PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 99/2018/1 Dnro ESAVI/10436/2017 ......ESAVI/5866/2014). Päätöksestä valitettiin Vaasan Hallinto-oikeuteen. Vaasan Hallinto-oikeus on 13.6.2017 antanut

PÄÄTÖS

Nro 99/2018/1Dnro ESAVI/10436/2017

Annettu julkipanon jälkeen20.6.2018

ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE │ [email protected]. 0295 016 000fax 03 570 [email protected]/etela

Hämeenlinnan päätoimipaikkaBirger Jaarlin katu 15PL 150, 13101 Hämeenlinna

Helsingin toimipaikkaRatapihantie 9PL 110, 00521 Helsinki

Etelä-Suomi

ASIA Aittaluodon voimalaitoksen ympäristöluvan tarkistaminen, Pori

HAKIJA Pori Energia OyPL 928101 Pori

Y-tunnus: 0790442−4

LAITOS/TOIMINTA JA SIJAINTI

Aittaluodon voimalaitos sijaitsee Porin kaupungissa, osoitteessa Kunin-kaanlahdenkatu, 28100 Pori. Toiminta sijaitsee kiinteistöillä 609−7−6−51 ja609−7−6−48, jotka omistaa UPM-Kymmene Oyj.

Toimialatunnus: 40113 (sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto)

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 80 § ja liitteen 1 taulukon 1 kohta 13 a)

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 1 § 1 momentti

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 26.10.2017.

2 (65)

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS

Voimassa olevat ympäristöluvat

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut 24.10.2017 Pori Energia Oy:nAittaluodon voimalaitoksen toiminnan muutosta ja toiminnan aloittamistamuutoksenhausta huolimatta koskevan päätöksen nro 202/2017/1 (dnroESAVI/10263/2016).

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut 31.12.2015 Pori Energia Oy:nAittaluodon voimalaitoksen toimintaa koskevan päätöksen Nro 370/2015/1,joka koskee suurten polttolaitosten polttoainetehon yhteenlaskemissään-nön ja suurten polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneu-voston asetuksen (936/2014) mukaisten velvoitteiden vahvistamista (dnroESAVI/5866/2014). Päätöksestä valitettiin Vaasan Hallinto-oikeuteen.Vaasan Hallinto-oikeus on 13.6.2017 antanut päätöksen nro 17/0119/2,jossa se on muuttanut Etelä-Suomen aluehallintoviraston antamia lupa-määräyksiä 5, 6 ja 23.1.

Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt 30.12.2009 Porin EnergiaOy:lle Aittaluodon voimalaitoksen toiminnan muuttamista koskevan ympä-ristöluvan Nro 114 YLO (dnro LOS-2008-Y-326-111).

Muut luvat ja sopimukset

Pori Energia Oy osallistuu Porin-Harjavallan ilmanlaaturyhmän toimintaanja yhteistarkkailuun. Sopimus on voimassa toistaiseksi.

Aittaluodon voimalaitoksella on 30.5.2011 päivätty tarkkailuohjelma.

Kaavoitus

Ympäristöministeriö on vahvistanut 30.11.2011 Satakunnan maakuntakaa-van (N:o YM1/5222/2010). Satakunnan maakuntakaava on saanut lain-voiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) 13.3.2013 antamalla päätök-sellä. Satakunnan maakuntakaavassa voimalaitoksen alue on merkitty te-ollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi. Suunnittelumääräyksen mukaanalueen suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikenteellisten olo-suhteiden järjestämiseen sekä huolehtia, että teollisuustuotannosta taimuusta toiminnasta viereisten alueiden ympäristölle ja asutukselle sekämahdollisille pohjavesialueille aiheutuvat merkittävät haitalliset vaikutuksetestetään.

Pori Energia Oy:n Aittaluodon voimalaitoksen sijaintipaikka on Sisäasiain-ministeriön 2.3.1983 vahvistamassa asemakaavassa merkitty teollisuus- javarastorakennusten korttelialueeksi (T−1). T−1-alueen luoteispuolella onaluevarauksia urheilulle, liikenteelle, puistoille sekä näiden takana asutuk-selle. Teollisuusalueen etelä- ja itäpuolella on varattu alueita teollisuus-,varasto-, liike-, toimistorakennuksille sekä yhdyskuntateknistä huoltoa pal-

3 (65)

veleville laitoksille ja rakennuksille. Voimalaitosalueen lähellä ei ole vireilläasemakaavamuutoksia. Voimalaitos sijaitsee merkinnällä T−1 varustetullaalueella, jolla ei kaavamääräyksen mukaan saa aiheuttaa asemakaavanmukaiselle asutuksekselle yli 50 dB(A):n melutasoa.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Aittaluodon voimalaitos sijaitsee teollisuusalueella lähellä Porin kaupunginkeskustaa. Kokemäenjoki sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä voimalai-toksesta pohjoiseen. Kokemäenjoen pohjoispuolella Toejoella on pientalo-valtaisia asuntoalueita. Idässä teollisuusalue rajoittuu lähinnä pientaloval-taisiin asuntoalueisiin, joista lähin on Tupalan asuntoalue, ja etelässä, lou-naassa ja lännessä lähinnä yksityisten palvelujen ja hallinnon alueisiin. Lä-hin kerrostaloalue on tehtaan länsipuolella Kuninkaanlahdenkadun varrel-la.

Aittaluodon teollisuusalueella toimivat Pori Energia Oy:n energiantuotanto-laitoksen lisäksi Corenso United Oy Ltd:n kartonkitehdas, UPM-KymmeneOyj:n Seikun Saha, Segezha Packaging Oy:n paperisäkkien jakelukeskusja varasto sekä Veikko Lehti Oy:n jätteiden lajittelu- ja murskauslaitos. Alu-een läheisyydessä toimii ja on toiminut monia muita toimijoita teollisen his-torian aikana.

Maaperä, vesistöt ja pohjavesi

Pori Energia Oy:n vuokraaman kautta kulkee kaakko-luode suuntainenharjumuodostuma. Tämä koostuu hiekasta ja sorasta ja harjumuodostu-man päällä on ohut kerros hienojarakenteisia ja eloperäisiä maa-aineksia.Harju on osa Loimaan eteläpuolelta alkavaa Huittisten ja Porin kautta Män-tyluotoon kulkevaa harjujaksoa. Ulvilan kohdalla harju painuu osittainmaan alle tullen taas Mäntyluodossa selvemmin esiin. Laitosalueen maa-perä koostuu muutoin liejuisesta siltistä ja savesta sekä osittain liejusta.Savi- ja liejukerrosten yhteispaksuus vaihtelee voimakkaasti koillinen-lounas -suunnassa.

Laitosalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä vedenhankinnankannalta tärkeäksi luokitellulla alueella. Aittaluodon teollisuusaluetta lähelläsijaitsee kaksi pohjavesialuetta, Ulasoori-Vähärauma (02 609 01) noin4 km:n päässä ja Karjaranta (02 609 03) noin 2 km:n päässä, jotka ovatselvässä hydraulisessa yhteydessä toistensa kanssa. Karjarannan pohja-vesialue liittyy osana alueella kulkevaan kaakko-luodesuuntaiseen pitkit-täisharjujaksoon. Harju on peittynyt hienosedimentteihin, joiden alapuolellaesiintyvät varsinaiset hyvin vettä johtavat kerrokset. Tämän vuoksi pohja-vesialuetta ei ole rajattu, vaan se on luokiteltu ns. pistemäiseksi pohjavesi-alueeksi. Pohjavesialueen halki kulkee Kokemäenjoki.

Kokemäenjoki kuuluu erittäin suuriin kangasmaiden jokiin, joka alkaa Sas-tamalasta Liekoveden luusuasta. Sieltä joki laskee Huittisten, Kokemäen ja

4 (65)

Harjavallan kautta Poriin, jonka alapuolella se laskee Pihlavanlahden kaut-ta Pohjanlahteen. Keskivirtaama on Vammalassa (Hartolankoski) 173 m3/sja Harjavallassa 223 m3/s. Joki virtaa laakson syvimmässä kohdassa japohjavedenpinta on kaikkialla korkeammalla kuin joen pinta. Kokemäenjokivirtaa entisen merenlahden pohjan paksujen savi ja liejukerrosten päällä.Paikoin pintakerroksissa voi olla useita metrejä paksuja joen läjittämiä,kohtaisen karkeitakin maalajeja, hiekkoja ja hietoja. Nämä kerrostumatovat ilmeisesti orsiveden lähde.

IlmanlaatuPorin kaupunki vastaa Harjavallan ja Porin ilmanlaadun seurannasta. Po-rissa energiantuotanto, teollisuus ja liikenne ovat suurimmat ilmanlaatuunvaikuttavat tekijät. Teollisuuden päästömäärät ovat suoraan verrannollisiatuotannon määriin. Suurteollisuuden sekä energiantuotantolaitosten pääs-töt ilmaan vuonna 2017 olivat rikkidioksidia 715 t/a, typen oksideja 605 t/a,hiukkasia 20 t/a sekä hiilidioksidia 803 611 t/a. Porin liikenteen aiheutta-miksi päästöiksi arvioitiin typen oksidien osalta 408 t/a, hiukkasten 13 t/asekä hiilidioksidin osalta 137 288 t/a. Porin kaupungin keskustassa ilman-laatu oli Ilmanlaatuindeksillä arvioituna vuonna 2017 pääosin hyvää. Ilman-laadusta annetun valtioneuvoston asetuksen (38/2011, kumottu valtioneu-voston asetuksella 79/2017) raja- tai kynnysarvot eivät ylittyneet Porissamillään mitattavalla komponentilla. Ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilas-keuman tavoitearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (480/1996)mukaiset ilmanlaadun ohjearvot ylittyivät hengitettävien hiukkasten (PM10)osalta Porin Paanakedonkadulla maaliskuussa. Ilmanlaatuindeksi lasket-tuna tuntiarvoista osoitti, että keskustassa ilmanlaadun ajallinen edusta-vuus mittausjaksollavuonna 2017 oli hyvä 5 %, tyydyttävä 34 %, välttävä42 %, huono 15 % sekä erittäin huono 4 %.

Suojelukohteet

Aittaluodon voimalaitoksen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita.Alla olevassa taulukossa on Porin kaupungissa viisi Natura 2000-verkostoon kuuluvaa kohdetta, joista Aittaluodon voimalaitosta lähin onnoin kuuden kilometrin päässä sijaitseva Kokemäenjoen suisto.

Natura 2000 -alue Suojeluperuste Pinta-ala

Gummandooran saaristo Luonto- ja lintudirektiivi 3 294 haPooskerin saaristo Luonto- ja lintudirektiivi 3 151 haKokemäenjoen suisto Luonto- ja lintudirektiivi 2 885 haPreiviikin lahti Luonto- ja lintudirektiivi 5 552 haKuuminaistenniemi Luontodirektiivi 274 ha

LAITOKSEN TOIMINTA

Pori Energia Oy on hakenut Aittaluodon voimalaitoksen lupamääräystentarkistamista komission täytäntöönpanopäätöksen Euroopan parlamentin

5 (65)

ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä ole-via tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien ja päästötasojen vahvistamises-ta suurten polttolaitosten ympäristöluvassa.

Nykyinen R (K1) -kattilan ja RT (K2) -kattilan muodostama polttolaitos kuu-luu kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan. RT-kattilalle haetaan lievennyksiäperustuen 1 500 tunnin käyttöaikaan vuodesta 2021 alkaen. Myös kattilanpolttoainetehoa tullaan alentamaan nykyisestä 137 MW:sta 95 MW:iin.

Yleiskuvaus toiminnasta

Pori Energia Oy:n Aittaluodon voimalaitos tuottaa Pori Energia Oy:n asiak-kaiden tarpeisiin kaukolämpöä, prosessihöyryä ja -lämpöä sekä sähköä,joita vuonna 2016 tuotettiin yhteensä 687 GWh (315 GWh+240 GWh+132GWh). Aittaluodon voimalaitos toimii ympärivuorokautisesti koko vuoden.

Voimalaitoksen nykyisten laitteistojen tekniset tiedot on esitetty seuraavas-sa taulukossa.R-kattila (K1), valmistunut

vuonna 1968,hyötysuhde 85 %

Polttoaineteho 105 MW Leijukerroskattila, pois-tuu käytöstä vuonna

2020RT-kattila (K2), valmistunut

vuonna 1981,hyötysuhde 85 %

Polttoaineteho 137 MW,pienennetään vuoden 2020

aikana 95 MW:iin

Leijukerroskattila, käyt-töaika enintään 1 500h/a, kun kattila K4 val-mistuu vuonna 2020

Biokattila (K4), hyötysuhde89 %

Polttoaineteho 90 MW Kupliva leijupetikattila(BFB), otetaan käyttöön

vuonna 2020Apukattila (K3), otettu käyt-

töön vuonna 2006,hyötysuhde 91 %

Polttoaineteho 49 MW Öljykattila

Turbogeneraattori 4, säh-köteho

17,5 MW Vastapaineturbiini, pois-tuu käytöstä vuonna

2020. Tilalle rakenne-taan uusi turbiini, jonka

teho 15,5 MW.Turbogeneraattori 5, säh-

köteho35,5 MW Kaukolämpöturbiini

Polttoaineita Aittaluodon voimalaitoksen leijukattiloissa on kulutettu vuonna2016 yhteensä 744 GWh/a, josta turpeen osuus on ollut 401 GWh/a. Tur-peen lisäksi voimalaitoksen polttoaineina käytetään lähinnä puuperäisiäbiopolttoaineita. Häiriö- ja käynnistystilanteissa on käytetty raskasta poltto-öljyä, jonka rikkipitoisuus on enintään1,0 p-%.

Vuoden 2016 polttoaineiden käyttö sekä kattiloiden käyttötunnit PorinEnergia Oy:n Aittaluodon voimalaitoksella ovat olleet alla olevan taulukonmukaiset.

Polttoaine Määrä(t/a)

Energia (TJ) Käyttö (h)

RT-kattila (K2)TurveBiopolttoaine

64 917117 805

683855

4 418

6 (65)

Polttoaine Määrä(t/a)

Energia (TJ) Käyttö (h)

(lähinnä puu)Raskas polttoaine 898 37R-kattila (K1)TurveBiopolttoaine(lähinnä puu)Raskas polttoöljy

67 082121 710

928

706883

38

6 707

Apukattila (K3)Raskas polttoöljy 1 422 58

815

Voimalaitoksen apukattila (K3) tuottaa talviaikaan tarvittaessa kaukoläm-pöä Pori Energia Oy:n verkostoon. Lisäksi sillä turvataan teollisuuden pro-sessihöyryn tarve häiriötilanteissa. Pori Energia Oy on toimittamassaanhakemuksessa ilmoittanut, että apukattilassa käytettävä polttoaine vaihde-taan raskaasta polttoöljystä kevyeen polttoöljyyn. Polttoaineen vaihdostehdään kesällä 2018.

Vuonna 2020 käyttöönotettavan kattilan K4 kiinteiden polttoaineiden suun-nitellut osuudet polttoainetehosta on esitetty alla olevassa taulukossa.

Polttoaine Osuus Määrä (t/a)Biopolttoaine (puu) 0–100 % 80 000–190 000Turve 0–100 % 0–100 000KierrätyspolttoaineSRF

0–17 % 0–28 000

SRF-polttoaine tulee olemaan pääsääntöisesti kaupan ja teollisuuden kui-vajätteestä standardin mukaan valmistettua paalaamatonta kierrätyspolt-toainetta. Kierrätyspolttoaineeksi hyväksytyt jätejakeet on hyväksytty Ete-lä-Suomen aluehallintoviraston 24.10.2017 antamassa ympäristölupapää-töksessä nro 202/2017/1.

Polttoaineiden varastointi

Turve varastoidaan tilavuudeltaan 1 500 m3:n siilossa. Puupolttoainesiilontilavuus on 5 000 m3. Puuperäistä polttoainetta varastoidaan myös ulkona.Kierrätyspolttoaineen varastointipaikkaa ei ole vielä suunniteltu ja se toteu-tetaan myöhemmin kuin uuden kattilan käyttöönotto. Kierrätyspolttoainetullaan varastoimaan sisätiloissa, voimassa olevan ympäristöluvannro 202/2017/1 lupamääräysten mukaisesti.

Polttoöljy varastoidaan tällä hetkellä maanpäällisessä 2 000 m3 pystysäili-össä. Se on sijoitettu betoniseen vallitilaan, jossa on maapohja. Suoja-altaan tilavuus on 1 970 m3. Säiliön tilavuutta rajoitetaan öljyn vaihdoksenvuoksi siten, että säiliön uusi käyttötilavuus on 490 m3. Muutosten yhtey-dessä varoallas ja säiliön täyttöpaikka rakennetaan tiiviiksi. Öljynerotuskai-vo apulaitteineen uusitaan. Rajoittamalla säiliön täyttöastetta saadaan ny-kyisen suoja-altaan tilavuus vastaamaan yli 1,1-kertaisesti säiliön täyttöti-lavuus. Säiliön pinnan rajoitus toteutetaan uudella säiliön kylkeen asennet-

7 (65)

tavalla ylitäytönestimellä sekä erillisellä automaattisella säiliön kattoonasennettavalla pinnanmittauslaitteella.

Kemikaalien käyttö

Voimalaitoksella käytettävät kemikaalit ovat pääasiassa prosessi-, syöttö-ja kattilavesien käsittelyssä käytettäviä kemikaaleja. Kemikaalitarve voivaihdella raakaveden laadun ja tuotannon mukaan. Voimalaitoksella on15 m3:n rikkihapon, lipeän ja polyalumiinikloridin varastosäiliöt. Säiliöt onvarustettu varoaltailla ja ylärajahälytyksillä, varoallas vuotohälytyksillä.Enimmillään varastoissa on n. 10 m3 ko. kemikaalia. Säiliöt tankataanpumpuilla. Tankkauspiste sijaitsee voimalaitoksen pohjoisella ulkoseinällä.Tankkausyhteet on lukittu ja käyttöhenkilöstö valvoo autopurkauksen. Nat-riumhypokloriitti varastoidaan 4 m3:n säiliössä, jossa on varoallas (4,4 m3)ja pintahälytys. Hapensitojakemikaali varastoidaan kuljetustynnyrissäänkäyttöpaikalla. Trinatriumfosfaatti varastoidaan käyttöpaikalla säkeissä.Maksimi varastoitava hapensitojakemikaalimäärä (tällä hetkellä Boilex525E) on 600 litraa. Fosfaattia varastoidaan maksimissaan 1 000 kg. Suo-lahapon käyttö on satunnaista suolanpoistolinjojen tarpeen määräämänä.Suolahappo varastoidaan tarvittaessa kuljetusastioissaan, maksimimääräon noin 300 litraa 30 % suolahappoa. Vakuumisuola varastoidaan säkeis-sä maksimissaan noin 800 kg. Suolan tarve on noin kerran vuodessa.

Kattilan K4 käyttöönoton myötä tullaan käyttämään savukaasujen puhdis-tuksessa ammoniakkivettä (24 %) tai urealiuosta, sammutettua kalkkia(Ca(OH)2) tai natriumkarbonaattia (NAHCO3) sekä aktiivihiiltä (rinnakkais-poltto). Optiona uudessa kattilassa on alkuainerikin käyttö korroosiones-toon. Varastointi ja kulutusmäärät tarkentuvat toteutusvaiheessa. Neste-mäisten kemikaalien varastointi ja purku tehdään asfaltoidulla alueella jasäiliöt on varustettu varoaltain. Kuivat kemikaalit varastoidaan siiloihin.

Veden käyttö ja kulutus

Aittaluodon voimalaitos ottaa käyttövetensä Kokemäenjoesta. Kokemäen-joesta vuodessa otettava vesimäärä on 5 milj. m3. Tästä vedestä myydäänsuurin osa teollisuusalueen muille toimijoille.

Energiatehokkuus

Pori Energia Oy on liittynyt toimialaliittonsa Energiateollisuus ry:n kauttaElinkenoelämän energiatehokkuussopimukseen sopimuskaudelle 2017–2025. Energiatehokkuus on sisällytetty osaksi yhtiön sertifioitua toimintajär-jestelmää.

Liikenne

Liikenne laitosalueelle kulkee Kuninkaanlahdenkadun ja Horninkadun kaut-ta. Kuninkaanlahdenkadun puolelta kulkevat kevyet ajoneuvot ja liikenne-

8 (65)

määrä päiväaikaan on noin 80 ajoneuvoa. Horninkadun kautta kulkee ras-kasliikenne, jonka osuus päiväaikaan on 7–22 raskasta ajoneuvoa.

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

Aittaluodon voimalaitoksella noudatetaan Pori Energia Oy:n toimintajärjes-telmää. Tunnustuksena jatkuvasta kehitystyöstä ja standardienmukaisuu-desta Inspecta Sertifiointi Oy on myöntänyt Pori Energialle standardin ISO9001 mukaisen laatusertifikaatin-, standardin ISO 14001 mukaisen ympä-ristösertifikaatin, standardin ISO 50001 mukaisen energianhallintasertifi-kaatin ja standardin OHSAS 18001 mukaisen turvallisuussertifikaatin. Ym-päristöjärjestelmän mukaisesti katselmoidaan laitoksen ympäristöasioidenhallinta ja siihen liittyvät toimintatavat. Viimeisin ulkoinen auditointi on tehtyvuonna 2017.

LAITOKSEN PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN

Päästöt ilmaan

Tiedot Aittaluodon voimalaitoksen energiantuotantoyksiköiden päästöistäja pitoisuuksista vuodelta 2016 on esitetty seuraavassa taulukossa:

RT (K2) -kattilan ja R (K1) -kattilan osalta tiedot perustuvat jatkuvatoimisiinmittauksiin. Niiden pitoisuusarvot ovat käynnissäoloaikojen vuosikeskiarvo-ja. Apukattilan (K3) päästötiedot ovat laskennallisia. Apukattilan pitoisuus-arvot ovat peräisin kertamittauksesta lukuun ottamatta SO2-pitoisuutta, jo-ka on laskennallinen. Apukattilan ilmoitetut mittaustiedot ovat keskiarvojatäyden kuorman ja 50 % kuormalla tehdyistä mittauksista. Kattila K4 ote-taan käyttöön vuonna 2020. Kattilan K4 alustavaan ainetaseeseen perus-tuvat vuosipäästöt on esitetty seuraavassa taulukossa.

