Promaint 5/2015

promaint5/2015 www.promaintlehti.fi

kunnossapidon erikoislehti

SIVU 10

Koulutus ja tutkimuskulkevat käsi kädessä

SÄHKÖTEKNIIKKAA LIIKKUVAAN KALUSTOON SIVU 19 3D-SKANNAUS VARAOSAPALVELUSSA SIVU 28 DATAKESKUKSEN KUNNOSSAPITO SIVU 44

Nanohiukkaset leijuvat työpaikoilla

SIVU 44

01_Promaint_5-2015_Kansi.indd 1 30.10.2015 10.48

2 promaint 5/2015

SISÄLTÖKATSAUS TÄSSÄ NUMEROSSA 5/2015

Viime aikoina kunnonvalvonnan luotettavuus on saavuttanut 100 prosentin tason Stora Enson Heinolan Flutingtehtaalla.

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN teemanumerossa osuu usein silmiin sana digitalisaatio. Sen myötä maailma ja toimintatavat ovat nopeasti muuttumassa. Alamme haaste on, kuinka uusia rat-kaisuja sovelletaan tuotantolaitoksilla jo vuosia tai vuosikymmeniä käytössä olleeseen laitekantaan. Aiheen ottaa esille myös Marjuk-ka Virkki, jonka vastuulla on ABB:n Suomen huolto- ja kunnossa-pitoliiketoiminta.

Lehdessä on yhteenvetoa kunnossapitoalan koulutustarjonnasta. Positiivista on havaita, että tutkimus ja koulutus kulkevat tiiviisti rinnakkain alan kehitystä seuraten. Alamme tarvitsee tuorei-ta osaajia, jotka uskaltavat ottaa ennakkoluulot-tomasti uutta tekniikkaa käyttöön.

Keskitymmekö kunnossapidossa oikeisiin asi-oihin, kysyy painavassa puheenvuorossa Efora Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen. Hänen mukaansa osaava kunnossapito on yksi Suomen teollisuuden kilpailueduista. Kunnossapitopalve-lun suunnitteleminen ja toteuttaminen sisältää suuren määrän muuttujia ja mitä yhdenmukaisemmin ne toteu-tetaan, sitä parempaan tehokkuuteen päästään.

Kolmivuotinen Tekes-rahoitteinen MaiSeMa-tutkimushanke on saatu päätökseen. Loppuseminaari pidettiin syyskuussa ja havain-not sekä päätelmät on saatavilla sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kotisivuilta että painettuna kirjana, jonka voi tilata Pro-maint ry:ltä.

VTT on tutkinut teollisen internetin ja digitalisaation tarjoamia uusia mahdollisuuksia. Esillä on useita käytännön toteutuksia, jois-sa yritys on onnistunut laajentamaan palveluliiketoimintaansa, sitouttanut asiakkaansa tiiviimpään yhteistyöhön ja kaikkien osa-puolten toiminta on tehostunut.

Vastaavasti Tampereen teknillinen yliopisto on tutkinut teol-lisen internetin tarjoamia uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille. JyväsWay-hankkeen esiselvityksessä havaittiin, että mahdollisuuk-sia on paljon, mutta pk-yritykset ovat vielä lähtökuopissa.

Lehdestä löytyy myös käytännön aiheita. Voit tutustua, kuin-ka Stora Enson Heinolan Flutingtehtaalla on onnistuttu vähentä-mään laakerivaurioita 68 prosenttia alle kolmessa vuodessa.

Teksti Martti Hakonen

Digitalisaatio muuttaa toimintamalleja

Osaava kunnossapito on yksi Suomen teollisuuden kilpailueduista.

ANTT

I VER

KASA

LO

1602-03_Promaint_5-2015_Paakkari ja sisis.indd 2 30.10.2015 13.14

SISÄLTÖKATSAUS TÄSSÄ NUMEROSSA 5/2015

5/2015 promaint 3

Julkaisija Kunnossapitoyhdistys Promaint ry Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, p. 020 6100 115, [email protected], www.omnipress.fi Päätoimittaja Martti Hakonen, p. 0400 448 245, [email protected] Ilmoitusmyynti Anna Paananen, myyntipäällikkö, p. 045 159 7550, [email protected] Ulkoasu HANK, [email protected] Aineisto, tiedotteet [email protected] Tilaukset, osoitteenmuutokset [email protected] Toimitusneuvosto Mikko Arponen, Helsingin Energia, Martti Hakonen, Omnipress Oy, Marja Hawas, ABB Oy, Kimmo Kallonen, Omnipress Oy, Sanna-Mari Laitinen, Caverion Industria Oy, Mikko Lehtonen, VTT, Veli Erkki Lumme, Neurovision Oy, Henry Mikkonen, Oy SKF Ab, Kari M. Mäki, karimaki coaching Oy, Jari Rinkinen, Tampereen teknillinen yliopisto/IHA, Marjaana Suominen, Neste Oil Oyj, Markku Uitto, Teknisen kaupan ja palveluiden yhd., Matti Viita, Parmas Oy Lauri Virta, Eforit Oy, Göran Westerholm, Promaint ry Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy, Kirjapaino Uusimaa, Teollisuustie 19, 06150 Porvoo, www.kirjapainouusimaa.fi Vuosikerta 62 €, kestotilaus 56 €/v, irtonumero 15 €, kuusi numeroa vuodessa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. 29. vuosikerta, ISSN 1797-2000. Aikakauslehtien Liiton jäsen.

promaint

30Tutkittaessa havaittiin, että pahimmillaan nanohiukkasten pitoisuudet nousivat korkeiksi.

44

Digitalisaatio, teollinen internet ja robotiikan lisääntyminen tulevat muuttamaan työnkuvia Suomessa, ennustaa ABB:n Marjukka Virkki.

5 Digitalisoituminen on mahdollisuus, muistuttaa Petri Lakka Valmetilta

6 Alan uutisia

10 Katsaus kunnossapidon koulutustarjontaan Suomessa

16 Yhteistyö tehostaa toimintaa Stora Enso Oyj:n Heinolan Flutingtehtaalla

19 Lappeenrantalainen Visedo tekee sähkötekniikkaa liikkuvaan kalustoon

22 Digitalisaatio ja teollinen internet auttavat tuote- ja palveluvariaatioiden hallinnassa

25 Palveluliiketoiminnan voi kehittää kolmiodraamasta teollisuuden dream teamiksi

28 3D-skannauksessa on vain mielikuvitus rajana

30 Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoiminnan, herättelee Marjukka Virkki ABB:ltä

34 Keskitymmekö kunnossapidossa oikeisiin asioihin, kysyy Efora Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen

36 Teollinen internet täydentää pk-yritysten palveluita

39 Tehokas kunnossapito turvaa datakeskuksen korkean käytettävyyden

42 Voiteluaineilla on keskeinen merkitys kaivosten luotettavassa ja tehokkaassa ilmanvaihdossa

44 Nanohiukkaset aiheuttavat uuden työturvallisuusuhan

46 Laiteinvestoinnin rahoitus leasingillä auttaa pitämään tuotantokaluston kilpailu- kykyisenä

48 Kunnossapidossa tapahtuu

49 Esittelyssä Promaint ry:n toimikunnat

50 Katsaus eurooppalaiseen kunnossapitopätevyyteen

02-03_Promaint_5-2015_Paakkari ja sisis.indd 3 30.10.2015 13.14

Kaksi voitelupistettä yhdellä annostelijallaFAG CONCEPT2-voiteluaineannostelija varmistaa jatkuvan, laakerikohtaisesti opti-moidun voitelun teollisuuskoneissa, kuten pumput, tuulettimet ja sähkömoottorit. Annostelija voidaan säätää kahden erikokoisen laakerin voitelutarpeen mukaan, joten se korvaa kaksi yksipisteannostelijaa. Rakenne ja käyttö ovat yksinkertaiset: FAG CONCEPT2 toimii paristokäyttöisenä itsenäisesti. Verkkokäyttöinen 24 V DClaiteversio voidaan liittää koneeseen ilman isompia ohjelmointitöitä.

www.schaeffler.fi/concept2

04 PROMAINT_5-2015_AD.indd 4 30.10.2015 12.13

NÄKÖKULMA

Digitalisoituminen on mahdollisuus

5/2015 promaint 5

Olemme jatkuvan teknologisen kehityksen pyörteissä.

DIGITALISAATIO, TEOLLINEN internet, pilvipalvelut – tässä sanoja, jotka ovat meille kaikille tulleet tutuiksi eri muodoissaan ja asiayhteyksissä. Olemme kaikessa toiminnassa jatkuvan teknologisen kehityksen pyör-teissä. Digitalisaatio on toisaalta sekä toimintatapojen uudistamista että eri prosessien digitaaliseen muotoon muuttamista. Toimintatavat voivat eri osa-alueilla muuttua radikaalistikin toisenlaisiksi tietotek-niikkaa hyödyntäen.

Digitalisointi ja teollinen internet muuttaa myös teollisuuden kun-nossapidon tapoja toimia. Teollisuuden laitteet ja prosessit sisältävät nykyisin huomattavan määrän anturoitua teknologiaa, jonka avulla voidaan tietoa siirtää nopeasti ja yhä luotettavammin paikasta toiseen tietoverkkojen kautta. Tämä tieto voi aikaisempaa helpommin saavut-taa asiantuntijaverkostot, jossa tietoa käsitellään ja analysoidaan.

Olemme siirtymässä vähitellen aikaisempaa enemmän kunnossapi-toon, jossa asiantuntijat voivat olla hyvinkin kaukana itse ongelmakoh-teesta, mutta tieto on käytettävissä reaaliaikaisena ja ongelmanratkaisu tapahtuu kunnossapitäjän paikasta, tai jopa aikavyöhykkeestä riip-pumatta. Työ muuttuu toisaalta aikaisempaa tehokkaammaksi mutta myös inhimillisemmäksi – matkustamisen tarve huoltokohteen luokse vähenee. Tämä helpottaa ainakin niitä, joiden tehtävänä on aikaisem-min ollut matkustaa pitkiäkin matkoja huoltotyön suorittamiseksi kohteessa.

Suomalainen kunnossapidon osaaminen on perinteisesti ollut huip-puluokkaa. Sen ylläpitämiseksi Suomessa on menossa useita teolliseen internettiin ja digitalisaatioon liittyviä kunnossapidon tutkimushank-keita, joissa haetaan uusia teknologioita tiedon siirtoon ja analysointiin, mutta myös toimintatapoihin. Menestyksemme teollisen kunnossa-pidon tehokkuudessa nojautuu jatkossakin kolmeen perustekijään: teknologian kehitys, tehokkaat kunnossapidon prosessit sekä viime kädessä osaavat ja motivoituneet kunnossapidon osaajat.

Petri LakkaVice President, Concept Development, Services Business Line, Valmet Technologies Inc., Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n hallituksen jäsen.

05_Promaint_5-2015_Kolumni.indd 5 30.10.2015 9.02

UUTISPUTKESTA

Jatkuvasti kantavan voitelukalvon ylläpito vaatii osaamista ja kokemusta. Toimivan voitelun perus-ratkaisut tehdään jo laitesuunnittelussa. Käytönai-kaisen voiteluhuollon mahdollisuudet voiteluolosuh-teiden myöhempään parantamiseen edellyttävät kokonaistilanteen ymmärrystä niin teknisen tiedon kuin käytännön kokemuksenkin osalta. Seminaari sisältää sekä voiteluun liittyvää teoriaa että run-saasti käytännön esimerkkejä. Osallistujien toivo-taan tuovan mukanaan vastaan tulleita hankalia voitelutilanteita, joita voidaan käydä läpi asiantunti-joiden kanssa – ota ongelma mukaasi.

Koulutustilaisuus on suunniteltu teollisuuden voiteluhuollon ja kunnossapidon parissa toimiville asiantuntijoille sekä voitelujärjestelmien ja -aineiden suunnittelusta ja valinnasta vastaaville henkilöille.

Tilaisuuden aiheita:

Tekniikat kitkan pienentämiseen Voiteluaineita erityiskohteisiin Voiteluaineiden luokitukset Voiteluaineiden puhtaus ja suodatus Voiteluöljyn kunnonvalvonta ja kunnossapito Toimivan rasvavoitelun suunnittelu Rasvavoitelujärjestelmän valinta Mittauspohjainen rasvavoitelun hallinta Voiteluongelmat ja -vauriot kone-elimissä Mekaanisen voimansiirron etädiagnostiikka Kiertovoitelujärjestelmän toiminta ja optimointi Voiteluhuollon ja voitelun kehittäminen

ja saavutetut tulokset Vaihteiden ja tuotantokoneiden sekä niiden

voiteluaineiden puhtaus

Hinta: 1290 euroa + alv 24 %Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

VoiTeluPäiVäT 20151.–2.12.2015 • Suomen Ilmailumuseo, Vantaa

www.promaint.net > koulutus

Kari Komoselle Elämäntyö-palkintoINTERNATIONAL SOCIETY of Engineering Asset Management (ISEAM) on luovuttanut 2015 ISEAM Lifetime Achievement Awardin (Elämäntyö-palkinnon) FT Kari Komoselle tunnustuk-sena hänen erinomaisesta panoksestaan fyysisen omaisuuden hallinnan alueella (Engineering Asset Management). Palkinnon ojensi australialainen järjestön puheenjohtaja professori Joe Matthew WCEAM 2015 kongressin juhla-illallisen aikana Tam-pere-talossa syyskuun lopussa. Tämän palkinnon seurauksena Kari Komoselle myönnettiin myös yhdistyksen kunniajäsenyys. Edellisen kerran palkinto myönnettiin kanadalaiselle professoril-le Andrew Jardinelle.

Kiitospuheessaan Kari Komonen muun muassa kiitti eri-tyisesti kollegoitaan VTT:llä erinomaisesta tiimityöstä fyysisen omaisuuden hallinnan alueella.

Kari Komosella on pitkä kokemus tutkimustyöstä ja ope-tuksesta fyysisen omaisuuden hallinnan ja kunnossapidon johtamisen alueilla (esimerkiksi johtavana tutkijana VTT:llä ja dosenttina Vaasan yliopistossa). Hän on perustanut useita aka-teemisia ja ammatillisia kansainvälisiä verkostoja ja osallistunut aktiivisesti verkostojen toimintaan. Hän on osallistunut ja yhä osallistuu useiden kansainvälisten ja kotimaisten standardien laadintaan ja kirjoittanut runsaasti julkaisuja alueelta. Hän on myös luennoinut aiheesta useissa Euroopan maissa. Kari on ollut pitkään Kunnossapitoyhdistys PROMAINTin hallituksessa ja jatkaa siellä yhä.

The International Society of Engineering Asset Management (ISEAM) on merkittävä ja suuri globaali akateeminen järjestö fyysisen omaisuuden hallinnan alueella. Se on poikkitieteelli-nen ammatillinen asiantuntijayhteisö, joka on omistautunut omaisuuden hallinnan kehittämiseen ja sen merkittävyyden esille tuomiseen integroituna ja tärkeänä oppikokonaisuute-na. ISEAM järjestää esimerkiksi vuosittain WCEAM -kongressin (World Congress on Engineering Asset Management).

Kari Komonen (vas.) ja ISEAMin puheenjohtaja, professori Joe Matthew.

06-09_Promaint_5-2015_uutisputki.indd 6 30.10.2015 12.45

Kunnossapito on aina ollut tärkeässä asemassa sellaisissa kohteissa, joissa vikaantumiset voivat ai-heuttaa turvallisuusriskejä tai vakavia keskeytyksiä tuotantoon. Kunnonvalvonnan ja kuntoon perustu-van kunnossapidon merkitys on kasvanut kaikilla sektoreilla, sillä olemassa olevat rajalliset resurssit on suunnattava sinne, missä ne tuottavat parhaiten. Yllättävät laiterikot kostautuvat lähes aina alentu-neena suoritus- tai laaduntuottokykynä. Tilaisuudessa käydään läpi kunnossapitotoimin-nan suunnittelua ja toteutusta sekä erilaisia kehi-tysmenetelmiä teoriaa ja käytännön esimerkkejä hyödyntäen. Luennoitsijoina toimivat alan parhaat suomalaiset osaajat. Niin uudet kuin jo pitempään-kin kunnossapidon ja tuotannon kehittämisestä ja päivittäisestä johtamisesta vastaavat henkilöt saa-vat varmasti uusia toimintamalleja ja kehitysideoita vietäväksi toimipaikoilleen.

Tilaisuuden aiheita:

Kunnonvalvonnan rooli ja merkitys osana kunnossapitoa

Kriittisyyskartoitus kunnossapidon suunnittelussa Kuntoon perustuvan kunnossapidon suunnittelu Kunnonvalvonnan toteutus Operaattoreiden rooli kunnonvalvonnassa Vastaanottotarkastukset Linjauksella pidempi käyttöikä Sähkömoottoreiden, pumppujen ja puhaltimien Teollisuusvaihteiden kunnonvalvonnasta Parantava kunnossapito Prosessidatan hyödyntäminen kunnossapidossa Kunnossapidon tuotot ja kustannukset

Hinta: 1290 euroa + alv 24 %Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

KunTOOn PeruSTuVa KunnOSSaPiTO25.–26.11.2015 • Original Sokos Hotel Vantaa

www.promaint.net > koulutus

Solita avaa Th!nk Labin uusien teknologioiden testaukseenDIGITAALISEN LIIKETOIMINNAN asiantuntijayritys Solita avaa asiakkaidensa käyttöön Th!nk Labin, jossa on mahdollista tutus-tua uusiin teknologioihin, niiden käyttöön sekä uudenlaisten toimintojen innovointiin. Solita Th!nk Lab kutsuu suomalaisyri-tykset innostumaan uusista teknologioista ja tarttumaan niihin rohkeasti kokeilukulttuurin hengessä.

Solita Th!nk Labissa kävijöiden testattavana ovat muun muassa Apple Watch -älykello, Samsung Gear VR -mobiilivir-tuaalitodellisuuslaite, Oculus Rift -virtuaalitodellisuuslasit sekä Philips Hue -valaistusjärjestelmä, joka toimii älypuhelimella. Tutustuttavissa on myös Thingsee One eli kehittäjän IoT-laite, joka mahdollistaa uusien sensoriteknologioiden nopeamman ja helpomman rakentamisen sekä TreLab Smart Data Mill IoT -lai-te. Lisäksi Th!nk Labissa on testattavana Solitan rakentama IoT-ratkaisu sekä iBeacon, joka mahdollistaa Apple TV:n ja älylaittei-den toisiinsa yhdistämisen kosketuksen avulla.

– Solita toimii asiakkailleen digitaalisen maailman matkaop-paana. Uusien teknologioiden rohkea kokeileminen ja nopea hyödyntäminen on tärkeää uuden liiketoiminnan rakentami-seksi, sillä ne mahdollistavat sekä aiempien asioiden tekemisen tehokkaammin, että täysin uusia toimintamalleja. Th!nk Lab on matalan kynnyksen paikka testata uusia teknologioita, ja toi-vomme, että auttaa luomaan myös uusia ajatuksia ja visioita tulevista liiketoimintamahdollisuuksista ja innovaatioista, ker-too Solitan johtaja Timo Honko.

Solita järjestää tilassa muun muassa strategiatyöhön ja pal-velumuotoiluhankkeisiin liittyviä työpajoja, asiakastapaamisia sekä tutustumisia alan opiskelijoille. Asiakkaat voivat käyttää tilaa myös omiin tiimi- ja johtoryhmätapaamisiinsa.

Th!nk Lab pidetään tuoreena ja sinne lisätään uusia tekno-logioita niiden saapuessa markkinoille. Nopeasti kasvava Solita työllistää tällä hetkellä yli 380 digitaalisten palveluiden asian-tuntijaa Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.

Lisätietoja: www.solita.fi

Enää alle puoli vuotta SQL Server 2005 -tukeaSQL SERVER 2005:N tuki päättyy kaikille versiolle 12.4.2016 osana tuotteen tavanomaista elinkaarikäytäntöä. Yrityksillä on nyt kuusi kuukautta aikaa päivittää vanhentuvat järjestelmänsä.

Tuen päättyminen tarkoittaa, että Microsoft ei enää tarjoa tietoturvapäivityksiä, korjaustiedostoja, tukivaihtoehtoja eikä teknisiä sisältöpäivityksiä. Yritykset, jotka jättävät päivittämät-tä uudempaan alustaan, eivät todennäköisesti myöskään täytä sääntelystandardeja jatkossa. Lisäksi vanhentuneen järjestel-män ylläpito johtaa nopeasti korkeisiin kustannuksiin.

Modernimpaan alustaan siirtymisen myötä yritykset varmis-tavat, että palvelimet ovat jatkossa suojattu Microsoftin tieto-turvapäivityksillä ja paikkauksilla. Lisäksi, hyödyntämällä uusinta SQL Server -versiota asiakkaat voivat vahvistaa liiketoimintakriit-tistä suorituskykyään, ylläpitää vaatimustenmukaisuutta (comp-liance) sekä optimoida datainfrastruktuuriaan.

Lisätietoja: www.microsoft.com/fi-fi


Teollisuushydrauliikan asiantuntemusta30 vuoden kokemuksella Suomessa.

www.hydac.�

Asiakastyytyväisyys on tärkein tavoitteemme jasen toteutamme korkealaatuisilla tuotteilla,projektiosaamisella, jatkuvalla tuotekehitykselläsekä paikallisella ja globaalilla asiakaspalvelulla.

Suomessa palvelemme asiakkaitamme Vantaalla ja Tampereella sekä laajan HYDAC PARTNER –verkos-tomme kautta.

Uusi elektroninenstetoskooppi ELS14Uusina ominaisuuksina suodatus ja tallennus

SPM Instrument Oy I www.spminstrument.f i

ELS14_92x135.indd 1 2015-10-26 14:32

Suomenkielinen standardi on valmistumassaSTANDARDI SFS-ISO 13379-1 Koneiden kunnonvalvonta ja diag-nostiikka. Datan tulkinta ja diagnosointitekniikat. Osa 1: yleiset suuntaviivat / Condition monitoring and diagnostics of machi-nes. Data interpretation and diagnostics techniques. Part 1: General guidelines -on julkaistu myös suomeksi.

Tässä osassa annetaan suuntaviivat datan tulkintaan ja diag-nostiikkaan. Sen tarkoituksena on antaa kunnonvalvonta- ja diagnostiikkajärjestelmien käyttäjille ja valmistajille mahdolli-suus jakaa yhteiset käsitteet koneiden diagnostiikan alueella; antaa käyttäjille mahdollisuus valmistella tarpeelliset teknilliset ominaispiirteet, joita käytetään pitemmälle menevään koneiden kunnon diagnosointiin ja antaa soveltuva lähestymistapa konei-den vikojen diagnoosille.

Koska nämä ovat yleisiä suuntaviivoja, käsiteltyjen konetyyp-pien luetteloa ei anneta. Standardiin ISO 13379 kuuluvat seuraa-vat osat, joiden yhteinen otsikko on Koneiden kunnonvalvonta ja diagnostiikka – datan tulkinta ja diagnostiikka tekniikat.

• Osa 1: Yleiset suuntaviivatSeuraavat osat ovat suunnitteilla:• Osa 2: Datapohjaiset sovellukset• Osa 3: Tietämyspohjaiset sovellukset.Standardi on suunnattu kaikille kunnossapidon ja kunnonval-

vonnan ammattilaisille. Lisätietoja: www.metsta.fi

Putkistojen kannatukseen on julkaistu PSK-käsikirja KESÄLLÄ 2014 valmistuivat uudet PSK-kannakkeet 48 erillisenä standardina, jotka korvasivat samaan aikaan kumotut SFS-stan-dardit. Ylimenoaikaa vanhojen ja uusien kannakkeiden kanssa on kulunut jo yli vuosi ja nyt SFS-kannakkeet alkavat jäämään pois suunnitelmista. Silloin jo kaivattiin kannakekäsikirjaa, eikä digitalisaatio ole tarvetta vähentänyt. Nyt niistä on ilmestynyt PSK-käsikirja.

Käsikirjaa ei kuitenkaan alettu valmistelemaan heti standardi-en julkaisun jälkeen, koska koko standardisarja suorastaan run-nottiin valmiiksi vuoden aikana ja tiedossa oli vielä jatkokehityk-sen tarvetta. Yhtä vaille kaikkiin standardeihin on tullut vuoden käyttökokemuksen jälkeen joitain korjauksia.

Useimmat niistä ovat hyvin pieniä, eivätkä ne vaikuta tekni-siin ratkaisuihin, mutta esimerkiksi lausunnolla olleet standar-diehdotukset PSK 7327 ja PSK 7328 kannattaa käydä tarkemmin läpi, sillä niihin on tehty merkittäviä muutoksia.

