausprosessissa tapahtuu pal-jon, mutta aina työ ei johda tulokseen

kovin helposti, vaan vaatii pitkällisempää prosessia.

Projektisihteeri Pauliina Tuomioja (vas) ja Sini Kartaslammi-Rantanen, kohtauspaik-kana Opin Ovi. Pauliina opastaa Opin Oven pysäkeillä ja alkuinfoissa.Kuva: Opin Ovi Etelä-Pirkanmaa



1/2012

12

Noin 55-vuotias mies irtisanottiin tuotannollisista ja taloudellisista syis-tä. Hänellä oli sähköasentajan koulutus 1970-luvulta ja pitkä työkokemus säh-köpuolen valvontatehtävistä paperia-lalla. Hän tuli Pyörre-ryhmään, jossa sai tietoa erilaisista palveluista, mm. Välike-hankkeesta (välityömarkkinahanke).

Ryhmän jälkeen hän tuli Opin oven ohjaukseen, jossa päätettiin yhdessä, että hän hakeutuu sähköalan lyhytkou- lutukseen ja samalla Välike-hankkee-seen. Välike-hankkeen ohjaajan kanssa tehtiin yhteistyötä ja sovittiin siirtymi-sestä Välikkeeseen. Välike voi maksaa lyhytkoulutuksen ja lähtee etsimään asiakkaan kanssa töitä edelleen sijoitus -idealla. Asiakas on edelleen työttömä-nä.

Esimerkki 3

Vähän yli 20-vuotias nuori nainen tuli Pyörre-ryhmän käytyään Opin oven

ohjaukseen. Ammatilliselta koulutuk-seltaan hän oli pintakäsittelijä, ja hän oli ollut työttömänä lukuun ottamatta työ-elämävalmennusjaksoja. Maalausalalla hän ei halunnut jatkaa. Hän oli erittäin luova ja kätevä käsistään.

Ohjauksessa kartoitettiin perus-teellisesti vahvuudet ja osaaminen sekä hahmoteltiin erilaisia ammatteja ja aloitettiin yhteistyö ammatinvalinta-psykologin kanssa. Asiakas hakeutui työ-kokeiluun lastenhoitoalalle ja valitsi ko-keilupaikaksi päiväkodin, sillä siellä voi myös käyttää luovuuttaan. Hän oli työ-kokeilussa 6 kk, minkä aikana vahvistui, että hän haluaa hakeutua lähihoitajaksi/lastenhoitoalalle.

Suunnitelmissa on että hän hakeu-tuu MLL:n lastenhoitajakurssille touko-kuussa 2012. Marraskuussa alkaa lähi-hoitajakoulutus, johon hän suunnittele hakevansa. Sitä ennen suunnitelmissa on mennä vielä työelämävalmennuk-seen vanhustyöhön. Opin oven ohja-uksen piirissä asiakas on ollut vuoden, mikä kertoo juuri siitä, että oman uran ja mahdollisuuksien selvittely vaatii toi-sinaan pitkän ajan.

Esimerkki 4

Vähän yli 40-vuotias nainen osallistui Pyörre-ryhmään, jonka jälkeen hän

tuli Opin oven ohjaukseen. Hän kiinnos-tui Pyörre-ryhmän aikana kouluttautu-misesta, kun erilaisia rahoitus- ja koulu-tusvaihtoehtoja käytiin läpi.

Hän oli aikaisemmin tehnyt töitä ko-neasentajana ja automaatioasentajana. Aikaisempi ammatillinen koulutus oli 1980- luvulta. Työttömäksi jäätyään hän oli opiskellut myynnin alan valmistavas-sa koulutuksessa, ala ei kuitenkaan tun-tunut omalle.

Ohjauksessa tehtiin heti yhteistyö-tä VAAO:n opettajan kanssa ja asiakas päätyi lähtötilannekartoituksen ja ohja-uksen tuloksena hakeutumaan merko-nomi-koulutukseen. Hän sai päätöksen TE-toimistosta aloittaa taloushallinnon merkonomiopinnot omaehtoisella työ-voimapoliittisella rahoituksella ja hän opiskelee parhaillaan.

Lopuksi

Pyörre-hanke päättyy 30.6.2012. Opin ovi Etelä-Pirkanmaa jatkaa il-

man parivaljakkoaan vuoden 2012 lop-

puun asti. Tiedossa on vielä yhteinen päätösseminaari 30.5.2012.

Opin ovessa on tarkoitus saada valmiiksi verkostokartta sekä vuosikel-lomalli, johon kirjataan tapahtumat, jotka voisivat jatkua hankkeen päät-tymisen jälkeen yhteistyökumppanien kanssa. Myös ohjaustoiminnan jatkumi-nen on asia, jonka toteuttamisen mah-dollisuuksia selvitetään. Yksi mahdolli-suus on nupullaan ja selvittelyvaiheessa oleva Ura Ovi ry, mutta se onkin jo toi-nen tarina.

