Palvelusetelin sääntökirjat ja hinnoittelu, 17.03.2011

Palvelusetelin sääntökirjat ja hinnoittelumallit

© Sitra 2009

Sitran tavoitteet palvelusetelihankkeessa

• Kaikilla kansalaisilla on oltava mahdollisuus oikeus valita!- Lainsäädäntö ja markkinat ts. palvelujen tarjonta asettaa

rajoituksia valinnan vapaudelle- Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä ts. valinnan

vapaudesta

• Kansalaisten yhdenvertaisuus ja sosiaalinen oikeuden mukaisuus ovat palvelusetelin hinnoittelun keskiössä - Kaikilla kansalaisilla pitää olla mahdollisuus valita -

kansalaisen tulot eivät saa tätä valintaa rajoittaa- Asiakkaan omavastuu osuuden tulee olla kohtuullinen- Hintakatto –malli

Tuomo Melin, Sitra 2

© Sitra 2009

Palveluseteliportaali, sähköinen palveluseteli ja palvelukortti (ICT –PROJEKTIT)

Hammas-hoito

Perus-terveyden-

huolto

Erikoissai-raanhoito

Kuntoutusja apu-välineet

Vanhus-palvelut

Vammais-palvelut

Päivä-hoito

Henkilökohtainen budjetti

Palvelu-, asiakas- ja kannustinohjausmalli

Perusterveydenhuollon valinnan vapaus

Palveluseteli ja avoimet hinnat

HINNOITTELU- JA SOPIMUSPROJEKTIPalveluseteliseminaarit kunnille

Hinnoittelumallien kerääminen ja analysointiPalvelukohtaisten sääntökirjojen laatiminen

Taloudellinen mallintaminen

3Tuomo Melin, Sitra

© Sitra 2009

Mikä on palveluseteli?

• Kunta tai kuntayhtymä voi käyttää palveluseteliä järjestämissään sosiaali- ja terveyspalveluissa, joiden tuottamisesta vastaavat kunnan hyväksymät yksityiset palveluntuottajat. Palvelusetelijärjestelmässä kunta arvioi palveluntarpeen, myöntää palvelusetelin ja sitoutuu maksamaan asiakkaan hankkimat palvelut palvelusetelin arvoon asti. Palvelusetelin arvon päättää kunta.

• Kunta päättää - palvelusetelijärjestelmän käyttöönotosta, - palvelusetelillä hankittavista palveluista tai palvelukokonaisuuksista, - palveluntuottajien hyväksymiskriteereistä ja- palvelusetelin arvosta.

• Palvelusetelillä konkreettisena maksuvälineenä ei tarkoitettaisi pelkästään painettua palveluseteliä, vaan palvelusetelinä voisi toimia myös esimerkiksi sähköinen kortti tai viranomaispäätös.


© Sitra 2009

Kuka palvelusetelin myöntää, mitä sillä saa ja mihin se käy?• Kunta (tai kuntayhtymä) myöntää palvelusetelin ja päättää sen käyttökohteista

ja palvelusetelin sopivuudesta asiakkaille, joilla on todettu palvelun tarve.

• Asiakkaan palvelun tai hoidon tarve on arvioitava ennen palvelusetelin myöntämistä. Tarpeen arviointi voidaan tehdä monilla eritavoin esimerkiksi suorittamalla tarpeenarviointi potilaan tai asiakkaan kertomien esitietojen, hänestä tehtyjen selvitysten ja tutkimusten perusteella Kunnalla on velvollisuus ottaa asiakkaan mielipide palvelusetelin saamisessa mahdollisuuksien mukaan huomioon sellaisessa palveluissa, joissa kunnalla on palveluseteli käytössä.

• Asiakkaalla ei ole kuitenkaan oikeutta vaatia palveluseteliä, vaan asiakkaan oikeus palvelusetelin saamiseen on sidottu kunnan valintaan käyttää palveluseteliä asiakkaan tarvitsemien palvelujen järjestämiseen, kunnan palvelusetelitoimintaan varaamiin määrärahoihin ja niiden riittävyyteen sekä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaan arviointiin asiakkaalle soveltuvasta palvelusta. Esimerkiksi sairauden asianmukaiseen hoitoon voi liittyä seikkoja, jotka estävät palvelusetelin käytön, vaikka asiakas sitä haluaisi.


