OPPIMISYMPÄRISTÖT YHTEISTYÖHÖN 4.09.2013 KuopioLasse Siurala, dosentti, Aalto-yliopisto

DISPOSITIO:

Oppimisympäristöt – mitä ihmettä?

Miksi non-formaalia oppimista pitää kehittää?

Mitä hyötyä oppimisympäristöjen yhteistyöstä on?

OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ

Formaali opetus: instituutiopohjainen ja rakenteistettu opettajakeskeinen opetus, joka korostaa tiedon objektiivisuutta, muistamista ja joka tähtää todistuksiin. Non-formaali oppiminen: opiskelija- ja käytäntökeskeinen oppimisprosessi, joka korostaa sisäsyntyistä motivaatiota, oppimisen sosiaalista kontekstia ja tiedon käytettävyyttä. Se pyrkii identiteetin kasvuun, yhteiskuntaan integroitumiseen ja sosiaaliseen muutokseen. Oppiminen perustuu vapaa-ehtoisuuteen, tietoisiin kasvatuksellisiin tavoitteisiin ja se voidaan kreditoida.

Informaali oppiminen: tiedostettu tai tiedostamaton arkioppiminen, joka ei tähtää tutkintotodistuksiin.

Lasse Siurala: Non-formal learning as an educational approach, in Dorin Festeu and Barbara Humberstone (eds.) Non-formal Education through Outdoor Activities Guide, UK, 2006

”todistukset tappavat opiskelijan sielun”

Nikolaj Grundtvig (1783 – 1872)

“On olennaista, että oppiminen kulkee rinnakkain toiminnan kanssa, joka tarkoituksellisesti muokkaa ympäristöä”

Dewey, John (1916): Democracy and Education, Columbia University (s. 344)

Non-formaalin oppimisen (sosiaalisen kasvun) avainsanat:

-OPPIJALÄHTÖISYYS: motivaatio oppimiseen syntyy vain kun opittava asia kytkeytyy oppijan omaan kokemus ja merkitysmaailmaan. (Konstruktivismi)

-KÄYTÄNTÖLÄHTÖISYYS JA KÄYTÄNNÖN MUOKKAAMINEN: oppimisen/kasvun lähtökohta on yksilön biografia, ympäristöolosuhteet ja tulevaisuusstrategiat. (Pragmatismi)

-OPPIMINEN SOSIAALISENA TAPAHTUMANA: ’Kasvun tukeminen’ ei tarkoita pelkästään, yksilön kasvua, vaan myös kasvua sosiaalisten yhteisöjen kautta.

-JATKUVA TOIMIJUUS: Kasvulla ei ole päätepistettä. Nuoruus ei ole aikuisuuden esiaste eivätkä nuoret epätäydellisiä aikuisia (”aikuisuus inhimillisen kehityksen korkeimpana asteena”). Epäkypsyys on arvokkaampaa kuin kypsyys.

Non-formaalin oppimisen vahvuuksia:

•geneeriset kyvyt; kriittinen ajattelu, (arjen) ongelman ratkaisu, kommunikaatiokyvyt, vuorovaikutustaidot, ilmaisutaidot, empatia, ryhmätyökyvyt

•Arvojen ja normien sekä demokratian, yhdenver-taisuuden ja muiden ihmisoikeuksien työstäminen, sisäistäminen ja niiden mukainen toiminta

•identiteettityö; oman elämän merkityksenanto

•motivointi, voimaantuminen (empowerment)

•Innovoinnin ja joustavan sopeutumisen kyvyt

”Tulevaisuudessa sellaisia taitoja kuten oppimaan oppimista, sosiaalisia ja kansalaistaitoja, luovuutta, lateraalista ajattelua, muutokseen sopeutumisen kykyä, aloitteellisuutta, yrittäjyyttä, kulttuurista ilmaisukykyä sekä digitaalisia taitoja, tullaan arvostamaan enemmän kuin koulussa perinteisesti opittua erityistietoa”

KOULUOPPIMINEN

NON-FORMAALI

OPPIMINEN

OPPIMISYMPÄRISTÖJEN KESKINÄISET SUHTEET

INFORMAALI

OPPIMINEN

NON-FORMAALI

OPPIMINEN

TÄYDENTÄVÄNÄ

KOULUOPPIMINEN NON-FORMAALI

OPPIMINEN

AUTONOMISENA

NON-FORMAALI

OPPIMINEN

VAIHTOEHTONA

OPPIMISYMPÄRISTÖJEN KESKINÄISET SUHTEET

“It is time to move beyond regarding formal and non-

formal learning as a binary opposition, in which non-

formal represents all that is ‘good’ and formal

represents all that is ‘bad’. In reality, the boundaries

between the two are not firmly fixed. Their

respective features fade into one another towards

the centre of what is ultimately a continuum of

learning contexts, contents and methods.”

Lynne Chisholm, Council of Europe, Youth

Directorate, 2000

“It is time to move beyond regarding formal and non-

formal learning as a binary opposition, in which non-

formal represents all that is ‘good’ and formal

represents all that is ‘bad’. In reality, the boundaries

between the two are not firmly fixed. Their

respective features fade into one another towards

the centre of what is ultimately a continuum of

learning contexts, contents and methods.”

