Parma Hollow Slab FI 2002(2003)

ww

w.p

arm

a.f

i

1

Sis ä ltö

1. Yleistiedot .........................................................2 1.1 Materiaalit ...................................................... 2 1.2 Suunnittelu .................................................... 2 1.3 Suunnittelun apuvälineet............................... 2 1.4 Tyyppihyväksyntä.......................................... 2 1.5 Laadunvarmistus........................................... 2 1.6 Valmistus ....................................................... 2 1.7 Ontelolaattojen katkaisu................................ 2 1.8 Ontelolaattojen reiät ja varaukset ................. 3 1.9 Ontelolaattojen vesireiät................................ 3 1.10 Ontelolaattojen valutulpat............................ 3 1.11 Pinnat ......................................................... 3 1.12 Ääneneristävyys.......................................... 3 1.13 Palonkestävyys ........................................... 3 1.14 Ympäristöluokat........................................... 3 1.15 LVIS-asennukset ......................................... 3 1.16 Yläpuoliset pintarakenteet........................... 3 1.17 Ontelolaattojen asentaminen ...................... 4 1.18 ParmaParel -pientalotuotteet ...................... 4 1.19 Ekologisuus ................................................. 4 1.20 www.parma.fi............................................... 4

2. ParmaParel-ontelolaattojen perustyypit........5 2.1 Tyyppimerkinnät ............................................ 5 2.2 Typpimerkinnän lisämääreet ......................... 5 2.3 Ontelolaatan geometriatunnus...................... 5 2.4 Punossuunnittelun merkinnät........................ 5 2.5 Ontelolaattojen perustyypit, niiden mitoituskäyrät ja poikkileikkaukset ............... 5

3. Ontelolaatat paloluokissa REI60 – REI240 26 3.1 Palolaatat REI120 ja REI90 ........................ 26 3.2 Palolaattojen kantokyky .............................. 26 3.3 Paloeristetyt laatat....................................... 27 3.4 Ontelolaatat paloseininä.............................. 27

4. Ulokelaatat ....................................................28 4.1 Ulokerakenteiden vaihtoehdot .................... 28 4.2 Mitoitus ....................................................... 28

5. Eristetyt ontelolaatat.....................................29

6. Kavennetut ontelolaatat................................29

7. Kylpyhuonelaatat ...........................................30

8. Ontelolaattojen ja laatastojen rei’itys ja varaukset....................31 8.1 Reiät onteloiden kohdalla............................ 31 8.2 Suuret reiät .................................................. 31 8.3 Vakioidut varaukset ..................................... 32 8.4 Katkaistut laatat........................................... 33

9. Viiva- ja pistekuormat ....................................34 9.1 Viivakuormien jako ...................................... 34 9.2 Kuormien jako aukkojen kohdal ta............... 35

9.3 Pistekuormien jako...................................... 35 9.4 Sallitut viiva- ja pistekuormat ...................... 36 9.5 Sallitut ripustuskuormat............................... 36

10. Kiinnitykset laataston reunalla ...................37 10.1 Sallitut vaakakuormat laataston reunalla ..................................... 37 10.2 Pystykuormat laataston reunalla............... 37 10.3 Kiinnitysten tekeminen .............................. 37

11. Tuennat ..........................................................38 11.1 Tukipinnat .................................................. 38 11.2 Asennusaikaiset tuennat ja nostokannakset.......................................... 38 11.3 Vinot ontelolaattatasot ............................... 38 11.4 Reunalaattojen tuenta ............................... 39 11.5 Love tun laatan tuenta pila riin .................... 39

12. Laattojen saumat ja

rakennuksen vaaka jäykistys .......................40 12.1 Korkeat rakennukset ................................. 41

13. Ontelolaatat taipuisalla tuella ....................42

14. ParmaParel toimitilarakentamisessa..........42

15. Asuinrakennusten

ontelolaatastojen suunnittelu ....................43 15.1 Pien- ja rivitalot.......................................... 43 15.2 Kerrostalot ................................................. 43 15.2.1 Äänitekniset ominaisuudet .............. 43 15.2.2 Talotekniikan sovittaminen välipohjaan ................. 46

16. Ohjeita taloudelliseen suunnitteluun ........49 16.1 Ontelolaattojen ja paikallavalukaistojen leveydet .................. 49 16.2 Suositeltavat suurimmat jännevälit ........... 49 16.3 Märkätilojen ja hormien suunnittelu .......... 49 16.4 Kustannusvaikutuksia ............................... 49

17. Laattojen valmistustole ranssit...................50

18. Laatastojen rakentamis toleranssit.............51

19. Punossuunnittelu .........................................52 19.1 Valmistajan tarvitsemat tiedot ................... 52 19.1.1 Suunnitelmien sisältämät tiedot....... 52 19.1.2 Toimitusaikataulu ............................. 52 19.2 Laattojen tyypitys....................................... 52 19.3 Tietojen lähetysohjeet ............................... 52 19.3.1 ScaleCAD ........................................ 52 19.3.2 BEC-STD 90.................................... 53 19.3.3 CAD-tiedostot .................................. 53 19.3.4 Paperitulosteet................................. 53

2

Yleist iedot

1. Yleistiedot

Parma Oy:n ParmaParel-ontelolaatat muodostavat yh-dessä ParmaParel-liittolaattojen kanssa ParmaParel-välipohjajärjes telmän.

ParmaParel-järjestelmän perustana ovat tutkitusti toi-mivat ratkaisut ja rakenteet, joille on ominaista pitkät jänne välit, suuri kantokyky, hyvä ääneneris tävyys sekä kuiva ja nopea rakentamistapa.

1.1 Materiaalit

ParmaParel-ontelolaatat ovat 1-luokan betonirakentei-ta ja niissä käytettävän beto nin suunnittelu lujuudet ovat K50-1 ... K80-1.

On telolaatat ovat jännepunoksin pituussuuntaan raudoi-tettuja. Jänneteräksi nä käyte tään korkealuok kaisia pu-noksia, lu juusluokal taan vähintään St 1630 /1860 MN/m2 ja hal kaisijaltaan ø 9,3 tai ø 12,5 mm.

Tehtaalla laattojen alapintaan kiinnitettävän lämmön-eristeen tyyppi on EPS 60S. Kun laatta valetaan eris-teen päälle, käytetään eristetyyppiä EPS 100S.

1.2 Suunnittelu

Kohde kohtai sissa rakennesuunnitelmissa määritel lään laatto jen mitat, kuormitukset, varaukset, tuenta ja asennuksen jälkeen saumoihin ja rengasvaluun sijoi-tettavat, ra kennuksen kokonais jäykkyyden vaatimat raudoitteet sekä onnettomuustilanteiden vaatimat rau-doitukset.

Kohteen ontelolaatastojen rakennesuunnittelun tekee vastaava rakennesuunnittelija ja laattojen punossuun-nittelun Parma Oy. Ostajan, suunnitte lijan ja valmista-jan välinen tehtäväja ko on esitetty tarkemmin kohdas-sa 19 ”Suu n nitte lun lähtö tiedot”.

Ontelolaattarakenteet ovat normaalisti staat ti sesti kuor-mitettuja, mutta niitä voidaan käyttää myös dynaami-sesti kuormitettuina rakentei na, jolloin tar kem pia ohjei-ta antaa Parma Oy:n onte lo laattasuun nittelu.

1.3 Suunnittelun apuvälineet

ScaleCAD

Elementtisuunnittelun apuohjelma, joka toimii yhdessä muiden Cad-ohjelmien kanssa, mutta jota voi käyttää myös itsenäisenä. Ohjelmassa on kaikki tarvittavat ele-menttiobjektit ominaisuuksineen. Ohjelma ohjaa suun-nittelijaa suunnittelussa mittojen, aukkojen, reikien ja alustavan kapasiteetin arvioinnissa. Ohjelma sisäl-tää integroidut tiedonsiirron osat elementtitoimittajan vastaanottojärjestelmään.

Ohjelman jakelusta ja koulutuksesta vastaa Suomen

Betonitieto Oy. ScaleCAD ohjelma on ladattavissa il-maiseksi osoitteesta http://scalecad.jidea.fi.

Flexibl

on taipuvaan tukeen (palkkiin) tuetun ontelolaataston mitoitusohjelma. Ohjelma on saatavissa Suomen beto-nitiedon internetsivuilta www.betoni.com.

1.4 Tyyppihyväksyntä

ParmaParel-ontelolaatat ovat tyyppi hyväksyttyjä ja kaikki ParmaParel-laatat merkitään ympäristöminis-teriön vahvistamalla tyyppihyväksyntämerkillä STF. Tyyppihyväksyntäpäätös on saatavissa osoitteesta www.parma.fi.

Tyyppihy väksytyn tuot teen käyt tö merkitsee asiakkaal-le laadun varmuut ta, rakennusvalvonnan ja rakennut-tajan hy väksyttämismenette lyn helpottumista ja suun-nittelun yksinkertais tu mista. Tyyppihyväksyn tään liittyy SFS-Sertifiointi Oy:n ja Parma Oy:n väli nen laadun-valvon tasopi mus.

1.5 Laadunvarmistus

ParmaParel-ontelolaa tat valmiste taan tehdaskohtaisen laatujärjestelmän mu kaisesti. Osalla tehtaista laatujär-jestelmä on sertifioitu SFS-EN ISO 9001:2000 standar-din mukaan (siirtymäaikana myös ISO 9001). Tämän lisäksi laattatuotanto ja laattojen toimitus ovat SFS-Sertifiointi Oy:n laadunvalvonnan alaisia.

Laadunvalvonnassa laatan kantokykyä valvotaan materiaalikokei den, mittatoleranssien, punosluistomit-tausten ja laattojen kuormituskokeiden avulla.

Ää neneristävyyttä valvotaan laatan mittatole ranssien ja tiiveyden seurannalla. Eristettyjen laattatyyppien eris-tävyyttä valvotaan eriste toimittajan eristeille suoritta-man laadunvalvon nan avulla.

1.6 Valmistus

Ontelolaatat valetaan liukuvalutekniikalla pitkillä, yli 100-metrisillä valu alustoilla.

1.7 Ontelolaattojen katkaisu

Laatat kat kaistaan timanttisahoil la suunnitel mien mukai-seen pituu teen betonin saavutettua riittävän lujuu den.

Ontelolaattoja voidaan käyttää eri muotoisten laatas-tojen rakentamiseen. Ontelolaatta on mahdollista kat-kaista sahaamalla 30° - 90° kulmaan.

3

Myös kahteen suuntaan vinot laatan päät voidaan to-teuttaa. Laatat sahataan aina pystysuoraan, kohtisuo-raan laatan tasoon nähden.

1.8 Ontelolaattojen reiät ja varaukset

Ontelolaattoihin voidaan tehdä aukkoja ja varauskoloja kohdassa 8 määritellyin ra jauk sin. Mikäli laataston jo-takin osaa ei voida toteuttaa normaaleilla ontelolaatoil-la tai ns. kylpyhuonelaatoilla (P27K, P32K ja P37K), voidaan tällä osalla käyttää esijännitettyjä ParmaParel-liittolaat toja, erikoiselement tejä tai paikallavalua.

1.9 Ontelolaattojen vesireiät

Ontelolaatan molempiin päihin noin 500 - 1500 mm etäisyydelle laatan päistä porataan teh taalla laatan ala-pintaan onteloiden kohdille vedenpoistoreiät ø 10 mm. Kylpyhuonelaatoissa, joissa varaus on laatan päässä, reiät porataan vain laatan toiseen päähän. Vesireiät toimivat rakennusvai heessa mahdollisesti elementin sisään kertyvän veden pois toaukkoina.

Reiät on pidettävä auki kunnes vesi on poistu nut. Mi-käli aukko, varauskolo tai jälkivalu onteloon estää ve-den poistumisen vesireikien kautta, ostaja tekee tarvit-tavat lisävesireiät työmaalla.

Viimeistelytöiden yhteydessä reiät yleensä täytetään. Ulko tiloihin jäävissä laat oissa vesireikiä ei saa sulkea.

Normaalia suuremmat vesireiät (esimerkiksi pysäköintita-loissa suosituskoko on ø 20 mm) teh dään työmaalla.

1.10 Ontelolaattojen valutulpat

Ontelolaattojen päihin asennetaan teh taalla muovitul-pat estä mään saumavalun pääsy onte loihin.