© Sitra 2009

Jos ei halua palveluseteliä, vaan perinteistä ilmaista kunnan tai valtion palvelua, voiko palvelusetelistä kieltäytyä? • Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee ohjata

hänet kunnan muilla tavoin järjestämien palvelujen piiriin.

• Viranomaisen tulisi aina kertoa asiakkaalle kyseisestä vaihtoehdosta. Asiakkaan kieltäytyminen palvelusetelistä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asiakkaalle syntyisi vahvempi oikeus saada kunnan itse tuottamia tai ostopalveluna hankkimia palveluja kuin hänellä lain nojalla muutoin olisi. Asiakas voisi vaatia palvelun järjestämistä muulla tavalla ja asiakasmaksulain mukaisesti hinnoiteltuna esimerkiksi tilanteessa, jossa hän kokisi palvelusetelillä tuotettavan palvelun omavastuuosuuden jäävän liian korkeaksi tai olisi muutoin haluton toimimaan kuluttajan tavoin palveluja valitessaan.

• Asiakkaan mielipide palvelusetelin saamisesta tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon silloin, kun kunnassa käytetään palveluseteliä asiakkaan tarvitseman palvelun järjestämiseen.


© Sitra 2009

Palvelusetelin sääntökirja


© Sitra 2009

Mitä sääntökirjoilla tarkoitetaan?

• Palvelun tuottajien hyväksymiskriteerit muodostavat asiakirjan, jota kutsutaan sääntökirjaksi. Kunta päättää,- mitä palveluja hankitaan palvelusetelillä? - palvelun sisällöstä ja laadusta ja luo siten kriteerit palvelun tuottajien

hyväksymiselle.

• Palvelun tuottaja päättää haluaako ryhtyä palvelusetelituottajaksi kunnan määrittelemin ehdoin. Sopimus palvelun hankkimisesta tehdään asiakkaan ja palvelun tuottajan välillä.

• Kunta suorittaa jatkuvaa hyväksyttyjen palvelun tuottajien valvontaa.


© Sitra 2009

Sääntökirjojen sisältö• Lainsäädännöstä nousevat ns. pakolliset (yleinen osa)

- Yleisessä osassa pakollisilla hyväksymisehdoilla tarkoitetaan lainsäädännössä olevia hyväksymisehtoja. Näitä ovat mm. vaatimus, että palvelutaso on samaa tasoa kuin kunnallinen palvelutuotanto ja että palvelun tuottajia kohdellaan tasapuolisesti ketään syrjimättä.

• Kunnan itsensä asettamat ns. harkinnanvaraiset (palvelukohtainen osa) hyväksymisehdot.- Palvelukohtaisessa osassa harkinnanvaraisilla hyväksymisehdoilla

tarkoitetaan kunnan itsensä määrittelemiä hyväksymisehtoja, joita ovat mm. palvelusetelin hinnoitteluun liittyvät määritykset palvelusetelin arvosta ja hinnasta. Harkinnanvaraiset hyväksymisehdot eivät kuitenkaan voi olla ristiriidassa lainsäädännöstä nousevien pakollisten hyväksymisehtojen kanssa.


© Sitra 2009

Kaihikirurgian sääntökirja


© Sitra 2009

Kaihikirurgian sääntökirjan keskeiset osat

• Poissulkukriteerit

• Palvelun sisältö

• Komplikaatioiden hoito

• Laatuelementit


© Sitra 2009

Kaihikirurgian poissulkukriteerit

• Potilaalla ei ole kunnan hyväksymää lähetettä• Kyseessä ei ole käypäsuosituksen mukainen leikattava kaihi• Potilas ei kykene kommunikoimaan häntä hoitavan henkilökunnan

kanssa tai ei ole pintapuudutukseen sopiva• Potilas on alle 18 vuoden ikäinen• Potilas tarvitsee ulkopuolisen henkilön antamaa tulkkausta• Potilaalla on epätasapainossa oleva vakava yleissairaus tai ei pysy

paikoillaan• Kyseessä on vuodepotilas• Suuri riski lasiaiskirurgian tarpeeseen (esimerkiksi selkeä

facodoneesi)• Kaihileikkauksen estävä tai komplisoiva muu silmäsairaus

(esimerkiksi epästabiili glaukooma, aktiivi uveiitti tai infektio leikattavassa silmässä)

