© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 2Helena Palmgren

Työkyvyn johtaminen pienissä yrityksissä

Työterveyspäivät 23.10.2012; Kannattaako työkykyjohtaminen?Helena Palmgren, kehittämispäällikkö

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 3Helena Palmgren

TYÖKYKYJOHTAMINEN

• Hyvää johtamista

• Kaikki yrityksessä työskentelevät saavat tukea työkyvylleen• Työkyvyn edistäminen ja ylläpitäminen

(promootio)• Varhainen puuttuminen ja tuki• Kun työkyky on jo selvästi uhattuna eli työhön

paluun, työssä jatkamisen ja osittaisenkin työkyvyn tukeminen ja säilyttäminen

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 4Helena Palmgren

Yritykset kokoluokittain 2009 (pl. alkutuotanto) (Lähde Tilastokeskus 2009)

YRITYSKOKO YRITYKSIÄ lukumäärä

OSUUS YRITYKSISTÄ

%

OSUUS HENKI-LÖSTÖSTÄ

%

OSUUS LIIKE-VAIHDOSTA

% Pienet yritykset: alle 50 henkilöä < 2 henkilöä 2–9 henkilöä 10–49 henkilöä

260 817

177 035 69 296 14 486

98,9

67,1 26,3 5,5

45,4

7,4 17,7 20,3

34,5

5,6 11,5 17,4

Keskisuuret yritykset: 50–249 henkilöä

2 334

0,9

17,0

16,5

Suuret yritykset: vähintään. 250 henkilöä

608

0,2

37,6

49,0

YHTEENSÄ

263 759

100

100,0

100

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 5Helena Palmgren

Miten pienet yritykset organisaatioina eroavat suurista yrityksistä?

SYSTEEMISET EROT

SUURET YRITYKSET PIENET, yrittäjävetoiset YRITYKSET

Historia

Melko pitkä, traditiot, rutiinit Lyhyt; ei perinteitä, rutiineja

Johtamisjärjestelmä

Ammattijohtajia, koulutus ja/tai kokemus

Perustajat/yrittäjät johtavat

Rakenne

Hierarkkinen ja/tai byrokraattinen

Matala, epämuodollinen, erityinen

Tieto- ja muut järjestelmät

Kehittyneitä, virallisia: tieto-, henkilöstöhallinto- ym.

Epävirallinen, ei kehittyneitä järjestelmiä

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 6Helena Palmgren

Miten pienet yritykset organisaatioina eroavat suurista yrityksistä?

SYSTEEMISET EROT

SUURET YRITYKSET PIENET, yrittäjävetoiset YRITYKSET

Hallinto

Hallitus tai johtokunta vaikutusvaltianen

Omistajan (usein perustajan) päätökset, harvoin toimivaa hallitusta

Omistajuus

Hajautettu, usein julkinen, osakkeen arvo tärkeä

Yksityinen, läheinen, usein perheen omistama. Tulos tärkeämpi kuin osakkeen arvo

Perhe

Perheillä vain harvoin vaikutusvaltaa tai osallisuutta toimintaa

Perustajan/omistajan perheenjäseniä tai sukulaisia usein töissä yrityksessä

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 7Helena Palmgren

Suuret ja pienet yritykset ovat lähtökohtaisesti erilaisia• Keskeisimmät erot liittyvät yrityksen johtamiseen

• Persoonallinen johtamistapa• Rakenteet ja prosessit eivät sido johtajia• Ei suoraa ulkopuolista kontrollia (Bolton ym. 1971)

• Päätöksenteko on keskittynyt johtajan käsiin• Näin erityisesti silloin, kun johtaja on omistaja• Omistajuus antaa johtaja-omistajalle oikeuden tehdä

päätöksiä yksin• Tästä seuraa sekä hyötyjä että haasteita

• Johtaja-omistajan osaaminen ja tahtotila!