Normaalisti käytetään noin ontelolaatan tukipinnan sy-vyisiä tulppia, mutta tapauksissa, joissa ontelolaatan leikkauskestävyyttä tukialueella halutaan taipuvan tu-en yhteydessä parantaa, käytetään laatan ontelon kor-keutta vastaavaan syvyyteen asennettuja ns. syviä va-lutulppia. Tarpeen syvistä valutulpista määrittää onte-lolaattatehtaan punossuunnittelu.

Muut tarvittavat ontelotulp paukset tekee ostaja työ-maalla.

1.11 Pinnat

Ontelolaatan alapinta on teräsmuottia vasten valettu, BY 40/2003 (Betonirakenteiden pinnat/luoki tusohjeet) luokan MUO-A vaatimukset täyttävä be toni pinta. Laa-tan yläpinta on käsittelemätön valu konepinta, jossa voi olla vähäistä aaltoilua. Laattatyypistä ja valmis-tuspaikasta riippuen ylä pintaan voidaan tehdä pi tuus-suuntainen uri tus, karhennus tai harjaus.

1.12 Ääneneristävyys

Ontelolaatoilla ja niihin perustuvilla rakenne järjestelmillä voidaan tutkimusten perusteella saavuttaa hyvä ää-neneristävyys. Ontelolaatta raken teiden äänitekniikkaa on käsitelty tar kem min Parma Oy:n omissa erillisohjeis-sa (www.parma.fi) sekä Betoniyhdistyksen äänitekni-sen toimikunnan laatimissa ääniteknisissä rakennekor-teissa (www.betoniyhdistys.fi). Ontelolaattaratkaisuilla voidaan täyttää kaikki nykyiset ääneneristysvaatimuk-set.

1.13 Palonkestävyys

Ontelolaattarakenteilla voidaan saavuttaa jopa REI240 palonkestävyys laattatyypistä ja lisäsuojauksesta riip-puen. Ns. palo-ontelolaatoilla päästään ilman ulkopuo-lista lisäeristystä REI120 palonkestävyyteen kohdan 3 mukaan. Palonkestävyys on tutkittu ja osoitettu lukui-sin selvityksin ja polttokokein.

1.14 Ympäristöluokat

Normaalisti ontelolaatat mitoitetaan ympäristöluokkiin Y3 ja Y2. Ympäristöluokassa Y2b ontelolaatan betonin lujuusluokan tulee olla vähintään K60. Suunniteltaessa ontelolaattoja ympäristöluokkaan Y1 tulee ottaa yhteyt-tä Parman punossuunnitteluun.

Y3.sta poikkeava ympäristöluokka on selvästi merkit-tävä piirustuksiin.

1.15 LVIS-asennukset

Välipohjarakenteeseen tuleva talotekniikka sijoitetaan yleensä kylpyhuonelaattojen syvennettyyn osaan, laa-tan onteloon, laattaan tehtyyn reikään tai varaukseen, ontelolaataston saumaan tai reunavaluun.

Sähköasennuksia voidaan tehdä sekä onteloihin että saumoihin. Sähköasennuksissa laatan onte lot toimivat valmiina asennus reittei nä. Sähköputkien sijoituksesta ja lukumääräs tä sau moissa on annettu ohjeet Suo-men betoniyhdistyksen ääniteknisissä rakennekorteis-sa ja ParmaParel-ontelolaattojen asennus- ja työ maa-ohjeessa. Tarvittaessa lisätilaa päätysaumojen sähkö-putkituksille saadaan käyttämällä laatan päähän tehtä-vää ns. sähköputkitusuraa.

ParmaParel-laattojen onteloita voidaan pinnoittaa eri-koispinnoitteilla siten, että onteloita voidaan käyttää hy-väksi ilmanvaihtokanavina. Tarkempaa tietoa saa Par-ma Betonilasta.

1.16 Yläpuoliset pintarakenteet

Jännevoimien aiheuttama taipuma ylöspäin on otet-tava huomioon mm. pintavalujen paksuuksia määrät-täessä. Sama koskee ovikorkoja ja kynnyskorkeuksia

Yleist iedot

4

Yleist iedot

pumpputasoitetuissa välipohjissa. Tuettaessa laattoja palkkirakenteiden päälle on myös palkin käyristy mä otettava huo mioon

1.17 Ontelolaattojen asentaminen

ParmaParel-ontelolaattojen asentamisesta on laadittu erillinen ohje: ParmaParel-ontelolaatat, Asennus- ja työ-maaohje, jonka saa myös osoitteesta www.parma.fi.

1.18 ParmaParel-pientalotuotteet

ParmaParel-ontelolaattoja käytetään yhä enemmän myös pientalojen ala-, väli- ja yläpohjien kantavana ra-kenteena. ParmaParel-perustukset on pientaloihin so-veltuva, tuulettuvaan alapohjaan perustuva perustus-järjestelmä. ParmaParel-pientalotuotteista on oma eril-linen suunnitteluohjeensa, ”Pientalojen perustukset ja ontelolaatat, suunnitteluohje”, jota on saatavissa osoit-teesta www.parma.fi.

1.19 Ekologisuus

ParmaParel-ontelolaattojen hyvät ympäristöominaisuu-det perustuvat ontelorakenteen ja terästen esijänni-tyksen kautta syntyvään tehokkaaseen materiaalikäyt-töön. Kantavaan ontelolaattarakenteeseen tarvitaan vain noin puolet vastaavat ominaisuudet omaavan massiivisen teräsbetonilaatan betoni- ja teräsmääristä. Merkittävää säästöä syntyy myös pitkien jännevälien

vähentäessä kantavien rakenteiden määrää ja paran-taessa huomattavasti tilojen muunneltavuutta.

Parma Oy:llä on ISO 14001 mukainen sertifioitu ym-päristöjärjestelmä, joka kattaa myös myynnin, markki-noinnin ja suunnittelun. Pääosa tehtaista on ympäristö-järjestelmän piirissä.

Tämän lisäksi ParmaParel-ontelolaatoilla on Rakennus-tieto Oy:n ympäristöseloste ja ne kuuluvat tehdyn emis-siotutkimuksen mukaan rakennusmateriaalien päästö-luokkaan M1.

1.20 www.parma.fi

Parma Oy:n Internet-sivut ovat osoitteessa www.parma.fi. Niistä löytyy lisätietoa niin ParmaParel-ontelolaatoista kuin Parman muistakin tuotteista.

5

2. ParmaParel-ontelolaattojen perustyypit

Ontelolaattakaavioita ja ontelolaattojen mittalappuja laadittaessa käytetään ontelolaattojen yksilöintiin laat-tatunnusta, joka muodostuu tyyppimerkinnästä ja sen lisämääreistä, punossuunnittelun merkinnöistä ja geometriatunnuksesta.

2.1 Tyyppimerkinnät

Parma Oy:n valmistamilla ontelo laa toilla on yhtenäinen tyyppi mer kin tä, joka on ly hen ne P ja laatan korkeutta senttimetreinä kuvaava luku: P15 (korkeus 150 mm), P20 (korkeus 200 mm), P27 (korkeus 265 mm), P32, P37, P40 ja P50.

Ontelolaattojen perustyyppeihin kuuluvat myös Parma Betonilan tuotannossa olevat kylpyhuonelaatat (P27K, P32K ja P37K), joissa on märkätilojen kaatovaluja ja välipohjarakenteeseen tulevaa talotekniikkaa varten kylpyhuonesyvennys.

2.2 Tyyppimerkinnän lisämääreet

Tyyppimerkinnän eteen tulevat lisämääreet kuvaavat laatan käyttötarkoitusta ja ominaisuuksia:- E = eristetty laatta- Y = yläpunostet tu laatta - 2 = palolaatta, palonkesto REI120 Jos samassa laatassa on useampia lisämäärei tä, liite-tään ne tunnuksen alkuun peräkkäin:- EYP27 = eristetty yläpunoslaatta P27- Y2P32 = yläpunospalolaatta P32, palonkesto REI120- EP37K = eristetty kylpyhuonelaatta P37

2.3 Ontelolaatan geometriatunnus

Laatoille annetaan tunnukset projektikohtaisesti perus-tyypeittäin. Jokaiselle geometrialtaan erilaiselle (mi-tat, reiät, lovet) ontelolaatalle annetaan laattojen pe-rustyypeittäin oma geometriatunnus. Käytettäessä samaa tunnusta myös palonkeston, yläpunostuksen ja eristeiden (lisämääreiden) tulee olla yhtenäiset. Eli sa-ma tunnus samanlaisille laatoille koko projektissa. Sa-maa tunnusta ei voi käyttää erilaiselle laatalle saman projektin eri rakennuksessa. Tunnukset muodostavat jär-jestyslukusarjan, joka alkaa usein 1:stä tai kerros- tai ta-lokohtaisesti jostain tasasta sataluvusta:- P20- -01- EP37K- -101

2.4 Punossuunnittelun merkinnät

Parman tekemässä punossuunnittelussa ontelolaatan raudoitus (jännepunosten määrä) merkitään laatan tun-

nuksen perään viivalla erotettuna. Jos laatta on yläpu-nostettu, ilmoitetaan ensin yläpunosten määrä. 9,3 mm jännepunokset erotetaan 12,5 mm:n punoksista merkit-semällä määrän kertovan luvun perään x. Kun laatta on valmistettu K80-korkealujuusbetonista, merkitään punossuunnittelussa lisämääre 8 laatan tun-nuksen eteen. - P27- 6 -101 = 6 kpl 12,5 mm punoksia- P32- 7x –100 = 7 kpl 9,3 mm:n punoksia- 8YP40- 4x-11 –100 = 4 kpl 9,3 mm:n yläpunok- sia ja 11 kpl 12,5 mm punoksia alapinnassa, betoni K80.

2.5 Ontelolaattojen perustyypit, niiden mitoituskäyrät ja poikkileikkaukset

Parma Oy:n ontelolaattojen pe rustyy peistä esitetään seuraavilla sivuilla poik kileik kaustiedot, kanto kyvyn ja taipuman mitoituskäyrät sekä muut tek niset tiedot.

Poikkileikkaustiedot

Kaikilla Parma Oy:n tehtailla ei ole tuotannossa jokais-ta laattatyyppiä. Tehdaskohtaiset valikoimatiedot saa Parma Betonilan myynnistä.

Eri tehtaiden tuotantokalustosta johtuen onte lo laatto jen poikkileikkausmitat ja painot saatta vat hieman poiketa toisistaan. Eroavuudet ovat pieniä eikä niillä ole vaiku-tusta laattojen käyt töön. Tarkat poikkileik kaus tiedot on esitet ty tyyp pihy väksyn täasiakirjois sa.

Mitoituskäyrät

Käyrät on laskettu betonilujuudella K60 ja punosten alkujännityksellä 900…1000 N/mm2. Käytetty teräslu-juus on St 1630/1860 N/mm2. Paloluokkana on REI60, P15 ja P20 -laatoilla myös REI30.

Mitoituskäyrissä on esitetty reiättömien ontelolaat-tojen kantokyky sallittuna hyötykuormana ilman kuormien osavarmuuskertoimia. Pysyvän kuor-man osuus käytettävästä hyötykuormasta on 15 %. P27K-, P32K- ja P37K-laatoilla on laatan omaan pai-noon laskettu mukaan kylpyhuonesyvennykseen tuleva, työmaalla tehtävä, syvennyksen korkuinen betonivalu, joten sitä ei käsitellä hyötykuormana.

Käyrissä esitetty taipuma eri punostuksilla kuvaa ehjän (ei varauksia tai reikiä) laatan taipumaa jännevoimasta ja omasta painosta 1 kk kuluttua valmistuksesta ilman hyötykuormaa.

ParmaParel -ontelolaat tojen perustyypit

6

TEKNI SET TIEDOT

• Laatan tukipinnan suunnittelupituus on laatan kestävyyden kannalta vähintään 60 mm.

• Laatan paino on 205 kg/m2 ja saumattuna 215 kg/m2.

• Palonkestävyys kantavana ja osastoivana rakenteena REI30/REI60. REI60 koskee vain henkilö- ja lumikuormilla kuormitettuja rakenteita ja kuormina käytetään palotilanteen mukaisia kuormia.

• Ilmaääneneristävyys laboratorio-olosuhteissa Rw = 54 dB ja käytännössä Rw = 51 dB.

