19
B M X bunny h o p e n d u r o Racing

Polku Magazine - Issue #2

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Polku-julkaisun vaikea kakkosnumero. Tällä kertaa mm. 2011 Suomi-cupia, Enduroa, BMX-Racingia, haastattelussa Hannu Salin, bunnyhop-ohjeet jne

Citation preview

Page 1: Polku Magazine - Issue #2

B M Xb u n n y h o pe n d u r o

Racing

Page 2: Polku Magazine - Issue #2
Page 3: Polku Magazine - Issue #2

CONTENTS

The come back!Ykkösnumeron pääkirjoituksessa taisin intoilla ensimmäi-sen lehden syntymisestä. Kuitenkin kolmen julkaisun vuosi-tahdilla toinenkin painos oli työn ja tuskan takana. Etenkin, kun tavoitteena oli tehdä entistä hienompi lehti ja kasvattaa sisältöä. Onneksi hiki ja kyyneleet näkyvät teille lukijoillem-me ainostaan laadukkaampaana luettavana, jota on huo-mattavasti enemmän ja hiotumpana ulkoasuna. Voitto!

Kesä pyöräilyn merkeissä on ollut täynnä positiivisiä kään-teita. Uudistettu Enduro kilpailusarja on ottanut tuultaa al-leen ja harrastajat ovat myös löytäneet tapahtumat toden teolla. Alamäkipuolella mieltä taas on lämmittänyt erityisesti harrastajamäärien kasvu junnuluokissa ja naisissa. Racing bmx puolella ylisanat loppuvat jo kesken. Iso hatunnosto kaikille teille, jotka olette olleet tuomassa lajia suomeen pit-kän tauon jälkeen! Meinasi vielä unohtua, mutta laittoihan se hymyilyttämään, kun alamäkiajon SM-kilpailut sai seura-ta suorana videolähetyksenä internetistä.

Joko saa alkaa jännittämään Chamberyn DH MM-kisoja?Aku Hjelm

Numero 2

BMX Racing .6

Hannu Salin .14

DH Cup #1 .20

Ostajan opas .26

Kuka - Mitä - Miten .28

DH Cup #2 .30

POLKUN U M E R O 2

POLKUNUMERO 2/2011

Julkaisija:Vauhtilajien jaosto

Päätoimittaja:Aku Hjelm

Taitto:Jimmy Doyle

Kuvat:Mikko TikkaMikko Hallikainen

Toimitus:Juho Sipilä

Palautteet, juttuideat ja ilmoitusmyynti:[email protected]

POLKU:THE second coming

Page 4: Polku Magazine - Issue #2

Letkeä kisamusiikki kuuluu raviradan toi-selle laidalle selvästi. Päästäkseen radalle on käveltävä graffitimaalarien suosiman tunnelin läpi. Päästä kajastaa valoa. Mu-siikki voimistuu. Sitten se tulee näköpiiriin – aikuisten hiekkalaatikko jossa BMX-ve-teraanit ja BMX-kokeilijat tänään kohtaa-vat. Olen tullut Lahteen, Retkikunnan jär-jestämään BMX-tutustumistapahtumaan.

Koetan tiivistää BMX:n syvimmän ole-muksen. Kyseessä on laji, jossa ajetaan pienillä pyörillä kovetettua, aaltoilevaa rataa. Kilpailijat lähtevät samanaikaisesti liikkeelle vauhdinottokukkulalta ja pyrki-vät maaliin ensimmäisenä. Vauhti on pie-nen pyörän päältä katsottuna kova.

Tunnelmaa voisi kuvailla rennoksi, rajatto-maksi ja kynnyksettömäksi. Paikalla ole-via ihmisiä taas avoimiksi, auttavaisiksi ja sitoutuneiksi. Tiivistys lienee paikallaan; täällä on hyvä meininki. Näytöslähtöjä odotellessa on naisille varattu ‘erityisai-kaa’ radalle. Lajin sukupuolettomuudes-ta kertoneekin se että tutustumispäivä-nä paikalla on runsaasti tyttöjä ja naisia, vaikka suurin osa harrastajista on edel-leen miehiä. Panostus lajin sukupuoletto-muuteen on kuitenkin paikallaan. Paikalla oleva naisten alamäkipyöräilyn ex-am-mattilainen Katja Repo rökittänee useim-mat pikkupyörien uroot mennen tullen.

Ystäväni sanoi kerran “Helppo oppia, vai-kea osata”. Vaikka tuolloin viitattiinkin ai-van toisenlaiseen kisailuun (Shakki), voi-daan samainen lauseke liittää myös BMX Racingiin.Kynnys on matala, tekniikka automati-soituu nopeasti muutamien koekierros-ten jälkeen. Hypättyäni pikkuruisen mu-tamankelin selkään huomaan ottavani koko ajan enemmän riskejä. Kolmannella kierroksella meinaan kaatua radan lop-puvaiheen ‘sarjamöykyissä’ ja pelkodre-naliini ottaa hetkeksi vallan. Neljännellä kierroksella menen vielä kovempaa mutta

osaan varoa aikaisempaa vaaranpaikkaa. Lopussa huomaan antaneeni jaloilleni pitkästä aikaa jotain tekemistä – pohkeet alkavat kolotella. Pidän tauon – mutta vain lyhyen. Kuuden kierroksen jälkeen suussani maistuu pöly ja tyttöystäväni haluaa kokeilla minulla ollutta vihreää fil-laria. Suostun ja riisun varusteet. Minun pitää ilmeisesti tänään myös tehdä täällä töitäkin.

Mikä ihme saa aikuisen ihmisen ajamaan ylisuurta neppirataa muistuttavalla radal-la lastenpyörän kokoisella menopelillä?

En uskaltanut jättää perusteiden metsäs-tystä pelkästään oman ensikertalaisko-kemukseni ja tuntemusteni varaan. Alla olevat henkilökuvat antanevat laajemman kuvan harrastajien kirjosta – ja syistä pyg-mipyörän päälle kapuamiseen.

Entäs sitten allekirjoittanut?Aion tulla toistekin. Näin hieman yli kol-mekymppisenä ‘vihreän vauhdin’ ystävä-nä voin todellakin suositella kokeilemaan. Enkä taatusti ole ainoa.

Kirjoittaja: Mikko Matias PeltoniemiKuvat: © Juho Sipilä / Retkikunta.netFaktalaatikko: Kari Wallenius

– eli BMX Racing aloittelijan näkökulMasta.

MöykkyMäkeä PygMiPyörillä

BMX racing on ollut vuoden 2008 Pe-kingin olympialaisista alkaen viralli-nen olympialaji, ja sen juuret ovat 60-70-luvulla motocrossia matkineiden pikkupoikien kilpailuissa. Tätä nykyä maailmalla ajetaan ammattimaisesti ja lähialueilta Latvia on maailman kärki-maita, Ruotsissa ja Norjassa on myös aktiivista ja tasokasta kilpailutoimintaa. Vuoden 2011 MM-kilpailut ajetaan Köö-penhaminassa.Täysmittaisella radalla ajetaan kah-deksan kuljettajan voimin. Suomes-sa kilpailukelpoisia ratoja on Turussa, Tampereella, Mikkelissä sekä Lahdes-sa, joista kaikki radat ovat toistaiseksi neljän ajettavia. Pituutta virallisilla ra-doilla on 300-400m, Suomen radat ovat kaikki hieman lyhyempiä. Rataprojek-teja on ainakin pääkaupunkiseudulla, Raumalla, Kajaanissa, Orimattilassa ja Porvoossa.Kilpailijoita Suomessa on noin 30-50 kilpailusta riippuen, harrastajia arviol-ta noin 100. Aktiivinen kilpailutoiminta aloitettiin Suomessa 2010 ajetun kol-men kilpailun sarjan muodossa.