Lisätietoja: www.psk-standardisointi.fi

UUTISPUTKESTA


UUTISPUTKESTA

OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

SAMANAIKAISESTI MESSUKESKUKSESSA JÄRJESTETÄÄN:SAMANAIKAISESTI MESSUKESKUKSESSA JÄRJESTETÄÄN:

KUVITTELE TÄMÄ TILA MUSTAVALKOISENA

Rekisteröidy veloituksetta mukaan jo ennakkoon: www.varipinta.fi Voit myös rekisteröityä paikan päällä Messukeskuksessa. Aukioloajat: ke 18.11. ja to 19.11. klo 9–17, pe 20.11. klo 9–16

MAALAUKSEN JA PINTAKÄSITTELYN AMMATTILAISET KOHTAAVAT 18.–20.11. MESSUKESKUKSESSA HELSINGISSÄ

Väri ja Pinta 2015 on maalauksen, pintakäsittelyn, korroosioneston ja

julkisivujen ammattitapahtuma. Tule tutustumaan mukana olevien yritysten

ratkaisuihin ja palveluihin. Ohjelma-alue Piazza kokoaa yhteen ajankohtaisimmat

aiheet älykkään, turvallisen ja viihtyisän kiinteistön näkökulmasta.

Käyttövarmuuden ammattilaiset koossa jo kymmenettä kertaaSKF KÄYTTÖVARMUUSPÄIVÄT keräsi jäl-leen kunnossapitoon ja käyttövarmuuteen vihkiytyneet ammattilaiset yhteen. Helsin-gissä 7.-8.10 järjestettyyn seminaariin osal-listui yli 50 henkilöä.

Seminaarissa kuultiin laaja kattaus puheenvuoroja alan nykyhetkestä ja tulevai-suudesta. Pääosa esityksistä käsitteli teolli-suuslaitosten käyttövarmuuden kehittämi-

seen tähtääviä toimenpiteitä ja käytännön kokemuksia. Luennoitsijoina toimi joukko Suomen suurimpien työnantajien edustajia. Läsnä olivat muun muassa Neste, Outotec, Stora Enso, UPM ja SSAB.

Lisämaustetta nykypäivän menetelmiin toivat luennot tuoreista yliopistotutkimuk-sista, teollisen internetin sovelluksista sekä laakerointeihin liittyvistä anturiteknologioista, jotka tulevat tulevaisuudessa vaikuttamaan käyttövarmuuden parissa toimivien ihmisten työhön. Seminaarin päätti vuonna 2014 par-haan televisioesiintyjän Kultaisella Venlalla palkittu Arman Alizad, jonka esitys kirkasti asenteen merkityksen kaikessa tekemisessä.

Tapahtuma järjestetään vuosittain, joten myös ensi syksynä on poikkeuksellisen hyvä mahdollisuus vaihtaa kokemuksia sekä ver-kostoitua muiden kunnossapidon ja käyt-tövarmuuden kehittämisen ammattilaisten kanssa.

Vuoden 2015 Käyttövarmuuspäivien seminaariohjelmaan voi tutustua osoittees-sa promo.skf.fi/kv2015.

Moderni 3D-skanneri

mittaa 480 000 pistettä yhden

sekunnin aikana.

480 000


Kunnossapidon koulutus elää kehityksen mukanaPromaint-lehti lähetti pyynnön Suomen koulutusorganisaatioille kertoa, minkä tyyppistä kunnossapitoon liittyvää koulutusta on tarjolla. Seuraavassa on yhteenveto viiden vastanneen laitoksen tarjonnasta.

10 promaint 5/2015

KOULUTUS

10-15_Promaint_5-2015_Alan koulutus.indd 10 30.10.2015 13.25

5/2015 promaint 11

Amiedussa käytetään verkko-opiskeluaAmiedussa on viimeisten parin vuoden aikana panostettu paljon kunnossapitoalan koulutuksiin sekä erilaisten sisäl-töjen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Tuloksena on ollut hyvin varusteltu oppimisympäristö laitteineen sekä osaavat ja asiantuntevat kouluttajat.

SYSÄYKSEN MERKITTÄVÄÄN kehittymisen ja kunnossapitoalan koulutukseen pa-nostamiseen syntyi Promaint 2017 pro-jektissa vuosina (2011–2014). Projektissa kehitettiin monipuolisesti teollisuuden ja oppilaitosten yhteistyönä edistyk-sellisiä kunnossapidon opetuksen sekä verkko-oppimisen välineitä.

Tehtävät innostavat verkko-opiskelijoita– Oppijan kokema oppimisvaikutus on tärkeä kriteeri, kun uusia verkko-opin-tojaksoja valmistetaan, kertoo Amiedun verkkokoulutusten suunnittelija Tom-mi Carlson.

– Pyrimme aina valitsemaan parhaan esitysmuodon asioiden esittämiselle. Toinen tärkeä laatutekijä ovat mielek-käät tehtävät. Laadimme tehtäviä, jotka innostavat ja haastavat oppimaan, Tom-mi Carlson kertoo.

Verkkoaineisto ja tehtävät eivät toki korvaa käytännön harjoittelua, eikä se ole tarkoituskaan. Kouluttaja Henrik Tallbacka mainitsee esimerkkinä kun-nonvalvonnan mittaukset:

– Kannattaa suorittaa ensin verkko-opintojaksot ennen kuin ilmoittautuu käytännön mittausharjoituksiin. Siten ymmärtää jo tullessaan mittausten peri-aatteet, toteutustavat ja tulosten tulkin-nan. Käytännön työssä asiakkaalle tehtä-vän raportoinnin merkitys on nousussa ja kyky tuottaa mittauksista asiakkaalle aidosti hyödyllinen ja selkeä dokumentti toimenpiteineen on arvokas taito.

– Asennus- ja korjausosaamisen li-säksi tarvitaan entistä parempia taitoja

hakea ja diagnosoida vikatilanteita sekä analysoida ja löytää ongelmien todelliset juurisyyt. Ongelmanratkaisun tärkeys korostuu moniteknisten järjestelmien vianetsinnässä.

Lähtökohtana tulevaisuuden osaamisvaatimuksetTehokkaan ja vaikuttavan koulutuspro-jektin varmistaa alussa kunnolla tehty osaamispuutteiden selvitys. Asiakkaalla on usein selvillä, mitä kussakin amma-tissa tai tehtävässä heidän olosuhteis-saan tarvitsee osata, ja sen pohjalta kou-lutukseen tulevien kanssa käydään läpi nykyinen osaaminen ja osaamisen kuilut suhteessa työnantajan tarpeisiin.

Osaamisen kehittämisen ohjelma rakennetaan sen pohjalta. Esimerkkinä voidaan mainita Uudenmaan ELY-keskuksen osin rahoittama projekti, jossa kunnossapitoyrityksen Efkava Oy:n ja Amiedun yhteistyönä heille etsitään, kar-toitetaan ja koulutetaan eri alojen asenta-jia kunnossapito- ja asennustehtäviin.

Lisätietoja: www.amiedu.fi

Esa Heikkinen Koulutuspäällikkö/ Training Manager, Ami-Foundation, Amiedu, esa.heikkinen@ amiedu.fi

Kunnossapitoyritys Efkava Oy:n ja Amiedun yhteistyönä etsitään, kartoitetaan ja koulutetaan eri alojen asentajia kunnossapito- ja asennustehtäviin.

Amiedu on suuri ja laaja-alainen suomalainen

koulutus- ja asiantuntija- palveluiden tuottaja,

jonka tavoitteena on olla paras työelämän kehittäjä-

organisaatio Suomessa.


12 promaint 5/2015

Oulun yliopisto panostaa konediagnostiikkaanOulun yliopistossa on pitkät perinteet kunnossapidon ja konediagnostiikan tutkimuksessa ja opetuksessa. Teknillisessä tiedekunnassa mekatroniikan ja konediagnostiikan ryhmä toteuttaa kunnossapitoon liittyvää opetusta, joka on ensisijaisesti suunnattu konetekniikan opiskelijoille.

SYKSYLLÄ 2015 konetekniikan tutkinto-rakenteeseen ja kurssitarjontaan tehtiin päivityksiä, jonka myötä kunnossapitoon ja konediagnostiikkaan liittyvän opetuk-sen määrä kasvoi aiemmasta. Jatkossa kaikki konetekniikan opiskelijat suorit-tavat kandivaiheessa Kunnossapidon perusteet -opintojakson (5 op), jonka tavoitteena on luoda opiskelijoille koko-naiskuva kunnossapidon peruskäsitteis-tä, tavoitteista ja vaikutuksista tuotta-vuuteen, turvallisuuteen ja ympäristöön eri teollisuuden aloilla. Lisäksi valtaosa konetekniikan opiskelijoista osallistuu kandivaiheessa Koneiden kunnossapito -opintojaksolle (5 op), jossa perehdytään tarkemmin muun muassa koneisiin liittyvän kunnossapidon erilaisiin strate-gioihin ja toteutustapoihin, koneiden vi-kaantumiseen, kulumiseen ja voiteluun sekä kunnonvalvonnan perusteisiin ja yleisimpiin menetelmiin.

DI-vaiheessa konediagnostiikan pääopintosuunnaksi tai täydentäväksi moduuliksi valinneet opiskelijat osallis-tuvat laajalle Konediagnostiikka-opin-tojaksolle (10 op) ja sitä täydentävälle Konediagnostiikan mittausjärjestelmät -opintojaksolle (5 op). Näissä perehdy-tään syvällisesti muun muassa koneiden kunnonvalvonnassa ja vikadiagnostii-kassa käytettäviin mittaus-, signaalin-käsittely- ja analysointimenetelmiin sekä mittausten ja mittausjärjestelmien suunnitteluun, toteutukseen ja rapor-tointiin. Monipuolisten harjoitustöiden avulla hankitaan valmiuksia itsenäiseen diagnostisointiin.

Lisäksi konediagnostiikkaan suun-tautuvat opiskelijat osallistuvat moni-puolisten perusopintojen lisäksi useille konediagnostiikan osaamista tukeville

konetekniikan, matematiikan ja säätö-tekniikan kursseille. Opetusta toteute-taan monipuolisia aktivoivia opetusme-netelmiä hyödyntäen, jotta opiskelijat saavat alalta hyvät teoreettiset valmiudet yhdistettynä monipuoliseen käytännön osaamiseen.

Diplomitöitä konediagnostiikan opiskelijat ovat tehneet laaja-alaisesti ja

menestyksekkäästi erilaisista teknisistä käyttövarmuuteen ja kunnonvalvonnan kehittämiseen liittyvistä aiheista ja työl-listyminen alan erilaisiin suunnittelu-, kehitys- ja esimiestehtäviin on ollut erinomaisella tasolla.

Konediagnostiikan tutkimus on vahvaaMekatroniikan ja konediagnostiikan tutkimusryhmällä on pitkät perinteet ja vankka kokemus kunnonvalvon-taan liittyvästä tutkimusyhteistyöstä puunjalostus- ja terästeollisuuden sekä voimalaitosten kanssa. Lisäksi moni-puolista tutkimusta on tehty jo vuosia yhteistyössä kaivosteollisuuden toimi-joiden kanssa. Keskeistä on ollut vikojen luotettava ja varhainen toteaminen sekä tiedon tuottaminen tuotantolaitteiden jäljellä olevan käyttöiän ennustamista ja prosessin ohjaamista varten. Erityisesti painoa on pantu sopivien koneiden kun-

toa ja rasitusta kuvaavien tunnuslukujen kehittämiseen sekä prosessi- ja kunnon-valvontatiedon yhdistämiseen.

Tutkimustyön vahvuutena on hyvä koneiden tuntemus sekä signaalinkä-sittelyn ja matematiikan osaaminen. Oulussa on tehty uraauurtavaa työtä kunnonvalvonnassa ottamalla käyttöön signaalien reaalilukuarvoisia aikaderi-vaattoja ja yleistettyjä lp-normeja, joiden pohjalta on kehitetty muun muassa tehokkaita koneen kuntoa kuvaavia tun-nuslukuja. Näiden avulla voidaan löytää hyvin herkkiä indikaattoreita monien erilaisten vikojen varhaiseen havaitse-miseen haastavissakin kunnonvalvonta-kohteissa.

Oulun yliopiston sisällä toimii yhteis-työverkosto, jonka avulla voidaan tehok-kaasti tarttua erilaisiin ja eri teollisuu-den alojen kunnossapitoon ja konediag-nostiikkaan liittyviin ongelmiin. Tiivistä yhteistyötä on tehty jo kauan erityisesti säätötekniikan ryhmän kanssa, mutta myös monen muun teknillisen tiede-kunnan sekä tietoja sähkötekniikan tiedekunnan tutkimusryhmän kanssa. Yhteistyösuhteet ovat tiiviitä myös mui-hin kotimaisiin teknillisiin yliopistoihin sekä useisiin ulkomaisiin yliopistoihin muun muassa Saksassa ja Ruotsissa.

Lisätietoja: www.oulu.fi/yliopisto

Jouni LaurilaMekatroniikan ja konediagnostiikan ryhmä, Oulun yliopisto, [email protected]

KOULUTUS

Kunnossapitoon ja konediagnostiikkaan liittyvän opetuksen määrä kasvoi aiemmasta.


Sulzerilla on pitkäaikainen kokemus palvella sopimusasiakkai-tamme kaikkina vuorokauden aikoina vuoden jokaisena päivä-nä. Sopimuksiin kuuluvien varaosa- ja vaihtoyksikkötilausten toimitusaika on vain muutamia tunteja, myös keskellä yötä. Näiden palvelujen avulla asiakkaamme ovat vapauttaneet omat voimavaransa muihin töihin, kun Sulzer kantaa vastuun sekä varaosien varastoinnista että niiden toimittamisesta.

Varaosavarastointi- ja vaihtoyksikköpalveluitamme täyden-tävät ammattitaitoiset keskipakopumppujen, sekoittimien, tyhjöpumppujen, turbiinien, kompressorien sekä mekaa-nisten tiivisteiden huollot niin tehtailla kuin huoltokeskuksis-sammekin. Suurnopeuskompressorien sekä keskipako- ja tyhjöpumppujen suorituskyky voidaan huollon jälkeen varmistaa moderneilla koeajoasemillamme.

Sulzer Pumps Finland OyPL 66, 48601 KotkaPuh. 010 234 3333www.sulzer.com/ Sulzer-Pumps-Finland

Varaosatoimitukset yötä päivää

JAMKissa avataan uusia linjauksiaJyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) tarjoaa kunnossapidon alueen opetusta sekä AMK-insinöörien että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) tutkinto-ohjelmis-sa. Opetusta on saatavilla kone- ja tuotantotekniikassa sekä energiatekniikassa.AMK-INSINÖÖRIEN OPINNOISSA kun-nossapidon opintoja on valittavissa paperikoneteknologian sekä kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmissa, joissa on mahdollisuus opiskella joko muutamia opintojaksoja kunnossapidon perusopintoja tai syventyä koko opin-tojen viimeisen lukukauden ajan kun-nossapitoon. Tässä viimeksi mainitussa vaihtoehdossa voidaankin kutsua siitä valmistuvia insinöörejä kunnossapitoin-sinööreiksi. Uutena mahdollisuutena JAMKissa tarjotaan jatkossa kunnos-sapidon opintoa laajemmin myös ener-giatekniikan insinööriopiskelijoille.

Kunnossapidon perusopinnot sisältä-vät opintojaksot: Kunnossapidon perus-teet (5 op) ja Käyttövarmuustekniikka (5 op). Syventävissä ammattiaineopin-noissa opintojaksot ovat: Ennakoivan kunnossapidon suunnittelu (10 op), Kunnossapidon toiminnanohjaus (5 op),

Tuottava kunnossapito (5 op) sekä Kun-nossapidon projekti (5 op).

Uusina kohteina elinkaari- palvelut ja bioenergiaUutena YAMK-tutkinto -ohjelmana alkoi syksyllä 2015 elinkaaripalveluiden johtamisen tutkinto-ohjelma. Tämä tutkinto-ohjelma on JAMKin tarjonnas-sa jatkossa vuosittain.

Viimeisimpiä tutkimus- ja kehit-tämishankkeita kunnossapidossa on ollut Biomaint-projekti (bioenergian-tuotannon kunnossapidon nykytila ja kehittämistarpeet). Projekti toteutettiin vuoden 2014 aikana ja siinä kartoitettiin bioenergiantuotannon kunnossapitoon liittyviä hyviä käytänteitä ja kunnossapi-don merkitystä bioenergiantuotannolle.

Palvelutoiminnassa viime aikoina yh-teistyökumppaneina ovat olleet esimer-kiksi Millog ja Jyväskylän Energia (JE).

Tyypillisimpiä palvelutuotteita ovat olleet erilaiset kunnossapidon kehittä-miseen liittyvät koulutuskokonaisuudet.

Niin tutkimus- ja kehittämistoimin-nan kuin palvelutoiminnankin opit pyri-tään tuomaan opetukseen mukaan reaa-liaikaisesti. Näin taataan se, että opetus sisältää asioita, joita teollisuudessa juuri nyt tarvitaan. JAMKista valmistuvat insi-nöörit niin AMK- kuin YAMK -tutkinto-ohjelmista saavatkin mukaansa uusim-man näkemyksen siitä, mitä kunnossapi-don parhaimmillaan tulisi olla!

Lisätietoja: www.jamk.fi

Kirsi Niininenlehtori, kunnossapito-teknologia, Jyväskylän ammattikorkeakoulu


14 promaint 5/2015

KOULUTUS

Teollinen palveluliiketoiminta on esillä TampereellaTampereen teknillisen yliopiston Teollisuustalouden laitos tutkii teknologiakeskeistä liiketoimintaa sen kilpailukyvyn, jatkuvuuden ja turvallisuuden edistämiseksi.

TUTKIMUKSESSA YHDISTYVÄT teknolo-gian, talouden ja organisaatiokäyttäy-tymisen ymmärrys sekä tahto vaikuttaa organisaatioiden ja organisaatioverkos-tojen toimintaan. Teollisuustalouden laitos tuottaa opetusta teknis-taloudel-liseen kandidaatinohjelmaan, tuotanto-talouden diplomi-insinöörin tutkinto-ohjelmaan, kansainväliseen Industrial Engineering and Management -DI-ohjelmaan ja teollisuustalouden sivuai-neisiin. Tarjolla on myös yrittäjyyden ja innovoinnin sekä palvelujen ja kaupan opintokokonaisuudet, jotka toteutetaan yhdessä Tampereen yliopiston ja Tam-pereen ammattikorkeakoulun kanssa.

Tuotantotalouden opinnoissa ja muil-le koulutusohjelmille tarjotuissa teol-lisuustalouden sivuaineissa painottuu kokonaisvaltainen teollisen yritystoi-minnan hallinta ja siihen liittyvät ana-lyysit ja ongelmanratkaisu. Opiskelijat saavat vahvan perusosaamisen teollisten operaatioiden, teknologian ja innovaati-oiden, laskentatoimen, markkinoinnin ja asiakassuhteiden sekä johtamisen ja organisaatiokäyttäytymisen alueilta ja voivat soveltaa osaamistaan vaikkapa teollisen palveluliiketoiminnan analyy-sin ja kehittämisen tehtävissä. Teollisen palveluliiketoiminnan opetus kytkeytyy läheisesti laitoksen omaan tutkimuk-seen erityisesti palveluoperaatioiden ja -liiketoiminnan kehittämisen, laskenta-toimen, teknologia- ja innovaatiojohta-misen sekä turvallisuuden johtamisen alueilla.

Viisi vuotta sitten käynnistyneen teollisen palveluliiketoiminnan opetuk-sen keskeinen lähtökohta on ollut tiivis yritysyhteistyö. Teolliset palveluoperaa-tiot ja -innovaatiot -peruskurssilla opis-kelijat perehtyvät yksittäisten palvelujen toimittamisen ja kehittämisen ydinasi-

oihin ja konseptoivat teollisia palveluja laitoksen tutkimusprojekteihin osallis-tuvien yhteistyöyritysten ideaportfolioi-den pohjalta.

Teollisen palveluliiketoiminnan johtaminen on uutuusVaihtuvana kurssina ensimmäistä kertaa tänä vuonna toteutettu Teollisen palve-luliiketoiminnan johtaminen -kurssi kä-sittelee palveluliiketoiminnan hallintaa laajemmin. Sen harjoitustyö keskittyi kohdeyrityksen palvelutarjooman ja palveluliiketoiminnan toimintamallien kehityssuunnitteluun. Ensi keväänä käynnistyy englanninkielinen Industrial service systems -kurssi, jossa painote-taan laitekantaan ja sen tietoteknisiin järjestelmiin liittyviä palvelujen toimi-tusjärjestelmiä sekä niiden edellyttämää analysointia ja kehittämistä. Uusi kurssi sisältyy tuotantotalouden omiin pää-aineisiin ja kone- ja tuotantotekniikan uuteen englanninkieliseen Industrial internet -sivuainekokonaisuuteen.

Edellä mainittujen kurssien lisäk-si palveluliiketoiminnassa voidaan toteuttaa kandidaatintyö, syventäviä

erityistöitä sekä diplomityö. Teollisen palveluliiketoiminnan aiheista on tehty vuosittain joitakin kandidaatintöitä ja erityistöitä sekä noin 10 diplomityötä. Valmistuneet diplomi-insinöörit ovat työllistyneet muun muassa liikkeenjoh-don konsultoinnin, varaosa- ja huoltolii-ketoiminnan ohjauksen ja kehittämisen, palveluiden liiketoimintamallien kehit-tämisen, palveluprosessien kehittämi-sen, palvelutarjooman kehittämisen ja palveluyksiköiden toiminnan kehittä-misen erilaisiin tehtäviin. Myös tohto-riopinnot ja tutkimustyö teollisessa pal-veluliiketoiminnassa ovat houkuttaneet opiskelijoita.

Lisätietoja: TTY, Teollisuustalouden laitos www.tut.fi/teta, TTY:n hakuinfo www.tut.fi/hakuinfo

ProfessoriMiia Martinsuo Tuotantotalouden DI-tutkinto-ohjelman johtaja, Tampereen teknillinen yliopisto, [email protected]

Teolliset palveluoperaatiot ja -

innovaatiot

Teollisen palveluliiketoiminnan

johtaminen

Industrial servicesystems

Directed study in industrial management

Advanced study in industrial management

Project work in industrial management

Kandidaatintyö

Diplomityö

Teknis-taloudellinen kandidaatinohjelma Tuotantotalouden DI-ohjelma

Erit

yist

yöt

Yhteenveto Teolliseen palveluliiketoiminnan tarjonnasta Tampereen teknillisen yliopiston Tuotanto- talouden koulutuksessa.


Lappeenrannassa voi opiskella omaisuudenhallintaaLappeenrannan teknillisessä yliopistossa kunnossapidon osa-alueiden koulutustarjonta on hajautettu yliopiston eri koulutusohjelmiin. Tuotantotalouden koulutusohjelma tarjoaa kunnossapidon kustannusten, johtamisen sekä elinkaaren ja omaisuuden hallinnan opetusta.SÄÄTÖ- JA automaatiotekniikan opetus tapahtuu sähkötekniikan koulutusoh-jelmassa. Voimalaitosten kunnossapito on puolestaan esillä energiatekniikan koulutusohjelmassa. Vaikka kunnossa-pidon alueelle tehdään vuosittain useita opinnäytetöitä, ei kunnossapito ole nykyisellään varsinaisesti LUT:ssa pää-ainevaihtoehto.

Tutkimus on vahvasti mukanaOpetusta tuetaan aktiivisella ja ajankoh-taisella tutkimustyöllä. Kunnossapitoon läheisesti liittyviä tutkimushankkeita ovat esimerkiksi MaiSeMa (2012–2015), StraSus (2013–2015) ja FIMECC S4Fleet

(2015–2017). Joustavaan omaisuuden-hallintaan liittyvä Salla Marttosen väitöskirja valmistui 2013 ja se saa jatkoa pian ilmestyvästä kunnossapitoverkos-tojen elinkaarimallinnukseen liittyvästä väitöstyöstä.

Tekeillä on lisäksi kolme väitöskirjaa, joiden aihepiirit liittyvät kunnossapito-palveluiden arvoanalyysiin, verkostojen tarvitsemiin omaisuudenhallinnan työ-kaluihin ja asennettuun laitekantaan liit-tyvän elinkaaritiedon hyödyntämiseen.

Tavoitteena kunnossapidon koulu-tuksen kehittämisessä LUT:ssa on luoda monitieteellisestä kentästä omaleimai-nen ja kattava kokonaisuus kunnossapi-

don, siihen liittyvän palveluliiketoimin-nan ja omaisuuden elinkaarenhallinnan alueille. Tätä kehittämistä tuetaan hyvil-lä yrityssuhteilla sekä kansainvälisillä ja kansallisilla tutkimusaktiviteeteilla.

Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä on toteutettu erityisesti Stavangerin, Sunderlandin ja Luulajan yliopistojen kanssa. Vireillä olevia suuntia ovat kan-sainvälisen tutkija- ja opiskelijavaihdon kehittäminen sekä omaisuudenhallin-nan verkostoyhteistyön parantaminen.

Lisätietoja: www.lut.fi ja www.lut.fi/maisema

Timo KärriLappeenrannan teknillinen yliopisto, timo.kä[email protected] n

Kolmivuotisen MaiSeMa (Maintenance Service Management) -tutkimushankkeen yhteydessä laadittiin kirja, joka kokoaa yhteen hankkeessa saavutetut tulokset. Kirja on tilattavissa Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:ltä.


16 promaint 5/2015

TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN KÄYTTÖVARMUUS

TUOTANTOLAITOS KÄSITTÄÄ yksilinjai-sen valkaisematonta sellua tuottavan sulfiittisellutehtaan ja kartonkikoneen. Raaka-aineena käytetään lähialueiden lehtipuuta. Koko tuotanto, 1000 tonnia vuorokaudessa, siirretään samalla teh-dasalueella olevalle kartonkikoneelle.

Sellutehtaan ja kartonkikoneen välillä olevassa putkistossa virtaa keski-määrin yhden vuorokauden tuotantoon riittävä massavarasto. Myös rullaimen ja pituusleikkurin välinen varastointitila on rajallinen. Tästä syystä tuotantokat-kos – suunniteltu tai suunnittelematon, pitkä tai lyhyt kummassa tahansa kar-tonkikoneen päässä – on lähestulkoon mahdoton ajatus.

Suunnitellut seisokitkin ovat haas-tavia toteuttaa ja suunnittelemattomat johtavat nopeasti koko laitoksen alas-ajoon. Tämän johdosta niiden vähentä-minen on ollut pitkäaikainen tavoite.

Kunnossapidon järjestelyLaitoksen kunnossapidosta vastaa Efora Oy, joka perustettiin vuonna 2009 Stora

Enson ja ABB:n yhteisyritykseksi. Stora Enso omistaa nykyisin Efora Oy:n yksi-nään.

Efora Heinolassa työskentelee tällä hetkellä noin 50 kokopäiväistä työnteki-jää. Se vastaa kaikesta mekaanisesta sekä sähkö- ja automaatiokunnossapidosta mukaan lukien kunnonvalvonnan, joka suoritetaan pääosin värähtelymittausten avulla. Niissä yhteistyökumppanina toi-mii Oy SKF Ab.

Yhteistyösopimus solmittiin vuon-na 2011. Sen tavoitteena oli hyödyntää SKF:n osaamista ja auttaa Eforaa ja Stora Ensoa vähentämään suunnitte-lemattomia seisokkeja. Tavoitteena on kokonaistehokkuuden (OEE) kasvatta-minen paikallistamalla ja eliminoimalla

tuotannon pullonkauloja sekä toistuvia mekaanisia toimintahäiriöitä.

Uusi integroitu kunnossapitoratkaisuIntegroitu SKF-kunnossapitosopimus (IMS = Integrated Maintenance Solu-tion) käsittää useita käyttövarmuutta parantavia osa-alueita. Niitä ovat muun muassa värähtelymittauksiin perustuva ennakoiva kunnossapito-ohjelma, juuri-syyanalyysien tukeminen muun muassa laakerivaurioanalyysein ja varaosalo-gistiikka yhteistyökumppanin (ETRA) kanssa.

Lisäksi sopimus käsittää korjaamo-tilojen arvioinnit ja kehitysehdotukset, henkilöstön erikoiskoulutukset sekä johtamisen tukea jatkuvaan parantami-seen liittyen.

Eforan ja SKF:n yhteistyöllä pyritään saavuttamaan Heinolan Flutingtehtaalla seuraavia hyötyjä:

• Parempi käytettävyys vähentämällä mekaanisten vikojen aiheuttamia suun-nittelemattomia seisokkeja.

Osaamisalueiden yhdistämisillä, toimintaprosessien muutoksilla ja jatkuvalla kehittämisellä voidaan parantaa laitoksen toimintaa. Stora Enso Oyj:n Heinolan Fluting-tehtaalla yhteistyö on nostanut käyttövarmuuden uudelle tasolle. Teksti John Yolton, SKF

YHTEISTYÖ TEHOSTAA TOIMINTAA

Tavoitteena on kokonaistehokkuuden kasvattaminen.

16-18 PROMAINT_5-2015_SKF.indd 16 30.10.2015 9.51

5/2015 promaint 17

KÄYTTÖVARMUUS

• Kunnossapitokustannusten pie-nentäminen, mikä parantaa sekä Efo-ran että Stora Enson liiketoiminnan kannattavuutta. Kustannussäästöt dokumentoidaan käyttämällä SKF:n DSP-laskentaohjelmaa (Documented Solutions Program).

• SKF:n etävalvontatoiminnot mah-dollistavat avainlaitteiden ympärivuoro-kautisen seurannan.

Ennakoivan kunnossapidon ohjel-massa (PdM = Predictive Maintenance) seurataan yli tuhannen A- ja B-kriitti-syysluokan saaneen laitteen kuntoa. Jo vuonna 2011 havaittiin hyviä tuloksia Eforan ja SKF:n yhteistyön ansiosta.

Saavutetut tuloksetVuosi 2011• 90 vikaa, joista 89 havaittiin ennakolta

• PdM-ohjelman luotettavuustaso 98,9 prosenttia

• Mekaanisista vioista johtuvien seisokkituntien aleneminen tasolta 95 tuntia tasolle 50 tuntia

Eforan kunnossapitokulut ja vara-

osakustannukset alenivat sekä Stora Enson tuotantomäärät Heinolassa kas-voivat.

Useat juurisyyanalyysit ja toimenpi-teen johtivat laitteiden toiminnan para-nemiseen, esimerkkeinä:

• Soodakattilan sekundääripuhallin• Kuivatussylinterin laakerointi• Viiraosan telan vaihdelaatikko

2012 – 3Q 2014Kehitys jatkuu edelleen.

IMS-sopimuksen aikana on tähän mennessä kirjattu 315 vikaantumista, joista ainoastaan neljää ei ole havaittu ennakoivasti toimintakunnon seu-rannalla ja tietojen analysoinnilla. Vi-kaantumisia on löydetty ja korjattu 311 kappaletta.

IMS-sopimuksen aikana (2011 – 3Q 2014) laakerivikojen määrä on vähenty-nyt 68 prosenttia ja kaikki muut vikaan-tumiset ovat vähentyneet 32 prosenttia kaavion 3 mukaisesti.

PdM-ohjelman havaintojen luotetta-vuus on ollut jatkuvasti yli 98 prosenttia.

Viime aikoina kunnonvalvonnan luotet-tavuus on saavuttanut 100 prosentin ta-son. Kehittämishanke on johtamassa toi-vottuun tulokseen ja koko mukana oleva henkilöstö on erittäin motivoitunutta.

Vaikka edelleen on paljon parannet-tavaa, uudentasoinen yhteistyö toimii jo hyvin. SKF:n asiantuntijoihin luotetaan ja käyttöhenkilöstön sekä niin sanot-

Timo Pakarinen (Efora), Mika Taivainen (Efora) ja Joni Kääriäinen (SKF) tarkistavat puristintelan laakeria.

© SKF Group

Bearing failures 66 %

Gearbox failures 7 %

Coupling failures 6 %

Lubrication problem 3 %

Structural vibration 5 %

Imbalance 1 %

Misalignment 2 %

Electrical failure 2 %

Other 8 %

Vikaantumiset yhteensä jaksolla 2011 - 3Q 2014. Laakeriviat olivat suurin yksittäinen ryhmä (66 prosenttia).


18 promaint 5/2015

KÄYTTÖVARMUUS

Käyttövarmuuteen liittyvä operatiivinen johto laitoksella:• Mikko Palviainen (Stora Enso), tuotantopäällikkö• Juha Kandolin (Efora), tulosyksikön päällikkö• Timo Pakarinen (Efora), käyttövarmuuspäällikkö

SKF:n henkilöstö laitoksella: • Joni Kääriäinen, käyttövarmuus- insinööri, kunnonvalvonta• Pekka Mäkelä, käyttövarmuus- insinööri, kunnonvalvonta• Petri Kurkinen, päällikkö, kunnonvalvontapalvelut

Lisäksi SKF:ltä mukana tarvittaessa:• Sami Peltonen, myyntipäällikkö, käyttövarmuussopimukset• Jani Markkanen, avainasiakaspäällikkö

TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

tujen teknisten tukipalvelujen (Stora Enson suunnittelu, Efora ja SKF:n asian-tuntijat) välinen yhteistyö on selkeästi kehittynyt oikeaan suuntaan.

Suunnittelemattomien, teknisistä syistä johtuvien seisokkien määrät, ovat lähellä tehtaan tavoitetta. Myös suunni-teltujen seisokkien määrät ovat tavoite-tasolla. Vikojen sekä niiden syiden tun-nistaminen ja korjaaminen sekä tulevien vikaantumisten ennaltaehkäisy ovat siirtäneet koko toimintaa yhä enemmän proaktiivisempaan suuntaan.

KäyttäjätarkastuksetLopullisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää käyttäjätarkastusohjelman (ODR = Operator Driven Reliability) on-nistunutta toteuttamista. Laitteiden seu-rantaan tarvitaan siis lisää silmiä ja kor-via sekä systemaattista tiedonkeruuta, mikä tukee ennakoivaa kunnossapitoa.

Käyttäjätarkastusohjelma on otettu käyttöön tuotantojohdon ohjaamana osastoittain kolmessa vaiheessa puolen-toista vuoden aikana. Tietojen keräämi-

nen ja seuranta aikaisempaa useammin ja laadukkaammin tulee jatkossa aut-tamaan päätösten teossa muun muassa laitteiden vikaantumisen selvittämiseen ja estämiseen sekä toimintojen jatku-vaan parantamiseen liittyen.

Yhteistyö ja erikoisosaamisen hyö-dyntäminen auttavat vikaantumisten estämisessä. Stora Enso, Efora ja SKF ovat saavuttaneet konkreettisia näyttöjä toimintojen kehittämisestä ja maail-manluokan luotettavuuden saavuttami-sesta Heinolassa. l

Artikkeli on alunperin julkaistu Pulp & Paper International -lehdessä 5/2015.

Joni Kääriäinen (SKF) mittaa vaihteiston värähtelytasoja.

© SKF Group

2011 2012 2013 Q3/2014

Num

ber o

f Inc

iden

ces

Bearing failures All others

68%

32% Reduction

Vikojen väheneminen aikavälillä 2011 - 3Q 2014

© SKF Group

Suunnittelemattomien seisokkien

väheneminen

Lähtötaso

Vaihe 3 Jatkuva kehittäminen

Työp

anos

Vaihe 1 Perusta

Vaihe 2 Stabilointi

Tuotanto-omaisuuden tehokkuuden optimointi

2011

Sopimus alkoi

2010 2012 2013

Vaiheistettu toteutuskonsepti laadittiin yhteistyössä Eforan ja Stora Enson kanssa.

Ennakoivan kunnossapidon ohjelmassa seurataan yli tuhannen laitteen kuntoa.

Toteutus ja organisaation avainhenkilöt (5/2014)


5/2015 promaint 19

ENERGIANSÄÄSTÖ YMPÄRISTÖ

– SÄHKÖTEKNIIKKA liikkuvassa kalus-tossa on meidän juttumme, myynti- ja markkinointijohtaja Tomi Ristimäki muotoilee, kun hän kahden muun epäsuomalaisen vilkkaasti sanailevan kollegansa kanssa pohtii Visedo Oy:n yri-tystoiminnan ydintä. Rennosti pöydän ääreen asettuneet miehet toteavat, että yritys on nuori ja innovatiivinen, mutta henkilöstö osaa asiansa.

– Porukka on sähköalalla erittäin kokenutta, toimitusjohtaja Kimmo Rauma sanoo. Tunnelma neuvottelu-

huoneessa, yrityksen kesäjuhlan vieton alla, on hilpeän hyväntuulinen. Huumori ja kepeä jutustelu eivät kuitenkaan peitä totuutta: miehet ovat enemmän kuin tosissaan menossa maailmalle. Tietä on tarvottu jo hyvän matkaa, ja ura näyttää vain levenevän ja tasoittuvan.

Vuonna 2009 perustettu Visedo on erikoistunut raskaiden, liikkuvien työkoneiden ja ajoneuvojen sähköisten voimalinjojen ja niiden komponenttien suunnitteluun ja valmistukseen.

– Voimalinjat soveltuvat sekä säh-

Lappeenrantalainen, työkoneiden ja raskaiden ajoneuvojen sähköisten voimalinjojen ja niiden komponenttien suunnitteluun ja valmistukseen erikoistuneen Visedo Oy:n teknologia perustuu omiin patentteihin. Myynti- ja markkinointijohtaja Tomi Ristimäen mukaan he suunnittelevat laitteen suoraan liikkuvan kaluston käyttöön. Teksti ja kuva Hannele Koskinen

Tavoitteena

Markku Hokkanen (vas.), Tomi Ristimäki ja Kimmo Rauma ovat Visedon hyökkäys-ketju sähköisten voimansiirto- järjestelmien toimit-tamiseen.

Täydellinen ajoneuvo maalle ja merelle

19-21 PROMAINT_5-2015_Visedo.indd 19 30.10.2015 10.52

20 promaint 5/2015

YMPÄRISTÖ

köhybridi että kokonaan sähköllä toimiviin, esimerkiksi kaivinkoneiden tyyppisiin työkoneisiin, busseihin ja lai-vasovelluksiin, Ristimäki sanoo.

Yksissä tuumin miehet toteavat, et-tä toiminnan lähtökohtana on tarjota yrityksen sähköosaaminen asiakkaan käyttöön.

– Kun yhdistämme oman osaami-semme asiakkaan tietämykseen omasta kalustostaan, on mahdollista yhteistyös-sä rakentaa täydellinen ajoneuvo, liikkui se maalla tahi merellä, Tomi Ristimäki huomauttaa ja jatkaa, että tuotteet on suunniteltu vaativiin käyttöolosuhtei-siin raskaiden ajoneuvojen vaatimusten mukaisesti.

– Teknologia perustuu omiin patent-teihimme ja tarjoaa optimaalisia rat-kaisuja polttoainekulujen, päästöjen ja melutason pienentämiseen, hän sanoo ja palaa yritystarinan alkulähteille, jolloin ryhmä tekniikan osaajia teollisuuden eri sektoreilta halusi täydentää toistensa osaamista.

– Visedo kehittää ja valmistaa säh-

köisiä voimansiirtojärjestelmiä. Käyt-tämämme teknologia yhdistää poltto-moottorin ja sähköisen voimansiirron hybridiratkaisuksi, joka kuluttaa nykyistä vähemmän polttoainetta. Uusi teknolo-gia auttaa myös alittamaan tiukentuneet päästörajoitukset, Ristimäki sanoo.

Visedon kehittämät ja valmistamat järjestelmät soveltuvat muun muassa konttinostureihin, rakennus- ja kaivos-teollisuuden koneisiin, metsä- ja maata-louskoneisiin, linja-autoihin ja laivoihin.

– Emme vetoa pelkästään vihreisiin arvoihin. Hybridiajoneuvo on investoin-ti, joka ensimmäisinä käyttövuosinaan maksaa itsensä takaisin säästyvinä polt-toaine- ja huoltokuluina, Kimmo Rauma huomauttaa.

On oltava siellä, missä asiakkaat ovatVisedon pääkonttori ja tuotantolaitos si-jaitsevat Lappeenrannassa. Joku saattaa pitää kaakonkulmalla, itärajan tuntu-massa sijaitsevaa pikkukaupunkia liian syrjäisenä kansainväliselle toimijalle, mutta Visedon miehet ovat toista mieltä.

– Lappeenranta on hyvä paikka tek-nologian kehitystyölle ja tuotannolle, he sanovat.

– Markkinoinnin näkökulmasta olemme kaukana kaikesta, ja siksi mei-dän oltava aina siellä, missä asiakkaatkin ovat, Kimmo Rauma toteaa. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin huomaut-taa, että sijaintia voi pitää myös yhtenä onnistumisen mittana.

– On aina voitto, ja kertoo asiakkaan kiinnostuksesta, kun he ensimmäistä kertaa ottavat matkan Lappeenrantaan. Arvostamme sitä suuresti.

Rauma muistuttaa, että Lappeenran-nan teknillisessä yliopistossa on keski-tytty uusiutuvien energioiden ohella uu-denlaiseen sähkömoottoriteknologiaan.

ENERGIANSÄÄSTÖ

Tuotteet on suunniteltu vaativiin käyttöolosuhteisiin.

Visedon toimittama sähköistys Linkkerin valmistamaan sähköbussiin.


5/2015 promaint 21

YMPÄRISTÖ

– Joskus oikein yllätyn, miten paljon täällä on osaamista, hän sanoo. Myös Lappeenrannan kaupunki saa kiitosta.

– Kaupunki on herännyt huomaa-maan Visedon kaltaisen yrityksen mer-kityksen. Kaupunki on ottanut meidät vakavasti, ja mitä tahansa olemme tar-vinneet, kaikki on järjestynyt.

Visedo on osa Lappeenrannan tek-nillisen yliopiston ympärille syntynyttä energia-alan klusteria. Talouselämä-leh-ti listasi sen viime vuonna 20 lupaavim-man kasvuyrityksen joukkoon. Myynti-johtaja Markku Hokkanen kuitenkin huomauttaa, että Visedon liiketoimin-nassa ei ole kyse ”startup-hommista”.

– Toiminnan taustalla on pitkän lin-jan teollisia sijoittajia. He ovat mahdol-listaneet sen, että tuotelajitelma on ollut vahva ja eheä alusta alkaen, hän sanoo ja korostaa, että esimerkiksi laivanraken-nuksen järjestelmäpuolella asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen ei ole etu vaan suorastaan vaatimus.

– Haluamme painottaa asiakkail-lemme, että Visedon järjestelmissä on kyse keskitetystä voimantuotannosta. Kaikki toimivat samoilla standardeilla, ja perinteisesti vaikeiksi koetut hybridi- ja sähköratkaisut yksinkertaistetaan. Tomi Ristimäki ja Kimmo Rauma nyökkäävät hyväksyvästi Hokkasen myyntipuheelle ja korostavat, että Visedon asiakkaan ei toisaalta tarvitse tietää sähkötekniikasta yhtään mitään.

– Me tuomme osaamisen sähköisten voimalinjojen puolelta.

Voimalinja maailman suurimpaan sähköiseen matkustajalauttaanViime kesän suuri uutinen oli, että Visedo toimittaa yli neljän miljoonan euron arvoisen sähköisen voimalinjan maailman suurimpaan sähköiseen matkustajalauttaan. Tanskalaisen Soby Shipyard Ltd:n tarjouspyyntökilvassa Visedo piskuisesta Lappeenrannasta päihitti muun muassa toimialan suurim-piin kuuluvan Siemensin.

– Se oli iso juttu, mutta ei sinänsä yllätys meille, Kimmo Rauma sanoo vii-leästi, tyystin ilman pullistelua. Pieneen itseihailuun saattaisi olla syytäkin, sillä vuoden 2017 kesäkuussa valmistuva lauttaprojekti on EU:n Horizon 2020 -hankkeen viiden suurimman joukossa 21 miljoonan euron kokonaisbudjetil-la. Se on myös tärkeä osa tanskalaista Natura-projektia ja tarjoaa Äron saaren ja manner-Tanskan välillä liikkuville

ympäristöystävällisen liikkumisvaihto-ehdon.

– Hiilidioksidipäästöjä kyetään vä-hentämään jopa 2 000 tonnia ja typen oksidien (NOx) päästöjä 41 500 kiloa vuodessa, Rauma sanoo. Hän lisää, että Visedon hiljainen propulsiojärjestelmä pienentää huomattavasti lautan melu-tasoa verrattuna perinteiseen diesel-koneen toimintaan.

Markku Hokkasella on laivanraken-nusalan tekninen koulutus.

– On erittäin mielenkiintoista tuoda uusia tuulia ja tarjontaa perinteisesti varsin konservatiiviseen marineteolli-suuteen, hän sanoo.

– Ala aivan kuin odottaa päivitystä nykypäivään. Hokkasen mukaan hybridi-järjestelmän edut ja hyödyt eivät aiem-min ole päässeet esiin, mutta nykysään-nökset asettavat myös pienemmille aluksille niin suuria vaatimuksia, että uusia järjestelmiä voidaan hyödyntää myös pienemmässä mittakaavassa.

– Laivanrakennusteollisuudessa markkinat ja kysyntä ovat perinteisesti heilahdelleet rajusti. Nyt on tulossa uusi, iso ja pitkä aalto ja me olemme nouse-massa sen harjalle, hän sanoo. Rauma ja Ristimäki ovat sivusta seuranneet myyntijohtajan markkinointipuhetta ja ihastelevat miehen sujuvia kielikuvia.

– Eipä tuohon juuri ole lisättävää, Rauma naurahtaa, mutta lisää kuitenkin.

– Uusi lauttatoimitus ja muut Visedon äskettäin voittamat laivaprojek-tit, Damen Eco-liner -jokitankkeripro-jekti Hollannissa esimerkkinä, vahvista-vat yrityksen liiketoimintasuunnitelman toteutumista, hän sanoo ja huomauttaa, että viime toukokuussa Visedo julkisti strategisen yhteistyösopimuksen sveit-siläisen akkuvalmistajan Leclanchén kanssa. Leclanchén Mobile storage systems -liiketoimintayksikön johtaja on keväällä julkisuuteen saatetussa tie-dotteessa todennut, että yhteisprojekti on läpimurto markkinoille tänä vuonna tuotavien ajoneuvojen energiavarasto-jen liiketoiminnassa.

Skaalautuva järjestelmä yhden-mukaistuvalla teknologiallaMarkku Hokkanen palauttaa porukan huikeista visioista tähän päivään. Hän huomauttaa, että näkymissä ei sinänsä ole mitään ihmettelemistä.

– Nyt tehdään monikäyttöisempiä aluksia, ja myös ajoprofiilit vaihtelevat entistä enemmän: dieselsähkön tai kes-kitetyn voimantuotannon hyödyt ajavat vanhan, mekaanisen järjestelmän ohi, hän sanoo.

– Toinen asia, minkä takia olemme nyt muutoksessa, on teknologian kehi-tys. Mobiilikäyttöön optimoidun järjes-telmän rakennuspalikoita on ollut mark-kinoilla jo kauan, mutta nyt on tarjolla myös tapa, jolla rakentaa modulaarinen, skaalautuva järjestelmä yhdenmukais-tuvalla teknologialla. Sellaista ei ollut aiemmin.

– Me olemme tehneet olemassa ole-vasta sähköteknologiasta sellaista, että se voidaan asentaa mihin tahansa liikku-vaan käyttöön. Se, että suunnittelemme laitteen suoraan liikkuvan kaluston käyttöön, on Visedon suurin lisäarvo asiakkaalle.

– Merellä, maalla tai maastossa, Visedon miehet sanovat. Tomi Ristimäki raottaa hivenen myös pääkaupunkiseu-dun julkisen liikenteen tulevaisuuden näkymiä.

– Uusi suomalainen sähköbussival-mistaja, Linkker Oy, toimittaa Helsingin Seudun Liikenteelle 12 sähköbussia, jotka perustuvat Visedon sähköiseen voimalinjaan, hän sanoo.

– Valinnan taustalla on bussiyhtiö Veolia Transport Espoo Oy:n kansainvä-linen testi, jossa Visedon järjestelmään perustuva bussi todettiin ylivoimaiseksi.

Sähköbussit alkavat liikennöidä Helsingissä vuonna 2016. Ristimäki muistuttaa, että bussimarkkinoilla mari-nemarkkinoiden tapaan nousevat esiin yleiset määräykset.

– Kaupungit ja lentokentät haluavat puhdasta liikennöintiä. Kaupunkibussi on erinomainen sovellus hybridi- ja täys-sähköratkaisulle; sen käyttösykli menee ylös ja alas, on paljon jarrutuksia ja py-sähdyksiä. Pitkän matkan ajossa hyödyt eivät tule yhtä selkeästi esiin, hän sanoo ja huomauttaa, että Visedossa ei tehdä teknologiaa pelkästään tekemisen ilosta.

– Lähdemme sellaisten asiakkaiden matkaan, jotka selvästi saavat tarjoamil-lamme eduilla rahansa takaisin. Toimin-tamme taustalla on aina taloudellinen pointti ja näkemys. n

Uusi teknologia auttaa alittamaan tiukentuneet päästörajoitukset.