Kattiloiden R (K1) ja RT (K2) savukaasut johdetaan yhteiseen 120 metriäkorkeaan tiilisavupiippuun, jossa niillä ei ole erillisiä hormeja. Kattiloiden Rja RT savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimissa ennen niiden johta-

Vuosi 2016 SO2

t/aNOx

t/aHiukkasett/a

COt/a

SO2

mg/nm3NOx

mg/nm3Hiukkasetmg/nm3

COppm

R-kattila(K1)

72 119 1 415 76 205 0 768

RT-kattila(K2)

82 147 13 150 91 234 13 279

Apukattila(K3)

27 8 2 - 1 570 508 51 <5

Päästökomponentti Määrä (t/a)Rikkidioksidi (SO2) 55Typen oksidit (NOX) 180Hiukkaset 12Hiilimonoksidi (CO) 120

9 (65)

mista ulkoilmaan. Apukattilan (K3) savukaasut johdetaan omaan 70 metriäkorkeaan piippuunsa. Apukattilan piippu on täysin erillinen, eikä sisällä yh-teisiä rakenteita tiilipiipun kanssa. Apukattilan savukaasut puhdistetaansyklonilla. Rakennettavan biokattilan K4 piippu ja savukaasujen puhdistusovat erillisiä vanhasta laitoksesta. K4 savukaasut tullaan poistamaan ra-kennettavan uuden 70 metriä korkean savupiipun kautta. K4 savukaasu-jen puhdistuskaavio on esitetty seuraavassa kuvassa.

Hiukkaset erotellaan letkusuodattimessa. Typen oksidien päästöjä rajoite-taan polttoteknisten keinojen lisäksi selektiivisellä ei-katalyyttisellä järjes-telmällä (SNCR), joka perustuu joko ammoniakin tai urean ruiskutukseensavukaasun sekaan. Ruiskutus tapahtuu tulipesän yläosassa ja ruiskutus-vyöhykkeitä on useita, jolloin ammoniakin/urean lisäys voidaan tehdä opti-maalisessa lämpötilaikkunassa polttoaineen laadusta ja kattilan kuormata-sosta riippuen.

Savukaasun sisältämät happamat komponentit (SO2, HCl ja HF) poiste-taan letkusuodattimessa. Letkusuodattimella tarkoitetaan käytännössä kui-vaa savukaasunpuhdistusmenetelmää, jossa itse suodinta edeltää jokonormaali tai ”reaktorimallinen” savukaasukanava. Savukaasukana-va/reaktorimallinen kanava parantavat kemikaalien ja savukaasujen sekoit-tumista sekä tarjoaa puhdistuskemikaaleille ja savukaasun epäpuhtauksillelisää reaktioaikaa. Savukaasun puhdistuskemikaali syötetään savukaasu-kanavaan/-reaktoriin kuivina eikä niitä sekoiteta veteen. Kemikaalina käyte-tään sammutettua kalkkia (Ca(OH)2) tai natriumbikarbonaattia (NaHCO3).

Myös savukaasujen raskasmetallit, dioksiinit ja furaanit sekä orgaaninenkokonaishiili puhdistetaan letkusuodattimessa. Letkusuotimessa elohopeansekä dioksiinien ja furaanien poistoa savukaasuista tehostetaan aktiivihii-len syötöllä suodinta edeltävään savukaasukanavaan/-reaktoriin.

10 (65)

Savukaasut johdetaan kattilalaitoksen letkusuodattimelta savukaasupuhal-timen kautta savukaasulauhduttimelle tai vaihtoehtoisesti suoraan savu-piippuun ohituskanavan kautta. Savukaasulauhdutinta ei ole varsinaisestisuunniteltu savukaasujen puhdistukseen, vaikkakin se sitoo savukaasunepäpuhtauksia pesurin tapaan, mutta huonommalla erotusasteella.

Haju ja pöly

Kiinteiden polttoaineiden varastoinnista aiheutuu tehdasalueen sisällähieman paikallista haju- ja pölyhaittaa. SRF-polttoaineen suunniteltu varas-tointi tapahtuu suljetuissa tiloissa, joiden poistoilma voidaan tarvittaessakäsitellä. SRF-polttoaineen varastoitavat määrät ovat vähäiset.

Päästöt maaperään

Laitoksen normaalissa toiminnassa ei muodostu päästöjä maaperään.

Melu ja tärinä

Aittaluodon alueella ja lähialueella on tehty vuonna 2011 meluselvitys yh-teistyössä alueen toiminnanharjoittajien kanssa. Selvityksen mukaan Aitta-luodon voimalaitoksen meluvaikutus yltää lähinnä teollisuusalueelle. Myö-hemmin tehdyissä melumittauksissa ei Aittaluodon voimalaitoksen melu yli-tä lähimmille häiriintyville alueille asetettuja melutason raja-arvoja.

Ympäristöluvassa nro 202/2017/1 on Pori Energia Oy edellytetty tekevänuuden biokattilan myötä melulähdetasojen mittaukset sekä melumallinnus.

Toiminnassa syntyvät jätteet sekä niiden hyödyntäminen ja loppukäsittely

Oheisessa taulukossa on esitetty voimalaitoksella vuonna 2017 syntyneetmerkittävimmät jätteet.

Syntyneet jätteet on toimitettu asianmukaisesti käsittelyyn. Pohja- ja lento-tuhka on hyötykäytetty kaatopaikkarakentamiseen kohteen ympäristöluvanmukaisesti.

Jätejae Tunnusnumero MääräÖljykattilan tuhka 10 01 04 11 t/aPohjatuhka 10 01 01 6 872 t/aLentotuhka 10 01 03 4 831 t/aSekajäte 20 03 01 14 000 t/aJäteöljy 13 01 11 1 m2/aEnergiajäte 15 01 06 3 t/aPuujäte 20 01 38 3 t/aLasijäte 20 01 02 0,5 t/aLoisteputket 20 01 21 0,06 kg/Paperi ja kartonki 20 01 01 2 t/aSadevesikaivohiekat 20 03 06 0 t/aRautaromu 20 01 40 10 t/a

11 (65)

Taulukossa esitetyt lento- ja pohjatuhkajakeet vähenevät vuoden 2020 jäl-keen ja ne korvautuvat osittain rinnakkaispolton käyttöönoton jälkeen uu-den kattilan tuhkajakeilla:

- lentotuhka (tunnusnumero 10 01 17) 3 000 t/a- pohjatuhka (tunnusnumero 10 01 15) 1 000 t/a.

Syntyvien uusien tuhkajakeiden hyötykäyttöä on tarkoitus jatkaa nykyisiintai uusiin käyttökohteisiin. Mikäli tuhkien hyötykäyttökelpoisuus ei analyy-sien perusteella täyty, ne toimitetaan asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn.Alueelle on suunniteltu varastoivan tuhka säännöllisesti tyhjennettävissäsiiloissa tai kontissa. Vaarallisen jätteen varastointiin käytetään nykyisellälaitoksella olevaa asianmukaista konttia.

Päästöt vesistöön/viemäriin

Apukattilan (K3), R-kattilan (K1) ja RT-kattilan (K2) savukaasujen puhdis-tuksesta ei synny jätevesiä. Rakennettavan kattilan (K4) savukaasulauh-teet tullaan käsittelemään hiekkasuodatuksella/lamellisuodatuksella, jonkajälkeen ne johdetaan nykyiseen jätevesijärjestelmään. Prosessivesille onselkeytyssäiliö/-allas ja laskeutuskanava ennen niiden johtamista Kokemä-enjokeen. Rinnakkaispoltossa savukaasulauhduttimessa syntyville jäteve-sipäästöille on ympäristöluvan mukaisesti seuraavassa taulukossa esitetytpäästöraja-arvot (massapitoisuuksina suodattamattomissa näytteissä).

Voimalaitoksen alueen hulevedet ohjautuvat kaikki Kokemäenjokeen.Vanhan laitoksen kemikaalien purkupaikan hulevedet ohjautuvat samanlaskeutuskanavan kautta kuin jokeen johdettavat jätevedet. Nämä vedetohjataan tehdasalueelta yhteisen purkuputken kautta Kokemäenjoen poh-jaan. Öljysäiliön ja polttoaineen vastaanotonalueen hulevedet ohjautuvatkaupungin sadevesiviemäriin ja edelleen Kokemäenjokeen. Öljysäiliöalu-een purkupaikan öljyerottimet uusitaan ja alueen sadevedet ohjataan öl-jynerottimen kautta viemäriin. Hulevesijärjestelyt kierrätyspolttoaineenvas-taanottoon tullaan rakentamaan myöhemmässä vaiheessa, mukaan lukiensammutusvesien hallinta. Uuden kattilarakennuksen alueen hulevesijärjes-telmä on suunnittelussa, mutta vedet tullaan johtamaan Kokemäenjokeen.

Epäpuhtaus Päästöraja-arvomg/l

kiintoaineksen kokonaismää-rä

(95 %)30

(100%)45

elohopea ja sen yhdisteet 0,03kadmium ja sen yhdisteet 0,05tallium ja sen yhdisteet 0,05arseeni ja sen yhdisteet 0,15lyijy ja sen yhdisteet 0,2kromi ja sen yhdisteet 0,5kupari ja sen yhdisteet 0,5nikkeli ja sen yhdisteet 0,5sinkki ja sen yhdisteet 1,5dioksiinit ja furaanit (toksi-suusekvivalenttisumma)

0,3 ng/l

12 (65)

Sen sammutusvesien hallintaan varaudutaan asfaltoinnin kallistuksilla,reunojen korotuksella sekä alueen kaivojen sulkemisella.

TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Aittaluodon voimalaitoksen tarkkailusuunnitelma on esitetty valvontaviran-omaiselle viimeksi 30.5.2011.

Polttoainetarkkailu

Voimalaitokselle tullaan ottamaan vastaan standardin mukaisesti valmistet-tuja hyvälaatuisia kierrätyspolttoaineita. Kierrätyspolttoaineen valmistajavelvoitetaan analysoimaan kierrätyspolttoaine SRF-laatuluokkakriteerienosalta vähintään 12 jätteenpolttokuukauden välein ja varmistamaan omantoimintansa laadunvalvonnalla, että polttoaineen laatu pysyy aina laatuvaa-timusten rajoissa. Analyysit kierrätyspolttoaineesta toimitetaan polttoaineenkäyttäjälle ja ne tallennetaan levyasemalle sähköisessä muodossa.

Vastaanottoasemalle tulevasta kierrätyspolttoaineesta tullaan ottamaannäytteet joka kuormasta. Näytteet laitetaan vastaanottoasemalla olevaantoimittaja- ja polttoainelaatukohtaiseen kannelliseen muovisaaviin, jostaotetaan sekoitettu 5 litran suuruinen näyte-erä kosteusmääritystä varten.Näytteistä määritetään kosteus ja näytteistä kerätään kuukausinäytteetlämpöarvon määritystä varten. Kosteudet kirjataan päivittäin vaakatieto-kannan toimittaja- ja polttoainekohtaiseen kosteustietokantaan. Voimalai-toksen käyttöhenkilökunta seuraa SRF-polttoaineen laatua myös silmä-määräisesti. Jos kuormasta löydetään esim. PVC-muovia, alumiinia taimuuta vastaavaa epäpuhtautta, toimittajaa reklamoidaan ja kuorma voi-daan palauttaa takaisin toimittajalle.

Turpeen ja puupolttoaineen näytteenotosta ja kosteudenmäärityksestä onlaadittu Pori Energia Oy:n toimintajärjestelmään menettelyohje, joka perus-tuu energia-turpeen laatuohjeeseen vuodelta 2006 ja Finbion laatimaanpuupolttoaineen laatuohjeeseen vuodelta 1998. Puun ja turpeen sisältä-män energian toteamiseksi kustakin saapumiserästä otetaan näytteet kos-teuden ja lämpöarvon määritystä varten. Puupolttoaineille on sovittu joi-denkin polttoainetoimittajien kanssa kiinteän lämpöarvon käytöstä, jokavarmistetaan tarvittaessa pistokokein. Turpeen ja puupolttoaineen käyttö-määrät erotellaan kattilakohtaisesti prosessitietojärjestelmän, polttoainetie-tojärjestelmän ja niissä olevan laskennan avulla.

Ilmapäästöjen ja palamisen tarkkailu

Ilmapäästöjen ja palamisen tarkkailun lähtökohtana on SUPO-asetus sekäBAT-päätelmien mukaiset vaatimukset. Jätteenpolttoasetuksen mukaisettarkkailuvaatimukset otetaan huomioon vain niinä kuukausina, kun käyte-tään kierrätyspolttoainetta.

13 (65)

Vaikutustarkkailu

Laitos osallistuu Porin kaupungin alueella järjestettävään ilmanlaadun yh-teistarkkailuun.

Raportointi

Laitoksen toiminnasta raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennes-sä valtion ja kunnan valvontaviranomaiselle ympäristöluvissa edellytetyttiedot. Raportointi tehdään myös sähköisesti sähköisen palvelun tuottajanvälityksellä soveltuvin osin.

KÄYTÖSSÄ OLEVAN TEKNIIKAN VERTAILU BAT-PÄÄTELMIIN

Suurten polttolaitosten BAT-päätelmät on julkaistu komission täytäntöön-pano-päätöksessä "Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) kos-kevien päätelmien vahvistamisesta suurten polttolaitosten energiantuotan-toa varten 17.8.2017.

BAT-päätelmät kiinteän biomassan ja/tai turpeen poltolle

BAT-kuvaus Aittaluodon voimalaitos ToteutuukoBATKyllä/Ei/Eikoske

Ympäristöjärjestelmä1 Ympäristöjärjestelmä Pori Energia Oy:n toiminnassa so-

velletaan ympäristöasioiden hallinta-järjestelmää. Pori Energia Oy:ntoimintajärjestelmä kattaa laatu-,ympäristö-, työturvallisuus- ja ener-giatehokkuusasiat. Inspecta Sertifi-ointi Oy on myöntänyt järjestelmillesertifikaatit ISO 14001:2004, ISO9001:2000, OHSAS 18001 ja ISO50001.

Kyllä

Tarkkailu2 BATia on määrittää energiatehokkuus

ja/tai netto polttoainekulutus ja/taimekaaninen energiatehokkuus suorit-tamalla suorituskykytesti EN standar-dien mukaisesti.

Kattiloille ja turbiineille on tehty/tehdään kaupallisen käyttöönotonjälkeen suorituskykytestit. Nykyisillekattiloille on määritetty hyötysuhtei-den tavoitetasot, joita seurataansertifioidun energianhallintajärjes-telmän mukaisesti.

Kattilan K4 ja siihen liitetyn savu-kaasujen lauhdutusyksikön energi-antuotannon kokonaisnettohyöty-suhde on vuositasolla tarkasteltunaarviolta 99 %:ia.

Hyötysuhteen arvioidaan vaihtele-van välillä 83 …. 110 % riippuenkulloisestakin lämpötehosta, poltto-

Kyllä

14 (65)


aineseoksesta ja savukaasunlauh-dutuksen käytöstä (käytössäosanaikaa vuotta, vuosittainen käyt-tö vaihtelee kaukolämmitystarpee-seen perustuen).

3 BATia on avainprosessiparametrientarkkaileminen, jotka ovat olennaisiailma- ja vesipäästöille.

Jaksottaisesti tai jatkuvasti- savukaasu virtaus- happi- lämpötila- paineJatkuvatoimisesti- vesihöyrypitoisuus

Savukaasulauhdutin jätevesi: virtaus,pH ja lämpötila. Jatkuvatoiminenmittaus

Savukaasujen avainparametrejatarkkaillaan jatkuvasti sekä on-linemittauksina että valvontatyökalunavulla.Savukaasun virtausSavukaasun happipitoisuusSavukaasun lämpötilaSavukaasun paineSavukaasun vesipitoisuus

Biokattilalle K4-Virtaus-pH-Lämpötila

Avainprosessiparametrien tarkkailuon BATin mukaista.

Kyllä, kun K4aloittaa toi-minnan

4 BATia on avainprosessiparametrientarkkaileminen, jotka ovat olennaisiailma- ja vesipäästöille.

Biokattila K4 rinnakkaispoltto käytös-sä- NH3 (SNCR) jatkuva- NOx jatkuva- N2O kerran vuodessa- CO jatkuva- SO2 jatkuva- HCl jatkuva- HF jatkuva- Hiukkaset jatkuva-TVOC jatkuva

- As, Cd, Co, Cr, Cu, Mn, Ni, Pb, Sb,Se, Tl, V, Zn kerran 6 kk

- Hg kerran kolmessa kuukaudessa- PCDD/F kerran kuudessa kuukau-dessa

Kattiloilla suoritetaan savukaasujentarkkailua seuraavasti:

Biokattila K4,Toteutetaan ja esitetään AVI:n hy-väksyttäväksi BATin mukaisestilaadittavassa tarkkailusuunnitel-massa 6 kk ennen laitoksen käyt-töönottoa rinnakkaispolttolaitoksena.

Hg esitetään mitattavaksi 2 krt/aperustuen vastaavantyyppisen lai-toksen päästömittauksiin PoriinKaanaassa, päästötasot elohopeallaolleet hyvin alhaiset. Perustelunakustannukset sekä mittausjärjestely-jen joustavuus (sama sykli kuinmuilla)

RT-kattila

NOx jatkuvaCO jatkuvaSO2 jatkuvaHCl jatkuvaHF jatkuvaHiukkaset jatkuva

Hg esitetään mitattavaksi kerran ja

Kyllä

15 (65)


tarvittaessa 1 krt/a.

RT-kattilan tarkkailumääräyksetesitetään pidettäväksi nykyisellään(käyttö alle 1 500 h/a) SUPO-asetuksen vaatimukset täyttäen.

5 Savukaasupesurin jätevesien tarkkai-lu kerran kuukaudessa:

TOC tai CODkiintoainefluoridisulfaattisulfidisulfiittimetallit: As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn,Hgkloridikokonaistyppi

Biokattilan K4 savukaasun lämmöntalteenotto. Savukaasupesurin jäte-vettä tullaan tarkkailemaan BATinmukaisesti.

Kyllä

Yleinen ympäristö- ja palamissuori-tus

6 BATia on optimoitu palaminen sovel-tuvien tekniikoiden käyttö

A. Polttoaineen homogenisointiStabiilit palamisolosuhteet ja päästö-jen vähentäminen varmistetaan se-koittamalla saman polttoaineen erilaatuja.

B. PalamissysteeminkunnossapitoàSäännöllinen kun-nossapito toimittajien suositustenmukaisesti.Kunnossapito hoidetaan suunnitellustija säännöllisesti laitetoimittajien suosi-tusten mukaisesti.

C. Kehittynyt säätöjärjestelmäKäytetään kehittynyttä säätöjärjestel-mää, jolla säädetään palamisen te-hokkuutta ja vähennetään päästöjä.Tämä sisältää high-performancemonitoring.

D. Palamislaitteiston hyvä suunnit-teluàkoskee uusia laitoksiaKoskee yleisesti uusia laitoksia, muttasuunnittelu on tehty hyvin: tulipesän,polttokammiot, polttimet ja liittyvät

Kattilat K4 ja RT

Voimalaitoksella on käytössä seu-raavat tekniikat:

a) Polttoaineen homogenisointib) Palamisjärjestelmän kunnossapi-toc) Kehittynyt säätöjärjestelmäd) Palamislaitteiston hyvä suunnitte-lue) Polttoaineen valinta

Kyllä

16 (65)


laitteistot

E. Polttoaineen valintaValitaan ympäristön kannalta parem-pia polttoaineita esim. joilla alhainenrikki- ja elohopeapitoisuus.

7 SNCR:n optimointi NH3-päästön vä-hentämiseksi (optimoitu reagentti/NOx

suhde, homogeeninen reagentinlevitys, optimaalisen kokoiset reagent-tipisarat.

Voimalaitos käyttää biomassaa jaajaa vaihtelevilla kuormilla, joten NH3

3-15 mg/Nm3.

K4-kattilalla on käytössä SNCR-järjestelmä. SNCR-järjestelmänkäyttö on optimoitu, jotta NH3-päästö ilmaan on BATin mukainen.

Ehdotus päästörajaksi:15 mg/Nm3

Kyllä

8 Päästöjen vähentämiseksi normaa-leissa olosuhteissa, BATia on varmis-taa suunnittelulla, operoinnilla ja kun-nossapidolla, että päästöjenvähentä-misjärjestelmiä käytetään optimaali-sella kapasiteetilla ja käytettävyydellä.

Päästöjenvähentämistekniikoidentoimivuus on otettu huomioon suun-nitteluvaiheessa. Säännölliselläkunnossapidolla ja optimaalisellakäytöllä varmistetaan päästöjenvähentämistekniikoiden toimivuus.

Kyllä

9 BATia on sisällyttää seuraavat asiattarkkailusuunnitelmaan kaikille poltto-aineille, joita käytetään.

Biomassa/turve• lämpöarvo• kosteus• tuhka• C, Cl, F, N, S, K, Na• Metallit ja metalloidit (As, Cd,

Cr, Cu, Hg, Pb, Zn)

POK• Tuhka• N, C, S

Jäte• lämpöarvo• kosteus• haihtuvat aineet, tuhka, Br,

C, Cl, F, H, N, O, S• Metallit ja metalloidit (Cd,Tl,

Hg, Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu,Mn, Ni, V, Zn)

Laitosten tarkkailusuunnitelma laadi-taan / päivitetään BAT-vaatimustenmukaiseksi

Analyysit voidaan rajoittaa niihin,joita voidaan kohtuudella olettaaolevan polttoaineessa tai tuotanto-prosessin tietojen perusteella.

Kyllä

10 BATia on häiriötilanteisiin varautumi-nen

Häiriötilanteessa selvitetään ensinvika ja aloitetaan toimet vian kor-jaamiseksi. Vikatilanteista pyritäänratkaisemaan mahdollisimman no-peasti päästöjen ehkäisemiseksi.