Lynne Chisholm, Council of Europe, Youth

Directorate, 2000

Relating non-formal education to formal education

Non-formal educationas an alternative

Formaleducation

Non-formal educationas complementary

learning

”Non-formal learning is very different from, even opposite to, formal education as to its conception of knowledge, understanding of identity, approach to education and design of learning context’ (Juha Suoranta, Nuorisotutkimuslehti [Journal of Youth Research] 2000/3)

”Non-formal learning is very different from, even opposite to, formal education as to its conception of knowledge, understanding of identity, approach to education and design of learning context’ (Juha Suoranta, Nuorisotutkimuslehti [Journal of Youth Research] 2000/3)

FORMAL EDUCATION NON-FORMAL EDUCATION

conception of knowledge

one interpretation, objectivist conception of knowledge

many relatively true interpretations of the world

understanding of identity

a stable and coherent identity

a changing, multiple and contradictory identity

approach to education

teacher centered negotiation

learning context

curriculum, school books the society surrounding the school

“It is more important to learn Latin well than to make a class journey to Rome”

Theodore Adorno

“School and youth – a normative relationship of difference”

Thomas Ziehe

“Lasten ja nuorten kouluelämä ja muu elämä eivät kohtaa (riittävästi)?”Professori Lasse Lipponen 4.9.2012Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

“Tärkeämpää kuin takertua edustamansa oppimisympäristön ylivertaisuuteen, on tunnistaa erilaisten oppimisympäristöjen merkitys nuorelle ja arvostaa niiden muodostamaa kokonaisuutta.”Dosentti Lasse Siurala 4.9.2013

Miksi non-formaalia oppimista pitää kehittää?

”Aiemmin ja muualla opitun tunnistaminen ja tunnustaminen otetaan osaksi kaikkea koulutusta perusasteelta aikuiskoulutukseen. Edistetään tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä” Hallitusohjelma 17.6.2011 (s. 31)

Koulun ja nuorisotyön oppimisympäristöjen yhteistyötä tarvitaan, koska se tuottaa seuraavia hyötyjä (EU ja OECD):

Taloudellinen hyöty; formaaliin opetukseen pääsy ja sen läpikäynti nopeutuu, koulun keskeyttäminen vähenee, työvoiman liikkuvuus paranee, työhön siirtyminen nopeutuu, työttömyys vähenee…Koulutuksellinen hyöty; vahvistaa LLL asennoitumistaSosiaaliset hyödyt; parantaa vähemmistöjen, syrjäytyneiden nuorten ja iäkkäiden työntekijöiden aikuiskoulutukseen ja työelämään integroitumista

KIRJASTO: Vuorovaikutteisuus

Kansalaisosallisuus: ”Kirjasto on ideoiden ja ajatusten rikastamo, jossa tietoja, taitoja ja tarinoita jakamalla luomme yhdessä uutta kansalaisyhteiskuntaa.”

Helsingin kaupunginkirjaston visio 2017

MUSEO:

”Museon pitää olla osallistava, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen” Susanna Pettersson, Suomen Lontoon Instituutin johtaja, Museologian dosentti (Helsingin Sanomat 1.9.20134)

Kaupunginmuseo (’Hulluna Helsinkiin’ näyttely)

Uuden median ja nuorten haltuunotto (Louvre ja konsolipelien historianäyttely)

NUORISOTYÖ:

Laaja kansalaisosallistuminen (Ruuti, osallistuva budjetointi, aluedemokratia,)

Ryhmien kanssa työskentely

Nuorisojärjestöjen ja nuorten toimintaryhmien tukeminen

KOULU:

Oppiminen laajasti ymmärrettynä (ilmiöoppiminen, työvaltainen oppiminen, har-rastaminen, kulttuurisuunnitelma, osallistuminen)

Helsingin Opevin Pedagogisen kehittämisen painopistealueen keskiössä on ”monipuolinen oppimisympäristö”, jota tukee ”yhteisöllisyys ja osallistuminen” (Marjo Kyllönen)

Mitä hyötyä oppimisympäristöjen yhteistyöstä on?

Hyödyt koululle ja nuorisotoimelle:

Demokratiakasvatus: Kognitiivisen tiedon kääntyminen osaamiseksi ja toiminnaksi Ryhmäyttäminen: nuorisotyölle kontaktikanava, koululle yhteisöllisyyden kehittämisen välineYhteiskasvattajuus – jaettu vastuu on parempi vastuuNuorten toiminnassa ja nuorisotyössä opitun kytkeytymien kouluoppimiseen. Nuorten oma toimijuus näkökulmien avaajana nuorisotyöntekijöille ja opettajilleNuorisotyöntekijän ja opettajan osaamisen kasautuminen

Hyöty nuorelle:

Nuoret tunnistavat oman osaamisensa ja saavat siitä psykologista vahvistumista Koulutukseen ja työelämään mennään monenlaisin vahvuuksin

Kokonaisuuden sisällä pysyminen

Nuorisotyö oppimisympäristönä – puhetavan muutos?

Sen sijaan, että nuorisotyön palveluja olisivat ”nuorisotalot, harrastukset, kerhot, retket, leirit, ryhmäyttäminen jne”, ydinpalveluja olisivatkin sellaista ja sellaista osaamista tuottavat oppimisympäristöt?

”Hakkeroiduin koulun tietokoneeseen ja muutin arvosanojani. Sitten koulu hakkeroitui minun koneeseeni ja tuhosi kaikki tietokonepelini”

KIITOS!