Suomussalmen kunta

TOIMINTAKERTOMUS JA

TILINPÄÄTÖS vuodelta 2017

Kunnanvaltuusto hyväksynyt 12.6.2018 § 26

Kannen kuva: Hannu Huttu

Painopaikka

Suomussalmen kunnan monistamo

Toimintakertomus ja tilinpäätös v. 2017

Sisällys 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1

1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2017 1 1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio 2

1.2.1. Yhteiset tavoitteet 3 1.2.2. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen 4

1.3. Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne 11 1.4. Yleinen taloudellinen kehitys 15 1.5. Kainuun talousalueen kehitys 17 1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys 18

1.6.1. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset 18 1.6.2. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä 20 1.6.3. Henkilöstö 22 1.6.4. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 23 1.6.5 Ympäristötekijät 24

1.7. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 25

2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 29

2.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 29 2.2. Toiminnan rahoitus 32 2.3. Lainojen hoito 33 2.4. Maksuvalmius 33 2.5. Tulorahoituksen riittävyys 33

3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 34

4. KOKONAISTULOT JA –MENOT 35

5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 35

5.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 35 5.2. Konsernin toiminnan ohjaus 36 5.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 51 5.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 52 5.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 53

5.5.1. Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 53 5.5.2. Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 54 5.5.3. Konsernitase ja sen tunnusluvut 55

6. KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 56

7. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 57

7.1. Käyttötalousosan ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 58 7.2. Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2017 122 7.3. Investointiosan toteutumisvertailu 123 7.4. Rahoitusosan toteutumisvertailu 126 7.5. Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen toteutumisesta 127

8. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 129

8.1. Kunnan tuloslaskelma 129 8.2. Kunnan rahoituslaskelma 130 8.3. Kunnan tase 131 8.4. Konsernin tuloslaskelma 132 8.5. Konsernin rahoituslaskelma 133

8.6. Konsernin tase 134 8.7. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 135 8.8. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma 136 8.9. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tase 137

9. LIITETIEDOT 138

9.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 138 9.2. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 141 9.3. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 143 9.4. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 147 9.5. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 149 9.6. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot 151 9.7. Liitetietotosite 153

10. MUUT LIITETIEDOT 154

10.1. Yhteenveto lautakunnittain käyttötaloudesta 154 10.2. Käyttötalouden yhteenveto tuloista ja menoista lajeittain 154 10.3. Projektiluettelo 155

11. YHTEENVETO, KESKEISET TUNNUSLUVUT JA KUVIOT 159

12. KAINUUN SOTE – JA KAINUUN LIITTO -KUNTAYHTYMIEN TILINPÄÄTÖSTIETOJA 168

13. LUETTELOT JA SELVITYKSET 175

13.1. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tilinpäätöksen säilytys 175 13.2. Tositelajit ja tositenumerosarjat 176

14. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET 178

15. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 179

1

1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA

1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2017

Suomussalmen kunnassa vuosi 2017 oli juhlavuosi. Suomussalmella juhlittiin sekä Suomen 100-vuotista itsenäi-syyttä että Suomussalmen kunnan 150-vuotissyntymäpäivää. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 kunniaksi nimetyn Hossan kansallispuiston avajaisista 17.6.2017 muodostui ikimuistoinen kansanjuhla, johon kaikki suoma-laiset voivat osallistua television välityksellä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi juhlavuoden kansallispuis-ton. On syytä erikseen mainita, että muuten sateisena ja viileäksikin mainittuna kesänä kansallispuiston avajais-päivä oli lämmin ja aurinkoinen. Suomussalmen kunnan 150-vuotissyntymäpäivä kokosi kuntalaiset yhteen pitäjän rikkaan historian äärelle. Suo-mussalmen kirkossa järjestetty tapahtuma palautti mieleen hetken, jolloin keisarin vallan luhistuttua Suomussal-men kirkossa vaadittiin tiettävästi ensimmäisen kerran kansalaiskokouksessa 7.4.1017 Suomen itsenäisyyttä. Suomussalmen kunnan 150-vuotissyntymäpäivää juhlittiin viikonvaihteen ajan 6.-8.10.2017. Viikonvaihteen käyn-nisti Suomussalmen huhtikuussa valittu uusi kunnanvaltuusto juhlakokouksellaan, jossa se hyväksyi tulevaisuutta linjaavan uuden kuntastrategian. Itsenäisyyden juhlavuoden ansiosta Hossan kansallispuisto sai paljon medianäkyvyyttä myös kansainvälisesti. Hossan matkailijamäärä kaksinkertaistui, sillä alueella vieraili noin 124 000 matkailijaa vuoden 2017 aikana. Kiitos matkailijamäärien kasvusta kuuluu myös Hossan alueen yrittäjille ja Metsähallitukselle, jotka ovat investoineet kansallispuiston alueella muun muassa majoitus- ja muiden tilojen rakentamiseen. Suomussalmella sijaitsee yksi Suomen suurimmista kesäteattereista. Suomussalmen Kaunisniemessä sijaitsevan kesäteatterin katsomon uusiminen ja kattaminen lisäsivät entisestään suositun kesäteatterin kävijämääriä. Vuonna 2016 käynnistynyt Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuistohanke valmistui vuoden 2017 alkupuolella. Alueelle on rakennettu yhteensä 30 tuulivoimalaa, joiden arvo on noin 180 miljoonaa euroa. Ruukinkankaan koulun sisäilmaongelma on aiheuttanut vuoden aikana paljon huolta. Ratkaisuja ongelmaan on etsitty laajassa yhteistyössä luottamushenkilöiden, koulun vanhempainyhdistysten, oppilaiden ja työntekijöiden kanssa. Tulevien vuosien talousarviossa on varauduttu uuden tilan suunnitteluun ja rakentamiseen. Lisäksi varau-dutaan käyttämään väistötiloja. Talouden osalta vuosi 2017 toteutui talousarviota paremmin. Kunnan tulos oli 0,173 milj. euroa alijäämäinen. Kun-nan aiemmilta vuosilta kertynyt ylijäämä oli vuoden vaihteessa yhteensä 17,940 miljoonaa euroa. Tulevan maa-kuntauudistuksen vaikutuksia on ennakoitava jo seuraavina suunnittelu- ja talousarviovuosina 2019 ja 2020. Kun-nan verotuloista poistuu uudistuksen myötä liki 12,3 veroprosenttia. Myös valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Suomen historian laajimmassa hallinnollisessa uudistuksessa, maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon- uudis-tuksessa, edettiin koko maassa väliaikaishallinnon vaiheeseen. Kainuu siirtyi väliaikaishallintoon ennakoivasti nimeämällä Kainuun liiton kesäkuun kokouksessa 19.6.2017 jäsenet Kainuun 8-jäseniseen väliaikaiseen valmiste-lutoimielimeen (VATE). Maakunnassa väliaikaisen toimielimen tehtävänä on valmistella maakunnan tulevalle toi-minnalle ja taloudelle tarkoituksenmukainen perusta. Maan hallitus täsmensi uudistuksen etenemistä heinäkuussa 2017. Hallituksen linjauksen mukaan maakunta- ja soteuudistukseen liittyvät lait on tarkoitus käsitellä eduskunnassa kevätistuntokaudella 2018 niin, että eduskunta voi hyväksyä lait kesäkuussa 2018. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään vuoden 2018 lokakuussa. Kunnan tehtävät eivät maakuntauudistuksessa varsinaisesti muutu. Kunnan toimintaympäristö muuttuu olennai-sesti myös Kainuussa, kun omistajaohjauksellinen ”napanuora” katkeaa maakunnan ja kuntien väliltä. Uudistuksen myötä kunnan roolissa korostuvat erityisesti hyvinvointi ja elinvoimatehtävät. Juhlavuoden 2017 vaihtuessa vuodeksi 2018 kunnan pitkäaikainen kunnanjohtaja Asta Tolonen piti ympäristötai-deteos Ämmänpäreen julkistamistilaisuudessa jäähyväispuheensa. Asta Tolosen kunnanjohtajakausi oli kunnan kannalta menestyksellinen. Kiitos Asta työpanoksesta kunnan menestyksen puolesta. Omasta puolestani kiitän TEITÄ luottamushenkilöt, kunnan työntekijät, asukkaat, yritykset, yhdistykset ja yhteis-työkumppanimme yhteistyöstä, sitoutumisesta, teoistanne, ajatuksistanne ja yhteisistä ponnistuksistanne kunnan yhteisen elinvoiman ja hyvinvoinnin puolesta. Suomussalmi tehdään tulevinakin vuosina yhdessä. Suomussalmella 23.2.2018 Eija Väätäinen, vs. kunnanjohtaja

2

1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio

1. SUOMUSSALMEN KUNNAN ARVOT YHTEISÖLLISYYS Suomussalmen kunta edistää asukkaidensa keskinäistä vuorovaikutusta, välittämistä ja yhteistoimintaa sekä toivottaa tervetulleiksi kuntayhteisön uudet asukkaat ja ajatukset kunnan kehittämiseksi.

MUUTOSVALMIUS Tiedostamme, että muutos on jatkuvaa. Olemme yhteisönä ja yksilöinä haluk-kaita, valmiita ja kykeneviä muutokseen – muutos on mahdollisuus ja uuden alku.

KESTÄVÄ KEHITYS Suomussalmen kunta toimii ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestä-vän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

SIVISTYS Kunta kohottaa kuntalaisten elämän laatua ja tiedon tasoa luomalla hyvät edel-lytykset laadukkaalle koulutukselle, varhaiskasvatukselle ja vapaa-ajan harras-tustoiminnalle. Kunta innostaa kaikenikäisiä kuntalaisia elinikäiseen itsensä kehittämiseen ja monipuoliseen liikkumiseen päämääränä aktiivinen, omatoiminen ihminen.

KANNUSTAVUUS Tuemme yrittäjyyttä ja toinen toistamme toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta.

2. TOIMINTA-AJATUS

Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita, hyvinvointia edistäviä palveluja ja luo edellytyksiä elinvoimaiselle toimintaympäristölle ja yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän ja turvallisen elämän.

3. VISIO

Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehi-tys.

Kunnanvaltuusto on hyväksynyt uuden kuntastrategian 6.10.2017 § 59.

3

1.2.1. Yhteiset tavoitteet

KUNNAN ELINVOIMAN KEHITTÄMINEN

1. Elinvoimainen ja uudistuva elinkeinoelämä 2. Saavutettava, toimivien palvelujen ja hyvän ympäristön sekä yhteistyön kunta 3. Hyvinvoiva Suomussalmi 4. Hyvä Suomussalmi-kuva

Suomussalmen kunnan elinvoimaohjelma 2015 – 2020 on hyväksytty kunnanvaltuustossa 24.2.2015. Elinvoimaohjelman perustana on Kainuun Liiton 16.6.2014 hyväksymä Kainuu-ohjelma, joka ohjaa Kainuun maakunnan kehityksen suuntaa ja strategisia tavoitteita vuoteen 2035 sekä valittuja kehittämistoimenpiteitä vuosille 2014 - 2017. Kainuu-ohjelman tavoitteet rakentuvat loogisesti siten, että 1) elinvoimaa lisäävällä ja uudista-valla elinkeino- ja työllisyyspolitiikalla, 2) toimivalla aluerakenteella ja luontevalla yhteistyöllä sekä toimivilla palveluilla lisätään 3) kainuulaisten hyvinvointia. Kaikki tämä heijastuu positiivi-seksi kuvaksi luovuuden, rohkeuden, myönteisyyden ja yrittäjyyden maakunnasta.

TALOUS 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan yhden prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin.

TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN 1. Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota 2. Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 3. Parannamme työhyvinvointia 4. Varmistamme uusien osaajien saannin

4

TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET (Painopisteet)

1.2.2. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 § velvoittaa kunnat seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kunnan on seurattava myös palveluissaan toteutettuja toi-menpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Valtuustokausittain valmistellaan laaja hyvin-

Painopisteet Vuositavoitteet Mittarit/arviointikriteerit

Parannamme jatkuvasti henki-löstön osaamista uudistustar-peita ennakoiden ja tuemme henkilöstön motivaatiota ja muutoksenhallintaa Toteutamme muutosohjeiden mukaista viestintää, yhteisölli-syyttä ja vuorovaikutuskeinoja Toimimme: * työtämme kehittäen * tukien palvelussuhteen jatku-vuutta * palkkausjärjestelmää kehittäen * esimiestyötä kehittäen

Koulutussuunnitelma sisältää ennakoidut osaamistarpeet ja sen mukaista koulutusta toteutetaan. Sisäisen viestinnän tehostaminen Henkilöstövoimavarojen rapor-toinnin kehittäminen

Koulutussuunnitelma laadittu osana talousarvioprosessia. Sisäisen viestinnän malli on muo-toutunut ja toimivat keinot on löy-detty: intra, hallinnon tiedotteet. Uusi henkilöstöraportointimalli otettiin käyttöön.

Kehitämme johtamista ja yh-teistyötä *Uudistamalla kuntastrategiamme ja panemalla se toimeen johta-misviestinnällä * kehittäen tiimityötä ja toimialuei-den välisten prosessien sujuvuut-ta erityisesti kunnan avaintoimin-noissa. * antaen kannustavaa ja kehittä-vää palautetta * parantaen viestintää ja tiedon-kulkua

Kuntastrategiassa määritellään kunnan toiminta-ajatus ja avain-tehtävät. Tunnistetaan yhteensovittamista vaativat avaintoiminnot Kuntastrategian mukainen viestin-tä

Kuntastrategia hyväksyttiin kun-nanvaltuustossa 6.10.2017. Avaintoiminnot on määritelty. Muutosohje sisältää yhteisöllisyy-den ja vuorovaikutuksen vahvis-tamisen työtavat ja viestinnän keinot.

Parannamme työhyvinvointia *Toimialakohtaisin toimenpitein * kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen.

TYHY-ohjelman aktiivinen toi-meenpano TYHY-etuudet

TYHY-ohjelman toteutumista seu-rataan henkilöstökyselyssä. Etuuksia on käytetty runsaasti.

Varmistamme uusien osaajien saannin * kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä ja osaavana työnantajana * markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuin-ympäristönä, jossa on hyvät pal-velut ja kohtuulliset kustannukset * edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista * turvaten hiljaisen tiedon siirtymi-nen uusille työntekijöille

Näkökulma huomioidaan kunta-markkinoinnissa Tarjotaan nuorille mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen, koulu-laisille kesätyöpaikkoja ja TET-harjoittelupaikkoja sekä opiskelijoille harjoittelupaikkoja Rekrytointiyhteistyön kehittäminen

Kaikki 9.-luokkalaiset saivat kesä-työsetelin. Nuoria on ollut työ- ja harjoittelu-paikoissa kunnan yksiköissä. Osallistuttu RekryKainuu-hankkeeseen.

5

vointikertomus. Vuosittain valtuustolle raportoidaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteute-tuista toimenpiteistä. Hyvinvointikertomus laaditaan kunnassa eri vastuualueiden yhteistyönä. Työvälineenä käytetään Kuntaliiton ylläpitämää Sähköistä hyvinvointikertomusta. Hyvinvointikertomuksen valmistelu on osa kunnan strategiatyö-tä sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Valtuusto hyväksyy Suomussalmen hyvinvointikertomuksen. Val-tuustokausittain laadittava laaja hyvinvointikertomus perustuu kunnan strategiaan ja hyvinvointia mittaaviin tilastotietoihin. Hyvinvointikertomus 2017 sisältää kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveydentilan tarkastelun vuosilta 2011–2016. Vertailualueita ovat Sotkamo, Kuhmo, Pudasjärvi, Nivala, Pedersören kunta, Kainuu ja koko maa. Val-tuustokauden hyvinvointisuunnitelmaa 2017–2021 tarkennetaan tarvittaessa vuosittaisen raportoinnin yhtey-dessä. Suomussalmen ensimmäinen hyvinvointikertomus hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 10.12.2013. Hyvinvointi-suunnitelmassa painopistealueiksi asetettiin: 1. elinvoima, työllisyys ja osaaminen; 2. mielenterveyden edis-tämine ja päihteiden käytön vähentäminen; sekä 3. liikunta, liikkumisen edellytykset. Valtuustokaudelle ase-tettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan hyvinvointia kuvaavien indikaattorien lisäksi myös kunnan toi-minnallisten tavoitteiden saavuttamisen kautta osana kunnan talousarvio- ja tilinpäätösprosesseja. Vuosittai-nen raportointi on ollut osa kunnan toimintakertomusta. Hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2017–2021 hyväksyttiin osana talousarviota. ja -suunnitelmaa kun-nanvaltuustossa 12.12.2017. Suunnitelma perustuu edellisen valtuustokauden toimivaksi todettuun suunni-telmaan. Painopisteet ovat: 1. elinvoima, työllisyys ja osaaminen; 2. terveyserojen kaventaminen; 3. mielen-terveyden edistäminen ja päihteiden käytön vähentäminen; sekä 4. turvallinen ja sujuva arki.

NYKYTILAN ARVIOINTI

Kunnan elinvoima

6

Edellisen valtuustokauden aikana Suomussalmen väkiluku pieneni yli 600 asukkaalla. Tilastokeskuksen vä-estöennusteen mukaan Suomussalmella on vuonna 2030 enää 6541 asukasta. Se on noin viidenneksen nykyistä vähemmän ja melkein puolet koko Kainuun ennustetusta väestökadosta. Tilastokeskuksessa laadi-taan kunnittaisia väestöennusteita kolmen vuoden välein. Tuorein ennuste on laadittu lokakuussa 2015. Ker-toimet on laskettu viime vuosien väestökehityksen perusteella. Väestön väheneminen on merkittävin Suo-mussalmen elinvoimaisuutta heikentävä tekijä. Kunnan nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Suomussalmella nettomuutto on negatiivistä ja vuosivaihteluissa liikutaan -10 prosentin molemmin puolin. Demografinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15–64-vuotiasta työ-ikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Suomussalmen huoltosuhde 75,9 on noussut koko tarkastelujakson ajan, samoin kuin kaikilla vertailualueilla. Suomussalmen luku ei ole vertailujoukon huonoin, mutta yli keskiarvojen. Kainuun kunnissa huoltosuhdetta nostaa 65 vuotta täyttäneet. Työllisten määrä laski viime valtuustokauden aikana kolme prosenttiyksikköä 31,1 prosenttiin. Se on noin viisi prosenttiyksikköä alle Kainuun keskiarvon. Suomussalmen työllisyysaste on vertailujoukon toiseksi huonoin Pudasjärven jälkeen. Koulutustasomittain kuvaa väestön koulutustasoa, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Koulutustaso nousee tasaisesti kaikissa vertailukohteissa tarkastelujaksolla. Suomussalmen lukema 262 on joukon toisek-si huonoin, vain Pudasjärvi jää sen alle. Valtakunnallinen keskiarvo on 358. Sen perusteella suomalaiset kouluttautuvat keskimäärin noin 3,5 vuotta peruskoulun jälkeen. Se on vuosi enemmän kuin suomussalme-laisten kohdalla. Lapsiperheitä Suomussalmella on prosentuaalisesti perheistä vähemmän kuin vertailualueilla. Vain Kuhmos-sa lapsiperheiden määrä on samansuuntainen kuin Suomussalmella. Noin joka viides lapsiperhe on yksin-huoltajaperhe Suomussalmella. Se on vertailukunnista eniten mutta Kainuun keskiarvoa. Koko maassa luku on vielä suurempi.

Kaikki ikäryhmät

Indikaattori Suomussalmi

Sotkamo Kuhmo Pudas-järvi

Nivala Peder-söre

Kainuu Koko maa Arvo Muutos

Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2017)

53,8 55,6 56,1 55,9 58,2 76,6 52,5 58,9

Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2016)

125,3 116,7 122,2 140,6 118,5 83,4 - -

Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset /1000 asukasta (2016)

3,9

10,2 6,1 4 6,2 2,4 7,4 6,6

Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2015)

21,7

23 22,6 22,3 21,6 21,2 23,1 27,3

Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2015)

16,2

12,6 16,5 18,8 15,7 7,2 14,7 12,7

Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2017)

84

73 61 74 67 49 70 79

Kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuutta kuvataan TEAviisarilla, jonka piste-määrä ilmaistaan asteikolla 0–100. Pistemäärä on terveydenedistämisaktiivisuuden ulottuvuuksia kuvaavien pistemäärien keskiarvo. Ulottuvuuskohtaiset pistemäärät on saatu pisteyttämällä kuntajohdon toimintaa ku-vaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa oletettuun hyvään käytäntöön. Pistemäärä kuvaa, miten hyvin terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa. Pistemäärä 100 tarkoittaa, että toiminta on kaikilta osin oletetun hyvän käytännön ja hyvän laadun mukaista. Tiedot kerätään kuntatoimijoilta kyselyllä kahden vuo-den välein. Suomussalmen terveydenedistämisen aktiivisuus strategisessa johtamisessa saa hyvät pisteet. Vuonna 2017 TEAviisari osoittaa lukua 84, joka on vertailukunnista selvästi paras ja valtakunnallista keskita-soa. Terveydenedistämisen aktiivisuutta seurataan myös muilla hallinnonaloilla. Suomussalmella tehty työ kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on tehty näkyväksi ja se saa niin alueellista kuin myös kansainvälistä tunnustusta, mistä esimerkkinä European Town of Sport 2018 -tunnustus.

7

Osallisuutta kuvaava indikaattori on äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa. Edellisiin vaaleihin noussut äänes-tysprosentti laski Kainuussa kevään 2017 kuntavaaleissa. Kainuun tulosta heikentää etenkin Kajaanin alle 50:n jäänyt äänestysprosentti, mutta Suomussalmellakin äänestysaktiivisuus laski. Vertailukunnista aktiivi-simmat äänestäjät ovat Pedersöressä, jossa kolme neljästä äänioikeutetusta käy äänestämässä. Sähköisen hyvinvointikertomuksen mittaristo ei seuraa äänestysaktiivisuutta valtiollisissa vaaleissa. Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvatta-viin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Vertailukunnista Pedersören 83,4 jää alle sadan eli siellä ollaan valtakunnallista keskiarvoa terveempiä. Suomussalmen indeksi valtuustokauden alussa oli 130 ja vuonna 2016 se oli 125,3. Pudasjärven luku on vielä suurempi, 140,6 vuonna 2016, mutta muut vertailukun-nat ovat näiden alapuolella arvojen vaihdellessa välillä 116–122. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten lukumäärä nousi Suomussalmella vuosina 2009–2012. Valtuustokaudella 2013–2017 lukema on ollut kuitenkin laskusuuntainen ja osoittaa, että kuntalaisten turvallisuus on parantunut. Lukema on vertailualueen toiseksi pienin ja alle keskiarvojen. Kai-nuussa on laadittu alueellinen turvallisuussuunnitelma. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät työskentelevät myös turvallisuuden edistämiseksi. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikke-nemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Suomussalmella tuloerot eivät ole niin suuria kuin Suomessa keskimäärin. Gini-kertoimessa tapahtunut muutos ylöspäin kuvastaa tuloerojen kasvua. Suomussalmen kerroin jatkoi maltillista laskuaan. Kunnan yleinen pienituloisuusaste oli 16,2 pro-senttia vuonna 2015. Se on hieman yli Kainuun keskiarvon ja noin kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan keskiarvo.

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet

Indikaattori Suomussalmi

Sotkamo Kuhmo Pudas-järvi

Nivala Peder-söre

Kainuu Koko maa Arvo Muutos

Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2017)

9,3

7,4 4,9 4,1 5,9 13,6 9,7 8,5

Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2017)

15,2

14,6 22,8 9,5 16,9 23,1 17,7 18,8

Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2016)

28,9

33,4 29,7 44,9 38,2 30 29,2 29,8

Lasten pienituloisuusaste (2015) 12,9

11,3 11,2 22,8 18,8 8,1 12,5 11,8

Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (2015)

146

64 105 356 91 5 80 73

Iso osa lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin tilaa kuvaavista indikaattoritiedois-ta saadaan kouluterveyskyselystä, joka tehdään 8. ja 9. luokan oppilaille. Vuonna 2015 sähköisen kyselyn toteutus epäonnistui, mutta vuoden 2017 tiedot ovat avoimesti kaikkien saatavilla. Valtuustokauden alun huolestuttavasta tilanteesta ollaan päästy parempiin tuloksiin Suomussalmen osalta. Elämänlaatua kuvaava indikaattori oli silti heikompi kuin vertailukunnissa. Vuonna 2013 kouluterveyskyselyssä 11,6 % vastasi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Vuonna 2017 tilanne oli parantunut. Muutos parempaan tapahtui myös terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonok-si kokeneiden oppilaiden määrässä. Vuonna 2013 näin arvioi 26,3 prosenttia eli joka neljäs yläkoululainen, ja Suomussalmen lukema oli vertailujoukon korkein. Tuoreessa kyselyssä enää 15,2 % kokee terveydentilaan-sa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Kainuun ja koko maan keskiarvot ovat hieman korkeampia.

8

Nuoret ja nuoret aikuiset

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16–24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Suomussalmella ollut koko ajan Pudasjärven ohella suurin. Vuonna 2016 Suomussalmen luku nousi jyrkästi kolmeen prosenttiin. Se on kaksi kertaa niin paljon kuin Kainuussa keski-määrin ja kolminkertaisesti koko maan keskiarvo. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden edistäminen on syytä olla myös tämän valtuustokauden hyvinvointisuunnitelman painopisteitä, ja se vaatii aktiivista otetta kaikilta toimijoilta.

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18–24-vuotiaiden määrässä on ollut vaihtelua. Suomussalmella ja muissa vertailukunnissa määrä laski vuosina 2013–2016. Valtakunnallinen luku nousi ja ylitti Kainuun kes-kiarvon.

Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on pysytellyt muu-taman vuoden noin kahdeksan prosentin tietämillä. Suomussalmen tilanne on nyt parempi kuin Kainuussa ja koko maassa keskimäärin. Ainoastaan kuhmolaisnuorten osalta koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus kasvoi.

Lukiolaisille vuonna 2015 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden elämänlaadun voidaan katsoa parantuneen, koska useampi lukiolainen on kokenut läheistä ystävyyttä verrattuna aiempiin kyselyihin. Lukiolaisryhmien kokemukset omasta terveydentilasta vaihtelevat suuresti. Vuonna 2013 vastan-neista 17 prosenttia koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, mutta kaksi vuotta myöhemmin näin vastasi 29 prosenttia. Suomussalmen lukiolaisten kokemus omasta terveydentilastaan on huonompi kuin suomalaisnuorten yleensä. Noin joka viides lukion 1. tai 2. vuoden opiskelija kokee puutteita koulun fyysisis-sä työoloissa. Se on vähemmän kuin koko maassa, jossa noin kaksi viidesosaa kokee työolot puutteellisiksi.

Kuntalain (410/2015) 26 §:n mukaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla useamman kunnan yhteinen.

Kainuussa on toiminut kuntien yhteinen maakunnallinen nuorisovaltuusto MaNu, jossa on edustus jokaisesta Kainuun kunnasta. Suomussalmelta on kaksi jäsentä ja varajäsen. MaNu:n tehtävänä on edistää nuorten asiaa ja nuorten kuulemista. Se osallistuu maakunnan tulevaisuuden suunnitteluun sekä järjestää mm. maa-kunnallisia nuorisofoorumeita.

Maakunnallisen nuorisovaltuuston toimintaa ohjaa Kainuun liitto. Nuorisovaltuuston nuoret toimivat yhteis-työssä paikallisten, maakunnallisten ja valtakunnallisten päätöksentekijöiden ja toimielinten kanssa. Suomus-salmen nuorisovaltuusto aloitti toimintansa syksyllä 2017.

9

Työikäiset

Työikäisten suomussalmelaisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat mittarit osoittavat alueellisten erojen säi-lyneen samana. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25–64-vuotiaiden määrä on jyrkän nousun jälkeen laskenut jyrkästi lukeman ollessa 14,3 / 1000 vastaavanikäistä (vuonna 2012 lukema oli 27,2 / 1000). Vuonna 2016 samassa ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkettä saavien suomussalmelaisten määrä oli 13,4 prosenttia. Lukema on laskenut hieman, mutta on yli Kainuun keskiarvon ja selvästi korkeampi kuin koko maan lukema.

Vaikeasti työllistyvien 15–64-vuotiaiden määrä nousi kaikilla paitsi Pedersören kunnassa. Vaikeasti työllisty-vien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jää-neet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneet. Vaikeasti työllistyvien osuus työikäisistä kuvaa rakenteellista työttömyyttä. Suomussalmen lukema oli 8,4 prosenttia vuonna 2016, mikä on enemmän kuin Kainuussa (7,3 %) tai koko maassa (6,2 %) keskimäärin. Vertailukunnista ainoastaan Kuhmossa tilanne on Suomussalmea huonompi. Kaikissa vertailukohteissa rakennetyöttömyys on lisääntynyt päättyneen valtuustokauden aikana.

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat vähenivät vuonna 2012 alle kahteen prosenttiin vastaavanikäisestä väestöstä. Ensimmäistä kertaa tarkastelujaksolla Suomussalmen lukema 1,6 prosenttia alitti Kainuun keskiarvon 1,7 prosenttia. Vuonna 2015 Suomussalmen luku oli 1,4 prosenttia. Pedersören kunnassa luku oli edelleen pienin. Kainuun keskiarvo oli 1,8 prosenttia ja koko maan 2,4 prosenttia.

Ikäihmiset

Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä. Täyden kansan-eläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Tämä lukema on Suomus-salmella parantunut tarkastelujaksolla. Vertailukohteissa kehitys on ollut samansuuntainen. Eläkeikäisten tulotaso on siis parantunut, mutta on edelleen vertailukohteita huonompi. Huonoimmassa tilanteessa on Pu-dasjärvi. Pedersören lukema on selkeästi muita alhaisempi. 75 vuotta täyttäneistä suomussalmelaisista kotona asuu noin 91 prosenttia. Määrä on vaihdellut tarkastelu-jaksolla 90–94 prosentissa. Lukema on keskitasoa. Kotona asuvista miltei puolet on yksinasuvia. Suomus-salmella tilanne on sama kaikissa ikäryhmissä. Yksinäisyyden ja sen seurauksien torjunta onkin tärkeä osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

10

Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneistä oli 10,6 prosenttia. Lukemassa on vaihtelua vuosien välillä. Vuonna 2010 oli huippulukema 17,7 prosenttia, kun taas vuonna 2014 lukema oli 8,3 prosenttia. Tämä indikaattoritieto perustuu yhden päivän, 30.11., asiakasmääriin. Kuntalain (410/2015) 27 §:n mukaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien var-mistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Suomussalmen kunnassa on vanhusneuvosto, jonka toimintaa kunta tukee. Suomussalmen vanhusneuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja mm. tekee aloitteita ja palvelujen kehittämisehdotuksia Kai-nuun sote -kuntayhtymälle ja muille viranomaisille. Vanhusneuvosto vastaa vuosittain järjestettävän valtakunnallisen Vanhustenviikon tapahtumien koordinoin-nista ja oman juhlan järjestämisestä paikkakunnalla. Kainuun vanhusneuvostot pitävät yhteisiä tapaamisia vuosittain. Vanhusneuvosto osallistuu kunnan hyvinvointisuunnitelman laatimiseen ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Vanhusneuvosto 2013–2016 kokoontui vuonna 2017 kaksi kertaa. Se laati ensimmäisen vanhusneuvoston toimikauden kattavan toimintakertomuksen. Heinäkuussa otettiin käyttöön vanhusneuvoston aloitelaatikko, joka sijoitettiin Kauppakartanon tiloihin. Vanhusneuvosto 2013–2016 vastasi vanhustenviikon järjestelyistä, kunnes uusi vanhusneuvosto 2017–2021 järjestäytyi marraskuussa 2017.

11

1.3. Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne

Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustossa on 31 jäsentä ja sen paikkajakauma on 1.6.2017 alkaneena toimikautena seuraava: Suomen Keskusta 17 Vasemmistoliitto 10 Kansallinen Kokoomus 3 Perussuomalaiset 1 Jäsenet (31) Helttunen Erja, pj. Suomen Keskusta Huttu-Juntunen Terttu, 1. varapj. Vasemmistoliitto Mulari Keijo, 2. varapj. Suomen Keskusta Alanko Jukka Pekka Kansallinen Kokoomus Heikkinen Juha Suomen Keskusta Heikkinen Pirjo Suomen Keskusta Heikkinen Tuula Suomen Keskusta Heikkinen Vesa Suomen Keskusta Holappa Marja-Liisa Vasemmistoliitto Holappa Veijo Vasemmistoliitto Härkönen Raimo Suomen Keskusta Jokelainen-Keränen Eila Suomen Keskusta Juntunen Aune Vasemmistoliitto Juntunen Heidi Suomen Keskusta Kela Jouko Suomen Keskusta Kemppainen Tuovi Suomen Keskusta Korvuo Markku Suomen Keskusta Kyllönen Merja Vasemmistoliitto Laatikainen Janne Vasemmistoliitto Matero Taina Vasemmistoliitto Moilanen Pentti Suomen Keskusta Mulari Matti Suomen Keskusta Mäkeläinen Riitta Suomen Keskusta Pakarinen Ahti Kansallinen Kokoomus Pihlajamaa Sami Perussuomalaiset Pyykkönen Tuomas Kansallinen Kokoomus Saastamoinen Minna Vasemmistoliitto Seppänen Jonna Suomen Keskusta Seppänen Jukka Vasemmistoliitto Seppänen Martti Vasemmistoliitto Väisänen Ari Suomen Keskusta

Kunnanhallitus Jäsenet (11) Henkilökohtaiset varajäsenet Moilanen Pentti, pj. Härkönen Raimo Holappa Veijo, 1 varapj. Seppänen Martti Mäkeläinen Riitta, 2. varapj. Kähkönen Pirjo Heikkinen Juha Juntunen Heidi Heikkinen Pirjo Heikkinen Tuula M. Holappa Marja-Liisa Seppänen Merja-Liisa Laatikainen Janne Seppänen Jukka Mulari Matti Korvuo Markku Pakarinen Ahti Pyykkönen Tuomas Saastamoinen Minna Juntunen Aune Seppänen Jonna Väisänen Ari Esittelijä Asta Tolonen, kunnanjohtaja

12

Tarkastuslautakunta Jäsenet (5) Henkilökohtaiset varajäsenet Jokelainen-Keränen Eila, pj. Manninen Kirsi Matero Taina, varapj. Schroderus Eeva Tolonen Martti Tolonen Mikko T. Koivumäki Markku Viinikkala Simo Pihlajamaa Sami Pyykkönen Olli-Pekka

Keskusvaalilautakunta Jäsenet (5) Ei-henkilökohtaiset varajäsenet mainitussa järjestyksessä Veteläinen Ahti, pj. Paasovaara Irene Kemppainen Eila, varapj. Seppänen Merja-Liisa Heikkinen Pentti Karjalainen Antti Huttunen Ritva Heikkinen Jukka Mulari Jorma Viinikainen Pasi Tapio Sinikka Moilanen Kari Kivijärvi Asta

Sivistyslautakunta Jäsenet (11) Henkilökohtaiset varajäsenet Kemppainen Tuovi, pj. Holappa Johanna Juntunen Aune, varapj. Holappa Marja-Liisa Heikkinen Tuula M. Heikkinen Miia-Iida Heikkinen Vesa Kemppainen Pertti Juntunen Heidi Heikkinen Arja Khaikovitch Iivari, ero 6.10.2017 alkaen Moilanen Ville Kinnunen Jonna Mäkeläinen Riitu Korvuo Markku Pulkka Jarmo Moilanen Ville, 7.10.2017 alkaen Oikarinen Simo, 7.10.2017 alkaen Seppänen Jukka Heikkinen Esko Tauriainen Ilmari Kaartinen Jarmo Viinikkala Aila Vasunta Elina Laatikainen Janne, kh:n edustaja

Tekninen lautakunta Jäsenet (11) Henkilökohtaiset varajäsenet Seppänen Martti, pj. Karhapää Pertti Väisänen Ari, varapj. Romppainen Tatu Alanko Jukka-Pekka Laine Kimmo Heikkinen Arto Heikkinen Tauno Härkönen Raimo Nyman Seppo Kela Jouko Oikarinen Erkki Kinnunen Niina J. Kyllönen Riitta Korja-Schepel Päivi Räisänen Eila Kähkönen Pirjo Kinnunen Niina R. Makkonen Leena Heikkinen Vuokko Seppänen Merja-Liisa Heikkinen Svetlana Mulari Matti, kh:n edustaja

13

LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO

KONSERNIORGANISAATIO

14

Palveluorganisaatio Kunnan toiminnot jakautuvat elinvoimapalvelujen, hallintopalvelujen, sivistyspalvelujen ja teknisten palvelujen toimialoihin. Kunnanjohtaja, toimialajohtajat ja muut kunnanjohtajan määräämät henkilöt muodostavat kun-nan johtoryhmän. Toimialat jakaantuvat palveluyksiköihin. Johtoryhmä: Asta Tolonen, kunnanjohtaja Eija Väätäinen, hallintojohtaja Sirpa Mikkonen, sivistysjohtaja Antti Westersund, tekninen johtaja Hannu Leinonen, elinkeinoasiamies PALVELUORGANISAATIO

Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat: -kunnan toimielinten jäsenet (ei kuitenkaan valtuutettu) -asianosaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Asta Tolonen hallintojohtaja Eija Väätäinen talouspäällikkö Sirpa Kovalainen elinkeinoasiamies Hannu Leinonen sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen kansalaisopiston rehtori Leena Manner 31.8.2017 saakka, Tarja Peitsaho 1.9.2017 alkaen päivähoidon johtaja Jaana Heikkinen kulttuurituottaja Joni Kinnunen liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen nuorisosihteeri Eija Järvenpää kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen tekninen johtaja Antti Westersund rakennustarkastaja Asko Kinnunen ympäristötarkastaja Jukka Korhonen

15

1.4. Yleinen taloudellinen kehitys

Kansainvälinen talous Maailmantalouden myönteiset näkymät ovat vahvistuneet vuoden 2017 aikana. Erityisesti Euroopassa talo-uskehitys on ollut ennakoitua parempaa. Maailman talouden kasvu on laaja-alaista. Useissa talouksissa sekä vienti että kotimainen kysyntä ovat elpyneet. Työttömyys on alentunut, mutta vaatimaton palkkakehitys ei vielä näy inflaation kiihtymisenä. Yhdysvaltojen talouden kasvu on jatkunut nopeana vuoden 2017 jälkipuoliskolla, ja ennakoivat indikaattorit viittaavat kasvun jatkumiseen. Erityisesti teollisuuden uudet tilaukset osoittavat vahvaa kasvua. Euroalueen vahva kasvu jatkuu, luottamus on korkealla ja investoinnit ovat elpyneet lähelle kriisiä edeltävää tasoa. Työllisyystilanne on hyvä, mutta kuten Yhdysvalloissa, palkkakehitys on useissa maissa yhä maltillis-ta, mikä heijastuu ostovoiman vaatimattomana kasvuna ja vaimeina inflaatio-odotuksina. Iso-Britannian osalta Brexitin aiheuttama epävarmuus varjostaa yhä talousnäkymiä. Talouskasvu on Poh-joismaissa vahvaa, mutta asuntomarkkinoiden ylikuumeneminen herättää huolta, eritoten Ruotsissa. Talousnäkymät Japanissa ovat myönteiset, ja maltillinen palautuminen pitkästä taantumasta vahvistuu. Kii-nan talouden nopeaa kasvua alkuvuonna 2017 tukivat erityisesti palvelut. Pidemmän aikavälin näkymä Kii-nan talouskasvun hidastumisesta ja sen painottumisesta viennin sijaan kulutukseen on ennallaan. Venäjän talous on yhä sangen riippuvainen öljyn ja maakaasun tuotannosta ja hinnasta. Taloudellinen aktivi-teetti näillä aloilla on ollut vuoden 2017 aikana vaatimatonta, mutta on kuitenkin vahvistunut loppuvuoden 2017 kuluessa öljyn hinnan noustua. Intian nopea talouskasvu hidastui vuonna 2016 tilapäisesti toteutetusta seteliuudistuksesta sekä hyödyke- ja palveluveron käyttöönotosta. Talouskasvun odotetaan palautuvan vuodesta 2018 lähtien aiempaan vauhtiin. Intiassa haasteina ovat mm. laajamittainen köyhyys, valtavat epäviralliset työmarkkinat sekä vaikeat ympäris-töongelmat suurissa kaupungeissa. Brasilian näkymät ovat kohentuneet ennätyksellisen syvän taantuman jälkeen, sillä rakenneuudistusten odo-tetaan kohentavan maan kasvupotentiaalia, mikä heijastuu suotuisasti myös muihin Latinalaisen Amerikan talouksiin. Etelä-Afrikan vaikea poliittinen tilanne heikentää luottamusta ja sitä kautta hidastaa talouden el-pymistä. Keskeiset markkinakorot nousevat lähivuosina talouskasvun nopeuduttua ja rahapolitiikan vähitellen normali-soituessa. Tätä kehitystä tosin hidastaa vaimeat pohjainflaation näkymät. Valtionlainojen korot ovat muuta-man vuoden takaiseen verrattuna matalia ja niiden odotetaan nousevan hyvin hitaasti lähivuosina. Kotimaan talous Suomen talouskasvu on laaja-alaista, vienti vauhdittaa kasvua ja samalla kotimainen kysyntä jatkuu voimak-kaana. Suomen Pankin ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa 3,1 % vuonna 2017 ja 2,5 % vuonna 2018. Vuosina 2019–2020 talouskasvu jatkuu noin 1,5 % vauhtia. Inflaatio kiihtyy, mutta jää koko ennuste-jaksolla 2017–2020 Suomessa hitaammaksi kuin muualla euroalueella. Vuonna 2017 inflaation nopeutui 0,7 prosenttiin erityisesti energian hintojen nousun vuoksi, mutta oli edel-leen tavanomaista hitaampaa. Kansantalouden palkansaajien yhteenlasketun ostovoiman kehitys määräytyy ansiotason, työllisyyden, in-flaation, verotuksen ja tulonsiirtojen perusteella. Vuonna 2017 ostovoimaa tukivat työllisyyden kasvu ja kilpai-lukykysopimukseen liittyvät verokevennykset. Ostovoimaa heikensivät inflaation nopeutuminen, työntekijän sosiaaliturvamaksujen nousu sekä julkisen sektorin lomarahojen leikkaus. Palkansaajien ostovoiman kasvun ennustetaan kiihtyneen 1,8 prosenttiin vuonna 2017 ja se hidastuu vain vähän vuonna 2018. Ostovoiman kasvu hidastuu 0,3 prosenttiin vuonna 2019, koska palkansaajien sosiaaliturvamaksut nousevat. Kilpailukykysopimuksen ja tuottavuuden nopean kasvun seurauksena Suomen yksikkötyökustannusten arvi-oidaan laskeneen lähes 4 prosenttia vuonna 2017. Euroopan komission ennusteen mukaan Suomen yksik-kötyökustannusten kasvu jää vuosina 2017–2019 selvästi euroaluetta hitaammaksi. Näin ollen Suomen kus-tannuskilpailukyky paranee merkittävästi suhteessa muuhun euroalueeseen.

16

Lähteet: Suomen Pankki: Talouden näkymät (18.12.2017) Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus Talvi 2017 (19.12.2017)

Valtionvarainministeriö, Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta: Talousnäkymät ja palkan-muodostus (31.1.2018)

Kuntatalous Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2017 tilinpäätösarviot osoittavat kuntatalouden vahvistuneen viime vuonna, mutta ennakko-odotukset eivät kuitenkaan täysin toteutuneet. Kuntasektorin toimintakulut laskivat keskimää-rin 1 prosenttiyksikköä muuan muassa kilpailukykysopimukseen liittyvien toimien, perustoimeentulotuen Ke-la-siirron ja kuntien omien säästötoimien vuoksi. Kuntien verotulot kasvoivat vuonna 2017 koko maan tasolla yhteensä 2 % eli 450 milj. euroa. Samanaikai-sesti valtionosuudet kuitenkin laskivat 3,3 % eli 300 milj. euroa. Tilikauden tulos oli negatiivinen 60 kunnassa, joista kaikki ovat alla 100 000 asukkaan kuntia. Kuntien ja kuntayhtymien omat sopeutustoimet ovat viime vuosina painottuneet menojen kasvua hillitseviin toimiin. Kunnallisveron korotukset ovat olleet hyvin maltilli-sia. Vuonna 2018 keskimääräinen kunnallisveroprosentti laskee jopa 0,04 prosenttiyksilöllä 19,86 prosenttiin. Lasku johtuu pitkälti Helsingin veroalennuksesta. Lisäksi kiinteistöverojen tuotot ovat jäämässä aiemmin ar-vioitua pienemmiksi, sillä hallitus perui kiinteistöveron alarajoihin suunnittelemansa korotukset. Vuoden 2017 yhteisöveron poikkeuksellisen hyvän kasvun taustalla on kertaluonteisia tekijöitä, joiden vaikutus ei ulotu tuleville vuosille. Siksi yhteisöveron tuotto laskee vuonna 2018. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta nousi vuonna 2017 yhteensä noin 150 milj. euroa eli 0,9 %. Tämä johtuu siitä, että kuntien lainakanta laski 100 milj. euroa samalla, kun kuntayhtymien lainakanta kasvoi suurista sai-raalainvestoinneista johtuen 250 milj. euroa. Lähteet: Kuntaliitto 7.2.2018 Tilastokeskus 7.2.2018 Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus Talvi 2017 (19.12.2017

Yleinen taloudellinen tilanne

Muuttuja 2014 2015 2016 2017** 2018** 2019**

Bruttokansantuote, mrd. € 205 210 216 225 234 243

(muutos, %)

Palvelut -0,4 0,2 1,3 3,0 2,1 1,5

Koko teollisuus -0,2 -1,6 1,1 4,6 2,7 3,2

Työn tuottavuus 0,1 0,1 1,2 2,6 1,4 1,4

Ansiotasoindeksi 1,4 1,4 0,9 0,2 2,0 2,0

Työlliset -0,4 -0,4 0,4 0,7 1,0 0,6

Kuluttajahintaindeksi 1,0 -0,2 0,4 0,8 1,4 1,5

(%-yksikköä)

Työllisyysaste 68,3 68,1 68,7 69,4 70,3 70,7

Työttömyysaste 8,7 9,3 8,9 8,6 8,1 7,7

Verot/BKT 43,9 44,0 44,1 43,1 42,1 41,9

Julkiset menot/BKT 58,1 56,9 55,8 53,9 52,8 52,0

Rahoitusjäämä/BKT -3,8 -3,0 -2,7 -2,3 -2,1 -1,4

Julkinen velka/BKT 60,2 63,6 63,1 61,1 60,2 59,2

Vaihtotase/BKT -1,3 -1,0 -1,4 -1,2 -1,3 -1,3

Euribor, 3 kk, % 0,2 0,0 -0,3 -0,3 -0,2 0,0

10 vuoden korko, % 1,5 0,7 0,4 0,5 0,9 1,4

**ennakkotieto

Lähde: Tilastokeskus, VM Taloudellinen katsaus, Talvi 2017, 19.12.2017

17

Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma 2016-2019, mrd. €

Lähde: Kuntaliitto 7.2.2018

vuosi-

2016 TPA2017 muutos, % TA2018 TS2019

Toimintatuotot 9,35 9,24 9,32 9,37

Toimintakulut -37,13 -36,75 -37,74 -37,92

Toimintakate -27,78 -27,51 -0,97 -28,42 -28,55

Verotulot 22,10 22,54 1,99 22,57 23,10

Valtionosuudet 8,83 8,54 -3,28 8,41 8,34

Rahoituserät, netto 0,27 0,37 0,20 0,15

Vuosikate 3,42 3,94 15,20 2,76 3,04

Poistot -2,72 -2,75 -2,76 -2,82

Satunnaiserät, netto 0,38 0,13 0,20 0,20

Tilikauden tulos 1,08 1,32 22,22 0,20 0,42

Kuntien vuosikate ja lainat Lähde: Kuntaliitto 7.2.2018

Manner-Suomi, sisältää liikelaitokset

2013 2014 2015 2016 2017TPA

Vuosikate:

Mrd. euroa 2,06 2,20 1,89 2,70 3,20

Asukasta kohti, € 380 403 347 492 585,00

Vuosikate %:a poistoista 100 106 91 127 150,00

Vuosikate %:a investoinneista 72 78 68 93 117,00

Kuntien lkm (ko. vuoden kuntajaolla):

Kuntien lukumäärä yhteensä 304 304 301 297 292,00

Vuosikate negatiivinen 28 10 13 14 7,00

Tilikauden tulos negatiivinen 137 104 107 94 60,00

Lainakanta:

Mrd. euroa 13,79 14,68 15,50 16,09 15,99

Vuosimuutos, % 12,9 6,5 5,6 3,8 -0,60

Asukasta kohti, € 2 542 2 697 2 841 2 939 2 921

1.5. Kainuun talousalueen kehitys

Tilastokeskuksen ennakkotiedon (15.2.2018) Kainuun väkiluku oli 31.12.2017 yhteensä 73 971. Edellisen vuoden viimeisenä päivänä väkiluku oli 74 803, laskua 832 henkilöä. Vuonna 2016 väkiluku pieneni 534 hen-kilöllä. Väestön väheneminen jatkui entisellä tasolla. Väestöennusteet ovat edelleenkin laskevia. Väestörakenteessa aktiiviväestön osuus pienenee voimakkaasti. Työvoima ja työllisyys Kainuun keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2017 oli 13,1 prosenttia (työttömiä työnhakijoita 4 333). Vuonna 2016 työttömyysaste oli keskimäärin 15,2 prosenttia, työttömiä työnhakijoita oli 5 896.

18

1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys

1.6.1. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset

Väestön muutokset Lähde: Tilastokeskus 5.4.2018

Netto-

Netto- maahan- Väestön- Väkiluvun Kokonais- Asukas-

Syntyneet Kuolleet muutto muutto lisäys korjaus muutos Muutos, % määrä

2010 55 137 -98 1 -179 1 -180 -1,90 9 156

2011 47 154 -124 13 -218 4 -213 -2,33 8 943

2012 52 134 -64 19 -127 3 -130 -1,45 8 813

2013 65 147 -74 0 -156 -4 -152 -1,72 8 661

2014 53 132 -109 10 -178 -3 -175 -2,02 8 486

2015 51 128 -87 6 -158 -8 -150 -1,77 8 336

2016 38 160 -60 30 -152 -152 -1,79 8 184

2017 34 125 -48 6 -134 -134 -1,64 8 051

Suomussalmen kunnan asukasluku oli vuoden 2017 lopussa 8051. Vuonna 2000 asukasluku oli 11 003. Väestö on vähentynyt ko. ajanjakson aikana yhteensä 2 952 henkilöllä. Väen väheneminen aiheutuu netto-muuttotappiosta sekä syntyneiden ja kuolleiden välisestä erosta. Samanaikainen väestön ikääntyminen kas-vattaa huoltosuhdetta ja lisää tarvetta ikäihmisten palveluihin. Tavoitteena on väestön vähentymisen estämi-nen ja väestörakenteen parantuminen uusien työpaikkojen avulla.

Väestön ikärakenne Lähde: Tilastokeskus 5.3.2018

Alle 15 vuotiaiden 15-64-vuotiaiden 65 vuotta täyttäneiden

osuus, % osuus, % osuus, %

2008 12,7 63,0 24,3

2009 12,4 62,9 24,7

2010 12,0 62,5 25,5

2011 11,5 62,2 26,2

2012 11,4 61,2 27,4

2013 11,5 60,0 28,5

2014 11,2 58,8 29,9

2015 11,3 57,5 31,2

2016 11,2 56,8 31,9

2017 10,7 56,0 33,3 Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin

Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: Kainuun ELY-keskus 29.1.2018, as.luku 5.3.2018 Tilastokeskus

Suomussalmi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Koko väestö 10071 9848 9632 9435 9332 9156 8943 8813 8661 8486 8336 8187 8051

Työvoima 4242 4203 4027 3968 3861 3833 3714 3653 3588 3576 3403 3576 3403

Työlliset 3163 3307 3289 3254 3087 3138 3114 3006 2709 2714 2596 2897 2762

Työttömät 1079 896 738 714 774 695 600 647 879 862 807 679 641

Työttömyys-% 22,1 18,9 15,2 18,3 20,0 15,6 16,2 14,3 17,0 18,8 19,7 17,7 18,8

5829 5645 5605 5467 5471 5323 5229 5160 5073 4910 4933 4611 4648Työvoiman

ulkopuolella Työvoima: kaikki 15–74 –vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä Työllinen: kaikki 18–74 –vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työt-

tömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua Työtön: vuoden viimeisenä päivänä työttömänä olleet 15–74 –vuotiaat

19

Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä)

Suomussalmi

Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä)

Lähde: Tilastokeskus 1.11.2017

31.12.2015

Suomussalmi Kainuu Koko maa

%

lkm % lkm % lkm %

Alkutuotanto 272 11,4 1 721 6,4 71 867 3,2

Jalostus 510 21,4 4 611 17,3 462 926 20,5

Palvelut 1 563 65,6 20 076 75,2 1 694 648 75,1

Tuntematon 37 1,6 305 1,1 27 018 1,2

Yhteensä 2 382 100,0 26 713 100,0 2 256 459 100 Yritystoimipaikat kunnassa: 477 vuonna 2015 Työllinen työvoima (kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä)

Suomussalmi

Työllinen työvoima (Kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä)

Lähde: Tilastokeskus 1.11.2017

31.12.2014 31.12.2015

lkm % lkm %

Maa- ja metsätalous 297 10,9 284 10,9

Jalostus 447 16,5 416 16,0

Palvelut 1 929 71,1 1 859 71,6

Tuntematon 41 1,5 37 1,4

Yhteensä 2 714 100,0 2 596 100,0

Lähteet: Tilastokeskus: Työllinen työvoima 31.12.2014 ja 31.12.2015. Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 15 – 74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työn-hakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua.

Asuntotuotannon määrä ja rahoitusmuodot

Valmist. Asuntoja/kpl

MMM Vapaa vuosi yhteensä Vuokra-as. Osakeas. Omakotitalot rahoitus rahoitus

1991 118 49 3 9 2 55

1995 52 26 0 8 2 16

2000 3 0 0 0 0 3

2005 25 0 17 8 0 25

2010 7 0 0 7 0 7

2015 41 40 0 1 0 4

2016 6 0 0 6 0 6

2017 19 12 0 6 0 7

Tilasto: (käyttöönottovuosi)

20

1.6.2. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä

Kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015 kuitenkin siten, että merkittävää osaa laista sovellettiin vasta 1.6.2017 lukien, jolloin uusi kuntavaalikausi alkoi. Kuntalain uudistuksen tavoitteena on ollut lain uudistaminen siten, että siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Kuntalaki muutti myös konsernitilinpäätöksen laatimiseen liittyviä säädöksiä ja ohjeita. Kon-sernitilinpäätöksen merkitys kasvoi, sillä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arvi-ointimenettelyn tunnusluvut lasketaan konsernitilinpäätöksestä vuodesta 2017 lukien. Maakunta- ja soteuudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voi-maan 1.1.2020 alkaen. Suurin muutos on jako kolmeen hallinnon tasoon. Jatkossa Suomessa julkinen hallin-to järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Itsehallinnolliset maakunnan muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Jatkossa 18 maakuntaa järjes-tävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille siirtyy myös muita tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä sekä kunnista. Maakun-nat vastaavat 1.1.2020 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muun muassa kasvupalveluista, ympäris-tötehtävistä, ruoka- ja luonnonvarapalveluista, pelastustoimesta ja liikennejärjestelmistä. (Lähde: alueuudis-tus.fi) Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Suomussalmen varhaiskasvatusorganisaatio uudistui 1.1.2017 uusien päiväkotitilojen käyttöönoton yhtey-dessä. Varhaiskasvatuksen kaikki yksiköt yhdistyvät yhdeksi päiväkodiksi, jonka alla toimii 7 osastoa. Osas-toista yksi toimii erillään Karhulanvaaralla ja muut 6 osastoa kahdessa kiinteistössä päiväkoti Taivalkehdos-sa. Henkilöstöinfot järjestettiin 11.1. ja 12.1.2017. Aiheina olivat mm. uuden kilpailukykysopimuksen mukaiset työaikasäännökset, matkalaskukäytännöt, kunnan tukipalveluiden turvaaminen maakuntauudistuksessa, hallintosäännön uudistaminen ja kuntastrategian laatiminen uuden kuntalain.

Turvatulostus ja keskitetty tulostuksenhallinta otettiin käyttöön helmikuussa 2017.

Teknisissä palveluissa (TEKLA 16.3.2017 § 22) otettiin käyttöön uusia tehtävänimikkeitä, sillä osa henkilös-tön tehtävänimikkeistä ei enää vastannut tehtävän nykyistä sisältöä.

Nykyinen nimike Uusi nimike

Insinööri Rakennuttajainsinööri Mittausteknikko Maanmittausinsinööri LVI-teknikko Vesihuoltopäällikkö Ympäristösihteeri Ympäristötarkastaja Palvelusihteeri Lupasihteeri

Jotkut nimikkeet olivat aiemmin voimassa olleen koulutusjärjestelmän mukaisia tutkintonimikkeitä, joilla tut-kintoja ei enää suoriteta. Tehtävänimikkeiden muuttaminen vastaa paremmin työn sisältöä ja uudet nimikkeet antavat asiakkaille paremman informaation henkilön työn sisällöstä. Nimikemuutokset eivät vaikuta henkilöi-den tehtävien sisältöön eivätkä palkkaukseen.

Kuntalaki siirsi kuntavaalit lokakuulta 2016 huhtikuulle 2017 ja uuden valtuuston toimikausi alkoi 1.6.2017. Kunnanvaltuusto päätti (7.11.2016 § 140), että vuoden 2017 kuntavaaleissa valtuutettujen lukumääräksi vah-vistetaan 31 valtuutettua entisen 35 valtuutetun sijaan. Kuntavaaleissa valituista valtuutetusta 13 oli uusia ja 18 valtuutettua jatkaa.

Lähes kaikille kunnanvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien jäsenille lähetetään kokousasiakirjat sähköisesti. Tekninen lautakunta hyväksyi (18.5.2017 § 37) koirapuiston suunnitelmat. Koirapuisto sijoitetaan Emäjoen ranta-alueella sijaitsevalle lähivirkistysalueelle.

Kunnanjohtajan päätöksellä (16.5.2017 § 31) perustettiin Suomussalmen kunnan tulevaisuuden toimitilarat-kaisut -työryhmä, johon kuuluivat kunnanhallituksen puheenjohtaja, teknisen lautakunnan puheenjohtaja, sivistyslautakunnan puheenjohtaja, tekninen johtaja, rakennuttajainsinööri, kiinteistöpäällikkö, sivistysjohtaja, Ruukinkankaan koulun rehtori ja Kianta-Opiston rehtori. Työryhmän tehtävänä oli selvittää perusopetuksen, lukion, Kianta-Opiston, musiikkiopiston, nuorisopalveluiden ja ruokahuollon tilatarpeet ja tavoitteet 2020-

21

luvulla oppilasmäärään ja sen kehittymiseen perustuen. Ruokapalvelujen tilatarpeet arvioitiin myös tulevan maakunnan yhteistyötarpeiden mukaan. Työryhmä selvitti myös nykyisten tilojen kunnon, käytön, käytettä-vyyden ja korjaustarpeet sekä rahoitukseen liittyvät mahdollisuudet lokakuun loppuun mennessä 2017.

Suomussalmen kunnan maksuliikennepalvelut kilpailutettiin keväällä 2017. Kunnanjohtajan päätöksellä (5.6.2017 § 35) kunnan maksuliikenteen pääasioinnin pankkipalvelut hankitaan Ylä-Kainuun Osuuspankilta 1.7.2017 – 30.6.2021 välisenä aikana. Sivuasiointipankkeina toimivat Danske Bank Oyj ja Nordea Pankki Suomi Oyj entiseen malliin. Qvalia suoritti toukokuussa vuosien 2014–2016 kunnan ostolaskujen arvonlisäverokirjausten tarkistuksen. Arvonlisäveropalautusta haettiin ja saatiin vajaa 3 000 euroa.

Kunnanvaltuusto hyväksyi uuden hallintosäännön 30.5.2017 § 18. Hallintosääntö muutti kunnan luottamus-henkilöorganisaatiota siten, että ympäristölautakunta yhdistettiin tekniseen lautakuntaan 1.6.2017 alkaen. Lisäksi kunnan organisaatiossa hallintopalvelut jaettiin kahteen toimialaan – elinvoima- ja hallintopalvelujen toimialaan. Uudella hallintosäännöllä kumottiin entinen hallintosääntö (KV 9.6.2014), valtuuston työjärjestys (KV 7.10.1995), tarkastussääntö (KV 25.1.2005) ja luottamushenkilöiden palkkiosääntö (KV 9.12.2014).

Hossan kansallispuiston avajaisia vietettiin 17.6.2017 yli 4000 ihmisen voimin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi virallisesti Suomi100-juhlavuoden kunniaksi perustetun kansallispuiston. Esikoululaiset aloittivat syksyllä koulunkäyntinsä Taivalkehdon lähellä olevissa tiloissa ja Hakakadulla vuok-ratuissa tiloissa. Ruukinkankaan koululle hankittiin (tekninen johtaja 5.6.2017 § 40) yhden luokan siirtokelpoi-nen väistötila.

Kunnanvaltuusto päätti (22.8.2017 § 51) äänestyksen (28-3) jälkeen pakolaisten ottamisesta kuntaan. Vuon-na 2017 Suomussalmen kuntaan päätettiin ottaa 25 kiintiöpakolaista aiemman linjauksen mukaisesti siten, että kuntaan otettavien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tulee olla lapsiperheitä ja että he tulevat samas-ta kieliryhmästä. Tulevina vuosina otetaan 25 kiintiöpakolaista vuosittain kunnanvaltuuston erillispäätöksellä. Vuonna 2017 kuntaa ei saapunut uusia pakolaisia.

Sivistyslautakunta päätti (30.8.2017 § 111) siirtää nuorisotilatoiminnan Alvarista Särkkä-1 talon alakertaan.

Kivivaara-Peuravaara -tuulipuiston avajaisia vietettiin 31.8.2017. Järjestäjät arvioivat etukäteen, että paikalle saapuu noin 300 vierasta, mutta paikalle saapui lähes tuplasti enemmän vieraita.

Suomussalmi sai historiallisen nimityksen vuoden 2018 eurooppalaiseksi urheilukaupungiksi ACES Europen Town of Sport -kategoriassa. ACES Europe on voittoa tavoittelematon järjestö, joka palkitsee vuosittain eri-kokoisia urheilun ja liikunnan edistämisessä kunnostautuneita eurooppalaisia kaupunkeja. Suomussalmi on ensimmäinen ACES:n huomionosoituksen saanut kunta Suomessa.