Häiriötilanteita varten on annettu

Kyllä

17 (65)


henkilökunnalle koulutusta ja toimin-taohjeet. Tilanteista tehdään ana-lyysi ja selvitetään juurisyy.

Onnettomuuksien ehkäisytoimintaakoskien on laitoksen toiminnastatehty mm. ympäristöriskianalyysi

Häiriötilanteisiin varautuminen onotettu huomioon sertifioidussa toi-mintajärjestelmässä (laatu, ympäris-tö, turvallisuus ja energiatehokkuus)

11 BATia on päästöjen tarkkailu häiriöti-lanteessa.

Päästömittausjärjestelmä sisältääsavukaasupäästöjen mittauslaittei-den ja savukaasun puhdistuslaittei-den häiriötilanteiden ja niiden kesto-jen valvonnan ja raportoinnin sekämittausjärjestelmän laadunvarmen-nuksen (kalibrointifunktioiden voi-massa olon seurannan).

Päästömittaukset toimivat aina,joten käynnistys- ja alasajotilantei-den sekä OTNOC-tilanteiden pääs-tötiedot ovat olemassa.

Kyllä

Energiatehokkuus

12 Palamisen energiatehokkuutta lisääseuraavien tekniikoiden yhdistelmä

A) Palamisen optimointi(Palamisen optimointi minimoi pala-mattomien partikkelien pitoisuuttasavukaasuissa ja kiinteissä palamis-jäännöksissä.)B) Optimisation of the working medi-um conditions(Operate at the highest possible pres-sure and temperature of the workingmedium gas or steam, within theconstraints associated with, for exam-ple, the control of NOx emissions orthe characteristics of energy de-mand.)C) Höyrykierron optimointiD) Energian kulutuksen minimointi

E) Palamisilman esilämmitys(Palamisen savukaasuista talteenotettua lämpöä käytetään esilämmit-tämään palamisessa käytettävääilmaa.)F) Polttoaineiden esilämmitysG) Kehittynyt säätöjärjestelmä(Pääpalamisparametrien tietokone-

Yli 1500 h/a käynnissä pidettäviäkattiloita on biokattila K4. Näilläkattiloilla on käytössä seuraavattekniikat, jotka parantavat pol-ton/toiminnan energiatehokkuutta:

A) Kyllä.

B) Kyllä.

C) Kyllä. Vastapaineturbiini.D) Kyllä. Omakäyttösähkön mini-mointi.E) Kyllä.

Kyllä

18 (65)


seuranta mahdollistaa palamistehok-kuuden parantamisen.)H) syöttöveden lämmitys käyttäentalteenotettua lämpöäI) Yhteistuotannon lämmön talteenottoJ) CHP valmiusK) SavukaasulauhdutinL) Heat accumulation,M) wet stack, Koskee, jos on savu-kaasupesuri tai rikinpoistoN) Cooling tower dischargeO) Polttoaineen esikuivausP) Lämpöhäviöiden minimointiQ) advanced materials, vain uudetlaitoksetR) Steam turbine upgradesS) Supercritical and ultra-supercriticalsteam conditions

F) Ei.G) Kyllä.

H) Kyllä.

I) Kyllä.J) Kyllä.K) Kyllä.L) Ei.M) Kyllä.

N) Ei.O) Ei.P) Kyllä.Q) Ei .

R) Ei.S) Ei.

Veden käyttö ja päästöt vesiin13 Veden käytön ja jäteveden vähentä-

miseksi BATia on käyttää toista taikumpaakin tekniikkaa

- Veden kierrätys- Kuiva pohjatuhkan käsittely

Voimalaitoksella on käytössä seu-raavat tekniikat, joilla vähennetäänveden käyttöä ja jätevesipäästöjä:

Biokattilan K4 lauhdevesiä suunni-tellaan ainakin osittain kierrätettä-väksi.

Käytössä on kuiva pohjatuhkankäsittely.

Kaikki ns. puhtaat jätevedet johde-taan nykyisen selkeytysjärjestelmänkautta Kokemäenjokeen. Biokattilanlauhdevesille on erillinen kiintoai-neen erotus ja pH:n säätö

Kyllä

14 Saastumattoman jäteveden saastumi-sen ehkäisemiseksi, BATia on jäteve-sivirtojen erottelu ja käsittely erillään,riippuen saastepitoisuudesta.

Biokattilan lauhdevedet käsitelläänerikseen ennen niiden johtamistamuihin jätevesiin / kierrätykseen.

Puhtaat vedet eivät sekoitu jäteve-den puhdistukseen menevien vesienkanssa.

Kyllä

15 Savukaasukäsittelyn päästöjen vä-hentämiseksi vesiin, BATia on käyttääsoveltuvia tekniikoita ja toissijaisiatekniikoita mahdollisimman lähelläpäästölähdettä laimentumisen estä-miseksi.

Lämmön talteenotto savukaasuistaK4.

Biokattila K4: SNCR

Biokattilan savukaasun lauhdevedetkäsitellään joko lamelli- tai hiekka-

Kyllä

19 (65)


Primääriset tekniikat

a) orgaaniset yhdisteet, ammonium;(NH3) optimoitu palaminen ja savu-kaasunkäsittelyjärjestelmä(SCR/SNCR)

Sekundääriset tekniikat

b) orgaaniset yhdisteet, elohopea(Hg); aktiivihiilellä adsorbointic) biohajoavat orgaaniset yhdisteet,ammonium (NH4+); aerobinen biologi-nen käsittelyd) Elohopea (Hg), nitraatti (NO3-),nitriitti (NO2-); anaerobinen biologinenkäsittelye) kiintoaine; koagulointi ja flukkolointif) metallit ja metalloidit, sulfaatti (SO42-

), fluoridi (F-); kristallisaatiog) kiintoaine, metallit; suodatus (hiek-kasuodatus, mikrosuodatus, ultra-suodatus)h) kiintoaine, vapaa öljy; flotaatioi) metallit; ioninvaihtoj) hapot, alkaalit; neutralointik) sulfidi (S2-), sulfiitti (SO32-); hapetus

suodatuksella.

Kattilan K4 lauhduttimen jätevesiinsovelletaan vain kiintoaineiden jametallien päästötasoja.

Jätteiden käsittely16 Jätemäärän vähentämiseksi BATia on

elinkaariajattelu

a. jätteiden syntymisen ehkäisy;b. jätteiden valmistelu uudelleenkäyt-töön erityisten vaadittujen laatukritee-rien mukaisesti;c. jätteiden kierrätys;d. muu jätteiden hyödyntäminen (esi-merkiksi energiana); ottamalla käyt-töön asianmukainen yhdistelmä esi-merkiksi seuraavista menetelmistä:

A) kipsin hyötykäyttöB) sivutuotteiden hyötykäyttö maanra-kennuksessaC) Jätteiden poltto,D) käytetyn katalyytin uudelleenkäyttö(SCR)

Jätteen määrää vähennetään hyöty-käyttämällä muodostuvaa lento- japohjatuhkaa maanrakennuksessa(tekniikka b). Muiden jätteiden lajit-telu mahdollistaa niiden kierrätyk-sen.

Kyllä

Melupäästö17 Melupäästön vähentämisen BATia

olevat tekniikata) laitteiden ja rakennusten sijainti(pääasiassa uudet laitokset)b) toimintac) pienikohinaiset laitteetd) melun vähentäminen

Voimalaitoksen melupäästöjenvähentäminen vastaa BATia.

Puhaltimet ja muut äänekkäät lait-teet on sijoitettu omiin suljettuihintiloihinsa. Lisäksi laitosrakennustenseinämissä käytetään sellaista ra-

Kyllä

20 (65)


e) melun vaimentimet kennustekniikkaa ja -materiaaleja,että koneiden ja laitteiden meluvaimenee tehokkaasti.

Lähes kaikki laitteet sijaitsevatsisällä polttolaitos-rakennuksessa.Ilmanotosta aiheutuvaa melua vai-mennetaan äänenvaimentimilla.

Energiatehokkuus, BAT-päästötasot

Näitä BAT-päästötasoja sovelletaanvain yli 1 500 h/a käyviin kattiloihin.Uusi K4 biokattila tulee täyttämäännämä vaatimukset. Toiminnanhar-joittajalla on käytössään sertifioituenergianhallintajärjestelmä (ISO50001) sekä on sitoutunut energia-tehokkuussopimukseen.

Kyllä

NOx, N2O ja CO päästöt ilmaan(biomassa/turve)

24 NOx-päästöjen estämiseksi tai vähen-tämiseksi ja samanaikaisesti CO- jaN2O-päästöjä rajoittaen, BATia on:

a) palamisen optimointib) Low-NOX-polttimetc) Ilman vaiheistusd) Polttoaineen vaiheistuse) Savukaasujen kierrätysf) Selektiivinen ei-katalyyttinen

pelkistys (SNCR)

K4-kattilan typenoksidipäästöjävähennetään SNCR-menetelmälläeli ruiskuttamalla kattilan tulipesäänammoniakkivettä, minkä seuraukse-na typenoksidit muuttuvat typeksi javedeksi.

Palamattomien orgaanisten yhdis-teiden ja häkäpäästöjen määrät ovatleijupoltossa alhaiset tehokkaanpalamisen ja tasaisen ilman ja polt-toaineen syötön johdosta. K4-kattilatulee käyttämään seuraavia teknii-koita NOx-päästöjen vähentämiseksija samanaikaisesti CO- ja N2O-päästöjä rajoittamiseksi:a) Palamisen optimointic) Ilman vaiheistuse) Savukaasun kierrätysf) SNCR-menetelmä

RT-kattila käyttää seuraavia teknii-koita NOx-päästöjen hallintaan: a, c.

Huom. Polttoaineen keskimääräinenNa-pitoisuus ylittää 300 mg/kg mo-lemmilla kattiloilla.

Esitetyt päästötasot CO:lle ovat vainohjeellisia.

Kyllä

SOX, HCl ja HF päästöt ilmaan(biomassa/turve)

25 SOX, HCl ja HF päästöjen rajoittami-sen BATia on:

Voimalaitoksen rikkidioksidipäästöjävähennetään myös hyödyntämälläkattiloiden polttoaineina mahdolli-

Kyllä

21 (65)


a) Tulipesäinjektio (tulipesääntai petiin)

b) Kanavainjektio (DSI)c) Puolikuivapesuri (SDA)d) Kiertoleiju (CFB) kuivapesurie) Märkäpesuf) Savukaasulauhduting) Märkä savukaasujen rikin-

poisto

suuksien mukaan rikittömiä tai vähä-rikkisiä polttoaineita (kattilat K4 jaRT).

HCl- ja SO2-päästöjen rajoitta-miseksi syötetään kalsiumhydroksi-dia tai natriumbikarbonaattia savu-kaasukanavaan ennen letkusuoda-tinta (b) (Kattila K4).

K4-kattilalla on käytössä seuraavatBATin mukaiset tekniikat:b) DSIf ) Savukaasun lauhdutush) Polttoaineen valinta

Huom. polttoaineen rikki >0,1 %,mikä on huomioitava päästötasois-sa.

Hiukkaset ja hiukkasiin sitoutunei-den metallien päästöt ilmaan (bio-massa/turve)

26 Hiukkas- ja hiukkasiin sitoutuneidenmetallien päästöjen vähentämiseksi,BATia on

a) Sähkösuodatinb) Letkusuodatinc) Kuiva tai puolikuiva savu-

kaasujen rikinpoistojärjes-telmä

d) Märkä savukaasujen rikin-poisto

e) Polttoaineen valinta

K4-kattilan savukaasut johdetaanletkusuodattimen läpi lentotuhkanerottamiseksi savukaasuista. Lento-tuhka jää letkujen pinnalle. Suodatinpuhdistetaan ravistamalla letkujapaineilmaiskuilla, minkä jälkeenerottunut tuhka siirretään pneumaat-tisilla tuhkakuljettimella lentotuhka-siiloon. Letkusuodattimen jälkeenkaasut johdetaan savukaasujenlauhdutukseen ja edelleen piippuun.Rinnakkaispoltossa savukaasuvir-taan suihkutetaan lisäksi tarvittaes-sa aktiivihiiltä, joka sitoo dioksiineja,furaaneja ja raskasmetalleja ennenjohtamista letkusuotimeen. K4

BATin mukaisista tekniikoista käy-tössä on:a) Sähkösuodin (RT-kattila)b) Letkusuodatin (K4)e) Polttoaineen valinta (RT ja K4)

Kyllä

Elohopeapäästö ilmaan (biomas-sa/turve)

27 Elohopeapäästöjen vähentämiseksiBATia on käyttää:

a) Hiilisorbentin ruiskutus savu-kaasuun

b) Halogenoitujen lisäaineidenkäyttö polttoaineessa tai nii-den ruiskutus uuniin

c) Polttoainevalinta

Polttoainevalinnoilla voidaan myösvähentää elohopeapäästöjä. Tämäkoskee etenkin kierrätyspolttoainet-ta.

K4: BATin mukaisista tekniikoista onkäytössä

c) polttoainevalinta

Kyllä

22 (65)


d) Sähkösuodatine) Letkusuodatinf) Kuiva tai puolikuiva savu-

kaasujen rikinpoistojärjes-telmä

g) Märkä rikinpoistojärjestelmä

e) letkusuodatinf) rikinpoisto kuiva

RT: BATin mukaisistatekniikoista on käytössäc) polttoainevalintad) sähkösuodatin

BAT-päätelmät rinnakkaispoltolle (K4)

Koskee vain Biokattilaa K4 sen toimiessa rinnakkaispolttokattilana.

Nro BAT-kuvaus Aittaluodon voimalaitos ToteutuukoBATKyllä/Ei/ Eikoske

Yleinen ympäristösuositus60 a) Jätteen esihyväksyntä ja

hyväksyntäb) Jätteiden valikoin-

ti/rajoittaminenc) Jätteen sekoittaminen pää-

asialliseen polttoaineeseend) Jätteen kuivause) Jätteen esikäsittely

Kattilassa poltettava jätepolttoainevastaa laadultaan syntypaikkalajitellus-ta energiajätteestä valmistettua I ja II –laatuluokan REF –kierrätyspolttoainetta. Voimalaitokselleotetaan vastaan kierrätyspolttoaineitaniitä ammattimaisesti valmistavilta taiteollisilta toimittajilta.

Jätteenkäsittelylaitoksissa, joista kier-rätyspolttoainetta tuodaan rinnakkais-polttolaitokselle, kierrätyspolttoaineenvalmistuksessa noudatetaan standar-dia SFS-EN 15359. Standardi määrit-telee syntypaikoilla lajitelluista jätteistävalmistetun kierrätyspolttoaineen laa-tuluokat ja periaatteet laadunvalvon-nalle. Standardi kattaa koko hankinta-ketjun jätteiden syntypaikkalajittelustavalmiin kierrätyspolttoaineen toimituk-seen.

Polttoaineen toimittajalta vaaditaankierrätyspolttoaineen laadusta ennak-kotiedot, jotta voidaan varmistaa ym-päristölupamääräysten täyttyminen.

Energiajätteen on täytettävä kloori- jaelohopeapitoisuudeltaan kierrätyspolt-toainestandardien vaatimukset niin,että SFS-EN 15359 klooripitoisuus-luokka 3 ja elohopeapitoisuusluokka 1täyttyvät.

Laitoksella poltettavan syntypaikkalaji-

Kyllä

23 (65)

tellun energiajätteen laatu tutkitaaneräkohtaisesti standardin SFS-EN15359 mukaisella menettelyllä. Laitok-selle tulee toimittaa vähintään stan-dardin SFS-EN 15359 liitteen A pakol-lisia määrittelyjä koskevat tiedot kaikis-ta poltettavista jäte-eristä, sekä erik-seen sovitut analyysitiedot.

Kaikki voimalaitokselle saapuvat polt-toaine-erät punnitaan. Eräkohtaisistanäytteistä muodostuu vuorokausikoh-tainen koontanäyte, josta analysoi-daan kosteus. Lämpöarvo ja tuhkaanalysoidaan koontanäytteistä kuu-kausittain.

BATin mukaisista tekniikoista käytössäona) jätteiden hyväksyntäb) jätteiden valintac) jätteiden sekoitus pääpolttoainee-seen

61 Jotta estetään kasvavat päästöt jät-teen rinnakkaispoltosta, BATia ontehdä mittauksia, joilla varmistetaan,että rinnakkaispolton savukaasuissaei ole enemmän päästöjä kuin mitäjätteenpolton BATin soveltamisestaaiheutuisi.

K4- kattilan rinnakkaispolttoa valvo-taan tarkkailusuunnitelman mukaisestisavukaasumittauksilla.

Kyllä

62 Jotta voidaan minimoida vaikutuskierrätettäviin jäännöksiin, BATia onylläpitää kipsin, tuhkien ja kuonanhyvä laatu samalla tasolla kuin ei-jätteenpolton aikana, käyttäen BAT 60kohdassa esitettyjä tekniikoita jarajoittaa päästötasot samalle tasolle.

Syntyvä lento- ja pohjatuhka hyötykäy-tetään maanrakentamisessa. Rinnak-kaispoltosta syntyvien tuhkien laatuatarkkaillaan, jotta ne ovat laadultaansellaisia, että hyötykäyttö on mahdol-lista. Erityistä huomiota kiinnitetäänpolttoaineen laatuun.

Kyllä

Energiatehokkuus / rinnakkaispolt-to

63 Jätteen rinnakkaispolton energiate-hokkuuden lisäämiseksi BATia onkäyttää soveltuvaa yhdistelmää tek-niikoita, joita on esitetty kohdassaBAT12 ja BAT19 riippuen pääpoltto-aineesta ja laitoskokoonpanosta.

Energiatehokkuutta parantavia teknii-koita on esitetty kohdissa BAT12 ja 19.

Kyllä

NOx ja CO päästöt ilmaan

64 Jätteen ja hiilen rinnakkaispolton NOx-päästön vähentämiseksi yhdessäCO:n ja N2O-päästön kanssa BATiaon käyttää yhtä tai yhdistelmiä teknii-koista joita on esitetty kohdassa BAT20.

Ei koske

65 Jätteen ja biomassan ja/tai turpeenrinnakkaispolton NOx-päästön vähen-

K4-kattilan NOx-, CO- ja N2O-päästöjen vähentämistä koskevia

Kyllä

24 (65)

tämiseksi yhdessä CO:n ja N2O-päästön kanssa BATia on käyttääyhtä tai yhdistelmiä tekniikoista joitaon esitetty kohdassa 24.

tekniikoita on käsitelty kohdassa BAT24.

SOx, HCl ja HF päästöt ilmaan66 Jätteen ja hiilen rinnakkaispolton SOx-

, HCl ja HF-päästön vähentämiseksiBATia on käyttää yhtä tai yhdistelmiätekniikoista joita on esitetty kohdassa21.

Ei koske

67 Jätteen ja biomassan ja/tai turpeenrinnakkaispolton SOx-, HCl ja HF-päästön vähentämiseksi BATia onkäyttää yhtä tai yhdistelmiä tekniikois-ta joita on esitetty kohdassa 25.

K4-kattilan SOx-, HCl- ja HF-päästöjenvähentämistä koskevia tekniikoita onkäsitelty kohdassa BAT 25.

Kyllä

Hiukkas- ja metallipäästöt ilmaan

68 Jätteen ja hiilen rinnakkaispoltonhiukkas- ja metallipäästön vähentä-miseksi BATia on käyttää yhtä taiyhdistelmiä tekniikoista joita on esitet-ty kohdassa 22.

Ei koske

69 Jätteen ja biomassan ja/tai turpeenrinnakkaispolton hiukkas- ja metalli-päästön vähentämiseksi BATia onkäyttää yhtä tai yhdistelmiä tekniikois-ta joita on esitetty kohdassa 26.

K4-kattilan hiukkas- ja metallipäästö-jen vähentämistä koskevia tekniikoitaon käsitelty kohdassa BAT 26.

Kyllä

Elohopeapäästöt ilmaan

70 Elohopeapäästöjen vähentämiseksiBATia on tekniikoiden yhdistäminen,joita esitetään kohdissa BAT 23 (hii-len poltto) ja BAT 27 (biomas-sa/turve).

K4-kattilan elohopeapäästöjen vähen-tämistä koskevia tekniikoita on käsitel-ty kohdassa BAT 27.

Kyllä

Haihtuvien orgaanisten yhdisteidenja polykloorattujen dibenzodioksii-nien ja furaanien päästöt ilmaan.

71 Päästöjen vähentämiseksi BATia onkäyttää tekniikoita, joita on esiteltykohdissa BAT 6 BAT 26 ja alla.

a) aktiivihiili-injektointib) Nopea jäähdytys käyttäen mär-käpesua/savukaasulauhdutintac) SCR

Taulukko 10.41:

PCDD/F (ng I-TEQ/Nm3)<0,01-0,03 average over the samplingperiod

TVOC (mg/Nm3)vuosikeskiarvo <0,1-5päiväkeskiarvo 0,5-10

K4-kattilan savukaasujen haihtuvienorgaanisten yhdisteiden ja dioksiini- jafuraanipäästöjen vähentämistä koske-via tekniikoita on esitetty kohdissaBAT 6 ja BAT 26.

Savukaasuvirtaan suihkutetaan ennenletkusuodattimeen johtamista tarvitta-essa aktiivihiiltä, joka sitoo dioksiinejaja furaaneja ja raskasmetalleja.

Tässä esitetyistä BATin mukaisistatekniikoista on käytössä

a) aktiivihiili-injektointi

25 (65)

Muut horisontaali BAT-asiakirjat

Voimalaitoksen osalta merkityksellisiä vertailuasiakirjoja ovat seuraavat:

• Teollisuuden jäähdytysjärjestelmät (ICS)• Taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset (ECM)• Varastoinnista syntyvät päästöt (EFS)• Energiatehokkuus (ENE)• Yleiset tarkkailuperiaatteet (MON)• Jätteenkäsittely• Jätteenpoltto (WI)• Monitoring (ROM)

Lupahakemuksessa ei ole nähty tarpeelliseksi tehdä erityistä yksityiskoh-taista tarkastelua näiden referenssidokumenttien osalta. Hakijan olemassaolevat sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmä ja energiatehokkuusjärjes-telmä ovat osoitus siitä, että näiden horisontaaliasiakirjojen keskeisimmätseikat on otettu voimalaitoksella huomioon.