Kirsti Nikander-JaakolaProjektipäällikkö Opin Ovi Etelä-Pirkanmaa

Opin Ovi Etelä-Pirkanmaa -projekti saa ESR-rahoitusta Etelä-Suomen ELY-keskuksesta ja hankkeen toteuttajana toimii Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto (VAAO). Projektin verkostoon kuuluu aikuiskoulutuksen ja aikuisten ohjauksen parissa toimivia organisaatiota ja yhteisöjä Etelä-Pirkanmaal-ta. Tavoitteena on luoda palvelu, jossa saa yhden luukun pe-riaatteella tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja aikuisopiskelun kysymyksiin. Projekti toimii ajalla 1.7.2008-31.12.2012

Avaa ovi, saat opintoneuvontaa aikuiseen makuun!

(Jatkuoa edelliseltä sivulta)


1/2012

13

Elinikäinen ohjaus voimavaraksi – ohjaus vuonna 2020

2000-luvulla toteutetut kansainväli-set ja kansalliset ohjauspalvelujen

arvioinnit1 ovat osoittaneet, että tehok-kaat elinikäiset tieto- neuvonta- ja ohja-uspalvelut (TNO-palvelut) ovat aiempaa tärkeämpiä, kun inhimillisen tietopää-oman ja osaamisen merkitykset koros-tuvat osana kansantuotetta. Samalla TNO-palveluiden uudet roolit korostu-vat henkilökohtaisissa ratkaisuissa, jot-ka painottavat yksilön vastuuta omasta urakehityksestään sekä työn ja opiske-lun joustavaa yhteensovittamista. Ny-kyisillä työmarkkinoilla tarvitaan työl-listymiseen liittyviä taitoja, jotka usein korvaavat pitkän aikavälin sitoutumisen ja lojaalisuuden yrityksien suuntaan.

Aikuisten ohjaamisen kanssa käy-tettäviä lähikäsitteitä ovat ammatin-valinnanohjaus, uraohjaus, oppimisen ohjaaminen, osaamisen kehittäminen ja osaamisen johtaminen. Nämä rin-nakkaiset lähikäsitteet ovat osaltaan ylläpitäneet sektoroituneita palveluita, joiden tavoitteet on usein muotoiltu ensisijaisesti palvelujen tarjoajan omis-ta intresseistä. EU:n ministerineuvosto pyrki osaltaan selkiyttämään tilannet-ta ja vahvisti vuonna 2004 elinikäistä ohjausta koskevan päätöslauselman2 1 OECD. 2004. Career guidance and public policy. Bridging the gap. Paris: OECD. Saatavilla www-muodossa: <URL: http://www.oecd.org/dataoecd/33/45/34050171.pdf (Luettu 20.4.2012).2 Euroopan unionin neuvosto. 2004. Ehdotus: Neuvoston ja neuvostossa kokoon-tuvien jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma politiikkojen, järjestelmien ja käytäntöjen tehostamisesta elinaikäisen ohjauksen alalla Euroopassa. 9286/04. EDUC 109. SOC 234. (OR. en). 18. toukokuuta 2004. Saatavilla www-muodossa: <URL: http://ec.europa.eu/education/policies/2010/doc/re-solution2004_fi.pdf > (Luettu 20.4.2012).

(Euroopan unionin neuvosto 2004), jonka mukaan ”ohjauspalvelujen avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määri-tellä valmiutensa, taitonsa ja kiinnostuk-sensa missä tahansa elämänvaiheessa, tehdä päätöksiä koulutuksestaan ja am-matillisesta suuntautumisestaan sekä hallita yksilöllistä kehityskaartaan op-pimisessa, työssä ja muussa sellaisessa toiminnassa, jossa valmiuksia ja taitoja opitaan ja/tai käytetään.” Yhteistyössä ohjausalan tutkimusyksikköjen ja sidos-ryhmien kanssa tä-hän määritelmään koottiin erilaisia työmuotoja yh-teisen tavoitteen saavuttamiseksi, esimerkiksi: tie-tojen ja neuvojen antaminen, opinto-ohjaus, tietojen ja taitojen arviointi, opastus, neuvottelu sekä päätöksenteko- ja uranhallintatai-tojen oppiminen.

Opetushallinnon alalla ohjaustyö on ollut perinteisesti tukemista opiske-luprosesseihin liittyvissä kysymyksissä. Näitä ovat esimerkiksi kurssivalinnat, oman oppimisen ohjaaminen tai erilais-ten vaihtoehtoisten opiskelupolkujen rakentaminen koulutuksen sisällä hen-kilökohtaistamisen avulla. Tämän lisäksi ohjauksella on merkitystä ennen kaik-kea yksilön opin- ja elämänpolun nivel-vaiheissa: siirryttäessä koulutusjärjes-telmien eri tasoilta ja sektoreilta toisille tai koulusta aikuis- ja työelämään, aiem-man opitun tunnistamisessa ja tunnus-tamisessa, hakeuduttaessa uudelleen koulutukseen, palattaessa työmark-

kinoille työttömyyskausien tai lasten-hoitojaksojen jälkeen tai siirryttäessä muuhun työhön.