BMX racing faktaa:

6 7

Page 5: Polku Magazine - Issue #2

Lauri [49]

Minkälainen BMX:n harrastaja olet? Aloittelija. Innokas, mutta osaamaton. Tai-dot ei riitä..kehityskelpoinen..joku sellanen ehkä.

Kauanko olet harrastanut? Kävin ensimmäisen kerran viime vuonna tu-tustumispäivässä. Sain nyt sovittua Lahden päähän työt niin että pääsen treeneihin. Pari kuukautta nyt takana – joka torstai. Kehityin kunnes viime maanantaina vedin pannut, joista nyt tuli vähän takapakkia.

Jos BMX olisi ruoka, mikä se olisi? Jotain tulista missä on potkua.

Miten tutustuit lajiin?Kari (kollega & BMX-aktiivi) houkutte-li mukaan. Facebookin kautta laitoin ensin “ehkä” tapahtumakutsuun. Tapahtuman lä-hestyessä päätökseni tulla varmistui, sitten vaan tulin paikalle ja tutustuin.

Kenelle suosittelet lajia?Kaikille kunnossa oleville ihmisille. Suht’ ter-veille peruskuntoisille ihmisille.

Kuvaile tunnelmaa täällä:Eka kerta täällä oli ihan mieletön. Porukkalla hyvä henki ja helppo päästä sisään.

Nopea mainoslause BMX:lle, anna tulla: (Nauraa) Tule, koe ja näe – en mä tiedä. Joo. (nauraa)

Sanna [25]

Miksi BMX-racing?Poika aloitti viime kesänä, itseä alkoi kiinnostaa kun poika aloitti. Tässä kisataan tosissaan, mut-tei vakavissaan. (nauraa)

Oliko sinulla aiemmin kokemusta fillaroinnista?Minulla on maastopyörätausta ja myös maantie-pyöräilyä tulee harrastettua, en siis ihan kylmil-tään lähtenyt lajiin mukaan.

Onko haavereita sattunut BMX-radalla?Sääri auki viime viikolla, mutta toistaiseksi selvit-ty laastareilla. Nyt säärisuojat aina jalassa (Ko-pauttaa sääriään)

Mikä on lajin tulevaisuus Suomessa?Katso ympärillesi. (Osoittaa) Täällä on nyt jo pal-jon varusteitten maahantuojia ja runsaasti nuoria kuskeja. Pojan kautta kaverit ovat innostuneet lajista. Alku on aina hidasta mutta pohja on hyvin asetettu kiitos siitä Retkikunnalle. Tulevaisuus näyttää hyvältä.

Meneekö kesä pyöräilyn merkeissä? Kyllä. Ensi viikolla taas BMX-kisat, sitten DH-kisoja ympäri Suomea.

Mitä hyötyä BMX:stä on?Käy jalkatreeneistä, esimerkiksi jos harrastaa maastopyöräilyä. Ei kannata olla yhden lajin orja. Kaikki pyöräilyn muodot tukevat toisiaan.

8 9

Page 6: Polku Magazine - Issue #2

Aki Antti[12] [12]

Aki

Antti

Tommi [18]

Miten tutustuit lajiin? Yhtenä syksynä Lapissa, joko 06 tai 07 luin Fillari-lehdestä BMX:stä, mietin että täähän näyttää mielenkiintoiselta. Heti sen jälkeen sanoin isälle että nyt lähetään hakemaan mulle BMX-pyörä. Niitä ei tosin ollut missään. Lahdesta löydettiin viimein pyörä – ja rata. Kunnolla pääsin lajin makuun 2008 ruotsissa käydyissä kisoissa.

Onko pyörälläsi nimi? Hmm. En ole antanut. Mulla itselläni on kyllä lempinimi. “Löysä”. En tiedä miksi.

Mikä on BMX:N Tulevaisuus Suomessa? Suomeen pitää saada kunnon rata. Saataisiin myös ulkomailta porukkaa. Melkein kannattaisi olla sisärata.

Mitä on matkalla jäänyt mieleen? 2009 oltiin Latviassa, nukuttiin isän kanssa teltassa radan vie-ressä. Seurattiin valmennusta. Juteltiin nuorten poikien valmen-tajan kanssa – entinen euroopan mestari -, no, se johti siihen että hänestä tuli toinen valmentajani isän ohella.

Miksi laji viehättää? Vauhti, ehkä. Se tunne kun pääsee kummut hyppäämällä tai ta-karenkaalla. Kisaaminen on omalla lailla hauskaa. Pohjoismai-den mestaruuskisoissa Tanskassa Junior-sarjassa kokeillaan mihin rahkeet riittää.

Keksi mainoslause koululaisille: “Paras laji ikinä”

Lopeta lause ‘Kahta en vaihda..’(Miettii) ..Pyörää ja lajia. Se on se.

Kauanko olet harrastanut BMX:ää?Antti: Mä aloitin 10 kuukautta sitten, Aki aloitti viikkoa myöhemmin. Aki: Joo, Pena (Antin lempinimi) veti mukaan, mulle hommattiin oma pyörä melkein heti. Antti: Ja mä sain syksyllä freestylepyörän ti-lalle kunnon BMX:n.

Mikä on hauskinta?Antti: Vauhti ja hypyt. Aki: ‘Manuttelu’ eli keuliminen ilman polke-mista.

Kuinka usein treenaatte?Aki: Joka maananantai, muuten pari, kolme kertaa viikossa.Antti: Samoin. Aina melkein täällä Lahden vanhalla raviradalla. Ratoja ei ole vielä tar-peeksi.

Haastattelun puolessa välissä käydään ar-vonta. Aki voittaa arvonnassa polkimet ja tuulettaa

Pahimmat pannut? Antti: Viime torstaina, mutta vain kevyesti. (Näyttää – kyynärpäässä pieni jälki) Aki: Turussa. Meni ilmat pihalle ja polveen sattui.

Paras BMX-Juoma?Antti: mehu tai vesi Aki: Juu. Makkaraa pitää myös tankata. (Ta-pahtumasta sai ilmaista makkaraa, molem-mat kaverit olivat jo vetäneet kuusi)

Minne tarvitaan rata?Aki: Orimattilaan. Sinne tarvitaan rata jotta laji lähtee kasvamaan. Tosin se on nyt ilmei-sesti jo tulossa.

Kenelle suosittelette BMX:ää?Antti: Kaikille jotka haluavat kokeilla uutta la-jia, hyppiä ja voittaa kisapalkintoja. Aki: Esimerkiksi nää kengät (Näyttää, kengät jo irvistävät saumoista, johtuen ilmeisen ko-vasta treenauksesta)

Marko [32]

Minkä takia BMX?Mukavaa, vaihtelevaa ja rentoa fillaroin-tia. Ostin heräteostoksena syksyllä pyörän kun tilillä oli rahaa. Välineet ovat kestäviä ja edullisia, kynnys aloittaa on matala.

Mikä on pyöräilytaustasi?Olen maastopyöräillyt vuodesta 1993. Ala-mäkiajoa 90-luvun lopulla, sitten 10 vuotta taukoa. Nyt taas alamäkiajoa ja BMX uutena kuvioissa.