Vertailu päästötasoihin

Aittaluodon voimalaitoksella on polttoaineteholtaan yli 50 MW:n energian-tuotantoyksikköjä kaksi, kattilat RT (K2) ja K4. RT-kattilan polttoaineteholasketaan nykyisestä 137 MW:sta 95 MW:iin. Alla olevassa taulukossa onesitetty ainoastaan RT-kattilan päästötasojen vertailu BAT-päätelmienpäästötasoihin, koska kattila K4 ei ole vielä valmistunut. Vertailu on tehtyBAT-päätelmien polttoaineteholtaan alle 100 MW:n polttolaitoksen pääs-töihin, jonka käyttöaikaa on rajoitettu enintään 1 500 h/a viiden vuoden liu-kuvana keskiarvona.

Päästökomponentti BAT-AEL päästötaso vuorokausi-keskiarvona,mg/m3(n), 6 % O2

Kattilan RT (K2) päästöt vuoro-kausikeskiarvonamg/m3(n), 6 % O2 vuonna 2017

NOX 120–275 (310, kun polttoaineen kes-kimääräinen natriumpitoisuus ylittää300 mg/kg)

Maksimi 220 (8.6.-31.12.2017),vuosikeskiarvo 148vuonna. Vuonna 2016 vuosikeskiar-vo 205 ja maksimi kk-keskiarvo 272

SO2 30–215 Maksimi 209 (8.6.-31.12.2017),vuosikeskiarvo 111

CO ohjeellinen, ei sovelleta kun käyttö on<1 500 h/a

vuonna 2016 vuosikeskiarvo 280

Hiukkaset 2–22 Maksimi 52 (8.6.-31.12.2017),viisi vrk-keskiarvoa yli 22,vuosikeskiarvo 16

HCl ei sovelleta, alaviitteet 2 ja 3 Vuonna 2016 vuosikeskiarvo 17HF <1,5 näytteenottojakson keskiarvona Vuonna 2016 vuosikeskiarvo 0,1Hg <1–5 µg/m3(n), 6 % O2 näytteenotto-

jakson keskiarvonaei ole mitattu

26 (65)

Toimenpiteet BAT:in saavuttamiseksi

Uusi biokattila K4 rakennetaan vastaamaan BAT-päätelmien tasoa. Toi-minnanharjoittaja esittää, että kattilaan K4 sovelletaan olemassa olevanlaitoksen BAT-päätelmiä, koska kattilan hankintaprosessi on ollut loppu-vaiheessa BAT-päätelmien julkaisuvaiheessa. Kattilan ympäristölupaha-kemus on jätetty vuonna 2016.

R-kattila (K1) poistetaan käytöstä siirtymäsuunnitelmajakson päättyessä30.6.2020.

RT (K2) -kattilan polttoaineteho lasketaan 95 MW:iin vastaamaan parem-min pääkattilana toimivan K4 valittua 90 MW polttoainetehoa. RT-kattilanmuutokset toteutetaan vuoden 2020 aikana, kun uusi biokattila on käytös-sä. RT-kattila toimii vara- ja huippukattilana uuden biokattilan rinnalla. RT-kattilan käyttö vähentää apukattilan ja samalla öljyn käyttöä. RT- kattila esi-tetään 1 500 h/a kattilaksi kalenterivuoden 2021 alusta alkaen. RT-kattilantuki- ja käynnistyspolttoaineena käytettävä raskas polttoöljy korvataan ke-vyellä polttoöljyllä, mikä vähentää kattilan ilmaan johdettavia SO2- ja hiuk-kaspäästöjä.

Polttoainetehon laskun vaikutukset

Pori Energia Oy on toimittanut Novox Oy:n laatiman teknisen asiantuntija-selvityksen RT-kattilan tehon alentamisen vaikutuksista BAT-päästötasojensaavuttamiseksi. RT-kattilan pienempi teho edesauttaa hiukkaspäästöjenhallintaa lupamääräysten kiristyessä (BAT), koska sähkösuotimien suhteel-linen erotuskyky paranee savukaasuvirtaamien pienentyessä. Novox Oyteki keväällä 2015 Pori Energia Oy:n pyynnöstä selvityksen mahdollisuuk-sista pienentää R- ja RT-kattiloiden NOx-, SO2- ja hiukkaspäästöjä poltto-teknisin keinoin. RT-kattilassa poltettiin tällöin (v. 2014) 60–65 % jyrsintur-vetta.

RT-kattilan osalta todettiin:-NOx-päästö kasvaa kattilan polttoainetehon eli kuorman kasvaessa,-petilämpötila laskee kattilan polttoainetehon kasvaessa, mikä rajoittaakiertokaasun käyttöä suurilla yli 70 % kuormilla,-SO2-päästö on hyvin hallittavissa turve-puu suhteen hallinnalla,-hiukkaspäästö pysyy tasaisesti alhaisena alle 70 % kuormilla,-prosessidatan perusteella kattilan kuorman rajaus yhdessä puun osuudenlisäyksen kanssa rajoittaisi tehokkaasti NOx-, SO2- ja hiukkaspäästöjä.

Puun osuutta RT-kattilassa on vuonna 2015 tehdyn selvityksen jälkeen li-sätty. Vuosien 2015–2017 prosessi- ja päästödatan perusteella kattilaa onajettu aiempaa vähemmän yli 70 % kuormilla. Voidaan todeta, että RT-kattilan NOx-, SO2- ja hiukkaspäästöt ovat aiempaa paremmin hallinnassaja alittavat ympäristölupahakemuksessa ehdotetut BAT-päätelmien mukai-set päästöraja-arvot. Novox Oy:n asiantuntijalausunnon mukaan ympäris-tölupahakemuksessa esitetyt toimenpiteet yhdessä aktiivisen polttoaineva-

27 (65)

linnan kanssa ovat riittäviä hakemuksessa esitettyjen päästöraja-arvojensaavuttamiseksi. SO2-, HF- ja HCl-päästöjen hallinta tapahtuu aktiivisenpolttoainevalinnan kautta.

RT-kattilan polttoainetehon laskeminen

Polttoainetehon säätöperiaate

Kattilan tuorehöyryn painesäätimen PC-5095 ohjaus [0…100 %] skaala-taan polttoainetehon asetusarvoksi 0…95 MW.

Polttoainetehon asetusarvosta vähennetään käynnissä olevien öljypoltin-ten polttoaineteho, jolloin saadaan kiinteän polttoaineen tehoasetusarvo.Käynnissä olevien öljypoltinten polttoaineteho lasketaan kaavalla:

jossa:

QÖljy on käynnissä olevien öljypoltinten polttoaineteho [MW]mÖljy on öljypoltinten mitattujen öljyvirtausten summa [kg/s]LHVPO on polttoöljyn lämpöarvo (40,40 MJ/kg) [MJ/kg].

Automaatiojärjestelmä laskee jatkuvasti kiinteän polttoaineen polttoarvoa(energiasisältö tilavuusyksikköä kohden). Polttoarvo lasketaan kaavalla:

Jossa:

polttoarvo on kiinteän polttoaineen energiasisältö [MWh/m3]QKPA on kiinteän polttoaineen laskennallinen teho [MW]VPA on kiinteän polttoaineen virtaus kattilaan [m3/h].

Kiinteän polttoaineen virtaus kattilaan lasketaan syöttöruuvien pyörintäno-peuksien ja nimelliskapasiteettien perusteella kaavalla:

Jossa:

VRuuvi on syöttöruuvin polttoainevirtaus [m3/h]VKapasit. on syöttöruuvin nimelliskapasiteetti [m3/h]nRuuvi on syöttöruuvin pyörintänopeus [1/min]nNimell. on syöttöruuvin nimellispyörintänopeus [1/min].

Polttoarvon laskennassa polttoaineteho lasketaan kattilan nettohöyrytehos-ta energiataseen perusteella siten, että kattilan hyötysuhteeksi oletetaan85 %:

28 (65)

jossa:

QKPA on kiinteän polttoaineen laskennallinen teho [MW]QHöyry on kattilan nettohöyryteho [MW]0,85 on kattilan nimellinen hyötysuhde [-]QÖljy on käynnissä olevien öljypoltinten polttoaineteho [MW].

Kattilan nettohöyryteho lasketaan kaavalla:

Jossa:

QHöyry on kattilan nettohöyryteho [MW]mHöyry on kattilan tuorehöyryn virtaus [kg/s]hHöyry on kattilan tuorehöyryn entalpia [kJ/kg]hSyöttövesi on kattilan syöttöveden entalpia [kJ/kg].

Entalpiat lasketaan automaatiojärjestelmässä paine- ja lämpötilamittaustenperusteella.

Kiinteän polttoaineen tehoasetusarvo [MW] jaetaan polttoarvolla [MWh/m3],jolloin saadaan kiinteän polttoaineen tilavuusvirran asetusarvo [m3/h].

Tilavuusvirran asetusarvo jaetaan eri syöttöruuveille käyttäjän aseteltavis-sa olevien jakosuhteiden avulla siten, että ruuvien asetusarvojen summavastaa aina kokonaisasetusarvoa.

Syöttöruuvien pyörintänopeutta ohjataan seuraavan kaavan mukaisesti:

jossa:

nRuuvi on syöttöruuvin pyörintänopeus [1/min]nNimell. on syöttöruuvin nimellispyörintänopeus [1/min]VRuuvi on syöttöruuvin polttoainevirtauksen asetusarvo [m3/h]VKapasit. on syöttöruuvin nimelliskapasiteetti [m3/h].

Polttoainetehon rajoittaminen

Edellä kuvattu säätöperiaate johtaa siihen, ettei kattilalla voi ajaa yli 95 MWpolttoainetehoa. Käytettävän kiinteän polttoaineen laadun (pääasiassakosteuden) vaihtelevuuden vuoksi syöttöruuvien nopeuksia ei voida kiinte-ästi rajoittaa mihinkään tiettyyn arvoon, vaan rajoitus on tehtävä edellä ku-vatun polttoarvolaskennan kautta.

29 (65)

Rajoituksen ohittamisen estäminen

Syöttöruuvien ohjaus toteutetaan automaatiojärjestelmässä siten, että ruu-veja ei pysty käsiajollakaan ajamaan asetusarvoaan suuremmalla pyöri-misnopeudella.

Polttoainetehon tarkkailusuunnitelma

Laitoksen prosessi-informaatiojärjestelmässä lasketaan kattilan toteutunut-ta hyötysuhdetta epäsuoralla menetelmällä. Nettohöyrytehon ja hyötysuh-teen perusteella lasketaan myös polttoaineteho, jota seurataan säännölli-sesti. Nettohöyrytehon, hyötysuhteen ja polttoainetehon laskentaan käytet-tävät mittausarvot tallennetaan laitoksen prosessi-informaatiojärjestelmään, josta ne voidaan tarvittaessa toimittaa valvontavi-ranomaiselle.

OTNOC-tilanteet

Toiminnanharjoittaja esittää, että OTNOC-tilanteet huomioidaan sekä RT(K2) -kattilan että uuden biokattilan K4 lupamääräyksissä.

Nykyisen voimalaitoksen toiminnassa OTNOC-tilanteita on ollut keskimää-rin muutamia vuosittain. Esimerkiksi sähkösuotimen yksi kenttä on ollutepäkunnossa, polttoaine on ollut hyvin kosteaa (>60%), polttoainekuljetti-men rikkoutuminen, tukipolttoaineen käyttö, turvekuorman poikkeava rikki-pitoisuus (>0,3%) sekä höyryasiakkaan suuri kuormanmuutos tavallistenylös- ja alasajotilanteiden lisäksi. Lisäksi tavallisuudesta poikkeavia tilantei-ta on aiheuttanut vanhan RT-kattilan polttoainepedin nopea osittainen tuk-keutuminen, mikä on vaatinut kattilan alasajoa. Arvio RT-kattilan osaltaOTNOC-tilanteiden vuotuisesta määrästä keskimäärin on enintään noin40 h/a. Aiemmin luetelluista syistä on toteutunut useimmin polttoaineenlaadusta johtuvat häiriötilanteet, muut harvemmin kuin kerran vuodessa.Häiriöt ovat aiheuttaneet aiemmin luparajaylityksiä (hiukkaset, NOx ja SO2).Arviona pitoisuuksista häiriötilanteessa on nykyisen luparajatason lievä yli-tys (10–30 %). Kokonaispäästöarvio hiukkasten osalta alle 1 t, SO2 ja NOx

osalta alle 2 t.

Uuden K4-kattilan osalta käyttöhistoriaa ei ole, mutta ainakin polttoaineenlaatupoikkeamat, laiterikot ja nopeat kuormanmuutokset voivat aiheuttaaOTNOC-tilanteita. Arvio tilanteiden määrästä on alle 500 h/a. Kokonais-päästöä ja mahdollisia päästökomponentteja on vaikea arvioida tuotanto-datan puuttuessa, mutta häiriöpäästömäärien suuruus ei uudella laitoksellapitäisi olla merkittävä.

OTNOC-tilanteet tulee huomioida päästöraja-arvojen asettamisessa jokositen, että lievennetään BAT-päästöraja-arvoja tai annetaan SUPO-asetuksen mukaisten päästöraja-arvojen lisäksi erilliset BAT-päätelmiin pe-rustuvat raja-arvot, joiden vertailusta voidaan poistaa todelliset OTNOC-tilanteet.

30 (65)

BAT-poikkeamat

Toiminnanharjoittaja ei esitä hakemuksessaan tässä vaiheessa Aittaluodonvoimalaitokselle BAT-poikkeamia.

HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI

Toiminnanharjoittaja ehdottaa BAT-päätelmien mukaisiksi päästöraja-arvoiksi K4-kattilalle biomassaa poltettaessa 17.8.2021 alkaen:

Kattila K4 K4Yhdiste Päästöraja-arvo

mg/m3(n), 6 % O2

vuosikeskiarvo

Päästöraja-arvo mg/m3(n),6 % O2 päiväkeskiarvo

Hiukkaset 15 22Rikkidioksidi, SO2 100 215Typen oksidit, NOX NO2:na 250* 275*Hiilimonoksidi, CO ohjeellinen - -Kloorivety, HCl 25 35Fluorivety, HF 1,5 -Ammoniakki, NH3 15 -Hg 5 -

*Polttoaineen keskimääräinen Na-pitoisuus ylittää rajan 300 mg/kg.

Toiminnanharjoittaja ehdottaa BAT-päätelmien mukaisiksi päästöraja-arvoiksi K4-kattilalle rinnakkaispoltossa 17.8.2021 alkaen:

Kattila K4 K4Yhdiste Päästöraja-arvo

mg/m3(n), 6 % O2 vuosi-keskiarvo

Päästöraja-arvomg/m3(n), 6 % O2

päiväkeskiarvoHiukkaset 15 21Rikkidioksidi, SO2 97 198Typen oksidit, NOX NO2:na 256 278*Hiilimonoksidi, CO - -Kloorivety, HCl 24 33Fluorivety, HF 1,5 -Ammoniakki, NH3 15 -PCDD/F 0,03 ng I-TEQ/Nm3

Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Mn+Ni+V

0,3

Cd+Tl 5 µg/Nm3

TVOC 5 10*Polttoaineen keskimääräinen Na-pitoisuus ylittää rajan 300 mg/kg.

Rinnakkaispolton ilmapäästöjen päästöraja-arvot määräytyvät käytettävänpolttoainejakauman perusteella. Laskennan perusteet ja rinnakkaispoltonpäästörajojen laskemiseksi on esitetty seuraavassa.

Rinnakkaispolton päästöraja-arvojen laskenta perustuu esitettyyn polttoai-nejakaumaan (energiasisältö):

31 (65)

– turve 30 %– biopolttoaine (puu) 58 %– REF 12 %.

Savukaasukertoimien perusteella on eri polttoaineosuudet muutettu niidenosuuksiksi kuivista savukaasuista (Vjäte ja Vprosessi):

– turve 31,0 %– biopolttoaine (puu) 57,0 %– REF 12,0 %.

BAT-päästöraja-arvojen laskennassa on jätteelle käytetty jätteenpolttoase-tuksen liite 2 mukaisia Cjäte-arvoja, jotka on muutettu asetuksen liitteen 6mukaisella kaavalla 6 %:n happipitoisuuteen, koska jätteenpoltolle ei olemääritetty vielä BAT-päästötasoja.

Hakijan laskennassa käyttämät BAT-päästötasot biopolttoaineosuudelle(88 %) ovat samat kuin hakijan ehdottamat BAT-päätelmien mukaisetpäästötasot kattilalle K4.

Toiminnanharjoittaja ehdottaa BAT-päätelmien mukaisiksi päästöraja-arvoiksi RT (K2) -kattilalle 1.8.2021 alkaen:

Kattila RT (K2) RT (K2)Yhdiste Päästöraja-arvo

mg/m3(n), 6 % O2

vuosikeskiarvo

Päästöraja-arvo mg/m3(n),6 % O2 päiväkeskiarvo

Hiukkaset ei sovelleta alle 1 500h laitoksiin

22Rikkidioksidi, SO2 215Typen oksidit, NOX NO2:na 310*Hiilimonoksidi, CO ohjeellinen -Fluorivety, HF 1,5Kloorivety, HCl - -Hg 5

*Polttoaineen keskimääräinen Na-pitoisuus ylittää rajan 300 mg/kg.

Toiminnanharjoittaja esittää K4-kattilan savukaasun käsittelyn jätevesilleseuraavia luparajoja BAT-päätelmien päästötasojen noudattamiseksi:

Yhdiste Ehdotettu luparaja (mg/l)Kiintoaineen kokonaispitoisuus (TSS) 30Metallit ja metalloiditAs, Cr, Cu, Ni 0,05Cd 0,005Hg 0,003Pb 0,020Zn 0,2

BAT-päätelmissä esitettyjä muita jätevesille esitettyjä raja-arvoja ei hakijanmielestä tule soveltaa Aittaluodon voimalaitokseen. Savukaasujen käsitte-lystä syntyviä jätevesiä syntyy vain K4-kattilasta. Alaviitteen 3 mukaan mui-ta raja-arvoja sovelletaan vain märän savukaasujen rikinpoiston käytöstä

32 (65)

syntyvään jäteveteen. K4 kattilalla on kuiva/puolikuiva rikinpoistomenetel-mä.

Ehdotus SUPO-asetuksen mukaisiksi päästörajoiksi kansallisen siirtymäsuunni-telman jälkeen

Aittaluodon voimalaitoksella tällä hetkellä R (K1) ja RT (K2) -kattilat muo-dostavat vanhan olemassa olevan polttolaitoskokonaisuuden, joka on mu-kana kansallisessa siirtymäsuunnitelmassa vuoden 2020 kesäkuun lop-puun saakka. Tämän jälkeen R-kattila jää pois käytöstä. RT-kattilan kapa-siteettia muutetaan polttoaineteholtaan 95 MW kattilaksi, jonka käyntiaikaon alle 1500 h/a viiden vuoden liukuvana keskiarvona.

Nykyisen ympäristöluvan päästöraja-arvot ovat seuraavat:

Yhdiste Päästöraja-arvo (mg/m3n)Hiukkaset 30SO2 300NOX 400

SUPO-asetuksen perusteella toiminnanharjoittaja esittää RT-kattilalle seu-raavia asetuksen (1500 h/a) mukaisia päästövaatimuksia 1.7.2020 alkaen:Polttoainejakauma on turve 50% ja biomassa (puu) 50 %.


Apukattila muodostaa erillisen polttolaitoksen ja siihen tulee soveltaa alle50 MW kattiloille tarkoitettua lainsäädäntöä. Toiminnanharjoittaja esittää,että lupatarkistuksen yhteydessä apukattilan lupamääräykset tarkistetaanvastaamaan PIPO-asetuksen vaatimuksia. Polttoaineena on kevyt polttoöl-jy.


Lupamääräyksen 7 muuttaminen

Pori Energia Oy hakee muutosta lupamääräykseen 7 täydennyksenä nytkäsittelyssä olevan BAT-lupahakemuksen yhteydessä.

Nykyinen lupamääräys 7 kuuluu:

”Biokattila K4 on suunniteltava, rakennettava sekä varustettava ja sitä onjätteenrinnakkaispoltossa käytettävä niin, että savukaasun lämpötila nou-see valvotusti vähintään kahdeksi sekunniksi 850 °C:een polttoilman vii-meisen syötön jälkeen mitattuna polttouunin sisäseinän läheisyydestä.”

33 (65)

Hakija esittää, että lupamääräys muutettaisiin seuraavaan muotoon:

”Biokattila K4 on suunniteltava, rakennettava sekä varustettava ja sitä onjätteenrinnakkaispoltossa käytettävä niin, että kattilan tulipesän lämpötilaon vähintään 850 °C ja palamiskaasujen lämpötila ylittää kaikissa olosuh-teissa tämän lämpötilan vähintään kahden sekunnin ajan.”

Perusteluna on, että jätteenpolttoasetuksessa asia on todettu näin:

”Jätteenpolttolaitos ja jätteen rinnakkaispolttolaitos on suunniteltava, ra-kennettava ja varustettava ja sitä on käytettävä siten, että savukaasunlämpötila nostetaan valvotusti ja homogeenisesti kaikkein epäedullisimmis-sakin olosuhteissa vähintään kahdeksi sekunniksi vähintään 850 °C:seenmitattuna palamiskammion sisäseinän läheisyydestä tai muusta ympäristö-luvassa määrätystä palamiskammion edustavasta kohdasta. Jätteenpoltto-laitoksessa on mainittu lämpötila saavutettava polttoilman viimeisen syötönjälkeen.”