Väestön osaamistason nostami-nen sekä työvoiman kysynnän ja saa-tavuuden tasapainon ylläpitäminen ovat viime vuosina olleet yleisiä haas-teita koulutus-, työvoima- ja sosiaali-politiikalle kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Euroopan komissio on 2000-luvulla julkaissut useita toiminta-poliittisia asiakirjoja, jotka vaikututta-

vat kansallisiin ohjaus-järjestelyihin. Lissabonin strategiaan3 pohjautuva Euroopan unionin ”Eu-rooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”4 pyrkii siihen, että vähintään 40

prosenttia nuoremmasta sukupolves-ta suorittaa korkea-asteen tutkinnon. Strategia korostaa lisäksi nuorten siirty-mistä työmarkkinoille, aiemman opitun tunnistamista ja tunnustamista sekä koulutusjärjestelmien tulosten paran-tamista.

Euroopan neuvoston mukaan vii-me vuosien taloudellisessa kriisissä on korostunut, että aikuiskoulutuk-sella on merkittävä tehtävä Eurooppa 2020-strategian tavoitteiden saavut-

3 Eurooppa-neuvosto. 2000. Puheenjohtajavaltion päätelmät. Lissabon. Eurooppa-neuvosto 23.-24.3.2000. 28) Saa-tavilla www-muodossa: <URL: http://www.europarl.europa.eu/summits/lis1_fi.htm> (Luettu 20.1.2011).4 Euroopan komission tiedonanto 3.1.2010. Saatavilla www-muodossa: <URL: http://ec.europa.eu/eu2020/pdf/1_FI_ACT_part1_v1.pdf> (Luettu 20.1.2011).


”ohjauspalvelujen avul-la kaikenikäiset kansa-laiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

ja kiinnostuksensa missä ta-hansa elämänvaiheessa...”

http://www.oecd.org/dataoecd/33/45/34050171.pdf



http://ec.europa.eu/education/policies/2010/doc/resolution2004_fi.pdf



http://www.europarl.europa.eu/summits/lis1_fi.htm

http://www.europarl.europa.eu/summits/lis1_fi.htm

http://ec.europa.eu/eu2020/pdf/1_FI_ACT_part1_v1.pdf

http://ec.europa.eu/eu2020/pdf/1_FI_ACT_part1_v1.pdf


1/2012

14

tamisessa ja parannettaessa aikuisten työllistyvyyden edellytyksiä. Euroopan neuvoston vahvistamassa aikuiskoulu-tuksen kehittämisohjelmassa (2011)5 jäsenmaita kehotetaan omat toiminta-olosuhteet huomioon ottaen keskitty-mään 1) elinikäisen oppimisen ja liikku-vuuden toteuttamiseen, 2) koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantamiseen, 3) tasapuolisuuden, sosiaalisen yh-teenkuuluvuuden ja aktiivisen kansalai-suuden edistämiseen, 4) luovuuden ja innovoinnin sekä oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä 5) aikuiskoulutusta koskevan tietopohjan parantamiseen ja ai-kuiskoulutusalan seu-rantaan.

Aikuiskoulutuk-sen kehittämisohjelma haastaa jäsenvaltiot kehittämään kattavia ja helposti saata-villa olevia TNO-palveluja, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta eri mahdollisuuk-sista, jotka johtavat tunnustettuihin eu-rooppalaisen tutkintojen viitekehyksen mukaisiin pätevyyksiin. Tavoitteena tulisi olla joustavampien oppimisväyli-en luominen, helpompi siirtyminen eri koulutussektorien välillä, sekä suurem-pi avoimuus epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen suhteen ja parempi lä-pinäkyvyys ja oppimistulosten tunnus-taminen. Oppimisen houkuttelevuutta yleensä tulisi edistää kehittämällä uusia oppimisen muotoja ja käyttämällä uusia opetus- ja oppimistekniikkoja. Elinikäi-sen oppimisen edellytysten parantami-seen liittyy myös eri koulutussektorien välinen synergia.