Onko fillarointi vaarallista?Maastopyörälenkillä keuhko puhki ja kylki-luu murtui. Yksin liikkeellä ja ilman puhelin-ta, hyvä esimerkki miten ei kannata toimia.

Miksi kenenkään kannattaisi harrastaa BMX:ää.?Vauhdikas laji, mahtavia yhteisöjä. Terveellä tapaa kilpailuhenkinen, saa myös valita ‘ei-kilpailullisen’ linjan.

10 11

Page 7: Polku Magazine - Issue #2

www.bikeking.fi

Suvantokatu 10, Tampere

[email protected] / 050 55 30 200

Tampereen kuninkaallisin pyörähuolto.Kylän laajin bmx-valikoima niin radalle kuin parkkeihin.Fox:n ja Bluegrass:n ajokamat, Pro Bmx Skills -kirjat...

Stay happy, ride bmx.

Page 8: Polku Magazine - Issue #2

hannusalin

Haastattelussa 29-vuotias pitkän linjan pyöräilijä Hannu Salin. Miehen näytöt eri pyörälajien parissa tai jo pelkästään Lin-naisten Dirtin lapioiminen vuosikymme-nen verran olisivat oikeuttaneet haas-tatteluun. Viimeinen kimmoke artikkelin kasaan raapimiseen tuli kuitenkin, kun Hannu otti johtopaikan samaan aikaan Enduro Cup:ssa ja BMX Cup:ssa kau-den puolivälissä.

Kun Hannu kerran oli saatu haastatte-luun Tornikeskukseen, päätettiin samalla alkaa selvittämään toimitusta kutkutta-vaa kysymystä ja laitettiin Hannu aja-maan kaksi enduro erikoiskoetta enduro ja dh-pyörillään kelloa vastaan. Testin tulokset on esitetty artikkelin lopussa. Tulosten yllättävyys vaatii selkeästi jat-kotutkimuksia.

Päästetään nyt mies jo itse ääneen ja selvitetään, kuinka tähän on tultu.

Kirjoittaja: Aku HelmKuvat: © Jimmy Doyle

14 15

Page 9: Polku Magazine - Issue #2

Eli koskas aloitit pyöräilyn harrastami-sen?Taisi olla 1998. Ainakin Fillari-lehden luet-telonumero samalta vuodelta oli ensim-mäinen lehti jonka ostin.

Mikä pyörä silloin oli alla ja mistä lajis-ta harrastus alkoi?Scott Rockwood eli ihan perusmaasto-pyörä kuten ne kaikki siihen aikaa oli. Ajaminenkin oli peruspoluilla ajelua ja sitten tietysti niitä rappusia.. vaikka se ei oikein täysjäykällä toiminutkaan.

Mistäs innostus pyöräilyyn silloin läh-ti? Oliko jotain staroja joita fanittaa?Nyt pitää oikein muistella.. Hetemäen Matin kanssa ajettiin aluksi, kun sillä oli Helkaman maasturi, mutta ketään staroja ei kyllä silloin tainnut olla tiedossa.

Koska oli sitten ensimmäinen pyöräkil-pailu johon osallistuit?1999 taisi olla joku xc-kisa Myyrmäes-sä ja se oli ihan hirveetä. Ensimmäinen dh-kisa oli Meri-Teijon avauskisa vuonna 2000.

Onko siitä asti tullut kisattua DH:ssa?Jep, vähän vaihtelevalla panostuksella. Joitain kausia tuli ajeltua niin, että kisois-sa tuli käytyä lähinnä tavan vuoksi.

Onko 11 vuoden DH kisaurasta jäänyt muuta kuin luu käteen, eli onko huu-della jotain saavutuksia?SM-kisojen paras sijoitus taitaa olla 5. sija ja Suomi-Cup:sta on yksi osakilpailu-voitto elitessä (2007 hyvinkään osakilpai-lu) ja muutama podiumi tullut.

Vaihdetaan sujuvasti aihetta ja ky-sellään muista pyöräilylajeista, joissa Hannu on vaikuttanut. Minä vuonna olivat sitten ensimmäiset kokeilut muissa pyörälajeissa?Jaa.. dirttiähän taidettiin käydä ajamassa jo 1998 munkassa. Siellähän on hyppyrit edelleen samassa paikassa! Dual/4X ki-soja sitten vuodesta 2000 eteenpäin sen mukaan miten on ollut kilpailuita.

Toimituksessa on sellainen käsitys, että dirtti-hommissa olet ollut enem-mänkin mukana. Valotatko vähän omin sanoin mitä siellä on puuhasteltu?En nyt millään muista, että alettiinko Linnaisia lapioida vuonna -98 vai vasta vuotta myöhemmin. Siellä on tullut “aika” paljon lapparoitua ja ajettuakin. Parina ekana syksynä rakennelmat jyrättin aina matalaksi ja sitten taas keväällä raken-nettiin uudestaan.

Vieläkö on vanha jaksanut lapioida ja ajaa tötteröitä?Parina viime vuonna on ollut vähän hiljaisempaa. Viime syksynä kävin jonkun verran taas ajamassa, mutta sittenhän ne(Linnainen) jyrättiin lopullisesti maan tasalle suhteellisen suuren kaivinkoneen avustuksella.. Eipä täälläpäin oikein ole enää ajopaikkoja jäljellä, Savelakaan ei oikein jaksa innostaa, ei siellä ole samaa tunnelmaakaan.

Mikäs Savelassa? Ottaako luonnon päälle ajaa muiden rakentamia hyppy-reitä?Se niin.. ja sitten miljoona skeittaria ja muuta porukkaa pyörimässä ympärillä.

Tuliko BMX- racing mukaan lajivalikoi-maan sitten millaisen mutkan kautta? Radan laidasta on jo monta vuotta huomioitu, että olet kulkenut erikoi-sen kovaa kaikissa Dual/4X kisoissa, olivatko racing kisat jatkoa noille vai dirtin ajamiselle bmx:llä?No siis aina se on tavallaan kiinnostanut, Suomessa ei kuitenkaan aikaisemmin ole ollut kilpailuja ja kunnon ratoja, joten ei ole ollut mahdollistakaan aloittaa. Joitain yksittäisiä kisoja on toki ollut esimerkiksi lahden vanhalla raviradalla, jossa on ollut rata jo pidempään ja ne on tullut käytyä ajamassa.

Viimeinen sysäys oli, kun lähdin vii-me syksynä ajamaan maastopyörällä Mikkelin bmx osakilpailua maastopyörä luokkaan ja otin huvikseni mukaan myös bmx:n. Rullailin sillä sitten muutaman kerran ja päädyin osallistumaan myös bmx lähtöihin. Siitä se sitten kai lähti..

Otetaan sitten enduropuoli työn alle ja selvitetään kuinka sinne on ajauduttu. Koskas oli ensimmäinen enduro kisa ja oliko se ihan hissikilpailu vai tavallista enduroa?Piti käydä tarkistamassa eba:n sivuilta.. 2008 Helsingin kisa. Vettä satoi ja hissistä ei ollut tietoakaan. Rengaskin puhkesi tietysti vikalle pätkälle.

Muistatko vielä mikä sinne sai lähte-mään?Käytiin ajamassa rataan tutustumiskierros edellisellä viikolla lenkkinä muuten vain ja ajattelin, että samantienhän sen kisankin voisi käydä ajamassa.

Mikäs siitä teki mielenkiintoisemman, kuin xc-kilpailusta?No, tiedä sitten oliko se niin mielen-kiintoista, kun seuraavaan kisaan meni kuitenkin yli vuosi.. ja enhän mä xc-kisoja ole ajanut kuin sen yhden joskus kauan sitten.