22 promaint 5/2015

PALVELULIIKETOIMINTA DIGITALISAATIO

DIGITALISAATIOLLA TARKOITETAAN sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palvelui-den sähköistämistä. Teollinen internet on osa laajempaa digitalisaatiokehitystä, joka on jo pitkään vaikuttanut teolli-suuteen. Älykkäät verkkoon kytketyt tuotteet ja palvelut tuottavat ajantasais-ta käytön aikaista tietoa niiden tilasta ja ominaisuuksista.

Toisaalta uuden teknologian avulla päästään myös reaaliajassa optimoimaan asiakkaalle toimitettujen tuotteiden ja palvelujen hyödyntämistä. Painopiste on siirtynyt tuotteiden ja palveluiden toimittamisesta asiakkaalle niiden toi-minnan jatkuvaan optimointiin aidossa käyttöympäristössä.

Verkkoon kytketyt älykkäät tuotteet ja palvelut mahdollistavat yrityksille entistä tehokkaammat toimintatavat, kun reaaliaikainen näkyvyys sekä omiin prosesseihin että tuotteiden ja palvelui-den toimintaan asiakkaalla paranevat. Toiminnan tehostaminen onkin kes-keinen tavoite teollisen internetin so-veltamiselle. Sen lisäksi olemassa olevia tuotteita ja palveluita voidaan kehittää entistä älykkäämmiksi sisällyttämällä niihin uusia ominaisuuksia, lisäämällä asiakasräätälöintiä ja parantamalla käy-tettävyyttä.

Suurin potentiaali on kuitenkin uusi-en markkinoiden luomisessa sekä uuden kilpailun ja kasvun synnyttämisessä nykyisten liiketoimintamallien rinnalle,

päälle ja välille. Nämä digitaaliset online-tyyppiset liiketoimintamallit tulevat korvaamaan – tai ainakin radikaalisti täydentämään – perinteisiä tuote- ja pal-velutoiminnan liiketoimintoja. Niiden myötä tullaan näkemään uudenlaisia asiakaskeskeisiä markkinoita ja arvo-verkostoja, jotka rakentuvat älykkäiden fyysisten tuotteiden ja palveluiden ym-pärille.

Tarjolle tulee älykkäitä asiakaskohtaisia ratkaisujaDigitalisaatio ja teollinen internet mah-dollistavat joustavat asiakaskohtaisesti varioidut sulautettujen järjestelmien ja alustojen elinkaaren aikaiset muutokset sekä lisäarvoa tuottavat palvelut. Tarve yhä joustavampaan teollisten tuottei-den ja palveluiden räätälöintiin, yhä nopeutuvaan kehityssykliin sekä paine lyhentää uusien tuotteiden läpimeno-aikoja vaativat myös entistä syvempää asiakkaan liiketoimintaprosessien ym-märtämistä.

Digitalisaatio tarkoittaa murrosta paitsi teknologiassa ja toimintatavoissa, myös markkinoilla, koska uusi tekno-logia mahdollistaa myös uusien toimi-joiden tulon markkinoille ja olemassa oleviin arvoketjuihin. Toisaalta murros voi olla yritykselle myös tilaisuus: jos se kykenee vastaamaan asiakkaan tar-peisiin paremmin tai aikaisemmin kuin

Digitalisaatio ja teollinen internet auttavat tuote- ja palveluvariaatioiden hallinnassa

Suomen valmistava teollisuus elää digitalisaation murroksessa. Tuotteista on tulossa yhä asiakaskohtaisempia samalla, kun kansainvälinen kilpailu vaatii toiminnan jatkuvaa tehostamista ja uuden innovointia sekä sulautettujen järjestelmien elinkaaren aikaisten muutosten hallintaa.

Susanna Teppolatutkija,

Teknologian tutkimuskeskus

VTT Oy, [email protected]

Olli Kuusistoerikoistutkija, Teknologian

tutkimuskeskus VTT Oy,

[email protected]

Jukka Kääriäinenerikoistutkija, Teknologian

tutkimuskeskus VTT Oy, jukka.

[email protected]

Jukka Hemiläerikoistutkija, Teknologian

tutkimuskeskus VTT Oy,

[email protected]

22-24 PROMAINT_5-2015_VTT.indd 22 30.10.2015 10.55

5/2015 promaint 23

DIGITALISAATIO

kilpailijat, se voi kasvattaa osuuttaan markkinoista ja tuloista.

Tuotteisiin liittyvät asiakaskohtaiset palvelut tarjoavat keinon erottautua kilpailijoista ja saada siten kilpailuetua markkinoilla. Tämä voi tapahtua esimer-kiksi tarjoamalla älykkäitä huolto- tai käyttöpalveluita loppuasiakkaalle sekä myös kilpailijoiden toimittamiin laittei-siin tai järjestelmiin.

Kansainväliset tutkimus- hankkeet auttavatVTT on tutkinut teollisuuden digitali-saatiota läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa muun muassa kahdessa Tekesin rahoittamassa eurooppalaisessa tutki-mushankkeessa. Ne ovat osoittaneet tarpeen tunnistaa parhaat ratkaisut yrityksen kehittymiseen, kun tuote ja sitä tukevat palvelut ja toimintaprosessit digitalisoituvat.

Hankkeissa on kehitetty menetelmiä, joiden avulla yritykset voivat helpom-min muodostaa omaan toimintaympä-ristöönsä sopivia tuotteen ja palvelun kehittämisen sekä niiden asiakaskoh-taisen varioituvuuden hallinnan ja ylläpidon ratkaisuja. Digitalisaatio ja teollinen internet hyödyttävät valmista-jan lisäksi myös loppuasiakasta, joka saa älykkäiden laitteiden ja järjestelmien kautta tietoa oman toimintansa kehittä-miseen.

– VTT tutkii teollisuuden digitali-saatiota eri näkökulmista, ja syvällinen yhteistyö yritysten kanssa nähdään ainoana keinona ymmärtää erilaisten muutosten kehittymistä. Teollisuuden digitalisaatiossa on kysymys niin tieto-järjestelmien käytöstä uusin tavoin kuin myös toimintaprosesseihin ja liiketoi-mintaan liittyvästä merkittävästä muu-

toksesta, painottaa VTT:n tutkimuspääl-likkö Tuomo Tuikka.

Digitalisoinnin mahdollistamat palvelut tuovat tulostaMaskulaisen Haloilan tuote on esimerk-ki oman alansa kärkituotteesta. Haloila valmistaa ja toimittaa käärintäpak-kauslaitteita ja tarjoaa niihin teollisia palveluja. Tuote on monimutkainen kokoelma mekaniikkaa, elektroniikkaa ja ohjelmistoa.

Asiakkaalla käytössä olevaan tuot-teeseen voidaan etäyhteyden turvin tehdä kunnonvalvontaa, säätää laitteen asetuksia sekä kerätä tuotteen elin-kaaren aikaista tietoa asiakasta varten. Laitteeseen sulautetun älykkyyden ohella Haloilassa on tutkittu ja kehitetty digitalisaatiota myös suunnittelu- ja tuo-tantotoiminnassa.

Prosessia virtaviivaistettiin lisäämällä läpinäkyvyyttä ja tiedonvaihtoa toimit-tajaverkoston välillä ottamalla käyttöön digitaalinen konekortti, joka kerryttää laitteeseen liittyvää tietoa koko sen elinkaaren ajan. Hankkeessa myös te-hostettiin suunnitteluyhteistyötä kump-paniverkoston kanssa digitaalisten työ-kalujen avulla, kuten ottamalla käyttöön verkostokumppaneiden kanssa sama mallipohjainen ohjelmisto elektroniik-ka- ja sähkösuunnitteluun.

– Kumppaneiden kanssa tehdyt yhtei-set mallikirjastot nopeuttivat suunnit-telua ja vähensivät suunnitteluvirheitä. Parempi suunnittelu paransi myös läpimenoaikaa sekä kumppanien osaval-mistuksessa että tuotteen loppukokoon-panossa. Kumppanit pystyivät myös lisäämään automaation astetta omassa tuotannossaan. Myös loppuasiakkaille toimitettavien tuote- ja toimitusdoku-menttien laatu parani, kertoo Logistii-kasta ja tuotannosta vastaava johtaja Juha Vanhanen.

Yksittäisen laitteen tai osaprosessin digitalisaatiolla ei vielä rakenneta kun-nollista kilpailuetua, vaan sitä on ajatel-tava kokonaisvaltaisesti niin tuotteiden ja palveluiden, toimintaprosessien kuin verkostoyhteistyönkin osalta, kertoo Ha-loilan hankkeessa tiiviisti mukana oleva VTT:n erikoistutkija Jukka Hemilä.

Teollisuusautomaatioratkaisuja sekä -palveluja tarjoava Valmetin Automaa-tio-liiketoimintalinja on hyvä esimerkki yrityksestä, joka on siirtymässä yhä enenevässä määrin palveluliiketoimin-taan. Heillä perustuotteeseen liittyvät teolliset palvelut, kuten automaatio-järjestelmiin liittyvät päivitykset, tilan kartoitukset, käyttöasteen optimoinnit sekä tietoturva-auditoinnit tuovat aiem-paa enemmän liikevaihtoa ja tasaavat suhdanneherkkää järjestelmämyyntiä. Palveluliiketoimintaan liittyvien pro-sessien automatisointi ja IT-tuki onkin korostunut.

– Valmetilla on pyritty innovoimaan entistä parempia globaaleja palveluja hyödyntämällä digitalisoinnin ja teolli-sen internetin tuomia uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia. Esimerkiksi tieto-järjestelmillä voidaan etänä tunnistaa asiakkaan automaatiojärjestelmän osien versiot ja yhdistää versiotieto elinkaari-tietoon. Tämän avulla voidaan parantaa asiakkaiden automaatiojärjestelmien elinkaarisuunnitelmia ja varmistaa teollisuuslaitosten entistä tehokkaampi ja häiriötön toiminta, kertoo Senior Pro-ject Manager Antti Välimäki.

Myös Tamperelainen ohjelmistotalo Mobisoft, joka tarjoaa ohjelmistoratkai-suja henkilökuljetuksien organisointiin kunnissa ja kaupungeissa, on kohdannut asiakaskohtaistumisen ja palvelulähtöi-syyden kovenevat vaatimukset.

– Asiakkaille ei enää voi myydä pel-kästään teknologiaa ja ohjelmistoja, vaan heille tulee tarjota eväitä kehittää omaa liiketoimintaansa. Parhaimmillaan asi-akkaalle voidaan tarjota kokonaisvaltais-

Teollinen internet osana digitalisaatiota (Heikki Ailisto, VTT 2015).

Toiminnan tehostaminen onkin keskeinen tavoite teollisen internetin soveltamiselle.


DIGITALISAATIO

ta kehittymisprosessia, jossa yhteistyös-sä kehitetään asiakkaan liiketoimintaa. Tähän kokonaisuuteen kuuluvien tek-nisten ratkaisujen ja tuotteiden tulee ol-la modulaarisia ja helposti muokattavia, toteaa Tutkimusohjelmajohtaja Pekka Eloranta.

– Rajallisia resursseja ei saa haaskata liialliseen räätälöintiin, joka tulee myös asiakkaalle kalliimmaksi. Siksi ohjelmis-toversioiden ja niiden elinkaaritietojen hallittavuutta parannetaan ja tehoste-taan jatkuvasti, hän jatkaa.

Kehityshankkeen tuloksena Mobisoft sai uusia asiakkaita, jotka ovat ottaneet uuden järjestelmän jo käyttöön.

ICT-palveluja konsultointiyritys HiQ Finland edistää asiakkaittensa pro-sessien digitalisaatiota muun muassa ra-kentamalla IoT-palvelukonsepteja. Uu-det tuotteet ja palvelut vaativat yleensä myös sisäisten prosessien digitalisaation ja toimintatapojen kehittämistä. Koko-naisprosessi ja sen tuote- ja asiakaskoh-taiset variantit on mietittävä uusiksi.

– Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää uudenlaista

ajattelutapaa – sen haasteisiin on tar-tuttava holistisesti, mutta asiakkaan tarpeisiin yksilöllisesti. Asiakasta on kyettävä auttamaan kokonaisvaltaisesti prosessien kehityksessä ja niihin liittyvi-en palvelujen tuottamisessa. Siksi myös omaa toimintaa on kehitettävä koko ajan, kertoo HiQ:n IoT-liiketoiminnan kehitystä luotsaava Pekka Jaarinen.

– Tässä alan toimijoiden osaamista yhteen kokoavilla kehityshankkeilla on merkittävä rooli, hän päättää.

Kehityshankkeessa HiQ Finland tuot-ti varioituvuuden kustannusvaikutus-mallin, jonka avulla voidaan hahmottaa varioituvuuden muuttumisen kustan-nusvaikutuksia. n

PROMES(Process Models for Engineering of Embedded Systems):PROMES on Eurooppalainen tutkimus-hanke, jota rahoittaa Suomessa Tekes. Hankkeessa tutkitaan etenkin miten digi-talisaation avulla voidaan tehostaa suun-nittelu- ja tuotantotoimintaa sekä teolli-sen palveluliiketoiminnan prosesseja.

VARIES (VARiability In safety- critical Embedded Systems)Varies on päättynyt eurooppalainen tut-kimushanke, jota rahoittivat Tekes ja EU. Hankkeessa tutkittiin varioituvuuden hallinnan ratkaisuja sulautetuissa ja teol-lisissa järjestelmissä, joiden on kyettävä vastaamaan nykypäivän ketterän kehi-tyksen, asiakaskohtaistamisen ja digitali-saation tarpeisiin.

PALVELULIIKETOIMINTA

Tuotteiden tulee olla modulaarisia ja helposti muokattavia.

KEHITÄ KUNNOSSAPIDON OSAAMISTASINOPEASTI JA JOUSTAVASTIKehitä omaa tai henkilöstösi osaamista. Amiedun kunnossapidon lyhytkoulutukset ja verk-kokurssit ovat nopea ja joustava tapa oppia kunnossapidon perusteita. Saat hyödyllistä tietoa ja vinkkejä, joilla työt hoituvat sujuvammin ja säästät kustannuksia. Verkkokursseilla voit opiskella missä ja milloin haluat. Kysy myös osaamiskartoituksesta: tarvittaessa autamme yrityksesi nykyisen osaamistason ja koulutustarpeen määrittelyssä.

Lyhytkoulutukset (2 pv)• Hydrauliikan perustaidot• Pneumatiikan perustaidot• Kunnonvalvonta ja

kunnossapidon mittaukset• Laakeroinnin ja

tiivistyksen perusteet

OsaamiskartoitusKysy yrityskohtaista toteutusta.

Verkkokurssit (1 pv)• Ennakoivan kunnossapidon

perusteet• Akseleiden linjaus• Lämpökuvaus• Voiteluhuolto• Värähtelymittaus• Ultraäänimittaus teollisuuden

kunnossapidossa

LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDUamiedu.fi/koulutushaku

Tiedustelut: Henrik Tallbacka, [email protected]

amiedu.fi

Asiakaspalvelu puh. 010 80 80 90

[email protected] 8, 00380 Helsinki

Vaikuttavaa osaamista


5/2015 promaint 25

PALVELULIIKETOIMINTATUTKIMUS

KUNNOSSAPITOA ja sen johtamista ei enää hoideta pelkästään omin voimin. Monipuoliset kunnossapidon palvelu-tarjoomat houkuttelevat ulkoistamaan ja johtavat tilanteisiin, joissa laitteis-tojen kunnossapitoon osallistuu lähes poikkeuksetta useita yrityksiä. Verkos-tomaisen kunnossapidon systemaatti-nen johtaminen edellyttää kuitenkin, että kunnossapitopalvelujen arvo mää-ritetään kullekin yritykselle erikseen (esimerkiksi asiakas, palveluntarjoaja ja laitetoimittaja). Lappeenrannan teknillisen yliopiston kolmivuotinen

Kolmiodraamasta teollisuuden dream teamiksiKunnossapitopalvelujen arvon johtaminen verkostomaisessa toimintaympäristössä vaatii uudenlaisten työkalujen lisäksi pitkäjänteistä kumppanuuksien rakentamista. Verkosto ke-hittyy dream teamiksi vaihe kerrallaan.

Olli Pekkarinentutkija, TkT,

Lappeenrannan teknillinenyliopisto,

[email protected]

Salla Marttonen-Arolatutkijatohtori, TkT,

Lappeenrannan teknillinen yliopisto,

[email protected]

Minna Saunilaerikoistutkija, TkT,

Lappeenrannan teknillinen yliopisto,

[email protected]

Antti Ylä-Kujalanuorempi tutkija,

DI, Lappeenrannan teknillinen yliopisto,

[email protected]

Päätösseminaari pidettiin AEL:n auditoriossa Helsingissä.

25-27 PROMAINT_5-2015_Kolmoisdraama.indd 25 30.10.2015 10.59

26 promaint 5/2015

MaiSeMa-tutkimushanke (2012-2015) syventyi tähän haasteeseen yhdessä Promaintin, Amec Foster Wheelerin, Astepan, Fortumin, Maintpartne-rin, Nordkalkin, Outotecin ja Sulzer Pumpsin kanssa. Hankkeen yksittäisiä tuloksia on aiemmin kuvailtu Promaint-lehdessä (Sinkkonen et al. 2012, Ali-Marttila et al. 2013, Ylä-Kujala et al. 2014), ja tällä kertaa esittelyvuorossa on vaiheistettu prosessi työkalujen käytön ja käyttöönoton tueksi.

Kunnossapitoyhteistyön rakentamisen pelikirjaSivun alalaidassa oleva taulukko esittää MaiSeMa-hankkeessa kehitetyn työka-lupakin käyttötarkoituksineen. Lähtö-kohtana työkalujen kehittämisessä oli kunnossapito yritysverkostoissa, joskin työkaluja voi käyttää myös yksittäisissä yrityksissä.

Työkalut soveltuvat verkostomaisen kunnossapidon johtamiseen erilaisilla yhteistyön tasoilla. Avoimuuden ja osa-puolten välisen luottamuksen kasvaessa myös työkaluilla realisoitavissa oleva arvopotentiaali kasvaa. Tätä on havain-nollistettu alla olevassa kuvassa. Verkos-ton noustessa tasolta toiselle alemman tason työkalut ovat kuitenkin edelleen käyttökelpoisia.

Ajatellaan, että yksi joukkue on ver-kosto ja joukkueen kentällinen vastaa yhden yrityksen resursseja. Puulaa-kitasolla toimijoiden tulee keskittyä perusasioihin. Kentällisten tulee pohtia yhdessä miksi puulaakiin osallistutaan.

Arvoprofiili auttaa yhteensopivien kumppaneiden löytämisessä ja sitä kautta eheämmän joukkueen rakenta-misessa.

Puulaakin toimittaja-sarjan kentäl-listen tulisi keskittyä pohtimaan mikä on oma pelikirja (tarjooma asiakkaille). Onko kaikkien kentällisten hallittava koko kunnossapidon areena, vai kannat-taako panostaa omaan ydinosaamiseen? Tavoite on pyrkiä hyvin rakennettuun joukkueeseen, jossa on erikoisosaajat niin yli- kuin alivoimaankin. Joukkuees-

ta muodostuu näin verkosto, joka vastaa asiakkaan kunnossapidosta.

Divaritasolla joukkueen kentälliset ovat onnistuneet sisäistämään tois-tensa keskeisimmät kuviot, mikä mah-dollistaa tiettyjen luottamuksellisten tietojen jakamisen ennalta sovittuihin pelisääntöihin nojaten. Jotta elinkaa-rimallia voitaisiin hyödyntää voittavan divarijoukkueen johtamisessa, tulee eri kentällisten eli asiakkaan, palveluntarjo-ajan ja mahdollisen laitetoimittajan olla valmiina paljastamaan yksityiskohtia pelisuunnitelmistaan.

Tämä edellyttää ainakin osittaista kunnossapitokustannusten läpinäky-vyyttä sekä kykyä hahmottaa yhdessä laitteen käytön ja kunnossapidon välistä problematiikkaa. Tällöin aiheutuneiden tuotannonmenetysten perimmäisistä syistä voidaan ottaa opiksi ennen pudo-tuspelien alkua.

Dream team -tasolle pääseminen edellyttää pitkäjänteistä luottamuksen rakentamista. Tällä tasolla koko joukku-een yhteispelin pitää olla saumatonta. Se edellyttää taitavaa pelinlukua ja ennalta sovittujen tehtävien toteuttamista.

Yhteistyön arvo realisoituu talo-udellisen lisäarvon lisäksi myös ei-taloudellisena lisäarvona joka voi syntyä esimerkiksi sitoutumisesta yhteiseen päämäärään, luottamuksesta ja tiedon vaihdosta. Dream team hyödyntää mit-taustyökaluja verkostoitumismuodon analysointiin sekä verkostoyhteistyön tuottaman arvon mittaamiseen ja arvi-ointiin – kehitystyön päätteeksi nostel-laan mestaruuskannua vuodesta toiseen.

Kunnossapitoyhteistyö – teoriasta käytäntöön Syyskuussa 2015 järjestettiin hankkeen päätösseminaari yhdessä Promaint ry:n

VERKOSTOITUNUT KUNNOSSAPITO, STRATEGINEN / JOSSA KESKITYTÄÄN YDINOSAAMISALUEISIIN OPERATIIVINEN

KUNNOSSAPIDON TARJOOMA

STRATEGINEN

ARVOA LUOVIEN TEKIJÖIDEN TUNNISTAMINEN STRATEGINEN /

OPERATIIVINEN

ELINKAARIMALLI VERKOSTOMAISEN KUNNOSSAPIDON SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKO LAITETASOLLA

TAKTINEN / OPERATIIVINEN

VERKOSTON MITTAUS- JÄRJESTELMÄ

SUORITUSKYKYMITTARISTON SUUNNITTELU JA KÄYTTÖ TEOLLISESSA PALVELUVERKOSTOSSA STRATEGINEN

ARVOPROFIILI

MALLI JOUSTAVAAN OMAISUUDEN- HALLINTAAN

OMAISUUDENHALLINNAN VAIKUTUSTEN OSOITTAMINEN PÄÄOMANTUOTTOASTEESEEN

Tällä tasolla koko joukkueen yhteispelin pitää olla saumatonta.

MaiSeMa-hankkeessa kehitetty työkalupakki ja sen käyttökohteet.

Arvopotentiaalin kehittäminen puulaakitasolta dream teamiksi.


kanssa. Paikalla oli yli 40 henkilöä yh-teensä 30:stä eri organisaatiosta. Tilai-suudessa kuultujen kommenttien sekä osallistujilta kerätyn palautteen perus-teella verkostomaisen kunnossapidon johtaminen nähdään tärkeänä aiheena suomalaisessa kunnossapitokentässä. Erään osallistujan mukaan:

– Verkostoituminen on Suomen teol-lisuudelle lähes elinehto, jotta kilpailu-

kyky saadaan reilaan.Kuitenkin verkostoyhteistyön kor-

kein taso avoimine tiedonvaihtoineen tuntuu monelle vielä kaukaiselta. Hank-keen aikana kuultiin muun muassa seu-raava perinteistä liiketoimintalogiikkaa noudatteleva kommentti:

– Kun rahat nostetaan pöydälle, lop-puu verkostomaisen toimintamallin suunnittelu käytännössä siihen.

Käytännössä suurin osa kunnossapi-toyhteistyöstä onkin vasta harkitsemas-sa edellä esitetyn kuvan mukaista puu-laakitasoa, ilman pitkäjänteistä suun-nitelmaa yhteistyön syventämiseksi. Yhä useammat yritykset ovat kuitenkin viime vuosina saattaneet löytää itsensä kumppaneineen divaritasolta, osa tuot-tavuuspaineiden sinne pakottamina ja osa tietoisen valinnan seurauksena.

MaiSeMa-hankkeen päätösseminaa-rin palautekyselyssä lähes kaikki vastaa-jat pitivät verkostoitumisen haasteita ja mahdollisuuksia sekä kunnossapidon arvoa ja arvottamista kiinnostavina tai erittäin kiinnostavina jatkotutki-mussuuntina. Näihin aiheisiin liittyen tullaankin varmasti tulevina vuosina toteuttamaan uusia tutkimushankkeita,

jotta suomalaiset teollisuusyritykset löy-täisivät kunnossapidon dream teamin muodostamisen avaimet. Jos tahdot olla mukana tässä tutkimustyössä, ota yh-teyttä kirjoittajiin.