Edellisen perusteella elinikäinen oh-jaus korostuu aiempaa selkeämmin yh-teisenä rajapintana eri toimialojen välil-lä – erityisesti työllisyyden, yrittäjyyden, sosiaalipolitiikan, nuorisopolitiikan ja

5 Eurooppa-neuvosto. 2011. Neu-Eurooppa-neuvosto. 2011. Neu-voston päätöslauselma uudistetusta aikuis-koulutusohjelmasta. (2011/C 372/01)

kulttuurin aloilla. Tämä hallinnonalojen yhteistyön haaste konkretisoituu selvim-min Koulutuksen ja kulttuurin pääosas-ton sekä Työllisyyden, sosiaaliasioiden ja osallisuuden pääosaston yhteisessä aloitteessa ”Uuden osaamisen ja työlli-syyden ohjelma6”. Pyrkimyksenä on löy-tää paras tapa lisätä työmarkkinoiden joustavuutta työn järjestämisen ja työ-markkinasuhteiden osalta sekä edistää elinikäisen oppimisen ja asianmukaisen sosiaaliturvan tarjoamaa turvallisuut-ta. Elinikäiseen oppimiseen pitäisi olla

paljon enemmän mahdollisuuksia, ja koulutusorganisaa-tioiden olisi oltava avoimempia epätyy-pillisille oppijoille. Eri koulutusasteita kos-kevat tarkemmat ke-hittämissuositukset

korostavat kaikki joustavien koulutusjär-jestelmien ja yksilöllisten opintopolku-jen kehittämistä, liikkuvuutta sekä kou-lutuksen ja työmarkkinoiden parempaa vastaavuutta. Ohjauksessa painopiste siirtyy elinikäisten työelämävalmiuksien kehittämiseen itsenäisenä elinikäisen oppimisen kompetenssina.

Elinikäisen ohjauksen toisessa pää-töslauselmassa7 (Euroopan neuvosto 2008) jäsenmaita kehotetaan vahvis-tamaan ja kehittämään TNO-palveluja siten, että yksilöille taataan palvelujen saatavuus riippumatta maantieteelli-sestä sijainnista, koulutuksesta ja osaa-misesta, erilaisesta kulttuuritaustasta 6 Euroopan komissio. 2010. Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Euroop-pa tähtää täystyöllisyyteen. Komission tie-donanto Euroopan parlamentille, neuvos-tolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealla ja alueiden komitealle. KOM(2010) 682. 7 Eurooppa-neuvosto. 2008. Elin-ikäisen ohjauksen parempi sisällyttämi-nen elinikäisen oppimisen strategioihin. 15030/08. EDUC, 257. SOC 653. Saatavilla www-muodossa: <URL: http://register.con-silium.europa.eu/pdf/fi/08/st15/st15030.fi08.pdf> (Luettu 20.4.2012).

tai iästä. Ohjauspalvelujen tulee olla yleishyödyllisiä palveluja, jotka ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla riippu-matta heidän tietotasostaan ja valmiuk-sistaan. Päätöslauselmassa esitellään neljä toimintalinjaa, joiden osalta elin-ikäisen ohjauksen palveluja tulisi erityi-sesti kehittää:

• Edistetään elinikäisten uranhal-linta- sekä urasuunnittelutaitojen hankkimista• Helpotetaan kaikkien kansalaisten mahdollisuutta saada ohjauspalveluja. • Kehitetään ohjauspalvelujen laa- dunvarmistusta• Vahvistetaan eri toimijoiden välistä palvelujen koordinointia ja yhteistyötä kansallisella, alueellisella ja paikallisel-la tasolla.

Elinikäiset työelämävalmiudet (uranhallinta- ja urasuunnittelutaidot) rakentuvat useista erillisistä kompe-tensseista, joiden avulla yksilöt tai ryh-mät voivat koota, analysoida, synteti-soida sekä organisoida omaa itseään, opiskelua, koulutusta, työtehtäviä ja työ-markkinoita koskevaa tietoa (sisältöulot-tuvuus). Näihin urasuunnittelutaitoihin sisältyvät lisäksi taidot tehdä ja toteut-taa päätöksiä sekä tietoisia aktiivisia siirtymiä (prosessiulottuvuus)8. Tällä yksilön valmiuksien kehittämisellä ei haluta kuitenkaan syyllistää kansalaisia tilanteessa, jossa he ovat mahdollisesti työttömiä. Ohjaus tai henkilökohtaiset työelämävalmiudet eivät sinänsä luo työpaikkoja, Lopullinen työllistyminen joko palkkatyössä tai yrittäjänä on yh-teydessä kansalliseen taloudelliseen tilanteeseen. Ohjausta tarvitaan tuki-verkkona osallisuuden ja aktiivisen kan-salaisuuden edistämiseksi.