No miten enduro sai sitten uuden mahdollisuuden?Satuin jostain huomaamaan, että ko-timaastoissa Leppävaarassa ajetaan sprinttienduro. Eli lyhyemmät pätkät kuin noissa perinteisissä kisoissa. Tämä siis 2009 syksyllä.

Lähdettiinkö sinne jo sitten menesty-mään?Noo.. taisin mä ne pätkät käydä kävele-mässä kerran läpi. Mutta siis ei kyllä sen ihmeempiä tavoitteita ollut, kun ei ollut mitään hajua mitä vauhtia siellä ajetaan.

Miten kisat sitten meni tuloksellisesti?Ekalla pätkällä puhkesi takarengas, tokal-la eturengas, että tuota.. Muilla pätkillä oli ihan ok aikoja, suunnilleen yleisen sarjan

10 joukossa, oisko parhaimmillaan ollut jopa viiden joukossa.

Olikos sprinttienduron jälkeen sitten selvää, että kisoihin palataan vielä?No joo. Vielä, kun kuulin, että seuraaval-le kaudelle olisi tarkoitus käyttää hissiä ainakin jossain kisoissa ja muutenkin ly-hentää pätkiä ajallisesti suunnilleen tuon sprinttienduron tasolle.

Kaudella 2010 ajoit sitten jo kaikki kisat enduro cupista?Vuokatti jäi välistä. Jotain siinä oli pääl-lekkäin. Oisko ollut joku ulkomaan reissu.

Haastattelijan suosikkikysymys taas tähän väliin. Eli mites tulokset kysei-sellä 2010 kaudella?Sijoille 5-10 taisi osua kaikki kisat.

No sitten tuli kausi 2011 ja menestys-tä. Harjoittelitko tälle kaudelle jo ihan tavoitteellisesti?Joo. Koitin talven mittaan harjoitella enemmän kuin aikaisemmin. Aika nihkee-tähän se on, kun ei oikein pääse ulkona ajamaan lenkkiä. Koitin sitten kaikenlaista muuta keksiä. Toisaalta pieni tauko talvel-la pyöräilystä voi olla ihan hyväkin.

Ajaminenkin oli peruspoluilla ajelua ja sitten tietysti niitä rappusia..

16 17

Page 10: Polku Magazine - Issue #2

Paljos noita metsäpolkuja on tullut sitten kulutettua viime vuosina? Onko kilsoista jotain käsitystä?Ei pienintäkään hajua.. Silloin kun on ajo-keliä, niin kaksi maastolenkkiä viikossa on aika normaali, siihen sitten kaikki muu päälle tietysti.

Mitä kaikki muu tarkoittaa?Katupyörälenkit ja DH lähinnä. Racing BMX:llä tulee myös jonkun verran ajettua, mutta kunnon radan puute pk-seudulla rajoittaa aika pahasti. Crossipyörällä ajan myös sillon tällöin, joskin olen nyt tänä kesänä ihan tietoisesti yrittänyt vähän vähentää sitä. Se on aika pahasti aina DH pyörällä ajamisesta pois.

Aletaan vähän niputtamaan haastatte-lua. Mistäs tuntuu olleen eniten hyötyä endurossa?DH ihan selkeesti.

No vastaus ei ollut kovin yllättävä. Miten enduro sitten eroaa ajoteknises-ti DH:sta? Haastattelija kehtaa epäillä, että ihan jokainen suomi DH:n kova luu ei nousisi endurossa palkintopal-lille..

Pätkät ovat tietysti vähemmän alamä-keen ja niitä on enemmän. Eli ajaminen on enemmän sitä, että pyritään pitämään hyvä tasainen vauhti. Jää se viimeisen maksimivauhdin hakeminen pois. Muuten ei nyt oikeastaan hirveästi eroa. Takavuo-

sien DH-radat oli oikeastaan aika lähellä näitä tämän päivän enskapätkiä. Tietysti pitää vähän miettiä että miten lujaa voi lähteä alussa ajamaan, ettei ihan hyydy viimeisillä pätkillä.

Mitkä ovat tavoitteet enduro kisailuun tulevaisuudessa?Ensi kesänä ois tarkotus käydä jotain ul-komaan kisoja katsomassa. Tänä vuonna ei oikein aikataulut anna myöden. Tietysti suomen kisat jatkossakin!

Lähdetäänkö voittamaan vai men-näänkö niin lujaa kuin päästään ja sijoitus on sitten suosiolla muiden vauhdista kiinni?Hmm.. mites noi eroaa toisistaan?

En oikeen tiedä. Tais johtoajatus kado-ta tästä haastattelusta jo tovi sitten?No sanotaan, että Alhovuoressa kyllä oli mielessä se kahdeksan sekunnin ero voittajaan edellisessä messilän osakilpai-lussa.

Lopuksi vielä yksi kysymys haastattelijan huviksi. Luettele kaikkia pyörät, jotka olet omistanut hankkimisjärjestyksessä? Ai-kaa viisi minuuttia. (Hannu on etenkin DH puolella tunnettu kaluston melko nopeas-ta uusiutumisesta..)

Odotas nyt.. Kona Kula, eikun Scott Rockwood oli eka, mutta olikohan se oikein maastopyörä? Eka dh pyörä Santa

Cruz Bullit, Scott Octane DH, välissä azonicin ds 1 jäykkäperänen dirttipyörä-nä, Orange 222, Intense M1, Yeti DH9, uudestaan Intense M1 uudempaa mallia, Cannondale Gemini, Orange 224, Dona Dudu sitten Azonicin jälkeen, Intense Tazzer, sitten joku jäykkäperänen oisko ollut Azonicin joku teräsrunkoinen, 2.243 cromo, Ironhorse sunday, Sunn Radi-cal Exo, toinen Sunday, Moondraker Summum, Commencal.. jäiköhän sieltä joku välistä. Eikun Commencal Supreme dh vanhempi malli jäi välistä, omistin sen tosin siis kaksi päivää.

Bemaxit ja maastopyörät jäi kanssa ko-konaan välistä, mutta tää onkin jo hanka-lampaa. 2001 oli joku Konan malli, sitten pitkä tauko, sitten joku halppisbemaxi, sitten Perv joku malli, Flybikes Pantera, Intensen kisa bmx ja nyt alla Supercross kisa bmx. Maastossa on sitten ajeltu seu-raavilla: Santa Cruz heckler, Sunn Kern Evo, Orange Five nykyisenä.

Olipas hankalaa. Ei tainnut kaikki nyt muistua.

No siinä meni muutenkin vähän kau-emmin kuin viisi minuuttia. Tähän on hyvä lopettaa. Kiitoksia haastattelusta! Laitetaanko kiitoksia ja terveisiä vielä lopuksi eri suuntiin?Continental, DHTornarit, MTB-Centre ja kaikille kilpakumppeille!

Hannun kommentit pyörien eroista:

DH pyörällä tuntui, että menisi hitaam-paa, mutta voi johtua pitkälti siitä kun kulkee niin pehmeästi siinä missä enduro pyörä pomppii enemmän. Ajat olivat siis todellinen yllätys laskujen jälkeen. Reiteillä ei kuitenkaan ollut mitään todella haastavia kohtia, joissa uskoisi DH pyörästä saavan selkeätä hyötyä. Polkemisessa ja painossa sen sijaan tu-lee annettua tasoitusta enduro pyörälle, mikä lienee itsestään selvää.