Vuosi 2017 oli Suomussalmen 150-vuotisjuhlavuosi ja Suomen 100-vuotisjuhlavuosi. Paikkakunnalla järjes-tettiin vuoden aikana useita yleisötapahtumia. Jätkänpuistoon hankittiin ympäristötaideteos ”Ämmänpäre” taiteilija Aleksi Jaakkolalta.

Kunnanjohtaja Asta Tolonen jätti irtisanomisilmoituksensa kunnanhallitukselle 19.12.2017.

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Suomussalmen kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 12.12.2017 (78 §) vuoden 2018 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2019–2020. Tilikauden päättymisen jälkeen on tullut esiin asia, jonka takia jou-duttaneen tekemään lisätalousarvio vuodelle 2018. Tekninen toimi on selvitellyt eri vaihtoehtoja Ruukinkan-kaan koulun väistötiloiksi. Teknisen lautakunnan kokouksessa 15.2.2018 § 113 esitettiin, että osa (tekninen työ, fysiikka, kemia, musiikki, kotitalous sekä kaksi perusopetusluokkaa) jää edelleen koulukäyttöön. Ruukin-kankaan koulun ja lukion oppilaiden ruokailutilat jäävät Ruukinkankaan koululle. Yläluokkien opetustiloja sijoi-tetaan piha-alueen väistötiloihin. Väistötiloihin sijoittuu kymmenen opetustilaa, rehtorin, koulusihteerin, opon, miekkarin ja terveydenhoitajan tilat sekä henkilöstön taukotilat. Lisäksi esitettiin, että kaikki alaluokat siirtyisi-vät Alvarin tiloihin ja piha-alueelle kontteihin. Kokonaiskustannusarvio on noin 6,1 milj. euroa. Lautakunnan mielestä pitää tehdä vielä lisäselvityksiä (äänestystulos 6-5, asiasta jätettiin eriävä mielipide).

22

1.6.3. Henkilöstö

Henkilöstön määrä vuosina 2009–2017 (vertailuvuosi 2004)

2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2004

Kunnanhallitus/Elinvoimapalvelut 5 4 2 3 2 4 2 2 2 1

Hallintopalvelut 33 49 24 19 23 20 22 20 14 70

Perusturvapalvelut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 467

Sivistyspalvelut 189 201 204 216 224 203 218 217 233 270

Tekniset palvelut 102 96 100 108 112 109 113 109 121 104

Yhteensä 329 350 330 346 361 336 355 348 370 912

Vuoden 2005 alusta Kainuun maakunnan palvelukseen siirtyi 309 henkilöä. Lisäksi Ylä-Kainuun palvelukes-kuksen puolankalaisesta henkilöstöstä siirtyi maakuntaan 85 henkilöä ja Puolangan kuntaan 25 henkilöä. Ruokapalvelut siirtyivät hallintopalveluista teknisiin palveluihin (30 henkilöä). Vuoden 2013 alussa lukio siirtyi sivistyspalveluihin Kainuun maakunta -kuntayhtymän purkauduttua (15 henkilöä). Vuonna 2016–2017 hallin-topalvelujen henkilöstömäärää nostivat palkkatukityöllistetyt sekä määräaikainen projektihenkilöstö. 1.6.2017 kunnan uuden hallintosäännön myötä matkailupalvelut siirtyivät hallintopalveluista uuteen elinvoimapalvelu-jen toimialaan. Henkilöstöä koskevista tunnusluvuista laaditaan vuosittain erillinen henkilöstöraportti. Erityisesti seurataan muutoksia sairauspoissaoloissa sekä henkilöstön keski-iässä. Sairauspoissaolot nousivat edellisestä vuodesta eli henkilöä kohden sairauspäiviä oli 13 työpäivää. KT Kun-tatyönantajat tilastoi valtakunnallisesti sairauspoissaolot kalenteripäivää/henkilötyövuosi. Vuonna 2016 koko maassa oli keskimäärin 16,7 kalenteripäivää sairauspoissaoloja. Sairauspoissaolopäivät

Vuosi Työpv/hlö Muutos% Kalenteripv/htv Muutos%

2005 11 0

2012 10 11

2013 8 -20

2014 9 12

2015 12 33 15,2

2016 9 -25 12,3 -19

2017 13 44 16,6 35

Vakituisen henkilöstön keski-ikä laski 0,5 vuodella ja koko henkilöstön keski-ikä laski 0,4 vuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Koko maassa kunta-alan henkilöstön keski-ikä oli 45,8 vuotta lokakuussa 2015. Keski-iän kehitys

Vuosi Vakituiset Kaikki Koko maa

2005 49,7 46,6 45,3

2012 51,0 48,9 45,6

2013 51,2 48,4 45,6

2014 51,5 48,7 45,7

2015 52,2 49,9 45,7

2016 51,4 50,1 45,8

2017 50,9 49,3 45,8

23

1.6.4. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista

Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan kunnan ja kuntakonsernin on toimintakertomuksessa arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävämpiä riskejä, epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä toiminnalliset riskit, rahoitus- ja vahinkoriskit. Kunnan riskiympäristössä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia merkittävien riskien osalta vuoteen 2016 verrattuna. Taloudellisten resurssien niukkuus aiheuttaa epävarmuutta ja vaikuttaa toiminnan kehittämiseen. Strategiset riskit Kunnan väestö ikääntyy ja kysyntä erilaisille palveluille kasvaa. Toisaalla nuorempi väestö muuttaa pois. Näiden seurauksena verotulot ja valtionosuudet tulevaisuudessa pienenevät. Henkilöstön eläköityminen saattaa aiheuttaa tulevaisuudessa henkilöstön saatavuusongelmia. Kunnan pitkäaikavälin tavoitteena on Hossan kansallispuiston mahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen, liikuntahallin peruskorjaus sekä monitoimitalon rakentaminen. Riskinä on, miten Hossan hyödyntämisessä onnistutaan. Liikuntahallin peruskorjaukseen on varattu vuoden 2018 talousarviossa 1,6 milj. euroa, mutta investoinnin aloittaminen edellyttää valtionavustuksen saamista. Toiminnalliset riskit Suomussalmen kunnan vakuutusmeklari on tehnyt vuonna 2007 kunnan riskienkartoituksen. Tässä kartoi-tuksessa ei tullut esiin ns. sietämättömiä riskejä. Merkittävimmät riskit kohdentuivat henkilöstöön (fyysinen kunto, stressi ja työuupumus, työn kuormittavuus, matkustus, henkilöstön eläköityminen) ja liikeriskeihin (työpaikkakehitys, isot työpaikat ja suhdanneherkkyys). Jokaisen työntekijän kanssa pyritään käymään vähintään yksi kehityskeskustelu vuodessa. Henkilöstön tilaa seurataan vuosittaisella henkilöstöraportilla sekä joka toinen vuosi tehtävällä henkilöstökyselyllä. Henkilöstön perehdyttämiseen ja osaamisen kehittämiseen tulee kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota. Tietojärjestelmien toimintahäiriöt ja mahdolliset väärinkäytökset ovat merkittäviä operatiivisia riskejä. Henki-löstön tietotekniikkaosaamisessa on vielä kehitettävää. Tietosuoja-asetuksen edellyttämä henkilötietojen oikeanlainen käsittely luo henkilöstön lisäkoulutustarpeen. Taloudelliset riskit Taloudellisia riskejä on esim. siinä, että tavoitteet eivät ohjaa toimintaa, toiminta ei ole tavoitteiden mukaista ja poikkeamia asetetuista tavoitteista ei huomata tai ei oteta huomioon. Muita riskejä ovat esim., että kirjanpi-toa ei hoideta lakien ja määräysten mukaisesti, saatavia ei saada perityksi, varoja tileiltä ja käteiskassoista häviää tai käytetään väärin. Tehtävienjaon epäselvyyksien johdosta taloushallinnon tehtäviä voi jäädä suorit-tamatta ja verollisesta myynnistä arvonlisävero tilittämättä (viivästysseuraamukset) ja vähennykseen tai pa-lautukseen oikeuttava vero saamatta. Keinoja riskien toteutumisen estämiseksi ovat mm. varovaisuuden periaate, toiminnan ja talouden suunnitteluun liittyvät ohjeet, koulutukset, talouden seuranta ja raportointi. Tehtävien eriyttäminen, täsmäytykset, laskujen asiatarkastus ja hyväksyminen, kassavarojen tarkastukset, erilaisten tarkastusraporttien ja laskujen läpikäynti, henkilökunnan koulutus ja ohjeistus arvonlisäveron käsit-telyyn ovat myös keinoja estää riskien toteutuminen. Kunnan tulorahoitus perustuu pääosin verotuksellisiin tuloihin, mistä johtuen verotuksellisissa tuloissa tapah-tuva muutos vaikuttaa suoraan kunnan talouteen. Oy Audiapro Ab on laatinut Suomussalmen kunnan talous-analyysin vuosille 2010–2018. Analyysin mukaan kunnan nykytason palvelut voidaan turvata ja talous pitää vakaalla pohjalla. Tämän jälkeen taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut julkisen sektorin tasapaino-tusongelmien johdosta. Valtionosuusuudistuksen takia kunta joutuu sopeuttamaan toimintojaan tulorakennet-ta vastaavaksi. Vuonna 2017 kunnan talous heikkenee. Kunnan talousarvio vuodelle 2018 on alijäämäinen 1,896 milj. euroa. Samoin suunnitteluvuodet 2019 ja 2020 ovat alijäämäisiä. Merkittävä rahoitusriski on kunnan velkaantumisaste ja korkotason muutokset. Monitoimitalon mahdollinen rakentaminen tulevina vuosina asettanee haasteita kunnan taloudelle, sillä kunta joutunee ottamaan lisää lainaa tulevaan investointiin.

24

Kunnan rahoituslaitoksilta olevista lainoista 94 % on sidottu 12 kuukauden euriboriin ja 6 % on kiinteäkorkois-ta lainaa. Mahdollisiin korkotason muutoksiin kunta on pyrkinyt varautumaan suojaamalla lainoja. Vuonna 2015 tehtiin koronvaihtosopimus, jolla 5 milj. euroa kunnan vaihtuvakorkoisista lainoista vaihdettiin kiin-teäkorkoiseen. Sopimus on voimassa vuoteen 2025 asti. Suomussalmen kunnan rahastosijoitukset ovat vuoden 2017 lopussa markkina-arvoltaan 4,7 % hankintahin-taa korkeammassa arvossa. Vahinkoriskit Vakuutussopimukset tulivat voimaan vuonna 2013. Samaan aikaan tehtiin myös riskikartoitus. Toiminnan vastuuvakuutus on 1 milj. euroa. Sisäisen valvonnan ohjeissa on ohjeistusta riskienhallinnasta. Merkittäviä vahinkoriskejä ovat kunnan eri toimitilojen erilaiset sisätilaongelmat, jotka aiheuttavat henkilöva-hinkoriskejä ja tilojen käytettävyysongelmia. Kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan 28.11.2017 (§ 220) Tu-levaisuuden toimitilaratkaisut –työryhmän raporttia. Työryhmän on selvittänyt perusopetuksen, lukion, Kianta-Opiston, musiikkiopiston, nuorisopalvelujen ja ruokahuollon tilatarpeet ja tavoitteet 2020-luvulla oppilasmää-rään ja sen kehittymiseen perustuen. Työryhmä selvitti myös nykyisten tilojen kunnon, käytön, käytettävyy-den ja korjaustarpeet. Työryhmä esitti, että uudisrakennuksen suunnittelua jatketaan tehdyn tarveselvityksen pohjalta. Nyt on ilmennyt, että Ruukinkankaan koulu tarvitsisi väistötilat jo syksyllä 2018. Tekninen lautakunta selvittää eri vaihtoehtoja. Talousarviossa 2018 ei ole varattu määrärahoja väistötiloihin, minkä takia joudutta-neen tekemään lisätalousarvio. Vuoden vaihteen tykkylumitilanne ja siitä aiheutuneet sähkökatkokset edellyttivät kunnalta varautumisvalmi-utta noin neljän viikon ajan. Kuntaan perustettiin johtokeskus, jonka työhön osallistuivat myös pelastuslaitok-sen, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ja SPR:n edustajat. Sähkökatkosten aikana kunta järjesti veden-jakelua, vara-aggregaatteja, tilapäismajoituksen sekä kuntalaisille mahdollisuuden käyttää Kiannon Kuohut kylpylää. Lisäksi kunta tiedotti aktiivisesti tiedottein, lehdissä, radiossa ja sosiaalisessa mediassa häiriötilan-teen kehittymisestä ja mahdollisuudesta saada apua. Pisimpien sähkökatkosten aikana kunta selvitti riski-alueilla yli kolmensadan talouden tilanteen yhteistyössä kylätoimikuntien ja SPR:n vapaaehtoisten ja sote -kuntayhtymän päivystäjien kanssa. Kierroksen aikana jaettiin vettä ja paristoja. Jatkossa tulee kiinnittää en-tistä enemmän huomiota kunnan oman valmiusryhmän toimintamalliin ja valmiusharjoituksiin.

1.6.5 Ympäristötekijät

Suomussalmen kunnan omistaman Suomussalmen Energia Oy:n lämpölaitokset ovat päästöoikeusjärjestel-män piirissä. Vuoden 2017 aikana syntyneet päästöt alittivat yhtiölle myönnetyt vuotuiset päästöoikeudet. Päästöoikeuksia ei ole myyty kuluneen vuoden aikana. Suomussalmen Energia Oy on tehnyt PIPO-asetuksen mukaisia, ympäristönsuojelua parantavia töitä muut-tamalla Pitämän ja Risteen lämpökeskuksien raskasöljylaitokset toimimaan kevyellä polttoöljyllä ja rakenta-malla keskuksille asetuksen mukaiset tankkaamisalueet. Suomussalmen kunnan vesihuoltolaitoksella on kolme jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamot sijaitsevat Pitä-mällä, Juntusrannassa ja Hossassa. Niissä puhdistetaan Suomussalmen, Kirkonkylän, Juntusrannan ja Hos-san taajamien, sekä niiden lähialueiden jätevedet. Puhdistamojen rakentamiseen ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen vesistöön sekä lietteen kompostointiin ja valmiin kompostin myyntiin on saatu tarvittavat viran-omaisluvat. Suomussalmen kunnan ja Oulun Biotehdas Ky:n kesken solmittiin sopimus, jonka perusteella puhdistamo-liete toimitetaan Oulun Biotehdas Ky:n laitokselle käsiteltäväksi 1.10.2016 alkaen. Kainuun ELY-keskus, Evira ja Suomussalmen kunnan ympäristölupaviranomainen valvovat lupaehtojen nou-dattamista. Vuoden 2017 toiminta on tapahtunut lupaehtojen puitteissa. Suomussalmen kunnan kaatopaikka on lakkautettu 31.10.2007. Kaatopaikan ympäristövaikutuksia on tark-kailtu Kainuun ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuoden 2017 tarkkailutulosten mukaan kaatopaikan vaikutukset ympäristöön ovat olleet vähäiset.

25

1.7. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut 2.5.2017 päivitetyn yleisohjeen kunnille ja kuntayhtymille tilin-päätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa annettava tiedot siitä, miten sisäinen valvonta ja siihen sisälty-vä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja ris-kienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä (KuntaL 115.1 §). Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnalle asetetut tavoitteet saavute-taan ja että toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation teho-kasta johtamista, riskienhallintaa, toiminnan kehittämistä ja tuloksellisuuden arviointia. Lisäksi sisäisen val-vonnan tarkoituksena on varmistaa, että päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat tur-vataan.

1. Valvontaympäristö Suomussalmen kunnan sisäisen valvonnan yleisohje on hyväksytty kunnanhallituksessa vuonna 2015 (§ 159). Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pe-rusteet 2014 (§ 32). Hallintosäännön mukaan (kunnanvaltuusto 30.5.2017 § 18): ”Valtuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista kunnassa ja kuntakonsernissa. Kunnanhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat sekä valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksellisesti. Hallitus antaa toimintakertomuk-sessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Lautakunta vastaa toimialallaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon val-vonnasta ja tuloksellisuudesta sekä raportoi kunnanhallitukselle sisäisen valvonnan ja ristienhallinnan järjes-tämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Kunnanjohtaja sekä toimialojen johtavat viranhaltijat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toi-meenpanosta ja tuloksellisuudesta toimialoillaan, ohjeistavat alaisiaan toimintayksiköitä sekä raportoivat kunnanhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Palveluyksikköjen esimiehet vastaavat yksikön riskien tunnistamisesta, arvioinnista, riskienhallinnan toimen-piteiden toteutuksesta ja toimivuudesta sekä raportoivat kunnanhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Konsernijohto vastaa konserniyhteisöjen ohjauksesta sekä niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jär-jestämisen ja tuloksellisuuden valvonnasta. Sisäinen tarkastus arvioi objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konserni-valvonnan järjestämistä, tuloksellisuutta, raportoi arvioinnin tuloksista sekä esittää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi.”

2. Riskienarviointi

Erilaisten riskien tunnistaminen on vaikeaa. Arkisessa työssä riskit unohtuvat helposti. Tarvitaan yhteistyötä ja koulutusta. Etukäteisharjoittelu on tarpeen ja sen pitää olla säännöllistä. Sisäistä valvonnan ja riskienhallinnan toimenpiteitä tehdään, mutta toimialoilla on erilaisia käytäntöjä. Tarvi-taan entistä enemmän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tunnetuksi tekemiseksi.

3. Valvontatoimenpiteet

Kunnanhallitus seuraa lautakuntien ja konsernien hallitusten työskentelyä esityslistojen ja pöytäkirjojen väli-tyksellä. Kunnan- ja hallintojohtajan viranhaltijapäätökset ovat nähtävinä kunnanhallituksessa, sivistysjohta-

26

jan ja sivistyspalveluiden yksiköiden esimiesten päätökset sivistyslautakunnassa sekä teknisen palvelujen viranhaltijapäätökset (tekninen johtaja, rakennuttaja- ja maanmittausinsinööri, vesihuolto- ja kiinteistöpäällik-kö, rakennus- ja ympäristötarkastaja) teknisessä lautakunnassa neljännesvuosittain. Viranhaltijapäätökset tehdään Dynasty-asianhallintajärjestelmässä. Päätöksiä tehtiin vuonna 2017 seuraa-vasti: kunnanjohtaja 57 kpl, ei julkisia 2 kpl hallintojohtaja 25 kpl, ei-julkisia 34 kpl sivistysjohtaja 86 kpl tekninen johtaja 91 kpl, ei-julkisia 4 kpl Kunnanhallitus ei käyttänyt kertaakaan kuntalain 92 §:n mukaista otto-oikeutta lautakuntien tai viranhaltijoi-den päätöksiin vuoden 2017 aikana. Kunnanvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien päätöksistä laaditaan täytäntöönpanolista, jolla seurataan, että päätökset menevät oikeille henkilöille täytäntöönpantaviksi. Vuoden 2017 aikana tehdyt oikaisuvaatimukset ja kunnallisvalitukset:

1. Oikaisuvaatimus hallintojohtajan päätöksestä (29.12.2016 § 37) palveluaikalisistä: Kunnanhallitus päätti

(14.2.2017 § 31) hylätä oikaisuvaatimuksen perusteettomana.

2. Teknisen johtajan hankintapäätöksestä (12.9.2016 § 72) ja hankintaoikaisupäätöksestä (23.9.2016 § 75 ja 10.10.2016) valitettiin. Markkinaoikeus jätti tutkimatta hankintapäätöksestä tehdyn valituksen ja hylkä-si hankintaoikaisupäätöksestä tehdyn valituksen. Markkinaoikeus velvoitti (31.3.2017 nro 174/17) Suo-mussalmen kunnan korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut 3 300 eurolla. Samalla päätöksellä Markkinaoikeus velvoitti valittajan korvaamaan Suomussalmen kunnan oikeudenkäyntikulut 1 100 eurol-la viivästyskorkoineen.

3. Oikaisuvaatimus sivistyslautakunnan päätöksestä (22.2.2017 § 35) Ruukinkankaan koulun esiopetuksen tilajärjestelyistä 1.8.2017 alkaen: Sivistyslautakunta päätti (29.3.2017 § 43) hylätä päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen.

4. Oikaisuvaatimus teknisen lautakunnan päätöksestä (23.2.2017 § 17) haja-asutusalueen osoitekartan täydentämisestä: Tekninen lautakunta päätti (20.4.2017 § 31) hylätä päätöksestä tehdyn oikaisuvaati-muksen.

5. Oikaisuvaatimus sivistysjohtajan päätöksestä (24.4.2017 § 40) Ruukinkankaan koulun tuntiresursseista lv. 2017–2018: Sivistyslautakunta päätti (31.5.2017 § 91) hylätä päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuk-sen.

6. Oikaisuvaatimus teknisen lautakunnan päätöksestä (16.3.2017 § 23) haja-asutusalueen osoitekartan

täydentämisestä: Tekninen lautakunta päätti (20.4.2017 § 31) hylätä tien nimeämistä koskevan oi-kaisuvaatimuksen.

7. Valitus teknisen lautakunnan päätöksestä (14.8.2017 § 58) uhkasakon tuomitsemisesta, jossa määrättiin

ympäristölautakunnan päätöksessä (22.3.2017 § 23) asetettu uhkasakko asianosaisen maksettavaksi: Tekninen lautakunta antoi lausuntonsa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle päätöksestä tehtyyn valituk-seen (16.11.2017 § 77).

Henkilöstöä koskevat päätökset (esim. vuosilomat, sairauslomat) tehdään WebTallennus-ohjelmassa. Kukin työntekijä tai työyksikön sihteeri tekee hakemuksen sähköisesti ja lähettää sen esimiehelle päätöksen teke-mistä varten. Päätös menee sähköisesti suoraan henkilöstöhallinnon järjestelmään palkanlaskennan perus-teeksi. Myös työsopimukset ja virkamääräykset tehdään sähköisillä lomakkeilla WebTallenuksessa. Matka-laskut tehdään sähköisesti M2-matka- ja kuluhallintajärjestelmässä, joka otettiin käyttöön vuonna 2015. Mat-kalaskujen hyväksyntäkierto, maksatus ja siirto kirjanpitoon tapahtuvat sähköisesti. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä hoitaa kunnan kirjanpidon yhteistoimintasopimuksen pe-rusteella. Ostolaskut, laskenta- ja rahatoimi sekä henkilöstöhallinto hoidetaan soten tietojärjestelmässä. Näi-hin järjestelmiin on rakennettu kontrollijärjestelmät, jotka vähentävät virheiden ja mahdollisten vahinkojen määrää. Kunnan omassa toiminnassa tietoturvallisuuden ja tietohallinnon osalta noudatetaan Kainuun soten hyväksymiä tietoturvallisuusperiaatteita.

27

Laskun hyväksyjä vastaa laskun oikeellisuudesta, oikeasta tilimerkinnästä ja siitä, ettei käytettävissä olevaa määrärahaa ylitetä. Hän huolehtii siitä, että laskut ja muut maksutositteet tulevat viivytyksettä hyväksytyiksi ja toimitetaan maksettavaksi niin, etteivät maksut viivästy. Asiatarkastajana ja hyväksyjänä ei saa olla sama henkilö samassa tositteessa. Palkkahallinnosta tulee kuukausittain henkilölistat maksetuista palkoista. Toimialojen johtajat tarkistavat palk-kalistat omalta osaltaan. Saatavien laskutuksesta, perinnästä ja valvonnasta huolehtii Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayh-tymä yhteistoimintasopimuksen perusteella. Kunnan saatavat viedään kolmannesvuosittain tiedoksi kunnan-hallitukselle. Kunnan vakuutukset on kilpailutettu vuonna 2013. Kunnan työntekijöiden ryhmähenkivakuutus on Kuntien eläkevakuutuksessa, ulkomaan matkojen ryhmämatkavakuutus LähiTapiolassa ja vahingonkorvausvastuu-vakuutus vakuutusyhtiö Pohjolassa. Kaikki muut vakuutukset (lakisääteinen tapaturma-, vapaaehtoiset henki-lövakuutukset, omaisuus-, liikenne- ja kaskovakuutukset) ovat vakuutusyhtiö If:issä. Sofigaten kanssa solmittiin sopimus (kunnanjohtaja 19.1.2017 § 3), jossa Sofigate Oy tarjoaa ICT-palveluiden asiantuntijapalveluja. Lopputuloksena syntyy ICT-palveluiden nykytila ja taustatiedot, tavoite- ja tahtotilan määritys, tunnistettujen vaihtoehtojen tarkempi analyysi sekä yhteenveto ja johtopäätökset. Kuntamaisema Oy:n kanssa solmittu Maisema-palvelu – sopimus, jossa kunta saa käyttöönsä vuosijohtami-sen työkalun, jatkui vuonna 2017. Ohjeita ja sääntöjä on päivitetty ja uusia sääntöjä laadittu muuttuneen lainsäädännön vuoksi seuraavasti:

1. Hallintosääntö (kunnanvaltuusto 30.5.2017 § 18) tuli voimaan 1.6.2017. 2. Konserniohje (kunnanvaltuusto 14.11.2017 § 70) tuli voimaan 1.1.2018. 3. Kuntastrategia hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 6.10.2017 § 59. 4. Kylien kehittämisrahaston sääntö (kunnanvaltuusto 12.12.2018 § 76) tuli voimaan 1.1.2018. Kunnan-

valtuusto päätti 6.10.2017 § 60 perustaa Suomussalmen kunnan 150–vuotisjuhlavuoden lahjana ky-lien kehittämisrahaston, josta myönnetään rahoitusta Suomussalmen kunnan kylien toiminnallisiin kehittämishankkeisiin osarahoituksena.

Henkilöstölle tiedotetaan muutoksista, uusista ohjeista yms. intrassa, sähköpostilla ja henkilöstöinfoissa. Tiedotusvälineille lähetetään kokousten esityslistat ja kokousten jälkeen ilmoitetaan tehdyt päätökset. Kunta on lisännyt tiedottamista palkkaamalla toukokuussa viestintäsuunnittelijan. Uutiskirje julkaistaan kuukausit-tain. Sopimuksista on toimialojen pidettävä luetteloa ja valvottava vuosittain niiden ajantasaisuutta. Sopimusten siirtäminen Dynastyn sopimushallintaan aloitettiin loppuvuodesta 2016 ja se jatkui vuonna 2017.

5. Tieto ja tiedonvälitys

Kunnan toimialojen velvollisuutena on varmistua annettujen ja saatujen tietojen oikeellisuudesta ja ajanmu-kaisuudesta. Toimialat raportoivat talousarviossa annettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden to-teutumisesta sekä muista oleellisista havainnoista kunnanvaltuustolle, kunnanhallitukselle ja tarkastuslauta-kunnalle kaksi kertaa vuodessa: 1. kerran toukokuussa (tammi-huhtikuu) ja 2. kerran syyskuussa (tammi-elokuu). Syyskuussa on raportoitava myös valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen. Konserniyhtiöt antavat myös vastaavan raportin. Kunnanhallitus on käsitellyt erikseen konserniyhtiöiden tilinpäätökset ja ohjeistaa yhtiökokousedustajat. Tekniset palvelut antaa erilliset selvitykset valmistuneista investoinneista vuosittain. Talouspäällikkö kokoaa kuukausittain kunnanhallitukselle talousraportin, jossa käydään läpi talousarvion toteutumisen lisäksi muita kunnan kehityslukuja. Talousraportti annetaan kunnanhallitukselle tiedoksi. Kunnanvaltuustolle on esitelty valtuustoaloitteet vuonna 2016 ja toimenpiteet keskeneräisten aloitteiden osal-ta sekä kuntalaisten aloitteet vuonna 2016 ja toimenpiteet keskeneräisten aloitteiden osalta (21.2.2017 §:t 5-6).

6. Seuranta

Hallintosäännön 149 §:n mukaan kunnanhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liittyvine oikaisuvaati-musohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kunnan verkkosivuilla siten

28

kuin kuntalain 140 §:ssä tarkemmin säädetään. Muun viranomaisen pöytäkirja annetaan vastaavalla tavalla tiedoksi kunnan jäsenille, jos asianomainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.

Kunnan jäsenelle tehtävän tiedoksiannon tarkoituksena on yleinen tiedottaminen asiasta, mutta myös pää-töksen lainvoimaisuuden saavuttaminen. Jos tiedoksiantoa kunnan jäsenelle ei suoriteta, muutoksenhakuai-ka ei lähde kulumaan eikä päätös saa lainvoimaa. Päätöksen lainvoimaiseksi tuleminen edellyttää valitusajan kulumista ja sitä, että päätöksestä ei valiteta valitusviranomaiseen.

Viranhaltijapäätökset tulee jatkossa pitää nähtävän kunnan verkkosivuilla siten kuin kuntalain 140 §:ssä tar-kemmin säädetään.

Hallintosäännön 33 § mukaan kunnanhallituksen alaisen viranomaisen, lautakunnan alaisen viranomaisen ja lautakunnan jaoston on ilmoitettava kunnanhallitukselle tekemistään ottokelpoisista päätöksistä lukuun otta-matta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista kunnanhallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Ilmoi-tus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Hallintosäännön vaatima ilmoitusprosessi tulee ottaa viipymättä, jotta otto-oikeuden käyttö mahdollistuu.

Vuoden 2018 aikana tulee päivittää vuodelta 2008 peräisin olevat yleiset hankinta- ja pienhankintaohjeet. Vakuutussopimukset, jotka ovat vuodelta 2013, tulee kilpailuttaa vuoden 2018 aikana, samoin tulee tehdä uusi riskienhallinnan analyysi. Henkilöstön koulutusta tulee lisätä, mm. sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta ja uudesta hallintosään-nöstä sekä uudesta tietosuoja-asetuksesta.

Kunnanhallitus toteaa osaltaan, että sisäisen valvonnan ohjeet ovat ajan tasalla. Saatujen selvitysten perus-teella kunnan sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan laillisuudesta ja hyvän hallintotavan noudattamisesta sekä varojen ja toiminnan turvaamisesta. Säännöksiä, päätöksiä ja määräyk-siä on pääsääntöisesti noudatettu. Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu oleellisia puutteita tilikaudella. Kunnanhallitus toteaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomussalmen kunnassa on järjestetty asianmukaisesti.

29

2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS

2.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen

Ulkoiset

TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

TP 2017 TP 2016 TP 2015 TP 2014

1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 9 264 9 155 8 680 11 057

Valmistus omaan käyttöön

Toimintakulut -64 531 -64 859 -65 847 -66 682

Toimintakate -55 267 -55 704 -57 167 -55 625

Verotulot 26 303 26 486 27 383 26 929

Valtionosuudet 32 246 32 778 32 947 33 528

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 34 32 28 32

Muut rahoitustuotot 447 412 1683 258

Korkokulut -185 -166 -137 -173

Muut rahoituskulut -38 -78 -507 -24

Vuosikate 3 540 3 760 4 230 4 925

Poistot ja arvonalentumiset -3 719 -3 508 -3 220 -3 623

Satunnaiset tuotot 313 0 2 504

Satunnaiset kulut

Tilikauden tulos -179 565 1 010 3 806

Tilinpäätössiirrot 6 9 8 2

Tilikauden ali- /ylijäämä -173 574 1 018 3 808

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

2017 2016 2015 2014

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 14,4 14,1 13,2 16,6

Vuosikate/Poistot % 95,2 107,2 131,4 135,9

Vuosikate, euroa/asukas 440 459 507 580

Asukasmäärä 8 051 8 187 8 336 8 486

30

Valtuuston vuodelle 2017 hyväksymät talouden päämäärät 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun

verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan yhden prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä

tuoviin investointeihin. Toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate Kunnan ulkoiset toimintatuotot olivat 9,264 milj. euroa, toteutumaprosentti 105 %, kasvua edellisestä vuodes-ta 0,110 milj. euroa. Ulkoiset toimintakulut olivat 64,531 milj. euroa, toteutumaprosentti 99 %, laskua edelli-sestä vuodesta 0,328 milj. euroa. Toimintakate oli 55,267 milj. euroa, toteutumaprosentti 98 %. Toimintakate laski edellisen vuoden vastaavas-ta ajasta 0,438 milj. euroa. Talousarviossa toimintakatetavoite oli 56,231 milj. euroa. Rahoitus Verotulot Verotuloja kertyi 26,303 milj. euroa, toteutumaprosentti 101 %, 0,335 milj. euroa arvioitua enemmän. Vuo-desta 2017 verotulot laskivat 0,183 milj. euroa.

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

Kunnan tulovero 21 330 321,50 20 853 000,00 20 796 137,56 99,7 56 862,44

2 593 540,14 2 549 000,00 2 669 886,07 104,7 -120 886,07

2 561 781,78 2 566 000,00 2 837 038,28 110,6 -271 038,28

26 485 643,42 25 968 000,00 26 303 061,91 101,3 -335 061,91VEROTULOT

18911 VEROTULOT

Kiinteistövero

Osuus yhteisöveron t

Kunnallisveron verotulopohjan kehitys (Lähde: Kuntaliiton ennuste 23.10.2017)

Muutos % Vero % Verotulo

1 000 €

2008 105 627 3,3 19,0 20 069

2009 102 786 -2,7 19,0 19 529

2010 102 684 -0,1 19,5 20 023

2011 104 539 1,8 19,5 20 385

2012 105 471 0,9 19,5 20 567

2013 107 241 1,7 19,5 20 912

2014 108 833 1,5 20,5 22 311

2015 105 672 -2,1 20,5 21 966

2016** 103 582 -2,0 20,5 21 329

2017** 100 181 -3,3 20,5 20 746

** ennakkotieto

VuosiVerotulopohja

1 000 €

31

Kiinteistöverotustiedot

Vuosi 2017 Lähde: Vero.fi (11.9.2017)

laskennallinen enimmäis-

vero% kiinteistövero verotusarvo rajat

Käyttötarkoitus

Vakituinen asuinrakennus 0,45 728 420,00 161 871 200,00 0,41-0,90

Muu kuin vak. asuinrakennus 1,00 324 599,00 32 459 874,00 0,93-1,80

Yleinen (rakennus) 0,95 225 923,00 23 781 341,00 0,93-1,80

Voimalaitosrakennus 3,10 958 779,00 30 928 339,00 0,93-3,10

Tuulivoimlaitos 0,95 135 538,00 14 267 138,00 0,93-1,80

Yleishyödyllisessä käytössä (rakennus) 0,00 0,00 1 319 052,00 0,00-1,80

Maatalouden tuotantorakennus 0,95 35 112,00 3 695 960,00 0,93-1,80

Metsätalouden tuotantorakennus 0,95 3 223,00 275 382,00 0,93-1,80

Rakennukset yhteensä 2 411 594,00 268 598 286,00

Maapohjat

Yleinen (maapohja) 0,95 297 551,00 31 321 122,00 0,93-1,80

Yleishyöd. käytössä (maapohja) 0,00 0,00 117 163,00 0,00-1,80

Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 8 835,00 294 494,00 2,00-6,00

Maatalouden tuot.rak.rakennuspaikka 0,95 184,00 19 379,00 0,93-1,80

Metsatalouden tuot.rak.rakennuspaikka 0,95 8,00 840,00 0,93-1,80

Maapohja yhteensä 306 578,00 31 752 998,00

Laskennallinen vero yhteensä 2 718 172,00 300 351 284,00

Maksuunpantu vero yhteensä 2 459 642,00 Valtionosuudet Valtionosuuksia kertyi 32,246 milj. euroa, toteutumaprosentti 101 %, 0,348 milj. euroa arvioitua enemmän. Vuodesta 2016 valtionosuudet laskivat 0,532 milj. euroa.

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

27 476 349,00 26 530 000,00 26 514 763,00 99,9 15 237,00

5 996 788,00 6 015 000,00 6 056 712,00 100,7 -41 712,00

-695 555,00 -647 000,00 -325 871,00 50,4 -321 129,00

32 777 582,00 31 898 000,00 32 245 604,00 101,1 -347 604,00VALTIONOSUUDET

18921 VALTIONOSUUDET

Kunnan peruspalv. vo

Verot.per. vo tasaus

Opetus- ja kultt. vo

Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot olivat 0,034 milj. euroa ja muut rahoitustuotot 0,447 milj. euroa. Korkokulut olivat 0,185 milj. eu-roa ja muut rahoituskulut 0,038 milj. euroa. Vuosikate Vuosikate on 3,540 milj. euroa. Vuosikate kattaa poistoista 95 %. Asukasta kohti vuosikate on 440 euroa. Poistot Poistoja kirjattiin 3,719 milj. euroa. Talousarviossa poistot olivat 3,890 milj. euroa eli toteutumaprosentti oli 96 %.

32

Tilikauden tulos ja tilikauden ylijäämä Tilikauden tulos on 0,179 milj. euroa alijäämäinen. Talousarviossa tilikauden tulos oli 2,312 milj. euroa ali-jäämäinen. Tilikauden tuloksen muodostumiseen vaikuttavat arvioitua suuremmat toimintatuotot (0,477 milj. euroa) sekä arvioitua suuremmat verotulot ja valtionosuudet (yhteensä 0,683 milj. euroa). Toimintakulut puo-lestaan alittuvat 0,486 milj. eurolla. Lähinnä palvelujen ostot ja maksetut avustukset toteutuivat arvioitua pie-nempinä.

Rahastojen muutosten jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostuu 172 595,39 euroa.

2.2. Toiminnan rahoitus

Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut, 1000 euroa

TP 2017 TP 2016 TP 2015 TP 2014

1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 3 540 3 758 4 230 4 924

Satunnaiset erät 0 313 0 2 504

Tulorahoituksen korjauserät -59 -80 -33 53

Investointien rahavirta

Investointimenot -3 971 -5 555 -7 523 -7 658

Rahoitusosuudet investointimenoihin 37 40 49 183

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 63 114 58 2 392

Toiminnan ja investointien rahavirta -390 -1 410 -3 219 2 398

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäys 0 -69 0 0

Antolainasaamisten vähennys 0 0 0 0

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 500 2 000 0 3 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 554 -1 294 -1 339 -1 483

Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 000 1 000 0 0

Oman pääoman muutokset 0 53 0 0

Muut maksuvalmiuden muutokset 504 -991 2 633 -302

Rahoituksen rahavirta 3 450 699 1 294 1 215

Rahavarojen muutos 3 060 -711 -1 925 3 613

Rahavarat 31.12. 13 762 10 701 11 412 13 337

Rahavarat 1.1. 10 702 11 412 13 336 9 723

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2017 TP 2016 TP 2015 TP 2014

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, viideltä

vuodelta, 1000 € -3 164 -5 943 -4 046 -1 616

Investointien tulorahoitus, % 90,0 68,1 56,6 65,9

Lainanhoitokate 2,1 2,7 3,0 3,1

Kassasta maksut/vuosi, 1000 euroa 70 149 72 021 75 353 75 453

Kassan riittävyys, pv 72 54 55 65

Asukasmäärä 8 051 8 187 8 336 8 486

33

2.3. Lainojen hoito

TALOUSARVIOLAINAT Vuonna 2017 talousarviolainaa nostettiin 3,5 milj. ja lyhytaikaista lainaa 2,0 milj. euroa. Lainakanta vuoden lopussa oli 15,710 milj. euroa eli 1 951 euroa asukasta kohti.

1 000 euroa 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Lainanotto 4 000 1 000 3 000 0 3 000 5 500

Lyhennykset -1 118 1 256 -1 483 -1 339 -1 294 -2 554

Nettolainanotto -2 882 256 1 517 -1 339 1 706 2 946

Lainakanta 11 137 10 880 12 397 11 058 12 764 15 710

Korot 209 147 173 137 165 185

Hoitokustannukset 1 327 1 403 1 656 1 476 1 459 1 739

Lainojen hoitokate 3,3 3,4 3,1 3,0 2,7 2,2

Lainat euroa/asukas 1 264 1 255 1 461 1 327 1 559 1 951

2.4. Maksuvalmius

Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyydellä päivissä. Suomussalmen kunnan maksuvalmius 31.12.2017 oli 72 päivää. Kassasta maksut olivat yhteensä 70,149 milj. euroa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 54 päivää ja 72,201 milj. euroa.

2.5. Tulorahoituksen riittävyys

Kriisitalous: Mikäli kunnan vuosikate on negatiivinen, luokitellaan kunta kriisikunnaksi. Suomussalmi (1000 euroa)

2012 2013 2014 2015 2016 2017

Vuosikate 4 224 4 602 4 924 4 230 3 758 3 540

Lainojen lyhennys -1 118 -1 256 -1 483 -1 339 -1 294 -2 554

Poistot -3 876 -4 061 -3 623 -3 220 -3 508 -3 713

Jäämä -770 -715 -182 -329 -1 044 -2 727

34

3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET

TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2017 2016

1 000 € 1 000 €

A PYSYVÄT VASTAAVAT 63 608 63 398

I Aineettomat hyödykkeet 49

1. Aineettomat oikeudet 28 1

2. Muut pitkävaikutteiset menot 21

3. Ennakkomaksut

II Aineelliset hyödykkeet 53 317 53 150

1. Maa- ja vesialueet 6 434 6 394

2. Rakennukset 35 070 34 915

3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 8 391 8 550

4. Koneet ja kalusto 677 870

5. Muut aineelliset hyödykkeet

6. Ennakkomaksut ja keskener. hank. 2 745 2 421

III Sijoitukset 10 242 10 247

1. Osakkeet ja osuudet 9 290 9 295

2. Joukkovelkakirjasaamiset

3. Lainasaamiset 883 883

4. Muut saamiset 69 69

B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0 0

1. Valtion toimeksiannot

2. Lahjoitusrahastojen varat

3. Muut toimeksiantojen varat

C VAIHTUVAT VASTAAVAT 16 405 13 767

I Vaihto-omaisuus 0 0

1. Aineet jatarvikkeet

2. Keskeneräiset tuotteet

3. Valmiit tuotteet/tavarat

4. Muu vaihto-omaisuus

5. Ennakkomaksut

II Saamiset 2 643 3 065

Pitkäaikaiset saamiset

1. Myyntisaamiset 344 439

2. Lainasaamiset 767 771

3. Muut saamiset

4. Siirtosaamiset

Lyhytaikaiset saamiset 1 532 1 855

1. Myyntisaamiset 639 696

2. Lainasaamiset 54 4

3. Muut saamiset 131 279

4. Siirtosaamiset 708 876

III Rahoitusomaisuusarvopaperit 10 079 9 722

1. Osakkeet ja osuudet

2. Sijoitukset rahamarkkinainstr. 10 079 9 722

3. Joukkovelkakirjalainasaamiset

4. Muut arvopaperit

IV Rahat ja pankkisaamiset 3 683 980

VASTAAVAA YHTEENSÄ 80 013 77 165

VASTATTAVAA 2017 2016

1 000 € 1 000 €

A OMA PÄÄOMA 59 462 59 642

I Peruspääoma 37 224 37 224

II Arvokorotusrahasto

III Muut omat rahastot 4 298 4 305

IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 18 113 17 540

V Tilikauden alijäämä -173 573

B POISTOERO JA VAPAA- 0 0

EHTOISET VARAUKSET

1. Poistoero 0 0

2. Vapaaehtoiset varaukset 0 0

C PAKOLLISET VARAUKSET 0 0

1. Eläkevaraukset

2. Muut pakolliset varaukset 0 0

D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 30 28

1. Valtion toimeksiannot 0 0

2. Lahjoitusrahastojen pääomat 30 28

3. Muut toimeksiantojen pääomat

E VIERAS PÄÄOMA 20 521 17 495

1. Pitkäaikainen 13 382 11 500

1. Joukkovelkakirjalainat

2. Lainat rah. ja vak.laitoksilta 12 094 10 136

3. Lainat julkisyhteisöiltä 474 602

4. Lainat muilta luotonantajilta

5. Saadut ennakot

6. Ostovelat

7. Liittymismaksut ja muut velat 814 762

8. Siirtovelat

2. Lyhytaikainen 7 139 5 995

1. Joukkovelkakirjalainat 0 0

2. Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 3 026 1 909

3. Lainat julkisyhteisöiltä 118 118

4. Lainat muilta luotonantajilta 0 0

5. Saadut ennakot 207 68

6. Ostovelat 1 460 1 712

7. Liittymismaksut ja muut velat 181 223

8. Siirtovelat 2 147 1 965

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 80 013 77 165

TASEEN TUNNUSLUVUT: 2017 2016

Omavaraisuusaste, % 75 % 77 %

Suhteellinen velkaantuneisuus-% 30 % 25 %

Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista, % 29 % 27 %

Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € 17 940 18 113

Kertynyt yli-/alijäämä,.€ /asukas 2 228 2 212

Lainakanta 31.12., 1000 euroa 15 710 12 764

Lainakanta 31.12. € /asukas 1 951 1 559

Lainasaamiset 31.12., 1000 euroa 952 952

35

4. KOKONAISTULOT JA –MENOT

2017 2016 2017 2016

TULOT 1 000 e 1 000 e MENOT 1 000 e 1 000 e

Toiminta Toiminta

Toimintatuotot 9 264 9 155 Toimintakulut 64 531 64 859

Verotulot 26 303 26 486 -valmistus omaan käyttöön 0 0

Valtionosuudet 32 246 32 778 Korkokulut 185 166

Korkotuotot 34 32 Muut rahoituskulut 38 78

Muut rahoitustuotot 447 412 Satunnaiset kulut 0 0

Satunnaiset tuotot 0 313 Tulorahoituksen korjauserät 0 0

Tulorahoituksen korjauserät -59 -80 Pakollisten varausten muutos

-Pysyvien vastaavien -Pakollisten varausten lis (+), väh. (-)

hyödykkeiden luovutusvoitot -Pysyvien vastaavien

Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot

Rahoitusosuudet investointimenoihin 37 40 Investoinnit

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 63 114 Investointimenot 3 971 5 555

Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta

Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Antolainasaamisten lisäykset 0 69

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 500 2 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 554 1 294

Lyhytaikaisten lainojen lisäys 1 000 1 000 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0

Oman pääoman lisäykset 0 53 Oman pääoman vähennykset 0 0

Kokonaistulot yhteensä 72 835 72 303 Kokonaismenot yhteensä 70 279 72 021

5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS

5.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä

Yhdistely konsernitilinpäätökseen

Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl)

Tytäryhteisöt:

Yhtiöt

Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 5 1

Kunnallista liiketoimintaa 1

harjoittavat yhtiöt

Muut yhtiöt

Osuuskunnat

Yhdistykset

Säätiöt

Kuntayhtymät 3

Osakkuusyhteisöt

Muut omistusyheysyhteisöt

Yhteensä 9

36

5.2. Konsernin toiminnan ohjaus

Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan (emoyhteisö) sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvi-en yhteisöjen kanssa on määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Määräämisval-tasuhde voi perustua myös siihen, että tytäryhteisöllä yksin tai yhdessä muiden tytäryhteisöjen kanssa on määräämisvalta toisessa yhteisössä. Tytäryhteisö on yhteisö, jossa emoyhtiöllä on määräämisvalta. Osakkuusyhteisö on yhteisö, jonka äänivallas-ta konsernin emoyrityksellä on 20–50 prosentin osuus suoraan tai välillisesti. Kuntayhtymä yhdistellään aina kunnan konsernitilinpäätökseen riippumatta siitä, mikä on kunnan osuus kun-tayhtymän varoista ja velvoitteista. Yhdistely tehdään omistusosuuden mukaisesti. Suomussalmen kunnan konserniin kuului vuoden 2017 lopussa kuusi tytäryhteisöä. Konsernitilipäätökseen on tytäryhteisöjen lisäksi yhdistetty kolme kuntayhtymää, joissa kunta on jäsenenä. Kunnan konserniohjausta konserniin kuuluvissa tytäryhtiöissä on toteutettu kunnanhallitukseen nähden yh-teisön hallituksiin nimeämien edustajien välityksellä. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt talousarviokäsittelyn yhteydessä kunnan tytäryhtiöiden tavoitteet, talousarviot ja –suunnitelmat. Tytäryhtiöt ovat raportoineet nel-jännesvuosittain kunnanhallitukselle ja –valtuustolle toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumises-ta. Kuntayhtymät Kainuun hallintokokeilu päättyi 31.12.2012. Kainuun kunnat perustivat 1.1.2013 alkaen maakunnan liiton tehtäviä varten Kainuun liitto –kuntayhtymän ja sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä varten Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän. Kainuun liitto –kuntayhtymä Perussopimuksen mukaan maakuntavaltuustoon kuuluu 35 jäsentä. Suomussalmen kunta valitsee maakun-tavaltuustoon 4 jäsentä. Maakuntavaltuuston jäsenet Suomussalmelta ovat 2017–2018 Jäsen Varajäsen Erja Helttunen Tuula M. Heikkinen Veijo Holappa Martti Seppänen Matti Mulari Markku Korvuo Tuomas Pyykkönen Ahti Pakarinen Maakuntahallitukseen kuuluu 12 jäsentä ja kustakin jäsenkunnasta valitaan vähintään yksi jäsen. Jäsen Varajäsen Terttu Huttu-Juntunen Minna Saastamoinen Kuntayhtymä neuvottelee kunkin kunnan kanssa seuraavan vuoden talousarviosta, edunvalvonnasta, ylei-sestä kehittämisestä ja muista kuntayhtymälle kuuluvista tehtävistä. Neuvottelut on käytävä kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Puolangan kunta on osajäsenenä sairaanhoitopiirissä, kehitysvammaisten erityishuoltopiirissä ja ympäristö-terveydenhuollossa. Perussopimuksen mukaan yhtymävaltuustoon kuuluu 35 jäsentä. Suomussalmen kunta valitsee yhtymäval-tuustoon 4 jäsentä.

37

Yhtymävaltuuston jäsenet Suomussalmelta ovat 2017–2016 Jäsen Varajäsen Veijo Holappa Martti Seppänen Pirjo Kähkönen Kirsi Manninen Heikki Nilkku Jukka Pekka Alanko Seppo Nyman Reijo Pyykkönen Yhtymähallitukseen kuuluu 14 jäsentä. Jäsen Varajäsen Marja-Liisa Holappa Taina Matero Eila Jokelainen-Keränen Heikkinen Pirjo Kuntayhtymä neuvottelee kunkin kunnan kanssa seuraavan vuoden talousarviosta, edunvalvonnasta, ylei-sestä kehittämisestä ja muista kuntayhtymälle kuuluvista tehtävistä. Neuvottelut on käytävä kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Kainuun Jätehuollon kuntayhtymän jäseneksi Suomussalmen kunta on liittynyt 1.1.2005 alkaen. Yhtymähallituksen jäsenmäärä on seitsemän (7) ja toimikausi kaksi (2) vuotta. Kajaanilla, Sotkamolla, Kuh-molla ja Suomussalmella on pysyvät hallituspaikat. Hyrynsalmella, Puolangalla ja Ristijärvellä on yksi yhtei-nen kiertävä paikka. Paltamolla ja Vaalalla on samoin yksi yhteinen kiertävä paikka. Kiertävät paikat vaihtu-vat hallituskausittain. Yhtymähallituksen jäsen Suomussalmelta on 2017–2019 Jäsen Varajäsen Jonna Seppänen Pirjo Heikkinen

38

TOIMINNALLISET TAVOITTEET Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot Toiminta-ajatus:

Yhtiön toiminta keskittyy edelleen olemassa olevan asuntokannan käyttöasteen parantamiseen ja asiakkaille tarjottavien palveluiden monipuolistamiseen.

Visio Kyllä se hyvejää Missio Asuntoja eri-ikäisille kaikissa elämäntilanteissa Toimintalinjat 2017 Tyhjäksi ja tarpeettomaksi jäävän asuntokannan käyttötarkoituksen muuttaminen tai myyminen mahdolli-suuksien mukaan huomioiden olemassa olevat säännökset ja määräykset.

AVAINTULOKSET ARVIOINTIKRITEERI/ MITTARI

TULOSTAVOITE/ TAVOITETASO

TOTEUMA 1 – 12 kk

Asiakasnäkökulma 1. Asukasdemokratia 2. Asukasviihtyvyys 3. Asuinympäristön viih-

tyvyys

Asukaskyselyt

Hyvä asukastyytyväi-syys

Asukasdemokratia kokoukset on pidetty. Piha-alueiden ja julkisivujen korjauksia on tehty.

Prosessinäkökulma

1. Olemassa olevat re-surssit otetaan te-hokkaaseen käyt-töön.

2. Asuntojen peruskor-

jauksista huolehtimi-nen

Kehityskeskustelut ja asukastyytyväisyys-kyselyt Eurot/korjaukset PT-suunnitelman toteu-tuminen

Tyytyväiset asiakkaat ja työntekijät PT-suunnitelman tavoit-teiden toteutuminen

Tyytyväiset asiakkaat ja työntekijät Peruskorjauksia tehty.

Talouden näkökulma 1. Käyttöasteen paran-

taminen 2. Maksuvalmius 3. Vuokrasaatavat 4. Kannattavuus 5. Vakavaraisuus

Nykyinen käyttöaste >88 % Kassan riittävyys pv. Vuokrasaatavat liike-vaihdosta Tilinpäätös Tilinpäätös

Käyttöaste yli 88 % 90 päivää Vuokrasaatavat < 2 % liikevaihdosta Sijoitetun pääoman tuot.3 % Omavaraisuusaste 8 %

Käyttöaste 83,82 % Kassa 84 pv 1,00 % 4,53 % (ROCE) 42,3 %

Henkilöstönäkökulma 1. Henkilöstön riittävyys

ja osaaminen 2. Työ hyvinvointi

Kehityskeskustelut ja vuorovaikutus, henki-löstön määrä, koulutus Sairauspoissaolot

Henkilöstön työolojen parantuminen Terveet ja tyytyväiset työntekijät

Henkilöstön kuukausikokouk-set, tiimityöskentely ja koulu-tus. Sairauspoissaolot 0 pv.

Toiminta: Yhtiön toiminta on jatkunut normaalisti. Vastuuhenkilö: Leena Kela puh. 044 777 4000 email. leena.kela@suomussalmi.fi

39

Tilinpäätös 31.12.2017

KIINTEISTÖ OY SUOMUSSALMEN VUOKRATALOT

TP 2016 TP 2017 TA 2017 TOT% TA 2018

Tuloslaskelma 2 503 344 2 402 194 2 532 770 95 2 424 698

59 770 60 981 44 891 136 52 518

2 563 114 2 463 175 2 577 661 96 2 477 216

-210 715 -175 468 -159 177 110 -172 149

Poistot -409 945 -384 337 -389 360 99 -365 944

Arvonalentumiset -101 353 0 0 0

-1 424 398 -1 405 040 -1 513 863 93 -1 566 479

416 703 498 330 515 261 97 372 644

5 939 5 847 5 300 110 4 350

-104 357 -89 869 -93 821 96 -79 160

-318 280 -413 470 -426 740 97 -297 834

5 838 0 0

Tase Vastaavaa 9 843 431 9 439 042 9 454 071 9 073 098

Vuokrasaamiset 19 508 18 257 20 000 20 000

Muut saamiset 18 157 17 374 20 000 20 000

Rahat ja pa saam. 669 350 685 525 727 447 588 575

10 550 446 10 160 198 10 221 518 9 701 673

Vastattavaa 1 254 377 1 255 216 1 254 377 1 255 216

3 015 960 3 429 430 3 442 700 3 727 264

5 191 650 4 435 291 4 432 395 3 669 493

1 088 459 1 040 261 1 092 046 1 049 700

10 550 446 10 160 198 10 221 518 9 701 673

Käyttöomaisuus ja sijoitukset Arvo 1.1. 10 351 629 9 843 431 9 843 431 9 439 042

Lisäykset/vähennykset 3 100 -20 052 0 0

Poistot evl -409 945 -384 337 -389 360 -365 944

Arvonalentumiset -101 353 0 0 0

Arvo 31.12. 9 843 431 9 439 042 9 454 071 9 073 098

816 747 801 242 801 242 100 756 359

Tunnusluvut Käyttöaste % 86,6 83,8 88,8 85

Keskineliövuokra eur 8,77 8,81 8,81 8,75

Lainat eur/asm² 234 205 205 177

Maksuvalmius, QR 0,7 0,7 0,7 1

Omavaraisuusaste 36,9 42,3 36 36

Henkilöstön määrä 4 3,5 3 3,3

Hlstökulut eur/hlö 52 678 50 133 53 059 52 166

Asuntoja yhteensä 480 kpl Pinta-ala asm² 25650,5 v 2016

Asuntoja yhteensä 473 kpl Pinta-ala asm² 25311,5 v 2017

Asuntoja yhteensä 467 kpl Pinta-ala asm² 24940,5 v 2018

Suomussalmi 2.3.2018

Leena Kela

Vapaaeht. varaukset

Vieras pääoma pitkäaik.

Vieras pääoma lyhytaik.

Lainojen lyhennykset

Pysyvät vastaavat

Vaihtuvat vastaavat

Oma pääoma

Vuokraustoimen liikevaihto

Muut kiinteistön tuotot

Liikevaihto yhteensä

Henkilöstökulut

Muut kulut

Liikevoitto

Rahoitustuotot

Rahoituskulut

Varausten lisäys/vähennys

Tilikauden tulos

40

Säröskuja 1

TP 2016 TP 2017 TA 2017 TOT % TA 2018

Tuloslaskelma 80 271 79 722 79 585 100 80 218

-44 895 -45 082 -45 007 100 -45 120

-28 880 -32 507 -34 578 94 -35 098

6 496 2 133 0 0

Poistot -2 997 -1 136 0 0

0 10 0 0

3 499 1 007 0 0

Tase Vastaavaa Pysyvät vastaavat 615 517 614 381 615 517 614 381

Vaihtuvat vastaavat

Saamiset 1 514 2 666 2 000 2 000

Rahat ja pa 25 069 27 045 25 000 27 143

642 100 644 092 642 517 643 524

Vastattavaa 621 522 622 529 621 522 622 529

20 578 21 563 20 995 20 995

642 100 644 092 642 517 643 524

Käyttöomaisuus ja sijoitukset Arvo 1.1. 618 514 615 517 615 517 614 381

Lisäys/vähennys 0 0 0 0

Poistot -2 997 -1 136 0 0

Arvo 31.12. 615 517 614 381 615 517 614 381

Tunnusluvut Vuokra 1.1.-28.2.17 10,00 eur/asm² 1.1.-28.2.18 10,00 eur/asm²

1.3.-31.12.17 10,00 eur/asm² 1.3.-31.12.18 10,00 eur/asm²

Käyttöaste % 100 100 100

202 275 eur

326,25 eur/asm²

kunnalle tämän yhtiön osakkeiden ostamista varten. Lainaa jäljellä 202 275 eur 31.12.2017.

Leena Kela

La vieras pääoma

Tilinpäätös 31.12.2017

Asunto Oy Suomussalmen Hirvikangas

Kiinteistön hoito/pääomat.

Kiinteistön pääomamenot

Kiinteistön hoitokulut

Hoitokate

Rahoituskulut/tuotot

Tilikauden tulos

Oma pääoma

Kiinteistön pääomatuotot sisältyvät yhtiön asukkailta perimiin vuokriin ja ne kattavat kunnan

yhtiöltä perimät Valtiokonttorin lainan hoitokulut.

Suomussalmi 2.3.2018

Asuntoja yhteensä 10 kpl Pinta-ala 620 asm²

Lainat 31.12.2017 Suomussalmen kunta

Lainat: Suomussalmen kunnan taseessa oleva Valtiokonttorin laina, joka on myönnetty Suomussalmen

41

Tilinpäätös 31.12.2017

Pitämänkatu 1

TP 2016 TP 2017 TA 2017 TOT % TA 2018

Tuloslaskelma 41 958 40 250 41 620 97 42 220

-47 836 -35 388 -41 620 85 -42 220

-5 878 4 862 0 0

Poistot 0 -1 767 0 0

0 0 0 0

-5 878 3 095 0 0

Tase Vastaavaa Pysyvät vastaavat 791 342 789 575 791 342 789 575

Vaihtuvat vastaavat

Saamiset 3 170 2 365 2 000 2 000

Rahat ja pankkis. 5 792 11 901 7 343 12 205

800 304 803 841 800 685 803 780

Vastattavaa 798 185 801 280 798 185 801 280

2 119 2 561 2 500 2 500

800 304 803 841 800 685 803 780

Käyttöomaisuus ja sijoitukset Arvo 1.1. 791 342 791 342 791 342 789 575

Poistot 0 -1 767 0 0

Arvo 31.12. 791 342 789 575 791 342 789 575

Tunnusluvut Vastike 1.1.-28.2.17 0,30 €/osake 1.1.-28.2.18 0,28 €/osake

1.3.-31.12.17 0,28 €/osake 1.3.-31.12.18 0,29 €/osake

Käyttöaste % 100 100 100 100

Pinta-ala 763 asm²

Asunnot Suomussalmen kunta 7 kpl Pinta-ala 545 asm²

166 082 eur

304,74 eur/asm²

Lainat: Suomussalmen kunnan taseessa oleva Valtiokonttorin laina, joka on myönnetty Suomussalmen

kunnalle tämän yhtiön osakkeiden ostamista varten. Lainaa jäljellä 166 082 eur 31.12.2017.

Suomussalmi 2.3.2018

Leena Kela

Tilikauden tulos

Oma pääoma

La vieraspääoma

Asuntoja yhteensä 10 kpl

Lainat 31.12.2017 Suomussalmen kunta

Asunto Oy Suomussalmen Kuntopolku

Kiinteistön tuotot

Kiinteistön hoitokulut

Hoitokate

Rahoitustuotot

42

Tilinpäätös 31.12.2017

Jäniksenpolku 22

TP 2016 TP 2017 TA 2017 TOT% TA 2018

45 346 45 173 45 957 98 45 596

-21 963 -22 055 -22 018 100 -22 073

-26 395 -21 677 -23 939 91 -23 523

-3 012 1 441 0 0

Poistot 0 -399 0 0

0 0 0 0

-3 012 1 042 0 0

yhtiöltä perimät Valtiokonttorin lainan hoitokulut.

Tase Vastaavaa Pysyvät vastaavat 387 172 386 773 387 172 386 773

Vaihtuvat vastaavat

Saamiset 31 164 100 100

Rahat ja pankkis . 24 319 26 931 24 816 26 257

411 522 413 868 412 088 413 130

Vastattavaa 401 088 402 130 401 088 402 130

10 434 11 738 11 000 11 000

411 522 413 868 412 088 413 130

Käyttöomaisuus ja sijoitukset Arvo 1.1. 387 172 387 172 387 172 386 773

Poistot 0 -399 0 0

Arvo 31.12. 387 172 386 773 387 172 386 773

Tunnusluvut Vuokra 1.1.-28.2.17 9,64 eur/asm² 1.1.-28.2.18 9,64 eur/asm²

1.3.-31.12.17 9,64 eur/asm² 1.3.-31.12.18 9,64 eur/asm²

Käyttöaste % 100 100 100 100

Pinta-ala 362 asm²

102 570 eur

283,34 eur/asm²

Laina: Suomussalmen kunnan taseessa oleva Valtiokonttorin laina, joka on myönnetty Suomussalmen

kunnalle tämän yhtiön osakkeiden ostamista varten. Lainaa jäljellä 102 570 eur 31.12.2017.