Elinikäisen ohjauksen laajentuneen 8 Vuorinen, R. & Watts. A.G. (eds.) 2010. Lifelong Guidance Policies: Work in Progress. A report on the work of the Eu-ropean Lifelong Guidance Policy Network. Jyväskylä. ELGPN

(Jatkuu edelliseltä sivulta)

”Ohjauksessa painopis-te siirtyy elinikäisten työelämävalmiuksien kehittämiseen itsenäi-

senä elinikäisen oppimisen kompetenssina.”

http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/08/st15/st15030.fi08.pdf




1/2012

15

tulkinnan perusteella yksilökeskeinen ohjauksen tarkastelu kannattaa avata ohjauksen palvelujärjestelyjen kokonai-suuden tarkasteluksi, joka pitää sisällään kaikki esiin tulleet erilaiset ohjauksen toiminnalliset määrittelyt ja käytännön toiminnan (Kasurinen 2004; Nykänen ym. 2007). Yksilötason kysymysten rin-nalla ohjaus on myös poliittinen proses-si, joka toimii rajapintana yksilön ja yh-teiskunnan, yksilön ja mahdollisuuksien sekä yksilön toiveiden ja realismin välillä (Watts 1996, 351). Elinikäisen oppimisen politiikas-sa aikuisille suunnatut TNO-palvelut ovat kes-keinen yhteiskunnan tu-kirakenne, jonka avulla edistetään elinikäistä oppimista, aktiivista kan-salaisuutta ja työelämän toimivuutta (Rantamäki 2010 ym.; Pajarinen ym. 2004). 2010-lu-vulla ohjauksen kehittämiseen tarvitaan laajempaa ajattelutapaa, jossa ylite-tään tieteen- ja hallinnonalojen väliset rajat sekä nähdään ohjaus kytkeytynee-nä ihmisten elämän kokonaisuuteen niin ajallisen orientaation, perspektiivin laajuuden kuin kysymysten syvyyden näkökulmista (Aikuisopiskelun tietopal-velujen, neuvonnan ja ohjauksen kehit-täminen 2006). Yksilötason kysymysten rinnalla ohjaus on myös poliittinen pro-sessi, joka toimii rajapintana yksilön ja yhteiskunnan, yksilön ja mahdollisuuk-sien sekä yksilön toiveiden ja realismin välillä (Watts 1996, 351). Elinikäisen op-pimisen politiikassa aikuisille suunnatut TNO-palvelut ovat keskeinen yhteiskun-nan tukirakenne, jonka avulla edistetään elinikäistä oppimista, aktiivista kansalai-suutta ja työelämän toimivuutta (Ranta-mäki 2010 ym.; Pajarinen ym. 2004).

Aikuisten ohjauksen kehittämisoh-jelman kautta kansallisten TNO-palve-

LähteetKasurinen, H. 2004. Ohjauksen järjes-täminen oppilaitoksessa. Teoksessa H. Kasurinen (toim.) Ohjausta opintoihin ja elämään – opintojen ohjaus oppilaitok-sessa. Helsinki: Opetushallitus, 40–56.

Nykänen, S., Karjalainen, M., Vuorinen, R. & Pöyliö, L. 2007. Ohjauksen alueelli-sen verkoston kehittäminen – monihal-linnollinen ja moniammatillinen yhteis-työ voimavarana. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimus-selosteita 34.

Pajarinen, M., Puhakka, H. & Vanhalak-ka-Ruoho, M. 2004. Aikuisopiskelijan ohjaus opintopolun tukena sekä op-pilaitoksen toimintakulttuurin osana. Arviointi. Opetushallitus.

Rantamäki, J., Nykänen, S., Saukkonen, S. & Vuorinen, R. 2010. Ohjauksen arviointivälineiden kehittämisen tutki-mus. ESR/Toimintalinja 3/Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjel-malla. Osaohjelma 3A: Ohjauksen tutkimus- ja arviointi. Loppuraport-ti. <URL:http://www.opinovi.fi/index.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=176&Itemid=659&lang=fi> (Luettu 20.4.2012).

Watts, A. G. 1996. Socio-political ideolo-gies in guidance. Teoksessa A.G. Watts, B. Law, J. Killeen, J.M. Kidd & R. Hawt-horn (toim.) Rethinking careers educa-tion and guidance. Theory, policy and practice. London: Routledge, 351–365.

lujen kehittämisessä on jo nähtävissä laajempaa ajattelutapaa, jossa ylitetään tieteen- ja hallinnonalojen väliset rajat sekä nähdään ohjaus kytkeytyneenä ihmisten elämän kokonaisuuteen niin ajallisen orientaation, perspektiivin laajuuden kuin kysymysten syvyyden näkökulmista (Aikuisopiskelun tietopal-velujen, neuvonnan ja ohjauksen kehit-täminen 2006). Haasteena on se, miten alueellisille toimijoille taataan riittävät

toimintaedellytykset näiden tavoitteiden hen-gen mukaisten TNO-pal-velujen toteuttamiseksi.