MaiSeMa-hankkeen tulokset ovat saatavilla tiiviissä muodossa osoitteesta www.lut.fi/maisema. Englanninkielisiltä sivuilta on myös ladattavissa laajempi suomenkielinen opaskirja Verkostomai-nen kunnossapito – kolmiodraama vai teollisuuden dream team? kehitettyjen työkalujen tueksi. n

Lisätietoja: MaiSeMa-hankkeen internetsivut osoit-teessa www.lut.fi/maisema.Ali-Marttila, M., Kärri, T., Marttonen-Arola, S., Pekkarinen, O., Pekkola, S., Rantala, T., Saunila, M., Sinkkonen, T., Ukko, J. & Ylä-Kujala, A. (2015) Ver-kostomainen kunnossapito - kolmiodraama vai teolli-suuden Dream Team? KP-Media Oy, Helsinki, ISBN 978-952-67981-5-8, ISBN 978-952-67981-6-5 (pdf ). Ladattavissa osoitteesta www.lut.fi/maisema.Sinkkonen, T., Marttonen, S., Ukko, J. & Kärri, T. (2012) Tunnista, mallinna ja johda arvoa – teolliset kunnossapitopalvelut uudistuvassa yritysverkostossa, Promaint no. 7/2012, p. 12–15.Ali-Marttila, M., Marttonen, S., Sinkkonen, T. & Kärri, T. (2013) Palvelun arvo näkyväksi – Tiedätkö mitä yhteistyökumppanisi arvostaa?, Promaint no. 4/2013, s. 10–13.Ylä-Kujala, A., Ali-Marttila, M., Marttonen, S. & Ukko, J. (2014) Työkalupakki kunnossapitoverkoston johtamiseen, Promaint no. 5/2014, pp. 42–44.

Sulzer Pumps Finland Oy:n huoltoliike-toiminnan johtaja Pekka Salmi kertoi, mitä osallistuminen hankkeeseen toi yritykselle mukanaan.


28 promaint 5/2015

KUNNOSSAPITO KORJAUSTEKNIIKAT

3D-SKANNAUS PERUSTUU kolmiomit-taamiseen, jossa skanneri koostuu säteilylähteestä ja kamerayksiköstä. Mi-tattavan kappaleen pintaan heijastetaan lasersäde tai strukturoitua valoa, joka heijastuu kamerayksikköön.

Kamerayksikön tallentamat tiedot ovat kohteen pinnasta heijastuneita koordinaattitietoja. Kaikilla pisteillä on tarkat x-, y- ja z-koordinaatit. Lop-putuotteena saadaan pistepilvimalli tai mesh-kolmioverkkomalli. Skannerien teknisiä tietoja tarkasteltaessa, tulee kiinnittää huomiota kahteen arvoon, tarkkuuteen ja resoluutioon.

Tarkkuus kertoo, minkä toleranssin sisään esimerkiksi 100 mm mittapala saadaan mitattua toistettavasti. Resoluu-

tio määrittää, kuinka paljon yksityiskoh-tia skannattavasta kappaleesta saadaan esitettyä.

Mitattavan kappaleen materiaali ja väri voivat vaikuttaa skannaustulok-seen. Huokoinen, läpinäkyvä, musta tai peilipintainen materiaali on haastava skannata, koska lasersäde tai struktu-roituvalo ei heijastu näistä pinnoista normaalisti takaisin kamerayksikköön. Näissä tapauksissa skannattava pinta voidaan käsitellä ohuella kerroksella val-koista pulveria, jolloin skannaus voidaan suorittaa ongelmitta.

Yleisin käyttökohde 3D-skannauk-selle on käänteinen suunnittelu. Siinä olemassa olevasta kappaleesta, josta ei ole dokumentointia, tehdään 3D-malli ja piirustukset skannauksen avulla. Näin mahdollistetaan varaosien valmistus vanhoihin ja yksilöllisiin kappaleisiin.

Laadunvarmistamiseksi kappale skannataan ja mitataan halutut mitat se-kä geometriset toleranssit, skannaustie-dostoa voidaan verrata myös suunnitel-tuun 3D-malliin, jolloin havainnollinen

värikartta kertoo suunnitellun ja valmis-tetun kappaleen erot. Samalla tekniikal-la voidaan myös kartoittaa kappaleen kuluneisuutta, joko aiempaan skannaus-tulokseen tai 3D-malliin verraten.

Skannausta hyödynnetään erityisesti valukappaleiden ja hitsattujen ohutlevy-tuotteiden tarkastuksiin. Skannausdataa voidaan käyttää myös suunnittelun pohjana, tällöin uudet kappaleet on helppo mitoittaa sopimaan vanhaan ym-päristöön ja vältytään törmäyksiltä asen-nusvaiheessa. 3D-tulostus ja -skannaus kulkevat käsi kädessä. 3D-tulostimet pystyvät tulostamaan suoraan skanne-rista saadun tiedoston ilman työläitä välivaiheita.

Eetu SiitonenMyynti- ja

mittausinsinööri, MLT Machine &

Laser Technology Oy, [email protected]

3D- SKANNAUKSESSA ON VAIN MIELIKUVITUS RAJANA

3D-skannaus on yleistynyt nopeasti suunnittelun ja valmistuksen siirtyessä 3D-maailmaan. Skannaus mahdollistaa monimuotoisten kappaleiden digitoimisen nopeasti ja tarkasti laadunvarmistuksen sekä käänteisen suunnittelun pohjaksi. Uusia käyttökohteita syntyy jatkuvasti tekniikan ja ohjelmistojen kehittyessä.

Skanneri mittaa 480 000 pistettä sekunnissa.

Esimerkki mesh-kolmio- verkkomallista.

28-29 PROMAINT_5-2015_3D.indd 28 30.10.2015 9.07

5/2015 promaint 29

KORJAUSTEKNIIKAT

Nopeaa ja tarkkaa mittaustaMarkkinoilta löytyy monen tasoisia skannereita ja tällä hetkellä vain muu-taman valmistajan skannerit täyttävät teollisuuden alojen tiukat vaatimukset niin tarkkuudessa kuin käytettävyy-dessä. Edukseen erottuu Kanadalai - sen Creaformin uuden sukupolven HandyScan-3D-skannerit. Markkinoi-den ainoa kädessä pidettävä metrologi-aluokan 3D-skanneri, painaa alle 1 kg:n ja jonka tarkkuus, nopeus ja laatu ovat vastaus monen toimijan tarpeisiin.

Skanneri mittaa 480 000 pistettä se-kunnissa, tarkkuus on parhaimmillaan 0,03mm ja resoluutio 0,05mm. Skanneri ei vaadi monimutkaisia kalibrointeja ja asennuksia ennen käyttöä. Creaform on pyrkinyt minimoimaan kaikki käyttäjäs-tä ja ympäristöstä johtuvat epävarmuus-tekijät, jolloin tarkkuus ja laatu säilyvät korkealaatuisena vaikeissakin olosuh-teissa ja tottumattomissa käsissä.

Kappaleeseen tai kappaleen ympä-rille luodaan tähystarroilla referens-siverkko, johon skanneri paikantaa itsensä automaattisesti. Tällä tavoin kappaletta ja skanneria voidaan liiku-tella vapaasti skannauksen aikana, näin ulkopuoliset häiriötekijät eivät vaikuta lopputulokseen. Lopputuotteena saa-tava skannaustiedosto ei vaadi työlästä

jälkikäsittelyä vaan on heti käytettävissä mittaus- tai mallinnusohjelmistolla.

Case Sekoittajan roottorit Asiakkaalla oli tarve saada varaosat kahdelle vanhalle sekoittajan roottoril-le. Kappaleista ei ollut olemassa doku-mentointia piirustusten tai 3D-mallien muodossa, joiden mukaan varaosat olisi voitu valmistaa. Roottorit olivat

noin 1 000 millimetriä pitkiä ja haluttu mittaustarkkuus tuli olla 0,1mm.

Roottorit ovat jatkuvassa käytössä ja mittaus tuli suorittaa seisokin yhteydes-sä. 3D-skannaus oli nopein ja tehokkain tapa saada tarvittava tieto kappaleiden geometriasta suunnittelijan käyttöön CAD-mallin ja piirustusten tekoa varten.

Vaihtoehtoinen tapa olisi kuljettaa ne koordinaattimittakoneelle, jolloin aikataulu olisi kymmenkertaistunut ja kustannukset kohonneet pilviin. Toinen menettely olisi ollut yrittää mitata kap-paleet käsin, jolloin mittatarkkuus olisi kärsinyt ja kaikkia muotoja ja mittoja ei olisi saatu mitattua. HandyScan700:n tarkka ja nopea mittaus mahdollisti työn suorittamisen aikataulun puitteissa.

Kahden roottorin skannaamiseen meni aikaa noin 3 tuntia. Roottoreiden kiiltävät pinnat pulveroitiin ja luotiin re-ferenssiverkko liimaamalla tähystarroja kappaleen pintaan, jonka jälkeen kappa-le skannattiin kokonaisuudessaan.

Skannaustulos visualisoituu tietoko-neen ruudulle samalla kun skannausta suoritetaan. Tällä tavoin pystytään seuraamaan skannauksen edistymistä, eikä mikään kohta jää skannaamatta. Toimistotyöksi jäi ainoastaan skannaus-datan siirto haluttuun koordinaatistoon ja tiedoston kevennys, eli kolmiomäärän pienentäminen. Tämä vei aikaa yhteensä tunnin verran. Skannaustiedosto toimi-tettiin suunnittelijalle STL-formaatissa, jonka pohjalta suunnittelija teki CAD-mallin ja piirustukset 3D-suunnitte-luohjelmistolla. n

Skannausdataa voidaan käyttää myös suunnittelun pohjana.

Resoluution vaikutus mittojen tarkkuuteen.

Esimerkki mesh-kolmio- verkkomallista.

Skannausmenettely. CAD-malli roottorista.

28-29 PROMAINT_5-2015_3D.indd 29 30.10.2015 9.07

– DIGITAALISET palvelut tulevat. Älypuhelin löytyy lähes jokaisen taskusta. Miksi teolli-suudessa esimerkiksi kännykkä- tai muita internetsovelluksia on kuitenkin vähän käy-tössä, kysyy Marjukka Virkki, joka tittelillä Country Service Manager, ABB Oy, Suomi, vastaa huolto- ja kunnossapitoliiketoimin-nasta Suomessa.

– Teollisen internetin kehittyminen luo alustan uusien digitaalisten palveluiden ke-hittämiseen. Nyt tarvitaan innovatiivisuutta, yhteistyötä ja ymmärrystä käyttäjän tarpeis-ta sekä palveluliiketoiminnan kehittämisen perusteista, hän jatkaa.

Virkin mukaan teollisessa internetissä yh-distyvät eri teknologiat, joiksi hän luettelee itse tuotteet, tuotteen ympäristöparametreja mittaavat anturit, langattoman verkon mah-dollistamat, edulliset internet yhteydet, pilvi-palvelut, unohtamatta ihmisiä ja palveluja.

– Palvelut ovat immateriaalisia, minkä johdosta niiden kehittäminen on erilaista kuin mekaanisilla tuotteilla. Niitä kehitet-täessä pitää osata kuvata palvelupolkuja, ymmärtää palveluiden liiketoimintamalleja, esimerkiksi mistä maksetaan ja miten mak-setaan. Myös jakelukanavat ovat erilaisia,

käytössä voi olla älypuhelinten tyyppisiä so-velluskauppoja, internetpohjaisia sovelluksia ja verkkokauppoja, hän jatkaa.

– Uudet palvelut ovat lisäksi markkinoin-ti- ja myyntihaaste – miten kiteyttää palvelu ymmärrettäväksi ja houkuttelevaksi paketik-si, täydentää Virkki.

– Tämä on haaste perinteisen teollisuu-den insinöörin osaamiselle. Kumppaneita varmaan tarvitaan ensi alkuun, ennen kuin koulutusohjelmat täydentyvät näiltä osin.

Palveluliiketoiminta vuonna 2020Keskusteltaessa palveluliiketoiminnan ke-hittymisestä jatkossa Virkki pitää itsestään selvänä, että palveluja on enemmän käytössä ja niiden avulla toteutettu ennakoiva kunnos-sapito kasvaa. Teollisen internetin ansiosta käytetään enemmän valmistajan asiantuntija-palveluja. Myös Big Data -sovellukset kiinnos-tavat silloin teollisuutta selvästi enemmän.

– Teollisen internetin ja pilvipalvelujen myötä maailmanluokan analytiikka on myös pienempien tuotantolaitosten saatavilla, Virkki on jo aikaisemmin todennut. Toisaalta hän haluaa muistuttaa, että viisi vuotta on lyhyt aika suuriin muutoksiin alalla, jossa on

Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoiminnan

Marjukka Virkki vastaa tiimeineen suuresta määrästä automaatio- ja sähkölaitteita, joiden toiminta on ensiarvoisen tärkeää Suomen teollisuudelle. Kuinka teollisuuttamme ja energiasektoria tuetaan niiden käytössä nyt ja tulevaisuudessa?Teksti Martti Hakonen Kuvat Timo Porthan

30 promaint 5/2015

ALAN VAIKUTTAJA

– Vuoden 2020 visiossa koko arvontuottoket-ju tilauksista toimituksiin on automati-soitu, ennustaa ABB:n Marjuk-ka Virkki.

30-33_Promaint_5-2015_Alan vaikuttaja.indd 30 30.10.2015 12.05

Marjukka Virkki vastaa tiimeineen suuresta määrästä automaatio- ja sähkölaitteita, joiden toiminta on ensiarvoisen tärkeää Suomen teollisuudelle. Kuinka teollisuuttamme ja energiasektoria tuetaan niiden käytössä nyt ja tulevaisuudessa?Teksti Martti Hakonen Kuvat Timo Porthan

5/2015 promaint 31

Nyt tarvitaan innovatiivisuutta, yhteistyötä ja ymmärrystä käyttäjän tarpeista.


– Teollisen internetin ansiosta käyte-tään enemmän valmistajan asiantuntijapal-veluja, toteaa Marjukka Virkki.

edelleen käytössä jopa neljäkymmentä vuotta vanhaa laitekantaa.

Lisäksi hän toteaa, että menestyvän pal-velun on oltava riittävän edullinen, mutta samaan aikaan kattava.

– Suomessa on kiinnostusta uuden tekno-logian kokeiluun, mutta uudet palvelut ote-taan paljon vaikeammin vastaan, sillä niistä puuttuu konkreettisuus, Virkki jatkaa koke-neena ja esittää omakohtaisen toiveen.

– Kokeillaan ensin, vaikka kaikki ei ole ihan loppuun asti mietittyä. Yhdessä tekemi-sen meininkiä tarvitaan lisää.

– ABB kehittää ja kokeilee erilaisia uusia sovelluksia, joilla esimerkiksi laitetiedot voidaan rekisteröidä älypuhelimen avulla ja asiakas saa huolto-ohjelman suoraan puhe-limeensa tai turvahavainnot voidaan rapor-toida suoraan tehtaan lattialta älypuhelimen avulla, hän täydentää käytännön esimerkillä.

– Vuoden 2020 visiossa koko arvontuotto-ketju tilauksista toimituksiin on automatisoi-tu. Ihmisiä tarvitaan edelleen automaatiojär-jestelmien käyttäjiksi ohjaamaan, valvomaan ja tekemään päätöksiä. Monimutkaisemmis-sa tuotteissa tarvitaan kuitenkin edelleen ma-nuaalista kokoonpanoa, Virkki ennustaa.

Laaja valikoima teknologiaaABB tunnetaan sähköön liittyvistä laitteista, sähkövoima- ja automaatiotekniikan alueella. Virkin mukaan heillä on asiakkaita kaikkialla, missä sähköä tuotetaan, siirretään tai käyte-tään. Sovelluskohteita ovat kaikentyyppiset voimalat, hajautetun energiantuotannon oh-jaus- ja käytönvalvontajärjestelmät, sähköau-tojen latausasemat, perinteiset teollisuuden sähköistysjärjestelmät, integroidut ratkaisut koneenvalmistajien järjestelmiin, kunnallis-tekniikan laitteet aina kodin sähkökalustei-siin ja ohjausjärjestelmiin saakka laajasta kir-josta, muutamia esimerkkejä poimitakseni.

Erikoistuotteena hän ottaa esille teolli-suuden sähkömarkkinoiden kysyntäjouston esittäen kysymyksen.

– Kuinka usea yritys ottaa huomioon, mi-ten sähkön markkinahinta vaikuttaa tuotan-non suunnitteluun? Voisiko tuotannon tulos olla parempi, mikäli tuotteen valmistamiseen varattu sähköenergia myydään ja tuote val-mistetaan edullisemman sähkön aikaan tai toisessa maassa sijaitsevassa tehtaassa?

Service-liiketoiminnan alla ABB:llä on Suomessa noin 800 työntekijää, joista kol-mannes palvelee lähinnä vientimarkkinoita. Suomessa on suuri määrä eri vuosikymme-

32 promaint 5/2015


5/2015 promaint 33

nillä valmistettua laitekantaa, joten palvelu-liiketoiminnalle on lukemattomia mahdolli-suuksia. Uusia investointeja tehdään Suomeen valitettavasti verrattain vähän ja näin olemas-sa olevan tuotantolaitteiston elinkaaren tuen, tuottavuuden sekä suorituskyvyn parantami-sen merkitys korostuu.

– Palvelujen kehittäminen teollisuuden ja energiasektorin tarpeisiin on ensiarvoisen tär-keää Suomen kilpailukyvylle, Virkki toteaa.

– Lisäksi laaja ja osaava huolto-organisaatio tukee laitteiden myyntiä.

Hänen mukaansa perinteiset elinkaari- ja nopean vasteajan palvelut (korjaukset, huol-lot, tekninen tuki) ovat edelleen keskeinen osa palvelutarjontaa. Kasvua syntyy uusilla, kuten teollisen internetin mahdollistamilla palve-luilla tai energiatehokkuuden alueella.

– Digitalisaatio, teollinen internet ja ro-botiikan lisääntyminen tulevat muuttamaan työnkuvia Suomessa. Jotkut tehtävät katoavat, esimerkkinä yksinkertaiset kokoonpanoteh-tävät, ja uusia tehtäviä syntyy muun muassa palveluna suoritettavaan laitostietojen analy-sointiin ja automaatioon, ennustaa Virkki.

– Pitkällä tähtäimellä uskon, että myös jous-tavuus työmarkkinoilla lisääntyy, jotta asiakkai-ta voidaan paremmin palvella, kun tulee tarve.

Muutos tarjoaa tilaisuuden– Digitaalisuus yhdistettynä toimintatapojen kehittämiseen luo huomattavan potentiaalin nostaa tuottavuutta teollisuudessamme. Pal-veluliiketoiminta siivittää Suomen nousuun, muistuttaa Virkki.

Hänen mukaansa juuri nyt tarvitaan lisää rohkeutta ja ketteryyttä, ja uudet palvelut on kehitettävä yhdessä käyttäjien kanssa.

– Käyttäjät on otettava mukaan kehit-tämiseen ja toimintamallien laatimiseen. Palvelutuote-workshopit ovat antaneet hyvää palautetta ja auttaneet muokkaamaan tarjon-taamme. Sen olemme havainneet, että kaikille osapuolille on saatava selkeäksi, kuinka pal-velu käytännössä toimii, Virkki toteaa. Lisäksi muutosvastarinta yrityksissä pienenee, kun käyttäjät ovat alusta asti olleet mukana uuden toimintatavan kehittämisessä.

– Kehitys on nopeaa. Suomella on erin-omaiset mahdollisuudet olla kehityksen kärkikaartissa, onhan meillä laajaa IT- & elektroniikkaosaamista ja kokemusta. Tarttu-malla toimeen digitalisointi ja mobiilitekniik-ka mahdollistavat merkittävän tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittämisen, hän päättää lopuksi. n

Marjukka VirkkiABB Oy

• Syntynyt 1968, Karkkilassa• Asuu Kirkkonummella• Opiskellut TKK:lla, sähkö- voimatekniikan DI ja eMBA• DI vuonna 1994• Eri tehtävissä ABB:n sisällä, muun muassa Kiinassa• Service-liiketoiminnassa 2005 alkaen• Country Service Manager, 2013• Naimisissa, 2 lasta• Perheharrastuksena purjehdus, vene Saaristo- merellä, ja kirjallisuus.• Kiinnostunut teollisesta internetistä ja sen soveltamisesta Suomessa

Menestyvän palvelun on oltava riittävän edullinen, mutta samaan aikaan kattava.


34 promaint 5/2015

TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN KUNNOSSAPITO

Keskitymmekö kunnossapidossa oikeisiin asioihin?Kunnossapidolla pystytään parantamaan teollisuuden tuottavuutta ja kannattavuutta, mutta uutta ja parempaa osaamista on luotava joka päivä. Siksi riittävä näkymä arkipäivän ongelmanratkaisuun on tarpeen sekä kunnossapidon kehittämisessä että alan koulutuksen suunnittelussa. Teksti Ilkka Tykkyläinen

KÄYTTÖVARMUUDEN PARANTAMINEN on kunnossapidon tärkein tehtävä ja suo-malaisen teollisuuden kannattavuuden tärkeä tukijalka.

Suomalaisen teollisuuden tuotannon on voitettava kilpailijat häiriöttömyy-dessä ja laadun tasaisuudessa, koska me olemme takamatkalla monelle kil-pailijamaalle työvoimakustannuksissa ja muissa tuotantoyrityksiin kohdis-tuvissa kuluissa. Samoin suomalaisten vientiyritysten kuljetuskustannukset asiakkaiden sijaintimaihin ovat korkeat. Logistisesti Suomi on saari ja häiriötön tuotanto takaa myös luvatun mukaiset toimitusajat.

Kunnossapidon ammattilaiset voivat vaikuttaa näihin tekijöihin. Tämä koskee omissa rooleissaan niin kunnossapito-organisaatioiden johtoa, asiantuntijoita kuin kaikkia ammattilaisia.

Efora on Stora Enson tytäryhtiö ja nä-emme benchmarkkeina paitsi Suomen tehtaat myös konsernin toimintaa muun muassa Ruotsissa ja Saksassa. Ne ovat hyviä vertailukohtia, koska niiden kan-sallinen kustannustaso on melko samaa luokkaa. Siitä vertailusta tiedämme, että suomalaisella kunnossapito-osaamisella on laajaa arvostusta ulkomailla, se on maamme teollisuudelle kilpailuetu. Siksi sen kehittämistä pitää jatkaa.

Yliopistokoulutukseen tarvitaan arjen haasteitaKunnossapitoalan vaativin koulutus on Suomessa kansainvälisesti korkealla tasolla, mutta ehdottaisin siihen täyden-nyksiä liiketoiminnan näkökulmasta.

Aalto-yliopiston kunnossapidon professuuri toimii Tuotantotalouden laitoksella. Siellä tehdään hyvää ja kunnianhimoista työtä. Vastaavasti Tampereen teknillisessä korkeakoulussa tarjotaan käyttövarmuuden hienointa opetusta. Teollisuutta kuuntelemalla

opintosisältöihin voi lisätä uusinta näky-mää käytännön ongelmiin, joita tehtailla kunnossapidossa ratkotaan.

Puhun tästä siksi, että suomalainen puunjalostusteollisuus, kemian teolli-suus, metalliteollisuus ja kaivosteolli-suus tarvitsevat lisää nälkäisiä nuoria kunnossapidon avaintehtäviin.

Teollisuudessa on huomattavan kor-kea keski-ikä sekä tehtaan lattialla että asiantuntijoiden ja johdon keskuudessa, se on sanottava ääneen. Kolmikymp-pisten sukupolvi on liian kapea, jotta voisimme pysyä kunnossapidossa maail-man huippuosaajina. Ja sitä nuorempia näkee aivan liian harvoin nimitysuuti-sissa.

Uudet sukupolvet tulee koulia teolli-suuden osaajiksi tarjoamalla riittävästi arkista prosessien ymmärtämistä ja tehostamista. Sieltä niitä uusia kehi-tysajatuksia syntyy ja käyttövarmuutta parannetaan.

Olen itse koulutukseltani sähkötek-niikan diplomi-insinööri ja voin sanoa, että päivä kunnossapitoasentajan mukana opettaa paljon sellaista, mistä yliopistoissa ei puhuta. Kun viimeksi olin tehtaalla tiimin mukana, tuotannon toimivuutta varmistettiin paitsi älylait-teilla, myös fyysisen ja aistinvaraisen havainnoinnin avulla. Etulinjassa on osattava muutakin kuin ohjesäännön mukaiset manööverit. Se on osa ”van-han” toimialan charmia.

Internet lisää teollisuuden vetovoimaaMeidän pitää saada opiskelijat asettu-maan valmistumisen jälkeen kunnossa-pidon tehtäviin. Nyt monet huippukou-lutuksen saaneet menevät tuotantoon tai esikuntatehtävien pariin.