Enduro pyörän päivittäminen alkukauden kisojen pohjalta on kuitenkin ollut mie-lessä ja tällä hetkellä “unelma” pyörässä olisikin pari senttiä enemmän joustoa ja asteen tai puoliastetta loivempi ohja-uskulma. Oisko noilla muutoksilla se optimaalinen kombo kasassa? Täytyy kokeilla!

Testi ajettiin Klaukkalan Tornikes-kuksessa ja radat olivat samat kaksi, jotka ajettiin myös osana Klaukkalan endurokilpailua kaudella 2010. Testissä käytetyt radat kulkivat hissilinjan va-semmalla puolella olevassa metsässä alhaalta katsottuna. Ajanottoon käytet-tiin freelapin aina yhtä kätevää ajanot-tojärjestelmää. Testikuski luonnollisesti pyrki ajamaan vertailukelpoiset laskut, eli täysiä, mutta polkemiset 95 % te-holla, että jaksaa neljä laskua rutistaa samana iltana.

Testi pyörät:

Enduro pyöräOrange FiveKeula: Fox 32 joustoa 140mmPaino: noin 13kgPyörä samoissa asetuksissa, joilla ajettu tämän kauden kilpailut menestyksekkäästi.

Downhill pyöräCommencal Supreme DHPaino: noin 18.5kgKeula: Fox 40 200mmPyörä samoissa asetuksissa, joilla ajettu Suomi-DH kilpailut. Renkaat vaihdettu enduro pyörää vastaaviin continentaleihin.

Rata 1Rata kauttaaltaan loivaa alamäkeä lukuunottamatta muutamaa terävää ja lyhyttä nousua. Testikuskin mukaan mel-ko tavallinen enduro kisapätkä. Välissä myös muutama lyhyt hiekkatiesiirtymä.

Rata 2Toinen testi rata kulki selkeämmin alamä-keen ja oli ilman teräviä nousuja. Radan lopussa oli tiukkoja mutkia ja puut tekivät välillä radasta ahtaan.

Ajat:

Rata 1 Rata 2

Enduro pyörä: 2:06.95 1:33.43

DH pyörä: 2:04.65 1:33.39

Jää se viimeisen maksimivauhdin hakeminen pois.

18 19

Page 11: Polku Magazine - Issue #2

2011 kauden ensimmäinen Suomi-Cup osakilpailu ajettiin

17.7 Kalpalinnan rinteillä janakkalassa.

Kuljettajien kisatuntuma ei ollut ehtinyt kadota alamäkiajon

talvisarjan ansiosta, mutta kesän ensimmäisessä kisassa on

kuitenkin aina oma jännityksensä ja tunnelmansa. Talven ai-

kana juniorit ovat kasvaneet ja vanhemmat kisakuskit … no

ovat ainakin uusineet kaluston, josta pitäisi löytyä se viimei-

nen sekunti pitämään kasvaneet junnut takana.

Alamäkiajo on ollut Suomessa hyvässä nosteessa useam-

man vuoden ajan ja tämä alkaa näkymään entistä kovempa-

na tasona kilpailuissa. Junioriluokissa ajetaan todella kovaa

jo miehet(pojat)-12 luokasta lähtien ja miehet-18 luokan ajat

hätyyttelevät eliten kärkikymmenikköä. Lisämaku voittotais-

teluihin saatiin oikukkaasta säästä, kun puuskittainen tuuli

meinasi välillä pysäyttää kuskin tai hyppyreissä viedä aivan

väärille urille.

Kirjoittaja: Aku Helm

Kuvat: © Mikko Tikka Jimmy Doyle

20 21

Page 12: Polku Magazine - Issue #2

Tulokset M-121. Ilmari Liias 1:02.652. Akseli Aula 1:03.813. Matias Tuomela 1:09.68

Päivän muut voittajat olivat Andrus Pani ikämiehissä eli miehet-30 luokassa ja Kimmo Kunnari luvattoman hyvällä ajalla harraste luokassa. Polku lehden toimituksen puoles-ta onnittelut kaikille itsensä tai muut voittaneille!

Täydelliset tulokset kilpailusta löytyvät tuttuun tapaan vauhtijaos-ton osoitteesta www.mountainbike.fi/vauhtijaosto

Elite miehissä nähtiin todella tiukka kilpailu voitosta, kuten odotettavissa oli. Ennak-kosuosikkien lista oli pitkä: Toni Berg on useamman kauden hallinnut suomen kisoja, Aki Färm ajoi loistavan loppukauden edellisenä vuonna vieden kauden päätös-kilpailussa voiton ja Matti Lehikoisen päänahan, Markus Olkkonen oli viimeksi ajanut epätasaisen kauden, mut-ta pikkulintujen ja Polku-lehden ensimmäisen numeron mukaan nähty lenkillä ja mäessä harjoittelemassa aivan hävyttömän paljon. Visa Linnalaa ja Jari Karjalaista ei myöskään sovi ikinä laskea ulos palkintopallitaistelus-ta. Ensimmäinen löytää vauhdin sieltä minne muut eivät edes mahdu ja jälkimmäisen tieltä mäki väistyy voitto-taistelussa tai sitten jotain katkeaa.

Launtain harjoituksien aikana myös Eikku Luttinen nosti panoksia ajamalla todella vahvasti ja vetämällä varmoja suorituksia kisaradalla olleesta roadgäpistä, jossa rei-pas puuskittainen tuuli haittasi suorituksia rankasti.

Kisapäivä alkoi aika-ajolla, jossa Aki löi pöytään no-peimman ajan Tonin ollessa 15 sadasosaa jäljessä. Kolmanneksi aika-ajossa itsensä kiilasi Visa Linnala ol-len noin sekunnin Akia jäljessä. Voitto jaetaan kuitenkin vasta itse kilpailulaskulla ja niin tälläkin kertaa. Kunnia päivän nopeimmasta suorituksesta jäi kuitenkin Akille, jonka aika-ajossa tekemää 0:49.61 aikaa ei enää rikottu kilpailussa.

Tulokset Miehet Elite1. Toni Berg 0:49.752. Markus Olkkonen 0:50.263. Visa Linnala 0:50.37

Miehet kahdeksantoista sarjassa Joonas Savolainen korjasi potin huike-alla voittoajalla, joka olisi riittänyt Elitessä toiselle sijalle! Palkintopallin muutkin sijat kansoitti maa-joukkuen pikkuväki Riku Länsiön ollessa toinen ja Ville Ormon kolmas. Mikko Lampen ja Mika Su-kanen jäivät palkintopallisijoista vain kymmenyk-siä ja Jyväskylässä onkin odotettavissa tiukkaa kamppailua, kun ajetaan SM-mitaleista.

Tulokset M-181. Joonas Savolainen 0:49.902. Riku Länsiö 0:51.073. Ville Ormo 0:51.58

Miehet kuusitoista luokan voiton vei Mikael Rintala 22 sa-dasosan erolla ennen Valtteri Kainulais-ta, joka väläytteli jo neljätoista luokas-sa hurjaa vauhtia ja jatkaa nyt samaa ensimmäisenä kautetaan uudessa sarjassa. Kolmanneksi nousi samoin ensimmäistä kauttaan kuusitoista luokassa ajava Jerri Lukkarinen.