Kansallisen kehit-tämisen rinnalla EU:n jäsenmaita haastetaan keskinäiseen yhteistyö-hön EU 2020 –strategi-an tavoitteiden saavut-tamiseksi. Suomen EU puheenjohtajakaudella

2006 perustettu Euroopan unionin jä-senmaiden elinikäisen ohjauspolitiikan verkosto, ELGPN on vakiinnuttanut ase-mansa jäsenmaiden yhteistyön vahvis-tajana. Kuluvan kolmannen toimintakau-den 2011-12 tavoitteena on tarkastella lähemmin, miten elinikäinen ohjaus liit-tyy EU 2020 strategioihin ja koota kunkin neljän temaattisen työryhmän (elinikäi-set työelämävalmiudet, palvelujen saa-tavuus, monihallinnollinen yhteistyö, palautejärjestelmät) yhteen julkaisuun käsikirjaksi palvelujen kehittämisestä vastaaville päättäjille. Lisäksi kootaan tietokantaa kansallisista linjauksista, joissa elinikäinen ohjaus liittyy eri hal-linnonalojen tavoitteisiin (yleissivistävä, ammatillinen, korkea-asteen sekä ai-kuiskoulutus, työ- ja elinkeinohallinto ja osallisuus). Tavoitteena on, että raportit ovat käytettävissä lokakuussa järjes-tettävässä 4. EU:n elinikäisen ohjauksen konferenssissa Kyproksella 24.10.2012.

Raimo VuorinenProjektipäällikkö, KTKoulutuksen tutkimuslaitos

”...yksilöille taataan palvelujen saata-vuus riippumatta maantieteellisestä

sijainnista, koulutukses-ta ja osaamisesta, erilai-sesta kulttuuritaustasta tai iästä.

Kuva: www.sxc.hu

http://www.opinovi.fi/index.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=176&Itemid=659&lang=fi




1/2012

16

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohja-uspalvelujen kehittäminen on nyt

suurennuslasin alla. Unelmana on, että meillä on vuonna 2014 elinikäiseen oppimiseen ja ohjaukseen perustuva, hallinnonrajat ylittävä palvelujen koko-naisuus, joka vastaa aikuisten ja työ-elämän tarpeisiin. Onko se mahdollis-ta?

Mietteitä TNO-palvelujen kehittämisestä - Mä mistä löytäisin sen luukun Pirkanmaalla?

Kohti yhden luukun -periaa-tetta

Suomessa vuosina 2008 – 2013 kehite-tään aikuisopiskelun tieto-, neuvon-

ta- ja ohjauspalveluja ”yhden luukun” – toimintaperiaatteen suuntaisesti. Se tarkoittaa sitä, että pirstaleisia palve-luja pyritään yhtenäistämään ja yhdis-tämään sellaisiksi, että ne näyttäytyvät

kansalaisille tasa-arvoisina, monimuo-toisina ja helposti löydettävinä. Nyt pal-veluja kehitetään erityisesti hakevassa vaiheessa, koulutuksessa, työssä tai työttömänä oleville henkilö- ja yritysasi-akkaille.

Yhden luukun -periaatteella toimiva palvelu saattaa vaikuttaa aluksi helposti toteutettavalta. Todellisuudessa sen ra-


1/2012

17

kentamisessa tarvitaan lujaa tahtoa, selkeä ta-voite ja yhteinen suun-nitelma, johon kaikki osapuolet sitoutuvat sekä toimijoiden ver-kostoitumista.

Palveluiden järjes-täminen verkostoissa on seurausta muutok-sista yhteiskunnassa, työelämässä ja ih-misten arjessa. Nyt yksittäinen ammat-tilainen, ammattiryhmä tai organisaatio ei pysty vain oman tietonsa varassa autta-maan neuvontaa ja ohjausta tarvitsevia asiakkaita. Aikuisten elämäntilanteet, työllistyminen, kouluttautumistarpeet, opintojen rahoitusväylät sekä niitä kos-keva tiedontarve johtaa väistämättä pal-velutuottajia moniammatilliseen ja hal-linnon rajoja ylittävään toimintatapaan.

Opin ovi -projektit kehittävät ja ra-kentavat oman alueensa asiakaslähtöi-siä, verkostomaisesti toteutettuja aikuis-ten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Nyt, kun ollaan kehittämisen loppuki-rissä, voidaan todeta, että alueellinen, moniammatillinen ja organisaatiorajat ylittävä verkostoituminen on onnistunut useimmilla alueilla erinomaisesti.

Verkostossa on tahto, yhteinen luot-tamus ja halu yhteiseen kehittämiseen. Haasteena tulee vielä olemaan se, että varmistetaan kaikkien tarvittavien taho-jen osallisuus verkostoissa ja verkosto-jen pysyvyys silloin, kun henkilöt vaih-tuvat.