Asetusteksti antaisi ymmärtää, että viipymäaikaa ei olisi tarpeen saavuttaaviimeisen ilmasyötön jälkeen rinnakkaispoltossa, mikä on käsityksemmemukaan ollut myös käytäntönä Suomessa. Viipymäaikaa on määritettyusein (CFB ja BFB-kattilassa, rinnakkaispoltossa) pedin pinnasta. Nykyistävaatimusta ei voida saavuttaa K4-kattilassa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Lupahakemusta on täydennetty 28.3.2018, 29.3.2018, 12.4.2018,19.4.2018, 20.4.2018, 2.5.2018, 16.5.2018 sekä 8.6.2018. Täydennyksetkoskevat olemassa olevan ympäristöluvan nro 202/2017/1 lupamääräyk-sen 7 muuttamista, kattilan K4 energiatehokkuutta, polttoaineena käytettä-vän turpeen natrium-pitoisuutta, OTNOC-tilanteita, RT (K2) -kattilan pääs-töjä sekä teknistä asiantuntijaselvitystä RT-kattilan polttoainetehon laskunvaikutuksista päästöihin ja BAT-päätelmien päästötasoihin.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Asia on käsitelty ympäristönsuojelulain 96 §:n mukaisesti. Hakemusta eiole annettu tiedoksi kuuluttamalla.

Lausunnot

Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaisesti pyydetty lau-sunnot Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnon-varat -vastuualueelta.

34 (65)

Varsinais-Suomen ELY-keskus on ilmoittanut lausunnossaan (saapunut21.3.2018) seuraavaa.

Toiminnanharjoittaja on arvioinut parhaan käytettävissä olevan tekniikansoveltamisesta toiminnassa ja tehnyt esityksen lupamääräyksiksi. Voima-laitoksen R- ja RT-kattila kuuluvat kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan(YSL 527/2014, 101 §). R-kattila tullaan poistamaan käytöstä ja RT-kattilaahaetaan kuuluvaksi 1 500 käyttötuntirajoitteeseen vuodesta 2020 alkaen.Valmistuvaa uutta biokattilaa K4 tullaan käyttämään sekä monipolttoaine-kattilana että jätteen rinnakkaispolttokattilana. BAT-päätelmien osalta eiole haettu poikkeuksia. Tarkkailua koskevassa BAT-päätelmässä 4 useanpäästökomponentin tarkkailutiheyteen vaikuttaa mahdolliset polttoaineidenominaisuuksissa tapahtuvat vaihtelut/muutokset. Biokattilaa K4 tullaankäyttämään jaksoittain niin monipolttoainekuin rinnakkaispolttokattilana.Tämän johdosta on tärkeää, että polttoaineiden tarkkailu on riittävää. RT-kattilan osalta hakemuksessa esitetään SUPO-asetuksen mukaista tarkkai-lua.

RT-kattilan polttoaineteho tullaan hakemuksen mukaan laskemaan95 MW:iin. Tehon laskeminen tulee tehdä riittävin toimenpitein siten, ettämuutos maksimitehoon 95 MW on tehty varmistetusti ja dokumentoitu luo-tettavasti. Toiminnanharjoittaja on ehdottanut uusiksi lupamääräyksiksipääasiassa BAT-päätelmien mukaiset raja-arvot RT- ja K4-kattiloille. Uu-den biokattilan osalta suunnittelun lähtökohtana tulee olla päästörajojenvaihteluvälin alapään raja-arvot.

K4-kattilan BAT-päätelmien mukaisesti hiukkaspäästöjen vuosikeskiarvontulisi olla 15 mg/m³(n) ja vuorokausikeskiarvo 22 mg /m³(n) monipolttoaine-kattilana toimiessa. Lisäksi hiilimonoksidille on BAT-päätelmissä annettuohjeellinen vuosikeskiarvo 30-250 mg/m³(n). BAT-päätelmien mukaistenpäästöraja-arvojen lisäksi K4-kattilassa tulee huomioida SUPO-asetuksen(Vna 936/2014) ja jätteenpolttoasetusten (Vna 151/2013) vaatimukset jaraja-arvot sen mukaan miten kattilaa käytetään. Myös kattilan RT osalta tu-lee huomioida SUPO-asetuksen päästörajat.

Apukattilaa tulee käyttää noudattaen päivitettyä PIPO-asetusta (Vna1065/2017), jota toiminnanharjoittaja on hakemuksessa myös esittänyt.Toiminnanharjoittaja ottaa huomioon PIPO-asetuksen ja kemikaalilainsää-dännön vaatimukset vaihtaessaan kattilan polttoaineen raskaasta polttoöl-jystä kevyeen polttoöljyyn. Kevyen polttoöljyn käytön johdosta tarkkailu- japäästöraja-arvovaatimukset myös muuttuvat.

Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on ilmoittanut lausunnos-saan (saapunut 19.3.2018) seuraavaa.

Hakemukseen ja siinä esitettyihin ehdotuksiin ympäristöluvan lupamää-räyksiksi ei ole huomautettavaa. Biokattila K4 voidaan tulkita olemassaolevaksi laitokseksi.

35 (65)

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalta on pyydetty 23.3.2018 vastine annettujen lausuntojen johdosta.Hakija toteaa vastineessaan (saapunut 29.3.2018) mm. seuraavaa.

Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen antamaan lausuntoon eihakijalla ole huomautettavaa.

ELY-keskuksen antamaan lausuntoon hakija esittää seuraavaa:

Huomautus K4-kattilan BAT-päätelmien mukaisesta hiukkaspäästötasostaon aiheellinen. Vuosikeskiarvot ja vuorokausikeskiarvot ovat vaihtaneethakemuksen taulukossa virheellisesti paikkaa. Toiminnanharjoittaja tarkis-taa tältä osin hakemustaan. Hakemuksessa myös rinnakkaispolton vastaa-vat BAT-päätelmien mukaiset hiukkaskeskiarvot tulee vaihtaa keskenään.

K4-kattilan suunnittelussa otetaan huomioon epävarmuustekijöiden joh-dosta esitettyjä raja-arvoja tiukemmat toiminta-arvot, mutta hakemuksenmukaisia BAT-päätelmäraja-arvoja ei ole syytä tiukentaa. Päästöraja-arvoiksi tulisi asettaa BAT vaihteluvälin yläpään raja-arvoja sallitut poik-keamat huomioiden.

Hiilimonoksidille ei ole tarpeen asettaa BAT-raja-arvoa, koska se on ohjeel-linen, kuten ELY-keskus lausunnossaan toteaakin. Mikäli näin kuitenkintehdään tulisi se asettaa vaihteluvälin yläpäästä (250 mg/nm3).Multa osin hakijalla ei ole kommentoitavaa lausuntoon.

ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Pori Energia Oy:n Aitta-luodon voimalaitoksen Lounais-Suomen ympäristökeskuksen antamanympäristölupapäätöksen nro 114 YLO, 30.12.2009, siten, kuin on muutettuEtelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä nro 370/2015/1,31.12.2015, ja Vaasan Hallinto-oikeuden päätöksellä nro 17/0119/2,13.6.2017) sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro202/2017/1, 24.10.2017, lupamääräykset. Etelä-Suomen aluehallintoviras-to myöntää ympäristöluvan kattilan RT (K2) polttoainetehon alentamiseen95 MW:n kattilaksi.

Toimintaa on harjoitettava hakemuksen mukaisesti seuraavien lupamää-räysten mukaisesti muutettuna. Muutetut, uudet ja ennallaan pidetyt lupa-määräykset kuuluvat seuraavasti:

36 (65)

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Yleiset määräykset

1. Aittaluodon voimalaitoksella tulee olla nimettynä vastuuhenkilö toiminnanasianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toi-minnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilön on oltava toimin-nanharjoittajan palveluksessa ja hänellä on oltava tehtävien hoitamiseksiriittävä ammattitaito. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava vastuuhenki-lön riittävästä koulutuksesta. Vastuuhenkilön ajan tasalla olevat yhteystie-dot tulee olla ilmoitettuna Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

RT (K2) -kattilan polttoainetehon muuttaminen

2. RT (K2) -kattilan polttoainetehon alentaminen on toteutettava 30.6.2020mennessä ja se on tehtävä hakemuksessa ja hakemuksen täydennykses-sä (Tekninen kuvaus, 8.6.2018) esitetyllä tavalla sekä testattava ja toden-nettava ulkopuolisen ja riippumattoman asiantuntijatahon toimesta kolmenkuukauden kuluessa polttoainetehon alentamisesta. Testaus- ja todenta-misraporttiin tulee muun ohella sisältyä tieto asiantuntijan varmentamastatehon alentamistoimenpiteiden jälkeisestä polttoainetehosta, joka ei saaylittää 95 MW:a. Todentamisraportissa tulee myös vahvistaa, että polttoai-netehon rajoitus ei ole voimalaitoksen käyttöhenkilökunnan ohitettavissa.Suunnitelma tehon alentamisjärjestelmän testaamisen ja todentamisen to-teuttamisesta, mukaan lukien tiedot sen tekijästä, on toimitettava Varsi-nais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kuu-kautta ennen testausta ja todentamista.

Luvanhaltijan on ilmoitettava RT (K2) -kattilan alennetun polttoainetehonkäyttöönotosta kirjallisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vii-meistään viikkoa ennen muutoksen käyttöönottoa. Tehon alentamisjärjes-telmän testaamiseen ja todentamiseen liittyvät dokumentit on toimitettavaVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuukaudenkuluessa todentamisesta.

Polttoaineet

3. Tavanomaisina polttoaineina biokattilassa K4 saa käyttää hakemuksenmukaisella tavalla turvetta ja biomassaa.

Biokattilan K4 toimiessa rinnakkaispolttolaitoksena kattilassa saa polttaapolttoaineena jätteenpolttoasetuksen soveltamisalaan kuuluvia kierrätys-polttoaineita yhteensä enintään 28 000 tonnia vuodessa. Jätepolttoaineenosuus rinnakkaispoltossa saa olla enintään 12 %. Kierrätyspolttoaineidenjätenimikkeet ja nimikekohtaiset enimmäismäärät ovat seuraavat:

37 (65)

Jäte Tunnusnumero Nimike Määrä(t/a)

Yhdyskuntajätteet(Asumisessa syntyvätjätteet ja niihin rinnas-tettavat kaupan ja teol-lisuuden ja muidenlaitosten jätteet) erillis-kerätyt jakeet mukaanluettuina

20 01 0120 01 1120 01 3820 01 39

Paperi ja kartonkiTekstiilitPuuMuovi

0–5 0000–2 0000–10 0000–15 000

Maatalouden muovijät-teet

02 01 04 Muovi 0–3 000

Puun käsittelyssä jajatkojalostuksessasyntyvät jätteet

03 01 0503 03 07

03 03 08

PuulevytKeräyspaperin ja kartonginpulpperoinnissa syntyvät me-kaanisesti erotetut jätteetKierrätykseen tarkoitetun pa-perin ja kartongin lajittelussasyntyvät jätteet

0–5 0000–20 000

0–15 000

Tekstiiliteollisuudenjätteet

04 02 21

04 02 22

Käsittelemättömien tekstiilikui-tujen jätteetKäsiteltyjen tekstiilikuitujenjätteet

0–1 000

0–1 000

Metallien ja muovienmuovauksessa sekäfysikaalisessa ja me-kaanisessa pintakäsit-telyssä syntyvät jätteet

12 01 05 Muovilastut ja muovienmuovausjätteet

0–2 000

Pakkausjätteet 15 01 0115 01 0215 01 0315 01 0615 01 09

Paperi- ja kartonkipakkauksetMuovipakkauksetPuupakkauksetSekalaiset pakkauksetTekstiilipakkaukset

0–3 0000–10 0000–10 0000–1 0000–1 000

Ajoneuvojen purkami-sessa syntyvät jätteet

16 01 19 Muovi 0–1 000

Rakentamisessa japurkamisessa syntyvätjätteet

17 02 0117 02 03

PuuMuovi

0–10 0000–5 000

Mekaanisen jätteidenkäsittelyn jätteet

19 12 0119 12 0419 12 0719 12 0819 12 10

Paperi ja kartonkiMuovi ja kumiPuuTekstiilitPalava jäte (jäteperäiset polt-toaineet)

0–10 0000–10 0000–10 0000–1 0000–20 000

Poltettava muovijäte ei saa sisältää PVC-muovia kuin vähäisinä epäpuh-tauksina muun muovin joukossa. Poltettavien jätteiden on täytettävä kloori-ja elohopeapitoisuudeltaan kierrätyspolttoainestandardien vaatimukset si-ten, että standardin SFS-EN 15359 klooripitoisuusluokka 3 ja elohopeapi-toisuusluokka 1 täyttyvät. Kattilassa ei saa polttaa vaarallisiksi luokiteltujajätejakeita eikä materiaalikierrätykseen tai uusiokäyttöön kerättyjä jätteitä.

Laitoksella poltettavan jätteen laatu on tutkittava eräkohtaisesti standardinSFS-EN 15359 mukaisella menettelyllä. Laitoksella on oltava vähintäänstandardin SFS-EN 15359 liitteen A pakollisia määrittelyjä koskevat tiedot

38 (65)

kaikista poltettavista jäte-eristä. Yhteenveto pakollisien määrittelyjen mu-kaisista tiedoista tulee toimittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskukselle kalenterivuosittain lupamääräyksen 53 mukaisenvuosiraportin liitteenä.

Jos laitokselle on toimitettu jätteitä, joiden polttamista ei ole sallittu, on jät-teet viivytyksettä palautettava jätteen haltijalle tai toimitettava paikkaan,jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksyttykyseisen jätteen vastaanotto.

4. Poltettaessa biokattilassa K4 jäteperäisiä polttoaineita, joiden polttamiseensovelletaan jätteenpolttoasetusta, on koko kyseisen kalenterikuukaudenajan, käytettävästä polttoaineesta riippumatta, noudatettava:

– lupamääräyksen 12 mukaisia rinnakkaispoltolle asetettuja savukaasu-jen päästöraja-arvoja,

– muita tämän päätöksen määräyksiä, jotka koskevat jäteperäisten polt-toaineiden polttoa

– jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013)muita vaatimuksia ja velvoitteita.

Toimintatavan muutoksesta monipolttoaineyksiköstä rinnakkaispolttolai-tokseksi ja takaisin monipolttoaineyksiköksi on molemmissa tapauksissailmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselleja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukauttaennen muutosta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kuksen kanssa voidaan sopia lyhyemmästä ilmoitusajankohdasta, jonka onaina oltava kuitenkin vähintään viikko ennen muutosta.

Polttoaineiden ja kemikaalien vastaanotto, varastointi ja käsittely

5. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely voimalaitosalueella onjärjestettävä siten, että toiminnasta ei aiheudu haju-, pöly- tai meluhaittaaeikä maaperän pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihenrinnastettavaa haittaa. Jätepolttoaineita kuljettavien yritysten on oltavaELY-keskuksen ylläpitämässä jätteen ammattimaista kuljettamista koske-vassa jätehuoltorekisterissä.

6. Polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden ja niiden lastaus- ja purkauspaikkojen onoltava niin suojattuja, että öljy- ja kemikaalivuodon sattuessa vuoto ei pää-se maaperään eikä pinta- tai pohjavesiin. Täyttö- ja tyhjennyspaikkojenkunto on selvitettävä säännöllisesti ja todetut vauriot korjattava viipymättä.

Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa, asian-mukaisesti merkitetyssä astiassa tai säiliössä. Keskenään vaarallisestireagoivat kemikaalit eivät vuototilanteessakaan saa joutua kosketuksiintoistensa kanssa. Nestemäisten polttoaineiden ja kemikaalien säiliöt, astiatja pumppujen imuputket on sijoitettava tiivisrakenteisiin suoja-altaisiin si-ten, että maaperän pilaantuminen säiliön täytön tai purkamisen tai rikkoon-

39 (65)

tumisen yhteydessä estyy. Polttoainesäiliöiden ja palavien kemikaalien säi-liöiden suoja-altaan tilavuuden on oltava vähintään 1,1-kertaa siihen sijoite-tun yksittäisen säiliön suurin varastoitava nestetilavuus. Muiden kemikaa-lien osalta suoja-altaan tilavuuden on oltava vähintään sama kuin siihen si-joitetun yksittäisen säiliön suurin nestetilavuus. Kattamattomiin suoja-altaisiin kertyvät sadevedet tulee tyhjentää säännöllisesti ja niiden laatutarkastaa tarvittaessa ennen vesien johtamista.

Toiminnan on oltava määräyksen mukaista, kun laitoksella aloitetaan va-rastoimaan kevyttä polttoöljyä mutta kuitenkin viimeistään 31.12.2019.

7. Jätepolttoaineet on vastaanotettava suoraan sisätiloissa oleviin vastaanot-toasemiin ja ne on punnittava sekä kirjattava jäte-erittäin.

Kierrätyspolttoaineet on varastoitava vastaanottoasemalla sisätiloissa taipolttoainesiiloissa. Polttoaineen vastaanotto kuljetuskalustosta on toteutet-tava kokonaisuudessaan sisätiloissa ja vastaanottorakennus on rakennet-tava alipaineiseksi niin, ettei polttoainekuormien purkamisesta ja käsittelys-tä aiheudu roskaantumista tai pölyämistä ympäristöön. Kierrätyspolttoai-neen vastaanottoaseman poistoilman hiukkaspitoisuus saa olla enintään10 mg/m3(n). Luvan saajan on esitettävä tarkennetut suunnitelmat jätepe-räisten polttoaineiden vastaanottorakennuksista, varastoinnista ja käsittely-järjestelmästä. Suunnitelmat on toimitettava hyväksyttäväksi viimeistäänkuusi kuukautta ennen rinnakkaispolton aloittamista Etelä-Suomen alue-hallintovirastolle. Suunnitelman perusteella aluehallintovirasto voi tarkentaajäteperäisten polttoaineiden varastoinnille ja käsittelylle annettuja mää-räyksiä.

Jätteenrinnakkaispolttokattilan poltto-olosuhteet

8. Biokattila K4 on suunniteltava, rakennettava sekä varustettava ja sitä onjätteenrinnakkaispoltossa käytettävä niin, että kattilan tulipesän lämpötilaon vähintään 850 °C ja palamiskaasujen lämpötila ylittää kaikissa olosuh-teissa tämän lämpötilan vähintään kahden sekunnin ajan.

9. Jätteen syöttö leijupetiin on estettävä käynnistyksessä, kunnes lämpötilaon saavuttanut 850 °C. Myös polton aikana syöttö on estettävä, kun lämpö-tila alittaa 850 °C tai kun päästömittaukset osoittavat, että jokin päästöjenraja-arvoista ylittyy puhdistuslaitteissa ilmenevien häiriöiden tai vikojenvuoksi.

Savukaasujen johtaminen ja päästöt ilmaan

10. Kattiloiden savukaasut on johdettava ulkoilmaan seuraavan korkuistenpiippujen kautta:Kattila Korkeus vähintäänR-kattila (K1) 120 metriäRT-kattila (K2) 120 metriäK4 (biokattila) 70 metriäApukattila (K3) 70 metriä

40 (65)

Ulosvirtausnopeuden on oltava riittävä, jotta ns. savupiippupainumailmiösaadaan estetyksi.

11. Biokattilan K4 ilmaan johdettavia päästöjä on vähennettävä letkusuodatti-mella (hiukkaset ja hiukkasiin sitoutuneet epäpuhtaudet) ja SNCR-vähennysjärjestelmään perustuen (typenoksidit) sekä sammutetun kalkinsyötöllä (rikkidioksidi). Toimittaessa rinnakkaispolttolaitoksena on lisäksivähennettävä päästöjä aktiivihiilen syötöllä (elohopea-, dioksiini- ja furaa-nipäästö).

Savukaasujen puhdistamisessa on pyrittävä saavuttamaan mahdollisim-man hyvä puhdistustulos käyttämällä edellä mainittuja tai muita yhtä te-hokkaita menetelmiä.

K4 kattilan ilmaan johdettavien savukaasujen BAT-päästörajat

12. Kattilan K4 ilmaan johdettavien epäpuhtauksien pitoisuudet rinnakkaispol-tossa sekä biomassan ja turpeen seospoltossa saavat olla enintään seu-raavat:

Raskasmetallien raja-arvot koskevat myös kyseisten raskasmetallien janiiden yhdisteiden kaasumaisia ja höyrymäisiä päästöjä. Dioksiinien ja fu-raanien kokonaispitoisuus määritetään ottaen huomioon toksisuusekviva-

Päästökomponentti Päästöraja-arvot rinnakkaispoltossa,mg/m3(n), 6 % O2

Päästöraja-arvot kattilan toimiessa mo-nipolttoaineyksikkönä, mg/m3(n), 6 % O2

Vuosikeskiarvo Vuorokausikeskiarvo Vuosikeskiarvo VuorokausikeskiarvoHiukkaset 5 11 5 10Rikkidioksidi (SO2) 71 163 70 175Typen oksidit (NOX) 200 250 200 250

Kloorivety (HCl) 8 15 7 12Fluorivety (HF) 1 - 1

näytteenottojaksonkeskiarvo

-

Hiilimonoksidi, CO - 141 - -Kadmium (Cd),tallium (Tl) yhteensä

5 µg/m3nnäytteenottojakson

keskiarvo

- - -

Elohopea (Hg) 5 µg/m3nnäytteenottojakson

keskiarvo

- 5 µg/m3nnäytteenottojakson

keskiarvo

-

Nikkeli (Ni), man-gaani (Mn), koboltti(Co), kromi (Cr),kupari (Cu), vanadii-ni (V), lyijy (Pb),arseeni (As), anti-moni (Sb) yhteensä

0,3näytteenottojakson

keskiarvo

- - -

Dioksiinit ja furaanit 0,03 ng I-TEQ/m3n - - -NH3 15 - 15 -TVOC 5 10 - -

41 (65)

lenttikertoimet jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen(151/2013) liitteen 1 mukaisesti.

Päästöjen noudattamisen arviointi rinnakkaispoltossa

13. Biokattilan K4 toimiessa rinnakkaispolttolaitoksena ilmaan johdettavienpäästöjen raja-arvot eivät ylity, jos:

– ei yksikään vuorokausi- eikä vuosikeskiarvoista ylitä edellä asetettujaraja-arvoja

– yksikään raskasmetallien vähintään 30 minuutin ja enintään kahdeksantunnin näytteenottoajan kuluessa mitattavista keskiarvoista ei ylitä raja-arvoa

– yksikään dioksiinien ja furaanien vähintään kuuden tunnin ja enintäänkahdeksan tunnin näytteenottoajan kuluessa mitattavista keskiarvoistaei ylitä raja-arvoja.