Suomussalmi 2.3.2018

Leena Kela

Asuntoja yhteensä 6 kpl

Lainat 31.12.2017 Suomussalmen kunta

Asunto Oy Suomussalmen Ämmäntaival

Kiinteistön hoito/pääomatuotot

Kiinteistön pääomamenot

Kiinteistön hoitokulut

Hoitokate

Rahoitustuotot

Tilikauden tulos

Oma pääoma

La vieras pääoma

Kiinteistön pääomatuotot sisältyvät yhtiön asukkailta perimiin vuokriin ja ne kattavat kunnan

43

Säröskuja 2

TP 2016 TP 2017 TA 2017 TOT% TA 2018

Tuloslaskelma 80 899 79 365 80 106 99 81 055

-31 088 -32 247 -36 161 89 -37 009

49 811 47 118 43 945 107 44 046

-17 574 -16 665 -16 664 100 -15 843

0 0 0 0

-6 632 -5 454 -5 588 98 -5 071

-25 600 -24 990 -21 693 115 -23 132

5 9 0 0

Tase Vastaavaa Pysyvät vastaavat 422 055 405 390 405 391 389 547

Vaihtuvat vastaavat

Saamiset 1 280 4 673 1 500 1 500

Rahat ja pankkis. 67 698 67 490 67 496 70 803

491 033 477 553 474 387 461 850

Vastattavaa 8 464 8 473 8 464 8 473

44 740 69 730 66 433 92 862

437 829 399 350 399 490 360 515

491 033 477 553 474 387 461 850

Käyttöomaisuus ja sijoitukset Arvo 1.1. 439 629 422 055 422 055 405 390

Poistot -17 574 -16 665 -16 664 -15 843

Arvo 31.12. 422 055 405 390 405 391 389 547

Tunnusluvut Vuokra 1.1.-28.2.17 9,22 eur/asm² 1.1.-28.2.18 9,22 eur/asm²

1.3.-31.12.17 9,22 eur/asm²1.3.-31.12.18 9,22 eur/asm²

Käyttöaste % 100 100 100 100

Pinta-ala 670,5 asm²

Lainat 31.12.2017 374 536 eur

15 977 eur 582,42

Leena Kela

Poistot

Tilinpäätös 31.12.2017

Asunto Oy Suomussalmen Marjakangas

Kiinteistön tuotot

Kiinteistön hoitokulut

Hoitokate

Suomussalmi 2.3.2018

Rahoitustuotot

Rahoituskulut

Varausten muutos

Tilikauden tulos

Oma pääoma

Vapaaeht.varaukset

Vieras pääoma

Asuntoja yhteensä 14 kpl

Valtiokonttori

Suomussalmen kunta

44

Kunnan taseessa olevat lainat

Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot 2017 2016

As Oy Suomussalmen Hirvikangas Saldo 31.12.16 244 035,28 Saldo 31.12.15 283 855,34

Lainan hoitokulut sisältyvät asukkaiden vuokriin Lyhennykset 41 759,65 Lyhennykset 39 820,06

Korot 3 247,87 Korot 5 075,22

Saldo 31.12.17 202 275,63 Saldo 31.12.16 244 035,28

Lainan hoitamiseen liittyvä rahoitusvastike 45 082,36 44 895,28

Velkana as oy:n taseessa kunnalle 31.12.2017 15 039,92 31.12.2016 14 965,08

As Oy Suomussalmen Ämmäntaival Saldo 31.12.16 122 950,04 Saldo 31.12.15 142 365,85

Lainan hoitokulut sisältyvät asukkaiden vuokriin Lyhennykset 20 379,48 Lyhennykset 19 415,81

Korot 1 638,62 Korot 2 547,37

Saldo 31.12.17 102 570,56 Saldo 31.12.16 122 950,04

Lainan hoitamiseen liittyvä rahoitusvastike 22 054,70 21 963,18

Velkana as oy:n taseessa kunnalle 31.12.2017 7 357,68 31.12.2016 7 321,08

Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt KIINTEISTÖ OY SUOMUSSALMEN VUOKRATALOT TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 Yleistä Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot on Suomussalmen kunnan 100 % omistama kiinteistöosakeyhtiö. Yhtiön toimiala on rakennuttaa, omistaa ja hallita kiinteistöjä, ostaa ja vuokrata alueita ja rakennuksia sekä antaa vuokralle kiinteistöjä ja huoneita. Kulunut tilikausi on yhtiön kahdeskymmenes ensimmäinen. Kilpailu asuntomarkkinoilla on ollut edelleen vilkasta. Asuntolainojen alhainen korkotaso piti omistusasunto-jen kysynnän korkealla vähentäen vuokra-asuntojen kysyntää.

Yhtiön toimintaan vaikuttava lainsäädäntö Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot noudattaa toiminnassaan mm. osakeyhtiölakia, aravalakia ja arava-asetusta sekä lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa. Asukasvalinnoissa noudatetaan valtioneuvoston pää-töksiä ja ympäristöministeriön ohjeita. Asuntokannan vuokranmääritys tapahtuu omakustannusperiaatteen mukaisesti, jolloin vuokratuloilla katetaan rakentamisesta ja korjaamisesta aiheutuneet pääomakulut sekä hyvän kiinteistönpidon edellyttämät hoitokulut. Asumispalveluiden hyvän hinta ja laatusuhteen ylläpitäminen on yhtiön toiminnan pääperiaate. Henkilöstö Palveluksessamme oli 3 vakinaista työntekijää. Kaksi henkilöä on toimistotyössä ja toimitusjohtaja. Kesä-ajaksi oli palkattu maalari. Samalla henkilökunnalla olemme hoitaneet myös viiden erillisen yhtiön isännöinti-palvelut sekä Suomussalmen Energian taloushallinnon. Yhtiön hallitus Yhtiön hallitukseen ovat toimintavuoden aikana kuuluneet: Varsinaiset jäsenet 1.1.- 22.8.2017

Timo Säkkinen puheenjohtaja Martti Seppänen varapuheenjohtaja Jukka-Pekka Alanko Merja-Liisa Seppänen Erja Helttunen

45

varalla Vuokko Hiltunen Marja-Liisa Holappa

Varsinaiset jäsenet 23.8. – 31.12.2017

Timo Säkkinen puheenjohtaja Martti Seppänen varapuheenjohtaja Ahti Pakarinen Merja-Liisa Seppänen Erja Helttunen

varalla Tuula Heikkinen

Veijo Holappa Asukasjäsenet 1.1. – 31.12.2017 Matti Moilanen Kalle Rinkinen Yhtiökokousedustajat 1.1. – 22.8.2017 Mikko Juntunen Suomussalmen kunta, varalla Veijo Holappa Suomussalmen kunta. 23.8. – 31.12.2017 Jonna Seppänen Suomussalmen kunta, varalla Minna Saastamoinen Suomussalmen kunta.

Tilintarkastaja BDO Oy ja vastuunalaisena tarkastaja KHT, JHT Tiina Mikkonen-Brännkärr. Yhtiön osakepääoma Yhtiön osakepääoma 1 181 500,85 euroa. Kaikki osakkeet 7.024.885 kpl nimellisarvoltaan 0,1681euroa. Koko osakekannan omistaa Suomussalmen kunta. Toiminimen kirjoitusoikeus Toiminimen kirjoitusoikeus on hallituksen puheenjohtajalla ja toimitusjohtajalla yksin ja kahdella hallituksen jäsenellä yhdessä.

Vakuutukset Yhtiöllä on kiinteistöjen täysarvovakuutukset IF - Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ssä. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Taustaa Yhtiö on hakeutunut vapaaehtoiseen yrityssaneeraukseen Valtiokonttorin yhtenäis- ja vuosimaksulainojen osalta 2001 alkaen. Suurin vaikutus oli Valtiokonttorin lainojen koron aleneminen 2 prosenttiin ja lisäksi yhtiö on saanut vapautusta Suomussalmen kunnan myöntämien tertiäärilainojen koroista 1999 alkaen. Yritys-saneerauspäätöstä tarkistettiin 2.6.2016 ja seuraavan kerran saneerausohjelmaa tarkistetaan vuonna 2019 vuoden 2018 tilinpäätöksen valmistuttua. Yhtiön lainoista 75 % on Valtiokonttorilta, ne tulevat loppuun mak-setuiksi 2023. Muiden pankkilainojen takaisin maksuaika vaihtelee 2018 – 2024. Vuokratalot 1.1.2015 alkaen on vastannut kunnan suoraan omistamien asuntojen vuokrauksesta ja ostanut kiinteistönhoito- ja siivouspalvelut Suomussalmen kunnan teknisiltä palveluilta omakustannushintaan. Suomussalmen Energia Oy:n taloushallinnon hoito tuli yhtiön hoidettavaksi 1.1.2015 alkaen. Liikevaihto ja talous

Yhtiön vuokraustoiminnan liikevaihto oli 2 402 194,50 euroa se oli 101 149,97 euroa pienempi kuin edellisellä tilikaudella. Muut liiketoiminnan tuotot olivat 60 980,70 euroa.

46

Varisahontie 1 rivitalot myytiin helmikuussa. Kohteessa oli 2 rivitaloa ja niissä 6 asuntoa. Käyttöaste oli 83,82 %. Korjauksiin toimintavuoden aikana on käytetty 180 306,86 euroa ja summa ei sisällä palkkakuluja. Huoneistokorjaukset tekivät Suomussalmen kunnan korjausmiehet, ulkopuoliset urakoitsijat ja kesän ajaksi oli palkattu maalari. Merkittävämpiä peruskorjauksia tehtiin Metsärinteentie 4 ja 6:ssa, Säröskuja 3:ssa ja Akonkatu 2:ssa. Retrii-kantie 1 asuntojen peruskorjauksia jatkettiin. Hakakatu 1:ssä maalattiin asuntoja. Käenkuja 2-4 rivitaloihin ja varastoihin tehtiin ulkopintojen huoltomaalaus. Tilikaudella suunnitelman mukaan tehdyt poistot olivat 384 337,00 euroa. Yhtiössä on varauduttu tuleviin korjauksiin tekemällä asuintalovarausta 3 429 430,00 euroa. Tilikauden vara-usten muutos oli 413 470,00 euroa. Yhtiön taloudellinen tilanne tulee pitkälti riippumaan käyttöasteesta ja myös vuokrasaatavien ja luottotappioi-den kehityksestä. Tilikauden aikana keskineliövuokraksi budjetoitiin 8,81 €/kk/jm². Vuokra- ja käyttökorvaussaatavia oli 31.12.2017 yhteensä 18 256,57 euroa. Luottotappioihin kirjattiin kaikki yli vuoden perinnässä olleet saatavat 5 360,18 euroa. Käyttöaste tavoitteemme vuodelle 2017 oli 88,8 %. Toiminnan keskeisimmät tunnusluvut

Laajuustiedot Huoneistoalat 2012 – 2017 Tilavuus 2012- 2017 31.12.2012 27465,0 asm² 31.12.2012 103590 rm³ 31.12.2013 27465,0 asm² 31.12.2012 103590 rm³ 31.12.2014 25658,0 asm² 31.12.2014 100281 rm³ 31.12.2015 25658,0 asm² 31.12.2015 100281 rm³ 31.12.2016 25658,0 asm² 31.12.2016 100281 rm³ 31.12.2017 25311,5 asm² 31.12.2017 99011 rm³

Tunnusluvut 2014

2015 2016 2017

Käyttöaste taloudellinen % 90,63 90,00 86,63 83,82

Lainat €/asm² 296 265 234 205

Quick Ratio/ norm. 0,7 0,7 0,7 0,7

Quick Ratio/ arav. 2,2 2,3 2,6 2,7

Omavaraisuusaste norm. 28,1 32,4 36,9 42,3

Omavaraisuusaste arava 37,8 42,7 48,0 53,9

VPO takaisinmaksuaika 9,6 8,4 7,2 6,5

Sijoitetun pääoman tuotto 4,28 4,15 3,67 4,53

47

Kulutus 2014 2015 2016 2017

Lämpö Mwh/m³ 50,94 52,28 54,71 55,58

Vesi m³ / vrk 66,86 64,56 65,70 62,14

Sähkö kwh /m³ 3,53 3,65 3,51 3,51

Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen Vuokratalojen pankkitoiminnat siirretään alkuvuoden 2018 aikana Ylä-Kainuun Osuuspankkiin. Yhtiön toiminta on jatkunut normaalisti. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Yhtiön asuntojen kysyntä tulee tulevaisuudessakin painottumaan pieniin keskustanalueella sijaitseviin asun-toihin. Vuokra-asuntojen tarjonta ylittää varsinkin Taivalalasella ja sivukylillä kysynnän ja näin ollen asukkailla on aidosti varaa valita myös asuinalueensa ja vuokra-asuntonsa. Asukasvaihtuvuuden kasvu on noussut yhdeksi suurimmista riskeistä yhtiöllemme. Yhtiömme toiminta keskittyy edelleen olemassa olevan asuntokannan käyttöasteen parantamiseen ja asunto-jen kunnostamiseen sekä peruskorjaamiseen. Tyhjiä tai pienellä käyttöasteella olevia asuintaloja pyritään myymään tai purkamaan. Juntusrannassa Pappilantie 2:ssa oleva rivitalo on myynnissä. Tuloksen käyttäminen Hallitus esittää, että tilikauden voitto 838,64 euroa kirjataan yhtiön vapaaseen pääomaan edellisten tilikausi-en voitto- ja tappiotilille.

48

SUOMUSSALMEN ENERGIA

Tilinpäätös 31.12.2017

SUOMUSSALMEN ENERGIA OY

TP 2016 TP 2017 TA 2017 TOT% TA 2018

Tuloslaskelma 2 637 091 2 836 484 2 738 946 104 2 700 378

325 505 200 253 360

Ostot -1 460 580 -1 565 506 -1 506 000 104 -1 859 000

Ulkopuoliset palvelut -58 693 -55 266 -60 000 92 -50 000

-270 474 -248 263 -252 058 98 -281 505

Poistot -363 961 -359 308 -387 746 93 -387 746

-157 414 -152 733 -156 860 97 -164 610

326 294 455 913 376 482 121 -42 123

988 804 600 134 600

Rahoituskulut -17 408 -22 106 -19 465 114 -33 000

Poistoeron muutos -309 820 -227 042 0 74 523

Tuloverot 0 -41 473 -71 523 58 0

54 166 096 286 094 58 0

Tase Vastaavaa 4 165 551 4 000 885 4 239 168 7 083 139

Myyntisaamiset 280 125 279 600 280 000 280 000

Saamiset konserni 306 331 309 877 300 000 300 000

Muut saamiset 73 534 2 987 20 000 20 000

Rahat ja pa saam. 1 497 173 2 135 779 1 824 881 963 431

6 322 714 6 729 128 6 664 049 8 646 570

Vastattavaa 4 677 861 4 843 957 4 963 955 4 843 957

Kertynyt poistoero 309 820 536 862 309 820 462 339

819 065 819 065 819 065 819 065

Vieras pääoma pa muut 171 209 171 209 171 209 1 971 209

344 759 358 035 400 000 550 000

6 322 714 6 729 128 6 664 049 8 646 570

Käyttöomaisuus Arvo 1.1. 4 456 175 4 165 551 4 165 551 4 000 885

Lisäykset 73 337 194 642 533 000 3 470 000

Poistot -363 961 -359 308 -387 746 -387 746

Arvo 31.12. 4 165 551 4 000 885 4 310 805 7 083 139

Suomussalmi 5.3.2018

Antti Westersund

Vieras pääoma pa konserni

Vieras pääoma lyhytaik.

Pysyvät vastaavat

Vaihtuvat vastaavat

Oma pääoma

Liikevoitto

Rahoitustuotot

Tilikauden tulos

Liikevaihto

Liiketoiminnan muut tuotot

Henkilöstökulut

Liiketoiminnan muut kulut

49

SUOMUSSALMEN ENERGIA OY TOIMINTAKERTOMUS 2017 Yleistä Suomussalmen Energia Oy on Suomussalmen kunnan omistama yhtiö, jonka toimiala on sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, sekä jäähdytysliiketoiminta. Kunta perusti Suomussalmen Energia Oy:n vuoden 2014 lopussa, joten kulunut tilikausi oli yhtiön kolmas. Suomussalmen kunnan teknisten palvelujen toimintana ollut kaukolämpöliiketoiminta siirtyi Suomussalmen Energia Oy:lle vuoden 2015 alusta. Kunnan osakepääoma 100 000 euroa maksettiin apporttiomaisuudella. Apporttiomaisuus koostuu Suomussalmen kunnan kaukolämpölaitoksen omaisuudesta, jonka arvoksi luovu-tushetkellä arvioitiin 4 538 598 euroa. Yhtiön perustamiseen vaikutti merkittävästi uudistunut kilpailulainsäädäntö, jonka perusteella liiketoiminnan jatkaminen osana kunnan omaa toimintaa ei ollut enää mahdollista. Yhtiön toimintaan vaikuttava lainsäädäntö Suomussalmen Energia Oy noudattaa toiminnassaan osakeyhtiölakia, sekä päästökauppalakia. Sopimukset asiakkaiden kanssa on solmittu Suomussalmen kunnanvaltuuston hyväksymien liittymis- ja lämmöntoimi-tusehtojen mukaisesti. Sopimusehdot täyttävät sisällöltään ja esitystavaltaan kuluttajansuojalain asettamat vaatimukset. Henkilöstö Suomussalmen Energia Oy:n lämmöntuotanto toteutetaan yhtiön oman henkilökunnan voimin. Yhtiön palve-luksessa on viisi lämmittäjää, sekä osa-aikainen toimitusjohtaja. Lämmittäjät siirtyivät kunnan palveluksesta yhtiöön liikkeen luovutuksen periaatteita noudattaen. Yhtiön hallitus Yhtiön hallitukseen ovat toimintakauden aikana kuuluneet varsinaiset jäsenet: Raimo Härkönen puheenjohtaja Niina Kinnunen Olavi Pyykkönen 15.9.2017 saakka Eila Jokelainen- Keränen 15.9.2017 saakka Olli Seppänen 15.9.2017 saakka Vesa Heikkinen 16.9.2017 alkaen Heidi Juntunen 16.9.2017 alkaen Veijo Holappa 16.9.2017 alkaen Yhtiökokousedustaja

Keijo Mulari 27.6.2017 saakka ja Matti Mulari 28.6.2017 alkaen Suomussalmen kunnan edustajana.

Tilintarkastaja Yhtiön tilintarkastajana on toiminut BDO Oy. Vastuunalainen tarkastaja on KHT JHT Tiina Mikkonen- Bränn-kärr. Yhtiön osakepääoma

Yhtiön osakepääoma on 100 000 euroa. Osakkeen (1kpl) omistaa Suomussalmen kunta.

Toiminimen kirjoitusoikeus Toiminimen kirjoitusoikeus on hallituksen puheenjohtajalla ja toimitusjohtajalla yksin ja kahdella hallituksen

jäsenellä yhdessä.

50

Vakuutukset Yhtiöllä on omaisuus-, vastuu- ja keskeytysvakuutukset If Vahinkovakuutus Oy:ssä 13.11.2017 saakka ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fenniassa 14.11.2017 alkaen. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Toiminta Suomussalmen kunta perusti yhtiön, jolloin kunnan omana toimintana ollut kaukolämpöliiketoiminta siirtyi yhtiöön. Kunnan kaukolämpölaitoksen asiakkaat siirtyivät Suomussalmen Energia Oy:n asiakkaiksi. Kunnas-ta yhtiöön siirtyi 311 lämmöntoimitussopimusasiakasta. Vuoden 2015 aikana solmittiin yksi lämmöntoimitus-sopimus, joten lämpöverkkoon liittyneitä asiakkaista oli vuoden 2015 lopussa 312 kpl. Vuoden 2016 aikana kunnan omistamien kiinteistöjen liittymissopimuksia on yhdistelty vastaamaan nykyistä tilannetta. Vuoden 2017 aikana tehtiin yksi toimitussopimus. Asiakkaiden määrä vuoden 2017 lopussa on 302 kpl. Yhtiö ostaa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut Kiinteistö Oy Suomussalmen vuokrataloilta. Kunnalta yhtiö ostaa lämpölaitoksen käytön esimiestyötä puoli henkilötyövuotta, sekä kaukolämmön laskutuspalvelun. Vuoden 2017 aikana peruskorjattiin kaukolämpöverkostoa Pitämällä ja Turjankankaalla. Pitämän lämpökes-kukselle hankittiin uusi polttoainesäiliö, saneerattiin raskasöljylaitos kevyellä polttoöljyllä toimivaksi sekä teh-tiin piha-alueille PIPO-asetuksen vaatimat muutokset. Risteen lämpökeskukselle tehtiin PIPO-asetuksen vaatimat muutokset. Siikarannan lämpökeskuksen saneeraushanke käynnistettiin. Vuoden 2017 investoinnit olivat yhteensä 186 048,53 euroa. Vuoden 2017 lopussa valmisteltiin asiakastiedon hallinta- ja laskutusohjelman käyttöön ottamista. Ensimmäi-set laskutukset uutta ohjelmistoa käyttäen tehdään keväällä 2018. Ohjelman toimittaja on inPulse Works Oy. Vuoden 2017 aikana otettiin käyttöön verkkotietoratkaisu, jolla dokumentoidaan ja ylläpidetään kaukolämpö-verkon ominaisuustietoja ja sijaintijohtokarttaa. Järjestelmään sisältyy asiakkaiden tekstiviestipalvelu. Verkko-tietoratkaisun toimittaja on Keypro Oy. Verottaja antoi päätöksen 26.6.2015, jossa päätettiin, että Suomussalmen Energia Oy:n ei ole suoritettava varainsiirtoveroa 30.12.2014 päivätyllä apporttiomaisuuden luovutuskirjalla mainittujen rakennusten ja raken-nelmien saannosta. Suomussalmen Energia Oy on päästökauppalain 14 §:n mukainen toiminnanharjoittaja. Toiminnan siirtymi-nen kunnalta yhtiölle on ilmoitettu Energiavirastolle. Energiavirasto on tehnyt päätöksen 13.4.2015, jolla Suomussalmen kunnan myönnetyt kasvihuonekaasujen päästöluvat on siirretty Suomussalmen Energia Oy:lle 1.1.2015 alkaen. Päästökauppaan liittyvät todentajatehtävät hankittiin Inspecta Sertifiointi Oy:ltä. Bioenergia hankitaan kaudella 1.9.2016- 31.8.2019 Moto Team Tauriainen Oy:ltä. Liikevaihto ja talous Yhtiön kaukolämpötoiminnan liikevaihto oli 2 828 463,79 euroa. Muut liiketoiminnan tuotot olivat 8 020,31 euroa, jolloin koko kokonaisliikevaihdoksi muodostui 2 836 484,10 euroa. Lämpöenergian myynnin kokonaismäärä oli 45 731 MWh:a. Laitoksilla tuotettiin lämpöenergiaa verkostoon 55 274 MWh:a. Verkostohäviöiden suuruus oli 17,26 %. Saneerausinvestointeihin käytettiin vuonna 2017 186 048,53 euroa. Investoinnit kohdistuivat Siikarannan lämpökeskuksen saneeraukseen, Pitämän lämpökeskuksen säiliömuu-tokseen sekä Risteen ja Pitämän lämpökeskusten PIPO-asetuksen vaatimiin muutoksiin. Kaukolämpöverk-koa saneerattiin Pitämällä ja Turjankankaalla. Tilikaudella suunnitelman mukaan tehdyt poistot olivat 359 308 euroa. Näiden lisäksi kirjattiin 227 042,28 euron suuruinen poistoero. Yhtiön taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa osittain vuotuiseen lämpösummaan perustuva asiakkaiden läm-mönkulutus, sekä hankittavan energian hinnankehitys.

51

Tilikauden aikana kuluttajilta perittävä kaukolämmön arvonlisäverollinen kulutusmaksu oli 66,80 €/MWh. Hin-taan ei tehty muutoksia tilikauden aikana. Suomussalmen Energia Oy:n liiketoiminnan tulos on 166 096,42 euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt 8.1.2014 päätöksen laitoskohtaisista maksuitta jaettavista päästöoike-uksien määristä päästökauppakaudelle 2013-2020. Suomussalmen kunta, jolta toiminta siirtyi Suomussal-men Energia Oy:lle, on saanut ministeriön päätöksessä Siikarannan laitokselle päästöoikeuksia yhteensä 55 534 tn CO2 ja Pitämän laitokselle yhteensä 1 903 tn CO2. Työ- ja elinkeinoministeriö on tarkistanut laitos-kohtaisten päästöoikeuksien määrää päätöksessään 3.3.2016. Tehdyllä päätöksellä on muutettu Pitämän lämpökeskuksen maksuttomien päästöoikeuksin määräksi vuosille 2015-2020 608 tn CO2. Näistä oikeuksis-ta kohdistuu vuodelle 2016 yhteensä 7 431 tn CO2. Vuoden 2017 aikana päästöoikeuksia on käytetty yh-teensä 354,6 tn CO2. Suomussalmen Energia Oy:n päästöoikeustilin saldo vuodenvaihteessa on 44 790 tn CO2. Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen Tilikautta 2017 koskevien hiilidioksidipäästöjen suuruudeksi on laskettu 354,6 tn CO2. Päästöjen määrä tar-kentuu todentajan lausunnon perusteella. Päästöjen määrä ilmoitetaan todentajan lausunnon saamisen jäl-keen 31.3.2018 mennessä päästökauppaa valvoville viranomaisille. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Yhtiön liikevaihdon kehitykseen vaikuttaa kuluttajien lämmönkysyntä. Asiakkaiden määrän arvioidaan säily-vän nykyisellään. Liikevaihdon muutoksiin tilikausittain vaikuttavat eniten vuotuiset sääolot. Toiminnan kus-tannuksista suurin osa muodostuu polttoaineiden hankinnasta, joten niiden hinnankehitys vaikuttaa yhtiön kannattavuuteen merkittävästi. Tulevan laitossaneerauksen kattilamuutoksilla lisätään biopolttoaineen osuut-ta lämmöntuotannossa, mikä parantaa jonkin verran toiminnan taloudellisuutta. Laitoksen automaation ja sähköistyksen uudistaminen mahdollistaa laitoksien tehokkaamman ja taloudellisemman käytön. Valtionneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 MW:n energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojelu-vaatimuksista ns. PIPO-asetus aiheuttaa vaatimuksia laitoksen toimintaan sekä investointeihin. Kunnan ym-päristölupaviranomaisen mukaan laitoksille ei tarvita ympäristölupia, vaan ne kuuluvat rekisteröintimenettelyn piiriin. Toiminta on rekisteröitävä 1.1.2018 mennessä. PIPO-asetuksen mukaiset toimenpiteet käynnistettiin vuonna 2015 ja niiden toteutusta on jatkettu. Vaaditut muutokset on pääosin tehty vuonna 2017. Vuonna 2017 käynnistetyn Siikarannan lämpökeskuksen saneeraus saadaan pääosin valmiiksi vuoden 2018 aikana. Tuloksen käyttäminen Suomussalmen Energia Oy:n hallitus esittää yhtiökokoukselle, että omistajalle maksetaan vuodelta 2017 osinkoa 100 000 euroa. Vuoden 2017 voitto 166 096,42 euroa kirjataan vapaan pääoman voitto/tappio tilille. 5.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat

Kuntalain 115 §:n mukaan toimintakertomuksessa on annettava tietoja sellaisista kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslas-kelmasta. Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot on hakeutunut vapaaehtoiseen yrityssaneeraukseen Valtiokonttorin yhtenäis- ja vuosimaksulainojen osalta 2001 alkaen. Yrityssaneerauspäätöstä tarkistettiin 2.6.2016 ja seu-raavan kerran saneerausohjelmaa tarkistetaan vuonna 2019 vuoden 2018 tilinpäätöksen valmistuttua. Asunto-osakeyhtiöissä ei ole tehty merkittäviä korjauksia. Suomussalmen Energia Oy peruskorjasi vuoden 2017 aikana kaukolämpöverkostoa Pitämällä ja Turjankan-kaalla. Pitämän lämpökeskukselle hankittiin uusi polttoainesäiliö, saneerattiin raskasöljylaitos kevyellä poltto-öljyllä toimivaksi sekä tehtiin piha-alueille PIPO-asetuksen vaatimat muutokset. Risteen lämpökeskukselle tehtiin PIPO-asetuksen vaatimat muutokset. Siikarannan lämpökeskuksen saneeraushanke käynnistettiin. Vuoden 2017 investoinnit olivat yhteensä 0,186 milj. euroa.

52

Vuoden 2017 lopussa valmisteltiin asiakastiedon hallinta- ja laskutusohjelman käyttöön ottamista. Ensimmäi-set laskutukset uutta ohjelmistoa käyttäen tehdään keväällä 2018. Ohjelman toimittaja on inPulse Works Oy. Vuoden 2017 aikana otettiin käyttöön verkkotietoratkaisu, jolla dokumentoidaan ja ylläpidetään kaukolämpö-verkon ominaisuustietoja ja sijaintijohtokarttaa. Järjestelmään sisältyy asiakkaiden tekstiviestipalvelu. Verkko-tietoratkaisun toimittaja on Keypro Oy. 5.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä

Uusi kuntalaki astui voimaan 1.5.2015, konsernia koskevat määräykset 1.6.2017. Kuntakonsernia tarkastel-laan entistä enemmän myös taloudellisena kokonaisuutena: talousarviossa tulee ottaa huomioon kuntakon-sernin talouden vastuut ja velvoitteet. Ns. kriisikuntakriteerit on ulotettu konsernitasolle. Konsernijohto vastaa kuntakonsernissa omistajaohjauksen toteuttamisesta sekä konsernivalvonnan järjes-tämisestä, jollei hallintosäännössä toisin määrätä (Kuntalaki 48 §). Kunnan konsernijohtoon kuuluvat kun-nanhallitus, kunnanjohtaja sekä kunnanhallituksen erikseen määräämät viranhaltijat (Hallintosääntö 20 §). Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toi-mielinten päätöksiä noudatetaan, ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Kunnanvaltuusto on 14.11.2017 § 70 hyväksynyt Suomussalmen kunnan uuden konserniohjeen, joka on tullut voimaan 1.1.2018 alkaen. Konserniohje tulee käsitellä ja hyväksyä kunnan tytäryhtiöiden yhtiökokouk-sessa ja hallituksessa. Samalla tytäryhteisö sitoutuu konserniohjeen noudattamiseen kokonaisuudessaan. Kunnanvaltuusto on asettanut talousarviossa tytäryhteisöille toiminnan ja talouden tavoitteita, jotka on johdet-tu kuntastrategiasta ja siihen liittyvästä omistajapolitiikasta sekä yhteisön liiketoiminnasta.

Konsernijohto seuraa säännöllisesti tytäryhtiöiden toiminnan tuloksellisuutta. Tytäryhteisön tulee antaa seu-rantaa varten kunnalle kolmannesvuosittain raportti sille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta, toiminnan ja talouden kehittymisestä sekä arvio niihin liittyvistä riskeistä. Todennäköisesti realisoituvasta riskistä on rapor-toitava viipymättä konsernijohdolle. Toimitusjohtaja Leena Kela on raportoinut kunnanhallitukselle konserni-yhtiöiden taloudesta ja toiminnasta osavuosikatsausten yhteydessä ja konserniyhtiöiden vuoden 2017 tilin-päätöksestä 26.2.2018.

Hallintosäännön 21 §:n mukaisesti kunnanhallitus vastaa tytäryhteisöjen hallitusten jäsenten nimitysproses-seista ja nimeää kunnan ehdokkaat tytäryhteisöjen hallituksiin. Hallituksen jäsenten tulee ohjata ja valvoa toimintaa yhtiössä niin, että se vastaa omistajan tahtoa. Kunnanhallitus nimeää myös yhtiökokousedustajat ja antaa heille omistajaohjauksen edellyttämät toimintaohjeet. Hallitusjäsenehdokkaaksi tulee nimetä ja valita tasa-arvolain mukaisesti tasapuolisesti naisia ja miehiä. Tytäryhteisöjen hallituksiin nimetään kuntakonsernin ulkopuolisia henkilöitä, mikäli se on kuntakonsernin kokonaisedun näkökulmasta perusteltua. Tytäryhteisöjen hallituksella tulee kollektiivina olla toimialan tuntemuksen lisäksi riittävä liiketoiminnan ja talouden osaaminen sekä kyky ohjata toimitusjohtajaa yhteisölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Konserniyhteisöjen tulee hyväksyä yhtiössä noudatettavat hyvän hallinnon ja johtamistavan periaatteet ja siten varmistetaan, että tytäryhteisössä toteutuvat terveet liikeperiaatteet, riittävä avoimuus, taloustietojen oikeellisuus, asianmukainen sisäinen valvonta ja riskienhallinta ja että kunnan omistuksia hoidetaan tarkoi-tuksenmukaisesti, luotettavasti ja tehokkaasti kuntakonsernin kokonaisetu turvaten. Tytäryhteisöjen hallitus-ten tulee tutustua kunnassa ja tytäryhteisön hallituksessa hyväksyttyyn ohjeeseen ja noudattaa sitä hallitus-työskentelyssään. Tytäryhteisön hallituksen puheenjohtajan tulee huolehtia hallituksessa hyväksytyn ohjeen antamisesta uudelle toimitusjohtajalle ja uusille hallituksen jäsenille heidän tultua valituksi tehtävään. Hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskeva ohje ohjaa myös yleisohjeena kuntaa yhtiökokouksessa edustavia ja muita kunnan puolesta omistajaohjausta käyttäviä.

Konserniohjeen 9. kohdan mukaisesti kuntakonserniin kuuluvan yhteisön hallituksen, hallituksen puheenjoh-tajan tai toimitusjohtajan on hankittava jo asian valmisteluvaiheessa kirjallinen konsernijohdon kanta tiettyihin toimenpiteisiin. Tytäryhteisöllä tulee olla riittävät talouden ja toiminnan seuranta- ja mittausjärjestelmät sekä yhteisön halli-tuksen hyväksymät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaohjeet. Vuokrataloyhtiöiden antaman selvityksen mukaan käytännön toiminta ja seuranta tapahtuu seuraavasti: Vuokratalojen riskien kartoitus on jatkuvaa. Hallituksen kaikissa kokouksissa käsitellään talousarviovertailu ja tyhjien asuntojen tilanne, kokouksia pyritään pitämää kuukausittain.

53

Riskien hallinnan työkalujen käyttöön otto on tapahtunut ”seuraavasti.”

Liinos 6 -toimintaohje 2004

Arkistointiohje 2005

Hankintasääntö 2006

Strateginen tuloskortti 2008

Konserniohje 2018 Ohessa muutamia riskienhallinnan työkalujen esimerkkejä eri osa-alueittain: Asiakkaat: käyttöaste, vaihtuvuus, asumisväljyys ja vuokratasovertailut Talous: tilinpäätökset, välitilinpäätökset (väliraportit/tunnusluvut, varausvara), käyttöaste, keskikorko ja vuok-rasaatavat, luottotappiot Kiinteistön hoito: huolto-, kulutus- (energia, vesi, sähkö) ja peruskorjauskustannukset, asiakastyytyväisyys sekä käyttöaste Henkilökunta: asukastyytyväisyyskyselyt, kehityskeskustelut, sairauspoissaolot ja koulutukseen käytetty aika/eurot Sidosryhmät: pitkien sopimusten määrä, reklamaatiot, yhteydenotot, palaute sekä sopimusten vertailut ver-rokkiryhmään

5.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut

5.5.1. Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

2017 2016

Toimintatuotot 51 918 791,87 51 561 729,78

Toimintakulut -104 264 482,79 -104 638 519,71

Toimintakate -52 345 690,92 -53 076 789,93

Verotulot 26 237 487,55 26 418 925,13

Valtionosuudet 32 245 604,00 32 777 582,00

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 26 721,84 23 624,59

Muut rahoitustuotot 479 221,47 441 553,61

Korkokulut -292 240,72 -290 684,38

Muut rahoituskulut -100 519,20 -98 025,72

Vuosikate 6 250 584,02 6 196 185,30

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -5 523 475,34 -5 299 982,19

Arvonalentumiset -93 565,53 0,00

Satunnaiset erät 0,00 344 813,82

Tilikauden tulos 633 543,15 1 241 016,93

Tilinpäätössiirrot 17 967,66 -38 670,71

Laskennalliset verot -133 100,46 -130 740,00

Valmistus omaan käyttöön 0,00 -2 434,79

Vähemmistöosuudet 5 776,51 9 288,46

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 524 186,86 1 078 459,89

TUNNUSLUVUT 2017 2016

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 50 % 49 %

Vuosikate/Poistot, % 113 % 117 %

Vuosikate, euroa/asukas 776 757

Asukasmäärä 8051 8187

54

5.5.2. Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut

2017 2016

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 6 250 584,02 6 196 185,30

Satunnaiset erät 0,00 344 813,82

Tulorahoituksen korjauserät 98 678,51 -113 945,60

Investointien rahavirta

Investointimenot -7 742 698,15 -7 329 501,23

Rahoitusosuudet investointimenoihin 53 591,21 201 547,45

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 90 340,63 115 126,94

Toiminnan ja investointien rahavirta -1 249 503,78 -585 773,32

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset 0,00 -118 748,85

Antolainasaamisten vähennykset 0,00 2 628,98

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 905 861,22 2 003 741,92

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 347 306,96 -2 253 629,47

Lyhytaikaisten lainojen muutos -317 386,11 2 242 753,33

Oman pääoman muutokset 0,00 50 166,16

Muut maksuvalmiuden muutokset 275 231,68 -979 633,54

Rahoituksen rahavirta 5 516 399,83 947 278,53

Rahavarojen muutos 4 266 896,05 361 505,21

Rahavarat 31.12. 18 483 048,60 14 216 152,55

Rahavarat 1.1. 14 216 152,55 13 854 647,34

4 266 896,05 361 505,21

2017 2016

-1040 -2964

81 87

2,48 2,32

59 45

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta

Investointien tulorahoitus, %

Lainanhoitokate

Kassan riittävyys pv

55

5.5.3. Konsernitase ja sen tunnusluvut

2017 2016

VASTAAVAA 1 000 € 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT 71 128 69 105

Aineettomat hyödykkeet 355 429

Aineettomat oikeudet 119 110

Konserniliikearvo

Muut pitkävaikutteiset menot 218 308

Ennakkomaksut 18 11

Aineelliset hyödykkeet 70 163 68 032

Maa- ja vesialueet 6 880 6 830

Rakennukset 44 144 44 743

Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 598 10 800

Koneet ja kalusto 1 287 1 536

Muut aineelliset hyödykkeet 3 4

Ennakkomaksut ja keskeneräiset 7 251 4 119

Sijoitukset 610 644

Osakkuusyhteisöosuudet 0 -96

Muut osakkeet ja osuudet 268 274

Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0

Muut lainasaamiset 50 229

Muut saamiset 292 237

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 689 685

Valtion toimeksiannot 117 97

Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 16 16

Muut toimeksiantojen varat 556 572

VAIHTUVAT VASTAAVAT 23 149 18 723

Vaihto-omaisuus 213 205

Saamiset 4 453 4 302

Pitkäaikaiset saamiset 456 420

Myyntisaamiset 344 420

Lainasaamiset 112 439

Muut saamiset 0 -19

Siirtosaamiset 0 0

Lyhytaikaiset saamiset 3 997 3 882

Myyntisaamiset 2 145 2 026

Lainasaamiset 69 13

Muut saamiset 703 722

Siirtosaamiset 1 080 1 121

Rahoitusarvopaperit 10 079 9 722

Osakkeet ja osuudet

Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 10 079 9 722

Joukkovelkakirjalainasaamiset

Muut arvopaperit

Rahat ja pankkisaamiset 8 404 4 494

VASTAAVAA YHTEENSÄ 94 966 88 513

2017 2016

VASTATTAVAA 1 000 € 1 000 €

OMA PÄÄOMA 55 083 54 495

Peruspääoma 37 224 37 224

Arvonkorotusrahasto 84 84

Muut omat rahastot 4 814 4 832

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 12 437 11 277

Tilikauden yli-/alijäämä 524 1 078

VÄHEMMISTÖOSUUDET 33 39

PAKOLLISET VARAUKSET 720 564

Eläkevaraukset

Muut pakolliset varaukset 720 564

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 861 734

Valtion toimeksiannot 650 537

Lahjoitusrahastojen pääomat 74 65

Muut toimeksiantojen pääomat 137 132

VIERAS PÄÄOMA 38 269 32 681

Pitkäaikainen 22 478 17 089

Joukkovelkakirjalainat

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 17 358 11 178

Lainat julkisyhteisöiltä 4 135 4 993

Lainat muilta luotonantajilta 0 1 794

Saadut ennakot

Ostovelat 0 2

Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 985 -878

Siirtovelat

Lyhytaikainen 15 791 15 592

Joukkovelkakirjalainat 0 1 285

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 025 2 937

Lainat julkisyhteisöiltä 150 150

Saadut ennakot 228 87

Ostovelat 3 489 3 446

Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 800 786

Siirtovelat 6 292 6 231

Laskennallinen verovelka 807 670

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 94 966 88 513 TUNNUSLUVUT: 2017 2016

Omavaraisuusaste, % 58 % 62 %

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 34 % 29 %

Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista, % 35 28

Rahoitusvarallisuus euroa/asukas -2 -2

Kertynyt yli- /alijäämä, milj.€ 13 12

Kertynyt yli- /alijäämä, € /asukas 2 2

Konsernilainat, € /asukas 3188 2728

Konsernilainakanta 25668 22337

Konsernilainasaamiset 0 0

Kunnan asukasmäärä 8051 8187

56

6. KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ

Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan ta-seessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottami-seksi (Kuntalaki § 115). Tuloksen käsittely Kunnanhallitus esittää tilikauden 178 944,72 euron alijäämäisen tuloksen käsittelystä seuraavaa:

1. Harrastajakulttuurirahastoa kartutetaan 3 744,35 euroa. 2. Koulutusrahastoa puretaan käytön mukaan 2 067,80 euroa. 3. Vahinkorahastoa puretaan käytön mukaan 8 025,88 euroa. Yhteensä rahastojen lisäykset ovat 3 744,35 euroa ja vähennykset 10 093,68 euroa. 4. Tilikauden alijäämäksi muodostuu 172 595,39 euroa, joka kirjataan omaan pääomaan edellisten tili-

kausien yli/alijäämätilille kuluvan vuoden kirjanpidossa. Talouden tasapainottaminen Vuoden 2017 tilinpäätöksessä kumulatiivinen ylijäämä on 17,940 milj. euroa. Kumulatiivinen ylijäämä on 2228 euroa asukasta kohti ja 17,8 veroprosenttia kohti.

2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

TP TP TP TP TP TA TS TS

A OMA PÄÄOMA 55 110 59 092 59 025 59 641 59 462 55 555 56 855 54 118

I Peruspääoma 37 224 37 224 37 224 37 224 37 224 37 224 37 224 37 224

II Liittymismaksurahasto

III Arvonkorotusrahasto 1 077 1 077 0 0 0 0 0 0

IV Muut omat rahastot 4 148 4 322 4 314 4 304 4 298 3 298 3 298 3 298

-josta elinkeinojen kehittämisrahasto 3 545 3 728 3 728 3 728 3 728 2 728 2 728 2 728

-josta vahinkorahasto 416 416 403 395 387 387 387 387

-josta koulutusrahasto 36 32 32 31 29 29 29 29

-josta stipendirahasto 101 100 96 94 94 94 94 94

-josta harrastajakulttuurirahasto 44 46 55 56 60 60 60 60

V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 12 120 12 661 16 469 17 540 18 113 17 940 17 940 15 033

VI Tilikauden yli-/alijäämä 541 3 808 1 018 573 -173 -2 907 -1 607 -1 437

KUMULATIIVINEN YLI/ALIJÄÄMÄ YHT. 12 661 16 469 17 487 18 113 17 940 15 033 16 333 13 596

ylijäämät/alijäämät tulovero % 12,0 15,4 16,5 17,5 17,8 14,7 15,8 11,8

ylijäämät/alijäämät/asukas 1 462 1 941 2 098 2 212 2 228 1 915 2 118 1 787

asukasluku 8 661 8 486 8 336 8 187 8 051 7 851 7 710 7 608

verotulopohjana verotusvuosi 105 636 107 241 105 672 103 569 101 026 102 110 103 556 115 371

omavaraisuusaste% 78 77 78 77 75 Vuoden 2018 tilikauden alijäämä on talousarvion mukaan 1,896 milj. euroa. Suunnitteluvuoden 2019 tilikau-den alijäämä on talousarvion mukaan 1,596 milj. euroa ja 1,425 milj. euroa vuonna 2020. Verotulopohjan pieneneminen, tulevat suuret investoinnit sekä kasvavat sosiaali- ja terveyskustannukset aiheuttavat painetta kunnan taloudelle jatkossa. Väestön väheneminen aiheuttaa myös valtionosuuksien vähentymistä. Tästä syystä taloutta joudutaan tasapainottamaan koko ajan. Tasapainottamisohjelman toi-menpiteet koostuvat menojen leikkauksista ja tulojen lisäyksistä. Painopisteenä on toimintojen ja menojen sopeuttaminen tuloihin.

57

7. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

YHTEENVETO KÄYTTÖTALOUDESTA 2017

Valtuuston sitovuustaso, toimielin netto, sisältäen sis. erät

Soten osalta ohjeellisesti sitova, koska kunta ei voi sen maksuosuuteen vaikuttaa.

TA 2017 TP 2017

1810 KESKUSVAALILAUTAKUNTA

TO IMINTAMENO T 30 000,00 26 364,96

TO IMINTATUO TO T 0,00 1 480,00

NETTO 30 000,00 24 884,96

1811 TARKASTUSLAUTAKUNTA

TO IMINTAMENO T 20 300,00 16 083,26

TO IMINTATUO TO T 0,00 0,00

NETTO 20 300,00 16 083,26

1812 KUNNANVALTUUSTO

TO IMINTAMENO T 50 000,00 57 667,49

TO IMINTATUO TO T 0,00 0,00

NETTO 50 000,00 57 667,49

1813 KUNNANHALLITUS

TO IMINTAMENO T 5 364 175,93 5 329 581,35

TO IMINTATUO TO T 860 856,00 1 042 699,85

NETTO 4 503 319,93 4 286 881,50

poistot 18 317,71 13 650,80

1818 MAAKUNNALLINEN YHTEISTOIMINTA, KAINUUN LIITTO

TO IMINTAMENO T 274 000,00 271 823,03

TO IMINTATUO TO T 0,00 0,00

NETTO 274 000,00 271 823,03

1819 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

TO IMINTAMENO T 37 200 000,00 37 020 487,47

TO IMINTATUO TO T 0,00 0,00

NETTO 37 200 000,00 37 020 487,47

1840 SIVISTYSLAUTAKUNTA

TO IMINTAMENO T 14 977 538,10 14 965 467,87

TO IMINTATUO TO T 1 550 885,00 1 628 349,59

NETTO 13 426 653,10 13 337 118,28

poistot 214 463,36 185 646,51

1850 TEKNINEN LAUTAKUNTA

TO IMINTAMENO T 10 557 515,06 10 444 339,56

TO IMINTATUO TO T 9 341 953,00 9 659 831,18

NETTO 1 215 562,06 784 508,38

poistot 3 244 523,98 3 100 150,23

Ympäristöltk yhd. Tekn.lautakuntaan1860 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA

1870 VESIHUOLTOLAITOS

TO IMINTAMENO T 633 837,77 609 471,31

TO IMINTATUO TO T 1 123 663,00 1 141 962,61

NETTO -489 825,23 -532 491,30

poistot 412 647,87 414 003,93

KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ

TO IMINTAMENO T 69 107 366,86 68 741 286,30

TO IMINTATUO TO T 12 877 357,00 13 474 323,23

NETTO 56 230 009,86 55 266 963,07

poistot 3 889 952,92 3 713 451,47

Joista sisäiset erät yht. 4 090 810,00 4 210 138,62

58

7.1. Käyttötalousosan ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

1 480,00 X -1 480,00

-169,38 -30 000,00 -26 364,96 87,9 -3 635,04

-169,38 -30 000,00 -24 884,96 82,9 -5 115,04

-169,38 -30 000,00 -24 884,96 82,9 -5 115,04

1810 KESKUSVAALILAUTAKUNTA

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

TILIKAUDEN TULOS

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

-22 731,40 -21 000,00 -16 083,26 76,6 -4 916,74

-22 731,40 -21 000,00 -16 083,26 76,6 -4 916,74

-22 731,40 -21 000,00 -16 083,26 76,6 -4 916,74

1811 TARKASTUSLAUTAKUNTA

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

TILIKAUDEN TULOS TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA Lautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta arvioi talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää. Lautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yh-teensovittamisesta. Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Varsinaisen tilintarkastuksen suorittaa JHTT-yhteisö, jonka tehtävänä on tarkastaa mm. seuraavat asiat:

1. Onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. 2. Antavatko kunnan tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös tilinpäätöksen laatimista koskevien

säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta ja toiminnasta.

3. Ovatko valtionosuuksien perusteista annetut tiedot oikeita. 4. Onko kunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti.

Tarkastuslautakunta valitsee vuosittain tarkastuksen painopistealueet. Kuntalain 84 § edellyttää, että tarkastuslautakunta valvoo sidonnaisuusilmoitusten tekemistä vuodesta 2017 lähtien. Lisäksi tarkastuslautakunta saattaa ilmoitukset tiedoksi valtuustolle.

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

-25 266,38 -50 000,00 -57 667,49 115,3 7 667,49

-25 266,38 -50 000,00 -57 667,49 115,3 7 667,49

-25 266,38 -50 000,00 -57 667,49 115,3 7 667,49

1812 KUNNANVALTUUSTO

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

TILIKAUDEN TULOS

59

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

931 642,12 860 856,00 1 042 699,85 121,1 -181 843,85

-5 300 702,48 -5 364 175,93 -5 329 581,35 99,4 -34 594,58

-4 369 060,36 -4 503 319,93 -4 286 881,50 95,2 -216 438,43

-18 786,63 -18 317,71 -13 650,80 74,5 -4 666,91

-4 387 846,99 -4 521 637,64 -4 300 532,30 95,1 -221 105,34TILIKAUDEN TULOS

1813 KUNNANHALLITUS

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

405 292,06 593 056,00 328 290,87 55,4 264 765,13

-1 088 184,27 -1 452 499,87 -1 057 252,32 72,8 -395 247,55

-682 892,21 -859 443,87 -728 961,45 84,8 -130 482,42

-1 820,00 -7 721,52 -1 820,00 23,6 -5 901,52

-684 712,21 -867 165,39 -730 781,45 84,3 -136 383,94TILIKAUDEN TULOS

18130 KUNNANHALLITUS

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

KUNNANHALLITUS Tehtävä Kunnanhallituksen tehtävänä on kuntalaissa säädetyn lisäksi kunnanvaltuuston asettamien tavoitteiden mu-kaisesti johtaa, valvoa ja arvioida kunnan hallintoa. Kunnanhallitus vastaa taloudellisten ja muiden yleisten toimintaedellytysten kehittämisestä kuntalaisten par-haaksi huolehtimalla toiminnan, talouden ja maankäytön suunnittelusta. Kunnanhallitus edistää aktiivisesti elinkeinojen kehittymistä yhteistyössä yrittäjien kanssa.

AVAINTULOKSET ARVIOINTIKRITEERI/ MITTARI

TULOSTAVOITE/ TAVOITETASO

Toteutuminen 1-12 kk

Toimintaympäristön kehitys Väestökehitys Viihtyisä ja houkutteleva asuinympäristö

Väkiluku 31.12. ja ra-kenne Tonttien ja asuntojen määrä

Vaikutetaan aktiivisin toimenpitein väestöke-hitykseen. Tontteja ja asuntoja tarjolla kysyntää vas-taavasti

Väkiluku 31.12. 8051 hlöä. Pakolaisten ensivaiheen kotoutuminen on sujunut hyvin, kielen opiskelu on edennyt ja koulutus- ja työmahdollisuuksia on löytynyt. Tämä on johtanut myös siihen, että puolet perheistä on joutunut muuttamaan työn- ja opis-kelupaikan löydyttyä muille paikkakunnille. Kunnalla on tarjolla yh-teensä 67 Ao-tonttia, joista keskustaajamassa 39, kirkonkylällä 23 ja Juntus-rannassa 5. Lisäksi tarjolla on 12 rivitalotonttia, joista keskustaajamassa 8, kir-konkylällä 3 ja 1 Juntus-rannassa. Tämän lisäksi on kaksi kerrostalotonttia. Nämä tontit riittävät nyky-tahdilla vielä useaksi vuo-

60

Työvoiman saatavuus Työllisyyden kehitys

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Työttömyysaste

Työvoiman osaaminen vastaa kysyntää Alle 16 %

deksi. Vuokra-asunnon saa kun-nan vuokrataloyhtiöstä välittömästi. Suomussalmen työttö-myysasteen lasku on ollut hitaampaa ja kausivaihte-luita on paljon. Keskimäärin 16,5 %. Talentti -hankkeessa on koottu tehokkaimpia keino-ja työllisyyttä edistävien toimenpiteiden ja osaa-mismahdollisuuksien li-säämiseksi. Toimenpiteet toteutetaan Talentti 2 –hankkeessa.

Asiakasnäkökulma Kuntalaisten tyytyväi-syys kunnan hallintoon ja palveluihin

Kuntalaispalaute

Pääosin myönteinen

Toteutunut.

Prosessinäkökulma Toimiva uudenkuntalain mukainen päätöksente-kojärjestelmä ja proses-sit Palveluiden asiakasläh-töisyys Uudistuva johtajuus

Päätösprosessien ke-hittäminen uuden kun-talain mukaiseksi Kuntalaispalaute Kehittämiskeskustelut Koulutussuunnitelman toteutuminen

Sujuvuus ja luotetta-vuus Organisaation toimi-vuus ja hyvinvointi Johtamista kehitetään kouluttautumalla (luot-tamushenkilöt ja johto-ryhmä)

Toteutunut. PTV-prosessikuvaukset. Valtuuston perehdyttämi-nen, BDO:n strategiakou-lutus- ja verkosto.

Talouden näkökulma Tasapainoisuus Taloudellisuus

Vuosikate e/as Vuosikate % poistoista Kunnallisveroprosentti Lainakanta e/as Omavaraisuusaste Toimintakulut, ulk. e/as Toimintakate, e/as

197 euroa/asukas 40 % 20,50 % max. 1 700 e/as. kui-tenkin enintään maan keskiarvo yli 70 % max. 8 102 e/as. max. 7 007 e/as.

440 euroa/asukas 95,2 % 20,50 % 1 951 euroa/asukas 75 % 8 013 euroa/asukas 6 863 euroa/asukas

Henkilöstönäkökulma Henkilöstörakenteen monipuolisuus Henkilöstön motivoitu-neisuus ja hyvinvointi

Uuden kuntastrategian mukainen avainosaa-minen Sairauspoissaolot, elä-köitymisikä

Osaaminen monipuolis-tuu uusien vaatimusten mukaiseksi. Sairauspoissaolot alle ja eläköitymisikä yli kuntien keskiarvon

Toteutunut. Toteutunut: Sairauspois-saoloja 13 työpv/hlö, 16,6 kal.pv/hlö; kuntien keskiar-vo 16,7 kal.pv/hlö (v. 2016). Kunnan keskimääräinen

61

Henkilöstökulujen hallin-ta

Henkilöstön määrä

Henkilöstömäärä on suhteutettu palvelutar-peeseen

eläköitymisikä: 63,0 v Kuntien keskiarvo 60,7 v. Toteutunut.

Toiminta Luottamushenkilöt ja viranhaltijat osallistuvat koulutussuunnitelman mukaisiin koulutuksiin sekä uuden val-tuuston perehdyttämiskoulutukseen. Lisäksi perehdyttämiskoulutuksia järjestetty sähköisestä kokoushallin-nasta, kunnan toiminnasta ja päätöksenteosta. Lisäksi on toteutettu opintomatka Ruka-Kuusamo ja Rova-niemen alueille, joissa tutustuttiin matkailun kehittämiskäytäntöihin ja organisointimalleihin. Johtavat luottamushenkilöt osallistuvat johtamiskoulutukseen. Kunta ja kunnanhallitus ovat tehostaneet tiedottamista kuntalaisten osallisuussuunnitelman mukaisilla toimilla ja foorumeilla. Kuntien välistä yhteistyötä kehitetään erityisesti maakuntauudistuksen tuomien muutosten hallitsemiseksi ja tukipalveluiden järjestämisessä. Laadittu selvitys tukipalveluiden järjestämisestä yhteistyössä Kainuun kunti-en kanssa. (Sofigate) Vastuuhenkilöt: kunnanjohtaja Asta Tolonen, p. 044 777 3344 hallintojohtaja Eija Väätäinen, p. 044 588 9330 Koko kunnan henkilöstön määrä ja kustannukset: TA 2017 TP 2017 TP2016 Henkilöstömäärä suunnitelman mukaan (ns. vakituinen henkilöstö) 270 270 288,8 Henkilöstömenot 1000 €, 14 762 15 129 16 013 Henkilöstömenot e/as. 1 840 1 879 1 957 Toimintakulut, ulkoiset e/as. 8 102 8 013 7 925 Toimintakate e/as. 7 007 6 863 6 807 Kuntalaisaloitteita tehtiin 19 ja valtuustoaloitteita 5. Vuosi Kuntalaisaloitteet Valtuustoaloitteet 2010 14 5 2011 11 5 2012 11 3 2013 12 6 2014 9 2 2015 9 4 2016 12 4 2017 19 5 HALLINTOPALVELUT Toiminta-ajatus:

Hallintopalvelut huolehtii kunnanvaltuuston ja –hallituksen päätöksenteon valmistelusta uuden kunta-lain mukaisesti. Lisäksi hallintopalveluissa valmistellaan tarkastuslautakunnan kokoukset lautakun-nan ohjeiden mukaisesti.

Hallintopalvelut huolehtii henkilöstö-, arkisto- ja taloushallintopalveluista sekä välittää tietoa kuntalai-sille ja luottamushenkilöille, vastuualueille ja viranomaisille kunnan päätöksistä ja toiminnasta.

Hallintopalvelut huolehtii kunnan omien tietohallintojärjestelmien toimivuudesta ja integroinnista kun-tayhtymän toimintaympäristöön.

62

Hallintopalvelut tuottaa viestintä- ja muita tukipalveluita yritys- ja matkailuelinkeinojen, maahanmuu-ton sekä Työpalvelukeskus Miilun toimijoille.

Visio: Hallintopalveluiden toiminta-ajatuksena on:

luoda kunnan kaikille toimielimille ja yksiköille mahdollisimman hyvät edellytykset hoitaa varsinaiset tehtävänsä, sekä

tuottaa tai järjestää ne palvelut, joissa on päätetty, että tarvitaan toimintojen yhteensovittamista tai joita on päätetty hoitaa keskitetysti

AVAINTULOKSET ARVIOINTIKRITEERI/ MITTARI

TULOSTAVOITE/ TAVOITETASO

Toteutuminen 1-12 kk

Asiakasnäkökulma Uuden valtuuston perehdyt-täminen Uusi hallintosääntö on hy-väksytty Hallintopalveluiden asiak-kaat on määritelty ja hallin-non palveluita tuotetaan asiakaslähtöisesti. Kuntalaisten osallisuuden ja ulkoisen asiakasnäkökul-man vahvistaminen sähköi-sessä viestinnässä. Sähköisen asiahallinnan kehittäminen on käynnisty-nyt Osallisuussuunnitelmassa on määritelty kuntalaisten osallisuusmuodot.

Koulutus on toteutettu Hallintosääntö on uu-distettu Hallintopalveluiden palvelukuvaukset on tehty Kunnan internet-sivut toimivat viestintä- ja palveluiden tarjonta-kanavana. Sähköisen asiahallin-nan käyttöönotto Uuden kuntalain mu-kainen osallisuussuun-nitelma on hyväksytty.

Valtuuston jäsenillä on riittävä valmius päätök-sentekoon. Uuden kuntalain mu-kainen hallintosääntö ohjaa päätöksentekoa ja toimintaa. Palvelukuvaukset val-mistuvat 2017 aikana. Kunnan internetsivut on uudistettu. Sähköisen asiahallin-nan määrittelyt on tehty ja tiedonohjaussuunni-telma on laadittu. Kuntalaiset voivat osal-listua päätöksentekoon hyväksytyn osallisuus-suunnitelman mukai-sesti.

Koulutus on toteutettu Hallintosääntö hyväk-syttiin 30.5.2017 Palvelukuvaukset on tehty suomi.fi –palve-luun Kunnan internet-sivujen uudistaminen on käyn-nistetty, kunnan face-book- ja instagram ka-navat otettu aktiiviseen käyttöön. Tiedonohjaussuunni-telman (TOS) laadinta on käynnistetty yhteis-työssä muiden Kainuun kuntien kanssa. Kuntastrategia ja muut toimenpiteet on valmis-teltu osallistavasti. .

Prosessinäkökulma Kuntastrategian vuorovai-kutteinen laatiminen. Sujuvat ja luotettavat pää-töksenteon valmistelu- ja palveluprosessit. Kansallisen palveluarkkiteh-tuuri – lain (Ka-Pa:n) edel-

Kuntastrategia on hy-väksytty ja sen toteut-tamiseen on sitouduttu. Johdon ja päätöksente-kijöiden päätöksente-koa tukeva raportointi -maisemapalvelun hyö-dyntäminen talouden suunnittelussa. Palvelutietovaranto (Ptv) on käytössä.

Kuntastrategia ohjaa päätöksentekoa ja Suomussalmen kunnan toimintaa. Toimivat palvelu- ja päätöksentekoproses-sit. Ka-Pa lain edellyttämät palvelut ovat kuntalais-

Kuntastrategia on hy-väksytty 6.10.2017. Maisemapalvelua on hyödynnetty toiminnan ja talouden suunnitte-lussa sekä strategian valmistelussa. Ka-Pa lain edellyttämät palvelut ovat kuntalais-

63

lyttämien sähköisten tuki-palveluiden integrointi on käynnistetty. Sujuva sähköinen kokous-hallinta.

Sopimukset Dynastys-sa 1.1.2017 alkaen. Sähköinen kokoushal-linta on testattu

ten käytössä. Sähköinen sopimushal-linta Sähköinen kokous on hallituksen ja lautakun-tien käytössä.

ten käytössä. Sopimukset on tallen-nettu Dynastyn sopi-mushallintaan. Kunnanhallituksen ja – valtuuston esityslistat ja pöytäkirjat ovat käytös-sä sähköisessä kokous-järjestelmässä.