Case Opin Ovi Pirkanmaa: tulisieluisia tiennäyttäjiä ja yhdessä tekemisen meninkiä

Pirkanmaalla aikuisten tieto-, neu-vonta- ja ohjauspalveluja on raken-

nettu vahvalla, ennakkoluulottomalla ja innovatiivisella otteella. Mitään ei ole jätetty sattuman varaan. Sitä kuvaa jo sekin, että kehittämistyötä ei ole lähdet-ty tekemään puhtaalta pöydältä vaan on hyödynnetty olemassa olevia hyviä käy-täntöjä ja aiemmin tehtyä kehittämis-työtä esim. NOSTE-hankkeesta.

Lisäksi on jo alkumetreillä tiedos-tettu, että kehittämistyön kivijalka poh-jautuu vahvaan verkostoon ja verkos-tomaiseen työotteeseen. Pirkanmaan vahvuutena onkin ollut oman alueen verkosto ja sen värähtelyihin reagoimi-nen nopeasti.

Toinen menestyksen rakennusaine on ollut toimijoiden mukaan ottaminen palvelujen kehittämiseen neljän kehit-tämistiimin kautta. Tästä syntyy yhdessä tekemisen meininki, josta seuraa, että innostutaan, innostetaan muita ja sitou-dutaan toiminnan kehittämiseen.

Ei siis ole ihme, että Pirkanmaan so-rateillä huristaa liikkuva opintoneuvoja Opin ovi-autollaan, jonka jopa ministeri Jukka Gustafsson tuntee. Tai että Pirkan-maalle on synnytetty aikuisohjauksen strategia 2011-2014, jonka jalkauttami-sesta vastaa projektin päättymisen jäl-keen ELY-keskuksen asettama Ohjauksen yhteistyöryhmä.

Näyttäisi siltä, että jatkossa pirkan-maalaiset pääsevät nauttimaan parem-mista aikuisten tieto-, neuvonta- ja oh-jauspalveluista. Parempia palveluita tukee koulutettujen ohjaajien koordi-noitu verkosto, sähköinen asiantunti-javerkosto sekä hyviksi todetut tapah-tumat ja tempaukset. Kun kivijalka on vahva, jatkuvuus turvattu strategialle, niin Opin Ovi Pirkanmaa –projekti voi päättää työnsä hyvillä mielin. Opin Ovi on avattu!

Teksti:Auli Ryhänen, projektipäällikköAikuisohjauksen koordinaatioprojektiJAMK ammatillinen opettajakorkea-koulu

Maija Pekkanen, Anna-Kaisa Tiihonen ja Auli Ryhänen Kun-tamarkkinoilla syskyllä 2011. Kuva: Opin Ovi Pirkanmaa


1/2012

18

Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän Kehit-tämis- ja aikuiskoulutusyksikkö hallinnoi vuoden

2012 alusta käynnistynyttä Avoin-hanketta, jonka ta-voitteena on koota Pirkanmaan alueen aikuisväestölle suunnattujen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden toimijat yhtenäiseksi sähköisek-si toimijaverkoksi. Hankkeessa ovat mukana Tampereen Aikuis-koulutuskeskus, Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto, Sasta-malan koulutuskuntayhtymä, Tampereen ammattiopisto ja Pir-kanmaan koulutuskonserni -kun-tayhtymä. Avoin-hanke kuuluu ESR:n osittain rahoittamiin pro-jekteihin (ohjelmakausi 2007 – 2013).

Avoin -hanke jatkaa mm. Opin Ovi Pirkanmaa – hankkees-sa syntyneen sähköisen ”yhden luukun periaatteen” kehittä-mistä ja viemistä käytäntöön. Kohderyhmänä ovat pirkanmaa-laisten aikuiskoulutusta ja ohja-usta tuottavien organisaatioiden toimijat. Sähköisen asiantuntija-verkoston tarkoituksena on pa-rantaa tiedonsaantia ohjaus- ja neuvontatyötä tekevien välillä ja tarjota näin asiakkaal-le ajantasaista tietoa mahdollisimman sujuvasti ja yh-den palvelupisteen kautta. Sähköinen työkalu palve-lee siten paitsi ohjaustyötä tekeviä myös välillisesti aikuiskoulutuksen ja ohjauksen asiakkaita.

Avoin -hankkeen ns. operatiivisena toimielime-nä toimii projektiryhmä, jossa on edustaja jokaisesta hankkeessa mukana olevasta organisaatiosta. Projek-

AVOIN -hankkeessa syntyy työkalu

ohjauksen avuksi!tiryhmän tehtävänä on kuulla kentällä toimivia ohjaus-työtä tekeviä asiantuntijoita ja kartoittaa heidän toi-veitaan ja tarpeitaan sähköisen luukun vaatimustason määrittämiseksi. Tätä kartoitustyötä ollaan hankkees-sa juuri käynnistämässä.