Tulokset M-161. Mikael Rintala 0:53.002. Valtteri Kainulainen 0:53.223. Jerri Lukkarinen 0:54.29

Naisten sarja sai terävän lähdön kalpa-linna rinteillä, kun talvisarjan merkit osoittautuivat oikeaksi ja vii-valle saatiin seitsemän naista taistelemaan mäen kuningattaren tittelistä. Katja Lähteinen otti kuitenkin niin vakuuttavan voiton, että tiukin taistelu nähtiin perintöprinsessan tittelistä.

Miehet neljätoista luokassa on pieniä miehiä ja isoja pyöriä. Aika ei kuitenkaan mene ohilentävien lentokoneiden tuijotteluun vaan kilvan ajamiseen ja sitä aikaa ei mene paljoa ainakaan kisalaskulla.

Tulokset M-141. Reko Meriö 0:55.242. Atte Atrava 0:56.443. Anton Walden 0:56.71

Toni Berg

Joonas Savolainen

Mikael Rintala

Reko Meriö

Katja Lähteinen

Ilmari Liias

Tulokset Naiset1. Katja Lähteinen 0:57.332. Pia Höckert 1:03.293. Outi Marttila 1:03.98

22

Page 13: Polku Magazine - Issue #2

FIREBIRD

www.pyorahuolto.com e: [email protected] puh. +358 50 380 4577•Helsinki: Pyorahuolto.com, Mountain Bike Shop, Tapsan Pyöräaitta, •Lohja: JK- Shop, •Turku: Next Bike,

•Hyvinkää: Fillari-center, •Nokia: Suomen Urheilupyörä, •Tampere: R-tech Suspension, •Seinäjoki: Seinäjoen

Urheilukeskus, •Kuopio: Spotia Kuopio, •Vaasa: MySports, •Kajaani: Kajaanin Pyöräpalvelu, •Oulu: Pyörä Suvala

Maa

hant

uoja

:

AMS 130 SL

Looking for a bit more travel for transalp tours or All Mountain riding? With 130mm and a rigid Advanced Hydroform frame made of HPA 7005 aluminum you are on the safe side. The CUBE AMS 130 SL comes with a 15mm axle and a X-12 rear axle system for more steering precision and stiffness and robust new 3x10 Shimano Deore XT components.

GEOMETRIA A B C D E F G H ST CTOT TT HT HTA STA CNSTY BB STDOVERSMALL 16.5 22.6 4.6 67.1 71.1 17.3 14 28.5 MEDIUM 17.5 23 4.8 67.1 71.1 17.3 14 28.5 LARGE 18.7 24.1 6.1 67.1 71.1 17.3 14 28.5 X-LARGE 21 24.7 6.1 67.1 71.1 17.3 14 29

Page 14: Polku Magazine - Issue #2

Alamäkipyörät voivat maksaa huikeita summia. Varsinkin ostettaessa kulku-pelejä, jotka ovat tuttuja maailmanhuip-pujen työkaluina. Mukavaan harrasta-miseen ja etenkin lajin aloittamiseen vaadittavat välineet ovat kuitenkin aivan eri hintaluokassa. Usein edullisemmat pyörät ovat myös paremmin sopivia aloitteluun. Alamäkipyörää suunnitel-lessa tehdään aina kompromissejä, jos pyörällä voi syöksyä maailmancup radat läpi 40km/h keskinopeudella se voi olla hieman haastava suomen rinteissä harrastajan alla.

Emme tee ensimmäisen pyörän osta-jan elämää liian helpoksi esittelemällä tiettyjä pyörämalleja vaan käydään esimerkkien avulla läpi keskeiset asiat joihin kannattaa kiinnittää huomiota pyörää ostaessa.

Pyörätyypin valinta ja jousto-matkaPyörää ostaessa ensimmäiseksi on päätettävä minkä tyyppistä pyörää on hakemassa. Oletetaan nyt kuitenkin, että ollaan hakemassa harrastusvälinet-tä puhtaasti hiihtokeskuspyöräilyyn eli tuttavallisemmin alamäkiajoon. Valikoima on kuitenkin huomattavasti kattavam-pi, kuin pelkästään pyörävalmistajien alamäkiajoon brändäämät tuotteet. Mikäli

pyörässä on joustoa yli 140mm edessä ja takana se on hyvin todennäköisesti suunniteltu reippaaseen ajoon, josta aloittelevan DH- kuskin vaatimukset eivät merkittävästi eroa vaikka lähtisi lomareis-sullaan isompaankin mäkeen.

Joustomatkasta itsessään ei voi antaa yhtä oikeaa vastausta. Huippupyöri-en joustomatkaksi on vakioitunut noin 200mm edessä ja takana. Merkittävim-mät erot tulevatkin iskunvaimentimien tekniikasta ja takana jousituksen runko-ratkaisuista. Eli paljon joustoa ei suoraan tarkoita hyvää ajettavuutta budjettiluo-kassa.

Uusi vai käytettyHyväkuntoinen käytetty on usein parem-paa vastinetta rahalle, jos tiedät mitä etsit. Kuitenkin, koska ollaan ostamas-sa ensimmäistä pyörää niin kunnon ja sopivuuden toteaminen omin avuin voi olla hankalaa. Kauppias osaa auttaa tässä ja luonnollisesti valinnanavaraa on enemmän.

RunkoRunko on pyörän sielu todella kliseisesti ilmaistuna. Runko määrittelee hyvin pit-kälti pyörän geometrian ja takajousituk-sen toiminnan. Ensiksi mainitun ollessa vielä keskeisempi tekijä ajotuntuman kannalta.

Keskeinen ero eri pyörätyypeissä on juu-rikin geometria. Alamäkipyörien kulmat ovat muuttuneet jatkuvasti ja nykyään pyörät ovat yleisesti pidempiä akselivälil-tään ja loivemmalla ohjauskulmalla, kuin koskaan aikaisemmin. Näiden yhdis-telmä tekee pyörästä vakaan ajettavan lujassa vauhdissa ja jyrkissä kohdissa. Vastaavasti pyörän hallitseminen esi-merkiksi hitaissa ja tiukoissa kurveissa on hankalampaa. All mountain/enduro/Freeride pyörät ovat juurikin suunniteltu hieman hitaampaan ajamiseen tasaisem-missa mäissä ja ovat kiistatta parempia näillä osa-alueilla. Samoin vanhempien alamäkipyörien geometria voi usein hy-vinkin sopia paremmin aloittelijalle edellä mainitusta kehityksestä johtuen.

Takajousitusratkaisujen toiminnassa voidaan nyrkkisääntönä pitää, että valmistajan mielestä oma ratkaisu on ehdottomasti paras. Ratkaisut ovat kuitenkin lähestyneet toisiaan ja villeim-mät kokeilut ovat pudonneet pois. Paras ohje oikeastaan on, että valitsemalla ison merkin valikoimista pyörän, jossa samaa linkkuratkaisua käytetään myös huippu-malleissa, ei valinta voi mennä pahasti metsään.

EtuiskunvaimentimetKeuloja on kahdenmallisia, yksi- sekä tuplakruunuisia. Tuplakruunukeulat ovat tukevampia ja mahdollistavat pidemmät joustomatkat, ollen näin perusvaruste alamäkipyörissä. Edelleen pätee kuiten-kin se, että nämä keulat on järjestäen suunniteltu kestämään maailmanhuippu-jen vauhdissa, joten yksikruunuinen keula on täysin toimiva vaihtoehto harrastajalle, mikäli sopivassa pyörässä sellainen on.