Talouden näkökulma Riittävä raportointi talous-asioista Käteisvarojen riittävyys

Osavuosikatsaukset Maksuvalmius

Katsaus 4 kk välein. Kassa vähintään yhtä suuri tai suurempi kuin valtakunnan keskiarvo

Toteutunut. Toteutunut.

Henkilöstönäkökulma Henkilöstön osaaminen kehittyy uusia vaatimuksia vastaavasti Työtehtävät motivoivat Osallistuminen lisää oman työn ja muutoksen hallintaa Työhyvinvoinnin osatekijät käsitellään yhteistyössä hallinnon henkilöstön kans-sa ja otetaan osaksi arjen työtä

Koulutussuunnitelmas-sa on määritelty hallin-non henkilöstön osaa-mistavoitteet ja koulu-tustarpeet. Henkilöstön oma arvi-ointi ja palaute Henkilöstö on osallistu-nut toiminnan ja työteh-tävien kehittämiseen. Työhyvinvointikysely 2017. Kehityskeskustelut: henkilön oma arviointi Kuukausipalaverit, jos-sa arvioidaan talous-suunnitelman tavoittei-den ja työhyvinvoinnin toteutumista.

Yhteiset, uusia tarpeita kehittävät koulutus-suunnitelman mukaiset koulutukset. Työtehtävät vastaavat työntekijän osaamista ja organisaation tarpei-ta. Sitoutuminen oman työn kehittämiseen. Työhyvinvointikyselys-sä vähintään kunnan keskiarvo. Jokaisen työntekijän kanssa kerran vuodes-sa.

Toteutettu vertaiskoulu-tuksina ja työntekijän koulutustarpeiden mu-kaisesti. Henkilöstön arviointi- ja palautekäytäntöjä kehi-tetään edelleen. Henkilöstö osallistui talousarvion laatimi-seen ja työhyvinvointi-tekijöiden sisällön työs-tämiseen. Osallistavaa työskentelyä jatketaan edelleen. Työhyvinvointikysely toteutettu ja käsitelty yhdessä henkilöstön kanssa. Kehityskeskustelut on toteutettu. Toimialapalverit on pidetty kuukausittain.

Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Eija Väätäinen, p. 044-588 9330 Hallintopalveluiden vastuualue: TA 2017 TP 2017 Henkilöstön lukumäärä (vakituiset) 13,9 12,3 Henkilöstömenot e/as. (ulkoiset ja sisäiset) 222,25 176,41 Toimintamenot e/as. (ulkoiset ja sisäiset) 348,89 251,62 Toimintakate e/as. (ulkoiset ja sisäiset) 315,65 225,67

64

ELINKEINO-/YRITYSPALVELUT TOIMENPITEET

1. ELINKEINOTOIMINNAN TOIMINTA-AJATUS Suomussalmen kunta kehittää yritysten toimintaedellytyksiä siten, että nykyiset yritykset säilyvät elinvoimaisina ja kuntaan saadaan uusia yrityksiä

2. TAVOITTEET • Elinvoimainen ja uudistuva elinkeinoelämä • Saavutettava, toimivien palvelujen ja hyvän ympäristön sekä yhteistyön kunta • Hyvinvoiva Suomussalmi • Hyvä Suomussalmi-kuva

3. PAINOPISTEET

• Luonnonvarojen hyödyntäminen ja tehdasteollisuuden lisääminen (kivi, mineraalit, puu, marjat

ja alkutuotanto) • Elämyspalvelujen kehittäminen (luonto-, kulttuuri- ja tapahtumamatkailu) • Venäjän läheisyyden hyödyntäminen • Osaamisen kehittäminen.

4. KUNNAN ROOLI Kunta • kaavoittaa maata tarpeen mukaan • avustaa yrityshankkeiden suunnittelussa ja rahoituksen valmistelussa • antaa tai järjestää yritysneuvontaa ja koulutusta • rakentaa yrityksille perusinfrastruktuuria ja toimitiloja • vuokraa ja myy tontteja ja toimitiloja • osallistuu yritystoimintaa tukeviin hankkeisiin • ei myönnä uusia takauksia yrityksille.

5. TOIMENPITEET

Elinvoimainen ja uudistuva elinkeinoelämä:

Uudet ja uusiutuvat työpaikat ja yritykset - Majoituskapasiteetin parantaminen ja lisääminen; Hossassa on käynnistynyt useita rakennus-

hankkeita ja lisää on valmisteluissa. Investoijien haku Hossaan mm. North Portfolio 64 –hankkeen kanssa.

- Raatteen Portin ja sotahistorian hyödyntäminen; aloitettu Raatteen tien yritysryhmähankkeen valmistelut

- Hossan alueen kehittäminen / Hossan kansallispuisto; Hossan hengessä kansallispuistoksi -hanke

- Yhteistyö; Kuhmo, Ukkohalla – Paljakka, Kuusamo, Taivalkoski; Hossa + -hanke - Kulttuuri-, liikunta-, hyvinvointi- ja luontomatkailun kehittäminen; Vienan reitti -hanke - Keskustan ja ranta-alueen kehittäminen (karavaanarialue) - Idän Taiga ry:n tukeminen ja sen brändin ja tunnettavuuden hyödyntäminen; Kehittämishank-

keet - Yritysten tukeminen ja uusien yrittäjien, yritysten ja investoijien saaminen paikkakunnalle; Yrit-

täjävierailut, Kasvua Kainuuseen -hanke - Julkisten hankintojen hyödyntäminen biotalouden vahvistamisessa (kilpailuttamisen pelisään-

nöt) - Luonnontuotealan kehittäminen; yhteistyö Arktisten Aromien kanssa, Kalke -hanke - Lähiruoan käytön lisääminen ja edistäminen; kunnan ruokapalvelut - Nykyisten kivi- ja malmiesiintymien kaupallisen hyödyntämisen edistäminen; RARE –hanke/

Kainuun Etu

65

Osaaminen ja käytännönläheinen innovaatiotoiminta - Yritysten kehittämistyön tukeminen; neuvontaa ja selvityksiä, Kasvua Kainuuseen -hanke - Yhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa; KAO, KAMKK

Osaavan työvoiman saatavuus: - Omistaja- ja sukupolvenvaihdoksissa tukeminen; Kasvua Kainuuseen –hanke, Osaavan työ-

voiman rekrytointi Kainuuseen ESR -hanke

Maaseudun elinkeinojen kehittäminen: - Elävä Kainuu Leader ry:n hankkeiden toteuttaminen; toteutunut 5 hanketta - Peruselinkeinojen toimintaedellytyksistä huolehtiminen; Poron Polulla -hanke - Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttaminen - Kainuun kyläteemaohjelman toteuttaminen

Kansainvälinen yhteistyö: - Kainuun Venäjä -strategian toteuttaminen - ENI -ohjelmahankkeiden toteuttaminen; valmisteltu hankkeita yhdessä yhteistyökumppa-

neiden kanssa - Viisumivapaaksi kokeilualueeksi hakeutuminen; ei realistinen - Ystävyyskuntatoiminnan kehittäminen, (Kalevala) useita tapaamisia molemmin puolin ra-

jaa - Ulkomaalaisten matkailijoiden houkutteleminen; Matkanjärjestäjien vierailut, Hossan hen-

gessä Kansallispuistoksi -hanke Saavutettava, toimivien palvelujen ja hyvän ympäristön sekä yhteistyön kunta:

Yhteyksien ylläpito ja parantaminen - Valtatie 5:n perusparantaminen; mukana 5 –tie ry:n toiminnassa - Ouluun menevien teiden ja joukkoliikenneyhteyksien parantaminen; edunvalvontaa - Suomussalmi - Kuhmo -tien parantaminen; hankeluettelossa, edunvalvontaa - Kontiomäki - Taivalkoski -radan peruskorjaaminen; Liikenneviraston suunnitelmissa, lobbailtu - Palveluterminaalin rakentamisen varmistaminen; neuvoteltu, lobbailtu - Laajakaista tietoliikenneverkon rakentaminen, käytön edistäminen ja palvelujen kehittäminen;

jatkettu laajakaistaverkoston rakentamista haja-asutusalueilla - Kajaanin lentokentän jatkuvuuden turvaaminen; joukkoliikennetyöryhmä, lobbailtu - Suomussalmen pienlentokentän toimivuuden varmistaminen;

Toimivat palvelut ja hyvä ympäristö: - Suosi suomussalmelaista -kampanjan toteuttaminen; ei toteutunut - Keskustan kehittäminen (Emäjoen silta, karavaanarialue, ulkoilukartta); karavaanarialueesta

tehty meluselvitys, muut selvittelyn alla

Yhteistyö ja uudistumiskyky: - Elinkeinoyhteistyön lisääminen Kainuun kuntien kesken; ei uusia avauksia, pysynyt entisellään - Kainuun Edun toiminnan hyödyntäminen; useiden hankkeiden kautta, tärkein Kasvua Kainuu-

seen -hanke - Kuhmon Woodpolis; yhteistyöneuvotteluja ja tapaamisia - Kuusamon Naturpolis; yhteistyötä ja yhteisiä hankkeita liittyen pääasiassa Hossaan ja luonto-

matkailuun - WildTaiga; yhteisiä hankkeita ja toimintaa - Yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset; KAO, KAMKK - Arktiset Aromit ry:n toiminnan tukeminen ja hyödyntäminen; Marjamasterplan, Kansainvälinen

leirikoulu –esiselvityshanke, Kalke-hanke

Säännöllinen yhteydenpito yrityksiin - Hankintatoimen ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen; yrittäjille hankinta-asiamies –illat,

maakunnallinen hankinta-asiamiestoiminta jatkuvaa - Yhteistyön tiivistäminen Suomussalmen yrittäjät ry:n kanssa; säännöllinen osallistuminen yh-

distyksen hallituksen ja yleisiin kokouksiin, yhteismarkkinointitapahtumat ja tempaukset - Yhteydenpitorekisterin ylläpitäminen; ei ole toteutunut

Hyvinvoiva Suomussalmi:

Työllisyys ja toimeentulo

66

- Maahanmuuttajien ja kiintiöpakolaisten ottaminen - Paluumuuttajien houkutteleminen; jatkuvaa markkinointia eri tavoin ja eri kanavin

Terveys ja toimintakyky - Elinvoiman, työllisyyden ja osaamisen lisääminen; Kujelma –hanke, Talentti –hanke, Osaavan

työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke

Osallisuus ja yhteisöllisyys - Sähköisten tiedonvälityskanavien kehittäminen - Valtakunnallisiin hankkeisiin osallistuminen - Osallisuussuunnitelman laatiminen

Hyvä Suomussalmi-kuva: - Markkinointisuunnitelman (kh 11.9.12) toteuttaminen; viestintäsuunnittelija palkattu kuntaan - Kuntalaisten osallistumisen ja roolin vahvistaminen - Viitostien matkailualueiden yhteismarkkinointikanavan luominen - Sähköisen ja sosiaalisen median hyödyntäminen; viestintäsuunnittelija palkattu kuntaan - Vapaa-ajan tonttien aktiivinen tarjoaminen - Opasteiden parantaminen; uusia tienviittoja hankittu viitostien varteen - Kunnan kotisivujen kehittäminen ; hyvässä vaiheessa ja suunnittelussa - Oulun seudun kontaktien hyödyntäminen

6. RESURSSIT

Kunnassa toimii elinkeinotiimi, johon kuuluvat kunnanjohtaja, tekninen johtaja ja elinkeinoasiamies. ICT-sihteeri osallistuu kehittämishankkeiden hallinnointiin ja kuntamarkkinoinnin käytännön toteutuk-seen. Palkataan määräaikaisia kehittäjiä (yritysten etsijä, ruokalähettiläs, maahanmuuttajat) sekä hankitaan erityisosaamista kunnan ja yritysten tarpeiden mukaan. Hyödynnetään Kainuun Etu Oy:n osaamista ja sen hankkeiden tuomia henkilöresursseja. Kainuun TE -toimisto ja ELY -keskus antavat aloittaville yrittäjille neuvontaa. Osallistutaan säännöllisesti Suomussalmen yrittäjät ry:n hallitustyöskentelyyn ja muuhun toimintaan. Huolehditaan yritystoimintaan tarvittavan kaavoitetun maan riittävyydestä ja varataan vuosittain kun-nan taloussuunnitelmassa määrärahoja tuotantotilojen rakentamiseen, kehittämishankkeiden rahoit-tamiseen ja erityisosaamisen hankintaan.

AVAINTULOKSET ARVIOINTIKRITEERI/ MITTARI

TULOSTAVOITE/ TAVOITETASO

Toteutuminen 1-12 kk

Asiakasnäkökulma Nykyisten yritysten toi-mintaedellytysten tur-vaaminen. Uusille yrityksille houkut-televa sijaintipaikka.

Toimitilat/käyttöaste Työvoima/määrä (atv) Neuvontapalvelut/ palaute Yrityshankkeet/palaute Uusien yritysten määrä

Riittävä tarjonta tonteista, toimitiloista, osaavasta työvoimasta sekä yritys-neuvonnasta. Yritysten nettomäärän kasvu.

Tontteja, toimitiloja, osaavaa työvoimaa ja yritysneuvontaa on ollut riittävästi. Yrityksiä perustettu 21, lopetettu ( -30 PRH pois-to) -20, nettolisäys -9 tai + 1 kpl

67

Prosessinäkökulma Yritystoiminnan kehittä-minen. Uusien yritysten perus-taminen. Kuntamarkkinointi

Uudet yritykset Yritysten talous Hankkeiden onnistumi-nen:

- yritysten kehit-tyminen

- työpaikat Kunnan vetovoimai-suuden kasvu

Yksityisten työpaikkojen nettomäärä lisääntyy Yritysten kannattavuus paranee Uudet yritykset ja yritys-ideat lisääntyvät Yhteydenotot lisääntyvät

Työpaikat: 2010: 2 844 2011: 2 861 2012: 2 752 2013: 2 487 2014: 2 559 2015: 2 382 Toimipaikkojen lukumää-rä: 2014: 553 2015: 477 2016: 502

Talouden näkökulma Toimitaan taloudellisesti ja tehokkaasti

Talouden seuranta

Pysytään talouden raa-meissa

Talouden raameissa on pysytty

Henkilöstönäkökulma Henkilöstön toimintaky-ky Henkilöstön motivaatio Henkilöstön ammattitaito

Sairauspoissaolot Työtyytyväisyyskysely Palaute

Työkyky on hyvä

Toimintakyky, motivaatio ja ammattitaito pysyneet hyvällä tasolla.

Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Asta Tolonen, p. 044-777 3344. MATKAILUPALVELUT Toiminta-ajatus: Matkailupalvelut toimii matkailun perusedellytysten parantamiseksi ja yritystoiminnan lisäämiseksi sekä huo-lehtii yleistiedottamisesta ja markkinoinnista Visio: Matkailutoimisto tuntee paikkakunnan palvelutarjonnan ja osaa ohjata palveluja tarvitsevat heidän haluamiin-sa kohteisiin. Myös maa- ja valtakunnallinen tuntemus ovat hyvällä tasolla. Toimintalinjat:

1. Asiakaslähtöisyys 2. Asiantuntevuus 3. Nopea ja luotettava toiminta

68

Avaintulokset Arviointikriteerit/ mittarit

Tulostavoite/ tavoitetaso

Toteutuminen 1-12 kk

Asiakasnäkökulma Asiantuntevan palvelun tarjoaminen matkailijoille ja alan ammattilaisille Matkailupalvelutarjonnan ja tunnettavuuden lisää-minen

Suora palaute asiak-kailta Vuosittaisen viestintä- ja markkinointisuunni-telman teko.

Korkea asiakastyyty-väisyys Saada aikaan konkreet-tinen vuosisuunnitelma ja toteuttaa se yhteis-työssä yrittäjien kanssa

Palvelupalaute kaikista toimipisteistä kiitettä-vä/hyvä. Vuosi meni pitkälti Hos-san kansallispuiston ja kunnan 150-vuotisjuhlien ja Suomi 100-juhla-vuoden merkeissä ja ehdoilla. Saimme run-saasti näkyvyyttä laajas-sa mediakentässä.

Prosessinäkökulma Hyvät suhteet sidosryh-miin Palautteisiin vastaaminen mahdollisimman nopeasti. Vuosittain toistuvien ta-pahtumien markkinointi ja mukanaolo kehittämistoi-menpiteissä ja toteutuk-sessa Suomussalmi 150 v. ja Suomi100-tapahtumien ja juhlallisuuksien suunnitte-lu- ja valmistelutyöt

Yhteydenpito sidos-ryhmiin ja saatu palaute Kriittisen palautteen saaneiden asioiden parantaminen Onnistuneet tapahtu-mat, esim. Raate-tapahtuma, Raatteen maraton, marjastuskisat yms. Työryhmissä toimimi-nen ja Hossan kansal-lispuiston viestintää ja markkinointia

Säännöllinen yhtey-denpito ja joustava asiointi Akuutit puutteet korja-taan mahd. nopeasti, muuten huomioidaan eri kehittämistoimenpi-teiden yhteydessä. Jatketaan tapahtumi-nen tunnetuksi tekemis-tä ja markkinointia yh-teistyökumppanien kanssa. Kiinnostavat ja moni-puoliset kunnan juhlat ja uuden kansallispuis-ton onnistuneet valta-kunnan tason avajaiset osana Suomi100-juhlavuotta

Pidetty yhteyttä sähkö-postitse ja palaveri-en/kokoontumisten kaut-ta. Kriittistä palautetta tullut hyvin vähän ja niihin reagoitu heti. Työ laa-jempaa kehittämistä vaa-tivissa palautteissa jat-kuu. Markkinointi toteutettu messuilla (2 krt), juhla-vuoden lehden ja tapah-tumajärjestäjien kanssa niin printtimediassa, so-messa kuin radiossa (Kajaus). Kokouksia ja palavereita pidetty runsaasti ja osal-listuttu tapahtumien to-teutuksiin. Järjestelyt ja tapahtumat sujuivat erit-täin hyvin ja niihin osallis-tui runsaasti matkailijoita ja kuntalaisia.

Talouden näkökulma Toimitaan taloudellisesti ja tehokkaasti

Budjetin säännöllinen seuranta SAPissa

Pysytään budjetin raa-meissa

Pysyimme budjetin raa-meissa, toteutuma 92.8 %

69

Henkilöstönäkökulma Asiansa osaavat, asia-kaspalvelu-henkiset työn-tekijät (myös kesä-työntekijät) Matkailusihteerin osa-aikatyö Erityisosaamista vaativat asiat ohjataan asiantunti-jatahoille Osaamisen säilyttäminen

Päivittäinen palaute henkilöstön kesken ja asiakaspalaute Työjärjestelyjä tilanteen vaatimalla tavalla Palaute asiakkaalta ja asiantuntijatahoilta Koulutusten määrä ja laatu

Valitusten mahdolli-simman vähäinen mää-rä <->positiivisen pa-lautteen määrä Töiden jako ja siirtämi-nen palveluja vaaran-tamatta Korkea tyytyväisyysta-so Tarpeen ja tarjonnan mukaan 1-3 koulutus-päivää/v.

Palveluihimme liittyviä valituksia ei juuri ollen-kaan, joitakin aikatau-lusekaannuksista aiheu-tuneita, jotka kuitenkin päättyivät hyvin. Positii-vista palautetta mm. Hossan ja tapahtumien tiimoilta runsaasti. Juhlavuoden takia osa-aikatyöstä joutui tinki-mään ja eläkepäiviä jäi pitämättä runsaasti. Ei ollut ”tuuraajia” Joitakin asiakkaita ohjat-tu elinkeinoasiamiehelle ja Kainuun Edulle Sisäistä koulutusta so-me- ja kuvapankkiasiois-sa. Ei ulkopuolisia koulu-tuksia.

Toiminta: Matkailutoimisto toimii yhteistyössä kunnan yrittäjien ja yhdistysten kanssa sekä tekee yhteistyötä Hyrynsalmen, Puolangan, Idän Taiga ry:n, Kajaanin AMK:n, Kainuun Edun ja Kainuun Liiton kanssa. Valta-kunnan tasolla pidetään yhteyksiä Palvelevat Matkailutoimistot –verkoston/SUOMAN, Ykkösmedian ja Visit-Finlandin kanssa. Vastuuhenkilö: matkailusihteeri Alpo Rissanen, p. 0440-295 389 MAASEUTUPALVELUT

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

3 173,32 2 000,00 3 828,99 191,4 -1 828,99

-140 450,47 -120 910,00 -109 753,76 90,8 -11 156,24

-137 277,15 -118 910,00 -105 924,77 89,1 -12 985,23

-137 277,15 -118 910,00 -105 924,77 89,1 -12 985,23

18143 MAATALOUSPALVELUT

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

TILIKAUDEN TULOS

Ylä-Kainuun kuntien kesken on perustettu vuoden 2012 alussa yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana toi-mii Puolanka. Kunnan maaseututoimiston kautta on edelleen annettu avustuksia kyläyhdistyksille ja maatiloille. Maksullisen maatalouslomituksen tukeminen (120-tuntiset) on jatkunut. Maksu suoritettiin entiseen tapaan Ristijärven kunnan maatalouslomitustoimistoon.

70

Työllisyyden hoitaminen ja kunnan osuus työmarkkinatukeen

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

438 267,24 171 030,00 449 828,96 263,0 -278 798,96

-1 203 722,75 -1 030 769,44 -1 329 850,17 129,0 299 080,73

-765 455,51 -859 739,44 -880 021,21 102,4 20 281,77

-4 090,74 -4 090,73 -4 090,73 100,0 0,00

-769 546,25 -863 830,17 -884 111,94 102,3 20 281,77

18160 TYÖLLISYYDEN HOITAMINEN

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

TILIKAUDEN TULOS

Toiminta-ajatus: Aktiivinen työllisyyden hoitaminen tukee kunnan elinvoimaisuutta ja kuntalaisten hyvinvointia.

Avaintulokset

Arviointikriteerit/ mittarit

Tulostavoite/ tavoitetaso

Toteutuminen 1-12 kk

Asiakasnäkökulma Työttömien kuntalaisten aktivoiminen ja työllisty-misen parantaminen Oikein kohdennetut toi-menpiteet Määräaikaiset palkkatuki-työpaikat

Vaikutus työllisyystilan-teeseen Aktivointiaste Vahvistetaan asiakkai-den työelämävalmiuksia. Tarjotaan palkkatukityö-paikkoja Työpaja Hans-lankareilla ja Työpalve-lukeskus Miilussa

Työllistyneet työttömät / käytetyt eurot Työmarkkinatukea saanei-den aktivointiaste keski-määrin vähintään 50 % vuodessa (Kelaston mu-kaan) Jatkopolut asiakkaan tar-peen mukaan. Työpaja Hanslankarit 4 htv Työpalvelukeskus Miilu 15 htv

Aktivoitu ainakin 200 henkilöä. Aktivointiin käytetty 357.000 euroa. Kelaston mukaan akti-vointiaste on keskimää-rin 39,1 % vuonna 2017. Toteutunut osittain. Toteutunut. Toteutunut. Hanslankarit 1 htv Työpalvelukeskus Miilu 11 htv

Prosessinäkökulma Toimiva, tulevaisuuden tarpeita vastaava malli työllisyyden hoitamises-sa. Toimintamalli kykenee muuntumaan asiakkaiden tarpeiden ja työllistämis-välineiden vaatimalla tavalla.

Yhteistyö yritysten kanssa

Yhteiset tapaamiset Työllistämisen kuntaraha-kokeilu

Toteutunut Suomussal-men Talentti esiselvitys-hankkeen valmistelussa ja toteutuksessa sekä yhteistyössä elinvoima-palvelujen kanssa. Kokeilua jatkettiin vuon-na 2017.

Talouden näkökulma Lakimuutosten ennakointi ja niihin varautuminen

Työllisyyden hoidon kokonaiskustannukset

Aktivointitoimiin käytetään suurin osa työllisyydenhoi-

Aktivointiin on käytetty työllisyyden määrära-

71

Työmarkkinatuen kunta-osuus

don määrärahasta Työmarkkinatuen kunta-osuus ei kasva ja sitä pie-nennetään: - aktivoimalla pitkäaikais-työttömiä - eläkepäätöksillä

hasta suurin osa. Ei toteutunut: Työmark-kinatuen kuntaosuus ylittyi noin 18 600 euroa talousarviovarauksesta.

Henkilöstönäkökulma Osaava ohjaushenkilöstö

Ohjauksessa tunniste-taan asiakkaiden ohja-ustarpeet ja niitä vas-taavat toimenpiteet suunnataan asiakasta parhaiten tukevalla ta-valla

Asiakaspalaute Toiminnan oma arviointi

Palvelut ja toiminnot toteutuneet asiakaskoh-taisesti keskustelujen ja arvioinnin perusteella. Kehityskeskustelut, työ-paikkapalaverit ja työn-ohjaus oman toiminnan arvioimisen työkaluina.

Toimialojen työllistäminen Toimialoilla työllistettiin 12,1 henkilötyövuotta eli 6,9 henkilötyövuotta suunniteltua vähemmän (13,3 htv vuonna 2016). Varatuista määrärahoista jäi käyttämättä 59 300 euroa (83 800 € vuonna 2016). Työpaja Hanslankarien työllistäminen ei toteutunut suunnitellusti, koska palkkatukikelpoisia alle 29-vuotiaita oli vähän. Teknisten palvelujen palkkatukityöllistäminen (4,2 htv) toteutettiin työpalvelukeskuksen kautta. Työllistämismäärärahoilla työllistettiin 35 velvoitetyöllistettyä (11,5 htv) 157 000 eurolla, kun varaus oli 70 000 euroa (34 henkilöä vuonna 2016). Kesätyöt Vuonna 2017 tarjottiin kunnan kesätyöseteli 9.-luokkalaisille. Seteleitä lähetettiin 92 koululaiselle, joista 68 käytti setelin. Kunnassa työskenteli 16 nuorta, yksityisillä 5, yrityksissä 40 ja yhdistyksissä 7 nuorta. Vuonna 2016 seteleitä lähetettiin 79:lle 9.-luokkalaiselle, joista 56 käytti setelin. Kunnan omin varoin työllistetyt Neljänä viime vuonna ei kukaan ole hakenut työtä työssäoloehdon täyttymiseksi (enintään 4 viikoksi). Vuosi-na 2011–2013 työllistettiin 1 henkilö/vuosi. Työllistämisen kuntarahakokeilu Työllistämisen kuntarahakokeiluun oli 21 600 euron varaus. Siitä käytettiin 825 euroa. Työllistämisen kunta-rahaa jatkettiin yhdelle työnantajalle yhden henkilön vuonna 2016 alkaneeseen palkkaamiseen. Uusia hake-muksia ei tullut. Työmarkkinatuki Työmarkkinatukimaksuihin varattu 330 000 euroa ylittyi 18 600 eurolla. Vuoden 2015 alusta kunta maksaa 50 % 300–999 päivää työmarkkinatukea saaneiden ja 70 % yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden henki-löiden työmarkkinatuesta. Vuosina 2006–2014 maksettiin 50 % yli 500 päivän työmarkkinatuesta. Työmarkkinatukea on maksettu Kelalle eri vuosina seuraavat euromäärät: vuosi 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006

euroa 348 606 340 690 340 187 143 607 96 389 109 735 106 490 151 629 212 514 235 148 423 142 641 777 Työpalvelukeskus Miilu Työpalvelukeskuksen kautta Miilussa tai kunnan yksiköissä työskenteli tukirahoilla eripituisissa työsuhteissa noin 70 henkilöä, joista velvoitetyöllistettyjä oli 35 ja pitkäaikaistyöttömiä 35. Miilu oli työtoimintapaikkana 35:lle kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle (keskimäärin 20 henkilöä koko ajan). Lisäksi oli opiskelijoita, työkokeilussa olevia yms. keskimäärin 3 henkilöä kuukaudessa. Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittämishanke Kujelma aloitti toimintansa 1.3.2016, ja se jatkuu 31.8.2018 asti. Kunta saa hankkeeseen ESR-rahoitusta. Hankkeessa työskenteli projektipäällikkö ja kolme ohjaajaa (taide, luonto ja palveluohjaus). Loppuvuodesta Kujelma-hankkeessa on toiminut 52 asiakasta.

72

PROJEKTIT

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

223 714,52 275 656,00 307 760,78 111,6 -32 104,78

-342 583,47 -549 186,66 -408 980,32 74,5 -140 206,34

-118 868,95 -273 530,66 -101 219,54 37,0 -172 311,12

-118 868,95 -273 530,66 -101 219,54 37,0 -172 311,12

18150 PROJEKTIT

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

TILIKAUDEN TULOS

SOSIAALISEN OSALLISUUDEN JA TYÖLLISYYDEN KEHITTÄMISHANKE KUJELMA Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittämishanke KUJELMA alkoi 1.3.2016. Tavoitteena on työikäis-ten työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden osallisuuden vahvistaminen ja työllistymismahdollisuuksien edistäminen taiteen ja luonnon keinoin. Hanke toimii Työpalvelukeskus Miilun tiloissa. Hankkeessa työsken-telee projektipäällikkö sekä luonto-ohjaaja ja taide- & palveluohjaaja. Hankkeessa kartoitetaan osallistujien omaa näkemystä työ- ja toimintakyvystään Kykyviisari -mittarin avulla. Palveluohjaus on yksilöllistä, asiakas-lähtöistä arkielämän asioiden hoitamista ja niissä tukemista sekä muihin palveluihin ohjaamista. Taidetoimin-nassa keskiössä on erilaisiin materiaaleihin ja tekniikoihin tutustuminen sekä kierrätys- ja luonnonmateriaali-en hyödyntäminen. Käsillä tekemisen kautta asiakkaat saavat onnistumisen kokemuksia ja rohkeutta itsensä ilmaisemiseen. Luontotoimintaa on toteutettu Työpalvelukeskus Miilun pihalle rakennetussa kasvihuoneessa, Kurimon palstalla sekä lähiluonnossa että maakuntamatkailun muodossa. Asiakkaita vuoden 2017 lopussa hankkeella oli 52. Hanke on saanut jatkoaikaa, niin että asiakastoiminnot jatkuvat vielä toukokuun 2018. HOSSAN HENGESSÄ KANSALLISPUISTOKSI

”Hossan hengessä Kansallispuistoksi” –hankkeessa on kehitetty Hossan (laajennetun) matkailualueen palve-luita. Vuoden 2017 keväällä pidettiin matkailutuotteiden tuotteistamistyöpajojen sarja, jossa käytiin läpi koko tuotteen elinkaari idean synnystä tuotekehityksen ja testaamisen kautta jakelukanaviin ja jälkimarkkinointiin. Kesäkuussa 2017 Hossan kansallispuisto avattiin ja siitä tuli Suomi 100-kansallispuisto, jonka tasavallan presidentti puolisoineen kävi vihkimässä. Avajaisia edeltävä viikko oli Hossan juhlaviikko, jolloin yrityksillä oli mahdollisuus olla hyvin esillä tuotteidensa kanssa. Lähinnä kesän aikana Hossassa on käynyt useita koti-maisia ja kansainvälisiä median ja matkanjärjestäjien edustajia, ja hanke on ollut keskeisenä toimijana vierai-lukäyntien järjestämisessä. Osittain hankkeen tuloksena Suomussalmen kunta on julkaissut kuvapankin (https://suomussalmenkunta.kuvat.fi/) , jossa on mm. hankkeen aikana hankitut kuvat, joita voidaan käyttää jatkossakin. Yhteistyötä on tehty useiden eri tahojen kanssa, mm. Metsähallitus, Suomussalmen kunta, lähi-alueiden kunnat. Syksyllä Suomussalmen kunta sai ACES Euroopan urheilukaupunkistatuksen ja yhtenä merkittävänä tekijänä statuksen saamisessa oli vierailukäynti Hossaan ja tutustuminen sen retkeily- ja har-rastusmahdollisuuksiin. Metsähallitus on kehittänyt yhteistyössä kansallispuistojen (mm. Hossa) ja yrittäjien kanssa konseptin ”Land of National Parks”, jota on mahdollisuus käyttää kansainvälisessä matkailumarkki-noinnissa. SUOMUSSALMEN TALENTTTI – ESISELVITYSHANKE Talentti- esiselvityshankkeessa kartoitetaan keinoja luoda Suomussalmelle ammatillisen oppimisen mahdolli-suuksia. Hankkeen myötä syntyvien toimintamallien on tarkoitus tukea jo olemassa olevia koulutus- ja työllis-tymispalveluita. Hankkeessa keskeisessä roolissa on opinnollistaminen, jolloin esimerkiksi ammatillisia opin-toja tuodaan osaksi kunnan työpajoja ja yritysten tarjoamia työympäristöjä. Talentti –esiselvityshankkeessa selvitetään muun muassa alueen yritysten osaamis- ja työntekijätarpeita sekä kartoitetaan erilaisia mahdolli-suuksia rakentaa joustavia opinto- ja urapolkuja. Tavoitteena on tulevaisuudessa tarjota erilaisia helposti saatavilla olevia opintoja yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa sekä tarjota kaikille mahdollisuus osaamisto-distukseen esimerkiksi työpajajaksolla tehdystä työstä. PORON POLULLA -TIEDONHANKINTAHANKE Poron Polulla -tiedonhankintahankkeen taustalla oli Suomussalmen kunnan hallinnoima Lisäpotkua Porosta -hanke, joka kartoitti porotalouden liitännäiselinkeinoihin liittyvää kysyntää ja tarjontaa eteläisten paliskuntien alueilla. Esiselvityksen tulos oli tiivistettynä se, että nykyinen porotilamatkailun ja käsitöiden tekemisen tarjon-ta ei lähimainkaan riitä kattamaan kasvavaa kysyntää. Kynnys tämän päivän poroyrittäjyyden mahdollisuuk-siin nojaavan yrittämisen aloittamiseen on kuitenkin korkea. Porotalouden harjoittajat eivät koe omaavansa

73

tarpeeksi edellytyksiä lisätulonlähteen luomiselle esimerkiksi poromatkailusta, porokäsitöiden tekemisestä tai muusta poronhoidon lisäelinkeinoista. Näitä edellytyksiä katsottiin tarpeelliseksi parantaa Poron polulla –tiedonhankintahankkeessa, jossa tuotettiin tietoa uudenlaisen poroyrittäjyyden kehittämisen tueksi Paliskun-tain yhdistyksen ja poromatkailun edustajien sekä alueen yrittäjien ja potentiaalisten yrittäjien yhteistyönä. MAAKUNNALLINEN YHTEISTOIMINTA/KAINUUN LIITTO

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

-273 824,64 -274 000,00 -271 823,03 99,2 -2 176,97

-273 824,64 -274 000,00 -271 823,03 99,2 -2 176,97

-273 824,64 -274 000,00 -271 823,03 99,2 -2 176,97

1818 MAAKUNNALLINEN

YHTEISTOIMINTA, KAINUUN LIITTO

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

TILIKAUDEN TULOS

Kainuun liiton jäsenkunnat ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Vaalan kunta erosi Kainuun liitosta vuoden 2016 alusta siirryttyään Pohjois-Pohjanmaan maa-kuntaan. Jäsenkuntien maksuosuuden suuruus määräytyy edellisen vuoden joulukuun lopun tilastokeskuksen viralli-sen väkiluvun mukaisessa suhteessa. Maksuosuus vuodelle 2017 oli 2,456 milj. euroa. Kunnan talousarvios-sa maksuosuuteen varattiin 0,274 milj. euroa, toteutunut maksuosuus oli 0,272 milj. euroa. Vastuuhenkilö: talouspäällikkö Sirpa Kovalainen, puh. 044 777 3375 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Kainuun sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

-36 726 949,03 -37 200 000,00 -37 020 487,47 99,5 -179 512,53

-36 726 949,03 -37 200 000,00 -37 020 487,47 99,5 -179 512,53

-36 726 949,03 -37 200 000,00 -37 020 487,47 99,5 -179 512,53

1819 SOSIAALI- JA TERVEYS,

KAINUUN SOTE -KUNTAYHTYMÄ

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

TILIKAUDEN TULOS

Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Puolangan kunta on osajäsen, Puolangan kunnan jäsenyys koskee Kainuun sairaanhoitopiiriä, Kainuun kehi-tysvammaisten erityishuoltopiiriä ja Kainuun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. Kuntayhtymä tuottaa jäsenkuntien kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Kainuun soten keskitetyt tukipalvelut tuottavat talous-, palkka- ja tietohallintopalveluja Kainuun kunnille. Toiminnan rahoitus / jäsenkuntien maksuosuudet Tehtävien hoitamista varten tarvittava määräraha kootaan jäsenkunnilta varainhoitovuoden maksuosuuksina. Kuntayhtymän järjestämiin toimintoihin kohdistuva peruspalvelujen valtionosuus (sosiaali- ja terveydenhuol-lon valtionosuus pois lukien päivähoidon osuus) kohdennetaan laskennallisesti kokonaisuudessaan kuntayh-tymälle. STM:n valtionosuus erotetaan peruspalvelujen valtionosuudesta laskennallisesti prosenttiosuutena, joka vastaa vuoden 2014 perussopimuksen mukaista laskennallista sosiaali- ja terveysmenojen osuutta lasken-nallisiin sosiaali- ja terveystoimen, esi- ja perusopetuksen sekä kirjastotoimen kustannuksiin tarkoitetusta peruspalvelujen valtionosuudesta. Suomussalmen prosenttiosuus on 80,1. Valtionosuuksien kohdentamisen jälkeiset kuntien maksuosuudet määritellään puoliksi euroa/asukas ja puo-liksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta (50 %/50 %). Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), muut kuin kuntayhtymälle mak-

74

settavat tai kohdennettavat valtionosuudet, valtionosuuden lisäosat, valtionosuuksiin tehtävät vähennykset ja lisäykset nettona, järjestelmämuutoksen tasaus 2010 ja 2015 ja verotuloihin perustuva valtionosuuksien ta-saus sekä muut näitä vastaavat muut erät. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella (t-2, kiinteistövero t-1) ja valtionosuu-det kunkin talousarviovuoden mukaisina. Kunnallis- ja kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan keskimääräi-sillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen vero-tulojen mukaisina. Voimalaitosten kiinteistövero otetaan kuitenkin huomioon 1,4 %:n verokannan mukaan. Asukaslukuna käytetään viimeistä vahvistettua vuodenvaihteen asukaslukua. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia jaItai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia eikä investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Vuotuinen maksuosuus kannetaan kuntien kunkin varainhoitovuoden talousarviotietojen perusteella. Maksuosuus suoritetaan kuukausittain kah-dessa erässä 12. ja 30. päivä. Maksuosuuksia korjataan kyseessä olevan talousarviovuoden tilinpäätöksen yhteydessä kustannuksia vastaavaksi. Tasaukset suoritetaan mahdollisimman pian tilinpäätöksen hyväksy-misen jälkeen. Sote-kuntayhtymän maksuosuudet Vuoden 2017 talousarviossa Suomussalmen kunnan maksuosuus oli 37,2 milj. euroa, toteutuneet kustan-nukset olivat 37,020 milj. euroa. Soten tilinpäätös on ylijäämäinen 1,169 milj. euroa ja sote palautti kunnalle 0,157 milj. euroa. Vuoden 2018 maksuosuudeksi arvioidaan 38,063 milj. euroa ja vuoden 2019 noin 38,633 milj. euroa. Hallinnon tukipalvelut Kuntien maksuosuudet määräytyvät suoriteperusteilla. Taloushallinnon palvelujen kustannusten veloituspe-rusteena käytetään kunkin kunnan (talousyksikön) tilikauden aikaisia kirjanpidon tositteita. Henkilöstöhallinnon palvelujen kustannusten veloitusperusteena käytetään kunkin kunnan (talousyksikön) tilikauden aikana lähetettyjen palkkalaskelmien määrää. Tietohallinnon palvelujen kustannusten veloitusperusteena käytetään puoliksi kunkin kunnan (talousyksikön) mukaista henkilöstön määrää ja puoliksi kunkin kunnan (talousyksikön) tietohallinnon ylläpitämien työasemi-en määrää. Hallinnon tukipalveluihin oli varattu vuoden 2017 talousarviossa 0,365 milj. euroa, toteutuneet kustannukset olivat 0,372 milj. euroa. Vastuuhenkilö: talouspäällikkö Sirpa Kovalainen, puh 044 777 3375

75

SIVISTYSLAUTAKUNTA

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

1 714 034,48 1 550 885,00 1 628 349,59 105,0 -77 464,59

-15 490 444,64 -14 977 538,10 -14 965 467,87 99,9 -12 070,23

-13 776 410,16 -13 426 653,10 -13 337 118,28 99,3 -89 534,82

-147 219,01 -214 463,36 -185 646,51 86,6 -28 816,85

-13 923 629,17 -13 641 116,46 -13 522 764,79 99,1 -118 351,67

1840 SIVISTYSLAUTAKUNTA

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

TILIKAUDEN TULOS

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

4 290,30 2 600,00 1 343,98 51,7 1 256,02

-147 716,95 -163 574,56 -141 753,27 86,7 -21 821,29

-143 426,65 -160 974,56 -140 409,29 87,2 -20 565,27

-132 666,67 -132 666,67

-143 426,65 -293 641,23 -140 409,29 47,8 -153 231,94

18400 SIVISTYSPALVELUT,

HALLINTO

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

TILIKAUDEN TULOS

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

3 300,00 -15 000,00 2 000,00 -13,3 -17 000,00

3 300,00 -15 000,00 2 000,00 -13,3 -17 000,00

3 300,00 -15 000,00 2 000,00 -13,3 -17 000,00

1840200000 Siv.ltk:n proj.ja

rahoitusosuudet

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

TILIKAUDEN TULOS

SIVISTYSLAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Sivistyslautakunta vastaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukio- ja kansalaisopisto-opetuksen, taiteen perusopetuksen, nuorisotyön, kirjasto- ja kulttuuri- sekä liikuntapalvelujen järjestämisestä. Musiikkiopistopal-velut hankitaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Kajaanin kaupungilta. Sivistyspalvelujen tehtävänä on kohottaa kuntalaisten tiedon tasoa ja hyvinvointia luomalla hyvät edellytykset monipuoliselle ja laadukkaalle koulutukselle, varhaiskasvatukselle ja vapaa-ajan harrastustoiminnalle.

Visio 2017 Suomussalmi on koulutus- ja kulttuurimyönteinen kunta, joka järjestää sivistyspalvelut korkeatasoisesti ja aktiivisesti.

76

Sivistyslautakunta

Avaintulokset Arviointikriteerit/ mittarit

Tulostavoite/ tavoitetaso

Toteutuminen 1 – 12 kk

Asiakasnäkökulma Kuntalaisten tyytyväisyys sivistyspalvelujen järjes-tämiseen ja laatuun

Asiakaspalaute - palveluyksiköt

Tavoite: hyvä

Asiakaspalvelukyselyjä ei ole tehty.

Prosessinäkökulma Toimiva ja joustava orga-nisaatio Sivistyspalvelujen johto-ryhmätyö Palvelurakenteiden tarkas-telu Ajantasainen tieto

Päätösprosessien toi-mivuus Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti Asianmukaiset selvityk-set ja suunnitelmat Koulutustilaisuuksiin osallistuminen Toimintaympäristön muutosten seuranta paikallisesti ja valta-kunnallisesti

Päätökset ovat asian-mukaisesti valmisteltuja ja päätökset tehty ajal-laan. Lautakunta kokoontuu 10 - 11 kertaa/v Johtoryhmä kokoontuu 10 kertaa/v. Palvelurakenneselvi-tykset valtuustokausit-tain. Osallistutaan ajankoh-taisiin koulutuksiin. Aktiivinen asenne seu-rantaan. Hankeideoihin tarttuminen.

Lautakunta kokoontui 11 kertaa/v. Johtoryhmä kokoontui 9 kertaa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimi-verkkomuutosten toi-meenpano saatiin val-miiksi. Toteutunut. Hankerahoitusta haettu aktiivisesti.

Talouden näkökulma Tasapainoinen talous Talouden seuranta ajan-tasaista

Vertailutiedot maan ja Oulun läänin tilastoihin Maisema –palvelun tuottama aineisto Osavuosikatsaukset kolme kertaa vuodessa

Pysytään hyväksytyssä talousarviossa. Analysoidaan vertailu-tietoa toiminnan suun-nittelun pohjaksi tulevil-le vuosille Valmistuvat aikataulus-sa.

Talousarvion toiminta-kate alittui n. 90 000€ Maisema-palvelun toi-minta ja talousaineiston analysointia tehty. Osavuosikatsaukset valmistuivat ajallaan

Henkilöstönäkökulma Henkilöstörakenne vastaa palvelutarvetta Henkilöstön hyvinvointi

Henkilöstön mitoitus ja työn kuormittavuus sopiva Työhyvinvointikysely joka toinen vuosi

Riittävä henkilöstö Onnistunut ulkoinen ja sisäinen rekrytointi Hyvä työilmapiiri

Toteutui Rekrytointi onnistui hyvin. Toteutui.

1840 SIVISTYSLAUTAKUNTA TA2017 TP2017 Henkilöstön lukumäärä 164,6 171 - henkilöstömenot/asukas 1077,27 1061,22 - toimintakulut/asukas 1874,08 1864,86 - toimintakate/asukas 1680,82 1661,95 18401 SIVISTYSPALVELUT Henkilöstön lukumäärä 2 2 - henkilöstömenot/asukas 14,57 13,95 - toimintakulut/asukas 20,38 17,66

77

- toimintakate/asukas 20,06 17,50 Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen, puh. 044 523 4020, sirpa.mikkonen@suomussalmi.fi PROJEKTIT, sivistyslautakunta Projektien tavoitteet ja toteutuminen 2017

1. ESI- JA PERUSOEPETUKSEN TOIMINTAKULTTUUURIN KEHITTÄMINEN

(Perusopetus- OKM)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtion erityisavustusta esi- ja perusopetuksen toimintakult-tuurin kehittämiseen vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia. Avustus käytettiin koulukohtaiseen ICT-tutorointiin ja TVT-koulutukseen, oppimiskokonaisuuden suunniteluun ja toteuttamiseen Ruukinkankaan yhtenäiskoulussa sekä kouluviihtyvyyttä lisääviin hankintoihin. Hanke päättyi 31.12.2017.

2. LIIKKUVA KOULU (Perusopetus - AVI)

Hankkeen tavoitteena on Liikkuva koulu -toimintakulttuurin luominen, koulun toimintaympäristön ja arjen muuttaminen pysyvästi aktiivisemmaksi. Keskeistä on opetushenkilöstön ja avustajien sitouttaminen liik-kuvan ja toiminnallisen koulupäivän luomiseen. Tavoitteena on mahdollistaa oppilaiden osallistuminen liikkuvan koulupäivän suunnitteluun ja toteutukseen, Lisäksi tavoitteena on saada huoltajat tiedostamaan ja toimimaan liikkuvan arjen saavuttamiseksi. Tavoitteena on myös aktivoida yhteistyötä kunnan eri toi-mialojen, liikuntaseurojen ja -järjestöjen kanssa. Hankkeen rahoittaa AVI.

3. KERHOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN (Perusopetus - OPH)

Hankkeen tavoitteena oli varmistaa laadukkaan ja monipuolisen koulun kerhotoiminnan jatkuminen ja kehittäminen Suomussalmen perusopetuksessa. Tavoitteena oli aktivoida erityisesti syrjäytymisuhan alla olevia oppilaita, maahanmuuttaja- ja kuljetusoppilaita sekä yläluokkien oppilaita mukaan harrastustoimin-taan. Tavoitteena oli myös löytää uusia malleja kerhojen toteuttamiseen. Hankkeen rahoittaa Opetushalli-tus. Kerhotoimintaa järjestettiin kaikilla Suomussalmen kunnan perusopetuksen kouluilla. Kerhoja toteutui 34 kpl. Lapsille on pystytty järjestämään laadukasta, ohjattua vapaa-ajan toimintaa, kuten esim. liikunta-, kuvataide-, kokki- ja läksykerhoja. Maahanmuuttajataustaisia poikia on osallistunut kaikille avoimeen fu-tiskerhoon. Alaluokkien kuljetusoppilaita on osallistunut useisiin odotustuntien aikana järjestettyihin ker-hoihin. Läksykerhossa erityistä tukea vaativat oppilaat saavat apua opiskeluunsa. Toiminta on lapsille ja perheille maksutonta. Toiminnasta on saatu hyviä tuloksia.

4. TEKO Esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistävät toimenpiteet (Perusopetus – OKM)

Valtion erityisavustus esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, erityisopetuksen laa-dun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienen-tämiseen. Hankkeen rahoittaa Opetus ja kulttuuriministeriö (OKM). Hanke päättyi 31.12.2017.

5. TUTKO Tutor-opettajien koulutus ja osaamisen kehittäminen (Perusopetus - OPH)

Valtion erityisavustus on tarkoitettu tutoropettajien kouluttamiseen. Koulutus toteutettiin yhteistyössä Kuhmon, Hyrynsalmen ja Ristijärven kanssa. Hanke päättyi 31.12.2017.

6. INNOVATIIVINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ (Lukio – OPH)

Hankkeen avulla sujuvoitetaan opettamisen ja oppimisen arkea niin oppitunneilla kuin koetilanteissakin. Tarkoituksena on yhdistää opiskelijoiden työskentelyä kotona ja koulussa turvaamalla palveluiden saata-vuus kaikille opiskelijoille sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Hankkeen tavoitteena on mahdollis-taa opettajille monipuolisen ja nykyaikaisen opetuksen toteuttaminen, Henkilöstön osaamisen tasoa lisä-tään käytännössä vertaistuen avulla.

7. TARINAT ELOON (Kulttuuripalvelut – Leader)

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tuoda esille Suomussalmen kotiseutumuseossa Suomussalmen ja Ylä-Kainuun alueen historiaa eri ikäluokkia kiinnostavilla tavoilla. Onnistunut hanke monipuolisti museon

78

tarjontaa tuomalla uudella tavalla esille menneen ajan paikallista tarina- ja uskomusperinnettä, toi muse-on esittelemän aikakauden helposti saavutettavaksi myös sähköisesti, sekä mahdollisti museon kulttuuri-kasvatustoiminnan nousemisen uudelle tasolle kehittyvän toimintaympäristön myötä. Hanke päättyi 31.3.2017.

8. NUORTEN TYÖPAJAN KEHITTÄMISTOIMINTA (Nuorisopalvelut - ELY)

Tavoitteena Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen Rahoittajalle tehdään vuosittain selvitys tavoitteiden saavuttamisesta. Asetetut tavoitteet saavutettiin. Rahoituksen avulla olemme voineet palkata kolme työnohjaajaa työpajalle ja kaikille pajalaisille on pystyt-ty järjestämään erilaista toimintaa sekä lyhytkursseja, joiden tavoitteena on työttömyysjakson keskeyttä-minen, elämänlaadun paraneminen ja jatkosuunnitelmien selkiinnyttäminen pajajakson jälkeiseen tule-vaisuuteen. Pajajakson aikana on tehty työkyvyn arviointia. Nuoria on kannustettu hakeutumaan koulu-tukseen ja työelämään.

9. ETSIVÄ NUORISOTYÖ (Nuorisopalvelut - OKM)

Hankkeen tavoitteena on taata palvelujen saatavuus niille nuorille, joilla ei ole riittävää oma-aloitteisuutta hakeutua palvelujen piiriin tai tarvitsevat tukea palveluiden piirissä pysymiseen. Tavoitteena on parantaa nuorten arjenhallintataitoja ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työelämään. Nuoret ovat hyväksyneet hyvin etsivän nuorisotyön palvelut. Tästä kertoo se, että nuoret itse hakeutuvat palvelun piiriin ja suosittelevat palvelua myös kavereilleen. Nuoria on pystytty tukemaan paremmin arjen-hallintataidoissa sekä ohjattu nuoria esim. ammatinvalintaohjaukseen, päihdehoitoon tai sosiaalitoimen asiakkaaksi. Nuorille on tarjolla enemmän tukitoimia, yksilö- ja ryhmäohjausta.

10. PEPUT YLÖS PENKISTÄ (Liikuntapalvelut - AVI)

Hankkeen päätavoitteena on lisätä vähän tai ei ollenkaan liikkuvien suomussalmelaisten nuorten aikuis-ten ja työikäisten päivittäistä liikuntaa. Hankkeella etsitään keinoja ja uusia toimintatapoja istumisen vä-hentämiseen työ- ja koulupäivän aikana. Lisäksi hankkeella etsitään keinoja vapaa-ajalla tapahtuvan lii-kunnan aktivoimiseksi ja lisäämiseksi sekä työympäristön muuttamiseksi hyvinvointia ja terveyttä mah-dollistaviksi. Näistä toimenpiteistä on tarkoitus tehdä vakiintunut käytäntö Suomussalmelle.

11. KELALTA KÄYTTÖÖN (Kirjastopalvelut - AVI)

Hankkeen tarkoituksena on Suomussalmelta kerätyn murreaineiston digitointi. Hankkeen rahoitti Pohjois-Suomen AVI. Hanke päättyi 31.12.2017.

12. OMATOIMIKIRJASTOJA KAINUUN KUNTIIN (Kirjastopalvelut - AVI)

Hankkeen tarkoituksena on Kainuun omatoimikirjastojen avaaminen. Hankkeen rahoittaa Pohjois-

Suomen AVI. Hanke päättyy 31.12.2018.

VARHAISKASVATUS

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

303 161,54 275 000,00 318 414,63 115,8 -43 414,63

-2 880 839,61 -2 867 501,68 -2 818 132,97 98,3 -49 368,71

-2 577 678,07 -2 592 501,68 -2 499 718,34 96,4 -92 783,34

-9 364,40 -1 234,27 -72 928,80 5 908,7 71 694,53

-2 587 042,47 -2 593 735,95 -2 572 647,14 99,2 -21 088,81

18410 VARHAISKASVATUS

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

TILIKAUDEN TULOS

79

VARHAISKASVATUS Toiminta-ajatus: Varhaiskasvatus tarjoaa alle kouluikäisille lapsille suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatusta toteutettaessa huomioidaan ammattitai-toisen hoito- ja kasvatushenkilöstön riittävä määrä, lapsiryhmän oikea koko sekä tilojen toimivuus, jotta lasten hyvinvointi ja etu sekä varhaiskasvatuslain tavoitteet toteutuvat. Varhaiskasvatuksen tavoitteita suunnitelta-essa otetaan huomioon myös vanhempien ja lasten osallisuus ja vaikuttaminen. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle järjestetään kuntouttavaa varhaiskasvatusta yhteistyössä muiden lapselle kuntoutusta antavien tahojen kanssa. VISIO 2017 Varhaiskasvatus on lapsiperheiden muuttuviin tarpeisiin vastaava laadukas ja joustava palvelujärjestelmä, joka suunnittelee, toteuttaa ja arvioi toimintaansa uuden varhaiskasvatuslain pohjalta. Toimintalinjat/Päämäärät

Avaintulokset Arviointikriteerit/ mittarit

Tulostavoite/ tavoitetaso

Toteutuminen 1 – 12 kk

Asiakasnäkökulma Perhe saa tarpeitaan vas-taavat päivähoito- ja esi-opetuspalvelut. Kunnolliset ja toiminnalli-set tilat lapsille. Lapsia varhaiskasvatuk-sessa 31.8.2017 yht. 198 lasta Kotihoidontuen kuntalisä alle 3-vuotiaille lapsille.

Päivähoitopalvelujen kattavuus. Varhaiskasvatuksen toimipaikkojen uudel-leenjärjestely. Päivähoitopaikat: Uusi päiväkoti; osasto-ja yhteensä 6, joista; 21 paikkaisia on 3 12 paikkaisia on 3 Karhulanvaaran päi-väkotiosasto: 21 paikkaa, sisarus-ryhmä Perhepäivähoito: 5 hoitajaa, 20 paikkaa Asiakastyytyväisyys TAK arviointijärjestelmä (kahden vuoden välein)

Päivähoitopalveluja jär-jestyy kaikille. Uusi päiväkoti aloittaa toimintansa 1.1.2017. Ruukinkankaan päiväko-ti, Ämmänsaaren vuoro-hoitoyksikkö sekä Haka-talojen ryhmät lakkaavat. Päivähoitopaikkojen käyt-tö 100 %. Asteikolla 1-5, tavoittee-na 4. (seuraava vuonna 2017) Päivähoidon tarpeen väheneminen. Määrärahavaraus 160 000 e. Kuntalisän suuruus 195 €/kk/perhe

Kaikille lapsille on järjes-tynyt hoitopaikka 100 %. Päiväkoti Taivalkehto aloitti toimintansa 1.1.2017. Paikkojen käyttö ollut 100%. Perhepäivähoito vähen-tynyt; elokuusta 2017 alkaen. Perhepäivähoita-jia 3. Asiakastyytyväisyys-kyselyä ei tehty muutos-ten vuoksi, seuraava 2018. Maksettu keskimäärin 52 perheelle.

80

Prosessinäkökulma Palveluprosessit ja –ketjut toimivat saumattomasti Lapsiperheiden hyvinvoin-ti. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyö

Asiakas- ja henkilöstö-tyytyväisyys mittaus/ TAK (kahden vuoden välein) Moniammatillinen yh-teistyö perhetyön, las-tensuojelun, neuvoloi-den ja terapeuttien kanssa. Varhaiskasvatussuunni-telmien tekeminen. Varhainen puuttuminen. Kunnallisen varhais-kasvatussuunnitelman ajantasaisuus Yhteistyön lisääminen

Asteikolla 1-5, tavoittee-na 4. (seuraava vuonna 2017) Säännölliset yhteistyöpa-laverit 1 krt/kk. Erityislastentarhanopetta-jan työn tehostaminen uusien päivähoitopaikko-jen järjestelyn myötä. Varhaiskasvatussuunni-telmat on tehty jokaiselle lapselle. Tarvittaessa tarkennetut VASUt. Uuden kunnallisen var-haiskasvatussuunnitel-man laatiminen, valta-kunnallisten perusteiden mukaisesti. Käyttöönotto 1.8.2017 Yhteiset koulutukset ja henkilöstön käyttö.

Vuonna 2017 kyselyä ei tehty, seuraava kysely 2018. Palaverit ovat toetutuneet suunnitellusti. Vasut tehty 100%. Suomussalmen kunnan varhaiskasvatussuunni-telma otettiin käyttöön 1.8.2017. Esiopetuksen siirtyminen lähelle päiväkotia on lisännyt henkilöstön yh-teistyötä.

Talouden näkökulma Talous tasapainossa

Talousarvion seuranta.

Talousarviossa pysymi-nen.

Pysyttiin.

Henkilöstönäkökulma Henkilöstön riittävyys ja oikea rakenne. Osaaminen, työhön ja sen kehittämiseen sitoutumi-nen Työtyytyväisyys ja -turvallisuus Työhyvinvointi

Riittävä ja ammattitai-toinen henkilöstö Henkilöstökysely /TAK Henkilöstötilinpäätös. Koulutuspäivien määrä Kehityskeskustelut; Turvallisuussuunnitel-mat Uusien työntekijöiden perehdyttäminen Mediakasvatus Liikunta

Varhaiskasvatuslain mu-kainen henkilöstö (määrä ja koulutustaso) Asteikolla 1-5, tavoittee-na 4 3 päivää/henkilö/ toimikausi Kehityskeskustelut ker-ran vuodessa Jokaisessa yksikössä on laadittu turvallisuussuun-nitelmat Säännölliset terveystar-kastukset Asialliset ja toiminnalliset työskentelytilat Mediakasvatus varhais-kasvatukseen Uusien liikuntasuositus-ten huomioiminen toi-minnan suunnittelussa ja toteutuksessa

Henkilöstö ollut varhais-kasvatuslain mukainen. Kyselyä ei tehty, seuraa-va 2018. Koulutuksiin on voinut osallistua sekä henkilö-kohtaisen kiinnostuksen että työnantajan veloit-tamana. Kehityskeskustelut käyty. Turvallisuussuunnitelmat laadittu. Terveystarkastukset ovat säännöllisiä. Tilat uudessa päiväko-dissa hyvät ja toimivat. Mediakasvatus käynnis-tetty sekä uudet liikun-tasuositukset ovat otettu huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteu-tuksessa. Ryhmissä media- ja lii-kuntavastaavat.

81

Varhaiskasvatus: TA2017 TP2017 Henkilöstön lukumäärä 40,5 41,5 - henkilöstömenot/asukas 228,85 215,00 - toimintakulut/asukas 357,32 351,17 - toimintakate/asukas 323,05 311,49 Vastuuhenkilö: päivähoidonjohtaja Jaana Heikkinen, puh. 044 5684321, jaana.o.heikkinen@suomussalmi.fi PERUSOPETUS

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

460 662,86 365 300,00 424 854,37 116,3 -59 554,37

-7 921 374,60 -7 530 774,31 -7 681 094,11 102,0 150 319,80

-7 460 711,74 -7 165 474,31 -7 256 239,74 101,3 90 765,43

-87 178,72 -62 914,72 -85 520,13 135,9 22 605,41

-7 547 890,46 -7 228 389,03 -7 341 759,87 101,6 113 370,84

18420 PERUSOPETUS

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

TILIKAUDEN TULOS

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

17 457,50 20 000,00 17 296,32 86,5 2 703,68

-102 464,96 -103 134,15 -86 442,39 83,8 -16 691,76

-85 007,46 -83 134,15 -69 146,07 83,2 -13 988,08

-85 007,46 -83 134,15 -69 146,07 83,2 -13 988,08

18430 KOULULAISTEN

ILTAPÄIVÄTOIMINTA

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

TILIKAUDEN TULOS PERUSOPETUS Toiminta-ajatus Suomussalmen kunta järjestää laadukasta esi- ja perusopetusta. Perusopetus tukee oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja tarjoaa turvallisen oppimisympäristön.

Toimintalinjat/Päämäärät 2017

Avaintulokset Arviointikriteerit/ mittarit

Tulostavoite/ tavoitetaso

Toteutuminen 1 – 12 kk

Asiakasnäkökulma Laadukas perusopetus Lasten ja nuorten hyvin-voinnin ja terveyden edis-täminen Uusi opetussuunnitelma

Jatko-opintokelpoisuus Laatua mittaavat tilastot ja raportit THL:n kouluterveys-kysely

Opetuksen, opiskelun ja oppimisympäristöjen uudistuminen

Kaikki 9.lk oppilaat jatko-opintokelpoisia

Lasten ja nuorten terve-ystottumukset paranevat. Koulupäivän liikunnallis-taminen Henkilökunta on sitoutu-nut uuden opetussuunni-telman toteuttamiseen. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön ylä-

Kaikki oppilaat sijoittuivat toisen asteen kolutuk-seen. Kouluterveyskysely to-teutettiin 4.-5.-luokilla ja 8.-9.-luokilla. Koulut osal-listuivat myös Move-mittauksiin. Koulupäivän liikunnallis-tamisessa edettiin: Liik-kuva koulu -hanke. Henkilökuntaa on koulu-tettu uuden opetussuun-nitelman toteuttamiseen. Uudistus etenee suunni-tellusti.