• Potilas on käynyt läpi taittovirheleikkauksen


© Sitra 2009

Kaihikirurgia – palvelun sisältö

• Esitutkimuksen suorittaa leikkaava lääkäri tai hänen valtuuttamansa terveydenhuollon ammattihenkilö

• Jälkitarkastuksen (samana tai seuraavana päivänä) tekee leikkaava lääkäri tai hänen valtuuttamansa terveydenhuollon ammattihenkilö

• Leikkaus fako-tekniikalla pintapuudutuksessa ja silmän sisäisessä antibioottisuojassa

• Henkilökuntavaatimuksena on leikkaava lääkäri, jota avustaa lukumäärältään riittävä, riittävän koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattihenkilökunta

• Valviran antama lupa toimia erikoislääkärinä Suomessa sekä luotettavasti dokumentoitu vähintään 500 kaihileikkauksen kokemus

• Linssinä käytetään akryyli- tai silikonimateriaalista valmistettua, taivutettavaa tekomykiötä, joissa on CE-merkintä. HUS:lla on oikeus rajoittaa tietyn linssin käyttöä jos se osoittautuu huonoksi


© Sitra 2009

Kaihikirurgia – palvelun sisältö

• Palveluntuottajan on toimitettava kahden viikon sisällä hoidosta palaute potilaalle, lähettävälle lääkärille ja sairaalalle.

• Palvelun tuottajan on seurattava erikseen sovittuja laatuparametreja ja raportoitava niistä.

• Asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisillä asiakastyytyväisyyskyselyillä.

• Palveluntuottajan on informoitava HUS:ia kaikista TEO:lle tai muille viranomaisille tehdyistä potilasvalituksista tai muistutuksista, jotka liittyvät palvelusetelijärjestelmään


© Sitra 2009

Kaihikirurgia - leikkaukseen kuuluvat komplikaatiot• Perioperatiiviset:

- Ateriorinen vitrektomia ja mikäli mahdollista etukammiolinssin asetus

- Vuotava haavan ompelu- Välitön ensiapu elvytys ja muissa vakavissa tiloissa

• Postoperatiiviset, 14 vuorokautta leikkauksen jälkeen:- Välitön postoperatiivinen paineen noousu- Kystinen maculaödema (CME) primäärihoito- Erosio, vuotava haava, haavainfektio- Anteriorisen lasiaistraktion poisto


© Sitra 2009

Laadunseuranta

• Komplikaatioiden seuranta puolivuosittain• Potilasvahinkoilmoitukset ja muistutukset• Asiakas tyytyväisyyskysely noin 1 kk leikkauksen jälkeen

silmälasimäärityksen yhteydessä- Näkökyky- Elämänlaatu- Palveluntaso


© Sitra 2009

Tehostetun palveluasumisen sääntökirja


© Sitra 2009

• Sääntökirja koostuu kahdesta osasta- Yleinen osa, jossa määritellään palvelusetelin lainsäädännölliset ja

toiminnalliset reunaehdot, asiakkaan, tuottajan ja kunnan näkökulmasta

- Erityinen osa, jossa määritellään palvelusetelijärjestelmä vanhusten tehostetun palveluasumisen osalta.

- Asiakasryhmän määrittely- Missä ajassa palvelun piiriin on päästävä- Henkilökunnan pätevyysvaatimukset- Palvelun sisältövaatimukset- Turvallisuus- Laatuparametrit- Tuottajan vastuu virheistä ja viivytyksistä seuraamukset- Reklamaatio ja asiakaspalaute- Tuottajan palvelusetelituottajien rekisteristä poistaminen- Maksukäytäntö- Tietojärjestelmä vaatimukset- Asiakastietojen käsittely ja dokumentointi sekä arkistointi

Tehostettu palveluasuminen - sääntökirja

18Tuomo Melin, Sitra

© Sitra 2009

• luonteeltaan minimistandardeja, koska ovat yksipuolisesti luotuja (julkinen)

• etukäteen määritellyt tuloksellisuusindikaattorit kunnan näkökulma:- hinta ja asiakastyytyväisyys- hoidon tason arviointi