VaihteistoVaihteistoja ja niiden osia eli ketjuja, rat-taita, vaihdevipuja ja vaihtajia on tarjolla kahdella isolla merkillä Shimanolla ja SRAM:lla. Merkkien välillä ei ole har-rastajalle näkyviä eroja ja isoimmat erot tulevatkin siitä minkä hintaluokan osat kultakin merkiltä on pyörään asennettu. Erot eri hintaluokan osien välillä näky-vät kulutuskestävyydessä ja toiminnan täsmällisyydessä, joista kumpikaan ei ole olennainen tekijä tässä tapauksessa. Etenkin takavaihtajan kohdalla on syytä pitää mielessä, että kyseessä on helposti kulutusosa, elinkaaren äkillisesti loppues-sa kolahduksen seurauksena.

Keskeisimmät asiat keskittyvät eturattaan ympärille, jossa alamäkipyörässä ei ole vaihteita vaan ns. Ketjuohjuri pitämässä ketjun paikallaan. Tämä onkin yksi ensim-mäisiä päivityksiä, joka kannattaa tehdä mikäli päädyt pyörään, jossa on useampi eturatas ja etuvaihtaja valmiina.

JarrutJarruissa tekniikka on myös vakiintunut ja nykyään samat jarrut ovat käytännössä käytössä niin maasto kuin alamäkipyö-räilyssä. Osalta valmistajista löytyy toki omat mallinsa vauhtilajeihin, mutta edel-leen erot eivät ole merkittäviä ensimmäis-tä pyörää ostaessa. Perusratkaisussa jarrut ovat kaksimäntäiset ja jarrulevyjen koko vaihtelee sitten käyttötarkoituksen mukaan. Maastossa käytetään halkai-sijaltaan pienempiä jarrulevyjä painon säästön takia, kun taas alamäkiajossa 180-200mm halkaisijaltaan olevat jarru-levyt ovat käytössä. Isolla levyllä jarrusta saadaan enemmän tehoa ja se ei myös-kään ole yhtä herkkä ylikuumenemaan.

Eri jarrumerkkien kesken ei ole mer-kittäviä eroja. Erot saman valmistajan erihintaisissa jarruissa keskittyvät pääasi-assa säätöihin, joita löytyy kalliimmissa malleissa enemmän. Säädöt vaikuttavat jarrukahvan asentoon ja liikerataan.

LoppusanatVaikka kuskit mielellään kertovat mikä on parasta, ja mihin ei koskaan saa koskea se ei poista sitä tosi asiaa, että niin kuin pyörät ovat erilaisia on jokainen kuskikin vähän erilainen fysiikaltaan ja tarpeiltaan. Pyri testaamaan eri merkkejä ja malleja mahdollisimman laajasti. Pari laskua kaverin pyörällä kertoo sopiiko pyörä omaan käteen vai ei. Se siisteimmän värinen ei välttämättä ole enää mäessä se sopivin.

Kun testaat kaverien pyöriä, yritä katsella samankokoisia kavereita, koska silloin säädöt kuten jousien jäykkyys ovat lä-hempänä niitä säätöjä joilla sinäkin ajat ja tuntuma lähempänä todellisuutta.

Ja sitten ostoksille!

BigHit on varustettu yksikruunuisel-la Rock Shox Domain 302 keulalla. Joustomatka 160 tai 180mm ja sää-döt paluuvaimennukselle sekä jousen esijännitykselle. Commencalissa on Fox RC 2 Fit tuplakruunukeula. Joustomatka 203mm ja säädöt hitaalle sekä nopealle sisäänpäinvaimennukselle, paluuvai-mennukselle ja jousen esijännitykselle.

Molemmissa pyörissä on Avidin jarrut. Commencalissa malli on elixir 5, kun taas Specializedissä malli on halvempi elixir 4. Avid ei listaa kumpiakaan jarruja Downhill kategoriaan, mutta kuten to-dettua molemmat toimivat hyvin.

Commencal Supreme DH vm 2011. Ohjauskulma 64 +/- 1 astetta, akseliväli 1157-1172mm ja ohje-hinta uutena kyseisillä osilla noin 3500 euroa.

Specialized BigHit vm 2010. Ohjauskulma 65.5 astetta, akseliväli 1185mm ja ohjehinta uutena noin 2399 euroa.

Commencal Supreme DH Specialized BigHit

Ostajan opas – Ensimmäinen alamäkipyörä

26 27

Page 15: Polku Magazine - Issue #2

Kuka - Mitä - MitenMikko Lampen – Bunny Hop

[3] Nyt ponnistetaan jaloillakin, että saadaan kehon painopiste nousemaan ylöspäin. Ta-sapaino takarenkaan päällä ja tuntuma pi-täisi olla kohtalainen, että ponnistaminen onnistuu. Aluksi on helpompaa lähteä ko-keilemaan bunnyhoppia ihan pienestä ma-nuaalista, jolloin paino ei keikahda niin hel-posti liian taakse. Hyppy on tietenkin tällöin pienempi, mutta ensimmäinen hyppy tulee olemaan noin sentin korkuinen ja siitä on hyvä lähteä eteenpäin.

[4] Ponnistamisen seurauksena mies on lähtenyt lentoon ja kädet vetävät pyörän mukana. Tässä kohtaa voidaan huomaut-taa, että kannattaa ehdottomasti opetella aluksi avopolkimilla, jotta opit oikean tek-niikan varmasti.

[7] Alastulon alkaessa oikaiset käsiä ja jalkoja sen minkä ehdit, jotta on tilaa joustaa alas tultaessa. Alastulossa kan-nattaa tietenkin mukailla maaston muotoja edessä. Välillä on eduksi tulla etupainossa alas, jos edessä on jotain alas-tulon tapaista ja toisinaan halutaan tulla alas kevyessä taka-painossa, jos laskeutuminen tapahtuu esimerkiksi kevyeen juurakkoon. Tuletko etu- vai takapainoisena alas päätetään pitkälti jo alussa, sen mukaan miten painopiste pyörän päällä on hyppyyn lähtiessä. Kun alat saamaan takapyörää maasta alat huomaamaan eroja hypyissä luonnostaan.

[5] Koukistetaan käsiä, jotta saadaan pyörä ylemmäksi ja samalla koukistetaan jalkoja, jotta pyörän takapäällä on tilaa nousta. Edelleen siis käsillä nostetaan pyörää. Aluksi jalat pomppivat polkimilta, kun vaistomaisesti yrittää “nostaa” pyö-rää, mutta toistojen kautta löytyy se oikea tapa.

[6] Jalat ovat koukussa, koska ne ovat teh-neet tilaa pyörälle nousta ilmaan ja kädet ovat liikkuneet vähemmän, koska pyörä halutaan vaakatasoon. Hyppy on nyt hui-pussaan ja tehtäväksi jää enää alastulon suorittaminen, joka usein onkin helpom-paa.

[8] Jousta käsillä ja jaloilla eli annat kehon painopisteen pudota pikkuhiljaa.

[9] Pohja on saavutettu ja ajaminen jatkuu. Mikko näytti nyt vähän liioitellun kokoisen bunnyhopin ja se näkyy alastulos-sa. Tehtäessä bunnyhop metsässä aidossa ajotilanteessa, alastulo on yleensä vähän hillitymmän näköinen ja ajamisen jatkaminen suoraan helpompaa.

[1] Valitse taas hyvä rauhallinen suoran-pätkä, jossa on tilaa rullailla edestakaisin rauhassa. Aloitetaan taas polkaisemalla sopiva vauhti ja seisomalla pyörän päällä tasaisesti, kun rullataan eteenpäin. Aloita siirtämällä painoa alaspäin, jotta sinulle jää tilaa ponnistamiseen.