Mitä unohdamme kertoa? Puuttuuko alan mielikuvasta se, että kunnossapi-dossa on kysymys tuotannon optimoin-nista tuotantolaitoksen koko elinkaaren aikana, ja että se sisältää erilaista enna-koivaa, älykkyyttä vaativaa toimintaa tavoitteena häiriötön tuotanto? Tai että elinkaarensa loppuvaiheessa oleva tuo-tantolinja voi olla hyvinkin kannattava, kun kunnossapito tehdään pitkäjäntei-sesti oikein?

Mielikuvaa pystymme muuttamaan, kun osoitamme, miten digitalisaatio uu-distaa teollisuutta.

Teollisen internetin sovelluksissa otetaan vasta alkuaskelia, mutta on-nistumisista pitää rohkeasti synnyttää keskustelua. Jos kehitystä tehdään aina samoilla aivoilla, pitkät loikat jäävät ot-tamatta. Huikeimmat ideat tulevat usein ulkopuolisilta, jotka uskaltavat kyseen-alaistaa luutuneet totuudet. Olemme tottuneet siihen, että tuotantoprosessia pyörittävät Valmet, Metso, Siemens, Honeywell tai ABB. Tulevaisuudessa vastaavan painoluokan roolissa voi olla

Kirjoittaja, Efora Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen panostaa älykkääseen kunnossapitoon.

Aurinko nousee pohjoisesta

25.-26.5.2016 Oulu

www.pohjoinenteollisuus.fi

Menestymiseen tarvitsemme uusia ratkaisuja, ajatuksia ja kontakteja. Olethan mukana!

Mukana suurtapahtumassa:

Kunnossapito | Kaivos | Sopimusvalmistus | Norrkama

Yhteistyössä: Promaint ry, Vuorimiesyhdistys ry, Infra Pohjoinen, BusinessOulu ry ja SMSY PIPO ry

Järjestäjä: Pääyhteistyökumppani:


25.-26.5.2016 Oulu







34-35 PROMAINT_5-2015_Efora.indd 34 30.10.2015 13.27

KUNNOSSAPITO

Google ja Android-käyttöjärjestelmä.Merkittävää kehitystyötä tehdään

Aalto-yliopiston teollisen internetin kampuksen AIIC:n ympärillä. Sitä käyn-nistävät yliopiston kumppaneina monet yritykset, joiden tehtävänä on tuoda kampukselle laitteita, joiden ympärille opiskelijat kehittävät digitaalisia palve-luita. Efora toimittaa sinne kunnossapi-don ”työmaan”.

Kampuksen tavoitteena on yhdistää tutkimus, opetus ja innovaatiot. Yliopis-toympäristössä on varmaa, että teollisen internetin pariin tulevat tulevaisuuden kyvyt, ja tämä on varmasti hyvä tapa pi-tää heistä kiinni. Toivottavasti saamme osan heistä pysyvästi kunnossapidon pariin.

Ruotsin vastaavaa Combient-nimistä hanketta tehdään yritysvetoisesti ja tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, kuinka pian tuloksia syntyy Pohjanlah-den molemmilla puolilla ja onko niissä eroa.

Olemme Eforassa havainneet, että teollisen internetin viesti kiinnostaa niin teollisuusväkeä, mediaa kuin opiskeli-joitakin. Koemme, että alan toimijoilla

on tässä iso mutta herkullinen tehtävä – tehdä teollisuus uudella tavalla halutuksi työpaikaksi.

Prosessien kehittäminen koskee jokaistaProsessien kehittäminen on paljon muu-takin kuin tekniikkaa – poikkeamien vä-hentäminen ulottuu massasta yksilöön, jos viittaus puunjalostukseen sallitaan. Kunnossapitopalvelu sisältää suuren määrän muuttujia ja mitä yhdenmukai-semmin ne toteutetaan, sitä parempaan tehokkuuteen päästään. Tekstin alussa puhuin kustannuskilpailukyvystä, sii-henkin yhdenmukaisuus vaikuttaa posi-tiivisesti.

Palvelun yhdenmukaisuus korostuu, kun puhutaan suurista organisaatioista. Säästö – tai hukka – voi olla melkoinen. Lean-ajattelun mukaista prosessien vir-taviivaistamista on maailmalla tehty mo-nissa palveluympäristöissä ja tuloksena on palveluiden nopeampi saatavuus, parempi kohdistus, lyhyempi toimitus-aika, pienemmät kulut ja korkeampi asiakastyytyväisyys. Lean-opeille on pal-jon käyttöä teollisuuden palveluissakin.

Jokaisesta tuotantolaitoksesta löytyy huollon ja kunnossapidon toimintata-poja, jotka ovat jämähtäneet paikoilleen vuosia sitten. Niitä on aika katsella kriit-tisesti – mitä kaikkea voimme tehdä no-peammin, täsmällisemmin ja asiakkaan tarpeeseen paremmin vastaten.

Onnistumiset alkavat tavoitteistaOnni ei seuraa siitä, että viemme tämän viimeisimmän kehitysprojektin maaliin tai teemme sen suunnitellun investoin-nin tai myyntikoulutuksen. Kilpajuoksu tuotantoprosessien kilpailukyvyn ja käyt-tövarmuuden parantamiseksi jatkuu.

Kunnossapito-organisaatioiden on asetettava yhtä kunnianhimoisia ja yhtä realistisia tavoitteita kuin kaikkien mui-denkin. Valitaan merkitykselliset tun-nusluvut ja seurataan tavoitteiden to-teutumista. Jos kunnossapito parantaa Suomen teollisuuden käyttövarmuutta joka päivä, viemme koko maata rahtusen eteenpäin siltä osin kuin se on meidän vallassa.

Tätä kaikkea kuuluu mielestäni älyk-kääseen kunnossapitoon. n


25.-26.5.2016 Oulu








25.-26.5.2016 Oulu







34-35 PROMAINT_5-2015_Efora.indd 35 30.10.2015 13.27

INTERNET THINGS

36 promaint 5/2015

TUTKIMUS

TEOLLINEN INTERNET ja sen moninaiset sovellukset ovat tällä hetkellä keskuste-lun keskiössä valmistavassa teollisuu-dessa sekä Suomessa että globaalisti. Teollisella internetillä (Industrial Inter-net) tai esineiden internetillä (Internet of Things) tarkoitetaan sulautettujen ja älykkäiden järjestelmien avulla kerättä-vän tiedon analytiikan tehokasta käyttöä liiketoiminnassa.

Teollinen internet mahdollistaa täy-sin uudenlaisten palvelujen tuottamisen sekä liiketoimintamallien hyödyntämi-sen. Tietojenkäsittelyn tehokkuuden lisääntyminen, tietoverkkojen nopeu-

Teollinen internet täydentää pk-yritysten palveluitaTeollinen internet edistää uudenlaisten palveluiden kuten etävalvonnan ja paikkatiedon hyödyntämisen luomista sekä uudenlaisen liiketoiminnan kehittämistä. Keski-Suomen alueella tehdyssä JyväsWay-selvityksessä todettiin, että alueen pk-yritysten kannattaa laajentaa palvelutarjontaansa.

Kari T. Koskinen Tampereen

teknillinen yliopisto, Kone- ja tuotanto-tekniikan laitos,

[email protected]

Jussi AaltonenTampereen

teknillinen yliopisto, Kone- ja tuotanto-tekniikan laitos,

[email protected]

Ville VäliahoTampereen

teknillinen yliopisto, Teollisuustalouden

laitos, [email protected]

Miia MartinsuoTampereen

teknillinen yliopisto, Teollisuustalouden

laitos, [email protected]


36-38 PROMAINT_5-2015_JyväsWay.indd 36 30.10.2015 10.51

den ja kapasiteetin kasvu sekä anturi-tekniikan kehitys ja kustannusten lasku ovat yhdessä edistäneet teollisen inter-netin esiinmarssia ja tehneet sen kaupal-lisesta hyödyntämisestä mahdollista.

Teollinen internet tekee mahdollisek-si kone- ja tuotantojärjestelmiin liittyvi-en prosessien tehostamisen. Esimerkiksi laitteiden kunnonvalvonta tehostuu lait-teista saatavan reaaliaikainformaation hallinnalla.

Asiakasta voidaan palvella kattavamminSuuri merkitys on käytönaikaisen infor-maation kytkemisellä tuoteinformaa-tioon, jolloin suunnitteluprosessissa voidaan paremmin huomioida käytön vaatimukset vaikka asiakaskohtaisesti. Lisäksi esimerkiksi valmistusjärjes-telmissä reaaliaikainen informaatio tehostaa järjestelmien ylläpitoa ja auttaa parantamaan tuotteiden ja prosessin laatua.

Edelleen kun laiteinformaatio kyt-ketään myyntiin ja liiketoimintaan, päätöksentekoa voidaan ennakoida ja asiakasta palvella paremmin ja kannatta-vammin. Eniten teollinen internet tulee

vaikuttamaan liiketoimintamalleihin, jotka saattavat muuttua kokonaan tai osittain laitteiden myynnistä palvelun tarjoamiseen.

Suuret teollisuusyritykset ovat toimi-neet viime vuosina suunnannäyttäjinä teollisen internetin hyödyntämisessä, mikä pakottaa erityisesti näiden suurten teollisuusyritysten alihankkijoina toimi-vat pk-yritykset viimeistään lähivuosina hankkimaan organisaatioonsa osaamista ja työkaluja teollisen internetin sovel-luksiin. Tästä voi syntyä pk-yrityksille potentiaalisia mahdollisuuksia, mutta toisaalta myös aiemmin tuntemattomia riskejä.

Keski-Suomessa ollaan lähtökuopissaSyksyllä 2014 alkaneessa Tampereen teknillisen yliopiston, Jyväskylän

Seudun Kehittämisyhtiön, Jykesin ja Ääneseudun kehityksen yhteistyössä toteuttamassa JyväsWay-esiselvityk-sessä on tutkittu Keski-Suomen alueen teknologiakeskeisen pk-yrityskentän nykytilaa ja tulevaisuuden kehitystar-peita. Esiselvitykseen on osallistunut noin 20 keskisuomalaista yritystä useilta eri toimialoilta, pääsiassa valmistavasta teollisuudesta ja kone- ja metallituote-toimialoilta.

Haastatteluista on havaittavissa, että palveluiden merkitys kohdeyritysten liiketoiminnassa on melko pieni, mutta usean yrityksen tulevaisuuden suun-nitelmiin kuuluu palveluiden nykyistä laajamittaisempi tuottaminen ja kehittä-minen. Yrityksissä nykyisin tuotettavia palveluita ovat pääasiassa asennuspalve-lut, kokoonpanopalvelut, pintakäsittely-palvelut, suunnittelupalvelut, ylläpito-palvelut sekä konsultointipalvelut.

JyväsWay-esiselvityksen tulosten perusteella teknologiakeskeiset pk-yri-tykset eivät vielä hyödynnä laajamit-taisesti erilaisia teknologioita palvelu-tarjoomissaan, teollisesta internetistä puhumattakaan. Tutkimuksen kohde-yritysten tuottamat palvelut keskitty-

Reaaliaikainen informaatio tehostaa järjestelmien ylläpitoa.



38 promaint 5/2015

vät hyvin vahvasti peruspalveluihin, jotka liittyvät tyypillisesti tuotteiden ominaisuuksiin ja käyttöönottoon. Li-säksi ymmärrys teollisesta internetistä vaihtelee runsaasti yritysten välillä.

Haastattelujen tulosten mukaan noin puolessa yrityksistä teollisen in-ternetin käsitettä ja merkitystä ei tun-neta. Sen sijaan noin kolmasosa kohde-yritysten edustajista tuntee teollisen internetin käsitteen hyvin tai teollisen internetin sovelluksia hyödynnetään jo nyt yrityksen tarjoomassa. Kaiken kaikkiaan ymmärrys teollisesta inter-netistä ja sen mahdollisuuksista on Keski-Suomen teollisessa pk-yritys-kentässä hyvin toimialariippuvaista.

Hyvät kumppanit voivat auttaa uudessaSelvää on, että teollisen internetin hyödyntäminen yritysten palveluissa vaatii organisaatioilta uuden oppimis-ta ja uudenlaisen liiketoimintamallin kehittämistä. Usein pk-yrityksissä resurssit ovat rajalliset ja tällaisen kokonaan uudenlaisen osaamisen hankkiminen organisaatioon ei vält-tämättä ole tarkoituksenmukaista. Tällöin hyvät kumppanit ja toimivat kumppanuussuhteet voivat auttaa pk-yrityksiä ottamaan käyttöön teolliseen internetiin liittyviä toimintatapoja ja ominaisuuksia palveluissaan.

JyväsWay-esiselvityksen yhteydessä suoritettujen haastattelujen perusteel-la pk-yritysten edustajat näkevät, että kumppanit mahdollistavat yritysten liiketoiminnan, auttavat kehittämään tuote- ja palvelutarjoomaa sekä vakioi-vat ja tehostavat liiketoimintaa. Usein kumppanien ja verkostojen merkitystä korostetaan sekä haastatteluissa että kirjallisuudessa erityisesti tuotetarjoo-

man kehittämisessä.Kuitenkin kumppaneita ja verkos-

toja voidaan hyödyntää myös palvelui-den kehittämisessä ja tuottamisessa erityisesti pk-yritysten tapauksessa, kun yritysten resurssit ovat rajallisia ja palvelut muuttuvat yhä monimut-kaisemmiksi muun muassa teollisen internetin myötä.

Palvelut tarjoavat merkittäviä hyötyjäLaajalla palvelutarjoomalla voidaan nähdä olevan taloudellisia, strategisia ja markkinoinnillisia etuja palveluita tuottavalle yritykselle. Palveluiden ky-syntä on kasvanut viime vuosina, pal-velut eivät ole niin herkkiä suhdanne-vaihteluille ja palvelut ovat erinomai-nen keino erottautua kilpailijoista.

On siis selvää, että palveluiden avulla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä, ja palvelutarjooman laajen-taminen onkin merkittävä trendi sekä globaalisti että kansainvälisesti myös valmistavan teollisuuden saralla. Usein palvelutarjooman laajentami-seen liittyy myös liiketoimintamallin muutos ja fokuksen siirtäminen yksit-täisistä transaktioista pitkäaikaisiin yhteistyösuhteisiin.

Kumppanuuksien lisäksi palve-lullistuminen teknologiakeskeisissä

pk-yrityksissä oli yksi JyväsWay-esi-selvityksen painopistealueista. Palve-lullistumisella tarkoitetaan prosessia, jossa yritys kehittää tarjoomaansa yhä kokonaisvaltaisemmaksi tuottamalla asiakkailleen arvoa sekä tavaroita ja palveluita että niiden yhdistelmiä eli kokonaisratkaisuja tarjoamalla.

Pk-yrityksissä palvelut täydentävät tuotteitaPalvelullistumisprosessi ja sen vaiheet on esitetty kuvassa 1. Tutkimuksemme perusteella Keski-Suomen alueen pk-yritykset ovat hajaantuneet laajasti palvelullistumisprosessin eri vaihei-siin – osa yrityksistä tuottaa palveluita vain sattumanvaraisesti, kun taas osa yrityksistä on ottanut vastuulleen jopa kokonaisia osia asiakkaidensa liiketoi-minnasta.

Nykyään suuret valmistavan teol-lisuuden yritykset näkevät palvelut tärkeimpänä kasvualueenaan ja yhtenä strategian tärkeimmistä kulmakivistä. Kuitenkaan tutkimuksemme mukaan tilanne ei vielä ole tällainen pk-yrityk-sissä.

Keskisuomalaisissa valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä palvelut ovat pääasiassa tuotteiden täydentä-jinä tukemassa tuotteiden myyntiä ja käyttöä. Kuitenkin tutkimuksen aikana suoritettujen haastattelujen pe-rusteella havaitaan, että pk-yrityksissä on alati kasvava kiinnostus palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen.

Tulevaisuudessa pk-yritysten on tärkeää pysyä kehityksen aallonharjal-la sekä teknologioiden että kumppa-neiden hyödyntämisessä palveluihin liittyen. Suuret valmistavan teollisuu-den yritykset hyödyntävät erilaisia teknologioita ja teollista internetiä palveluissaan yhä kiihtyvällä tahdilla, ja pk-yritykset seuraavat hieman pe-rässä.

Erityisen hyödyllistä kumppanei-den hyödyntäminen on teollisen in-ternetiin liittyvissä palveluissa, joiden tuottamiseen ja kehitykseen vaaditaan tuntemusta muun muassa ohjelmis-toista, anturiteknologioista ja verk-koteknologioista. Kaiken kaikkiaan valmistavan teollisuuden pk-yritysten on tärkeää arvioida muuttuvassa toi-mintaympäristössään kumppaneiden merkitystä palvelukehityksessään ja palveluiden tuottamisessa uudelleen, jotta yritykset voivat pysyä suurten yritysten tahdissa. n

Ymmärrys teollisesta internetistä vaihtelee yritysten välillä.

PALVELLISTUMISPROSESSI

KUMPPANEIDEN MERKITYS

PALVELUIDEN TUOTTAMINEN SATUNNAISESTI

PALVELUIDEN KONSOLIDOINTI

YHDEN KATON ALLE

KESKITTYMINEN OMIEN

TUOTTEIDEN PALVELU-

MARKKINOILLE

PALVELU-TARJOOMAN

LAAJENTAMINEN

ASIAKKAAN TOIMINTOJEN

HALTUUN-OTTAMINEN

KUMPPANIT TUOTE-

TARJOOMAN TUKENA

KUMPPANIT PÄÄASIASSA

TUOTE-TARJOOMAN

TUKENA

KUMPPANIT PALVELUIDEN

SAATAVUUDEN LAAJENTAMISEN

TUKENA

KUMPPANIT MUKANA PALVELU-

KEHITYKSESSÄ

KUMPPANIT KIINTEÄNÄ

OSANA OMAA LIIKETOIMINTAA

Palvelullistumisprosessi ja kumppaneiden merkitys prosessin aikana.

➜ ➜ ➜ ➜


5/2015 promaint 39

KUNNOSSAPITOKÄYTTÖVARMUUS

OLEMME SAANEET viime aikoina lukea lehdistä useiden uusien kansainvälisten datakeskusinvestoijien tulemisesta Suo-meen. Suomessa datakeskustoimijoita houkuttaa viileä ilmasto ja edullinen sähkönhinta. Lisäksi rakenteilla oleva merikaapeli Suomesta Saksaan edesaut-taa Suomen houkuttelevuutta datakes-kuksien sijoituspaikaksi.

On myös ennustettu, että datakes-kusten energiankulutus tulee kaksin-kertaistumaan vuoteen 2020 mennessä kokonaiskulutuksen ollessa seitsemän prosenttia maailman sähkönkulutuk-sesta. Tällöin voidaan puhua jo merkit-tävästä teollisuuden alasta ja voidaankin sanoa, että datakeskustoimiala on yksi energiatehokkuuden kehittämisen edel-läkävijöistä.

Lisäksi datakeskusten hukkalämmön talteenottoon panostetaan nykyisin voi-makkaasti. Valmisteilla on esimerkiksi suomalaisvetoinen globaali standardi

(ERE), jossa hukkalämmön hyödyntä-minen määritellään yhdeksi keskeiseksi suorituskykymittariksi vanhemman PUE-mittarin rinnalle. Vähintäänkin yhtä tärkeää on myös datakeskusten te-hokas kunnossapito.

Kunnossapito suunnitellaan ennakkoonDatakeskusten jäähdyttämiseen tarvi-taan paljon erilaisia jäähdytys- ja ilman-vaihtojärjestelmiä sekä sähkönsyöttöön liittyviä järjestelmiä kuten muuntamoi-ta, UPS-laitteita ja varavoimayksiköitä. Lisäksi datakeskukset ovat varustettu

erilaisilla automaatio-, sammutus-, rikos- ja kulunvalvontajärjestelmillä. Kaikki nämä edellä mainitut järjestel-mät tarvitsevat hyvin ennalta suunni-teltua, oikea-aikaista ja oikeantyyppistä kunnossapitoa.

Uusien investointien myötä tulee datakeskusten suunnitelmalliseen kunnossapitoon kiinnittää huomiota. Samalla myös jo olemassa olevien kes-kusten kunnossapitotoimintoja tulee parantaa, että ne pysyvät kilpailukykyi-sinä. CSC:llä on datakeskuksia Espoossa ja Kajaanissa Reinforssin rannassa. Van-hempi datakeskus Espoossa on raken-nettu vuonna 2005 ja uudempi 2008.

Tänä vuonna insinööritoimisto Gran-

turvaa datakeskuksen korkean käytettävyydenDigitalisaation räjähdysmäisen kasvun myötä datamäärän on ennustettu kasvavan kym-menkertaisesti vuoteen 2020 mennessä. Datan tallennukseen ja käsittelyyn tarvittavia lait-teistoja varten tarvitaan datakeskuksia. Niiden erittäin luotettava toiminta on varmistettava.

Pasi Kuivalainen, Data Center Specialist,

CSC – Tieteen tietotekniikan

keskus Oy, [email protected]

Tehokas kunnossapito

Datakeskuksilla on korkeat käytettävyysvaatimukset.

39-41 PROMAINT_5-2015_Datakeskus.indd 39 10/30/15 9:17 AM

40 promaint 5/2015

lund Oy:n tekemän elinkaarianalyysin mukaan suurin osa laitteista on edelleen hyvässä kunnossa ja ne on huollettu erinomaisen hyvin. Osa laitteista puoles-taan saavuttaa elinkaarensa muutaman vuoden kuluessa ja korvausinvestointeja on edessä.

Kajaaniin vuonna 2013 ja 2014 raken-netut yksiköt ovat elinkaarensa alku-päässä ja suurempia investointitarpeita ei ole näkyvissä normaalien kunnossa-pitotoimenpiteiden lisäksi. Korvausin-vestointien osalta on hyvä tehdä pitkän tähtäimen suunnittelua tuleville vuosille eteenpäin, jotta investointien suunnitte-lu voidaan aloittaa hyvissä ajoin.

Mistä datakeskusten kunnossapito sitten koostuu? Tähän on helppo vastata. Datakeskuksilla on korkeat käytettävyys-vaatimukset ja usein puhutaankin 99,9x prosentin käytettävyysvaatimuksesta. Näin on myös CSC:n datakeskuksissa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lyhyitä käyttökatkoja vuositasolla on korkeintaan vain muutama, ja nyky-suunnittelulla täydelliset käyttökatkot on voitu minimoida melkein täysin. Tällainen katko voisi esimerkiksi reali-soitua, jos valtakunnallisessa verkossa

sattuisi sähkökatko, UPS-akkujärjes-telmässä olisi vika ja näiden lisäksi va-ravoimageneraattori ei lähtisi käyntiin. Näin jäähdytyslaitteet sekä palvelimet jäisivät ilman sähköä ja lopputuloksena datakeskus jouduttaisiin ajamaan alas. CSC:n konesaleissa tällaisia käyttökat-koksia ei ole historiassa sattunut.

Datakeskusten korkea käytettävyys asettaa tietynlaisia vaatimuksia kunnos-sapitotoimintojen organisoinnille. Jalos-tamotoiminnasta tuttuja suunniteltuja pidemmän aikavälin seisokkityyppisiä huoltokatkoksia datakeskusmaailmassa ei tunneta, eikä niihin ole mahdollisuut-ta mennä. Helposti unohdetaan kun-nossapidon merkitys käytettävyydelle, vaikka korkeasta käytettävyydestä on käytännössä turha puhua ilman toimi-vaa kunnossapitoa.

Usein datakeskuksien laitteet ovat kahdennettuja, jolloin toista varalla olevaa laitetta pystytään huoltamaan il-

man, että siitä aiheutuu tuotantokatkoja. Nykyajattelutavan mukaisesti kaikkea ei välttämättä tarvitse kahdentaa, vaan silloin riittää, kun lisätään mittaavaa ja ennakoivaa kunnossapitoa. Yleisin virhe on, että datakeskuksia ylläpidetään kiin-teistöjen tavoin tai operoidaan pelkäs-tään IT-toimialan lähtökohdista.

Datakeskuksia tulee ajatella tuotan-tolaitoksina ja kunnossapito tulisikin organisoida jo pitkät perinteet omaavien tuotantoteollisuuslaitoksien tavoin tietysti datakeskuksien omat erityispiir-teet huomioon ottaen. Datakeskusten kunnossapidossa pätevät samat lainalai-suudet kuin minkä tahansa muun tuo-tantolaitoksen kunnossapidossa. Kun-nossapito rakentuu osakokonaisuuksista ja kiteytyy toimivan kunnossapitomallin ympärille, josta se eteenpäin realisoituu tehokkaana kunnossapitostrategiana ja takaa näin datakeskuksen korkean käy-tettävyyden (Kuva 1).

Laitteille laaditaan kriittisyysluokitteluMinimissään datakeskuksilla tulee olla määriteltynä kunnossapitostrategia, jos-sa valitaan minkälaista kunnossapitoa

Datakeskuksen kunnossapito

koostuu useasta eri osa-alueesta.