Vuorokausi- ja vuosikeskiarvo on keskiarvo jatkuvatoimisten mittausten an-tamista pätevistä puolen tunnin keskiarvoista, joista on vähennetty lupa-määräyksen 42 mukaiset 95 %:n luotettavuutta kuvaava osuus laskettunaraja-arvosta.

Käynnistys- ja alasajojaksoja taikka savukaasujen puhdistinlaitteiden häi-riötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkaste-lussa, jos niiden aikana ei polteta jäteperäisiä polttoaineita. Rinnakkaispol-ton raja-arvoja on noudatettava kattilan K4 normaalissa toimintatilantees-sa. OTNOC-tilanteissa, kuten laiterikoissa, ovat voimassa jätteenpolttoase-tuksen mukaiset raja-arvot.

Päästöjen noudattamisen arviointi monipolttoaineyksikölle

14. Biokattilan K4 päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun kattilan toimiessamonipolttoaineyksikkönä, jos:

– yksikään raja-arvoon verrattava päästöjen vuosikeskiarvo ei ylitä edelläasetettuja raja-arvoja

– yksikään raja-arvoon verrattava päästöjen vuorokausikeskiarvo ei ylitä110 prosenttia edellä asetetuista raja-arvoista

– yksikään elohopean vähintään 30 minuutin ja enintään kahdeksan tun-nin näytteenottoajan kuluessa mitattavista keskiarvoista ei ylitä raja-arvoa

– fluorivedyn näytteenottojakson keskiarvo on pienempi kuin raja-arvo.

Raja-arvoon verrattavat päivittäiset ja vuotuiset keskiarvot määritetään mi-tatuista raja-arvoon verrattavista tuntikeskiarvoista, jotka saadaan vähen-tämällä mitatusta arvosta lupamääräyksen 42 mukainen mittaustuloksen95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus laskettuna raja-arvon pitoisuu-desta.

42 (65)

Monipolttoaineyksikön raja-arvot koskevat laitoksen normaaliolosuhteitaeivätkä ole voimassa ns. OTNOC-tilanteissa kuten polttoainekuljetinlaittei-den rikkoontumisissa tai huonolaatuisen polttoaineen ennakoimattomassakäytössä. Näissä tilanteissa päästöt eivät saa kuitenkaan ylittää SUPO-asetuksen mukaisia raja-arvoja. Raja-arvot eivät ole voimassa SUPO-asetuksen mukaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa (käynnistys- ja alasajo-jaksot sekä savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriöitilanteet).

15. Käynnistyksen yhteydessä kattilan K4 katsotaan olevan normaaliajossa,kun kaksi seuraavista ehdoista toteutuu:

– käynnistyspolttoaineen (öljy) virtaus on pienempi kuin 1 MW polttoaine-tehoa

– kattilakuorma on yli 40 % (höyryn virtaus)– Kiinteän polttoaineen syötön käynnistyksestä on kulunut vähintään 24

tuntia.

Kattilan pysäytyksen katsotaan alkaneen, kun kattilakuorma on alle 40 %.

R (K1) ja RT (K2) -kattiloiden ilmaan johdettavien savukaasujen pääs-töraja-arvot

16. R-kattilan (K1) savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet saavat olla kuu-kausi-keskiarvona 6 %:n jäännöshappipitoisuudessa kuivaa kaasua enin-tään seuraavat:

Päästöraja-arvoja katsotaan jatkuvatoimisissa mittauksissa noudatetun, joskalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä raja-arvoja ja jos rikkidioksidin ja hiukkasten kaikista 48 tunnin keskiarvoista 97prosenttia ja typenoksidien kaikista 48 tunnin keskiarvoista 95 prosenttia eiylitä 110 prosenttia raja-arvosta.

Määräys on voimassa 1.1.2016–30.6.2020 välisenä aikana.

17. RT-kattilan (K2) savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet saavat olla6 %:n jäännöshappipitoisuudessa kuivaa kaasua enintään seuraavat:

Päästökomponentti Päästöraja-arvoHiukkaset 30 mg/m3(n)SO2 300 mg/m3(n)NOx 400 mg NO2/m3(n)

43 (65)

*) Päästöraja-arvoja katsotaan jatkuvatoimisissa mittauksissa noudatetun,jos kalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä raja-arvoja ja jos rikkidioksidin ja hiukkasten kaikista 48 tunnin keskiarvoista97 prosenttia ja typenoksidien kaikista 48 tunnin keskiarvoista 95 prosent-tia ei ylitä 110 prosenttia raja-arvosta.

**) Päästöraja-arvoja katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkinmittaussarjan tulokset eivät ylitä päästöraja-arvoja.

18. R (K1) ja RT (K2) -kattiloiden käynnistysjakson katsotaan päättyneen, kunkattilakuorma on yli 40 % (höyryn virtaus) eikä kattilan yksikään öljypoltinole päällä. Käynnistysjakso päättyy kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluttuasiitä, kun 40 % kattilakuormasta (höyryn virtaus) on saavutettu. Pysäytys-jakso on alkanut, kun kattilakuorma on alle 40 % (höyryn virtaus).

Jos käynnistys- ja pysäytysjaksoihin vaikuttavat polttolaitoksen ominaisuu-det muuttuvat, on määrityksien ajantasaisuus tarkistettava.

19. Kaikista R (K1) ja RT (K2) -kattiloiden mittauksista, jotka koskevat päästöjäilmaan, on määritettävä mittaustulosten kokonaisepävarmuus 95 %:n luo-tettavuusvälillä. Jatkuvien rikkidioksidi- ja typenoksidimittausten kokonai-sepävarmuus saa olla enintään 20 % ja hiukkasmittausten enintään 30 %.

Raja-arvoihin verrattavat vuorokausi-, kuukausi- ja vuosikeskiarvot laske-taan varsinaisen toiminta-ajan kuluessa mitatuista päästöjen tuntikeskiar-voista, joista on vähennetty em. päästömittausten luotettavuutta kuvaavaosuus laskettuna raja-arvon pitoisuudessa.

Jos jatkuvissa mittauksissa hylätään jonain päivänä enemmän kuin kolmetuntikeskiarvoa käytettävän mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huollonvuoksi, on mittaukset mitätöitävä. Jos jatkuvien mittausten tuloksista joudu-taan hylkäämään mittaukset vuoden aikana yli kymmenenä päivänä, valti-on valvontaviranomaisen on määrättävä toiminnanharjoittaja toteuttamaantoimia, joilla parannetaan jatkuvissa mittauksissa käytettävän järjestelmänluotettavuutta.

Lupamääräys koskee R (K1) ja RT (K2) -kattiloita ja se on voimassa30.6.2020 saakka.

Päästökomponentti Päästöraja-arvo, mg/m3(n),kuukausikeskiarvona,30.6.2020 saakka *)

Päästöraja-arvo, mg/m3(n),keskiarvo, 1.7.2020–17.8.2021**)

Päästöraja-arvo,mg/m3(n), keskiarvo,18.8.2021 alkaen **)

Hiukkaset 30 30 22Rikkidioksidi, SO2 300 300 215Typen oksidit, NOx

NO2:na400 450 310

Fluorivety, HF - - 1,5Kloorivety, HCl - - 35Elohopea, Hg - - 5

44 (65)

Päästöraja-arvo apukattilalle

20. Kattila K3 apukattilan typen oksidien (NOx) päästöraja on600 mg NO2/m3(n), 3 %:n O2-pitoisuudessa, kun polttoaineena on kevytpolttoöljy. Päästöraja on 1.1.2025 alkaen 200 mg NO2/m3(n) 3 %:n O2-pitoisuudessa.

Raja-arvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussar-jan tulokset eivät ylitä päästöraja-arvoa.

Vesien johtaminen ja käsittely

21. Jäähdytys- ja prosessivedet on selkeytettävä ennen niiden johtamista Ko-kemäenjokeen. Suolanpoiston elvytysvedet on neutraloitava ennen kuin nejohdetaan selkeytykseen.

Öljyä mahdollisesti sisältävät vedet, kuten polttoöljyn tankkauspaikan ja öl-jysäiliöiden suoja-altaiden sadevedet sekä lattiavedet on johdettava I-luokan öljynerottimeen ennen niiden johtamista vesistöön. Veden hiilivety-pitoisuus tulee olla alle 5 mg/l ennen johtamista sadevesiviemäriin tai ve-sistöön. Öljynerottimet on varustettava hälyttimillä.

22. Savukaasulauhduttimen lauhdevedet on neutraloitava, selkeytettävä jasuodatettava ennen johtamista Kokemäenjokeen. Kokemäenjokeen johdet-tavan veden haitta-ainepitoisuudet tulee pitää mahdollisimman pieninä.Vesien pH tulee olla välillä 6–8.

Lisäksi savukaasulauhduttimessa syntyvät jätevesipäästöt saavat ollamassapitoisuuksina enintään seuraavat suodattamattomissa näytteissä:

Talliumille ja sen yhdisteille sekä dioksiineille ja furaaneilla asetetut raja-arvot ovat voimassa vain laitoksen toimiessa rinnakkaispoltossa.

Raja-arvoja katsotaan noudatetun, jos

– kiintoaineksen kokonaismäärän mittaustulokset eivät raja-arvoja,

Aine/muuttuja Päästöraja-arvoKiintoaineksen kokonaismäärä 30 mg/lElohopea ja sen yhdisteet 3 µg/lKadmium ja sen yhdisteet 5 µg/lTallium ja sen yhdisteet 0,05 mg/lArseeni ja sen yhdisteet 50 µg/lLyijy ja sen yhdisteet 20 µg/lKromi ja sen yhdisteet 50 µg/lKupari ja sen yhdisteet 50 µg/lNikkeli ja sen yhdisteet 50 µg/lSinkki ja sen yhdisteet 200 µg/lDioksiinit ja furaanit (toksi-suusekvivalenttisumma)

0,3 ng/l

45 (65)

– raskasmetallien mittaustuloksista enintään yksi vuodessa ylittää raja-arvon, ja

– dioksiinien ja furaanien mittausten tulokset eivät ylitä raja-arvoja.

23. Puhtaat hulevedet ja muut alueen pintavedet voidaan johtaa alueen hule-vesijärjestelmään siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaan-tumisen vaaraa. Kierrätyspolttoaineen käsittely- ja varastointialueidenhule-, vuoto- ja sammutusvesille on oltava keräily- ja varoallasjärjestelmä.Järjestelmä on suunniteltava ja mitoitettava siten, ettei onnettomuustilan-teessa jätevesiä hallitsemattomasti pääse vesistöön, hulevesijärjestelmääneikä viemäriin. Jätevedet on tarvittaessa tutkittava ja käsiteltävä ennenpoisjohtamista Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk-sen hyväksymällä tavalla. Suunnitelma kyseisten jätevesien keräily- ja va-roallasjärjestelyistä on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hy-väksyttäväksi viimeistään kuusi kuukautta ennen jätteen rinnakkaispoltonaloittamista.

Jätteiden käsittely ja varastointi

24. Toiminnassa muodostuvat jätteet on luokiteltava jätteistä annetun valtio-neuvoston asetuksen (179/2012) 4 §:n ja liitteen 4 mukaisiin jätenimikkei-siin ja jätenumeroihin.

Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaanerillään ja niitä on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheuduroskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaa-raa tai huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttökel-poiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ja muut jätteet loppusijoitet-tavaksi laitokseen, käyttökohteeseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristölu-vassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteenhyödyntäminen tai käsittely.

Vaaralliset jätteet on säilytettävä asianmukaisissa astioissa tai säiliöissävaarallisille jätteille varatussa katetussa ja tiivisalustaisessa tilassa. Nes-temäisten vaarallisten jätteiden astiat ja säiliöt on sijoitettava suoja-altaisiintai reunakorokkeella varustettuun tilaan. Erilaiset vaaralliset jätteet on pi-dettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä asianmukaisestiominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana se-koittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomastisekoittaa keskenään.

Väkevät peittausnesteet, huuhteluvesiä lukuun ottamatta, on tarpeen vaa-tiessa esikäsiteltynä toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristö-luvan tai muun vastaavan päätöksen nojalla jätteet voidaan käsitellä. Myösjätteeksi jäänyt kemikaalia sisältävä imeytysaine on käsiteltävä vaarallise-na jätteenä, ellei jätteen voida osoittaa sisältävän kemikaalia niin vähäisiämääriä, että se voidaan käsitellä tavanomaisena jätteenä.

46 (65)

Vaarallisia jätteitä saa varastoida laitosalueella enintään 12 kuukautta.Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siir-toasiakirja, josta ilmenee jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen(179/2012) mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä.

25. Lento- ja pohjatuhka on varastoitava erillään siiloissa tai muissa vastaavis-sa suljetuissa tiloissa. Tuhkien käsittely ja siirrot on järjestettävä siten, ettälaitoksen ympäristössä ei aiheudu pölyhaittaa. Rinnakkaispolton aikanamuodostuneet polttojätteet on varastoitava ja kuljetettava suljetuissa säili-öissä.

Melu

26. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu yhdessä alueen muiden ympäristö-luvanvaraisten toimintojen aiheuttaman melun kanssa ei saa asumiseenkäytettyjen kiinteistöjen piha-alueilla ylittää päivällä kello 7–22 ekvivalent-timelutasoa (LAeq) 55 dB eikä yöllä kello 22–7 ekvivalenttimelutasoa (LAeq)50 dB. Jos aiheutuva melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista,mittaustulokseen lisätään 5 dB:ä ennen sen vertaamista sallittuun meluta-soon.

Energiatehokkuus

27. Toiminnan energiatehokkuutta on seurattava jatkuvasti ja kehitettäväsuunnitelmallisesti. Energiatehokkuuteen liittyvistä toimenpiteistä ja inves-toinneista on raportoitava valvontaviranomaisille vuosittain helmikuun lop-puun mennessä muun vuosiraportoinnin yhteydessä.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

28. Häiriötilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tailaadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön, viemä-riin tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpitei-siin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä ai-heutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Varsinais-Suomen elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porin kaupungin ympäris-tönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on laadittava ja ylläpidet-tävä käyttöhenkilökunnalle ohjeistusta ilmoitusmenettelystä. Päästöjä li-säävistä häiriötilanteista on laadittava poikkeamaraportti, joista ilmenevätainakin häiriön kesto, suoritetut toimenpiteet ja aiheutuneet päästöt.

29. R (K1) ja RT (K2) -kattiloiden päästöt voidaan häiriötilanteissa johtaa käsit-telemättä ulos. Mikäli normaaliin toimintaan ei voida palata 24 tunnin kulu-essa, kattilan päästöjä on rajoitettava käyttämällä vähän päästöjä aiheutta-via polttoaineita tai sen toimintaa rajoittamalla. Kattiloista saa käyttää ilmansavukaasujen puhdistinlaitteita enintään 120 tuntia yhden kalenterivuodenaikana.

47 (65)

Öljy- tai kemikaalivahinkojen varalta laitosalueella on oltava riittävä määräimeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemi-kaalit ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

Määräykset K4 kattilan toimiessa rinnakkaispolttolaitoksena

30. Jos lupamääräyksen 12 mukaiset rinnakkaispoltolle asetetut raja-arvot ylit-tyvät, jätteenpolttoa ei saa jatkaa yli neljää tuntia keskeytymättä missäänolosuhteissa. Näiden tilanteiden yhteenlaskettu kesto saa olla enintään 60tuntia kalenterivuodessa. Häiriöaikaa lasketaan siihen saakka, kun pedilläon jäljellä palamatonta jätettä.

31. Päästöjen mittaamiseen tarkoitetut laitteet saavat olla laitteiden huollon,häiriöiden tai vikojen vuoksi poissa käytöstä seuraavasti: Polttoprosessin jasavukaasun lämpötilan mittauksen on oltava jatkuvasti toimintakunnossalaitosta käytettäessä. Savukaasujen hapen ja hiilimonoksidin mittaus voivatolla poissa käytöstä niin kauan, kun niiden varalaitteiston käynnistyminenvaatii, enintään kuitenkin puoli tuntia. Muut savukaasupäästöjen mittaami-sen tarkoitetut laitteet saavat olla poissa käytöstä keskeytymättä enintään24 tuntia ja enintään 120 tuntia kalenterivuodessa edellyttäen, että niidenkäytöstä poissaolon aikana puhdistuslaitteet sekä polttoprosessi toimivatmuuten normaalisti ja polton hyvyys voidaan varmentaa lämpötilaa, hap-pea ja hiilimonoksidia mittaamalla. Edellä asetetut aikarajat ovat mittalaite-kohtaisia.

Määräykset K4 kattilan toimiessa monipolttoaineyksikkönä

32. Biokattilan K4 toimiessa monipolttoaineyksikkönä ja rikkidioksidi-, typenok-sidi- tai hiukkaspäästöjen vähentämiseen tarkoitettujen laitteiden ollessarikkoutumisen tai toimintahäiriön vuoksi poissa toiminnasta tai toimiessavajaatehoisesti on laitoksen korjattava viat ja palattava normaaliin toimin-taan mahdollisimman nopeasti. Jos kattila ei ole voinut palata normaaliintoimintaan 24 tunnin kuluessa, on luvan saajan rajoitettava kattilan rikkidi-oksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä käyttämällä vähäpäästöistä poltto-ainetta tai rajoittamalla kattiloiden toimintaa. Tällöin kattilan rikkidioksidi-päästö saa olla enintään 102 kg/h, typenoksidipäästö typpidioksidiksi las-kettuna enintään 109 kg/h ja hiukkaspäästö enintään 10 kg/h. Toiminta ontarvittaessa keskeytettävä.

Biokattila K4 saa toimia enintään 120 tuntia vuoden aikana siten, että sa-vukaasupäästöjen vähentämiseen tarkoitetut laitteet ovat poissa toiminnas-ta. Määräys on puhdistinlaitekohtainen. 120 tunnin enimmäisaika koskee ti-lanteita, jolloin kattila toimii koko vuoden monipolttoaineyksikkönä. Muissatapauksissa enimmäisaika, jolloin savukaasupäästöjen vähentämiseen tar-koitetut laitteet ovat poissa toiminnasta, on suhteutettava laitoksen vuotui-seen toiminta-aikaan monipolttoaineyksikkönä.

48 (65)

Rikkidioksidin osalta määräys koskee jaksoja, jolloin poltetaan turvetta.Kattiloiden käynnistys- ja pysäytysjaksoja ei oteta huomioon määräyksennoudattamisen tarkastelussa.

33. Luvan saajan on ilmoitettava savukaasupäästöjen vähentämiseen tarkoi-tettujen laitteiden rikkoutumisesta tai toimintahäiriöistä 48 tunnin kuluessaniiden ilmenemisestä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Riskienhallinta

34. Toiminnanharjoittajan tulee ylläpitää ja päivittää biokattilan K4 käyttöön-oton myötä laitoksen toiminta- ja varautumisohjetta häiriö- ja poikkeustilan-teiden varalta. Ohjeen tulee ottaa huomioon tämän päätöksen ja jätteen-polttoasetuksen määräykset ja erilaiset muut toimet ja tekniikka, joilla lai-toksessa pyritään rajoittamaan poikkeustilanteiden haitalliset vaikutuksetmahdollisimman pieniksi ja lyhytkestoisiksi. Ohjeen tulee kattaa tavanmu-kaiset häiriö- ja poikkeustilanteet sekä ennakoitavissa olevat vakavat poik-keustilanteet ja siinä tulee ottaa huomioon myös ilmaan johdettaviin pääs-töihin, meluun, hajuun, jätehuoltoon ja vesien johtamiseen liittyvät seikat.Ohjeissa huomioon otettavat tilanteet on selvitettävä ympäristöriskitarkas-telun avulla. Ympäristöriskitarkastelu on tehtävä yhdessä muun luvanhalti-jan Aittaluodon voimalaitoksen toiminnan kanssa. Ympäristöriskitarkaste-lua ja ohjeita laadittaessa on huomioitava ympäristönsuojelulain 15 §. Oh-jeet ja ympäristöriskitarkastelu on pyydettäessä esitettävä tämän luvanvalvontaviranomaisille. Ohjeen julkinen versio on saatettava sähköisestiyleisön saataville. Ympäristöriskiselvitykset on laadittava ja ohjeet saatet-tava ajantasaisiksi 31.12.2018 mennessä. Ohjeet ja ympäristöriskitarkaste-lu on pidettävä ajantasaisena.

Tarkkailu

35. Aittaluodon voimalaitoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu sekä kier-rätyspolttoaineen laaduntarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetynmukaisesti täydennettynä ja muutettuna tämän päätöksen lupamääräystenmukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavallasiten, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta ja tarkkailunkattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta.

Voimalaitoksen olemassa olevaa tarkkailusuunnitelma tulee päivittää vas-taamaan Aittaluodon voimalaitoksen nykyistä toimintaa sekä tämän pää-töksen lupamääräyksiä huomioiden erityisesti OTNOC-tilanteet ja niidenaikainen päästöjen tarkkailu. Päivitetty tarkkailusuunnitelma on toimitettavahyväksyttäväksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sekä tiedoksi Varsi-nais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porin kau-pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään helmikuun 2019 lop-puun mennessä. Päivitetyssä tarkkailusuunnitelmassa tulee täydennyksinäesittää vähintään seuraavat tiedot:

49 (65)

– Kuvaus voimalaitoksesta, käytettävistä polttoaineista ja polttoaineidentarkkailusta

– Kuvaus käyttö- ja päästötarkkailusta.– Tiedot näytteenotto- ja mittauspaikkojen sijainneista.– Jätevesien näytteenottoon ja analysointiin käytettävät laitteet ja mene-

telmät.– Tiedot Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY)

N:o 166/2006 epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppa-laisen rekisterin perustamisesta (E-PRTR) mukaisesta tarkkailusta.

– OTNOC-tilanteet ja niiden aikaisten päästöjen tarkkailu.