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 8Helena Palmgren

Pienen yrityksen johtajuuden vahvuuksia

Parhaimmillaan

• Selkeät, yhteiset tavoitteet• Riittävän läheiset, luottamukselliset ja arvostavat

johtaja-alaissuhteet• Riittävän avoin tiedonkulku, avoin vuorovaikutus • Hyvät vaikuttamismahdollisuudet

• Oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu• Turvallisuuden ja yhteenkuuluvaisuuden tunne• Hyvä työilmapiiri, yrityksessä viihdytään

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 9Helena Palmgren

Pienten, yrittäjävetoisten yritysten johtajuuden haasteet

• Tarkka kontrolli ja jakamisen vaikeus• Ei haluta, että kukaan puuttuu yrityksen asioihin• Vain perheenjäsenet voivat puuttua asioihin• Vaikea luottaa ulkopuolisiin, kaikki langat omissa käsissä

• Vaikea pyytää ja ottaa vastaan apua• Odotetaan työntekijöiltä samaa kuin mihin itse on

valmis yrityksen puolesta

• Ei avointa keskustelua johtajan ja alaisten välillä• Epäselvät tavoitteet (työntekijöille)• Vaikutusmahdollisuudet puutteelliset

• Mukauduttava päätöksiin, vaikka kokisi ne epäonnistuneiksi

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 10Helena Palmgren

Pienten, yrittäjävetoisten yritysten johtajuuden haasteet

• Erityisesti pienissä yrityksissä tarvitaan tietoa • työhyvinvoinnin merkityksestä yrityksen tuloksellisuudelle

(esim. von Bonsdorff 2010, Palmgren ym. 2010b),• työkyvyn ja sen tukemisen hyödyistä • työterveyshuollon mahdollisuuksista auttaa yritystä työkyvystä

huolehtimisessa.

• … ja tukea• työkykyjohtamiselle

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 11Helena Palmgren

Työterveyshuollolle velvoite tukea työkykyjohtamista • Työterveyshuollon tehtävä on antaa neuvontaa

ja ohjausta• Työterveysyhteistyöstä ja työkyvyn hallinnan,

seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännön järjestämisestä

• Työterveyshuolto voi asiantuntijana tehdä ehdotuksia työnantajalle tai tämän edustajalle: • Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen

hyvistä käytännöistä

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

Pienille yrityksille kohdennettutyöterveyshuollon toimintamalli

Tukee työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen kehittymistä ja toteutumista pienissä yrityksissä

1. työterveyshuoltosopimusta solmittaessa2. työterveyshuollon toiminnasta ja työterveysyhteistyöstä

sovittaessa3. jatkuvassa työterveysyhteistyössä

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 13Helena Palmgren

Työterveyshuollosta sopiminen

Sopimusneuvottelu työpaikalla: Tietoa työter-veyshuollon tavoitteista, sisällöstä, palveluprosessista, työkyvyn hallinnasta, työn-antajan vastuista ja yhteis-toimintamenettelyistä, työ-paikkaan tutustuminen: tpk:n menetelmät ja sisällöt

Työterveys-huolto-sopimus

TYÖTERVEYS-HUOLTO-SOPIMUS-NEUVOTTELU JA SOPIMUKSEN SOLMIMINEN

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 14Helena Palmgren

Työterveyshuollon käynnistäminen

Terveystarkastus (työterveyshoitaja, tarvitta-essa työterveyslääkäri, tarvittaessa lisäselvitykset)

Työn, terveyden ja työolojen terveydellisen merkityksen selvitys

Voimavarat ja terveys-vaarat kartoitettu, ei lisäselvitystarvetta eikä perustetta laki-sääteisille terveys-tarkastuksille

Henkilöasiakkaan työn, terveyden ja työolojen itsearviointi

Yritykselle palaute ja suositukset jatkotoimen-piteiksi sekä ehdotus työ-terveyshuollon toiminta-suunnitelmaksi työpaikkaan tutustumisen ja henkilöasiakkaiden tietojen analyysin perusteella

Työn ja terveyden itsearviointi-lomake

Terveys-suunnitelma

Raportti

Riskin-arviointi tehty

Ei tehty riskin-arviointia

Työssä tai työpaikalla terveysvaaroja tai tarve lisäselvitykseen terveys-vaaroista ja -haitoista, kuormitustekijöistä tai voimavaroista

Sovitaan työpaikalla työterveystoiminnan tarpeet ja tavoitteet, työ-kyvyn hallinnan käytännöt, roolit ja vastuut sekä työ-terveyshuollon toiminta

Työpaikkaselvitys tai yhdistetty riskinarviointi ja työpaikkaselvitys; yritykselle palaute ja suositukset jatkotoimen-piteiksi; ehdotus työterveyshuollon toimintasuunnitelmaksi