KUNNOSSAPITOKÄYTTÖVARMUUS

Datakeskuksia tulee ajatel-la tuotantolaitoksina.


5/2015 promaint 41

eri kriittisyysluokan järjestelmille ja lait-teille toteutetaan. Kunnossapitostrategi-an pääpainon tulee olla merkittävästi en-nakoivassa kunnossapidossa. Osalle niin sanotuille alemman kriittisyysluokan järjestelmille voidaan soveltaa korjaavaa kunnossapitoa.

Yksinkertaisuudessaan voidaan arvioida järjestelmän, laitteen tai kom-ponentin kriittisyyttä tuotannolle ja tur-vallisuudelle, minkä perusteella tehdään karkea määrittely, kuuluuko se ennakoi-van vai korjaavan kunnossapidon piiriin (kuva 2). Näiden lisäksi datakeskuksella tulee olla toimiva kunnossapitojärjes-telmä (CMMS) huoltosuunnitelmien tekemistä ja aikataulutusta varten. Dokumentoinnin tulee myös olla ajan ta-salla, riittävä ja tallennettuna kunnossa-pitojärjestelmään, josta ne ovat helposti löydettävissä.

Usein datakeskuksissa käyttäjä ja kunnossapitäjä ovat yksi ja sama henkilö, joten monipuolinen koulutus ja riittävä ohjeistus ovat tärkeässä roolissa. Myös palvelutoimittajien hallinta tulee olla kunnossa ja vastuut selkeästi määritelty-nä. Lisäksi kaikkien näiden edellä mainit-tujen asioiden tehokkuutta on pystyttävä mittaamaan sekä tulosten perusteella määrittelemään korjaavat tai parantavat toimenpiteet. Näistä kaikista osa-alueista

muodostuu toimiva datakeskusten kun-nossapito.

Ennakoivaa kunnossapitoa data-keskuksissa suoritetaan muun muassa jäähdytysjärjestelmille, sähkönjakelu-laitteistoille, varavoimakoneille, UPS- ja turvajärjestelmille. Vedenjäähdytys-koneet huolletaan kerran vuodessa ja kompressorien kuntoa seurataan öljy-analyysein. Lauhduttimet huolletaan, pestään ja tarkistetaan silmämääräisesti kaksi kertaa vuodessa. Painelaitteille tehdään kattavat määräaikaistarkastuk-set. Dieselgeneraattorit koekäytetään ja huolletaan säännöllisesti. Muuntamoille ja jakokeskuksille suoritetaan lämpöku-vaukset kerran vuodessa.

Näillä toimenpiteillä varmistetaan ennakoivasti, että järjestelmät pysyvät toimintakunnossa. Aina ennakointikaan ei välttämättä riitä vaan laite vioittuu ennalta arvaamattomasta syystä, jolloin joudutaan tekemään korjaavaa kunnos-sapitoa. Osalle vähemmän kriittisille laitteille korjaava kunnossapito on myös selkeä strateginen valinta.

CSC:llä käytössä olevaan kunnossa-pitojärjestelmään on jokaiselle laitteelle määritelty viikkotasoinen ennakkohuol-to-ohjelma, jonka mukaan huoltotoi-menpiteet toteutetaan sekä seurataan tulevia tai mahdollisesti myöhässä olevia toimenpiteitä. Datakeskuksen laitetila-henkilöstön tehtävänä on seurata huolto-ohjelman toteutumista sekä puuttua tarvittaessa epäkohtiin.

Huollon tekijän vastuulla on käydä kuittaamassa työ valmiiksi sekä liittää järjestelmään tarvittavat huoltodoku-mentit. Lisäksi kunnossapitojärjes-telmän käyttöpäiväkirjaan tehdään merkinnät ylläpitäjien viikkokierroksilla havaitsemista puutteista tai vioista sekä kirjataan niistä erilliset vikailmoitukset järjestelmään.

Näin saadaan laitteiden vikahisto-ria tallennettua ja sitä pystytään hyö-dyntämään myöhemmin tutkittaessa laitteiden vikaantumisen juurisyytä (RCFA), vikaantumistaajuutta (MTBF), tekemään parantavia toimenpiteitä tai ottamaan vika huomioon tehtäessä kor-vausinvestointia.

Jatkuva parantaminen auttaa kehittymäänOnkin erittäin tärkeää, että datakeskus-ten kunnossapidosta vastaava henkilö pääsee osallistumaan suunnitelmien kommentointiin jo investointien suun-nitteluvaiheessa, jotta osataan ottaa huo-

mioon tulevaisuuden huoltotarpeet sekä parantamaan uuden laitteen käyttövar-muutta. Jatkuva parantaminen datakes-kusympäristössä onkin yksi tärkeimmis-tä huomioon otettavista seikoista.

Yhtä tärkeää on osaavan kunnossa-pitoalihankintaverkoston käyttö. Usein datakeskukset työllistävät vain muuta-mia ihmisiä ja kunnossapito on pitkälti ulkoistettua. Tätä myöten myös käyttä-jäkunnossapito on normaalia toimintaa

datakeskusmaailmassa. Datakeskukset toimivat tuotannossa 24/7 periaatteella ja toimivat päivystyskäytännöt sekä lyhyet vasteajat ovat toiminnan perus-edellytys.

Kuten muuallakin teollisuudessa myös datakeskuksissa pyritään kus-tannustehokkaaseen kunnossapitoon, ei alisuoriteta, mutta ei myöskään ylisuoriteta, optimoidaan ja haetaan kultaista keskitietä, jolla taataan korkea käytettävyys. Datakeskuksissa on myös työturvallisuuden kannalta paljon huo-mioitavia laitteita ja työtapaturman riski on aina olemassa. Palvelutoimittajien turvallinen työskentely tulee varmistaa riittävän perehdyttämisen ja koulutta-misen kautta sekä vastuuttaa palvelutoi-mittaja toimimaan yrityksen työturvalli-suuskulttuurin mukaisesti.

Tiivistetysti voidaan sanoa, että datakeskuksien kunnossapito on par-haimmillaan, kun yhdistetään parhaat käytännöt käyttöön poikkitieteellisesti perinteisestä teollisuudesta, kiinteistö-huollosta ja IT-toimialalta. Tällä tavalla saadaan taattua laitteiden korkea käytet-tävyys sekä luotua lisäarvoa asiakkaalle IT-järjestelmien palveluvarmuutena.

CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima tieteen tietotekniikan keskus. CSC on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka tarjoaa korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja yrityksille tieto-teknistä tukea ja resursseja: konesali-, mallinnus-, laskenta- ja tietopalveluja. Tutkijat voivat käyttää Suomen laajinta tieteellisten ohjelmistojen ja tieteen tietokantojen valikoimaa sekä Suomen tehokkaimpia supertietokoneita Funet-tietoliikenneyhteyksien kautta. CSC:n datakeskukset sijaitsevat Espoossa ja Kajaanissa Reinforssin rannassa. n

Korjaavan ja ennakoivan kunnossapidon prosessikaavio.

KUNNOSSAPITO

Täydelliset käyttökatkot on voitu minimoida.


42 promaint 5/2015

VOITELU TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

KAUKANA OVAT ajat, jolloin kaivosten ilmanlaatua tarkkailtiin kanarialintujen avulla. Nykyisin kaivoksiin viedään val-tava määrä laitteita ja teknologiaa paran-tamaan työntekijöiden turvallisuutta.

Liikuteltavat koneet ovat keskeinen tekijä kaivoksen tuottavuudelle, ja maanalainen kaivos vaatii tehokkaat tuuletus- ja ilmanvaihtojärjestelmät. Pöly, vesi, kaasut ja jätteet asettavat tuu-letukselle kovat vaatimukset, sillä työn-tekijöiden turvallisuus on varmistettava kaikissa olosuhteissa.

Tuuletusjärjestelmät puhdistavat kaivoksen ilman, säätelevät lämpötilaa ja tuottavat happea niin työntekijöiden kuin dieselkäyttöisten kaivoskoneiden tarpeisiin. Voiteluaineilla on keskeinen merkitys tuuletuksen ja ilmanvaihdon toimintakunnon varmistamisessa.

Tehokas jäähdytys varmistaa toiminnanKuten kaikilla muillakin teollisuuden-aloilla, kaivosten toimintaoloja säädel-lään tarkasti. Tyypillisesti maanalaisen kaivoksen lämpötilan on oltava alle 35

astetta ilmankosteudesta riippuen.Ensimmäinen kaivoksen jäähdy-

tysjärjestelmä otettiin käyttöön Morro Velhossa, Brasiliassa vuonna 1919. Sen jälkeen kaivosten jäähdytysjärjestelmi-en käyttö on kasvanut eksponentiaali-sesti turvamääräysten tiukentumisen ja ilmanvaihtoteknologian kehityksen myötä.

Nykyaikaisten kaivosten tuuletusjär-jestelmiin kuuluu jäähdytysyksiköitä, haihdutuslauhduttimia, tuulettimia, suihkupumppuja, kanavia ja putkia. Useissa näistä komponenteista on käy-tössä tarkoin räätälöityjä voiteluaineita.

Kaivoksen lämpötilaan vaikuttavat sijainti, ympäristö ja syvyys. Mitä sy-vemmälle mennään, sitä lämpimäm-mäksi käy. Maailman syvin kaivos on Etelä-Afrikan Mponengissa sijaitseva kultakaivos, jonka 380 kilometriä pit-kien tunnelien syvin kohta ulottuu 3,9 kilometriä maanpinnan alapuolelle. Kiven lämpötila nousee syvyyksissä jopa 60 asteeseen. Lämpötila pidetään siedet-tävänä pumppaamalla tunneleihin 6 000 tonnia jäätä vuorokaudessa.

Voiteluaineen sekoittuvuus on tärkeäUseat nykyaikaiset teolliset jäähdytys-järjestelmät perustuvat kompressioon, jolloin jäähdytys tapahtuu haihdut-tamalla jäähdytysnestettä. Niitä ovat muun muassa fluoratut hiilivedyt

(HFC), hydrofluoro-olefinit (HFO), hiili-vedyt (HC), ammoniakki ja hiilidioksidi (CO2). Jäähdytysaineen laatu, kompres-sorin tyyppi ja haihduttimen lämpötila määrittävät voiteluaineteknologian ja viskositeettivalikoiman. Lisäksi on huo-mioitava jäähdytysnesteen ja voiteluai-neen seoksen liukoisuus ja sekoittuvuus.

Voiteluaineen sekoittuvuus jäähdy-tysaineen kanssa haihdutuslämpötilassa on ratkaisevan tärkeää sekoitussovel-luksissa, joita ovat järjestelmät ilman öljynerottimia. Jäähdytysnesteen ja voiteluaineen sekoitus ei saa erottua haihduttimessa laajentuessaan, jotta sekoitus voi kulkea kompressoriin. Jos aineet erottuvat sopimattoman sekoittu-vuuden vuoksi, neste on vaarassa jäädä haihduttimeen. Tästä aiheutuu huomat-tava jäähdytystehon lasku sekä häiriöitä kompressorin toimintaan.

Sekä korkea paine että lämpötila aihe-uttavat kompressorissa öljyn viskositee-tin heikkenemistä, joka liittyy jäähdytys-nesteen liukoisuuteen voiteluaineessa. Viskositeetin aleneminen vaikuttaa kulumissuojaan.

Viskositeetin heikkenemisen vaiku-tuksia voidaan vähentää valitsemalla oikea voiteluaine ja viskositeetti. Exxon-Mobil tarjoaa täyden valikoiman erilais-ten kaivoskoneiden vaatimukset täyttä-viä voiteluaineita eri sekoittuvuuksilla erilaisiin viskositeetteihin, paineisiin ja lämpötiloihin.

Mohamed MouradIndustrial

Marketing Advisor, ExxonMobil

Syvyyksissä tarvit aan raitista ilmaa

42-43 PROMAINT_5-2015_Exxon.indd 42 10/30/15 9:04 AM

5/2015 promaint 43

TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

Erikoisvoiteluaineet auttavat jäähdytyslaitteissaMarkkinoilla on laaja valikoima edis-tyneitä voiteluaineita kaikille jääh-dytyslaitteille, kuten ammoniakkia, hydrofluoro-olefinia ja hiilidioksidia käyttäville. Mobil EALTM (Environmen-tal Awareness Lubricants) Arctic -sarjan synteettiset voiteluaineet on suunni-teltu hiilivetyä ja hydrofluoro-olefinia käyttäville jäähdytyskompressoreille ja -järjestelmille.

Nämä voiteluaineet on muodostettu synteettisistä polyoliestereistä (POE) ja ne tarjoavat erinomaiset voiteluominai-suudet, kulumissuojan sekä kemiallisen ja termisen vakauden. Voiteluaineet ovat riittävän sekoittuvia fluorattujen hiilive-ty- ja hydrofluoro-olefinijäähdytysnes-teiden kanssa. Lisäksi niiden viskositeet-ti-, lämpötila- ja painesuhteet sopivat yhteen useiden fluorattujen hiilivetyjen ja hydrofluoro-olefinien kanssa.

Suuret ammoniakkia käyttävät jääh-dytysjärjestelmät on varustettu öljyne-rottimilla ja siksi on käytettävä voitelu-ainetta, joka ei sekoitu jäähdytysnesteen kanssa ja jonka haihtumispaine on ma-tala öljyn siirtymisen minimoimiseksi. Markkinoilla olevia PolyAlphaOlefini (PAO) -pohjaisia voiteluaineita suosi-tellaan erittäin korkeissa lämpötiloissa käytettäviin jäähdytyskompressoreihin sekä erittäin alhaista haihtumislämpöti-laa hyödyntäviin järjestelmiin.

Näiden öljyjen liukoisuus ja sekoit-tuvuus useimpien jäähdytysnesteiden kanssa on alhainen, minkä ansiosta ne muodostavat paksumman kalvon pai-neessa. Tämä voi vähentää vuotoja akselitiivisteissä. Öljyt toimivat vaativissa olosuhteissa jäähdytysnes-teenä käytettävän ammo-niakin kanssa tehokkaasti alhaisen lämpötilan korke-an viskositeetti-indeksin ja hyvän juoksevuuden ansiosta.

Öljy sopii myös laittei-siin, joissa käytetään hiili-dioksidin kanssa huonosti tai ei lainkaan sekoittuvia jäähdytysnesteitä. Lisäksi se on National Sanitary Foundation (NSF) H-1 -rekisteröity ja soveltuu sa-tunnaisiin elintarvikekosketuksiin. Vali-koimaan sisältyy myös täyssynteettinen erikoisöljy, joka on suunniteltu suuriin, ammoniakkia käyttäviin jäähdytyskom-pressoreihin.

Kompressorijäähdytys vaatii oman ratkaisunMonet nykyaikaiset jäähdytyskompres-sorit käyttävät ammoniakkia jäähdy-tysnesteenä. Ei-sekoittuviin laitteisiin kehitetyt vahattomat PAO-voiteluaineet tarjoavat hyvän voitelun teollisuuden ja kaupan kompressoreille sekä lämpö-

pumppujen jäähdytysjärjestelmille. Ne ovat tarjonneet käyttöetuja myös ammo-niakkipohjaisissa järjestelmissä.

PAO-pohjaisten voiteluaineiden viskositeetti on alhaisissa lämpötiloissa merkittävästi pienempi kuin mineraali-nafteeni- tai mineraalipa-rafiinipohjaisilla voiteluai-neilla. Tämän vuoksi tuo-tantolaitosten tehokkuus paranee, sillä lämpötilaan vaikuttava eristävä öljyker-ros voidaan minimoida.

Öljyillä on erinomainen lämpö-, hapettumis- ja kemiallinen vakaus, mikä pidentää käyttöikää. Sen avulla voidaan alentaa

kunnossapitokuluja, pidentää öljyn-vaihtovälejä ja suodattimien käyttöikää sekä vähentää vuotoja akselitiivisteissä tehokkaammin kuin normaaleilla mine-raaliöljyillä.

Maanalaisessa kaivostoiminnassa niin ihmiset kuin koneetkin joutuvat ää-rirajoille. Voiteluaineet ovat olennaisia laitteiden ja ilmanvaihdon turvallisessa ja tehokkaassa toiminnassa. Tuuletus-järjestelmien oikea voitelu suojaa koste-udelta, pölyltä ja muilta epäpuhtauksilta, mikä suojaa laitteita kulumiselta ja te-hostaa tuottavuutta. Nykyaikainen voi-teluaineteknologia helpottaa syvyyksissä työskentelyä merkittävästi. n

Kaivostoiminta vaatii koneilta erittäin paljon. Tuuletus ja ilmanvaihto ovat merkittävässä roolissa työntekijöiden ja laitteiden turvallisuuden varmistamisessa. Voiteluaineilla on keskeinen merkitys kaivosten luotettavassa ja tehokkaassa ilmanvaihdossa.

Voiteluaine-teknologia helpottaa syvyyksissä työskentelyä merkittävästi.

Syvyyksissä tarvit aan raitista ilmaa

42-43 PROMAINT_5-2015_Exxon.indd 43 10/30/15 9:04 AM

44 promaint 5/2015

TYÖTURVALLISUUS MATERIAALITEKNIIKKA

TUTKIJA Mirella Miettinen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että nanohiukkasten lukumääräpitoisuuksia työpaikoilla ei ole yleensä mitattu, vaikka esimerkiksi leipomoissa ja hitsaustyössä nanohiuk-kasten lukumääräpitoisuudet ovat suu-ria, massapitoisuuksien tosin jäädessä pieniksi.

Eri lähteistä peräisin olevien nanohiukkasten ominaisuudet, kuten muoto, koostumus ja kiteisyys, voidaan selvittää käyttäen muun muassa elektro-nimikroskopiaa.

Suomessa ei ole annettu työhygiee-nistä raja-arvoa hiukkasmaiselle työ-paikkailman epäpuhtaudelle lukumää-räpitoisuutena, eikä nanohiukkasten ominaisuuksia ole juuri tutkittu.

– Työympäristössä nanohiukkasia tuottavan prosessin aiheuttama sairas-tumisen riski arvioidaan mahdollisesti liian pieneksi.

– Erityisen riskin altistumiselle

muodostavat pienet työpaikat, joilla ei ole riittävästi tietoa suojautumisen tar-peesta.

Turvallisuus on haasteNanohiukkasiin pohjautuvan teknolo-gian kehitys tarjoaa suuria odotuksia, mutta sisältää myös riskejä. Muun muas-sa suksissa ja hammastahnoissa käytet-täviin teollisesti tuotettuihin nanohiuk-kasiin liittyy suuri turvallisuushaaste, koska niille altistuu koko ajan suurempi määrä ihmisiä. Teollisuuden odotukset nanoteknologian, aineen hyödyntämi-sen nanokoossa, tiimoilta kasvavat kui-

tenkin koko ajan. Nanohiukkaset ovat mukana muun muassa aurinkovoiteissa, tennismailoissa, ruuveissa ja tekstiileis-sä. Nanoteknologia mahdollistaa kevyet ja lujat materiaalit, paremmat tietoko-neet ja uudenlaiset lääkkeet.

Nanohiukkasille altistuvia työnteki-jöitä arvioidaan olevan maailmassa nyt noin kolme miljoonaa. Altistuvien kulut-tajien määrä on satoja miljoonia.

Koe-eläintutkimusten perusteel-la voidaan arvioida, että mahdollisia terveyshaittoja ihmiselle voivat olla keuhkotulehdus ja keuhkojen arpeutu-minen, vaikutukset verenkiertoelimis-töön, myrkyllinen vaikutus perintöteki-jöihin ja mahdollisesti aivoihin. Lisäksi eräät uudet tutkimukset viittaavat sii-hen, että tietynlaiset, asbestia muistut-tavat, hiilinanoputket voivat aiheuttaa syöpää.

Erilaisia teollisia nanohiukkasia on kuitenkin kymmeniätuhansia. Suurin

Nanohiukkaset leijuvat työpaikoillaNanohiukkaset muodostavat oman erityisryhmänsä ilman hiukkasmaisten epäpuhtauksi-en joukossa. Itä-Suomen yliopiston tutkijat mittasivat Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa nanohiukkasten lukumääräpitoisuuksia eri työpaikoilla: leipomoissa, puuse-pänverstaassa ja hitsaushallissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa nanokokoluokan hiukkasille altistumista työpaikoilla. Teksti Esko Kukkonen

Erilaisia teollisia nanohiukkasia on

kymmeniätuhansia.

Erityisen riskialttiita ovat pienet työpaikat, joissa ei ole riittävästi tietoa suojautumisesta.

44-45 PROMAINT_5-2015_Nanohiukkaset.indd 44 30.10.2015 12.38

MATERIAALITEKNIIKKA

osa nanohiukkasista on todennäköisesti ihmisille haitattomia tai vain vähän hai-tallisia, arvelevat tutkijat. Suuri haaste tällä hetkellä onkin kehittää menetel-miä, joilla voidaan tunnistaa mahdolli-sesti haitalliset synteettiset nanohiukka-set haitattomista.

Nanohiukkasten ominaisuudet riippuvat niiden lähteestäNanohiukkasten ominaisuudet riip-puvat niitä tuottavasta prosessista. Nanohiukkaset voivat olla esimerkiksi pallomaisia tai ketjuuntuneita, tiheitä tai huokoisia, orgaanisia, epäorgaanisia tai näiden yhdistelmiä, kiteisiä tai amor-fisia. Nanohiukkasten ominaisuuksista riippuu, miten ne kulkeutuvat ja vaikut-tavat elimistössä.

– Tällä hetkellä ei ole yksimielisyyt-tä siitä, mikä suure kuvaa parhaiten nanohiukkasten haitallisuutta. Hiuk-kaskoon ja hiukkaskokojakauman lisäksi muun muassa hiukkasten muoto, pinta-ala, sähkövaraus, pinnan kemiallinen koostumus, kidemuoto ja liukoisuus ovat tekijöitä, jotka pitäisi määrittää arvioita-

essa nanohiukkasten terveysvaikutuksia, Mirella Miettinen sanoo.

– Nanohiukkasten ulkomitoista yksi tai useampi on määritelmän mukaan 1-100 nanometriä. Suuren lukumäärä-pitoisuutensa vuoksi nanohiukkaset takertuvat helposti toisiinsa törmäysten seurauksena muodostaen ryppäitä tai ketjuja, joten nanorakenteisia hiukkasia löytyy suuremmistakin hiukkasista.

Itä-Suomen yliopiston uusi raporttiItä-Suomen yliopiston ympäristötie-teen laitoksen raportti Nanohiukkasten merkityksestä ja vaikutuksesta valmistui hiljattain. Siinä saatiin merkittävää lisä-tietoa nanohiukkasten esiintymisestä, niiden lähteistä sekä koostumuksesta

erilaisissa työympäristöissä.– Tutkitut työympäristöt, kaksi leipo-

moa, puusepänliike sekä hitsauskonepa-ja eivät olleet varsinaisen nanoteknolo-gian tuotantotiloja, vaan aivan tavallisia työtiloja, joissa nanohiukkasia kuitenkin esiintyy. Monissa tiloissa hiukkasten kokojakauma ja määrä vaihtelivat suu-resti. Pahimmillaan pitoisuudet nousivat korkeiksi.

– Tehokkaat kohdepoistot puusepän työtiloissa ja hyvä ilmanvaihdon tehok-kuus hitsaustyöpajoissa vähensi selvästi nanohiukkasten määrää ilmassa. Tieten-kin myös tuotantotekniikan muutoksilla voidaan niiden määrää pienentää.

Tutkimus antoi tutkijoiden mukaan uutta tietoa nanohiukkasten määristä työpaikkojen ilmassa ja niiden terveys-vaikutuksista. Lisätutkimus on silti edel-leen tarpeen. n

Tutkimusraportti. Kuinka paljon ja mil-laisille nanohiukkasille altistutaan Suomessa? Työsuojelurahaston hankkeen 114255 loppu-raportti. Mirella Miettinen & al. Itä-Suomen yliopisto ympäristötieteen laitos 2015.