POIKKILEIKKAUS

P15-ontelolaat ta

7

P15-ontelolaat ta

KANTOKYKY P15

TAIPUMA P15

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

4.0 5.0 6.0 7.0

L [m]

4X REI30

7X REI30

9X REI30

9X REI60

7X REI60

4X REI60

p [

kN

/m2]

-20.0

-15.0

-10.0

-5.0

0.0

5.0

10.0

L [m]

4X

7X

9X

TA

IPU

MA

[m

m]

4.0

5.0

6.0 7.0

8.0

8

POIKKILEIKKAUS

P20-ontelolaat ta

TEKNI SET TIEDOT



• Palonkestävyys kantavana ja osastoivana rakenteena REI30/REI60. REI60-käyrien yhteydessä käytetään kuormina palotilanteen mukaisia kuormia.


• Laatan ontelon muoto on osalla tehtaista muotoiltu.

9

P20-ontelolaat ta

KANTOKYKY P20

TAIPUMA P20

4X REI30

7X REI30

7 REI60

7 REI30

7X REI60

4X REI60

p [

kN

/m2]

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 10.0

L [m]

TA

IPU

MA

[m

m]

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

L [m]

4X

7X

7

4.0

5.0

6.0 7.0

8.0

9.0

10.0

10

P27-ontelolaat ta

TEKNI SET TIEDOT



• Palonkestävyys kantavana ja osastoivana rakenteena REI60.


POIKKILEIKKAUS

11

P27-ontelolaat ta

KANTOKYKY P27

TAIPUMA P27

0

4

8

12

16

20

24

28

32

4 5 6 7 8 9 10 11 12

L [m]

4X

6X

8X6

8 10

p [

kN

/m2]

2

6

10

14

18

22

26

30

-40

-35

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

L [m]

4X6X

8X

6

8

10

TA

IPU

MA

[m

m]

4.0

5.0

6.0 7.0

8.0

9.0

10.0

11.0

12.0

12

P27K-ontelolaatta

POIKKILEIKKAUS

TEKNI SET TIEDOT


• Laatan (265 mm) paino on 360 kg/m2 ja saumattuna 380 kg/m2,

syvennyksen kohdalla (laatta 175 mm) laatan paino on 430 kg/m2.

• Kantokyky on esitetty ohessa sallittu na hyöty kuormana. Kylpyhuonesyvennyksen täytevalun (90 mm) omapaino on laskettu mukaan laatan omapainoon, eikä sitä oteta mukaan hyötykuormaan. Hyötykuormassa pysyvän kuor man osuus on 15 %.



13

P27K-ontelolaatta

KANTOKYKY P27K(Syvennys 90 mm laatan päässä L=2000 mm)

0

2

4

6

8

10

4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 10.0

L [m]

6X

8X

68

10

0

2

4

6

8

10

4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0

L [m]

0

2

4

6

8

10

4.0 5.0 6.0 7.0 8.0

L [m]

p [

kN

/m2]

p [

kN

/m2]

p [

kN

/m2]

6X

8X6

810

6X

8X6

810


KANTOKYKY P27K(Syvennys 90 mm laatan keskellä L=3000 mm)

14

P32-ontelolaat ta

POIKKILEIKKAUS

TEKNI SET TIEDOT





15

P32-ontelolaat ta

KANTOKYKY P32

TAIPUMA P32

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

24

26

28

30

4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 10.0 11.0 12.0 13.0 14.0

L [m]

5X

7X

5

7

911 13

p [

kN

/m2]

-40

-35

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

L [m]

5X 7X 5

7

9

11

13

4.0

5.0

6.0 7.0

8.0

9.0

10

.0

11.0

12.0

13.0

14.0

TA

IPU

MA

[m

m]

16

P32K-ontelolaat ta

POIKKILEIKKAUS

TEKNI SET TIEDOT


• Laatan (320 mm) paino on 380 kg/m2 ja saumattuna 400 kg/m2, syvennyksen kohdalla (laatta 200 mm) laatan paino on 485 kg/m2.




17

P32K-ontelolaat ta


0

2

4

6

8

10

4 5 6 7 8 9 10 11

L [m]

7X 57

9

13

11

p [

kN

/m2]

0

2

4

6

8

10

4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0

L [m]

p [

kN

/m2]

0

2

4

6

8

10

4 5 6 7 8 9 10 11 12

L [m]

11

p [

kN

/m2]

7X 5

7

9

13

7X 57 9

11

13



18

P37-ontelolaat ta

POIKKILEIKKAUS

TEKNI SET TIEDOT

• P37-laatta on tarkoitettu käytettäväksi kerrostalora- kentamisessa yhdessä pumpputasoitteen kanssa, kun lattian pintamateriaaliksi halutaan lautaparketti. Rakenteen äänitekniset ominaisuudet selviävät ääniteknisestä rakennekortista (kohta 15.2.1), joka on saatavana mm. osoitteesta www.parma.fi.




• Ilmaääneneristävyys laboratorio-olosuhteissa Rw=64 dB ja käytännössä Rw=60 dB

19

P37-ontelolaat ta

KANTOKYKY P37

TAIPUMA P37

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

24

26

28

30

4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 10.0 11.0 12.0 13.0

L [m]

6X 8X6

8

10

12

p [

kN

/m2]

20

P37K-ontelolaatta

POIKKILEIKKAUS

TEKNI SET TIEDOT


• Laatan (370 mm) paino on 485 kg/m2 ja saumattuna 510 kg/m2,

syvennyksen kohdalla (laatta 200 mm) laatan paino on 485 kg/m2.



• Ilmaääneneristävyys laboratorio-olosuhteissa Rw=64 dB ja käytännössä Rw=60 dB

21

P37K-ontelolaat ta


0

2

4

6

8

10

4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 10.0 11.0 12.0

L [m]

0

2

4

6

8

10

4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 10.0 11.0

L [m]

8X 6 81012

0

2

4

6

8

10

4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0

L [m]

p [

kN

/m2]

p [

kN

/m2]

p [

kN

/m2]

8X 68

10

12

8X 6 8 10 12



22

P40-ontelolaat ta

POIKKILEIKKAUS

TEKNI SET TIEDOT




• Tuotantolaitteista riippuen laatan yläpinnassa voi olla myös pituussuuntaiset urat.

23

P40-ontelolaat ta

KANTOKYKY P40

TAIPUMA P40

0

4

8

12

16

20

24

28

32

36

40

44

48

52

4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17

L [m]

5

79

1113

p [

kN

/m2]

-35

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

L [m]

5 7

9

11

13

TA

IPU

MA

[m

m]

4.0

5.0

6.0 7.0

8.0

9.0

10.0

11.0

12.0

13.0

14.0

15.0

16.0

17.

0

24

P50-ontelolaat ta

POIKKILEIKKAUS

TEKNI SET TIEDOT




• Tuotantolaitteista riippuen laatan yläpinnassa voi olla myös pituussuuntaiset urat.

25

P50-ontelolaat ta

KANTOKYKY P50

TAIPUMA P50

0

4

8

12

16

20

24

28

32

36

40

44

48

52

56

60

6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

L [m]

p [

kN

/m2]

16 1821

13

13

16

18

21

26

KANTOKYKY 2P27

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

24

4 5 6 7 8 9 10 11 12

L [m]

6X6

10

p [

kN

/m2]

KANTOKYKY 2P32

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

24

26

28

30

4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14

L [m]

7X7

13

p [

kN

/m2]

KANTOKYKY 2P27 (REI120) KANTOKYKY 2P32 (REI120)

KANTOKYKY 2P37

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

24

26

28

30

4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

L [m]

6X6

12

p [

kN

/m2]

KANTOKYKY 2P40

0

4

8

12

16

20

24

28

32

36

40

44

48

52

4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17

L [m]

5 9 13

p [

kN

/m2]

KANTOKYKY 2P37 (REI120) KANTOKYKY 2P40 (REI120)

3. Ontelolaataat paloluokissa REI60 – REI240

Ontelolaattojen perustyyppien palonkestävyys on il-man eri toimenpiteitä REI60. P15 ja P20-laatoilla saa-vutetaan paloluokassa REI30 parempi kantavuus. Kor-keammat palonkestoluokat saavutetaan käyttämällä joko palolaattoja tai lisäämällä ontelolaatan alapintaa paloeriste.

3.1 Palolaatat REI120 ja REI90

ParmaParel-onte lo laattoja, lukuun ottamatta tyyppejä P15 ja P20, voidaan palolaattoina käyttää rakentei-siin, joissa on vaati muksena REI120 pa lonkes tävyys. Näiden palolaattojen mitat, raudoitus ja kanto kyky on määri tetty tehtyjen polttokokeiden perus teella, ja sallit-tu kuorma perustuu staattiseen mitoitukseen.

Palolaatat ovat palonkestoltaan normaalisti luok kaa REI120 (tyyppimerkintä ja lisämääre 2: 2P27, 2P27K, 2P32, 2P32K, 2P37, 2P37K, 2P40, 2P50). Poikkeusta-pauksissa voidaan val mistaa myös paloluokan REI90 laatto ja (suu ret hanke kohtaiset määrät). Korkeam mis-sa palonkesto luokissa REI180 ja REI240 käyte tään laatto jen alapuo lista, työ maalla teh tävää erillis suo-jausta.

3.2 Palolaattojen kantokyky

Palolaattojen kantokyky on esitetty ohessa sallittuna hyötykuormana, kun pysyvän kuor man osuus on 15 %. Kuormituskuvaajissa on esitetty palotilanteen mukai-nen kantokyky. Palotilanteen mukaista kantokykyä tarkistetta essa voidaan ottaa huomi oon mahdolliset kuor mitus vähennykset.

Ontelolaatat paloluokissa REI60 – RE240

27

KANTOKYKY 2P50

0

4

8

12

16

20

24

28

32

36

40

44

48

52

56

60

4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

L [m]

13 1618

p [

kN

/m2]

KANTOKYKY 2P50 (REI120)

Ontelolaatat paloluokissa REI60 – RE240

3.3 Paloeristetyt laatat

Ontelolaattojen paloluokkaa on mahdollisuus korottaa myös laattojen alapuolisella vuorivil lasuojauksella tai palonsuojalevytyksellä. Paloeris tei den kiinnitys ontelo-laattaan tehdään työ maalla laattojen asennuksen jäl-keen.

Vuorivillasuojauksen valinta on perusteltua eri tyisesti silloin, kun suojauk sesta on hyöty ä myös ääni- tai läm-pöteknisesti. Mikäli vain osa laatastosta vaatii korke-ampaa paloluokkaa, on lisäeristeiden käyttö ko. alu-eella perusteltua palolaattojen sijasta.

Tyyppihyväksyntöjen mukaan paloeristetyn ontelo-laatan paloluokka kantavana ja osas toi va na laattana on seuraava:

Paloluokka Laattatyyppi Paloeriste esim.

REI120 P15, P20, P27, 50 mm PV-EL, PV-AKUP32, P37, P40, tai PV-PAL taiP50 20 mm Promatec

REI180 P15, P20, P27 60 mm PV-PALP32, P37, P40,P50

REI240 P15, P20, P27, 80 mm PV-PALP32, P37, P40,P50

REI240 2P27, 2P32, 20 mm Promatec2P40, 2P37,2P50

Vuorivillalevyt kiinnitetään palon kes tävällä lii malla eris-tevalmistajan ohjeiden mukaan. En nen lii mausta liimatta vat pinnat on puhdistet tava irtonaises ta pölys tä ja muista epäpuhtauksista.

Palonsuojalevytys kiinnite tään me kaani sesti esim. ruu-veilla.

3.4 Ontelolaatat paloseininä

YP27-laattoja voidaan käyttää pystyyn asen nettuina kantavina ja osastoivina seininä pa lon kestoluok kaan REI240 asti.

Ilman erillistä suojausta voidaan YP27-laattoja käyttää pystyyn tai vaakaan asennettuina ei-kantavina osas-toivina seininä paloluokkaan REI120 asti.

Ilman erillistä suojausta YP15 ja YP20-laattoja voidaan käyttää pystyyn tai vaakaan asennet tuina ei-kan tavina osastoivina seininä paloluokkaan REI90 asti.

28

4. Ulokelaatat

Ontelolaatasto voidaan suunnitella ulokkeelliseksi, jol-loin voidaan toteuttaa esim. parvek keita ja erkkereitä.

4.1 Ulokerakenteiden vaihtoehdot

Kaikki pidem mät laataston ulok keet toteutetaan tehtaal-la valmiik si ylä punok sin raudoite tuilla laatoilla (tyyppi-merkintä esim. YP27).

Lyhyissä ulok keissa voidaan käyttää ratkaisu na myös nor maalisti raudoitettua ontelo laattaa ja työ maalla pinta be toniin asennettua, ankkuroitua lisäraudoitusta, jonka vastaava rakennesuunnittelija mitoittaa. Pinta-betonin lisäraudoitusta mitoitettaessa on otettava huo-mioon myös ontelolaatan jännevoimasta syntyvät lisä-kuormat.