• yhteinen valvonta ja tuotteiden yhtenäisyys- palvelun taso määritelty, vähentää poikkeamia ja virheitä- lisää palvelun luotettavuutta ja turvallisuutta- palvelun laadun parantaminen mahdollista, mm.

asiakkaiden/kuntalaisten palautteiden avulla

• pyritään standardoimaan - tuottajien hyväksymiskriteerit seudullisesti ja valtakunnallisesti jotta

vertailu eri osapuolten kesken onnistuu- tuottajat voivat vertailla ja luoda riittävän palvelun tason, kehittää

innovatiivisia palveluja, joista asiakas/kuntalainen on halukas maksamaan

Palveluntuottajan hyväksymiskriteerit


© Sitra 2009

Palveluntuottajan hyväksymiskriteerit – tehostettu palveluasuminenPALVELU PALVELUN SISÄLTÖ

Tehostettu palveluasuminen1. Yleiset sopimusehdot Lakien vaatimat velvoitteet, mm. palvelusetelilaki

sosiaalihuoltolaki2. Tilat, laitteet ja välineet Varmistetaan, että tuottajalla on asianmukaiset

tilat sekä toimintaympäristö, joka mahd. palveluntuottamisen. esteettömyys ja turvallisuus

3. Henkilöstö Henkilöstö täyttää ammatilliset ja lakisääteisetvaatimukset. Henkilöstömitoitus on luvan mu-nen.

4. Osaaminen Henkilökunnan osaaminen on asiakkaiden hoidontarpeen edellyttämällä tasolla. Yhteistyövaatimukset asiakkaan, omaisten ja tilaajan kanssa.

5. Laadun hallinta Asiakkaiden itsemääräämisoikeus säilyy, oikeudenmukaisuus ja hyvä kohtelu sekä yksi-löllisyys ja turvallisuus pystytään takaamaan

6. Palvelun sisällön Asiakkaan palvelut ovat suunnitelmallisia ja vaatimukset tavoitteellisia. Ne perustuvat kirjattuun palvelu-

ja hoitosuunnitelmaan.7. Ateriat Asiakkaan ateriat ovat maittavia ja suositusten

mukaisia. Riittävä ravinto taataan.8. Turvallisuus Palveluyksikössä on henkilökuntaa ympäri-

vuorokauden. Asiakas saa aina yhteyden henki-lökuntaan.

9. Vaadittava raportointi ja Palveluntuottaja ilmoittaa kunnan vaatimat hoidonvalvonta hoidon laadun seurantatiedot, asiakaspalautteet

sekä toimenpiteet mitä palautteiden johdosta on tehty

10. Asiakastietojen käsittely Palveluntuottajan hyväksyminen on kunnan ja dokumentointi sekä arkis- hallintopäätös ja kunta toimii henkilötietolaintointi mukaisena rekisterinpitäjänä. Palveluntuottaja

sitoutuu noudattamaan laissa määrättyjä salas-sapito- ja vaitiolovelvollisuutta koskevia ohjeita.


© Sitra 2009

Palvelusetelin hinnoittelu


© Sitra 2009

Palvelusetelin hinnoittelun elementit

• Palvelun hinta = Palveluntuottajalle palvelusta maksettava hinta, joka muodostuu kunnan maksamasta osuudesta (palvelusetelin arvo) ja asiakkaan maksamasta osuudesta (asiakkaan omavastuu)

• Palvelusetelin arvo = kunnan maksama osuus palvelun hinnasta. Arvo voi olla sidottu asiakkaan tuloihin (tulosidonnainen) tai kaikille asiakkaille yhtä suuri (tasasuuruinen)

• Asiakkaan omavastuu = asiakkaan maksama osuus palvelun hinnasta

• Hintakatto = palvelusta palveluntuottajalle maksettava enimmäishinta, johon sisältyy kunnan maksama osuus ja asiakkaan omavastuu

• Markkinahinta = palvelusta palveluntuottajalle maksettava hinta, joka määräytyy markkinoiden ehdoilla

Asiakkaanomavastuu

Palvelu-setelin

arvo

Palvelun hinta


© Sitra 2009

23

Palvelusetelillä hankittavan palvelun hinta voidaan asettaa kahdella eri tavalla.