Hankkeen tavoitteena on, että jo loppuvuodesta 2012 päästään mukana olevien organisaatioiden toi-mesta ensimmäisen kerran pilotoimaan ja testaamaan sähköisen luukun toimivuutta ja vuoden 2013 loppuun mennessä sähköinen asiantuntijaverkosto on juurtu-nut toimivaksi työkaluksi pirkanmaalaisten tieto-, oh-jaus- ja neuvontapalveluja tuottavien toimijoiden kes-kuudessa.

Minna Hauhiaprojektipäällikkö

Lisätiedot:p. 040 839 2911/ Minna [email protected]

Kuva: Marjo Nieminen


1/2012

19

Oppijan verkkopalvelu -kokonaisuusOppijan verkkopalvelu uusii nykyiset opiskelijahakujärjestelmät ja tarjoaa seuraavia palveluita:

• koulutustiedon verkkopalvelu• koulutukseen hakeutuvan palvelut• todennetun osaamisen rekisteri• opintojen aikaiset palvelut• siirtymävaiheen palvelut• opetuksen ja koulutuksen järjestäjien palvelut.

Tavoitteena on luoda asiakaslähtöinen palvelu. Pääosa palveluista toteutetaan vaiheittain vuosina 2011–2014: koulutustiedon verk-kopalvelu on käytössä loppuvuodesta 2012 ja korkeakouluihin voi hakea uudistetun sähköisen palvelun kautta keväällä 2014. Perus-koulun jälkeisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen sähköiset haku-palvelut ovat käytössä keväällä 2014.

Oppijan verkkopalvelun kautta voi esimerkiksi• etsiä ja vertailla koulutusvaihtoehtoja• ilmoittautua esiopetukseen tai opetukseen• suunnitella opintoja henkilökohtaisten opetussuunnitel-

mien välinein• hakea sähköisesti peruskoulun jälkeiseen koulutukseen,

korkeakouluun tai aikuiskoulutukseen• tarkistaa omat opintohistoriatietonsa ja hyödyntää niitä

muussa sähköisessä asioinnissa kuten työnhaussa..

Oppijan verkkopalvelut -hankkeen kokonaisuuden toteutukses-ta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja se on yksi valtiovarain-ministeriön koordinoiman sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe) hankkeista. Opetushallitus vastaa seuraavien palveluiden toteutuksesta: koulutustiedon verkkopal-velu, koulutukseen hakeutuvan palvelut, todennetun osaamisen rekisteri. Opintojen aikaiset sekä opetuksen ja koulutuksen järjes-täjien palvelut toteutetaan hajautetusti ja niitä koordinoi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Hankkeella on nettisivut, joilta löytyy lisätietoja. Nettisivuston kautta löytyy wiki-sivusto, jossa kävijöillä on mahdollisuus jättää omia kehittämisehdotuksia palveluun liittyen.

http://www.oph.fi/oppijanpalvelut

Ajankohtaista lyhyesti

Tutustu ja lue!

Elinikäisen ohjauksen verkkolehti

http://verkkolehdet.jamk.fi/elo/

Opin Ovi -projektien julkaisuja

Opin Ovi julkaisut

Opin ovi -hankkeiden valtakunnalliset

teemaryhmät kokoontuvat

• Erilaiset oppijat 10.5.2012, Tampere

• Maahanmuuttajien ja monikulttuurinen ohjaus: ilmoitetaan myöhemmin.

• Työelämäyhteistyö ja hakeva toimin-ta: ilmoitetaan myöhemmin.

Lisätietoja teemaryhmien toiminnasta löydät www.opinovi.fi.

Teemaryhmiin ovat ter-vetulleita kaikki Opin ovi

-verkostoissa toimivat!!

http://www.oph.fi/oppijanpalvelut/palvelukokonaisuus

http://verkkolehdet.jamk.fi/elo/

http://www.opinovi.fi/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=300&Itemid=784&lang=fi

http://www.opinovi.fi/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=182&Itemid=699

http://www.opinovi.fi/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=182&Itemid=699


1/2012

20

STUDIO- ja ERKKERI -koulutusta vuonna 2012

ERKKERI ja STUDIO kouluttavat vielä syksyllä 2012!

Koulutukset ovat maksuttomia!Katso lisätietoja ja ilmoittaudu mukaan koulutuksiin:

www.opinovi.fi/studio tai www.erkkeri.info

Pirkanmaalaisten Opin ovi -hankkeiden yhteystiedot:

Opin Ovi PirkanmaaMaija Pekkanen p. 044-7906 [email protected]

Opin Ovi, Etelä-Pirkanmaa Kirsti Nikander-Jaakolap. 0400 800 [email protected]

Toimitus: Marjo Nieminen, p. 044 7906 648, [email protected]

Jokainen aikuinen saa

tarvitsemansa ohjauksen riippumatta

siitä kuka sen antaa.

Hyvää kesää!

http://www.opinovi.fi/studio

http://www.opinovi.fi/erkkeri

Documents

Opin Ovi -lehti 1/2012