P(kN/m)

4.2 Mitoitus

Yläpunoksellisten ontelolaattojen kantoky ky voidaan alustavasti mää ritellä oheisten käyrien avulla. Käyrät on määri tet ty ulok keen päässä olevalle viivakuor malle P (kN/m) ja hyötykuormasta aiheutuvalle maksi mitaipu-malle L/250, kun L on ulokkeen pituus. Lopullisessa mi-toituksessa kantokykyyn vaikuttavat myös laatan jän-neväli, alapinnan punosten määrä ja kuormitus.

Suunnittelussa on otettava huomioon- liikevara ulokkeen päässä- tarvittaessa kiertymän salliva neopren-nauha tuen ja laatan välissä.

Ulokelaatat

YP20 YP27YP32

YP37YP40

YP50

29

Eristety t ontelolaatat - Kavennetut ontelolaatat

5. Eristetyt ontelolaatat

Kaikkia Parma Oy:n ParmaParel-ontelolaat to jen perus-tyyppejä on saatavissa myös teh taal la valmiiksi eris-tettyinä alapohjalaattoina. Vakio eristeenä on EPS60S -laa dun solupolys ty reeni ja vakiopaksuudet ovat 120, 160 ja 180 mm. Ryömintätilaan rajoittuvassa alapoh-jassa (tuuletusaukkojen osuus < 0,8 % alapohjan alas-ta, pintavastukset yhteensä 0,21 Km2/W) saavutettavat U-arvot on esitetty taulukossa yhdessä eri laattatyyp-pien lämmönvastuksien kanssa. P15-laatan yhteydes-sä tulee käyttää joko kompensaatioperiaatetta tai lisätä eristettä laatan yläpuolelle.

Osalla tehtaista käytetään eristetyn laatan valmistusta-vasta johtuen EPS100S -laadun eristettä, jolloin eriste-paksuudet ovat 110, 150 ja 170 mm.

Uudet tiukentuneet lämmöneristysmääräykset (SRaMK C3) ovat voimassa 1.10.2003 jälkeen haetuissa ra-kennusluvissa. Määräysten tavoitteena on pienentää rakennusten lämmitysenergiankulutusta nykytasosta noin 30 %. Tavoitteeseen pääsemiseksi myös raken-nuksen vaipan rakenteiden lämmönläpäisykertoimille (U) tulee uudet tiukemmat vaatimukset.

Ryömintätilallisten alapohjien osalla uusi vaatimus on lämpimien tilojen alla U < 0,20 W/m2K ja puolilämpimi-en 0,30 W/m2K. Kompensointiperiaatetta käyttämällä voidaan alapohja toteuttaa myös em. suuremmilla U-arvoilla. Lisätietoa uusista määräyksistä saa osoittees-ta www.ymparisto.fi.

6. Kavennetut ontelolaatat

Ontelolaattatasot on kustannustehokasta suunnitella (runkomitat, porrasaukot) mahdollisimman pit källe va-kiolevyisiä, 1200 mm leveitä laattoja käyttäen.

Kavennetut ontelolaatat keskitetään systemaattisesti laa taston reunalle ja siten, että laatan ka vennettu reu-na sijoitetaan väli- tai ulkoseinän viereen. Laattakentän reunaan tulevaan kavennettuun laattaan tulee varaus-ten tekemisen jälkeenkin jäädä vähintään kolme ehjää ontelokannasta. On myös huo mattava, että laatan ka-vennetussa reunassa ei ole viis tettä kuten normaalissa laatan reunas sa

Kun 12M-mitoituksesta poiketaan, on edul lisinta mini-moida hukka valitsemalla kavennet tujen laattojen le-veydet niin, että peruslaatan mo lemmat puoliskot voi-daan käyttää pareina hyväksi (esim. 580 + 620 mm tai 400 + 800 mm).

Tarvittaessa laatat kavennetaan muille leveyksille, kuitenkin niin, että laatan halkaisu osuu ontelon kohdalle. Ohei sessa ku vassa on sahaamalla kaven-nettavien laatto jen suositus mitat. Samalla syntyvät laattojen ka vennetut toiset puoliskot, joiden leveydet poikkeavat oheisista suositusmitoista.

Yleensä laatan tai sen kavennetun pään leveyden tu-lee olla vähintään 400 mm.

Ontelo- Lammon- U-arvo (W/m2K)laatta- vastus (EPS 60S) tyyppi Km2/W

P15 0,20 0,30 0,23 (0,21)

P20 0,29 0,29 0,23 0,20

0,36 0,29 0,22 0,20

P40 0,65 0,26 0,21 0,19

P50 0,69 0,26 0,21 0,19

P27, P32, P37

120 mm 160 mm 180 mm

30

7. Kylpyhuonelaatat

ParmaParel-ontelolaattajärjestelmä sisältää myös kyl-pyhuonelaatat P27K, P32K ja P37K. Ne on tarkoitettu käytettäväksi asuinrakennusten märkätila-alueilla niin, että märkätilojen kallistusvalut ja välipohjarakentee-seen integroitava talotekniikka saadaan toteutettua. Laattojen poikkileikkaukset selviävät kohdasta 2.5.

Kylpyhuonelaattaan tehtävä kylpyhuonesyvennys on joko koko laatan levyinen (1200 mm) tai laatan reunas-ta 600 mm leveä. Syvennyksen päät ovat suorat laatan

poikkisuunnassa. Samassa laatassa voi olla useampia kylpyhuonesyvennyksiä.

Kylpyhuonesyvennykseen voidaan monissa tapauksis-sa tehdä viemärivetojen vaatimia lisävarauksia. Lisä-varaukset voivat olla korkeintaan 50 mm syviä, eivätkä ne voi mennä laatan poikki muualla kuin aivan laatan päässä. Lisävaraukset pienentävät oleellisesti laatan kapasiteettia, ja niiden määrä kannattaa minimoida oi-kealla välipohjarakenteiden valinnalla ja esim. hormien ja viemäröityjen pisteiden oikealla sijoittelulla.

Kylpyhuonelaatat

P37K - 1

P32K - 1

31

8. Ontelolaattojen ja laatastojen rei’itys ja varaukset

8.1 Reiät onteloiden kohdalla

Laatan onteloiden kohdalle voidaan tehdä reikiä mihin kohtaan tahansa. Reikien suurin koko on ilmoi tettu oheisessa kuvassa.

Reikiä voi olla enintään 3 kpl (P32, P40 ja P50 laatois-sa 2 kpl) samassa poikki leikkauksessa. Pienet, onteloi-den kohdalle tule vat reiät suosi tellaan tehtä väksi työ-maalla.

Ontelolaat tojen ja laatastojen rei ’ i tys ja varaukset

8.2 Suuret reiät

Suuret reiät tehdään yleensä elementtitehtaal la.

Reiät voidaan pääsääntöisesti toteuttaa oheisten kaa-viokuvien mukaisesti. Laattoihin tehtävien reikien suu-rin sallittu koko riippuu kuitenkin laa tan jännemitasta, kuormituk sesta yms. tekijöistä.

Reiät on sijoitettava siten, että ne katkaisevat mahdolli-simman vähän onteloiden välisiä kan naksia. Isommis-ta rei’istä on sovittava erikseen val mis tajan kanssa.

32


8.3 Vakioidut varaukset

Suunnittelutyön ja laattojen valmistuksen tehostami-seksi on vakioitu tiettyjä rakentamisessa usein käytet-täviä varauksia:

- Julkisivurakenteiden kiinnityksiä (ns. s-piste) varten laataston reunaan tuleva varaus, koko 150 x 150 mm, syvyys 100 mm. Merkintä mittalappukuvassa on SKK ja se mitoitetaan laatan päästä varauksen reunaan. SKK-varausten tekeminen tehtaalla on suositeltavaa varsinkin P37-, P40- ja P50-laattojen yhteydessä. Katso myös kohta 10.

- Sähköputkitusvaraus on laatan päähän tehtävä laatan levyinen, 150 mm pitkä ja 50 mm syvä varaus. Merkintä mittalappukuvassa on SUR. Sitä käytetään, kun sähköputkien määrä saumassa on yli sallitun.

- Viemäröintiura on ontelolaatan päähän tehtävä, laatan levyinen ja 400 mm pitkä varaus, jonka syvyys on laatan paksuus – 140 mm (laatan paksuus ko. kohdalla on 140 mm). Merkintä mittalappukuvassa on VUR. Viemäröintiuraa käytetään, kun viemärei- tä on tarpeen vetää pidempiä matkoja kohti pysty- nousuja ontelolaattojen poikkisuunnassa.

P37 - 1

33

8.4 Katkaistut laatat

Mikäli laatastossa olevan aukon leveys on suu rempi kuin 800 mm, suunnitellaan sen reu naan jäykistepalk-ki, joka voi olla teräsbe toni nen jälki valu tai teräksinen ontelolaatta kanna ke.

JÄLKIVALU

Päätypalkin tehtävä on pitää katkaistut laatat tasona. Kuorma katkaistuilta laatoilta viereisil le laatoille siirtyy laattojen pituussuuntaisen sauman kautta. Päätypal-kin kuormitusalue (A) on likimäärin kolmion muo toi nen (alueen koko riippuu kat kaistavien laatto jen lukumää-rästä ja pituu des ta).

Kuorma siirtyy päätypalkille pääasiassa onte loihin me-nevien betonivaarnojen avulla. Palkin vaarna liitoksen leikkauskapasiteetti lasketaan kaa vasta


ONTELOLAATTAKANNAKE

Teräksisellä ontelolaattakannakkeella voidaan kannat-taa kat kaistu ontelolaatta viereisistä laa toista. Sen käyttö nopeuttaa asennus ta, sillä katkaistua laattaa ei tarvitse erikseen tukea asen nusaikana. Kan nak keen vakiotyypit soveltuvat 1200 ja 2400 mm:n levyi siin aukkoihin P15, P20, P27, P32, P37 ja P40 laattojen yh teydes sä. Vakiotyyppien lisäksi valmistajat tekevät kannakkeita vapaasti 2400 mm:iin saakka. Kannak-keen merkintä on esim. PBOK 320/2400.

Tarkemmat suunnittelu- ja asennusohjeet ovat saa-tavissa kannakevalmistajien, esim. Semko Oy, (www.semko.fi) ja Teräs peikko Oy, (www.peikko.com) suunnitteluoh jeista.

Suunnit telijan on tarkistetta va, että viereis ten laattojen kantavuus on riittävä kan nakkeen pis te kuormalle. Mi-toituksessa on otettava huomioon myös palotilanne.

34

Viiva- ja pistekuormat

9. Viiva- ja pistekuormat

Ontelolaatasto toimii saumattuna levyraken teena, jo-ka jakaa tehokkaasti viiva- ja piste kuormat poikittaisen laajenemisen ollessa es tetty. Ohessa esitetyt kuormi-en jakosään nöt pe rustuvat tehtyihin kokeisiin ja FIP:n julkaisuun ”Precast prestressed hollow-core floors”.

Oheisissa mitoituskäyrissä ja -taulukoissa mitoittavana tekijänä on taivutusmomentti. Tapaukset, joissa leikka-usvoima tulee mitoittavaksi tekijäksi, on tutkittava erik-seen.

9.1 Viivakuormien jako

Laatan pituussuuntaisten viivakuormien voidaan olet-taa jakautuvan viereisille laatoille oheisen kuvan ja käyrästön mukaan. Viivakuormasta yksittäiselle laatal-le tuleva tasainen kuorma:

p(kN/m2) = αx x P(kN/m) / 1,2 m taip(kN/m2) = βx x P(kN/m) / 1,2 m

35

9.2 Kuormien jako aukkojen kohdal ta

Leikkausvoima-alueella olevan pistekuorman olete-taan jakautuvan 60 o kulmassa, kuitenkin vähintään yhdelle laatalle.

V i i va - j a p i s t e k u o r m a t

4

5

6

Kuormien jako aukkojen kohdalta tar koittaa, että au-kon levyiseltä kaistalta kuor mat siirretään aukon vierei-sille 1,2 m leveille kaistoille (1,2,3...).

Laataston reunalla olevien aukkojen kohdalla kuorman oletetaan ensin siirtyvän ehjän laataston reunaan, jos-ta se edelleen jaetaan viivakuor mana kohdan 9.1. ker-toimien β1 - β3 avulla.