1. HintakattoKunta asettaa palvelusta maksettavan enimmäishinnan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunta asettaa palvelusta maksettavan enimmäishinnan yhdeksi palveluntuottajien hyväksymiskriteeriksi.

2. MarkkinahintaKunta antaa palvelusta maksettavan hinnan muodostua

vapaasti markkinoilla.

Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Tuomo Melin, Sitra

© Sitra 2009

24

Palvelusetelin arvo: tulosidonnainen tai tasasuuruinen

Palvelusetelin arvo voi olla joko tulosidonnainen tai tasasuuruinen.

1. Tulosidonnainen palveluseteliAsiakkaan tulot vaikuttavat palvelusetelin arvon suuruuteen. Palvelusetelin arvon suuruudelle määritellään vähimmäis- ja enimmäisarvo kunnan määrittämien perusteiden mukaisesti.

2. Tasasuuruinen palveluseteliOn kaikille asiakkaille yhtä suuri asiakkaan tuloista riippumatta.


© Sitra 2009

Palvelu-setelin arvo

kaikille sama

Palveluntuottaja määrittää hinnan hintakaton puitteissa

a) Palvelusetelin arvo tasasuuruinen

Asiakkaan omavastuuriippuu palvelusetelinarvosta ja palvelun hinnasta; hintakatto asettaa maksimin

Palvelusetelin arvo riippuu asiakkaan

tuloista

b) Palvelusetelin arvo tulosidonnainen

Asiakkaan omavastuuriippuu palvelun

hinnasta; hintakatto asettaa maksimin

Palveluntuottaja määrittää hinnan hintakaton puitteissa

Palvelusetelin arvo: tulosidonnainen tai tasasuuruinenHintakatto


© Sitra 2009


kaikille sama

Palveluntuottaja määrittää hinnan vapaasti

a) Palvelusetelin arvo tasasuuruinen

Asiakkaan omavastuuriippuu palvelusetelinarvosta ja palvelun

hinnasta

Palvelusetelin arvo riippuu asiakkaan

tuloista

b) Palvelusetelin arvo tulosidonnainen


hinnasta


Palvelusetelin arvo: tulosidonnainen tai tasasuuruinenMarkkinahinta


© Sitra 2009

27

Kunta - palvelusetelin arvon määritteleminen • Kunta määrittelee palvelusetelin arvon siten, että

- Palvelusetelin omavastuu on asiakkaalle kohtuullinen- Palvelusta palveluntuottajalle maksettava hinta kiinnostaa palveluntuottajaa ja

luo edellytyksiä markkinoiden kehittymiselle. Kunnan tehtävänä on luoda tasapuoliset toimintaedellytykset markkinoilla toimiville palveluntuottajille.

- Palvelusetelijärjestelmä on kunnalle pidemmällä aikavälillä kustannusneutraali tai kokonaiskustannuksia alentava.

• Kunta voi määritellä palvelusetelin arvon tarkastelemalla esimerkiksi- Nykyisten ostopalvelujen keskimääräisiä ja alimpia kustannuksia omassa

kunnassa ja muissa kunnissa- Oman ja muiden kuntien palvelutuotannon kustannuksia- Yksityisten palveluntuottajien tuotantokustannuksia (ylisuurten voittojen

eliminointi)

• Kunta tarkistaa hinnoitteluperusteensa säännöllisin väliajoin ja arvioi valitsemansa hinnoittelumallin toimivuutta ja sopivuutta.


© Sitra 2009

28

Asiakas - palvelusetelin arvon määritteleminen• Kunnan tulee määritellä palvelusetelin arvo asiakkaan kannalta kohtuulliseksi.

Kohtuullisuutta arvioidaan eri palvelun järjestämistapojen kustannusten näkökulmasta sekä asiakkaan maksettavaksi jäävän omavastuuosuuden näkökulmasta.

- Palvelusetelilain mukaan asiakkaalle on selvitettävä asiakkaan omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja omavastuun arvioitu suuruus.

- Asiakkaalle on ilmoitettava myös vastaavan julkisen palvelun asiakasmaksu. Asiakas vertaa palvelusetelin omavastuuta vastaavan palvelun asiakasmaksuun päättäessään palvelusetelin vastaanottamisesta.