Toiminnanharjoittajan on toimitettava biokattilan K4 rinnakkaispolton päivi-tetty tarkkailusuunnitelma Etelä-Suomen aluehallintoviraston hyväksyttä-väksi viimeistään kuusi kuukautta ennen rinnakkaispolton aloittamista. Päi-vitetyssä tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä täydennyksinä vähintäänseuraavat tiedot:

– Selvitys, joka osoittaa, että kattilan päästöjen mittaamiseen tarkoitetutmittausmenetelmät ovat jätteen polttamisesta annetun valtioneuvostonasetuksen (151/2013) liitteen 5 mukaiset ja että mittausmenetelmillävoidaan luotettavasti seurata polttoprosessin kannalta olennaisia muut-tujia ja olosuhteita sekä päästöjä. Mittausjärjestelmällä on lisäksi voita-va luotettavasti seurata jäteperäisen polttoaineiden ja tavanomaistenpolttoaineiden käyttöä ja käytön vuorottelua kattilassa sekä myös voi-tava luotettavasti verrata savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuuksiakäytettävän polttoaineen tai polttoaineseoksen vuorottelun mukaan lu-pamääräyksen 12 mukaisiin rinnakkaispoltolle asetettuihin päästöraja-arvoihin sekä ulkopuolisen asiantuntijan lausunto siitä, että mittausme-netelmät täyttävät jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston ase-tuksen (151/2013) vaatimukset.

– Kierrätyspolttoaineen laadun valvontasuunnitelma.– Savukaasun puhdistuslaitteiden toiminnan seuranta poltettaessa jäte-

polttoaineita.– Jätevesien näytteenottoon ja analysointiin käytettävät laitteet ja mene-

telmät.– Esitys palamislämpötilan jatkuvasta mittauksesta kattilan sisäseinän

läheisyydestä.– Rinnakkaispolton aikaisen lento- ja pohjatuhkan laadunvalvontasuunni-

telma– OTNOC-tilanteet ja niiden aikainen päästöjen tarkkailu.

Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu

36. Biokattilan K4 savukaasujen rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiukkas- ja ammo-niakkipitoisuuksia on mitattava jatkuvatoimisesti. Kattilan dityppioksidipääs-töt (N2O) on mitattava kertamittauksena kattilan käyttöönoton yhteydessäja tämän jälkeen vähintään kerran vuodessa. Kattilan toimiessa rinnak-kaispolttolaitoksena on savukaasuista lisäksi mitattava jatkuvatoimisesti

50 (65)

orgaanisen hiilen (TOC), haihtuvan orgaanisen kokonaishiilen (TVOC),suolahapon (HCl), fluorivedyn (HF) ja hiilimonoksidin (CO) pitoisuudet.

Biokattilan K4 savukaasujen happipitoisuutta, lämpötilaa, painetta ja vesi-höyrypitoisuutta on mitattava jatkuvatoimisesti. Savukaasujen vesi-höyrypitoisuutta ei kuitenkaan tarvitse mitata jatkuvatoimisesti, jos savu-kaasu kuivataan ennen päästöjen analysointia. Lisäksi kattilan savukaasu-jen tilavuusvirtausta on mitattava tai seurattava laskennallisella menetel-mällä jatkuvatoimisesti. Kattilan toimiessa rinnakkaispolttolaitoksena onpolttoprosessia lisäksi tarkkailtava mittaamalla jatkuvasti palamislämpötilaakattilan sisäseinän läheisyydestä. Savukaasujen viipymäaika, vähimmäis-lämpötila ja happipitoisuus on todennettava vähintään kerran laitoksenkäyttöönoton aikana ja epäedullisimmiksi ennakoiduissa käyttöolosuhteis-sa.

Rinnakkaispoltossa on savukaasuista mitattava metallit ja metalloidit (Hg,Cd, Tl, Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V, Zn, Se) sekä dioksiinit ja furaanitvähintään kaksi kertaa vuodessa, noin kuuden kuukauden välein. Rinnak-kaispolton aloittamisen jälkeen ensimmäisen 12 käyttökuukauden aikanatulee mittaukset tehdä kuitenkin vähintään joka kolmas kuukausi.

Monipolttoaineyksikkönä toimiessa raskasmetallimittaukset (Cd, Tl, Hg, Sb,As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V, Zn, Se) on tehtävä kerran vuodessa.

Mittausraportissa on esitettävä tiedot kattilan ajotilanteesta mittauksen ai-kana ja mittaustulokset yksikössä mg/m3(n) tai ng/m3(n) kuivaa savukaa-sua muunnettuna happipitoisuuteen 6 %. Lisäksi mittausraportissa on esi-tettävä päästön massavirta (kg/h) ja arvio tulosten luotettavuudesta ja mit-tausten edustavuudesta. Saatuja tuloksia on verrattava voimassa oleviinpäästöraja-arvoihin ja edellisten mittauksien tuloksiin. Mittausraportti ontoimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselleja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukaudenkuluessa mittausten suorittamisesta.

Päästömittauksissa saatuja tuloksia on käytettävä vuosipäästöjen (t/a) las-kennassa.

37. Biokattilan K4 savukaasupäästöjen kertaluonteiset mittaukset on tehtäväulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Mittaajalla on oltava käyttämiensä mit-tausmenetelmien akkreditointi. Mittaustilanteessa kattilan ajotilanteen onvastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muuan muas-sa palamisolosuhteiden ja polttoaineiden osalta, jos määräyksissä ei olemuuta edellytetty.

Rinnakkaispoltossa päästöjen mittaamiseen tarkoitetut mittausmenetelmäton oltava jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen(151/2013) vaatimusten mukaisia.

51 (65)

38. R (K1) -kattilan savukaasujen rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiukkas-, happipi-toisuutta sekä lämpötilaa, painetta ja savukaasumäärää on mitattava jatku-vatoimisesti.

39. RT (K2) -kattilan savukaasujen lämpötilaa, painetta ja savukaasumäärääon mitattava jatkuvatoimisesti. Jatkuvatoimisin mittauksin tulee mitata il-maan johdettavien savukaasujen NOx-, CO-, SO2-, HCl-, HF sekä hiukkas-päästöjä. Ilmaan johdettavien savukaasujen metallipäästöjen (Cd, Tl, Hg,Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V, Zn, Se) kertaluonteiset päästömittauksettulee tehdä kerran vuodessa.

Jatkuvatoimisia päästömittauksia koskevat vaatimukset ovat voimassa vä-hintään 30.6.2020 saakka. Jos päästöjä ei mitata 1.7.2020 jälkeen jatkuva-toimisesti, on savukaasun NOx-, SO2-, HCl-, HF-, CO- ja hiukkaspäästötmitattava kertaluonteisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa.

40. Apukattilan (K3) happipitoisuutta ja lämpötilaa tulee tarkkailla jatkuvatoimi-sesti. Apukattilan savukaasuista tulee mitata polttoainemuutoksen jälkeen31.12.2024 mennessä vähintään kerran typen oksidien pitoisuus. Tämänjälkeen 1.1.2025 alkaen savukaasujen typen oksidien ja hiilimonoksidinpäästömittaukset tulee tehdä vähintään kerran vuodessa.

41. Voimalaitoksella tulee olla järjestelmä, jolla tarkkailua koskevien lupamää-räyksien 36−40 mukaisia mittaustuloksia käsitellään päästörajoitustennoudattamisen tarkkailun sekä muun päästötiedon tuottamisen kannaltatarkoituksenmukaisesti.

Biokattilan K4 toimiessa monipolttoaineyksikkönä jatkuvissa mittauksissatuntikeskiarvo on hylättävä, jos mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huol-lon vuoksi tuntikeskiarvon laskentaan käytettävistä arvoista, lupamääräyk-sen 29 mukaisten apusuureiden arvoja lukuun ottamatta, hylätään enem-män kuin ⅓. Mikäli jonain kalenterivuorokautena hylätään enemmän kuinkolme tuntikeskiarvoa, on kaikki kalenterivuorokauden mittaukset hylättä-vä. Kattilan käynnistys- ja alasajotilanteiden sekä savukaasun puhdistinlait-teiden häiriötilanteiden aikaisia sekä hylättyjä tuntikeskiarvoja lukuun otta-matta, on raja-arvoihin verrattavista tuntikeskiarvoista edelleen laskettavaraja-arvoihin verrattavia vuorokausi- ja kuukausikeskiarvoja.

Biokattilan K4 toimiessa rinnakkaispolttolaitoksena jatkuvissa mittauksissaon vuorokauden mittaukset hylättävä, jos kyseisenä vuorokautena hylätäänenemmän kuin viisi puolen tunnin keskiarvoa käytettävän mittausjärjestel-män toimintahäiriön tai huollon vuoksi.

Luvan saajan on pidettävä kirjaa mittaustulosten hylkäämisestä mittausjär-jestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi. Luvan saajan on viipymättä il-moitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle,jos useamman kuin 10 kalenterivuorokauden mittaukset on mitätöity kalen-terivuoden aikana.

52 (65)

Ilmaan johdettavien rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten kokonais-päästöt on määritettävä kalenterikuukauden jaksoissa sekä käynnistys- jaalasajotilanteiden ja savukaasun puhdistinlaitteiden häiriötilanteiden aikai-set päästöt tuntipäästöinä.

Jatkuvatoimisten mittauksien laadunvarmistus

42. Biokattilan K4 savukaasun epäpuhtauspitoisuuksien, polttoprosessin sekälämpötilan seurantaan tarkoitetut jatkuvatoimiset mittauslaitteistot on kalib-roitava ulkopuolisen asiantuntijan tekemin standardin SFS-EN 14181 mu-kaisin rinnakkaismittauksin (QAL 2) ensimmäisen kerran kolmen ensim-mäisen toimintakuukauden aikana ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein.Muina vuosina savukaasujen jatkuvatoimisille on tehtävä tarkastustestit(AST). Lisäksi mittalaitteiden ja mittausjärjestelmien luotettavuutta on yllä-pidettävä QAL 3 -menettelyn mukaisesti. Vertailumittausten yhteydessä ontarkistettava laitoksen savukaasun virtausmittauksen tai -laskennan oikeel-lisuus.

Savukaasun jatkuvatoimiset mittaukset on toteutettava siten, että päästö-jen vuorokausikeskiarvoja koskevien yksittäisten mitattujen tulosten95 prosentin luottamusvälin arvot eivät ylitä seuraavia prosenttiosuuksia:

– hiilimonoksidi (CO) 10 %– rikkidioksidi (SO2) 20 %– typpidioksidi (NO2) 20 %– hiukkasten kokonaismäärä 30 %– orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) 30 %– suolahappo (HCl) 40 %– fluorivety (HF) 40 %– ammoniakki (NH3) 40 %.

Polttoaineen vastaanottoasemien päästöjen tarkkailu

43. Kierrätyspolttoaineiden vastaanottoaseman poistoilman hiukkaspäästömit-taukset on tehtävä vuosittain kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikanaja tämän jälkeen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kuksen hyväksymällä tavalla. Ensimmäisten mittausten mittaussuunnitelmatulee toimittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk-selle hyväksyttäväksi viimeistään kuukautta ennen mittauksia.

Mittausraportissa on esitettävä tiedot ko. laitosten toiminnasta mittaustenaikana, tiedot mitatuista pitoisuuksista päästökohteittain (mg/m3(n)) japäästön massavirrasta (kg/h) päästökohteittain. Raportissa on lisäksi esi-tettävä käytetyt mittausmenetelmät sekä arvio mittaustulosten luotettavuu-desta ja edustavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Varsinais-Suomenelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäris-tönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suoritta-misesta.

53 (65)

Vesistöön johdettavien päästöjen tarkkailu

44. Biokattilan K4 savukaasulauhduttimen jätevesien pH:ta, lämpötilaa ja vir-tausta on mitattava jatkuvatoimisesti. Savukaasulauhduttimien jätevesistäotettavista näytteistä on analysoitava vähintään kiintoaine, sulfaatti, metallitja metalloidit (Hg, Cd, As, Pb, Cr, Cu, Ni, Zn) vähintään kerran kuukaudes-sa. Lisäksi kattilan toimiessa rinnakkaispolttolaitoksena jätevedestä otetta-vasta näytteestä on analysoitava tallium sekä dioksiinien ja furaanien pitoi-suudet vähintään kaksi kertaa vuodessa mutta 12 ensimmäisen käyttökuu-kauden aikana dioksiinien ja furaanien pitoisuudet vähintään kerran kol-messa kuukaudessa. Kiintoaine on analysoitava kertanäytteestä tai vuoro-kauden ajalta otetusta virtaukseen suhteutetusta näytteestä sekä raskas-metallit ja dioksiinit ja furaanit vuorokauden ajalta otetusta virtaukseen suh-teutetusta näytteestä. Dioksiinien ja furaanien mittaukset on pyrittävä suo-rittamaan samanaikaisesti kuin kattilan K4 ilmaan johdettavien vastaavienpäästöjen mittaukset suoritetaan.

45. Vesistöön johdettavista jäähdytysvesistä on seurattava jatkuvasti lämpöti-laa, virtausta sekä lämpötilaeroa otto- ja purkuveden välillä.

Melutarkkailu

46. Biokattilan K4 pääasiallisten melulähteiden äänitehotasot (LWA, dB) on mi-tattava viimeistään vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta. Mittaukset onsuoritettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksenhyväksymällä tavalla. Mittaussuunnitelma on toimitettava tarkistettavaksivähintään kuukautta ennen mittauksia. Raportti mitatuista äänitehotasoistaja niiden perusteella lasketuista ja mallinnetuista ympäristön äänitasoistaon toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk-selle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukau-den kuluessa mittausten suorittamisesta. Mallinnuksessa on huomioitavamyös alueen muut ympäristöluvanvaraiset melulähteet. Raportissa on esi-tettävä asiantuntija-arvio biokattilan K4 eri melulähteiden melun häiritse-vyydestä pitäen sisällään kapeakaistaisuuden ja impulssimaisuuden tar-kastelun. Mittaukset on uusittava ja mallinnus tarkistettava uusien laitteidenkäyttöönoton ja toiminnan olennaisten muutoksien yhteydessä mutta kui-tenkin vähintään kerran kymmenessä vuodessa.

Luvanhaltijan tulee osallistua osaltaan Aittaluodon teollisuusalueella tehtä-viin yhteisiin meluselvityksiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Ilmanlaadun tarkkailu

47. Luvanhaltijan on tarkkailtava päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun osallistu-malla Porin kaupungin alueella järjestettävään ilmanlaadun yhteistarkkai-luun Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväk-symällä tavalla.

54 (65)

Tuhkan tarkkailu

48. Voimalaitoksessa syntyvien tuhkien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuk-sia ja haitallisuutta ympäristölle on seurattava säännöllisesti huomioidenValtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakenta-misessa (843/2017) ja Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013).

Mittausten, näytteenottojen ja tutkimusten laadunvarmistus

49. Kaikki päästöjen ja vaikutusten tarkkailuun liittyvät mittaukset, näytteen-otot, tutkimukset sekä jatkuvatoimisten mittalaitteiden laadunvarmennus ontehtävä CEN-standardien mukaisesti tai niiden puuttuessa ISO-, SFS- taivastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen yleisesti käytössä olevanstandardin mukaisesti.

Kirjanpito ja raportointi

50. Laitoksen käytöstä ja käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista, laitoksenympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toteutuneis-ta ympäristönsuojelutoimenpiteistä, päästöistä, jätteistä ja jätehuollosta se-kä energiankäytöstä ja energiansäästötoimenpiteistä on pidettävä kirjaa.Lisäksi kirjanpitoon on merkittävä RT (K2) -kattilan alennetun polttoainete-hon käyttöönotosta alkaen RT (K2) -kattilan hetkellisten polttoainetehojenvuorokauden maksimiarvot sekä kattilan hetkellisiin polttoainetietoihin pe-rustuvat polttoainetehon tuntikeskiarvot. Mittaustulokset on tallennettava,käsiteltävä ja esitettävä siten, että valvontaviranomainen voi tarvittaessatarkastaa, että ympäristöluvassa määrättyjä toimintaa koskevia vaatimuk-sia ja päästöjen raja-arvoja noudatetaan.

Seurantakirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvitta-vat tiedot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten laitoksenkäyttöä koskevat tallenteet, häiriökirjanpito, huoltotodistukset, tutkimus-,mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat, tuleesäilyttää vähintään kuuden vuoden ajan. Kirjanpito on pyydettäessä esitet-tävä valvontaviranomaisille. Tarvittaessa kirjanpidosta on tehtävä valvon-taviranomaiselle yhteenvetoraportteja. Kirjanpidossa on otettava huomioonjätelain asiaa koskevat vaatimukset.

51. Toiminnanharjoittajan on toimitettava kierrätyspolttoaineiden toimittajienkanssa tehtävä toimitussopimus tiedoksi Varsinais-Suomen elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskukselle siltä osin kuin siinä määritellään vastaan-otettavien jätteiden määrä, laatu ja alkuperä. Polttoaineiden koostumus- jalaatutiedot ja kaikki laadunvalvontaa koskevat raportit ja todistukset on tal-lennettava ja ne on pyydettäessä esitettävä tämän luvan valvontaviran-omaisille.

52. Kevyen polttoöljyn varastointia ja muutostöitä sekä öljynerottimia koskevaselvitys tulee toimittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-

55 (65)

keskukselle tarkastettavaksi Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomai-selle tiedoksi ennen varsinaisten töiden aloittamista.

53. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitet-tava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Po-rin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskevaraportti, josta käyvät ilmi vähintään seuraavat tiedot:

− kattilakohtainen tuotanto (GWh/a) ja käyntiaika (h/a) eroteltuna K4osalta lisäksi jätteen rinnakkaispolttokäyttöön ja monipolttoaineyksikkö-käyttöön

− kattilan RT (K2) toteutuneet polttoainetehot tehon alennuksen jälkeen(vähintään tarkkailujaksolla toteutunut suurin polttoaineteho ja keskiar-vo)

− savukaasujen puhdistinlaitteiden käyttötiedot− päästöt ilmaan ja veteen, päästöjen vertailu lupamääräysten raja-

arvoihin sekä arvio tulosten luotettavuudesta− Kattilakohtaisesti tuotannosta aiheutuneet ja ilmaan johdetut kokonais-

päästöt (t/a)− polttoaineiden käyttöä ja laatua koskevat tiedot yksilöidysti (t/a, m3/a)− käytetyt kemikaalit, raaka-aineet sekä apuaineet− tiedot mittalaitteiden tarkastuksista ja päästöjen yksittäisistä mittauksis-

ta− veden kulutus ja laitoksen kokonaisjätevesimäärä (m³/a) Kokemäenjo-

keen eroteltuna jäähdytys- ja prosessivesiin sekä lauhdevesiin, lämpö-kuorma (TJ), lauhdutusvesistä tehtyjen mittausten tulokset ja vertailuvoimassa oleviin raja-arvoihin

− tiedot (jätenimike, numerotunnus, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka)muodostuneista tavanomaisista ja vaarallisista jätteistä, jätteiden hyö-tykäyttö (jätenimike, numerotunnus ja toimituspaikat), jätteiden hyöty-käyttö- ja kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset

− yhteenveto päästöihin vaikuttaneista häiriöistä (ajankohta, syy, päästöt,toimenpiteet) sekä muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeusti-lanteista

− tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista päästöjenmäärään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista

− ilmanlaadun tai melun yhteistarkkailun tulokset− EPRTR asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY)

N:o 166/2006) mukaiset päästötiedot valvontaviranomaisen hyväksy-mällä tavalla.

− vuoden aikana tapahtuneet OTNOC-tilanteet ja niiden syyt sekä tilan-teiden aikaiset päästöt ilmaan ja vesistöön

Toiminnan aloittaminen, muuttaminen ja lopettaminen

54. Vähintään kuukautta ennen biokattilan K4 käyttöönottoa tulee toiminnan-harjoittajan ilmoittaa toiminnan aloittamisesta Varsinais-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porin kaupungin ympäristönsuoje-luviranomaiselle.

56 (65)

55. Toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä on vii-pymättä ilmoitettava kirjallisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.Luvanhaltijan vaihtuessa uuden haltijan on kirjallisesti ilmoitettava vaihtu-misesta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

56. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennentoiminnan lopettamista esitettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksi-tyiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuoje-lua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

Ympäristönsuojelulain 95 §:n mukainen arviointi maaperän ja pohjavedentilasta suhteessa perustilaan on toimitettava hyväksyttäväksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vuoden kuluessatoiminnan loppumisesta. Samassa yhteydessä on esitettävä selvitys alu-een maaperän kunnosta ja arvio maaperän kunnostustarpeesta.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Tällä päätöksellä on tarkistettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston myön-tämien ympäristölupien nro 202/2017/1, 24.10.2017 ja nro 370/2015/1,31.12.2015 siten kun sitä on muutettu Vaasan Hallinto-oikeuden päätök-sellä nro 17/0119/2, 31.6.2017 sekä Lounais-Suomen ympäristökeskuksenympäristöluvan nro 114/YLO, 30.12.2009 ympäristölupamääräykset vas-taamaan ympäristönsuojelulain 80 §:n mukaisesti Euroopan komission17.8.2017 julkaisemia suurten polttolaitosten päätelmissä esitettyjä päästö-tasoja ja tarkkailun vähimmäisvaatimuksia. Päätöksellä on myönnettymyös ympäristölupa kattilan RT (K2) toiminnan muutokselle.

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudate-taan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ennalta arvioiden ympäris-tönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaati-mukset, sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla onsäädetty.

Aluehallintovirasto katsoo, että asetetut lupamääräykset huomioon ottaenmuutettavasta toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muutaympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaan-tumista, ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua erityisten luonnonolosuhtei-den huonontumista tai vedenhankinnan taikka yleiseltä kannalta tärkeänmuun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, ei-kä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.Toiminnan voidaan katsoa täyttävän riittävästi myös parhaan käyttökelpoi-sen tekniikan vaatimukset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioontoiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys.