9.3 Pistekuormien jako

Laatastoon vaikuttavan pistekuorman voidaan olettaa jakautuvan viereisille laatoille vastaavaan paikkaan vaikuttaviksi pistekuormiksi oheisen kuvan ja käyräs-tön mukaan.

Ontelolaattojen mitoituskäyrien avulla tehtävää alusta-vaa kapasiteettitarkastelua varten nämä jaetut piste-kuormat muutetaan ekvivalenteiksi tasaisiksi kuormik-si erikseen taivutusmomentti- ja leikkausvoimatarkas-teluja varten. Ekvivalentti tasainen kuorma on tasainen kuorma, joka aiheuttaa laattaan yhtä suuren suurim-man taivutusmomentin/leikkausvoiman kuin laattaan vaikuttava pistekuorma.

36

V i i va - j a p i s t e k u o r m a t

9.4 Sallitut viiva- ja pistekuormat

Sallitut laattojen pituussuuntaisetviivakuormat (kN/m):

Sallitut pistekuormat (kN):

Arvot on määritetty kokeellisesti laatalle, jossa ei ole varauksia tai reikiä. Arvot pätevät, mikäli laatan kanto-kyky ei muuten taivutusmomentin tai leikkausvoiman suhteen ylity.

Sallittuja pistekuormia voi kasvattaa pintabetonin avul-la tai käyttämällä aluslevyjä.

9.5 Sallitut ripustuskuormat

RASKAAT RIPUSTUKSET

Raskaat ripustukset suositellaan tehtäviksi laat tojen saumasta tai viemällä esim. ripustus pult ti laatan läpi. Fe 360 MN/m2 -laadun ankkuroidulle ripus tus pulteille voidaan sallia seu raavat kuormat:

KEVYET RIPUSTUKSET

Kevyet ripustukset voidaan tehdä myös poraa malla kiinnike laatan alapintaan ontelon koh dalle (ontelon si-jainti ks. kohta 2.5). Ohessa on esimerkkejä sallituista ripustuskuormista, tarkemmat tiedot löytyvät kiinnike-valmistajan ohjeista.

Laatta- Laataston Laatastontyyppi reunalla keskellä

P15, P18 5 12 P20 5 18 P27, P37 10 23 P32, P40 10 23 P50 12 30

Laatta- Kuormittavan pinnan halkaisija tyyppi Ø 50 Ø 100 Ø 200

P15, P20 20 30P27, P37 40 60P32, P40 45 65P50 60 80

Pulttikoko (mm) Sallittu kuormitus (kN)

Ø 6 4,1Ø 8 7,2Ø 10 11,3Ø 12 16,2

Ankkuri Poraussyvyys Sallittu ripustuskuorma (kN)

jousisalpatulppa M4 onteloon 0,3salpatulppa M6 onteloon 1,0lyöntiankkuri M6 30 1,7lyöntiankkuri M8 30 2,2lyöntiankkuri M10 40 2,7

37

10. Kiinnitykset laataston reunalla

10.1 Sallitut vaakakuormat laataston reunalla

P27, P32, P37, P40 ja P50 laatoille voidaan sallia ohei-sen kuvan mukaiset pistemäiset vaakakuormat laatan reunoille. Kes kimääräinen vaakakuorma metriä kohti laa tan reunalla voi olla enintään puolet em. piste kuor-man suuruudesta.

P15 ja P20 laatoilla kuvan mukaiset kuor mien ominais-arvot on jaettava kahdella.

Samaan aikaan vaikuttavan pystykuorman on oletettu tulevan laatan päälle. Kuormat ovat ominaiskuor mia.

Vaakasuorien vetovoimien kapasiteettia laa taston reu-nalla voidaan kasvattaa rengas palkin avulla, viemällä tartunta toiseen onteloon asti tai poraamalla koko laa-tan läpi reikä vaa kasuoraan laattojen saumaan ja ank-kuroimalla tar tuntateräkset sinne.

10.2 Pystykuormat laataston reunalla

Ontelolaataston reunalle tulevat pystykuormat on ri-pustettava laatan yläpintaan. Sallitut kuormat määräy-tyvät kohdan 9 mukaan.

Ontelolaatan reunan yläosaan tehtävään varaukseen voidaan tukea vähäisiä pystykuormia.

10.3 Kiinnitysten tekeminen

Laataston reunaonteloon voidaan tehdä kiinni tyksiä vaakavoimille puhkaisemalla reunakannaksen yläosa ja lohkaisemalla ontelon yläpuolinen be toni lyhyel tä matkalta ja valamalla tartuntate räkset onte lon sisään.

Julkisivurakenteiden kiinnityksiä (ns. s-piste) varten on-telolaataston reunaan tulevan varauksen vakioitu koko on 150 x 150 mm ja syvyys 100 mm (ks. myös kohta 8.3).

Kaikki varaukset suositellaan varsinkin P37, P40 ja P50 laatoilla tehtäväksi tehtaal la.

Jälkivalu tehdään laatan päältä ontelon yläkalvon rei-ästä päistään valutulpilla rajattuun onteloon. Ontelon on oltava puhdistettu ja talvella jäästä va paa. Betoni-massan lujuusluokka on vähintään K25 ja massa täry-tetään sauvatäryttimellä.

Onte lo laatan reunakannakkeella voidaan ripus taa on-telolaataston reunasta julkisivu ra ken teisiin liittyviä ke-vyitä parvekkei ta, erk kereitä ja kevyi tä julkisivuja. Täl-löin parvekkei den ja erkkerei den sijoittelulle jää enem-män vapauksia ja rungossa ei välttämät tä tarvita kan-tavia ele menttejä tai parveke pieliä.

Kiinnitykset laataston reunal la

38

11. Tuennat

11.1 Tukipinnat

Tukipintojen pituuksia määrättäessä on otetta va huo-mioon palkin tai seinän reunaviisteet ja neopreenitasa-uslevyn sijainti. Todellinen tuki pinta alkaa siitä kohdas-ta, missä laatta osuu esim. neo p ree ni tasauslevyn reu-naan.

Neopreeninauhaa kannattaa käyttää betonielement-tipalkkien varaan asennettavien laattojen tuki pin-noissa. Elementtira kentei den pinnat ovat ylee nsä riit-tävän si leäpintaisia tähän tukipinta ratkaisuun. Neop-reeninauhan paksuus tulee olla riittävä, jotta juotos-betoni tunkeutuu luotettavasti ontelo laatan alle. Suosi-teltava nauhan vakioko ko on 10 x 20 mm.

Teräspalkkirakenteissa voidaan neopreeninauha jättää pois ja tukea laatta suoraan palkin leual le.

Seinien (elementti tai paikalla valettu) varaan tukeutu-vat laatat tulee asentaa koroke palo jen varaan. Laatan ja alapuolisen raken teen väliin jäävä rako valetaan saumavalujen yhteydessä um peen. Tällöin laatta tu-keutuu tasaisesti koko le veyd eltään alus taan sa. Jälki-valua varten on varat tava vä hintään 20 mm, mieluum-min 30 mm korkea asennusvä li.

Tu e n n a t

Taulukon tukipintojen suunnitteluarvot ja tukipinto-jen minimipituudet asennuksessa on määritetty on-telolaatan kestävyyden kannalta. Alapuolisen, kan-tavan rakenteen niin vaatiessa on em. tukipintojen pi-tuuksia kasvatettava.

Vinopäisten laattojen tukipintojen pituutta määritettä-essä kannattaa tukipituutta laatan suunnassa (on suu-rempi kuin tukipituus seinän päällä) usein kasvattaa.

11.2 Asennusaikaiset tuennat ja nostokannakset

Ontelolaatan onteloiden kohdille kohdan 8.1 mukaan tehtäviä reikiä tai varauksia lukuun ottamatta varauksia ei saa tehdä laattoi hin ilman, että niistä on valmistajan punossuunnittelun kanssa etukäteen sovittu.

Kaikkia ontelolaattoihin suunniteltuja reikiä ja varauk-sia ei voida tehdä valmiiksi tehtaalla esim. tapauksis-sa, joissa kuljetus- tai asennustilanne on mitoittava yk-sittäisen laatan kohdalla, vaikka saumatun laataston kapasiteetti onkin riittävä. Näissä tapauksissa:

- Reikä, varaus tai osa niistä jää työmaan tehtäväksi, ns. nostokannakseksi, joka merkitään (tunnus N) ko. ontelolaattaan sekä tehtaan punossuunnittelussa ko. laatan mittalappuun ja ontelolaattojen asennuskaavi-oon.

- Kun suuri reikä tai varaus on laatan päässä niin, että vain kapea osa laatan päästä tukeutuu kantavalle ra-kenteelle, tulee asennusvaiheessa käyttää asennus-aikaista tuentaa, joka punossuunnittelussa merkitään (asennusaikainen tuki) ontelolaattojen asennuskaavi-oon.

11.3 Vinot ontelolaattatasot

Jos laatat joudutaan asentamaan suurem paan kalte-vuuteen kuin 1:5, on laatat varustet tava nostolenkeil-lä. Tarvittavat nostolenkit on merkittävä mittapiirustuk-seen. Vinon tason laattojen liukuminen este tään tarvit-taessa runko raken teisiin kiinnitettävillä asennustoppa-reilla.

Laatan Tukipinnan TukipinnanPerustyyppi Suunnitteluarvo minimipituus asennuksessa

P15 60 mm 40 mmP20 60 mm 40 mmP27 60 mm 40 mmP32 60 mm 40 mmP37 60 mm 40 mmP40 100 mm 80 mmP50 100 mm 80 mm

39

11.4 Reunalaattojen tuenta

Jos laattakentän reunimmainen laatta on mo lemmista päistä lovettu kentän reunalla ja laa taston reunalla vai-kuttaa esim. tiiliseinän aihe ut tama viivakuorma, tulee laatastossa aina käyttää raudoitet tua pintalaattaa tai tu kea lo vettu laatan pää konsoleilla pilariin.

Toisestakin päästä lovettu laatta edellyttää raudoi-tettua pintalaattaa tai konsolituentaa, jos reiän jatkee-na olevan laatan ulokkeellisen kulman kohdalla be-tonin vetolujuus laatan ylä pinnassa ylittyy. Ulokkeen kuormitusalu eena käytetään reiän levyistä ja metrin pi-tuista aluet ta.

Ontelolaatan leikkauskapasiteetti poikkisuun nassa tar-kistetaan kaavalla

11.5 Love tun laatan tuenta pila riin

Ontelolaatan tuennan tarve pilarin kohdalla on varmis-tettava, mikäli laatan pään pilarikolo on suu rempi kuin 300 mm tai kohdalla on viivakuorma (esim. tiiliseinä). Tuennan tarpeellisuus on esitetty oheisessa kuvassa.

Tuenta voidaan vaihtoehtoisesti toteuttaa pilariin teh-dyllä vaarnauralla, lisätyllä sauma rau doituksella, ri-pustusraudoituksella onte loissa tai teräsbetoni- tai te-räskonsolilla. Pilarielementtien teollisen valmistuksen kannalta ontelolaatan tuenta kannattaa ensisijaisesti hoitaa vaarnauralla tai sauma-/ripustusraudoituksella. Näiden terästen leik kauskapasiteetti (vaarnatappi) saa-daan kaavas ta

Tu e n n a t

40

12. Laattojen saumat ja rakennuksen vaaka jäykistys

Rakennusten on kyettävä siirtämään kaikki nii hin koh-distuvat voimat perustuksille. Vaa ka suuntaisia raken-nuksiin kohdistuvia voimia on tavallisesti ainakin kah-ta lajia, tuulikuormia ja laskennallisia lisävaakakuor-mia. Laskennallinen lisä vaaka kuorma syntyy, kun siir-tyville pysty rakenteille otaksutaan kuormitusnor mien mu kainen kulma kuormi tussuunnan kanssa. Normaa-listi lisävaaka voi ma on 1/150-osa raken teiden pysty-kuormi tuksista.

Väli- tai yläpohja joutuu tavallisesti siirtä mään raken-nuksen vaakakuormitukset seinille tai muille jäykistä-ville rakenteille. Elementti raken teinen välipohja on siis saatava toimi maan yh tenäisenä levynä, joka siirtää kuormat. Yhte näi nen levyrakenne syntyy asian mu kai-sesti rau doi tet tujen ja tiivistettyjen sauma va lujen avul-la.

Väli- tai yläpohjan staattisena toimintamallina käytetään joko ulokepalkkia tai kaksitukista palkkia. Rengasrau-doitus, jonka tulee kiertää rengaspalkissa ympäri laa-taston, mitoitetaan em. vaakakuormille. Rengasraudoi-tuksena tulee käyttää vähintään kahta harjaterästan-koa, minimi halkaisijaltaan Ø 10 mm.