- Asiakasmaksulain 4 ja 5 §:ssä asiakkaalle maksuttomaksi säädetyistä palveluista ei saa jäädä asiakkaan maksettavaksi omavastuuosuutta myöskään palvelusetelijärjestelmässä (lääkinnällisten apuvälineiden osalta on kuitenkin säädetty poikkeus). Kyseisissä palveluissa voidaan suositella hintakaton käyttöä.


© Sitra 2009

29

Palveluseteli - lisäostot

• Asiakkaalla on mahdollisuus lisäostoihin.- Asiakas voi halutessaan ostaa palveluseteliä käyttäen

palvelutarvetta vastaavan kalliimman palvelun, esimerkiksi hammashoidossa muovipaikan sijaan kultapaikan. Asiakas on lisäoston valinnalla hyväksynyt suuremman omavastuuosuuden, päättänyt itse lisäkustannuksen määrän ja maksaa sen palveluntuottajalle.

- Asiakas voi halutessaan ostaa omakustanteisesti muita palveluja palveluntuottajalta, esimerkiksi hampaiden valkaisun paikkauksen yhteydessä. Kyseinen lisäosto ei kuulu palvelusetelijärjestelmän piiriin.

• Lisäostoista pitää määritellä sääntökirjan palvelukohtaisessa osassa


© Sitra 2009

30

Palvelusetelin arvon määritteleminen - palveluntuottaja

• Palveluntuottaja hakeutuu palvelusetelijärjestelmään palveluntuottajaksi kunnan asettamin ehdoin. Jos kunta

- määrittää palvelulle tai palvelukokonaisuudelle hintakaton, tulee palveluntuottajan huolehtia hyväksymiskriteerien mukaisten palvelujen tuottamisesta enintään tiettyyn hintaan.

- antaa palvelun hinnan muodostua vapaasti markkinoilla, on palveluntuottajan edun mukaista hinnoitella palvelu siten, että hinta muodostuu asiakkaalle kohtuulliseksi ja palveluseteli vaihtoehtona houkuttelevaksi.


© Sitra 2009

HUS kaihikirurgia – hintakatto, tasasuuruinen seteli


660 euroa660 euroa

max.90 euroamax.

90 euroa


kaikille sama


hinnasta; hintakatto asettaa maksimin

750 euroa

© Sitra 2009

Kuusamon kaihikirurgian malli – markkinahinta, tasasuuruinen seteli


1350 euroa1350 euroa

Arvio450 euroa

Arvio450 euroa


kaikille sama


hinnasta


© Sitra 2009

Tehostettu palveluasuminen - lähtökohdat palvelusetelin arvon määrittelytyöhön

• Vanhuspalvelun palveluseteliprojektissa suurten kaupunkien ja seudullisen työryhmän linjaukset tehostetun palveluasumisen palvelusetelin arvon määrittämisessä:

- tulosidonnainen seteli – jokaiselle kuntalaiselle mahdollinen

- projektissa valmistelu yhteistyössä muiden kuntien kanssa malli, jota sovelletaan kunnittain mm. erilaisten hinnoitteluperusteiden mukaan

- lautakunnalle esitettäviin esimerkkeihin setelin lähtöarvoksi otettiin tehostetun palveluasumisen hintoja seuraavasti:- alin markkinahinta - tuotantohinta - ostopalvelujen keskihinta

- mitä suuremmat asiakkaan tulot sitä suurempi omavastuu

- pienituloiselle asiakkaalle palvelusetelin omavastuu on sama kuin kaupungin asiakasmaksu kaupungin omassa palvelussa


© Sitra 2009

Tehostettu palveluasuminen – muuttujat, joilla palvelusetelin arvoja simuloitiin

• Tehostetun palveluasumisen tuloluokitusten perusteella asukkaiden tulot porrastettiin kolmeen luokkaan (vuoden 2009 tilanne): - Tulot alle 1000 e/kk 34 asiakasta- Tulot 1000-2000 e/kk 262 asiakasta- Tulot yli 2000 e/kk 127 asiakasta

• Esimerkkeihin setelin lähtöarvoksi on otettu tehostetun palveluasumisen alin markkinahinta 2434e/kk (79,89e/vrk), laskennallinen tuotantokustannus 2836 euroa kuukaudessa (93e/ vrk) ja ostopalvelujen keskihinta 2989e/kk (98e/kk).