[2] Etsi tasainen suora, josta aloittaa har-joittelu. Polkaise itsellesi mukava vauhti ja rullaa eteenpäin niin, että seisot rennosti pyörän päällä. Kampien tulisi olla vaakata-sossa. Muista pitää sormet jarruilla. Tässä tapauksessa etenkin takajarrulla. Helpoiten ehkäiset takapuolen kipeytymistä paina-malla takajarrua, jos pyörä meinaa tiputtaa kuljettajan kyydistä.

bunnyHOP

Tällä kertaa ajokoulussa vuorossa Bunny Hop eli hyppääminen tasaisella polkupyöräl-lä. Malliksi kuvasarjaan on saatu tuore junio-reiden suomenmestari Mikko Lampen. Mies vei voiton Jyväskylän Laajavuoren rinteillä melkein maagisella ajalla, joten uskalletaan olettaa, että Bunny Hoppikin irtoaa diplomin arvoisesti.

Edellisessä ajokoulussa koetettiin sinnik-käästi opetella manuaalia ja opittiinkin lopuk-si. Mikäli juttu jäi välistä ja eturengas laahaa edelleen maata yrityksistä huolimatta, niin edellinen numero käsiin ja opettelemaan sillä bunnyhopin suorittamisessa manuaalin osaa-minen on melko keskeistä tai antaa ainakin hyvät lähtökohdat opettelemiseen.

Manuaali motivoitiin ajatuksella siitä, että po-luilla tulee vastaan yllättäviä tilanteita. Pelaan saman kortin bunnyhopin kanssa. Yllättäviä esteitä on mukava väistää hyppäämällä ja alamäkiajossa vaihtoehto hypätä avaa luon-nollisesti uusia vaihtoehtoja ajolinjojen etsimi-seen.

[1]

[2]

[3]

[7]

[4]

[8]

[9]

[5] [6]

Suoritus täysjoustopyörällä on luonnollisesti hieman eri-lainen. Merkittävin ero on, että täysjoustolla joudut aloit-tamaan suorituksen painamalla jouset pohjaan, jotta saat tukea ponnistukselle eikä alun liike huku joustoon. Mikäli mahdollista niin aluksi kannattaakin opetella jäykällä tai etu-joustoisella pyörällä.

Harjoitettelua usein helpottaa myös jokin pieni este, kuten keppi maassa tai katukiveyksen päälle yrittäminen. Lopuk-si täytyy vielä muistuttaa, että, kun olet sisäistänyt bunny-hopin tekniikan se menee itsestään. Ei siis kannata jättää opettelua väliin sen takia, että suoritus vaikuttaisi liian mo-nimutkaiselta hyödynnettäväksi tositilanteessa. Uskallan väittää, että useimmat kuskit, jotka osaavat bunnyhopin ei-vät osaa edes selittää miten se tapahtuu, koska se on niin luonnollista.

28 29

Page 16: Polku Magazine - Issue #2

Tapahtuman puitteet olivat muutenkin kohdallaan SM-titteleiden jakamiseen. Katsojia oli runsaasti koko radan matkalla ja kisa oli katsottavissa suorana lähetyksenä Internetin välityksellä. Ei ehkä vaikuttanut vanhempien kuskien ajamiseen niin hirveästi, mutta eiköhän junnuluokissa löytynyt se viimeinenkin puristus ja jännitys, kun isovanhemmat ja kaverit pääsivät katselemaan kisaa reaaliajassa kotisohvallaan. Oman jännityksensä kilpailuun toi myös kilpailuvii-konlopun hieman poikkeuksellinen aikataulutus, kun aika-ajo ajettiin poikkeuk-sellisesti jo lauantaina ja kilpailulasku sitten sunnuntaina. Maailman kisoissa käytäntö on tuttu ja tuntui toimivan kotimaan maisemissakin oikein hyvin. Ainakin lauantai-iltana riitti puhuttavaa, kun mietittiin, että mistä ne viimeiset sekunnit lähtisivät pois ja mitali mukaan.

Laajavuoren rinteillä järjestetty tapahtuma tarjosi hienot puitteet SM-mitaleiden ja Suomi-Cupin toisen osakilpailun pisteiden jakamiseen. Rata oli yksi nopeimpia mitä on koskaan ajettu, vauhdin noustessa sellaisiin lukemiin, että aluksi helpolta näyttänyt rata osoittautui hankalaksi hallittavaksi jopa kärkikavereille. Pieni ajovirhe radan erityi-sen vauhdikkaalla loppupuoliskolla saattoi maksaa helposti sekunnin, kun uudelleen vauhtiin pääseminen virheen jälkeen oli vai-keaa. Yläpuoliskolla taas ei kukaan halunnut antaa periksi sitä kymmenystäkään, koska loppuosalla oli hankala tehdä enää eroja ellei, kuten sanottua, tapahtunut virheitä kilpakumppaneille.

Kilpailussa nähtiin hienoja suorituksia ja päi-vän halutuimman mitalin ja suomenmestarin paidan vei kotiinsa Toni Berg, joka voitti Elite-luokan päivän ja samalla koko viikonlopun nopeimmalla ajalla. Toni on pitkään hallinnut SM-kilpailuita ja niin tälläkin kertaa. Miehet kahdeksantoista luokassa nähtiin sen sijaan yllätys, kun Mikko Lampén vei voiton ennen maajoukkuekuskeja lähes maagisella ajalla, joka olisi oikeuttanut Elitessäkin mitaleille. Naisten kilpailussa oli myös tiukkaa taistelua

kirkkaimmasta mitalista, kun koko kauden vauhtiaan huimasti nostanut Elise Kulmala jäi Katja Lähteiselle alle kaksi sekuntia. Loppukauden kilpailuissa tullaan varmasti näkemään vielä tiukempaa taistelua näiden daamien kesken vaikka 2011 mestaruus onkin jo jaettu.

Kirjoittaja: Aku HelmKuvat: © Toni Rutanen

30 31

Page 17: Polku Magazine - Issue #2

1. Toni Berg 0:58.002. Aki Färm 0:58.473. Miikka Lehtinen 0:59.28

1. Anton Walden 1:06.782. Joona Karjalainen 1:08.363. Reko Meriö 1:09.80

1. Mikko Lampen 0.58.722. Joonas Savolainen 0:59.253. Riku Länsiö 0:59.50

1. Ilmari Liias 1:11.602. Luukas Klar 1:17.443. Tuomas Mervola 1:18.28

1. Mikael Rintala 1:02.392. Mikko Hänninen 1:02.903. Jerri Lukkarinen 1:04.14

1. Katja Lähteinen 1:15.222. Elise Kulmala 1:17.143. Anitra Hirvinen 1:20.37

Elite

M-14

M-18

M-12

M-16

Naiset

32 33

Page 18: Polku Magazine - Issue #2

POC Spine VPD Hydration Pack 225€

POC Spine VPD Tee 259€ POC Trabec Race 185€

POC Joint VPD Knee 89€ Mavic Deemax -setti 135mm 619€150mm 654€

Michelin DH24 AT Tubeless 27,90€

K9 Performance Spring 45€ K9 Shock Bearings 29,50€ K9 Fork Bearings 24€

K9 Static -ohjaustanko 46€

Gravitystuff.com - nopeat toimitukset Sadan euron ylittävät tilaukset lähetämme ilmaiseksi.

Page 19: Polku Magazine - Issue #2