Laat tojen saumat ja rakennuksen vaaka j äykistys

Seuraavassa on mitoitettu oheisen kuvan mu kaisen laataston rengasteräkset, kun be toni laatuna on K30-2 ja teräslaatuna A500 HW.

41

Lisäksi tulee varmistaa, etteivät rengasraudoi tuk sen ottaman taivutusmomentin lisäksi myöskään laa taston saumoissa vaikuttavat leik kausjänni tykset ole liian suu-ria. Jännityk sen mak simiarvona voidaan pitää 0.1 MPa. Jos tämä jänni tys ylittyy, on turvauduttava sau-maraudoi tuk siin tai muihin erikoisjärjeste lyihin.

Edellisen esimerkin tapauksessa tukilinjalla vai kut tavaksi keskimääräiseksi leikkausjännitykseksi saadaan

Näin siis saumat pystyvät siirtämään leikkaus jännitykset ilman saumaraudoitusta.

Tarvittaessa saumaraudoitus mitoitetaan esimerkiksi Betonirakenteiden suunnittelu, BY202, mukaan.

Betoninormien erityisohjeiden mukaan seinä-laatta-ra-kenteissa tulee liitoksien raudoituksen kapasiteetin vaa-kasuunnassa pituusyksikköä kohti olla vähintään tukire-aktion ominaisarvon suuruinen ja vähintään 20 kN/m.

Käytännössä siis, jos laatan tukireaktio on esim. 50 kN/m, sau maraudoituk sen tulisi kestää 60 kN/sauma (saumat k120 0).

Pituussuuntaiseksi minimi raudoitukseksi saa daan siis 20 kN/m kuormas ta T10 teräkset joka saumaan. Sau materäk sen pituus on olta va vähintään L=2 000, jolloin se ankkuroituu metrin matkal la tuen molemmin puolin. Seu raavassa kuvas sa on esimerk ki täl lai sesta seinä-laatta-raken tees ta.

Laat tojen saumat ja rakennuksen vaaka j äykistys

12.1 Korkeat rakennukset

Korkeissa (normaalisti yli 8 kerrosta) rakennuksissa tai muuten raskaasti kuormitetuissa rakenteissa onte-lolaatan ja kantavan seinän liitoksen kantokyky, on-telolaatan leikkauskestävyys ja alapuolisen rakenteen kestävyys tulee tarkistaa esimerkiksi asiaa käsittele-vän Betoninormikortin mukaan.

42

13. Ontelolaatat taipuisalla tuella

Tuettaessa ontelolaat toja palkin varaan palkki ja onte-lolaatta toimivat liittorakenteena ja palkissa vaikuttava leikkausvoima siirtyy myös ontelolaatalle. Näin syntyvä lisärasitus on suurimmillaan siellä, missä palkin leikka-usvoima on suurimmillaan eli palkin tukien lähellä. Li-särasituksen suuruus riippuu mm. palkin jäykkyydestä, jännevälistä, kuormi tustavasta sekä tartunnasta palkin ja ontelolaatan pään välillä.

Ontelolaattojen leikkauskestävyys tuella on tarkastet-tava kokeelliseen tutkimukseen perustuvan suunnitte-luohjeen mukaisesti. Betoninormi kortissa n:o 18 on esi-tetty lasken tamenetelmä lisä rasitus ten määrittämiseksi. Palkkiin tuetun ontelolaa tan mitoituksessa voidaan käyttää Betoninor mi korttiin perustu vaa mitoitusohjel-maa Flexibl (ks. kohta 1.3). Normaali tapauksissa onte-lolaatan kapasiteetin riittä vyys voidaan todeta be toni-normikortin liittee nä olevista mitoitus käy rästöistä.

Tarvittaessa rakenteen ka pasiteettia voidaan kasvat-taa

- käyttämällä jäykempää palkkia- käyttämällä jatkuvia palk keja- raudoitetulla, liittorakenteena toimivalla pintalaatalla- vala mal la laattojen päissä ontelot um peen onteloiden korkeuden matkalta (ns. syvät valutulpat) - ko rottamalla ontelo laatassa käytettävän betonin lujuutta.

Myös erilaisten vahvista misvaihtoeh toyhdistel mien käyt-tö on mahdol lista. Vahvis tamis vaih toehto ja har kittaessa on syytä ottaa yh teyt tä Parma Oy:n ontelolaat tasuun-

nitteli jaan, jolloin voidaan sopia koko rakenteen kan-nalta edullisim masta vaihtoeh dosta.

Vastaava rakennesuunnittelija toimittaa ontelo laat-tatoimittajalle laattojen mitoitusta varten tar vittavat tie-dot, jotka on esitetty kohdissa 19. Palkin mitoituksesta vastaa vastaava rakennesuunnitte lija tai palkin toimitta-ja. Ontelolaattojen lopullisen suunnitte lun tekee laatan valmistaja. Vastaava rakennesuunnittelija huolehtii sii-tä, että osa suunni telmista muodostuu kaikki ra kenteel-liset vaati mukset täyttävä koko naisuus.

14. ParmaParel toimitilarakentamisessa

Toimitilarakentamisessa ontelolaattarakenteisten ala-, väli- ja yläpohjien valinta on perustunut pääasiassa kantavuusominaisuuksille. Rakennuksen muunnelta-vuusvaatimukset ovat kuitenkin muuttamassa tilannet-ta. Rakentamalla entistä selvästi laajempia yhtenäisiä tiloja ilman kantavia tai muita rajoittavia rakenteita luodaan pohja tilojen vapaalle jakamiselle ja helpolle muunneltavuudelle. Tämä näkyy suunnitelmissa entis-tä pidempinä jänneväleinä ja järeämpinä ontelolaattoi-na. Toimistotaloja toteutetaan usein P40-ontelolaatoilla jännevälien ollessa jopa yli 15 metriä.

Talotekniikan sovittaminen yhteen välipohjarakenteen kanssa tehokkaasti, muunneltavasti ja visuaalisesti näyttävästi on haaste. Uusia ja erilaisia ParmaParel-ontelolaattoihin perustuvia välipohjan ja talotekniikan yhteensovittamisratkaisuita on käytetty eri kohteissa toimistotaloista kehitys- ja tutkimuskeskuksiin. Näistä saa lisätietoja ottamalla yhteyttä Parmaan.

Ontelolaatat taipuisal la tuel la - ParmaParel toimiti larakentamisessa

43

15. Asuinrakennusten ontelolaatastojen suunnittelu

Asuntorakentamisessa välipohjalle on asetettu monia ja yhä kiristyviä vaatimuksia. Niistä tärkeimpiä ovat ää-niominaisuudet, talotekniikan sovittaminen ja muunnel-tavuus, kuitenkaan kantokykyä, kuivaa rakentamista-paa ja kustannuksia unohtamatta. Rakenteiden ympä-ristöominaisuudet on yksi tulevaisuudessa yhä enem-män päätöksentekoon vaikuttavista tekijöistä.

Suomen Betoniyhdistys ry on perustanut Ääniteknisen toimikunnan, joka luokittelee valmiissa asunnoissa teh-dyissä mittauksissa toimiviksi todettuja rakennerat-kaisuja. Ääniteknisesti toimivista rakenteista, niiden tarkemmista detaljeista ja ääniteknisistä ominaisuuk-sista on julkaistu äänitekniset rakennekortit, jotka löy-tyvät osoitteista www.parma.fi kohdasta ParmaParel ja www.betoniyhdistys.fi.

15.1 Pien- ja rivitalot

Pientalojen ala-, väli- ja yläpohjarakenteiden sekä pien-talojen ontelolaattarakenteisten perustusten suunnitte-luun on erilliset ohjeet, ”ParmaParel, Pientalojen pe-rustukset ja ontelolaatat, Suunnitteluohje”.

Pien- ja rivitalorakentamisessa yleisimmät käytetyt ontelolaattatyypit ovat (P15,) P20 ja P27. Niitä käyte-tään yleensä lattialämmityksen ja lattiakaadot mahdol-listavan pintabetonin kanssa. Viemäröintien vaakave-dot viedään yleensä alemman kerroksen katossa tai alapohjassa. Haluttaessa rivitaloissa käytetään märkä-tilojen kohdilla kylpyhuonelaattoja P27K, jolloin viemä-röinnit saadaan integroitua rakenteeseen. P27K-laatat ovat tarpeen märkätilojen kaatolattioita varten, kun on-telolaatan päälle tulee pumpputasoite.

Rivitaloissa tulee ottaa huomioon huoneistosta vie-reiseen, vaakasuuntaan kulkeva äänen sivutiesiirtymä. Lautaparkettipinnalla RakMK:n osan C1 askeläänivaa-timukset täyttyvät normaalitapauksissa P20-laatalla yh-dessä pintabetonin kanssa, P27-laatalla pumpputasoi-tettuna tai näitä raskaammilla rakenteilla. Yläpohjiin suositellaan ilmaäänen sivutiesiirtymän hallitsemiseksi P27-laattaa.

15.2 Kerrostalot

Kerrostalon välipohjia valittaessa on kantavuuskysy-mysten lisäksi aina otettava huomioon ääneneristys-määräykset ja talotekniikan sovittaminen välipohjaan.

15.2.1 Äänitekniset ominaisuudet

Nykyiset, ohessa esitellyt välipohjarakenteet täyttävät ns. hyvää rakentamistapaa käyttäen ilmaääneneristä-vyydelle asetetun vaatimuksen R’w ≥ 55dB. Yläpohjiin on ilmaäänen sivutiesiirtymän takia valittava P27 tai si-

Asuinrakennusten ontelolaatastojen suunnit telu

tä raskaampi ontelolaatta, mikäli laataston päällä on yhtenäinen, osastoimaton ullakkotila.

Askeläänelle on asetettu vaatimus, askeläänitasoluku L’n,w ≤ 53dB. Tähän vaatimukseen päästään seuraavil-la ParmaParel-ratkaisuilla (ks. myös ko. rakenteita kos-kevat äänitekniset rakennekortit):

- Eräillä pehmeillä muovimatoilla vaatimus täyttyy ParmaParel P27- tai P32-laatoilla yhdessä pumpputasoitteen kanssa. Tällöin lattian pintamateriaalia ei myöhemminkään voi vaihtaa ääniteknisesti ”kovem- paan”.

- Usein rakennuttajat varautuvat jo rakentamisvaihees- sa mahdollisuuteen vaihtaa pintamateriaali lautapar- ketiksi ja myytävässä asuntotuotannossa vaaditaan mahdollisuus lautaparkettipintaan. Lautaparketin alle tarvitaan askelääniä vaimentava parketinalusmateriaali, esim Tuplex, Parkolag tai Silencio-kuitulevy. Vä- lipohjarakennevaihtoehtoja ovat

- P37-laatta yhdessä pumpputasoitteen kanssa ja ParmaParel P27 tai P32 yhdessä yli 60 mm:n pintabetonin kanssa.

- Kun lattian pintamateriaali halutaan valita vapaasti ja käyttää esimerkiksi kiveä, klinkkeriä tai mosaiikki- parkettia, tarvitaan kelluva lattiarakenne. Kelluvassa rakenteessa kantavan rakenteen (ParmaParel P27 tai P32) päälle tulee vaimentava kerros (esim. Isora Step 30 mm tai Paroc ASL-2) ja kelluva osa (teräs- betonilaatta > 70 mm, pumpattava kuitutasoite dB- Plaano 25 - 40 mm tai rakennuslevykerros. Ras- kaammilla kelluvilla lattiarakenteilla saavutetaan sel- västi paremmat ääniominaisuudet.

44

Rakenne1 Lattiapinnoite lautaparketti2 Joustava parketinalusmateriaali Tuplex3 5-20 mm Tasoite Vetonit 3000, Vetonit Plaano Plus, ABS 148 tai vast.4 370 mm Kantava rakenne, ontelolaatta P37 (Parma Betonila Oy) rakennepiirustuksen mukaan Massa saumattuna 510 kg/m2

5 Pintamateriaali ja -käsittely huoneselityksen mukaan

ÄäneneristävyysVaadittu askeläänitasoluku Lń,w on < 53 dB.Vaadittu ilmaääneneristysluku R´w on > 55 dB.