82

Turvallinen ja toiminnalli-nen työ- ja oppimisympä-ristö Riittävä resursointi Toimiva yhteistyö kodin ja koulun välillä Laadukas oppilashuolto-työ

Koulurauha- ja turvalli-suussuunnitelmien ajantasaisuus Ruukinkankaan koulun sisäilman paraneminen KIVA-koulu -toiminta Oppilaskohtainen tunti-kehys

Kodin ja koulun yhteis-työryhmän toimivuus Huoltajien tapaamiset Yhteydenpidon määrä Oppilaat saavat tarvit-semansa oppilashuol-topalvelut viivytyksettä

luokilla vuosiluokittain porrastetusti 1.8.2017- 1.8.2019. Suunnitelmat ajan tasal-la. Harjoitukset ja koulu-tukset koko henkilöstölle. Ruukinkankaan koululla toteutetaan tarpeelliset korjaukset viimeistään kesällä 2017. Ennaltaehkäisevää Kiva-koulutoimintaa kaikissa kouluissa ja luokka-asteilla. Kiusaamistapa-usten ripeä selvittäminen. Tuntikehys Kainuun kes-kitasoa

Säännölliset kokoontumi-set Huoltajille tarjotaan mah-dollisuus joka vuosi hen-kilökohtaiseen tapaami-seen luokanopettajan tai luokanvalvojan kanssa Tasolla hyvä Yhteisöllinen, ennaltaeh-käisevä oppilashuoltotyö on tuloksellista. Verkostoyhteistyö toimii hyvin Esillä olleet OH – tapa-ukset selvitetty mon-niammatillisesti (oppilas-kohtainen oppilashuolto)

Suunnitelmat on päivitet-ty uuden opetussuunni-telman laatimisen yhtey-dessä. Säännöllinen ja perehtyminen suunnitel-miin ja harjoittelu toteu-tunut. Ruukinkankaan koululla tehtiin korjauksia kesällä 2017. Remontti ei tuonut helpotusta sisäilmaoirei-luun. Kiva-koulu -toimintaa toteutettu kaikilla kouluil-la. Selvittelyt toteutettu viivytyksettä. Tuntikehys yli Kainuun keskitason. Toteutui. Toteutui osittain. Toteutui. Verkostotyö toteutui pää-asiassa hyvin. Puutteita yhteistyössä erikoissai-raanhoidon kanssa. Psy-kologipalveluissa saata-vuus parani. Toteutui hyvin.

Prosessinäkökulma Itsearvioinnin onnistumi-nen Koulujen hyvä johtaminen

Laatukäsikirjan päivit-täminen Itsearviointi suunnitel-mallista Kehittämisvastuun ha-jauttaminen Koulunjohtajien kokous-ten säännöllisyys Henkilöstökokoukset

Opetuksen ja opetusjär-jestelyjen kehittämiskoh-teet toteutettu. Arviointia tehdään vuosit-tain suunnitelman pohjal-ta Pedagogista keskustelua säännöllisesti Kokouksia 7 kertaa vuo-dessa Pidetään säännöllisesti

Talouden ja toiminnan arviointi Maisema -palvelun selvityksellä. AVI:n vertailutiedot saa-daan v. 2018 kevään aikana. Keskustelua käytiin säännöllisesti. Toteutui. Säännölliset kokoukset

83

Opetusteknologian hyö-dyntäminen opetustyössä

Opetusteknologiaa hyödynnetään opetuk-sessa laajasti

Opettajille järjestetään riittävästi koulutusta ja mentorointia. ICT-tukipalvelua on riittä-västi tarjolla Oppilaiden taidot hyödyn-tää uutta teknologiaa keskimääräistä parem-mat

kaikilla kouluilla. Hankerahoituksella to-teutettu koulutuksia ja ICT-tutorointia opettajille. Toteutui Toteutunut osittain.

Talouden näkökulma

Tasapainoinen talous

Luokkakoko ja opetus-ryhmien määrä

Koulukohtainen budje-tointi

Oppilaita/lk Opetusryhmien lkm Maisema-palvelun tuot-taman vertailutiedon hyödyntäminen

Pysytään hyväksytyssä talousarviossa Valtakunnan keskitaso Analysoidaan tilastotietoa suunnittelun pohjaksi

Perusopetuksen toimin-takate ylittyi n. 77 000 € Opetusryhmien koko valtakunnan tasoa pie-nempi. Toteutunut osittain.

Henkilöstönäkökulma Kehityskeskustelut Hyvinvointi

Täydennyskoulutus

Osaava henkilöstö

Kehityskeskustelujen kattavuus Ilmapiirikyselyt Henkilöstön itsearviointi Ajankohtaista koulutus-ta

Työnohjausta tarjolla

Täydennyskoulutuksen määrä

Henkilöstön kelpoisuus tehtävään

Kaikki ovat osallistuneet kehityskeskusteluihin 1 kerta/vuosi Henkilöstö on motivoitu-nutta ja sitoutunut työ-hönsä. Onnistunut VESO-tarjotin Omaehtoiseen koulutuk-seen osallistuminen li-sääntynyt Kaikki ryhmämuotoiseen työnohjaukseen haluavat saavat palvelua Henkilöstö voi vaikuttaa kehittämistyöhön Koulutuspäiviä 4/opettaja (sisältää 3 VESO-päivää), 1/koulunkäyntiohjaaja Kaikilla opettajilla ja kou-lunkäyntiohjaajilla on muodollinen kelpoisuus tehtävään.

Toteutunut vain osittain. Henkilöstö on hyvin si-toutunutta työhönsä. Sisäilmaongelmat vaikut-taneet henkilöstön työssä jaksamiseen. Toteutui. Työnohjausta järjestettiin kysynnän mukaan. Toteutui. Ruukinkankaan koulussa tiimisuunnitte-lua luokka-asteittain. Toteutunut. Muodollista kelpoisuutta vailla 2 päätoimista opet-tajaa.

84

Hankkeet Kainuun Osaava -hanke Kerhotyö Tasa-arvoinen perusope-tus, erityisopetuksen ke-hittäminen opetusryhmien pienentä-minen Esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittä-minen Liikkuva koulu Työhyvinvointi- ja tuotta-vuushanke

Opetushenkilöstön osaamisen kehittämi-nen: Erityistä tukea tarvitse-vien oppilaiden opetuk-sen digiloikka.

Uudet opetukselliset formaatit OPSin ajatukset käy-tännössä Yksilöllisen oppimisen opetusmalleja Kielitietoinen opetus Kerhojen lukumäärä Kerhojen osallistuja-määrä Oppilaiden tasa-arvoi-set mahdollisuudet saavuttaa perusopetuk-sen tavoitteet Pedagogisten ICT-tukihenkilöiden työn laajentaminen (mento-rointi) Kouluviihtyvyyden li-sääminen Koulun ulkopuolisten ympäristöjen hyödyn-täminen opetuksessa Koululaisten liikunnan lisääminen Henkilöstön hyvinvointi lisääntyy

Kehittäjäopettajat koulu-tettu Opettajien osaaminen kehittyy kaikilla aihealu-eilla

Kouluissa kerhoja 25 20 % oppilaista kerho-työssä

Ruukinkankaan koulu, Karhulanvaaran koulu: jakotunnit, koulunkäynnin ohjaajat

Opettajien ICT-osaaminen hyvällä tasol-la. Hankkeen tavoitteet saa-vutetaan. Koulupäivän liikunnallis-taminen. Toimintaympäristön ke-hittäminen Opettajien kouluttaminen Huoltajien vastuuttami-nen Hankkeessa mukana Ruukinkankaan koulu

Kehittäjäopettajat koulu-tettu ja he ovat järjestä-neet perusopetuksen henkilöstölle koulutusilta-päiviä. Kaikki perusopetuksen opettajat osallistuivat Kainuun yhteiseen super-vesoon. Toteutui 34 kerhoa. Osal-listujamäärä tavoitteessa. Toteutui suunnitellusti. Toteutunut suunnitellusti. Suomi 100 – juhlavuoden teemaopinnot ja yhteistyö kunnan järjestämien tapahtumien toteuttami-sessa. Toteutunut pääosin. Työyhteisössä järjestetty työhyvinvointia edistäviä tilaisuuksia.

Perustelut: Uuden opetussuunnitelman käyttöön otto eteni siten, että 7. luokat ottivat sen käyttöön 1.8.2017 alkaen. Ala-luokilla opetussuunnitelma otettiin käyttöön jo 1.8.2016. Opetussuunnitelmassa korostuivat:

- koulujen toimintakulttuurin kehittäminen ja oppimisympäristöjen monipuolistaminen - oppilaiden laaja-alaisen osaamisen kehittäminen ja oppimiskokonaisuudet

85

- ICT-taidot, sosiaaliset taidot, työelämätaidot ja elämänhallintataidot - oppilaiden osallisuutta ja aktiivisuutta edistettiin monin eri tavoin

Koulut panostivat yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Moniammatilliset työryhmät työskentelivät yksilöllisen oppilashuollon toteuttamisessa. Kainuussa tehtiin tiivistä yhteistyötä lasten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman päivittäminen toteutet-tiin maakunnallisena yhteistyönä. Hyvinvointiohjelmatyötä johti Kainuun sote. Peruskouluissa järjestettiin monia Suomi 100 ja Suomussalmi 150 -juhlavuoteen liittyviä tapahtumia ja oppi-laat osallistuivat useisiin kunnan järjestämiin tapahtumiin. Perusopetuksen oppilaita: 20.9.2016 703 oppilasta, joista esikoululaisia 56 20.9.2017 656 oppilasta, joista esikoululaisia 58 enn. lv.2018 – 2019 635 oppilasta, joista esikoululaisia 57 Perusopetus: TA2017 TP2017 AP ja IP – toiminta: TA2017 TP2017 Henkilöstön lukumäärä 80 85 Henkilöstön lukumäärä 2 2 - henkilöstömenot/asukas 546,64 553,09 - henkilöstömenot/asukas 11,33 9,03 - toimintakulut/asukas 938,41 957,15 - toimintakulut/asukas 12,85 10,77 - toimintakate/asukas 892,89 904,20 - toimintakate/asukas 10,36 8,62 Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen, puh. 044 523 4020, sirpa.mikkonen@suomussalmi.fi LUKIOKOULUTUS

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

53 767,79 16 000,00 31 536,22 197,1 -15 536,22

-1 125 436,79 -1 052 519,21 -1 057 167,43 100,4 4 648,22

-1 071 669,00 -1 036 519,21 -1 025 631,21 98,9 -10 888,00

-11 648,94 -9 545,59 -19 095,47 200,0 9 549,88

-1 083 317,94 -1 046 064,80 -1 044 726,68 99,9 -1 338,12

18441 LUKIOKOULUTUS

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

TILIKAUDEN TULOS

Toiminta-ajatus Suomussalmen kunta järjestää laadukasta lukiokoulutusta. Toimintalinjat/Päämäärät 2017

Avaintulokset Arviointikriteerit/ mittarit

Tulostavoite/ tavoitetaso

Toteutuminen 1-12 kk

Asiakasnäkökulma Laaja-alainen yleissivistys Yhteydet ympäröivään yhteiskuntaan ja kansain-välisyys

Valmiudet jatko-opintoi-hin korkea-asteelle, tarjot-tavien kurssien määrä Koulun ulkopuolisten yh-teyksien lukumäärä

Jatko-opintoihin sijoit-tuminen: Tavoitetaso valtakunnan keskitaso ja lukio läpi kolmessa vuo-dessa, vieraiden kielten ja soveltavien kurssien monipuolinen tarjonta Toimivia hankkeita myös paikallisten toimi-joiden kanssa, mm. teemapäivät, aa-munavaukset

Jokaiselle on tehty jat-ko-opintosuunnitelma. Opiskelijoistamme neljä suoriutui kolmen vuoden sijaan 3,5 vuodessa ja kolme on neljän vuoden suunnitelmassa. Koulun ulkopuolisten yhteyksien lkm on n. 30.

86

Toimivat opiskelijapolut Asialliset, viihtyisät ja turvalliset työskentelytilat Aktiivinen yhteistyö kotien kanssa Opiskeluhuollon tasok-kuus Opiskelijoiden ja huoltaji-en tyytyväisyys lukiokou-lutuksen laatuun ja järjes-tämiseen Asuntomahdollisuus pit-kämatkalaisille (ei sosiaa-lisin perustein)

Toimivat opetusjärjestelyt, suunnittelu ja ohjaus: Keskeytykset, mahdolli-suus valita kurssi vs. kurssin itsenäinen suorit-taminen Pelastussuunnitelman tuntemus, palotarkastuk-set (sisäiset ja ulkoiset) Erilaiset kyselyt, kotivä-enillat, huoltajien tekemät Wilman poissaoloselvityk-set Opiskeluhuollon suunni-telman toimiminen, opis-kelijoiden poissaolomää-rät, kasvatuskeskustelu-jen ja kirjallisten varoitus-ten määrät, lukiosta eroaminen (positiivi-nen/negatiivinen), opiske-luhuollon henkilöstön tavoitettavuus. Mitattava palaute Mahdollisuus 2. asteen opintoihin Suomussalmel-la

Negatiivisten keskeytys-ten osuus <1 % luku-vuodessa, kurssin itse-näisten suoritusten määrä lukuvuosittain <1 % Pelastussuunnitelma päivitettynä ja tarkas-tuksissa ei tule huo-mautettavaa, KAIPEn edustaja käy pitämässä turvakävelyn henkilö-kunnalle ja opiskelijoille, henkilökunta on pereh-tynyt pelastussuunni-telmaan, lukuvuoden aikana järjestetään pois-tumisharjoitukset Wilman jatkuva hyödyn-täminen, säännölliset kokoontumiset, huoltajat huolehtivat poissa-oloselvitykset ajallaan Wilmaan Opiskeluhuollon suunni-telma toimii: poissaolo-jen lukumäärää saa-daan pienennettyä, kas-vatuskeskusteluja ei tarvitsisi käydä ja kirjalli-sia varoituksia ei tarvit-sisi antaa, negatiivisten keskeytysten osuus <1% lukuvuodessa, opiskeluhuollon henki-löstö tavoitettavissa suunnitelman mukaises-ti Positiivinen palaute Toimiva ja turvallinen asuminen

Negatiivisten keskeytys-ten määrä 0 % Kurssien itsenäisiä suo-rituksia 19 kpl vuoden 2017 aikana. Monialainen tarkastus 25.10.2017. Pelastussuunnitelma on päivitetty 26.9.2017. Koko henkilöstö on pe-rehtynyt siihen. KAIPEn kanssa järjeste-tyt toimenpiteet: Turvakävelyt 1. vuosi-kurssin opiskelijoille Poistumisharjoitus 8.11.2017 Koko henkilöstö on käy-nyt ensisammutus kou-lutuksen. Uuden muotoinen koti-väenilta oli toimiva (opiskelijat olivat muka-na, työpaja tyyppinen). Lukuvuosittain toistuvat tapahtumat, joihin huol-tajat tervetulleita, sekä yhteyden pito Wilman ja puhelimen välityksellä. Opiskeluhuollon henki-löstö ollut tavoitettavissa suunnitelman mukaises-ti. Poissaolojen määrä pienentynyt suhteessa vuoteen 2016 tehtyjen toimenpiteiden johdosta. Yksi kirjallinen varoitus poissaoloihin liittyen Negatiiviset keskeytyk-set 0 % Positiivinen palaute kotiväenillassa sekä huoltajilta saatu suora palaute erityisesti yksi-lön tarpeiden huomioi-misen osalta. Asuntopaikka pystytty tarjoamaan 9 opiskelijal-le (3 tyttöä ja 6 poikaa).

87

Prosessinäkökulma OPS-työ Monipuolinen ja laaja TVT-laitteiden ja järjes-telmien käyttö Johtamisjärjestelmän toimivuus, joustavuus ja hyvä yhteistoiminta

Teemaopintojen suunnit-telu ja toteutus, uuden OPSin käyttöönotto Henkilöstön taitotaso, laitteistojen toimivuus, käytettävät ohjelmat Selkeät pelisäännöt ja niiden noudattaminen

Koulun toimintakulttuu-rin muutos asteittain uuden OPSin mukaises-ti seuraavien kolmen lukuvuoden aikana, teemaviikon rakenne valmis viikkoon 14 men-nessä Laitteistojen ja ohjelmis-tojen pitkä elinkaari ja korkea käyttöaste, hen-kilöstö osaa käyttää monipuolisesti laitteita ja ohjelmistoja (vertaistuki ja henkilökohtainen ohjaaminen), TVT-suunnitelman laatiminen ja toteutuksen aloittami-nen lukuvuoden aikana Vastuiden jakaminen ja luottamus

Teemaopinnot toteutet-tiin keväällä 2017 onnis-tuneesti. Uuden OPSin sisäänajo tapahtunut suunnitellus-ti. Vertaistuen määrää on tehostettu antamalla syksyllä 2017 kolmelle opettajalle lisätehtävä TVT-taitojen kehittämi-seen liittyen. Ohjelmistojen käyttöaste korkea. Selkeät ja toimivat työn-jaot.

Talouden näkökulma Tasapainoinen talous

Pysytään annetussa talousarvioraamissa Opetusryhmien keskikoko Kumppanuuslukiomallin toiminnan jatkuminen, yhteistyö perusopetuksen kanssa (tilat, opettajat)

Opetuslähtöisesti koh-dennetut resurssit (kun-tarahan osuus kokonai-suuden kannalta riittävä, jotta avaintulokset voi-daan saavuttaa) Opetusryhmien keskiko-ko järkevä Yhteinen kurssitarjotin (VN-opetuksen järjes-tämiseksi)

Talousarviossa on py-sytty (henkilöstömenot ylittyivät arvioidusta). Opetusryhmien keski-koko n. 15. Yhteistyö jatkunut enti-seen malliin. Yhteisten kurssien määrä on pie-nemään päin.

Henkilöstönäkökulma Osaava ja uudistushalui-nen henkilöstö Hyvinvoiva henkilöstö

Kehityskeskustelut

Henkilöstörakenne palve-lutarvetta vastaava

Täydennyskoulutuksen määrä Työhyvinvointikyselyt, työterveyshuollon palvelu-jen saatavuus ja käyttö, työpoissaolot Kehityskeskustelujen lukumäärä Henkilöstön mitoitus ja työn kuormittavuus

Kolme koulutuspäivää vuodessa Hyvä työilmapiiri ja jak-saminen, osallisuuden lisääminen ja vastuiden jakaminen tasaisesti, mahdollisimman vähän työpoissaoloja Koko henkilöstö osallis-tuu kerran vuodessa Riittävä henkilöstö

Kolme koulutuspäivää henkilöstön osalta toteu-tunut. Työilmapiiri on hyvä. Vastuut ovat jakautu-neet tasaisesti. Kehityskeskustelut on pidetty koko henkilöstöl-le. Vuoden 2017 aikana on ollut ongelmana löytää pätevää opinto-ohjaajan sijaista. Tehtävät on saatu hoidettua olemas-

88

sa olevalla henkilökun-nalla kohtuullisesti saa-dun palautteen perus-teella, mutta tämä on selkeästi kuormittanut henkilökuntaa. Muutoin henkilöstö pä-tevä. Yhteistyötä perus-opetuksen kanssa on tehty tiiviisti.

PERUSTELUT: Suomussalmen lukio tarjoaa ajanmukaisen ja monipuolisen kurssivalikoiman ja kieliohjelman. Tämä mahdol-listuu taloudellisesti kumppanuuslukioiden sopimuksen kautta (kustannuksien jakaminen). Koulukohtaisia soveltavia kursseja toteutetaan opiskelijoiden valintojen ja talousarvion sallimissa rajoissa (minimiryhmäkoko 10). Opetuksessa pyrimme kuitenkin tarjoamaan kaikki valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit sekä kou-lukohtaisina soveltavina kursseina tukikursseja ja kertauskursseja lukion alussa ja ennen ylioppilaskirjoituk-sia. Ko. kurssit ovat tarpeellisia, koska lukioon tulevilla ei ole keskiarvorajaa ja olemme paikkakunnan ainoa 2. asteen oppilaitos. Lukiomme toiminta-ajatus on tarjota laadukas ja monipuolinen yleissivistävä koulutus turvallisessa ympäris-tössä hyödyntäen ajantasaisen laiteympäristön ja ohjelmistot. Lukuvuosien 2016 – 2017 ja 2017 – 2018 aikana lukiossa on keskeistä uuden opetussuunnitelman käyttöön-otto asteittain ja sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmentautuminen. Uusi OPS tulee voimaan asteittain 1.8.2016 lähtien. Opiskelijoita lukiossa on tällä hetkellä 105. Pienenevät ikäluokat vaikuttavat opiskelijamäärään vähentävästi, mutta syksylle 2017 on nähtävissä pientä positiivista kasvua. Lukion oppilasmäärä: 20.9.2016 105 oppilasta Lukion oppilasmäärä: 20.9.2017 115 oppilasta Lukiokoulutus TA 2017 TP 2017 Henkilöstön lukumäärä 12,2 12,2 - henkilöstömenot/asukas 92,06 94,29 - toimintakulut/asukas 131,16 131,80 - toimintakate/asukas 129,16 127,87 Vastuuhenkilö: rehtori Julia Pohjanoja-Kela, puh. 044 5710 264, julia.pohjanoja-kela@edu.suomussalmi.fi (15.2.2018 alkaen vs. rehtori Tuula Uusitalo, puh. 044 5710 264, tuula.uusitalo@edu.suomussalmi.fi ) VAPAA SIVISTYSTYÖ

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

113 438,60 97 000,00 114 606,95 118,2 -17 606,95

-681 899,77 -652 383,70 -625 606,00 95,9 -26 777,70

-568 461,17 -555 383,70 -510 999,05 92,0 -44 384,65

-2 689,58 -1 514,84 -1 514,84 100,0 0,00

-571 150,75 -556 898,54 -512 513,89 92,0 -44 384,65

18450 VAPAA SIVISTYSTYÖ=

KIANTA-OPISTO

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

TILIKAUDEN TULOS

89

Toiminta-ajatus Kianta-Opisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle järjestämällä kädentaitojen, musiikin ja taideaineiden, liikunnan ja ter-veyden edistämisen sekä kansalaistaitojen ja vieraiden kielten opetusta kaikenikäisille. Toiminnan tavoittee-na on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia ja aktiivista otetta elämään. Visio Kianta-Opisto on hyvin tunnettu, asiakaslähtöisesti toimiva oppilaitos, joka tuottaa ja järjestää laadukkaita koulutuspalveluja sekä harrastusmahdollisuuksia. Toimintalinjat 2017

1. Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja suvaitsevaisuuden edistäminen 2. Etäopetuksen ja digitaalisen pedagogiikan kehittäminen 3. Opitun tunnistamisen ja tunnustamisen kehittäminen 4. Kansainvälisyyden ja kulttuurien tuntemuksen edistäminen

Avaintulokset Arviointikriteerit/ mittarit

Tulostavoite /tavoitetaso

Toteutuminen 1-12 kk

Asiakasnäkökulma Opetustarjonta on monipuo-lista ja vastaa alueellisia ja eri kohderyhmien tarpeita. Tarjontaa on kaikille ikä-ryhmille.

Opiskelijoiden % -osuus kunnan väestös-tä (netto-opiskelijat) Kurssien lkm/vuosi Opetustunnit/vuosi Opiskelijoiden lkm/vuosi Alle 16-vuotiaiden lkm/vuosi Opetuspisteiden lkm/vuosi

19 % 280 kurssia/vuosi 7400 h/v 1600 opiskelijaa/v 180 alle 16-vuotiasta/v 12 opetuspistettä/v

20 % 280 kurssia/vuosi 6817 h/v 1652 opiskelijaa/v 155 alle 16-vuotiasta/v 12 opetuspistettä/v

Prosessinäkökulma Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen on sujuvaa ja laadukasta ja arviointi jat-kuvaa.

Kurssiarviot ja asiakas-palaute Opiston yhteistyö-kumppaneiden lkm/vuosi Tiedottamisen näky-vyys ja säännöllisyys

Palaute tasolla hyvä - erinomainen 35 kpl/vuosi Sähköiset kanavat jat-kuvasti, lehdistö 25 krt / vuosi

hyvä – erinomainen Kumppaneita on yli 35 Printti 34 + Sähköiset kanavat koko ajan ajan- tasalla.

Talouden näkökulma Opiston talous on vakaa ja toiminta sopeutettu talou-den raameihin

Käyttökustannukset /opetustunti

Valtakunnan keskitasol-la

Lähellä valtakunnan keskitasoa

Henkilöstönäkökulma Henkilöstö on ammattitai-toista, motivoitunutta ja oppimishaluista. Hyvä työ-ilmapiiri ylläpitää jaksamis-ta.

Henkilöstön määrä Pätevien tuntiopettajien saatavuus Osallistuminen koulu-tuksiin Kehityskeskustelut

Päätoiminen henkilöstö 2,95 Tuntiopettajia ja luen-noitsijoita yhteensä noin 60 KOL:n seminaarit 1-2 hlöä, 1 kerta/v/henkilö (pää-toimiset)

Päätoiminen henkilöstö 3,35 Tuntiopettajia ja luen-noitsijoita yhteensä 85 1 hlö KOL seminaarit Rehtoripäivät 4 kpl:tta etänä 1 hlö TPO-päivä ja LAV-seminaari. 2 Vesote –koulutus 1 hlö Kainutlaatuinen ope -koulutus

90

Perustelut: Toiminnan laajuuden tavoitteissa on otettu huomioon asutus- ja ikärakenteen muutos. Tästä syystä tuntimää-rän tavoitetta on hieman laskettu. Toimintaa suunnitellaan yhteistyössä eri hallintokuntien ja kolmannen sek-torin kanssa, jotta se vastaa mahdollisimman hyvin eri kohderyhmien tarpeita. Jatketaan yhteistyötä Kauka-metsän opiston, Paltamon kansalaisopiston ja Kianta-Opiston ”Omaehtoiset opinnot näkyväksi Kainuussa” -hankkeessa. Sivukylien asukkaiden osallistumismahdollisuuksia parannetaan viemällä opetusta verkkoon. Henkilöstöä perehdytetään digitaaliseen pedagogiikkaan. Jatketaan tarpeen mukaan kielten opetusta videon välityksellä yli kuntarajojen ja tarjotaan muiden koulutuksen järjestäjien tuottamia asiantuntijaluentoja verkkovälitteisesti. Lukuvuodeksi 2016 - 2017 saatu opintosetelityyppinen valtionavustus kohdennetaan erityisesti sosiaalisesti ja taloudellisesti heikossa asemassa oleville työttömille, ikäihmisille tai maahanmuuttajille maksuttomina kursseina. Kansainvälisyyttä ja kulttuurien tuntemusta edistetään järjestämällä eri kulttuureista tulevien henki-löiden yhteisiä tapahtumia, työpajoja ja kursseja. Toiminnan toteutuminen: Tuntimäärää on supistettu taloudellisista syistä kysyntä huomioiden. Kurssien määrä on juuri asetetun tavoit-teen mukainen. Yhteistyö yhdistysten ja kunnan sekä maakunnan toimijoiden kanssa on sujunut hyvin. Yh-teistyö jatkuu Kaukametsän opiston, Paltamon kansalaisopiston, Sotkamo-Kuhmon ja Hyrynsalmen kansa-laisopistojen kanssa. Myös ELO (Elinikäisen ohjaamisen) työryhmän toiminnassa Kianta-Opisto on aktiivinen. Keväällä on toteutettu opetusta verkkovälitteisesti espanjan ja venäjän kielten ryhmissä, mutta ryhmät ovat hiipuneet, koska kansalaisopistot tarjoavat lähiopetusta omissa tiloissaan. Turun avoimen yliopiston opinto-kokonaisuuksia on ollut tarjolla historiasta ja terveystieteistä, mutta osallistujia kokonaisuuksiin ei ollut. Verk-koluentoja on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ikääntyvien yliopiston kanssa sekä lähiluentoja useiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Joitakin henkilöstökoulutuksia on myös sekä myyntikoulutusta. Kainuun maakunta kuntayhtymän Vesote-hankkeen elintapaohjauskoulutusta ja verkostoitumismahdollisuut-ta on tarjottu koko henkilöstölle sekä paikallisille yhteistyökumppaneille. Suomussalmelta koulutukseen on osallistujia ollut kuusi, joista Kianta-Opiston henkilöstöä on kolme. Kianta-Opiston rehtori on aktiivisesti mu-kana Talent-esiselvityshankkeen toiminnassa ja ohjausryhmässä. Hankkeessa haetaan vaikeasti työllistyvien valmiuksien parantamista paikkakunnalla mm. opinnollistamisen keinoin. Henkilöstöä perehdytetään digitaa-liseen viestintään ja verkkototeutuksiin. Lukuvuodeksi 2016 - 2017 saatu opintosetelityyppinen valtionavustus kohdennettiin erityisesti sosiaalisesti ja taloudellisesti heikossa asemassa oleville työttömille, ikäihmisille tai maahanmuuttajille maksuttomina kurs-seina. Kansainvälisyyttä ja kulttuurien tuntemusta on edistetty järjestämällä eri kulttuureista tulevien henkilöi-den yhteinen tapahtuma ja kursseja. Kianta-Opisto: Henkilöstön lukumäärä ko. tulosalueella 3,35 (perusopetuksen kanssa yhteinen musiikin päätoiminen opetta-ja 0,4 ja erityisliikunnan ohjaaja 0,75) ja lisäksi 85 tuntiopettajaa/luennoitsijaa TA 2017 TP 2017 - henkilöstömenot/asukas 51,15 47,75 - toimintakulut/asukas 81,76 77,96 - toimintakate/asukas 69,67 63,68 Vastuuhenkilö: rehtori Tarja Peitsaho, puh. 044 775 3148, tarja.peitsaho@suomussalmi.fi

91

KULTTUURIPALVELUT

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

36 850,12 14 410,00 22 655,05 157,2 -8 245,05

-194 795,00 -163 773,98 -178 271,11 108,9 14 497,13

-157 944,88 -149 363,98 -155 616,06 104,2 6 252,08

-157 944,88 -149 363,98 -155 616,06 104,2 6 252,08

18460 KULTTUURIPALVELUT

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

VUOSIKATE

TILIKAUDEN TULOS

Toiminta-ajatus Kulttuuripalvelut tarjoaa monipuolisia palveluja kaikille kuntalaisille korostaen saavutettavuuden merkitystä. Kulttuuri ymmärretään merkityksiä, oivalluksia, hyvinvointia ja iloa tuottavana elämän osa-alueena, johon kaikilla on oikeus. Kulttuurilla on oma arvonsa kunnan imagon kannalta ja merkitystä elinkeinoelämälle. Kulttuuripalveluilla pyritään tavoittamaan kaikki kuntalaiset. Toiminnassa keskitytään saavutettavuuteen ja tuomaan kulttuuria tiiviimmin osaksi ihmisten elämää. Kuntalaisia kannustetaan löytämään oma tapa kokea ja tehdä kulttuuria. Kulttuurilla on suuri merkitys hyvinvoinnin ja hyvän elämänlaadun kannalta.

Avaintulokset Arviointikriteerit/ mittarit

Tulostavoite/ tavoitetaso

Toteutuminen 1-12 kk

Asiakasnäkökulma Asiakastyytyväisyys Saavutettavuus Monipuolisuus Tuetaan ja edistetään kuntalaisten omaa kulttuu-ritoimintaa Kunnan kulttuuri-imagon vahvistaminen ja selkeyt-täminen

Kävijämäärät Asiakaskyselyt Kulttuuripalvelujen tar-jonnassa huomioidaan kattavasti erilaiset koh-deryhmät ja osallistujat Tarjonnassa otetaan huomioon eri taiteen-alat Tuet ja avustukset, yhteiset produktiot, tiedottaminen Näkyvyys ja tietoisuus

Tyytyväisyystaso 70 - 80 % Toteutetaan kyselyissä esitettyjä toiveita mahdol-lisuuksien mukaan. Järjestetään eri kohde-ryhmille suunnattuja tilai-suuksia. Vierailuesityksiä eri tai-teenaloilta. Tehdään kuntalaisten itse tuottaman kulttuuri-tarjonnan tekeminen helpoksi ympäri vuoden. Kulttuuritilaisuudet saa-vat näkyvyyttä paikalli-sissa ja alueellisissa medioissa ennen ja jäl-keen tilaisuuksien. Kulttuuri näkyvänä osana kunnan ulkopuolelle suuntautuvaa kunta-markkinointia.

Toteutunut Koululais- ja päiväkotiesi-tyksiä. Lisäksi tarjontaa viety palvelutalolle ja hoitokoteihin. Tarjonnassa huomioitu monipuolisuus Kohdeavustuksina jaettu 10 800 euroa Tapahtumista tiedotettu paikallisissa ja alueelli-sissa medioissa. Ylä-Kainuu, Kainuun Sano-mat, Erä-Kainuu, Radio Kajaus ja YLE Kainuu. Lisäksi verkkotiedottami-nen, mm. uutiskirjeet

92

Prosessinäkökulma Tilaisuuksien oikea ajoitus ja tiedottamisen oikea-aikaisuus Eri toimijoiden välisen yhteistyön toimivuus

Toimivuus Kävijämäärät Tyytyväisyys

Vältetään tilaisuuksien päällekkäisyys järjestä-mällä koordinointipalave-reja. Tapahtumien nettisivut pidetään ajan tasalla, tiedotteiden laatiminen kaikista tapahtumista. Hyvien toimintakäytäntö-jen kehittäminen.

Pidetty yhteyttä säännöl-lisesti tapahtumajärjestä-jiin ja kulttuuritoimijoihin. Tapahtumakalenteri on pidetty ajan tasalla. Kult-tuuripalveluiden verk-kosivuja on päivitetty. Lisäksi tiedotusta kunnan some-kanavissa: Face-book ja instagram.

Talouden näkökulma Kulttuuripalveluiden tuot-taminen taloudellisesti

Tulot / tilaisuuksien kustannukset

Pääsylipputulot kattavat 40 % maksullisen tilai-suuden kustannuksista.

Toteutunut kohtuullisesti

Henkilöstönäkökulma Osaaminen Työtyytyväisyys ja johta-juus

Koulutuspäivien luku-määrä Kehityskeskustelut Kyselyt

2-5 pv / htv 1/v

2 pv 1/v

Perustelut Suomussalmella on kulttuurin harrastamiselle riittävät ja asianmukaiset tilat. Kulttuurimyönteisen ilmapiirin edellytyksien turvaaminen on tärkeää. Kulttuurin tekemisessä korostetaan paikallista ja alueellista osaamista. Paikallisten kulttuuritoimijoiden toimintaa tuetaan jakamalla avustuksia ja tarjoamalla edellytyksiä luovan toiminnan toteuttamiselle. Kunnan sisällä tapahtuvan yhteistyön lisäksi tehdään yhteistyötä kunnan ulkopuo-listen kulttuuritoimijoiden kanssa. Mahdollisuuksiin osallistua hanketoimintaan suhtaudutaan myönteisesti. Kulttuuritoimijoita autetaan hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeilla pyritään saavuttamaan pysyviä käytäntöjä ja toimintatapoja, jotka tehostavat paikkakunnan kulttuuripalveluita ja elinkeinoelämää. Järjestetään monipuolisia kulttuuritilaisuuksia kuntalaisten erilaisiin tarpeisiin. Edistetään kuntalaisten itse tuottamaa kulttuuria. Tuodaan vierailevia esiintyjiä eri taiteenaloilta noin kuukauden välein tukemaan kunnan sisäistä kulttuuritarjontaa. Huomioidaan kuntalaisten antama palaute esiintyjävalinnoissa ja muussa suunnit-telussa. Kulttuurikasvatukseen panostetaan tuottamalla lapsille ja nuorille erilaista kulttuurisisältöä mm. Konsertti joka kouluun -toiminnan kautta. Huomioidaan hoitokodeissa asuvat kuntalaiset, jotka ovat perinteisten kulttuuri-palveluiden ulottumattomissa. Edesautetaan kiintiöpakolaisten sopeutumista osaksi yhteisöä kulttuurin kei-noin. Tehdään kulttuurista osa eri-ikäisten kuntalaisten arkea. Avustukset: Kulttuuritoimen kohdeavustukset kunnan yksityisille ja yhteisöllisille kulttuurin ja taiteen harrasta-jille jaetaan kerran vuodessa. Varaus harrastajakulttuurirahaston tunnustuspalkintoihin. Kotiseutumuseo: Museo on profiloitunut tapahtumien museoksi. Kaikki museossa järjestettävät tapahtumat ovat yleisölle avoimia ja ilmaisia. Vuonna 2017 kotiseutumuseo täyttää 50 vuotta. Tämä huomioidaan muse-on toiminnassa vuoden aikana. Museon kehittämistä jatketaan vuoden 2017 puolelle jatkuvan Tarinat eloon! -hankkeen avulla. Hankkeen aikana luodut uudet sisällöt otetaan käyttöön juhlavuonna. Suomi 100 ja Suomussalmi 150 vuotta: Tehdään juhlavuosi näkyväksi osaksi kuntalaisten arkea erilaisten yhteisöllisten tapahtumien kautta.

93

Yhteistyö järjestöjen kanssa: Kulttuuritoimintaa tehdään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa (mm. Taiteiden yö). Jatketaan tiivistä yhteistyötä Teatteri Retikan kanssa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Tehdään yhteistyötä Kajaanin Runoviikkojen kanssa tuomalla vierailuesityksiä Kajaanista Suomussalmelle. Toiminnan toteutuminen 2017 Kulttuuripalveluita tuotettiin kuntalaisille toiminta-ajatuksen mukaisesti. Erittäin keskeisessä osassa vuotta olivat Suomi 100- ja Suomussalmi 150 vuotta -juhlavuoden järjestelyt. Tämän lisäksi kulttuuripalvelut järjesti erilaisia vierailuesityksiä ja kulttuuritilaisuuksia. Syksyllä järjestettiin edellisten vuosien hyvien kokemusten pohjalta Taiteiden Yö. Suomussalmen Näyttämöyhdistys ry:n kanssa jatkettiin yhteistyötä yhteistoimintaso-pimuksessa sovitulta pohjalta. Molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä vuoden 2017 yhteistyön tuloksiin ja sopimuksen jatkosta neuvottelut aloitettiin vuoden lopulla. Suomi 100- ja Suomussalmi 150-juhlavuosi Juhlavuoden ohjelmana järjestettiin seuraavat tapahtumat: Suomussalmen itsenäisyysjulistus 1917–2017-tapahtumapäivä 7.4.2017 Hossan juhlaviikko 9.-18.6.2017, huipentuen 17.6. Hossan kansallispuiston avajaisiin Sadan vuoden soitto 17.9.2017 Suomussalmi 150 vuotta: Korven ilot -juhlaviikonloppu 6.-8.10.2017 Suomi 100: Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet 5.-6.12.2017 Ämmänpäre-ympäristötaideteoksen paljastustilaisuus 31.12.2017 Juhlavuoden tapahtumiin osallistui Suomussalmella yhteensä noin 8 832 henkeä. Kulttuuripalvelut osallistui juhlavuoden järjestelyiden lisäksi maakunnalliseen Suomi 100-koordinointiryhmän toimintaan. Avustukset Kulttuuripalveluiden kohdeavustuksia jaettiin 7 yhdistykselle ja 4 yksityiselle taiteen harjoittajalle, yhteensä 10 800 €. Harrastajakulttuurirahaston tunnustuspalkinto myönnettiin Suomussalmen Kalevalaiset ry:lle. Laitokset Kotiseutumuseo: oli avoinna 11.6.–20.8.2016 ti-su 10–18. Kotiseutumuseo vietti 50-vuotisjuhlavuottaan. 50-vuotisjuhlat järjestettiin 13.6.2017. Tarinat eloon!-hanke, jolla uudistettiin museon toimintoja, päättyi kesä-kuun loppuun. Investoinnit Ei investointeja. Vastuuhenkilö: Kulttuurituottaja Joni Kinnunen, puh. 044 511 9871 joni.kinnunen@suomussalmi.fi Kulttuuripalvelut: TA2017 TP2017 Henkilöstön lukumäärä 2 1 - henkilöstömenot/asukas 9,59 9,35 - toimintakulut/asukas 20,41 22,21 - toimintakate/asukas 18,61 19,39 NUORISOPALVELUT

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

244 610,72 290 650,00 245 927,44 84,6 44 722,56

-521 936,65 -526 973,50 -518 334,52 98,4 -8 638,98

-277 325,93 -236 323,50 -272 407,08 115,3 36 083,58

-2 910,56 -242,55 -242,55 100,0 0,00

-280 236,49 -236 566,05 -272 649,63 115,3 36 083,58

18470 NUORISOPALVELUT

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

TILIKAUDEN TULOS

94

Toiminta-ajatus: Nuorisopalvelut tukevat nuorten kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta yhteiskuntaan. Palvelujen tarjoamisen ohella tuetaan tavoitteellisesti nuorten elämää siten, että nuoret tunnistetaan yksilöinä, ryhmän jäseninä ja väestöryhmänä. Nuorisotyön tavoitteena on parantaa nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia toimia yhteis-kunnan jäsenenä ja aktiivisena kansalaisena. Toimintalinjat/Päämäärät 2017

Avaintulokset Arviointikriteerit/ mittarit

Tulostavoite/ tavoitetaso

Toteutuminen 1-12 kk

Asiakasnäkökulma Nuorisotoiminnan tukemi-nen Nuorille tarjotaan palkka-tuki-, työkokeilu- ja kesä-työpaikkoja Etsivä nuorisotyö tavoittaa ohjausta tarvitsevat nuoret Edistetään nuorten kan-sainvälistymistä sekä alu-eellista yhteistyötä

Avustusmääräraha Hyödynnetään ulkopuo-linen rahoitus nuoriso-toimintaan Henkilöä/vuosi Yksilöohjauksen määrä Osallistujat/vuosi

8000 € Nuorten toimintaryhmiä toimii 4. Järjestöjä 3. 45 /vuosi 60 nuorta yksilöohjauk-sessa Nuorisotiedotus hoide-taan osana valtakunnal-lista nuorisotiedotusta. 1-2 aluetapahtumaa. Kansainvälisessä toi-minnassa mukana 15 nuorta.

Avustuksia jaettiin 2600 €. Toimintaryhmiä 1, järjestöjä 1. 36 henkilöä, joista 4 palkkatuella. Etsivä tavoitti ja oli yh-teydessä 94 nuoreen. Nuorisotiedotus hoide-taan osana valtakunnal-lista ja alueellista ver-kostoa. Alueellisia ta-pahtumia 1, kansainvä-lisessä toiminnassa mukaan 20 nuorta ja järjestimme viiden maan nuorisotapaami-sen.

Prosessinäkökulma Lasten ja nuorten osalli-suuden edistäminen Uudistetaan avustussään-nöt tukemaan paremmin nuorten itsensä suunnitte-lema ja tekemä toiminta Työpajan ja etsivän nuori-sotyön vaikuttavuus Tiedot lasten ja nuorten elinoloista ovat ajantasai-set Palvelut vastaavat kysyn-

Kuulemisjärjestelmät toimivat nykyistä pa-remmin. Lapset ja nuo-ret ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa Avustussäännöt uudis-tettu 2017. Työpajan ja etsivän nuorisotyön tilastointi tehdään PAR-järjes-telmällä Nuorten ohjaus- ja pal-veluverkosto 1-2 /vuosi Tapahtumien, leirien ja

Suomussalmelta on 2 edustajaa Kainuun nuorisovaltuustossa. Nuoria kuullaan pa-remmin kunnan päätös-järjestelmässä. Avustuksia jaetaan uusilla perusteilla vuonna 2018. Seurantajärjestelmä on vertailukelpoinen ja tiedot ovat osa valta-kunnallista tilastointia. Hyödynnetään tehok-kaammin olemassa olevaa tietoa suunnitte-lussa. Päiväleiritoimintaa jat-

Toteutui: 2 edustajaa MaNu- ryhmässä ja perustettiin nuorisoval-tuusto. Nuoret ovat tehneet aloitteita. Avustussääntöjä ei ole vielä uudistettu PAR-järjestelmät käy-tössä ja tiedot valta-kunnallisissa tilastoissa. Lisäksi käytössä Sova-ri-mittari, joka tuottaa tietoa työn vaikuttavuu-desta. Hyrynsalmi-Suomus-salmi yhteiskokouksia 2. Toteutui, järjestettiin

95

tään ja tarpeeseen - vah-vistetaan positiivista hyvin-vointia

koulutuksien lukumää-rä. Yhteisöllisyys, ko-konaisvaltainen hyvin-vointi.

ketaan. Järjestetään tapahtumia, retkiä, lei-rejä sekä erilaisia hy-vinvoinnin teemoja.

yhteistyönä eri toimijoi-den kanssa.

Talouden näkökulma Toiminnassa huomioidaan taloudellisuus

Nuorisopalveluiden tulot Ulkopuolinen rahoitus hankkeisiin

Osallistumismaksut kattavat 50 % tapahtu-mien kuluista 120 000 e

Järjestetty edullisia ilmaistapahtumia. Leiri-en osallistumismaksu kattoivat 50 %. 16 270 e

Henkilöstönäkökulma Henkilöstön työtyytyväi-syys ja kehittämistyö Osaamisen kehittäminen, kannustus opiskeluun

Kehittämiskeskustelut Työpajan työntekijöillä ja etsivillä säännöllinen työnohjaus Koulutukseen osallis-tuminen

1 kehittämiskeskustelu hlö /vuosi 8-10 työnohjausta/vuosi 2-5 koulutuspäivää /hlö /vuosi

Toteutui Keskim. 3 koulutuspäi-vää/hlö

Perustelut: Uusi nuorisolaki tuli voimaan 2017. Tavoitteellista nuorten elämän tukemista toteutettiin nuorisotalon, työpajan, starttipajan sekä etsivän nuoriso-työn palveluiden avulla. Kokeiluhanke etsivän nuorisotyön ja starttipajan yhdistämisestä jatkuu vuodelle 2018, jolloin valtionavustus päättyy. Nuorten työllistäminen palkkatuelle vähentyi lakimuutoksen vuoksi. Nuo-ret ovat Työpaja Hanslankareissa työkokeilussa, kuntouttava työtoiminnassa, koulun tai oppilaitoksien harjoit-telussa, kesätyössä sekä työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa. Nuorisotiedotus on osa valtakunnallista www.nuortenelämä -sivustoa, jossa oma Kainuun osio. Tiedottami-sessa ja markkinoinnissa hyödynnettiin sosiaalista mediaa. Nuorten kuulemisjärjestelmiä kehitettiin yhdessä nuorten kanssa ja kunnanhallitus nimesi nuorisovaltuuston. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto kokoontui 2 kertaa yhdessä Hyrynsalmen ryhmän kanssa. Nuorisotila muutti Alvarista Kiannonkatu 12 ja nuoret ovat olleet tyytyväisiä muutokseen. Koulujen lomien aikana järjestetään leirejä, kursseja ja tapahtumia yhteistyössä perusopetuksen, liikuntapal-veluiden ja järjestöjen kanssa. Päiväleiritoiminnan kysyntä vähentyi. Oilolan määräaikaiset myyjät (3 henkilöä x 4 kk) palkattiin talousarvio määrärahoilla, koska palkkatuki ei ole käytössä. Kansainvälisessä toiminnassa hyödynnettiin EU:n Erasmus+ -ohjelman rahoituksia. Järjestimme viiden maan tapaamisen Pikku-Syötteellä ja 10 nuorta osallistui Saksan nuorisotapaamiseen. Nuorisopalvelut: TA 2017 TP 2017 henkilöstön lukumäärä 9 9 - - henkilöstömenot/asukas 41,83 41,09 - - toimintakulut/asukas 65,67 64,59 - - toimintakate/asukas 29,45 33,94 Vastuuhenkilö: nuorisosihteeri Eija Järvenpää, puh. 044 5488 949, eija.jarvenpaa@suomussalmi.fi

96

LIIKUNTAPALVELUT

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

460 024,68 452 825,00 435 796,38 96,2 17 028,62

-1 277 866,09 -1 275 057,14 -1 236 436,46 97,0 -38 620,68

-817 841,41 -822 232,14 -800 640,08 97,4 -21 592,06

-27 082,09

-844 923,50 -822 232,14 -800 640,08 97,4 -21 592,06

18480 LIIKUNTAPALVELUT

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

TILIKAUDEN TULOS

Toiminta-ajatus Liikuntapalveluiden tehtävänä on luoda edellytykset kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueel-lista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Visio Suomussalmi on liikuntamyönteinen kunta, jossa liikunnan merkitys kuntalaisten työkyvyn, terveyden ja hy-vinvoinnin ylläpitäjänä tiedostetaan laajasti. Hyvin hoidetut liikuntapaikat ovat osa Suomussalmen viihtyvyyt-tä, tukevat paikallista elinkeinoelämää ja lisäävät kunnan houkuttavuutta asuinpaikkana. Toimintalinjat/Päämäärät 2017

Avaintulokset Arviointikriteerit/ mittarit

Tulostavoi-te/tavoitetaso

Toteutuminen 1-12 kk

Asiakasnäkökulma Riittävät ja hyvätasoiset liikuntapalvelut Liikuntajärjestöjen toimin-taedellytysten turvaaminen Liikuntaneuvonta käytös-sä.

Asiakaskysely ja oma seuranta Avustussumma /järjestöjen lkm Jäähallivuorojen osta-minen Oma seuranta

Riittävän korkea, 85 %, asiakastyytyväisyys. 27 000 € / 7 järjestöä Lasten jäävuorojen os-taminen 35 000 €:lla. Asiakkaat on saatu säännöllisen liikuntaneu-vonnan piiriin.

Asiakaspalaute on ollut pääasiassa positiivista. Erillistä kyselyä ei ole teh-ty. Avustukset on jaettu ja jäävuoroja ostettu tavoit-teen mukaisesti. Liikuntaneuvonnan val-miuksia parannetaan kou-luttamalla ohjaajat Vesote – hankkeen avulla.

Prosessinäkökulma Kunnan ja järjestöjen lii-kuntapalveluista tiedotta-minen Palvelut vastaavat kysyn-tää ja tarvetta

Oma seuranta Käyntikerrat kylpy-lä/kuntosali

Tiedotuksen oikea-aikai-suus ja tavoitettavuus (esitteet, lehtimainokset, mainoskirjeet, kunnan nettisivut, Fb ja infoTV). Yhteismarkkinointi Wild Taigan, hotellin, Teatteri Retikan ja muiden paikal-listen toimijoiden kanssa. Kylpylän ja kuntosalin aukioloajat vastaavat asiakkaiden kysyntää. Kylpylän ja kuntosalin käyntikerrat vakiintuvat

Kokonaisvaltainen tiedot-taminen on parantunut kunnan viestintäsuunnitte-lijan työpanoksen avulla. Olemme edelleen mukana Wild Taigan markkinointi-ryhmässä. Juhlapyhien ja kesäviikon-loppujen aukioloajat on otettu hyvin vastaan. Kylpylän käyntikerrat olivat 51001 ja kuntosalin 28057.

97

Kylpylän vesiliikunta-ryhmät ja uimakoulut

70 000 kävijään/vuosi. Kylpylän vesiliikuntaryh-mien ja uimakoulujen käyntikerrat 8 000 /vuosi.

Kylpylän uimakoulujen ja ohjattujen ryhmien käynti-kerrat olivat yht. 10 548.

Talouden näkökulma Liikuntapalveluiden talou-dellisuus Ohjaajaresurssin myymi-nen Kianta-opistolle

Talousarviossa pysy-minen Ohjaustunnit/vuosi

Harvaanasuttujen, kau-punkimaisten kuntien keskiarvoa. n. 200 tuntia/vuosi

Kianta-Opisto osti liikunta-palveluilta 163 ohjaustun-tia vuonna 2017.

Henkilöstönäkökulma Osaaminen Työtyytyväisyys ja johta-juus

Koulutukseen osallis-tuminen Kehityskeskustelu

2-4 koulutuspvä/hlö/vuosi 1 krt/hlö/vuosi

Koulutuksiin osallistuttiin suunnitelman mukaisesti. Kehityskeskustelut on käyty.

Toiminta 2017 Suomussalmen liikuntapalveluissa toimittiin liikuntastrategian tavoitteiden mukaisesti. Kuntalaisille tarjottiin sellaisia liikuntapaikkoja ja liikuntamahdollisuuksia, jotka tukevat kuntalaisten säännöllistä liikkumista koko elämänkulun ajan. Kylpylällä tarjottiin ensisijaisesti uimaopetusta, vesiliikuntaryhmiä ja kuntosaliohjausta. Erityis- ja terveysliikuntaa toteutettiin yhdessä Kianta-Opiston kanssa. Liikuntaneuvonta on vielä pienimuo-toista mutta ohjaajien liikuntaneuvojakoulutus aloitettiin toimintavuoden lopussa ja jatketaan vuonna 2018. Suomussalmen kunnalle myönnettiin ACES – Euroopan urheilukaupunki 2018 titteli. Juhlavuosi käynnistettiin kylpylän avoimien ovien merkeissä 9.12.2017. Kainuun Liikunnan hallinnoimassa EEKA – Kainutlaatuisia luontoliikuntatapahtumia -hankkeessa Suomus-salmella järjestettäviä Raatteen maratonia ja The Ruthless Raja –hiihtoa kehitettiin edelleen. Peput ylös hankkeen avulla pyrittiin motivoimaan istumatyötä tekeviä työpäivän tauottamiseen sekä säännöl-liseen liikunnan harrastamiseen vapaa-ajalla. Hankkeessa olivat mukana Suomussalmen kunnanviraston työntekijät, Suomussalmen lukio, pääkirjasto, Suomussalmen Osuuspankki ja Kelan paikallistoimisto. Hanke päättyi vuoden 2017 lopussa. Järjestettiin lasten liikunnallisia toimintapäiviä, kuten Ice Skating tour, liikunnallinen Hossan kesäleiri ja kylpy-län avoimet ovet sekä koulujen väliset hiihto- ja yleisurheilukilpailut. Järjestettiin Hallan hiihto -laturetki, Ämmänsaaren ympärijuoksu ja Ylä-Kainuun talvikisat. Osallistuttiin The Ruthless Raja -hiihdon, Raatteen maratonin ja marjastuksen MM-kisojen järjestelytehtäviin. Liikuntayhteistyötä jatkettiin ystävyyskunta Kalevalan kanssa. Kalevalasta saatiin kaksi nuorten joukkuetta sprinttihiihtoihin sekä kolme nuorta Hossan kesäleirille. Tehtiin yhteistyötä Wild Taigan ja paikallisten yritysten kanssa mm Kiannon Kuohut kylpylän ja paikallisten liikuntatapahtumien markkinoinnissa. Kaikki liikuntapalveluiden välinevuokraukset, tilavaraukset ja laskutukset toimivat keskitetysti kylpylällä sen aukioloaikoina. Yksi kylpylän uinninvalvoja-kassa vakinaistettiin vuonna 2017 ja toinen vakinaistetaan vuonna 2018. Esteetön kävelyreitti Ämmänsaareen siirtyi vielä vuodella ja tullaan toteuttamaan kesällä 2018. Liikuntapalvelut: TA 2017 TP 2017 henkilöstön lukumäärä 9,25 9,25

98

- henkilöstömenot/asukas 45,57 42,12 - toimintakulut/asukas 158,89 154,07 - toimintakate/asukas 102,46 99,77 Vastuuhenkilö: liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen, puh. 044 585 9700, pirjo.neuvonen@suomussalmi.fi KIRJASTOPALVELUT

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

18 398,37 16 000,00 14 991,79 93,7 1 008,21

-543 155,91 -539 265,87 -532 767,62 98,8 -6 498,25

-524 757,54 -523 265,87 -517 775,83 99,0 -5 490,04

-524 757,54 -523 265,87 -517 775,83 99,0 -5 490,04

18490 KIRJASTOPALVELUT

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

VUOSIKATE

TILIKAUDEN TULOS

Toiminta-ajatus Suomussalmen kirjastopalvelut ovat peruspalveluna avoinna kaikille. Kokoelmillaan ja palveluillaan kirjasto mahdollistaa tiedon ja kulttuurin saatavuuden kaikille kuntalaisille. Kirjastopalvelut edistävät yhteisöllisyyttä tarjoamalla kohtaamispaikan tukien samalla kansalaisten mahdollisuuksia arjen hallintaan, luovuuteen, elin-ikäiseen oppimiseen ja virkistäytymiseen. Visio Kirjastopalvelut toimivat laadukkaasti ja luotettavasti. Ajanmukaiset kirjastotilat mahdollistavat monipuolisen-palvelukirjon tarjoamisen kaikille paikallisyhteisön jäsenille.

Toimintalinjat/Päämäärät 2017 Asiakaslähtöisyys Tasapuolisuus Luotettavuus

Avaintulokset Arviointikriteerit/ mittarit

Tulostavoite/ tavoitetaso

Toteutuminen 1-12 kk

Asiakasnäkökulma Monipuoliset ja asiakkai-den tarpeita vastaavat kirjastopalvelut ovat kaik-kien kuntalaisten saatavil-la.

Asiakaskysely Riittävät aukiolot Fyysiset käynnit asu-kas/vuosi Verkkokäynnit /asukas Kirjastojärjestelmä

80 % vastanneista tyy-tyväisiä tai erittäin tyytyväisiä Pääkirjasto: 50 h, 6 pvä /viikko Kirjastoauto: kattava reitistö 8 käyntiä/asukas 2,5 käyntiä/asukas Kirjastostandardin mu-kainen

Ei kyselyä vuonna 2017 Tavoitteessa 7 käyntiä/asukas 2,8 käyntiä/asukas Tavoitteessa

Prosessinäkökulma Lainaus- ja tietopalvelut toimivat luotettavasti. Monipuolinen ja ajan-tasainen kokoelma, jota täydennetään seutulaino-jen, kaukopalvelun ja

Lainat/asukas Saadut seutulainat Hankin-nat/(asukasluku/1000) Aineiston kierto

16/asukas 1800 lainaa/vuosi 340 Kirja-aineisto 1,3

14 lainaa/asukas 1691 lainaa/vuosi 457 Kirja-aineisto 1,5

99

sähköisten aineistojen avulla.

(lainamäärä/kokoelma) Musiikkiaineisto 1,0 Kuvatallenteet 4,0

Musiikkiaineisto 0,6 Kuvatallenteet 3,4

Talouden näkökulma Toiminta on taloudellista ja tehokasta.

Lainan hinta Toimintamenot/asukas Aineistomenot/asukas Taloudellisuus (=henkilöstökulut + aineis-tokulut/ käynnit + kokonaislainaus)

4 euroa 65 euroa 9 euroa 1,5 = valtakunnallinen

talouden vertailuluku, jossa tavoitteena arvo 1

4,50 euroa 65,64 euroa 8,72 euroa 1,8

Henkilöstönäkökulma Koulutetun henkilöstön riittävä määrä, ammatilli-nen täydennyskoulutus ja työssä jaksaminen.