• Mallissa asiakas, jonka tulot ovat alle 1000e/kk palvelusetelin käyttö on samanhintaista kuin ostopalvelun käyttö

• Asiakkaan omavastuuosuus nousee ja kunnalle syntyy enemmän säästöjä kun omavastuuosuuden painokerrointa nostetaan suuremmissa tuloluokissa

• Omavastuuosuuden painokertoimina käytettiin 0-5%, 0-15% tai 0-20%


© Sitra 2009

LÄHTÖARVONA PALVELUASUMISEN KUSTANNUS 93 €/VRK=2836 €/KK

Bruttotulot / euroa

Laskennallisenomavastuuosuuden painokerroin%

Alle 1000 0,00 %

1000-1200 1,00 %

1201-1400 2,00 %

1401-1600 3,00 %

1601-1800 4,00 %

1801-2000 5,00 %

2001-2500 7,00 %

2501-3000 15,00 %

3001- 20,00 %

996 469 2367 2367 469 0

1100 502 2334 2339 497 5

1400 622 2214 2226 610 12

1600 700 2136 2156 680 20

1850 814 2022 2061 776 39

2450 1054 1782 1851 986 69

3500 1624 1212 1483 1353 271

D. Kaupungille jäävä kustannus, kun asiakasmaksu vähennetty

E. Nykyinen asiakasmaksu

F. Erotus: omavastuuosuus-nyk. asiakasmaksuA. Asiakkaan

bruttotulot/kk

B. Omavastuu-osuus C. Palvelusetelin

arvo

Tehostettu palveluasuminen - Ikäihmisten palvelujen lautakunnassa 14.4.2010 hyväksytty palvelusetelin arvon määrittelymalli


© Sitra 2009

Tehostettu palveluasuminen - palvelusetelin arvioitu kustannusvaikutus vuodessa • Ostopalvelun keskihinta 2989 €/ kk, palvelusetelin lähtöarvo 2836 €/kk (93e/kk), omavastuuosuuden painokertoimet 0-20 %

1000 € tai alle 34 101626 87211 82009 14415 14415 0

1001-1600 195 582855 470277 438028 112578 121125 -32249

1601-2200 95 283955 208983 189712 74972 83993 -192712201-2800 32 95648 64170 55748 31478 35656 -8422

2801-3400 19 56791 33943 26861 22848 26192 -7082

3401-4000 7 20923 10924 7851 9999 11499 -30734001-5800 7 20923 8913 5442 12010 13811 -3471

Yht./ kk 389 1162721 884421 805651 278300 306691 -73568

Vuositasolla/ M€ 13,9 10,6 9,6 3,3 3,7 -2,3

2,78 2,12 1,92 0,66 0,74 -0,46

6,95 5,3 4,8 1,65 1,85 -1,15

Kustannusvaikutus, jos palvelusetelille siirtyy asiakkaita vuositasolla:

20 %

50 %

Nettohinta kunnalle/ kk(asiakasmaksutulot

Palvelusetelinvälittömät kustannukset

Asiakasmaksut/kk

Omavastuuosuus/kkTuloluokat,

€/ brutto kkAsiakkaita lkm

Bruttohinta kunnalle / kkostopalveluna

Erotus/ kk: Palvelusetelin kustannusvaikutus


© Sitra 2009

Tehostettu palveluasuminen - kustannusvaikutus kunnalle, esimerkkinä Tampere poikkileikkaustilanne joulukuu 2009• Kunnalla käytössä 398 tehostetun palveluasumisen paikkaa

- jos palvelusetelin ottaa käyttöön 20% tehostetun palveluasumisen asiakkaista tämä tarkoittaa kunnalle säästöä vuodessa 0,46 me

- jos palvelusetelin ottaa käyttöön 50% tehostetun palveluasumisen asiakkaista tämä tarkoittaa kunnalle säästöä vuodessa 1,15 me

• 0,46 me tarkoittaa ostopalveluna 12 asiakaspaikkaa á 98 e/vrk

• 1,15 me tarkoittaa ostopalveluna 32 asiakaspaikkaa á 98 e/vrk


© Sitra 2009

Kaikilla kansalaisilla on oikeus valita!


Documents

Palvelusetelin sääntökirjat ja hinnoittelu, 17.03.2011