MuutaOntelolaattojen pituussuuntaisissa saumoissa saa kannattamalla viedä enintään 2 sähköputkea Ø 20 mm.Ontelolaattojen päätysaumoissa saa kannattamalla viedä enintään 3 sähköputkea Ø 20 mm.Saumavalut on tiivistettävä huolellisesti, jotta saumat saadaan valetuiksi kokonaan umpeen.Parketin tulee olla täysin irti seinistä ja talotekniikan asennuksista.Välipohjan lävistävät lämpöpatterien putkitusten reiät on tiivistettävä kitillä molemmilta puolilta.

HUOM!Välipohjan lävistävät lämpöpatterien putkitukset heikentävät askelääneneristystä sivutiesiirtymän vuoksi.Putkitukset on suositeltavaa jakaa vaakasuunnassa kerroksittain tai liittää patterit verkostoon joustavillaliitososilla.Lattiapinnoitetta ei saa vaihtaa ääniteknisesti huonompaan muovimattoon, mosaiikkiparkettiin, kivimateriaaliintai muuhun tutkimattomaan rakenteeseen.

ONTELOLAATTAVÄLIPOHJA P37TASOITE

VP 22


45


Rakenne1 Lautaparketti2 Joustava parketinalusmateriaali (Tuplex tai Parkolag)3 Tasoite Vetonit 3000, Vetonit Plaano Plus tai ABS 148 Pronto tai vast.4 > 60 mm Pintabetoni, massa > 135 kg/m2

5 265 mm Kantava rakenne, ontelolaatta P27 (tai P32) rakennepiirustuksen mukaan Massa saumattuna > 380 kg/m2

6 Pintamateriaali ja -käsittely huoneselityksen mukaan

ÄäneneristävyysVaadittu askeläänitasoluku Lń,w < 53 dB.Kenttämittaustuloksia: askeläänitasoja Lń,w 49-51 dB (patteriverkoston putket lävistivät välipohjan)

Äänitekniset mittaukset on tehty rakennekortissa esitetyillä tuotteilla.Vaadittu ilmaääneneristysluku R´w on > 55 dB.

MuutaOntelolaattojen pituussuuntaisissa saumoissa saa kannattamalla viedä enintään 2 sähköputkea Ø 20 mm.Ontelolaattojen päätysaumoissa saa kannattamalla viedä enintään 3 sähköputkea Ø 20 mm.Saumavalut on tiivistettävä huolellisesti, jotta saumat saadaan valetuiksi kokonaan umpeen.Parketin tulee olla täysin irti seinistä ja talotekniikan asennuksista.Välipohjan lävistävät lämpöpatterien putkitusten reiät on tiivistettävä kittaamalla välipohjan molemmilta puolilta.

HUOM!Välipohjan lävistävät lämpöpatterien putkitukset heikentävät askelääneneristystä sivutiesiirtymän vuoksi.Putkitukset on suositeltavaa jakaa vaakasuunnassa kerroksittain.Lattiapinnoitetta ei saa vaihtaa ääniteknisesti huonompaan muovimattoon, mosaiikkiparkettiin, kivimateriaaliin taimuuhun tutkimattomaan rakenteeseen.

ONTELOLAATTAVÄLIPOHJA P27PINTABETONI

VP 16

46


Kytkentäviemärit kylpyhuonelaatassa, kun asennustilan korkeus on 170 mm

15.2.2 Talotekniikan sovittaminen välipohjaan

Talotekniikan välipohjaan vaikuttavia osia ovat kaikki pystynousut (esim. hormit, lämpöputket ja sähkönou-sut), lattialämmitys sekä sähköjen ja viemärien vaa-kavedot. Näiden kaikkien tilantarve tulee ottaa huomi-oon ensin välipohjarakenteen valinnassa ja myöhem-min yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa hormien sijoittelusta varauspiirustusten tekoon.

Hormien ja sähkönousujen sijainnit ja muodot määräy-tyvät pääosin huoneiston ja koko rakennuksen pohja-suunnitelman mukaan, mutta jo näiden tilavarausten pienillä siirroilla, muodon tarkennuksilla ja pituussuun-nan muutoksilla voidaan merkittävästi helpottaa vä-lipohjarakentamista. Talotekniikan tarkastettavuus ja huollettavuus on otettava huomioon pystynousujen sijoittelussa.

Viemäriputkien vaakavedot ja lattiakaivot sijoitetaan on-telolaattavälipohjissa ns. kylpyhuonelaattoihin (P27K, P32K ja P37K) tehtyihin kylpyhuonesyvennyksiin. Pumpputasoiterakenteiden yhteydessä myös kaatolatti-at ja lattialämmitykset tehdään samoihin kylpyhuonesy-vennyksiin.

Viemärien vaakavedoille, lattiakaivolle sekä lattiakal-listuksille tarvitaan välipohjassa normaalitapauksissa tilaa noin 170 mm, ja se muodostuu:

- ParmaParel P37K-laatoilla, jotka on tarkoitettu käy- tettäväksi yhdessä pumpputasoitteen kanssa,- Perinteisillä P27K- ja P32K-laatoilla yhdessä pintabetonin kanssa,- Perinteisillä P27K- ja P32K-laatoilla yhdessä kelluvan lattian kanssa.

47

Viemärihaaroitukset kylpyhuonelaatassa

P27- ja P32-laattoihin perustuvissa, pumpputasoite-tuissa rakenteissa viemärien sovittaminen vaatii vie-märivetojen huolellista etukäteissuunnittelua ja kanta-vaan ontelolaattaan joko tehtaalla tai työmaalla tehtä-viä lisäsyvennyksiä.

Sähköjen vaakavedot asennetaan yleensä ontelolaat-tasaumoihin ja pituussuunnassa onteloihin. Sähköput-kien määrä on ääni- ja rakenneteknisistä syistä rajoi-tettu pituussuuntaisessa saumassa kahteen ja pääty-saumassa kolmeen. Päätysaumaan saadaan lisätilaa sähköputkituksia varten käyttämällä tarvittavissa koh-dissa laatan päässä sähköputkitusuraa.

Lattialämmitys on tulossa yhä useampaan asuntoon. Pääsääntöisesti lattialämmitys tulee märkätiloihin joko vesikiertoisena tai sähkötoimisena. Kaapelointi/putkitus sijoitetaan pintabetoniin tai kylpyhuonelaatan täyteva-luun. Kun myös asuinhuoneisiin tulee lattialämmitys, kantavan ontelolaattarakenteen päälle tulee pintabe-toni tai kelluva lattiarakenne. Kuitutasoitteella toteu-tettuun rakenteeseen voi asentaa vesikiertoisen lattia-lämmityksen ja teräsbetoniseen myös sähkölämmityk-sen.

Välipohja P37 + plaano, P32 + pintavalu taiP27 + kelluva lattia


48

Välipohja P32 + plaano


49

16. Ohjeita taloudelliseen suunnitteluun

16.1 Ontelolaattojen ja paikallavalukaistojen leveydet

Ontelolaattojen ja paikalla valettujen kaistojen levey-det kannattaa suunnitella oikein. Suunnittelussa pyri-tään täysien ja puolikkaiden laattojen käyttöön, kuiten-kin niin, että paikalla valettavat alueet minimoidaan. Ne hidastavat jouhevaa valmisosiin perustuvaa runkora-kentamista. Ulkoseinälinjojen reunavalukaistan levey-deksi suositellaan 80..100 mm niin, että se saadaan työmaalla muotitettua yhdellä laudalla. Kavennetut laa-tat on usein suositeltavaa sijoittaa rakennuksen kes-kilinjoille, esimerkiksi jäykistävää, laattojen suuntaista seinää vasten. Taloudellisin välipohjasuunnittelu edel-lyttää runkosyvyyksien optimointia.

Ohjeita taloudel l iseen suunnit teluun

16.2 Suositeltavat suurimmat jännevälit

Laatan korkeuteen ja sitä kautta kantavuuteen näh-den liian pitkien laattojen käyttö nostaa välipohjan kus-tannuksia. Myös mahdollisuus lisäreikien ja -varausten tekoon karsiutuu, ja siten välipohjarakenteen muunto-joustavuus kärsii. Oikein valituilla laattatyypeillä ja jän-neväleillä laattojen kaarevuudet pysyvät kohtuullisina.

Suositeltavia suurimpia jännevälejä ovat:

P15 7.0 mP18 8.5 mP20 9.0 mP27 11.0 m P27K 8.0 m (- 10,0 m)P32 13.0 m P32K 8.5 m (- 11,0 m)P37 13.0 m P37K 8.5 m (- 11,0 m)P40 16.0 m

Märkätilat, joissa tarvitaan kylpyhuonelaattoja, on suo-siteltavaa sijoittaa lyhyempien jännevälien kohdille.

16.3 Märkätilojen ja hormien suunnittelu

Hormien ja märkätilojen keskinäisellä sijoittelulla voi-daan oleellisesti vaikuttaa välipohjan rakennettavuu-teen. Isommat suorakaiteen muotoiset hormit on suo-siteltavaa sijoittaa ontelolaattojen suuntaisina. Toinen vaihtoehto on katkaista ontelolaatta hormin kohdalta ja tukea katkaistut laatat viereisiin laattoihin.

Välipohjarakennetta valittaessa on syytä selvittää pi-simmät välipohjarakenteeseen tulevat viemärivedot ja valita rakenne sen mukaan. Ontelolaatan pituussuun-taan kylpyhuonesyvennykseen voidaan tehdä 50 mm:n lisäsyvennyksiä viemärivetoja varten. Pitkiä poikittaisia viemärivetoja varten on syytä suunnitella laattojen päi-hin viemäröintiurat.

Kylpyhuonelaattojen määrä kannattaa minimoida. Niitä ei aina tarvita esimerkiksi löylyhuoneiden al-le, joissa ei ole lattiakaivoa ja lattialämmitystä. On-telolaatta + pintabetoni -rakenteessa kylpyhuone-laattojen kylpyhuonesyvennykset tarvitaan yleen-sä vain alueille, joilla kulkee viemäreitä. Kaatolatti-at ja lattialämmitys sijoitetaan pintabetoniin.

16.4 Kustannusvaikutuksia

Ontelolaattarakenteen kustannukset nousevat, kun:

- jännevälit kasvavat, toisaalta säästöä saattaa tulla kantavista rakenteista ja tilojen käytettävyys paranee,- kylpyhuonelaattojen osuus lisääntyy, ne ovat sekä kalliimpia laattoja että työmaatöiden määrä lisääntyy,- reikä- ja varausmäärä lisääntyy, ne lisäävät sekä kai- vutyötä, laatan punosmäärää että työmaatöitä,- kavennettujen laattojen määrä lisääntyy, se lisää sa- hauksen määrää ja laattahukkaa,- hormit ja märkätilat ovat keskellä jänneväliä, jolloin ne vaikuttavat laattojen punostukseen.

Kustannustehokkuus paranee, kun

- em. tekijät minimoidaan, - välipohjarakenne valitaan oikein,- käytetään kohtuullisia jännevälejä, - hormit ja märkätilat sijoitetaan järkevästi.

Työmaan kannalta on järkevää, että

- laattoihin tehdään jo tehtaalla riittävät varaukset ottaen huomioon työvarat,- varaukset (s-piste, parvekekiinnitykset jne.) sijoitetaan täysleveisiin laattoihin,- laataston kaarevuudet on otettu huomioon mm. 25 mm:n kynnysmääräyksen kannalta.

50

17. Ontelolaattojen valmistus- ja rakentamistole ranssit

Ontelolaattojen valmistuksessa ja asennuksessa käy-tetään normaalisti Suomen Betonitieto Oy:n julkaise-man ohjeen ”Betonielementtien toleranssit 2003”, koh-dan esijännitetyt ontelolaatat mukaisia toleransseja:

Esijännitetyt ontelolaatat

Mittauksen kohde Normaaliluokka

Pituus (L) ± 15 tai L/10001)

Paksuus (h)2) ± 5 tai h/501) Leveys (b) - kokonainen laatta -6; +0 - kavennettu laatta ±20Sivukäyryys (a) ±L/1000, enint. ±10 mmPään kulmapoikkeama (p) ±10Taipuma ennen asennusta (∆d)3) ±6 tai L/10001), enint. ±10 mmYläpinnan aaltoilupoikkisuunnassa (y) 8, kun h < 400 mm 15, kun h > 400 mmTeräsosat (t), tehtaallaasennetut ±20Reiät ja varaukset (t) - sijainti ±15 - teko tuoreeseen betoniin -0; +50 - teko jälkikäteen -0; +30Eristeen sijainti (t) - sivusijainti (t1) ±10 - poisto tukipinnalta (t2) ±15

Laat tojen valmistustole ranssit

Valmistustoleranssit[mm]

1)Lukuarvoista käytetään aina suurempaa. h:lla tarkoitetaan

kunkin laatanosan paksuutta (esim. märkätilojen kololaatat).