Lainat/htv Kirjastoammatillinen koulutus Koulutuspäivät/työntekijä Käydyt kehityskeskuste-lut

18 000/htv Kaikilla kirjastoammatil-linen koulutus 3 pv/vuosi/henkilö 1 krt/hlö/vuosi

18 00/htv Tavoitteessa 4,1/vuosi/henkilö Tavoitteessa

Perustelut: Kirjasto- ja tietopalvelut toimivat asiakaslähtöisesti palvellen kaikkia kuntalaisia. Aineiston hankinnassa huo-mioitiin mahdollisuus hyödyntää Kainet -kirjastojen kokoelmaa seutulainauksen avulla. Kainet -kirjastot laajensivat kokoelmaansa sähköisten kirjojen ja lehtien tarjonnalla. Kirjastoautoyhteistyötä Hyrynsalmen kunnan kanssa jatkettiin. Kotiseutuarkistoon sijoitetut Suomussalmelta kerätyt murreäänitteet digitoitiin (rahoitus Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 4 000 euroa). Kirjastopalvelut olivat mukana Kainuun kirjastojen ”Kirjastokiri: uusia verkostoja tekemässä” ja ”Kainuun alueelliset aineistot” -yhteishankkeissa. Kir-jasto käynnisti ja hallinnoi viiden Kainuun kunnan yhteistä Omatoimikirjasto -hanketta saatuaan myönteisen rahoituspäätöksen Aluehallintovirastolta. Galleria Kiepin vuoden 2017 näyttelytarjonnassa huomioitiin Suomen itsenäisyyden juhlavuosi ja Suomus-salmen 150-vuotinen historia. Vaihtuvien näyttelyiden lisäksi tilassa järjestettiin myös luentoja ja muita yleisö-tilaisuuksia sekä kunnallisvaalien ennakkoäänestys. Kirjastopalveluiden tulot koostuivat palvelumyynnistä, aineistokorvauksista, kopioiden, kirjastokorttien ja pois-tokirjojen myynnistä, kaukopalvelumaksuista sekä myöhästymis- ja palautuskehotusmaksuista. TA 2017 TP2017 Henkilöstön lukumäärä 6,7 6,7 - henkilöstömenot/asukas 35,68 35,55 - toimintakulut/asukas 67,20 66,39 - toimintakate/asukas 65,20 64,52 Vastuuhenkilö: kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen, puh. 044 581 1488, ari.koistinen@suomussalmi.fi KAINUUN MUSIIKKIOPISTO Suomussalmen toimipiste Suomussalmen toimipiste

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

1 099,00 1 100,00 926,46 84,2 173,54

-92 576,94 -102 580,00 -88 962,83 86,7 -13 617,17

-91 477,94 -101 480,00 -88 036,37 86,8 -13 443,63

-6 344,72 -6 344,72 -6 344,72 100,0 0,00

-97 822,66 -107 824,72 -94 381,09 87,5 -13 443,63

18495 KAINUUN MUSIIKKIOPISTO

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

TILIKAUDEN TULOS

100

Musiikkiopistopalvelut hankitaan Kajaanin kaupungilta sopimuksen mukaisesti. Opetusta ostettiin vuonna 2017 Kainuun musiikkiopistolta edellisvuosien tapaan n. 93 h/viikko. Vuonna 2017 Suomussalmen toimipaikassa solistisia aineita on opiskellut yhteensä 159 oppilasta (kevätlu-kukaudella 82 ja syyslukukaudella 83). Pääainetta on opiskellut 165 oppilasta ja sivuainetta 5 oppilasta. Ope-tusaineina on ollut piano, viulu, alttoviulu, sello, sähkökitara, kitara, huilu, klarinetti, rummut, piano vapaa säestys, klassisenlaulu sekä musiikinperusteet. Kevätlukukaudella kuorotoimintaan osallistui 13 oppilasta ja musiikkileikkikoulun toimintaan osallistui 11 oppi-lasta. Toimipaikassa on pidetty yhteensä 3068 tuntia (3032 VOS -tuntia ja 36 maksupalvelutuntia). Konserttitapahtumia on ollut yhteensä 17, joista 7 musiikkiopiston järjestämiä. Esiintyjiä tapahtumissa on ollut yhteensä 301 ja yleisöä 2927. Musiikkiopiston järjestämissä konserteissa osallistujia on ollut 254 ja yleisöä 611. 18495 KAINUUN MUSIIKKIOPISTO SUOMUSSALMEN TOIMIPISTE Kainuun musiikkiopisto Suomussalmen toimipiste: TA2017 TP2017 - henkilöstömenot/asukas 0,00 0,00 - toimintakulut/asukas 12,78 11,09 - toimintakate/asukas 12,65 10,97 Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen, puh. 044 523 4020, sirpa.mikkonen@suomussalmi.fi

101

TEKNINEN LAUTAKUNTA

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

9 458 704,99 9 341 953,00 9 659 831,18 103,4 -317 878,18

-10 556 642,50 -10 557 515,06 -10 444 339,56 98,9 -113 175,50

-1 097 937,51 -1 215 562,06 -784 508,38 64,5 -431 053,68

-2 933 165,22 -3 244 523,98 -3 100 150,23 95,6 -144 373,75

-4 031 102,73 -4 460 086,04 -3 884 658,61 87,1 -575 427,43

1850 TEKNINEN LAUTAKUNTA

TILIKAUDEN TULOS

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

Tekninen lautakunta sisältää myös Ympäristölautakunnan talousarvio- ja tilinpäätösluvut. Ympäristölautakunta lakkautettiin 31.5.2017. TEKNISEN LAUTAKUNNAN ARVOT, TOIMINTA-AJATUS JA VISIO Toiminta-ajatus Tekniset palvelut tarjoaa kuntalaisille toimivan, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön, kunnan palvelutuotan-non ja yritysten tarvitsemat toimitilat sekä taloudellisesti ja ympäristöarvot huomioiden tuotetut palvelut. Visio 2017 Suomussalmen kunnassa on toimiva, turvallinen, kuntalaisten tarpeet kattava liikenneverkko, viihtyisä ympä-ristö, kunnan toimintojen ja yritysten tarvitsemat laadukkaat toimitilat sekä taloudellisesti ja ympäristöarvot huomioiden tuotetut ruoka- ja siivouspalvelut sekä vesihuoltopalvelut. Toimintalinjat/strategiat Viihtyisä ympäristö Maankäyttöä suunnitellaan tavoitteena toimiva ja ympäristöarvot huomioiva yhdyskuntarakenne. Rakennettua ympäristöä parannetaan ja ylläpidetään suunnitelmallisesti kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Taloudelliset ja toimintavarmat liikelaitokset Taloudellisesti hoidetut, toimintavarmat liikelaitokset. Toimiva, tarpeen mukaisen ja turvallinen liikenneverkko Liikenneverkon toimivuutta kehitetään liikennetarpeen mukaisesti. Ensisijaisena tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen. Tilapalvelut Hyvin hoidetut ja käyttäjien tarpeiden mukaiset toimitilat. Ruoka- ja siivouspalvelut Sopimusten mukaiset laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut palvelut. Avainlukuja TA 2017 TP 2017

henkilöstön lukumäärä 89,5 88,5

henkilöstömenot /asukas 395,20 € 438,00 €

toimintakulut/ asukas 1 284,85 € 1 296,95 €

toimintakate/asukas - 126,20 € - 97,42 €

102

Tulosyksikkö: Hallinto

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

184 575,92 107 500,00 123 611,95 115,0 -16 111,95

-541 368,70 -528 642,83 -466 662,14 88,3 -61 980,69

-356 792,78 -421 142,83 -343 050,19 81,5 -78 092,64

-3 100,00 -92 441,67 -775,00 0,8 -91 666,67

-359 892,78 -513 584,50 -343 825,19 66,9 -169 759,31

18510 TEKNINEN HALLINTO

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

TILIKAUDEN TULOS

Toiminta-ajatus: Teknisten palvelujen hallinto johtaa, tukee ja seuraa vastuualueensa palvelutuotantoa, val-mistelee asiat luottamushenkilöorganisaatiolle sekä tuottaa kunnan palvelutuotannon tarvitsemat monistus- ja puhelinvaihdepalvelut. Avainlukuja TA 2017 TP 2017

henkilöstön lukumäärä 7,5 6,5

henkilöstömenot /asukas 43,10 € 40,63 €

toimintakulut/ asukas 65,85 € 57,95 €

toimintakate/asukas -52,50 € -42,60 €

Maankäyttö ja kaavoitus Kaavoitus Kuntien maankäyttöä ohjaava Kainuun maakuntakaava 2020 valmistui vuonna 2009. Maakuntakaavaa on täydennetty Kainuun 1. vaihemaakuntakaavalla, Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavalla ja Kainuun tuuli-voimamaakuntakaavalla. Kunnan maankäytön suunnittelussa huomioidaan maakuntakaavan asettamat vaa-timukset. Suunnittelukaudella maankäytön suunnittelu painottuu rantojen maankäytön yleissuunnitteluun sekä olemassa olevien asemakaavojen ajanmukaistamiseen. Keskustaajaman asemakaavan ajanmukaistaminen toteutetaan tiivistämällä ja ajanmukaistamalla nykyistä asemakaavaa. Asemakaavan tarkistamistarpeita on Suomussalmen taajaman keskeisimmillä alueilla. Kaa-voituksessa otetaan huomioon keskustan kehittämishankkeessa esille tulleet maankäytön tarpeet. Yritystoimintaan varattu tonttivaranto tulee riittämään vuosiksi eteenpäin nykyisellä rakentamisvauhdilla. Pientalotonttien osalla ongelmana on se, että osa tonteista sijaitsee alueilla, joilla kysyntä on vähäistä. Rantojen käytön yleissuunnittelu kohdistuu keskustaajamien läheisyyteen sekä Hossaan perustettavan kan-sallispuiston lähialueille. Perustelut Laaditaan rajavartioston alueen ja Emäjoen ranta-alueen asemakaavamuutokset Toteutetaan Hossan alueen rantaosayleiskaavan päivittäminen. Tonttimaa

Kunnalla on kaava-alueilla vuoden 2017 lopussa seuraava tonttivaranto:

Alue Ao Ar Ak K T Yht

Suomussalmi 39 8 2 4 11 64

Kirkonkylä 23 3 - - - 26

Juntusranta 5 1 - - - 6

Yhteensä 67 12 2 4 11 96

Varatut - - - - 2 2

Kaikki yht. 67 12 2 4 13 98

103

Lyhenteet: Ao = Asuinomakotitalo Ar = Asuntorivitalo Ak = Asuinkerrostalo K = Liike- ja toimistorakentaminen

T = Teollisuus- ja varastorakentaminen Toteutuminen Hossan rantaosayleiskaavan kaavaluonnos valmisteltiin vuoden 2017 aikana. Emäjoen ranta-alueen osalta laadittiin meluselvitys jatkosuunnittelua varten. Projektit

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

10 385,60 10 000,00 10 000,00 100,0 0,00

-40 517,19 -48 000,24 -38 855,57 80,9 -9 144,67

-30 131,59 -38 000,24 -28 855,57 75,9 -9 144,67

-30 131,59 -38 000,24 -28 855,57 75,9 -9 144,67

18515 PROJEKTIT

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

TILIKAUDEN TULOS YTY –Projekti on yhteistyössä Kainuun Nuotta ry:n kanssa toteuttava hanke, jossa parannetaan pitkäaikais-työttömien mahdollisuuksia kiinnittyä työelämään toteuttamalla ympäristöä parantavia toimenpiteitä palkkatu-kityönä. Sile II –hanke sisältää Suomussalmen kunnan alueella sijaitsevien sinilevän vaivaamien vesistöjen kunnos-tustöitä. Hankkeeseen on saatu Kainuun ELY -keskuksen rahoitusta. Peranganreitin kunnostuksessa nostetaan Peranganreitin latvajärvien ali- ja keskivedenkorkeuksia. Toteutuminen YTY- ja Sile II hankkeita jatkettiin. YTY- projektissa työllistettiin 6 henkilöä, yhteensä 53 henkilötyökuukautta ja toteutettiin 6 työkohdetta. Sile II- hankkeessa ilmastettiin Jumalisjärven vesialuetta ja tehtiin ranta-alueen kunnostustoimia. YMPÄRISTÖTEKNIIKKA

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

569 171,39 781 050,00 615 847,23 78,8 165 202,77

-1 766 611,16 -2 194 669,51 -1 909 597,61 87,0 -285 071,90

-1 197 439,77 -1 413 619,51 -1 293 750,38 91,5 -119 869,13

-633 527,86 -631 255,05 -652 293,43 103,3 21 038,38

-1 830 967,63 -2 044 874,56 -1 946 043,81 95,2 -98 830,75

18511 YMPÄRISTÖTEKNIIKKA

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

TILIKAUDEN TULOS

(Sis. konekeskuksen)

Toiminta-ajatus: Ympäristötekniikan tulosalueen tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää turvallinen ja viihtyisä toimintaympäristö sekä toimiva ja turvallinen tieverkko.

104

Avaintulokset ja tulostavoitteet 1. Toimiva, kuntalaisten tarpeet ja ympäristöarvot huomioiva yhdyskuntarakenne

- yhdyskunnan kehityksen ja ympäristön huomioiva maankäytön suunnittelu

2. Turvallinen ja liikennetarpeen mukainen tieverkko - ympärivuotisen asumisen turvaavan pientieverkon ylläpitäminen - kaavatieverkon toimivuuden ja turvallisuuden parantaminen

3. Viihtyisä ja turvallinen ympäristö

- rakennettujen puistojen ja viheralueiden korkeatasoinen ylläpito - puistometsien suunnitelmallinen hoito - toimiva ja oikea-aikainen ulkoliikuntapaikkojen hoito

Toiminnalliset tavoitteet

Avaintulokset Arviointikriteerit/ mittarit

Tulostavoite/ tavoitetaso

Toteutuminen 1 – 12 kk

Asiakasnäkökulma 1. Hyvin hoidettu tiestö 2. Viihtyisä ja turvallinen ympäristö

Reklamaatiot Reklamaatiot

Alle 30 kpl Alle 10 kpl

14 kpl 7 kpl

Prosessinäkökulma 1.Sujuva ja oikea-aikainen yhteistyö oman organi-saation ja urakoitsijoiden kesken 2. Kiinteistöjen ja puisto-alueiden kunnossapidon sujuvuus

Kunnossapidon toimen-pideajat

Talvikunnossapidon toimenpideaikojen pysyminen urakkaso-pimuksissa sovituissa rajoissa.

Toimenpideajat pysyneet pääsääntöisesti sovituissa rajoissa Urakoitsijalle annettu yksi kirjallinen varoitus.

Talouden näkökulma 1. Kunnossapidon ja ra-kentamisen kustannustie-toisuus

Kustannukset eri toimin-noittain €/km

Kustannusten nousu korkeintaan yleisen kustannustason muu-toksen suuruinen.

Yksityistiet + kaavatiet €/liikennöimisalueen pinta-ala €/m

2 nousu%

2013 0,29 +3,5 % 2014 0,29 +0,69 % 2015 0,28 -0,03 % 2016 0,28 -0,003 % 2017 0,28 -0,017 %

Henkilöstönäkökulma 1. Henkilöstön toimintaky-ky 2. Henkilöstön osaaminen

Koulutus

Sairauspoissaolot kunnan keskimääräi-set vastuualuetasolla tarkasteltuna Koulutusta 1 pv/henkilö vuosittain. Kehityskeskustelut kerran vuodessa.

Tekpa Koko kunta -13 11,6 pv/hlö 8 -14 13,1 pv/hlö 9 -15 14,8 pv/hlö 12 -16 15,7 pv/hlö 12 -17 18,9 pv/hlö 16,6 Koulutusta 1 pv/ hlö Kehityskeskustelut pää-osin pidetty.

Perustelut Keskustan seudun kehittämishankkeen toimenpiteitä jatketaan. Puisto- ja tonttialueiden hoitoa jatketaan. Puistometsiä käsitellään metsäsuunnitelman taajamametsiä koske-vien ohjeiden mukaisesti.

105

Liekki-patsaan ympäristöä kunnostetaan ja kunnan hoitovastuulla olevien muistomerkkien kunnossapitoa tehostetaan. Kunnan talousmetsiä hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti. Jätteen synnyn ehkäisyä tuetaan ja jätteiden lajittelua tehostetaan yhteistyössä Ekokympin kanssa. Katuverkon saneerausta jatketaan peruskorjaamalla katuja ja kevyen liikenteen väyliä sekä uusimalla kulu-neita päällysteitä. Liikenneturvallisuutta ja esteettömyyttä parannetaan toteuttamalla osa kunnan liikennetur-vallisuussuunnitelmaan sisältyvistä investointihankkeista. Jatketaan kaavateiden talvikunnossapitoa yhteis-työssä Lapin ELY -keskuksen kanssa. Pientieverkon ylläpitoon osallistutaan valtuuston hyväksymien ohjeiden mukaisesti. Valtionapuun oikeutetun yksityistieverkon peruskorjauksia jatketaan. Tieosakkaiden osallistumista tieverkon ylläpitoon lisätään. Jatke-taan pientieverkon talvikunnossapidon yhteistyötä Lapin ELY -keskuksen kanssa. - kunnossapidettäviä ja avustettavia yksityisteitä 640 km; valtionaputeitä 70 kpl, 370 km ja talonteitä 550

kpl, 270 km - rakennettuja ja hoidettavia puistoja n. 8 ha, puistometsiä 260 ha - maa- ja metsätiloja 178 kpl ja 2 566 ha - kunnossapidettäviä kaavateitä n. 60 km, joista päällystetty 58 km ja kevyen liikenteen väyliä n. 25 km

Ulkoliikuntapaikat; - hiihtolatuja taajamassa 70 km, joista valaistuja 15 km, sivukylissä 130 km, valaistuja 10 km - pururatoja 20 km - Ruukinkankaan urheilukenttä - pallokentät: Pitämä pesäpallo ja jalkapallo, pienkentät 3 kpl, Ruukinkankaan hiekkatekonurmi - tenniskentät: Kirkkopuisto 3 kpl ja Kirkonkylä - jääkiekkokaukalot: Kirkkopuisto, Pitämä, Kirkonkylä, luistelualueita 5 kpl, puistoluistelurata - frisbeegolf-rata Jätkänpuistossa - Kirkkopuiston pienpallokentälle kumirouhetekonurmi Avainlukuja TA 2017 TP 2017

henkilöstön lukumäärä 8 8

henkilöstömenot /asukas 40,70 € 44,93 €

toimintakulut/ asukas 252,95 € 215,10 €

toimintakate/asukas -163,95 € -161,15 €

Toteutuminen Keskustan kehittämishanketta valmisteltiin laatimalla ranta-aluetta koskevia selvityksiä. Katuverkkoa paran-nettiin peruskorjaamalla Kurimontietä, Kangastietä, Akonkatua ja Akonkadun kevyen liikenteen väylää. Kunnan metsistä myytiin puuta 6 157 m3 ja tehtiin metsänhoitotöitä 22,2 hehtaarin alalla. Liekki-patsaan ympäristö kunnostettiin. Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Antti Westersund, puh. 044 028 4001.

106

TILAPALVELUT Kohderahoitteinen

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

5 499 422,39 5 533 044,00 5 565 029,56 100,6 -31 985,56

-4 128 646,40 -4 033 176,01 -4 169 576,88 103,4 136 400,87

1 370 775,99 1 499 867,99 1 395 452,68 93,0 104 415,31

-2 250 690,42 -2 481 858,77 -2 408 113,31 97,0 -73 745,46

-879 914,43 -981 990,78 -1 012 660,63 103,1 30 669,85

18530 TILAPALVELUT

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

TILIKAUDEN TULOS

(Sis. varikko)

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR

64 707,30 111 135,55 X -111 135,55

64 707,30 111 135,55 X -111 135,55

64 707,30 111 135,55 X -111 135,55

18535 LUNASTUSSOPIMUKSET

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKATE

TILIKAUDEN TULOS

Toiminta-ajatus: Tilapalvelut palveluyksikön tehtävänä on kunnan omistaman rakennuskannan ylläpito koh-tuullisin kustannuksin siten, että tilat ovat käyttökelpoisia ja niiden arvo säilyy. Avaintulokset ja tulostavoitteet 1. Rakennuskannan käyttöasteen parantaminen - uusien toimintojen sijoittaminen jo oleviin toimitiloihin niitä tarvittaessa saneeraamalla

- tarpeettomien rakennusten myyminen tai purkaminen 2. Ylläpito- ja kunnossapitotoiminnan talous sekä organisaatio - kiinteistöautomaation piiriin suunnitellut kiinteistöt ovat etävalvonnassa - kiinteistöhuollon organisoinnin toimivuutta seurataan ja tarpeiden mukaisesti kehitetään - rakennusten energiankulutuksen edelleen alentaminen suunnittelujakson aikana - kiinteistöjen kunnossapitoa tuodaan asiakasläheisemmäksi käyttäjien ja kiinteistönhoitajien välille luodul-

la palaute- ja toimenpidejärjestelmällä 3. Tilojen käytön tehostaminen - sisäiset vuokrat todellisten käyttökulujen ja investointipoistojen mukaiset - käyttöasteen tarkastelut, tarpeettomien tilojen karsinta

107

Toiminnalliset tavoitteet

Avaintulokset Arviointikriteerit/ mittarit

Tulostavoite/ tavoitetaso

Toteutuminen 1 – 12 kk

Asiakasnäkökulma Laitosmiespalvelujen toi-mivuus.

Käyttäjäkyselyn palaute

Keskimäärin hyvä

Käyttäjäkysely on tehty v. 2014. Tulevaisuudessa käyttäjäkysely tehdään vuosittain.

Prosessinäkökulma Kiinteistöhuollon vikojen ja palautusjärjestelmän seuranta

Toimenpideaika

Sovittujen toimenpi-deaikojen mukainen.

Sähköinen kiinteistöjen vikailmoitusohjelma on käytössä. Vikailmoituksia on muutamia. Pääsään-töisesti vikailmoitukset tulevat suullisesti, puhe-limella tai sähköpostilla.

Talouden näkökulma Käyttökustannukset - kiinteistöt

€/m²/kk

Kustannusten nousu korkeintaan yleisen kus-tannustason muutoksen suuruinen.

2016 2,13 € 2017 2,15 €

Henkilöstönäkökulma

1. Henkilöstön toimintaky-ky 2. Henkilöstön osaaminen

Koulutus

Sairauspoissaolot enin-tään kunnan keskimää-räiset vastuualuetasolla tarkasteltuna. Koulutusta 1 pv/hlö/vuosi Kehityskeskustelut ker-ran vuodessa.

Tekpa Koko kunta -13 11,6 pv/hlö 8 -14 13,1 pv/hlö 9 -15 14,8 pv/hlö 12 -16 15,7 pv/hlö 12 -17 18,9 pv/hlö 16,6 Koulutusta 1 pv/hlö. Kehityskeskustelut osit-tain käyty.

Perustelut Palvelutuotannossa olevia kiinteistöjä peruskorjataan talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Ra-kennuksien peruskorjaamisessa huomioidaan energiatalouden ja sisäilman parantamismahdollisuudet. Kiin-teistöautomatiikan piiriin suunnitellut kiinteistöt on liitetty keskitetyn etävalvonnan piiriin. Kiinteistöhuollon painopistealue on rakennusten toimivuudessa, ulkovaipassa ja sisäilman laadussa. Kiinteistöjen kunnossapi-toa tuodaan asiakasläheisemmäksi käyttäjien ja kiinteistönhoitajien välille luodun vikailmoitusohjelman avulla. Kunnan palvelutuotannolle tarpeettomat rakennukset myydään tai puretaan. Kirkonkylän koulukeskuksen alatalo puretaan vuoden 2017 aikana. Asunto Oy Kuntopolku A 3 osakehuoneisto myydään vuoden 2017 aikana. Jätteiden lajittelua tehostetaan opastamalla ja jälkiseurannalla. KT Oy Suomussalmen Vuokratalojen kiinteistöjen huolto on tilapalveluiden hoidossa. Vuokratalot ostavat hoitopalvelut ns. omakustannushintaan. - kunnan omistamia kiinteistöjä 90 kpl

kerrosala 143 286 m²

tilavuus 590 221 m3

asuinhuoneistoja 152 kpl

- kunnossapidettävät kerrosalat

koulurakennukset 5 kpl, 17 978 m²

hallintorakennukset 6 kpl, 11 219 m²

laitosrakennukset 5 kpl, 16 088 m²

teollisuusrakennukset 24 kpl, 39 198 m²

vapaa-ajan rakennukset 17 kpl, 12 741 m²

108

muut rakennukset 16 kpl, 34 419 m²

asuinrakennukset 17 kpl, 11 643 m²

- KT Oy Suomussalmen Vuokratalojen asunnot

vuokratalojen omistamia rakennuksia 34 kpl, asuinpinta-alat 27 465 m²

asuntoyhtiöiden kohteita 3 kpl, asuinpinta-alat 1 652 m²

muut ulkopuoliset hoitokohteet 2 kpl, asuinpinta-alat 2 378 m² Avainlukuja TA 2017 TP 2017

henkilöstön lukumäärä 22,5 22,5

henkilöstömenot /asukas 90,20 € 105,49 €

toimintakulut/ asukas 490,95 € 504,46 €

toimintakate/asukas +203,80 € +186,07 €

Toteutuminen Palvelutuotannossa olevia kiinteistöjä on peruskorjattu talousarviossa olleilla määrärahoilla. Peruskorjauksis-sa pyrittiin parantamaan sisäilmanlaatua ja energiataloutta. Kuntoarvio suoritettiin vuoden aikana Suomus-salmen Alvariin ja kuntotutkimus Suomussalmen lukioon. Suomussalmen terveyskeskukselle tehtiin mineraa-likuitunäytteenotto. Kiinteistöjen vikailmoitusohjelma on ollut käytössä, mutta edelleen suurin osa vikailmoi-tuksista tulee sähköpostilla tai puhelimitse. Kuluneen vuoden aikana valmistuivat Päiväkoti Taivalkehdon peruskorjaus ja kokonaan uusi rakennus Suomussalmen Kuntoutuskoti. Suomussalmen kirkonkylän vanha asuntola purettiin vuoden 2017 aikana. Kirkonkylän koulukeskuksen alata-lo jäi vielä toistaiseksi purkamatta. Asunto Oy Kuntopolku A 3 osakehuoneisto yritettiin myydä, mutta osake-huoneistosta saatujen tarjousten pienuuden takia päätettiin, ettei osakehuoneistoa myydä vaan säilytetään se edelleen vuokrahuoneistona. Jätteiden lajittelua saatiin tehostettua vuoden aikana. Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalojen kiinteistöjen huoltoa hoidettiin omakustanteisesti. Vastuuhenkilö: kiinteistöpäällikkö Niko Vesterlund, puh. 044 777 3373. LIIKETOIMINTA (yhdistetty ympäristötekniikkaan ja tilapalveluihin v. 2017) Kohderahoitteinen

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

166 757,47 67 050,00 185 550,26 276,7 -118 500,26

-251 758,54 -257 976,30 -284 517,51 110,3 26 541,21

-85 001,07 -190 926,30 -98 967,25 51,8 -91 959,05

-51 369,20 -37 857,42 -62 612,39 165,4 24 754,97

-136 370,27 -228 783,72 -161 579,64 70,6 -67 204,08

VARIKKO, KONEKESKUS

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

VUOSIKATE

POISTOT JA ARVONALEN

TILIKAUDEN TULOS

Toiminta-ajatus: Liiketoiminnan tarkoituksena on turvata teknisten palvelujen toiminnan tarvitsemat varikko- ja konekeskuspalvelut. Avaintulokset ja tulostavoitteet 1. Teknisten palvelujen toiminnan tueksi tarvittavat, ammattitaitoisesti ja taloudellisesti tuotetut varikko- ja

konekeskuspalvelut.

109

Toiminnalliset tavoitteet

Avaintulokset Arviointikriteerit/ mittarit

Tulostavoite/ tavoitetaso

Toteutuminen 1 – 12 kk

Asiakasnäkökulma 1. Ajanmukaiset, ammatti-taitoisen henkilöstön tuot-tamat konekeskus- ja kuljetuspalvelut. 2. Organisaation tarpeen mukaiset varikkopalvelut

Palautekysely

Palaute tasolla hyvä

Ei ole tehty.

Prosessinäkökulma Kuljetuspalvelujen toimi-vuus ja oikea-aikaisuus.

Palvelun toiminta-ajat

Sovitun mukaiset

Toteutunut.

Talouden näkökulma Kilpailukykyiset yksikkö-hinnat

€/h

Kustannustason muu-tos enintään konekus-tannusindeksin suurui-nen

Käyttökustannukset 2017 Pakettiauto 2,46 €/km Kuorma-auto 46,40 €/h Tiehöylä 61,20 €/h

Henkilöstönäkökulma 1. Henkilöstön toimintaky-ky 2. Henkilöstön osaaminen

Koulutus

Sairauspoissaolot enin-tään kunnan keskimää-räiset vastuualuetasolla tarkasteltuna. Koulutusta 1 pv/henkilö vuosittain. Kehityskeskustelut kerran vuodessa.

Tekpa Koko kunta -13 11,6 pv/hlö 8 -14 13,1 pv/hlö 9 -15 14,8 pv/hlö 12 -16 15,7 pv/hlö 12 -17 18,9 pv/hlö 16,6 Koulutusta 1 pv/hlö. Kehityskeskustelut käyty.

Perustelut Kunnan konekeskuksen kalustolla tehdään puisto- ja piha-alueiden kesäkunnossapitoa, osa alueiden talvi-kunnossapidosta sekä katujen päällystämiseen liittyvät pohjatyöt. Avainlukuja TA 2017 TP 2017

henkilöstön lukumäärä 3 3

henkilöstömenot /asukas 20,20 € 21,90 €

toimintakulut/ asukas 32,15 € 35,33 €

toimintakate/asukas -23,80 € -12 29 €

Toteutuminen Konekeskuksen kalustolla suoritettiin kunnossapitoon ja rakentamiseen liittyviä töitä. Konekeskuksen kalus-ton vuokrausperiaatteet selkeytettiin kustannusten kohdistamisen parantamiseksi. Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Antti Westersund, puh. 044 028 4001.

110

PALO- JA PELASTUSTOIMINTA

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

0,00 X 0,00

-785 424,00 -780 001,00 -693 486,00 88,9 -86 515,00

-785 424,00 -780 001,00 -693 486,00 88,9 -86 515,00

-785 424,00 -780 001,00 -693 486,00 88,9 -86 515,00

18550 PALO- JA PELASTUSTOIMINTA

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

TILIKAUDEN TULOS

Palo- ja pelastustoiminnan hoitaa Kajaanin kaupungin organisaatioon kuuluva Kainuun aluepelastuslaitos. Palotoimen kustannukset on jaettu vuodesta 2005 alkaen kuntien kesken talousarviovuotta edeltäneen vuo-den lopun asukasluvun suhteessa. Avainlukuja TA 2017 TP 2017

toimintakulut/asukas -95,97 € -86,12 €

RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT Kohderahoitteinen

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

3 012 221,33 2 820 359,00 3 151 455,28 111,7 -331 096,28

-3 069 204,54 -2 774 401,80 -3 001 588,18 108,2 227 186,38

-56 983,21 45 957,20 149 867,10 326,1 -103 909,90

-45 846,94 -38 968,49 -38 968,49 100,0 0,00

-102 830,15 6 988,71 110 898,61 1 586,8 -103 909,90

18560 RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

TILIKAUDEN TULOS

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

1 727 408,10 1 588 470,00 1 856 173,68 116,9 -267 703,68

-1 779 818,34 -1 557 629,27 -1 780 950,40 114,3 223 321,13

-52 410,24 30 840,73 75 223,28 243,9 -44 382,55

-32 114,94 -30 850,24 -30 850,24 100,0 0,00

-84 525,18 -9,51 44 373,04 -466 593,5 -44 382,55

18561 RUOKAPALVELUT

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

TILIKAUDEN TULOS

111

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

1 284 813,23 1 231 889,00 1 295 281,60 105,1 -63 392,60

-1 289 386,20 -1 216 772,53 -1 220 637,78 100,3 3 865,25

-4 572,97 15 116,47 74 643,82 493,8 -59 527,35

-13 732,00 -8 118,25 -8 118,25 100,0 0,00

-18 304,97 6 998,22 66 525,57 950,6 -59 527,35

18562 SIIVOUSPALVELUT

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

TILIKAUDEN TULOS

Toiminta-ajatus: Ruoka- ja siivouspalvelun toiminnan tavoitteena on tuottaa suositusten mukaisia ja sopi-muksiin perustuvia palveluja asiakkaille. Avaintulokset ja tulostavoitteet Sopimuspohjaiset, tuotteistetut ja mitoitetut palvelut. RUOKAPALVELUT Toiminta-ajatus: Ruokapalveluiden toiminnan tavoitteena on tuottaa ravitsemussuositusten mukaisia ja sopi-muksiin perustuvia taloudellisesti laadukkaita palveluja asiakkaille. Avaintulokset ja tulostavoitteet

1. Kustannustehokas ja asiakaslähtöinen toiminta 2. Osaava, palvelualtis ja hyvinvoiva henkilökunta

Toiminnalliset tavoitteet (Ruokapalvelut)

Avaintulokset Arviointikriteerit/ mittarit

Tulostavoite/ tavoitetaso

Toteutuminen 1 – 12 kk

Asiakasnäkökulma 1. Palvelusopimukset 2. Tilausten mukaiset palvelut 3. Palveluiden oikea-aikaisuus

Laatupalaverit kerran vuodessa.

Ladattava ateriakortti otettu käyttöön henki-löstöruokaloissa

Palvelusopimukset uusittu Taivalkehdon päiväkotiin, esikoulu-tiloihin.

Prosessinäkökulma 1. Sähköinen tuotan-nonohjaus-järjestelmä 2. Tuotanto 3. Toimiva logistiikka 4. Seuranta

Tasalaatuinen tuotanto, vakioitu reseptiikka ja palvelusopimukset. Asiakaspalautteet

Jamix:n kautta SAP –laskutuksen ja Effica -potilastietojärjestelmän käyttöönotto. Laadunarviointi vuosit-tain. Laatuarviointi HYVÄ.

JAmix SAP- laskutus käytössä ulkois-tenasiakkaiden osalta Laatuarviointi lomake uusittu. Laatuarviointi Hyvä

Talouden näkökulma Kustannustehokas toimin-ta

€/ateria

Lähiruokatuotteita käy-tetään saatavuuden ja taloudellisten mahdolli-suuksien mukaan.

Aterian keskihinta €/kpl 2013 3,85 2014 4,00 2015 4,53 2016 4,16 2017 3,80

112

Henkilöstönäkökulma Henkilöstön hyvinvointi

Henkilöstön erityisosaa-minen Sairauspoissaolot

Varhainen puuttuminen sairauspoissaoloihin Oppisopimuskoulutus

Virkistyspäivä vuosit-tain. Työpaikkapalaverit Kehityskeskustelut vuosittain. Koulutusta 1-3 pv/hlö vuosittain koulutus-suunnitelman mukai-sesti. Sairauspoissaolot enin-tään kunnan keskimää-räiset vastuualuetasolla tarkasteltuna.

Virkistyspäivä pidetty. Työpaikkapalaverit pidetty säännöllisesti. Kehityskeskustelut käyty koko henkilöstön kanssa. Koulutusta 1,5 pv/ hlö

Tekpa Koko kunta -13 11,6 pv/hlö 8 -14 13,1 pv/hlö 9 -15 14,8 pv/hlö 12 -16 15,7 pv/hlö 12 -17 18,9 pv/hlö 16,6

Perustelut Ateriamäärät laskevat koulupuolella vuosittain ja potilaspaikkojen vähenemisen myötä myös hoitolaitoksissa. Päiväkoti- ja koulurakennemuutokset huomioidaan ruokapalvelun toiminnoissa. Lähiruokatuotteita käytetään saatavuuden mukaan. Uusien maahanmuuttajien eettiset ruokavaliot huomioidaan koulu- ja päiväkotien aterioiden valmistuksessa. JAMIX-ateriatuotannon ohjausjärjestelmä laajennetaan SAP ja EFFICA -liittymien käyttöönotolla. Ruokapalveluissa työskentelee 25 henkilöä. Aterioita valmistetaan noin 430 000 annosta vuodessa. Toteutuminen Terveysaseman hoitopaikoista väheni yhteensä seitsemän vuodepaikkaa, jonka myötä myös aterioita valmis-tettiin 8 500 annosta vähemmän kuin talousarviossa arvioitiin. Kotipalveluaterioiden määrässä oli paljon vaih-telua, mutta kokonaisuudessaan aterioihin tuli hieman lisäystä. Pitämälle, toiseen Hakakadulla olevaan esikouluyksikköön aterioiden kuljetus aloitettiin elokuussa, toinen yksikkö käy ruokailemassa Taivalkehdon päiväkodin puolella. Ruokapalveluhenkilöstö on suorittanut laitoshuoltajan opintoja räätälöidyn koulutusohjelman mukaisesti kah-den näytön verran. Jamix -ohjelman kautta laskutetaan kaikki ulkopuoliset asiakkaat ja sisäiset tilaukset osittain. Henkilökunta koulutettiin Jamix-LifeCare potilaskortti -ohjelman käyttöön. Ohjelman käyttöönotto siirtyi vuoden 2018 al-kuun. Vastuuhenkilö: ruokapalvelupäällikkö Merja Heikkinen, puh. 044 571 0254. SIIVOUSPALVELUT Toiminta-ajatus: Siivouspalveluiden toiminnan tavoitteena on tuottaa tehokkaasti palvelusopimuksiin perustu-via siivouspalveluja asiakkaille. Hyvin siivotuilla tiloilla saadaan pidennettyä rakennusten käyttöikää sekä parannettua henkilöstön ja tilojen käyttäjien viihtyisyyttä. Avaintulokset ja tulostavoitteet:

1. Sopimuspohjaiset ja mitoitetut siivouspalvelut 2. Osaava, palvelualtis ja hyvinvoiva henkilökunta

113

Toiminnalliset tavoitteet (siivouspalvelut)

Avaintulokset Arviointikriteerit/ mittarit

Tulostavoite/ tavoitetaso

Toteutuminen 1 – 12 kk

Asiakasnäkökulma Palvelusopimukset

Laatupalaverit kerran vuodessa.

Laatuarviointi vähintään hyvä (3).

Laatupalaverit pidetty ulkoisten asiakkaiden kanssa Laatuarviointi Hyvä

Prosessinäkökulma 1. Siivouksen palveluso-pimukset. 2. Mitoitukset 3. Laatutaso

Sopimusten sisällöt Mitoitukset ajan tasalla Laatu

Siivoustaajuudet toteu-tuvat. Pintapuhtausnäytteiden otto ja laatuarviointi kerran vuodessa.

Palvelusopimukset Tai-valkehdon päiväkotiin ja esikoulun tiloihin sekä uuteen Kuntoutuskotiin. Laatua on arvioitu pinta-puhtausnäytteillä sovi-tuista kohteista.

Talouden näkökulma Kustannustehokas toimin-ta

€/ siivousneliö

Kustannusten nousu enintään yleisen kus-tannustason nousun suuruinen.

Siivous €/m

2/kk

2013 2,23 2014 2,27 2015 2,25 2016 2,24 2017 2,08

Henkilöstönäkökulma 1. Henkilöstön hyvinvointi

2. Sairauspoissaolot 3. Henkilöstön erityis-osaaminen

Työolosuhteet Varhainen puuttuminen sairauspoissaoloihin Oppisopimuskoulutus ja muu omaehtoinen kou-lutus

Sairauspoissaolot enin-tään kunnan keskimää-räiset vastuualuetasolla tarkasteltuna. Lisä- ja täydennyskou-lutusta 1-3 pv/ hlö koulutus-suunnitelmanmukaises-ti. Työpaikkapalaverit säännöllisesti. Kehityskeskustelut kerran vuodessa.

Tekpa Koko kunta -13 11,6 pv/hlö 8 -14 13,1 pv/hlö 9 -15 14,8 pv/hlö 12 -16 15,7 pv/hlö 12 -17 18,9 pv/hlö 16,6 Koulutusta 1,5 pv / hlö Työpaikkapalaverit pidet-ty säännöllisesti. Kehityskeskustelut käyty koko henkilöstön kanssa.

Päiväkoti- ja koulurakennemuutokset huomioidaan siivouspalvelun toiminnoissa. Siivouspalveluissa työskentelee 17,5 henkilöä kokonaistyöajaksi muutettuna. Siivottavaa pinta-alaa on yh-teensä noin 50 000 m². Toteutuminen Taivalkehdon päiväkoti aloitti toimintansa remontoiduissa tiloissa vuoden 2017 alusta. Elokuussa esikoululaiset siirtyivät Pitämälle kahteen eri rakennukseen, jonka johdosta siivouksen ja ate-riapalveluun palkattiin yksi työntekijä. Ruukinkankaalle tuli ensimmäinen konttikoulu siivouksen piiriin. Kunnan siivouskohteita kilpailutettiin ja uusi toimija aloitti toiminnan helmikuun alusta. Ulkopuoliselle toimijalle jäivät lähinnä pienet, yksittäiset ja harvemmin siivottavat kohteet sekä kohteet, jotka sijaitsevat taajama-alueen ulkopuolella (Hossa ja Ruhtinansalmi). Uimahallien puhtaanapitoon ja hygieniaan tuli uusia ohjeistuksia, jonka johdosta kuusi puhtaanapito-työntekijää suoritti uimahallien hygieniapassin. Uusi kuntoutuskoti valmistui vuoden 2017 aikana ja siivottavia neliöitä tuli lisää 700 m2. Avainlukuja TA 2017 TP 2017

henkilöstön lukumäärä 42,5 42,5

henkilöstömenot /asukas 201,05 € 204,86 €

toimintakulut/ asukas 345,70 € 372,78 €

toimintakate/asukas +7,40 € +18,61 €

Vastuuhenkilö: ruokapalvelupäällikkö Merja Heikkinen, puh. 044 571 0254.

114

YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA

1860 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Tilinpäätös 2016

TA Muutosten jäl-keen 2017

Tot. 1 – 12 .2017

1-12.2017 TA 2017 muut.jälk.%

TA–Tot. 2017

EUR EUR EUR EUR

TOIMINTATUOTOT 128 606,66 100 000,00 92 751,61 92,75 -7 248,39

TOIMINTAKULUT -265 387,70 -246 623,91 -203 428,75 82,48 -43 195,16

TOIMINTAKATE -136 781,04 -146 623,91 -110 677,14 75,48 -35 946,77

TILIKAUDEN TULOS -136 781,04 -146 623,91 -110 677,14 75,48 -35 946,77

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

-20 877,90 -23 620,00 -15 006,52 63,5 -8 613,48

-20 877,90 -23 620,00 -15 006,52 63,5 -8 613,48

-20 877,90 -23 620,00 -15 006,52 63,5 -8 613,48

18610 LAUTAKUNTA

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

TILIKAUDEN TULOS 1860 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Ympäristölautakunnan tehtävänä on valvoa ja ohjata maan ja ympäristön käyttöä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ottaen huomioon viihtyisän ympäristön ja kestävän kehityksen periaatteet. Avaintulokset ja tulostavoitteet 1. Ympäristön puhtauden, viihtyisyyden ja virkistysarvojen ylläpitäminen ja parantaminen

- riittävän ohjauksen antaminen ja valvonnan suorittaminen - maankäytön ja rakentamisen ohjaaminen

2. Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan edistäminen

- ympäristön- ja vesiensuojelun parantaminen sekä luonnon- ja maisemansuojelun kehittäminen

3. Asumisolojen parantaminen

Avainlukuja TA 2017 TP 2017

henkilöstön lukumäärä 3 3

henkilöstömenot /asukas 21,70 € 20,19 €

toimintakulut/ asukas 30,73 € 24,95 €

toimintakate/asukas - 18,27 € - 13,74 €

Toteutuminen: Kunnanvaltuuston 30.5.2017 hyväksymän uuden hallintosäännön mukaisesti ympäristölautakunta lakkautet-tiin ja sen tehtävät siirtyivät tekniselle lautakunnalle. Ympäristölautakunta kokoontui v. 2017 kolme kertaa: 1.2., 22.3. ja 17.5.2017.

115

RAKENTAMISEN OHJAUS JA VALVONTA

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

79 018,78 65 000,00 67 503,30 103,9 -2 503,30

-94 039,98 -97 081,96 -89 148,83 91,8 -7 933,13

-15 021,20 -32 081,96 -21 645,53 67,5 -10 436,43

-15 021,20 -32 081,96 -21 645,53 67,5 -10 436,43

18620 RAKENTAMISEN OHJAUS JA

VALVONTA

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

TILIKAUDEN TULOS

18620 RAKENTAMISEN OHJAUS JA VALVONTA Toiminta-ajatus Hyvän rakentamistavan edistäminen ja asuinympäristön parantaminen Avaintulokset ja tulostavoitteet

1. Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä asunto ja asuinympäristö - ennakkoneuvonnan ja ohjauksen antaminen 2. Viihtyisämpi asuinympäristö - maankäytön suunnitteluun vaikuttaminen, rakennusten ja ympäristön kunnossapitäminen

Toiminnalliset tavoitteet:

Avaintulokset Arviointikriteerit/ mittarit

Tulostavoite / tavoite-taso

Toteutuminen 1-12 kk

Asiakasnäkökulma Asiakkaille annetaan neu-vontaa ja ohjausta raken-tamis- ja lupa-asioissa

- asiakaspalaute

- hyvä asiakastyytyväi-syys - asiakas saa rakennus-hankettaan varten tar-peellisen määrän infor-maatiota

Toisen rakennustarkasta-jan palkkaaminen ke-sän/syksyn ajaksi on parantanut asiakaspalve-lua etenkin kunnantalon suljettuna ollessa.

Prosessinäkökulma Yhteistyö eri viranomais-ten kanssa sujuvaa. Lupakäsittely jouhevaa

- yhteydenpito ja palau-te - käsittelyaikojen seu-ranta

- rakennushanketta kos-kevat asiakirjat jätetään ajoissa / täydellisinä - rakennushankkeet to-teutuvat lupaehtojen mukaisesti - käsittelyaika 1-3 viikkoa

Sidosryhmien kanssa yhteistyö on sujunut odo-tetulla tavalla. Rakennus- ja toimenpi-deluvat 192 kpl, lausun-not ja poikkeamisluvat 17 kpl, ilmoitukset 4 kpl. Keskimääräinen käsitte-lyaika n. 2-3 viikkoa.

Talouden näkökulma Toimitaan taloudellisesti

- talouden seuranta - osavuosikatsaukset

- talouden toteutuminen

Lupamäärä laski hieman. Talous toteutui budjetin mukaisesti. Tulot ylittyivät hieman.

Henkilöstönäkökulma Henkilöstön riittävyys, osaaminen ja jaksaminen

- koulutus- ja sairaus-poissaolot / henkilöstö - henkilöstön oma arvi-ointi - suoritetut katselmuk-set

- ammattitaidon kehittä-minen, koulutusta tar-peen mukaan - riittävä henkilöstö - pyydetyt katselmukset ajallaan

Henkilöstö on osallistunut tarpeellisiin koulutuksiin.

116

Avainlukuja Rakennusluvat kpl

- vuosi 2012 2013 2014 2015 2016 2017 - kpl 250 209 218 213 211 192

Toteutuminen:

- Ennakkoneuvontaa ja ohjausta järjestettiin vähintään yhtenä päivänä viikossa - Rakennusvalvontaan palkattiin reiluksi kahdeksi kuukaudeksi lisähenkilö, joka toimi rakennustarkas-

tajan sijaisena sekä toisena rakennustarkastajana kesäkuukausina - Asiakaspalvelutaso säilytettiin hyvänä - Lupapäätökset ja katselmukset tehtiin ajallaan - Tekninen lautakunta täydensi haja-alueen osoitekarttaa reilulla 200 uudella osoitetiellä. Rakennus-

valvonnassa päivitettiin rakennusrekisteriin satojen rakennusten osoitetiedot sekä lähetettiin kirjeet uusista osoitteista sadoille kiinteistön omistajille.

Vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Asko Kinnunen, puh. 044 777 3121

YMPÄRISTÖNSUOJELU

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

25 445,88 15 000,00 22 762,31 151,7 -7 762,31

-126 202,82 -105 921,95 -96 787,40 91,4 -9 134,55

-100 756,94 -90 921,95 -74 025,09 81,4 -16 896,86

-100 756,94 -90 921,95 -74 025,09 81,4 -16 896,86

18640 YMPÄRISTÖNSUOJELU

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

TILIKAUDEN TULOS

18640 YMPÄRISTÖNSUOJELU Toiminta-ajatus: Ympäristönsuojelun tehtävänä on edistää luonnon ja muun ympäristön suojelua siten, että sillä turvataan puhdas ja virkistysarvoiltaan viihtyisä elinympäristö Avaintulokset ja tulostavoitteet:

1. Luvat ja valvonta 2. Virkistysarvojen säilymisen turvaaminen ja kehittäminen 3. Ympäristöongelmien ennaltaehkäisy ja torjunta 4. Luonnon-, ympäristön- ja vesiensuojelu 5. Kestävän kulutuksen ja tuotannon edistäminen

117

Toiminnalliset tavoitteet:

Avaintulokset Arviointikriteerit/ mittarit

Tulostavoite/ tavoitetaso

Toteutuminen 1-12 kk

Asiakasnäkökulma Asiakkaille annetaan riit-tävä ohjaus lupien hake-misessa.

- lupien valmistelu - ekologinen jalanjälki - ympäristöön liittyvien hankkeiden ylläpito ja suuntaaminen

- luvat säädetyssä ajassa, tarkastukset viiveettä - ihmisten aiheuttamien haittojen vähentäminen - hankeosaamisen hyö-dyntäminen

Luvat ovat valmistuneet vii-veettä. Ihmisten aiheuttamien haitto-jen vähentämistä ohjaa sääte-ly. Hankeosaamista hyödynnetty SILE II ja Perangan reitin kunnostushankkeissa.

Prosessinäkökulma Lupakäsittely viivästykse-töntä. Hankkeiden hallinta.

- ajankäyttö - kuntalaisten osallistut-taminen

- toimintojen laillisuus-ehtojen täyttyminen - kenttätyöosuuden ja välineistön kehittämi-nen - ympäristötietoisuuden kehittäminen - vesistöjen laajamittai-sen kunnostustoimin-nan jatkaminen

Laillisuusehdot täyttyneet. Välineistö vanhentunutta ja puutteellista, kenttätyö ei ke-hittynyt. Ympäristötietoisuus kehittynyt yleisellä tasolla. Vesistöjen laajamittainen kunnostus jatkunut.

Talouden näkökulma Toiminta vastaa laadittua budjettia

- luvan hinta taksataulu-kon mukainen - neuvonta ja tarkastuk-set sovitettava käytettä-vään työaikaan

- hinta vastaa tehtyä työmäärää

2015 uusittu taksa vastaa edelleen työmäärää.

Henkilöstönäkökulma Henkilöstön ympäristö-osaamisen kehittyminen ja jaksaminen

- käytettävissä olevat henkilöstöresurssit - tehtävien jakaminen eri viranhaltijoiden kesken

- toimintojen jatkuvuus

Ympäristöosaaminen kehitty-nyt kokemuksen, koulutuksen ja uudistuneen säätelyn myö-tä.

Toteutuminen:

- Päämääränä on ollut pienen ekologisen jalanjäljen jättävä kunta ja hyvinvointia edistävä elinympäris-tö. Hyvinvointia edistävää elinympäristöä on toteutettu mm. kunnostushankkeilla ja taajamametsien hoidolla

- Toiminta-ajatuksen mukaan pieneen ekologiseen jalanjälkeen pyritään edistämällä luonnonvarojen kestävää käyttöä kunnan eri osa-alueilla. Hyvän, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön lisäksi tavoit-teena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja torjumi-nen. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen liittyen tarkastellaan ihmisen terveyteen vaikuttavien ympäristöhaittojen vähentämistä ja vaarallisten aineiden aiheuttamien riskien hallintaa sekä vesien ti-lan ja ilmanlaadun parantamista. Lisäksi vaikutetaan ilmakehän haitallisten muutosten ja meluhaitto-jen vähentämiseen. Tavoitteeseen on vastattu mm. laatimalla ympäristölupien ja maa-aineslupien valvontasuunnitelma, joka käynnistettiin 2017

Vastuuhenkilö: Ympäristösihteeri Jukka Korhonen, puh. 0440 384 341.

118

KORJAUSNEUVONTA

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

24 142,00 20 000,00 2 486,00 12,4 17 514,00

-24 267,00 -20 000,00 -2 486,00 12,4 -17 514,00

-125,00 0,00 0,00 X 0,00

-125,00 0,00 0,00 X 0,00

18650 KORJAUSNEUVONTA

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

TILIKAUDEN TULOS

18650 KORJAUSNEUVONTA Toteutuminen: Uusi laki asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista astui voimaan 1.1.2017, jolloin korjausavustus-ten käsittely siirtyi ARA:lle. ARA toimii kaikissa avustuksissa valtionapuviranomaisena. Tarvittaessa hakijoita on neuvottu ja autettu avustusten hakemisessa. Vuosien 2015 ja 2016 avustuspäätösten rahatilaukset ja maksut hoidettu loppuun vuoden 2017 aikana. Vastuuhenkilö: Rakennustarkastaja Asko Kinnunen, puh. 044 777 3121

119

ERIYTETTY VESIHUOLTOLAITOS

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

1 180 545,45 1 123 663,00 1 141 962,61 101,6 -18 299,61

-592 967,18 -633 837,77 -609 471,31 96,2 -24 366,46

587 578,27 489 825,23 532 491,30 108,7 -42 666,07

-408 481,11 -412 647,87 -414 003,93 100,3 1 356,06

179 097,16 77 177,36 118 487,37 153,5 -41 310,01

1870 ERIYTETTY VESIHUOLTOLAITOS

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

TILIKAUDEN TULOS

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

331 383,57 323 370,00 322 602,97 99,8 767,03

-165 074,23 -195 501,47 -172 210,34 88,1 -23 291,13

166 309,34 127 868,53 150 392,63 117,6 -22 524,10

-118 693,20 -120 359,92 -120 158,24 99,8 -201,68

47 616,14 7 508,61 30 234,39 402,7 -22 725,78

18711 VESILAITOS

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

TILIKAUDEN TULOS

Tilinpäätös

2016

TA Muutosten jälkeen

2017

Tot.

1 -12.2017

1-12.2017

/TA2017

muut.jälk %

TA - Tot.

2017

EUR EUR EUR EUR

849 161,88 800 293,00 819 359,64 102,4 -19 066,64

-427 892,95 -438 336,30 -437 260,97 99,8 -1 075,33

421 268,93 361 956,70 382 098,67 105,6 -20 141,97

-289 787,91 -292 287,95 -293 845,69 100,5 1 557,74

131 481,02 69 668,75 88 252,98 126,7 -18 584,23

18712 VIEMÄRILAITOS

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

TILIKAUDEN TULOS

Toiminta-ajatus: Vesihuoltolaitoksen toiminnan tarkoituksena on laadukkaan veden toimittaminen kuluttajille sekä jätevesien käsitteleminen viranomaisten asettamien vaatimusten mukaisesti. Avaintulokset ja tulostavoitteet 1. Laitosten toimintavarmuus - ennakoiva huolto 2. Laitosten toiminnan taloudellisuus - laitosten toiminnan automatisointi

120

Toiminnalliset tavoitteet

Avaintulokset Arviointikriteerit/ mittarit

Tulostavoite/ tavoitetaso

Toteutuminen 1 – 12 kk

Asiakasnäkökulma Veden saatavuus

Keskeytykset kpl/v

Alle 5

Muutaman tunnin katkoksia pienelle osalle verkostoa yht. 3 kpl.

Prosessinäkökulma Ennakoiva huolto

Huolto-ohjelmat

Huollot tehdään oh-jelman mukaisesti.

Huollot on tehty

Talouden näkökulma Tuotantokustannukset

€/m³

Kustannusten nousu enintään yleisen kus-tannustason nousun suuruinen.

€/m3 Myyty vesi

-13 2,41 296 511 -14 2,18 305 915 -15 2,02 302 940 -16 1,99 297 324 -17 2,06 296 549

Henkilöstönäkökulma 1. Henkilöstön toimintaky-ky 2. Henkilöstön osaaminen

Koulutus

Sairauspoissaolot enintään kunnan kes-kimääräiset vastuu-aluetasolla tarkastel-tuna. Koulutusta 1 pv/hlö/vuosi Kehityskeskustelut kerran vuodessa.

Tekpa Koko kunta -13 11,6 pv/hlö 8 -14 13,1 pv/hlö 9 -15 14,8 pv/hlö 12 -16 15,7 pv/hlö 12 -17 18,9 pv/hlö 16,6 Koulutusta 3 pv/henkilö Kehityskeskustelut käyty.

2013 2014 2015 2016 2017 Vesi- ja viemärisopimukset kpl: 1990 2000 2020 2030 2043 Perustelut Vesihuoltoa kehitetään vuonna 2016 päivitetyn kehittämissuunnitelman mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen toimintaa valvotaan valvontatutkimusohjelman mukaan. Vesi- ja viemäriverkoston saneerausta jatketaan. Puhdistamolietteen loppukäsittelypaikan selvittelytyö on saatu päätökseen. Casum Oy hakee puhdistamoliet-teen biokaasulaitokselleen jatkojalostukseen. - rakennetun vesijohtoverkoston pituus 185 km ja viemäriverkoston pituus 114 km - pohjavedenottamoita 12 kpl (taajamissa 3 kpl ja haja-asutusalueella 9 kpl) - jätevedenpuhdistamoja 3 kpl - pumpattu vesimäärä n. 385 000 m³/vuosi ja laskutettu vesimäärä n. 303 000 m³/vuosi - puhdistettu jätevesimäärä n. 743 000 m³/vuosi Avainlukuja TA 2017 TP 2017

henkilöstön lukumäärä 4 4

henkilöstömenot /asukas 25,80 € 24,57 €

toimintakulut/ asukas 78,95 € 75,86 €

toimintakate/asukas +61,05 € +66,12 €

121

Toteutuminen Jänismäen neljä omakotitaloa on liitetty jätevedenpumppaamon välityksellä viemäriverkostoon. Juntusrannan vedenottamon sähkö- ja automatiikkalaitteet on uusittu, joka mahdollistaa etävalvonnan ja varavoimankäytön pitkissä sähkökatkoksissa. Hossan vedenottamo on liitetty etävalvontaan. Otettu käyttöön uusi laskutusohjelma, joka mahdollistaa asiakkaiden tarkastella esim. omia kulutustietojaan netin välityksellä ja ilmoittaa vesimittarilukemat suoraan ohjelmaan. Otettu käyttöön uusi verkosto-ohjelma, jolla voidaan antaa asiakkaille tiedotuksia tekstiviestin välityksellä. Vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelma on päivitetty yhdessä valvontaviranomaisten kanssa. Viemäriverkoston betonisia tarkastuskaivoja on peruskorjattu kaivon sisään rakennetuilla muovikaivoilla yh-teensä 53 kpl Siikarannassa, Kaljuskylällä ja kirkonkylällä. Pitämän jätevedenpuhdistamolla on betonisen Ferrosulfaattialtaan sisään rakennettu muoviallas. Muoviallas mahdollistaa nestemäisten kemikaalien käytön. Testauksessa on ollut kolmea eri nestemäistä kemikaalia, joista on testattu mikä parhaiten sopii Suomussalmen laitokselle. Vastuuhenkilö: Vesihuoltopäällikkö Timo Moilanen, puh. 044 567 3458.

Suomussalmen vesihuoltolaitos on kirjanpidossa eriytetty taseyksikkö.

Tunnuslukuja: TP 2017 TP 2016

Liikeyli- tai alijäämä/asukas 12,87 19,24

Liikeylijäämä/poistot, % 25,37 38,55

Vesihuoltolaitoksen ylijäämä 103 645,90 euroa vuodelta 2017 sijoitetaan omaan pääomaan. Korvaus jäännöspääomasta

Vuosi 2017 2016

Ed.tp:n jäännöspääoma 2 968 274,86 3 263 243,32

Korko (12 kk:n Eb 30.6. + 0,5 %) 0,5 0,663

Jäännöspo:n korko 14 841,37 21 635,30

122

7.2. Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2017

Ulkoiset ja sisäiset

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten

jälkeen Toteuma Poikkeama

Poikkeama

%

Toimintatuotot

Myyntituotot 4 916 302 4 916 302 5 291 525 375 223 108

Maksutuotot 795 300 795 300 784 659 -10 641 99

Tuet ja avustukset 1 129 736 1 129 736 1 226 609 96 873 109

Muut toimintatuotot 6 036 019 6 036 019 6 171 531 135 512 102

Valmistus omaan käyttöön

Toimintamenot

Henkilöstökulut -14 762 436 -14 762 436 -15 128 818 -366 381 102

Palvelujen ostot -46 208 910 -46 208 910 -45 807 228 401 682 99

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 596 140 -3 596 140 -3 750 337 -154 197 104

Avustukset muille -1 730 720 -1 730 720 -1 096 478 634 242 63

Avustukset liikelaitoksille

Muut toimintamenot -2 809 860 -2 809 860 -2 958 426 -148 566 105

Toimintakate -56 230 710 -56 230 710 -55 266 963 963 747 98

Verotulot 25 968 000 25 968 000 26 303 062 335 062 101

Valtionosuudet 31 898 000 31 898 000 32 245 604 347 604 101

Rahoitustulot ja menot

Korkotulot muilta 10 580 10 580 34 048 23 468 322

Korkotulot liikelaitoksilta

Muut rahoitustuotot muilta 229 400 229 400 447 266 217 866 195

Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta

Korkomenot -175 260 -175 260 -185 127 -9 867 106

Muut rahoitusmenot -122 300 -122 300 -37 833 84 467 31

Vuosikate 1 577 710 1 577 710 3 540 057 1 962 347 224

Poistot ja arvonalentumiset 0

Suunnitelman mukaiset poistot -3 889 953 -3 889 953 -3 713 451 176 501 95

Arvonalentumiset -5 550 -5 550

Satunnaiset erät

Satunnaiset tulot

Satunnaiset menot

Tilikauden tulos -2 312 243 -2 312 243 -178 945 2 133 298 8

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+)

Rahastojen lisäys- -3 744 -3 744

Rahastojen vähennys + 10 094 10 094

Tilikauden ali- /ylijäämä -2 312 243 -2 312 243 -172 595 2 139 647 7

123

7.3. Investointiosan toteutumisvertailu

TALOUSARVION INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.12.2017

Ta-määräraha Kustannukset % Poikkeama

Investoinnit

Menot 5 401 000 3 970 755 73,52 1 430 245

Tulot 0 41 301 #JAKO/0! -41 301

NETTO 5 401 000 3 929 454 72,75 1 471 546

Kohde

Kiinteän omaisuuden hankinta 18811 50 000 45 000 90,00

Kiinteistöjen hankinta 0

Maa- ja vesialueiden ostot 45 000

- Käpylä 45 000

TULOT Kiinteän omaisuuden myynti 0 4 035

Kiinteistöjen ja maa- ja vesialueiden myynti

Kiinteistöjen myynti

Maa-alueiden myynti 4 035

-Tonttien myynti

Netto 50 000 40 965 81,93 9 035

0

Kunnanhallitus/Talonrakennus 1883100000 1 000 000 449 425 44,94 550 575

Kiantaman laajennus 4 362

Tulikiven ilmastointi 314 001

Hiljaisen kansan vesihuolto 16 707

Siikarannan ammattikoulu/Sumi-jäte 81 854

Mehi, konepeti 9 600

Sumetekin maalaamo 22 900

Tulot yhteensä 0 0 #JAKO/0!