Sovitaan työpaikalla työterveystoiminnan tarpeet ja tavoitteet, työkyvyn hallinnan käytännöt, roolit ja vastuut sekä työterveys-huollon toiminta

Työterveys-huollon toiminta- suunnitelma

Raportti

TYÖTERVEYS-HUOLTO-TOIMINNAN KÄYNNISTÄ- MINEN

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 15Helena Palmgren

Jatkuva työterveyshuoltotoiminta

JATKUVA TYÖTERVEYS-HUOLTO- TOIMINTA

Toimintasuunnitelman mukainen työterveyshuollon jatkuva toiminta - yhteydenotto yritykseen vuosittain - henkilöasiakkaiden itsearvioinnit - terveystarkastukset tarvittaessa - työpaikkaselvitykset sopimuksen mukaan ja tarvittaessa - työterveysyhteistyö - arviointi ja kehittäminen vuotuisten yhteydenottojen ja sovituin väliajoin työpaikalla työterveyshuollon palaute-tilaisuuksien yhteydessä

Päivitetty työterveys-huollon toiminta-suunnitelma

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 16Helena Palmgren

Sopimusneuvottelu työpaikalla: Tietoa työter-veyshuollon tavoitteista, sisällöstä, palveluprosessista, työkyvyn hallinnasta, työn-antajan vastuista ja yhteis-toimintamenettelyistä, työ-paikkaan tutustuminen: tpk:n menetelmät ja sisällöt

Terveystarkastus (työterveyshoitaja, tarvitta-essa työterveyslääkäri, tarvittaessa lisäselvitykset)

Työn, terveyden ja työolojen terveydellisen merkityksen selvitys

Voimavarat ja terveys-vaarat kartoitettu, ei lisäselvitystarvetta eikä perustetta laki-sääteisille terveys-tarkastuksille

Henkilöasiakkaan työn, terveyden ja työolojen itsearviointi

Yritykselle palaute ja suositukset jatkotoimen-piteiksi sekä ehdotus työ-terveyshuollon toiminta-suunnitelmaksi työpaikkaan tutustumisen ja henkilöasiakkaiden tietojen analyysin perusteella

Työterveys-huolto-sopimus

Työn ja terveyden itsearviointi-lomake

Terveys-suunnitelma

Raportti

Riskin-arviointi tehty

Ei tehty riskin-arviointia

Työssä tai työpaikalla terveysvaaroja tai tarve lisäselvitykseen terveys-vaaroista ja -haitoista, kuormitustekijöistä tai voimavaroista

Sovitaan työpaikalla työterveystoiminnan tarpeet ja tavoitteet, työ-kyvyn hallinnan käytännöt, roolit ja vastuut sekä työ-terveyshuollon toiminta

Työpaikkaselvitys tai yhdistetty riskinarviointi ja työpaikkaselvitys; yritykselle palaute ja suositukset jatkotoimen-piteiksi; ehdotus työterveyshuollon toimintasuunnitelmaksi

Sovitaan työpaikalla työterveystoiminnan tarpeet ja tavoitteet, työkyvyn hallinnan käytännöt, roolit ja vastuut sekä työterveys-huollon toiminta

Työterveys-huollon toiminta- suunnitelma

Raportti

TYÖTERVEYS-HUOLTO-SOPIMUS-NEUVOTTELU JA SOPIMUKSEN SOLMIMINEN

TYÖTERVEYS-HUOLTO-TOIMINNAN KÄYNNISTÄ- MINEN

JATKUVA TYÖTERVEYS-HUOLTO- TOIMINTA

Toimintasuunnitelman mukainen työterveyshuollon jatkuva toiminta - yhteydenotto yritykseen vuosittain - henkilöasiakkaiden itsearvioinnit - terveystarkastukset tarvittaessa - työpaikkaselvitykset sopimuksen mukaan ja tarvittaessa - työterveysyhteistyö - arviointi ja kehittäminen vuotuisten yhteydenottojen ja sovituin väliajoin työpaikalla työterveyshuollon palaute-tilaisuuksien yhteydessä

Päivitetty työterveys-huollon toiminta-suunnitelma

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5.11.2012 17Helena Palmgren

KIITOS!

Helena PalmgrenTkT, KM; kehittämispäällikköTyöterveyslaitosTopeliuksenkatu 41 a A00250 Helsinkipuhelin 030 474 2643helena.palmgren@ttl.fi