57 (65)

Lupamääräysten yleiset perustelut

Aluehallintovirasto on katsonut, että kattilan RT (K2) polttoainetehon alen-tamisessa siten, että sovellettavien polttolaitoskokonaisuuksien kokoluokkamuuttuu merkittävästi, on kysymys ympäristönsuojelulain 29 § 1 momentinmukaisesta toiminnan olennaisesta muutoksesta.

Uuden biokattilan K4 ilmaan johdettavien savukaasujen raja-arvot on an-nettu suurten polttolaitosten BAT-päätelmien uuden polttoyksikön mukai-sesti. Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa, että suuria polttolaitoksiakoskevissa BAT-päätelmissä on yksiselitteisesti määritelty olemassa ole-van ja uuden polttoyksikön käsitteet. Määritelmän mukaan BAT-päätelmienjulkaisemisen jälkeen polttolaitoksen alueelle luvitettu polttoyksikkö on uu-si. Kattilan K4 toiminnalle on myönnetty ympäristölupa 24.10.2017 eli BAT-päätelmien julkaisun (17.8.2017) jälkeen. Näin ollen kattila K4 määritetäänuudeksi polttoyksiköksi.

Kattila K4 muodostaa ympäristönsuojelulain (527/2014) 98 §:n mukaisenoman erillisen polttolaitoksen, kun sen savukaasut tullaan johtamaan lai-toksen rakentamisen jälkeen omaan erilliseen piippuunsa. Kattiloiden R(K1) ja RT (K2) polttolaitoskokonaisuutta koskeva määritelmä on tehty ym-päristölupapäätöksessä nro 370/2015/1, jonka mukaan niitä pidetään polt-toaineteholtaan yhteensä 242 MW:n polttolaitoksena. Molemmat kattilatkuuluvat siirtymäsuunnitelmaan, jolloin em. päätöksen mukaiset päästöra-jat ovat voimassa siirtymäkauden ajan eli 30.6.2020 asti. Tämän jälkeenkattila R poistetaan käytöstä ja kattila RT muodostaa oman erillisen poltto-laitoskokonaisuuden. Päätelmien mukaiset päästötasot määräytyvät siirty-mäkauden jälkeen kattilan RT polttoainetehon mukaan, kun samaan savu-piippuun ei enää johdeta muita savukaasuja.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on hyväksynyt hakijan ehdotuksen mu-kaisesti, että siirtymäkauden jälkeen kattilan RT (K2) polttoainetehoa rajoi-tetaan 137 MW:sta 95 MW:in. Polttoainetehon muutoksesta aiheutuvatvaikutukset ovat ympäristön kannalta myönteiset, kun ilmaan johdettavatpäästömäärät vähenevät. Novox Oy:n laatiman teknisen asiantuntijaselvi-tyksen perustella polttoainetehon laskemisella saavutetaan kattilan RTosalta BAT-päätelmien mukaiset päästötasot.

Aluehallintovirasto myöntää luvan RT (K2) -kattilan polttoainetehon alen-tamiselle. Hakemuksen mukaan kattilan polttoainetehoa on ilmaan johdet-tavien päästöjen hallitsemiseksi tarkoituksenmukaista rajoittaa. Aluehallin-tovirasto pitää tehonrajoittamista ja siihen liittyvää polttoaineen vaihdostaperusteltuna.

Pori Energia Oy on ilmoittanut hakemuksessaan Aittaluodon voimalaitok-sen polttoaineteholtaan 49 MW:n apukattilan (K3) polttoaineen muutokses-ta, jossa raskas polttoöljy muutetaan kevyeen polttoöljyyn. Apukattilan K3toimintaan sovelletaan valtioneuvoston asetusta keskisuurten energiantuo-tantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (1065/2017).

58 (65)

Aluehallintovirasto on selvyyden vuoksi kirjoittanut tähän päätökseen myössellaiset lupamääräykset, joita ei ole tällä päätöksellä muutettu tai korvattu.Täten voidaan korvata voimassa olevat aluehallintoviraston ympäristölupa-päätökset nro 202/2017/1, 24.10.2017 ja nro 370/2015/1, 31.12.2015 ja si-tä koskeva Vaasan Hallinto-oikeuden päätös nro 17/0119/2, 31.6.2017 se-kä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös nro 114YLO, 30.12.2009. Edellä mainittujen päätösten määräyksiin on korjattu vi-ranomaisten nimet ja lainsäädäntöviittaukset vastaamaan tämän hetken ti-lannetta. Siltä osin kuin lupamääräyksiä ei ole muutettu, ei tässä päätök-sessä ole esitetty lupamääräysten perusteluja.

Pori Energia Oy on toimittanut perustilaselvityksen jo aiemmin ympäristö-luvan nro 202/2017/1 yhteydessä. Asiasta ei ole tarpeen tässä vaiheessaantaa lisämääräyksiä.

Ympäristönsuojelulain 29 § 2 momentin mukaan luvan ja toiminnan muut-tamista koskevaan hakemuksen käsittelyssä noudatetaan, mitä 96 §:ssäsäädetään. Vastaava säännös on myös ympäristönsuojelulain 81 §:ssä.Aluehallintovirasto ei ole pitänyt tarpeellisena asianosaisten kuulemista,koska hakemuksen mukaisesta muutoksesta ei aiheudu merkittäviä ympä-ristövaikutuksia eikä muutos vaikuta olennaisesti yleisiin tai yksityisiin etui-hin. Päästöt ilmaan eivät lisäänny eikä muutokset lisää toiminnan ympäris-töriskejä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle jaPorin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu mahdollisuusantaa asiasta lausunto.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Lupamääräys 2. RT (K2) -kattilan polttoainetehon alentaminen on määrättytoteutettavaksi hakemuksessa ja sen täydennyksenä toimitetussa tehonra-joittamista koskevassa kuvauksessa (päivätty 8.6.2018) esitetyllä tavalla.Aluehallintovirasto katsoo, että esitetyillä toimenpiteillä tosiasiallisesti alen-netaan kattilan polttoainetehoa, eikä esitettyjä automaatiojärjestelmäänasetettavia rajoituksia voida hakemuksen mukaan voimalaitosta operoivanhenkilökunnan toimesta ohittaa. Muutoksen jälkeinen polttoaineteho onmäärätty testattaviksi ja todennettaviksi ulkopuolisen asiantuntijatahon toi-mesta.

Valvontaviranomaiset tarvitsevat etukäteen tiedon polttoainetehon alenta-misesta tämän päätöksen valvomiseksi. Varsinais-Suomen ELY-keskustarvitsee asiakirjat polttoainetehon testaamisen ja todentamisen tuloksista,jotta voidaan varmistua toimenpiteiden riittävyydestä ja onnistumisesta.Testaamista ja todentamista sekä sen tekemiseen käytettävää ulkopuolistatahoa koskeva esitys on tarpeen sen varmistamiseksi, että todentaminentoteutetaan asianmukaisesti.

RT (K2) -kattilan polttoainetehon alentaminen on tehtävä 30.6.2020 men-nessä lupamääräyksessä 12 määrättyjen päästöraja-arvojen soveltamisenedellyttämänä.

59 (65)

Lupamääräys 6. Määräystä on muutettu vaatimuksella polttoaineiden jakemikaalien suoja-altaan tilavuutta koskien. 110 %:n suoja-altaan tilavuusvastaa nykylainsäädännön yleistä vaatimusta, on parhaan käyttökelpoisentekniikan vaatimusten mukainen ja on tarpeen maaperän ja pohjavedensuojelemiseksi.

Aittaluodon voimalaitoksella on tällä hetkellä raskaan polttoöljyn varastoin-tia varten säiliö, joka ei täytä nykylainsäädännön vaatimuksia. Pori EnergiaOy on ilmoittanut, että apukattilan polttoainevaihdoksen yhteydessä ole-massa olevan säiliöön käyttötilavuutta tullaan rajoittamaan ja nykyiseensuoja-altaaseen tullaan tekemään tarvittavat muutokset. Etelä-Suomenaluehallintoviraston mukaan näin voidaan menetellä, mutta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tulee toimittaa selvi-tys toimenpiteiden riittävyydestä. Selvitys on edellytetty tehtäväksi lupa-määräyksen 52 mukaisella tavalla.

Toimenpiteiden toteuttaminen on liitetty kevyen polttoöljyn käyttöönottoon,mutta toimenpiteiden toteuttamisen varmistamiseksi on toteutukselle mää-rätty myös määräaika.

Lupamääräys 8. Pori Energia Oy on hakenut muutosta ympäristöluvan nro202/2017/1, 24.10.2017 lupamääräykseen 7 koskien kattilan K4 rinnak-kaispolton poltto-olosuhteita. Muutos on hyväksytty hakijan esittämällä ta-valla. Muutettu lupamääräys on jätteenpolttoasetuksen (151/2013) 9 §:nmukainen ja koskee nimenomaan jätteen rinnakkaispolttoa.

Lupamääräys 10. Lupamääräys on yhdenmukaisuuden vuoksi täydennettykoskemaan Aittaluodon voimalaitoksen kattiloiden K1−K4 savukaasupääs-töjen johtamista savupiippuihin.

Lupamääräys 11. Pori Energia Oy:n ympäristöluvassa nro 202/2017/1,24.10.2017 on määrätty kattilan K4 savukaasupäästöjen puhdistusteknii-koista.

Lupamääräys 12. Rakennettavalle uudelle kattilalle K4 asetetut raja-arvotovat suurten polttolaitosten BAT-päätelmien uuden kattilalaitoksen päästö-tasojen mukaiset. Monipolttoaineyksikkönä toimittaessa typenoksidienosalta SUPO-asetuksen mukainen vuorokausikeskiarvona annettava pääs-töraja on tiukempi kuin päätelmien mukainen. Täten päästöraja on asetettuSUPO-asetuksen mukaisesti. Lupamääräyksen taulukossa esitetyt raja-arvot ovat esitetty laitoksen käyttötavan mukaan lupapäätöksennro 202/2017/1 mukaisesti eli jätteen rinnakkaispoltossa on erilliset raja-arvot kuin laitosta käytettäessä monipolttoaineyksikkönä. Raja-arvot onannettu kalenterivuosi- ja kalenterivuorokausikeskiarvoina. Rinnakkaispol-ton päästöjen raja-arvot on laskettu jätteenpolton sekoitussäännöllä pol-tossa muodostuvien savukaasujen määrien mukaan suhteuttamalla ja ha-kijan esittämällä tavalla. Laskennassa on käytetty tavanomaisesta polttoai-neesta muodostuvalle savukaasulle polttoainekohtaisia BAT-päästötasoja.Jätteestä muodostuvalle savukaasuille ei ole tällä hetkellä käytettävissä

60 (65)

vastaavia päätelmiä ja laskemissa on käytetty jätteenpolttoasetuksen mu-kaisia tasoja. Ammoniakkipäästön raja-arvo ei ole enää tavoitteellinen.Rinnakkaispolton hiilimonoksidipäästölle (CO) on annettu raja-arvo jät-teenpolttoasetuksen perusteella. Päästöraja-arvoa ei ole muutettu vanhas-sa päätöksessä esitetystä.

Lupamääräykset 13 ja 14. Määräykset koskevat kattilan K4 BAT-päätelmien mukaisten raja-arvojen noudattamista jätteen rinnakkaispoltos-sa sekä kattilan toimiessa monipolttoaineyksikkönä. Rinnakkaispoltossapäästöjen raja-arvojen noudattaminen perustuu jätteenpolttoa koskevaanasetukseen (151/2013) ja monipolttoainekäytössä SUPO-asetukseen(936/2014). Lupamääräyksessä 12 esitetyt raja-arvot koskevat laitoksennormaalitoimintaa. Muuta kuin normaalitoimintaa ovat ns. OTNOC-tilanteet. Kattilan K4 OTNOC-tilanteiksi on hyväksytty jätteenrinnakkaispol-tossa laiterikot. Rinnakkaispolton OTNOC-tilanteissa ovat voimassa jät-teenpolttoasetuksen mukaiset päästöjen raja-arvot. Kattilan K4 toimiessamonipolttoaineyksikkönä OTNOC-tilanteita ovat SUPO-asetuksen käynnis-tys- ja pysäytysjaksot, savukaasulaitteiden puhdistinlaitteiden rikot, muutlaiterikot, kostea polttoaine (>60%), turvekuorman poikkeava rikkipitoisuus(>0,3%). Kattilan K4 toimiessa rinnakkaispolttolaitoksena, ovat voimassajätteenpolttoasetuksen mukaiset ja raja-arvot lupamääräyksessä esitetyinrajauksin. Vastaavasti kattilan K4 toimiessa monipolttoaineyksikkönä, OT-NOC-tilanteissa ovat voimassa SUPO-asetuksen mukaiset päästöjen raja-arvot lupamääräyksessä esitetyin rajauksin.

Lupamääräys 16. Lupamääräys koskee kattilan R (K1) vähentämissuunni-telman aikaisia ilmaan johdettavien savukaasupäästöjen päästöraja-arvoja.Hakija on ilmoittanut, että kattila R jää siirtymäkauden jälkeen pois käytös-tä eikä siten ole tarvetta antaa päästörajoja tämän jälkeen.

Lupamääräys 17. Lupamääräys koskee kattilan RT (K2) ilmaan johdettaviasavukaasupäästöjä. Ensimmäisessä sarakkeessa olevat raja-arvot koske-vat siirtymäkauden aikaisia päästöjä, jotka on vahvistettu ympäristöluvassanro 370/20015/1, 31.12.2015. Keskimmäisessä sarakkeessa on siirtymä-kauden jälkeiset päästöraja-arvot ennen BAT-päätelmien mukaisten raja-arvojen voimaantuloa 17.8.2021 saakka. Näistä päästöraja-arvoista ontarpeen määrätä SUPO-asetuksen mukaisella tavalla huomioiden, että siir-tymäkauden jälkeen kattilan RT polttoaineteho on laskettu 95 MW:in ja senkäyttöä rajoitetaan toimimaan enintään 1 500 h/a viiden vuoden liukuvanakeskiarvona. Em. muutosten myötä myös SUPO-asetuksen mukaisestitarkkailuvaatimukset muuttuvat. RT-kattilalla on tällä jatkuvatoimiset mitta-laitteet, mutta ne voidaan tehonalennuksen jälkeen ja laitteiden käyttöiänpäätyttyä korvata määrävälein tehtävillä kertaluonteisilla päästömittauksil-la.

Näytteenottojakson keskiarvo lasketaan kolmen vähintään 30 minuuttiakestävän peräkkäisen mittauksen keskiarvona.

61 (65)

Lupamääräys 20. Lupamääräys koskevat apukattilan K3 savukaasupääs-töjen raja-arvoja ilmaan. Raja-arvot perustuvat valtioneuvoston asetukseenkeskisuurten energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista(1065/2017) huomioiden kattilan polttoaineteho sekä polttoaineen muutoskevyeen polttoöljyyn. Ennen polttoainemuutosta kattilalla ovat voimassakeskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojelu-vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1065/2017) mukaisetpäästörajat.

Lupamääräys 21. Lupamääräyksen vesistöön johdettavan veden hiilivety-pitoisuus perustuu valtioneuvoston asetukseen keskisuurten energiantuo-tantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (1065/2017).

Lupamääräys 22. BAT-päätelmissä on päästöraja-arvot savukaasujen kä-sittelystä vesistöön. Lupamääräys on päivitetty BAT-päätelmien mukaisek-si siten, että taulukkoon on lisätty vesistöpäästöjen raja-arvo jätteen rin-nakkaispolton lisäksi myös kattilan K4 monipolttoaineyksikkökäytölle.

Lupamääräys 35. Aittaluodon voimalaitoksen tarkkailusuunnitelma on edel-lytetty päivitettäväksi helmikuun 2019 loppuun mennessä vastaamaanBAT-päätelmien mukaisesta toimintaa. Edellinen tarkkailusuunnitelma onvuodelta 2011 ja eivätkä siinä esitetyt tiedot ole ajantasaisia.

Kattilan K4 käyttöön oton myötä tarkkailusuunnitelma tulee uudelleen päi-vitettäväksi.

Lupamääräys 36. Kattilan K4 savukaasupäästöjen tarkkailua koskevaamääräystä on muutettu vastaamaan BAT-päätelmiä. Muutokset koskevatmonipolttoaineyksikön päästöjen tarkkailua.

Lupamääräys 39. Kun kattilan RT (K2) polttoainetehoa lasketaan95 MW:iin, sen ilmaan johdettavia päästöjä koskevat tarkkailuvaatimuksetmuuttuvat. Pori Energia Oy on ilmoittanut, että tällä hetkellä käytössä ole-vat jatkuvatoimiset mittauslaitteet ovat käyttöikänsä lopussa. Kattilan te-honalennuksen myötä kattilan RT päästöjä ilmaan voidaan tarkkailla sään-nöllisillä kertamittauksilla. Lupamääräyksessä edellytetty RT-kattilan pääs-töjen tarkkailu on BAT-päätelmien mukainen. Mittalaitteiden vaihdosta tu-lee ilmoittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselleja tarkkailusuunnitelma tulee päivittää siltä osin.

Lupamääräys 40. Lupamääräys koskee apukattilan K3 tarkkailua. Määräyson annettu valtioneuvoston asetuksen keskisuurten energiantuotantoyksi-köiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (1065/2017) perusteella.

Lupamääräys 44. Lupamääräystä on muutettu kattilan K4 osalta siten, ettämonipolttoaineyksikkönä savukaasulauhduttimen jätevesien tarkkailu vas-taamaan BAT-päätelmiä.

62 (65)

Lupamääräys 50. Kirjanpitoa koskevissa vaatimuksissa on otettu huomi-oon polttoainetehon alentaminen ja muutoksen jälkeinen toteutuvan tehonseuranta.

Lupamääräys 52. Lupamääräys on annettu luvan mukaisen toiminnan val-vontaa varten.

Lupamääräys 53. Lupamääräys valvontaviranomaisille raportoitavista tie-doista on päivitetty vastaamaan Aittaluodon kaikkia kattiloita ja siinä onhuomioiden suurten polttolaitosten BAT-päätelmät.

Vastaus lausuntoihin

Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon ratkaisusta ja lu-pamääräyksistä sekä niiden perusteluista ilmenevällä tavalla.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen jamuuttamiseen on oltava lupa.

Korvattavat päätökset

Tämä päätös korvaa seuraavat päätökset:

- Etelä-Suomen aluehallintovirasto, nro 202/2017/1, 24.10.2017,- Etelä-Suomen aluehallintovirasto, nro 370/2015/1, 31.12.2015,- Vaasan Hallinto-oikeus, nro 17/0119/2, 13.6.2017,- Lounais-Suomen ympäristökeskus, nro 114 YLO, 30.12.2009.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän lupapäätöksen määräystä ankarampiasäännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta taitarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

63 (65)

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen lainvoimaisuus

Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päättymisen jälkeen, jos pää-tökseen ei haeta muutosta valittamalla. (YSL 100 §)

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 8, 11, 12, 14–17, 19, 20, 51–54, 58,59, 62–67, 70, 74, 76, 82, 94, 95, 98, 99, 106 b, 107–110, 123 ja 209 §Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 15–17, 28, 29, 72, 94, 96, 118–121 ja141 §Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (151/2013)Valtioneuvoston asetus suurten polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta(936/2014)Valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja-laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista (1065/2017)Komission täytäntöönpanoasetus Euroopan parlamentin ja neuvoston di-rektiivin 2010/75/EU parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koske-vien päätelmien vahvistamisesta suuria polttolaitoksia varten(2017/1442/EU)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tästä päätöksestä peritään maksua 15 383 euroa. Lasku lähetetäänmyöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.

Valtioneuvoston asetuksen aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2018(997/2017) 8 §:n mukaan asian käsittelymaksu määräytyy aluehallintovi-rastojen maksuista vuonna 2017 annetun asetuksen (1353/2016) mukai-sesti. Asetuksen liitteen maksutaulukon mukaan jätteen rinnakkaispolttolai-toksen ympäristöluvan käsittelystä peritään 22 790 euroa. Liitteen alakoh-dan 1 mukaan direktiivilaitoksen luvan tarkistamista (ympäristönsuojelulain81 §) koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suu-ruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Maksua on korotettu35 prosentilla, koska työmäärä on suurempi johtuen hakemuksessa esite-tyissä toiminnan muutoksista.

64 (65)

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Pori Energia OyPorin kaupunginhallitusPorin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainenPorin kaupungin terveydensuojeluviranomainenVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö jaluonnonvarat -vastuualueSuomen ympäristökeskus

Ilmoittaminen ilmoitustauluilla, lehdessä ja internetissä

Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviras-ton ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Porin kaupungin virallisellailmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Satakunnan kansa -lehdessä.

Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessawww.avi.fi/lupa-tietopalvelu.

http://www.avi.fi/lupa-tietopalvelu

65 (65)

MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Liite Valitusosoitus

Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Teemu Lehikoinen ja esitellyt ympä-ristöylitarkastaja Mari Tapio.

Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestäon asiakirjan viimeisellä sivulla.

LIITEVALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutostaVaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaansamassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätök-sen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 20.7.2018.

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekävaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristönviihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asian-omaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristön-suojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava- päätös, johon haetaan muutosta- valittajan nimi ja kotikunta- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa

koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu-vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa,sähköposti [email protected])

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi- perusteet, joilla muutosta vaaditaan- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää

toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-

semmin toimitettu viranomaiselle- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys

asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Vali-tuskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse,faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskir-jelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa taitietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot

käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krspostiosoite: PL 204, 65101 Vaasapuhelin: 029 56 42780faksi: 029 56 42760sähköposti: [email protected]: klo 8–16.15

Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimak-su on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muu-toksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään pe-ritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissavapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valitus-kirjelmäkohtainen.

Tämä asiakirja ESAVI/10436/2017 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument ESAVI/10436/2017 har godkänts elektroniskt

Ratkaisija Lehikoinen Teemu 13.06.2018 09:40

Esittelijä Tapio Mari 19.06.2018 11:40

Documents

PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 99/2018/1 Dnro ESAVI/10436/2017 ......ESAVI/5866/2014). Päätöksestä valitettiin Vaasan Hallinto-oikeuteen. Vaasan Hallinto-oikeus on 13.6.2017 antanut