Netto 1 000 000 449 425 44,94 550 575

Kunnanhallitus/Irtain omaisuus 18841 97 000 182 144 187,78 -85 144

Tietohallinto, irtaimisto 17 000 22 223

- Kunnantalon vierasverkko

Muut aineelliset hyödykkeet, Ämmän päre -taideteos 80 000 106 785

Led-ulkonäyttötaulu 53 137

Tulot 0 2 266

- Ämmän päre -taideteos

Netto 97 000 179 879 185,44

Kunnanhallitus/Aineeton käyttöomaisuus 18821

Arvopaperit 30 000 0 0,00 30 000

Tulot 0 0

Netto 30 000 0 0,00 30 000

Sivistyslautakunnan irtaimisto 1884200000 72 000 87 632 121,71 -15 632

Perusopetus: koulut 12 000 22 651

Perusopetus; opetusteknologia laitehankinnat 25 000 36 862

Atk-hankinnat: perusopetuksen ja muut atk-hankinnat 20 000 8 343

Lukion kalusteet (sähköistyvä yo-koe) 15 000 19 776

Tulot 0 0 0

Netto 72 000 87 632 121,71 -15 632

124

TALOUSARVION INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.12.2017

Ta-määräraha Kustannukset % Poikkeama

TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ

(sis. vesihuoltolaitoksen) Menot 4 152 000 3 206 554 77,23 945 446

Tulot 0 35 000 #JAKO/0! -35 000

Netto 4 152 000 3 171 554 76,39 980 446

Talonrakennus yhteensä 18832000000, menot 2 910 000 2 265 886 77,87 644 114

Tulot 0 0 #JAKO/0! 0

Netto 2 910 000 2 265 886 77,87 644 114

Kulut

Talonrakennus 2 840 000 2 250 744 79,25 589 256

Kesäteatteri 120 949

Ruukinkankaan koulu, peruskorjaus 800 000 323 370

Liikkuva koulu -hanke, piha-alueen muutokset 10 000 4 957

Karhulanvaaran koulu, ikkunoiden kunnostus ja jätekatos 25 000 42 647

Perhekeskus, autokatos 15 000 39 805

Sirkkala, Hakakatu, autokatos 10 000 28 338

Kuntoutuskodin rakentaminen 1 100 000 1 460 589

Liikuntahallin peruskorjaus 50 000 20 565

Taivalalasen päiväkodin rakentaminen 500 000 189 136

Voimakatu 3, pienteollisuustilan kunnostaminen 80 000 19 839

Alvarin piha-alueen peruskorjaus 240 000 0

Alvari, kuntotutkimus ja suunnittelu rakennuksella 10 000 0

Jalonniemen lämmitysjärjestelmä 550

Asuntojen kunnostus, 1883250000 70 000 15 142 21,63 54 858

Särkkä 3 15 142

Energiansäästöinvestoinnit, 1883280000 0 0 #JAKO/0! 0

0

Kiinteistöjen pihat, 1883290000 0 0 #JAKO/0! 0

Tuotot 0 0 0,00 0

JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS yhteensä 18851 900 000 718 474 79,83 181 526

Tulot 35 000 -35 000

Netto 900 000 683 474 75,94 216 526

Kaavateiden rakentaminen, 1885100000 600 000 464 489 236,31 135 511

Pienkohteet 20 000 5 168

Päällystyksien korjaus 90 000 77 766

Kangastien rakentaminen 130 000 116 983

Kurimontien rakentaminen (Kustaavantie-Teoll.tie) 160 000 108 475

Akonkadun rakentaminen (Välikatu-Alakatu) 100 000 87 311

Akonkadun kevyenliikenteen väylän rakentaminen 100 000 68 786

Tievalaistuksen rakentaminen, 188530000 100 000 24 169 24,17 75 831

-peruskorjaukset ja täydennykset 24 169

Puistot, torit, leikkikentät, 1885400000, menot 50 000 61 549 123,10 -11 549

Tulot 0

Netto 50 000

Puistot, torit ja leikkikentät 2 745

Koirapuisto 35 670

Sonnikallion valaistus 23 134

125

TALOUSARVION INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.12.2017

Ta-määräraha Kustannukset % Poikkeama Vesirakenteet, 1885500000 30 000 34 349 114,50 -4 349

Tulot 0 0

Netto 30 000 34 349

Pesiöjärven veneluiska 25 425

Harakanrannan venelaiturit 8 923

Liikuntapaikat, 1885700000 120 000 133 918 -13 918

Tulot 0 35 000 -35 000

Netto 120 000 98 918 21 082

Kulut 120 000 133 918

Kirkkopuiston tekonurmikenttä 133 918

Tulot 0 35 000

Kirkkopuiston tekonurmikenttä 35 000

1883290000 Kiinteistöjen pihat 0 0 0

Tulot 0 0 0

Netto 0 0 0

IRTAIMISTO, 1884310000 92 000 81 557 10 443

Liikuntapaikkojen pienoistraktori 43 000 38 434

Tielana 27 000 23 573

Keräävä ruohonleikkuri 22 000 19 550

Tuotot 0 0

ERIYTETTY VESIHUOLTOLAITOS, 18871 250 000 140 637 56,25 109 363

Vesilaitos, 1887100000 100 000 42 869 42,87 57 131

Tonttiliittymät ja pienkohteet 36 000 2 037

Verkostojen peruskorjaus 50 000 27 094

Laskutus- ja verkosto-ohjelmien hankinta 14 000 13 739

Tulot 0 0

Tulot yhteensä 0 0 0

Nettomenot vesilaitos 100 000 42 869 42,87 57 131

Viemärilaitos, 1887210000 150 000 97 768 65,18 52 232

Tonttiliittymät ja pienkohteet 37 000 27 011

Verkostojen saneeraus 100 000 57 018

Laskutus- ja verkosto-ohjelmien hankinta 13 000 13 739

Tulot: 0 0 0

Nettomenot 150 000 97 768 52 232

Investoinnit yhteensä 5 401 000 3 970 755 73,52 1 430 245

Investointitulot 0 41 301 #JAKO/0! -41 301

INVESTOINNIT NETTO 5 401 000 3 929 454 72,75 1 471 546

126

7.4. Rahoitusosan toteutumisvertailu

Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu

1000 €

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten

jälkeen Toteutuma

Poikkeama

€

Poikkeama

%

Toiminta ja investoinnit

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 1 578 1 578 3 540 1 962 124

Satunnaiset erät 0 0 0 0

Tulorahoituksen korjauserät -20 -20 -59 -39 195

Investointien rahavirta

Investointimenot -5 401 -5 401 -3 971 1 430 -26

Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 37 37

Pysyvien vastaavien hyödykkseiden luovutustulot 20 20 63 43 215

Toiminta ja investoinnit, netto -3 823 -3 823 -390 3433 -90

Rahoitustoiminta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäys muille -43 -43 0 43 -100

Antolainasaamisten lisäys liikelaitoksille

Antolainasaamisten vähennykset 0 0 0 0 0

Antolainasaamisten vähennys liikelaitoksilta

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys -3 500 -3 500 3 500 7 000 -200

Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 480 1 480 -1 554 -3 034 -205

Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 000 1 000 1 000 0 0

Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0

Vaikutus maksuvalmiuteen 504 504

127

7.5. Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen toteutumisesta

Valtuuston hyväksymä sitovuustaso toimielin (tummennettu) ilman poistoja, sisältää sisäiset erät

v. 2017ilman poistoja, sisältää sisäiset erät

Menoarvio Tuloarviot Netto

2017 sito- Talousarvio Toteuma Poikkeama Talousarvio Toteuma Poikkeama Talousarvio Toteuma Poikkeama Poikkeama %

vuus ylitys -

KÄYTTÖ TALO USO SA

1810 Keskusvaalilautakunta N 30 000 26 365 3 635 0 1 480 -1 480 30 000 24 885 5 115 17,05

1811 Tarkastuslautakunta N 21 000 16 083 4 917 0 0 0 21 000 16 083 4 917 23,41

1812 Kunnanvaltuusto N 50 000 57 667 -7 667 0 0 0 50 000 57 667 -7 667 -15,33

1813 Kunnanhallitus N 5 364 176 5 329 581 34 595 860 856 1 042 700 -181 844 4 503 320 4 286 882 216 438 4,81

18130 Kunnanhallitus N 1 452 500 1 057 252 395 248 593 056 328 291 264 765 859 444 728 961 130 482 15,18

Luottamushenkilöhallinto N 903 313 648 272 255 041 317 400 20 530 296 870 585 913 627 742 -41 829 -7,14

Projektit N 549 187 408 980 140 206 275 656 307 761 -32 105 273 531 101 220 172 311 63,00

Elinvoimapalvelut N 685 581 612 899 72 682 18 000 31 096 -13 096 667 581 581 803 85 778 12,85

Hallintopalvelut N 3 226 095 3 659 430 -433 335 249 800 683 313 -433 513 2 976 295 2 976 117 178 0,01

Keskushallinto N 430 366 388 033 42 333 270 15 040 -14 770 430 096 372 993 57 103 13,28

Henkilöstöpalvelut N 1 059 250 1 025 209 34 041 78 500 34 059 44 441 980 750 991 150 -10 400 -1,06

Talouspalvelut N 307 110 297 435 9 674 0 5 413 -5 413 307 110 292 022 15 087 4,91

T ietoliikennepalvelut N 33 700 46 990 -13 290 0 0 0 33 700 46 990 -13 290 -39,44

Tukipalvelut N 364 900 372 434 -7 534 0 0 0 364 900 372 434 -7 534 -2,06

Pakolaisohjaus N 0 199 478 -199 478 0 178 972 -178 972 0 20 506 -20 506

Työllisyyden hoitaminen N 1 030 769 1 329 850 -299 081 171 030 449 829 -278 799 859 739 880 021 -20 282 -2,36

1818 Maakunnallinen yhteistoiminta E 274 000 271 823 2 177 0 0 0 274 000 271 823 2 177 0,79

1819 Sosiaali- ja terveys E 37 200 000 37 020 487 179 513 0 0 0 37 200 000 37 020 487 179 513 0,48

18400 Sivistyslautakunta N 14 977 538 14 965 468 12 070 1 550 885 1 628 350 -77 465 13 426 653 13 337 118 89 535 0,67

Sivistyspalvelut+projektit N 163 575 141 753 21 821 2 600 1 344 1 256 160 975 140 409 20 565 12,78

Varhaiskasvatus N 2 867 502 2 818 133 49 369 275 000 318 415 -43 415 2 592 502 2 499 718 92 783 3,58

Perusopetus N 7 530 774 7 681 094 -150 320 365 300 424 854 -59 554 7 165 474 7 256 240 -90 765 -1,27

Koulul.iltapäivätoiminta N 103 134 86 442 16 692 20 000 17 296 2 704 83 134 69 146 13 988 16,83

Toisen asteen koulutus N 1 052 519 1 057 667 -5 147 16 000 31 536 -15 536 1 036 519 1 026 130 10 389 1,00

Vapaa sivistystyö N 652 384 625 606 26 778 97 000 114 607 -17 607 555 384 510 999 44 385 7,99

Kulttuuripalvelut N 163 774 178 271 -14 497 14 410 22 655 -8 245 149 364 155 616 -6 252 -4,19

Nuorisotoimi N 526 974 518 335 8 639 290 650 245 927 44 723 236 324 272 407 -36 084 -15,27

Liikuntapalvelut N 1 275 057 1 236 436 38 621 452 825 435 796 17 029 822 232 800 640 21 592 2,63

Kirjastopalvelut N 539 266 532 768 6 498 16 000 14 992 1 008 523 266 517 776 5 490 1,05

Kainuun Musiikkiopisto N 102 580 88 963 13 617 1 100 926 174 101 480 88 036 13 444 13,25

1850 Tekninen lautakunta N 10 557 515 10 444 340 113 175 9 341 953 9 659 831 -317 878 1 215 562 784 508 431 054 -35,46

Tekninen hallinto ja projektit N 528 643 466 662 61 981 107 500 123 612 -16 112 421 143 343 050 78 093 18,54

Ympäristötekniikka N 2 194 670 1 909 598 285 072 781 050 615 847 165 203 1 413 620 1 293 750 119 869 8,48

T ilapalvelut N 4 033 176 4 169 577 -136 401 5 533 044 5 565 030 -31 986 -1 499 868 -1 395 453 -104 415 6,96

Lunastussopimukset N 0 0 0 0 111 136 -111 136 0 -111 136 111 136

Ruoka- ja siivouspalvelut N 2 774 402 3 001 588 -227 186 2 820 359 3 151 455 -331 096 -45 957 -149 867 103 910 -226,10

Palo- ja pelastustoimi N 780 001 693 486 86 515 0 0 780 001 693 486 86 515 11,09

Ymp. hallinto N 23 620 15 007 8 613 0 0 0 23 620 15 007 8 613 36,47

Rakentamisen ohjaus ja valvonta N 97 082 89 149 7 933 65 000 67 503 -2 503 32 082 21 646 10 436 32,53

Ympäristönsuojelu N 105 922 96 787 9 135 15 000 22 762 -7 762 90 922 74 025 16 897 18,58

Asuminen N 20 000 2 486 17 514 20 000 2 486 17 514 0 0 0

1090 Eriytetty vesihuoltolaitos N 633 838 609 471 24 366 1 123 663 1 141 963 -18 300 -489 825 -532 491 42 666 8,71

KÄYTTÖ TALO US YHTEENSÄ 69 108 067 68 741 286 366 781 12 877 357 13 474 323 -596 966 56 230 710 55 266 963 963 747 1,71

valtuuston sitovuustasolla ylitys yhteensä (sote ohjeellisesti sitova) -7 667 -0,01

valtuuston sitovuustasolla ylitys pl. Sote 0,00

Valtuuston hyväksymä sitovuustaso toimielin.

(tummennettu)

128

Menoarvio Tuloarviot Netto

2017 sito- Talousarvio Toteuma Poikkeama Talousarvio Toteuma Poikkeama Talousarvio Toteuma Poikkeama Poikkeama %

1880 INVESTO INTIO SA N ylitys -

Kunnanhallitus N 1 177 000 676 569 500 431 0 6 301 -6 301 1 177 000 670 268 506 732 43,05

Kiinteä omaisuus N 50 000 45 000 5 000 0 4 035 -4 035 50 000 40 965 9 035 18,07

Talonrakennus/T ilojen hankkiminen N 1 000 000 449 425 550 575 0 0 0 1 000 000 449 425 550 575 55,06

T ietohallinto,irtaimisto N 17 000 22 223 -5 223 0 0 0 17 000 22 223 -5 223 -30,72

Muut aineelliset hyödykkeet, Ämmän Päre N 80 000 106 785 -26 785 0 2 266 -2 266 80 000 104 519 -24 519 -30,65

Led-valonäyttötaulu N 0 53 137 -53 137 0 0 0 0 53 137 -53 137 #JAKO/0!

Aineeton käyttöomaisuus N 30 000 0 30 000 0 0 0 30 000 0 30 000 100,00

Sivistyslautakunta N 72 000 87 632 -15 632 0 0 0 72 000 87 632 -15 632 -21,71

ATK-hankinnat N 20 000 8 343 11 657 0 0 0 20 000 8 343 11 657 58,29

Perusopetus, koulut N 12 000 22 651 -10 651 0 0 0 12 000 22 651 -10 651 -88,76

Perusopetuksen opetusteknologia, laitehankinnatN 25 000 36 862 -11 862 0 0 0 25 000 36 862 -11 862 -47,45

Lukion kalusto, sähköistyvä yo-koe N 15 000 19 776 -4 776 0 0 0 15 000 19 776 -4 776 31,84

Tekninen lautakunta(sis.vesi-ja viemäril) N 4 152 000 3 206 554 945 446 0 35 000 -35 000 4 152 000 3 171 554 980 446 23,61

Talonrakennus*) N 2 910 000 2 265 886 644 114 0 0 0 2 910 000 2 265 886 644 114 22,13

Kaavateiden rakentaminen*) N 600 000 464 489 135 511 0 0 0 600 000 464 489 135 511 -22,59

T ievalaistuksen rakentaminen*) N 100 000 24 169 75 831 0 0 0 100 000 24 169 75 831 75,83

Puistot, torit , leikkikentät* N 50 000 61 549 -11 549 0 0 0 50 000 61 549 -11 549 -23,10

Vesirakenteet*) N 30 000 34 349 -4 349 0 0 0 30 000 34 349 -4 349 -14,50

Liikuntapaikat N 120 000 133 918 -13 918 0 35 000 -35 000 120 000 98 918 21 082

Teknisen toimen irtaimisto*) N 92 000 81 557 10 443 0 0 0 92 000 81 557 10 443 11,35

Vesilaitos*) N 100 000 42 869 57 131 0 0 0 100 000 42 869 57 131 57,13

Viemärilaitos*) N 150 000 97 768 52 232 0 0 0 150 000 97 768 52 232 34,82

INVESTO INNIT YHTEENSÄ 5 401 000 3 970 755 1 430 245 0 41 301 -41 301 5 401 000 3 929 454 1 471 546 27,25

*Luettelo rakennuskohteista investointiosan toteutumisvertailussa.

Tulo merkitty -

tässä osiossa

TULO SLASKELMAO SA alitus -

Verotulot B 25 968 000 26 303 062 -335 062 -25 968 000 -26 303 062 335 062 1,29

Valtionosuudet B 31 898 000 32 245 604 -347 604 -31 898 000 -32 245 604 347 604 1,09

Korkotuotot B 10 580 34 048 -23 468 -10 580 -34 048 23 468 221,81

Muut rahoitustuotot E 229 400 447 266 -217 866 -229 400 -447 266 217 866 94,97

Korkokulut B 175 620 185 127 -9 507 0 175 620 185 127 -9 507 -5,41

Muut rahoituskulut E 122 300 37 833 84 467 0 122 300 37 833 84 467 69,07

TULO SLASKELMAO SA YHTEENSÄ 297 920 222 960 74 960 58 105 980 59 029 980 -924 000 -57 808 060 -58 807 020 998 960

RAHO ITUSO SA

Satunnaiset erät E 0 313 341 -313 341 0 -313 341 313 341

Antolainojen vähennys B 0 0 0 0 0 0 0 0

Antolainojen lisäys B 0 0 0 69 065 -69 065 0 -69 065 69 065

Pitkäaikaisten lainojen vähennys B -1 271 000 -1 293 797 22 797 0 -1 271 000 -1 293 797 22 797 1,79

Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 2 000 000 2 000 000 0 0 0 0 2 000 000 2 000 000 0

Lyh.aikaisten lainojen vähennys E 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lyh.aikaisten lainojen lisäys E 0 1 000 000 -1 000 000 0 -1 000 000 1 000 000

Oman pääoman muutos E 0 0 0 52 725 -52 725 0 -52 725 52 725

Muut maksuvalmiuden muutokset E 0 991 180 -991 180 0 0 991 180 -991 180

RAHO ITUSO SA YHTEENSÄ E 729 000 1 697 384 -968 384 0 1 435 131 -1 435 131 729 000 262 253 466 747 -64,03

YHTEENSÄ KAIKKI 75 535 987 74 632 385 903 602 70 983 337 73 980 735 -2 997 398 4 552 650 651 650 -3 901 000

Sitovuus N = Netto, B = Brutto, E = Ei sitova

129

8. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

8.1. Kunnan tuloslaskelma

Ulkoiset

KUNNAN TULOSLASKELMA

2017 2016

Toimintatuotot

Myyntituotot 3 512 680,59 3 545 876,71

Maksutuotot 769 734,64 805 004,86

Tuet ja avustukset 1 226 608,54 1 026 934,49

Muut toimintatuotot 3 755 160,84 9 264 184,61 3 776 730,49 9 154 546,55

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -11 217 645,28 -11 350 123,43

Henkilösivukulut

Eläkekulut -3 444 067,54 -3 980 407,83

Muut henkilösivukulut -467 105,14 -682 686,27

Palvelujen ostot -43 934 527,95 -43 383 903,48

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 698 619,80 -3 586 164,44

Avustukset -1 096 478,25 -1 086 716,02

Muut toimintakulut -672 703,72 -64 531 147,68 -789 315,67 -64 859 317,14

Toimintakate -55 266 963,07 -55 704 770,59

Verotulot 26 303 061,91 26 485 643,42

Valtionosuudet 32 245 604,00 32 777 582,00

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 34 047,99 31 670,47

Muut rahoitustuotot 447 266,32 411 944,01

Korkokulut -185 127,49 -165 500,24

Muut rahoituskulut -37 832,71 258 354,11 -78 441,20 199 673,04

Vuosikate 3 540 056,95 3 758 127,87

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -3 713 451,47 -3 499 493,90

Arvonalentumiset -5 550,20 -3 719 001,67 -8 158,07 -3 507 651,97

Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot 0,00 313 340,63

Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 313 340,63

Tilikauden tulos -178 944,72 563 816,53

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00

Rahastojen lisäys (-) -3 744,35 -1 986,60

Rahastojen vähennys (+) 10 093,68 11 300,74

Tilikauden yli-/alijäämä -172 595,39 573 130,67

130

8.2. Kunnan rahoituslaskelma

2017 2016

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 3 540 056,95 3 758 127,87

Satunnaiset erät 0,00 313 340,63

Tulorahoituksen korjauserät -59 417,98 3 480 638,97 -80 085,89 3 991 382,61

Investointien rahavirta

Investointimenot -3 970 754,65 -5 555 347,66

Rahoitusosuudet investointimenoihin 37 265,60 40 334,64

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 63 453,00 -3 870 036,05 114 090,00 -5 400 923,02

Toiminnan ja investointien rahavirta -389 397,08 -1 409 540,41

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäys 0,00 -69 064,85

Antolainasaamisten vähennys 0,00 0,00 0,00 -69 064,85

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 500 000,00 2 000 000,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 553 713,76 -1 293 796,60

Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 000 000,00 2 946 286,24 1 000 000,00 1 706 203,40

Oman pääoman muutokset 0,00 52 725,19

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 2 093,63 -4 563,96

Vaihto-omaisuuden muutos 0,00 40 000,00

Saamisten muutos 422 844,85 -223 202,07

Korottomien velkojen muutos 79 341,33 504 279,81 -803 414,07 -991 180,10

Rahoituksen rahavirta 3 450 566,05 698 683,64

Rahavarojen muutos 3 061 168,97 -710 856,77

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 13 762 585,95 10 701 416,98

Rahavarat 1. 1. -10 701 416,98 3 061 168,97 -11 412 273,75 -710 856,77

131

8.3. Kunnan tase

VASTAAVAA 2017 2016

PYSYVÄT VASTAAVAT 63 608 478,36 63 398 026,00

Aineettomat hyödykkeet 48 535,31 902,78

Aineettomat oikeudet 48 535,31 902,78

Ennakkomaksut

Aineelliset hyödykkeet 53 318 156,16 53 149 786,13

Maa- ja vesialueet 6 434 539,49 6 393 574,51

Rakennukset 35 070 556,09 34 914 944,34

Kiinteät rakenteet ja laitteet 8 391 432,99 8 550 493,55

Koneet ja kalusto 676 889,78 870 198,61

Muut aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00

Ennakkomaksut ja kesken- 2 744 737,81 2 420 575,12

eräiset hankinnat

Sijoitukset 10 241 786,89 10 247 337,09

Osakkeet ja osuudet 9 289 879,76 9 295 429,96

Joukkovelkakirjasaamiset 0,00 0,00

Lainasaamiset 882 842,28 882 842,28

Muut saamiset 69 064,85 69 064,85

VAIHTUVAT VASTAAVAT 16 405 128,06 13 766 803,94

Saamiset 2 642 542,11 3 065 386,96

Pitkäaikaiset saamiset 1 110 934,66 1 209 977,62

Myyntisaamiset 344 099,66 438 596,34

Lainasaamiset 766 835,00 771 381,28

Muut saamiset 0,00 0,00

Siirtosaamiset 0,00 0,00

Lyhytaikaiset saamiset 1 531 607,45 1 855 409,34

Myyntisaamiset 638 749,60 696 347,92

Lainasaamiset 54 496,00 4 000,00

Muut saamiset 130 908,82 279 100,41

Siirtosaamiset 707 453,03 875 961,01

Rahoitusarvopaperit 10 079 434,33 9 721 702,95

Osakkeet ja osuudet

Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 10 079 434,33 9 721 702,95

Rahat ja pankkisaamiset 3 683 151,62 979 714,03

VASTAAVAA YHTEENSÄ 80 013 606,42 77 164 829,94

VASTATTAVAA 2017 2016

OMA PÄÄOMA 59 462 201,67 59 641 146,39

Peruspääoma 37 223 659,06 37 223 659,06

Muut omat rahastot 4 298 252,79 4 304 602,12

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 18 112 885,21 17 539 754,54

Tilikauden yli-/alijäämä -172 595,39 573 130,67

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET

VARAUKSET

Poistoero 0,00 0,00

Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00

PAKOLLISET VARAUKSET 0,00 0,00

Eläkevaraukset 0,00 0,00

Muut pakolliset varaukset 0,00 0,00

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 29 887,73 27 794,10

Valtion toimeksiannot 0,00 0,00

Lahjoitusrahastojen pääomat 29 887,73 27 794,10

Muut toimeksiantojen pääomat 0,00 0,00

VIERAS PÄÄOMA 20 521 517,02 17 495 889,45

Pitkäaikainen 13 381 469,11 11 499 458,73

Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 12 093 536,66 10 136 050,00

Lainat julkisyhteisöiltä 474 116,47 601 983,56

Lainat muilta luotonantajilta 0,00 0,00

Saadut ennakot 0,00 0,00

Ostovelat 0,00 0,00

Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 813 815,98 761 425,17

Siirtovelat 0,00 0,00

Lyhytaikainen 7 140 047,91 5 996 430,72

Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 025 848,67 1 909 182,00

Lainat julkisyhteisöiltä 117 948,65 117 948,65

Lainat muilta luotonantajilta 0,00 0,00

Saadut ennakot 207 117,49 67 959,01

Ostovelat 1 460 246,07 1 712 200,88

Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 181 374,13 223 911,69

Siirtovelat 2 147 512,90 1 965 228,49

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 80 013 606,42 77 164 829,94

132

8.4. Konsernin tuloslaskelma

2017 2016

Toimintatuotot 51 918 791,87 51 561 729,78

Toimintakulut -104 264 482,79 -104 638 519,71

Toimintakate -52 345 690,92 -53 076 789,93

Verotulot 26 237 487,55 26 418 925,13

Valtionosuudet 32 245 604,00 32 777 582,00

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 26 721,84 23 624,59

Muut rahoitustuotot 479 221,47 441 553,61

Korkokulut -292 240,72 -290 684,38

Muut rahoituskulut -100 519,20 113 183,39 -98 025,72 76 468,10

Vuosikate 6 250 584,02 6 196 185,30

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -5 523 475,34 -5 299 982,19

Arvonalentumiset -93 565,53 -5 617 040,87 0,00 -5 299 982,19

Satunnaiset erät +/- 0,00 344 813,82

Tilikauden tulos 633 543,15 1 241 016,93

Tilinpäätössiirrot 17 967,66 -38 670,71

Laskennalliset verot -133 100,46 -130 740,00

Valmistus omaan käyttöön 0,00 -2 434,79

Vähemmistöosuudet 5 776,51 9 288,46

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 524 186,86 1 078 459,89

133

8.5. Konsernin rahoituslaskelma

2017 2016

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 6 250 584,02 6 196 185,30

Rahoitustuotot ja -kulut 0,00 344 813,82

Tulorahoituksen korjauserät 98 678,51 6 349 262,53 -113 945,60 6 427 053,52

Investointien rahavirta

Investointimenot -7 742 698,15 -7 329 501,23

Rahoitusosuudet investointimenoihin 53 591,21 201 547,45

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 90 340,63 -7 598 766,31 115 126,94 -7 012 826,84

Toiminnan ja investointien rahavirta -1 249 503,78 -585 773,32

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset 0,00 -118 748,85

Antolainasaamisten vähennykset 0,00 0,00 2 628,98 -116 119,87

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 905 861,22 2 003 741,95

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 347 306,96 -2 253 629,45

Lyhytkaikaisten lainojen muutos -317 386,11 5 241 168,15 2 242 753,35 1 992 865,85

Oman päoman muutokset 0,00 50 166,16

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 123 146,59 3 039,28

Vaihto-omaisuuden muutos -7 228,89 36 059,83

Saamisten muutos -151 419,82 -103 872,64

Korottomien velkojen muutos 310 733,80 275 231,68 -914 860,08 -979 633,61

Rahoituksen rahavirta 5 516 399,83 947 278,53

Rahavarojen muutos 4 266 896,05 361 505,21

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 18 483 048,60 14 216 152,60

Rahavarat 1.1. 14 216 152,55 13 854 647,37

4 266 896,05 361 505,23

134

8.6. Konsernin tase

VASTAAVAA 2017 2016

PYSYVÄT VASTAAVAT 71 128 365,13 69 104 053,82

Aineettomat hyödykkeet 354 994,98 428 993,21

Aineettomat oikeudet 119 425,96 110 202,20

Muut pitkävaikutteiset menot 218 015,09 307 728,85

Ennakkomaksut 17 553,93 11 062,16

Aineelliset hyödykkeet 70 162 424,57 68 031 821,02

Maa- ja vesialueet 6 879 846,23 6 829 904,45

Rakennukset 44 144 450,69 44 742 788,79

Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 597 921,82 10 800 339,51

Koneet ja kalusto 1 287 072,60 1 535 641,43

Muut aineelliset hyödykkeet 2 523,14 3 784,70

Ennakkomaksut ja kesken- 7 250 610,09 4 119 362,14

eräiset hankinnat

Sijoitukset 610 945,58 643 239,59

Osakkuusyhteisöosuudet 321,16 -95 961,57

Muut osakkeet ja osuudet 268 324,30 273 872,52

Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 0,00

Muut lainasaamiset 49 684,00 228 745,35

Muut saamiset 292 616,12 236 583,29

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 689 309,08 685 509,25

Valtion toimeksiannot 116 576,18 96 789,31

Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 16 299,69 16 299,69

Muut toimeksiantojen varat 556 433,21 572 420,25

VAIHTUVAT VASTAAVAT 23 149 170,47 18 723 625,71

Vaihto-omaisuus 212 630,93 205 402,04

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 212 630,93 205 402,04

Saamiset 4 453 490,94 4 302 071,12

Pitkäaikaiset saamiset 455 572,63 419 777,13

Myyntisaamiset 344 099,66 438 596,34

Lainasaamiset 111 472,97 -18 819,21

Muut saamiset 0,00 0,00

Siirtosaamiset 0,00 0,00

Lyhytaikaiset saamiset 3 997 918,31 3 882 293,99

Myyntisaamiset 2 145 342,12 2 026 367,60

Lainasaamiset 69 186,96 12 544,04

Muut saamiset 703 338,40 721 766,58

Siirtosaamiset 1 080 050,83 1 121 615,77

Rahoitusarvopaperit 10 079 434,33 9 721 702,95

Osakkeet ja osuudet

Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 10 079 434,33 9 721 702,95

Joukkovelkakirjalainasaamiset

Muut arvopaperit

Rahat ja pankkisaamiset 8 403 614,27 4 494 449,60

VASTAAVAA YHTEENSÄ 94 966 844,68 88 513 188,78

VASTATTAVAA 2017 2016

OMA PÄÄOMA 55 083 272,11 54 495 021,58

Peruspääoma 37 223 659,06 37 223 659,06

Osuus kuntayht. oman pääoman

Arvonkorotusrahasto 84 052,14 84 052,14

Muut omat rahastot 4 814 123,08 4 832 090,75

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 12 437 250,97 11 276 759,74

Tilikauden yli-/alijäämä 524 186,86 1 078 459,89

VÄHEMMISTÖOSUUDET 33 155,73 38 932,24

PAKOLLISET VARAUKSET 720 108,50 563 816,87

Eläkevaraukset

Muut pakolliset varaukset 720 108,50 563 816,87

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 861 036,68 734 090,27

Valtion toimeksiannot 649 682,75 537 169,78

Lahjoitusrahastojen pääomat 74 452,79 64 907,17

Muut toimeksiantojen pääomat 136 901,14 132 013,32

VIERAS PÄÄOMA 38 269 271,66 32 681 327,82

Pitkäaikainen 22 477 920,84 17 089 926,58

Joukkovelkakirjalainat

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 17 357 959,08 11 178 359,57

Lainat julkisyhteisöiltä 4 134 608,26 4 993 298,54

Lainat muilta luotonantajilta 0,00 1 794 410,72

Saadut ennakot 0,00 0,00

Ostovelat 328,79 1 612,42

Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 985 024,71 -877 754,67

Siirtovelat

Lyhytaikainen 15 791 350,82 15 591 401,24

Joukkovelkakirjalainat 0,00 1 284 620,00

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 025 388,98 2 937 374,48

Lainat julkisyhteisöiltä 150 086,71 150 086,71

Lainat muilta luotonantajilta

Saadut ennakot 227 990,49 86 753,74

Ostovelat 3 488 919,88 3 445 734,16

Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 800 130,12 785 677,36

Siirtovelat 6 291 630,18 6 230 878,79

Laskennallinen verovelka 807 204,46 670 276,00

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 94 966 844,68 88 513 188,78

135

8.7. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma

VESIHUOLTOLAITOS

TULOSLASKELMA 2017 2016

Liikevaihto 1 141 962,61 1 180 545,45

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden

varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 0,00 0,00

Valmistus omaan käyttöön 0,00 0,00

Liiketoiminnan muut tuotot 0,00 0,00

Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä

Materiaalit ja palvelut

Aineet ja tarvikkeet

Ostot tilikauden aikana -204 921,49 -210 933,23

Varastojen lisäys+ vähennys- 0,0 0,0

Palvelujen ostot -203 208,23 -408 129,7 -189 814,60 -400 747,8

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -155 445,43 -145 456,36

Henkilöstösivukulut

Eläkekulut -36 283,58 -38 367,48

Muut henk.sivukulut -6 102,57 -197 831,58 -8 395,51 -192 219,35

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -414 003,93 -408 481,11

Arvonalentumiset 0,0 -414 003,93 0,0 -408 481,11

Liiketoiminnan muut kulut -3 510,1

Liikeyli-/alijäämä 118 487,27 179 097,16

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 0,00 0,00

Muut rahoitustuotot 0,00 0,00

Korkokulut 0,00 0,00

Korvaus jäännöspääomasta*) -14 841,37 -21 635,30

Muut rahoituskulut 0,00 -14 841,4 0,00 -21 635,3

Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä 103 645,90 157 461,86

Satunnaiset tuotot ja -kulut

Satunnaiset tuotot

Satunnaiset kulut

Yli-/alijäämä ennen varauksia 103 645,90 157 461,86

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00

Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00

Tuloverot 0,00 0,00

Tilikauden ylijäämä /alijäämä) 103 645,90 157 461,86

LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT 2017 2016

Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,14 5,73

Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 3,63 5,73

Voitto, % 9,08 13,34 Korvaus jäännöspääomasta=talousarviovuotta edeltävän vuoden 12 kk:n EB 30.6 + 0,5 %.

Vuosi 2017 2016

Ed.tp:n jäännöspääoma 2 968 274,86 3 263 243,32

Korko (12 kk:n Eb 30.6. + 0,5 %) 0,5 0,663

Jäännöspo:n korko* 14 841,37 21 635,30

136

8.8. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma

VESIHUOLTOLAITOS

RAHOITUSLASKELMA 2017 2017 2016

Toiminnan rahavirta

Liikeyli-/alijäämä 118 487,27 179 097,06

Poistot ja arvonalentumiset 414 003,93 408 481,11

Rahoitustuotot ja -kulut -14 841,37 -21 635,30

Satunnaiset erät

Tuloverot

Tulorahoituksen korjauserät

Sisäiset tuotot -156 635,61 -163 408,04

Sisäiset kulut 18 524,59 379 538,81 19 063,45 421 598,28

Investointien rahavirta

Investointimenot -140 636,80 -165 681,78

Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 -140 636,80 0,00 -165 681,78

Toiminnan ja investointien rahavirta 238 902,01 255 916,50

Rahoituksen rahavirta

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,00 0,00

Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,00 0,00 0,00

Oman pääoman muutokset 0,00 0,00

Muut maksuvalmiuden muutokset

Saamisten muutos muilta 10 326,58 22 834,15

Korottomien velkojen muutos muilta -18 108,48 17 692,96

Liittymismaksujen muutos 10 494,81 2 712,91 30 314,25 70 841,36

Rahoituksen rahavirta 2 712,91 70 841,36

Rahavarojen muutos 241 614,92 326 757,86

LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT 2017 2016

413 888,17 -484 962,16

Investointien tulorahoitus, % 1,58 3,42

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, 5 vuodelta, 1000 €

137

8.9. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tase

VESIHUOLTOLAITOS

VASTAAVAA 2017 2016

PYSYVÄT VASTAAVAT 3 561 805,98 3 842 618,37

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet

Muut pitkävaikutteiset menot

Ennakkomaksut

Aineelliset hyödykkeet 3 561 805,98 3 842 618,37

Maa- ja vesialueet 0,00 0,00

Rakennukset 190 103,78 210 636,94

Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 371 702,20 3 631 981,43

Koneet ja kalusto 0,00 0,00

Muut aineelliset hyödykkeet

Ennakkomaksut ja keskeneräiset 0,00 0,00

hankinnat

Sijoitukset 0,00 0,00

Osakkeet ja osuudet 0,00 0,00

Joukkovelkakirjasaamiset 0,00 0,00

Lainasaamiset 0,00 0,00

Muut sijoitukset 0,00 0,00

VAIHTUVAT VASTAAVAT 83 180,36 72 853,78

Vaihto-omaisuus

Saamiset 83 180,36 72 853,78

Pitkäaikaiset saamiset

Myyntisaamiset

Lainasaamiset

Saamiset kunnalta/kuntayhtymältä

Muut saamiset

Siirtosaamiset

Lyhytaikaiset saamiset 83 180,36 72 853,78

Myyntisaamiset 83 180,36 72 853,78

Lainasaamiset

Saamiset kunnalta/kuntayhtymältä

Muut saamiset

Siirtosaamiset

VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 644 986,34 3 915 472,15

VASTATTAVAA 2017 2016

OMA PÄÄOMA 2 862 864,58 3 125 736,72

Jäännöspääoma 2 759 218,68 2 968 274,86

Arvonkorotusrahasto

Tilikauden yli-/alijäämä 103 645,90 157 461,86

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET

Poistoero 0,00 0,00

Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00

PAKOLLISET VARAUKSET 0,00 0,00

Eläkevaraukset

Muut pakolliset varaukset 0 0

VIERAS PÄÄOMA 782 121,76 789 735,43

Pitkäaikainen 760 768,82 750 274,01

Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 0,00

Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00

Lainat muilta luotonantajilta 0,00 0,00

Saadut ennakot 0,00 0,00

Ostovelat 0,00 0,00

Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 760 768,82 750 274,01

Siirtovelat 0,00 0,00

Lyhytaikainen 21 352,94 39 461,42

Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 0,00

Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00

Lainat muilta luotonantajilta 0,00 0,00

Saadut ennakot 0,00 0,00

Ostovelat 21 352,94 39 461,42

Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 0,00 0,00

Siirtovelat 0,00 0,00

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 644 986,34 3 915 472,15 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT 2017 2016

Omavaraisuusaste, % 78,54 79,83

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 68,49 66,90

Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista, % 68,49 66,90

Lainakanta 31.12., 1000 € 0,00 0,00

Lainasaamiset 31.12., 1000 € 0,00 0,00

138

9. LIITETIEDOT

9.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Tilinpäätöksen liitetiedot

Tilinpäätöksen liitetiedot on laadittu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston vuonna 2016 antaman kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetietojen yleisohjeen mukaisesti. Tilinpäätöksen liitetietojen numerointi vastaa yleisohjeen liitetietonumerointia.

Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja –menetelmät

Jaksotusperiaatteet Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Suoriteperusteesta poike-

ten verotulot on kirjattu niiden tilitysajankohdan mukaisesti ao. tilikaudelle.

Pysyvät vastaavat

Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poisto-suunnitelman perusteet kunnanvaltuusto on hyväksynyt 23.9.1996. Kunnanvaltuusto on täydentänyt poistosuunnitelmaa 9.11.2010 § 43 ja 13.11.2012 § 42. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelma-poistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukais-ten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Ar-vostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen painotetun keskihankintahinnan tai sitä alemman todennä-köisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä.

Rahoitusomaisuus

Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitus-omaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luo-vutushintaan. Johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksen. Koronvaihtosopimus on tehty suojaamistarkoituk-sessa. Kunta on sitonut pitkäaikaisten lainojen vaihtuvan koron koronvaihtosopimuksella kiinteään korkoon. Sopimus on voimassa 17.7.2025 asti. Avustusten käsittely Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi.

2. Tuloslaskelman ja taseen esittämistavat ovat Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaiset eikä niiden esittämistapaa ei ole muutettu edellisestä tilikaudesta.

139

3. Tilinpäätökseen ei ole tehty oikaisuja edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin.

4. Edellistä tilikautta koskevat tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia päättyneen tilikauden tietojen kans-

sa.

5. Tilinpäätökseen ei sisälly aikaisempiin tilikausiin kohdistuvien tuottojen, kulujen eikä virheiden korja-uksia.

6. Suomussalmen kunnalla ei ole ulkomaanrahan määräisiä saamisia eikä velkoja.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevina liitetietoina on esitetty:

- konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet - selostus konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ja –menetelmissä tapahtuneista muutoksista

sekä muutosten vaikutukset konsernin toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan - selostus sellaisista muutoksista konsernin rakenteessa, jotka merkittävällä tavalla vaikuttavat kon-

sernitaseen vertailukelpoisuuteen edelliseltä tilikaudelta laaditun konsernitilinpäätöksen kanssa. Se-lostus kattaa muutokset tytäryhteisöissä sekä merkittävissä osakkuusyhteisöjen omistuksissa,

- konserniaktiivojen ja –passiivojen olennaiset muutokset edellisestä tilikaudesta ja selvitys niiden kä-sittelystä

Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki kunnan tytäryhteisöt:

- Asunto-osakeyhtiö Hirvikangas - Asunto-osakeyhtiö Kuntopolku (72 %) - Asunto-osakeyhtiö Marjakangas - Asunto-osakeyhtiö Suomussalmen Ämmäntaival - Kiinteistöosakeyhtiö Suomussalmen Vuokratalot - Suomussalmen Energia Oy

Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä:

- Kainuun Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä - Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi - Kainuun liitto -kuntayhtymä

Konsernitilinpäätökseen ei ole yhdistetty osakkuusyhteisöosakkeita, –osuuksia eikä yhteistyöosakkeita, koska kunnan omistusosuus ko. yhteisöissä on vähäinen (Asunto-osakeyhtiö Mäntyrinne 18,4 %, Suo-mussalmen Jäähalli Oy 16,1 %, Kiinteistö Oy Ämmänsaaren Toritalo 19,1 %). Yhdistelemättä jättämisellä on vain vähäinen merkitys konsernin omaan pääomaan. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisö-jen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vä-hennetty. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoiset ja verotusperusteiset varaukset sekä poistoero on jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Jako on otettu huomioon omistuksen eliminoinnissa, vähemmistöosuuksien erottamisessa sekä osakkuusyhteisöjen yhdistelemisessä. Keskinäisten omistusten eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä kuntayhtymien keskinäinen omistus on eliminoitu. Omistuksen eli-minoinnissa syntynyt ero on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikaudelle.

140

Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Asunto-osakeyhtiöiden ja muiden keskinäisten kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyö-dykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi. Jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslas-kelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- ja alijäämän oikaisuksi. Poikkeavat arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Konsernitilinpäätöksen liitteenä esitetään perusteltu selostus, jos konsernitilinpäätöksen laatimisessa ei ole noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kunnan tilinpäätöksessä.

141

9.2. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot

Liitetieto 6

Toimintatuotot tehtäväalueittain

2017 2016 2017 2016

36 346 597,76 36 165 697,27 1 032 983,87 915 903,26

5 948 352,38 6 221 954,29 0,00 0,00

0,00 0,00 1 498 364,42 1 568 463,32

8 031 924,23 7 564 398,74 3 140 940,84 3 171 963,04

1 591 917,50 1 599 990,97 3 591 895,48 3 498 216,93

51 918 791,87 51 552 041,27 9 264 184,61 9 154 546,55

Muut palvelut

Toimintatuotot yhteensä

Konserni

Yleishallinto

Kunta

Opetus- ja kulttuuripalvelut

Yhdyskuntapalvelut

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Liitetieto 7

Verotulojen erittely

2017 2016

Kunnan tulovero 20 796 137,56 21 330 321,50

Osuus yhteisöveron tuotosta 2 837 038,28 2 561 781,78

Kiinteistövero 2 669 886,07 2 593 540,14

Muut verotulot 0,00 0,00

Verotulot yhteensä 26 303 061,91 26 485 643,42 Liitetieto 8

Valtionosuuksien erittely

2017 2016

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 26 514 763,00 27 476 349,00

Siitä: Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (+/-) 6 056 712,00 5 996 788,00

Järjestelmämuutoksen tasaus (+/-) 0,00 0,00

Opetus - ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -325 871,00 -695 555,00

Harkinnanvarainen rahoitusavustuksen korotus 0,00 0,00

Valtionosuudet yhteensä 32 245 604,00 32 777 582,00 Liitetieto 9

Palvelujen ostojen erittely

2017 2016

Asiakaspalvelujen ostot 38 350 114,34 38 041 110,21

Muiden palvelujen ostot 5 584 413,61 5 342 793,27

Kunnan palvelujen ostot yhteensä 43 934 527,95 43 383 903,48

Kunta

Liitetieto 10 Suomussalmen kunta ei ole antanut tukia valtuustoryhmille.

142

Liitetieto 11

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista

Käyttöomaisuus

Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.

Poistosuunnitelmaan poistoajat on arvioitu taloudellisen pitoajan mukaan.

Poistot lasketaan hankintamenosta tasapoistoina. Arvioidut poistoajat ja

niitä vastaavat poistomenetelmät ovat:

Poistoperusteet hyväksytty KV 23.9.1996 § 49 ja täydennetty KV 9.11.2010* ja 13.11.2012**

Aineettomat hyödykkeet Poistomenetelmä

Aineettomat oikeudet Tasapoisto 3 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot Tasapoisto 3 vuotta

Perustamis- ja järjestelymenot Tasapoisto 3 vuotta

Tutkimus- ja kehittämismenot Tasapoisto 3 vuotta

Konserniliikearvo Tasapoisto 3 vuotta

Liikearvo Tasapoisto 5 vuotta

Atk-ohjelmistot Tasapoisto 5 vuotta

* Vuokrahuoneistojen ja rak. peruskorjaus Tasapoisto

enintään 20 vuotta

100500 Muut Tasapoisto 3 vuotta

Aineelliset hyödykkeet

Kom-luokka Rakennukset ja rakennelmat

111000 111000 Asuinrakennukset Tasapoisto 30 vuotta

111000 111000 Asuinrakennukset Tasapoisto 30 vuotta

111500 111500 Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 30 vuotta

** v. 2012 ja sen jälkeen valm. 20 v. Tasapoisto 20 vuotta

112000 112000 Tehdas- ja tuotantorakennukset Tasapoisto 20 vuotta

112300 112300 Muut rakennukset (varasto- ja huoltorak.) Tasapoisto 15-20 vuotta

112320 112300 Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 20 vuotta

112330 112300 Talousrakennukset Tasapoisto 15 vuotta

Kiinteät rakenteet ja laitteet

113010 113000 Katujen rakentaminen Tasapoisto 15 vuotta

113040 113000 Katujen päällystäminen Tasapoisto 15 vuotta

113050 113000 Puistot ym.virkistysalueet Tasapoisto 15 vuotta

113080 113000 Urheilualueet, ladut ja pallokentät Tasapoisto 15 vuotta

113130 113000 Venesatamat Tasapoisto 10 vuotta

113200 113000 Muut maa- ja vesirakenteet Tasapoisto 15 vuotta

114001 114000 Ulkovalaistuslaitteet Tasapoisto 15 vuotta

114040 114000 Kaukolämpöverkko Tasapoisto 20 vuotta

114010 Vesijohtoverkostot Tasapoisto 30 vuotta

114020 Viemäriverkostot Tasapoisto 30 vuotta

115000 Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Tasapoisto 15 vuotta

Koneet ja kalusto

116000 Kuljetusvälineet Tasapoisto 5 vuotta

117030 117000 Sairaala-, terveydenh.- yms. laitteet Tasapoisto 5 vuotta

117040 117000 Atk-laitteet Tasapoisto 3 vuotta

117020 117000 Muut kevyet koneet Tasapoisto 5 vuotta

117001 117000 Muut liikkuvat työkoneet Tasapoisto 5 vuotta

117050 117000 Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3 vuotta

143

Liitetieto 12

Pakollisten varausten muutokset

2017 2016 2017 2016

Muut pakolliset varaukset

Takuuvaraus 0,00 0,00 0,00 0,00

Vahingonkorvausvaraus 0,00 0,00 0,00 0,00

Vuokravastuut käyttämättömistä tiloista 0,00 0,00 0,00 0,00

Ympäristövastuut 0,00 0,00 0,00 0,00

Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu (ky) 630 216,33 482 601,55 0,00 0,00

Maakunnan alijäämän kattaminen 0,00 0,00 0,00 0,00

Pakolliset varaukset yhteensä 630 216,33 482 601,55 0,00 0,00

Konserni Kunta

Liitetieto 13 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot

2017 2016 2017 2016

Muut toimintatuotot

Maa- ja vesialueiden luovutusvoitot 84 417,98 93 381,48 59 417,98 93 381,48

Rakennusten luovutusvoitot 0,00 0,00 0,00 0,00

Muut luovutusvoitot 0,00 0,00

Luovutusvoitot yhteensä 84 417,98 93 381,48 59 417,98 93 381,48

Muut toimintakulut

Takaranta-kiinteistön luovutustappiot 0,00 13 295,59 0,00 13 295,59

Muut luovutustappiot 0,00 0,00 0,00 0,00

Luovutustappiot yhteensä 0,00 13 295,59 0,00 13 295,59

Konserni Kunta

Liitetieto 14 Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely

2017 2016 2017 2016

Satunnaiset tuotot

Lemminkäinen Oyj:n maksamat korvaukset 0,00 313 340,63 0,00 313 340,63

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 0,00 31 473,19

Satunnaiset tuotot yhteensä 0,00 344 813,82 0,00 313 340,63

Satunnaiset kulut

0,00 0,00 0,00 0,00

Satunnaiset kulut yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00

Konserni Kunta

Liitetieto 15

Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely

2017 2016

1 196,40 626,40

2 608,82 6 439,91

3 805,22 7 066,31

Osinkotuotot saman konsernin yhteisöistä

Osinkotuotot muista yhteisöistä

Peruspääoman korot kuntayhtymiltä

Yhteensä Liitetieto 16 Poistoeroa ei ole kirjattu.

9.3. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

Liitetieto 17 Kuluksi kirjaamattomia menoja ja pääoma-alennuksia ei ole vuonna 2017.

144

Liitetieto 18 Arvonkorotuksia ei ole vuonna 2017. Liitetieto 19 Tiedot pysyvistä vastaavista tase-eräkohtaisesti Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet

Aineet- Muut pitkä- Ennakko- Yhteensä

tomat vaikutteiset maksut

oikeudet menot

902,78 0,00 0,00 902,78

27 477,51 0,00 27 477,51

0,00 22 222,97 0,00 22 222,97

Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00

0,00 0,00 0,00 0,00

833,34 1 234,61 0,00 2 067,95

0,00 0,00 0,00 0,00

Aktivoidut korkomenot

27 546,95 20 988,36 0,00 48 535,31

27 546,95 20 988,36 0,00 48 535,31

Poistamaton hankintameno 1.1.

Lisäykset tilikauden aikana

Rahoitusosuudet tilikaudella

Poistamaton hankintameno 31.12.

Arvonkorotukset

Siirrot erien välillä

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

yhteensä 31.12.

Tilikauden poisto

Arvonalennukset ja niiden palautukset

Erittely olennaisista lisäpoistoista

Olennaiset lisäpoistot

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Maa- ja Rakennukset Vesi- ja viemäri- Kiinteät Vesi- ja viemäri- Koneet Ennakko- Yhteensä

vesialueet laitoksen rakenteet laitoksen kiinteät ja maksut ja

rakennukset ja laitteet rakenteet ja laitteet kalusto kesk.er.h.

6 298 013,19 34 704 307,40 210 636,94 4 435 409,04 4 115 084,51 870 198,61 2 420 575,12 53 054 224,81

45 000,00 138 232,51 0,00 664 269,05 157 360,61 169 188,59 2 747 003,41 3 921 054,17

0,00 0,00 0,00 35 000,00 0,00 2 265,60 0,00 37 265,60

Vähennykset tilikauden aikana 4 035,02 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 4 035,02

0,00 2 420 575,12 0,00 0,00 0,00 0,00 -2 420 575,12 0,00

0,00 2 382 662,72 20 533,16 512 223,17 433 467,05 362 497,42 0,00 3 711 383,52

0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Aktivoidut korkomenot

6 338 978,17 34 880 452,31 190 103,78 4 552 454,92 3 838 978,07 674 624,18 2 747 003,41 53 222 594,84

0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

6 338 978,17 34 880 452,31 190 103,78 4 552 454,92 3 838 978,07 674 624,18 2 747 003,41 53 222 594,84

Poistamaton hankintameno 31.12.

Arvonkorotukset

Erittely olennaisista lisäpoistoista

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

yhteensä 31.12.

Aineelliset hyödykkeet

Poistamaton hankintameno 1.1.

Lisäykset tilikauden aikana

Rahoitusosuudet tilikaudella

Siirrot erien välillä

Olennaiset lisäpoistot

Tilikauden poisto

Arvonalennukset ja niiden palautukset

Maa- ja vesialueet erittely

Konserni Kunta

2017 2016 2017 2016

Maa- ja vesialueet

Kiinteistöjen liittymismaksut 95 561,32 95 561,32 95 561,32 95 561,32

Muut maa- ja vesialueet 6 784 284,91 6 734 343,13 6 338 978,17 6 298 013,19

Maa- ja vesialueet yhteensä 6 879 846,23 6 829 904,45 6 434 539,49 6 393 574,51

145

Pysyvien vastaavien sijoitukset

Osakkeet Osakkeet Kunta- Muut Yhteensä Jvk-laina- Saamiset Saamiset Yhteensä

konserni- omistusyht. yhtymä- osakkeet saamiset kunta- muut

yhtiöt yhteisöt osuudet ja osuudet yhtymät yhteisöt

Hankintameno 1.1. 7 286 526,45 84 924,92 1 823 903,23 100 075,06 9 295 429,66 0,00 0,00 0,00 0,00

Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Vähennykset 0,00 0,00 0,00 5 549,90 5 549,90 0,00 0,00 0,00 0,00

Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Hankintameno 31.12. 7 286 526,45 84 924,92 1 823 903,23 94 525,16 9 289 879,76 0,00 0,00 0,00 0,00

Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12. 7 286 526,45 84 924,92 1 823 903,23 94 525,16 9 289 879,76 0,00 0,00 0,00 0,00

Jvk-muut laina- ja muut saamiset

Liitetieto 20-22 Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt

Nimi Kotipaikka Kunnan Konsernin Kuntakonsernin osuus (1000 €)

omistus- omistus- omasta vieraasta tilikauden

osuus osuus pääomasta pääomasta voitosta/

tappiosta

Tytäryhteisöt

As. Oy Suomussalmen Hirvikangas Suomussalmi 100 % 100 % 622 21 1

As. Oy Suomussalmen Kuntopolku Suomussalmi 72 % 72 % 577 3 2

As. Oy Suomussalmen Marjakangas Suomussalmi 100 % 100 % 8 399 0

As. Oy Suomussalmen Ämmäntaival Suomussalmi 100 % 100 % 402 12 1

Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot Suomussalmi 100 % 100 % 1255 5476 1

Suomussalmen Energia Oy Suomussalmi 100 % 100 % 4844 1348 166

Kuntayhtymät

Kainuun sosiaali- ja terveyden- Kajaani 12,84 % 12,84 % 1953 11024 22

huollon -kuntayhtymä

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kajaani 12,40 % 12,40 % 145 794 65

Kainuun liitto -kuntayhtymä Kajaani 11,90 % 11,90 % 213 58 12

Osakkuusyhteisöt nimellisarvo

As. Oy Suomussalmen Mäntyrinne Suomussalmi 18,40 % 21 662,60 33 851,57

Suomussalmen Jäähalli Oy Suomussalmi 16,10 % 16 818,79 16 818,79

50 670,36

Yhteisyhteisöt

Kiinteistö Oy Ämmänsaaren Toritalo Suomussalmi 19,10 % 1 665,06 18 34 254,56

Muut osakkeet ja osuudet

Kuntarahoitus Oyj 0,05 % 13 750,00 32500 43 750,00

Neo Industrial B 8 409,40 1000 8 409,40

Tulikivi Oyj, Tulikivi A 706,39 1000 647,52

Suomussalmen Osuuspankki 1 093,22 100

Pohjois-Suomen Koulutuskeskus 840,94 840,94

Osuuskunta Metsäliitto 10 440,00

Luottokunta 150

Kuntien Tiera Oy 9 332,00

73 669,86

Muut osakkeet ja osuudet

Kainuun Etu 12,40 % 20 855,30 248 20 855,30

Osakepääoma Kirjanpitoarvo

146

Liitetieto 23

Saamisten erittely

Pitkä- Lyhyt- Pitkä- Lyhyt-

aikaiset aikaiset aikaiset aikaiset

Saamiset tytäryhteisöiltä

Myyntisaamiset 304 605,37 306 860,27

Lainasaamiset 882 842,28 882 842,28

Muut saamiset 324 178,11 315 789,63

Siirtosaamiset 9 179,18 81 000,72

Yhteensä 882 842,28 637 962,66 882 842,28 703 650,62

Saamiset kuntayhtymiltä, joissa

kunta on jäsenenä

Myyntisaamiset 175 742,22 183 651,89

Lainasaamiset

Muut saamiset

Siirtosaamiset 0,00 2 608,82 0,00 17 321,75

Yhteensä 0,00 178 351,04 0,00 200 973,64

Saamiset osakkuus- sekä muilta

omistusyhteysyhteisöiltä

Myyntisaamiset

Lainasaamiset

Muut saamiset

Siirtosaamiset

Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00

Saamiset muilta

Myyntisaamiset 344 099,66 609 440,28 438 596,34 696 347,92

Lainasaamiset 766 835,00 54 496,00 771 381,28

Muut saamiset 130 908,82 279 100,41

Siirtosaamiset 415 984,38 190 941,23

Yhteensä 1 110 934,66 1 210 829,48 1 209 977,62 1 166 389,56

Saamiset yhteensä 1 993 776,94 2 027 143,18 2 092 819,90 2 071 013,82

2017 2016

Liitetieto 24

2017 2016 2017 2016

Pitkäaikaiset siirtosaamiset

Menoennakot

Etukäteen maksetut vuokrakulut

Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00

Lyhytaikaiset siirtosaamiset

Tulojäämät

Siirtyvät korot 24 647,41 30 517,82

Kelan korvaus työterveyshuollosta 110 752,36 109 737,31 53 500,00 46 000,00

EU-tuet ja avustukset 0,00 0,00 90 445,52 110 274,99

Muut tulojäämät 420 851,64 282 909,51 309 536,89 256 688,87

Tulojäämät yhteensä 531 604,00 392 646,82 478 129,82 443 481,68

Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 531 604,00 392 646,82 478 129,82 443 481,68

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät

Konserni Kunta

147

9.4. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

Liitetieto 25 Oman pääoman erittely

2017 2016 2017 2016

Peruspääoma 1.1. 37 223 659,06 37 223 659,06 37 223 659,06 37 223 659,06

Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00

Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00

Peruspääoma 31.12. 37 223 659,06 37 223 659,06 37 223 659,06 37 223 659,06

Arvonkorotusrahasto 1.1. 84 052,14 84 052,14 0,00 0,00

Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00

Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00

Arvonkorotusrahasto 31.12. 84 052,14 84 052,14 0,00 0,00

Muut omat rahastot

Vahinkorahaston pääoma 1.1. 395 303,87 403 172,61 395 303,87 403 172,61

Siirrot rahastoon 0,00 0,00 0,00 0,00

Siirrot rahastosta 8 025,88 7 868,74 8 025,88 7 868,74

Vahinkorahaston pääoma 31.12. 387 277,99 395 303,87 387 277,99 395 303,87

Muut omat rahastot

Rahaston pääoma 1.1. 3 909 298,25 3 910 743,65

Siirrot rahastoon 3 744,35 1 986,60

Siirrot rahastosta 2 067,80 3 432,00

Muut omat rahastot yhteensä 31.12. 4 426 845,09 4 436 786,88 3 910 974,80 3 909 298,25

Muut omat rahastot yhteensä 31.12. 4 898 175,22 4 916 142,89 4 298 252,79 4 304 602,12

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 12 437 250,97 11 276 759,74 18 112 885,21 17 487 029,35

Siirto vahinkorahastoon 0,00 0,00 0,00 0,00

Edellisen tilikauden virheen oikaisu 0,00 0,00 0,00 52 725,19

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 524 186,86 1 078 459,89 -172 595,39 573 130,67

Oma pääoma yhteensä 55 083 272,11 54 495 021,58 59 462 201,67 59 641 146,39

Konserni Kunta

Liitetieto 26 Kunta ei ole kirjannut poistoeroa. Liitetieto 27

Pitkäaikaiset velat

2017 2016

Joukkovelkakirjalainat

Lainat vakuutus-ja rahoituslaitoksilta 5 706 131,63 5 362 785,00

Lainat julkisyhteisöiltä 1 347 533,07 296 675,20

Lainat muilta luotonantajilta

Saadut ennakot

Ostovelat

Muut velat

Siirtovelat

Lainat julkisyhteisöiltä

Pitkäaikaiset velat yhteensä 7 053 664,70 5 659 460,20 Vuoden 2017 tilinpäätöksessä esitetään velat ja velkojen osat, jotka erääntyvät 1.1.2023 tai sen jälkeen.

148

Liitetieto 28

Joukkovelkakirjalainat

2017 2016

Alle vuoden kuluessa erääntyvät kuntatodistuslainat 2 000 000,00 1 000 000,00

Korko 0 %

- erääntyvät 18.6.2018

Joukkovelkakirjalainat yhteensä 2 000 000,00 1 000 000,00

Lyhytaikaiseen rahoitukseen käytetyt kuntatodistuslainat Liitetieto 29

2017 2016 2017 2016

Muut pakolliset varaukset

Takuuvaraus

Vahingonkorvausvaraus

Vuokravastuut käyttämättömistä tiloista

Ympäristövastuut

Osuus kuntayhtymän alijäämästä

Potilasvahinkovastuumaksuvastuu (ky) 630 216,33 482 601,54 0,00 0,00

Muut pakolliset varaukset yhteensä 630 216,33 482 601,54 0,00 0,00

Pakolliset varaukset

Konserni Kunta

Liitetieto 30 Vieras pääoma

Pitkä- Lyhyt- Pitkä- Lyhyt-

aikaiset aikaiset aikaiset aikaiset

Velat tytäryhteisöille

Saadut ennakot 20 208,89 18 149,74

Ostovelat 286 656,67 263 216,80

Muut velat 195 281,20 213 174,28

Siirtovelat 108 384,18 114 616,90

Yhteensä 0,00 610 530,94 0,00 609 157,72

Velat kuntayhtymille, joissa

kunta on jäsenenä

Saadut ennakot

Ostovelat 559,95 897,04

Muut velat

Siirtovelat 0,00 0,00

Yhteensä 0,00 559,95 0,00 897,04

Velat osakkuus- sekä muille

omistusyhteysyhteisöille

Saadut ennakot

Ostovelat

Muut velat

Siirtovelat

Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00

Vieras pääoma yhteensä 0,00 611 090,89 0,00 610 054,76

2017 2016

Liitetieto 31 Kunnalla ei ole käytössä sekkitililimiittiä.

149

Liitetieto 32 Muiden velkojen erittely

2017 2016 2017 2016

Muut velat

Liittymismaksut 985 024,71 877 754,67 813 815,98 761 425,17

Muut velat 800 130,12 785 677,36 181 374,13 223 911,69

Muut velat yhteensä 1 785 154,83 1 663 432,03 995 190,11 985 336,86

Konserni Kunta

Liitetieto 33 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

2017 2016 2017 2016

Lyhytaikaiset siirtovelat

Tuloennakot

Menojäämät

Lomapalkkavelan ja henkilösivukulujen jaksotukset 3 253 001,95 3 117 792,46 1 303 797,08 1 314 098,60

Korkojaksotukset 2 522,34 6 161,96 22 315,47 16 799,06

Muut menojäämät 3 036 105,89 1 118 817,54 821 397,82 634 330,83

Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 6 291 630,18 4 242 771,96 2 147 510,37 1 965 228,49

Siirtovelat yhteensä 6 291 630,18 4 242 771,96 2 147 510,37 1 965 228,49

Konserni Kunta

9.5. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot

Liitetieto 34

Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin

2017 2016 2017 2016

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta

Vakuudeksi annetut kiinnitykset 19 318 147,00 19 626 771,00 0,00 0,00

kiinnityksistä vapaana 294 906,00 305 417,00 0,00 0,00

Lainat julkisyhteisöiltä

Vakuudeksi annetut kiinnitykset 0,00 0,00 0,00 0,00

Lainat muilta luotonantajilta

Vakuudeksi annetut kiinnitykset 0,00 0,00 0,00 0,00

Vakuudeksi annetut k iinteistöt yhteensä 19 318 147,00 19 626 771,00 0,00 0,00

Konserni Kunta

Kunnalla ei ole velkoja, joiden vakuudeksi on annettu osakkeita. Liitetieto 38

Vuokravastuut

2017 2016 2017 2016

Vuokravastuut yhteensä, vastuut voimassa x.x.xxxx saakka 0,00 0,00 0,00 0,00

-seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 0,00 0,00 0,00 0,00

-sopimuksiin sisältyvät lunastusvelvoitteet

Leasingvastuut yhteensä 1 017 970,58 910 110,51 229 875,69 192 834,95

-seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 363 611,15 312 905,13 112 695,62 88 800,13

-siitä kiinteistoihin liittyvät rahoitusleasingvastuut 0,00 0,00

Yhteensä 1 017 970,58 910 110,51 229 875,69 192 834,95

Konserni Kunta

Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita. Liitetieto 39

Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta

Järjestelyjen tarkoitus 2017 2016 2017 2016

Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta

Alkuperäinen pääoma 2 651 091,71 5 251 039,76 2 651 091,71 5 251 039,76

Jäljellä oleva pääoma 897 095,00 1 169 248,01 897 095,00 1 169 248,01

Takaukset muiden puolesta

Alkuperäinen pääoma 1 725 816,56 1 825 816,56 1 725 816,56 1 825 816,56

Jäljellä oleva pääoma 937 784,39 1 120 877,47 937 784,39 1 120 877,47

Konserni Kunta

150

Muut vastuusitoumukset

Suomussalmen kaatopaikan ympäristöluvan vakuus

2017 2016

Suomussalmen kaatopaikan ympäristöluvan vakuus 31.12. 400 000,00 400 000,00 Konsernin muut taloudelliset vastuut 2017 2016

558 998,87 495 130,31 Liitetieto 40

Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista

2017 2016

Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 45 832 135,00 40 196 005,00

Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista 31.12.

Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12. 30 291,12 30 003,65 Vuosina 2016 ja 2017 vakuudet ovat olleet riittävät, eikä takauskeskuslain 10 §:n mukaisia menoja tai si-toumuksia ole realisoitunut. Liitetieto 41 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt

Järjestelyjen luonne ja liiketoiminnallinen peruste

2017 2016 2017 2016

Sopimusvastuut

Maankäyttösopimuksista aiheutuvat velvoitteet

Sitoumukset avustuksiin

Sitoumukset avustuksiin 82 000,00 84 000,00 82 000,00 84 000,00

Omavastuuosuudet EU- ja muihin projekteihin 457 500,00 277 865,00 457 500,00 277 865,00

Sopimusvastuut yhteensä 539 500,00 361 865,00 539 500,00 361 865,00

Johdannaissopimukset

Koronvaihtosopimus

Koronvaihtosopimus on tehty lainasalkun korkoriskin suojaamiseksi.

Koronvaihtosopimuksella on muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi.

Sopimus erääntyy 2025.

Sopimuksen nimellisarvo 5 000 000,00 5 000 000,00 5 000 000,00 5 000 000,00

Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -310 883,00 -388 878,00 -310 883,00 -388 878,00

Korkotermiinit

Käypä arvo 9 241,97 12 941,38

Kohde-etuuden arvo

Arvonlisäveron palautusvastuu *) 358 168,94 327 196,94 358 168,94 327 196,94

Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu *)

*) Palautuksen ja vähennyksenä käsitellyt arvonlisäverot uudisrakennusten ja perusparantamisen hankintamenoista, joihin

liittyy mahdollinen palautusvelvollisuus kiinteistöt myytäessä tai niiden käyttötarkoituksen muuttuessa vähennykseen tai

palautukseen oikeuttamattomaan tarkoitukseen (AVH 120 §). Palautusvastuuta määriteltäessä otetaan huomioon kiinteistöt,

joiden osalta vastuun toteutuminen on todennäköistä investointi- tai taloussuunnitelmaan tai toimenpideohjelmaan perustuen.

Konserni Kunta

Kunnalla ei ole päästöoikeuden piiriin kuuluvaa toimintaa.

151

9.6. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot

Liitetieto 42

Henkilöstön lukumäärä 31.12.

2017 2016

Kunnanhallitus 5 4

vakinaiset 4 2

määräaikaiset 1 2

Hallintopalvelut 33 49

vakinaiset 12 14

määräaikaiset 21 35

Sivistyspalvelut 189 201

vakinaiset 145 151

määräaikaiset 44 50

Tekniset palvelut 102 96

vakinaiset 85 90

määräaikaiset 17 6

Yhteensä, joista 329 350

kokoaikaisia 289 304

osa-aikaisia 40 46 Henkilöstön määrä vaihtelee vuoden aikana virkavapauksien, sijaisuuksien, tilapäisten työntekijöiden yms. vuoksi. Luvuissa voi olla kaksi henkilöä laskettuna samalle vakanssille, jos toinen on virkavapaalla ja toinen sijaise-na. Henkilöstöstä teki osa-aikatyötä 12 %. Liitetieto 43

Henkilöstökulut

2017 2016

Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan

Palkat ja palkkiot 11 356 500,77 11 481 746,64

Eläkekulut 3 444 067,54 3 980 407,83

Muut henkilösivukulut 467 105,14 682 686,27

Henkilöstökorvaukset -138 855,49 -131 623,21

Henkilösivukulut yhteensä 3 772 317,19 4 531 470,89

Henkilöstökulut yhteensä 15 128 817,96 16 013 217,53

216 246,42 221 591,63

Henkilöstökulut yhteensä 15 345 064,38 16 234 809,16

Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja

aineellisiin hyödykkeisiin

152

Liitetieto 44

2017 2016

Suomen Keskusta 8 331,25 7 223,44

Suomussalmen Vasemmisto 3 008,55 2 369,00

Ylä-Kainuun Perussuomalaiset 131,64 302,27

Kansallinen Kokoomus 874,53 711,77

12 345,97 10 606,48Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä

Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut

Liitetieto 45

Tilintarkastajan palkkiot

2017 2016

BDO Audiator Oy

Tilitarkastuspalkkiot 9 586,50 10 425,00

Tilintarkastajan lausunnot 0,00 0,00

Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät

Muut palkkiot/Hanketarkastukset

Palkk iot yhteensä 9 586,50 10 425,00 Liitetieto 46

Intressitoimet

Kunta on antanut kokonaan omistamalleen Suomussalmen Energia Oy:lle 750 000 euron

rahalainan, josta 31.12.2017 on avoimena 750 000 euroa. Lainasta ei ole saatu

turvaavaa vakuutta. Kyse on ennen kuntalain 2015 voimaantuloa annetusta lainasta.

Kunnan arvion mukaan lainaan ei sisälly merkittävää taloudellista riskiä.

Kunnanjohtajan kanssa on 6.10.2017 solmittu kuntalain mukainen johtajasopimus,

jossa on sovittu kuuden kuukauden suuruisesta erokorvauksesta.

Konsernin lähipiirin kanssa ei ole ollut tavanomaisesta poikkeavia liiketoimia.

153

9.7. Liitetietotosite

Arvonlisäveron palautusvastuu

Arvonlisä-

verot*)

Oman

käytön

veron

peruste**)

Oman

käytön

ALV

ALV-vastuu

***)

ALV-vastuu

***)

2017 2016

V. 2012 valmistuneet

Vuolukivitehtaan laajennus 22 237,08 0,00 0,00 4 447,42

Mehi Oy 128 866,47 0,00 0,00 25 773,29

V. 2013 valmistuneet

Domnan Pirtti 2 076,02 0,00 0,00 415,20 830,41

Mehi Oy 15 744,00 0,00 0,00 3 148,80 6 297,60

Raatteen Portti 47 243,58 9 448,72 18 897,43

V. 2014 valmistuneet

Raatteen Portti, rakennus 74 378,45 0,00 0,00 29 751,38 44 627,07

Raatteen Portti, kalusto 19 341,50 0,00 0,00 7 736,60 11 604,90

V. 2015 valmistuneet

Kemet, muutostyöt 36 249,75 0,00 0,00 21 749,85 28 999,80

Kiantaman laajennus 43 485,73 0,00 0,00 26 091,44 34 788,58

Raatteen Portti, vesikaton kunnostus ja jätevesikenttä 10 796,36 0,00 0,00 6 477,82 8 637,09

V. 2016 valmistuneet

Kemet, muutostyöt 14 667,34 0,00 0,00 11 733,87 14 667,34

Kiantaman laajennus 125 839,76 0,00 0,00 100 671,81 125 839,76

Tulikiven ilmastointi 1 786,25 0,00 0,00 1 429,00 1 786,25

V. 2017 valmistuneet

Mehi konepeti 2 304,00 0,00 0,00 2 304,00

Ruukinkankaan koulu 62 607,51 0,00 0,00 62 607,51

Kiantaman laajennus 406,08 0,00 0,00 406,08

Tulikiven ilmastointi 74 196,87 0,00 0,00 74 196,87

Arvonlisäveron palautusvastuu 31.12., kunta 1 841 638,49 0,00 0,00 358 168,94 327 196,94

Arvonlisäveron palautusvastuu konserni

Kunta x x x x

Kuntayhtymä X x x x x

Kuntayhtymä Z x x x x

A Kiinteistöosakeyhtiö x x x x

Arvonlisäveron palautusvastuu, yhteensä konserni 358 168,94 327 196,94

*) Vähennyksenä tai palautuksena käsitellyt ostoihin sisältyvät arvonlisäverot rakentamisen ajalta

**) Itse suoritettujen rakentamispalvelujen osalta välittömät ja välilliset kustannukset

***) Sarakkeet Arvonlisäverot ja Oman käytön ALV yhteensä

154

10. MUUT LIITETIEDOT

10.1. Yhteenveto lautakunnittain käyttötaloudesta

Käyttötalouden toteutumisvertailu 31.12.2017 (sisäiset laskutuserät) YLITYS/

MENOT TA 2017 TP 2017 ALITUS TOT-%

1810 Keskusvaalilautakunta 0,00 1 982,56 1 982,56

1811 Tarkastuslautakunta 700,00 560,00 -140,00

1812 Kunnanvaltuusto 0,00 0,00 0,00

1813 Kunnanhallitus 258 960,00 277 846,21 18 886,21 107,29

1840 Sivistyslautakunta 3 337 855,00 3 414 817,33 76 962,33 102,31

1850 Tekninen lautakunta 474 495,00 496 407,93 21 912,93 104,62

sis. Ympäristöltk

1870 Vesihuoltolaitos 18 800,00 18 524,59 -275,41 98,54

MENOT YHTEENSÄ 4 090 810,00 4 210 138,62 119 328,62 102,92

TULOT

1810 Keskusvaalilautakunta 0,00 0,00 0,00

1811 Tarkastuslautakunta 0,00 0,00 0,00

1812 Kunnanvaltuusto 0,00 0,00 0,00

1813 Kunnanhallitus 5 300,00 11 195,98 5 895,98

1840 Sivistyslautakunta 117 725,00 129 985,17 12 260,17 110,41

1850 Tekninen lautakunta 3 814 560,00 3 912 321,86 97 761,86 102,56

sis. Ympäristöltk.

1870 Vesihuoltolaitos 153 225,00 156 635,61 3 410,61 102,23

TULOT YHTEENSÄ 4 090 810,00 4 210 138,62 119 328,62 102,92

10.2. Käyttötalouden yhteenveto tuloista ja menoista lajeittain

MENOT TP 2017 TP 2016 MUUTOS Muutos%

1 PALKAT 11 217 645 11 350 123 -132 478 -1,2

2 SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 467 105 682 686 -215 581 -46,2

3 ELÄKKEET 3 444 068 3 980 408 -536 340 -15,6

5 ASIAKASPALVELUJEN OSTO 38 349 522 38 040 810 308 712 0,8

MUIDEN PALVELUJEN OSTO 5 585 006 5 343 093 241 912 4,3

5 s MUIDEN PALVELUJEN OSTO 1 872 700 1 862 224 10 476 0,6

6 MUIDEN PALVELUJEN OSTO 0 0 0

14 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 3 698 620 3 586 164 112 455 3,0

14 s AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 51 717 54 430 -2 713 -5,2

16 POISTOT KÄYTTÖOMAISUUDESTA* 0

18 AVUSTUKSET 1 096 478 1 086 716 9 762 0,9

18 s AVUSTUKSET 0 0 0

19 VUOKRAT 311 354 282 620 28 734 9,2

19 s VUOKRAT 2 277 999 2 207 013 70 985 3,1

23 SATUNNAISET KULUT 0 0 0

27 MUUT MENOT 361 347 506 696 -145 348 -40,2

27 s MUUT MENOT 7 723 6 713 1 010 13,1

29 LASKENNALLISET ERÄT 0

Menot sisäiset 4 210 139 4 130 380 79 758 1,9

ulkoiset 64 531 145 64 859 317 -328 172 -0,5

YHTEENSÄ 68 741 284 68 989 698 -248 414 -0,4

* Ei määrärahoissa 0

0

TULOT 0

52 MYYNTITUOTOT 3 512 681 3 545 877 -33 196 -0,9

52 s MYYNTITUOTOT 1 778 844 1 769 284 9 560 0,5

55 MAKSUT 769 735 805 005 -35 270 -4,6

55 s MAKSUT 14 925 28 284 -13 360 -89,5

58 TUET JA AVUSTUKSET 1 226 609 1 026 934 199 674 16,3

58 s TUET JA AVUSTUKSET 0

63 VUOKRAT 3 298 248 3 191 789 106 459 3,2

63 s VUOKRAT 2 416 023 2 325 845 90 177 3,7

67 MUUT TUOTOT 456 888 584 941 -128 053 -28,0

67 s MUUT TUOTOT 347 6 966 -6 619 -1 906,7

0

Tulot sisäiset 4 210 139 4 130 380 79 758

ulkoiset 9 264 160 9 154 547 109 613 1,2

YHTEENSÄ 13 474 299 13 284 927 189 372 1,4

0

Netto sisäiset 0 0 0

ulkoiset 55 266 985 55 704 771 -437 785 -0,8

155

10.3. Projektiluettelo

HALLINTOPALVELUT Projektit TP 2017

Taloussuunnitelma/toteuma

Päävastuualue: Hallintopalvelut

Laatija ja päiväys: 19.2.2018/HK

Hankkeen Tyyppi Aloittamis- Alkaa/ Päättyy/ Vastuu- Kustan-

PROJEKTI kok.kust. päätös tai alkanut päättynyt henkilö nukset TP Määräraha

arvio € sopimus kk/vuosi kk/vuosi yhteensä 31.12.2017 2017

KUNNANHALLITUKSEN PROJEKTIT JA RAHOITUSOSUUDET

Kasvua Kainuuseen 177 124 Rahoitus kh § 194 2015 MENOT 3956 3956

18.11.2014 TULOT 0 0

NETTO 3956 3956

North Portfolio kuntamaksuosuus 395 834 Rahoitus kh § 11 2017 2018 Tolonen MENOT 2500

17.1.2017 Leinonen TULOT 0

NETTO 2500

EEKA-Kainutlaatuisia luontoliikuntatapahtumia -hanke 345 000 Rahoitus kh §117 2014 2017 Tolonen MENOT 2 000 2 000

Kainuun Liikunta ry 19.8.2014 Neuvonen TULOT 0 0

Kunnan osuus 10 000 € NETTO 2 000 2 000

AIKO-valmisteluhanke Hanketuki Kj:n vhp § 18 2017 MENOT 1500

Runolaulu-Akatemia: Rahoitusosuushakemus 21.3.2017 TULOT 0

Karelia CBC-matkailutiehankkeen AIKO-valmisteluhankkeeseen NETTO 1500

Arktiset Aromit ry: Luonto- ja luonnontuotepainotteisen Hanketuki Kj:n vhp § 26 2017 2017 MENOT 1727,03

kansainvälisen leirikoulun perustamisen esiselvityshanke 10.4.2017 TULOT

Suomussalmen kunnan hanketuki NETTO 1727,03

Matkailuyhteistyön aktivointi Hossan kansallispuiston 79 769 Rahoitus Kh § 33 2017 2018 MENOT 1030

ympäröivällä matkailualueella -esiselvityshanke 14.2.2017 TULOT

NETTO 1030

Projektien loppuselvitykset Tolonen MENOT 675 0

TULOT 0 0

NETTO 675 0

Perhepirtti Kohtaamispaikka Rahoitus MENOT 0 1 000

Kainuun Nuotta TULOT 0 0

NETTO 0 1 000

Pieni ihminen suuressa sodassa TULOT 0 10 000

MENOT 0 0

NETTO 0 10 000

Laajakaista kaikille 8 788 385 Rahoitus kh § 210 2010 2015 Westersund MENOT 13 432 30 000

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 20.10.2009 TULOT 0 0

Kunnan osuus 498 560 € NETTO 13 432 30 000

Mukana operaattorit, kunnat, valtio

Koillisen ulottuvuuden raideliikenne Rahoitus kh § 171 2012 Tolonen MENOT 0 20 000

Kuusamo 50 %, Taivalkoski 14 %, Hyrynsalmi 8 % 4.9.2012 TULOT 0 14 500

Suomussalmi 28 % (as.luvun suhteessa) NETTO 0 5 500

YRITYSPALVELUJEN PROJEKTIT

Kalaleader-ohjelma Rahoitus kh 185 § 2007 2020 Tolonen MENOT 2 149 2 150

Elävä Kainuu Leader 18.9.2007 Leinonen TULOT 0 0

Ohjelmakausi 2014 - 2020 NETTO 2 149 2 150

Matkailukalastus digiaikaan Rahoitus kh 118 § 2015 2017 Tolonen MENOT 5 000 5 000

(Kainuun Etu Oy laskutti v.2015 ja v.2016 osuuden vuodelle 23.6.2015 Leinonen TULOT 0 0

2016.) NETTO 5 000 5 000

Kohdistamaton varaus (yrityspalvelut) MENOT 0 35 000

TULOT 0 0

NETTO 0 35 000

Raakapuu logistiikan kehittämishanke MENOT 0 10 000

TULOT 0 0

NETTO 0 10 000

156

Hankkeen Tyyppi Aloittamis- Alkaa/ Päättyy/ Vastuu- Kustan-

PROJEKTI kok.kust. päätös tai alkanut päättynyt henkilö nukset TP Määräraha

arvio € sopimus kk/vuosi kk/vuosi yhteensä 31.12.2017 2017

MAASEUTUPALVELUJEN PROJEKTIT JA RAHOITUSOSUUDET

Kohdistamaton varaus MENOT 0 2 000

TULOT 0 0

NETTO 0 2 000

Valkuaisrehu-hanke MENOT 798 798

TULOT 0 0

NETTO 798 798

KUNNAN OMAT EU-PROJEKTIT

Kohdistamaton varaus MENOT 4 642 60 000

Idän taiga Oy TULOT 0 0

NETTO 4 642 60 000

Raate-tapahtuman kehittäminen MENOT 0 32 000

TULOT 0 17 000

NETTO 0 15 000 Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen 532 408 Hanketuki kh § 180 2016 2018 Tolonen MENOT 169 798 225 396

17.11.2015 Väätäinen TULOT 125 716 158 156

NETTO 44 082 67 240

Hossan hengessä kansallispuistoksi 294 016 Hanketuki kh § 20 2016 2018 Tolonen MENOT 120 657 131 886

16.2.2016 Leinonen TULOT 106 901 103 000

NETTO 13 756 28 886

Poron Polulla 57 626 Hanketuki kh § 184 2017 2017 Tolonen MENOT 54 061 0

20.12.2016 Leinonen TULOT 54 775 0

NETTO -714 0

Talentti 37 025 Hanketuki kh § 32 2017 2018 Tolonen MENOT 25 055

14.2.2017 Väätäinen TULOT 20 368

NETTO 4 687

MENOT 408 980 575 388

TULOT 307 760 292 656

NETTO 101 220 282 732

AVUSTUS PROJEKTIRAHOITUKSIIN

Kainuun Etu Oy Rahoitus kh 192 § 2014 2016 Tolonen MENOT 42 496 44 000

Projektirahoitus 5.11.2013 TULOT 0 0

(sis.Kasvua Kainuuseen -kuntaosuuden) NETTO 42 496 44 000

Leader Rahoitus kh 35 § 2014 2020 Tolonen MENOT 40 000 40 000

Hallinnointirahoitus 11.3.2014 TULOT 0 0

NETTO 40 000 40 000

Yhteensä MENOT 82 496 84 000

TULOT 0 0

NETTO 82 496 84 000

157

Suomussalmen kunnan projektit

Päävastuualue: SIVISTYSLAUTAKUNTA TP 2017Laatija ja päiväys: Irene Mäkeläinen 21.2.2018

Hankkeen Tyyppi Alkaa/ Päättyy/ Vastuu- Määrä-

PROJEKTI kok.kust. alkanut päättynyt henkilö raha

Projektin nimi arvio € kk/vuosi kk/vuosi kunnassa TP 2017 TA 2017

1 ESI- JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN (OKM) Sirpa MENOT 13 425 0

18420 Perusopetus (1842198912) avustus Rahoitus Mikkonen TULOT 10 000 0

lv. 2015 - 2017 tilaus 1820028 24 000 1.4.2015 31.12.2017 NETTO 3 425 0

2 LIIKKUVA KOULU (AVI) Sirpa MENOT 15885,96

18420 Perusopetus (1842198914) avustus Rahoitus 1.8.2017 31.7.2018 Mikkonen TULOT 7 900

lv. 2017 - 2018 tilaus 1820043 7 000 NETTO 7 986 0

3 KERHOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN (OPH) Sirpa MENOT 28 971 28 574

18420 Perusopetus (1842198898) avustus Rahoitus Mikkonen TULOT 20 000 20 000

lv. 2016 - 2017 tilaus 1820038 20 000 11.8.2016 31.12.2017 NETTO 8 971 8 574

4 TEKO (esi- ja po tasa-arvoa edistävät toimenpiteet) (OKM) Sirpa MENOT 79 311 79 300

18420 Perusopetus (1842198916) avustus Rahoitus Mikkonen TULOT 24 000 61 000

lv. 2016 - 2017 tilaus 1820039 61 000 1.9.2016 31.12.2017 NETTO 55 311 18 300

5 TUTKO (esi- ja po tasa-arvoa edistävät toimenpiteet) (OKM) Sirpa MENOT 6 391 4 500

18420 Perusopetus (1842198916) avustus Rahoitus Mikkonen TULOT 3 600 3 600

lv. 2016 - 2017 tilaus 1820039 3 600 1.9.2016 31.12.2017 NETTO 2 791 900

6 LUKION ERASMUS+ -Innovatiivinen oppimisympäristö (OPH) Rahoitus Heikki MENOT 1 074 0

18441 Lukiokoulutus (1844320000) Nilkku TULOT 14 052 0

24 kk, ei omarahoitusosuutta avustus 2.6.2017 2.6.2019 NETTO -12 978 0

- avustusta siirretty 12.978 € -> v.2018 17 565

7 TARINAT ELOON (Leader) avustus Joni MENOT 11 046 14 768

18460 Kulttuuripalvelut (1846720000) 36 920 13.6.2016 Kinnunen TULOT 6 032 10 338

- Kunnan kust.osuus 30% 2017 31.3.2017 NETTO 5 014 4430

8 TYÖPAJAN KEHITTÄMINEN (ELY) Eija MENOT 105 067 107 000

18470 Nuorisopalvelut (1847240000) avustus Oma Järvenpää TULOT 87 000 90 000

Kunnan kust.osuus: 15,52 % 87 000 NETTO 18 067 17 000

9 ETSIVÄ NUORISOTYÖ (OKM) Eija MENOT 52 775 74 500

18470 Nuorisopalvelut (1847270000) avustus Järvenpää TULOT 40 500 60 000

- Kunnan kust.osuus 15,7 % 2017 60 000 1.1.2017 1.12.2017 NETTO 12 275 14 500

10 PEPUT YLÖS PENKISTÄ (AVI) Pirjo MENOT 6 949 12 500

18480 Liikuntapalvelut (1848190000) avustus Neuvonen TULOT 4 000 9 000

v. 2017 tilaus 1820036 6 800 1.1.2017 31.12.2018 NETTO 2 949 3 500

11 KELALTA KÄYTTÖÖN (AVI) Ari MENOT 4 815 4 000

18491 Kirjastopalvelut (1849170000) avustus Rahoitus Koistinen TULOT 4 000 4 000

- oma rahoitus 815 € 4 000 1.5.2016 31.12.2017 NETTO 815 0,

12 OMATOMIKIRJASTOJA KAINUUN KUNTIIN (AVI) Anette MENOT 109 0

18491 Kirjastopalvelut (1849180000) avustus Rahoitus Karjalainen TULOT 109 0

- avustusta siirretty 99.890,80 € ->2018 100 000 1.4.2017 31.12.2018 NETTO 0 0

13 VARAUS MAHDOLLISIIN UUSIIN HANKKEISIIN Sirpa MENOT 0 15000

18402 Sivistyslautakunnan projektit (1840200000) Mikkonen TULOT

NETTO 0 15000

MENOT 325 819 340 142

SIVISTYSLAUTAKUNTA TULOT 221 193 257 938

NETTO 104 625 82 204

Kustannukset

158

Suomussalmen kunnan projektitTP 2017Päävastuualue: TEKNISET PALVELUT

PROJEKTI Hankkeen Tyyppi Aloittamis- Alkaa/ Päättyy/ Vastuu-

kok.kust. päätös tai alkanut päättynyt henkilö Projektin kustannukset Määräraha

Projektin nimi arvio € sopimus kk/vuosi kk/vuosi kunnassa yhteensä Tp 2017 Ta 2017

4 MENOT 18 314 20 000

TULOT 0 0

NETTO 18 314 20 000

2. Sile II -hanke 2 2014 12/2017 MENOT 20 542 18 000

TULOT 10 000 5 000

NETTO 10 542 13 000

2 2016 MENOT 0 10 000

TULOT 0 5 000

NETTO 0 5 000

Yhteensä MENOT 38 856 48 000

TULOT 10 000 10 000

NETTO 28 856 38 000

3. Perangan-

reitinkunnostus

KUNNAN KUSTANNUKSET

1. Varaus YTY-

projekteihin

Antti

Westersund

Jukka

Korhonen

Sinilevän vaivaamien

vesistöjen kunnostus

Jukka

Korhonen

159

11. YHTEENVETO, KESKEISET TUNNUSLUVUT JA KUVIOT

Asukasmäärä

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi 8661 8486 8336 8187 8051 7851 7710 7608

-muutos asukas -152 -175 -150 -149 -136 -200 -141 -141

-muutos % -1,72 -2,02 -1,77 -1,79 -1,66 -2,48 -1,80 -1,32

Tuloveroprosentti %

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi 19,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50

Kainuu 20,84 21,11 21,13 21,12 21,12

Koko maa 19,38 19,74 19,82 19,86 19,91

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/toimintakulut, %

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi 16,9 16,6 13,2 14,1 14,4 13,3 13,3 30,9

Kainuu 16,9 16,7 16,3 15,4

Koko maa 24 24 21 21,1

Vuosikate % /poistot

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi 113 136 131,4 107,2 95,2 20,7 60 98,7

Kainuu 136 158 91 105 107

Koko maa 100 106 91 127 150

Vuosikate euroa/asukas

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi 531 581 507 459 440 103 316 514

Kainuu 444 516 300 352

Koko maa 380 406 348 494

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointien rahavirta

euroa/asukas

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi -63 283 -386 -172 -48

Kainuu 957 197 -384 -316 -119

Koko maa -163 -10 -163 -9 86

Investointien tulorahoitus %

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi 87 65,9 56,6 68,1 90 15,3 85,3 51,9

Kainuu 48 106 43 51

Koko maa 57 33 56 81

Pääomamenojen tulorahoitus %

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi 70,3 55 47,9 54,6 65 11,7 54 43,8

Kainuu

Koko maa 41 24 35

Lainanhoitokate

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi 3,4 3,1 3 2,7 2,2 0,55 1,44 2,63

Kainuu 1,3 1,5 0,9 1,1

Koko maa 1,3 1,2 1,1 1,4

Kassasta maksut/vuosi, 1000 euroa

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi 73692 75453 75353 72021 70149 72899 68440 36560

Kassan riittävyys, pv

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi 48 65 55 54 72 14 12 -12

Kainuu 20 24 22 22

Koko maa 38 34 36 40

160

Omavaraisuusaste %

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi 78 77 78,1 77,3 74,5

Kainuu 65 65,8 63,9 62,1

Koko maa 61 61 60,2 59,9

Rahoitusvarallisuus euroa/asukas

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi -159 122 -269 -447 -473

Kainuu -1897 -1799

Koko maa -2245 -2406

Suhteellinen velkaantuneisuus %

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi 22 24 24 25,5 30

Kainuu 36 36,6 39,3 43,4

Koko maa 51 52 54,9 55,6

Velat ja vastuut % käyttötuloista

TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi 27 29

Kainuu

Koko maa

Lainat, euroa/asukas

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi 1255 1461 1327 1559 1951 1806 1818 1659

Kainuu 2155 2116 2392 2774 3265

koko maa 2540 2694 2835 2933 2921

Lainakanta 1000 euroa

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi 10880 12397 11058 12764 15710 14156 14020 12624

Kertynyt yli-/alijäämä 31.12. €/as

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi 1462 1941 2098 2212 2228 1694 1731 1800

Kainuu 1309 1519 1444 1562

koko maa 1290 1729 1735 1892

KUNTAKONSERNIN TUNNUSLUVUT

Konsernin vuosikate €/asukas

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi 763 757 776

Kainuu 817 850

koko maa 816 968

Konsernin lainakanta €/asukas

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi 2170 2728 2504 2728 3188

Kainuu 5637 5668 5703 6260

koko maa 5544 5768 5975 6146

Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, %

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi 29,2 29,4 34

Kainuu 60 64,1

koko maa 78,1 77,5

161

Tunnuslukujen laskentakaavoja:

Vuosikate % = 100 x vuosikate /(toimintatuotot+verotulot+valtionosuudet)

Poisto % = 100 x poistot käyttöomaisuudesta /(toimintatuotot+verotulot+valtionosuudet)

Investointien tulorahoitus % = 100 x vuosikate/(investointimenot-rahoitusosuudet )

Tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omarahoitusmenoista on rahoitettu tulorahoituksella.

Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 x vuosikate / (investointimenot-rahoitusosuudet+antolaino-

jen nettomuutos + lainanlyhennykset)

Tunnusluku kertoo, kuinka paljon investoinneista ja lainanlyhennyksistä on pysytty rahoittamaan

tulorahoituksella.

Lainanhoitokate = (vuosikate+korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset)

tunnusluku kertoo kertoo, kuinka hyvin vuosikate riittää vieraan pääoman velvoitteiden hoitamiseen.

Kassan riittävyys (pvm) = 365 pvm x (rahoitusom. arvopaperit+rahat ja pankkisaamiset) /kassasta

maksut

Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla.

Omavaraisuusaste % = 100 (oma pääoma + poistoero ja vapaehtoiset varaukset ) /( Koko pääoma -

saadut ennakot)

Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä si-

toumuksista pitkällä tähtäyksellä . Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kunta-

talouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Alle 50 %:n omavaraisuusaste merkitsee kunta-

taloudessa merkittävän suurta velkarasitetta.

Rahoitusvarallisuus euroa/asukas = ((Saamiset+ rahoitusarvopaperit+ rahat ja pankkisaamiset)) -

( (Vieraspääoma-Saadut ennakot)) / asukasmäärä

Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisin maksuun .

Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (Vieraspääoma - saadut ennakot) /(Toimintatuotot+

verotulot+ valtionosuudet)

Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman

takaisinmaksuun.

Lainakanta = Vieras pääoma - ( saadut ennakot+ ostovelat + siirtovelat + muut velat)

Tunnusluku tarkoittaa korollista vierasta pääomaa.

Lainasaamiset 31.12 = Sijoituksiin merkityt jvk –lainasaamiset ja muut lainasaamiset lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden ja mui-den yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Velat ja vastuut prosenttia käyttötaloudesta = 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot + Vuokravastuut) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, silloin kun vieraaseen pääomaan rinnastetaan myös vuokravastuut.

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Toimintakate 55130 55625 57168 55705 55267 56301 55170 18882

Verotulot 25946 26929 27383 26486 26303 26027 26517 15343

Valtionosuudet 33022 33528 32947 32777 32246 31307 31116 7470

Vuosikate 4603 4924 4230 3758 3540 994 2435 3914

Poistot 4061 3623 3220 3507 3713 3902 4057 3966

Lainakanta 10880 12397 11058 12764 15710 14156 13020 11624

Nettoinvestoinnit 5292 2534 7451 5481 3929 5075 2833 7523

162

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

SUOMUSSALMEN TALOUDEN KEHITYS 2013 - 2020

Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Poistot Lainakanta Nettoinvestoinnit

Toimintakate

Valtionosuudet

Verotulot

Lainakanta

Nettoinvestoinnit

Poistot

Vuosikate

163

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi 8661 8486 8336 8187 8051 7851 7710 7608

-muutos asukas -152 -175 -150 -149 -136 -200 -141 -141

-muutos % -1,72 -2,02 -1,77 -1,79 -1,66 -2,48 -1,80 -1,32

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

Asukasluvun muutos

Suomussalmi -muutos asukas -muutos %

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi 16,9 16,6 13,2 14,1 14,4 13,3 13,3 30,9

Kainuu 16,9 16,7 16,3 15,4

Koko maa 24 24 21 21,1

0

5

10

15

20

25

30

35

Toimintatuotot kuluista %

Suomussalmi Kainuu Koko maa

164

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suomussalmi 531 581 507 459 440 103 316 514

Kainuu 444 516 300 352

Koko maa 380 406 348 494

0

100

200

300

400

500

600

700

Vuosikate euroa/asukas

Suomussalmi Kainuu Koko maa

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017

Suomussalmi 48 65 55 54 72

Kainuu 20 24 22 22

Koko maa 38 34 36 40

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Kassan riittävyys

Suomussalmi Kainuu Koko maa

165

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017

Suomussalmi -159 122 -269 -447 -473

Kainuu -1897 -1799

Koko maa -2245 -2406

-3000

-2500

-2000

-1500

-1000

-500

0

500

Rahoitusvarallisuus

Suomussalmi Kainuu Koko maa

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017

Suomussalmi 1255 1461 1327 1559 1951

Kainuu 2155 2116 2392 2774 3265

koko maa 2540 2694 2835 2933 2921

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

Lainat euroa/asukas

Suomussalmi Kainuu koko maa

166

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017

Suomussalmi 1462 1941 2098 2212 2228

Kainuu 1309 1519 1444 1562

koko maa 1290 1729 1735 1892

0

500

1000

1500

2000

2500

Kertynyt yli-/alijäämä/asukas

Suomussalmi Kainuu koko maa

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017

Suomussalmi 2170 2728 2504 2728 3188

Kainuu 5637 5668 5703 6260

koko maa 5544 5768 5975 6146

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

Konsernilainat/asukas

Suomussalmi Kainuu koko maa

167

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017

Suomussalmi 763 757 776

Kainuu 817 850

koko maa 816 968

0

200

400

600

800

1000

1200

Konsernin vuosikate/asukas

Suomussalmi Kainuu koko maa

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017

Suomussalmi 29,2 29,4 34

Kainuu 60 64,1

koko maa 78,1 77,5

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Konsernin suht. velk. %

Suomussalmi

Kainuu

koko maa

168

12. KAINUUN SOTE – JA KAINUUN LIITTO -KUNTAYHTYMIEN

TILINPÄÄTÖSTIETOJA

Prosenttiosuus laskennallisesta perusteesta

TALOUSARVIO 2017 276 000 000

Laskennallinen Sotelle ja loput:

- 50 % asukasluvun perusteella ja

- 50 % verorahoituksen perusteella (t-2) 31.10.2016 50 % 50 %

Kunta Asukasluku 2016

Verotulot 2015

= t-2

Valtionosuud

et - STM

Verorahoitus

yhteensä

STM Vos sotelle:

Prosenttiosuus

laskennallisesta

perusteesta

%-OSUUS

VERORAHOI-

TUKSESTA

EURO-

0SUUS

MAKSUOSUUS

SOTELLE

Hyrynsalmi 2 422 7 688 168 4 244 135 11 932 303 5 306 883 3 221 226 2 951 872 11 479 981

Kajaani 37 622 138 154 528 23 795 635 161 950 163 40 005 532 43 719 809 45 852 741 129 578 082

Kuhmo 8 806 28 727 398 13 720 047 42 447 445 15 119 488 11 459 045 10 732 530 37 311 063

Paltamo 3 488 10 861 595 4 601 999 15 463 594 6 169 926 4 174 527 4 251 086 14 595 539

Ristijärvi 1 351 4 890 588 1 824 887 6 715 475 3 836 852 1 812 899 1 646 565 7 296 316

Sotkamo 10 523 38 377 323 8 991 849 47 369 172 12 948 230 12 787 706 12 825 166 38 561 103

Suomussalmi 8 336 27 925 507 13 727 032 41 652 539 15 773 757 11 244 453 10 159 706 37 177 916

72 548 256 625 107 70 905 584 327 530 691 99 160 668 88 419 666 88 419 666 276 000 000

Kunta Asukasluku 2015

Rahoitussuhde,

perussopimus

16 §, 2017 MAKSUOSUUS SOTELLE €/asukas

Soten ylijäämä v.

2017

Lopullinen kunnan

maksuosuus v. 2017

Lopullinen

maksuosuus

2017

€/asukas

Hyrynsalmi 2 422 4,16 11 479 981 4 740 48 611,56 11 431 369,44 4 720

Kajaani 37 622 46,95 129 578 082 3 444 548 693,68 129 029 388,32 3 430

Kuhmo 8 806 13,52 37 311 063 4 237 157 992,34 37 153 070,66 4 219

Paltamo 3 488 5,29 14 595 539 4 185 61 804,28 14 533 734,72 4 167

Ristijärvi 1 351 2,64 7 296 316 5 401 30 895,98 7 265 420,02 5 378

Sotkamo 10 523 13,97 38 561 103 3 664 163 285,59 38 397 817,41 3 649

Suomussalmi 8 336 13,47 37 177 916 4 460 157 428,53 37 020 487,47 4 441

72 548 100,00 276 000 000 3 804 1 168 711,96 274 831 288,03 3 788

LASKUTUS 2017 Laskutettavat erät Laskutettavat erät Laskutettavat erät RAHOITUS

Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi YHTEENSÄ

Laskutettu 11 524 952 129 425 724 37 418 454 14 698 046 7 321 707 38 613 837 36 997 280 276 000 000

Maksuosuus 11 479 981 129 578 082 37 311 063 14 595 539 7 296 316 38 561 103 37 177 916 276 000 000

Palautus/lisälaskutus 44 971 -152 358 107 391 102 507 25 391 52 734 -180 636 0

TUKIPALVELUT YHTEENSÄ v. 2017 ARVIOLASKELMA TILINPÄÄTÖSTÄ VARTEN

2.2.2018

ARVIO Nro Tietohallinto Taloushallinto Palkkahallinto YHTEENSÄ KOKO VUOSI

Tulosyksikkö (2016200000) (2016400000) (2016322000)

JAETTAVAT KUSTANNUKSET: 3 251 696 2 381 947 1 793 658 7 427 301

Soten osuus 2000 1 910 255 ENNAKOT

KORJAUSL

ASKELMA 1 785 910 ENNAKOT

KORJAUSLASKE

LMA 1 245 399 ENNAKOT

KORJAUSL

ASKELMA 4 941 565

Yhteensä

kuukausi-

ennakot

KORJAUSL

ASKELMA

Muiden osuudet:

Hyrynsalmi 1300 42 270 45 951 -3 681 33 283 33 011 272 26 749 21 663 5 086 102 302 100 625 1 677

Kajaani 1100 488 418 505 659 -17 241 0 0 0 0 0 488 418 505 659 -17 241

Kuhmo 1200 164 769 181 174 -16 405 114 997 104 736 10 261 102 294 78 808 23 486 382 060 364 718 17 342

Paltamo 1400 56 919 56 002 917 56 851 52 027 4 824 44 434 30 325 14 109 158 203 138 354 19 849

Puolanka 1500 79 778 87 423 -7 645 101 016 98 773 2 243 47 119 38 604 8 515 227 914 224 800 3 114

Ristijärvi 1600 25 129 28 976 -3 847 24 882 27 782 -2 900 29 246 22 379 6 867 79 257 79 137 119

Sotkamo 1700 192 167 198 362 -6 195 105 214 96 414 8 800 141 443 105 077 36 366 438 824 399 853 38 970

Suomussalmi 1800 150 346 159 468 -9 122 125 945 129 798 -3 853 98 223 75 545 22 678 374 514 364 811 9 704

KAMK 6100 0 0 0 27 241 22 882 4 359 47 530 34 382 13 148 74 770 57 264 17 506

Vilake 4200 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Kajaanin Vesi 4300 14 606 16 653 -2 047 0 0 0 0 0 14 606 16 653 -2 048

Kajaanin Mamselli 4400 86 566 92 431 -5 865 0 0 0 0 0 86 566 92 431 -5 865

Kajaanin Teatteri 4500 20 941 20 231 710 0 0 0 0 0 20 941 20 231 710

Kajaanin koulutusliik. 4600 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Kainuun liitto 3000 19 533 18 410 1 123 6 609 5 856 753 11 220 7 050 4 170 37 362 31 316 6 046

Laskutettavat 1 341 441 1 410 740 -69 300 596 037 571 279 24 758 548 258 413 833 134 424 2 485 736 2 395 852 89 882

169

KAINUUN SOTE -KUNTAYHTYMÄ Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, myöhemmin Kainuun sote, on aloittanut toimintansa 1.1.2013. Edeltänyt Kainuun maakunta -kuntayhtymä on purettu ja toiminta on jakaantunut usealle eri orga-nisaatiolle. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (sote ja liikelaitokset yhteensä)

2017 2016

1 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 337 044 334 357

Toimintakulut -329 416 -328 320

Valmistus omaan käyttöön 40 19

Toimintakate 7 628 6 056

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 24 3

Muut rahoitustuotot 245 232

Korkokulut -29 -39

Muut rahoituskulut -158 -155

Vuosikate 7 710 6 097

Poistot ja arvonalentumiset -7 541 -6 384

Satunnaiset erät 0 245

Tilikauden tulos 169 -42

Poistoeron lisäys/vähennys 0 0

Varausten lisäys 0 0

Rahastojen lisäys/vähennys 0 0

Tilikauden yli-/alijäämä 169 -42

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 102,3 101,8

Vuosikate / Poistot, % 102,2 95,5

170

TASE SOTE JA LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ VASTAAVAA 2017 2016

1 000 € 1 000 €

A PYSYVÄT VASTAAVAT 76 454 56 701

I Aineettomat hyödykkeet 2 281 3 323

1. Aineettomat oikeudet 610 842

2. Muut pitkävaikutteiset menot 1 534 2 395

3. Ennakkomaksut 137 86

II Aineelliset hyödykkeet 73 737 52 942

1. Maa- ja vesialueet 525 448

2. Rakennukset 30 688 31 257

3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 825 2 946

4. Koneet ja kalusto 5 036 5 283

6. Ennakkomaksut ja keskener. hank. 34 663 13 008

III Sijoitukset 436 436

1.Osakkeet ja osuudet 77 77

2. Muut lainasaamiset 0 0

3. Muut saamiset 359 359

B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2100 1908

1. Valtion toimeksiannot 907 753

2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 127 127

3. Muut toimeksiantojen varat 1 066 1 028

C VAIHTUVAT VASTAAVAT 30 158 24 473

I Vaihto-omaisuus 1 655 1 599

1. Aineet ja tarvikkeet 1 655 1 599

2. Keskeneräiset tuotteet 0 0

II Saamiset 16708 14 567

Pitkäaikaiset saamiset 114 71

2. Lainasaamiset 114 71

Lyhytaikaiset saamiset 16 594 14 496

1. Myyntisaamiset 8 847 7 907

2. Lainasaamiset 77 38

3. Muut saamiset 4394 4 349

4. Siirtosaamiset 3 276 2 202

IV Rahat ja pankkisaamiset 11 795 8 307

VASTAAVAA YHTEENSÄ 108 712 83 082

VASTATTAVAA 2017 2016

1 000 € 1 000 €

A OMA PÄÄOMA 15 200 15 031

I Peruspääoma 13 178 13 178

IV Muut omat rahastot 1 176 1 176

V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 677 718

VI Tilikauden yli/alijäämä 169 -41

B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET

VARAUKSET 0 0

1. Poistoero 0 0

2. Vapaaehtoiset varaukset 0 0

C PAKOLLISET VARAUKSET 4 906 3 757

2. Muut pakolliset varaukset 4 906 3 757

D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2 790 2 070

1. Valtion toimeksiannot 1 377 753

2. Lahjoitusrahastojen pääomat 347 289

3. Muut toimeksiantojen pääomat 1066 1028

E VIERAS PÄÄOMA 85 816 62 224

I Pitkäaikainen 35 136 1 395

2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 136 1 195

3. Lainat julkisyhteisöiltä 0 200

4. Lainat muilta luotonantajilta 33 000

II Lyhytaikainen 50 680 60 829

1. Joukkovelkakirjalainat 0 10 000

2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 356 324

3. Lainat julkisyhteisöiltä 200 200

5. Saadut ennakot 5 5

6. Ostovelat 15 499 13 751

7. Muut velat 3 072 3 522

8. Siirtovelat 31 548 33 027

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 108 712 83 082

TASEEN TUNNUSLUVUT

Omavaraisuusaste, % 14 18

Suhteellinen velkaantuneisuus 26 19

Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista, % 28 21

Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € 846 677

Lainakanta 31.12. 35 692 11 919

171

KAINUUN SOTE -KUNTAYHTYMÄ TULOSLASKELMA (ilman liikelaitoksia)

2017 2016

Toimintatuotot

Myyntituotot 290 601 703,33 286 213 119,85

Maksutuotot 28 962 982,15 28 862 359,07

Tuet ja avustukset 4 980 377,73 7 079 424,11

Muut toimintatuotot 3 527 210,11 328 072 273,32 4 263 932,30 326 418 835,33

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -133 881 781,52 -132 074 952,37

Henkilösivukulut

Eläkekulut -27 381 387,73 -28 141 833,24

Muut henkilösivukulut -7 093 964,23 -8 365 248,00

Palvelujen ostot -100 835 513,02 -96 717 248,19

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -23 729 399,62 -22 737 745,32

Varastojen lisäys(+) tai vähennys(-) 0,00 0,00

Avustukset -13 594 266,94 -18 448 329,05

Muut toimintakulut -14 265 821,54 -320 782 134,60 -14 027 780,32 -320 513 136,49

Toimintakate 7 290 138,72 5 905 698,84

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 24 290,52 2 625,00

Muut rahoitustuotot 243 196,14 231 133,16

Korkokulut -29 340,34 -38 576,02

Muut rahoituskulut -144 924,59 93 221,73 -141 481,92 53 700,22

Vuosikate 7 383 360,45 5 959 399,06

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -6 698 213,67 -6 087 892,73

Arvonalentumiset -685 146,78 -7 383 360,45 -116 506,33 -6 204 399,06

Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot 0,00 245 000,00

Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 245 000,00

Tilikauden tulos 0,00 0,00

Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) 0,00 0,00

Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 0,00 0,00

Rahastojen lisäys(-) tai vähennys (+) 0,00 0,00

Tilikauden yli-/alijäämä 0,00 0,00

172

KAINUUN SOTE -KUNTAYHTYMÄ TASE ILMAN LIIKELAITOKSIA VASTAAVAA 2017 2016

A PYSYVÄT VASTAAVAT 76 412 997,60 56 707 291,51

I Aineettomat hyödykkeet 2 065 833,68 3 155 492,30

1. Aineettomat oikeudet 2 065 833,68 3 155 492,30

II Aineelliset hyödykkeet 73 490 850,03 52 695 488,32

1. Maa- ja vesialueet 525 180,13 448 171,87

2. Rakennukset 30 688 106,26 31 256 577,42

3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 825 462,84 2 946 266,61

4. Koneet ja kalusto 4 795 032,93 5 036 916,08

6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset 34 657 067,87 13 007 556,34

hankinnat

III Sijoitukset 856 313,89 856 310,89

1. Osakkeet ja osuudet 497 802,27 497 799,27

2. Muut lainasaamiset 0,00 0,00

3. Muut saamiset 358 511,62 358 511,62

B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2 100 053,02 1 907 975,26

1. Valtion toimeksiannot 907 476,00 753 447,00

2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 126 883,37 126 883,37

3. Muut toimeksiantojen varat 1 065 693,65 1 027 644,89

C VAIHTUVAT VASTAAVAT 27 539 979,75 22 125 750,70

I Vaihto-omaisuus 1 655 204,89 1 598 932,30

1. Aineet ja tarvikkeet 1 655 204,89 1 598 932,30

II Saamiset 15 588 601,96 13 640 495,99

Pitkäaikaiset saamiset 113 771,61 70 520,67

2. Lainasaamiset 113 771,61 70 520,67

Lyhytaikaiset saamiset 15 474 830,35 13 569 975,32

1. Myyntisaamiset 7 988 271,79 7 178 809,90

2. Lainasaamiset 77 411,20 37 929,95

3. Muut saamiset 4 207 153,13 4 219 029,50

4. Siirtosaamiset 3 201 994,23 2 134 205,97

IV Rahat ja pankkisaamiset 10 296 172,90 6 886 322,41

VASTAAVAA YHTEENSÄ 106 053 030,37 80 741 017,47

VASTATTAVAA 2017 2016

A OMA PÄÄOMA 13 891 761,10 13 891 761,10

I Peruspääoma 12 891 761,10 12 891 761,10

IV Muut omat rahastot 1 000 000,00 1 000 000,00

V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 0,00 0,00

VI Tilikauden yli-/alijäämä 0,00 0,00

C PAKOLLISET VARAUKSET 4 905 858,00 3 756 765,00

2. Muut pakolliset varaukset 4 905 858,00 3 756 765,00

D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2 790 017,78 2 069 788,85

1. Valtion toimeksiannot 1 377 411,73 753 240,88

2. Lahjoitusrahastojen pääomat 346 912,40 288 903,08

3. Muut toimeksiantojen pääomat 1 065 693,65 1 027 644,89

E VIERAS PÄÄOMA 84 465 393,49 61 022 702,52

I Pitkäaikainen 35 136 280,10 1 394 853,60

1. Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 2 136 280,10 1 194 853,60

3. Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 200 000,00

4. Lainat muilta luotonantajilta 33 000 000,00 0,00

II Lyhytaikainen 49 329 113,39 59 627 848,92

1. Joukkovelkakirjalainat 0,00 10 000 000,00

2. Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 355 573,50 323 548,80

3. Lainat julkisyhteisöiltä 200 000,00 200 000,00

4. Lainat muilta luotonantajilta 0,00 0,00

5. Saadut ennakot 5 140,70 5 020,90

6. Ostovelat 15 328 755,24 13 614 792,81

7. Muut velat 2 977 941,23 3 428 514,05

8. Siirtovelat 30 461 702,72 32 055 972,36

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 106 053 030,37 80 741 017,47

173

KAINUUN LIITTO -KUNTAYHTYMÄ TULOSLASKELMA

2017 2016

Toimintatuotot

Myyntituotot 2 456 194,06 2 456 193,72

Maksutuotot 0,00 0,00

Tuet ja avustukset 451 279,82 66 735,09

Muut toimintatuotot 289 200,96 3 196 674,84 119 833,69 2 642 762,50

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -1 389 189,04 -1 165 192,18

Henkilösivukulut

Eläkekulut -282 978,51 -266 147,31

Muut henkilösivukulut -29 669,38 -39 845,91

Palvelujen ostot -1 179 772,57 -938 020,90

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -47 099,80 -56 346,21

Varastojen lisäys(+) tai vähennys(-) 0,00 0,00

Avustukset -96 250,48 -130 097,09

Muut toimintakulut -166 009,85 -3 190 969,63 -107 388,46 -2 703 038,06

Toimintakate 5 705,21 -60 275,56

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 0,00 0,00

Muut rahoitustuotot 39,76 15,37

Korkokulut

Muut rahoituskulut -884,85 -845,09 -1 797,72 -1 782,35

Vuosikate 4 860,12 -62 057,91

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00

Kertaluonteiset poistot 0,00 0,00 0,00 0,00

Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot 0,00 0,00

Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00

Tilikauden tulos 4 860,12 -62 057,91

Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) 0,00 0,00

Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 0,00 0,00

Rahastojen lisäys(-) tai vähennys (+) 93 537,76 -386 320,38

Tilikauden yli-/alijäämä 98 397,88 -448 378,29

174

KAINUUN LIITTO -KUNTAYHTYMÄ TASE VASTAAVAA 2017 2016

A PYSYVÄT VASTAAVAT 443 594,20 443 692,49

I Aineettomat hyödykkeet 0,00 0,00

1. Aineettomat oikeudet 0,00 0,00

II Aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00

1. Maa- ja vesialueet 0,00 0,00

2. Rakennukset 0,00 0,00

3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 0,00 0,00

4. Koneet ja kalusto 0,00 0,00

6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset 0,00 0,00

III Sijoitukset 443 594,20 443 692,49

1. Osakkeet ja osuudet 443 594,20 443 692,49

B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 3 377 603,03 3 545 664,01

1. Valtion toimeksiannot 0,00 0,00

2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,00 0,00

3. Muut toimeksiantojen varat 3 377 603,03 3 545 664,01

C VAIHTUVAT VASTAAVAT 2 267 667,67 1 818 387,44

I Vaihto-omaisuus 0,00 0,00

1. Aineet ja tarvikkeet 0,00 0,00

II Saamiset 598 638,55 551 853,61

Pitkäaikaiset saamiset 400 000,00 400 000,00

2. Lainasaamiset 400 000,00 400 000,00

Lyhytaikaiset saamiset 198 638,55 151 853,61

1. Myyntisaamiset 0,00 0,00

3. Muut saamiset 50 850,35 31 582,93

4. Siirtosaamiset 30 460,16 24 376,56

IV Rahat ja pankkisaamiset 1 669 029,12 1 266 533,83

VASTAAVAA YHTEENSÄ 6 088 864,90 5 807 743,94

VASTATTAVAA 2017 2016

A OMA PÄÄOMA 1 793 068,62 1 788 208,50

I Peruspääoma 467 268,63 467 268,63

IV Muut omat rahastot 292 782,62 386 320,38

V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 934 619,49 1 382 997,78

VI Tilikauden yli-/alijäämä 98 397,88 -448 378,29

C PAKOLLISET VARAUKSET 0,00 0,00

2. Muut pakolliset varaukset 0,00 0,00

D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 3 805 955,11 3 545 664,21

1. Valtion toimeksiannot 3 805 955,11 3 545 664,21

2. Lahjoitusrahastojen pääomat 0,00 0,00

3. Muut toimeksiantojen pääomat 0,00 0,00

E VIERAS PÄÄOMA 489 841,17 473 871,23

I Pitkäaikainen 0,00 0,00

2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 0,00

3. Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00

II Lyhytaikainen 489 841,17 473 871,23

2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 0,00

3. Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00

4. Lainat muilta luotonantajilta 0,00 0,00

5. Saadut ennakot 0,00 0,00

6. Ostovelat 185 121,71 194 342,17

7. Muut velat 37 310,97 32 343,94

8. Siirtovelat 267 408,49 247 185,12

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 6 088 864,90 5 807 743,94

175

13. LUETTELOT JA SELVITYKSET

13.1. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tilinpäätöksen säilytys

Käytetyt kirjanpitokirjat v. 2017 Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Tasekirja Tase-erittelyt Tase-erittelyiden sisältö Saldoselvitykset Tilinpäätöksen säilyttäminen Pysyvästi säilytettävät Tasekirja Tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus Vähintään 10 vuotta säilytettävät Kirjanpitokirjat Tililuettelo järjestettynä siten, että tietojenkäsittelyn suorittamistapa voidaan vaikeuksitta tode-

ta. Vähintään 6 vuotta Tilikauden tositteet (huomioitava pidemmän ajan vaatimat tositteet). Liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto (sisältyy tositteisiin). Koneellisen kirjanpidon täsmäytysselvitykset sekä muu kuin edellä mainittu kirjanpitoaineisto

(mm. tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt).

176

13.2. Tositelajit ja tositenumerosarjat

Ulkoisen laskennan tositelajit ja tositenumerosarjat

TL Per. Tositelajin nimi Lähde TS Nro-sarja Huom! AA Käyttöomaisuushankinnat

ja myynnit FI-AA 01 0100000000-

0109999999 Kumppaniyhtiö käytös-sä.

AB AB Kirjanpitotosite

FI-AA 01 0100000000-0109999999

AF AF Poistokirjaukset FI-AA 03 0300000000-0399999999

AZ AZ Investointien purkaminen FI-AA 02 0200000000-0299999999

BA Konekieliset tiliotetapahtumat FI-GL 06 0610000000- 0699999999

BC Epävarmat saamiset FI-AR 11 1100000000- 1199999999

BM Ostomaksut (automaattiset) FI-AP 24 0240000000- 0249999999

BS Tiliotetapahtumat – muut FI-GL 07 0700000000- 0799999999

DA DA Ennakkosuoritukset FI-AR 16 0160000000-0169999999

DR Myyntilaskut, hyvityslaskut FI-AR 18 0180000000-0189999999

Kumppaniyhtiö käytös-sä.

DT DT Asiakkaan tasaus (nollasuoritukset) FI-AR 09 9000000000-9099999999

DV DV Myyntisuoritukset (viitteelliset) FI-AR 17 0170000000-0179999999

DZ DZ Myyntisuoritukset (manuaaliset) FI-AR 14 0140000000-0149999999

FS Tilinpäätöstositteet FI 80 8000000000- 8099999999

Kumppaniyhtiö käytössä

KR KR Ostolaskut/Rondo (ilman ostotilausta syötett.)

FI-AP 19 0190000000-0199999999

Kumppaniyhtiö käytös-sä.

KS KS Sisäisten laskujen kuittaus FI-AP (FI-AR)

15 0150000000-0159999999

Kumppaniyhtiö käytös-sä.

KT KT Toimittajan tasaus (nollamaksut)

FI-AP 59 5900000000-5999999999

KZ KZ Ostomaksut (manuaaliset) FI-AP 15 0150000000-0159999999

PA Palkkatositteet FI 25 0250000000- 0259999999

PR Nimikkeen hinnanmuutos MM 48 4800000000-4899999999

R1 Myyntilaskut Effica FI-AR

R2 Myyntilaskut Effica-hyvityslaskujen kohdistukset

FI-AR

RC Korkolaskut FI-AR 30 3000000000- 3999999999

RE RE Ostolaskut (ostotilaukseen perustuvat)

MM 51 5100000000-5199999999

Kumppaniyhtiö käytös-sä.

RV RV Myyntilaskut SD 00 1000000000-1999999999

Kumppaniyhtiö käytös-sä.

SA SA Muistiotositteet FI-GL 01 0100000000-0109999999

Kumppaniyhtiö käytös-sä.

SB Myyntilaskut muut erikoissairaanh. FI-AR Patologia Neropatti-järjestelmä

SB Myyntilaskut muut erikoissairaanh. FI-AR Röntgen RIS-järjestelmä

SB Myyntilaskut muut erikoissairaanh. FI-AR Ravintohuolto Aivo-ohjelma

SB Sisäiset myyntilaskut FI-GL Erikoissairaanhoidon leikkaus-anestesia, tehohoito, dialyysi Tiedot saadaan Efficasta, ei mene myyntireskontraan

SB SB Muistiotositteet sisäiset myyntilaskut FI-GL 12 0120000000-0129999999

Kumppaniyhtiö käytös-sä.

SC SC Käteisalennusten kirjaus FI-GL 01 0100000000-0109999999

Kumppaniyhtiö käytös-sä.

SK SK Kassatositteet FI-GL 13 0130000000-0139999999

Kumppaniyhtiö käytös-sä.

177

ST ST Pääkirjatilien tasaus FI-GL 39 3900000000-3909999999

WA Varastosta otto MM 49 4900000000-4999999999

WE Nimikkeen vastaanotto MM 50 5000000000-5099999999

WI Inventointierot MM 49 4900000000-4999999999

WL Varastosta otto/toimitus SD 49 4900000000-4999999999

Liittymät:

L1 Hammashuoltolaskutukset FI-AR 90 9000000000- 9999999999

L2 Terveydenhuollon laskutukset FI-AR 90 9000000000- 9999999999

L3 Pegasos työterveyslaskutus FI-AR 90 9000000000- 9999999999

L4 Effica potilaslaskutus FI-AR 90 9000000000- 9999999999

L5 Hellevi FI-AR 90 9000000000- 9999999999

L6 Komartek vesilaskutus FI-AR 90 9000000000- 9999999999

L7 Komartek lämpölaskutus FI-AR 90 9000000000- 9999999999

L8 Mela FI-AR 90 9000000000- 9999999999

L9 ProConsona sosiaalityö FI-GL 90 9000000000- 9999999999

M1 Kassajärjestelmä FI-GL 90 9000000000- 9999999999

M2 Kassajärjestelmä FI-AR 90 9000000000- 9999999999

M3 ProExellenta FI-GL 90 9000000000- 9999999999

M4 Aqua vesilaskutus FI-GL 90 9000000000- 9999999999

Taulukossa lähde tarkoittaa mySAP:n osajärjestelmää, jossa tosite alunperin syntyy:

SD = myynti, jakelu ja laskutus (Sales and Distribution)

MM = materiaalihallinto, varastonhallinta ja osto (Materials Management)

FI = ulkoinen laskenta (Financial Accounting) o FI-AP = ostoreskontra (Accounts Payable) o FI-AR = myyntireskontra (Accounts Receivable) o FI-GL = pääkirjanpito (General Ledger) o FI-AA = käyttöomaisuuskirjanpito (Asset Accounting)

Myös liittymien kohdalla lähde on FI-GL, jos ko. tapahtumat siirretään suoraan mySAP:n pääkirjanpitoon.

MM-ostolaskujen tositelajia käytetään myös silloin, kun materiaalihallinnossa tehdään hyvityslasku tai alku-peräinen lasku peruutetaan. Vastaavasti ostoreskontran ostolaskun tositelajia käytetään ostoreskontrassa tapahtuvissa hyvityksissä ja peruutuksissa.

SD-myyntilaskujen tositelajia käytetään myös silloin, kun myyntijärjestelmässä tehdään lisäveloitus, hyvitys-lasku tai alkuperäinen lasku peruutetaan. Vastaavasti myyntireskontran myyntilaskun tositelajia käytetään suoraan myyntireskontrassa tapahtuvissa hyvityksissä ja peruutuksissa.

Kaikki ulkoisen laskennan tositenumerosarjat alkavat alusta vuosittain, paitsi myyntilaskut (RV), jonka tosite-numerointi ei ala vuoden alusta uudelleen vaan jatkuu (jos tositenumerona käytetään laskunumeroa). Korko-laskuille voidaan määritellä laskunumerosarja, kun ne tulostetaan mySAP:sta. Korkolaskujen laskunumero-sarja on jatkuva eli se ei ala alusta tilivuoden vaihtuessa.

178

14. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

179

15. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