2)Paksuus mitataan keskimmäisen ja reunimmaisen ontelo-

kannaksen kohdalta sekä reunimmaisen ontelon keskeltä.

3)Poikkeama ennakkoon suunnitellusta taipumasta, johon

sisältyy mahdollinen ennakkokorotus ja laskennallinen taipu-

ma. (kuormat, ikä ja olosuhteet huomioonotettuina).

51

18. Laatastojen rakentamis toleranssit

Ontelolaattoja käytettäessä tulee ottaa huomi oon laatan riittävä tukipituus (ls), sau man mah dollinen hammastus (a) ja laatan alkukaa revuus (d) pintabetonin nimellispak-suutta (t) määrättä essä. Ontelolaattojen kantavuuden kannalta laattojen sallittu minimituki pituus asen nuksen jälkeen on 40 mm, P40- ja P50 -laatoille 80 mm.

Laattojen mahdolliset kaarevuuserot voidaan osittain tasata asennusvaiheessa. Tarkemmat ohjeet asennus- ja jälkitöistä on esitetty erilli sessä asennus- ja työmaa-ohjeessa.

Laatastojen rakentamis toleranssit

Mittauksen kohde Normaaliluokka Sivusijainti ± 25Sauman leveys alapinnassa -4; +12 Sauman hammastusalapinnassa (a) - tuella 5 - keskellä 8Korkeusasema tuella - yläpinnassa tasoite ±8 - yläpinnassa pintabetoni ±15Tukipituus (l5) -20, kun h < 400 mm -25, kun h > 400 mm

Rakentamistoleranssit[mm]

52

19. Punossuunnittelu

Valmistajan tarvitsemat suunnitelmat suositellaan tuotettavaksi ScaleCAD-ohjelmalla. Ohjelman jake-lusta ja koulutuksesta vastaa Suomen Betonitieto Oy. ScaleCAD-ohjelma on saatavissa ilmaiseksi osoittees-ta http://scalecad.jidea.fi.

Suunnitte lussa voidaan käyttää myös OLA-ohjelmis-toa tai jotain muuta CAD-ohjelmistoa, joka tuottaa ontelolaatto jen osalta BEC-STD-90 muotoista tietoa.

Suunnittelun lähtötiedot voidaan toimittaa myös Auto-CAD-ohjelman plt-tiedostoina tai paperitulosteina. Tar-vittavat ontelolaattojen mittapiirustus- ja elementtiluet-telopohjat on saatavissa AutoCAD-tiedostoina Parma Betonila Oy:n internetsivuilta, www.parma.fi.

Sähköisessä muodossa olevan suunnittelutiedon siirtämistä varten Parmalla on Projektikeskus, jo-hon lähtötiedot siirretään internetin välityksellä. Parma Betonila toimittaa ostajalle ja suunnittelijalle Projektikes-kuksen käyttöoikeudet ja -ohjeet, kun on sovittu sähköi-sestä tiedonsiirrosta hankkeessa. Sähköpostia ei käy-tetä suunnittelutietojen siirtoon.

19.1 Valmistajan tarvitsemat tiedot

19.1.1 Suunnitelmien sisältämät tiedot

A. Kohteen nimi, paikkakunta, tarkka osoite, korttelin ja tontin numero.

B. Ontelolaataston tasopiirustuksen tiedot, joista käy ilmi- laattojen mitat, saumakoot ja tukipituudet- laattojen tunnukset- reikien ja varausten paikat- kaikki laattojen rakennesuunnit telua varten tarvittavat kuormitus tiedot (myös vä liseinät, pintabe toni, hormit yms.) tasoon merkitty nä- laataston palonkestovaatimus- laataston ympäristöluokka- tieto rakenteesta, johon laatta tuetaan (seinä, palkki - tyyppi ks. kohta C)

C. Tiedot palkkirakenteista, joihin laatta tukeutuu

Laattojen tukeutuessa taipuvalle tuelle (ks. luku 13) tarvitaan laataston leik kauska pasitee tin tarkista mista varten seuraavat tiedot palkkirakenteista (tiedot merki-tään tasoon):- palkkityyppi (betonipalkki, HQ-palkki tai muu palkki)- laatan toimiva leveys määritettynä betoninormikortin nro.18 mukaisesti- palkin jänneväli- palkin kuormitus - palkin taivutusjäykkyys (EI), aksiaalinen jäykkyys (EA) sekä palkin painopiste tai yhdistetyn rakenteen taivu- tusjäykkyys ja painopiste- palkin jännitysaste; halkeamamomentin ja taivutus- kapasiteetin suh de

- palkin korkeus- laatan alapinnan asema palkin alapintaan nähden- palkin ja laatan välisen sauman leveys tai laattojen päiden väli- pintabetonin paksuus

Em. tiedot laattojen suunnittelija saa kohteen vastaa-valta rakennesuunnittelijalta ja/tai palkkitoimittajalta.

Näiden tietojen perusteella laatan valmistaja pystyy laskemaan yhdistetyn poikki leikkauksen jäykkyyden ja muut tarvittavat suureet laatalle yhteisvaiku tuksesta syntyvien rasitusten määrittä miseksi. Laatan val mistaja määrittää myös onteloiden päiden umpeenvalun (syvät valutulpat) tarpeen.

D. Elementtien tiedot (ontelolaattojen mittapiirustukset)- laattojen mitat- reiät ja lovet- eristeet ja eristeiden poistot- työmaalla tehtävät reiät esitetään vain tasopiirustukse ssa

E. Elementtiluettelo - element tien kappalemäärä (kerros- ja rakennuskoh taisena)- laattojen mitat tyypeittäin- elementtien paino- muutosten pitää näkyä ehdottomasti ele menttiluettelossa

F. Rakenneleikkaukset ja -detaljit- asian selvyyden vaatima määrä

19.1.2 Toimitusaikataulu

ScaleCAD- tai BEC/STD-muodossa olevien suunnitel-mien on oltava valmistavalla tehtaalla 4 viikkoa ennen toimitusta.

Muussa muodossa olevien suunnitelmien on oltava valmistavalla tehtaalla 6 viikkoa ennen toimitusta.

19.2 Laattojen tyypitys

Katso kohta 2. Elementtiluettelot laaditaan tasokohtai-sesti tai asennuslohkoittain tasokohtaisesti.

19.3 Tietojen lähetysohjeet

19.3.1 ScaleCAD

ScaleCad-ohjelmalla tuotettu suunnittelutieto siir-retään Parman Projektikeskukseen. Käyttöoikeudet ja -ohjeet toimitetaan siitä erikseen sovittaessa.

Punossuunnit telu

53

19.3.2 BEC-STD 90

BEC/STD-muodossa tallennettu suunnittelutieto siirretään Parman Projektikeskukseen.

Käyttöoikeudet ja -ohjeet toimitetaan siitä erikseen sovittaessa.

Tiedot siirretään pakattuna .zip -tiedostona, jossa on- Projektihake mistossa - projekti.PRO -tiedosto - tasotiedos to(t) (*.TAS)- Tuote kohtai sissa alihake mistoissa - elementtitiedostot (*.ELE)Siirtotiedosto nimi on BEC_päivämäärä.zip.[Esim. BEC_020628.zip (vvkkpp)]

Muutoksissa noudatetaan samoja lähetysohjeita kuin mui denkin suun nittelu tietojen lähettämisessä. Muutos-ten pitää ilmetä elementtiluettelossa, tasokuvissa ja mittakuvis sa.

Muutostiedosto nimeen liitetään päivämäärän jälkeen _R. (Esim. BEC_020628_R.zip)Muutostiedostot on aina lähetettävä omana .zip -tie-dostonaan. Uusia ja muutettuja tiedostoja ei siis saa olla samassa .zip -tiedostossa.

19.3.3 CAD-tiedostot

Suunnittelutiedot siirretään Parman Projektikes-kukseen. Käyttöoikeudet ja -ohjeet toimitetaan siitä erikseen sovittaessa.

Tasopiirustukset nimetään nimi.dwg, jossa nimi voi si-sältää kirjaimia ja numeroita, mutta ei muita merkkejä. Muutospiirustuksen nimeen lisätään erotinmerkki # ja revisiotunnus. (Esim. nimi#A.dwg)Elementtien mittapiirustukset (.plt) ovat A4-kokoisia tu-lostustiedostoja, jotka on tehty HP LaserJet 8000 PCL 5e Windows NT 4.0 tulostimen ajurilla. Tulostimen ajuri on saatavissa HP:n internet-sivuilta. Ajurin asentami-sesta on ohjeet osoitteessa www.parma.fi.

Jokaisesta mittapiirustuksesta tehdään oma .plt -tie-dostonsa. Tiedostot nimetään siten että nimessä on elementtitunnus ja mahdollinen revisio. Esimerkki: EP27-1#A.plt.(EP27 = tyyppimerkintä lisämääreineen, 1 = geometriatunnus, A = revisio). Erotinmerkit (- ja #) on oltava esimerkin mukaisesti. Tunnukseen ei saa li-sätä muita tietoja.

Jokaisen lähetyksen mukana on oltava ajan tasalla oleva elementtiluettelo.

19.3.4 Paperitulosteet

1. Piirustusten kopiomäärät

- tasopiirustukset paperi 1 kpl- mittapiirustukset paperi A4 1 kpl- elementtiluettelo paperi A4 1 kpl

2. Muutokset

Muutosten pitää ilmetä elementtiluettelossa, tasokuvis-sa ja mittakuvis sa.

3. Toimitus

Punossuunnittelun lähtötiedot lähetetään ontelolaatat toimittavan tehtaan punossuunnitteluun. Yhteystiedot löytyvät tämän ohjeen takakannesta. Yhteystiedot ovat myös ostajalle lähetetyssä sopimusvahvisteessa.

19.4 Ontelolaattojen asennuspiirustukset

Parma Oy toimittaa punossuunnittelijan merkinnöillä täydennetyt ontelolaattojen asennuspiirustukset laatta-asennusta varten työmaalle ja rakennusvalvontaan toi-mitettavaksi suunnittelun lähtötietojen toimittajalle.

Punossuunnit telu

NUMMELAPL 7603101 NUMMELAPuh. 0205 77 5500Faksi 0205 77 5699

FORSSAPL 9530101 FORSSAPuh. 0205 77 5400Faksi 0205 77 5413

KURIKKAPL 1961301 KURIKKAPuh. 0205 77 5850Faksi 0205 77 5899

OULURajaville OyPL 4, 90501 OULUPuh. 0205 77 5800Faksi 0205 77 5801

TAMPEREMäkirinteentie 1936220 KANGASALAPuh. 0205 77 5200Faksi 0205 77 5259

TURKULukkosepänkatu 520320 TURKUPuh. 0205 77 5360Faksi 0205 77 5377

ONTELOLAATTATEHTAAT

FORSSAPL 9530420 FORSSAPuh. 0205 77 5400Faksi 0205 77 5414

HYRYLÄPL 10804301 TUUSULAPuh. 0205 77 5700Faksi 0205 77 5749

NASTOLAElementintie 1015550 NASTOLAPuh. 0205 77 5500Faksi 0205 77 5789

NURMIJÄRVIKarhutie 1901900 NURMIJÄRVIPuh. (09) 8789 5761Faksi (09) 8789 5762

OULURajaville OyPL 4, 90501 OULUPuh. 0205 77 5800Faksi 0205 77 5801

RUSKOLehtimäentie 721290 RUSKOPuh. 0205 77 5340Faksi 0205 77 5359

TURKULukkosepänkatu 520320 TURKUPuh. 0205 77 5360Faksi 0205 77 5378

UURAINENUuraistentie 52941290 KANGASHÄKKIPuh. 0205 77 5320Faksi 0205 77 5339

YLÖJÄRVIPL 3133471 YLÖJÄRVIPuh. 0205 77 5270Faksi 0205 77 5294

ONTELOLAATTOJEN PUNOSSUUNNITTELUN LÄHTÖTIETOJENTOIMITUSOSOITTEET TOIMITTAVAN TEHTAAN MUKAAN

• FORSSAPL 9530101 FORSSA

• HYRYLÄ• NASTOLA• NURMIJÄRVI• RUSKO• TURKU

PL 10804301 TUUSULA

• OULUPL 490501 OULU

• UURAINEN• YLÖJÄRVI

PL 3133471 YLÖJÄRVI

www.parma.fi

email: [email protected]

Documents

Parma Hollow Slab FI 2002(2003)