Nanohiukkasten ominaisuudet riippuvat niitä

tuottavasta prosessista.

www.konepajamessut.fi www.konepajamessut.fi

15.–17.3.2016 Tampereen messu- ja Urheilukeskus

messutapahtuma joka palveleE

10 000 konepajaa

Lue lisää netistäwww.konepajamessut.fi

ohutlevytuotekilpailu

1/20

11

[ www .shy-hitsaus .net ]

39

UUSIA JÄSENIÄ

YRITYSJÄSENET

Finfocus Instruments Oy, Helsinki Insteam Oy, Turku Outokumpu Stainless Oy, Tornio

HENKILÖJÄSENET

Helsingin paikallisosastoHeiskanen Mikko Konecranes Finland Oy Jespersen Lotti Oy Oripipe Ab Lappalainen Ilkka Laserplus Oy Jenni Ari Kleinhans Peggy Kone Cranes Silerinne Jukka Procatec Oy Siniluoro Jani ABB Toikka Osmo Dinworks Oy Jyväskylän paikallisosastoViinikainen Aki Inspecta Oy Kuopion paikallisosastoKorhonen Janne Oulun Yliopisto Purhonen Tero Naaraharju Oy Holopainen Jarmo Komas Oy Miettinen Tero Savon aikuis- ja ammattiopisto Lahden paikallisosastoNaukkarinen Toni Stala Oy Toivonen Marko Lahden Lämpökäsitteöly Oy Miikkulainen Tapani Koulutuskeskus Salpaus Niemioja Antti Inspecta Tarkastus Oy Panula Ari Inspecta Oy Oulun paikallisosastoKanerva Sampo Oy AGA Ab Maikkula Tapio Tmi T Maikkula

Pohjanmaan paikallisosastoLuomala Sauli Ab A. Häggblom Oy Ketola Arto Wel-Mach OyOjala Juho Keski-Pohjanmaan aikuisopistoMaanselkä Tero Steel Production Maanselkä Oy Pohjois-Karjalan paikallisosastoHaajanen Markus LUT Kruuti Harri MSK/Junkkari Oy Muhonen Jukka ABB Oy Mustonen Janne Ins.tsto Kupiainen Oy Peinola Petri Outotec Turula Oy Toivanen Ari John Deere Forestry Oy Voutilainen Timo Outokummun metalli Oy

Raahen seudun paikallisosastoPudas Tommi YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy Satakunnan paikallisosastoHeikkilä Tero Bureau Veritas Kallioinen Marko Technip Offshore Finland Taipalmaa Petri TOF Vainio Olli-Pekka Bureau Veritas Savonlinnan paikallisosastoNykänen Tomi Eri-Systems Oy Saimaan paikallisosastoTupala Tuomo LUT Töller Erkki YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Väistö Tapio LUT/ Laser Satakunnan paikallisosastoPeipponen Oskari Bronto Skylift Oy Ab Pori Lepistö Jari Länsirannikon koulutus Oy Winnova Taipalmaa Petri Technip Offshore Finland Oy Tampereen paikallisosastoHallikainen Ari Ammatti-instituutti Iisakki Ilkka Harri Fingo Eco Oy Salmiärvi Jari Asepaja Jari Salmijärvi tmi Turun paikallisosastoForsgren Mikael Fälden Mikko STX Europe Herrala Minna STX Europe Hurskainen Ville Valmet Automative Kavonius Seppo STX Finland Oy Kesäläinen Hannu Gav Group Oy Kurki Kari STX Europe Kuusinen Heikki STX Europe Ollikainen Janne STX Europe Sirkka Paavo Cadring Oy Siivonen Kari Uutechnic OY Valu Tuomas STX Europe

Samaan aikaan myös

NÄE koneet ja laitteet kilpailukykyiselle teollisuudelle

» Metallintyöstökoneet » Levykoneet

» Työkalut » Automaatio ja robotiikka

» Hitsaus ja liittäminen

» Kunnossapito ja teollisuuden palvelut

Uutuus

44-45 PROMAINT_5-2015_Nanohiukkaset.indd 45 30.10.2015 12.38

46 promaint 5/2015

TUOTANTOTEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN RAHOITUS

SUOMI JA suomalainen teollisuus ovat kansainvälisesti tunnettuja jatkuvasta sitoutumisestaan innovaatioon ja tekno-logiakehitykseen. Suomessa on korkea-tasoista osaamista, ja teollisuuden ar-vonlisäys onkin Pohjoismaiden korkein – 17 prosenttia bruttokansantuotteesta. Näistä tekijöistä huolimatta Suomen teollisuuden kansainvälinen kilpailuky-ky on selkeästi heikentynyt suhteessa muihin teollisuusmaihin.

Monien suomalaisten teollisuusyri-tysten liikevaihto on supistunut kysyn-nän laskiessa ja vientimarkkinaosuuk-sien pienentyessä. Suomalaisen teolli-suuden kilpailukyvyn kehittäminen on erittäin tärkeää Suomen yleisen talous-tilanteen parantamisen ja työpaikkojen turvaamisen kannalta.

Investoinnit alenivat 40 prosenttiaErityisesti teollisuussektori on pääoma-valtainen ala, jonka tuotanto voi olla hy-vinkin riippuvaista kalliista, korkealaa-tuisista ja yrityksen tarpeisiin suunnitel-luista teollisuuden koneista ja laitteista. Ajan tasalla olevan teknologian käyttö vaikuttaa kustannuksiin ja tuottavuu-teen positiivisesti. Talouskriisi aiheutti teollisuuden kiinteiden investointien

alenemisen jopa 40 prosentilla vuosien 2008 ja 2010 välisenä aikana (1).

Harvinaisen jyrkästi putosivat eten-kin kone- ja laiteinvestoinnit, joiden arvo laski 1990-luvun laman aikaiselle tasolle (1). Vuoden 2010 jälkeen kone- ja laiteinvestointien taso on kääntynyt hitaaseen kasvuun, mutta se ei ole vielä palannut vuotta 2008 edeltäneisiin lukemiin. Erityisesti teollisuusmaissa teollisuuden koneiden ja laitteiden uu-siminen ja kaluston laajentaminen ovat oleellisia rakennuspalikoita yritysten kestävän kasvun takaamiseksi.

Vaikeuksia investointien rahoituksessaSuuret kone- ja laiteinvestoinnit voivat olla hyvinkin arvokkaita hankintoja,

Rahoita investointisi leasingilläKone- laiteinvestointien taso ei ole vieläkään palannut vuotta 2008 edeltävälle tasolle. Suuri syy on rahoituksen puute. Leasing-rahoitus voi toimia tässä ratkaisuna.

Jarkko Laukkanen, Sales Manager

Industry, Siemens Financial Services AB,

sivuliike Suomessa, jarkko.laukkanen@

siemens.com

46-47 PROMAINT_5-2015_Leasing.indd 46 10/30/15 8:52 AM

5/2015 promaint 47

RAHOITUS

jotka aiheuttavat loven yrityksen kas-savirtaan ja sitouttavat käyttöpääomaa tarpeettoman paljon. Vastaavasti käyt-töpääoman sitoutuminen vähentää yritysten taloudellista joustavuutta. Ulkoisen rahoituksen saaminen kone- ja laiteinvestointien toteuttamista varten voi olla yrityksen taloudellisesta asemas-ta riippuen hyvinkin vaikeaa.

Näitä havaintoja tukevat Suomen Pankin vuonna 2013 toteuttaman rahoi-tuskyselyn tulokset. Kyselyn mukaan suurin syy ulkoisen rahoituksen hakemi-selle ovat kone- ja laiteinvestoinnit (2). Lähes 40 prosenttia mikroyrityksistä, pienistä ja keskisuurista yrityksistä sekä noin 20 prosenttia suurista yrityksistä kohtasi vaikeuksia hakiessaan ulkoista rahoitusta toiminnan ja investointien rahoittamiseksi vuonna 2013.

Suomen Pankin mukaan eniten vai-keuksia saada rahoitusta suhteessa mui-hin kyselyyn vastanneisiin yrityksiin oli niillä, joiden kannattavuus tai liikevaihto oli heikentynyt viimeisten 12 kuukauden aikana. Toisaalta juuri nämä yritykset, joiden kannattavuus on laskussa, tarvit-sisivat uusia investointeja usein kaikkein kipeimmin.

Leasingrahoitus mahdollistaa hankintojaNykypäivän haastavassa taloustilan-teessa teollisuusyritysten tulisi harkita ja vertailla erilaisia rahoitusstrategioita laite- ja koneinvestointien toteuttami-seksi. Kohdevakuudelliset rahoitusme-netelmät, kuten leasing ja vuokraus, ovat varteenotettavia vaihtoehtoja yrityksille, jotka eivät halua sitouttaa käyttöpää-omaa laiteinvestointeihin tai haluavat

löytää joustavampia ratkaisuja laitein-vestointien toteuttamiseksi.

Kohdevakuudellinen rahoitus antaa yrityksille mahdollisuuden toteuttaa investointeja entistä kustannustehok-kaammin perinteisempien pääomara-hoituksen tai pankkilainojen sijasta. Leasingrahoituksen mahdollistamat teknologiainvestoinnit tuovat muka-naan muita etuja, kuten esimerkiksi parannuksia energiatehokkuudessa, tuottavuudessa ja kilpailuasemassa.

Leasingin kysyntä vahvistuneeKohdevakuudelliset rahoitusratkaisut voivat siis olla tärkeitä investointien mahdollistajia, mikä heijastuu Siemens Financial Servicesin tuottaman kan-sainvälisen tutkimuksen tuloksissa. 72 prosenttia kyselyyn vastanneista teollisuuden laite- ja konevalmistajista kertoi teollisuusasiakkaidensa kärsi-vän kiristyvistä koneisiin ja laitteisiin liittyvistä budjettivaatimuksista, mikä todennäköisesti vahvistaa esimerkiksi leasingrahoituksen kysyntää entisestään tulevina vuosina.

Kyselyyn vastanneista teollisuuden kone- ja laitteistovalmistajista 84 pro-senttia kertoi asiakkaidensa kohdan-neen vaikeuksia hakiessaan ulkoista rahoitusta kone- ja laiteinvestoinneil-leen pankeilta (3). Monet tutkimukseen

vastanneista laite- ja konevalmistajista painottivat juuri leasingrahoituksen ole-van sopivin ratkaisu heidän asiakkaiden-sa tarpeisiin rahoituksen räätälöinnin tuomien mahdollisuuksien ansiosta.

Ennakoi koko elinkaaren kustannuksetLeasingrahoitussopimuksesta riippu-en leasingsopimukseen voidaan liittää myös laitteiston tai teknologian koko elinkaarta koskettavia kustannuksia erilaisten palveluiden muodossa. Esi-merkiksi laitteiston asennus, huolto, uusiminen, kierrätys ja poisto voivat kuulua leasingsopimukseen liittyviin palveluihin.

Laitteiston elinkaareen liittyvien palveluiden lisääminen leasingsopi-mukseen auttaa yritystä näkemään laitteiston tai teknologian omistuksen kokonaiskustannukset entistä helpom-min. Rahoitusratkaisut voivat sisältää mahdollisuuden tuleviin kone- ja laite-päivityksiin.

Kun teknologia kehittyy entistä no-peammin ja laitteiden sekä koneiden päivitykset tapahtuvat tiheämmin, uu-simpien innovaatioiden hyödyntäminen on teollisuusyrityksille yhä tärkeämpää. Kohdevakuudellisia rahoitusmetodeja hyödyntäen yritykset voivat pysyä tek-nologiakehityksen tahdissa mahdolli-simman tehokkaasti ja kestävästi.

Tuotantoteollisuudella on strategi-sesti tärkeä rooli Suomen taloudessa. Pysyäkseen kansainvälisen kilpailun asettamien paineiden perässä suomalai-sen teollisuuden täytyy yrittää erottua joukosta valmistamalla erikoistuneita ja hienostuneita tuotteita. Tämä vaatii teollisuusyrityksiltä vankkaa sitoutu-mista edelläkävijäteknologiaan, joka näkyy taloudellisessa asemassa ja tehok-kuudessa.

Teollisuusyritysten tulee kehittää Suomen teollisuuden kestävän kasvun mahdollistamiseksi sijoitusstrategioita, jotka eivät pelkästään lisää tuotantoa, vaan myös maksimoivat yritysten talou-dellista joustavuutta. n

Lähdeaineisto:(1) Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, Investoinnit Suomessa, 2012 http://www.etla.fi/wp-content/uplo-ads/2012/09/dp1267.pdf(2) Suomen Pankki, Yritysrahoitus-kysely 2013, http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvi-tykset_ja_raportit/rahoituskyselyt/Documents/YRK_2013/YRK_2013_A4.pdf(3) Siemens Financial Services, Making the Upgrade, 2013 http://finance.siemens.com/financialservices/uk/press/content/documents/whitepaper_2013_ma-king-the-up-grade.pdf

Suuret kone- ja laiteinves-toinnit voivat olla hyvinkin arvokkaita hankintoja.

46-47 PROMAINT_5-2015_Leasing.indd 47 10/30/15 8:52 AM

MILLOIN?MITÄ?

MISSÄ?

KUNNOSSAPIDOSSA TAPAHTUU

Mitä Milloin MissäFundamentals of Physical Asset Management 17.–18.11.2015 Sokos Hotel Flamingo, – Fyysisen omaisuuden hallinnan perusteet VantaaKuntoon perustuva kunnossapito 25.–26.11.2015 Original Sokos Hotel VantaaVoitelupäivät 2015 1.–2.12.2015 Suomen Ilmailumuseo, VantaaStop+Go Turku 2016 16.–17.2.2016 Logomo, TurkuStop+Go Kouvola 2016 20.–21.4.2016 Sami Hyypiä –areena, KouvolaPohjoinen Teollisuus 2016 25.–26.5.2016 Ouluhalli

Nro.1 ilmestyy 24.2. | ilmoitusaineistot 10.2. Teemoina muun muassa metalli- ja konepajateolli-suus, hitsaustekniikka, pin-tatekniikka. Lisäjakelu: Konepaja + Nordic Welding, 15.–17.3.2016, Tampereen Messukeskus.

Nro.2 ilmestyy 12.4. | ilmoitusaineistot 29.3.

Erikoisnumero: Osto-opas yhdistelmänumeroTeemoina muun muassa voitelu, hydrauliikka ja pneumatiikka.Lisäjakelu: Pohjoinen Teollisuus, 25.-26.5.2016, Ouluhalli


Erikoisnumero: Pohjoinen Teollisuus -messuopasTeemoina muun muassa kaivosten kunnossapito, sähköistys ja automaatio, kunnonvalvonta ja kunnossapito, nostolaitteet ja kuljettimet.Lisäjakelu: Pohjoinen Teollisuus, 25.-26.5.2016, Ouluhalli


Erikoisnumero: Energia 2016Teemoina muun muassa voimalaitokset, energia, ympäristö- ja yhdyskunta-tekniikka, pumppaus, teollisuusputkistot.Lisäjakelu: Jäte, Vesi, Ympäristö, 12.-14.10.2016, Helsingin Messukes-kus sekä Energia, 25.-27.10.2016, Tampereen Messukeskus.

Nro.5 ilmestyy 7.12. | ilmoitusaineistot 23.11. Teemoina muun muassa tutkimus, tuotekehitys, koulutus, tarkastus ja testa-us sekä tietojärjestelmät.

Ilmestyminen ja lisäjakelut vuonna 2016promaint

48_Promaint_5-2015_seurnro.indd 48 30.10.2015 12.33

5/2015 promaint 49

Tule mukaan toimikuntiin!Yhdistyksen toimikuntiin on liittynyt jo yli sata jäsentämme osallistumaan itsensä ja kunnossa pito alan kehittämi-seen! Mukana oleminen on nähty hyvänä muun muassa oman ammatillisen kehittymisen kannalta sekä verkot-tumismahdollisuutena muihin toimikuntalaisiin. Lisähyötyä ovat tuoneet kokoukset osallistujayritysten tiloissa ja mahdollisuus saada tukea omassa yrityksessä kohdattujen ongelmien ratkaisemiseen toimikuntatyön kautta.

KUNNOSSAPITOYHDISTYS Promaint ry:n toiminnan yksi tärkeistä peruspilareista on aktiivinen toimikuntatyö, joka keskittyy kunnossapidon eri avaintoimintojen alueelle. Tällä hetkellä meillä on kahdeksan aktiivisesti toimivaa toimikun-taa. Uutena toimikuntana on juuri aloittanut DTT (Datasta toimintaan teollisuudessa) -toimikunta, jonka puheenjohtajaa Emil Ackermania haastateltiin Promaint-lehden numerossa 4/2015. Toimikuntien toimintaa ja saavutuksia esitellään tule-vissa Promaint-lehden numeroissa vuoden 2016 aikana.

DTT (Datasta toimintaan teollisuudessa)Vetäjänä Emil Ackerman, Quva OyToimikunta on perustettu syyskuussa 2015. Tavoitteena on selkiinnyttää alan (BigData, IoT) toimintakenttää ja pyrkiä tukemaan eri tahojen kehittämistoimenpiteitä ja panostuksia tietoisuuden lisäämisellä.

Ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena on tuottaa artikkelei-ta Promaint-lehteen ja suunnitella kongressitapahtuma Poh-joinen Teollisuus 2016 -tapahtuman yhteyteen.

Hydraulitekninen toimikuntaVetäjänä Jari Rinkinen, TTY/IHAToimikunta tuottaa artikkeleita Promaint-lehteen sekä suun-nittelee koulutustilaisuuksien sisältöä. Toimikunta toimii lai-tevalmistajien ja käyttäjien yhteisfoorumina.

Kunnonvalvonta ja diagnostiikka -toimikuntaVetäjänä Mika Immonen, Efora OyToimikunta seuraa koneiden kunnonvalvonnan menetelmien ja mittauksien sekä niiden diagnostisoinnin kehitystä. Kun-toon perustuvan kunnossapidon käsikirjan markkinointia tuetaan järjestämällä koulutusta, jossa hyödynnetään kirjan sisältöä.

PainelaitetoimikuntaVetäjänä Mikko Arponen, Helen OyToimikunta suunnittelee ja toteuttaa alan koulutustapahtu-mia.

Sähkö ja automaatio -toimikuntaVetäjänä Tero Saarenmaa, SSABToimikunnan tavoitteena on sähkö- ja automaatioalan tunne-tuksi tekeminen ja kunnossapidon kehittäminen. Yhteistyötä alan muiden toimijoiden kanssa kehitetään aktiivisesti.

Tutkimus ja koulutus -toimikuntaVetäjänä Jan Holmström, Aalto yliopistoToimikunnan tavoitteena on kehittää kunnossapitoon liittyvää koulutusta ja tutkimusta Suomessa. Keskeisiä osa-alueita ovat käyttövarmuus, diagnostiikka, teolliset palvelut sekä kunnos-sapidon johtamisen, suunnittelun ja toteutuksen menetelmät. Toimikunta seuraa alalla tehtävää tutkimusta Suomessa ja kansainvälisesti.

Voitelutekninen toimikuntaVetäjänä Timo Tilus, SSABToimikunta kehittää ja toteuttaa alan koulutusta uudistetun Teollisuusvoitelu-kirjan pohjalta ja aktivoi artikkeleiden kir-joittamista Promaint-lehteen. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on nostaa voiteluhuoltohenkilöstön arvostusta.

Yritysjaos eli tuottavan käynnissäpidon verkostoVetäjänä Pekka Nuutinen, Sanpek OyToimikunta pyrkii vaikuttamaan alan kiinnostavuuden lisää-miseen kaikilla tasoilla. Vuoden aikana lisätään tiedonvaihtoa niin jaoksen jäsenten välillä kuin myös heidän asiakkaidensa suuntaan.

Lisätietoa: www.promaint.net/yhdistys/toiminta/toimikunnat

49-50 PROMAINT_5-2015_Yhdistys.indd 49 30.10.2015 11.59

50 promaint 5/2015

Eurooppalainen kunnossapitopätevyysEurooppalaisen teollisuuden kunnossapitotyön laajentuessa ja monimutkaistuessa, on eri jäsenvaltioissa kunnossapitotehtäviä suorittaville henkilöille kehittynyt erittäin paljon toisistaan poikkeavia ammatillisia työnkuvia.

UUSI EUROOPPALAINEN standardi SFS-EN 15628:2014 määrittelee yhtenäiset pätevyydet kunnossapitotehtävissä toimiville ammattilaisille. Vaatimukset ovat suosituksia, joita noudattamalla saavutetaan erityinen pätevyys ja var-mistetaan ammatillisesti korkea hen-kilöstön pätevyys kunnossapidon eri toiminnoissa ja asemissa.

Pätevyystasoja on kolme:• Eurooppalainen kunnossapi-

toasentaja, jonka pätevyys edellyttää kykyä toimia itsenäisesti ja vastuullisesti kunnossapitostrategioiden ja -periaat-teiden mukaisesti annetuissa kunnossa-pitotehtävissä. Pätevyydet kattavat myös työturvallisuus- ja työterveysmääräykset sekä ympäristönsuojelun ja laadunvar-mistuksen. Lisäksi on tunnettava yhtiön kunnossapitostrategiat ja -periaatteet, lait ja työtä ja työkohteita koskevat oh-jeet ja määräykset. Henkilön on myös kyettävä koordinoimaan ja valvomaan kunnossapitotyötä. Pohjalla on oltava tuore, vähintään kahden vuoden työko-kemus kunnossapitotehtävissä. Pätevyys vastaa Eurooppalaisen tutkintojen viite-kehyksen (EQF) tasoja 4–5.

• Eurooppalainen kunnossapito-työnjohtaja tai kunnossapitosuun-nittelija koordinoi kunnossapidon

tehtäviä (yhdessä tai eri henkilöinä) vuosibudjetin, soveltuvien kunnossapi-tosuunnitelmien sekä suunnittelemat-tomien kunnossapitotehtävien puitteis-sa. Tämän lisäksi kunnossapitopäällikkö tai kunnossapitosuunnittelija osallistuu laitoksen käytettävyyden ja suoritusky-vyn varmistamiseen (mitataan tunnus-luvuilla), yrityksen tai yksikön teknisten käytettävyys- ja laatutavoitteiden mu-kaisesti. Painotus on kunnossapitotyön ennakoivassa suunnittelussa ja organi-soinnissa, annettujen budjettien mukai-sesti. Tehokkuus ja tuloksellisuus ovat avaintavoitteita, ja henkilöiltä odote-taan myös osallistumista budjetointiin, hankintojen suunnitteluun ja rekrytoin-tiin. Heillä on oltava joko kunnossapi-toasentajan pätevyys, tuore, vähintään kolmen vuoden työkokemus kunnossa-pidosta tai alempi korkeakoulututkinto ja kahden vuoden tuore työkokemus alalta. (EQF-tasot 5-6)

• Eurooppalaisen kunnossapi-topäällikön vastuulla on varmistaa yrityksen päämäärien edellyttämä laitoksen käytettävyys ja suorituskyky (tunnuslukujen mukaisesti), erityisesti käytettävyyden ja laadun osalta. Työssä painottuu käyttöomaisuuden käytettä-vissä olevan elinkaaren hallinta, talous,

riskienhallinta ja kytkökset yhtiön liike-toimintastrategioihin. Työn sisältönä on strategiatyö, prosessien ja organisoinnin kehittäminen ja johtaminen. Henkilöllä on oltava pohjalla akateeminen loppu-tutkinto sekä viiden vuoden tuore kun-nossapidon työkokemus, jossa on muka-na tekemistä, johtamista ja kunnossapi-don suunnittelua. (EQF-tasot 6-7)

Entiseen standardiin verrattuna uudessa on painotettu kolmea ammat-titasoa, kun niitä aikaisemmin oli kaksi. Uudessa pätevyysjärjestelmässä on korostettu omaisuudenhallinnan ja elin-kaarenhallinnan kysymyksiä, ja kaikki tasot tavoittelevat käytettävyyden ja luo-tettavuuden jatkuvaa parantamista.

Standardi ei ota kantaa tiettyjen toi-mialojen erityisvaatimuksiin tai tiukem-piin vaatimuksiin. Koulutusjärjestelmän on lisäksi tuotava toimialakohtaiset sisällöt kohdalleen.

Muiden standardien noudattaminen ja koulutus toteuttavat myös tämän standardin pätevyysvaatimuksia. Esi-merkkeinä työturvallisuus- ja -terveys-järjestelmä (SFS-EN 18001) ja ympäris-tönsuojelun laatujärjestelmä (SFS-EN 14001) tai toimialakohtaiset laatujärjes-telmät ja johtamisjärjestelmät. nLisätietoja: Jaakko Tennilä, Promaint ry

Uuden standardin mukaiset pätevyydet. Eurooppalainen kunnossapitohenkilö - kolme pätevyyskokonaisuutta SFS-EN 15628:2014

GO

RDIO

NPR

O O

Y

49-50 PROMAINT_5-2015_Yhdistys.indd 50 30.10.2015 11.59

Valitse Champion Door – saat suuriin kohteisiin varmakäyttöiset ja pitkäikäiset, hyvin eristävät ja lähes huoltovapaat ovet.

Hopeatie 2 | 85500 Nivala | Puh. 08 445 8800 | [email protected] | championdoor.com

Vaivattomuutta ja pienempiä huoltolaskuja

51 PROMAINT_5-2015_AD.indd 4 30.10.2015 12.15

52 PROMAINT_5-2015_ILMOITUS.indd 4 30.10.2015 12.17